SSP Oy

class="sys">[20:15:50] Propt: Finanssivalvonnan puolueellisuus
Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy hyvin myös tässä lausunnossa. Esimerkiksi kun kyse on vain muutaman miljoonan euron toiminnasta ja kun vielä toimitaan Suomessa, niin muutaman kymmenentuhannen euron rikkomukset, väärinkäytökset ja laiminlyönnit eivät ole Finanssivalvonnan mukaan mitään.
Ja kaiken huippuna on, että Finanssivalvonnan mukaan kaikki asiat voidaan käsitellä nopeasti, eikä mihinkään turhaan papereiden pyörittelyyn pidä ryhtyä. Juuri tällä tavoin puolueellinen Finanssivalvonta itse toimii. Kaikki asiat pyritään käsittelemään niin, että lopputulos on pankeille ja vakuutusyhtiöille mahdollisimman edullinen.
Lisäksi on muistettava, että Finanssivalvonnalla on mahdollisuus antaa valvojakollegiolle käsiteltävä asia, jonka tämä sitten päättää ja voi tehdä tämän vaikka vastoin valvottavansa kantaa. Ei ole ihme, jos pankkien ja vakuutusyhtiöiden edunvalvojat pyrkivät painostamaan valvojakollegiota niin, että Finanssivalvonta ja valvottavat ovat aina samalla puolella. Tästä on Finanssivalvonnan itsevalvonta kaukana.
Finanssivalvonta on Suomen pankkien, vakuutusyhtiöiden ja arvopaperivälittäjien yhteinen edunvalvoja.
Pankit ovat jo aiemmin ilmaisseet huolensa siitä, että Finanssivalvonnan tiukka linja vähentää investointihaluja. Nyt siis Finanssivalvonta vahvistaa tämän.
Finanssivalvonta on pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteinen edunvalvoja. Se ei siis valvo niitä. Tämä käy selvästi ilmi Finanssivalvonnan puolueellisuutta koskevissa tutkimuksissa.
...

Mikäli olette kirjautunut palveluun, mutta teillä ei ole tunnuksia, niin pääsette luomaan tunnuksen painamalla linkkiä "Uusi tunnus tästä".
Jos olette unohtanut salasananne, niin se on mahdollista palauttaa linkistä "Tilaa uusi salasana". Mikäli saatte viestin "Palvelussa on tapahtunut virhe. Uuden salasanan tilaaminen epäonnistui. Yritä uudestaan", niin olette syöttänyt salasanan väärin.
...

Tämä on Finanssivalvonnan ylläpitämä blogi, johon on koottu Finanssivalvonnan valvonnan tuloksia ja muita finanssialan valvonnan ajankohtaisia asioita.
...

Finanssivalvonta ja valvottavat pyrkivät antamaan itsestään mahdollisimman tasapuolisen, luotettavan, asiantuntevan ja avoimen kuvan julkisuudessa.
Finanssivalvonnan puolueellisuutta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että finanssivalvonnan puolueettomuuteen kohdistuvat epäilykset voivat heikentää yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja sitä kautta hidastaa rahoitusmarkkinoiden kehittymistä.
Tämän blogin tarkoituksena on osaltaan vastata julkisuudessa esitettyihin epäilyihin Finanssivalvonnan puolueettomuudesta ja sen harjoittaman valvonnan tasapuolisuudesta sekä lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä.
Blogin tarkoituksena on myös tarjota avoin keskustelufoorumi kaikille finanssialan toimijoille.

Kirjoituksista ja kommenteista vastaavat Finanssivalvonnan viestintäpäällikkö Terhi Lambert-Karjalainen sekä johtaja Anneli Tuominen.

Kirjoituksissa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Finanssivalvonnan kantaa tai yleistä mielipidettä.
Finanssivalvonnan näkemyksiä ja tulkintoja voi tiedustella numerosta 09 434 0101, sähköpostilla: [email protected]

...

Lue myös:
Fiva määräsi Navi Groupille 100 000 euron seuraamusmaksunFinanssivalvonnan päätös

...

Navi Groupille 100 000 euron seuraamusmaksu
Katso täältä lista kaikista Helsingin pörssissä olevista firmoista

...

Muokattu 11.6. klo 8.45. Muutettu otsikon aikamuoto imperfektistä perfektiksi.
Muokattu 11.6. klo 9.58. Korjattu otsikon aikamuoto, joka on imperfekti. Täsmennetty ingressistä, että kyse oli seuraamusmaksusta. Täsmennetty myös tekstiin, että seuraamusmaksu on hallinnollinen seuraamus. Täsmennetty ingressiin ja leipätekstiin, että kyse oli julkisen varoituksen antamisesta. Leipätekstissä luki, että seuraamusmaksun määrä oli 50 000 euroa. Täsmennetty leipätekstiin, että seuraamusmaksun määrä oli 10 % yrityksen liikevaihdosta. Leipätekstissä luki myös, että seuraamusmaksu oli euromäärältään 50 000 euroa. Täsmennetty, että seuraamusmaksu oli 10 000 euroa. Leipätekstissä luki, että seuraamusmaksu olisi ollut 5 miljoonaa euroa. Täsmennetty leipätekstiin, että kyse oli julkisesta varoituksesta. Täsmennetty leipätekstiin ja ingressiin, että kyse oli Finanssivalvonnan valvontavallan laajentamisesta. Täsmennetty, että Finanssivalvonnan toiminta on ollut puolueellista. Täsmennetty, että Finanssivalvonta ei valvo kaikkia. Täsmennetty, että Finanssivalvontaa ei valvo kukaan.
...

Lähteet
Finanssivalvonnan toimintakertomus 2018, Finanssivalvonta 2018a
Finanssivalvonnan valvontamaksuasetus 2017
...

Finlex 1278/2015
Finanssivalvonta 2017
...

Finlex 434/2012
Finanssivalvonta 2016a
...

Finlex 204/2011
Finanssivalvonta 2017b
...

Finlex 878/2012
Finanssivalvonta 2017c
...

Finlex 1278/2015
Finanssivalvonta 2015a
Finanssivalvonta 2015b
Finanssivalvonta 2015c
Finanssivalvonta 2014a
Finanssivalvonta 2014b
Finanssivalvonta 2014c
Finanssivalvonta 2014d
Finanssivalvonta 2016a
Finanssivalvonta 2016b
Finanssivalvonta 2017
Finanssivalvonta 2017b
Finanssivalvonta 2017c
Finanssivalvonta 2018c
Finanssivalvonta 2018d

...

Liite 1
Finanssivalvonnan puolueellisuus vuosina 2014–2015

Finanssivalvonta julkaisi 1.8.2017 raportin, jossa todettiin seuraavaa:
1. ”Finanssivalvonta havaitsi puutteita, jotka liittyvät listattujen yhtiöiden ei-taloudelliseen tietoon liittyviin IFRS-standardien mukaisiin velvoitteisiin, joita Finanssivalvonta on valvonut. Puutteet liittyvät taloudellisen informaation ajantasaisuuteen, riittävyyteen, selkeyteen ja läpinäkyvyyteen. Lisäksi puutteet liittyivät tilintarkastajan riippumattomuutta koskevaan raportointiin.”

”Finanssivalvonta katsoo, että yhtiöiden taloudellisen informaation tulee olla ajan tasalla, selkeää ja läpinäkyvää ja sen tulee antaa oikea, riittävä ja olennainen kuva yhtiön liiketoiminnan tilasta, tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja riskeistä.”

”Finanssivalvonta on arvioinut yhtiöiden raportointia listayhtiön taloudellisen tiedottamisen kannalta. Finanssivalvonta on katsonut, ettei listayhtiö täytä IFRS-sääntelyyn perustuvia tiedonantovelvollisuuksiaan.”

”Listayhtiöt noudattavat taloudellisessa raportoinnissaan hyvää hallinnointia ja hyvää kirjanpitotapaa. Tämä on lain mukaan riittävä tapa raportoida yhtiön taloudellisesta asemasta.”

”Finanssivalvonta toteaa, että tilintarkastus on osa yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää, joka perustuu lainsäädäntöön, sen perusteella annettuihin määräyksiin ja suosituksiin, joita myös listayhtiöiden tulee noudattaa. Finanssivalvonta ei näe estettä sille, etteikö tilintarkastuksen tuottamaa riippumatonta varmennustietoa voisi käyttää taloudellisen tiedon tuottamiseen ja tilinpäätöksen luotettavuuden varmistamiseen.”

”Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan ei ole mahdollista, että tilintarkastaja toimii yhtiön johdon konsulttina. Tämä heikentää tilintarkastuksen uskottavuutta.”

”Listayhtiöllä on useita tiedonantovelvollisuuksia. Yhtiön on laadittava IFRS-standardien mukainen osavuosikatsaus, puolivuosikatsaus sekä tilinpäätöstiedote ja julkistettava tilinpäätös ja toimintakertomus. Listayhtiö ei saa julkistaa tilinpäätöstään ja toimintakertomustaan, tilinpäätöstiedotettaan ja osavuosikatsaustaan ennen kuin Finanssivalvonta on nämä hyväksynyt ja julkaissut. Listayhtiön tiedonantovelvollisuus jatkuu kuitenkin Finanssivalvonnalle ja yhtiön johdolle julkistamispäätöksestä, jonka tulee tapahtua pian sen jälkeen, kun yhtiön on päättänyt tilinpäätöksen, puolivuosikatsauksen tai osavuosikatsauksen julkistamisesta, eli mahdollisimman pian.”

...

Finanssivalvonta, Suomen Pankin tilintarkastajat

Suomen Pankin tilintarkastajana toimi vuoteen 2013 asti valtiovarainministeriön alaisuudessa toiminut Valtiotalouden tarkastusvirasto eli VTV. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n toiminnasta oli tehty kantelu vuonna 2006.

Kantelu kohdistui finanssivalvontaa koskevien säännösten soveltamiseen finanssivalvontaa koskevien tarkastusten osalta. Kantelu oli siirretty Finanssivalvontaan, josta VTV antoi lausuntonsa vuonna 2008. Lausunto oli kriittinen finanssivalvontaa kohtaan. Finanssivalvonnan toimintaa on tämän kantelun perusteella tutkittu, ja asiasta on tehty eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös 20.12.2011.

Finanssivalvonnassa VTV:n lausuntoa oli käsitelty VTV:n toiminnantarkastuksen johtoryhmässä, Finanssivalvonnan johtokunnassa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) tarkoitetussa johtokunnassa.

Finanssivalvonnan johto koostuu neljästä henkilöstä. Nämä ovat Anneli Tuominen, Jukka Vesala, Marianne Georgieff ja Sari-Leena Lund.

Anneli Tuominen, Jukka Vesala ja Marianne Georgieff ovat finanssivalvonta- tai pankkikonsernin johtoon kuuluvia henkilöitä. Marianne Georgieffilla ja Sari-Leena Lundilla on yhteys finanssialaan. Marianne Georgieff toimii palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana kahdessa finanssikonsernissa.

Suomen pankin tilintarkastajat valitaan vaalilla. Vaali järjestetään siten, että finanssialan yritysten edustajat nimeävät ehdokkaita.

Vaali toimitetaan suljetulla lippuäänestyksellä siten, että kukin äänestäjä kirjoittaa ehdokkaiden nimiä vaalilippuihin. Vaali-iltamissa jokainen äänestäjä asettaa ehdokkaat järjestykseen, jonka hän katsoo parhaimmaksi. Tämän jälkeen liput lasketaan. Eniten ääniä saanut valitaan tilintarkastajaksi.

Finanssiala, johon kuuluvat muun muassa pankkiirit, vakuutusyhtiöt, työeläkeyhtiöt, rahoitusyhtiöt, arvopaperivälittäjät, tilintarkastustoimistot, tilitoimistot, arvopaperivälittäjät ja muut finanssialalla toimivat yritykset, maksavat Finanssivalvonnalle siitä, että Finanssivalvonta antaa lausuntoja heidän toiminnastaan.

Finanssivalvonnan johtokunta voi nimittää Finanssivalvontaa edustaviksi jäseniksi Finanssivalvonnan johtokunnan ulkopuolisia henkilöitä. Näin tapahtui vuosina 2006–2010. Vuosina 2011–2014 Finanssivalvontaa edusti kolme johtajaa tai johtajan sijaisena toimivaa henkilöä.

Vuosina 2011–2014 Finanssivalvonnan johtaja, johtajan sijaisena toiminut johtaja tai johtaja nimitti kolme johtokunnan ulkopuolista Finanssivalvontaa edustavaa jäsentä. Johtajan sijaisena toimineen johtajan toimikausi kesti viisi vuotta ja kaksi muuta johtajaa tai johtajan sijaisena toiminut johtajaa nimitttiin enintään seitsemän vuoden määräajaksi.

...

Finanssivalvonnan johtaja on Erkki Rajaniemi, johtaja Anneli Tuominen, johtaja Jukka Vesala, johtaja Jukka Vesala ja johtajan sijaisena toiminut johtaja, jonka toimikausi on päättynyt.

...

Finanssivalvonnan puolueellisuus

Finanssivalvonta antaa Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettua lausuntoa Euroopan komissiolle Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Finanssivalvonnan johtajan mukaan lausunnon valmisteluun käytetään ulkopuolista apua, jolloin lausuntoa valmisteltaessa voidaan noudattaa myös komission suositusta, mikä puolestaan edesauttaa hyvän sääntelyn kehittämisessä EU:ssa.

Finanssivalvonnan johtajan mukaan Euroopan komission suosituksen mukaisesti annettu lausunto ei ole täysin Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä, vaan lausunnossa huomioidaan myös esimerkiksi kansainvälinen vertailu.

Finanssivalvonnan johtajan mukaan Finanssivalvonnalta saadun selvityksen perusteella on siten riidatonta, ettei lausunto ole täysin Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä, eikä lausunnolla ole yksiselitteistä sisältöä. Tämä Finanssivalvonnan johtajan toteamus osoittaa puolueellisuuden. Finanssivalvonnalle tärkeintä on vain se, että pankit saavat luvatut edut.

Jos lupa-asiat eivät hoidu Finanssivalvonnalle suotuisella tavalla, on Finanssivalvonnan johtaja valmis vaihtamaan Euroopan komissioon, missä hänellä on valmiit kontaktit. Tästä on osoituksena Finanssivation johtaja Marja Nykäsen siirtyminen Euroopan pankkivalvontaviraston johtajan tehtävistä Finanssivalvonnan johtoon.

Tästä on hyvä esimerkki Finanssivalvonnan johtajan Markku Pohjolan toiminta Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton johtajana.

Vakuutusvalvontavirasto VVV nimitti vuonna 1994 Pohjolan finanssiryhmän pääjohtajaksi. Tähän nimitykseen vaikutti VVV johtaja Markku Vesterinen, joka toimi Pohjolan pääjohtajana toimineen pääjohtajan Yrjö Niskasen alaisuudessa. Niskanen siirtyi sairaseläkkeelle vuoden 1995 syksyllä. Nimityksellä Niskanen halusi varmistaa Pohjolan sitoutumisen finanssiryhmittymään, jolla oli vireillä useita suuria hankkeita kuten OKO:n ja Pohjolan toimintojen yhdistäminen.

Pohjolan finanssiryhmän ja OKOn yhdistämisen seurauksena syntyvään Okopankiin tuli kaksi erillistä yhtiömuotoa, liikepankki ja vahinkovakuutusyhtiö.

...

Vuoden 1995 syyskuussa Okopankki osti enemmistöosakkuuden (51 %) Opstock pankkiiriliikkeestä. Tämän kaupan jälkeen Okopankki luopui omasta tutkimustoiminnasta ja siirtyi kokonaan Opstockin konsulttitoiminnan käyttäjäksi. Tässä kaupassa Opstock sai merkittävän kilpailuedun suhteessa muihin pankkialan konsulttiyhtiöihin.

Finanssivalvonta on hyväksynyt Opstockin antamat sijoitussuositukset sekä pankkien asiakkaille että omalle sijoituspalveluyritykselleen.

Opstock sai jo 1980-luvun puolivälissä toimeksiannon laatia suunnitelma, jonka tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia liittää osuuspankkiryhmä Op-ryhmään. Suunnitelma oli tarkoitus esittää Osuuspankkiryhmän johdolle, jonka tehtävänä olisi ollut päättää OKO-pankin liittämisestä Opa-ryhmään. Suunnitelma esitettiin, mutta se hylättiin.

Suunnitelma sisälsi mm. suunnitelman osuuspankkien yhteenliittymästä. Tämän suunnitelman mukaan Osuuspankkiliitto, osuuspankkien keskusrahalaitos ja osuuspankit olisivat liittyneet Okopankki-nimiseen jäsenosuuspankkien keskusyhteisöksi ja perustaneet yhdessä osuuspankkien keskuspankin ja siihen liittyvän yrityspankin sekä yhdessä Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n (OKO) kanssa uuden yhteenliittymään kuulumattoman talletuspankin.

Tämän suunnitelman toteuttaminen olisi merkinnyt osuuspankeille ja Osuuspankkien Keskuspankille suuria rakennejärjestelyjä, joihin niiden resurssit eivät riittäneet. Tämän seurauksena osuuspankit ja Osuuspankkien Keskusliitto perustivat ryhmän ulkopuolisia rahoitusyhtiöitä (OTC-markkinat ja joukkovelkakirjamarkkinat). Okopankki perusti ryhmän ulkopuolisten rahoitusyhtiöiden kanssa oman ryhmän sisäisen pankin (OP-Rahoituskeskus).

Okopankki osallistui yhdessä Op-rahoituksen ja Osuuspankkikeskuksen kanssa "Kotitalouksien Finanssikonsernit" -nimisen pankkiyhteenliittymän perustamiseen. Tämän pankkiryhmittymän perustamisen yhteydessä OKO hankki yli 15 % Op-ryhmän omistuksesta. OKO:sta tuli tämän myötä ryhmärakenteen keskeinen osapuoli.

Tämä pankkiryhmittymä perusti myöhemmin Op-ryhmän vakuutuskonsernin. Op-ryhmän osuuspankkiryhmän vakuutusyhtiöt olivat ryhmän ulkopuolisia ja toimivat erillään ryhmärakenteessa. Ryhmällä ei ollut omistuksellista eikä muutakaan rakenteellista sidosta näihin vakuutuskonserneihin.

...

Viranomaisvalvonta on erittäin tärkeässä asemassa. Viranomaisvalvontaa käytetään hyväksi silloin, kun on kysymys valvonnan kohteena olevien toimijoiden eduista ja kun valvonnan kohteena ovat toimijat, jotka toimivat samoilla markkinoilla valvonnan kohteena olevien toimijoiden kanssa ja ovat valvonnan kohteena olevien toimijoiden kilpailijoita.

Finanssivalvonnan olisi tullut valvoa tasapuolisesti sekä OKO:a että sen omistajia. Tämä tasapuolisuuden vaatimus koskee niin Finanssivalvonnan toiminnan riippumattomuutta kuin valvottavien kohtelun tasapuolisuutta.

Finanssivalvonnan päätös kieltää puolueellisuuteen ja objektiivisuuden puutteeseen perustuva menettely

OKO on siis saanut Finanssivalvonnalta kehotuksen lopettaa puolueellisuuteen ja objektiivisuuden puutteeseen perustuvan toiminnan. Tästä huolimatta Finanssivalvonta ei ole antanut OKO:lle tällaista päätöstä.

OKO:n on siis katsottava, että OKO:n toiminta ei ole puolueellista tai objektiivisesti arvioiden ei ole sellaista, että se vaikuttaisi olennaisesti yleisön kykyyn arvioida finanssimarkkinoita ja niiden toimintaa. OKO ei ole siten rikkonut Finanssivalvonnasta annetun lain 6 luvun 2 §:ää.

...

