Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus
→ Neuvotteluja ←
[11:16:13] Propt: omaisuudenhoitoyhtiö arsenal
omaisuudenhoitoyhtiö arsenal on nyt jaettu neljäksi eri yhtiöksi. Kaikki toimivat omaisuudenhoitoyhtiönä, mutta erillisinä yksikköinä.
Uuden yhtiön toimitusjohtaja ja hänen lisäkseen nimettävät avainhenkilöt ovat Arsenalissa työskennelleet Jari-Pekka Vilkman (51) vastuualueenaan sijoitus-toiminta sekä Jouko Bergius (56), joka vastaa kiinteistötoiminnasta.
Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Henrik de la Chapelle . Hänen mukaansa nyt muodostettu uusi kokonaisuus ei ole suunnattu yksityisille sijoittajille vaan muille institutionaalisille toimijoille. Tällaisia toimijoita on hänen mielestään noin 10 kappaletta Suomessa.
...
- Salkusta saattaa tulla täysin erilainen kuin mikä se oli Arsenalissa ja siinä mielessä uusi rakenne tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Arsenalin kiinteistösalkkuun kuuluu lähes 700 rakennusta. Niiden arvo taseessa[11:18:09] 93.106.143.129: CONNECTION_ABORTED 311 s
...
Kiinteistösijoituksista aiheutui Arsenalille vuonna 1998 korkomenoja yhteensä 50 miljoonaa markka sekä vuokratuloja ja muita toimintatuottoja 361 miljoonaa.
...
Nyt muodostettu Arsenal-omaisuusosakeyhtiö pyrkii Vilkmanin arvion mukaan ensi vuoden aikana positiiviseen kassavirtaan eli yhtiö maksaa osinkoa, jos kiinteistöjen arvot nousevat nykyistä tahtia tai eivät laske nykytasoltaan.
Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja nimetään 15 joulukuuta pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Bergius arvioi uuden toimitusjohtajan tulevan mahdollisesti muualta kuin Arsenalista:
- Luulen, että tähän etsitään ulkopuolisia ihmisiä sen takia, että tämä ei ole mitenkään Arsenalin sisäinen projekti vaan lähdetään tavallaan uudelta pöydältä eli katsotaan puhtaalta pöydältä sekä asiakaskuntaa että henkilöitäkin. Luulisin kuitenkin niin, ettei Arsenalissa työskennellyt henkilö voi tätä tehtävää hoitaa.
Arsenalin tase pienenee tänä vuonna arviolta noin 1,5 miljardia markkaa viime vuodesta. Tase oli tämän vuoden elokuun lopussa 15,6 mrd mk ja sen arvioidaan supistuvan 12 miljardiin markkaan ensi elokuuhun mennessä. Omaisuudenhoitoyhtiöön on siirretty Arsenalin hoidossa vielä oleva omaisuus, yhteensä 14 000 asiakassopimusta sekä 375 miljoonaa asiakkaiden arvopapereita
- Tänä aikana realisoituu huomattava määrä kiinteistöjä myös niin sanotusti luonnollisen poistuman kautta eli vuokralaiset irtisanoutuvat vuokrasopimuksistaan, minkä seurauksena rakennuksia jää tyhjilleen ja ne jäävät Arsenalille käsiin.
Tämän lisäksi kiinteistöjen arvonkehitys vaikuttaa siihen, kuinka paljon Arsenal tekee tulosta. Bergiuksen arvion mukaan vuonna 2000 Arsenalin toiminta alkaa olla voiton puolella:
Arsenalin tase oli vuoden 1998 lopussa lähes 10 miljardia markkaa pienempi kuin vuotta aiemmin; noin 8 miljardista vajaaseen kuuteen miljardiin markkaan. Taseessa ovat vielä jäljellä muun muassa liikekiinteistöt ja asunnot sekä kaikki konsernin sijoitukset.
...
Arsenalin kiinteistöomaisuus koostuu sekä valtion suoraan omistamista kiinteistöistä (n. 1/3) ja osakkeista, joista osa kuuluu valtionyhtiöiden yksityistämistä hoitavan holdingyhtiö privanetin salkkuun, osa on myynnissä pörssissä - esimerkiksi kolmannes posti-telen eli telen osakkeista on kaupan pörssin välityksellä.
Privaetilla oli ennen joulua Arsenalin osakesalkusta noin kahdeksan prosentin osuus: kun kaikki osakkeet saadaan myyntiin Privanetissä voidaan niiden kokonaismyynti arvioida tarkemmin kuin tällä hetkellä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan pääosa myytävistä arvopapereista menee Privanetin kautta, mutta muitakin kanavia selvitetään jatkuvasti ja myyntitavat voivat muuttua vielä tulevaisuudessakin:
...
Julkisuudessa on spekuloitu erityisesti privaten omistuksista: yhtiö omistaa muun muassa lähes kymmenen prosenttia valtion omistamasta kiinteistöyhtiö arsenal omaisuudesta ja viidenneksen koko yhtiön pääomasta. miksi näin suuri osa pääomista kuuluu yhtiölle?
- Yhtiön omistushan jakaantui alun perin neljälle eri yritykselle, jotka tulivat yhtiöön vuonna 1995 eli siis Arsenal-konserniin vuoden 1994 aikana sulautuneiden yritysten osakkeita
...
Eli kun näitä yhtiöitä fuusioitiin tytäryhtiöksi ja ne muodostivat yhdessä Arsenalin niin osakesalkun koko ei pienentynyt mutta osakemäärä lisääntyi? - Juuri näin. Eli ennen kuin Arsenal syntyi sillähän ei ollut omaisuutta eli se lähti liikkeelle tyhjästä
...
- Valtio omistaa siis edelleen 100% siitä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalista joka oli olemassa jo viime laman aikaan,
...
Vai olenko ihan hakoteillä? - En suinkaan olet oikeilla jäljillä. Valtion omaisuudenhoitoyhtiö on sitoutunut siihen että sen yhtiöt toimivat vastuullisesti eli eivät voi toimia täysin mielivaltaisesti.
...
Mutta kansalaiset eivät ole koskaan saaneet omaa kansanedustajaa, jonka kanssa käydä kauppaa eduskunnan käytävillä ilman että hallitus puuttuisi asiaan. Kansalaiset siis joutuvat hoitamaan ostoksensa aivan miten haluavat tai olemaan kokonaan ostamatta mitään koska kaikki mikä on tarkoitettu kansalaisen käyttöön niin otetaan heiltä pois ja annetaan rikkaille kansalaisille joidenka mielestä heille kuuluu se mikä heidän mielestään kuuluukin kuulua valtiolle eikä kansalaisten hyödyksi.
...
Nyt on aika aloittaa tämä suunnitelma jotta suomen talous saadaan tasapainoon. Se vaatii että eduskunta myöntää virheensä jonka se teki hyväksyessään nämä huonot sopimukset ilman kansalaisten suostumusta tai kansanäänestystä ja sitä kautta kansan valtakirjalla ei voi tehdä noin huonoa päätöstä kysymättä kansalta hyväksyntää asialle mutta kuten tiedetään niin suomessa hallitus saa rikkoa lakia miten haluaa joutumatta vastuuseen tekemisistään joten ehdotankin nyt näin aluksi että:
...
Jäljellä oleva oma pääoma (lainat valtiolta + korolliset arvopaperit) noin 785Meuro josta Arsenalin vastuulla olevien lainapääomien ja sitoumusten määrä oli maaliskuun lopussa 805,4meuro eli 80 prosenttia. - Yhteensä lainoja 599Meuro joista Arsenalille on siirretty yhteensä 427 miljoonaa euroa , 1 035 Meur per laina.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal myi vuonna 2004
...
Lainoista saatiin rahaa valtiolle 785 miljoonaa euroa (1 913 Meurosta) Arsenalin vastuiden kokonaismäärä laski 852 miljoonaan euroon.
- Eli Arsenaliin siirrettiin uusia lainoja vain 1 000 milj euron edestä
- Ja myytiin omaisuutta 3 500 miljoonalla eurolla - Siis jo ennen kun Arsenal realisoi omaisuuttaan tai myi mitään. Mikä oli siis tuon omaisuuden hinta? Miten se arvioitiin?
3 Miljardia € * 599Meuroa = 1250 Meuro on maksettu veronmaksajien rahaa suoraan Arsenalin velkojille ja omaisuus myyty alihintaan (2,8 miljardia mk eli 350 miljoonaa euroa). Se joka tapauksessa todistaa että Arsenalista ei voi tulla tulosta ennen kun valtio luopuu sille antamasta lainasta.
Valtion tulisi vaatia selvitystä mitä kaikkia toimia se vaatii Arsenalilta jotta valtion lainan lyhennykset maksetaan. Mitä toimenpiteitä vaaditaan niin kuin vaadittiin Soneran kohdalla? Kuka ottaa vastuun siitä jos käy kuten Soneralle ja veronmaksajille tulee vieläkin suuremmat kulut, eli lainat eivät koskaan tule maksettua takaisin?
Entä mihin toimenpiteisiin hallitus on valmis ryhtymään että pankit saadaan vastuuseen kaikista niistä toimenpiteistä joihin ne ovat syyllistyneet 90-luvun lamavuosina sekä mitä toimia tehdään että tulevaisuudessa pankeilla ei ole mahdollista vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön esim. korkokattolain suhteen joka käytännössä mahdollistaa sen ettei asiakas hyödy koronlaskuista vaan maksaa vain ylimenevää korkoa.
...
Suomen hallitus ja eduskunta ovat kuitenkin tehneet päätöksen sallia ulkomaalaisten maaomaisuudenhankinnan Suomesta ilman mitään rajoituksia. Tätä päätöstä on perusteltu mm huoltovarmuuden paranemisella (mitä hyötyä Suomelle muka siitä olisi jos venäläiset omistaisivat puolet Suomen maaperästä?) sekä suomalaisten haluna parantaa elintasoaan (mikä pakko meidän on antaa kaikille maailman kansalaisille mahdollisuus hankkia itselleen omaisuutta maassamme?)
...
Esim: Valtion omistama aseteollisuus yritys arsenal aikoinaan päätti rakentaa uuden tykkivene karjalan. Lain mukaan tähän olisi tarvittu valtion päätös mutta koska laiva maksoi valtiolle 2 miljardia markkaa päätettiinkin tehdä lain mukainen ennakkopäätös ja alukselle annettiin lupa jo tässä vaiheessa hankkia uusi nimi ja omistaja kun alus valmistuisi telakalta (tämä tehtiin siis salaa kansalta) Näin vältettiin ikävä demokraattinen prosessi jossa eduskunta joutuisi päättämään käytetäänkö laivan rakentamiseen kaksi vaiko kenties jopa kolmemiljardia.
...
Valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalissa tehtiin myös outoja ratkaisuja joiden avulla valtion varoja yritettiin saada yksityiselle sektorille. Esim: Arsenalilla oli paljon omaisuutta jonka arvo kasvoi vuosi vuodelta, näitä omaisuuseriä olivat mm kiinteistöt (etenkin ne jotka sijaitsivat kasvukeskuksissa). Näistä haluttiin luopua nopeasti koska niistä olisi ollut hankala päästä eroon jos lama tai taantuma olisikin iskenyt Suomeen.
Ongelmaksi muodostuikin kiinteistöjen arvon määrittäminen. Esimerkiksi Espoon Mankkaa sijaitsee hyvällä paikalla ja alueella on sekä suuria yrityksiä että yksityisiä asuntoja – tämän johdosta alueen hintakehitys oli hyvä joten ei nähty järkeväksi myydä sitä pilkkahintaan, vaikka laman vuoksi kauppa ei muutenkaan käynyt kovin vilkkaasti. Kiinteistöjen myymisestä vastuussa ollut Arsenal-varainhoidon osastopäällikkö pyysikin kiinteistönvälittäjiltä arvioita asuntojen hinnoista kyseisellä alueella.
Kiinteistövälittäjät olivat kuitenkin tyrmistyneitä. Vaikka tiedettiin ettei lama tai taantuma vaivannut Suomea millään tavalla niin kiinteistöjen arvot haluttiin silti alas koska myynti oli hidasta – tällöin Arsenalin kannatti pyytää mahdollisimman matalaa hintaa jotta myyntituloja saataisiin nopeasti vaikka asunnot menisivät alle markkinahintojen ja vieläpä alihintaan jolloin niistä jäisi vielä ”voittoakin”
Koska asuntojen hintojen pelättiin laskevan, tehtiinkin uusi tarjous joka alitti jopa tuon edellisen tarjouksen. Arsenal-varainhoidon osastopäällikkö lähetti nyt kirjeen kiinteistönvälittäjille jossa hän totesi että mikäli heidän antamansa arvio oli liian optimistinen niin se ei haittaisi mitään.
...
Arsenal joutuikin perääntymään asuntojen alennusmyynnissä koska valtio (siis veronmaksajat) alkoivat menettää miljoonia. Tämä sai myös Arsenalin johdon varpailleen ja pian alkoikin Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön alasajo.
...
