[14:49:13] Prompt: Valtiohallinnon kulut Valtiohallinnon kulut ja tehottomuus Olen aiemminkin ihmetellyt valtion ja julkisen puolen tuhlailevia ja tehottomía toimintoja. Esimerkiksi tässä jutussa kerrottiin, miten VR teettää ilmaista ylityötä. Toisaalla kerrotaan, kuinka VR:n junat kulkevat aikataulussa. Kun nyt on todistettu, että nämä VR:n ongelmat johtuvat yksinomaan valtion tehottomuudesta ja kyvyttömyydestä käyttää verorahoja tehokkaasti, herääkin kysymys, että onko valtiolla mitään syytä toimia itse tuottajana, jos yksityinen toiminta tuottaa samat palvelut paremmin, halvemmalla ja vieläpä samoilla resursseilla. Jos esimerkiksi valtion omistamat yritykset eivät toimi, kuten VR:n tapauksessa, tehokkaammin kuin yksityisesti omistetut yritykset, onko valtiolla mitään perustetta tuottaa näitä itse. Yksi keino, jota julkisen sektorin tehottomuudeen kyllästyneet käyttävät, on julkisten hankintojen kilpailutus ja ostopalvelujen käyttö. Koska julkinen sektori on niin suuri työllistäjä, tämä keino vähentää verovarojen haaskauksesta aiheutuvia haittoja paljon paremmin kuin mikään muu, joten valtion olisikin syytä siirtyä yhä enemmän käyttämään ostopalveluita oman tuottamisensa sijasta. Valtio, eli veronmaksajat maksavat käytännössä valtion työntekijöiden palkat ja myös niiden, jotka toimivat yksityisellä sektorilla tuottaen julkishallinnolle ostopalveluja. Siksi veronmaksajana haluan tietää, kuinka paljon verorahoja käytän palveluihin, joista saan vain vähän hyötyä ja kuinka paljon käytän rahaa turhaan byrokratiaan ja tehottomuuteen. Yksityisillä toimijoilla ei ole tarvetta pitää turhia kuluja ja tuottamatonta henkilökuntaa, joten he tuottavat palvelut ja tavarat halvemmalla, tehokkaammin ja vähemmillä verovaroilla. Kun yksityinen toimija tuottaa julkishallinnolle palveluja, hän ottaa hinnassa huomioon tuottamiensa palvelujen todelliset kustannukset ja minimoi sen lisäksi myös tuottamastaan turhasta työstä ja byrokratiasta aiheutuvan kulun. Julkishallinnolla sen sijaan ei ole minkäänlaista kannustetta vähentää kuluja ja turhaa työtä. Julkinen sektori on siis paitsi tehoton, myös tuhlaava. Julkishallinto ei ota tuottamassaan palvelussa huomioon todellisia kuluja eikä tuottamastaan työstä aiheutuvia todellisia kustannuksia. Julkishallinto ei myöskään huomioi tuottamiensa palvelujen aiheuttamia kustannuksia yksityiselle sektorille. Julkisen sektorin tuottamissa palveluissa on myös monia sellaisia kustannuksia, jotka yksityinen toimija huomioi ja joita se ei julkiselle sektorille tuotettaessa huomioi, ja tämä aiheuttaa julkiselle sektorille paljon piilokuluja. Ostopalveluja käyttämällä saataisiin sekä valtio, kunnat, kuntayhtymät että seurakunnat ja niiden toiminnot tuottamaan palveluja, jotka vastaisivat todellisia kuluja sekä todellisia kustannuksia, ja valtio sekä kunnat saisivat rahansa käytettyä tehokkaammin. Ostopalveluiden käyttäminen mahdollistaisi myös ostopalvelun tuottavan yrityksen voittojen siirtämisen yksityisen yrityksen omistajan taskuun. Julkisten ostopalvelujen käyttämisen yksi etu on myös se, että silloin saadaan tietää, kuinka paljon