Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
→ Neuvotteluja ←
[11:16:13] Propt: omaisuudenhoitoyhtiö arsenal
omaisuudenhoitoyhtiö arsenal on nyt jaettu neljäksi eri yhtiöksi. Kaikki toimivat omaisuudenhoitoyhtiönä, mutta erillisinä yksikköinä.
Uuden yhtiön toimitusjohtaja ja hänen lisäkseen nimettävät avainhenkilöt ovat Arsenalissa työskennelleet Jari-Pekka Vilkman (51) vastuualueenaan sijoitus-toiminta sekä Jouko Bergius (56), joka vastaa kiinteistötoiminnasta.
...
- Salkusta saattaa tulla täysin erilainen kuin mikä se oli Arsenalissa ja siinä mielessä uusi rakenne tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Arsenalin kiinteistösalkkuun kuuluu lähes 700 rakennusta. Niiden arvo taseessa[11:18:09] 93.106.143.129: CONNECTION_ABORTED 311 s
...
Kiinteistösijoituksista aiheutui Arsenalille vuonna 1998 korkomenoja yhteensä 50 miljoonaa markka sekä vuokratuloja ja muita toimintatuottoja 361 miljoonaa.
...
Nyt muodostettu Arsenal-omaisuusosakeyhtiö pyrkii Vilkmanin arvion mukaan ensi vuoden aikana positiiviseen kassavirtaan eli yhtiö maksaa osinkoa, jos kiinteistöjen arvot nousevat nykyistä tahtia tai eivät laske nykytasoltaan.
Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja nimetään 15 joulukuuta pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Bergius arvioi uuden toimitusjohtajan tulevan mahdollisesti muualta kuin Arsenalista:
- Luulen, että tähän etsitään ulkopuolisia ihmisiä sen takia, että tämä ei ole mitenkään Arsenalin sisäinen projekti vaan lähdetään tavallaan uudelta pöydältä eli katsotaan puhtaalta pöydältä sekä asiakaskuntaa että henkilöitäkin. Luulisin kuitenkin niin, ettei Arsenalissa työskennellyt henkilö voi tätä tehtävää hoitaa.
Arsenalin tase pienenee tänä vuonna arviolta noin 1,5 miljardia markkaa viime vuodesta. Tase oli tämän vuoden elokuun lopussa 15,6 mrd mk ja sen arvioidaan supistuvan 12 miljardiin markkaan ensi elokuuhun mennessä. Omaisuudenhoitoyhtiöön on siirretty Arsenalin hoidossa vielä oleva omaisuus, yhteensä 14 000 asiakassopimusta sekä 375 miljoonaa asiakkaiden arvopapereita
- Tänä aikana realisoituu huomattava määrä kiinteistöjä myös niin sanotusti luonnollisen poistuman kautta eli vuokralaiset irtisanoutuvat vuokrasopimuksistaan, minkä seurauksena rakennuksia jää tyhjilleen ja ne jäävät Arsenalille käsiin.
Tämän lisäksi kiinteistöjen arvonkehitys vaikuttaa siihen, kuinka paljon Arsenal tekee tulosta. Bergiuksen arvion mukaan vuonna 2000 Arsenalin toiminta alkaa olla voiton puolella:
Arsenalin tase oli vuoden 1998 lopussa lähes 10 miljardia markkaa pienempi kuin vuotta aiemmin; noin 8 miljardista vajaaseen kuuteen miljardiin markkaan. Taseessa ovat vielä jäljellä muun muassa liikekiinteistöt ja asunnot sekä kaikki konsernin sijoitukset.
...
Arsenalin kiinteistöomaisuus koostuu sekä valtion suoraan omistamista kiinteistöistä (n. 1/3) ja osakkeista, joista osa kuuluu valtionyhtiöiden yksityistämistä hoitavan holdingyhtiö privanetin salkkuun, osa on myynnissä pörssissä - esimerkiksi kolmannes posti-telen eli telen osakkeista on kaupan pörssin välityksellä.
Privaetilla oli ennen joulua Arsenalin osakesalkusta noin kahdeksan prosentin osuus: kun kaikki osakkeet saadaan myyntiin Privanetissä voidaan niiden kokonaismyynti arvioida tarkemmin kuin tällä hetkellä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan pääosa myytävistä arvopapereista menee Privanetin kautta, mutta muitakin kanavia selvitetään jatkuvasti ja myyntitavat voivat muuttua vielä tulevaisuudessakin:
...
Julkisuudessa on spekuloitu erityisesti privaten omistuksista: yhtiö omistaa muun muassa lähes kymmenen prosenttia valtion omistamasta kiinteistöyhtiö arsenal omaisuudesta ja viidenneksen koko yhtiön pääomasta. miksi näin suuri osa pääomista kuuluu yhtiölle?
- Yhtiön omistushan jakaantui alun perin neljälle eri yritykselle, jotka tulivat yhtiöön vuonna 1995 eli siis Arsenal-konserniin vuoden 1994 aikana sulautuneiden yritysten osakkeita
...
Eli kun näitä yhtiöitä fuusioitiin tytäryhtiöksi ja ne muodostivat yhdessä Arsenalin niin osakesalkun koko ei pienentynyt mutta osakemäärä lisääntyi? - Juuri näin. Eli ennen kuin Arsenal syntyi sillähän ei ollut omaisuutta eli se lähti liikkeelle tyhjästä
...
- Valtio omistaa siis edelleen 100% siitä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalista joka oli olemassa jo viime laman aikaan,
...
Vai olenko ihan hakoteillä? - En suinkaan olet oikeilla jäljillä. Valtion omaisuudenhoitoyhtiö on sitoutunut siihen että sen yhtiöt toimivat vastuullisesti eli eivät voi toimia täysin mielivaltaisesti.
...
On myös huomattava että näidenkin valtionyhtiöiden tappiot maksavat viime kädessä kansalaiset. Siksi nämä rahat tulee kerätä suoraan kansalaisilta pois, jolloin niistä voidaan maksaa kansalaisille vahingonkorvausta aiheutuneesta vahingosta jonka ovat aiheuttaneet epäpätevät poliittiset päättäjät ja heidän lähipiirinään olevat yhtiöiden johdon edustajat sekä virkamiehet jotka sallivat tällaiset väärinkäytökset kansalaisia kohtaan
...
Jäljellä oleva oma pääoma (lainat valtiolta + korolliset arvopaperit) noin 785Meuro josta Arsenalin vastuulla olevien lainapääomien ja sitoumusten määrä oli maaliskuun lopussa 805,4meuro eli 80 prosenttia. - Yhteensä lainoja 599Meuro joista Arsenalille on siirretty yhteensä 427 miljoonaa euroa , 1 035 Meur per laina.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal myi vuonna 2004
...
Lainoista saatiin rahaa valtiolle 785 miljoonaa euroa (1 913 Meurosta) Arsenalin vastuiden kokonaismäärä laski 852 miljoonaan euroon.
- Eli Arsenaliin siirrettiin uusia lainoja vain 1 000 milj euron edestä
- Ja myytiin omaisuutta 3 500 miljoonalla eurolla - Siis jo ennen kun Arsenal realisoi omaisuuttaan tai myi mitään. Mikä oli siis tuon omaisuuden hinta? Miten se arvioitiin?
3 Miljardia € * 599Meuroa = 1250 Meuro on maksettu veronmaksajien rahaa suoraan Arsenalin velkojille ja omaisuus myyty alihintaan (2,8 miljardia mk eli 350 miljoonaa euroa). Se joka tapauksessa todistaa että Arsenalista ei voi tulla tulosta ennen kun valtio luopuu sille antamasta lainasta.
Valtion tulisi vaatia selvitystä mitä kaikkia toimia se vaatii Arsenalilta jotta valtion lainan lyhennykset maksetaan. Mitä toimenpiteitä vaaditaan niin kuin vaadittiin Soneran kohdalla? Kuka ottaa vastuun siitä jos käy kuten Soneralle ja veronmaksajille tulee vieläkin suuremmat kulut, eli lainat eivät koskaan tule maksettua takaisin?
...
Esim: Valtion omistama aseteollisuus yritys arsenal aikoinaan päätti rakentaa uuden tykkivene karjalan. Lain mukaan tähän olisi tarvittu valtion päätös mutta koska laiva maksoi valtiolle 2 miljardia markkaa päätettiinkin tehdä lain mukainen ennakkopäätös ja alukselle annettiin lupa jo tässä vaiheessa hankkia uusi nimi ja omistaja kun alus valmistuisi telakalta (tämä tehtiin siis salaa kansalta) Näin vältettiin ikävä demokraattinen prosessi jossa eduskunta joutuisi päättämään käytetäänkö laivan rakentamiseen kaksi vaiko kenties jopa kolmemiljardia.
...
Valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalissa tehtiin myös outoja ratkaisuja joiden avulla valtion varoja yritettiin saada yksityiselle sektorille. Esim: Arsenalilla oli paljon omaisuutta jonka arvo kasvoi vuosi vuodelta, näitä omaisuuseriä olivat mm kiinteistöt (etenkin ne jotka sijaitsivat kasvukeskuksissa). Näistä haluttiin luopua nopeasti koska niistä olisi ollut hankala päästä eroon jos lama tai taantuma olisikin iskenyt Suomeen.
