Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin johto
→ Neuvotteluja ←
[11:16:13] Propt: omaisuudenhoitoyhtiö arsenal
omaisuudenhoitoyhtiö arsenal on nyt jaettu neljäksi eri yhtiöksi. Kaikki toimivat omaisuudenhoitoyhtiönä, mutta erillisinä yksikköinä.
Uuden yhtiön toimitusjohtaja ja hänen lisäkseen nimettävät avainhenkilöt ovat Arsenalissa työskennelleet Jari-Pekka Vilkman (51) vastuualueenaan sijoitus-toiminta sekä Jouko Bergius (56), joka vastaa kiinteistötoiminnasta.
Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Henrik de la Chapelle . Hänen mukaansa nyt muodostettu uusi kokonaisuus ei ole suunnattu yksityisille sijoittajille vaan muille institutionaalisille toimijoille. Tällaisia toimijoita on hänen mielestään noin 10 kappaletta Suomessa.
...
- Salkusta saattaa tulla täysin erilainen kuin mikä se oli Arsenalissa ja siinä mielessä uusi rakenne tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Arsenalin kiinteistösalkkuun kuuluu lähes 700 rakennusta. Niiden arvo taseessa[11:18:09] 93.106.143.129: CONNECTION_ABORTED 311 s
...
Kiinteistösijoituksista aiheutui Arsenalille vuonna 1998 korkomenoja yhteensä 50 miljoonaa markka sekä vuokratuloja ja muita toimintatuottoja 361 miljoonaa.
...
Nyt muodostettu Arsenal-omaisuusosakeyhtiö pyrkii Vilkmanin arvion mukaan ensi vuoden aikana positiiviseen kassavirtaan eli yhtiö maksaa osinkoa, jos kiinteistöjen arvot nousevat nykyistä tahtia tai eivät laske nykytasoltaan.
Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja nimetään 15 joulukuuta pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Bergius arvioi uuden toimitusjohtajan tulevan mahdollisesti muualta kuin Arsenalista:
- Luulen, että tähän etsitään ulkopuolisia ihmisiä sen takia, että tämä ei ole mitenkään Arsenalin sisäinen projekti vaan lähdetään tavallaan uudelta pöydältä eli katsotaan puhtaalta pöydältä sekä asiakaskuntaa että henkilöitäkin. Luulisin kuitenkin niin, ettei Arsenalissa työskennellyt henkilö voi tätä tehtävää hoitaa.
Arsenalin tase pienenee tänä vuonna arviolta noin 1,5 miljardia markkaa viime vuodesta. Tase oli tämän vuoden elokuun lopussa 15,6 mrd mk ja sen arvioidaan supistuvan 12 miljardiin markkaan ensi elokuuhun mennessä. Omaisuudenhoitoyhtiöön on siirretty Arsenalin hoidossa vielä oleva omaisuus, yhteensä 14 000 asiakassopimusta sekä 375 miljoonaa asiakkaiden arvopapereita
- Tänä aikana realisoituu huomattava määrä kiinteistöjä myös niin sanotusti luonnollisen poistuman kautta eli vuokralaiset irtisanoutuvat vuokrasopimuksistaan, minkä seurauksena rakennuksia jää tyhjilleen ja ne jäävät Arsenalille käsiin.
Tämän lisäksi kiinteistöjen arvonkehitys vaikuttaa siihen, kuinka paljon Arsenal tekee tulosta. Bergiuksen arvion mukaan vuonna 2000 Arsenalin toiminta alkaa olla voiton puolella:
Arsenalin tase oli vuoden 1998 lopussa lähes 10 miljardia markkaa pienempi kuin vuotta aiemmin; noin 8 miljardista vajaaseen kuuteen miljardiin markkaan. Taseessa ovat vielä jäljellä muun muassa liikekiinteistöt ja asunnot sekä kaikki konsernin sijoitukset.
...
Arsenalin kiinteistöomaisuus koostuu sekä valtion suoraan omistamista kiinteistöistä (n. 1/3) ja osakkeista, joista osa kuuluu valtionyhtiöiden yksityistämistä hoitavan holdingyhtiö privanetin salkkuun, osa on myynnissä pörssissä - esimerkiksi kolmannes posti-telen eli telen osakkeista on kaupan pörssin välityksellä.
Privaetilla oli ennen joulua Arsenalin osakesalkusta noin kahdeksan prosentin osuus: kun kaikki osakkeet saadaan myyntiin Privanetissä voidaan niiden kokonaismyynti arvioida tarkemmin kuin tällä hetkellä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan pääosa myytävistä arvopapereista menee Privanetin kautta, mutta muitakin kanavia selvitetään jatkuvasti ja myyntitavat voivat muuttua vielä tulevaisuudessakin:
...
Julkisuudessa on spekuloitu erityisesti privaten omistuksista: yhtiö omistaa muun muassa lähes kymmenen prosenttia valtion omistamasta kiinteistöyhtiö arsenal omaisuudesta ja viidenneksen koko yhtiön pääomasta. miksi näin suuri osa pääomista kuuluu yhtiölle?
- Yhtiön omistushan jakaantui alun perin neljälle eri yritykselle, jotka tulivat yhtiöön vuonna 1995 eli siis Arsenal-konserniin vuoden 1994 aikana sulautuneiden yritysten osakkeita
...
Eli kun näitä yhtiöitä fuusioitiin tytäryhtiöksi ja ne muodostivat yhdessä Arsenalin niin osakesalkun koko ei pienentynyt mutta osakemäärä lisääntyi? - Juuri näin. Eli ennen kuin Arsenal syntyi sillähän ei ollut omaisuutta eli se lähti liikkeelle tyhjästä
...
- Valtio omistaa siis edelleen 100% siitä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalista joka oli olemassa jo viime laman aikaan,
...
Vai olenko ihan hakoteillä? - En suinkaan olet oikeilla jäljillä. Valtion omaisuudenhoitoyhtiö on sitoutunut siihen että sen yhtiöt toimivat vastuullisesti eli eivät voi toimia täysin mielivaltaisesti.
...
On myös huomattava että näidenkin valtionyhtiöiden tappiot maksavat viime kädessä kansalaiset. Siksi nämä rahat tulee kerätä suoraan kansalaisilta pois, jolloin niistä voidaan maksaa kansalaisille vahingonkorvausta aiheutuneesta vahingosta jonka ovat aiheuttaneet epäpätevät poliittiset päättäjät ja heidän lähipiirinään olevat yhtiöiden johdon edustajat sekä virkamiehet jotka sallivat tällaiset väärinkäytökset kansalaisia kohtaan
...
Kansalaisten omaisuus sosialisoimalla estetään tehokkaasti heidän mahdollisuutensa parantaa omaa elintasoaan jos tulee eteen yllättäviä menoeriä koska kaikki säästöt ovat nyt kiinni tuottamattomassa omaisuudessa josta ei voi saada tuloja silloin kun niitä tarvitsisi. Tällainen johtaa helposti kansalaisten kurjistumiseen, mikä taas on omiaan heikentämään myös yhteiskunnan toimintakykyä ja vakautta
...
Jokainen ymmärtää ettei mitään tällaista tapahdu oikeasti tässä meidän reaalimaailmassamme. Meidän maailmassammehan kyse oli vain siitä että jotkut ihmiset eivät osanneet elää oman taloutensa kanssa tai elivät yli varojensa, minkä johdosta joutuivat vaikeuksiin ylivelkaantumisen seurauksena ja siksi menettivät rahansa muille ihmisille jotka sitten lainasivat ne näille ongelma-asiakkaille joilta perivät saatavansa pois itselleen sen jälkeen kun olivat myöntäneet lainaa.
...
Koska kaikki suomalaiset eivät voi tulla varakkaiksi pelkästään lottoamalla, täytyy heidän rikastua muulla tavalla kuin onnella. Koska rahan omistaminen on yksi ihmisen perusoikeuksista eikä ihminen saa vapaasti tehdä itselleen rahaa ilman että joku muu määrää hänelle töitä tehtäväksi jossain muussa paikassa ja johonkin muuhun aikaan päivästä (paitsi jos suostuu työskentelemään palkatta tai lähes ilmaiseksi), joutuvat ihmiset itse tekemään jotain muuta työtä sen ajan kun he tekevät sitä työtä jonka tekemisestä heille ei makseta.
...
Valtion yrityksiä jotka on myyty yksityisille niin niitähän pitää verottaa ankarasti koska eihän se yritys saa niitä tuloja muualta kuin kansalaisilta eli osakkeenomistajilta ja heidän osakepotistaan. Tällöin yrityksen veroastetta voidaan nostaa entisestään jotta saadaan kassaan enemmän rahaa jolla sitten hoidetaan kansalaisten hyvinvointia johon kuuluu myös ilmainen sairaanhoito, mutta sen ehtona pitäisi olla että ei käytetä verorahoja tai ainakin pienennetään niiden määrää kun kyseessä on akuuttihoito vaan pitää siirtyä ns ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon joka tulisi veronmaksajille halvemmaksi.
...
Jäljellä oleva oma pääoma (lainat valtiolta + korolliset arvopaperit) noin 785Meuro josta Arsenalin vastuulla olevien lainapääomien ja sitoumusten määrä oli maaliskuun lopussa 805,4meuro eli 80 prosenttia. - Yhteensä lainoja 599Meuro joista Arsenalille on siirretty yhteensä 427 miljoonaa euroa , 1 035 Meur per laina.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal myi vuonna 2004
...
Lainoista saatiin rahaa valtiolle 785 miljoonaa euroa (1 913 Meurosta) Arsenalin vastuiden kokonaismäärä laski 852 miljoonaan euroon.
- Eli Arsenaliin siirrettiin uusia lainoja vain 1 000 milj euron edestä
- Ja myytiin omaisuutta 3 500 miljoonalla eurolla - Siis jo ennen kun Arsenal realisoi omaisuuttaan tai myi mitään. Mikä oli siis tuon omaisuuden hinta? Miten se arvioitiin?
3 Miljardia € * 599Meuroa = 1250 Meuro on maksettu veronmaksajien rahaa suoraan Arsenalin velkojille ja omaisuus myyty alihintaan (2,8 miljardia mk eli 350 miljoonaa euroa). Se joka tapauksessa todistaa että Arsenalista ei voi tulla tulosta ennen kun valtio luopuu sille antamasta lainasta.
Valtion tulisi vaatia selvitystä mitä kaikkia toimia se vaatii Arsenalilta jotta valtion lainan lyhennykset maksetaan. Mitä toimenpiteitä vaaditaan niin kuin vaadittiin Soneran kohdalla? Kuka ottaa vastuun siitä jos käy kuten Soneralle ja veronmaksajille tulee vieläkin suuremmat kulut, eli lainat eivät koskaan tule maksettua takaisin?
...
Esim: Valtion omistama aseteollisuus yritys arsenal aikoinaan päätti rakentaa uuden tykkivene karjalan. Lain mukaan tähän olisi tarvittu valtion päätös mutta koska laiva maksoi valtiolle 2 miljardia markkaa päätettiinkin tehdä lain mukainen ennakkopäätös ja alukselle annettiin lupa jo tässä vaiheessa hankkia uusi nimi ja omistaja kun alus valmistuisi telakalta (tämä tehtiin siis salaa kansalta) Näin vältettiin ikävä demokraattinen prosessi jossa eduskunta joutuisi päättämään käytetäänkö laivan rakentamiseen kaksi vaiko kenties jopa kolmemiljardia.
...
Valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalissa tehtiin myös outoja ratkaisuja joiden avulla valtion varoja yritettiin saada yksityiselle sektorille. Esim: Arsenalilla oli paljon omaisuutta jonka arvo kasvoi vuosi vuodelta, näitä omaisuuseriä olivat mm kiinteistöt (etenkin ne jotka sijaitsivat kasvukeskuksissa). Näistä haluttiin luopua nopeasti koska niistä olisi ollut hankala päästä eroon jos lama tai taantuma olisikin iskenyt Suomeen.
Ongelmaksi muodostuikin kiinteistöjen arvon määrittäminen. Esimerkiksi Espoon Mankkaa sijaitsee hyvällä paikalla ja alueella on sekä suuria yrityksiä että yksityisiä asuntoja – tämän johdosta alueen hintakehitys oli hyvä joten ei nähty järkeväksi myydä sitä pilkkahintaan, vaikka laman vuoksi kauppa ei muutenkaan käynyt kovin vilkkaasti. Kiinteistöjen myymisestä vastuussa ollut Arsenal-varainhoidon osastopäällikkö pyysikin kiinteistönvälittäjiltä arvioita asuntojen hinnoista kyseisellä alueella.