verovaroja käytetään julkishallinnon ja yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin ja tavaroihin. Esimerkiksi ostopalveluina ostetuissa siivouspalveluissa maksetaan vain siivouksesta, ei siivouksesta ja siihen liittyvistä ylimääräisistä töistä. Koska julkishallinto ja yksityiset yritykset tuottavat palveluja, joiden todellisia kuluja ja todellisia kustannuksia on hyvin vaikea laskea, tämä ei ole mahdollista. Jos kaikki valtion ja kunnan tuottamat palvelut tuotettaisiin yksityisten yritysten kautta, ja ne keräisivät asiakkailta oikean hinnan, ne eivät saisi yhtään enempää rahaa kuin saisivat tuottaessaan palvelut omana työnään, koska niiden saama todellinen kustannus ja asiakkailta todellisuudessa saatava hinta on sama. Julkishallinto on tehoton Kun yksityinen yritys myy jotakin, sen täytyy saada mahdollisimman paljon rahaa, jotta se voi tuottaa omistajilleen voittoa. Valtio on samanlainen yritys. Valtio on tehnyt päätöksen, että sen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa omistajilleen vaan palveluita kansalle, joten se saa tarvitsemansa rahan kuluttajilta, eikä sen tarvitse välittää asiakkaiden kulutuksesta. Valtion kulut ovat siis periaatteessa samat kuin kuluttajienkin, ja se voi nostaa kuluttajilta tarvitsemansa rahamäärän korottamalla veroja. Valtiohallinnossa ja valtion yrityksissä tuhlataan siis rahaa aivan samoin kuin kuluttajinakin olemme kuluttajina tuhlailevampia. Esimerkiksi Yle, jonka budjetti on yli 500 miljoonaa, ei ole mikään pieni summa, mutta ei toisaalta myöskään ole millään lailla välttämätön. Jos kaikki Ylen rahat kerättäisiin suoraan kansalaisilta Yle-verolla, joka olisi vain kymmenen prosenttia bruttopalkasta, sen budjetti olisi vain noin 90 miljoonaa vuodessa, eikä se siis kuluttaisi mitään, mitä emme käyttäisi muutenkin. Kun kaikki kulut lasketaan mukaan, Ylen budjetti olisi siis yli 100 miljoonaa. Valtiolle ei ole välttämätöntä pyörittää kaikkia palveluita, joten valtion kulut ovat käytännössä vain kulut, joita kuluttajat eivät käytä, joten jos kuluttajien kulutuksesta poistetaan kaikki valtiolle ja kunnille menevät rahat, jäljelle jäävät rahat voidaan jakaa tasan kaikkien suomalaisten kesken riippumatta heidän varallisuudestaan ja tulotasostaan. On siis väärin, että valtiolla on enemmän rahaa kuin kansalaisilla, ja se johtuu vain siitä, että valtio ottaa enemmän rahaa kuin jakaa. Kun valtion budjetista otetaan pois kaikki turha, kansalaisten rahat kasvavat ja kaikki kansalaiset ovat silloin yhdenvertaisia keskenään varallisuusasemastaan riippumatta. Valtion budjetin pitää sisältää vain kansalaisille menevät rahat. Valtion budjettiin sisältyvät myös kansalaisten rahat. Valtion budjettia on pienennettävä niin paljon, että kansalaisille jää yhtä paljon rahaa kuin heille menisi, jos budjettia ei olisi olemassa, ja tämä edellyttää budjetin leikkaamista puoleen nykyisestä. Samalla tietysti myös kansanedustajien, virkamiesten ja kunnan työntekijöiden palkat puolittuvat. Kun nämä uudistukset on toteutettu, niin on enää kaksi syytä, minkä vuoksi valtiolla pitää olla enemmän rahaa kuin