Ongelmaksi muodostuikin kiinteistöjen arvon määrittäminen. Esimerkiksi Espoon Mankkaa sijaitsee hyvällä paikalla ja alueella on sekä suuria yrityksiä että yksityisiä asuntoja – tämän johdosta alueen hintakehitys oli hyvä joten ei nähty järkeväksi myydä sitä pilkkahintaan, vaikka laman vuoksi kauppa ei muutenkaan käynyt kovin vilkkaasti. Kiinteistöjen myymisestä vastuussa ollut Arsenal-varainhoidon osastopäällikkö pyysikin kiinteistönvälittäjiltä arvioita asuntojen hinnoista kyseisellä alueella.
Kiinteistövälittäjät olivat kuitenkin tyrmistyneitä. Vaikka tiedettiin ettei lama tai taantuma vaivannut Suomea millään tavalla niin kiinteistöjen arvot haluttiin silti alas koska myynti oli hidasta – tällöin Arsenalin kannatti pyytää mahdollisimman matalaa hintaa jotta myyntituloja saataisiin nopeasti vaikka asunnot menisivät alle markkinahintojen ja vieläpä alihintaan jolloin niistä jäisi vielä ”voittoakin”
Koska asuntojen hintojen pelättiin laskevan, tehtiinkin uusi tarjous joka alitti jopa tuon edellisen tarjouksen. Arsenal-varainhoidon osastopäällikkö lähetti nyt kirjeen kiinteistönvälittäjille jossa hän totesi että mikäli heidän antamansa arvio oli liian optimistinen niin se ei haittaisi mitään.
...
Arsenal joutuikin perääntymään asuntojen alennusmyynnissä koska valtio (siis veronmaksajat) alkoivat menettää miljoonia. Tämä sai myös Arsenalin johdon varpailleen ja pian alkoikin Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön alasajo.
...
No nyt täytyy sanoa, jotta olen eri mieltä kanssasi. Itse olen Arsenalin velkoja, enkä kyllä näe mitään syytä miksei Arsenalissa ollut velat olisi vanhentuneet siinä kuin muidenkin velka-asiat...
...
Ei ole ollut muuta kuin harmia koko Arsenalista. Ja nyt sitten nämä politrukit alkavat hoitaa meidän valtion omaisuutta, kun siitä kerran on tullut hyvä bisnes.
...
"Arsenalin omaisuustase vuoden 2002 lopussa oli 3 575 miljoonaa euroa ja omaisuuserien kirjanpitoarvo 2 874 miljoonaa euroa (2003). Omaisuutta myytiin vuosina 2003-2004 yhteensä 1 078,3 miljoonalla eurolla. Myynnin tulosvaikutus tuloslaskelmaan ilman myyntitappioita olisi ollut noin 903 Mmk negatiivinen. Myyntitappiot olivat 203,2 miljoonaa markkaa"
Tämä on vain osatotuus siitä miten kaikki kävi eli miksi tämä Arsenalin sotku tehtiin.
- Arsenal ei saanut rahaa kuin lainaamalla ja silloin siihen piti saada lupa Suomen Pankista koska rahat menivät ulkomaankauppaan eikä kotimaan tarpeisiin tai investointeihin - Talous meni kuralle siksi kun devalvoitiin markka 1991 - Suomi otti ulkomaista velkaa, oli valuuttaluottolimiitit joiden avulla valtiokin velkaantui rajusti. Rahaa tuli ovista sekä ikkunoista sisään mutta sillä vaan ei ollut käyttökohdetta
...
Sitten kun Arsenal teki niin, ettei se tehnyt bisnestä lainoilla eikä valuuttaluotoilla alkoi ongelmat. Ja niitä sitten ratkotaan vieläkin eli on siinä tekemistä Arsenalin selvitysmies Pertti Tuomalalla joka oli jo aiemmin selvitellyt pankkien tilaa mutta tämä olikin toinen juttu koska mukana ei ollutkaan suomalaisia pankkeja vaan Suomen valtion omistama pankki. Pankki josta tuli roskapankki ja jonka nimi vaihtui ensin Unitakseksi ja sen jälkeen Meritaksi.
...
Nykyinen tilanne on täysin kestämätön sillä viranomaisten vähäiset voimavarat eivät voi olla esteenä kansalaisen perusoikeuksien turvaamiselle tai yhteiskunnan etu ei edellytä kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan perintäyhtiöiden toimien seurauksena. Viranomaisvalvonta tulee viipymättä saattaa riittäväksi sekä huolehtia myös siitä ettei perittävät palkkiot ylitä todellisia kustannuksia (omaisuudenhoitoyhtiö arsenal maksoi omaisuudenhoidosta ja toimitusjohtaja sai vielä palkan lisäksi hyvän lisäpalkkion)
...
"Valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oli myynyt joulukuussa 1994 kiinteistönsä Merita Kiinteistöjen hallinnoimalle kiinteistösijoitusyhtiölle Arctos Holdingille . Kaupasta sovittiin salassa Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön silloiselta johdolta. Myyntituoton piti kartuttaa valtion pankkitukea , jota valtio maksoi 1990-luvun alun pankkikriisistä kärsiville säästöpankeille.
Todellisuudessa kaupasta syntynyt myyntivoitto annettiin kuitenkin Arsenalin toimitusjohtajalle Seppo Sipolalle .
...
Siis tässäkö oli se Arsenalin uusi omaisuus ? Kaikki muu myytiin, paitsi Arsenal itse ja tämä omaisuus ei mennyt kaupaksi ? Onko Arsenalista tullut eräänlainen "roskapankki" joka kerää vain itselleen jätettä.
...
Arsenal myi koko toimintansa eli kaiken omaisuuden mitä sen hallinnassa on ollut. Tai käytännössä myynnistä vastasi Arsenal-kiinteistöt oy josta Arsenal omisti muistaakseni noin puolet tai jopa ylikin - loput olivat yksityisten omistuksessa. No, kuitenkin Arsenalin toiminnan päättymisen yhteydessä tehtiin myös yhtiöjärjestely jolla AS-Kiinteistöt Oy:stä tuli tytäryhtiö ja näin siis Arsenalin kiinteistöt jäivät emo-yhtiölle joka muutti nimensä muotoon Arsenal-Perintä.
Arsesta oli tulossa roskapankki jo paljon aikaisemminkin mutta silloin myytiin muuta kuin varsinaista Arsenalia pois joten tilanne muuttui parempaan suuntaan - ei tosin kovinkaan hyväksi vieläkään. No, ainakin tällä tavalla saatiin jotain myytyä pois koska aikaisemmin myyntihankkeet eivät olleet oikein onnistuneet ja niitä oli ollut vain muutamia vuosittain koko Arsenalin historian aikana (ja nekin siis juuri noita asunto-osake-juttuja tai kiinteistöyhtiöitä). Ja eiköhän tuolla ole myös tervehdyttävä vaikutus pankkitukeen jota Arsenal sai valtiolta muistaakseni miljardin verran.
...
Nyt puhut palturia. Kyllä Arsenal on saanut Arsenal-Kiinteistöt Oy:n kautta valtion tukea 1,4 miljardia markkaa ja sen lisäksi vielä tämän vuoden budjetista 120 miljoonaa euroa eli noin 600 miljoonaa vanhaa markkaa (200 milj. mk). Tämä käy ilmi Valtion vakuusrahaston tilinpäätöksestä viime vuodelta 2001 sivulta 37: "Rahaston toiminnasta ei aiheudu menoja valtiolle. ... Tämän mukaisesti valtiovarainministeriö teki rahaston tulosta koskevan päätöksen ..."
...
Ei tuo tee Arsenalista yhtään huonompaa yhtiötä, kuin vaikkapa Sammosta ja Mandatumista.
...
Ja vielä kerran tuo "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy":n omaisuuden arvo on arvioitu olevan noin 11 500 000 000 eli pyöreästi 20 miljardia markkaa (2,5 mrd€). Tämä summa pitää sisällään mm kiinteistöjä ja pörssiosakkeita. Lisäksi se kattaa luottotappioita 1 950 000€ edestä jotka olivat vain murto-osa Arsenalin kaikista vastuista! Ja nämäkin varat valtio menettää nyt sitten lopullisesti koska omaisuus myytiin pilkkahintaan "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle" jonka osakepääomasta 90% omistaa Omaisuudenhoitoyhtiön oma johto!! Kyllä tuo toiminta on ollut täysin ammattitaidotonta!!
...
Eikös tämän omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille myydyn toiminnan tuotto näy suoraan valtion tilipussissa? Ainakin itse muistelisin että tämä Arsenalin hallussa oleva rahaliikenne hoidettiin Valtionkonttorin kautta.
...
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal on maksanut valtiolle jo kaikki saatavat korkoineen takaisin, eli valtio ei ole menettänyt siinä mitään. Nyt vaan Arsenalin osakkeet myytiin halvalla Arsenaliin rahoja sijoittaneille "roskapankeille" ja valtion omaisuus (=Arsenalin hoitama kansallisomaisuus) saatiin jaettua uudelleen näiden roskapankkien kesken. Jos joku kaipaa tarkempaa tietoa tästä järjestelystä, niin sitä saa vaikka lukemalla Erkki Tuomiojan kirjan Häivähdys punaista.