No nyt täytyy sanoa, jotta olen eri mieltä kanssasi. Itse olen Arsenalin velkoja, enkä kyllä näe mitään syytä miksei Arsenalissa ollut velat olisi vanhentuneet siinä kuin muidenkin velka-asiat...
...
Ei ole ollut muuta kuin harmia koko Arsenalista. Ja nyt sitten nämä politrukit alkavat hoitaa meidän valtion omaisuutta, kun siitä kerran on tullut hyvä bisnes.
...
"Arsenalin omaisuustase vuoden 2002 lopussa oli 3 575 miljoonaa euroa ja omaisuuserien kirjanpitoarvo 2 874 miljoonaa euroa (2003). Omaisuutta myytiin vuosina 2003-2004 yhteensä 1 078,3 miljoonalla eurolla. Myynnin tulosvaikutus tuloslaskelmaan ilman myyntitappioita olisi ollut noin 903 Mmk negatiivinen. Myyntitappiot olivat 203,2 miljoonaa markkaa"
Tämä on vain osatotuus siitä miten kaikki kävi eli miksi tämä Arsenalin sotku tehtiin.
- Arsenal ei saanut rahaa kuin lainaamalla ja silloin siihen piti saada lupa Suomen Pankista koska rahat menivät ulkomaankauppaan eikä kotimaan tarpeisiin tai investointeihin - Talous meni kuralle siksi kun devalvoitiin markka 1991 - Suomi otti ulkomaista velkaa, oli valuuttaluottolimiitit joiden avulla valtiokin velkaantui rajusti. Rahaa tuli ovista sekä ikkunoista sisään mutta sillä vaan ei ollut käyttökohdetta
...
Sitten kun Arsenal teki niin, ettei se tehnyt bisnestä lainoilla eikä valuuttaluotoilla alkoi ongelmat. Ja niitä sitten ratkotaan vieläkin eli on siinä tekemistä Arsenalin selvitysmies Pertti Tuomalalla joka oli jo aiemmin selvitellyt pankkien tilaa mutta tämä olikin toinen juttu koska mukana ei ollutkaan suomalaisia pankkeja vaan Suomen valtion omistama pankki. Pankki josta tuli roskapankki ja jonka nimi vaihtui ensin Unitakseksi ja sen jälkeen Meritaksi.
...
Velallisten Tuki ry vaatii hallitukselta toimia kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi perintäyhtiöiden toimien edessä. Perintäyhtiöt toimivat vastoin hyvää tapaa perimällä kohtuuttomia palkkioita kansalaisilta joilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta puolustautua kohtuuttomilta maksuilta.
...
Nykyinen tilanne on täysin kestämätön sillä viranomaisten vähäiset voimavarat eivät voi olla esteenä kansalaisen perusoikeuksien turvaamiselle tai yhteiskunnan etu ei edellytä kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan perintäyhtiöiden toimien seurauksena. Viranomaisvalvonta tulee viipymättä saattaa riittäväksi sekä huolehtia myös siitä ettei perittävät palkkiot ylitä todellisia kustannuksia (omaisuudenhoitoyhtiö arsenal maksoi omaisuudenhoidosta ja toimitusjohtaja sai vielä palkan lisäksi hyvän lisäpalkkion)
...
"Valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oli myynyt joulukuussa 1994 kiinteistönsä Merita Kiinteistöjen hallinnoimalle kiinteistösijoitusyhtiölle Arctos Holdingille . Kaupasta sovittiin salassa Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön silloiselta johdolta. Myyntituoton piti kartuttaa valtion pankkitukea , jota valtio maksoi 1990-luvun alun pankkikriisistä kärsiville säästöpankeille.
Todellisuudessa kaupasta syntynyt myyntivoitto annettiin kuitenkin Arsenalin toimitusjohtajalle Seppo Sipolalle .
...
Siis tässäkö oli se Arsenalin uusi omaisuus ? Kaikki muu myytiin, paitsi Arsenal itse ja tämä omaisuus ei mennyt kaupaksi ? Onko Arsenalista tullut eräänlainen "roskapankki" joka kerää vain itselleen jätettä.
...
Arsenal myi koko toimintansa eli kaiken omaisuuden mitä sen hallinnassa on ollut. Tai käytännössä myynnistä vastasi Arsenal-kiinteistöt oy josta Arsenal omisti muistaakseni noin puolet tai jopa ylikin - loput olivat yksityisten omistuksessa. No, kuitenkin Arsenalin toiminnan päättymisen yhteydessä tehtiin myös yhtiöjärjestely jolla AS-Kiinteistöt Oy:stä tuli tytäryhtiö ja näin siis Arsenalin kiinteistöt jäivät emo-yhtiölle joka muutti nimensä muotoon Arsenal-Perintä.
Arsesta oli tulossa roskapankki jo paljon aikaisemminkin mutta silloin myytiin muuta kuin varsinaista Arsenalia pois joten tilanne muuttui parempaan suuntaan - ei tosin kovinkaan hyväksi vieläkään. No, ainakin tällä tavalla saatiin jotain myytyä pois koska aikaisemmin myyntihankkeet eivät olleet oikein onnistuneet ja niitä oli ollut vain muutamia vuosittain koko Arsenalin historian aikana (ja nekin siis juuri noita asunto-osake-juttuja tai kiinteistöyhtiöitä). Ja eiköhän tuolla ole myös tervehdyttävä vaikutus pankkitukeen jota Arsenal sai valtiolta muistaakseni miljardin verran.
...
Nyt puhut palturia. Kyllä Arsenal on saanut Arsenal-Kiinteistöt Oy:n kautta valtion tukea 1,4 miljardia markkaa ja sen lisäksi vielä tämän vuoden budjetista 120 miljoonaa euroa eli noin 600 miljoonaa vanhaa markkaa (200 milj. mk). Tämä käy ilmi Valtion vakuusrahaston tilinpäätöksestä viime vuodelta 2001 sivulta 37: "Rahaston toiminnasta ei aiheudu menoja valtiolle. ... Tämän mukaisesti valtiovarainministeriö teki rahaston tulosta koskevan päätöksen ..."
...
Ei tuo tee Arsenalista yhtään huonompaa yhtiötä, kuin vaikkapa Sammosta ja Mandatumista.
...
Ja vielä kerran tuo "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy":n omaisuuden arvo on arvioitu olevan noin 11 500 000 000 eli pyöreästi 20 miljardia markkaa (2,5 mrd€). Tämä summa pitää sisällään mm kiinteistöjä ja pörssiosakkeita. Lisäksi se kattaa luottotappioita 1 950 000€ edestä jotka olivat vain murto-osa Arsenalin kaikista vastuista! Ja nämäkin varat valtio menettää nyt sitten lopullisesti koska omaisuus myytiin pilkkahintaan "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle" jonka osakepääomasta 90% omistaa Omaisuudenhoitoyhtiön oma johto!! Kyllä tuo toiminta on ollut täysin ammattitaidotonta!!
...
Eikös tämän omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille myydyn toiminnan tuotto näy suoraan valtion tilipussissa? Ainakin itse muistelisin että tämä Arsenalin hallussa oleva rahaliikenne hoidettiin Valtionkonttorin kautta.
...
Se mitä tarkoitan tällä kaikella pohdinnalla ovat nämä mahdolliset Suomen hallituksen salassa tekemät kaupat liittyen näihin mainittuihin omaisuuseriin - niiden realisointi, myynti tms. jotta velat saadaan maksettua mahdollisimman pian pois vaikka omaisuutta myymällä jollei muuta vaihtoehtoa löydy (toisaalta myös velkoja pitää lyhentää tai muuten ne kasvavat entisestään). Jos omaisuuden myynnistä saadut rahat sijoitetaan tuottaviin kohteisiin ei rahaa välttämättä tarvitse ottaa lainaksi mutta jos sijoituksista halutaan saada voittoa tulee lainata varoja sijoituksia varten ja samalla kasvattaa lainanoton määrää.
...
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal on maksanut valtiolle jo kaikki saatavat korkoineen takaisin, eli valtio ei ole menettänyt siinä mitään. Nyt vaan Arsenalin osakkeet myytiin halvalla Arsenaliin rahoja sijoittaneille "roskapankeille" ja valtion omaisuus (=Arsenalin hoitama kansallisomaisuus) saatiin jaettua uudelleen näiden roskapankkien kesken. Jos joku kaipaa tarkempaa tietoa tästä järjestelystä, niin sitä saa vaikka lukemalla Erkki Tuomiojan kirjan Häivähdys punaista.
...
Nyt on hyvä aika lopettaa Arsenalin alasajo. Valtion osakeomistusta siirretään jo hyvää vauhtia Solidiumiin joten yhtiö voidaan siirtää samaan paikkaan. Lisäksi nyt olisi otollinen tilaisuus muuttaa yhtiön nimi vastaamaan nykyaikaa eli Suomen Roskapankiksi (STP).
...
Lisäksi, koska Arsenalille on maksettu n. 700 M€ veronmaksajien rahoja valtion takauksesta, niin mistä rahat otettaisiin näihin uusiin velkoihin ja korkomaksuihin?
Valtio ottaisi lisävelkaa (eli Arsenal-velan uudelleen rahoittamista), myy Arsenalin kiinteistöt jollekin ulkomaiselle ostajalle ja kuka tietää vaikka joku suomalainen eläkeyhtiö ostaisi Arsenal omaisuudenhoitoyhtiön kokonaan itselleen...
Tai ehkä Suomen valtio tekee hyvän kaupan myymällä koko Arsenalista irtautumisen jälkeen jäljellä olevan velan erääntyneelle Arsenalille, joka maksaa siitä 20 % yli markkinahinnan. Ehkä valtion pitäisi vielä ostaa Arsenal-omaisuudenhoidon velat samaan kauppaan.
Joka tapauksessa Arsenalin purkaminen tulee maksamaan veronmaksajille miljardeja ja samalla hallitus näyttää ulospäin että se toimii tehokkaasti:)
...
Taas kerran saa nauraa itsensä kipeäksi kun katselee YLE:n A-zoom ohjelman "Uusliberalismi Suomessa" jossa entinen Vasemmistoliiton kansanedustaja (joka erotettiin eduskuntaryhmästä koska hän halusi hallitukseen Kokoomuksen kanssa ja äänesti hallitusta vastaan) nykyinen Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen vääntää rautalangasta mikä on hyvinvointivaltion tarkoitus: pitää ihmiset köyhinä.
...
Onneksi olin viisas enkä sijoittanut kaikkia säästöjä tähän yhtiöön kuten aikaisemmin kaavailin sillä tämän päiväinen uutinen tulee laskemaan FIMin osakkeiden markkina-arvoa todennäköisesti hyvin voimakkaasti. En silti jaksa uskoa että itse saisin osakkeista juuri mitään (Arsenalin osakkeita kun on jaettu vain velkojille eli niille jotka eivät ole pystyneet maksamaan velkojaan ajoissa). Toisaalta olen miettinyt asiaa niin päin, etten sijoita penniäkään lisää jos osakkeen arvo tippuu alle 500 euron.
...
Tasetta ei tulla lopettamaan niin kauan kuin siinä esitetään Arsenalin omaisuuseriä, jotka ovat olemassa (eivätkä siis ole esim. jo realisoitu). Omaisuuserät poistuvat taseesta sitten aikanaan kun niiden jäljellä olevat vastuut on hoidettu pois.
Tokihan tuon taseen esittäminen lopetetaan jos sitä pidetään tarpeettomana mutta nythän se nimenomaan näyttää että miten omaisuutta ollaan saatu myytyä ja minkä verran sen arvosta todellisuudessa saatiin velkoja maksettua... Ja näin saadaan myös kuvaa siitä paljonko Arsenal oikeasti tuotti tulosta omaisuudenhoidolla verrattuna esim. siihen kuinka paljon sama omaisuus olisi tuottanut vapailla markkinoilla (jossa yleensä käy niin ettei arvo realisoinnin jälkeen enää juuri alene vaan pikemminkin nousee). Nythän nuo luvut eivät näytä mitään jos vain päätetään että "tase ei ole enää ajankohtainen".
...
Omaisuudenhoidon (Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiö) johtaja Seppo Salonen kertoo seuraavaa:
"- Olemme arvioineet kiinteistöomaisuutta ja siihen liittyvää liiketoimintaa sillä tavalla, että olemme valmiita luopumaan siitä kokonaisliiketoiminnasta Arsenalin hyväksi kokonaan eli liiketoiminta myydään Arsenal-konsernille kokonaisuudessaan. Kauppahintana on liiketoiminnan käypä arvo , joka perustuu tuottoarvoon, kommentoi Salonen Iltalehdelle.
...
Jaaha. Näyttää siltä, ettei tuo uusi hallitus olekaan niin kauhea asia kuin monet kuvittelevat (en toki itsekään hihku onnesta) - ainakaan kun kyse on valtionomistuksista... Tosin tuskinpa vasemmistolaiset tätä asiaa juuri edes ymmärtävätkään: jos vaikka ymmärtäisivätkin ei sitä kuitenkaan voisi hyväksyä.