Kiinteistövälittäjät olivat kuitenkin tyrmistyneitä. Vaikka tiedettiin ettei lama tai taantuma vaivannut Suomea millään tavalla niin kiinteistöjen arvot haluttiin silti alas koska myynti oli hidasta – tällöin Arsenalin kannatti pyytää mahdollisimman matalaa hintaa jotta myyntituloja saataisiin nopeasti vaikka asunnot menisivät alle markkinahintojen ja vieläpä alihintaan jolloin niistä jäisi vielä ”voittoakin”
Koska asuntojen hintojen pelättiin laskevan, tehtiinkin uusi tarjous joka alitti jopa tuon edellisen tarjouksen. Arsenal-varainhoidon osastopäällikkö lähetti nyt kirjeen kiinteistönvälittäjille jossa hän totesi että mikäli heidän antamansa arvio oli liian optimistinen niin se ei haittaisi mitään.
...
Arsenal joutuikin perääntymään asuntojen alennusmyynnissä koska valtio (siis veronmaksajat) alkoivat menettää miljoonia. Tämä sai myös Arsenalin johdon varpailleen ja pian alkoikin Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön alasajo.
...
Ps2.. Valtion omaisuus kannattaisi siirtää johonkin rahastoon kuten ruotsin kruunu niin se olisi suojassa. Niin pitäisi tehdä myös Suomen omaisuudelle ettei sitä pysty kukaan ostamaan mutta politikoille on varmaan paljon parempi vaihtoehto pitää omaisuus jossain piilossa ettei kukaan näe eikä siitä silloin tule kulujakaan.
...
Rahaa saa markkinoilta ihan nollakorolla, joten sitä kannattaa aina laittaa sijoituksiin joista maksetaan vähintään 3% tuottoa joka on pitkällä tähtäimellä todella hyvä ja sillä pääsee jo pitkälle. Jos rahaa laitetaan johonkin sellaiseen johon se ei sovi niin sen arvo laskee eikä nouse kuten sijoittamisessa jossa yleensä saadaan parempi tuotto pienemmällä riskillä kuin siinä omassa käytössä olevassa omaisuusluokassa mikä kullakin on.
Esim itse olen saanut omasta omaisuudestani 6% tuoton sijoituksille vaikka en ole ottanut edes yhtään riskiä vaan kaikki on ollut täysin passiivista ja mitään vaivaa sijoitusten tekemiseen tai seuraamiseen niiden tekemisen jälkeen, se on suurin omaisuuteni minkä pystyn saamaan vain jos laitan rahani johonkin sijoituskohteeseen. Asuntoni arvonnoususta minulla ei ole juuri enää tietoa sillä sen hinta laski useita satoja euroja vuodessa viime vuonna eikä nousu näy alkavan tänäkään vuona ainakaan toistaiseksi kun asunnon sijainti oli huono ja siksi jäi myymättä vaikka kysyntää olisi ollut ihan kohtuuhintaan.
...
Jos itsellä olisi ylimääräistä varallisuutta jota pitäisi sijoittaa jonnekin, sijoittaisin ne itse hajautetusti eri omaisuuslajeihin. Sijoittaisin myös osan niistä sellaiseen maahan johon on helppoa mennä vaikka paikan päälle tekemään kauppaa sillä maailma globalisoituu koko ajan kovaa vauhtia eikä kaikki tapahdu enää suomen tai ruotsin sisällä vaan markkinat ovat globaalit ja tulevaisuudessa voi käydä niin että kaupankäynti tapahtuu lähes pelkästään netin välityksellä mutta kohdemaata ei silti vaihdeta.
No nyt täytyy sanoa, jotta olen eri mieltä kanssasi. Itse olen Arsenalin velkoja, enkä kyllä näe mitään syytä miksei Arsenalissa ollut velat olisi vanhentuneet siinä kuin muidenkin velka-asiat...
...
Ei ole ollut muuta kuin harmia koko Arsenalista. Ja nyt sitten nämä politrukit alkavat hoitaa meidän valtion omaisuutta, kun siitä kerran on tullut hyvä bisnes.
...
Joo niin näyttää olevan , että aina tarvitaan jotain uutta "johtavaa henkilöä" hoitamaan asioita jotka ovat aivan selkeitä ja joita kaikki muut voivat tehdä...ja näin ollen ne jää tekemättä. Tämä homma alkaa saada sellaisia piirteitä joka paikassa ettei tässä enää tiedä itkeäkö vai nauraa...
...
Jos Suomen valtio olisi pörssiyhtiö niin valtion omaisuuden hoitoyhtiön johtoon valittaisiin ammattisijoittajia tai talousasiantuntijoita eikä poliitikkoja. Poliitikot ovat usein ammattitaidottomia mutta kun heillä kaikilla sattuu oleen sama päämäärä saada hyvä palkkiovirka jostain ulkomailta...ja kansa maksaa...
"Arsenalin omaisuustase vuoden 2002 lopussa oli 3 575 miljoonaa euroa ja omaisuuserien kirjanpitoarvo 2 874 miljoonaa euroa (2003). Omaisuutta myytiin vuosina 2003-2004 yhteensä 1 078,3 miljoonalla eurolla. Myynnin tulosvaikutus tuloslaskelmaan ilman myyntitappioita olisi ollut noin 903 Mmk negatiivinen. Myyntitappiot olivat 203,2 miljoonaa markkaa"
Tämä on vain osatotuus siitä miten kaikki kävi eli miksi tämä Arsenalin sotku tehtiin.
- Arsenal ei saanut rahaa kuin lainaamalla ja silloin siihen piti saada lupa Suomen Pankista koska rahat menivät ulkomaankauppaan eikä kotimaan tarpeisiin tai investointeihin - Talous meni kuralle siksi kun devalvoitiin markka 1991 - Suomi otti ulkomaista velkaa, oli valuuttaluottolimiitit joiden avulla valtiokin velkaantui rajusti. Rahaa tuli ovista sekä ikkunoista sisään mutta sillä vaan ei ollut käyttökohdetta
...
Sitten kun Arsenal teki niin, ettei se tehnyt bisnestä lainoilla eikä valuuttaluotoilla alkoi ongelmat. Ja niitä sitten ratkotaan vieläkin eli on siinä tekemistä Arsenalin selvitysmies Pertti Tuomalalla joka oli jo aiemmin selvitellyt pankkien tilaa mutta tämä olikin toinen juttu koska mukana ei ollutkaan suomalaisia pankkeja vaan Suomen valtion omistama pankki. Pankki josta tuli roskapankki ja jonka nimi vaihtui ensin Unitakseksi ja sen jälkeen Meritaksi.
...
Nykyinen tilanne on täysin kestämätön sillä viranomaisten vähäiset voimavarat eivät voi olla esteenä kansalaisen perusoikeuksien turvaamiselle tai yhteiskunnan etu ei edellytä kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan perintäyhtiöiden toimien seurauksena. Viranomaisvalvonta tulee viipymättä saattaa riittäväksi sekä huolehtia myös siitä ettei perittävät palkkiot ylitä todellisia kustannuksia (omaisuudenhoitoyhtiö arsenal maksoi omaisuudenhoidosta ja toimitusjohtaja sai vielä palkan lisäksi hyvän lisäpalkkion)
...
"Valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oli myynyt joulukuussa 1994 kiinteistönsä Merita Kiinteistöjen hallinnoimalle kiinteistösijoitusyhtiölle Arctos Holdingille . Kaupasta sovittiin salassa Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön silloiselta johdolta. Myyntituoton piti kartuttaa valtion pankkitukea , jota valtio maksoi 1990-luvun alun pankkikriisistä kärsiville säästöpankeille.
Todellisuudessa kaupasta syntynyt myyntivoitto annettiin kuitenkin Arsenalin toimitusjohtajalle Seppo Sipolalle .
...
Siis tässäkö oli se Arsenalin uusi omaisuus ? Kaikki muu myytiin, paitsi Arsenal itse ja tämä omaisuus ei mennyt kaupaksi ? Onko Arsenalista tullut eräänlainen "roskapankki" joka kerää vain itselleen jätettä.
...
Arsenal myi koko toimintansa eli kaiken omaisuuden mitä sen hallinnassa on ollut. Tai käytännössä myynnistä vastasi Arsenal-kiinteistöt oy josta Arsenal omisti muistaakseni noin puolet tai jopa ylikin - loput olivat yksityisten omistuksessa. No, kuitenkin Arsenalin toiminnan päättymisen yhteydessä tehtiin myös yhtiöjärjestely jolla AS-Kiinteistöt Oy:stä tuli tytäryhtiö ja näin siis Arsenalin kiinteistöt jäivät emo-yhtiölle joka muutti nimensä muotoon Arsenal-Perintä.
Arsesta oli tulossa roskapankki jo paljon aikaisemminkin mutta silloin myytiin muuta kuin varsinaista Arsenalia pois joten tilanne muuttui parempaan suuntaan - ei tosin kovinkaan hyväksi vieläkään. No, ainakin tällä tavalla saatiin jotain myytyä pois koska aikaisemmin myyntihankkeet eivät olleet oikein onnistuneet ja niitä oli ollut vain muutamia vuosittain koko Arsenalin historian aikana (ja nekin siis juuri noita asunto-osake-juttuja tai kiinteistöyhtiöitä). Ja eiköhän tuolla ole myös tervehdyttävä vaikutus pankkitukeen jota Arsenal sai valtiolta muistaakseni miljardin verran.
...
Nyt puhut palturia. Kyllä Arsenal on saanut Arsenal-Kiinteistöt Oy:n kautta valtion tukea 1,4 miljardia markkaa ja sen lisäksi vielä tämän vuoden budjetista 120 miljoonaa euroa eli noin 600 miljoonaa vanhaa markkaa (200 milj. mk). Tämä käy ilmi Valtion vakuusrahaston tilinpäätöksestä viime vuodelta 2001 sivulta 37: "Rahaston toiminnasta ei aiheudu menoja valtiolle. ... Tämän mukaisesti valtiovarainministeriö teki rahaston tulosta koskevan päätöksen ..."
...
Ei tuo tee Arsenalista yhtään huonompaa yhtiötä, kuin vaikkapa Sammosta ja Mandatumista.
On totta että Sammon Sampo Pankki on eriytetty omaksi yhtiökseen (joka kylläkin kuuluu osana Sampo-Leonia konserniin), mutta kuten todettua tämä johtuu pankkimarkkinoiden uusjaosta jossa Suomeen muodostettiin kaksi suurta "pankkiryhmää": Osuuspankkien yhteenliittymä + Säästöpankit. Näin ollen koko OP-ryhmän tuloksesta suuri osa tulee muusta kuin pankkitoiminnasta: vakuutuksista, varainhoidosta ym.
...
Ja vielä kerran tuo "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy":n omaisuuden arvo on arvioitu olevan noin 11 500 000 000 eli pyöreästi 20 miljardia markkaa (2,5 mrd€). Tämä summa pitää sisällään mm kiinteistöjä ja pörssiosakkeita. Lisäksi se kattaa luottotappioita 1 950 000€ edestä jotka olivat vain murto-osa Arsenalin kaikista vastuista! Ja nämäkin varat valtio menettää nyt sitten lopullisesti koska omaisuus myytiin pilkkahintaan "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle" jonka osakepääomasta 90% omistaa Omaisuudenhoitoyhtiön oma johto!! Kyllä tuo toiminta on ollut täysin ammattitaidotonta!!
...
Eikös tämän omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille myydyn toiminnan tuotto näy suoraan valtion tilipussissa? Ainakin itse muistelisin että tämä Arsenalin hallussa oleva rahaliikenne hoidettiin Valtionkonttorin kautta.
...
Jos sitten mietitään mahdollisuutta myydä esim. suuri osa valtion omistamista teollisuuslaitoksista (kuten on spekuloitu), vaikkapa paperiteollisuudesta niin tässä törmätään myös hyvin mielenkiintoisiin kysymyksiin, joihin en osaa sanoa suoraa vastausta mutta veikkaisinpa vaan, että näitä asioita on pohdittu valtiollisessa johdossa ja mahdollisesti hyvinkin laaja-alaisesti.
...
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal on maksanut valtiolle jo kaikki saatavat korkoineen takaisin, eli valtio ei ole menettänyt siinä mitään. Nyt vaan Arsenalin osakkeet myytiin halvalla Arsenaliin rahoja sijoittaneille "roskapankeille" ja valtion omaisuus (=Arsenalin hoitama kansallisomaisuus) saatiin jaettua uudelleen näiden roskapankkien kesken. Jos joku kaipaa tarkempaa tietoa tästä järjestelystä, niin sitä saa vaikka lukemalla Erkki Tuomiojan kirjan Häivähdys punaista.