...
Nyt on hyvä aika lopettaa Arsenalin alasajo. Valtion osakeomistusta siirretään jo hyvää vauhtia Solidiumiin joten yhtiö voidaan siirtää samaan paikkaan. Lisäksi nyt olisi otollinen tilaisuus muuttaa yhtiön nimi vastaamaan nykyaikaa eli Suomen Roskapankiksi (STP).
...
Lisäksi, koska Arsenalille on maksettu n. 700 M€ veronmaksajien rahoja valtion takauksesta, niin mistä rahat otettaisiin näihin uusiin velkoihin ja korkomaksuihin?
Valtio ottaisi lisävelkaa (eli Arsenal-velan uudelleen rahoittamista), myy Arsenalin kiinteistöt jollekin ulkomaiselle ostajalle ja kuka tietää vaikka joku suomalainen eläkeyhtiö ostaisi Arsenal omaisuudenhoitoyhtiön kokonaan itselleen...
Tai ehkä Suomen valtio tekee hyvän kaupan myymällä koko Arsenalista irtautumisen jälkeen jäljellä olevan velan erääntyneelle Arsenalille, joka maksaa siitä 20 % yli markkinahinnan. Ehkä valtion pitäisi vielä ostaa Arsenal-omaisuudenhoidon velat samaan kauppaan.
Joka tapauksessa Arsenalin purkaminen tulee maksamaan veronmaksajille miljardeja ja samalla hallitus näyttää ulospäin että se toimii tehokkaasti:)
...
Onneksi olin viisas enkä sijoittanut kaikkia säästöjä tähän yhtiöön kuten aikaisemmin kaavailin sillä tämän päiväinen uutinen tulee laskemaan FIMin osakkeiden markkina-arvoa todennäköisesti hyvin voimakkaasti. En silti jaksa uskoa että itse saisin osakkeista juuri mitään (Arsenalin osakkeita kun on jaettu vain velkojille eli niille jotka eivät ole pystyneet maksamaan velkojaan ajoissa). Toisaalta olen miettinyt asiaa niin päin, etten sijoita penniäkään lisää jos osakkeen arvo tippuu alle 500 euron.
...
Tasetta ei tulla lopettamaan niin kauan kuin siinä esitetään Arsenalin omaisuuseriä, jotka ovat olemassa (eivätkä siis ole esim. jo realisoitu). Omaisuuserät poistuvat taseesta sitten aikanaan kun niiden jäljellä olevat vastuut on hoidettu pois.
Tokihan tuon taseen esittäminen lopetetaan jos sitä pidetään tarpeettomana mutta nythän se nimenomaan näyttää että miten omaisuutta ollaan saatu myytyä ja minkä verran sen arvosta todellisuudessa saatiin velkoja maksettua... Ja näin saadaan myös kuvaa siitä paljonko Arsenal oikeasti tuotti tulosta omaisuudenhoidolla verrattuna esim. siihen kuinka paljon sama omaisuus olisi tuottanut vapailla markkinoilla (jossa yleensä käy niin ettei arvo realisoinnin jälkeen enää juuri alene vaan pikemminkin nousee). Nythän nuo luvut eivät näytä mitään jos vain päätetään että "tase ei ole enää ajankohtainen".
...
Omaisuudenhoidon (Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiö) johtaja Seppo Salonen kertoo seuraavaa:
"- Olemme arvioineet kiinteistöomaisuutta ja siihen liittyvää liiketoimintaa sillä tavalla, että olemme valmiita luopumaan siitä kokonaisliiketoiminnasta Arsenalin hyväksi kokonaan eli liiketoiminta myydään Arsenal-konsernille kokonaisuudessaan. Kauppahintana on liiketoiminnan käypä arvo , joka perustuu tuottoarvoon, kommentoi Salonen Iltalehdelle.
...
Osakkeiden yksityistämisen myötä myös osakkeiden myynnistä saatuja tuloja voitaisiin käyttää velkojen maksuun . Osakkeiden myyntitulot tulisi ensisijaisesti käyttää velanmaksuun ja vasta toissijaisesti muiden tulojen hankintaan (esim. omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille) sekä mahdollisesti hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.
...
On mahdollista että valtiolla on parempi tietämys yritysten kannattavuudesta sekä omaisuudenhoitoyhtiöistä saatavista eduista kuin sijoittajilla, minkä takia osakkeiden omistus pitäisi pitää omissa käsissä.
Jos yrityksellä ei ole strategista merkitystä valtiolle , kuten esimerkiksi energiayhtiöillä tai peruspalveluja tuottavilla yhtiöillä saattaa olla (kuten posti- ja teleyritykset), tulee myös miettiä kannattaako niitä ylipäätään omistaa valtion kautta . Näin ollen jos valtio aikoo luopua kokonaan omistuksistaan joissain yrityksissä se voisi myydä ne suoraan yksityisille sijoittajille eikä perustaa uusia "valtion omaisuudenhoitoyhtiötä".
...
Valtiovarainministeriö esittää erityisrahoituslaitos ta Arsenalin haltuun jäävälle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oy:n saatavakannalle. Sen sijaan yhtiö ei esitä Arsenalin hallussa olevan omaisuuden myyntiä eikä saatavien perintää ulkomailla.
...
Vuoden lopussa Arsenalilla on hallussaan kiinteistöjä, osakkeita, velkakirjoja ja vakuuksia yhteensä 3 miljardilla markalla. Saatavia arvioidaan yhtiön ilmoituksen mukaan olevan 6 miljardia markkaa.
...
Yhtiön palveluksessa on 35 toimihenkilöä . Arsenalin hallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen koko sen toiminnan ajan tehtävässä toiminut ministeri Siimeksen edeltäjä Tuulikki Hämäläinen
Arsenal saa valtiolta lainaa 12,7 miljoonaa euroa (74 milj. mk)
...
Arsenalia omistavat Arsenal, valtio ja vakuusrahastot. Konsernin rahoitusomaisuuden määrä on kasvanut edellisvuodesta 462 miljoonalla markalla 2 688 miljoonaan markkaan
...
Emoyhtiö Arsenal omistaa kokonaan konsernin kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavan tytäryhtiön Omaisuudenhoitoyhtiö arenal in (Arsenal real estate) sekä holdingyhtiönä toimivan tytäryhtiö Arsenal-Kiinteistöt Oy n . Vuoden aikana emoyhtiö on myynyt tytäryhtiöilleen kiinteistöjä ja osakkeita yhteensä 421 miljoonalla markalla.
...
Yhtiön toiminnan kannalta merkittävin asia vuonna 2000 oli eduskunnan talousvaliokunnan mietinnön valmistuminen koskien Arsenalin vuoden 1999 tilinpäätöstä. Valiokunnan mietinnössä edellytettiin, ettei yhtiö saa antaa uusia luottoja tai takauksia ilman omistajan suostumusta ja erityistä riskiarviota yhtiön riskeistä. Talousvaliokunta piti välttämättömänä myös sitä, että valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha luotto- ja takaustoiminnasta yhtiölle aiheutuneiden tappioiden kattamiseen.
Arsenaliin liitettiin vuonna 2000 Suomen säästöpankki- ryhmään kuulunut Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj . Yhtiö toteutti vuosina 1993-94 valtakunnallisesti ainutlaatuisen kiinteistöjen realisointiprojektin myymällä pääosan eli noin 65 000 kiinteistöään eri osapuolten perustamalle ns. Sponda - konsernille .
...
Arsenalin omistuksessa olleet yli 40 miljardia markkaa on myyty kokonaisuudessaan eduskunnan talousvaliokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Kiinteistöjen myynnin jälkeen yhtiön toiminta painottui saatavien perintää ja velkojen järjestelyjä koskevien toimeksiantojen hoitoon sekä takaus- , antolainaus -ja omaisuudenhoitojärjestelyihin. Arsenal jatkaa toimintaansa valtion vakuusrahaston myöntämän ja valtioneuvoston yleisistunnon hyväksymän valtuutuksen perusteella enintään selvitystilan loppuun saakka.
...
Vuoden 2000 lopussa eduskunta päätti Arsenalin toiminnan jatkamisesta omaisuudenhoitoyhtiönä . Yhtiö voi nyt jatkaa toimintaansa myös osakeyhtiölain mukaisesti ilman valtion suoraa omistusta yhtiössä, jos se on yhtiön tai sen kaikkien osakkaiden kannalta perusteltua eikä valtiolle ole tarpeen turvata erityisasemaa muihin velkojiin nähden. Yhtiön omistuspohjaa pyritään laajentamaan nykyisestä 15 prosentista siten, että valtiolla säilyy edelleen vähintään 50 prosentin osuus.
...
Vuoden 2001 budjetissa lisäbudjettien yhteydessä varattiinkin myyntituloja yhteensä 12 miljoonaa markkaa (3 milj euroa). Myynnin kohteena oli 11,2 prosenttia Arsenal Oy:n osakkeista 6 markan kappalehintaan eli koko erän myyntihinta on noin 416 000 markkaa ja kokonaishinta varainsiirtoveroineen 397 800 markkaa. Yhtiön hallituksen päätöksellä myynnistä saadut varat käytetään yhtiön toiminnan kulujen kattamiseen.