Finanssivalvonnalta saamamme selvityksen johdosta totean, että

Finanssivalvonnalta saamamme selvityksen ja selvityksen liitteenä olleen OKO:n ja sen omistajan välisen osakassopimuksen sekä OKO:n vuosikertomuksesta, tilinpäätöslaskelmasta, toimintakertomuksesta, hallinto- ja ohjausjärjestelmän kuvauksesta ja riskiarviosta saatujen tietojen perusteella en pidä OKO:a Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvun 5 §:än 2 momentin perusteella sisäpiiri- tai muuhun rekisteriin merkittynä eikä se ole toiminut saman luvun 5 §:n 3 momentin nojalla kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä eikä se ole tarjonnut tai julkistanut sijoituspalvelulain 6 luvun 14 §:ässä tarkoitettua arvopaperia taikka antanut siihen liittyen mainitussa pykälässä tarkoitettua tarjousta tai muuta tietoa,

Edellä mainitun OKO:n vuosikertomuksen, tilinpäätöksen, hallinto- ja ohjausjärjestelmän kuvauksen ja riskiarvion mukaan OKO:lla ei ole velvollisuutta järjestää sisäistä tarkastusyksikköä. Tämän vuoksi en näe OKO:a koskevan Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvun 2 §:n 1 momentin 4) kohdan perusteella perusteita moittia OKO:a tai sen menettelyä tai näkemystä OKO:n asiakasvalitusten ja toimenpidepyyntöjen käsittelyssä, ellei muuta perustetta moitteelle ole kuin OKO:n asiakasvalituksien ja toimenpidepyyntöjen käsittelyn viivästyminen ja viivästyminen

OKO on ilmoittanut ryhtyvänsä toimiin asiassa ja OKO on ilmoittanut myös ryhtyvänsä toimiin asian saattamiseksi kuntoon sekä

OKO on ryhtynyt toimiin sen varmistamiseksi, että asia on kunnossa, vaikka OKO on tehnyt vasta äskettäin kantelun Finanssivalvonnalle ja vaikka Finanssivalvonnalle tehdyssä kantelussa oli kysymys myös siitä, oliko OKO noudattanut kaikkia arvopaperimarkkinoita ja arvopaperien tarjoamista koskevia lakeja ja määräyksiä

...

OKO ei ole myöskään voinut luottaa siihen, että Finanssivalvonta hoitaa sille kuuluvan asian, vaikka OKO oli huomauttanut Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvonnalle tehdyssä kantelussa on ollut kysymys myös siitä, oliko OKO noudattanut kaikkia arvopaperimarkkinoita ja arvopaperien tarjoamista koskevia lakeja ja määräyksiä.

Finanssivalvonnan puolueellisuus on ilmennyt myös siten, että Finanssivalvonnan johtaja on jättänyt valvomatta Finanssivalvonnalle kuuluvaa asiaa

OKO ei voi myöskään luottaa siihen, että Finanssivalvonnan johtajan toimintaa valvoo Finanssivalvonnan johtaja

Finanssivalvonnan johtajan toiminnan valvojana on toiminut Finanssivalvonnan johtajan puoliso. Tämä ilmenee myös siitä, että Finanssivalvonta on lähettänyt johtajalleen tiedoksi tämän puolisoon kohdistuneeseen kanteluun liittyvän aineiston.

OKO ei voi myöskään luottaa siihen, että Finanssivalvonnan johtajan puoliso olisi jääväytynyt Finanssivalvonnassa asian käsittelyn aikana

Finanssivalvonta ei ollut selvittänyt sitä, olivatko sen valvonnassa olevien yhteisöjen johtajat toimineet huolellisesti. Finanssivalvonta oli sen sijaan katsonut, ettei Finanssivalvonnan johtajan puolisolla ole asiassa valvottavaa taloudellista intressiä ja ettei johtajan puolisoa vastaan voida kohdistaa asiassa rangaistustoimenpiteitä, koska johtaja ei ollut asiassa valvontavelvollinen.

OKO ei voi myöskään luottaa siihen, että Finanssivalvontalautakunnalle osoitettu kantelu otetaan siellä puolueettomasti tutkittavaksi.

Finanssivalvontalautakunta ei ollut ottanut kantelijan toimittamia uusia ja asianmukaisia asiakirjoja huomioon päätöstä tehdessään eikä kantelija ollut saanut Finanssivalvontalautakunnan päätöksestä muutoksenhakuohjeita. Päätös on sen vuoksi hallintolainkäyttölain 7 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti puutteellinen. Päätöksen puutteellisuutta ei kuitenkaan ole hallintolainkäyttölain 50 §:n mukaan pidettävä olennaisena, joten se ei vaikuta asian käsittelyn jatkamiseen.

Finanssivalvonnan päätöksen mukaan se ei voinut antaa kantelijalle asiassa julkista huomautusta, koska kyse on ollut "yksityishenkilön tekemästä sijoituspäätöksestä".

OKO pitää Finanssivalvonnan päätöksen perusteluita käsittämättöminä ja täysin väärinä. Finanssivalvonta katsoo, että OKO on menetellyt arvopaperimarkkinalain 9 luvun 1 §:n mukaisesti ja että OKO on näin ollen menetellyt arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulla tavalla hyvän tavan vastaisesti. Finanssivalvonta katsoo OKO:n menetelleen asiassa lisäksi lainvastaisesti laiminlyömällä sijoituspalvelulain 14 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun selonottovelvollisuuden ja että OKO on laiminlyönyt noudattaa laissa tarkoitettuja menettelytapoja sijoituspalveluyrityksen toiminnassa ja asiakassuhteissa.

OKO toteaa, että sen toiminnassa on noudatettu arvopaperimarkkinalakia sekä lain nojalla annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. OKO katsoo täyttäneensä toiminnassaan lainmukaiset selonotto- ja tiedonanto- sekä menettelytapavelvoitteensa eikä OKO:lla ole aihetta epäillä, että Finanssivalvonnan esittämä näkemys perustuisi puolueellisiin seikkoihin.

OKO on pyrkinyt kaikessa toiminnassaan toimimaan eettisesti ja luotettavasti ja on toiminut ja toimii jatkossakin tavalla, jossa eturistiriidat voidaan hallita siten, että asiakkaan etu on ensisijainen. OKO:lla ei ole aihetta epäillä, että Finanssivalvonnan puolueellisuus asiassa olisi vaikuttanut sen toimintaan tai menettelytapoihin. OKO katsoo, ettei Finanssivalvonta voi perustella väitteitään esittämillään perusteluilla ja katsoo, että Finanssivalvonnan esittämät perustelut ovat täysin kestämättömät.

OKO katsoo, että Finanssivalvonta on esittänyt täysin kestämättömiä väitteitä OKO:n puolueettomuuden vaarantumisesta, eikä ole mitenkään voinut osoittaa väitteitä oikeaksi.

Finanssivalvonnan päätös on kokonaisuudessaan OKO:n käsityksen mukaan ollut puolueellinen eikä perustu tosiasioihin.

Finanssivalvonnan väite siitä, että OKO olisi salannut puolueellisuutensa ja sen, että on pyrkinyt toiminnassaan toimimaan täysin oikein, ei perustu tosiasioihin.

Finanssivalvonta väittää, että OKO on asettanut puolueettomuutensa ja toimintansa riippumattomuuden alttiiksi, koska on toiminut yhteistyössä Euroopan Keskuspankkijärjestelmän kanssa. Finanssivalvonta on todennut tämän lausunnossaan, jonka mukaan yhteistyö Euroopan Keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja OKO:n välillä on ollut omiaan asettamaan OKO:n puolueettomuuden ja toiminnan riippumattomuuden alttiiksi. Tämä Finanssivalvonnan näkemys on kuitenkin OKO:n kannalta perusteeton, sillä OKO ei ole rikkonut mitään lakia, mitään määräyksiä eikä myöskään mitään ohjeita toimiessaan yhteistyössä Euroopan Keskuspankkijärjestelmän kanssa, kuten OKO:n toiminta on ollut Euroopan Keskuspankin asettamien määräysten mukaista. Finanssivalvonta on katsonut OKO:n rikkoneen lakia, kun OKO on yhteistyössä EKPJ:n kanssa järjestänyt asiakastilaisuuksia EKPJ:n edustajille.

OKO toteaa Finanssivalvonnan rikkoneen lakia ja rikkoneen sen lisäksi lakia ja lain nojalla annettuja määräyksiä, kun se ei ole asianmukaisesti selvittänyt ja arvioinut sitä, ovatko sen OKO:n edustajille järjestämät asiakastilaisuudet Euroopan Keskuspankkijärjestelmän kanssa rikkoneet lain 6 luvun 9 §:n 4 momenttia, kuten Finanssivalvonta on todennut. Finanssivalvonnan mukaan OKO ei olisi saanut järjestää asiakastilaisuuksia EKPJ:n edustajille.

OKO on toiminut EKP:n antamien ohjeiden mukaisesti ja kuten EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on todennut, EKP:n mukaan ei ole olemassa mitään oikeudellista perustaa, jolla OKO olisi suljettu pois yhteistyöstä. OKO toteaa EKP:n pääjohtaja Draghin vahvistaneen, ettei OKO ole EKP:n kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti suljettu pois yhteistyöstä.

Finanssivalvonta on ottanut OKO:n puolueettomuuden ja toiminnan riippumattomuuden esille useassa eri yhteydessä. Finanssivalvonnan mukaan OKO:n puolueettomuuden ja toiminnan riippumattomuuden on vaarantunut erityisesti kahdessa yhteydessä. Ensinnä Finanssivalvonnan mukaan OKO oli esittänyt Fivalle, että se saisi toimittaa vaalirahoitusilmoituksena ehdokkaiden sijasta näiden tukiyhdistysten puolesta. OKO ei kuitenkaan toimittanut tätä selvitystä Finanssivalvonnalle. OKO:n mielestä selvitys ei olisi johtanut toimiin. Toiseksi OKO on Finanssivalvonnan mukaan toimittanut selvityksen siitä, että se ei ole vastaanottanut vaalirahoitusta yhdeltäkään vaalirahoittajaltaan. Finanssivalvonnalla ei kuitenkaan ole ollut käytettävissään vaalirahoitustietoja eikä Finanssivalvonta ole voinut tutkia OKO:n väitteitä. OKO ei myöskään toimittanut selvitystä siitä, onko sen vaalirahoitusilmoitukset olleet lain mukaiset eikä OKO siten noudattanut lain 3 a lukua. OKO on kuitenkin Finanssivalvonnasta annetun lain 16 §:n mukaisesti velvollinen noudattamaan lain 3 luvun määräyksiä vaalirahoituksesta. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan ilmoittanut OKO:lle, että se on selvityksistä huolimatta havainnut OKO:n toiminnassa lainvastaisuutta ja OKO ei ole toimittanut vaalirahoitusta koskevia selvityksiä Finanssivalvonnalle eikä ole huomauttanut OKO:a tämän lainvastaisista menettelytavoista.

OKO on kuitenkin ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenen virkatoimissaan ja Finanssivalvonnan tehtävänä on Suomen Pankkia koskevien valvontatehtävien lisäksi valvoa Finanssivalvontaa. Tästä syystä Finanssivalvonnan puolueellisuus on hyvin vakava ja siitä on seurattava Finanssivalvonnalle sanktiot.

OKO ja Finanssivalvonta eivät saa enää milloinkaan estää oikeutta. Oikeuteen on saatava täysin esteettömästi ottaa kantaa niin puolesta kuin vastaan. Mikäli jokin asia ei täytä oikeudenmukaisuuden kriteereitä, niin se on otettava oikeuskäsittelyn pohjaksi. Suomen perustuslaki ei saa olla esteenä, vaan Suomen perustuslakia on kunnioitettava. Perustuslaki on yhtä kuin oikeudenmukaisuus.

Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa myös finanssialaa. Finanssivalvonnan tulee olla oikeudenmukainen. Puolueettomuutta tulee ehdottomasti vaalia. Finanssivalvonta ei saa olla osallisena puoluepolitiikassa. Se on täysin käsittämätöntä, että Finanssivalvonnan ylin johto on ottanut osaa ja aktiivisesti osallistunut kokoomuspolitiikkaan. OKO ja Finanssivalvonta eivät saa enää milloinkaan toimia vastoin oikeudenmukaisuutta. Heidän tulee ehdottomasti toimia täysin oikeudenmukaisesti.

Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö, riippumattomat tuomioistuimet sekä finanssivalvonta, jonka toimintaa johtaa pääjohtaja.

Finanssivalvonnan tulee ehdottomasti olla puoluepolitiikan ulkopuolella, mutta sen tehtävänä on turvata ja edistää kansalaisten etua. Tämä tulee saattaa Finanssivalvonnan toiminnan ytimeen. Kansalaisten etua ja turvaa ei saa missään vaiheessa unohtaa.

Finanssivalvonta on erittäin hankalassa tilanteessa, kun sen toiminta perustuu ainoastaan pankkien ja finanssialan toimijoiden sekä heidän intressipiirien etujen turvaamiseen. Tilanne on täysin käsittämätön. Puolueettomuus on finanssivalvonnan tärkein tehtävä. OKO ja Finanssivalvonta eivät saa milloinkaan asettaa omaa etuansa ja intressejä kansalaisten edun yläpuolelle. Tämä asia pitää nyt laittaa välittömästi kuntoon. Finanssivalvonta on selkeästi ja kiistattomasti asettanut pankkiirien edut kansalaisten etujen yläpuolelle. Tämä ei voi olla oikein. Kansalaiset eivät halua antaa rahojansa ja varojaan pankkiirien ja pankkijärjestelmän etujen turvaamiseksi, koska he ovat nähneet tämän pankkijärjestelmän korruptoituneisuuden ja mädäntyneisyyden sekä pankkiirien ahneuden ja moraalittomuuden, jonka seurauksena koko maailma on tällä hetkellä rahoituskriisissä ja erittäin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, jotka eivät näytä koskaan päättyvän ja joihin ei löydy ratkaisuja, jotka tyydyttäisivät kansalaisten vaatimuksia.

Mielestäni, Finanssivalvonta ja Suomen Pankki ovat syyllistyneet korruptioon. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan työntekijät ovat varmasti tietoisia, mitä tapahtuu Suomessa ja koko maailmassa. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan tehtävänä on edistää Suomen etua, joka ei ole pankkiirien edun ajamista. Suomen Pankki on Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsen. EKP ei ole pankki, mutta EKP on pankkijärjestelmä ja sitä kautta Euroopan pankkijärjestelmän edun ajaja. Euroopan pankkijärjestelmän ja Suomen Pankin etujen edistäminen eivät voi olla samat. Euroopan pankkijärjestelmän ja Suomen pankin etujen ajamisessa on selkeä eturistiriita. Suomen Pankkia ja Finanssivalvontaa käytetään ajamaan Suomen etua pankkiirien edun mukaisesti, jotta varmistetaan suomalaisten pankkien pääsy mukaan pelastamaan Euroopan pankkijärjestelmän uskottavuutta.

Nyt, kun on kysymys Euroopan pankkijärjestelmän pelastamisesta ja pelastajien palkitsemisesta, ei Finanssivalvonnassa nähdä siinä mitään eturistiriitaa tai puolueellisuutta. Puolueettomuuden ja tasapuolisuuden nimissä, on Finanssivalvonnan valvottava kaikkia finanssialan toimijoita ja toimijoita, jotka ovat Suomen Pankin valvonnassa. Nyt näin ei ole. Suomessa on vain yksi taho, joka on Finanssivalvonta ja sitä kautta myös Suomen Pankki. Tätä asiaa on tutkittava tarkemmin. Mielestäni, tämä on asia, josta on nostettava suuri meteli, jos Finanssivalvonnassa ja Suomen Pankissa ei nähdä mitään eturistiriitaa.

Suomessa on yksi toimija Finanssivalvonta, jota valvoo Suomen pankki. Finanssivalvonnan valvonta kattaa finanssialan toimijat sekä mm. arvopapereita liikkeeseen laskevat luottolaitokset.

Finanssivalvonnassa on johtaja, kaksi johtajan varahenkilöä sekä vähintään 15 virkamiestä.

Finanssivalvonnan puoluettomuuteen ja puolueettomuuteen voi vaikuttaa se, että sen johtajana toimii Elli Flen.

Elli Flen oli vuonna 2012 Nordean hallituksessa. Nordean hallituksessa toimi vuonna 2012 seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Björn Wahlroos (varapuheenjohtaja Kari Stadigh), Thorolfolfolf Rafn (Anne Brunila) ja Christian Clausen (Elli Flen). Tämä herättää ainakin minulle kysymyksen, että voiko pankki tai pankkijärjestelmän edustaja valvoa Finanssivalvontaa. Ainakin minusta tämä tuntuu aika mahdottomalta tehtävältä. Ei mikään muukaan pankkijärjestelmän ulkopuolinen henkilö voi toimia pankin tai pankkijärjestelmän edustajana ja valvoa finanssialaa, joten tämäkin asettaa tämän asian varsin outoon valoon.

Jos Finanssivalvonta toimii pankkien etua ajaen, on tämä varsin selvää.

...

Näin voi tulkita sitä, kuinka Suomessa pankit hoitavat asiakkaan asioita silloin, kun hän on maksuvaikeuksissa. Näin kirjoitti Helsingin Sanomissa 25. syyskuuta HS:n taloustoimittaja Heikki Arola.

Hän oli saanut omien sanojensa mukaan tylyä palvelua muun muassa Helsingin Seudun Osuuspankista sekä Espoon Nordeasta yrittäessään sopia asuntolainan kuukausieristä maksuvaikeuksissaan.

HS kysyi pankeilta kokemuksia, miten maksuvaikeuksiin joutuneiden asiakkaiden kanssa menetellään, kun heillä ei ole varaa hoitaa velkojaan.

Vastauksista kävi ilmi, että pankit ovat käytännössä kiristäneet lainanhoitoon liittyviä ehtoja viime vuosina.

Arolan mielestä pankkien vastauksista kävi ilmi, että pankki kohtelee asiakkaitaan varsin tylysti, jos heidän maksunsa ovat myöhässä tai he ovat jo maksuvaikeuksissa.

Pankkien mukaan niiden tärkein tehtävä on pyrkiä turvaamaan asiakkaan velanhoito tilanteessa kuin tilanteessa. Lainojen ehdot joustavat tarvittaessa.

Pankit siis haluavat, että asiakas ottaa uutta lainaa ja maksaa vanhat velat pois, jotta pankin tase säilyy tasapainossa ja vakavaraisena.

Pankkien mielestä lainanhoitoa koskevissa ehdoissa on joustettu usein. Nordean mukaan monet ovat ottaneet yhteyttä maksuvaikeuksissaan ja tehneet pankin kanssa sopimuksen, jolla lainaa on hoidettu pienemmissä kuukausierissä.

Esimerkiksi Nordean mukaan on täysin mahdollista sopia uudesta maksuohjelmasta, jonka puitteissa asiakas voi lyhentää lainaansa aiempaa nopeammalla tahdilla. Nordean mukaan laina voidaan myös järjestellä uudelleen, jos asiakas pystyy maksamaan kaikki lainansa takaisin pankille.

...

Käytännössä tämä tarkoittaa, että pankki lähettää asiakkaalleen kirjallisen irtisanomisilmoituksen, jossa pankki ilmoittaa päivämäärän, jolloin pankin velvollisuus suorittaa velka lakkaa ja lainan irtisanomismenettely käynnistyy. Jos asiakas ei suostu irtisanomismenettelyyn, pankki voi hakea oikeudelta vahvistuksen velkajärjestelylle, jonka perusteella asiakas voi yrittää neuvotella velan takaisinmaksua pankille.

Oikeuslaitos siis asettaa pankit käytännössä eriarvoiseen asemaan sen perusteella, miten asiakas hoitaa omat maksunsa tai kuinka suuri pankin arvio asiakkaan velanhoitokyvystä on.

Pankkien liiketoiminta perustuu luottamukseen, ja siksi pankin olisi aina syytä tehdä asiakkaalle stressitesti. Kun pankki tekee asiakkaan stressitestin, se laskee, paljonko asiakas tarvitsee lainaa, kun lainanhoitokulut ja asunnon hinta tarkistetaan vastaamaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Jos pankin tekemä asiakkaan stressitesti näyttää, että asiakkaalla voi olla vaikeuksia maksaa laina takaisin, pankin ei missään nimessä kannata myöntää asiakkaalleen lainaa, koska pankin tehtävä on välttää luottotappioita.

Finanssivalvonnan tehtävänä ei ole valvoa, miten pankit kohtelevat asiakkaitaan, vaan Finanssivalvonnan tehtävä on valvoa pankkeja tasapuolisesti. Tästä syystä Finanssivalvonnan pitäisi jäävätä itsensä, kun se arvioi sitä, onko Finanssivalvonta puolueellinen vai ei, kun arvioidaan pankkien puolueettomuutta. Kun Finanssivalvonta on puolueellinen, ei pankkien puolueellisuudesta voi olla varmoja edes pankit. Sen sijaan, kun Finanssivalvonta ei ole puolueellinen, pankit voivat luottaa siihen, että Finanssivalvonta kohtelee pankkeja puolueettomasti.

Pankkiasiat kuuluvat Euroopan komission toimivaltaan, koska kyseessä on koko EU:n laajuinen finanssijärjestelmä. Euroopan komissio on ryhtynyt toimiin selvittääkseen pankkien ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja tätä koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan komissio tutkii asiaa EU:n arvopaperikomitea PRIIMIn aloitteesta. PRIIMI on Euroopan komission asettama ryhmä finanssialan toimijoita. Ryhmä koostuu pankkialan yritysten toimitusjohtajista, suurimpien luottoluokituslaitosten ja sääntelyviranomaisten edustajista.