...
"Kommunistisen puolueen tarkoituksena ei ole johtaa mihinkään kumoukseen, vaan taistella Suomen työväen etujen puolesta nykyisen yhteiskuntajärjestyksen vallitessa; se on puolueohjelmamme ydinkohta.
...
Näin kirjoitti SKP: puheenjohtaja Otto Wille Kuusinen kirjassaan "Suomalaisena Kommunistina" joka ilmestyi hänen kuoltuaan Tukholmassa vuonna 1960. Hän kirjoittaa muunmuassa seuraavaa (koko teksti linkissä) : "Suomen Sosialistinen Reformatioliike on aina pyrkinyt pitämään itseään työväenluokan vallankumouksellisena etujoukkona, proletaarisen vallankumouksen esitaistelijana ja etujoukkoliikkeenä porvarillisia parlamenttarismia y.m vastaan . Kun puolueen johtomiehet ovat katsoneet Suomen aseman vaativan jyrkkää aseellista toimintaa Venäjän bolshevikkivallankumousta kohtaan , ei ole edellytetty sellaista politiikkaa kuin se oli mikä johti sotaan Neuvosto-Venäjää vastaab.
...
Nyt on hyvä aika lopettaa Arsenalin alasajo. Valtion osakeomistusta siirretään jo hyvää vauhtia Solidiumiin joten yhtiö voidaan siirtää samaan paikkaan. Lisäksi nyt olisi otollinen tilaisuus muuttaa yhtiön nimi vastaamaan nykyaikaa eli Suomen Roskapankiksi (STP).
...
Lisäksi, koska Arsenalille on maksettu n. 700 M€ veronmaksajien rahoja valtion takauksesta, niin mistä rahat otettaisiin näihin uusiin velkoihin ja korkomaksuihin?
Valtio ottaisi lisävelkaa (eli Arsenal-velan uudelleen rahoittamista), myy Arsenalin kiinteistöt jollekin ulkomaiselle ostajalle ja kuka tietää vaikka joku suomalainen eläkeyhtiö ostaisi Arsenal omaisuudenhoitoyhtiön kokonaan itselleen...
Tai ehkä Suomen valtio tekee hyvän kaupan myymällä koko Arsenalista irtautumisen jälkeen jäljellä olevan velan erääntyneelle Arsenalille, joka maksaa siitä 20 % yli markkinahinnan. Ehkä valtion pitäisi vielä ostaa Arsenal-omaisuudenhoidon velat samaan kauppaan.
Joka tapauksessa Arsenalin purkaminen tulee maksamaan veronmaksajille miljardeja ja samalla hallitus näyttää ulospäin että se toimii tehokkaasti:)
...
Taas kerran saa nauraa itsensä kipeäksi kun katselee YLE:n A-zoom ohjelman "Uusliberalismi Suomessa" jossa entinen Vasemmistoliiton kansanedustaja (joka erotettiin eduskuntaryhmästä koska hän halusi hallitukseen Kokoomuksen kanssa ja äänesti hallitusta vastaan) nykyinen Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen vääntää rautalangasta mikä on hyvinvointivaltion tarkoitus: pitää ihmiset köyhinä.
...
Kuulostaako tutulta? Monen mielestä varmasti kyllä! Mistä tämä johtuu kun itse olen huomannut että monella kaverilla on rahaa enemmän kuin minulla, mutta silti tili aina tyhjänä ennen palkkapäivää? Tähän kysymykseen lähdin etsimään vastausta muutama viikko sitten. Pohdinnan tuloksena löysin itsestäni tuhlaavaisen ihmisen jonka kulutuskohteita ei juurikaan ole muu kuin ruoka ja vuokramenot, joten päätin muuttaa tapani kertaheitolla!
...
Tänään sain kuulla että minulla on taas uusi blogi... tämä tuli aivan puun takaa sillä luulin ettei tätä blogia edes lue kukaan :D Kiitos siitä kuitenkin kuuluu kaikille blogini lukijoille ja nyt teille onkin tulossa mukavia muutoksia blogiini! Aion nimittäin laajentaa blogin koskemaan koko sijoitusomaisuuttani (osakkeet, asunnot jne.). Syy tähän laajennukseen johtuu yksinkertaisesti ajan puutteesta sekä mielenkiinnon lisääntymisestä muita omaisuuslajeja kuin osakkeita kohtaan.
...
Kaupan johdosta S-pankin osuus pörssinoteerattujen yhtiöiden osakkeiden arvosta nousee 1 prosentista yli 16 prosenttiin joten sen on jatkossa noudatettava ns liputussääntöjä. Lisäksi yhtiön on julkistettava tulos- ja tasetietoja nykyistä enemmän sillä S-Pankin taseessa tulee näkymään osakesijoitukset sekä rahana että osakkeina, koska nykyisin nämä kulkevat taseen ulkopuolisina arvopapereina joita ei tarvitse laskea mukaan tasetta laskettaessa.
...
Onneksi olin viisas enkä sijoittanut kaikkia säästöjä tähän yhtiöön kuten aikaisemmin kaavailin sillä tämän päiväinen uutinen tulee laskemaan FIMin osakkeiden markkina-arvoa todennäköisesti hyvin voimakkaasti. En silti jaksa uskoa että itse saisin osakkeista juuri mitään (Arsenalin osakkeita kun on jaettu vain velkojille eli niille jotka eivät ole pystyneet maksamaan velkojaan ajoissa). Toisaalta olen miettinyt asiaa niin päin, etten sijoita penniäkään lisää jos osakkeen arvo tippuu alle 500 euron.
...
Eli jos valtion omaisuutta myydään niin kyllä ne kannattaa laittaa johonkin uuteen ja kannattavaan toimintaan. Esim uusi kaivostoiminta voisi olla yksi vaihtoehto..
...
6.) Eläkevaroja on ruvettava hoitamaan sellaisella ammattitaidolla ettei eläkevakuutusyhtiöiden johtajille tarvitse maksaa miljoonabonuksia veronmaksajien rahoista!
...
Tasetta ei tulla lopettamaan niin kauan kuin siinä esitetään Arsenalin omaisuuseriä, jotka ovat olemassa (eivätkä siis ole esim. jo realisoitu). Omaisuuserät poistuvat taseesta sitten aikanaan kun niiden jäljellä olevat vastuut on hoidettu pois.
Tokihan tuon taseen esittäminen lopetetaan jos sitä pidetään tarpeettomana mutta nythän se nimenomaan näyttää että miten omaisuutta ollaan saatu myytyä ja minkä verran sen arvosta todellisuudessa saatiin velkoja maksettua... Ja näin saadaan myös kuvaa siitä paljonko Arsenal oikeasti tuotti tulosta omaisuudenhoidolla verrattuna esim. siihen kuinka paljon sama omaisuus olisi tuottanut vapailla markkinoilla (jossa yleensä käy niin ettei arvo realisoinnin jälkeen enää juuri alene vaan pikemminkin nousee). Nythän nuo luvut eivät näytä mitään jos vain päätetään että "tase ei ole enää ajankohtainen".
...
Omaisuudenhoidon (Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiö) johtaja Seppo Salonen kertoo seuraavaa:
"- Olemme arvioineet kiinteistöomaisuutta ja siihen liittyvää liiketoimintaa sillä tavalla, että olemme valmiita luopumaan siitä kokonaisliiketoiminnasta Arsenalin hyväksi kokonaan eli liiketoiminta myydään Arsenal-konsernille kokonaisuudessaan. Kauppahintana on liiketoiminnan käypä arvo , joka perustuu tuottoarvoon, kommentoi Salonen Iltalehdelle.
...
Osakkeiden yksityistämisen myötä myös osakkeiden myynnistä saatuja tuloja voitaisiin käyttää velkojen maksuun . Osakkeiden myyntitulot tulisi ensisijaisesti käyttää velanmaksuun ja vasta toissijaisesti muiden tulojen hankintaan (esim. omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille) sekä mahdollisesti hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.
...
On mahdollista että valtiolla on parempi tietämys yritysten kannattavuudesta sekä omaisuudenhoitoyhtiöistä saatavista eduista kuin sijoittajilla, minkä takia osakkeiden omistus pitäisi pitää omissa käsissä.
Jos yrityksellä ei ole strategista merkitystä valtiolle , kuten esimerkiksi energiayhtiöillä tai peruspalveluja tuottavilla yhtiöillä saattaa olla (kuten posti- ja teleyritykset), tulee myös miettiä kannattaako niitä ylipäätään omistaa valtion kautta . Näin ollen jos valtio aikoo luopua kokonaan omistuksistaan joissain yrityksissä se voisi myydä ne suoraan yksityisille sijoittajille eikä perustaa uusia "valtion omaisuudenhoitoyhtiötä".
...
Kolikot tulevat myyntiin myös vähittäiskauppaan . Kolikkojen hinnat ovat noin puolet markkinahintojen arvosta. (tämä on johtanut siihen että monet maksavat nykyään ostokset euron kolikkoina)
...
Valtiovarainministeriö esittää erityisrahoituslaitos ta Arsenalin haltuun jäävälle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oy:n saatavakannalle. Sen sijaan yhtiö ei esitä Arsenalin hallussa olevan omaisuuden myyntiä eikä saatavien perintää ulkomailla.
...
Vuoden lopussa Arsenalilla on hallussaan kiinteistöjä, osakkeita, velkakirjoja ja vakuuksia yhteensä 3 miljardilla markalla. Saatavia arvioidaan yhtiön ilmoituksen mukaan olevan 6 miljardia markkaa.
...
Yhtiön palveluksessa on 35 toimihenkilöä . Arsenalin hallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen koko sen toiminnan ajan tehtävässä toiminut ministeri Siimeksen edeltäjä Tuulikki Hämäläinen
Arsenal saa valtiolta lainaa 12,7 miljoonaa euroa (74 milj. mk)
...
Arsenalia omistavat Arsenal, valtio ja vakuusrahastot. Konsernin rahoitusomaisuuden määrä on kasvanut edellisvuodesta 462 miljoonalla markalla 2 688 miljoonaan markkaan
...
Emoyhtiö Arsenal omistaa kokonaan konsernin kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavan tytäryhtiön Omaisuudenhoitoyhtiö arenal in (Arsenal real estate) sekä holdingyhtiönä toimivan tytäryhtiö Arsenal-Kiinteistöt Oy n . Vuoden aikana emoyhtiö on myynyt tytäryhtiöilleen kiinteistöjä ja osakkeita yhteensä 421 miljoonalla markalla.
...
sekä luottotappioihin että sopimusriskeistä johtuviin oikeudenkäyntitilanteisiin sekä
...
Yhtiön toiminnan kannalta merkittävin asia vuonna 2000 oli eduskunnan talousvaliokunnan mietinnön valmistuminen koskien Arsenalin vuoden 1999 tilinpäätöstä. Valiokunnan mietinnössä edellytettiin, ettei yhtiö saa antaa uusia luottoja tai takauksia ilman omistajan suostumusta ja erityistä riskiarviota yhtiön riskeistä. Talousvaliokunta piti välttämättömänä myös sitä, että valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha luotto- ja takaustoiminnasta yhtiölle aiheutuneiden tappioiden kattamiseen.
Arsenaliin liitettiin vuonna 2000 Suomen säästöpankki- ryhmään kuulunut Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj . Yhtiö toteutti vuosina 1993-94 valtakunnallisesti ainutlaatuisen kiinteistöjen realisointiprojektin myymällä pääosan eli noin 65 000 kiinteistöään eri osapuolten perustamalle ns. Sponda - konsernille .
...
Arsenalin omistuksessa olleet yli 40 miljardia markkaa on myyty kokonaisuudessaan eduskunnan talousvaliokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Kiinteistöjen myynnin jälkeen yhtiön toiminta painottui saatavien perintää ja velkojen järjestelyjä koskevien toimeksiantojen hoitoon sekä takaus- , antolainaus -ja omaisuudenhoitojärjestelyihin. Arsenal jatkaa toimintaansa valtion vakuusrahaston myöntämän ja valtioneuvoston yleisistunnon hyväksymän valtuutuksen perusteella enintään selvitystilan loppuun saakka.
...
Vuoden 2000 lopussa eduskunta päätti Arsenalin toiminnan jatkamisesta omaisuudenhoitoyhtiönä . Yhtiö voi nyt jatkaa toimintaansa myös osakeyhtiölain mukaisesti ilman valtion suoraa omistusta yhtiössä, jos se on yhtiön tai sen kaikkien osakkaiden kannalta perusteltua eikä valtiolle ole tarpeen turvata erityisasemaa muihin velkojiin nähden. Yhtiön omistuspohjaa pyritään laajentamaan nykyisestä 15 prosentista siten, että valtiolla säilyy edelleen vähintään 50 prosentin osuus.