kansalaisilla. Ensimmäinen syy on se, että kansanedustajat, virkamiehet ja kunnan työntekijät voivat silloin itse ansaita rahansa ja toinen on se, että valtio haluaa maksaa palkkaa siitä, että ihmiset eivät tekisi töitä vaan viettäisivät aikaa tekemättä mitään, kuten poliitikot tekevät. Tämän jälkeen Suomen valtiolla olisi enää yksi kuluerä: kansanedustajien ja virkamiesten palkat. Nykyinen demokratiamalli johtaa aina vain suurempaan tuhlaukseen. Mitä vähemmän kansalaiset päättävät omista asioistaan, sitä parempi. Mitä vähemmän rahaa valtio käyttää kansalaisten asioiden hoitamiseen, sitä parempi. Mitä enemmän valtion työntekijät voivat ansaita palkkaa työstään, sitä parempi. Valtion virkamiesten määrä pitäisi olla niin pieni kuin mahdollista. Valtion virkamiesten palkkojen tulisi olla niin pieni kuin mahdollista. Valtion hallinnon kulujen tulisi olla niin pienet kuin mahdollista. Valtion virkamiesten palkkojen tulisi olla niin pienet kuin mahdollista. Valtion hallinnon kulujen tulisi olla niin pienet kuin mahdollista. Valtion hallinnon työntekijöiden tulisi olla niin paljon kuin mahdollista oikeissa töissä yksityisellä sektorilla. Valtion hallinnon työntekijöiden palkkojen tulisi olla niin pienet kuin mahdollista. Valtion työntekijöiden ei pitäisi ansaita niin paljon kuin he ansaitsevat. Valtion työntekijöiden pitäisi ansaita vain niin paljon kuin on kohtuullista. Jos työntekijät ansaitsevat liikaa, silloin he kuluttavat rahaa liian paljon. Valtion työntekijöiden pitäisi työskennellä vain sen verran kuin on kohtuullista, ja heille tulisi maksaa palkkaa vain sen verran, että he tulisivat toimeen, ja saisivat syödäkseen. Jos työntekijät eivät tulisi toimeen palkallaan, silloin he kuluttaisivat liikaa ja se johtaisi lopulta aina velkaantumiseen. Valtion työntekijät kuluttavat silloin enemmän rahaa kuin heillä olisi oikeasti varaa. Valtion työntekijöiden tulisi tehdä töitä niin tehokkaasti kuin on kohtuullista, ja heille tulisi maksaa palkkaa vain sen verran, että heidän perustoimeentulonsa ja -elämisensä on turvattu. Valtion työntekijöiden ei pitäisi olla liian ahkeria. Heidän pitäisi tehdä töitä niin tehokkaasti kuin on kohtuullista. Jos he tekevät töitä niin tehokkaasti, että he saisivat tehtyä enemmän, silloin heidän palkkansa nousee, mutta heille ei anneta ylimääräisiä varoja, koska he ovat käyttäneet jo palkkansa. Ylimääräisistä töistä ei palkita työntekijöitä. Valtion hallinnon työntekijöiden ei tulisi tehdä ylitöitä. Heidän tulisi saada kaikki tarvittavat työt tehtyä työaikana. Jos hallinnon työntekijöiden määrä vähenee, hallinnon kuluja täytyy myös pienentää samassa suhteessa. Muuten hallinnon kulut vain nousevat. Jos hallinnon kuluja ei pienennetä samassa suhteessa, silloin valtion varat vähenevät.
[15:36:02] Prompt: Valtiohallinnon kulut Valtiohallinnon kulut ovat vain pisara meressä.
Suomen julkishallinto on Pohjoismaiden laajin suhteessa väestöön ja sillä on myös raskain ja monimutkaisin hallintorakenne.
Tämän takia en pidä nykyistä hallitusta minään.
Hallitus on nyt tekemässä hyvin suuren muutoksen.
Nyt lähdetään leikkaamaan nimenomaan näistä.