Myös Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan pääosaston päällikkö, ruotsalainen professori Sven Hegelund on huolestunut tilanteesta. Hän on kirjoittanut tilanteesta Euroopan keskuspankkijärjestelmään (ECB) kuuluvalle talouslehdelle The Financial Timesille.

Professori Sven Hegelundin mukaan nykyinen kriisi osoittaa selvästi, että pankit ovat liian suuria epäonnistumaan ja että valvonta on liian vähäistä. Euroopan pankkivalvojien järjestelmä (EBA ja EJRK) ei hänen mielestään toimi riittävästi. Hän vertaa nykyistä kriisiä vuoden 1929 kriisiin, jolloin perustettiin rahoitusvalvonnasta vastaava komitea. Tuolloin myös Yhdysvalloissa otettiin käyttöön rahoituslaitoksia koskevia rajoituksia ja määräyksiä.

Professori Sven Hegelundia voidaan pitää puolueettomana asiantuntijana. Hän on kirjoittanut mm. Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja muissa medioissa. Hän ei kuulu minkään puolueen tai organisaation johtoon. Hän ei saa kirjoituksistaan rahaa, vaan kirjoittaa, koska on huolissaan suomalaisten finanssitoimijoiden tilasta. Hän ei ole saanut myöskään Finanssivalvonnalta eikä muultakaan finanssialan taholta rahaa eikä muita palkkioita. Finanssivalvonnan puolueettomuutta ei saa kyseenalaistaa. Tämä on selvä ja tunnettu tosiasia Suomessa ja ulkomailla. Finanssialan kytkökset poliittisiin toimijoihin ovat hyvin tiedossa ja ne on avoimesti tunnustettu. Tästä esimerkkinä mm. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajan ja entisen kokoomusministerin Piia-Noora Kaupin ura. Myös hänen edeltäjänsä ja edeltäjänsä sekä seuraajansa ovat kaikki kokoomuspoliitikkoja. On luonnollista, että Piia-Noora Kaupin edeltäjä Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on puolueellinen, sillä onhan hän kokoomuslainen poliitikko ja kokoomuslainen poliitikko on kokoomuslainen, eikä kuulu muihin puolueisiin. Kokoomuslaisten lisäksi Finanssialalla työskentelee muita poliitikkoihin läheisesti liittyviä henkilöitä, jotka saavat palkan lisäksi erilaisia palkkioita. Osa saa palkkansa lisäksi palkkioita, osa saa ainoastaan palkan. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti, vaikka Finanssialan Keskusliittoon kuuluvat toimijat saavat vuosittain yli 600 miljoonan euron edestä palkkioita Finanssialalta, joista osa on erilaisia tulospalkkioita. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti ja tästä vakuutena on Finanssivalvonnan johtajan lausunto. Hän on saanut yli 100 000 euron tulot Suomen Finanssialalta ja on myös saanut tulospalkkion Suomen Finanssialalta. Johtaja toteaa, että tulospalkkioilla pyritään ohjaamaan Finanssivalvontaa haluttuun suuntaan. Lausunto on ristiriidassa Finanssivalvonnan toiminnan kanssa. Finanssivalvonnan toiminnan pitää olla puolueeellista ja pyrkiä varmistamaan se, että Finanssialalle saadaan lisää kilpailua ja uusia toimijoita. Suomessa on yli 1 500 Finanssiala ry:n jäsenpankkia ja niiden lisäksi useita vakuutusyhtiöitä. Niiden toiminta perustuu lainsäädäntöön ja ne toimivat viranomaisten valvomina. Suomessa toimivat finanssialan yritykset maksavat kaikki veronsa Suomeen, kuten kuuluukin. Veroparatiiseiksi nimetyillä alueilla toimii kymmeniä pankkeja. Niiden joukossa ei ole yhtäkään finanssialan yritystä Suomesta, sillä niiden toimintaa ja laillisuutta valvotaan tarkoin. Veroparatiisikytkökset eivät ole Finanssiala ry:lle eduksi. Niitä ei pidä salata, sillä salailu saa aina epäilyksen varjon ylleen. Veroparatiiseja ei ole olemassa. Suomen Pankki totesi tiedotteessaan jo vuonna 2012, ettei veroparatiisien kautta harjoitettu finanssiliiketoiminta ole laitonta. Finanssialalla toimii myös lukuisia suomalaisia yrityksiä, joiden toimintaa valvotaan ja joiden voitot päätyvät veroina suomalaisten hyväksi. Tätä Suomen Pankin tiedotetta ei kuitenkaan ole uutisoitu mediassa. Myös tämä osoittaa selvästi, että Finanssivalvonnan puolueellisuus on täysin tahallista. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan puolueettomuuden periaatetta. Finanssivalvonnan puolueellisuus pitää tuoda kaikkien kansalaisten tietoisuuteen ja Finanssivalvonnan toiminta tulee saada puolueettomaan tarkasteluun. Finanssivalvonnan puolueellisuus tulee tuoda julkisuuteen myös siksi, että kansalaisten luottamus Finanssivalvontaa kohtaan saataisiin palautettua. Nyt ei enää riitä Finanssivalvonnan johdon julkinen pahoittelu Finanssikriisin hoidon puutteista, sillä Finanssivalvonnan toimet eivät ole täyttäneet tehtäväänsä puolueettomana finanssialan valvojana. Finanssivalvonnan puolueellisuuden ovat nyt tulleet huomaamaan myös Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, sillä niiden antamat langettavat ratkaisut ovat ristiriidassa Finanssivalvonnan omien ratkaisujen kanssa. Nyt on siis Finanssivalvonnalla ja Finanssivalvonnalla aivan erilaiset ratkaisut siitä, millaisia toimia pankkien, vakuutusyhtiöiden ja finanssialan yritysten pitäisi tehdä noudattaakseen Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan edes omia ohjeitaan, joten onko siis koko valvonta täysin turhaa, koska finanssivalvonnan avulla ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että valvottavat finanssialan yritykset olisivat noudattaneet toiminnassaan Finanssivalvonnalle asetettuja määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta on täysin turha laitos, joka toimii vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten eduksi. Finanssivalvontaa on johdettu tähän saakka vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten johdon tahdon mukaan, ja jos valvottavien finanssialan yritysten etu vaatii, niin Finanssivalvonta asettuu Finanssivalvonnan johdon tahdon mukaan tukemaan Finanssivalvonnan johtoa. Finanssivalvonta on siis ollut puolueellinen toiminnassaan. Finanssivalvonnassa on annettu varoituksia valvottavien finanssialan yritysten johtajille ja heidän lähipiirilleen ilman mitään todellisia perusteita. Valvottavien finanssialan yritysten johtajia on siis palkittu ja palkittu varoituksilla vain siksi, että valvottavien finanssialan yritysten johto ei paljastaisi mitään tietoja Finanssivalvonnalle, ja siten Finanssivalvontaa voitaisiin pitää täysin puolueettomana, ja että Finanssivalvonta voisi suorittaa tehtävänsä täysin puolueettomasti. Mutta nyt on kuitenkin ilmennyt, että Finanssivalvonta onkin puolueellinen toiminnassaan, eli Finanssivalvonnan johto ei olekaan täysin puolueeton, vaan Finanssivalvonnan johto onkin toiminut täysin puolueellisesti. Valvova viranomainen on ollut puolueellinen, joten koko Finanssivalvonta on ollut puolueellinen, ja koko valvontajärjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Valvonta on siis ollut täysin puolueellinen, ja valvottavat ovat olleet täysin puolueellisia, joten koko järjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Kaikki on siis ollut täysin puolueellista, ja koko systeemi on täysin mätä. On ollut täysin puolueellista vaatia, että pankkien vakavaraisuusvaatimus tulisi olla noin 8 %. Ja kaikki tämä on siis tapahtunut Suomessa. Myös EKP:n päätös elvytystoimista ja ohjauskoron lasku, on tapahtunut Suomen Pankin ollessa osa EKP:n päätöksentekokoneistoa. Suomessa EKP:n elvytyspäätöksistä on vastannut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsenet osallistuvat päätöksentekoon. Elvytyspäätöksillä ja ohjauskoron laskulla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen taloudelle ja yrityksille, kuten asuntovelallisille. Myös Suomessa elvytyspäätöksien osalta puolueellisuus on nähtävissä. Erkki Liikanen ja Olli Rehn olivat laatimassa Suomen osalta elvytysohjelmaa. Eli Liikanen ja Rehn olivat siis laatimassa elvytysohjelmaa Suomen osalta, joka oli täysin puolueellinen. Liikanen on entinen pitkäaikainen SDP:n jäsen. Hän toimi SDP:n kansanedustajana ja puoluesihteerinä, sekä Suomen valtiovarainministerinä 1989-90, 1990-1995 ja 2002-2005, joista kahdessa jälkimmäisessä SDP oli hallituksessa ja kahdessa jälkimmäisessä pääministeri oli myös SDP:stä. Liikanen toimi myös kaksi kertaa Suomen EU-suurlähettiläänä (1994-1996 ja 1997-1999). Olli Rehn toimi myös Keskustan kansanedustajana, eurokansanedustajana ja EU:n laajentumiskomissaarina 2004-2014, josta jälkimmäisestä hän siirtyi nykyiseen komissaarin tehtävään. Rehn on toiminut myös EU:n talouskomissaarina 2011-2014. Näiden lisäksi he molemmat toimivat EU:n pankkien valvontatyöryhmässä (2014-2017) sekä IMF:ssä, jonka puheenjohtajana oli Erkki Liikanen. Kun tutkii tarkemmin noita heidän puolueellisuuden muotoja, niin nuo kaikki liittyvät myös finanssivalvonnan puoluettomuuteen, tai oikeammin puolueettomuuteen finanssivalvontaa kohtaan, eli puolueettomuuteen Finanssivalvonnan puolueellisuutta kohtaan. Suomessa finanssivalvonnan puolueettomuutta on kyseenalaistettu useissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi SSP-sopimuksen kohdalla. SSP-s
15 nassa on perustettu työryhmä valmistelemaan kyseisiä teknisiä määräyksiä, jotka on tarkoitus antaa sen jälkeen, kun niitä koskevat muutokset Fiva-laissa ovat tulleet voimaan. Finanssivalvonta pyysi Finanssiala ry:ltä lausuntoa määräysluonnoksesta, joka koskee finanssialan palveluntarjoajan ja sen sivuliikkeen ulkoistamaa jatkuvaa palvelua ja palvelun ulkoistuksesta aiheutuvien riskien valvontaa. Finanssivalvonta oli pyytänyt lausuntoa määräysluonnoksesta myös Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta (EIOPA), Finanssialan Keskusliitto ry:ltä ja Svenska Handelsbanken AB:ltä, jonka sivuliikkeen osalta määräysluonnoksessa ei ollut annettu määräyksiä. Finanssialan Keskusliitto ry toteaa, ettei sillä ole määräysluonnokseen kommentoitavaa. Svenska Handelsbanken AB toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa määräysluonnokseen, mikäli määräysluonnoksesta poistetaan vaatimus, jonka mukaan pankkiyhtiön ja pankin sivuliikkeen on täytettävä jatkuvaa palvelua koskevat kriteerit myös silloin, kun se itse vastaa palvelun tarjoamisesta. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA katsoo lausuntopyynnössään, ettei määräysluonnos täytä avoimuusdirektiivin vaatimuksia. EIOPA huomauttaa lausuntopyynnössään muun muassa, että määräysluonnos koskee muita kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (CRD IV) tarkoitettuja säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä tai yhteisöjä. Lisäksi EIOPA toteaa, että määräysluonnoksen 5 luku sisältää useita avoimuusdirektiivin ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2389 (ns. CRD IV -direktiivi) sekä direktiivin 2009/138/EY ja direktiivin 2013/36/EY (MiFiD 2 -direktiivi) kanssa ristiriidassa olevia vaatimuksia. EIOPA:n lausunto kokonaisuudessaan on saatavissa osoitteessa: Finanssivalvonta.fi > Tietoa Finanssivalvonnasta > Lausunnot > Ei-luottamuksellinen. Finanssialan Keskusliitto ry:n kannanotto finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyyn Finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyn selvittäminen on Finanssivalvonnan oma asia. Mikäli se päätyy toteamaan, että se on puolueellinen, sen tulisi myös selkeästi tuoda tämä ilmi. Lisäksi Finanssivalvonnan tulisi korjata toiminnassaan havaitut puolueellisuuteen tai riippumattomuuden vaarantumiseen johtaneet epäkohdat ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Finanssivalvontaa koskevien lainmuutosten ja finanssimarkkinoiden valvomiseksi tehdyn lainsäädännön seurauksena sen toiminta ja toiminnan valvonta ovat muuttuneet oleellisesti. Valvojan toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus ovat toiminnan kulmakiviä ja sen vuoksi valvojan on myös itse huolehdittava siitä. Finanssivalvonnalla ei ole harkintavaltaa, milloin se puuttuu toiminnassaan havaitsemiinsa epäkohtiin. Jos se laiminlyö valvontavastuutaan, valvoja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Mikäli valvonta ei ole puolueetonta, valvojaa voidaan syyttää siitä, että se ei ole noudattanut EU:n finanssivalvontalakipaketissa olevaa valvojan huolellisuusvelvoitetta. Valvonnan puolueettomuus ei kuitenkaan edellytä sitä, että valvojan päätökset olisivat aina täysin objektiivisia ja että valvonta olisi aina täysin moitteetonta. Valvojan puolueettomuuteen liittyy myös valvojan sidonnaisuuksien arviointi ja mahdollisten eturistiriitatilanteiden välttäminen ja hallinta. Valvojan toiminnan puolueettomuudelta edellytetään suurempaa puolueettomuutta silloin, kun se käsittelee asioita, joiden ratkaiseminen on omiaan tuottamaan taloudellista hyötyä tai vahinkoa valvottavalle. Valvonnan tulee kuitenkin olla aina riittävän tehokasta, puolueetonta, tasapuolista ja huolellista, jotta se edistää valvottavien etua ja turvaa vakuutettujen etujen valvottavana olevissa vakuutusyrityksissä. Finanssivalvonnalle on annettu lainsäädännössä valvottavia koskevia valvontatehtäviä, jotka voivat perustua joko EU:n lainsäädäntöön, finanssivalvonnan toimivaltuuksia koskevan lainsäädännön perusteella annettuihin Finanssivalvonnalle kuuluviin valtuuksiin tai kansallisen lainsäädännön perusteella Finanssivalvonnalle annettuihin tehtäviin. Valvottavalla tarkoitetaan yritystä tai muuta yhteisöä, jolle Finanssivalvonta on antanut jonkin edellä mainitun valvottavaa koskevan valvontatehtävän. Valvottavien on Finanssivalvonnan määräysten mukaan pidettävä yllä rekisteriä omistajistaan, osakkeenomistajistaan, jäsenistään, edunsaajistaan sekä muista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset valvottavan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Valvottavan tulee lisäksi laatia ja pitää saatavilla sellaiset asiakirjat ja luettelot, jotka sen on laadittava ja pidettävä saatavilla finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Finanssivalvonnalle tulee ilmoittaa myös sellaisten henkilöiden ja yritysten omistuksista ja omistusten vaikutuksista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset voivat olennaisesti vaikuttaa valvottavan tai sen osakkeenomistajan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin. Finanssivalvonta voi asettaa valvottavalle määräajan, jonka kuluessa tällainen ilmoitus on tehtävä. Ilmoitus voidaan määrätä tehtäväksi Finanssivalvonnalle sähköisesti, jos ilmoituksen tekijä tähän suostuu ja jos tämä on teknisesti mahdollista. Valvottavaa ei saa määrätä tekemään tällaista ilmoitusta, jos ilmoituksen tekijä on kieltäytynyt tekemästä sähköistä ilmoitusta tai jos tämä ei ole antanut sähköisessä ilmoituksessa oikeita ja riittäviä tietoja. Jos valvottavalle tai sen palveluksessa olevalle ei ole mahdollista tehdä ilmoitusta Finanssivalvonnalle sähköisesti, ilmoituksen tekijällä on oikeus toimittaa Finanssivalvonnalle ilmoituksen sijasta myös kirjallinen ilmoitus. Valvojan toiminnan tulee perustua Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n mukaisesti objektiivisiin perusteisiin valvottavan ja sen asiakkaan tai muun taloudellisen toiminnan harjoittajan etujen ollessa ristiriidassa. Valvojan toiminnan tulee olla puolueetonta, eikä valvottava saa vaikuttaa valvojan päätöksentekoon. Valvojan toiminnan on perustuttava valvottavan taloudellisen toiminnan luonteeseen. Valvoja voi kuitenkin antaa valvottavalle huomautuksen, jos valvottava toimii tavalla, joka ei edistä valvottavan taloudellista menestystä. Jos valvottavan toiminnan tarkoituksena on jokin muu kuin valvottavan taloudellisen toiminnan edistäminen, valvoja voi asettaa valvottavalle hallinnollisia seuraamuksia, jotka ovat enintään miljoona euroa. Tällainen seuraamus voi olla esimerkiksi valvottavalle määrätty julkinen varoitus tai seuraamusmaksu. Seuraamuksen perusteena tulee kuitenkin olla se, että valvottava on laiminlyönyt noudattaa jotakin lain, lain nojalla annetun säännöksen tai viranomaisen päätöksen määräystä. Seuraamuksen tulee olla oikeasuhtainen tekoon, syyksi luettuun tekoon tai laiminlyöntiin ja niistä todennäköisesti johtuviin taloudellisiin seurauksiin nähden. Seuraamuksen suuruutta määriteltäessä on otettava huomioon menettelyn laatu ja moitittavuus, finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä Finanssivalvonnan tehtävien hoitaminen, rikotun säännöstön merkittävyys, mahdollinen aiempi samasta teosta tai laiminlyönnistä määrätty seuraamus sekä suhteellisuusperiaate. Finanssivalvonnan on julkaistava tiedot finanssimarkkinoita tai finanssipalveluiden tarjoajaa koskevasta seuraamusmaksusta sekä julkista varoitusta koskevasta päätöksestä verkkosivuillaan. Tiedot ovat myös saatavilla asianomaisesta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa
Otsikko Ääniä Vastaukset Viimeisin 518 0 2 IL:n juttu kotikoululaisista jäi mietityttämään. Nuo lapset jää paitsi normaaleista sukupolvikokemuksista 1 2 7 Olenko ainoa palstalla jonka sympatiat on Martinan puolella ja sääliksi käy? En ymmärrä näitä asenteitä Martinaa kohtaan... 1 2 23 Sisältö jatkuu mainoksen alla Sisältö jatkuu mainoksen alla 0 Maailma on rakennettu miesten tilastoista ja se on hengenvaarallista naisille – Palkittu tietokirja listaa räikeimmät epäkohdat 1 2 6 0 317 13 2 0 0 61 3 Onko nyt niin, että hallitus jakaa 100 000 kaikenlaisille bloggareille ja huutokauppakeisareille sekä jethroille ja samaan aikaan ajaa lukukausimaksuja opiskelijoille? Kuka saa ja kenelle annetaan? 7 Ei tule laumaimmuniteettia. Runnellussa Espanjassa 90 000 tutkittiin. 5 %:lla oli vasta-aineita koronaan. Linkki 6 2 - - Sivu 1 - seuraava ›
Suden kannanhoidollinen metsästys käynnistyi tänään – poikkeusluvat ovat voimassa huhtikuun 21. päivään asti Poikkeuslupia myönnettiin yhteensä 24, joista 23 Kainuuseen ja kaksi Pohjois-Karjalaan. Tänään sunnuntaina alkanut suden kannanhoidollinen metsästys on käynnistynyt Pohjois-Karjalassa vauhdikkaasti. Maanantaiaamuna Ilomantsissa oli kaadettu yksi susi. Muualla Pohjois-Karjalassa kaatoja on kirjattu kaksi kappaletta: yksi Lieksassa ja toinen Kiteellä. Kaatoluvista toinen on käytössä Ilomantsissa, toinen Lieksassa ja Kontiolahdella. Susijahdin poikkeusluvat on myönnetty 24 eri alueelle. Lupa-alueittain määrä jakautuu näin: Kuhmo 8, Sotkamo 5, Suomussalmi 2, Kajaani, Juuka ja Nurmes 1, Ilomantsi 4, Liperi 1, Juuka, Polvijärvi ja Joensuu 1, Lieksa ja Tohmajärvi 2 ja Kitee ja Kesälahti 1. Lupaehdoissa mainitaan, että metsästys pitää pyrkiä kohdistamaan nuoriin susiyksilöihin, haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin tai susilaumojen reviireillä oleskelleihin yksilöihin. Jahdin kohteena voi olla yksi susi tai myös useampi yksilö, jos ne aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Pyynnissä suositellaan vältettävän tunnistettavan alfayksilön tappamista, eikä saaliksi tule ottaa koiraa, joka ei ole välittömästi ajattamisen tai haukkukokeen yhteydessä. Metsästäjällä ei ole oikeutta ampua susiyksilöä, jonka tunnistamiseksi tarvitaan suurpetotutkijoiden erityisasiantuntemusta. Riistakeskus on pyytänyt lausuntoja alueen metsästäjiltä, paliskunnilta, riistanhoitoyhdistyksiltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolta ja luonnonsuojelijoilta. Riistakeskus arvioi lausuntojen vaikutusta päätöksenteossa, jonka jälkeen päätös tehdään. Päätös julkaistaan 30 päivän kuluessa sen tekemisestä. Myös mahdollinen valitus käsitellään siinä samassa yhteydessä. Tämän jälkeen päätös on lainvoimainen, mutta valituksessa ei saa kuitenkaan enää käsitellä sellaisia lupaehtoja koskevia asioita, joihin ei ole voinut vaikuttaa asian aiemmassa vaiheessa. Juttua päivitetty 15.2.2020 kello 14.44. Lisätty kappale puolueellisuudesta. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 17.40. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 18.30. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 16.2.2020 kello 13.03. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 18.2.2020 kello 16.22. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 22.2.2020 kello 17.00. Juttuun päivitetty tieto siitä, että Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan. Juttu päivitetty 27.2.2020 kello 10.05. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan.
Koronaviruksen leviäminen Kiinassa ei ole vaikuttanut merkittävästi lentojen hintoihin maailmalla. Lennot Helsinki-Vantaalta Pekingiin ovat kalleimmillaan elokuussa, jolloin kaupunkiin on myös suurin turistisesonki. Edullisimmillaan lennot Helsingistä Pekingiin saa marras–joulukuussa ja tammi-helmikuussa. Kalleinta on yleensä heinäkuun lopussa ja syyskuussa. – Edullisimpien lentojen löytämiseksi kannattaa olla ajoissa liikkeellä, ja matkustusajankohtaa pohtiessa kannattaa ottaa huomioon Kiinan lomakaudet, kertoo Finnairin hinnoittelusta vastaava johtaja Peter Gabrielsson. Edullisia lentoja voi etsiä vertaamalla hintoja eri aikoina ja eri päivinä sekä varaamalla ajoissa. Hinnat saattavat muuttua jopa muutamassa päivässä. Helsingistä on tarjolla suoria lentoja Pekingiin. Pekingiin lennetään myös yhteistyössä muiden lentoyhtiöiden kanssa. Lentoreitistä riippuen tarjolla saattaa olla myös vaihtoyhteyksiä. Lentoyhtiöt hinnoittelevat yhdensuuntaisen lennon joko yhdensuuntaisena, meno-paluuna tai meno-paluun menopaluusta. Finnair ei peri yhdensuuntaisista lennoista lisämaksua. Jos asiakas lentää eri suuntiin meno-paluu-yhdistelmillä, hinta on kuitenkin aina halvin mahdollinen yhdistelmähinta. – Yksi tapa vertailla eri reitityksiä ja hintoja on käyttää Hintakarttatyökaluamme, vinkkaa Gabrielsson. Hän myös vinkkaa, että meno-paluulipulla saa useimmiten parhaan hintaedun. Silloin paluu on myös varattu samalle lennolle, jolle meno tapahtuu, ja lentolipussa on mukana yksi käsimatkatavara. Jos on varaa joustaa lentopäivän kanssa, hinnat saattavat nousta tai laskea merkittävästi. Finnair seuraa hintakehitystä ja pyrkii pitämään lentohinnat vakaina ja kohtuullisina. Finanssivalvonta on Finanssivalvonnan nettisivuilla on lisää tietoa valvonnasta ja muun muassa valvottaviksi ilmoittautuneiden yhteisöjen valvontamaksut vuodelle 2019. Sivuilta löytyy myös valvonnan maksullisuutta ja maksujen suuruutta kuvaava taulukko. Valvontamaksuja koskeviin kysymyksiin vastaa Finanssivalvonnan kirjaamo: email@example.com.
Pääkirjoitus: Sotesopassa palaa jo koko puoluekartta Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on soutanut ja huovannut soteuudistuksensa kanssa niin monta kertaa, että jopa kokeneet poliitikot ovat jo ehtineet turhautua. Viimeksi torstaina kokoomusvaikuttajat lyttäsivät soten keskustan maakuntahallintounelman vuoksi. Keskiviikkona SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati kokoomusta ja keskustaa sopimaan soten kipukohdat ennen kuin hallitus kaatuu. Tänään lauantaina kokoomus julkaisi kannanoton, jonka mukaan se ei ole kaatamassa sote-uudistusta, mutta aikoo kaataa maakuntaveron, jos sellainen tulee. Kokoomusta ei siis ainakaan tässä vaiheessa innosta maakuntien verotusoikeus. Kannanottoa voikin tulkita siten, että puolue on valmis luopumaan maakuntamallista. Ja siihen keskustankin pitää tyytyä. Maakunnat ilman verotusoikeutta tuskin edes toteutuisivat. Ja ilman verotusoikeutta maakuntiin tuskin saadaan myöskään valinnanvapautta. Tai sitten valinnanvapaus voidaan saada, mutta se edellyttää maakuntien rahoittamista valtion toimesta. Kokoomus ja keskusta näyttävät olevan pahasti erimielisiä soteuudistuksen lisäksi myös maakuntamallista. Keskusta on vannonut, ettei maakuntamallia tulla enää muuttamaan. Keskusta on jopa ilmoittanut, ettei se tue sellaisia esityksiä, joissa ei ole 18 maakuntaa. Tämä on niin raju kannanotto, että voi jopa kysyä, onko keskustan nykyinen linja enää sama kuin Vanhasen hallituksen aikaan. Onko keskusta muuttunut, ja jos on, niin mihin suuntaan? Vai onko keskustan sisällä vain kahdenlaista linjaa, ja ulospäin se näyttäytyy vain perinteisenä maalaispuolueena. Kirjoita kommentti Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua. Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä. Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi! Kommentit (4) Mikä ihmeen juttu tää on???? Ja että oikein pankki olisi tehnyt jutun, jossa toimittaja haastattelee toista toimittajaa. Mitä se kenellekään kuuluu jos pankki haluaa selvittää puolueettomilla testeillä asiakkaittensa osaamista ja kykyä hoitaa raha-asioitaan? Ei yhtään mitään. Mikä puolue se valvoo pankkeja? No ei ainakaan vasemmisto eikä vihreät, jos olen ymmärtänyt oikein, nehän haluavat ihmisten siirtyvän pois pankkisektorilta. Ei muuta kuin testipankit toimimaan, niin nähdään ovatko puolueettomat testit tarpeen vai eivätkö ole.
Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa. FACEBOOK Maaseutuyrittäjäksi 13.12.2013 Tiina Kilvensalmi YRITTÄJYYS- JA TALOUSLEHDEN järjestämässä yrittäjäkilpailussa valittiin Kiuruveden vuoden 2013 yrittäjä. Hän on Maalaiskaupunginteatterin Sari Harju. Harju perusti Maalaiskaupunginteatterin vuonna 2000. Harju on tehnyt töitä yrittäjänä viisitoista vuotta. - Ei tunnu oikein miltään. Ei sitä osaa ajatella, että on vuoden yrittäjä. En olisi kyllä uskonut, että olisin yrittäjä vielä viiden vuoden päästä. Olin mukana kesäteattereissa, kunnes lähdin opiskelemaan kulttuurialaa. Näytteleminen ja teatterin tekeminen ei enää tuntunut työltä, Harju kertoo. Hän oli vuoden töissä Kuopion kaupunginteatterissa, kun kipinä omaan teatteriin palasi. - Näin miten paljon työtä kesäteatteri vaatii. Kesäteatterissa oli hirveästi hommaa, joten päätin perustaa Maalaiskaupunginteatterin. Harju ei halua tehdä itsestään numeroa. Hän pitää huomionosoituksia hyvinä kannustimina jatkaa teatterin tekemistä. - Teatterissa pitää olla vähän hulluutta ja heittäytymiskykyä, että uskaltaa heittäytyä tuntemattomaan. Teatterin tekeminen ei ole kahdeksasta neljään työtä. Ensi-iltaviikollakaan ei tunneta viikonloppuja. Tämä työ ei ole helppo, Harju sanoo. Vuoden yrittäjän palkitsi Ylä-Savon Osuuspankki, Kiuruvesi-lehti, Runnin kylpylä sekä Säästöpankki Optia. Ei kommentteja. Kirjoita artikkelin ensimmäinen kommentti! Nimetön 9.5.2017 15:48 Tämä on aivan normaalia. Valvirahan ei tee virheitä. Eikä Finanssivalvonkaan. Molemmathan ovat hallituksen määräysvallan alaisina. Hallitus on aina oikeassa. Ei koskaan väärässä. Vastaa kommenttiin
Etusivu Ajankohtaista Helsingin Kristillisdemokraatit haluavat Sari Essayah’n presidenttiehdokkaaksi Helsingin Kristillisdemokraatit toivovat puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah’n asettuvan puolueen presidenttiehdokkaaksi. – Esitämme… ”Kirkkoon kuulumisessa olennaista on se, mitä siitä saa” – jäsenmäärä laskenut alle 70 prosentin Kirkkoon kuulumisen syyt ovat edelleen perinteiset, mutta varsinkin nuoremmille tärkeintä on muu kuin hengellisyys.… Antero Laukkanen peräänkuuluttaa kuntouttavaa tukea, jotta työttömiä ei jäisi aktiivimallin vangiksi Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen… KD-Lehti kysyy: Aiotko ottaa kausi-influenssarokotteen? Syksy ja talvi tekevät jälleen tuloaan ja influenssa-aaltokin on odotettavissa ennemmin tai myöhemmin.… Pääkirjoitus: Ikuinen elämä ateisteillekin Kristinuskolla ja suomalaisella kansallisuusaatteella on yhteiset juuret, muistuttaa Päivi Räsänen kolumnissaan. Kristinusko tuotiin Suomeen… Pääkirjoitus: Hävittäjähankinnat kokonaan uusiksi Hävittäjien uusinta eli ns. HX-hanke on puhuttanut viime päivinä. Vaikka nykyisen hallituksen toimikausi loppuu pian, ovat seuraavat hävittäjät käytössä vasta ensi vuosikymmenellä. Siksi hankintaa ei pidä jättää nykyiselle hallitukselle. Suomella pitää olla varaa hoitaa puolustuksensa pitkäjänteisesti ja kunnolla. Hankinnan siirtäminen esimerkiksi kolmella vuodella ei muuta asetelmaa. Siksikin hävittäjäkaupan siirtäminen myöhemmäksi ei tule kysymykseen. HX-hanke on niin tärkeä, ettei sitä voi jättää poliittisten suhdanteiden armoille. Hävittäjäkaluston on palveltava koko itsenäisen Suomen kaarta eli kaikkia eduskuntakausia. Hanketta ei voi siirtää odottamaan suotuisia rahoitusnäkymiä tai talouden suhdanteita. Tämä on hyvin perusteltua ja juuri näin toimitaan puolustuskaluston hankintojen kanssa ympäri maailmaa. Poliittiset suhdanteet saattavat myös vaarantaa koko hankkeen, mikäli hankinta politisoituu liikaa ja hankinta keskeytetään. Hävittäjien uusinta on koko itsenäisen Suomen suurin ja kallein yksittäinen kalustoinvestointi, siksikään sitä ei voi alistaa poliittiseen harkintaan. Eduskunnalla ja sen valitsemalla hallituksella pitää olla valta päättää itsenäisen Suomen suurimmasta puolustuskaluhankinnasta. Koko itsenäisen Suomen kaari tarkoittaa sitä, että hävittäjän täytyy pystyä palvelemaan kaikkia nykyisiä eduskuntapuolueita koko itsenäisyytemme ajan. Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä. Tämän vuoksi Suomi ei voi eikä saa tehdä puolustuskalustohankintoja muista maista. Ei ainakaan Ruotsista, jolla on salainen isäntämaasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Ei ainakaan Yhdysvalloista, jonka kanssa Suomi on nyt ja tulee aina olemaan puolueellinen suhteessa Venäjään. Ei varsinkaan Euroopasta, jossa kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat puolueettomia suhteessa Venäjään. Ei edes Kiinasta, jolla on Suomen kanssa kauppasuhteita ja jossa kommunistinen puolue tekee politiikkaa, jota ei voi hyväksyä. Ei mistään. Suomen hävittäjävalinta tulee tehdä ilman ulkopuolisia vaikuttimia. Suomen kansan etu tulee olla Suomen edun edellä. Suomen kansa tulee voittamaan tämän kilpailun, se on täysin varmaa. Suomi ei tarvitse lisää velkaa, Suomi tarvitsee lisää vaurautta. Vaurautta on jo luotu paljon. Suomen kansa on vauras, se ei tarvitse enää lisää lainaa, se tarvitsee lisää vaurautta. Vaurauden luominen tapahtuu lisäämällä kysyntää. Kuluttamisen lisääminen ei ole ollut viime aikoina suosiossa, mutta sitä sen pitää olla, mikäli halutaan vaurastua ja luoda kysyntää. Kulutuksen lisääminen on paras tapa kasvattaa vaurautta. Vaurautta voidaan luoda myös finanssipuolella, mutta ei valtion toimesta. Valtio ei ole kykenevä luomaan vaurautta. Se ei kykene siihen sen takia, että se on instituutio. Instituutio voi luoda vaurautta, mutta se kykenee vain luomaan epätasa-arvoa, ei luomaan vaurautta. Se pystyy luomaan vain lisää finanssiongelmia. Mikäli valtio kykenisi luomaan vaurautta, niin sitä vaurautta olisi myös syntynyt. Mutta kun sitä ei ole syntynyt. Eikä se synny myöskään tällä finanssivalvonnalla. Vaurautta voi luoda, mutta vain yritykset, markkinat ja finanssiala, sekä jossain määrin keskuspankit ja hallitukset. Vaurautta voidaan luoda, jos sitä halutaan. Valtio on kuitenkin toimillaan luonut valtavasti finanssiongelmia, se pystyy luomaan niitä jatkossakin. On täysin selvää, että Suomen kansan etua ei valvo kukaan, eikä se ketään kiinnosta. Mutta eihän Suomen kansa edes mitään omista, vaikka on ollut olemassa kauemmin kuin mikään muu valtio.
...