...
Vuoden 2001 budjetissa lisäbudjettien yhteydessä varattiinkin myyntituloja yhteensä 12 miljoonaa markkaa (3 milj euroa). Myynnin kohteena oli 11,2 prosenttia Arsenal Oy:n osakkeista 6 markan kappalehintaan eli koko erän myyntihinta on noin 416 000 markkaa ja kokonaishinta varainsiirtoveroineen 397 800 markkaa. Yhtiön hallituksen päätöksellä myynnistä saadut varat käytetään yhtiön toiminnan kulujen kattamiseen.
Arsenal Oy osti vuonna 1993 valtion omistaman Postipankki-PSP:n terveet osat (liiketoiminnan ja kiinteistöt) sekä ongelmalliset omaisuuserät, mukaan lukien Arsenal-konsernin pankkitilit (noin 170 miljoonaa euroa). Valtion vakuusrahaston esityksestä valtioneuvosto päätti 27 päivänä syyskuuta 2001 hyväksyä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin ylimääräisessä yhtiökokouksessa valtiovarainministeriön 22.9.2001 päivätyn suunnitelman koskien yhtiön toiminnan lopettamista vapaaehtoisella selvitystilamenettelyllä.
...
Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi 15 päivänä tammikuuta 2004 tilintarkastuskertomuksen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta vuosilta 2000 ja 2001. Tilintarkastuskertomuksessa todettiin puutteita liikekirjanpidossa sekä kustannuslaskennassa yhtiön liiketoiminnan luonteesta johtuen (liiketaloudellista tulosta ei voitu suoraan johtaa kirjanpidoista). Lisäksi tilintarkastaja totesi, että omaisuudenhoitoyhtiön tasetta oli hoidettu niin sanotulla ylipoistomenettelyllä joka johti valtion rahoitusvastuun kasvuun.
Tarkastusviraston mukaan menettely tulisi korvata vaihtoehtoisella investointilaskentatavalla siten ettei valtion vastuu ainakaan kasvaisi. Tarkastusvirasto edellytti lisäksi Arsenalin selvittävän vuoden 2004 loppuun mennessä mahdollisuudet luopua tarpeettomista omistuksistaan ja niiden omistuksesta valtiolle aiheutuvat menot tai vaihtoehtoisesti realisoida nämä omaisuuserät mahdollisimman nopeasti (myyntihinnat) sekä selvittää samalla mahdollisuudet muuttaa tytäryhtiöitä konsernin osiksi.
...
Koska valtion velkaa ei käytännössä voida vähentää ellei uutta velkaa oteta, johtaa tämä siihen että valtion omaisuus hupenee jatkuvasti ja lopulta siitä saadut rahat eivät riitä velkojen maksuun. Esimerkiksi kreikan valtiolla on omaisuutta kymmeniä tuhansia miljardeja mutta kun sen velka oli yli 300 miljardia euroa niin se joutui anomaan euroopan vakausmekanismilta 100 miljardin lainaa . Vaikka kreikka myi omaisuuttaan kymmenillä miljardeilla ei myynti tuottanut mitään koska ne menivät vanhojen lainojen lyhentämiseen .
...
Olennaista kai tässä onkin se että kuka saa päättää mikä omaisuus halutaan säilyttää ja minkä annetaan mennä. Kansa vai ne jotka päättävät myydä? Kansanomaisuuden kohdalla pitäisi olla tiukemmat rajat myynnille koska siinä omaisuudenhoidossa kuitenkin viime kädessä vastuu päätöksestä siirtyy kansalle kun taas yritysten omaisutta myyvät lähinnä niiden johtajat tai omistajat joiden vastuulla on huolehtia vain siitä omasta omaisuudestaan, ei kansakunnan.
Se onkin sitten ihan toinen kysymys pitäisikö valtion omaisuutta edes ylipäätään omistaa jos kerran omistaminen ei ole kannattavaa. Parempi varmaan olisi että valtio käyttäisi siihen kuluvat varat vaikka kansalaistensa työllistämiseen kuin turhaan omistamiseen. Koska silloin rahat menisi ainakin niille jotka sitä oikeasti tarvitsee ja omaisuuden voisi aina myydä pois kun valtiolla taas on varaa niin säästyisi monelta ongelmalta mihin ne säästöt helposti voi johtaa.
...
Markkinataloudessahan pitäisi olla mahdollisuus omistaa yksityistä omaisuutta eikä se saisi johtaa sosialisointiin eli yhteisen omistamiseen. (Yhteinen on kuitenkin aina lopulta vain harvojen omaa.) - Markkinatalous toimii paremmin, jos mahdollisimman vähän taloudellista toimintaa on poliittisen valvonnan alaisena ja julkista omaisuutta ei ole paljon. Julkisen talouden osuus kansantaloudessa (Suomessa noin 60 %) pitää saada pienemmäksi.
- Kansalaisten olisi syytä opetella säästäväisyyttä: säästäväinen ihminen osaa suhtautua järkevästi myös tulevaisuuteensa eikä ota järjettömiä riskejä. (Itse en aio osallistua tämän ajan "kulutusjuhlaan" eli omaisuuden uusjakoon, koska siinä omaisuus vain vaihtuu mutta velka jää jäljelle.) - Pankkiirien ja muiden rikkaiden on huolehdittava siitä että yhteiskunnassa ei ole liikaa velkaa (koska se johtaa väistämättä ongelmiin), jolloin syntyy aitoa tarvetta säästämiseen.
...
Suomellakin oli oma valtion omaisuudenhoitoyhtiö, Arsenaalikin. Sen tehtävänä ei kuitenkaan ollut tuottaa rahaa omistajille vaan pitää yllä omaisuutta; kiinteistöjä ym., joka muutoin olisi mennyt arvottomaksi ja lakannut tuottamasta mitään tai olisi tuottanut tappioita omistajilleen. Se teki sen edullisesti ilman omia kulujaan sillä olihan se voittoa tavoittelematon yhtiö - siis vain valtio maksoi kulut.
Näin pitäisi olla myös meidän yhteisessä valtion omaisuudenhoitoyhtiössä Solidiumissakin, jossa nyt kuitenkin on töissä noin 500 hyväpalkkaista virkamiestä sekä paljon muuta henkilökuntaa nostamassa kovaa palkkaa samalla kun myyvät arvokasta omaisuuttamme alihintaan pilkkahinnalla ja näin lisäävät koko ajan velkaa valtiolle. Jo yksin Talvivaara tekee kymmenien tuhansien ihmisten työuran aikana mittaamattomat tappiot yhteiskunnalle menetettynä työpanoksena eikä niitä koskaan saada takaisin.
Solidiumin johto tulee pikaisesti vaihtaa sellaiseen, jolla ei ole suojatyöpaikkatarvetta veronmaksajien kustannuksella kuten nyt näyttää olevan vaan joka voi oikeasti hoitaa tehtävää valtion edun mukaisesti ja omalla kustannuksellaan ilman ylisuuria palkkoja - aivan samoin kuin muutkin tekevät omissa yhtiöissään. Se on kuitenkin Suomen valtio vaikka toimiikin sen yhtiönä; siis meidän yhteinen omaisuus! Ja sitä varten se on perustettu!
...
Valtion kannattaisi myydä pois kaikki tuottavat omistukset esim. Elisa sekä Altian ja Destian myynti nyt kun hinta ei vielä liian alhainen... Miksi pitää yllä tappiota tekeviä yhtiöitä? On jo nähty mihin ne ovat johtaneet; veronmaksajien rahoja menee hukkaan.. Kun on hyvät rahat tehty, niin jaetaan omistajille eikä enää satsata mihinkään (ainakaan Suomessa)
...
Ei ihme ettei Suomella ole ollut rahaa sijoittaa uusiin Nokioihin kuten vaikkapa siihen paljonpuhuttuun Talvivaaraan vaan rahat on tuhlattu kaikenlaiseen muuhun turhaan joten olisi kannattanut ostaa valtion omaisuus pois Arsenalista aikanaan. Olisi Suomi vauras ja rikas maa jolla voisi olla varaa vaikka maksaa Kreikallekin muutama miljardi ylimääräistä, nythän sen täytyy lainata jostain että saa maksettua sille takaisin ne miljardit jotka se itse lainaa Kreikalta.
...
[17:53:38] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat yksi Suomen suurimmista pankkikriiseistä 1990-luvulla.
...
Vuoden 1991 aikana olivat Suomen Yhdyspankin sisäiset paineet purkautuneet eri suuntiin jo ennen pankin virallista tilinpäätöstä, jonka yhteydessä 1992 ilmeni sen taseen olleen syksyllä yli kolmanneksen edellisvuotta suurempi. Tulos osoitti 862 miljoonaa markkaa voittoa satunnaisten myyntivoittojen ansiosta ja myös luottotappioita kirjattiin edellisvuotista vähemmän.
Samaan aikaan Yhdyspankin johdolle paljastui oman omistuksen todellinen hinta. Konsernin omistuksesta oli kertynyt 2,5 miljardia markkaa yliarvostusta – yhtä paljon kuin pankille vuotta aikaisemmin myydyn omaisuuden markkina-arvoksi arvioitiin. Osa arvonkorotuksista tehtiin ilman asianmukaista johtokunnan päätöstä ja osaa ei dokumentoitu lainkaan.
Syksyllä 1991 perustettiin KOP:n omistukseen holding-yhtiö Kansallis-Osake-Pankin Kehitysosakeyhtiö (myöh. Optum). Yhtiön avulla järjestettiin pankin omien osakkeiden ostot siten, että ne eivät rasittaneet pankkitoimintaa eivätkä vaarantaisi tulevia valtion tukitoimia pankeille. Osakeostot maksettiin Postipankista saadulla lainalla ja rahoitus myönnettiin vuoden 1992 aikana KOP:n pääjohtajan Christopher Wegeliuksen pyynnöstä.
Valtion erityisrahoitusyhtiö Arsenal (myöh. Omaisuudenhoitoyhtiä Arsenal-Omaisuuspankki Oy) oli määrätty hoitamaan Suomen Säästöpankin ongelmaluottoja. Vuosina 1995–1997 Arsenal hoiti yli 10 000 laina-asiakasta ja teki kaikkiaan noin 27 500 sopimusta velkajärjestelyistä.
Arsenalille kertyi oikeudenkäyntikuluja 5,6 miljardia markkaa ja korvauksia 1,5 miljardin edestä vuosina 1992–2003 tehtyjen hakemusten perusteella. Suuri osa velkojista jättikin vaatimukset toteuttamatta oikeudenkäynnin korkeiden kustannusten takia. (s. 35)
Vuonna 2015 julkaistiin valtiovarainministeriön teettämä erityistarkastus (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) koskien Arsenalin toiminnan jälkiarviointia vv 1995–2009. Tarkastus kohdistui omaisuudenhoitoyhtiön tekemiin sijoituksiin ja myynteihin sekä sijoituksiin liittyviin mahdollisiin väärinkäytöksiin, jotka oli havainnut valtiontilintarkastaja jo vuonna 1997. (Tarkastuskertomukset 20/1997).
Tarkastuskertomuksessa (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) todettiin Arsenalin sijoitusten arvonkehitykseen vaikuttavia tekijöitä olleen ainakin osakkeiden arvostuksen nousu arvopaperipörssissä, inflaatiokehitys, korkotaso ja yhtiön kulujen kehitys. Lisäksi omaisuudenhoitoyhtiö oli myynyt omaisuutta siten, ettei sille jäänyt myynnistä saatavaa myyntivoittoa tai sijoituksen tuotto ei realisoitunut. (Tarkastuskertomus 20/1997)
Myös erityistarkastusraportissa (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) todetaan arvonnousua syntyneen pääasiassa yleisen korkotason nousun johdosta. Tarkastuksessa katsottiin myös omaisuudenhoitoyhtiön oman henkilöstön tekemillä toimilla olleen huomattava merkitys sijoitustoiminnan tuotoille, jolloin sijoitustoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuoton määrää ei voitu arvioida luotettavasti (tarkastuskertomus 20/1997).
Myös erityistilintarkastuksessa vuonna 2006 todetaan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy selvittäjänä toimineen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:n silloisen toimitusjohtajan Seppo Sipolan nostaneen omavaltaisesti yhtiön varoista vuoden 1998 alusta lukien aina 30.9.2001 saakka ilman, että yhtiökokus olisi päättänyt varojen käytöstä noin miljoona markkaa kuukaudessa omiin tai lähipiiriläisen menoihin.