...
Osakkeiden yksityistämisen myötä myös osakkeiden myynnistä saatuja tuloja voitaisiin käyttää velkojen maksuun . Osakkeiden myyntitulot tulisi ensisijaisesti käyttää velanmaksuun ja vasta toissijaisesti muiden tulojen hankintaan (esim. omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille) sekä mahdollisesti hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.
Valtio voi myydä omaisuuttaan suoraan tai erilaisten yhtiöiden välityksellä, kuten nykyinenkin hallitus aikoo tehdä:
...
On mahdollista että valtiolla on parempi tietämys yritysten kannattavuudesta sekä omaisuudenhoitoyhtiöistä saatavista eduista kuin sijoittajilla, minkä takia osakkeiden omistus pitäisi pitää omissa käsissä.
Jos yrityksellä ei ole strategista merkitystä valtiolle , kuten esimerkiksi energiayhtiöillä tai peruspalveluja tuottavilla yhtiöillä saattaa olla (kuten posti- ja teleyritykset), tulee myös miettiä kannattaako niitä ylipäätään omistaa valtion kautta . Näin ollen jos valtio aikoo luopua kokonaan omistuksistaan joissain yrityksissä se voisi myydä ne suoraan yksityisille sijoittajille eikä perustaa uusia "valtion omaisuudenhoitoyhtiötä".
...
Valtiovarainministeriö esittää erityisrahoituslaitos ta Arsenalin haltuun jäävälle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oy:n saatavakannalle. Sen sijaan yhtiö ei esitä Arsenalin hallussa olevan omaisuuden myyntiä eikä saatavien perintää ulkomailla.
...
Vuoden lopussa Arsenalilla on hallussaan kiinteistöjä, osakkeita, velkakirjoja ja vakuuksia yhteensä 3 miljardilla markalla. Saatavia arvioidaan yhtiön ilmoituksen mukaan olevan 6 miljardia markkaa.
...
Yhtiön palveluksessa on 35 toimihenkilöä . Arsenalin hallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen koko sen toiminnan ajan tehtävässä toiminut ministeri Siimeksen edeltäjä Tuulikki Hämäläinen
Arsenal saa valtiolta lainaa 12,7 miljoonaa euroa (74 milj. mk)
...
Arsenalia omistavat Arsenal, valtio ja vakuusrahastot. Konsernin rahoitusomaisuuden määrä on kasvanut edellisvuodesta 462 miljoonalla markalla 2 688 miljoonaan markkaan
...
Emoyhtiö Arsenal omistaa kokonaan konsernin kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavan tytäryhtiön Omaisuudenhoitoyhtiö arenal in (Arsenal real estate) sekä holdingyhtiönä toimivan tytäryhtiö Arsenal-Kiinteistöt Oy n . Vuoden aikana emoyhtiö on myynyt tytäryhtiöilleen kiinteistöjä ja osakkeita yhteensä 421 miljoonalla markalla.
...
Yhtiön toiminnan kannalta merkittävin asia vuonna 2000 oli eduskunnan talousvaliokunnan mietinnön valmistuminen koskien Arsenalin vuoden 1999 tilinpäätöstä. Valiokunnan mietinnössä edellytettiin, ettei yhtiö saa antaa uusia luottoja tai takauksia ilman omistajan suostumusta ja erityistä riskiarviota yhtiön riskeistä. Talousvaliokunta piti välttämättömänä myös sitä, että valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha luotto- ja takaustoiminnasta yhtiölle aiheutuneiden tappioiden kattamiseen.
Arsenaliin liitettiin vuonna 2000 Suomen säästöpankki- ryhmään kuulunut Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj . Yhtiö toteutti vuosina 1993-94 valtakunnallisesti ainutlaatuisen kiinteistöjen realisointiprojektin myymällä pääosan eli noin 65 000 kiinteistöään eri osapuolten perustamalle ns. Sponda - konsernille .
...
Arsenalin omistuksessa olleet yli 40 miljardia markkaa on myyty kokonaisuudessaan eduskunnan talousvaliokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Kiinteistöjen myynnin jälkeen yhtiön toiminta painottui saatavien perintää ja velkojen järjestelyjä koskevien toimeksiantojen hoitoon sekä takaus- , antolainaus -ja omaisuudenhoitojärjestelyihin. Arsenal jatkaa toimintaansa valtion vakuusrahaston myöntämän ja valtioneuvoston yleisistunnon hyväksymän valtuutuksen perusteella enintään selvitystilan loppuun saakka.
...
Vuoden 2000 lopussa eduskunta päätti Arsenalin toiminnan jatkamisesta omaisuudenhoitoyhtiönä . Yhtiö voi nyt jatkaa toimintaansa myös osakeyhtiölain mukaisesti ilman valtion suoraa omistusta yhtiössä, jos se on yhtiön tai sen kaikkien osakkaiden kannalta perusteltua eikä valtiolle ole tarpeen turvata erityisasemaa muihin velkojiin nähden. Yhtiön omistuspohjaa pyritään laajentamaan nykyisestä 15 prosentista siten, että valtiolla säilyy edelleen vähintään 50 prosentin osuus.
...
Osakkeiden myynnistä saatujen tulojen käyttö linjattiin selkeästi valtioneuvoston talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 7.6.2000. Hallituksen päätöksen mukaan tulot käytetään velan lyhentämiseen, joten lisäbudjeteissa on varauduttu vain osittain tulevaan tarpeeseen. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan velkojen vähentämiseen voidaan käyttää myös valtion eläkerahaston kautta valtiolle tulevia osinkotuloja sekä valtionyhtiöiden myyntitulojen arvioitua ylittäviä osuuksia.
...
Valtiolla tulee olla kaikissa tapauksissa mahdollisuus myydä omistuksiaan yhtiössä, mikäli tilanne sitä edellyttää tai siitä saadaan taloudellisesti paras hinta. Tämä ei kuitenkaan ole itseisarvo veronmaksajien omistamien valtionyhtiön osakkeiden myynnissä vaan se on riippuvainen aina tilanteen kokonaisarviosta eli mm. yhtiön tulevaisuuden näkymistä ja kehitysmahdollisuuksista sekä osakkeenomistajien välisistä suhteista osakemarkkinoilla. Valtion omistusosuus Sonerasta voisi hallituksen mielestä tulevaisuudessa vaihdella myös alaspäin eduskunnan asettamien rajojen sisällä.
Vuoden 2001 budjetissa lisäbudjettien yhteydessä varattiinkin myyntituloja yhteensä 12 miljoonaa markkaa (3 milj euroa). Myynnin kohteena oli 11,2 prosenttia Arsenal Oy:n osakkeista 6 markan kappalehintaan eli koko erän myyntihinta on noin 416 000 markkaa ja kokonaishinta varainsiirtoveroineen 397 800 markkaa. Yhtiön hallituksen päätöksellä myynnistä saadut varat käytetään yhtiön toiminnan kulujen kattamiseen.
Arsenal Oy osti vuonna 1993 valtion omistaman Postipankki-PSP:n terveet osat (liiketoiminnan ja kiinteistöt) sekä ongelmalliset omaisuuserät, mukaan lukien Arsenal-konsernin pankkitilit (noin 170 miljoonaa euroa). Valtion vakuusrahaston esityksestä valtioneuvosto päätti 27 päivänä syyskuuta 2001 hyväksyä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin ylimääräisessä yhtiökokouksessa valtiovarainministeriön 22.9.2001 päivätyn suunnitelman koskien yhtiön toiminnan lopettamista vapaaehtoisella selvitystilamenettelyllä.
...
Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi 15 päivänä tammikuuta 2004 tilintarkastuskertomuksen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta vuosilta 2000 ja 2001. Tilintarkastuskertomuksessa todettiin puutteita liikekirjanpidossa sekä kustannuslaskennassa yhtiön liiketoiminnan luonteesta johtuen (liiketaloudellista tulosta ei voitu suoraan johtaa kirjanpidoista). Lisäksi tilintarkastaja totesi, että omaisuudenhoitoyhtiön tasetta oli hoidettu niin sanotulla ylipoistomenettelyllä joka johti valtion rahoitusvastuun kasvuun.
Tarkastusviraston mukaan menettely tulisi korvata vaihtoehtoisella investointilaskentatavalla siten ettei valtion vastuu ainakaan kasvaisi. Tarkastusvirasto edellytti lisäksi Arsenalin selvittävän vuoden 2004 loppuun mennessä mahdollisuudet luopua tarpeettomista omistuksistaan ja niiden omistuksesta valtiolle aiheutuvat menot tai vaihtoehtoisesti realisoida nämä omaisuuserät mahdollisimman nopeasti (myyntihinnat) sekä selvittää samalla mahdollisuudet muuttaa tytäryhtiöitä konsernin osiksi.
...
Suomellakin oli oma valtion omaisuudenhoitoyhtiö, Arsenaalikin. Sen tehtävänä ei kuitenkaan ollut tuottaa rahaa omistajille vaan pitää yllä omaisuutta; kiinteistöjä ym., joka muutoin olisi mennyt arvottomaksi ja lakannut tuottamasta mitään tai olisi tuottanut tappioita omistajilleen. Se teki sen edullisesti ilman omia kulujaan sillä olihan se voittoa tavoittelematon yhtiö - siis vain valtio maksoi kulut.
Näin pitäisi olla myös meidän yhteisessä valtion omaisuudenhoitoyhtiössä Solidiumissakin, jossa nyt kuitenkin on töissä noin 500 hyväpalkkaista virkamiestä sekä paljon muuta henkilökuntaa nostamassa kovaa palkkaa samalla kun myyvät arvokasta omaisuuttamme alihintaan pilkkahinnalla ja näin lisäävät koko ajan velkaa valtiolle. Jo yksin Talvivaara tekee kymmenien tuhansien ihmisten työuran aikana mittaamattomat tappiot yhteiskunnalle menetettynä työpanoksena eikä niitä koskaan saada takaisin.
...
Nyt myydään kaikki mitä saadaan jotta päästään jakamaan rahat pois, jos ei olisi ollut edellisen hallituksen asettamia myyntikieltoja niin meillä olisi nyt moninkertainen määrä osakkeita myytäväksi ja halvalla kun muut sijoittajat eivät uskaltaisi ostaa niitä niiden ollessa tappiollisia. Tämän vuoden lopulla tulee jo tappiot näkyviin osareissa mutta onhan silloin saatu rahaa enemmän kuin myytyjen osakkeiden arvo on.
...
Ei ihme ettei Suomella ole ollut rahaa sijoittaa uusiin Nokioihin kuten vaikkapa siihen paljonpuhuttuun Talvivaaraan vaan rahat on tuhlattu kaikenlaiseen muuhun turhaan joten olisi kannattanut ostaa valtion omaisuus pois Arsenalista aikanaan. Olisi Suomi vauras ja rikas maa jolla voisi olla varaa vaikka maksaa Kreikallekin muutama miljardi ylimääräistä, nythän sen täytyy lainata jostain että saa maksettua sille takaisin ne miljardit jotka se itse lainaa Kreikalta.
...
[05:30:18] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tehtävänä oli turvata hoitamansa yhtiön asiakkaiden eli säästöpankkien vakuusrahaston omistamien osakkeiden tai osuuksien arvonkehitys. Säästöpankkiryhmään kuuluneita pankkeja yhdistettiin vuosien 1994 ja 1996 välillä. Tällöin syntyi noin 70 osuus-, 25 konttoriryhmää ja 24 osakeyhtiömuotoista pankkiryhmittymää. (Kontkanen ym ) Suomen 1990-luvun alun lama jätti jälkeensä monia taloudellisia epäselvyyksiä erityisesti omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssa (Arsenal). Tämän työn tarkoituksena on kuvata tätä ilmiötä mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
9 9 2 ARSENAL-HAJAUTTAMISMENETTELY 2.1 Tausta Kun vuonna 1992 oli säädetty laki Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin perustettavasta tytäryhtiöstä ja Arsenalin toiminnan laajentamisesta myös muihin kuin vakuusrahaston omistamien pankkien omaisuuden hoitoon, lain perusteluissa esitettiin Arsenal Oy:lla olevan merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä osana valtion pankkikriisihallintaa. Tässä tilanteessa hallitus pyrki etsimään lainsäädännöllisiä keinoja saada pankkitoiminnassa harjoitetulle riskilliselle toiminnalle edes jonkinlainen kate siten, että pankin toiminta voitiin turvata. (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Valtion vakuusrahastosta 1992) Lain perustelujen mukaisesti säädettiin vuonna 1993 laki Arsenalin jakautumisesta tytäryhtiöihin (laki 696/93). Laki määräsi myös sen, millä perusteella Arsenal Oy sai siirtää omaisuutta tytäryhteisöilleen ja toisaalta, kuinka omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n varoja tai niiden tuottoja voitaisiin käyttää esimerkiksi kattamaan emoyhtiön aiheuttamia kustannuksia. Tällainen lakiin perustuva jakautuminen oli poikkeuksellinen ilmiö yrityselämässämme eikä sille ollut löydettävissä esikuvia myöskään Euroopan maista. (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004) Arsenalin toiminta jaettiin jo toiminnan alkaessa vuonna 1992 kahteen osaan. Tämän tarkoituksena oli saada yhtiölle selkeät liiketoimintayksiköt, joiden avulla yhtiön toimintaa voidaan suunnata ja tehostaa siten että saadaan aikaan myös liiketaloudellisia hyötyjä.