Arsenal Oy osti vuonna 1993 valtion omistaman Postipankki-PSP:n terveet osat (liiketoiminnan ja kiinteistöt) sekä ongelmalliset omaisuuserät, mukaan lukien Arsenal-konsernin pankkitilit (noin 170 miljoonaa euroa). Valtion vakuusrahaston esityksestä valtioneuvosto päätti 27 päivänä syyskuuta 2001 hyväksyä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin ylimääräisessä yhtiökokouksessa valtiovarainministeriön 22.9.2001 päivätyn suunnitelman koskien yhtiön toiminnan lopettamista vapaaehtoisella selvitystilamenettelyllä.
...
Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi 15 päivänä tammikuuta 2004 tilintarkastuskertomuksen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta vuosilta 2000 ja 2001. Tilintarkastuskertomuksessa todettiin puutteita liikekirjanpidossa sekä kustannuslaskennassa yhtiön liiketoiminnan luonteesta johtuen (liiketaloudellista tulosta ei voitu suoraan johtaa kirjanpidoista). Lisäksi tilintarkastaja totesi, että omaisuudenhoitoyhtiön tasetta oli hoidettu niin sanotulla ylipoistomenettelyllä joka johti valtion rahoitusvastuun kasvuun.
Tarkastusviraston mukaan menettely tulisi korvata vaihtoehtoisella investointilaskentatavalla siten ettei valtion vastuu ainakaan kasvaisi. Tarkastusvirasto edellytti lisäksi Arsenalin selvittävän vuoden 2004 loppuun mennessä mahdollisuudet luopua tarpeettomista omistuksistaan ja niiden omistuksesta valtiolle aiheutuvat menot tai vaihtoehtoisesti realisoida nämä omaisuuserät mahdollisimman nopeasti (myyntihinnat) sekä selvittää samalla mahdollisuudet muuttaa tytäryhtiöitä konsernin osiksi.
...
Suomellakin oli oma valtion omaisuudenhoitoyhtiö, Arsenaalikin. Sen tehtävänä ei kuitenkaan ollut tuottaa rahaa omistajille vaan pitää yllä omaisuutta; kiinteistöjä ym., joka muutoin olisi mennyt arvottomaksi ja lakannut tuottamasta mitään tai olisi tuottanut tappioita omistajilleen. Se teki sen edullisesti ilman omia kulujaan sillä olihan se voittoa tavoittelematon yhtiö - siis vain valtio maksoi kulut.
Näin pitäisi olla myös meidän yhteisessä valtion omaisuudenhoitoyhtiössä Solidiumissakin, jossa nyt kuitenkin on töissä noin 500 hyväpalkkaista virkamiestä sekä paljon muuta henkilökuntaa nostamassa kovaa palkkaa samalla kun myyvät arvokasta omaisuuttamme alihintaan pilkkahinnalla ja näin lisäävät koko ajan velkaa valtiolle. Jo yksin Talvivaara tekee kymmenien tuhansien ihmisten työuran aikana mittaamattomat tappiot yhteiskunnalle menetettynä työpanoksena eikä niitä koskaan saada takaisin.
...
Ei ihme ettei Suomella ole ollut rahaa sijoittaa uusiin Nokioihin kuten vaikkapa siihen paljonpuhuttuun Talvivaaraan vaan rahat on tuhlattu kaikenlaiseen muuhun turhaan joten olisi kannattanut ostaa valtion omaisuus pois Arsenalista aikanaan. Olisi Suomi vauras ja rikas maa jolla voisi olla varaa vaikka maksaa Kreikallekin muutama miljardi ylimääräistä, nythän sen täytyy lainata jostain että saa maksettua sille takaisin ne miljardit jotka se itse lainaa Kreikalta.
...
[17:40:45] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Valtion omaisuudenhoitoyhtiön Arsenalin toimitusjohtaja Seppo Sipola on erotettu tehtävästään. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, ministeri Suvi-Anne Siimes perusteli ratkaisua yhtiön toiminnan ja organisaation sopeuttamisella nykytilanteeseen.
Sipolan mukaan Arsenalia koskevat ratkaisut ovat olleet vääriä alusta lähtien. Hän katsoo joutuneensa syntipukiksi asiassa.
– En halua kommentoida tarkemmin tapahtunutta, mutta haluan sanoa sen verran, että nämä kolme vuotta Arsenalin toimitusjohtajana ovat menneet todella huonosti, sanoi Sipola STT:lle tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Sipolan mukaan on hyvä asia, jos yhtiön organisaatiota kevennetään. Hänen mukaansa Arsenalia koskevat ratkaisut eivät kuitenkaan ole olleet vääriä vaan välttämättömiä.
Arsenalin hallituksen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kertoi ratkaisun taustoista ja Arsenalin toiminnan sopeuttamisesta tilanteeseen tarkemmin julkisuuteen iltapäivällä pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Siimeksen mielestä Sipolan erottamiseen ei liity mitään dramatiikkaa, mutta hän myönsi harkinneensa asiaa pitkään.
– Arsenalissa on ollut kolme vuotta rankka saneerausohjelma päällä. Siihen nähden toiminta on nyt saatu vakiintumaan ja organisaatiota kevennettyä huomattavasti. Nyt kun tilanne alkaa olla jo selvästi parempi, oli aika tehdä tämä ratkaisu, Siimes kertoi STT:lle.
Siimeksen mukaan Sipolan erottamisen syynä ovat näkemyserot siitä, miten Arsenalin toimintaa tulisi kehittää jatkossa.
– Nämä ovat hyvin henkilökohtaisia asioita ja niistä on tietysti vaikea puhua. Mutta haluan sanoa sen verran, että nämä kolme vuotta Arsenalissa eivät ole olleet minulle helppoja vuosia enkä halua syyttää ketään tai mitään yksittäistä asiaa tilanteesta. Päinvastoin olen sitä mieltä, että Arsenalin tilanteessa ei ole tapahtunut yhtään virhettä kolmen vuoden aikana.
...
Siimeksen mielestä on hyvä asia, jos Arsenalia koskevista ratkaisuista keskustellaan jatkossa laajemminkin kuin vain yhtiön sisällä ja sen ulkopuolella julkisuudessa. Hän kuitenkin myönsi harkinneensa asiaa pitkään ennen päätöksen tekemistä eikä päätös syntynyt hetkessä.
– On selvää, että kun tällaisia ratkaisuja tehdään niin niistä pitää keskustella laajemmin Arsenalissa myös hallituksen piirissä sekä tietysti minun itseni kanssa siitä, mihin suuntaan yhtiötä jatkossa kehitetään ja mitä tehtäviä sille annetaan. Jos tämä keskustelu olisi käyty hallituksessa viime viikolla tai jo aiemmin tänä vuonna ei tätä ratkaisua ehkä nyt oltaisi tekemässä.
...
Arsenalin toimitusjohtaja Seppo Sipolan mukaan hänet erotettiin, koska hän oli liian yksin. – Minä en saanut tukea niiltä ihmisiltä joiden kanssa tein töitä Arsenal-konsernissa ja se johti siihen että olin lopulta aika yksin näiden asioiden hoitamisessa.
– Minun mielestäni Arsenalin toiminta on ollut alusta lähtien väärää eikä sitä olisi pitänyt koskaan tehdäkään, mutta sen jälkeen kun päätös oli tehty niin ei voitu enää perääntyä. Silloin kaikki piti hoitaa mahdollisimman hyvin ja olen edelleen samaa mieltä että se hoidettiin huonosti, Sipola sanoi.
Sipolan mukaan Arsenal joutui toimimaan vaikeissa olosuhteissa 90-luvun alussa eikä hän halunnut ottaa kantaa siihen olisiko asiat voinut tehdä toisin tai paremmin.
– Kyllä minä tiedän mitä virheitä on tehty. Jos olisi ollut mahdollista hoitaa asioita toisella tavalla niin kyllä ne varmaan sitten olis hoidettu, mutta kun ei voitu enää perääntyä siinä vaiheessa ja piti saada Arsenalin toiminta loppumaan mahdollisimman nopeasti ettei sille vaan jää mitään muuta kuin kiinteistöt Arsenalille.
Sipola kiisti myös väitteet joiden mukaan Arsenal olisi käyttänyt veronmaksajien rahoja väärin. – Me emme ole käyttäneet penniäkään veronmaksajan rahaa, me olemme käyttäneet meidän omia varoja mitä meillä on ollut ja kun ne loppuvat niin sitten ovat loppuneet myöskin varat.
[17:53:38] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat yksi Suomen suurimmista pankkikriiseistä 1990-luvulla.
...
Syksyllä 1991 perustettiin KOP:n omistukseen holding-yhtiö Kansallis-Osake-Pankin Kehitysosakeyhtiö (myöh. Optum). Yhtiön avulla järjestettiin pankin omien osakkeiden ostot siten, että ne eivät rasittaneet pankkitoimintaa eivätkä vaarantaisi tulevia valtion tukitoimia pankeille. Osakeostot maksettiin Postipankista saadulla lainalla ja rahoitus myönnettiin vuoden 1992 aikana KOP:n pääjohtajan Christopher Wegeliuksen pyynnöstä.