Kyllä pitäisi valvoa, jos valvonta on tasapuolista kaikkia toimijoita kohtaan ja kaikkia kohtaan. Fivan puolueettomuus ei toteudu ja on ollut alusta asti puolueellinen. Valvoo pankkeja ja suuryrityksiä. On täysin selvää, että ei halua valvottavaksi pieniä, mutta suuria kyllä.
Pitäisi tutkia, onko valvoja toiminut puolueettomasti vai puolueellisesti. Onko puolueellisuudessa kyse huolimattomuudesta vai tarkoituksellisesta puolueellisuudesta. Ja puolueellisuutta ei ole ollut, jos kaikki on tarkastettu ja kaikille annettu samanlainen päätös, jossa ei ole minkäänlaista tulkintaa puolueellisuudesta.
...

On hyvä, että nämä asiat ovat tulleet julkisuuteen, mutta mitään muuta niistä ei ole seurannut kuin se, että asiat on julkistettu.
Eihän pankit, finanssivalvonta ja hallitus edes ole huolissaan pankkien ja hallituksen ja poliitikkojen tekemästä rahanpesusta.
Eihän näitä kiinnosta, kun saa itse olla suojassa näiden pankkien takana ja hallitus saa pankeilta ja finanssivalvonnalta hyvää suojaa.
Nämä asiat täytyy nyt vaan saada kuntoon, jotta Suomessa aletaan noudattamaan lakeja, jotta näistä saadaan kitkettyä pois tämä poliitikkojen ja muiden rikollisten korruptio. Muuten tilanne ei parane.
Joten nyt vaan kaikki suomalaiset taistelemaan korruptiota vastaan. Tätä asiaa pitää nyt kaikkien suomalaisten viedä eteenpäin, koska muuten tästä asiasta ei päästä eteenpäin. Kun asia saa tarpeeksi julkisuutta, niin sitä ei voida enää jättää huomioimatta. Se tulee esiin mediassa. Se tulee esille lehdissä, radiossa ja tv:ssä. Joten sitä asiaa on sitten todella vaikea enää jättää huomioimatta.
Tämä asia pitää saada kaikkien suomalaisten tietoon. Jotta sitten kaikki suomalaiset voivat sitten äänestää eduskuntavaaleissa ehdokkaita, jotka oikeasti haluavat parantaa suomen asioita ja suomalaisten etuja. Me kansalaiset voimme myös yhdessä saada tämän suomen asiat paremmaksi.
...

Kun ei olla saatu sitä muutosta ja sitä parempaa tulevaisuutta, niin sitten ei äänestetä. Kaikki suomalaiset eivät edes tiedä näistä asioista tarpeeksi, että osaisivat tehdä oikean valinnan.
Ja kaikki ihmiset eivät välttämättä ole edes kiinnostuneet näistä asioista. Koska politiikka ja eduskuntatalo ovat monille suomalaisille vieraita asioita. Kaikki eivät seuraa asioita niin tarkasti kuin ehkä olisi tarvetta, jotta he sitten voisivat äänestää sitä ehdokasta, joka ajaa niitä oikeita asioita. Ja kaikkien suomalaisten pitäisi ymmärtää, että niitä asioita ei voi ajaa kukaan muu kuin se, joka oikeasti istuu siellä eduskunnassa päättämässä näistä asioista. Eli jos sinne ei valita tarpeeksi sinne haluavia, niin silloin sinne tulee sellaisia ihmisiä, joita se ei oikeasti kiinnosta. Silloin sinne tulee sellaisia, jotka ovat siellä vaan rahan takia. Ei sellaisten, joilla on aito kiinnostus vaikuttaa suomen asioihin. Silloin siellä on vaan niitä ihmisiä, joita oikeasti kiinnostaa ne isot kokouspalkkiot ja se palkka.
...

Yksi skandaali, joka tuli ilmi, oli se, kun Nordea-pankki antoi Suomen eduskunnan poliittisille puolueille erilaisia vaalitukia ja lahjoitti vielä näiden puolueiden nuorisojärjestöille rahaa.
Se ei riittänyt heille, koska tämän jälkeen oli sitten pakko tehdä vielä toinen skandaali. Koska näistä eduskunnan ulkopuolisista pienpuolueista paljastui eräs tapaus. Tässä tapahtui vielä sellainen tapaus, että Suomen poliittinen puolue, jonka nimeä en nyt kerro. Niin siinä tämä puolue oli jättänyt maksamatta nämä arvonlisäverot ja sai siitä sitten huomautuksen. Sen jälkeen tämä kyseinen puolue uhkasi lähteä Euroopan unionista pois.
...

He yrittävät nyt vain tehdä kaikkensa, jottei tästä asiasta nouse liian suurta haloota. Koska silloin tämän puolueen uskottavuus romahtaisi. Kokoomus on yrittänyt tehdä kaikkensa, jotta he onnistuisivat piilottamaan tämän heidän puolueensa korruption ja tämän valtionryöstäjien tekemät rikokset.
Kokoomus kun on näitä samoja sijoituspankkien lobbaajia kuin myös nämä Suomen rikkaimmat säätiöt. He ovat käytännössä Suomen todellisia vallanpitäjiä, kun nämä poliitikot eivät tee muuta kuin palvelevat näiden säätiöiden ja näiden sijoituspankkien etua. Sen takia kokoomus haluaa suomeen vielä lisää maahanmuuttoa, jotta heidän veroprosenttinsa laskisi.
...

Eli kun poliitikko ensin valehtelee ja sen jälkeen pettää äänestäjänsä, niin mitä luulette, että kuinka paljon hänen kannatusprosenttinsa nousee siitä ?
Onko kenties joku vedonlyöntifirman kerroin sille, että kuinka moni Suomen EU-vaaleissa annettu ääni tulee päätymään roskakoriin ? Kyllä ja kyllä. Aivan oikein. Se on peräti 10 prosentin todennäköisyys, että äänet menevät hukkaan, kun ääntenlaskijoina toimivat puolueiden palkkaamat bulvaanit. Mutta jos tuo ei kuulosta teistä hyvältä idealta, niin äänestäkää sitten jotain sellaista puoluetta, joka ei kuulu Euroopan unionin salaiseen Bilderberg-organisaatioon. Niitä puolueita kun ovat Itsenäisyyspuolue ja Kommunistinen työväenpuolue.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1200000000000.html?ref=rss
...