10 10 Kuva 1: Taseen ulkopuoliset erät 2.1.2 Konsernin tulos ja taseen ulkopuolinen varallisuus Arsenal-konserni koostui emoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Suomesta sekä sen alaisista neljästä tytäryhtiöstä. Nämä olivat Siltapankki Oy (ent. Siltapankki Oyj, myöh. Realkredit A/S, Tanska), Vestcap Oyj,
12 12 Vuonna 2001 yhtiöiden fuusion seurauksena yhtiö alkoi toimia nimellä Aktiv Hansa ja vuodesta 2004 lähtien yhtiön virallinen nimi oli C&A Finland Oy Ab. Samana vuonna konsernin emoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toiminta päättyi ja sen tytäryhtiöt siirrettiin ns. omaisuudenhoitoyhtiönä toimivaan Arsenaliin. (Kontkanen ym ) Arsenalin tase 31 päivänä joulukuuta 2000 muodostuu seuraavista osaalueista: Vastaavaa (suluissa oleva luku osoittaa muutosten summan) Muut pitkäaikaiset saamiset 29 000 000 Siirtosaamiset 24 349 Vastattavaa (suluissa oleva luku kuvaa erien keskinäistä suhteellista osuutta) (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004). Vuoden 2005 aikana konsernin tytäryhtiö Arsenal-Silta myi saatavienhallintatoimintonsa Siltapankin kautta Suomen Perimistoimistojen liitolle ja näin ollen näiden saatavat siirtyivät uuden perintää hoitavan liiton hallintaan. (Suomen Perimistoimistojen Liitto 2006.) 3.1.2 Saamiset, talletukset sekä rahavarat Valtion vakuusrahasto teki päätöksen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan perustamisesta helmikuussa 1995 eduskunnan pankkivaltuuston valtuuttamana ja valtiovarainministeriö oli aktiivisesti mukana Arsenalin käynnistämisessä heti toiminnan alusta lähtien. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 1999.)
13 13 Tämän seurauksena valtiovarainministeriön alaisuuteen perustettiin omaisuudenhoito-osasto vuonna 1996 ja tästä alkaen ministeriössä seurattiin yhtiön toimintaa. Valtiovarainministeriöllä ei kuitenkaan ollut keinoja ohjata suoraan yhtiötä vaan ohjaus tapahtui ainoastaan omistajan ominaisuudessa, toisin sanoen ministeriö hoiti vain omistajaohjauksen tehtävät valtion puolesta ja siirsi käytännön operatiivisen toimintavastuun omistamalleen tytäryhtiölle Arsenal-Sillan hallitukselle. (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004.) Yhtiö aloitti varsinaisen liiketoimintansa 1.3.1996 omaisuudenhoitoyhtiöiden perusrakennejärjestelyjen jälkeen Omaisuuspankkitoiminnan käynnistyttyä Arsenal Oy:n alaisuuteen siirretyn Siltapankki konsernin pohjalta. Arsenaliin oli kertynyt huomattava määrä eri lähteistä omaisuutta, josta haluttiin eroon mahdollisimman pienin kustannuksin ja samanaikaisesti voitiin toteuttaa tehokasta omaisuudenhoitopalvelua yhtiön asiakkaiden tarpeiden mukaan. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 1999.) Alkuvaiheessa yhtiölle siirrettiin ns. tavanomaisia omaisuuslajeja kuten pankkitilit sekä korkotuottoisia varoja joita tarjottiin hoidettavaksi asiakassuhteiden luomisen ohella myös ulkopuolisille asiakkaille (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004). Vuoden 1997 aikana yhtiöön siirrettyjä osakkeita realisoitiin ensimmäisen kerran, mutta myyntimäärät olivat kuitenkin niin vähäisiä ettei sillä ollut vaikutusta kokonaistuottoon ja tuotot jäivät negatiivisiksi. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000.) 0.0.0 Yhtiön toiminnan uudelleen järjestäminen Valtioneuvoston päätös vuodelta 1995 sisälsi valtuutuksen päättää yhtiön asettamisesta konkurssiin. Konkurssitilanteen katsottiin olleen siinä määrin lähellä, että valtioneuvosto päätti marraskuussa 1999 ryhtyä välittömästi toimiin omaisuudenhoitoyhtiöiden aseman selkiyttämiseksi laatimalla lain Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta ja sisällyttämällä tähän pykälään oma momentti omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävää pankkitukea varten. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000.) Laki on ollut voimassa 1.11.2000-31.7.2007 välisen ajan, jonka jälkeen se jäi odottamaan jatkotoimenpiteitä muun muassa rahoitusmarkkinoiden kehittymisen johdosta sekä mahdollisten EU:n lainsäädännön vaatimusten osalta.
14 14 Tämä lakimuutos oikeutti valtion luovuttamaan omaisuutta ja vakuuksia yhtiölle tämän lain mukaisella tavalla sekä vastaavasti ryhtymään yhtiön antamien sitoumusten vakuudeksi osake- tai muihin sijoituksiin. (HE 253/1998.) Arsenalin yhtiöjärjestys sisälsi aikaisemmin myös niin kutsutun erityistoimivallan, joka kuitenkin poistettiin kokonaisuudessaan ylimääräisessä yhtiökokouksessa 24.7.2000 sen vuoksi, ettei se sisältynyt osakeyhtiölain mukaiseen konserniohjaukseen vaan muodosti tosiasiallisesti valtion osakasohjausaseman yli osakeyhtiömuotoisen tytäryhtiön rajojen. Tällä haluttiin selkeyttää konsernin tytäryhtiöiden roolia emoyhtiönsä omistajana sekä välttää tarpeettomia ristiriitatilanteita eri toimintojen ja yhtiön päämäärien suhteen. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000.) 3.2 Yhtiön rakenne Valtion vakuusrahasto hallinnoi valtioneuvoston 19.10.1990 tekemällä päätöksellä perustettua Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:tä, joka asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan 21 päivänä kesäkuuta 2001 voimaan tulleella valtion vakuusrahastosta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (369/2001). Samalla valtio sai väliaikaisen vastuun omaisuudenhoitoyhtiön sitoumuksista siihen saakka, kun omaisuuden myynti tai sopimus vastuiden lakkaamisesta on tehty. (VM lainsäädäntöjohtaja Seppo Tanninen 16.2.2005) Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy jakautuu osakeyhtiölain mukaiseen emoyhtiöön sekä yhdeksään osakeyhtiölaissa tarkoitettuun tytäryhtiöön eli tytäryhtiöryhmään. Emoyhtiö ja tytäryhtiöt kuuluvat Arsenalin varainhoitopalveluryhmään. Varainhoitoryhmän tehtävänä ovat yhtiön asiakasvarallisuuden hoitoon liittyvien tehtävien hoito, sijoitustoiminnan hallinnointi- ja tukipalvelut (mm. raportointijärjestelmät), oikeudelliset asiat, taloushallinnon palvelut mukaan lukien konsernin sisäiset taloushallintotehtävät. Tytäryhtiöryhmä puolestaan hoitaa kiinteistöjen vuokraus-ja kehitystoiminnan sekä konsernihallinnon palveluita.
16 16 4 ARVONMÄÄRITYSTAPAUS OMAISUUDENHOITOYHTIÖ ASO OY:LLE Tämän opinnäytetyön kohdeyhtiönä on toiminut Helsingin seudulla toimiva kiinteistöosakeyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj, jonka alaisuuteen perustettiin keväällä 1996 omaisuudenhoito-organisaatio. Konsernin emoyhtiön nimi muutettiin joulukuussa 2000 nimeksi Arsenal Oyj (nykyinen Avara Amplus Holding Oy), mutta tytäryhtiön nimen muutos tapahtuu todennäköisesti vuoden 2005 aikana ja siksi tässä tutkimuksessa yhtiöstä käytetään edelleen nimeä Arsenal-Omaisuudenhoitoyhtiö. (Yhtiön esite 2003). Yhtiön tavoitteena oli vuonna 1994 Arsenalin muuttuessa omaisuuden- hoitoyhtiöksi aloittaa uusien kohteiden hankkiminen hankkimalla osakkuuksia tai omistusosuuksia sijoitusomaisuudeksi kelpaavissa osakeyhtiöissä. Toiminta käynnistettiin vähitellen hankkimalla osakkuus kuudesta suomalaisesta osakeyhtiöstä. Toiminnan käynnistymisestä alkaen yhtiö on tehnyt useita kiinteistösijoituksia eri puolilla maata sijaitseviin toimitilakiinteistöihin, kuten toimistoihin sekä teollisuus- ja logistiikkakiinteistöihin. (Yhtiöesite 2003.) Yhtiö kertoo tällä hetkellä hallinnoitavana olevan yli 5 200 vuokra-huoneiston kannan arvoksi lähes 100 miljoonaa euroa ( ). Kiinteistöjen lisäksi Arsenalin sijoitussalkusta löytyy erilaisia osakesijoituksia mm. Helsingin pörssissä noteeratuissa yrityksissä yhteensä noin 19 miljoonan euron edestä ja pörssilistaamattomissa yrityksissä, lähinnä kiinteistöyhtiöissä 25,8 miljoonalla eurolla. Edellä mainitut luvut käsittävät siis sekä emoyhtiö Arsenal-Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:n että sen täysin omistamien tytär-yhtiöiden Kiinteistö-Kys Oy:n ja Keski-Suomen Kiinteistötase Oy:n sijoituskannan arvot. (Yhtiöesite 2003). 5 KOTELOS OY Kotelos Oy perustettiin joulukuussa 2000 nimellä Hämeen Huoneistoremontit. Perustamisen jälkeen se toimi noin puolitoista kuukautta remonttitehtävissä ennen varsinaista toiminnan käynnistymistä toukokuussa 2001 (KUVIO 7, perustamisasiakirjat).
18 18 Yhtiön toimialana on asuinhuoneistojen ja -rakennusten kunnostaminen, rakennus- ja maalausliikkeen harjoittaminen, puusepänteollisuuden harjoittaminen sekä alan tarvikkeiden kauppa. (Yhtiöjärjestys 2002). 5.1 Yhtiöstä yleisesti Kotelos Oy toimii siis Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n alaisena yhtiöinä hoitaen Arsenalin hoidossa olevia saatavia asiakkailtaan (Yhtiön esite 2003; Pere 2004c). Yhtiön toiminta käynnistyi jo vuoden 1999 kesäkuussa Arsenal-omaisuudenhoitosopimuksen perusteella ja se sai operatiivisen valmiuden toukokuussa 2000 alkaneen määräaikaisen perintäluvan myöntämisen kautta. Varsinaisen toimintansa aloittamisen yhteydessä marraskuussa vuonna 2001 Kotelos Oy:lle luovutettiin koko Arsenalia koskeva omaisuudenhoito-sopimus sekä Arsenalin perittävinä olleita saatavia. (Arsenal vuosikertomus 2002.) Kotelos Oy aloitti saataviensa perinnän asiakaspiirinsä yksityisasiakkailta vapaaehtoisen kirjeenvaihdon kautta helmikuussa 2003, mutta sen on tarkoitus laajentaa toimintaansa myöhemmin myös perintätoimiston palveluihin ja oikeusteitse tapahtuviin ulosottosuorituksiin (Pere 2004a; Arsenal vuosikertomus 2005). Arsenalia koskevassa Omaisuudenhoitoyhtiösopimuksen mukaisessa omaisuudenhoidossa asiakkaat jaetaan Kotelos Oy:ssä neljään kategoriaan eli jako perustuu asiakkaiden liiketoimintaan tai vastuualueeseen sekä perinnän tehokkuuteen liittyviin tekijöihin. (Arsenal vuosikertomus 2002.) Kategoriaan I kuuluvien yhtiön saatavien hoidossa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota liiketoiminnan turvaamiseen, kuten asiakasyhtiön ja sen emoyhtiön elinkelpoisuuteen. Yhtiön tulee myös huolehtia saatavansa vakuutena olevien omien omistuksiensa riittävyydestä mahdollisen velallisen konkurssin varalta turvaavasti esimerkiksi etuoikeusjärjestelyin tai mahdollisesti likvidaatioinnein.