Valtion erityisrahoitusyhtiö Arsenal (myöh. Omaisuudenhoitoyhtiä Arsenal-Omaisuuspankki Oy) oli määrätty hoitamaan Suomen Säästöpankin ongelmaluottoja. Vuosina 1995–1997 Arsenal hoiti yli 10 000 laina-asiakasta ja teki kaikkiaan noin 27 500 sopimusta velkajärjestelyistä.
Arsenalille kertyi oikeudenkäyntikuluja 5,6 miljardia markkaa ja korvauksia 1,5 miljardin edestä vuosina 1992–2003 tehtyjen hakemusten perusteella. Suuri osa velkojista jättikin vaatimukset toteuttamatta oikeudenkäynnin korkeiden kustannusten takia. (s. 35)
Vuonna 2015 julkaistiin valtiovarainministeriön teettämä erityistarkastus (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) koskien Arsenalin toiminnan jälkiarviointia vv 1995–2009. Tarkastus kohdistui omaisuudenhoitoyhtiön tekemiin sijoituksiin ja myynteihin sekä sijoituksiin liittyviin mahdollisiin väärinkäytöksiin, jotka oli havainnut valtiontilintarkastaja jo vuonna 1997. (Tarkastuskertomukset 20/1997).
Tarkastuskertomuksessa (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) todettiin Arsenalin sijoitusten arvonkehitykseen vaikuttavia tekijöitä olleen ainakin osakkeiden arvostuksen nousu arvopaperipörssissä, inflaatiokehitys, korkotaso ja yhtiön kulujen kehitys. Lisäksi omaisuudenhoitoyhtiö oli myynyt omaisuutta siten, ettei sille jäänyt myynnistä saatavaa myyntivoittoa tai sijoituksen tuotto ei realisoitunut. (Tarkastuskertomus 20/1997)
Myös erityistarkastusraportissa (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) todetaan arvonnousua syntyneen pääasiassa yleisen korkotason nousun johdosta. Tarkastuksessa katsottiin myös omaisuudenhoitoyhtiön oman henkilöstön tekemillä toimilla olleen huomattava merkitys sijoitustoiminnan tuotoille, jolloin sijoitustoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuoton määrää ei voitu arvioida luotettavasti (tarkastuskertomus 20/1997).
Myös erityistilintarkastuksessa vuonna 2006 todetaan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy selvittäjänä toimineen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:n silloisen toimitusjohtajan Seppo Sipolan nostaneen omavaltaisesti yhtiön varoista vuoden 1998 alusta lukien aina 30.9.2001 saakka ilman, että yhtiökokus olisi päättänyt varojen käytöstä noin miljoona markkaa kuukaudessa omiin tai lähipiiriläisen menoihin.
Erityistilintarkastuksen mukaan Arsenalin entinen toimitusjohtaja Kari Kantalainen on saanut yhteensä runsaan 700000 markan kokouspalkkioiden lisäksi muita korvauksia yhtiöstä noin 750000 markka vuosina 1998 - 2001 ja Seppo Sipolan tytär Meri-Tuulia yli 583000 mk, molemmat ilman yhtiökokouksen päätöksiä (tarkastuskertomus 5/2005).
...
Helsingin käräjäoikeuden mukaan myös Kari Kantalainen on saanut perusteettomasti palkkioita yhteensä n. 350000 markan arvosta.
Käräjäoikeus katsoi että Arsenal ei ollut valvonut riittävän huolellisesti sen oman asiamiehen toimia ja piti vahingonkorvausoikeudenkäynneissä käytettyjä asiantuntijalausuntoja osittain ristiriitaisina. (Käräjäoikeuden päätökset 11/26181, 15/157778.)
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n vastuu tappioista?
...
Helsingin hovioikeus antoi 25.12.2006 päätöksen numero 688, joka koski omaisuudenhoitotaustaisen pankin (Suomen Säästöpankki - SSP Oy) luotonmyöntäjiin kohdistuvia vaatimuksia. (Päätöksiä 11/136670)
Kyseisellä päätöksellä on suuri merkitys Arsenalin saamisiin sekä kaikkien niiden asiakkaiden osalta jotka ovat ottaneet lainoja kyseisestä pankista.
Kyseinen pankki asetettiin valtion vakuusrahaston toimesta suoritustilaan joulukuussa 1993 ja se lakkasi käytännössä toimimasta 17.9.1995 jolloin pankin toiminta lopetettiin. (www.savingsbanken-fenno.net) Kyseisellä pankilla on myös ollut suuria kiinteistöomaisuuksia joista merkittävin omaisuus oli Kiinteistö Oy Antinportti niminen tytäryhtiö jolla taas huomattava osakeomistus saman yhtiön toisessa tytäryhtiössä nimeltä Kiinteistö Oy Esimerkkikuja 1 sekä omistusosuus vuonna 1998 konkurssin tehneessä vuokrataloyhtiö Asunto Oy:ssä Espoon Uuspelto. (www.savingsbanken-fenno.net) Mainittakoon että Pankkiiriliike Alfred Bergin varainhoitoyhtiö Gyllenberg Oy:n hallituksen jäsen oli entinen KOP pankinjohtaja Pertti Voutilainen ja eräs toinen Kiinteistö Oy Antinportin osakkeenomistaja Suomen Yhdyspankin kiinteistöomaisuuden hoidon johtotehtävissä toimiva johtaja, sekä useita muita ko pankissa työskennelleitä henkilöitä jotka myivät konkurssihuutokaupassa halvalla omaisuutensa tämän Arsenal - SSP:lle siirtyneen tytäryhtiön bulvaanille eli pankille joka todellisuudessa omisti yhtiöt mutta jätti tarkoituksella maksamatta niille kuuluvia yhtiövastikkeita ja lainojen korkoja. Tämän johdosta eräs konkurssiin asetettu rakennusyhtiö kärsi huomattavat vahingot saamatta jääneiden vuokrien vuoksi, kyseinen konkurssi raukesi varojen puutteeseen eikä Arsenal- SSP:n olisi pitänyt lainkaan puuttua sen hallintoon vaikka se omistikin merkittävän määrän kyseisen konkurssipesän kiinteistöomaisuutta mutta tarkoitus pyhittää keinot?
Lisäksi erään toisen konkurssiin asetetun yhtiön yli 300 000 euron yhtiövastikemaksut jäivät tältä Arsenal - SSP:lle siirtyneeltä yhtiöltä suorittamatta jonka johdosta Suomen Asumisoikeus Oy:n hallituksen puheenjohtajan Pertti Saukon johtama As. Oy Espoon Uuspelto meni suoritustilaan ja joutui sen myötä irtisanomaan suuren joukon asukkaita vaikka tosiasiassa se oli tämän bulvaaniyhtiön toimesta tarkoitus tyhjentää kokonaan asukkaista jotta Arsenal - SSP ei pääsisi tutkimaan Arsenalin omaisuutta tarkemmin jolloin paljastuisi myös tähän omaisuuteen kohdistunut törkeä kavallus.
Kuten ylläolevista ilmenee niin valtion omistama omaisuudenhoitoyhtiö ja sen johdon olisi tullut pitää erityistä huolta siitä että veronmaksajien varat säilyvät tallessa eikä niitä kadoteta tai luovuteta asiattomasti esim. ostamalla arvottomia kiinteistöjä markkinahintoja kalliimmalla hinnalla jolloin omaisuus siirtyi pois omista käsistä vaikka sitä on verovaroilla ostettu.
...
Tästä johtuen pyydän oikeusasiamiestä tutkimaan seuraavat valtion omistamien yhtiöiden/organisaatioiden (esim. Sonera):
- omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimintaa sekä mahdollisesti myös muita vastaavia organisaatioita jotka ovat tekemisissä arvopapereihin, johdannaisiin tms liittyvään toimintaan.
...
Mikäli näin olisi menetelty ovatko veronmaksajat säästäneet kymmeniä jopa satoja miljoonia markkoja. Onko nämä voitot nyt siirretty valtiolle?
Arsenal-SSP on julkisuudessa kiistänyt korvausvaatimukset perusteettomina vedoten mm siihen että vahinkoa kärsineiden velkapääoma oli pääosin negatiivinen kun taas valtion omistama Arsenal SSP Oy omistaa nimellisarvosta kohdeyritykset ja myös saatavat. Pitääkö väite paikkansa ?
...
Vastaavanlainen menettely saattaa koskea kymmeniä tuhansia Suomen kansalaisia.
Voiko joku antaa yksityiskohtaisen neuvon, miten tulee toimia jos kokee Arsenalin toiminnassa epämoraalisuutta?
Arsenalin tekemät sopimukset olivat vuonna 1998 täysin laittomia niin siviili kuin rikosoikeuden kannalta ja nämä tulisi purkaa mahdollisimman pikaisesti.
[18:24:47] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Vuonna 1996 Suomen Säästöpankin (SSP) ongelmaomaisuus päätettiin myydä. SYP:lle ja KOPille annettiin suosituimmuuslupa ostaa koko Arsenalin omaisuudeenhoito-osasto Arsenaliin siirrettiin kaikkien SSP:n ongelma-asiakkaiden velat, joita oli noin 5700 milj.