Erityistilintarkastuksen mukaan Arsenalin entinen toimitusjohtaja Kari Kantalainen on saanut yhteensä runsaan 700000 markan kokouspalkkioiden lisäksi muita korvauksia yhtiöstä noin 750000 markka vuosina 1998 - 2001 ja Seppo Sipolan tytär Meri-Tuulia yli 583000 mk, molemmat ilman yhtiökokouksen päätöksiä (tarkastuskertomus 5/2005).
...
Helsingin käräjäoikeuden mukaan myös Kari Kantalainen on saanut perusteettomasti palkkioita yhteensä n. 350000 markan arvosta.
Käräjäoikeus katsoi että Arsenal ei ollut valvonut riittävän huolellisesti sen oman asiamiehen toimia ja piti vahingonkorvausoikeudenkäynneissä käytettyjä asiantuntijalausuntoja osittain ristiriitaisina. (Käräjäoikeuden päätökset 11/26181, 15/157778.)
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n vastuu tappioista?
...
Helsingin hovioikeus antoi 25.12.2006 päätöksen numero 688, joka koski omaisuudenhoitotaustaisen pankin (Suomen Säästöpankki - SSP Oy) luotonmyöntäjiin kohdistuvia vaatimuksia. (Päätöksiä 11/136670)
Kyseisellä päätöksellä on suuri merkitys Arsenalin saamisiin sekä kaikkien niiden asiakkaiden osalta jotka ovat ottaneet lainoja kyseisestä pankista.
Kyseinen pankki asetettiin valtion vakuusrahaston toimesta suoritustilaan joulukuussa 1993 ja se lakkasi käytännössä toimimasta 17.9.1995 jolloin pankin toiminta lopetettiin. (www.savingsbanken-fenno.net) Kyseisellä pankilla on myös ollut suuria kiinteistöomaisuuksia joista merkittävin omaisuus oli Kiinteistö Oy Antinportti niminen tytäryhtiö jolla taas huomattava osakeomistus saman yhtiön toisessa tytäryhtiössä nimeltä Kiinteistö Oy Esimerkkikuja 1 sekä omistusosuus vuonna 1998 konkurssin tehneessä vuokrataloyhtiö Asunto Oy:ssä Espoon Uuspelto. (www.savingsbanken-fenno.net) Mainittakoon että Pankkiiriliike Alfred Bergin varainhoitoyhtiö Gyllenberg Oy:n hallituksen jäsen oli entinen KOP pankinjohtaja Pertti Voutilainen ja eräs toinen Kiinteistö Oy Antinportin osakkeenomistaja Suomen Yhdyspankin kiinteistöomaisuuden hoidon johtotehtävissä toimiva johtaja, sekä useita muita ko pankissa työskennelleitä henkilöitä jotka myivät konkurssihuutokaupassa halvalla omaisuutensa tämän Arsenal - SSP:lle siirtyneen tytäryhtiön bulvaanille eli pankille joka todellisuudessa omisti yhtiöt mutta jätti tarkoituksella maksamatta niille kuuluvia yhtiövastikkeita ja lainojen korkoja. Tämän johdosta eräs konkurssiin asetettu rakennusyhtiö kärsi huomattavat vahingot saamatta jääneiden vuokrien vuoksi, kyseinen konkurssi raukesi varojen puutteeseen eikä Arsenal- SSP:n olisi pitänyt lainkaan puuttua sen hallintoon vaikka se omistikin merkittävän määrän kyseisen konkurssipesän kiinteistöomaisuutta mutta tarkoitus pyhittää keinot?
Lisäksi erään toisen konkurssiin asetetun yhtiön yli 300 000 euron yhtiövastikemaksut jäivät tältä Arsenal - SSP:lle siirtyneeltä yhtiöltä suorittamatta jonka johdosta Suomen Asumisoikeus Oy:n hallituksen puheenjohtajan Pertti Saukon johtama As. Oy Espoon Uuspelto meni suoritustilaan ja joutui sen myötä irtisanomaan suuren joukon asukkaita vaikka tosiasiassa se oli tämän bulvaaniyhtiön toimesta tarkoitus tyhjentää kokonaan asukkaista jotta Arsenal - SSP ei pääsisi tutkimaan Arsenalin omaisuutta tarkemmin jolloin paljastuisi myös tähän omaisuuteen kohdistunut törkeä kavallus.
Kuten ylläolevista ilmenee niin valtion omistama omaisuudenhoitoyhtiö ja sen johdon olisi tullut pitää erityistä huolta siitä että veronmaksajien varat säilyvät tallessa eikä niitä kadoteta tai luovuteta asiattomasti esim. ostamalla arvottomia kiinteistöjä markkinahintoja kalliimmalla hinnalla jolloin omaisuus siirtyi pois omista käsistä vaikka sitä on verovaroilla ostettu.
Tästä johtuen pyydän oikeusasiamiestä tutkimaan seuraavat valtion omistamien yhtiöiden/organisaatioiden (esim. Sonera):
- omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimintaa sekä mahdollisesti myös muita vastaavia organisaatioita jotka ovat tekemisissä arvopapereihin, johdannaisiin tms liittyvään toimintaan.
...
Mikäli näin olisi menetelty ovatko veronmaksajat säästäneet kymmeniä jopa satoja miljoonia markkoja. Onko nämä voitot nyt siirretty valtiolle?
Arsenal-SSP on julkisuudessa kiistänyt korvausvaatimukset perusteettomina vedoten mm siihen että vahinkoa kärsineiden velkapääoma oli pääosin negatiivinen kun taas valtion omistama Arsenal SSP Oy omistaa nimellisarvosta kohdeyritykset ja myös saatavat. Pitääkö väite paikkansa ?
...
Vastaavanlainen menettely saattaa koskea kymmeniä tuhansia Suomen kansalaisia.
Voiko joku antaa yksityiskohtaisen neuvon, miten tulee toimia jos kokee Arsenalin toiminnassa epämoraalisuutta?
Arsenalin tekemät sopimukset olivat vuonna 1998 täysin laittomia niin siviili kuin rikosoikeuden kannalta ja nämä tulisi purkaa mahdollisimman pikaisesti.
[11:18:32] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus ja hallintoneuvosto olivat jo ennen oikeuskanslerin lausuntoa saaneet oikeuskanslerilta lausunnon, joka vastasi eduskunnan talousvaliokunnan tekemää johtopäätöstä Arsenalin toiminnasta.
Oikeuskansleri Jorma S. Aallon mielestä Arsenalia koskevat ohjeet ovat jääneet siinä määrin epämääräisiksi tai ristiriitaisten tavoitteiden värittämiksi, että Arsenal Oy:n hallinto on saattanut jäädä niiden tulkinnasta epätietoiseksi.
...
Oikeuskanslerin lausunto vahvistaa eduskunnan talousvaliokunnan viime lokakuussa antamaa mietintöä Arsenalin toiminnasta. Mietintöön sisältyy yhdeksän pontta tai lausumaehdotusta Arsenalin toiminnan edelleenkehittämisestä ja muun muassa valtion omistajapolitiikasta omaisuudenhoitoyhtiön toiminnassa. Mietinnön takana ovat sosiaalidemokraatit ja osa keskustaa sekä kokoomus.
Oikeuskansleri tähdentää, että valtioneuvoston on huolehdittava siitä, etteivät ohjeistuksesta johtuvat epäselvyydet vaikeuta yksittäisten yhtiöiden toimintaa eivätkä vaaranna oikeusvarmuuden vaatimusta tai kansalaisten oikeusturvaa. Oikeuskanslerin mukaan Arsenaliin olisi harkittava erityistä omistajaohjausta tai vastaavaa järjestelyä siltä varalta, ettei nykyinen ohjaus riitä varmistamaan hyvää hallintokäytäntöä ja valtionyhtiöiden valvonnassa noudatettavaa menettelyä.
Eduskunnan talousvaliokunta antoi Arsenalin toimintaa koskevan mietinnön viime syksynä valtion ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä.
Arsenal muodostettiin vuonna 1994 siirtämällä ongelmapankkiryhmän toiminta omaisuudenhoitoyhtiöön. Se vastaa noin 6—7 miljardin markan ongelmaluottojen takaisinperinnästä. Arsenal hoitaa lisäksi kiinteistöomaisuutta ja muuta markkinaehtoista liiketoimintaa 4 miljardilla markalla sekä tuottaa erilaisia hallintopalveluja muille valtion tukea saaneille yhtiöille 3 miljardilla.
Talousvaliokunta toteaa, että Arsenalille annettujen tavoitteiden saavuttamista ei voida tarkastella ainoastaan yksittäisen yhtiön toiminnan tehokkuuden kautta, vaan samalla tulee arvioida laajemmin omaisuudenhoitoyhtiöiden omistajaohjauksen toteutumista. Arsenalin toimintaa on valiokunnan mukaan seurattava myös osana laajempaa valtiontalouden tarkastelua ja varainkäyttöä koskevia[11:21:31] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 285 s
...
Oikeuskansleri tähdentää vielä sitä seikkaa, että koska eduskunta hyväksyi mietintöön otetut kannanotot vasta viime vuonna sen jälkeen kun Arsenalin hallinto oli jo ryhtynyt hoitamaan yhtiön asioita mietinnön edellyttämillä tavoilla. Tästä on voinut seurata Arsenalille epävarmuutta siitä, miten ja millaisin toimenpitein mietinnössä tarkoitettuja ongelmia pitäisi hoitaa tai missä aikataulussa mietinnölle asetettujen tavoitteiden voidaan odottaa täyttyvän.
Arsenalilla voi olla edessään omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin loppuselvitysmenettely, jolloin yhtiölle jäljellä olevat velat jaetaan niin sanottuun anteeksiannettavaan osaan ja myyntikelpoiseen osaan. Myyntikelpoisen velan velkojat ovat oikeutettuja täyteen korvaukseen valtion saamasta omaisuudesta sen jälkeen kun Arsenal on lopullisesti purkautunut.
Talousvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota mietinnössään Arsenalia valvoviin viranomaisinstituutioihin eli Arsenalin tarkastuslautakuntaan sekä valtiovarainministeriöön ja valtiontalouden tarkastusvirastoon. Sen näkemyksen mukaan viranomaisten välillä tulisi sopia säännöllisestä raportoinnista ja keskinäisestä yhteistyöstä siten, että omistajapolitiikan linjaukset toteutuvat omaisuudenhoitoyhtiöissä yhdenmukaisesti koko valtionhallinnossa.
...
[11:33:53] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat 1990-luvulla oma lukunsa. Nykyisiä rahoitusyhtiöitä koskevat kysymykset nousivat esille, kun Merita Pankin eli nykyisen Nordean edeltäjä järjesteli viime vuonna kiinteistötoimintojaan ja perusti erillisen tytäryhtiön hallinnoimaan sen jälkeen omaisuuttaan myyneen Huoneistokeskuksen liikemerkkiä.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminta päättyy vuodenvaihteessa 15 vuoden pyörittämisen jälkeen. Arsenal perustettiin 1990-luvun alkupuolella hoitamaan Säästöpankkien haltuun pankkikriisissä joutunutta omaisuutta. Sillä oli enimmillään yli 100 000 asiakasta ja 20 miljardin markan (4 miljardia euroa) tase vuonna 1999, jolloin valtion pääomasijoitus Arsenaliin loppui.
Omaisuudenhoitoyhtiön kiinteistöt siirtyivät muutama vuosi sitten Kapiteelille sekä muut arvopaperit ja velkakirjat pääosin Arsenalista nyt luopuneelle Arsenal-Sillalle. SSP puolestaan pilkottiin syksyllä 1994 Suomen Säästöpankki –Sp-Rahoitus Oy:ksi, roskapankiksi jätettyyn Suomen Säästöpankkiin eli nykyiseen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin sekä neljään muuhun pankkiin.
Arsenal myi Silta-kaupassa Arsenalissa vielä olleita yritys- ja kiinteistöomistuksia noin viidellä miljoonalla eurolla. Osa omaisuudesta ei kelvannut ostajayhtiölle lainkaan ja osan hinnasta Arsenal kuittasi maksetuksi velkakirjalla, jota ostaja puolestaan joutuu maksamaan takaisin 30 vuotta alkuperäisen laina-ajan loputtua eli käytännössä ikuisesti.
Valtion pääomasijoituksesta huolimatta Arsenalin tappioiksi jää arviolta yli 1 miljardia euroa veronmaksajien varoja yhtiön omasta pääomasta riippuen. Pääomituksia yhtiölle maksettiin vuosina 1996 – 2001 noin 546 miljoonaa markkaa (91 miljoonaa euro).
...
Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy sai vuoden 1995 lopussa Arsenalilta kauppahinnan Huoneistokeskuksen liikemerkistä sekä pienen määrän Arsenalin sijoitusomaisuutta, muun muassa Nokian osakkeita.