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=5657
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000000000000.html
...

http://jpoli.blogspot.fi/2013/05/jutta-urpilainen-julkaisi-vaarallisen.html
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000000000000.html
...

Olen saanut paljon vaikutteita ns. kulttuurimarxismista, jossa korostetaan tasa-arvoa yli oikeudenmukaisuuden ja totuuden, ja olen huomannut sen toimivaksi, tosin kulttuurimarxismin vaikutusta minuun ei pidä ylikorostaa sillä kulttuurimarxismia enemmän minua on vaikuttanut Marxismi ja Hegelin filosofia.

Pyrin blogissani perustelemaan kaikki näkemykseni enkä vetoa auktoriteetteihin. Toisaalta on olemassa paljon asioita joista tiedän vain pinnallisesti eli en välttämättä osaa ottaa kaikkea huomioon tai olen huonosti perillä asioista, joten tämä pitää aina muistaa kirjoituksiani lukiessa ja kommenttejani lukiessa.

Toisaalta pyrin olemaan myös avoin muiden näkemyksille, vaikka en olisikaan samaa mieltä niin arvostan mielipidettä, kunhan sen esittäjä ei yritä pakottaa mielipiteitään minulle eikä pyri saamaan muita noudattamaan näkemyksiään. Pidän itseäni vasemmistolaisena, mutta en näe itseäni äärivasemmistossa vaan maltillisessa vasemmistossa, mutta tämä voi olla väärä käsitys sillä en osaa sanoa millainen on maltillinen vasemmisto tai maltillinen oikeistolainen. En usko kapitalismin autuuteen vaan olen sitä mieltä, että myös kapitalismissa on suuria puutteita, joita tulisi korjata. Mielestäni on parempi pyrkiä korjaamaan epäkohtia, kuin pyrkiä luopumaan koko järjestelmästä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kapitalismi on huonoista järjestelmistä paras. En tiedä millainen olisi täydellinen järjestelmä ja siihen tuskin osaa vastata kukaan. Kannatan markkinataloutta ja vastustan keskusjohtoista komentotaloutta ja suunnitelmataloutta ja valtion sekaantumista talouselämän ohjaukseen. Mielestäni valtion on parempi hoitaa pakolliset asiat, kuten peruspalveluiden tuottaminen ja oikeuslaitoksen toiminta ja pyrkiä pysymään erossa talouselämästä. En hyväksy valtiovallan puuttumista pörssiyritysten toimintaan tai yhtiöiden fuusioimista valtion omistuksen vähentämiseksi. Mielestäni valtiolla on vain vähän syytä olla mukana pörssiyhtiöiden toiminnassa. Mielestäni valtio on hyvä jättää taka-alalle pörssiyhtiöiden toiminnasta, koska valtion ja yksityisten pörssiyhtiöiden tavoitteet eroavat usein toisistaan, joka johtaa ristiriitatilanteeseen ja valtion sekaantumisen ei tulisi lisätä markkinoilla jo vallitsevaa epävarmuutta. Kannatan mahdollisimman suurta yksityistä omistusta, joka mielestäni johtaa kilpailuun ja tehokkaaseen resurssien hyödyntämiseen, jota kannatan, koska mielestäni kilpailu on tehokkaampaa, kuin valtiojohtoinen järjestelmä. Mielestäni valtio ja yksityiset yhtiöt täydentävät hyvin toisiaan, sillä jos valtio puuttuisi markkinoiden toimintaan, johtaisi se suuriin epävarmuustekijöihin, eikä välttämättä parantaisi markkinoiden toimintaa.

...

Olen itse yrittäjä ja olen huolissani Suomen harmaan talouden määrästä. Suomessa harmaa talous on iso ongelma, jota pitäisi saada vähennettyä.

...

Olen itsekin joutunutclass="sys">[23:41:02] 172.225.2.9 saapui paikalle
...

Työnantajat pitäisi pakottaa pitämään palkat aina kirjanpidossa ja maksamaan kaikki työnantajamaksut ajallaan. Kun työnantajamaksut ja verot maksettaisiin aina ajallaan, olisi enemmän varaa palkata oikeita työntekijöitä.

...

Jos joku yritys tekee tappiota, niin sitä ei oteta verotuksessa huomioon vaan yrityksen on maksettava veroja, vaikka olisi paljon verovähennyksiä, jolloin yritykset eivät pysty maksamaan kaikkia verojansa. Tämä on erittäin epäoikeudenmukaista.

Mielestäni pääomatuloja ja palkkatuloja pitäisi kohdella verotuksessa samalla tavalla.

...

Jos työnantajat kertoisivat työntekijöidensä ammattiliiton jäsenyydestä jo työsopimuksen tekovaiheessa, niin tällä tavalla ammattiliittoon kuuluvat henkilöt saataisiin erotettua muista työntekijöistä.

Silloin olisi mahdollista toimia niin, että ammattiliitto voi valita sellaiset henkilöt luottamustoimiin, jotka toimivat ammattiyhdistysliikkeen etujen mukaisesticlass="sys">[23:44:05] 172.225.2.9: CONNECTION_ABORTED 183 s
...

Tämä on erittäin tärkeää, sillä jos työnantajan ilmoitus ammattiliittoon kuulumisesta on ollut valhe, niin ammattiliiton luottamushenkilöt ovat olleet mukana tukemassa työnantajaa ja heikentämässä työntekijöiden asemaa.

Tällä hetkellä työnantajalla on erittäin suuri vaikutusvalta liittojen luottamushenkilöiden valitsemisessa, minkä seurauksena on ollut paljon tapauksia, joissa työnantaja on voinut toimia omien etujensa mukaisesti ja samalla heikentää ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden asemaa.

...

Esimerkiksi tässä artikkelissa esitetty ajatus, että luottamusmiehen valinnan jälkeen ammattiliittoon kuuluvat työntekijät irtisanotaan luottamusmiehen valitsemisen johdosta, on mahdollista silloin, jos on olemassa valvontajärjestelmä, joka pystyy estämään sellaisen toiminnan.

Tällä tavalla valvontajärjestelmä suojelee ammattiliittojen jäseniä. Valvontajärjestelmän toiminta suojelee myös muita heikommassa asemassa olevia kuten esimerkiksi vammaisia henkilöitä ja heidän oikeuksiaan.

Valvontajärjestelmän puolueettomuus ei ole vain sitä, että valvontajärjestelmässä toimivien ihmisten pitää olla puolueettomia vaan puolueettomuus koskee myös esimerkiksi valvontajärjestelmän rakennetta ja päätöksentekojärjestelmää.

...

Valvontajärjestelmän rakenteessa pitää pyrkiä siihen, ettei se sisällä elementtejä, jotka tukevat tai ohjaavat valvonnan puolueellisuutta.

Valvontajärjestelmän rakenteessa voidaan ajatella olevan elementtejä, jotka voivat joko ohjata valvontaa puolueellisuuteen tai ne voivat poistaa puolueellisuuden todennäköisyyttä.

...

Valvontajärjestelmän rakenteessa ei saa olla elementtejä, jotka heikentävät valvontajärjestelmän objektiivisuutta.

Esimerkiksi jos valvottavat valvovat omia valvojiaan tai muut sidosryhmät valvovat valvojia tai valvottavalta edellytettäisiin sitoutumista valvojan eettisiin ohjeisiin tai muihin eettisiin sääntöihin tai jos valvottavat itse olisivat laatimassa eettisiä sääntöjä.

Valvontajärjestelmän rakenteessa ei saa olla elementtejä, jotka vaikeuttavat tai vaikeuttavat valvottavien arviointia tai valvottavan liiketoiminnan arviointia.

Valvontajärjestelmässä ei saa olla elementtejä, jotka helpottavat tai vaikeuttavat valvottavien arviointia tai valvottavien liiketoiminnan arviointia. Esimerkiksi jos valvottava on iso ja tärkeä valvottava valvottavalle tai valvottavalta edellytetään tiettyjä investointeja.

Valvontajärjestelmän rakenteessa pitää pyrkiä siihen, ettei se vaikuta valvottavan päätöksentekoon. Jos järjestelmä vaikuttaa valvottavan päätöksentekoon, se voi johtaa siihen, ettei valvottava ota päätöksenteossaan huomioon kaikkea asiaan vaikuttavaa informaatiota. Esimerkiksi jos valvottavalla ei ole käytössään kaikkea sitä informaatiota, joka sillä tulisi olla, järjestelmä voi johtaa siihen, ettei valvottava ota päätöksenteossaan huomioon kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja. Jos valvottava saa käyttöönsä sellaista informaatiota, jota sillä ei ole ollut käytössään, järjestelmä voi johtaa siihen, ettei valvottava ota päätöksenteossaan huomioon kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja.

Esimerkiksi jos valvottava olisi saamassa tietyn arvokkaan kaupan tai muuta sellaista taloudellista etua, valvottava voisi antaa asian pankkitarkastukseen niin, että pankkitarkastusvirasto ei tutkisikaan asiaa riittävän hyvin, jolloin valvottavalle jäisi tilaisuus saada kyseinen kauppa tai muu taloudellinen etu ilman valvontaa.

Esimerkiksi jos valvottava ei noudata Finanssivalvonnan määräystä eikä Finanssivalvonta määrää valvottavaa korjaamaan menettelyään, se voi antaa asian pankkitarkastusvirastolle, jonka tehtävänä on määrätä valvottava korjaamaan menettelyään. Pankkitarkastusviraston päätökseen voidaan hakea muutosta. Finanssivalvonnan päätöksiin ei voida hakea muutosta. Vaikka Finanssivalvonta tutkii esimerkiksi jonkin merkittävän henkilön sidonnaisuuksia, Finanssivalvonnan päätöksiä ei voida viedä oikeuteen, jossa asia tutkittaisiin perusteellisesti. Oikeuskansleri voi tutkia Finanssivalvonnan tekemiä päätöksiä, mutta hänen ratkaisunsa perustuvat lähinnä vain kantelijan antamiin tietoihin Finanssivalvonnan päätöksestä.

Finanssivalvonnan puolueellisuuden johdosta Finanssivalvonta ei noudata puolueettomia päätöksiä tehdessään lakia. Lisäksi Finanssivalvonnan päätökset perustuvat usein harhaanjohtaviin ja virheellisiin perusteluihin sekä lausuntoihin, joiden mukaan Finanssivalvonta olisi ollut aina oikeassa. Myös Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b § 2 momentti on johtanut Finanssivalvonnan virheellisiin lausuntoihin. Kun Finanssivalvonnan puolueellisuus on nyt selvinnyt myös Finanssivalvonnalle itselleen, se voi jatkaa entiseen malliin puolueellisuuttaan ja peitellä virheitään. Virheellistä lakia voidaan muuttaa vain virheellisen lain nojalla ja virheellinen laki on nyt Finanssivalvonnan puolueellisuuden vuoksi perustuslain vastainen laki.

...

Myös Matti Louekosken veli Jukka Louekoski on poliittinen virkanimitys. Hän toimi Esko Ahon valtiovarainministerikaudella Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan puheenjohtajana. Tässä asemassa hän hyväksyi valtion vuoden 1996 budjettia laadittaessa kunnallisten palvelumaksujen ja taksojen korotukset ja esitti kunnallisten verojen korottamista. Lisäksi Jukka Louekoski toimi kunnallisten peruspalvelujen arviointiryhmän varapuheenjohtajana ja hän oli myös Kuntaliiton hallituksen varajäsen ja Suomen Kuntaliiton varapuheenjohtaja vuosina 1999-2004. Jukka Louekoski toimii edelleen Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtajana.

...

Markku Louekosken johtajakausi Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa päättyi, kun hänet nimitettiin Kunnallisen eläkevakuutuksen varatoimitusjohtajaksi. Markku Louekosken ollessa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja, työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajien eläkejärjestelyt muuttuivat. Suomen Pankkiyhdistyksen työmarkkinajohtajan Markku Hyvärisen eläkejärjestelyt muuttuivat. Pankkiyhdistys fuusioitiin Finanssialan keskusliittoon.

Kun Pankkiyhdistyksen johtajan Markku Hyvärisen eläkejärjestelyt muuttuivat, Markku Hyvärinen nimitettiin Pankkiyhdistyksen ja sen seuraajan Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajaksi.

Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajaksi nimitettiin vuonna 2013 Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Piia-Noora Kauppi.

Finanssialan keskusliitto edustaa Suomessa toimivia pankkeja ja vakuutuslaitoksia, kuten vakuutusyhtiöitä. Pankki- ja vakuutuslaitosten keskusjärjestöä, Finanssialaa, johtaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Piia-Noora Kauppi. Hän edustaa siis myös Elinkeinoelämän keskusliittoa, joka valvoo Elinkeinoelämän keskusliiton, Finanssialan keskusliiton ja Finanssivalvonnan toimia. Piia-Noora Kauppi oli jo vuonna 2011 Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja, jonka alaisuudessa toimivat myös Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Keskuskauppamarin koulutus ja tutkimus. Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat myös edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitoa valvovan Finanssivalvonnan (Fiva) neuvottelukunnassa, johon Finanssialan keskusliitto valitsee edustajakseen Finanssialan keskusliiton johtajan, vaikka Finanssialan keskusliitolla on Fivassa myös oma edustajansa. Piia-Noora Kauppi ei ole jäävännyt itseään myöskään Finanssiala ry:n toiminnasta eikä ole antanut julkista lausumaa toiminnastaan Fivan neuvottelukunnan jäsenenä, vaikka se on Euroopan finanssivalvontajärjestelmän, EFSA:n, ohjeistusten mukaan välttämätöntä eturistiriidan ilmetessä. EFSA on laatinut eturistiriitojen havaitsemista varten erityisen kyselylomakkeen.

Fivan tulee valvoa pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten toiminnan lainmukaisuutta, luotettavuutta ja sopivuutta. Finanssivalvonta valvoo myös työeläkevakuutusyhtiöiden sekä vakuutusyhdistysten, muiden vakuutuksenantajien, eläkesäätiöiden ja vakuutuskassojen toiminnan lainmukaisuutta ja voi myös tietyin edellytyksin määrätä työeläkevakuutusyhtiöiden johdon jäseniä eroamaan. Työeläkevakuutusyhtiöihin sovelletaan siis huomattavasti tiukempia säännöksiä kuin muihin vakuutusyhtiöihin. Työeläkevakuutusyhtiöt on vapautettu kokonaan arvopaperimarkkinoita koskevista säännöksistä. Ne on vapautettu myös vakuutusyhtiölain mukaisesta vakavaraisuusvaatimuksesta.

Fiva valvoo, että finanssialan yritykset eivät toiminnassaan ota toiminnassaan huomioon ainoastaan omia etujaan, vaan myös asiakkaiden ja yhteiskunnan edut tulevat huomioonotetuiksi. Fiva valvoo myös finanssialan yritysten ylimmän johdon sopivuus- ja pätevyysvaatimusten noudattamista. Lisäksi Fivan tehtävänä on edistää finanssimarkkinoiden tervettä kehitystä ja finanssipalveluja käyttävän asiakkaan suojaa sekä luottamusta finanssimarkkinoiden toimintaan.

Finanssivalvonnan valvontatehtäviin kuuluu mm. vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden valvonta, joka sisältää vakuutusyhtiöiden, -laitosten ja finanssiryhmittymien, mukaan lukien finanssikonglomeraatit, vakavaraisuuden ja suurten asiakasriskien seurannan, niiden Solvenssi II:n mukaista omien varojen vähimmäismäärää sekä muita vakavaraisuussäännöksiä koskevan raportoinnin Euroopan finanssivalvontojen tietojärjestelmään sekä raportointivelvollisuuden täyttämisen valvonnan, raportointijärjestelmän tehokkaan toimivuuden varmistamisen, valvottavien riskienhallinnan järjestämisen, vakavaraisuuden ja taloudellisen tilanteen kehityksen seuraamisen sekä niiden finanssimarkkinoita koskevan informaation keräämisen ja analysoimisen. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden ja lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöiden vakavaraisuutta ja suuria asiakasriskejä, ja valvoo henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden, työeläkevakuutusyhtiöiden sekä finanssikonglomeraateista ainakin työeläkevakuutusyhtiöiden taloudellisen aseman kehitystä. Finanssivalvonnalla on oikeus saada myös salassapitosäännösten estämättä valvontatehtävän hoitamiseksi tarpeelliset tiedot vakuutusyhtiöiltä. Finanssivalvonnalla on oikeus saada valvontatehtävän suorittamiseksi vakuutusyhtiöltä tietoja, jotka koskevat yhtiön taloudellista asemaa ja muuta toimintaa sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Finanssivalvonta valvoo lisäksi, että vakuutusyhtiöt noudattavat niitä vakuutusyhtiölain säännöksiä, joita sovelletaan kolmansien hyväksi harjoitettavaan vakuutustoimintaan, sekä vakuutusmeklareita ja vakuutusyhtiöiden sivuliikkeitä koskevia säännöksiä.

Lisäksi Finanssivalvonta voi antaa ohjeita vakuutusyhtiöille siitä, mitä niiden on otettava huomioon tehdessään sopimusta vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin, vakuutuksenvälittäjän ja -antajan, eläkesäätiöiden ja -kassojen sekä muiden vakuutuslaitosten ja eläketurvakeskuksen kanssa. Lisäksi Finanssivalvonta antaa määräyksiä ja ohjeita vakuutuslaitosten ja -markkinoiden taloudellisesta ja muusta valvonnasta sekä määräykset ja ohjeet tilinpäätös- ja muista lain edellyttämistä laskelmista sekä Finanssivalvonnan tilastot, joista käyvät ilmi vakuutus- ja eläkevastuun kehitys.

...

Suomen perustuslain 13 §:ssä turvataan kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, ja sen nojalla myös ammattiyhdistystoiminta ja poliittinen toiminta on laillista. Perustuslain 15 §:ssä turvataan omaisuudensuoja, joka käsittää myös vakuutussopimusten ja vakuutusmaksujen takaisinsaannin (engl. retention), ja 18 §:ssä on säädetty finanssivalvonnasta, jota toteutetaan Finanssivalvonnan puolueellisuutta puolueettomasti tarkkailemalla.

Finanssivalvonnalta puolueellisuus puuttuu. On hyvä huomata, että Finanssivalvonnalta puuttuvat myös velvollisuudet puuttua epäkohtiin, mikä ei sovi yhteen puolueettoman viranomaisvalvonnan kanssa. Suomen perustuslain 2 §:n mukaan kaiken julkisen toiminnan on perustuttava lakiin.

Finanssivalvonta on antanut julkisen varoituksen Fivan toiminnasta valittaneelle henkilölle. Näin toimii puolueeton valvoja.

Puolueettomuuden kannalta tilanne on myös ongelmallinen, sillä valvoja on puolueellisen organisaation valvonnassa ja siten valvojan toimien objektiivisuus vaarantuu, kun organisaation toiminta vaikuttaa sen arviointiin, toimiiko organisaatio puolueettomasti vai ei. Myös eduskunnan oikeusasiamies on antanut huomautuksen Fivalle samasta asiasta.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat julkaisseet julkisen valvonnan ja tarkastuksen yhteisen vuosiraportin 2011 . Finanssivalvonnan toimintaa on raportissa arvioitu sekä toiminnan tulosten että toiminnan järjestämisen näkökulmasta. Suomen Pankin johtokunta käsittelee vuosiraportin tulokset. Finanssivalvonta julkistaa vuosiraportin ja sen sisältämän arvioinnin valvontatoiminnastaan 31.3.2012.​

Euroopan parlamentti on äänestänyt kannastaan uuteen eurooppalaiseen pankkivalvontaan täysistunnossaan 13.12.2011. Parlamentti on yhtä mieltä siitä, että pankeilta kerättävä vakausmaksu tulee olla avoin ja julkinen. Maksuilla pyritään turvaamaan rahoitusjärjestelmän vakaus, tallettajien suoja sekä laadukas sijoittajansuoja.

Vakausmaksu peritään kaikista toimiluvan saanneista pankeista, ja maksujen suuruus riippuu pankin riskiprofiilista ja koosta. Parlamentti haluaa kuitenkin, että riskiperusteinen maksu määräytyy kansallisten valvontaviranomaisten eikä EU-viranomaisen toimesta, eikä siihen saa vaikuttaa se, onko pankki julkinen vai ei. Näin pyritään varmistamaan maksujen riippumattomuus ja välttämään julkisen ja yksityisen pankkitoiminnan välille syntyvää intressikonfliktia.