19 19 Mikäli velallinen kykenee suorittamaan erääntyneitä suorituksiaan ajallaan ilman maksuseuraamusten uhkaa asiakkaan oman toiminnan perusteella (asiakkaan oma maksuhalukkuus), on tämän kategorian saatavat etusijalla ennen seuraavan luokan saatavia, eikä asiakasta vastaan siten ole välttämättä pakko nostaa kanteita. Asiakkaan omaan haluun perustuvaa laskutusta ei kuitenkaan huomioida aina kaikissa kategorioissa yhtenäisellä tavalla esimerkiksi siten että vain ensimmäisen kuukauden maksut huomioidaan, mikäli asiakkaalla oli ollut vaikeuksia jo pidempään tai ettei mitään suoritussaatavaa otettaisi huomioon jos asiakkaan maksu on tapahtunut vasta perinnän päätyttyä. (Arsenal vuosikertomus 2002; Arsenal vuosi- kertomus 2003.) Mikäli saatava osoittautuu myöhemmin selkeästi aiheettomaksi (esimerkiksi perusteeton vahingonkorvaus), voi velkoja peruuttaa vaatimuksensa vaikka sen peruste olisikin syntynyt ennen konkurssin alkua. Vaikka tällainen kanne ajettaisiinkin, voidaan kanteen menestymisedellytyksiin kiinnittää huomiota vielä konkurssitilanteessa ja harkita menettelyn tarkoituksenmukaisuutta esimerkiksi oikeuskulujen vuoksi. (VVakO 3347/1999) Jos konkurssipesän selvittäjä tekee saatavasta ilmoituksen ilman vaatimusta velallista vastaan tai vaatii pelkästään etuoikeudettomille velkojille tulevan jako-osuuden suorittamista konkurssissa ilmoitetusta saamisestaan eikä ryhdy toimiin velkojien ilmoittaman, konkurssin alkamisen jälkeen syntyneen saatavan riitauttamiseksi tai saatavaa koskevien vaatimusten peruuttamiseksi ja velallinen vahvistaa saatavan olevan oikea, voi pesänselvittäjä panna asian vireille vahvistuskanteena (VVakO 3400/1992). Mikäli velallisella ei ole käytettävissään sellaista omaisuutta mitä voitaisiin myydä rahaksimuutolla omaisuudenhoitoyhtiölain 9 :ssä säädetyn mukaisesti tai asiakas on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa tahallaan, rikoksella tms. asiakkaan edusta huolehtiessaan eikä asiasta saada näyttöä ja velallinen pystyy todistamaan ettei vahinko ole johtunut velallisen menettelystä vaan esimerkiksi viasta omaisuuserää hoitavassa yrityksessä voi asian selvittelyyn joutua ottamaan myös ulkopuolisen selvitysyhtiön avuksi (asiakasvarakassa), jossa varat pidetään erillään muista varoista asiakkaiden etujen suojaamiseksi. (VVa Oy 1_03) Jos asiakkaalle tulee ylimääräisiä kuluja omaisuudenhoitajan toimien johdosta on asiakkaan reklamoitava kohtuullisessa ajassa suoraan kyseiselle osapuolelle. Jos asiakas haluaa kohdistaa vaatimuksia koko varainhoitoyhtiölle tai toiselle asiakasta palvelevalle työntekijälle niin asia on esitettävä ensin tälle taholle ja mikäli hän kieltäytyy vastaamasta esitettyihin vaateisiin (vaikka pitäisi niitä oikeutettuina), voi kääntyä oman varallisuudenhoitoyhtiönsä puoleen jossa mahdollisesti sitten asiasta riippuen yhtiö neuvoo jatkotoimenpiteitä. (Omaisuudenhoidon sopimusehdot) Asiakkaan varat voivat olla eri tahojen hallinnassa. Eri toimijoilla saattaa kuitenkin joskus olla asiakkaan varojen osalta keskenään ristiriitaisia tavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon sekä varoja hallittaessa että erityisesti asiakkaan asemaa selvitettäessä ja valvottaessa (omaisuudenhoitosopimuksen ehto kohta 6). Tämä sopimusmääräys vaikuttaa myös siihen miten esimerkiksi viranomaisten selvityspyynnöt ja tiedustelut toteutetaan. Varoja voi olla useamman omaisuudenhoitajan hallussa: asiakkaalla itsellään suoraan omassa hallinnassaan tai usean varainhoidon piirissä kuten erillisissä sijoitusvakuutuksissa, vakuutusyhtiön vakuutuksien yhteydessä sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevissa vakuuksissa sekä erilaisten omaisuusvakuudellisten rahoitusjärjestelyiden kattaman luottolimiitin puitteissa. Näiden toimijoiden keskinäinen työnjako riippuu muun ohella järjestelyn kokonaisratkaisusta ja varojen luonteesta (asiakasyrityksen vakuutena olevia asiakasluottoja voidaan käyttää yrityksen juoksevaan rahoitustarpeeseen): Eri varainhoito-organisaatioiden on hoidettava sille osoitetut varat parhaan ammattitaitonsa mukaisesti sovittujen toimintamallien ja muiden asiakkaan antamien toimintaohjeiden sekä määräysten mukaisella tavalla tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisesti huomioiden kulloinkin kyseessä olevaan omaisuuserään kohdistuvat riskit. (Asiakasvarojen säilyttämistä koskevat periaatteet) Varojen säilyttämisestä ja suojaamisesta annetaan myös kirjallisia ohjeita omaisuudenhoitajan omissa toimintaperiaatteissa. Näiden ohjeiden noudattamisesta vastaavat pääsääntöisesti oma henkilöstö.
...
12 12 (00) (000/2014). Asetus ei tule suoraan sovellettavaksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla, vaan lain 17 b :ää tulee tulkita asetuksen rinnalla, sillä ne on kirjoitettu osittain samaan muotoon. Lain 18 c :n 3 momenttiin ja 20 :ään ehdotetaan lisäksi tehtäviksi vähäisiä tarkistuksia voimaan tulleen lakiuudistuksen yhteydessä muuttuneeseen oikeustilaan pohjautuen.
13 00 (00) 0 Esityksen vaikutukset 5.1 Vaikutukset valtiontalouteen Omaisuudenhoitoyhtiöiden kautta myönnettyjä takauksia ei voida suoraan eritellä Valtion asuntorahastosta annetuissa säädöksissä. Koska suurin osa näistä takausvastuista on kuitenkin siirretty tai siirrettävänä, niin niiden määrät ja sitä myötä niistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat laskettavissa kohtuu helposti ARA:lle annetun lain 8 :ssä sekä voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa aravarajoituksista 4 b säädetyin kriteerein Omaisuudenhoitoyhtiöiden toiminnan jatkaminen 1 päivänä syyskuuta 2012 lukien edellyttää ARA:n tekemän valtion saatavien turvaamissopimuksen purkamista. Sopimuksen purkaminen puolestaan vaikuttaa keskeisesti omaisuudenhoito- eli ns. recovery-yhtiöihin, ja se voidaan toteuttaa vasta sitten, kun omaisuus on myyty ja realisointitulot siirretty Valtiokonttorille sekä valtiokonttori maksanut ne yhtiön omistajille purkusopimukseen pohjautuen 2 Valtion vastuiden siirtäminen valtiolta 1 päivänä tammikuuta 2013 toimintansa aloittaneelle julkiselle yhtiölle ei ole mahdollista ilman siihen liittyvien valtion vastuita koskevien seikkojen ratkaisemista erityislain-säädännöllä. Omaisuudenhoito- eli ns recovery-yhtiön kannalta keskeisimmässä omaisuuden siirtojen toteuttamiseen ja yhtiön perustamiseen liittyvissä sopimusjärjestelyissä tulee kiinnittää huomiota myös sen saamisiin yhtiöltä, joista keskeinen liittyy luovutuksen jälkeiseen erääntymiseen. (Yhtiön perustaminen). Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi varainsiirtoverolain 43 a :n tai lain oman asunnon luovutuksesta 2 :n mukainen saannon kirjaamiseen liittyvä määräaikaisuus. Nämä asiat tulisi ottaa huomioon omaisuudensiirtosopimuksen yhteydessä (varainsiirtoverotuksen 43a :ssä tarkoitettua määräaikaista verovapaussäännöstä koskeva mahdollinen jatkoaika, ja omaa asuntoa koskevaan verovapautta koskevaa jatkoaikaa on esitetty vuoden 2015 loppuun saakka). 1 Lainvalmistelusta saatujen tietojen perusteella tavoitteena on käynnistää julkinen yhtiö syyskuussa 2013 siten, että se voi aloittaa toimintansa täydellä teholla Yhtiön aloitusvaihe edellyttää merkittäviä panostuksia myös tietojärjestelmien uudistamiseen sekä varainhoidon edellyttämien tehtävien suunnitteluun ja organisointiin. Uuden yhtiön toiminnan alkuvaiheessa arvioidaan syntyvän menoja vähintään kaksinkertaisesti verrattuna koko varainhoitoyhtiökonsernin toimintakustannuksiin vuonna Toisaalta yhtiölle vuoden 2015 lopussa siirrettävistä varoista suurin osa (arviolta 80 miljoonaa euroa) on tarkoitus olla sijoitettuna rahamarkkina-sijoituksiin tai pitää lyhytaikaisella talletustilillä.
7 Omaisuudenhoitoyhtiön perustamisesta Yhtiöön kuuluvat omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj, sen tytäryhtiö Yrityspankki Skop Oyj ja tämän tytäryhtiöt SponsVisio Holding Oy ja VIS Investments S.A sekä Kiinteistöosakeyhtiö Esimerkkikatu 11 a, Säästöpankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Osakkaat Valtion vakuusrahasto on tehnyt Arsenalin yhtiökokouksen 2 /1997 4 : n nojalla päätöksen siitä, että valtio myy kaikki omistamansa Arsenalin A- sarjan osakkeet (12 milj osaketta) Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle yhden miljardin markan kauppahinnasta lisättynä maksetulla ja jäljellä olevalla korollisella pääomalainalla sekä kaupasta Arsenalille aiheutuneilla muilla välittömillä kuluilla. Yhtiökokouksessa päätettiin myös myydä yhtiön kokonaan omistamat kiinteistöosakeyhtiö Mylpyrinportti Fastighets Ab, Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Painokaari II - Koy Hämeenmaantie 62a osaketilat Arsenal Oy:lle 1 milj. markan kauppahinnasta lisättynä maksetulla ja jäljellä olevalla korottomalla pääomalainalla sekä kaupasta Arsenalille aiheutuneilla muilla välittömillä kuluilla Valtion vakuusrahastosta annetun lain 20 a :n 3 momentin nojalla valtiovarainministeriö oikeutti 8 päivänä marraskuuta 1995 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin myymään Aktiv-Hansalle arvopaperimarkkinalain 6 luvussa tarkoitetussa julkisessa kaupankäynnissä omistamansa 715 Aktiv Hansa Oy:n (ent. Kansallisrahoitus Oyj) A-osaketta vastaten 1,07 %:n omistusta osakekannasta ja 750 kappaletta B-osakkeita vastavasti 0,33 %:n omistusosuutta vastaavat määrät osakemäärästä
9 8 Osakkeiden arvonnousu johtuu muun ohella niiden alhaisesta ostohinnasta. Yhtiölle luovutetut osakkeet ovat olleet arvoltaan markan eli noin euroa kauppakirjaa allekirjoitettaessa Yhtiön hallussa olevat yhteensä yhtiön A- osaketta on annettu osakeyhtiölain 12 luvun 6 :n 2 momentin tarkoittamina optio-oikeuksina vuosina Optiolainat oli sidottu liiketoiminnan tuloskehitykseen ja osingonjakotasoon eikä optioita voi vaihtaa osakkeisiin (lunastuslauseke) Osakkeisiin liittyvät muut oikeudet Yhtiön tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten liiketoiminnassa käytettävät osakkeet kuuluvat yhtiön käyttöomaisuuteen eivätkä ne kuulu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Osakkeet arvostetaan verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 28 :n mukaisesti. Vaihdettaessa arvo-osuusjärjestelmän kautta vaihdettaviksi osakkeiksi nämä eivät enää tuota verotuksellista luovutusvoittoa ja tappio realisoituu vasta, kun vaihto-oikeus toteutuu Arvopaperitoiminnan kulut Omaisuudenhoitoyhtiön on otettava toiminnassaan huomioon kaikki toimintansa järjestämisestä aiheutuvat menot mukaan lukien mahdolliset luottotappiot sekä voiton- ja muun tulonodotukset
...
[11:18:32] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus ja hallintoneuvosto olivat jo ennen oikeuskanslerin lausuntoa saaneet oikeuskanslerilta lausunnon, joka vastasi eduskunnan talousvaliokunnan tekemää johtopäätöstä Arsenalin toiminnasta.
Oikeuskansleri Jorma S. Aallon mielestä Arsenalia koskevat ohjeet ovat jääneet siinä määrin epämääräisiksi tai ristiriitaisten tavoitteiden värittämiksi, että Arsenal Oy:n hallinto on saattanut jäädä niiden tulkinnasta epätietoiseksi.
...
Oikeuskanslerin lausunto vahvistaa eduskunnan talousvaliokunnan viime lokakuussa antamaa mietintöä Arsenalin toiminnasta. Mietintöön sisältyy yhdeksän pontta tai lausumaehdotusta Arsenalin toiminnan edelleenkehittämisestä ja muun muassa valtion omistajapolitiikasta omaisuudenhoitoyhtiön toiminnassa. Mietinnön takana ovat sosiaalidemokraatit ja osa keskustaa sekä kokoomus.