Vuonna 1998 yhtiölle siirtyivät Arsenalin hallussa olleet Suomen ensimmäisen pörssiyhtiön Meritan osakkeet ja yhtiön omistukseen hankittiin sen lisäksi muiden pankkiryhmittymien liikkeelle laskemia arvopapereita. Jo tällöin yhtiö otti käyttöön Huoneistokeskus Oy:n liikemerkin oman nimensä ohella kuvaamaan omaisuuttaan hoitavan rahoitusyhtiö luonnetta.
– Nimenmuutoksesta päätettiin viime keväänä yhtiökokouksessa, jonka päätöksen perusteella sitä alettiin hakea kaupparekisteriin syyskuussa ja rekisteröinti hyväksyttiin tämän vuoden marraskuussa kertoo toimitusjohtaja Risto Kyhälä Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:sta eli Huoneistokeskuksesta. Kaupparekisteriin toimitetun yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimiala on arvopaperikaupan sekä omaisuudenhoitotoiminnan harjoittaminen.
Yhtiöön siirrettiin omaisuutta yhteensä noin 23,5 miljoonaa euroa (140 Mmk), josta 12 mmk oli rahaa ja 10 me arvopapereita. Viime vuonna yhtiölle myytiin osa siitä kiinteistömassasta joka Arsenalilta tuli, loput Arsenalin hallinnassa olleista asunnoista siirtyi vuoden alussa Asuntorahaston suoraan hallintaan.
...
Kyhälän mielestä Meritalla on edelleen hyvä imago myös Baltiassa toimivien muiden pankkiryhmittymien asiakkaiden keskuudessa, joten yhtiöllä uskotaan olevan jatkossa mahdollisuuksia uusiin sopimuksiin. Kyhälä itse siirtyi kiinteistöalalta pankkisektorille viime helmikuussa Suomen Asiakastiedon myyntijohtajaksi ja Promis Holdingsin hallituksen puheenjohtajaksi.
...
Meritan virolainen omaisuudenhoitoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ilmoitti kesäkuun alussa tehneensä rikosilmoituksen kahdesta sen asiamiehestä, joiden epäiltiin käyttäneen Arsenalille kuuluvia rahoja omien henkilökohtaisten velkojensa hoitoon. Myöhemmin Arsenalin selvitys asiasta johti Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon pidättämiseen ja etsintäkuulutuksen hakemiseen Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen toimesta.
Arsenalin mukaan epäselvyydet liittyvät kolmen asiakkaan vuosina 1992–94 tekemiin kiinteistö- sekä osakekauppoihin, joissa varoja on ohjattu ohi osapuolten kauppojen jälkeen. Arsenal oli antanut kyseiset varat kyseisten henkilöiden hoidettaviksi mutta ne ovatkin kadonneet väärinkäytösten tultua ilmi syksyllä 1995 tehdyissä inventaareissa. Kyseiset summat ovat suuruudeltaan yhteensä yli sata miljoonaa markkaa.
Arsenalin mukaan asiamiehet ovat myöntäneet teot
Arsenal-Sillan entinen toimitusjohtaja Veijo Sammalvuo on poliisikuulusteluissa myöntänyt kaikki esille tulleet väärinkäytökset oikeiksi ja todennut niiden olevan tahallisia sekä vahingonkorvausten osalta vanhentuneita.
Arsenal-Silta Oy teki vuoden 1992 elokuussa tutkintapyynnön poliisille silloisen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimintaan liittyvistä asioista, joissa selvitettiin muun muassa asiakasyhtiöiden haltuunottovaiheen jälkeisten tarkastusten laiminlyöntejä. Samalla Arsenalin mukaan selvitystyössä havaittiin yhtiön tileillä tapahtuneita omaisuuden hävittämisiä sekä asiakkaiden varallisuuden ulosmittaamista velkojien tietämättä.
Näiden osalta Arsenalin on tehnyt syyttämättäjättämispäätökset koskien kuutta sen silloista asiamiestä ja kahta yhtiötä.
...
Sen sijaan nyt poliisin tutkinnassa olevan Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon toimista tehty tutkintapyyntö tullaan nostamaan Arsenalia kohtaan. Arsenal katsoo, ettei ole asiassa rikkonut osakeyhtiölakia eikä hyvää pankki- tai hallintotapaakaan, mutta asian tultua julkiseksi yhtiö on katsonut oikeudekseen ja jopa velvollisuudekseen vastata syytöksiin.
Arsenal haluaa edelleen korostaa toimineensa aikoinaan silloisissa poikkeuksellisissa oloissa pankkimaailmassa pankkikriisin aikana sekä lain mukaisesti hoitaneensa asiat mahdollisimman avoimesti kaikkien osakkeenomistajien etujen turvaamiseksi. Samalla Arsenal muistuttaa, ettei ole tähän mennessä saanut omistajiltaan moite- tai korvausvaatimuksia asian johdosta, mutta aikoo myös vastaisuudessa jatkaa omistajiensa etujen puolustamista kaikissa sen toiminnan kohteena olevissa asioissa.
Valtion omistaman Arsenalin omaisuudenhoitoyhtiötoimintaa on jäljellä enää kaksi vuotta ja tänä aikana yhtiö uskoo saattavansa päätökseen vielä 1 miljardin euron suuruisen asiakaskuntansa vastuiden alaskirjauksen. Vuoden 2001 loppuun mennessä Arsenalille tulee täyteen 15 toimintavuotta pankkikriisin jälkien korjaajana ja yhtiö haluaakin juhlavuotensa kunniaksi painottaa toimineensa kaikissa tilanteissa lainsäädännön sekä pankkietiikkaa valvovien viranomaisten hyväksymällä tavalla.
...
2000 Arsenalin tilikauden voitto oli 22 miljoonaa euroa (32 Me edellisenä vuonna), jossa on parannusta edelliseen vuoteen verrattuna 14 prosenttia. Liikevaihto, joka muodostuu lähinnä asiakas- ja perintäliiketoiminnasta pysyi edellisvuoden tasolla eli 36 milj eurossa huolimatta siitä että kiinteistöliiketoiminta siirtyi pois Arsenal-Silta Oy:stä edellisen vuoden aikana.
...
Arsenal-konsernin toiminta jatkui vuoden 2000 aikana suunnitelmien mukaan eikä uusia alaskirjauksia tai luottotappiovarauksia enää tehty vuoden lopulla tehtyjen selvitysten jälkeen. Arsenal selvitytti omaisuudenhoitoyhtiöaikana syntyneitä yksittäisiä vastuita, ja eräiden asiakkaiden vastuiden todettiinkin ylittäneen asiakkaan omaisuuksien käypää arvoa merkittävästi.
Näiden asioiden selvittämistä jatketaan vuonna 2001 sen varmistamiseksi, ettei vastaavia tapahtumia pääsisi tulevaisuudessakaan syntymään. Selvittäminen ei johda varsinaiseen vahingonkorvausvaatimukseen asiakasta kohtaan mutta antaa asiakkaalle mahdollisuuden realisoida ylihintaiseksi todettu omaisuus tai hakea siihen velkajärjestelyjä.
Vuonna 1999 käynnistynyt vapaaehtoinen velkajärjestely on saanut hyvän vastaanoton sekä asiakkailta että velkojilta. Arsenalin asiakkaina olevien yrittäjien määrä ja järjestelyyn tulleiden yritysten lukumäärä ovatkin nousseet viime vuosina merkittävästi. Tavoitteena olevan 7 000 asiakkaan sijaan asiakasmäärä tulee jäämään vuoden 2000 päättyessä 4 000:een mutta kasvaa tästä kuitenkin lähivuosina vielä 2 000:lla, koska yritykset ovat päässeet vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn.
Yrityssaneerauksiin on hyväksytty toistaiseksi 33 yritystä (52 vuonna 1999 ja 48 vuonna 1998) joissa Arsenalin vastuut tulevat olemaan noin 12 miljoonaa euroa. Lisäksi vapaaehtoisilla maksuohjelmilla tulee hoidettavaksi 15 vuoden aikana 4 000 asiakasyritystä joiden velat olivat yhteensä lähes kaksi miljardia markkaa, mikä merkitsee runsaan 500 miljoonan markan yhteisvastuista summaa.
...
Arsenalin toimesta on viime vuosina suoritettu Arsenalin omaa toimintaa koskeva erityistarkastus. Tämän lisäksi ovat Arsenal-SSP:n asiakkaat tehneet lukuisia erityistilintarkastuksia tai pyytäneet poliisitutkintaa tapauksissa, joissa he katsovat tulleensa rikollisesti kohdelluiksi.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin selvitystilan johdosta oikeuskanslerinvirasto on suorittanut tarkastuksen. Oikeuskansleri totesi 1 päivänä syyskuuta 1999 annetussa päätöksessä muun muassa seuraavaa: "Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan jo pelkkä rikosepäily muodostaa perusteen tutkia asia, vaikka näyttöä syytteen nostamiseen ei olisi riittävästi olemassa. (Olavi Heinonen ym.: Valtion vakuusrahasto, Helsinki 1997.) Tähän näkemykseen on yhtyvä myös käsitykseni siitä riippumatta ylittyykö esitutkinnan käynnistämisen kynnys vai ei. Jo se, että suuri joukko valtion omaisuuserien realisoinnin yhteydessä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin jääneitä ja selvitystilan aikana edelleen Arsenalia koskevia tietoja on herättänyt laajaa mielenkiintoa julkisuudessa saattaa ainakin joissakin tilanteissa muodostaa perusteen arvioida tilannetta esitutkinnasta säädetyssä järjestyksessä. (ETL 8§1)".
Esitutkinnassa saadun aineiston pohjalta kihlakunnan poliisilaitos siirsi asian syyteharkintaani 1 päivänä joulukuuta 1998. Asiassa kuultiin syylliseksi epäiltyinä yhteensä kahdeksaa Arsenalin henkilökuntaan kuulunutta toimihenkilöä sekä kahta yhtiön asiakasta, joille on luovutettu selvitystilaa koskevassa erityislaissa tarkoitettua omaisuudenhoitosuostumusta koskevia asiakirjoja Arsenal-SSP:n asiakkaiden keskuudessa ilmenneiden väärinkäytöstapauksien johdosta.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - konsernin yli kymmenen vuotta kestäneen toimintahistorian aikana yhtiöiden hoidettavaksi siirrettiin erilaisia valtion omistajahallinnassa olevia omaisuuseriä. Siirretystä omaisuudesta pääosa koostui säästöpankkiryhmään kuuluneiden tai muutoin järjestämättömiin luototettuihin velkoihin liittyneistä kiinteistö-, asunto- sekä metsä- ja peltokaupoista. Lisäksi Arsenal-SSP hankki omaisuutta sellaisilta pankeilta, joilla ei ollut riittäviä luottotappiokirjauksiin johtaneita tietoja luotonmyönnön yhteydessä.
Arsenal-konsernin perustamistoimenpiteet aloitettiin vuoden 1992 kesäkuussa, jolloin muodostettiin Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n omistusyhteisöksi säästöpankkien vakuusrahasto ja myöhemmin osakeyhtiö. Samanaikaisesti yhtiön omaisuudenhoidon hallinnointia varten perustettiin kaksi yhtiötä, joista toisen tehtävänä oli myydä asiakkaiden sijoituksina oleva varallisuus sekä luototetut omaisuuserät uusille omistajille, joille niiden hallinta siten siirtyi.
Toinen yhtiö jatkoi Arsenal-SSP:n omaa luotonottoa luottotappioiksi luettavilla saamisilla ja hallinnoi myös osaltaan asiakasliiketoimintaa. Yhtiö suoritti edellä kuvatun luottojen myyntimenettelyn jälkeen asiakkailleen heidän varoillaan tai realisoinneilla saaduin varoin suoritukset takaisin sen haltuun jääneistä veloista ja omaisuuseristä.
Arsenal-Kiinteistöt Oy:n perustamisella Arsenaliin siirrettiin muun muassa valtaosa konsernin omistukseen siirtyneistä maaomistuksista, kiinteistöistä sekä asuntoyhtiöiden osakkeista. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiöt muutettiin välittömästi omaisuudenhoitoyhtiöiksi eli keskinäinen asunto-osakeyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi ilman, että osakkailta oli haettu suostumusta asiaan tai sen yhtiökokouksen päätöksiä asian tiimoilta.
Lisäksi yhtiön hallintoon kuului toimitusjohtaja, joka nautti Arsenalin maksamasta palkasta ja palkkiosta. Hän osallistui myös Arsenal-konserniin kuuluvan kiinteistöhallintayhtiön hallitustyöskentelyyn samoin eduin kuin emoyhtiön palkkalistoilla olevana jäsenenä - vaikka todellisuudessa hän olikin vain ”konsernin johdon konsultti” eikä ollut koskaan toiminut Arsenalissa missään toimessa.