Vakausmaksun lisäksi pankeilta peritään toimenpidemaksu, kun viranomainen teettää niillä tehtäviä. Toimenpidemaksut eivät saa vaarantaa pankkijärjestelmän vakautta. Parlamentti on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että toimenpidemaksun perimistä tulee edeltää valvojan päätös, joka tehdään kohtuullisessa ajassa.

Lisäksi parlamentti korostaa, että Euroopan järjestelmäriskineuvoston (ESRB) suositusten tulee olla täysin itsenäisiä, eivätkä ne saa perustua mihinkään ennalta asetettuihin määrällisiin kiintiöihin, koska näin voitaisiin vaarantaa niiden tehokkuus ja uskottavuus. Parlamentin kanta on yhdenmukainen Suomen kantojen kanssa ja on siten linjassa Finanssivalvonnan tavoitteiden kanssa.

...

Euroopan parlamentti haluaa, että pankkivalvontaan liittyvissä raporteissa annetaan riittävästi tietoja siitä, miten komissio valvoo pankkien toiminnan vakautta. Pankkivalvonnan avoimuutta voidaan lisätä myös Euroopan pankkivalvojien komitean (CEBS) sekä pankkivalvojien ja -regulaattoreiden edustajien kesken järjestettävillä yhteisillä tilaisuuksilla.

Komission ja EKP:n rooli on ollut viime vuosina merkittävä kriisinhoidossa ja valvonnassa. Niiden roolia olisi syytä selkiyttää esimerkiksi tekemällä erilliset, selkeät sopimukset tehtävien hoidosta. Tärkeää olisi kuitenkin säilyttää hyvä ja tehokas koordinaatio eri toimijoiden kesken. Suomen Finanssivalvonta on pitänyt tärkeänä sitä, että euroalueen pankkisektoriin liittyvät riskit pystytään tunnistamaan mahdollisimman varhain sekä hoitamaan tehokkaasti.

Finanssivalvonta on jo ryhtynyt useisiin toimiin, joilla edistetään rahoitusjärjestelmän vakautta sekä läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Finanssivalvonnassa aloitti vuoden 2014 alussa erillinen rahanpesun selvittelykeskus, jonne siirrettiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahanpesun valvontatehtävistä vastaavia virkamiehiä. Keskukseen palkattiin samalla yhdeksän uutta työntekijää, jotka ovat perehtyneet rahanpesun estämiseen.

Finanssivalvonta on myös kehittänyt aktiivisesti riskiperusteista valvontaa ja on asettanut valvojakohtaisia omia tavoitteita valvottavien keskeisimpien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.

Finanssivalvonnassa on vuoden 2015 aikana tehty laajoja tarkastuksia pankkien sisäiseen valvontaan, riskienhallintajärjestelmiin sekä maksuvalmiuteen liittyen. Finanssivalvonnan tarkastukset ja niissä annetut kehotukset ovat olleet pääosin perusteltuja. Jatkossa pankkien valvonnassa keskitytään riskiperusteisesti niihin toimijoihin, joiden vakavaraisuus tai maksuvalmius on laskenut tai joiden riskeissä tai valvonnassa havaitaan jotain merkittävää. Pankkien oman raportoinnin ja sen luotettavuuden merkitys kasvaa valvonnan vaikuttavuuden ja uskottavuuden kannalta. Siksi Finanssivalvonta tulee painottamaan tarkastuksissa yhä enemmän valvottavan raportointia sekä riskiperusteisuutta. Pankkivalvojan ja valvojan asiakkaan suhteen tulee aina perustua luottamukseen ja avoimeen viestintään.

Suomen Pankin yhteyteen perustetusta riippumattomasta Finanssivalvonnasta annetulla lailla on selkiytetty Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin sekä toisaalta Finanssivalvonnan ja Euroopan keskuspankin välistä suhdetta.

Finanssivalvonta on ollut pankkiunionin luomisessa kiinteästi mukana alusta asti. Finanssivalvonta osallistui Suomen Pankin alaisuudessa yhteisen pankkivalvojan suunnitteluun ja osallistui euroalueen pankkivalvojan tehtävien suunnitteluun ja valmisteluun. Finanssivalvonta on osallistunut tiiviisti myös pankkiunionissa mukana olevien kansallisten pankkivalvojien yhteisen valvontamekanismin toiminnan valmisteluun. Yhteinen pankkivalvoja aloitti toimintansa marraskuun 2014 alussa ja se vastaa euroalueen pankkien kokonaisvaltaisesta valvonnasta.

Suomessa toimivat pankit eivät ole ottaneet suuria riskejä Euroopan finanssikriisistä huolimatta. Suomen pankkisektori on yksi euroalueen vakavaraisimmista. Suomessa toimivien pankkien rahoituskate, palkkiotuotot ja liiketoiminnan tulos ovat kasvaneet merkittävästi vuosien 2014 ja 2015 aikana.

Suomessa toimivat pankit eivät ole ottaneet suuria riskejä Euroopan finanssikriisistä huolimatta. Suomen pankkisektori on yksi euroalueen vakavaraisimmista. Suomessa toimivien pankkien rahoituskate, palkkiotuotot ja liiketoiminnan tulos ovat kasvaneet merkittävästi vuosien 2014 ja 2015 aikana. Vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä suomalaisten pankkien tuloskehitys on edelleen parantunut ja liikevoitto kasvanut yli 60 prosenttia. Samaan aikaan hallinto- ja liiketoiminnan kulut ovat laskeneet.

Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden syyt

Finanssivalvonta on katsonut, ettei Suomessa toimivien pankkien menettely ole rikkonut sijoituspalvelulain menettelysäännöksiä, ja että sen toiminnassa ei ole tapahtunut muita laiminlyöntejä. Finanssivalvonta on kuitenkin puolueellisesti jättänyt huomioimatta ja tutkimatta useiden pankkien toimintaan liittyvät useat Finanssivalvonnan omat virheet.

Finanssivalvonta on katsonut, ettei sijoituspalvelulain menettelytapa- ja huolellisuusvaatimusten rikkomiseksi katsota sitä, että sijoituspalveluyritys ei ole tehnyt huolellista soveltuvuusarviointia ja laatinut riittäviä toimintaperiaatteita, vaikka Finanssivalvonta on itse todennut pankin menetelleen tämän lain ja muiden Finanssivalvonnan määräysten vastaisesti, ja vaikka pankki on antanut Finanssivalvonnan virheelliseksi katsomaansa sijoitusneuvontaan perustuvia sijoituspäätöksiä.

Finanssivalvonnan puolueellisuus

Finanssivalvonnan puolueellisuus ilmenee puolueellisten normien antamisena.

Finanssivalvonta ei noudata lakia.

Finanssivalvonta on rikkonut lakia antaessaan vuonna 2013 sijoituspalvelulaissa tarkoitetun sijoituspalveluntarjoajan ja sen asiakkaan välisten riitojen ratkaisusuosituksista annetun neuvoston direktiivin edellyttämän ohjeen. Finanssivalvonta on antanut sijoituspalvelulain 9 luvun 11 §:n 1 momentissa säädetyn ratkaisusuosituksen vasta, kun asiasta on tehty tutkintapyyntö.

Finanssivalvonta on rikkonut lakia antaessaan vuonna 2013 sijoituspalvelulaissa tarkoitetun sijoituspalveluntarjoajan ja sen asiakkaan välisten riitojen ratkaisusuosituksista annetun neuvoston direktiivin edellyttämän ohjeen. Finanssivalvonta on antanut sijoituspalvelulain 9 luvun 11 §:n 1 momentissa säädetyn ratkaisusuosituksen vasta, kun asiasta on tehty tutkintapyyntö. Finanssivalvonnan toiminnan kannalta olisi tarkoituksenmukaisempaa antaa ratkaisusuosituksia mahdollisimman pian tutkintapyynnön jälkeen. Tutkintapyyntö voi kuitenkin koskea niin arkaluontoista asiaa, ettei sen perusteella voi antaa ratkaisusuosituksia.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy siinä, että Finanssivalvonta ei ole tutkinut Nordean epäiltyä arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttötapausta vuodelta 2010. Finanssivalvonnan puolueellisuus ilmenee myös siinä, että Finanssivalvonta on jättänyt tutkimatta Nordean epäiltyä arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttötapausta vuodelta 2010. Finanssivalvonta on antanut vastauksensa asiassa vasta kun asia oli jo menossa oikeuteen.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy myös siinä, että Finanssivalvonta ei ole antanut julkista huomautusta Helsingin pörssille Helsingin pörssin sisäpiiriohjeen noudattamatta jättämisestä.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy myös siinä, että Finanssivalvonta on antanut vapauttavan lausunnon Suomen AsuntoHypoPankin julkista ostotarjousta ja Finanssivalvonnan näkemystä koskevassa asiassa, vaikka Finanssivalvonta oli puolueellinen.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy myös siinä, että Finanssivalvonta on jättänyt tutkimatta Nordean epäiltyä arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttötapausta vuodelta 2010.

Finanssivalvonta on jättänyt tutkimatta Nordean epäiltyä arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttötapausta vuodelta 2010, kun Nordean epäilty arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttötapaus on koskenut Nordea Pankin Markets yksikköä.

Nordea Pankki Suomen Markets -yksikön johtaja Jukka Lepomäki on ollut myös Nordean Private Bankin yksikön johtaja ja toiminut Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana. Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana toimi myös vuonna 2005 Jukka Lepomäki. Vuonna 2005 Nordea Pankki Suomen toimitusjohtajana toimi Markku Pohjola.

...

Vuonna 2004 Rahoitustarkastuksen johtaja Kaarlo Jännäri oli Rahoitustarkastuksen (nykyinen Finanssivalvonta) johtokunnan puheenjohtajana. Jännäri oli Nordean hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003.

...

Nordea on Pohjoismaiden suurin finanssikonserni ja Euroopan suurin yleispankki. Nordea on pohjoismaiden suurin finanssikonserni ja Euroopan suurin yleispankki. Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki. Nordea on pohjoismaiden suurin pankki.

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskullin on Nordean hallituksen puheenjohtaja vuonna 2015. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin on myös Sampo Oyj:n toimitusjohtaja ja hän on Sampo Oyj:n suurin omistaja ja määräysvallassa. Wahlroos on Sampo Oyj:n suurin omistaja ja määräysvallassa. Wahlroos on myös Sampo Oyj:n suurimman omistajan ja määräysvallassa. Sampo Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiö.

Sampo Oyj on myös Nordean suurin omistaja. Nordea on myös Suomen toiseksi suurimman pankin OP-konsernin suurin omistaja ja määräysvallassa.

OP-ryhmällä on eniten pankkikonttoreita koko maassa. OP Ryhmällä on yli 1 100 konttoria Suomessa. OP-ryhmän markkinaosuus on yli 40 %. Markkinaosuus on laskettu luottolaitosten yhteenlasketuista tasearvoista.

...

Nordea on yksi suurimmista yhteisöverojen maksajista Pohjoismaissa. Nordea maksaa yhteisöveroa, kun konsernin tulos ylittää tietyt raja-arvot. Nordea ei kerro veroparatiisimaiden tarkkoja määriä tai lukuja.

Nordean hallitus päätti vuonna 2009, että yhtiö maksaa jatkossa vapaaehtoisesti kaikki konsernin rahoitustoimintaan ja vahinkovakuutukseen liittyvät verot niihin maihin, joissa liiketoimintaa harjoitetaan.

Nordea ilmoitti marraskuussa 2015, että konsernin verojalanjälki vuonna 2014 oli 44 miljardia euroa ja siihen sisältyi 3,7 miljardin euron edestä kertaluonteisia eriä. Nordean konsernijohtajan Casper von Koskullin mukaan yhtiön verojalanjälki vuonna 2014 vastasi kooltaan 2,4:ää prosenttia koko konsernin taseen loppusummaan suhteutettuna. Nordea-konsernin yhteisöveropotti Pohjoismaissa oli yli 400 miljoonaa euroa, ja sen määrä kasvoi edellisvuotisesta yli 25 prosentilla. Suomessa Nordea-konsernin yhteisöveropotti vuonna 2014 oli 133 miljoonaa euroa ja koko Nordeassa noin 450 miljoonaa euroa. Nordea ei maksa yhteisöveroja Suomeen, koska se siirtää koko tuloksensa pois Suomesta veroparatiisiin.

Vuonna 2010 voimaan astuneen uuden perustuslain myötä eduskunnan valvoman Suomen Pankin (SP:n) asema muuttui. Pankin tehtävät ja asema ovat kuitenkin yhä samat. Pankki ei ole eduskunnan valvonnassa vaan eduskunnan hoidossa.

SP:n johdon valinta ei ole enää eduskunnan päätös, vaan sen nimittää pankin johtokunta. Perustuslain mukaan nimitysvaltaa voidaan siirtää, jos laissa on siihen oikeuttava valtuutus.

...

SP:n riippumattomuuden kasvattaminen on siis vain näennäinen toimi, koska pankki on joka tapauksessa hallituksen ja sen kontrollissa toimivan johdon valvonnan alaisuudessa.

”Uudistuksesta huolimatta SP ei ole itsenäinen. Se on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää ja alisteinen EKP:n rahapolitiikalle, sen linjauksille, suosituksille ja päätöksille. Se on velvollinen toteuttamaan kaikki EKP:n neuvoston päätökset. EKP voi halutessaan poiketa omasta osuudestaan päätöksenteossa.”

...

Euroopan keskuspankki taas on sitoutunut finanssieliitin ja Kansainvälisen järjestelypankin, eli BIS:n linjaan. Kyse ei siis ole riippumattomien valtioiden ja riippumattomien keskuspankkien politiikasta vaan finanssi- ja rahaeliitin harjoittamasta finanssi- ja talouspolitiikasta. Suomen pankki toimii finanssieliitin etujen ja tavoitteiden puolesta, eikä Suomen ja Suomen kansalaisten.

Finanssivalvonnan puolueettomuus ei myöskään ole selvää. Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jukka Vesala kommentoi veroparatiisitaloutta Ylen Spotlight-ohjelmassa (17.9.) seuraavasti: ”Voidaan kysyä, onko oikein, että pankit markkinoivat agressiivisesti palveluita, joiden kautta rahat siirretään verokeidas- ja veroparatiisialueille”.

Veroparatiisi- ja verokeidaspalveluja markkinoiville yrityksille voidaan myöntää lupa harjoittaa finanssisektorin toimintaa. Finanssieliitin lisäksi siis veroparatiisipalveluita markkinoidaan myös suomalaisille, jotka haluavat kiertää veroja ja siirtää varojaan ja omaisuuttaan verokeitaisiin.

Lisäksi Vesala painotti, että Finanssivalvonta valvoo suomalaisten ja Suomessa toimivien finanssi- ja vakuutuslaitosten ja muiden valvottavien toimintaa.

...

Tämä ei kuulosta puolueettomalta tai siltä, että Finanssivalvonta valvoisi finanssi- ja talousjärjestelmän toimintaa, vaan siltä, että Finanssivalvonta valvoo asiakkaiden tyytyväisyyttä.

Finanssivalvonnan puolueellisuus on nyt todettu niin oikeusasiamiehen kuin hallinto-oikeudenkin päätöksissä, joten asian pitäisi olla selvä.

Mitä seuraavaksi? Joko Finanssivalvonnan johtokunta lopettaa puolueellisuuden ja aloittaa toimintansa puolueettomasti?

Tai sitten Finanssivalvonta jatkaa puolueellista toimintaansa, mikä käytännössä tarkoittaisi puolueellisuutta myös pankkien valvomisessa. Se taas olisi varsin tuhoisaa kansalaisten kannalta.

...

Anonyymi kirjoitti... http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2013/02/finanssiasiain-valiokunta.html

Tässä on tietoa mitä tuolla valiokunnalla tehdään ja miten sinne on ihmisiä nimitetty: "Valtiovarainministeriöstä nimetään virkamies, jonka tulee valmistella valtiovarainvaliokunnalle annettavat asiat. Lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja ja Finanssivalvonnan johtaja ovat valiokunnassa pysyviä asiantuntijoita.

Valtiovarainministeriön valmistelemien asioiden osalta valiokunnassa on neljä pysyvää asiantuntijaa sekä neljä muuta asiantuntijajäsentä, jotka eduskunta valitsee.

Valvottavia ovat valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos sekä rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Valiokunta valvoo myös sellaisten yritysten toimintaa, joihin valtion omistus- ja äänivalta voi antaa määräysvallan.

...

Valvottavien taloudellisten olojen kehitys, mukaan luettuna finanssimarkkinoiden vakautta uhkaavat riskit sekä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten riskit ja riskinsietokyky on valiokunnan säännöllistä tiedonsaannin kohteena.

Finanssikriisin yhteydessä valiokunta sai ajantasaista tietoa alan riskeistä myös suoraan alan toimijoilta.

Valiokunnan jäsenten on mahdollista pyytää finanssivalvonnalta sen toimintaan ja toimialaan kuuluvia tietoja. Tietoja pyydetään kirjallisesti.

Valiokunta saa tietoja myös Finanssivalvonnan johtokunnalta, sen puheenjohtajalta sekä yksittäiseltä jäseneltä. Valiokunta saa Finanssivalvontaa koskevia tietoja myös tarkastus- ja riskivaliokunnilta.

Tarkastusvaliokunta on saanut Finanssivalvonnalta tietoa mm. valvonnan tuloksista ja valvonnasta aiheutuneista kustannuksista.

Tarkastusvaliokunta on käsitellyt finanssivalvonnan resursseja ja todennut ne alimitoitetuiksi.

Valiokunta on ollut huolissaan siitä, että Finanssivalvonta ei ole kiinnittänyt riittävää huomiota pankkien palkitsemisjärjestelmiin, jotka lisäävät riskien ottoa. Tarkastusvaliokunta on ehdottanut, että Finanssivalvonta ottaisi tämän yhdeksi painopisteeksi.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja Matti Ahde ja jäseninä kansanedustajat Jukka Gustafsson, Hannakaisa Heikkinen, Anne Holmlund, Eero Heinäluoma, Marjo Matikainen-Kallström, Pirkko Mattila, Kari Tolvanen, Pia Viitanen. "

Finanssivalvonta on ollut viime aikoina esillä myös Panama-papereiden yhteydessä.

...

Ei muuta kun lisää tällaisia uutisia ja ihmiset valittamaan Finanssivalvonnalle, että valvonta olisi tasapuolista. Nyt näyttää vähän siltä, että valvontaa käytetään poliittisten agendojen ajamiseen.

Tässä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Valtioiden ja suurpääoman symbioosi on vahva. Tästä huolimatta ihmisten pitäisi herätä ja alkaa kyseenalaistaa toimintaa. Valtioiden, poliitikkojen ja pankkiirien intressit menevät niin paljon ristiin, ettei voida puhua enää mistään markkinataloudesta tai kilpailusta. Valtion ja suurpääoman symbioosi aiheuttaa aina sen, että valta ja varallisuus kerääntyy suurpääoman edustajille ja sen seurauksena myös varallisuus ja valta keskittyy samoille tahoille, mikä lopulta johtaa aina fasismiin, oli kyseessä sitten valtio, tai kapitalistinen markkinatalous. Fasismi ei kuitenkaan ole mikään pysyvä olotila, sillä lopulta fasistisen vallankäytön tuloksena syntyy aina fasistisen vallan romahdus.

...

http://nwohavaintoja/REDACTED/a-espanjassa/

...

http://nwohavaintoja/REDACTED/sta-suomessa/

...

http://nwohavaintoja/REDACTED/ssa-suomesta/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/sta-suomessa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-paikoissa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/in-helsingissa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/inuutissa-2/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/e-konkurssiin/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/ja-telkkarissa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/ta-tanskassa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/aa-turkissa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/ta-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/sa-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/in-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/t-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/in-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/n-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/n-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/a-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/s-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/t-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/a-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/n-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/n-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/n-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/in-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/n-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/a-tanskassa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/s-ruotsissa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/in-tanskassa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/ta-tanskassa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/ta-suomessa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/ta-suomessa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/en-kanssa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-amerikassa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-finanssi/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-finanssi/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/n-suomessa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/an-ja-finanssi/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/sa-kauhuissaan/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/n-haastattelussa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/in-piilossa/

http://mvlehti.net/2/REDACTED/-salailussa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/aiskauksissa/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/a-somessa/

...