...
euroa.
Arsenalille asetettiin erittäin tiukka tappiokatto, joten kauppa tehtiin alihintaan. Koko omaisuusarvoksi määriteltiin 3000 milj. markkaa ja ostajapankit maksoivat vain 100 milj euroa eli silloisina markka-arvoina n 700 milj.mk vähemmän. Velalliset eivät saaneet esittää vaatimuksia eikä vaikuttaa kauppaan mitenkään.
Arsenalilla on edelleen hallussaan noin 40000 saatavaa, joiden ulosottotoimet ovat epäonnistuneet joko velallisten varattomuuden vuoksi tai koska velkojienkaan kannalta perintä ei tuota mitään tulosta perimistoimistojen ja pankkien maksaessa yleensä koko pääoman perimättä siitä sentin senttiä velallisilta. Valtio maksaa Arsenalille saatavan pääomasta 5 % vuotuista korkoa.
Arsenalin toiminta-aikana yli 160000 velallisen asioita hoiti lähes 4800 henkilöä, joista ainakin osa sai palkkansa valtiolta tai kunnilta - Arsenalin kustannukset ovat olleet huomattavat. Suurin erä eli hallintomenot olivat v 1998 30 milj euroa (v 1997 18 m€), tilintarkastus 20 m€ , perintä 5m € jne.
...
Koska velallisilta ei ole voitu periä sentin senttiä ja koska monet perimistoimistot kuten Lindorff, Aktiv Capital sekä Intrum Justitia ovat hyötyneet velallisia orjuuttamalla ja kuppaamalle voidaan perustellusti arvioida, että valtio on tehnyt mittavat taloudelliset menetykset. Tappioita tulee lisäksi myös menetetystä sosiaaliturvasta koska usein ylivelkaantuneet eivät voi jatkaa työuraansa vaan ajautuvat sairaseläkkeille tai tekevät itsemurhan.
Arsenal selvitystilan lopetus
Valtio perusti v 2000 Arsenalin toimintaa jatkavan omaisuudenhoitoyhtiön Arsenal Oyj:n, jolle annettiin tehtäväksi ongelmallisten kiinteistö- ja omaisuuserien myynti. Kauppa on tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä ja saatavia jäänee edelleen perittävää yli 1500 asiakkaalle.
Arsenalin ongelmana oli alussa ostajan puute, kun ostajat pelkäsivät ostaa pankeilta ongelma-asiakkaita. Valtion omistama Kapiteeli Oy tuli sitten avuksi v 1999 lopulla ostamaan Arsenalin omaisuutta ja velkojilta saatiin lähes kauppahinnat sekä korot velallisista saadun pantin realisoinneista (pankkitakauksia ei siis enää käytetty).
Arsenal sai myöhemmin lisäomistusta Suomen valtiolta ja osti myös pakkohuutokaupasta SSP:hen kuulumattomien pankkien saatavia, koska muuten perimistoimistot eivät olisi ottaneet Arsenalin saatavakantoja. Kapiteelin omaisuus myytiin Sponda Oyj:lle v 2001.
Vuoden 2000 jälkeen Arsenal on myynyt pääosan omaisuudesta eri ostajille niin kotimaisille kuin ulkomaisille yhtiöille sekä kunnille ja kaupungeille.
Arsenal-konsernin jäljellä olevasta ongelmaluottosalkusta arvioidaan voitavan kattaa n 100 milj eurolla eli sen realisoimalla saadaan kauppahintoja takaisin. Se ei kuitenkaan riitä, jos pantteja olisi paljon koska vakuuksien arvo putoaa nopeasti inflaation vaikutuksesta. Tappioita tulee lisää kun perintä jatkuu edelleen ja velallisten velat pienenevät hitaasti.
Arsenal jatkaa kuitenkin perintää huolimatta siitä että valtion omaisuutta hoitavassa yhtiössä on havaittu lukuisia epäselvyyksiä mm ylisuuria korvauksia, salattuja sopimuksia (ns Sundqvistin sopimus) sekä maksamattomia palkkioita vastoin hyvää hallintoa. Lisäksi yhtiö rikkoo lakia saatavien perinnästä kun perii saataviaan vapaaehtoisessa tai oikeudellisessa ulosotossa vaikka perittävä velka olisikin jo maksettu.
Suomen valtion tulee edellyttää omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:ltä ja sen hallinnolta että ne korjaavat todetut lainvastaiset menettelyt viipymättä sekä palauttaa Arsenalille sille lain mukaan kuuluvat varat, koska yhtiön on todettu tietoisesti aiheuttaneen vahinkoa velalliselle eikä ole enää kohtuullista periä saatavia yhtiöltä joka edelleen aiheuttaa velkojille lisää vahinkoa.
Mikäli yhtiö kieltäytyy luovuttamasta varoja velallisille ja hyvittämästä aiheuttamiaan vahinkoja tulee omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n omaisuus ottaa valtion haltuun (vrt Norja jossa Norjan valtio sai haltuunsa STS-pankin).
...
[11:33:53] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat 1990-luvulla oma lukunsa. Nykyisiä rahoitusyhtiöitä koskevat kysymykset nousivat esille, kun Merita Pankin eli nykyisen Nordean edeltäjä järjesteli viime vuonna kiinteistötoimintojaan ja perusti erillisen tytäryhtiön hallinnoimaan sen jälkeen omaisuuttaan myyneen Huoneistokeskuksen liikemerkkiä.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminta päättyy vuodenvaihteessa 15 vuoden pyörittämisen jälkeen. Arsenal perustettiin 1990-luvun alkupuolella hoitamaan Säästöpankkien haltuun pankkikriisissä joutunutta omaisuutta. Sillä oli enimmillään yli 100 000 asiakasta ja 20 miljardin markan (4 miljardia euroa) tase vuonna 1999, jolloin valtion pääomasijoitus Arsenaliin loppui.
Omaisuudenhoitoyhtiön kiinteistöt siirtyivät muutama vuosi sitten Kapiteelille sekä muut arvopaperit ja velkakirjat pääosin Arsenalista nyt luopuneelle Arsenal-Sillalle. SSP puolestaan pilkottiin syksyllä 1994 Suomen Säästöpankki –Sp-Rahoitus Oy:ksi, roskapankiksi jätettyyn Suomen Säästöpankkiin eli nykyiseen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin sekä neljään muuhun pankkiin.
Arsenal myi Silta-kaupassa Arsenalissa vielä olleita yritys- ja kiinteistöomistuksia noin viidellä miljoonalla eurolla. Osa omaisuudesta ei kelvannut ostajayhtiölle lainkaan ja osan hinnasta Arsenal kuittasi maksetuksi velkakirjalla, jota ostaja puolestaan joutuu maksamaan takaisin 30 vuotta alkuperäisen laina-ajan loputtua eli käytännössä ikuisesti.
Valtion pääomasijoituksesta huolimatta Arsenalin tappioiksi jää arviolta yli 1 miljardia euroa veronmaksajien varoja yhtiön omasta pääomasta riippuen. Pääomituksia yhtiölle maksettiin vuosina 1996 – 2001 noin 546 miljoonaa markkaa (91 miljoonaa euro).
...
Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy sai vuoden 1995 lopussa Arsenalilta kauppahinnan Huoneistokeskuksen liikemerkistä sekä pienen määrän Arsenalin sijoitusomaisuutta, muun muassa Nokian osakkeita.
Vuonna 1998 yhtiölle siirtyivät Arsenalin hallussa olleet Suomen ensimmäisen pörssiyhtiön Meritan osakkeet ja yhtiön omistukseen hankittiin sen lisäksi muiden pankkiryhmittymien liikkeelle laskemia arvopapereita. Jo tällöin yhtiö otti käyttöön Huoneistokeskus Oy:n liikemerkin oman nimensä ohella kuvaamaan omaisuuttaan hoitavan rahoitusyhtiö luonnetta.
– Nimenmuutoksesta päätettiin viime keväänä yhtiökokouksessa, jonka päätöksen perusteella sitä alettiin hakea kaupparekisteriin syyskuussa ja rekisteröinti hyväksyttiin tämän vuoden marraskuussa kertoo toimitusjohtaja Risto Kyhälä Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:sta eli Huoneistokeskuksesta. Kaupparekisteriin toimitetun yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimiala on arvopaperikaupan sekä omaisuudenhoitotoiminnan harjoittaminen.
Yhtiöön siirrettiin omaisuutta yhteensä noin 23,5 miljoonaa euroa (140 Mmk), josta 12 mmk oli rahaa ja 10 me arvopapereita. Viime vuonna yhtiölle myytiin osa siitä kiinteistömassasta joka Arsenalilta tuli, loput Arsenalin hallinnassa olleista asunnoista siirtyi vuoden alussa Asuntorahaston suoraan hallintaan.
...
Meritan virolainen omaisuudenhoitoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ilmoitti kesäkuun alussa tehneensä rikosilmoituksen kahdesta sen asiamiehestä, joiden epäiltiin käyttäneen Arsenalille kuuluvia rahoja omien henkilökohtaisten velkojensa hoitoon. Myöhemmin Arsenalin selvitys asiasta johti Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon pidättämiseen ja etsintäkuulutuksen hakemiseen Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen toimesta.