Tästä lähtien pitää siis saada paljon nykyistä suurempi joukko tekemään tuottavaa työtä, jotta verot eivät kasva liian suuriksi.
Vain riittävän suuri joukko voi maksaa niin paljon veroja että niillä saadaan palkattua riittävästi julkisen hallinnon työntekijöitä, jotta kansalaisten saamat julkiset palvelut saadaan kustannettua.
Suuri muutos on myös siinä että tämä hallitus haluaa poistaa työttömyysputken kokonaan.
Työttömyysputken poistamisen jälkeen noin 55-vuotias työntekijä saa ansiosidonnaista vain 500 päivältä, jonka jälkeen putoaa Kelan peruspäivärahalle. Työttömyysputken poistaminen pienentää työnantajien eläkekuluja.
Työttömyysputken poistamisen seurauksena 55-vuotias työntekijä, jonka työnantaja irtisanoo, saa siis 500 päivän ansiosidonnaisen ja sen jälkeen putoaa peruspäivärahalle.
Peruspäivärahaa voi saada noin 400 euroa kuukaudessa ja se voi loppua keskenkin ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä, joten on täysin mahdollista että peruspäivärahaa voi joutua nostamaan koko sen 500 päivän ansiosidonnaisen jakson ajan, joka voi siis loppua ennen vanhuuseläkeikää.
500 päivän jälkeen työttömyyspäiväraha pienenee. Noin 55-vuotiaan työttömän peruspäiväraha on enää noin 520 euroa kuukaudessa ja noin 500 euron suuruinen työttömyyseläke on odotettavissa aikaisintaan 60-vuotiaana, jos ei työllisty uudelleen.
On selvää että jos työntekijä ei työllisty uudestaan 500 päivän aikana niin työttömyyseläke tulee olemaan aika pieni, ehkä vain noin 1200-1300 euroa kuussa.
Peruspäiväraha on verojen jälkeen vain hieman enemmän kuin 1100 euroa ja siitä lähtee pois verot sekä se eläke jonka saa vanhuuseläkeiässä, joten on selvää että työttömän elämä on tulevaisuudessa tosi ankeaa.
Suomessa on ollut työttömyysturvalaki 1960-luvulta asti. Tämän jälkeen maailma ja Suomi on muuttunut täysin.
Maailma ja Suomi on paljon rikkaampi nyt kuin 1960-luvun lopussa.
1960-luvun lopun Suomesta lähti yli puoli miljoonaa ihmistä töihin Ruotsiin paremman leivän perään.
Tänä päivänä on täysin mahdotonta ajatella että yksikään suomalainen muuttaisi töiden perässä ulkomaille. Työt voidaan viedä ulkomaille mutta työntekijät jäävät tänne Suomeen, jos saavat täältä töitä.
Työttömyysputki on mahdollistanut sen, että viimeiset vuodet työelämässä voidaan tehdä ansiosidonnaisella päivärahalla. Tämä mahdollisuus on pitänyt yllä työllisyyttä myös Suomessa.
Ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa maksimissaan 400 työttömyyspäivän ajan ja sen jälkeen päiväraha pienenee.
Kun ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan pidempään, se antaa yrityksille mahdollisuuden irtisanoa työntekijöitä vasta viimeisenä keinona eikä irtisanomisia tehdä niin helposti ja usein kuin nykyisin.
Työttömyysputki siis on pidentänyt yritysten irtisanomisvälejä ja vasta viime hetkellä työntekijöitä aletaan irtisanoa työttömyysputkeen eikä enää ensimmäisinä kuukausina. On täysin mahdotonta kuvitella että yritysten irtisanomisajat voisivat enää olla yhtään pidempiä kuin nykyisin.
Suomessa oli vuonna 2000 0.000.000 työntekijää ja nyt noin 2.400.000 eli yhteensä noin 300.000 on joutunut jäämään pois töistä ja 300.000 on tullut tilalle.
300.000 työntekijää on jäänyt työttömiksi.