Yhtiöllä oli lisäksi toimitusjohtaja-konsultille maksetut hallituspalkkiot huomioituna kuluja keskimäärin 50 miljoonaa markkaa kuukaudessa. Kun siihen lisätään konsultointisopimuksesta laskutetut kuukausipalkkiolisät ja hallitusten kokouskustannukset sekä muut yhtiön hallinnosta aiheutuneet kulut, olivat yhtiölle kertyvät palkka- ynnä palkkiotulomme todellisuudessa vuositasolla miljoonia markkoja.
...
Yhtiön oli myös pakko noudattaa Arsenalin toimitusjohtajan tekemiä ratkaisuja ja hyväksyä kaikki toimenpiteet, koska muussa tapauksessa se olisi ajautunut konkurssiin - jolloin pankin johdon kannalta ongelmalliset omaisuudenhoitosopimukset olisivat purkautuneet. Pankinjohtajat eivät halunneet tehdä itse tätä ratkaisua vaan päättivät toimia kuten heille itselleen sopii eli Arsenal-konsernin puitteissa.
Suomen lain mukaan pankit voivat antaa vakuuksia vastoin velkaisen velallisen tahtoa, kun vakuudella on ns. turvaava ulosmittaus ja velallisella olisi oikeus maksaa velkansa ilman pantin realisoimista (kuten mm. tässä tapauksessa Arsenalin kohdalla tapahtui).
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ei myöskään pyytänyt ulosottoviranomaisilta lupaa saataviensa turvaamiseen vaan haki niitä yksipuolisesti vastoin velkakirjalakia.
...
Kun omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal hakee oikeudelta päätöksen siitä, että velkojan oikeus on etusijalla ennen velkakirjalain säännöksiä velallisen oikeudesta maksaa velkansa pois (Arsenal itse siis väittää hakemuksessaan pankille em. asiassa olevan päinvastainen; kyseessä voi olla tahallinen harhauttaminen) niin käytännössä koko oikeuslaitos yhtyy omaisuudenhoitoyhtiön kantaan.
Mikäli käräjäoikeus päättää, että ko. saatava voidaan periä ilman velkakirjalain mukaisia velan vanhenemisaikoja, oikeus toimii itse lain vastaisesti - tai siis Arsenalin oman näkemyksen mukaan "laillisesti" - eli velallinen ei saisi maksaa velkaansa pois ja se katsottaisiin jopa rikokseksi.
Tämän kaltainen käytäntö Suomessa on jatkunut vuodesta 1993. Siitä lähtien sadat tuhannet kansalaiset ovat kokeneet vastaavanlaisia väärinkäytöksiä; useat heistä satoja miljoonia markkoja käsittävissä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hoitamissa asioissa: Arsenal jatkoi siis 90-luvun pankkikriisiä pitkälle 2000-luvulla saakka (ilman, että se oli hoitanut alasajon ja lopetuksen asianmukaisesti).
...
Koska Arsenal hoiti asian suurelta osin itse sen täytyy ottaa vastuu omasta toiminnastaan, joka tässä asiassa ylitti kaiken mahdollisen inhimillisen kohtuullisuuden.
Siksi tämän rikoksen tehneiden Arsenalin henkilöiden tulee vastata henkilökohtaisesti omaisuudellaan ja muilla henkilökohtaisilla vakuuksillaan (ei siis valtionyhtiöiden varoilla kuten nykyisin), jotta nämä törkeät rikokset voidaan saada selville ja rikolliset edesvastuuseen teoistaan. Näin oikeus tapahtuu varmasti lain mukaisesti oikeudenmukaisesti kaikkia kohtaan. Tämä olisi oikeudenmukaista kaikkien osapuolien kannalta.
Mikäli omaisuus siirretään ensin toiseen valtion omistamaan yhtiöön tai muuhun ns. omaisuudenhoitoyhtiöön asia mutkistuu oleellisesti - ei vain moraaliselta kannalta, vaan myös juridisesti eli tekoina ne ovat erilaisia vaikka lopputulos olisikin sama; toisen yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi siis toinen poliittinen päättäjä kuin Arsenal aikanaan oli.
Tätä puolta on pohdittava tarkemmin kun selvitetään sitä mihin rikoksiin Arsenalissa omaisuudenhoitoyhtiön työntekijät ovat mahdollisesti syyllistyneet ja onko kysymyksessä todella ollut kavallukset kuten Arsenalin silloinen pääjohtaja Kari Nars väittää - vai ovatko hänen esittämänsä "kulut" vain osa pankkituen takaisinperintälaskelmia.
Hänhän väitti myös, että pankit hävisivät ko. kulut Arsenalille oikeudenkäyntikuluina, joka ei voi pitää paikkaansa kun puhutaan näistä oikeudenkäynneistä joista oli kyse tässä vahingonkorvausprosessissa. Silloinhan pitäisi laskea mukaan ainoastaan itse riitaprosessista johtuvat kulut ja niistä mahdollisesti aiheutuneet luottotappiot - joita pankeilla ilmeisestikin tuli runsaasti.
Tähän Kari Narsin esittämiin lukuihin täytyy myös lisätä mm. Arsenalin omista toimenpiteistä kuten selvityksistä johtuneet menot sekä se osuus oikeudenkäyntikuluista joka ei kohdistunut ko. vahingonkorvausasiassa kantajina tai vastaajina oleviin velallisiin/velallisia edustaviin perintäyhtiöihin vaan johon joutuivat osallistumaan myöskin Arsenal Oy itse, eli ns. pääomavastuisista saatavista vastaavat yhtiöt: Aktiv Hansa Oyj (580milj. €) ja C&A Finland Investments Oy.
Koska kyseessä oli Arsenalin saatava - niin näistä oikeudenkäyntikuluista kuuluu sille n. kolmannes koska ne liittyvät keskeisesti kyseiseen vahingonkorvausoikeudenkäyntiin: niiden tarkoitus on varmistaa ettei Arsenal saa missään tapauksessa korvauksia jotka voivat tulla vain itse asiassa vahinkoa kärsineeltä/vahingonkärsijöitä edustavalta yhtiöltä, eli tässä tapauksessa Aktiv Hansalta ja C&A Finland Investments Oy.ltä.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy huolehtii hallinnassaan olevan kiinteistöomaisuuden myynnistä sekä omaisuutensa realisoinnista ja arvonalennuksista jäljempänä mainituin poikkeuksin siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.
Yhtiö hoitaa kiinteistöjen myyntiä valtion talousarviossa eriteltävän toimintamenomäärärahan rajoissa. Määräraha ei riitä kaikkiin toimenpiteisiin, minkä vuoksi omaisuudenhoitoyhtiö on tehnyt Valtion vakuusrahastolle ehdotuksen talousarviosiirrosta ja toiminnan tehostamisesta muutoinkin kiinteistöomaisuuden myynnissä siten kuin tämän sopimuksen 5 kohdassa sanotaan.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiön toiminta rahoitetaan valtion talousarviossa myönnettävin määrärahoin, asiakkailta perittäviä palvelumaksuja vastaan saatavalla tulolla sekä ottamalla velkaa yhtiön kulloinkin hyväksymien lainaehtojen ja Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 12 a §:ssä tarkoitetun korkotuen puitteissa.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiö noudattaa toiminnassaan lakia luottolaitostoiminnasta (1607/1993).
...
...Arsenal-Silta Oy:n hallintoneuvosto on lisäksi kokouksessaan 28 päivänä syyskuuta 1996 vahvistanut seuraavan ohjesäännön yhtiön hallinnoinnista:
"1§ Ohjesääntö... Arsenal Oy Ab:n liiketoimintaa johtaa ja valvoo valtioneuvoston asettama yhdeksänjäseninen hallintoneuvosto, joka käsittelee laajakantoisia omaisuudenhoitoyhtiötä koskevia periaatteellisia kysymyksiä. Hallintoneuvostossa tulee olla edustettuina valtiovarainministeriö (hallintoneuvoston puheenjohtaja) Suomen Kuntaliitto ry ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n johto... "
Lisäksi Arsenaliin kuului 16 aluekonttoria: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Keski-Suomen Länsi-Suomen , Oulun Lapin, Lounais-Suomen sekä Hämeen ja Pirkanmaan konttorit.
Arsenalin pääomistajia olivat: (2000)
...
[14:03:39] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus teki yhtiön pilkkomista koskevat päätökset yksimielisesti. Toimitusjohtaja Seppo Sipolan lisäksi hallituksen muita jäseniä olivat teollisuusneuvos Yrjö M. Lehtonen ja johtaja Markku Savikko Suomen Yhdyspankista (nyk. MeritaNordbanken) sekä puheenjohtaja hallitusneuvos Pekka Laajasen lisäksi valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Kari Iho, Valtion vakuusrahaston johtaja Heikki Koivisto.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan toimitusjohtaja Seppo Sipola korostaa sitä seikkaa, ettei hallitus ollut mikään muodollinen elin eikä se osallistunut Arsenaliin kohdistuneeseen selvitystyöhön ja suunnitteluun. Arsenalin tehtävät valmisteltiin jo viime vuosikymmenen lopussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä Valtion vakuusrahaston johtokunnan asettamassa työryhmissä.
...
Arsenalin ja omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan hallitusten sihteerinä toimi Arsenal Oy:n lakiasiain johtaja Seppo Kemppinen. Hänen mielestään Arsenalilla oli selkeät tavoitteet siitä millaisia omaisuusmassoja haluttiin ostaa sen omistukseen: - Nämä kohteet määriteltiin pääasiassa jo siinä vaiheessa kun KOP:lle haettiin seuraajaa eli SYP:n ja Postipankin perustamaa Suomen Yhdyspankki Oy:tä, jolle kaikki pankkien saatavat siirtyivät.
Arsenal sai lopulta haltuunsa myös sellaista omaisuutta joka ei vastannut tavoitteita. Lisäksi se otti vastatakseen mm. pankkitakauksista aiheutuneita tappioita - Sipola on aiemmin korostanutkin sitä kuinka raskas tämä osa Arsenalin toimintaa oli.
- Tässä kävi vähän niinkuin jääkiekossa eli me ollaan liian myöhään asialla ja joudutaan sitten tekemään ratkaisut kovemmalla kädellä, kun peli menee jo poikki. Kyllä siellä monta asiaa jouduttiin kiireessä päättämään. Jälkikäteen asioita arvioiden Arsenalin toiminnassa ei olisi tarvinnut mennä ihan kaikkiin toimenpiteisiin mihin mentiin ja lopputulos voisi olla parempikin jos se prosessi aloitettaisiin vähän aikaisemmassa vaiheessa.
Arsenal-Sillan toimitusjohtajan mukaan omaisuudenhoitoyhtiöiden roolia pitäisi miettiä nyt kun niistä saadut kokemukset on koottu yhteen. Sipola pohtii, olisiko syytä perustaa eri instanssien yhteistyönä elin - esimerkiksi neuvottelukunta tai asiantuntijaryhmä – jossa käytäisiin lävitse näiden yhtiöiden toiminnasta saatuja kokemuksia ja sitä kautta sitten linjattaisiin mahdollisia tulevaisuuden kehitysnäkymiä.
...
Arsenal - valtio 51%, pankit 49 %
Arsenalia perustettaessa oli tarkoitus säilyttää Arsenal itsenäisenä yrityksenä, koska sen piti varmistaa omaisuudenhoitoyhtiöitten pysyminen erillään muusta pankkimaailmasta sekä taata pankeille riittävä liikkumavara. Pankeilla oli silloin oma pankkikriisinsä ja kaikki mahdollinen haluttiin pitää niiden omissa käsissä.
Arsenal aloitti toimintansa tammikuussa 1995. Siihen mennessä valtion pankkitukea maksettiin yhteensä lähes 500 miljoonaa markkaa, josta vakuusrahasto käytti 100 miljoonaan markkaan pankkien pääomalainojen myöntämiseen pankeille sekä 120 miljoona markan luottotappiotukeen Suomen Säästöpankki SSP:lle ja säästöpankkien ulkopuolisille omaisuudenhoitoyhtiöille.
Vakuusrahaston omistama Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oli jo aiemmin joutunut ostamaan pankeilta pankkituen piiriin kuuluvia ongelma-asiakkaita. Niiden arvo taseessa nousi yhteensä 2,6 miljardiin markkaan vuonna 1997, eli se oli kaksinkertaistunut alkuperäisestä vuoden 1992 arvosta ja niiden hoitamaton saatavakanta oli kohonnut 735 miljoonaan markan.