Arsenalin mukaan epäselvyydet liittyvät kolmen asiakkaan vuosina 1992–94 tekemiin kiinteistö- sekä osakekauppoihin, joissa varoja on ohjattu ohi osapuolten kauppojen jälkeen. Arsenal oli antanut kyseiset varat kyseisten henkilöiden hoidettaviksi mutta ne ovatkin kadonneet väärinkäytösten tultua ilmi syksyllä 1995 tehdyissä inventaareissa. Kyseiset summat ovat suuruudeltaan yhteensä yli sata miljoonaa markkaa.
Arsenalin mukaan asiamiehet ovat myöntäneet teot
Arsenal-Sillan entinen toimitusjohtaja Veijo Sammalvuo on poliisikuulusteluissa myöntänyt kaikki esille tulleet väärinkäytökset oikeiksi ja todennut niiden olevan tahallisia sekä vahingonkorvausten osalta vanhentuneita.
Arsenal-Silta Oy teki vuoden 1992 elokuussa tutkintapyynnön poliisille silloisen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimintaan liittyvistä asioista, joissa selvitettiin muun muassa asiakasyhtiöiden haltuunottovaiheen jälkeisten tarkastusten laiminlyöntejä. Samalla Arsenalin mukaan selvitystyössä havaittiin yhtiön tileillä tapahtuneita omaisuuden hävittämisiä sekä asiakkaiden varallisuuden ulosmittaamista velkojien tietämättä.
Näiden osalta Arsenalin on tehnyt syyttämättäjättämispäätökset koskien kuutta sen silloista asiamiestä ja kahta yhtiötä.
...
Sen sijaan nyt poliisin tutkinnassa olevan Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon toimista tehty tutkintapyyntö tullaan nostamaan Arsenalia kohtaan. Arsenal katsoo, ettei ole asiassa rikkonut osakeyhtiölakia eikä hyvää pankki- tai hallintotapaakaan, mutta asian tultua julkiseksi yhtiö on katsonut oikeudekseen ja jopa velvollisuudekseen vastata syytöksiin.
Arsenal haluaa edelleen korostaa toimineensa aikoinaan silloisissa poikkeuksellisissa oloissa pankkimaailmassa pankkikriisin aikana sekä lain mukaisesti hoitaneensa asiat mahdollisimman avoimesti kaikkien osakkeenomistajien etujen turvaamiseksi. Samalla Arsenal muistuttaa, ettei ole tähän mennessä saanut omistajiltaan moite- tai korvausvaatimuksia asian johdosta, mutta aikoo myös vastaisuudessa jatkaa omistajiensa etujen puolustamista kaikissa sen toiminnan kohteena olevissa asioissa.
Valtion omistaman Arsenalin omaisuudenhoitoyhtiötoimintaa on jäljellä enää kaksi vuotta ja tänä aikana yhtiö uskoo saattavansa päätökseen vielä 1 miljardin euron suuruisen asiakaskuntansa vastuiden alaskirjauksen. Vuoden 2001 loppuun mennessä Arsenalille tulee täyteen 15 toimintavuotta pankkikriisin jälkien korjaajana ja yhtiö haluaakin juhlavuotensa kunniaksi painottaa toimineensa kaikissa tilanteissa lainsäädännön sekä pankkietiikkaa valvovien viranomaisten hyväksymällä tavalla.
...
2000 Arsenalin tilikauden voitto oli 22 miljoonaa euroa (32 Me edellisenä vuonna), jossa on parannusta edelliseen vuoteen verrattuna 14 prosenttia. Liikevaihto, joka muodostuu lähinnä asiakas- ja perintäliiketoiminnasta pysyi edellisvuoden tasolla eli 36 milj eurossa huolimatta siitä että kiinteistöliiketoiminta siirtyi pois Arsenal-Silta Oy:stä edellisen vuoden aikana.
...
Arsenal-konsernin toiminta jatkui vuoden 2000 aikana suunnitelmien mukaan eikä uusia alaskirjauksia tai luottotappiovarauksia enää tehty vuoden lopulla tehtyjen selvitysten jälkeen. Arsenal selvitytti omaisuudenhoitoyhtiöaikana syntyneitä yksittäisiä vastuita, ja eräiden asiakkaiden vastuiden todettiinkin ylittäneen asiakkaan omaisuuksien käypää arvoa merkittävästi.
...
Vuonna 1999 käynnistynyt vapaaehtoinen velkajärjestely on saanut hyvän vastaanoton sekä asiakkailta että velkojilta. Arsenalin asiakkaina olevien yrittäjien määrä ja järjestelyyn tulleiden yritysten lukumäärä ovatkin nousseet viime vuosina merkittävästi. Tavoitteena olevan 7 000 asiakkaan sijaan asiakasmäärä tulee jäämään vuoden 2000 päättyessä 4 000:een mutta kasvaa tästä kuitenkin lähivuosina vielä 2 000:lla, koska yritykset ovat päässeet vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn.
Yrityssaneerauksiin on hyväksytty toistaiseksi 33 yritystä (52 vuonna 1999 ja 48 vuonna 1998) joissa Arsenalin vastuut tulevat olemaan noin 12 miljoonaa euroa. Lisäksi vapaaehtoisilla maksuohjelmilla tulee hoidettavaksi 15 vuoden aikana 4 000 asiakasyritystä joiden velat olivat yhteensä lähes kaksi miljardia markkaa, mikä merkitsee runsaan 500 miljoonan markan yhteisvastuista summaa.
...
Arsenalin toimesta on viime vuosina suoritettu Arsenalin omaa toimintaa koskeva erityistarkastus. Tämän lisäksi ovat Arsenal-SSP:n asiakkaat tehneet lukuisia erityistilintarkastuksia tai pyytäneet poliisitutkintaa tapauksissa, joissa he katsovat tulleensa rikollisesti kohdelluiksi.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin selvitystilan johdosta oikeuskanslerinvirasto on suorittanut tarkastuksen. Oikeuskansleri totesi 1 päivänä syyskuuta 1999 annetussa päätöksessä muun muassa seuraavaa: "Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan jo pelkkä rikosepäily muodostaa perusteen tutkia asia, vaikka näyttöä syytteen nostamiseen ei olisi riittävästi olemassa. (Olavi Heinonen ym.: Valtion vakuusrahasto, Helsinki 1997.) Tähän näkemykseen on yhtyvä myös käsitykseni siitä riippumatta ylittyykö esitutkinnan käynnistämisen kynnys vai ei. Jo se, että suuri joukko valtion omaisuuserien realisoinnin yhteydessä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin jääneitä ja selvitystilan aikana edelleen Arsenalia koskevia tietoja on herättänyt laajaa mielenkiintoa julkisuudessa saattaa ainakin joissakin tilanteissa muodostaa perusteen arvioida tilannetta esitutkinnasta säädetyssä järjestyksessä. (ETL 8§1)".
Esitutkinnassa saadun aineiston pohjalta kihlakunnan poliisilaitos siirsi asian syyteharkintaani 1 päivänä joulukuuta 1998. Asiassa kuultiin syylliseksi epäiltyinä yhteensä kahdeksaa Arsenalin henkilökuntaan kuulunutta toimihenkilöä sekä kahta yhtiön asiakasta, joille on luovutettu selvitystilaa koskevassa erityislaissa tarkoitettua omaisuudenhoitosuostumusta koskevia asiakirjoja Arsenal-SSP:n asiakkaiden keskuudessa ilmenneiden väärinkäytöstapauksien johdosta.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - konsernin yli kymmenen vuotta kestäneen toimintahistorian aikana yhtiöiden hoidettavaksi siirrettiin erilaisia valtion omistajahallinnassa olevia omaisuuseriä. Siirretystä omaisuudesta pääosa koostui säästöpankkiryhmään kuuluneiden tai muutoin järjestämättömiin luototettuihin velkoihin liittyneistä kiinteistö-, asunto- sekä metsä- ja peltokaupoista. Lisäksi Arsenal-SSP hankki omaisuutta sellaisilta pankeilta, joilla ei ollut riittäviä luottotappiokirjauksiin johtaneita tietoja luotonmyönnön yhteydessä.
Arsenal-konsernin perustamistoimenpiteet aloitettiin vuoden 1992 kesäkuussa, jolloin muodostettiin Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n omistusyhteisöksi säästöpankkien vakuusrahasto ja myöhemmin osakeyhtiö. Samanaikaisesti yhtiön omaisuudenhoidon hallinnointia varten perustettiin kaksi yhtiötä, joista toisen tehtävänä oli myydä asiakkaiden sijoituksina oleva varallisuus sekä luototetut omaisuuserät uusille omistajille, joille niiden hallinta siten siirtyi.
Toinen yhtiö jatkoi Arsenal-SSP:n omaa luotonottoa luottotappioiksi luettavilla saamisilla ja hallinnoi myös osaltaan asiakasliiketoimintaa. Yhtiö suoritti edellä kuvatun luottojen myyntimenettelyn jälkeen asiakkailleen heidän varoillaan tai realisoinneilla saaduin varoin suoritukset takaisin sen haltuun jääneistä veloista ja omaisuuseristä.