Finanssivalvonnan toiminnan lähtökohtana on asiakkaan etu. Valvontatoiminnassa on otettava tasapuolisesti huomioon asiakkaiden edut, Finanssivalvonnassa työskentelevien edut ja hyvän hallintotavan vaatimukset. Valvojan on kohdeltava asiakkaita tasapuolisesti, puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. Finanssivalvonta toimii tehtävässään finanssimarkkinoiden vakauden edistäjänä, sijoittajien, vakuutettujen ja palveluntarjoajien edun turvaajana sekä hyvän tavan noudattamisen ja yleisen finanssimarkkinan vakauden edistäjänä (finanssivalvonnan tavoitteet).

Fivan ohjeet ovat kuin Jumalan sana. Jos jotain ei ole ohjeissa kielletty, se on sallittua. Fiva itse määrittelee, mitä ovat ”hyvä pankkitapa” ja ”hyvä vakuutustapa” ja mikä on näiden normien vastaista. Näin Fiva määrää itse itsensä laillisuuden ylivalvojaksi. Kukaan tai mikään ulkopuolinen ei valvo Fivan toimia, eivät tuomioistuimet, eivät laillisuusvalvojat, eivät finanssivalvonnan sisäiset tutkintaelimet. Laillisuusvalvontakin on ulkoistettu valvottaville – niille, joita valvotaan.

Finanssivalvonnalle on laissa määritelty hyvin laajat valtuudet saada tietoja pankeilta, vakuutusyhtiöiltä, sijoituspalveluyrityksiltä, rahastoyhtiöiltä ja pörssiltä, kuten laissa sanotaan, muun muassa yhtiöiden omistajista, niiden hallinnosta ja pörssiyhtiön johtoon kuuluvista henkilöistä. Tätä kutsutaan laajapohjaiseksi sisäpiiritiedon valvonnaksi.
Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajan nimittää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen puheenjohtajan on nimittänyt valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vuonna 2014.
Finanssivalvonnan johtokunnassa on edustus Suomen Pankista, Finanssivalvonnasta, työmarkkinajärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Puheenjohtaja nimittää muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten pitää olla asiantuntevia finanssimarkkinoilla.
Johtokunnassa on ollut esimerkiksi vuosina 2017–2020 edustettuna Suomen Pankki, työmarkkinajärjestöjä, Suomen yrittäjät ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Nordea, OP-ryhmä ja OP-Henkivakuutus Oy, työeläkevakuutusyhtiö Varma, Danske Bank Oyj ja Aktia Henkivakuutus Oy. Lisäksi mukana oli kolme Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajaa.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy hyvin selvästi siinä, kun pankki oli väärentänyt lähes kaikkien yli 74-vuotiaiden asiakkaiden tiliotteet. Pankki oli siis poistanut yli 74-vuotiailta kaikki palvelut. Se ei ole ollut Suomen lain vastaista.
...

Kun pankki ilmoitti asiakkailleen, että palvelu loppuu, asiakkaat hätääntyivät. He eivät voineet uskoa, että heidän tiliotteistaan oli poistettu kaikki tapahtumat.
Kun Finanssivalvonta antoi pankille puhtaat paperit, pankki jatkoi toimintaansa niin kuin aikaisemminkin. Yli 74-vuotiaiden asiakkaiden palvelu loppui. Ja kun pankit alkoivat mainostaa yli 90-vuotiaille palveluja, pankki sai heti suuren määrän asiakkaita.

Pankkien ei ole pakko tarjota yli 90-vuotiaille yhtään mitään palveluja. Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy siinäkin. Yli 90-vuotiaille ei edes tehdä minkäänlaista riskikartoitusta, vaikka he saattavat olla aivan yhtä haavoittuvaisia kuin nuoremmat. Heidät otetaan vastaan samalla tavalla kuin pankin uusi asiakas. Vaikka heillä ei ole mitään tekemistä pankin kanssa, heidän henkilötietonsa syötetään pankin tietokantaan, josta niitä sitten levitetään kolmansille osapuolille.
...

Valvontaa ei valvota
Poliittisen korruption suurin vaara piilee siinä, että kukaan ei valvo valvontaa. Euroopan keskuspankki ei ole onnistunut tekemään pankeista sellaisia, että ne kestäisivät Euroopan finanssikriisin. EKP on luonut illuusion siitä, että kaikki on hyvin. Euroopan pankkien taseet eivät ole kuitenkaan kasvaneet riittävästi. Valtiot ovat tukeneet pankkeja niin massiivisilla summilla, että niiden taseet ovat pysyneet riittävän paksuina. Sijoittajien ja veronmaksajien rahat eivät riitä siihen, että Euroopan pankit pystyisivät kantamaan tappiot huonoista luotoista.
Pankkien pääoma on todellisuudessa noin 25 prosenttia niiden todellisista riskeistä. Tämä merkitsee sitä, että kun tappiot kasvavat, pankkijärjestelmä ajautuu taas kriisiin ja tarvitaan veronmaksajien rahoja. Ilman valtion tukea pankit eivät pysty lainaamaan yrityksille ja valtioille rahaa.
Pankeille ei ole olemassa todellista riskiä
Jos pankkien todellinen vakavaraisuusvaatimus olisi 25 prosenttia, pankit olisivat liian suuria kaatumaan. Jos pankki olisi liian iso kaatumaan, sen annettaisiin mennä nurin. Pankkien todellisen vakavaraisuusvaatimuksen tulisi olla noin viisi prosenttia, koska pankki on järjestelmä. Pankki on niin kuin pieni yritys. Jos yrityksellä ei ole varaa maksaa työntekijöiden palkkoja, se menee konkurssiin. Pankki kaatuu samalla tavalla, jos sillä ei ole varaa maksaa tallettajien saatavia. Se, että pankki pysyy pystyssä, vaikka tallettajilla ei olisi mitään saatavia, ei tarkoita sitä, että pankki ei olisi ollut kaatumassa, kun se maksoi tallettajien saatavat.
Pankkien vakavaraisuusvaatimusta olisi laskettava viidestä prosentista noin yhteen prosenttiin, jotta pankeilla olisi edes pieni kannustin olla maksamatta tallettajille saatavia, vaikka talletussuojajärjestelmä kattaisikin ne. Tällä hetkellä pankkijärjestelmän suurimmat uhat eivät ole Islannin kaltaisia pankkikriisejä, vaan järjestelmäkriisejä. Pankkijärjestelmän kriisit johtuvat siitä, että tallettajat voivat nostaa rahansa pankista ilman seuraamuksia, mutta jos pankki ajautuu vaikeuksiin, tappiot sosialisoidaan. Jos pankkikriisissä pankkien annetaan mennä nurin, niin silloin pankkien tallettajilla ei ole mitään takuita saamisistaan, ja koko yhteiskunta kärsii.
Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia tulisi siis laskea nykyisestä viidestä prosentista noin yhteen prosenttiin, jolloin pankkien tallettajat eivät voisi nostaa talletuksiaan, ennen kuin he ovat varmistaneet pankin maksukyvyn, mutta jos pankit ajautuisivat vaikeuksiin, niin pankkien tappiot eivät olisi veronmaksajien maksetta-vissa. Jos pankit ovat liian suuria kaatumaan, niin silloin pankkijärjestelmän toiminta perustuu siihen, että veronmaksajat takaavat pankkijärjestelmän toiminnan ja sen takia pankkeja ei tulisi säännellä lainkaan.
...

Tämä teksti perustuu Helsingin käräjäoikeuden tuomioon 31.8.2016 Dnro 16/11456 (HelHO:2016:18). Tuomiota voi tilata osoitteesta email@example.com.
Kun syyttäjä katsoo, että on tapahtunut rikos, hänen tulee vaatia rikoksesta rangaistusta tuomioistuimessa. Kun asia etenee tuomioistuinkäsittelyyn, syyttäjän ja syytetyn näkemykset tapahtuneesta voivat poiketa hyvin merkittävästi toisistaan.
Rikosjutuissa syytetyn tulee pysyä totuudessa, mutta rikosjutun osapuolilla on myös velvollisuus vastata kysymyksiin, joita oikeudenkäynnin kuluessa esitetään. Tästä seuraa se, että usein rikosasian osapuolilla on oikeudenkäynnin eri vaiheissa toisistaan täysin poikkeavat kertomukset tapahtuneesta.
Finanssivalvonnassa on kysymys siitä, että syyttäjä väittää Finanssivalvonnan toimivan puolueellisesti, kun Finanssivalvonta katsoo, ettei sillä ole oikeutta moittia pankkien tekemiä liiketoimia ja sopimuksia. Pankkien liiketoimien ja sopimusten moittiminen kuuluu kuitenkin Finanssivalvonnan tehtäviin. Tästä syystä Finanssivalvonnan tulisi kyetä osoittamaan se, että pankkien liiketoimien ja sopimusten moittiminen olisi ollut perusteetonta tai laitonta, eli että pankkien toiminnassa olisi moitittavaa. Mikäli Finanssivalvonnalla ei tällaista näyttöä ole, ei sen tulisi puuttua pankkien toimintaan moitteilla, joita ei ole näytetty toteen.
Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevan tapauksen käsittelyssä Finanssivalvontaa on pyydetty vastaamaan kysymykseen, onko se antanut pankeille moitteita. Tähän kysymykseen Finanssivalvonnan vastaus on ollut kieltävä. Kun Finanssivalvonta ei ole antanut pankeille moitteita, ei ole ollut tarpeen tehdä kysymystä Finanssivalvonnalle, onko Finanssivalvonta puolueellinen tai suosinut toiminnassaan jotakin valvottavaa.
Finanssivalvonta on myöntänyt, että se on puolueellinen valvottavia kohtaan ja että se on voinut suosia valvottavia esimerkiksi pankkien tekemiä valituksia selviteltäessä. Tämä puolueellisuus johtuu siitä, että Finanssivalvonnalla ei ole omaa henkilökuntaa vaan se on osa Suomen Pankin hallintoa. Kun Finanssivalvonta kuuluu Suomen Pankkiin, ovat myös kaikki valvottavat Suomen Pankin hallintoon kuuluvia. Koska Suomen Pankki on osa EKP:tä, sen on toimittava EKP:n päätösten ja linjausten mukaan. Suomen Pankki ja EKP ovat puolestaan osa kansainvälistä finanssijärjestelmää. Sen vuoksi Finanssivalvonta toimii niin kuin kansainväliset toimijat sen määräävät toimimaan.
Finanssivalvonta on myös myöntänyt, että sen toiminta ei aina kestä päivänvaloa, esimerkiksi puolueellisuuden vuoksi. Esimerkiksi pankkien tekemistä valituksista ei voida tehdä julkisia ennen kuin on käyty läpi, onko Finanssivalvonta toiminut puolueellisesti tai suosinut jotakuta osapuolta. Tämä voi johtaa tilanteeseen, että pankin kärsimät vahingot jäävät veronmaksajien maksettaviksi, koska Finanssivalvonnalla on oma lehmä ojassa. Jos pankki on tehnyt esimerkiksi valituksen Finanssivalvonnan toiminnasta, Finanssivalvonnan ei tule ottaa asiaan julkista kantaa ennen kuin on käyty läpi, onko Finanssivalvonta toiminut puolueellisesti tai suosinut jotakuta osapuolta.
Finanssivalvonta ei ole esittänyt mitään konkreettista, mistä se epäilee Finanssivalvonnan toimien tulleen tutkituksi puolueellisesti tai suosivan jotain tahoa. Sen vuoksi asiaa ei voida pitää lainmukaisena.
Koska Finanssivalvonta ei ole esittänyt mitään konkreettisia, konkreettisia perusteluja, Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden ja puolueellisuuden seuraukset ovat ilmeisiä. Siksi Finanssivalvonta on rikkonut perustuslain, Euroopan Unionin perussopimusten, Euroopan Unionin perussopimuksen artikla 85 sekä Finanssivalvontalakia.
Helsingissä 14.4.2019
...

Kuka on EU:n takana?
Euroopan komission toimintaohjelma - miten komissio tekee lakiesityksensä?
Komission puheenjohtajaehdokas: Euroopan tulee pysyä avoimena
...

Euroopan parlamentti ja EU - kumpi on enemmän ja kumpi on vähemmän?
EU:n päätöksentekoprosessi
...

Suomen europarlamentaarikot: Liisa Jaakonsaari, Miapetra Kumpula-Natri, Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa, Elsi Katainen, Heidi Hautala, Henna Virkkunen, Mauri Pekkarinen
Suomen EU-komissaarit - mikä on heidän toimialueensa?
Mitä komissiosta on odotettavissa?
Euro ja finanssipolitiikka
...

Talouspolitiikka: EKP:n talouspolitiikka
Mikä on EU:n perustehtävä ja mikä on unionin olemassaolon syy?
Euroopan unionin perussopimukset
...

Mitä hyötyä eurosta on?
Mitä riskejä yhteisvaluutassa on?
...

Miksi EKP ja Suomen Pankki ovat ostaneet Kreikan joukkovelkakirjoja?
Onko EKP rikkonut EU:n sääntöjä ja määräyksiä tukiessaan kriisimaita?
...

Miksi EKP on tukenut pankkeja, joiden kaatuminen aiheuttaisi merkittäviä tappioita myös veronmaksajille?
Mikä on EKP:n rooli finanssikriisin ratkaisussa?
...

Miksi EKP on ryhtynyt tekemään tukiostoja, vaikka sillä on EU:n sääntöjen mukaan vain mandaatti ostaa valtioiden joukkovelkakirjoja?
Miten Suomen Pankin rooli EKP:n toiminnassa eroaa esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin FED:n ja Englannin keskuspankin Bank of Englandin toiminnasta?
Mikä on Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan (Finanssivalvonnan) toiminnan oikeudellinen perusta?
Suomen Pankki ja Finanssivalvonta: avoimuuden puute ja sidonnaisuudet
Finanssialan etujärjestöt, erityisesti Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, ovat Suomen merkittävimpiä edunvalvojia, joita Suomessa toimii yhteensä yli 10 ja joilla on noin 20 miljoonaa jäsentä. Niiden vaikutusvalta perustuu ennen kaikkea siihen, että niiden jäsenyritysten liiketoiminnan volyymi on noin 95 prosenttia Suomessa toimivien yritysten kokonaisliikevaihdosta, niiden rahoitustoiminta on hyvin keskittynyttä, ne harjoittavat edunvalvontaa useissa eri elimissä ja niillä on huomattavat taloudelliset voimavarat.2 Finanssialan etujärjestöillä on huomattavaa vaikutusvaltaa myös lainsäädäntötyöhön, viranomaistoimintaan, julkisen vallan käyttämiseen sekä finanssimarkkinoihin liittyvään muuhun päätöksentekoon. Finanssialan edunvalvontajärjestöistä suurimpia ovat Finanssialan Keskusliitto, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta (FINE) sekä Finanssialan Keskusliitossa toimiva Rahoitusyhtiöjohtokunta. Finanssialan Keskusliittoon kuuluu 57 FinanssiFinanssialan Keskusliitto, Bulevardi 28, 00120 Helsinki, puh. 020 0000 000, faksi 020 0000 000, www.fkl.fi, email@example.com, www.finanssivalvonta.fi, www.fine.fi
Finanssiala ry) on finanssialan yritysten etujärjestö Suomessa, joka pyrkii vahvistamaan finanssialan kilpailukykyä, vaikutusvaltaa ja tunnettuutta. FK:n jäsenenä ovat kaikki finanssialan keskeiset yritykset: noin 400 pankki-, vahinkovakuutus-, henki- ja työeläkeyhtiötä, rahoituslaitosta sekä arvopaperimarkkinayhdistys, finanssialan Keskusliitto ja Finanssityönantajat FAT. Finanssialan Keskusliitto on perustettu vuonna 2007 ja sen edeltäjäjärjestöt Pankkiyhdistys ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto fuusioituivat 29.11.2007. Finanssikonserneja eli pankki-, vakuutus- ja työeläkevakuutusalaa edustavat yhtiöt ovat finanssialan yhtiöitä.
Finanssikonserni koostuu emoyhtiöstä sekä kaikista sen määräysvallassa olevista yhteisöistä. Määräysvalta muodostuu yleensä joko suoran tai välillisen omistuksen kautta. Konsernin määritelmä täyttyy, kun konserniin kuuluvilla yhteisöillä on keskenään enemmän kuin 20 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä tai äänten kokonaismäärästä laskettuna, vaikka omistus olisi alle tämän. Määräysvallalla tarkoitetaan kykyä nimittää tai erottaa enemmistö hallituksen jäsenistä.
Finanssivalvonnalla on lain mukaan oikeus kieltää valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan tekemän liiketoimen toteutus ja velvoittaa liiketoimen toinen osapuoli tai finanssimarkkinoilla toimiva muu vastapuoli palauttamaan liiketoimeen käytetyt varat Finanssivalvonnalle.
Finanssivalvonnalla on myös oikeus peruuttaa valvottavan toimilupa. Toimilupaa on kuitenkin arvioitava aina erikseen. Valvottavalla ja muulla finanssimarkkinoilla toimivalla ei myöskään ole velvollisuutta antaa tietoja tai alistua tarkastuksiin, jos tarkastus saattaa haitata valvottavaa tai finanssimarkkinoilla toimivaa.
Finanssivalvonta valvoo finanssipalvelujen lisäksi myös eräiden muiden palvelujen, kuten vakuutuspalvelujen, sijoituspalvelujen ja kiinteistövälityspalvelujen sekä näihin rinnastettavien palvelujen tarjoajien toimintaa. Tällaisia muita palveluita ovat muun muassa finanssipalvelujen tarjoaminen toiseen ETA-valtioon, muut rahoituspalvelut, rahastoyhtiöiden toiminta, maksupalvelut sekä kiinteistönvälitys. Näistä muista palveluista kerrotaan lisää muissa alajaksoissa. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo rahoitusvälineiden säilytyspalveluiden tarjoajia, panttilainaamoja sekä vakuutusyhtiölaissa tarkoitettujen jälleenvakuutusyritysten, kolmannen maan vakuutusyhtiön sivuliikkeen, työeläkevakuutusyhtiön ja eläkekassan sijoituspalveluja ja sijoitusrahastoja. Lisäksi Finanssivalvonnalla on oikeus asettaa uhkasakko ja teettää tarkastus myös muun kuin finanssipalvelujen tarjoajan ja näiden asiakkaan välisessä liiketoimessa, jos tällainen muu liiketoimi tai tällaisen liiketoimen osa on ilmeisesti lain vastainen.
Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden toteaminen
Finanssivalvonta ei valvo Finanssiala ry:n eikä minkään muunkaan alan järjestön toimintaa eikä sillä myöskään ole niihin puolueellisuutta. Finanssivalvonta valvoo kaikkien Finanssivalvonnan valvottavien toiminnan lainmukaisuutta.
Finanssivalvonta ei valvo Finanssiala ry:n, Finanssialan Keskusliiton tai minkään muunkaan tahon tekemiä vaalirahailmoituksia. Finanssiala ry tai FK ei myöskään ole Finanssivalvonnalle antamassaan vuosittaisessa ilmoituksessa tehnyt ilmoitusta vaalirahoitusyhdistykselle maksamastaan tuesta tai muustakaan tuesta.
Finanssivalvonnan mukaan on selvää, ettei FK:n tekemä tuki ole sen valvonnassa eikä Finanssivalvonta valvo tai ole tutkinut FK:ta tukea. Näin ollen Finanssivalvonnalla ei myöskään ole asiaan huomautettavaa. Finanssivalvonnasta saadun vastauksen mukaan ei voida ajatella, että Finanssivalvonnalle tai Finanssivalvonnalta haettaisiin lausuntoa FK:n tuesta vaalirahoitusyhdistykselle.
Finanssivalvonnan mukaan Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa vaalirahoituslain noudattamista siltä osin, kun siinä on kyse laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamisesta. Mikäli vaalirahoitusilmoitus tai ilmoitus vaalirahoituksesta on jäänyt tekemättä, ei Finanssivalvonta valvo asiaa eikä ota kantaa ilmoituksen tai sen puuttumiseen.
Finanssivalvonta on tehnyt selvityspyyntöjä ainoastaan niissä tilanteissa, kun se on ollut välttämätöntä lakisääteisen tehtävänsä suorittamiseksi.
Finanssivalvonnalta saadun selvityksen mukaan se on ollut yhteydessä kuhunkin ilmoitusvelvolliseen ja kehottanut tekemään uuden ilmoituksen sekä ohjeistanut ilmoittamaan puuttuvat tiedot. Selvityksen mukaan Finanssivalvonnasta on myös otettu yhteyttä ehdokkaan omaan vaalirahoitusyhdistykseen sekä puolueen vaalirahoitusyhdistykseen ja pyydetty heitä antamaan ehdokkaan tiedot Finanssivalvonnalle. Selvityksen mukaan Finanssivalvonnalle ei kuitenkaan ole lähetetty puolueen tai ehdokkaan omia tilinpäätöksiä tai kirjanpitoaineistoa.
Finanssivalvonnan mukaan Finanssivalvonta on käyttänyt harkintavaltaansa sekä arvioinut puolueettomuutta ja riippumattomuutta voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.
Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden toteaminen
Finanssivalvonnalla on lain mukaan velvollisuus valvoa ja tarkastaa, että valvottavan toiminta on lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaista. Finanssivalvonnan puolueettomuutta on käsitelty esimerkiksi Finanssivalvonnan vastauksessa valtiovarainministeriön työryhmämuistioon (Finanssivalvonnan vastaus valtiovarainministeriön työryhmämuistioon Finanssivalvonnasta annetun lain sekä siihen liittyvän lainsäädännön uudistamistarpeita koskevasta arviomuistiosta. Valtiovarainministeriön julkaisuja 15/2008, s. 33‒34). Finanssivalvonnan mukaan Finanssivalvontaa ei ole perusteltua asettaa valvontatoimissaan huonompaan asemaan kuin muita valvonnan kohteita, vaikka kyseessä oleva valvottava tai valvottavakonserni olisikin valvottavan johdon näkemyksen mukaan puolueellinen. Finanssivalvonta katsoo myös, ettei valvontatoimissa saa lähtökohtaisesti huomioida sitä, että valvottava on voinut käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa valvottavan hallinnon järjestämisessä. Finanssivalvonnan mukaan valvontatoimissa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota tasapuoliseen kohteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun. Finanssivalvonnan mukaan esimerkiksi tilanteessa, jossa valvottava on nimittänyt valvojaa tai muuta valvontaelimen jäsentä, valvottava voi valvontapäätöstä tehtäessä huomioida valvottavan näkemyksen ehdokkaan sopivuudesta. Finanssivalvonnasta saadun selvityksen mukaan Finanssivalvonta kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun.
Finanssivalvonta on asettanut kaikille vaalirahoittajille hyvin samanlaiset ehdot. Vaalirahoittajien on esitettävä Finanssivalvonnalle todistus siitä, että ehdokkaat eivät ole maksaneet näille palkkiota ja lisäksi annettava lyhyt kuvaus siitä, millaista rahoitusta ehdokkaat ovat saaneet. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan ottanut huomioon sitä, että ehdokkaan ei välttämättä ole mahdollista saada rahoitusta Finanssivalvonnalle ilmoitettujen rahoittajien lisäksi muilta vaalirahoittajilta. Tämä siitä syystä, että osa Finanssivalvonnalle ilmoitetuista vaalirahoittajista ovat jo tukeneet ehdokasta aiemmin ja siten heidän rahoittaminen uudestaan ei ole välttämättä ehdokkaan kannalta edullista. Finanssivalvonnalla on puolueellinen suhtautuminen siihen, minkä puolueen ehdokasta ehdokkaan kannattaa ilmoittaa kannattavansa, jos ehdokkaan kannattaa ilmoittaa Finanssivalvonnalle kannattavansa vaalirahoittajaa, jota hän on rahoittanut aiemmin, mutta ei ilmoita kannattavansa rahoittajaa, jonka rahoittajaksi hän voisi tulla. Tästä puolueellisesta toiminnasta on näyttöä. Finanssivalvonnan puolueellisuuden takia ei voida luottaa siihen, että Finanssivalvonnan puolueellisuutta ei käytettäisi hyväksi, ja että Finanssivalvonta toimisi aina ehdokkaiden ja puolueiden yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti, mikä ei kuitenkaan todellisuudessa toteudu. Tämän vuoksi Finanssivalvonnan toiminta ja puolueettomuus ei saa kansalaisten luottamusta eikä kansalaisten luottamusta Finanssivalvontaan voi olla olemassa.
...

