Kriisiviestintä

PenaPedia
Versio hetkellä 21. maaliskuuta 2025 kello 07.17 – tehnyt 192.168.0.104 (keskustelu)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kriisiviestintä on viestintää, jota viranomaiset tai organisaatio laskee liikkeelle poikkeuksellisen odottamattoman ja negatiivisen tapahtuman sattuessa.

Kriisiviestintä, riippumatta organisaatioista sisältää aina toimintamallin, jonka lopputuloksessa pyritään vierittämään vastuu pois organisaatiolta, mikäli salaaminen ei ole onnistunut.

Kriisiviestintä organisaatiossa

Riippumatta siitä mitä on tapahtunut, on ensisijainen tavoite pyrkiä salaamaan tapahtuma. Jos salaaminen ei onnistu, on vastuu yritettävä vierittää kolmannelle osapuolelle.

Sisäinen kriisiviestintä organisaatiossa

Ennen julkisuuteen lähetettäviä tiedotteita, on usein viisasta muodostaa aivoriihi organisaation johdon toimesta, jossa pohditaan voisiko pahimmassa skenaariossa löytää tapahtumalle suorittavasta portaasta syntipukki.

Organisaation on tehtävä kaikkensa suojellakseen brändiä ja johdon mainetta, siitä syystä on alettava välittömästi spekuloimaan eri vaihtoehdoilla, jotta mediajulkisuus ohjautuu useille eri syille eikä mahdollisesti myöhemmin ilmenevä johdon oma syyllisyys saa aivan yhtä paljon julkisuutta kuin siten, että se olisi ainoa mahdollisuus.

Tietomurto

Tietomurroissa on syyllisyyskysymys ohjattava mahdollisimman nopeasti järjestelmätoimittajan niskoille, mutta jotta välit eivät kylmenisi järjestelmätoimittajayhteisön kanssa, voidaan jo ennalta sopia syytettävän asiasta järjestelmäkomponenttia. Tämä pesee koko ICT-ekosysteemin omat vastuut pois tilanteen hoitamisesta ja valehtelemalla syyllisyys kolmannen (tai jopa neljännen) osapuolen järjestelmäkomponentin syyksi, voivat he pullistella julkisuudessa tehneensä kaiken kyllä itse oikein. Tämän kaltaiset valheet eivät usein edes paljastu lopulta.

Tietojen pimittäminen ja vähättely on myös tärkeää, esimerkiksi jos henkilö- ja terveystietoja vuotaisi, voidaan sanoa vain asiakkuustietojen vuotaneen ja myöhemmin laittaa mahdolliset identiteettivarkaudet uhrien oman nettitörttöilyn syyksi.

Teollisuuskatastrofi

Esimerkiksi vaarallisen aineen vuodossa voi teollisuusyrityksen johto vetää sabotaasikortin heti kättelyssä esille, vaikka myrkkysäiliöitä ei olisikaan tarkastettu säästösyistä herranaikoihin, saadaan kyllä KiWa Inspectalta jälkeenpäin ostettua määräaikaistarkastusleima tapahtuma-ajalle.

Julkisuudessa johdon on oltava jatkuvasti julistamassa osanottoaan katastrofissa menehtyneiden omaisille, on jo ennen ensimmäistäkään tiedoitetta lähtenyt silti vahinkoilmoitus liiketoiminnan keskeytymisvakuutuksesta vastaavalle vahinkovakuuttajalle ja tiedotettu suurimpia osakkeenomistajia ennen pörssitiedotteen julkaisemista.

Ihanteellisin tilanne on, jos tapahtumasta saataisiin syytettyä kuolleita työntekijöitä, jotta vakuutusyhtiöön ei polteta siltoja, vaan saadaan pestyä vakuutusyhtiö pois kaikesta muusta korvausvastuusta paitsi liiketoiminnan keskeytymisestä - hyvällä tuurilla voidaan keksiä kuinka mahdollisesti selviytyneilta uhreilta saataisiin OTKES:in kelpuuttama korrekti syy vaatia vahingonkorvauksia vedoten törkeään huolimattomuuteen, joka poistaa isännän vastuun.

Sisäinen tutkinta / Asian hoitaminen sisäisesti

Sisäinen tutkinta on aina hyvä kortti, jos aineellisia vahinkoja ei ole tapahtunut, vaan kyseessä olisi enemmänkin brändistä paljastuneet epäkohdat. Sisäinen tutkinta- kortilla asialle ei tarvitse tehdä käytännössä mitään, vaikka saadaan vedettyä julkisuudessa pisteet suhtautumalla asiaan vakavasti.

Tätä korttia käytetään mm. ruokalähettien lähentely-yrityksissä tai takseissa tapahtuvien raiskauksien peittelemisessä brändiä pelastettaessa. Johto voi myös julkisuudessa pestä kätensä täysin johtamansa yhtiön operatiivisesta toiminnasta, vaikka kulisseissa palkitseekin Ahmedin bonuksella ettei tasa-arvovaltuutettu hyökkää johdon kimppuun toisesta suunnasta rasismi-kortin kanssa.

Viranomaisten kriisiviestintä

Viranomaisten kriisiviestintä eroaa tietyillä tavoin organisaatioiden kriisiviestinnässä syyllisyyskysymysten suhteen esimerkiksi terrori- ja onnettomuustilanteissa, joissa viranomaisten ensisijainen tehtävä on paistatella omassa tärkeydessään.

Esimerkiksi onnettomudesta julkistettaessa tiedotteita, on tärkeää korostaa viranomaisten hallintaa tilanteessa. Uhrien tai vammautuneiden lukumäärä on toisisijainen seikka vähintään siihen asti, kunnes monet eri viranomaiset ovat kehuneet toisiaan tilanteen mallikelpoisesta hoitamisesta julkisuudessa.
Riippumatta mitä on tapahtunut, paistatellaan silti sankarillisesti valokeilassa valehdellen kuinka uhreja olisi saattanut olla entistä enemmän ilman etukäteen suoritettuja viranomaisharjoituksia ja valmistautumista vaikka harjoitukset olisivatkin olleet Vuokatin kelomökkien kabineteissa ryyppäämisen, sikailun, laskettelun ja päivärahojen merkeissä.

Katso myös