Arsenal-Kiinteistöt Oy:n perustamisella Arsenaliin siirrettiin muun muassa valtaosa konsernin omistukseen siirtyneistä maaomistuksista, kiinteistöistä sekä asuntoyhtiöiden osakkeista. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiöt muutettiin välittömästi omaisuudenhoitoyhtiöiksi eli keskinäinen asunto-osakeyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi ilman, että osakkailta oli haettu suostumusta asiaan tai sen yhtiökokouksen päätöksiä asian tiimoilta.
Lisäksi yhtiön hallintoon kuului toimitusjohtaja, joka nautti Arsenalin maksamasta palkasta ja palkkiosta. Hän osallistui myös Arsenal-konserniin kuuluvan kiinteistöhallintayhtiön hallitustyöskentelyyn samoin eduin kuin emoyhtiön palkkalistoilla olevana jäsenenä - vaikka todellisuudessa hän olikin vain ”konsernin johdon konsultti” eikä ollut koskaan toiminut Arsenalissa missään toimessa.
...
Yhtiön oli myös pakko noudattaa Arsenalin toimitusjohtajan tekemiä ratkaisuja ja hyväksyä kaikki toimenpiteet, koska muussa tapauksessa se olisi ajautunut konkurssiin - jolloin pankin johdon kannalta ongelmalliset omaisuudenhoitosopimukset olisivat purkautuneet. Pankinjohtajat eivät halunneet tehdä itse tätä ratkaisua vaan päättivät toimia kuten heille itselleen sopii eli Arsenal-konsernin puitteissa.
Suomen lain mukaan pankit voivat antaa vakuuksia vastoin velkaisen velallisen tahtoa, kun vakuudella on ns. turvaava ulosmittaus ja velallisella olisi oikeus maksaa velkansa ilman pantin realisoimista (kuten mm. tässä tapauksessa Arsenalin kohdalla tapahtui).
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ei myöskään pyytänyt ulosottoviranomaisilta lupaa saataviensa turvaamiseen vaan haki niitä yksipuolisesti vastoin velkakirjalakia.
...
Kun omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal hakee oikeudelta päätöksen siitä, että velkojan oikeus on etusijalla ennen velkakirjalain säännöksiä velallisen oikeudesta maksaa velkansa pois (Arsenal itse siis väittää hakemuksessaan pankille em. asiassa olevan päinvastainen; kyseessä voi olla tahallinen harhauttaminen) niin käytännössä koko oikeuslaitos yhtyy omaisuudenhoitoyhtiön kantaan.
Mikäli käräjäoikeus päättää, että ko. saatava voidaan periä ilman velkakirjalain mukaisia velan vanhenemisaikoja, oikeus toimii itse lain vastaisesti - tai siis Arsenalin oman näkemyksen mukaan "laillisesti" - eli velallinen ei saisi maksaa velkaansa pois ja se katsottaisiin jopa rikokseksi.
Tämän kaltainen käytäntö Suomessa on jatkunut vuodesta 1993. Siitä lähtien sadat tuhannet kansalaiset ovat kokeneet vastaavanlaisia väärinkäytöksiä; useat heistä satoja miljoonia markkoja käsittävissä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hoitamissa asioissa: Arsenal jatkoi siis 90-luvun pankkikriisiä pitkälle 2000-luvulla saakka (ilman, että se oli hoitanut alasajon ja lopetuksen asianmukaisesti).
...
Koska kyse on valtavista rahasummista Suomen kokoisessa maassa asia ei vanhene vaan tämä skandaali olisi selvitettävä nyt loppuun. Se on moraalisesti välttämätöntä. Asia on ollut auki aivan liian kauan ja siihen liittyy myös valtava määrä väärinkäytöksiä (omaisuuden hävittämistä ilman asiallista selvitystä tai dokumentaatiota).
Koska Arsenal hoiti asian suurelta osin itse sen täytyy ottaa vastuu omasta toiminnastaan, joka tässä asiassa ylitti kaiken mahdollisen inhimillisen kohtuullisuuden.
Siksi tämän rikoksen tehneiden Arsenalin henkilöiden tulee vastata henkilökohtaisesti omaisuudellaan ja muilla henkilökohtaisilla vakuuksillaan (ei siis valtionyhtiöiden varoilla kuten nykyisin), jotta nämä törkeät rikokset voidaan saada selville ja rikolliset edesvastuuseen teoistaan. Näin oikeus tapahtuu varmasti lain mukaisesti oikeudenmukaisesti kaikkia kohtaan. Tämä olisi oikeudenmukaista kaikkien osapuolien kannalta.
Mikäli omaisuus siirretään ensin toiseen valtion omistamaan yhtiöön tai muuhun ns. omaisuudenhoitoyhtiöön asia mutkistuu oleellisesti - ei vain moraaliselta kannalta, vaan myös juridisesti eli tekoina ne ovat erilaisia vaikka lopputulos olisikin sama; toisen yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi siis toinen poliittinen päättäjä kuin Arsenal aikanaan oli.
Tätä puolta on pohdittava tarkemmin kun selvitetään sitä mihin rikoksiin Arsenalissa omaisuudenhoitoyhtiön työntekijät ovat mahdollisesti syyllistyneet ja onko kysymyksessä todella ollut kavallukset kuten Arsenalin silloinen pääjohtaja Kari Nars väittää - vai ovatko hänen esittämänsä "kulut" vain osa pankkituen takaisinperintälaskelmia.
Hänhän väitti myös, että pankit hävisivät ko. kulut Arsenalille oikeudenkäyntikuluina, joka ei voi pitää paikkaansa kun puhutaan näistä oikeudenkäynneistä joista oli kyse tässä vahingonkorvausprosessissa. Silloinhan pitäisi laskea mukaan ainoastaan itse riitaprosessista johtuvat kulut ja niistä mahdollisesti aiheutuneet luottotappiot - joita pankeilla ilmeisestikin tuli runsaasti.
Tähän Kari Narsin esittämiin lukuihin täytyy myös lisätä mm. Arsenalin omista toimenpiteistä kuten selvityksistä johtuneet menot sekä se osuus oikeudenkäyntikuluista joka ei kohdistunut ko. vahingonkorvausasiassa kantajina tai vastaajina oleviin velallisiin/velallisia edustaviin perintäyhtiöihin vaan johon joutuivat osallistumaan myöskin Arsenal Oy itse, eli ns. pääomavastuisista saatavista vastaavat yhtiöt: Aktiv Hansa Oyj (580milj. €) ja C&A Finland Investments Oy.
Koska kyseessä oli Arsenalin saatava - niin näistä oikeudenkäyntikuluista kuuluu sille n. kolmannes koska ne liittyvät keskeisesti kyseiseen vahingonkorvausoikeudenkäyntiin: niiden tarkoitus on varmistaa ettei Arsenal saa missään tapauksessa korvauksia jotka voivat tulla vain itse asiassa vahinkoa kärsineeltä/vahingonkärsijöitä edustavalta yhtiöltä, eli tässä tapauksessa Aktiv Hansalta ja C&A Finland Investments Oy.ltä.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy huolehtii hallinnassaan olevan kiinteistöomaisuuden myynnistä sekä omaisuutensa realisoinnista ja arvonalennuksista jäljempänä mainituin poikkeuksin siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.
Yhtiö hoitaa kiinteistöjen myyntiä valtion talousarviossa eriteltävän toimintamenomäärärahan rajoissa. Määräraha ei riitä kaikkiin toimenpiteisiin, minkä vuoksi omaisuudenhoitoyhtiö on tehnyt Valtion vakuusrahastolle ehdotuksen talousarviosiirrosta ja toiminnan tehostamisesta muutoinkin kiinteistöomaisuuden myynnissä siten kuin tämän sopimuksen 5 kohdassa sanotaan.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiön toiminta rahoitetaan valtion talousarviossa myönnettävin määrärahoin, asiakkailta perittäviä palvelumaksuja vastaan saatavalla tulolla sekä ottamalla velkaa yhtiön kulloinkin hyväksymien lainaehtojen ja Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 12 a §:ssä tarkoitetun korkotuen puitteissa.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiö noudattaa toiminnassaan lakia luottolaitostoiminnasta (1607/1993).
...
...Arsenal-Silta Oy:n hallintoneuvosto on lisäksi kokouksessaan 28 päivänä syyskuuta 1996 vahvistanut seuraavan ohjesäännön yhtiön hallinnoinnista:
"1§ Ohjesääntö... Arsenal Oy Ab:n liiketoimintaa johtaa ja valvoo valtioneuvoston asettama yhdeksänjäseninen hallintoneuvosto, joka käsittelee laajakantoisia omaisuudenhoitoyhtiötä koskevia periaatteellisia kysymyksiä. Hallintoneuvostossa tulee olla edustettuina valtiovarainministeriö (hallintoneuvoston puheenjohtaja) Suomen Kuntaliitto ry ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n johto... "
Lisäksi Arsenaliin kuului 16 aluekonttoria: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Keski-Suomen Länsi-Suomen , Oulun Lapin, Lounais-Suomen sekä Hämeen ja Pirkanmaan konttorit.
Arsenalin pääomistajia olivat: (2000)
...