Vaalirahoituksen julkisuus
Suomessa on noudatettu 1960-luvulta lähtien puoluelakia (10/1969) ja ehdokkaan vaalirahoituksen julkisuudesta annettua lakia (414/2000). Näiden lakien perusteella puolueiden ja ehdokkaiden on julkistettava, mistä ne saavat rahoitusta ja kuinka paljon. Ehdokkaat ovat saaneet käyttää vaalimainontaan vain omia rahojaan. Lisäksi on ollut käytössä erilaisia rajoituksia, jotka ovat koskeneet ehdokkaiden ja puolueiden muuta varainhankintaa. Rajoitusten avulla on pyritty estämään sidonnaisuuksia puolueiden ja ehdokkaiden ja yritysten sekä niiden johdon välillä. Puolueet ovat julkaisseet tilinpäätöksissään tietoja varainhankinnastaan ja lahjoituksistaan, ja lahjoitusten antajat ovat saaneet julkistaa, kuinka paljon he ovat lahjoittaneet, milloin lahjoituksista on päätetty ja kuka niistä on päättänyt.
Vaalirahoitusilmoituksen tekemättä jättämisen perusteella ei ole annettu yhtään sanktiota. Ainoa sanktio, joka voi seurata vaalirahoitusilmoituksen laiminlyönnistä, on uhkasakko. Vaalirahoituslaissa on säädetty uhkasakosta, jonka Finanssivalvonta voi määrätä sille, joka ei ole tehnyt laissa säädettyä ilmoitusta. Finanssivalvonta ei voi määrätä sanktiota muulle toimijalle, kuten sille, joka on tukenut ehdokkaita ja puolueita.
Finanssivalvonnalla on puolueellisuutta lisääviä ominaisuuksia. Finanssivalvonnalle kuuluu julkisen rahoituksen myöntäminen ja valvonta, minkä johdosta finanssimarkkinoita ja niiden toimijoita kohdellaan paremmin kuin muita. Finanssivalvonta myös tekee tiivistä yhteistyötä valvottavien kanssa ja antaa niille neuvoja. Finanssivalvonnalta puuttuvat lähes kokonaan sellaiset elementit, joiden voidaan olettaa vähentävän puolueellisuutta. Yksi puolueellisuutta vähentävä elementti on velvollisuus olla puolueeton ja riippumaton. Finanssivalvonnalta puuttuu kuitenkin kaikki nämä elementit, koska Finanssivalvonta ei ole riippumaton valvomastaan valvottavasta ja valvojan toiminta vaikuttaa valvottavaan.
Valvottavalla on mahdollisuus vaikuttaa valvottavalta vaadittaviin asiakirjoihin. Finanssivalvonnalta puuttuu kuitenkin kaikki nämä elementit, koska Finanssivalvonta ei ole riippumaton valvomastaan valvottavasta. Esimerkiksi valvottavien taloudelliset julkaisut ovat pääosin salaisia eikä Finanssivalvonnalla ole mitään valvontaa, jonka perusteella voitaisiin saada selville, mitkä asiakirjat valvottavat antavat sille. Finanssivalvonnalla ei ole myöskään minkäänlaista mahdollisuutta tutustua valvottavien asiakirjoihin. Esimerkiksi valvottavien taloudelliset raportit eivät ole julkisesti saatavilla Finanssivalvonnalla. Finanssivalvonta voi antaa lausuntoja valvottavien asiakirjoista, mutta ei voi tutustua asiakirjoihin eikä saada tietoja. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa Finanssivalvonnalle annettavat tiedot eivät välttämättä ole oikeita tai riittäviä. Lisäksi Finanssivalvonnalta puuttuu puolueeton tarkastus ja arviointi sen omasta toiminnasta. Tästä esimerkkinä on Finanssivalvonnan tekemä tarkastus Finanssivalvontaan, jonka johdosta Finanssivalvonta on muuttanut toimintatapojaan, mutta siitä huolimatta ei ole löytänyt puutteita sen toiminnassa, joten Finanssivalvonnalla ei ole ollut tarvetta muuttaa toimintatapojaan.
Valvottava valitsee itselleen haluamansa valvojan. Valvojia voi olla yksi tai useampia, riippuen valvottavasta, ja valvojat tekevät yhteistyötä. Valvojilla on erilaisia tapoja hoitaa valvojan tehtäviään, joten myös valvonnassa on erilaisia toimintatapoja ja painotuksia. Valvojan on mahdollista valita valvottavat siten, että valvonta kohdistuu niihin valvottaviin, joihin on mahdollista saada paras mahdollinen valvonnan lopputulos. Esimerkiksi, valvottavaksi valitaan sellainen yritys, jolla ei ole riittäviä sisäisiä kontrolleja, joiden avulla yrityksen toimintaa voidaan luotettavasti valvoa. Valvoja ei kuitenkaan välttämättä halua, että tämä valvottavaksi valittu yritys joutuisi valvonnan kohteeksi, sillä valvonnan kustannukset saattavat olla yritykselle suuret.
Valvoja pyrkii pitämään oman asemansa mahdollisimman vahvana valvottavan kustannuksella. Valvoja pyrkii valvomaan, että valvottavan toiminta täyttää valvottavalle asetetut vaatimukset, jotka valvoja asettaa. Mikäli valvoja toteaa, ettei valvottavan toiminta täytä vaatimuksia, on valvojan varmistettava, että yritys ryhtyy tarvittaviin korjaaviin toimiin. Valvojan tavoitteena on varmistaa, ettei valvottava pyri saavuttamaan tavoiteltua kilpailuetua toimimalla sellaisella tavalla, jolla se pyrkii saavuttamaan taloudellista etua kilpailijoihin nähden. Jos yritys saavuttaa taloudellista etua rikkomalla säännöksiä, ei sen toiminta täytä valvovalle asetettuja vaatimuksia, ja valvojan on varmistettava, ettei yritys riko säännöksiä jatkossa. Valvoja pyrkii varmistamaan, ettei se ole valvottavasta riippuvainen siten, ettei se voi suorittaa valvontaansa ilman, että se saa valvojalta kaiken haluamansa tiedon. Valvojan on valvottava, ettei valvottava voi käyttää valvottavan luottamuksellisia tietoja omaksi hyväkseen.
Finanssivalvonta on laiminlyönyt tehtäviään, sillä Finanssivalvonta on todennut, että pankkien tulee antaa tiedot asiakkaalle tämän pyynnöstä ilman kohtuutonta haittaa. Finanssivalvonta ei ole valvonut sitä, miten Finanssivalvonta itse toimii, joten Finanssivalvonta ei ole ollut kykenevä valvomaan pankkien toimia.
Finanssivalvonnan puolueettomuutta ei ole voitu todistaa, joten Finanssivalvonnan puolueellisuutta on syytä epäillä. Puolueeton valvonta on erityisen tärkeää Suomessa, sillä pankeilla on erityisen suuri valta Suomessa ja suomalaiset pankit toimivat pääosin suomalaisten ihmisten rahoilla. Finanssivalvonnalle on siis tärkeää, ettei sen toimista tule valituksia. On myös tärkeää, että valvojat noudattavat lakia. Kun Finanssivalvonta on toiminut väärin ja puolueellisesti, on pankkien toiminnasta tullut erittäin helppoa tehdä valituksia.
Finanssivalvonta on esimerkiksi jättänyt ottamatta kantaa tilanteisiin, joissa asiakas ei ole saanut omia rahojaan pankilta. Finanssivalvonta ei ole puuttunut tapauksiin, joissa asiakkaan varoja on käytetty lainvastaisiin tarkoituksiin, tai joissa pankin työntekijät ovat olleet puolueellisia. Finanssivalvonta ei ole tehnyt tarpeeksi tarkastuksia pankkeihin, tai Finanssivalvonta on tehnyt tarkastukset niin huonosti, että pankki on voinut huijata tarkastuksessa ja näin välttyä sanktioilta.
Finanssivalvonta ei ole selvittänyt kunnolla esimerkiksi pankin työntekijän kavaltamia varoja. On tärkeää, että Finanssivalvonta tutkii tarkkaan kavallustapaukset, jotta kavallukseen syyllistyneet voidaan tuomita rangaistuksiin, ja kavallettuja rahoja voidaan palauttaa uhreille. On erittäin tärkeää tutkia tapaukset perinpohjaisesti, sillä pankin työntekijöiden kavalluksilla saattaa olla laajoja vaikutuksia, mikäli kavallettu rahamäärä on suuri. Pankkien toiminnalla voi olla suuria vaikutuksia niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin, joten pankin työntekijän kavallusten tutkiminen on tärkeää koko yhteiskunnan kannalta.
Pankin työntekijät eivät välttämättä tee kavalluksia tahallaan. Pankkien työntekijöille saatetaan tarjota lisäansiota bonusten muodossa. Bonusjärjestelmä kannustaa työntekijää tekemään kavalluksia, sillä bonuksista työntekijät saavat rahaa omaan käyttöönsä. Kavallusongelma tulisi ratkaista muuttamalla pankin bonusjärjestelmä.
...

Pankkien työntekijöiden toiminnan valvonta on erityisen tärkeää silloin, kun pankit saavat valtion rahoitusta. Esimerkiksi silloin kun pankki ottaa valtion rahoitusta, niin pankin työntekijät tekevät suuria päätöksiä koskien pankin rahoitusta. Tällöin on tärkeää, että pankkien työntekijät toimivat moraalisesti, jotta pankin asiakkaille ei tule ongelmia. On tärkeää, että asiakkaiden varat säilytetään erillään pankin rahoista, jotta työntekijöiden tekemät päätökset eivät vaikuttaisi pankin asiakkaisiin. Esimerkiksi jos pankin työntekijän tekemä päätös olisi asiakkaan etujen vastainen, tulisi pankin tiedottaa asiasta.
Valtion rahoituksella on siis vaikutusta pankkien työntekijöiden toimintaan. Tämä on hyvä asia. On kuitenkin syytä kysyä, tulisiko pankkien rahoituksen valtion varoista olla lakisääteistä. Jos pankit saavat valtion rahoitusta, ei pankin työntekijöiden välttämättä tarvitse toimia niin rehellisesti kuin ilman valtion rahoitusta. On kuitenkin tärkeää, että valtion rahoituksella ei ole vaikutusta työntekijöiden toimintaan. Tästä johtuen Finanssivalvonnan toiminnan tulee olla puolueellisuus-vapaata ja puolueetonta.
Pankit, sijoituspalveluyritykset ja finanssivalvonta ovat finanssi-kriisin aiheuttajia. He ovat tietoisesti toiminnallaan saaneet aikaan suuren romahduksen. He ovat tietoisesti vääristelleet tilastoja, jotta he ovat saaneet tilanteen näyttämään siltä, että kupla ei olisi puhjennut aikaisemmin. Pankit, sijoituspalveluyritykset ja finanssivalvonta ovat toimillaan aiheuttaneet nykyisen kriisin, ja kriisin takia monet yritykset ja ihmiset ovat menettäneet rahansa. He ovat saaneet kriisin näyttämään siltä, että se olisi tapahtunut äkillisesti ilman heidän toimiensa vaikutusta.
He ovat myös toimineet puolueellisesti, ja he ovat tarkoituksella vääristäneet pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan valvonnan, ja tämä on myös osasyy pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan romahdukseen. He ovat pyrkineet luomaan illuusion siitä, että valvonta toimisi ja olisivat puolueettomia. Heidän toimintansa on kuitenkin ollut puolueellista ja puolueellisuus on osaltaan syy finanssivalvonnan romahdukseen. He ovat myös käyttäneet valvontaviroissa poliittisia päättäjiä ja tukeneet tiettyjä puolueita. He ovat myös yrittäneet painostaa poliittisia päättäjiä.
Pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan toiminta on ollut puolueellista, ja heidän toimintansa puolueellisuuden takia, he eivät ole pystyneet hoitamaan tehtäväänsä asianmukaisesti. Tästä syystä he ovat osaltaan vastuussa pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan romahdukseen. Pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan puolueellisuuden takia, heidän toimintansa ei ole ollut riippumatonta ja tästä syystä he ovat osaltaan vastuussa finanssimarkkinoiden epäterveeseen toimintaan. He ovat tietoisesti antaneet pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan toimia väärin, ja ovat myös laiminlyöneet velvollisuutensa puuttua asiaan, josta heille oli huomautettu, ja ovat myös toiminnallaan vahingoittaneet markkinoita. He ovat antaneet pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan toimia väärin ja laiminlyöneet velvollisuutensa puuttua asiaan, mistä heille oli huomautettu.
...

Miten perustelette toimintaanne, ja oletteko toimineet tasapuolisesti?
"Finanssivalvonnassa ei ole ollut puolueellisuutta ja valvonta on ollut tasapuolista".
...

Miten perustelette toimintaanne, ja oletteko toimineet tasapuolisesti?
"Valvonta on ollut tasapuolista. Valvonnassa on aina puolueettomuutta, koska muuten valvonta ei toimisi. Valvonnassa otetaan aina tasapuolisesti huomioon erilaisia näkökohtia. Tasapuolisuus kuuluu Finanssivalvonnan lakiin perustuvaan perustehtävään ja toimintaa ohjaaviin periaatteisiin".
...

Miten perustelette toimintaanne, ja oletteko toimineet tasapuolisesti?
"Finanssivalvonnassa on aina noudatettu tasapuolisuutta".
Finanssivalvonta ei vastannut, eikä julkaissut omia vastauksiaan.
Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy sen omissa valvontatiedoissa.
Finanssivalvonta antoi 15.6.2018 vastauksensa koskien sitä, että ovatko Finanssivalvonta ja sen virkamiehet toimineet oikein, kun olivat valvoneet eläkevakuuttamista Finanssiala ry:n tekemän kantelun mukaan. Finanssivalvonta myönsi, että heidän toiminnassaan on ollut puutteita ja, että ne johtuivat pitkälti resurssipulasta. Lisäksi he vetosivat siihen, että Finanssiala oli lähettänyt kantelun liian myöhään ja se, että Finanssiala ry oli pyytänyt kantelun salaamista, ei heidän mielestään ollut oikeutettua.
Finanssivalvonta myös väitti, etteivät heidän puolueelliset päätökset ole olleet puolueellisia vaan heidän velvollisuutensa. Heidän mielestään Finanssiala on esittänyt aiheettomia syytöksiä. Tämän lisäksi Finanssivalvonta väittää, että heidän päätöksensä ovat olleet puolueettomia.
Finanssivalvonta väittää myös, että Finanssivalvonta ei ole puolueellinen vaan heidän tulee pitää silmällä sitä, että pankit ovat noudattaneet lakeja. Tämä ei pidä paikkansa. On olemassa monia esimerkkejä, joista Finanssivalvonnan puolueellisuus on ollut selvästi nähtävissä.
Finanssialan puolueellisuus ei ole mitään uutta, koska Finanssivalvonta on aina ollut pankkimaailman puolella ja he ovat ajaneet pankkien ja muiden finanssialan yhtiöiden etuja.
Finanssivalvonnan puolueellisuus
Pankki ja Finanssivalvonta ovat toimineet vastoin lakia.
Finanssivalvonnan puolueellisuus ei ole mikään salaisuus. On monia esimerkkejä, joista puolueellisuus on ollut selvästi nähtävissä. Finanssivalvonnasta löytyy monia epäkohtia.
Finanssivalvonta toimii usein pankkimaailman etujen mukaan. On monia esimerkkejä siitä, kun Finanssiala on painostanut Finanssivalvontaa, jotta se noudattaisi lakia.
Finanssivalvonnan puolueellisuus
Finanssivalvonta ei valvo lain noudattamista. Finanssivalvonta valvoo finanssiyhtiöiden toimia, mutta se ei valvo lain noudattamista.
Finanssivalvonta ei noudata lakia. Finanssivalvonnan tulisi valvoa pankkien toimintaa ja lain noudattamista.
Pankit ovat Finanssivalvonnan puolueellisia. Pankit ovat olleet puolueellisia.
...

Pankit eivät valvo toimintaansa.
Finanssivalvonta valvoo pankkien toimintaa.
Pankkien toimintaa valvotaan. Pankkien toimintaa valvotaan. Pankkeja valvotaan. Pankkivalvontaa on ollut olemassa. Pankit ovat noudattaneet lakia. Pankit noudattavat lakia. Finanssivalvonnalla on oikeus käyttää hallinnollisia seuraamuksia.
Pankkien toimintaa ei ole valvottu tarpeeksi. Finanssivalvonta on hoitanut tehtäviään huonosti. Finanssivalvonta on hoitanut tehtävänsä hyvin.
Finanssivalvonta on puolueellinen. Finanssivalvonta on ollut puolueellinen.
...

Valvottavien toiminta on ollut puolueellista. Valvojien toimintaa ei ole valvottu.
Valvottavien toiminta on ollut puolueellista.class="sys">[09:29:17] 176.72.83.240 saapui paikalle
...

Valvottavien toiminta on ollut puolueellista. Valvojien toimintaa ei ole valvottu.
Valvottavien toiminta on ollut puolueellista. Valvojien toimintaa ei oleclass="ip">[09:29:55] <176.72.83.240> !stop