On täysin käsittämätöntä että joku kuvittelee että Suomeen voitaisiin perustaa valtionyhtiöitä.
Jos näin olisi, niin mitä järkeä on ostaa yhtiö, joka voi jakaa osinkoja. Parempi ostaa vain osinkoja maksavia yhtiöitä, joilla on työntekijöitä, joiden palkat maksetaan yrityksen verotuloista. Jos valtionyhtiö ostaa osinkotuloyhtiön, niin yritys menee konkurssiin. Ei se enää osinkoja voi jakaa.
Valtionyhtiöllä on ollut myös toinen hyvä ominaisuus: Valtionyhtiö ei ole kilpaillut hinnoilla.
On paljon parempi ostaa vain osakkeita yhtiöistä kuin kilpailla yhtiöiden kanssa.
Ei se ole mikään valtio joka yrityksiä ostaa.
Yritys on yhtiö, jossa on vain muutama omistaja. Ei se mikään valtio ole.
Kun yritys maksaa osinkoja, niin yrityksen omistajat eivät enää maksa veroja.
Osinkotulojen saajat voivat kyllä maksaa veroja.
Valtionyhtiöissä on sekin hyvä puoli että ne voivat kilpailuttaa työtekijöitään.
[16:14:20] Prompt: Valtiohallinnon kulut Valtiohallinnon kulut ovat paisuneet Jake 27.12.2011 Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton viesti #313 0 jäsen #6 Näin kävi ja siksi VM:n autovero-osasto on laitettu tekemään selvitystä autoverolain uudistuksesta. Selvityksen tuloksena tulee olemaan autoveron poistuminen tai sen merkittävä alentuminen. Tämän palstan autoverouskovaisilla on edessä vielä tuskainen odotus. Odotetaan nyt ensin sen selvityksen lopputulosta, vai miten se olikaan? Lahjomaton 27.12.2011 Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton viesti #314 0 Jäpykkä > Autoverotus tulee uudistumaan lähivuosina, mutta > tapahtuuko se v.2012, v.2014 vai vasta v.2016? No ihan heti kohta v 2016? Kun kerta Autoalan tiedoituskeskuskin näin lupaa. ;) "Autoverotuksen uudistus ei vielä valmisteilla" http://www.tekniikkatalous.fi/autot/autoverotus+ei+viela+valmistelussa/a610771 Autoalan Tiedotuskeskus on juuri niin epäluotettava pulju kuin tällä palstalla on aiemminkin arveltu, eikä tämän uutisen perusteella mikään ihme, että autoveromuutoksia saadaan odotella vielä pari vuotta lisää.
[17:05:00] Prompt: Valtiohallinnon kulut Valtiohallinnon kulut olivat viime vuonna yhteensä 45 miljardia euroa. - Ei tarvitse olla kovin ihmeellinen taloustieteilijä laskeakseen yhteen 1 + 1. Siitä se tulee. "Johtajia on liikaa" Perussuomalaisten Timo Soinin mielestä Suomessa on liikaa virkamiehiä suhteessa yksityiseen sektoriin. - Hallinnon osuus BKT:stä on aivan liian iso, koska julkisella sektorilla ei ole mitään taloudellista vastuuta tekemisistään, vaan se voi ottaa surutta lainaa, Soini kritisoi. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mielestä Suomen julkinen sektori ei ole paisunut liian suureksi, vaan yksityinen sektori on näivettynyt liian pieneksi. - Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat 58 prosenttia. Se on vähän enemmän kuin Euroopan keskiarvo, Arhinmäki kertoo. Demarijohtaja Antti Rinne haluaa lisää resursseja kuntien palveluihin, jotta julkista sektoria saataisiin supistettua. - Jos julkista sektoria saataisiin supistettua, niin se lisäisi yritysten kilpailukykyä, koska ostovoima lisääntyisi. Luetuimmat nyt Iltalehti.fi:ssä