Oikeuskansleri tähdentää, että valtioneuvoston on huolehdittava siitä, etteivät ohjeistuksesta johtuvat epäselvyydet vaikeuta yksittäisten yhtiöiden toimintaa eivätkä vaaranna oikeusvarmuuden vaatimusta tai kansalaisten oikeusturvaa. Oikeuskanslerin mukaan Arsenaliin olisi harkittava erityistä omistajaohjausta tai vastaavaa järjestelyä siltä varalta, ettei nykyinen ohjaus riitä varmistamaan hyvää hallintokäytäntöä ja valtionyhtiöiden valvonnassa noudatettavaa menettelyä.
Eduskunnan talousvaliokunta antoi Arsenalin toimintaa koskevan mietinnön viime syksynä valtion ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä.
Arsenal muodostettiin vuonna 1994 siirtämällä ongelmapankkiryhmän toiminta omaisuudenhoitoyhtiöön. Se vastaa noin 6—7 miljardin markan ongelmaluottojen takaisinperinnästä. Arsenal hoitaa lisäksi kiinteistöomaisuutta ja muuta markkinaehtoista liiketoimintaa 4 miljardilla markalla sekä tuottaa erilaisia hallintopalveluja muille valtion tukea saaneille yhtiöille 3 miljardilla.
Talousvaliokunta toteaa, että Arsenalille annettujen tavoitteiden saavuttamista ei voida tarkastella ainoastaan yksittäisen yhtiön toiminnan tehokkuuden kautta, vaan samalla tulee arvioida laajemmin omaisuudenhoitoyhtiöiden omistajaohjauksen toteutumista. Arsenalin toimintaa on valiokunnan mukaan seurattava myös osana laajempaa valtiontalouden tarkastelua ja varainkäyttöä koskevia[11:21:31] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 285 s
päätöksiä eduskunnassa, hallituksessa tai muualla hallinnossa.
Oikeuskansleri tähdentää vielä sitä seikkaa, että koska eduskunta hyväksyi mietintöön otetut kannanotot vasta viime vuonna sen jälkeen kun Arsenalin hallinto oli jo ryhtynyt hoitamaan yhtiön asioita mietinnön edellyttämillä tavoilla. Tästä on voinut seurata Arsenalille epävarmuutta siitä, miten ja millaisin toimenpitein mietinnössä tarkoitettuja ongelmia pitäisi hoitaa tai missä aikataulussa mietinnölle asetettujen tavoitteiden voidaan odottaa täyttyvän.
Arsenalilla voi olla edessään omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin loppuselvitysmenettely, jolloin yhtiölle jäljellä olevat velat jaetaan niin sanottuun anteeksiannettavaan osaan ja myyntikelpoiseen osaan. Myyntikelpoisen velan velkojat ovat oikeutettuja täyteen korvaukseen valtion saamasta omaisuudesta sen jälkeen kun Arsenal on lopullisesti purkautunut.
Talousvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota mietinnössään Arsenalia valvoviin viranomaisinstituutioihin eli Arsenalin tarkastuslautakuntaan sekä valtiovarainministeriöön ja valtiontalouden tarkastusvirastoon. Sen näkemyksen mukaan viranomaisten välillä tulisi sopia säännöllisestä raportoinnista ja keskinäisestä yhteistyöstä siten, että omistajapolitiikan linjaukset toteutuvat omaisuudenhoitoyhtiöissä yhdenmukaisesti koko valtionhallinnossa.
Talousvaliokunta otti mietinnössään kantaa myös siihen tapaan, millä eduskunta voi antaa suostumuksensa yksittäisen osakeyhtiön yhtiöoikeudellisen hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuun toteuttamiselle. Sen mukaan suostumuksen tulee kohdistua yhtiöön itseensä eli osakeyhtiöön kokonaisuutena eikä yksittäiseen henkilöön tämän ollessa vain yhtiökokouksen päätöksen välillinen toteuttaja suhteessa yhtiön muihin edustajiin.
Valiokunta esitti näkemyksensä sen takia, ettei vastuuvapauden myöntämistä hallitukselle voitaisi jälkikäteen kohdistaa kehenkään hallituksen jäseneen siten, että se muodostuisi kielletyksi oman edun tavoitteluksi ja siis henkilökohtaiseksi hyödyksi.
[11:33:53] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat 1990-luvulla oma lukunsa. Nykyisiä rahoitusyhtiöitä koskevat kysymykset nousivat esille, kun Merita Pankin eli nykyisen Nordean edeltäjä järjesteli viime vuonna kiinteistötoimintojaan ja perusti erillisen tytäryhtiön hallinnoimaan sen jälkeen omaisuuttaan myyneen Huoneistokeskuksen liikemerkkiä.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminta päättyy vuodenvaihteessa 15 vuoden pyörittämisen jälkeen. Arsenal perustettiin 1990-luvun alkupuolella hoitamaan Säästöpankkien haltuun pankkikriisissä joutunutta omaisuutta. Sillä oli enimmillään yli 100 000 asiakasta ja 20 miljardin markan (4 miljardia euroa) tase vuonna 1999, jolloin valtion pääomasijoitus Arsenaliin loppui.
Omaisuudenhoitoyhtiön kiinteistöt siirtyivät muutama vuosi sitten Kapiteelille sekä muut arvopaperit ja velkakirjat pääosin Arsenalista nyt luopuneelle Arsenal-Sillalle. SSP puolestaan pilkottiin syksyllä 1994 Suomen Säästöpankki –Sp-Rahoitus Oy:ksi, roskapankiksi jätettyyn Suomen Säästöpankkiin eli nykyiseen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin sekä neljään muuhun pankkiin.
Arsenal myi Silta-kaupassa Arsenalissa vielä olleita yritys- ja kiinteistöomistuksia noin viidellä miljoonalla eurolla. Osa omaisuudesta ei kelvannut ostajayhtiölle lainkaan ja osan hinnasta Arsenal kuittasi maksetuksi velkakirjalla, jota ostaja puolestaan joutuu maksamaan takaisin 30 vuotta alkuperäisen laina-ajan loputtua eli käytännössä ikuisesti.
Valtion pääomasijoituksesta huolimatta Arsenalin tappioiksi jää arviolta yli 1 miljardia euroa veronmaksajien varoja yhtiön omasta pääomasta riippuen. Pääomituksia yhtiölle maksettiin vuosina 1996 – 2001 noin 546 miljoonaa markkaa (91 miljoonaa euro).
...
Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy sai vuoden 1995 lopussa Arsenalilta kauppahinnan Huoneistokeskuksen liikemerkistä sekä pienen määrän Arsenalin sijoitusomaisuutta, muun muassa Nokian osakkeita.
Vuonna 1998 yhtiölle siirtyivät Arsenalin hallussa olleet Suomen ensimmäisen pörssiyhtiön Meritan osakkeet ja yhtiön omistukseen hankittiin sen lisäksi muiden pankkiryhmittymien liikkeelle laskemia arvopapereita. Jo tällöin yhtiö otti käyttöön Huoneistokeskus Oy:n liikemerkin oman nimensä ohella kuvaamaan omaisuuttaan hoitavan rahoitusyhtiö luonnetta.
– Nimenmuutoksesta päätettiin viime keväänä yhtiökokouksessa, jonka päätöksen perusteella sitä alettiin hakea kaupparekisteriin syyskuussa ja rekisteröinti hyväksyttiin tämän vuoden marraskuussa kertoo toimitusjohtaja Risto Kyhälä Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:sta eli Huoneistokeskuksesta. Kaupparekisteriin toimitetun yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimiala on arvopaperikaupan sekä omaisuudenhoitotoiminnan harjoittaminen.
Yhtiöön siirrettiin omaisuutta yhteensä noin 23,5 miljoonaa euroa (140 Mmk), josta 12 mmk oli rahaa ja 10 me arvopapereita. Viime vuonna yhtiölle myytiin osa siitä kiinteistömassasta joka Arsenalilta tuli, loput Arsenalin hallinnassa olleista asunnoista siirtyi vuoden alussa Asuntorahaston suoraan hallintaan.
...
Kyhälän mielestä Meritalla on edelleen hyvä imago myös Baltiassa toimivien muiden pankkiryhmittymien asiakkaiden keskuudessa, joten yhtiöllä uskotaan olevan jatkossa mahdollisuuksia uusiin sopimuksiin. Kyhälä itse siirtyi kiinteistöalalta pankkisektorille viime helmikuussa Suomen Asiakastiedon myyntijohtajaksi ja Promis Holdingsin hallituksen puheenjohtajaksi.
...
Meritan virolainen omaisuudenhoitoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ilmoitti kesäkuun alussa tehneensä rikosilmoituksen kahdesta sen asiamiehestä, joiden epäiltiin käyttäneen Arsenalille kuuluvia rahoja omien henkilökohtaisten velkojensa hoitoon. Myöhemmin Arsenalin selvitys asiasta johti Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon pidättämiseen ja etsintäkuulutuksen hakemiseen Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen toimesta.
Arsenalin mukaan epäselvyydet liittyvät kolmen asiakkaan vuosina 1992–94 tekemiin kiinteistö- sekä osakekauppoihin, joissa varoja on ohjattu ohi osapuolten kauppojen jälkeen. Arsenal oli antanut kyseiset varat kyseisten henkilöiden hoidettaviksi mutta ne ovatkin kadonneet väärinkäytösten tultua ilmi syksyllä 1995 tehdyissä inventaareissa. Kyseiset summat ovat suuruudeltaan yhteensä yli sata miljoonaa markkaa.
Arsenalin mukaan asiamiehet ovat myöntäneet teot
Arsenal-Sillan entinen toimitusjohtaja Veijo Sammalvuo on poliisikuulusteluissa myöntänyt kaikki esille tulleet väärinkäytökset oikeiksi ja todennut niiden olevan tahallisia sekä vahingonkorvausten osalta vanhentuneita.
Arsenal-Silta Oy teki vuoden 1992 elokuussa tutkintapyynnön poliisille silloisen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimintaan liittyvistä asioista, joissa selvitettiin muun muassa asiakasyhtiöiden haltuunottovaiheen jälkeisten tarkastusten laiminlyöntejä. Samalla Arsenalin mukaan selvitystyössä havaittiin yhtiön tileillä tapahtuneita omaisuuden hävittämisiä sekä asiakkaiden varallisuuden ulosmittaamista velkojien tietämättä.
Näiden osalta Arsenalin on tehnyt syyttämättäjättämispäätökset koskien kuutta sen silloista asiamiestä ja kahta yhtiötä.
...
Sen sijaan nyt poliisin tutkinnassa olevan Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon toimista tehty tutkintapyyntö tullaan nostamaan Arsenalia kohtaan. Arsenal katsoo, ettei ole asiassa rikkonut osakeyhtiölakia eikä hyvää pankki- tai hallintotapaakaan, mutta asian tultua julkiseksi yhtiö on katsonut oikeudekseen ja jopa velvollisuudekseen vastata syytöksiin.
Arsenal haluaa edelleen korostaa toimineensa aikoinaan silloisissa poikkeuksellisissa oloissa pankkimaailmassa pankkikriisin aikana sekä lain mukaisesti hoitaneensa asiat mahdollisimman avoimesti kaikkien osakkeenomistajien etujen turvaamiseksi. Samalla Arsenal muistuttaa, ettei ole tähän mennessä saanut omistajiltaan moite- tai korvausvaatimuksia asian johdosta, mutta aikoo myös vastaisuudessa jatkaa omistajiensa etujen puolustamista kaikissa sen toiminnan kohteena olevissa asioissa.
Valtion omistaman Arsenalin omaisuudenhoitoyhtiötoimintaa on jäljellä enää kaksi vuotta ja tänä aikana yhtiö uskoo saattavansa päätökseen vielä 1 miljardin euron suuruisen asiakaskuntansa vastuiden alaskirjauksen. Vuoden 2001 loppuun mennessä Arsenalille tulee täyteen 15 toimintavuotta pankkikriisin jälkien korjaajana ja yhtiö haluaakin juhlavuotensa kunniaksi painottaa toimineensa kaikissa tilanteissa lainsäädännön sekä pankkietiikkaa valvovien viranomaisten hyväksymällä tavalla.
...
2000 Arsenalin tilikauden voitto oli 22 miljoonaa euroa (32 Me edellisenä vuonna), jossa on parannusta edelliseen vuoteen verrattuna 14 prosenttia. Liikevaihto, joka muodostuu lähinnä asiakas- ja perintäliiketoiminnasta pysyi edellisvuoden tasolla eli 36 milj eurossa huolimatta siitä että kiinteistöliiketoiminta siirtyi pois Arsenal-Silta Oy:stä edellisen vuoden aikana.
...
Arsenal-konsernin toiminta jatkui vuoden 2000 aikana suunnitelmien mukaan eikä uusia alaskirjauksia tai luottotappiovarauksia enää tehty vuoden lopulla tehtyjen selvitysten jälkeen. Arsenal selvitytti omaisuudenhoitoyhtiöaikana syntyneitä yksittäisiä vastuita, ja eräiden asiakkaiden vastuiden todettiinkin ylittäneen asiakkaan omaisuuksien käypää arvoa merkittävästi.