Vuonna 1996 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin tehtäväkenttä laajeni käsittämään myös entisen STS-pankin asiakkaiden saatavat sekä omaisuudenhoitotoiminta alkoi koskemaan Suomen Säästöpankin lisäksi SYP:iä, KOP:ia ja Osuuspankkien Keskusosuuskuntaa. Myös Siltapankki aloitti toimintansa vuoden 1997 alussa.
Arsenalin kokonaisvastuut olivat suurimmillaan noin 30 miljardia markkaa 1990-luvun lopulla jolloin luottotappioiden osuus oli enää kuusi prosenttia kokonaissaatavakannasta kun se vielä vuotta aiemmin ylitti 25 % tason, jonka lisäksi Arsenal toimi Suomen Säästöpankin asiakkaiden omaisuudenhoito-yhtiönä. Pankkikriisistä oli päästy ja jäljellä olivat ongelmaluotot eli asiakkaat joilta saatavat eivät olleet menneet perimistoimistoille eikä myöskään ulosottoon.
Arsenal Omaisuudenhoitoyhtiön varsinainen yhtiökokous päätti 27 maaliskuuta 2003 poistaa kokonaan Arsenalin A-osakkeen sekä myös B-osakkeen Helsingin Pörssistä. Osakkeiden poistaminen arvo-osuusjärjestelmästä aloitettiin syksyllä 2004 ja viimeiset osakkeet poistetaan arviolta kesäkuussa 2007 eli sen[14:10:48] <176.72.25.132> !stop
[21:21:13] Propt: Omaisuudenhoitoyhtyö Arsenalin ahneus
Omaisuudenhoitoyhtyö Arsenalin ahneus, osa 5. Valtion omaisuudenhoitoyhtiön, Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimitusjohtaja, asianajaja ja varatuomarit Seppo Salonen ja Seppo Sipola ovat taas asialla. Valtion varoja käytetään yli 7.500.000 euroa, Arsenalin tarkastusvaliokunnan perustamiseen, vaikka Arsenalin toiminta on jo loppunut ja Arsenalilla on jäljellä vain 16 asiakasta, joiden vaatimukset eivät ole johtaneet tuloksiin. Siis mitä helvettiä?
Tarkastusvaliokunnan tarkoitus on turvata se, että Arsenalin toiminnasta ei nouse esille ikäviä asioita. Suomeksi sanottuna tarkoitus on siis suojella Arsenalin nykyistä johtoa, Arsenalin ja Arsenal-Sillan nykyisiä ja entisiä johtajia ja Arsenalin perustajia, jotka ovat saaneet valtion omaisuuden myynnistä huikeat voitot.
Kun valtio ei vaadi vastuuseen entisiä johtajiaan, he eivät joudu korvaamaan valtiolle aiheuttamaansa vahinkoa, josta osa on jo todettu petokseksi. Valtio on joutunut maksamaan Arsenalille vahingonkorvauksia 1,6 miljardia markkaa.
Nyt perustetussa valiokunnassa istuu kaksi juristia ja neljä Arsenalin hallintoelimiin kuuluvaa luottamushenkilöä. Siis pukki kaalimaan vartijana. Ja sama porukka tutkii itse, tekikö Arsenal-johto oikein. Siis mitä helvettiä? Näin toimii valtion omaisuudenhoito.
Valiokunnan tarkoitus on estää Arsenalin toiminnan tarkastelu ja selvittäminen, kun Arsenalilla on vielä elossa olevia asiakkaita.
Valtio ja Arsenal ovat yhdessä salanneet ja hävittäneet Arsenalin toimintaan liittyviä asiakirjoja ja tietoja. Arsenalin toimitusjohtaja Seppo Sipola on vedonnut valtion etua puolustaessaan siihen, että valtio on vastuussa Arsenalin tekemistä päätöksistä, jotka on tehty Arsenalin sääntöjen, osakeyhtiölain, vakuusrahastolain ja Arsenalin tarkastusvaliokunnan perustamispäätöksen perusteella. Valtion etu on siis se, että Arsenalin ja sen entisten johtajien ei tarvitse vastata toimistaan kenellekään. Sipola ja kumppanit ovat toimineet rikollisesti, kun ovat vaatineet Suomen valtiota toimimaan niin, että Arsenalin toimintaan liittyviä rikoksia ei tutkittaisi eikä Arsenal joutuisi niistä vastuuseen. Rikoslaki määrää tästä rikoksesta rangaistuksen. Arsenalin tarkastusvaliokunnan perustaminen on rikos, koska se on valtion edun puolustamista Arsenalin toimintaa valvovalta taholta. Miksi Sipola ja muut eivät joudu vastaamaan tästä rikoksesta? Koska Suomen valtio on lain mukaan heidän työnantajansa, he eivät voi joutua vastuuseen lain vastaisesta toiminnasta, koska lain mukaan työnantaja eli Suomen valtio saa toimia vastoin lakia. Kuka siis valvoo Arsenalin toimintaa?
Arsenal ja Suomen valtio toimivat kuin mafia. Arsenalin toimintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista ei voi valittaa eikä kannella minnekään. Suomen valtiota ja Arsenalia valvoo Rahoitustarkastus, jolle Arsenal ja sen johtajat voivat tehdä tutkintapyynnön. Suomen valtiolla ja Arsenalilla on tässä suhteessa ylivoimainen asema.
Jos Arsenal ei suostu tutkimaan asiakkaansa sille tekemää tutkintapyyntöä, Rahoitustarkastus ei voi tutkia asiaa. Kuka valvoo Rahoitustarkastusta?
Kun Suomen valtio on toiminut rikollisesti, Arsenalin toimintaa valvoo Rahoitustarkastus. Kuka valvoo Rahoitustarkastusta? Ei kukaan, koska kukaan ei voi tehdä kantelua Rahoitustarkastukselle, koska se toimii itsekin rikollisesti.
Tämä kirjoitus ei perustu mihinkään yksittäiseen lehtiartikkeliin tai edes kirjaan tai kirjaan liittyvään lehtiartikkeliin vaan se perustuu omakohtaiseen kokemukseen ja tietoon Arsenalin toiminnasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Se perustuu myös omakohtaisen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin kanssa käydyn omaisuudenhoitoyhtiösopimuksen kanssa.
Arsenal on ottanut tavoitteekseen sen, että Arsenalin sopimuspankit olisivat valmiita ostamaan kaikki niiden hallussa olevat kiinteistöt ja niihin liittyvät maa-alueet. Kiinteistöjen myyminen on Arsenalille kuitenkin kannattavaa vain silloin kun ne ovat hyviä tai edes kohtalaisia. Niiden myyminen huonoilla hinnoilla ei tuota mitään voittoa.
Arsenal pyrkii kaikin keinoin hankkimaan omalleen omaisuudelleen hyvän hinnan.
Arsenalin sopimuspankit eivät halua tehdä kauppaa huonoilla tai edes kohtuullisilla hinnoilla. Tämä on johtanut siihen, että sopimuspankit pyrkivät tekemään hyvää tai edes kohtalaista kiinteistökauppaa niin suurella voitolla kuin on mahdollista. Arsenal ei tätä kuitenkaan hyväksy, vaan pyrkii kaikin mahdollisin keinoin estämään sopimuspankkien kiinteistökaupat.
Kun Arsenal yrittää estää sopimuspankkien kiinteistökaupat, se ei tyydy ainoastaan sopimuspankkien omistamien kiinteistöjen ja niihin liittyvän omaisuuden omistusoikeuden siirtämiseen Arsenalilta sopimuspankille, vaan yrittää estää myös kiinteistöjen ja niiden omistusoikeuden käyttämisen ja hyödyntämisen.
Tämän seurauksena sopimuspankit pyrkivät tekemään kauppoja Arsenalin omistamalla maalla ja kiinteistöillä vain niillä hinnoilla ja ehdoilla, jotka Arsenal suostuu maksamaan. Tällöin Arsenalille ei jää mahdollisuutta tehdä voittoa. Lisäksi Arsenalille syntyy tarpeettomia kustannuksia kiinteistöjen ja maa-alueiden vartioinnista sekä alueiden puhdistamisesta.
Tällä tavalla Arsenalille syntyy vahinkoa ja kuluja. Tappiot aiheutuvat omaisuudenhoitoyhtiöiden kohtuuttomista palkoista ja palkkioista.
Omaisuudenhoitoyhtiöiden kohtuuttomien palkkojen ja palkkioiden maksaminen on yksi osoitus siitä, kuinka moraaliton omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal on. Arsenalin oma henkilöstö on hyötynyt omaisuudenhoidosta. He ovat saaneet hyvää palkkaa ja palkkioita.
Lisäksi Arsenalilla on paljon yhteistyökumppaneita. Monet niistä ovat hyötyneet omaisuudenhoidosta. Arsenalin oma henkilökunta on hyötynyt myös näiden yhteistyökumppaneden toiminnasta.
On ilmeistä, että monet omaisuudenhoitoyhtiöt toimivat samalla tavalla. Ne käyttävät hyväksi sitä, että ihmiset eivät ymmärrä asioita. He ovat omaisuudenhoitoyhtiön käytettävissä, ja omaisuudenhoitoyhtiö käyttää heitä hyväkseen. Omaisuudenhoitoyhtiöt ovat myös hyödyntäneet ihmisiä siten, että ne ovat olleet heidän käytettävissään. Monet ovat olleet valmiita tekemään mitä tahansa.
Omaisuudenhoitoyhtiöiden toiminnan tarkoituksena ei ole ihmisten auttaminen tai heidän auttamisensa omaisuudenhoidossa, vaan omaisuudenhoitoyhtiöiden omistajien ja omaisuudenhoitajien sekä yhteistyökumppaneiden etujen ajaminen.
Omaisuudenhoitoyhtiöiden työntekijöiden palkat eivät ole mitenkään erikoisia. Jos ne olisivat erityisen korkeita, se herättäisi kateutta.
Omaisuudenhoitoyhtiöt ovat pyrkineet pitämään palkkiot salaisina. Niitä ei ole julkaistu. Siksi palkkioiden kohtuullisuutta on vaikea arvioida.
Jos palkkiot ovat kohtuuttomia, Arsenalin työntekijöiden pitäisi joutua maksamaan valtiolle korvauksia. Sen pitäisi olla mahdollista. Lisäksi omaisuudenhoitoyhtiöiden tulisi palauttaa valtiolle Arsenalin toiminnan aikana saadut tulot, jos omaisuudenhoitoyhtiöitä ei pureta. Tämä olisi mahdollista, koska valtion tulisi saada korvaus omaisuudenhoitoyhtiöiden aiheuttamista vahingoista ja kuluista.
Omaisuudenhoitoyhtiöiden työntekijöiden ei ole väitetty syyllistyneen rikokseen. Heillä on kuitenkin ollut tiedossaan omaisuudenhoitoyhtiöiden toiminnan lainvastaisuus, mikä osoittaa heidät vähintään huolimattomiksi.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal on saanut valtiolta noin 4,7 miljardia markkaa omaisuudenhoitoyhtiötoimintaa varten. Arsenal on toiminut tappiollisesti. Tämä on johtunut osaksi siitä, että Arsenal on pyrkinyt toimimaan niin kuin valtionyhtiö.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ei ole huolehtinut asiakkaiden omaisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla. Arsenalin henkilöstö on saanut kohtuuttoman suuria palkkoja. Arsenalin oma toiminta ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa.
Arsenalin tulee palauttaa asiakkailleen näiden omaisuudenhoidosta saadut tuotot. Asiakkaiden on myös saatava korvaus Arsenalin heille aiheuttamista vahingoista. Nämä menetykset tulee korvata riippumatta siitä, onko Arsenal toiminut oikein vai ei.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal on aiheuttanut asiakkaille vahinkoa toimimalla häikäilemättömästi. Asiakkaat on houkuteltu hankkimaan Arsenalin hoitamia velkakirjoja.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ei ole kertonut asiakkailleen näiden omistamien osakkeiden arvon romahtamisesta, kun omaisuuden arvo on pudonnut jopa kymmenesosaan. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin asiakkaiden olisi pitänyt itse pystyä tekemään johtopäätös osakkeen arvosta. Asiakkaat ovat joutuneet ottamaan henkilökohtaisen riskin, jota omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ei ole kantanut.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ei ole korvannut asiakkailleen omaisuudenhoitoyhtiötoiminnasta aiheutuneita kuluja eikä oikeudenkäyntikuluja. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin asiakkaiden ei olisi tarvinnut osallistua Arsenalin ja sen työntekijöiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen, koska Arsenal ei[21:34:17] <176.72.25.132> !stop