...
Vuonna 1999 käynnistynyt vapaaehtoinen velkajärjestely on saanut hyvän vastaanoton sekä asiakkailta että velkojilta. Arsenalin asiakkaina olevien yrittäjien määrä ja järjestelyyn tulleiden yritysten lukumäärä ovatkin nousseet viime vuosina merkittävästi. Tavoitteena olevan 7 000 asiakkaan sijaan asiakasmäärä tulee jäämään vuoden 2000 päättyessä 4 000:een mutta kasvaa tästä kuitenkin lähivuosina vielä 2 000:lla, koska yritykset ovat päässeet vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn.
Yrityssaneerauksiin on hyväksytty toistaiseksi 33 yritystä (52 vuonna 1999 ja 48 vuonna 1998) joissa Arsenalin vastuut tulevat olemaan noin 12 miljoonaa euroa. Lisäksi vapaaehtoisilla maksuohjelmilla tulee hoidettavaksi 15 vuoden aikana 4 000 asiakasyritystä joiden velat olivat yhteensä lähes kaksi miljardia markkaa, mikä merkitsee runsaan 500 miljoonan markan yhteisvastuista summaa.
...
Arsenalin toimesta on viime vuosina suoritettu Arsenalin omaa toimintaa koskeva erityistarkastus. Tämän lisäksi ovat Arsenal-SSP:n asiakkaat tehneet lukuisia erityistilintarkastuksia tai pyytäneet poliisitutkintaa tapauksissa, joissa he katsovat tulleensa rikollisesti kohdelluiksi.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin selvitystilan johdosta oikeuskanslerinvirasto on suorittanut tarkastuksen. Oikeuskansleri totesi 1 päivänä syyskuuta 1999 annetussa päätöksessä muun muassa seuraavaa: "Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan jo pelkkä rikosepäily muodostaa perusteen tutkia asia, vaikka näyttöä syytteen nostamiseen ei olisi riittävästi olemassa. (Olavi Heinonen ym.: Valtion vakuusrahasto, Helsinki 1997.) Tähän näkemykseen on yhtyvä myös käsitykseni siitä riippumatta ylittyykö esitutkinnan käynnistämisen kynnys vai ei. Jo se, että suuri joukko valtion omaisuuserien realisoinnin yhteydessä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin jääneitä ja selvitystilan aikana edelleen Arsenalia koskevia tietoja on herättänyt laajaa mielenkiintoa julkisuudessa saattaa ainakin joissakin tilanteissa muodostaa perusteen arvioida tilannetta esitutkinnasta säädetyssä järjestyksessä. (ETL 8§1)".
Esitutkinnassa saadun aineiston pohjalta kihlakunnan poliisilaitos siirsi asian syyteharkintaani 1 päivänä joulukuuta 1998. Asiassa kuultiin syylliseksi epäiltyinä yhteensä kahdeksaa Arsenalin henkilökuntaan kuulunutta toimihenkilöä sekä kahta yhtiön asiakasta, joille on luovutettu selvitystilaa koskevassa erityislaissa tarkoitettua omaisuudenhoitosuostumusta koskevia asiakirjoja Arsenal-SSP:n asiakkaiden keskuudessa ilmenneiden väärinkäytöstapauksien johdosta.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - konsernin yli kymmenen vuotta kestäneen toimintahistorian aikana yhtiöiden hoidettavaksi siirrettiin erilaisia valtion omistajahallinnassa olevia omaisuuseriä. Siirretystä omaisuudesta pääosa koostui säästöpankkiryhmään kuuluneiden tai muutoin järjestämättömiin luototettuihin velkoihin liittyneistä kiinteistö-, asunto- sekä metsä- ja peltokaupoista. Lisäksi Arsenal-SSP hankki omaisuutta sellaisilta pankeilta, joilla ei ollut riittäviä luottotappiokirjauksiin johtaneita tietoja luotonmyönnön yhteydessä.
Arsenal-konsernin perustamistoimenpiteet aloitettiin vuoden 1992 kesäkuussa, jolloin muodostettiin Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n omistusyhteisöksi säästöpankkien vakuusrahasto ja myöhemmin osakeyhtiö. Samanaikaisesti yhtiön omaisuudenhoidon hallinnointia varten perustettiin kaksi yhtiötä, joista toisen tehtävänä oli myydä asiakkaiden sijoituksina oleva varallisuus sekä luototetut omaisuuserät uusille omistajille, joille niiden hallinta siten siirtyi.
Toinen yhtiö jatkoi Arsenal-SSP:n omaa luotonottoa luottotappioiksi luettavilla saamisilla ja hallinnoi myös osaltaan asiakasliiketoimintaa. Yhtiö suoritti edellä kuvatun luottojen myyntimenettelyn jälkeen asiakkailleen heidän varoillaan tai realisoinneilla saaduin varoin suoritukset takaisin sen haltuun jääneistä veloista ja omaisuuseristä.
Arsenal-Kiinteistöt Oy:n perustamisella Arsenaliin siirrettiin muun muassa valtaosa konsernin omistukseen siirtyneistä maaomistuksista, kiinteistöistä sekä asuntoyhtiöiden osakkeista. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiöt muutettiin välittömästi omaisuudenhoitoyhtiöiksi eli keskinäinen asunto-osakeyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi ilman, että osakkailta oli haettu suostumusta asiaan tai sen yhtiökokouksen päätöksiä asian tiimoilta.
Lisäksi yhtiön hallintoon kuului toimitusjohtaja, joka nautti Arsenalin maksamasta palkasta ja palkkiosta. Hän osallistui myös Arsenal-konserniin kuuluvan kiinteistöhallintayhtiön hallitustyöskentelyyn samoin eduin kuin emoyhtiön palkkalistoilla olevana jäsenenä - vaikka todellisuudessa hän olikin vain ”konsernin johdon konsultti” eikä ollut koskaan toiminut Arsenalissa missään toimessa.
Yhtiöllä oli lisäksi toimitusjohtaja-konsultille maksetut hallituspalkkiot huomioituna kuluja keskimäärin 50 miljoonaa markkaa kuukaudessa. Kun siihen lisätään konsultointisopimuksesta laskutetut kuukausipalkkiolisät ja hallitusten kokouskustannukset sekä muut yhtiön hallinnosta aiheutuneet kulut, olivat yhtiölle kertyvät palkka- ynnä palkkiotulomme todellisuudessa vuositasolla miljoonia markkoja.
...
Yhtiön oli myös pakko noudattaa Arsenalin toimitusjohtajan tekemiä ratkaisuja ja hyväksyä kaikki toimenpiteet, koska muussa tapauksessa se olisi ajautunut konkurssiin - jolloin pankin johdon kannalta ongelmalliset omaisuudenhoitosopimukset olisivat purkautuneet. Pankinjohtajat eivät halunneet tehdä itse tätä ratkaisua vaan päättivät toimia kuten heille itselleen sopii eli Arsenal-konsernin puitteissa.
Suomen lain mukaan pankit voivat antaa vakuuksia vastoin velkaisen velallisen tahtoa, kun vakuudella on ns. turvaava ulosmittaus ja velallisella olisi oikeus maksaa velkansa ilman pantin realisoimista (kuten mm. tässä tapauksessa Arsenalin kohdalla tapahtui).
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ei myöskään pyytänyt ulosottoviranomaisilta lupaa saataviensa turvaamiseen vaan haki niitä yksipuolisesti vastoin velkakirjalakia.
...
Kun omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal hakee oikeudelta päätöksen siitä, että velkojan oikeus on etusijalla ennen velkakirjalain säännöksiä velallisen oikeudesta maksaa velkansa pois (Arsenal itse siis väittää hakemuksessaan pankille em. asiassa olevan päinvastainen; kyseessä voi olla tahallinen harhauttaminen) niin käytännössä koko oikeuslaitos yhtyy omaisuudenhoitoyhtiön kantaan.
Mikäli käräjäoikeus päättää, että ko. saatava voidaan periä ilman velkakirjalain mukaisia velan vanhenemisaikoja, oikeus toimii itse lain vastaisesti - tai siis Arsenalin oman näkemyksen mukaan "laillisesti" - eli velallinen ei saisi maksaa velkaansa pois ja se katsottaisiin jopa rikokseksi.
Tämän kaltainen käytäntö Suomessa on jatkunut vuodesta 1993. Siitä lähtien sadat tuhannet kansalaiset ovat kokeneet vastaavanlaisia väärinkäytöksiä; useat heistä satoja miljoonia markkoja käsittävissä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hoitamissa asioissa: Arsenal jatkoi siis 90-luvun pankkikriisiä pitkälle 2000-luvulla saakka (ilman, että se oli hoitanut alasajon ja lopetuksen asianmukaisesti).
...
Koska Arsenal hoiti asian suurelta osin itse sen täytyy ottaa vastuu omasta toiminnastaan, joka tässä asiassa ylitti kaiken mahdollisen inhimillisen kohtuullisuuden.
Siksi tämän rikoksen tehneiden Arsenalin henkilöiden tulee vastata henkilökohtaisesti omaisuudellaan ja muilla henkilökohtaisilla vakuuksillaan (ei siis valtionyhtiöiden varoilla kuten nykyisin), jotta nämä törkeät rikokset voidaan saada selville ja rikolliset edesvastuuseen teoistaan. Näin oikeus tapahtuu varmasti lain mukaisesti oikeudenmukaisesti kaikkia kohtaan. Tämä olisi oikeudenmukaista kaikkien osapuolien kannalta.
Mikäli omaisuus siirretään ensin toiseen valtion omistamaan yhtiöön tai muuhun ns. omaisuudenhoitoyhtiöön asia mutkistuu oleellisesti - ei vain moraaliselta kannalta, vaan myös juridisesti eli tekoina ne ovat erilaisia vaikka lopputulos olisikin sama; toisen yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi siis toinen poliittinen päättäjä kuin Arsenal aikanaan oli.
Tätä puolta on pohdittava tarkemmin kun selvitetään sitä mihin rikoksiin Arsenalissa omaisuudenhoitoyhtiön työntekijät ovat mahdollisesti syyllistyneet ja onko kysymyksessä todella ollut kavallukset kuten Arsenalin silloinen pääjohtaja Kari Nars väittää - vai ovatko hänen esittämänsä "kulut" vain osa pankkituen takaisinperintälaskelmia.
Hänhän väitti myös, että pankit hävisivät ko. kulut Arsenalille oikeudenkäyntikuluina, joka ei voi pitää paikkaansa kun puhutaan näistä oikeudenkäynneistä joista oli kyse tässä vahingonkorvausprosessissa. Silloinhan pitäisi laskea mukaan ainoastaan itse riitaprosessista johtuvat kulut ja niistä mahdollisesti aiheutuneet luottotappiot - joita pankeilla ilmeisestikin tuli runsaasti.
Tähän Kari Narsin esittämiin lukuihin täytyy myös lisätä mm. Arsenalin omista toimenpiteistä kuten selvityksistä johtuneet menot sekä se osuus oikeudenkäyntikuluista joka ei kohdistunut ko. vahingonkorvausasiassa kantajina tai vastaajina oleviin velallisiin/velallisia edustaviin perintäyhtiöihin vaan johon joutuivat osallistumaan myöskin Arsenal Oy itse, eli ns. pääomavastuisista saatavista vastaavat yhtiöt: Aktiv Hansa Oyj (580milj. €) ja C&A Finland Investments Oy.
Koska kyseessä oli Arsenalin saatava - niin näistä oikeudenkäyntikuluista kuuluu sille n. kolmannes koska ne liittyvät keskeisesti kyseiseen vahingonkorvausoikeudenkäyntiin: niiden tarkoitus on varmistaa ettei Arsenal saa missään tapauksessa korvauksia jotka voivat tulla vain itse asiassa vahinkoa kärsineeltä/vahingonkärsijöitä edustavalta yhtiöltä, eli tässä tapauksessa Aktiv Hansalta ja C&A Finland Investments Oy.ltä.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy huolehtii hallinnassaan olevan kiinteistöomaisuuden myynnistä sekä omaisuutensa realisoinnista ja arvonalennuksista jäljempänä mainituin poikkeuksin siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.
Yhtiö hoitaa kiinteistöjen myyntiä valtion talousarviossa eriteltävän toimintamenomäärärahan rajoissa. Määräraha ei riitä kaikkiin toimenpiteisiin, minkä vuoksi omaisuudenhoitoyhtiö on tehnyt Valtion vakuusrahastolle ehdotuksen talousarviosiirrosta ja toiminnan tehostamisesta muutoinkin kiinteistöomaisuuden myynnissä siten kuin tämän sopimuksen 5 kohdassa sanotaan.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiön toiminta rahoitetaan valtion talousarviossa myönnettävin määrärahoin, asiakkailta perittäviä palvelumaksuja vastaan saatavalla tulolla sekä ottamalla velkaa yhtiön kulloinkin hyväksymien lainaehtojen ja Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 12 a §:ssä tarkoitetun korkotuen puitteissa.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiö noudattaa toiminnassaan lakia luottolaitostoiminnasta (1607/1993).
...
...Arsenal-Silta Oy:n hallintoneuvosto on lisäksi kokouksessaan 28 päivänä syyskuuta 1996 vahvistanut seuraavan ohjesäännön yhtiön hallinnoinnista:
"1§ Ohjesääntö... Arsenal Oy Ab:n liiketoimintaa johtaa ja valvoo valtioneuvoston asettama yhdeksänjäseninen hallintoneuvosto, joka käsittelee laajakantoisia omaisuudenhoitoyhtiötä koskevia periaatteellisia kysymyksiä. Hallintoneuvostossa tulee olla edustettuina valtiovarainministeriö (hallintoneuvoston puheenjohtaja) Suomen Kuntaliitto ry ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n johto... "
Lisäksi Arsenaliin kuului 16 aluekonttoria: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Keski-Suomen Länsi-Suomen , Oulun Lapin, Lounais-Suomen sekä Hämeen ja Pirkanmaan konttorit.
Arsenalin pääomistajia olivat: (2000)
...
[13:55:20] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus hyväksyi tänään Arsenalin ensimmäisen tilinpäätösvuoden tuloksen. Sen mukaan konsernin tase oli syyskuun lopussa 7,3 miljardia markkaa eli lähes 2 miljardia pienempi kuin vuosi sitten.
...
Viime vuoden lokakuussa tapahtuneen Arsenalin haltuun siirron jälkeen konsernin tuloskehitys on Kuoppalan mukaan jatkunut suunnitellusti. Tulos ei hänen mukaansa ole ollut riittävä kattamaan vanhoja tappioita eikä omaisuudenhoitoyhtiölle aiheutuvia luotto-, korko- ja muita rahoituskuluja.
Arsenal kirjasi viime vuonna luotto-, takaus-, korko-, provisio- yms. -eriä tuloslaskelmaan yhteensä noin 2 miljardia markkaa, kun niiden määrä vuosi sitten oli vajaat 8 miljardia eli konsernin kaikki tuotot eivät menneet vanhojen tappioiden kattamiseen.
Yhtiö jakoi osinkoja 270 miljoonaa ja valtiolle tilitettiin osakepääoman palautuksena 320 miljoona. Loppuosa tuotoista käytettiin velkojen lyhennyksiin ja investointeihin. Viime vuonna yhtiön luottotappiot olivat nettomääräisesti 1,7 mrd markkaa oltuaan edellisvuonna 8 miljardia. Korkotuloja Arsenalille kertyi viime vuonna 317 miljoonaa eli runsaat puolet vuoden 1993 korkotuotoista.
...
Kuoppalan mukaan Arsenalin tuloskehitykseen vaikutti merkittävästi se, että luottotappiota kirjattiin olennaisesti vähemmän kuin oli budjetoitu. Järjestämättömistä saatavista ja muista epävarmoista saamisista aiheutuneet tappiot olivat syyskuun lopussa 495 miljoonaa eli 562 miljoonaa markkaa pienemmät kuin vuoden 1993 päättyessä.
Saamisia siirtyi Arsenalilta viime vuonna perittäväksi 2,4 miljardia eli 314 prosenttia edellisvuotista enemmän. Saatavista on lisäksi edelleen epävarmoja lähes 600 miljoonan arvosta.
— Vaikka tappiovarauksia onkin lisätty jonkin verran edellisestä vuodesta niiden määrää voidaan vielä alentaa kuluvana vuonnakin luottotappioiden ennakoitua paremman kehityksen johdosta ja näin parantaa tulosta olennaisesti arvioidusta, huomautti Kuoppala Arsenalin vuoden 1993 tuloksen esittelytilaisuudessa Helsingissä. Hänen mukaansa konsernille asetetusta 100 miljoonan markan voitontuottovaatimuksesta tultaneen tänä vuonna kuitenkin jäämään jonkin verran.
Arsenalin rahoituskustannukset pienenivät viime vuonnsa 284 miljoonasta markasta 144 miljoonaan markkaan. Korkotuotot vähenivät vastaavasti 1,5 miljardista 2 miljardiin ja osinkotuotto 50 miljoonasta 25:een.
...
Kuoppalan mukaan Arsenal sai vuoden kuluessa purettua aiemmin arvioitua nopeammin omaisuudenhoitoyhtiöille tyypilliseksi muodostuneen järjestämättömän poolin. Sen koko laski 1,7 miljardista markasta 994 miljoonaan ja oli syyskuun lopussa enää 57 prosenttia.
Saamistaan uusista varoista yhtiöt joutuvat kuitenkin kirjaamaan runsaasti luotto- ja takaustappioita jo ensi vuonna varsinkin kun Arsenal toimii tässä tehtävässä vain rajoitetun ajan. Saatujen tietojen mukaan omaisuudenhoitoyhtiöitä tarvitaan vielä vuoteen 1998 asti hoitamaan Arsenalin tehtäviä eli lähinnä valtion kiinteistöjä sekä selvitettävinä olevien yhtiöiden realisointeja.
Arsenal on ollut viime aikoina näkyvästi esillä tiedotusvälineissä yhtiön hallussa olevan 12 miljardin markan kiinteistömassan takia. Tämän lisäksi Arsenalilla on noin 70 000 muuta asiakasyritystä ja arviolta 350 miljardia markkaa selvittämätöntä ongelmaomaisuutta.
Arsenalille selvitysmiehet
Valtioneuvosto päätti keskiviikkona määrätä Arsenalin toimintaa valvomaan yhden selvitysmiestasoisen virkamiehen, valtiovarainministeriön hallitusneuvos Heikki Sorvarin ensi helmikuun alusta lähtien.
Sorvari hoitaa samalla toistaiseksi myös Arsenal—SSP-pankkikonserniin liittyvien asioiden hoitamista valtiovarainministeriössä. Hän osallistuu näin mm. neuvotteluihin pankkikriisin selvittämistä hoitavan pankkitukilautakunnan asettamisesta ja valtion vakuusrahaston perustamisesta annetun lain mukaisen omaisuudenhoitoyhtiön Arsenalin yhtiökokouksen pitämiseen helmikuussa 1995.
...
Selvitettävillä asioilla tarkoitetaan Arsenal-konserniin kuuluvien yhtiöiden konkurssipesiin, niiden tytäryhtiöiden ja muiden asiakasyritysten konkurssitilanteisiin liittyviä oikeudellisia ongelmia. Arsenalia kiinnostaa lisäksi mm., kuinka pitkälle velallisen rikosperusteisten vahingonkorvausten takaisinsaantiperusteet ovat ulotettavissa sekä mahdolliset muut perusteet Arsenalin vahingonkorvausvelvollisuudelle.
Arsenal-konsernin yhtiöihin liittyvistä erityistilintarkastuksista vastaa Valtion vakuusrahaston perustama ja valtiovarainministeriön hallinnoima erityinen selvitysmiesorganisaatio, joka ei ole miltään osin Arsenaliin toiminnallisesti sidoksissa.
[14:03:39] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus teki yhtiön pilkkomista koskevat päätökset yksimielisesti. Toimitusjohtaja Seppo Sipolan lisäksi hallituksen muita jäseniä olivat teollisuusneuvos Yrjö M. Lehtonen ja johtaja Markku Savikko Suomen Yhdyspankista (nyk. MeritaNordbanken) sekä puheenjohtaja hallitusneuvos Pekka Laajasen lisäksi valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Kari Iho, Valtion vakuusrahaston johtaja Heikki Koivisto.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan toimitusjohtaja Seppo Sipola korostaa sitä seikkaa, ettei hallitus ollut mikään muodollinen elin eikä se osallistunut Arsenaliin kohdistuneeseen selvitystyöhön ja suunnitteluun. Arsenalin tehtävät valmisteltiin jo viime vuosikymmenen lopussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä Valtion vakuusrahaston johtokunnan asettamassa työryhmissä.
- Hallituksella ei ole voinut olla tietoa esimerkiksi pilkkomiskohteiden valintaperusteista, mutta nyt jälkeenpäin ne on kyllä pystytty selvittämään asiakirjojen pohjalta.
Arsenalin ja omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan hallitusten sihteerinä toimi Arsenal Oy:n lakiasiain johtaja Seppo Kemppinen. Hänen mielestään Arsenalilla oli selkeät tavoitteet siitä millaisia omaisuusmassoja haluttiin ostaa sen omistukseen: - Nämä kohteet määriteltiin pääasiassa jo siinä vaiheessa kun KOP:lle haettiin seuraajaa eli SYP:n ja Postipankin perustamaa Suomen Yhdyspankki Oy:tä, jolle kaikki pankkien saatavat siirtyivät.
Arsenal sai lopulta haltuunsa myös sellaista omaisuutta joka ei vastannut tavoitteita. Lisäksi se otti vastatakseen mm. pankkitakauksista aiheutuneita tappioita - Sipola on aiemmin korostanutkin sitä kuinka raskas tämä osa Arsenalin toimintaa oli.
- Tässä kävi vähän niinkuin jääkiekossa eli me ollaan liian myöhään asialla ja joudutaan sitten tekemään ratkaisut kovemmalla kädellä, kun peli menee jo poikki. Kyllä siellä monta asiaa jouduttiin kiireessä päättämään. Jälkikäteen asioita arvioiden Arsenalin toiminnassa ei olisi tarvinnut mennä ihan kaikkiin toimenpiteisiin mihin mentiin ja lopputulos voisi olla parempikin jos se prosessi aloitettaisiin vähän aikaisemmassa vaiheessa.
Arsenal-Sillan toimitusjohtajan mukaan omaisuudenhoitoyhtiöiden roolia pitäisi miettiä nyt kun niistä saadut kokemukset on koottu yhteen. Sipola pohtii, olisiko syytä perustaa eri instanssien yhteistyönä elin - esimerkiksi neuvottelukunta tai asiantuntijaryhmä – jossa käytäisiin lävitse näiden yhtiöiden toiminnasta saatuja kokemuksia ja sitä kautta sitten linjattaisiin mahdollisia tulevaisuuden kehitysnäkymiä.
...
Arsenal - valtio 51%, pankit 49 %
Arsenalia perustettaessa oli tarkoitus säilyttää Arsenal itsenäisenä yrityksenä, koska sen piti varmistaa omaisuudenhoitoyhtiöitten pysyminen erillään muusta pankkimaailmasta sekä taata pankeille riittävä liikkumavara. Pankeilla oli silloin oma pankkikriisinsä ja kaikki mahdollinen haluttiin pitää niiden omissa käsissä.
Arsenal aloitti toimintansa tammikuussa 1995. Siihen mennessä valtion pankkitukea maksettiin yhteensä lähes 500 miljoonaa markkaa, josta vakuusrahasto käytti 100 miljoonaan markkaan pankkien pääomalainojen myöntämiseen pankeille sekä 120 miljoona markan luottotappiotukeen Suomen Säästöpankki SSP:lle ja säästöpankkien ulkopuolisille omaisuudenhoitoyhtiöille.
Vakuusrahaston omistama Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oli jo aiemmin joutunut ostamaan pankeilta pankkituen piiriin kuuluvia ongelma-asiakkaita. Niiden arvo taseessa nousi yhteensä 2,6 miljardiin markkaan vuonna 1997, eli se oli kaksinkertaistunut alkuperäisestä vuoden 1992 arvosta ja niiden hoitamaton saatavakanta oli kohonnut 735 miljoonaan markan.
Vuonna 1996 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin tehtäväkenttä laajeni käsittämään myös entisen STS-pankin asiakkaiden saatavat sekä omaisuudenhoitotoiminta alkoi koskemaan Suomen Säästöpankin lisäksi SYP:iä, KOP:ia ja Osuuspankkien Keskusosuuskuntaa. Myös Siltapankki aloitti toimintansa vuoden 1997 alussa.
Arsenalin kokonaisvastuut olivat suurimmillaan noin 30 miljardia markkaa 1990-luvun lopulla jolloin luottotappioiden osuus oli enää kuusi prosenttia kokonaissaatavakannasta kun se vielä vuotta aiemmin ylitti 25 % tason, jonka lisäksi Arsenal toimi Suomen Säästöpankin asiakkaiden omaisuudenhoito-yhtiönä. Pankkikriisistä oli päästy ja jäljellä olivat ongelmaluotot eli asiakkaat joilta saatavat eivät olleet menneet perimistoimistoille eikä myöskään ulosottoon.
Arsenal Omaisuudenhoitoyhtiön varsinainen yhtiökokous päätti 27 maaliskuuta 2003 poistaa kokonaan Arsenalin A-osakkeen sekä myös B-osakkeen Helsingin Pörssistä. Osakkeiden poistaminen arvo-osuusjärjestelmästä aloitettiin syksyllä 2004 ja viimeiset osakkeet poistetaan arviolta kesäkuussa 2007 eli sen[14:10:48] <176.72.25.132> !stop