[13:48:15] Propt: Valtakunnansovittelijan puolueellisuus Valtakunnansovittelijan puolueellisuus. On mielenkiintoista huomata että on vain yksi ehdokas, eikä ole kuin tämä "ainoa" sovittelija. Kuinka joku voi sanoa ettei muka muita hakijoita ollut? Ehkä heillä ei ole samanlaisia puoluekuria kuten Ylellä? Onko hän liian puolueeton koska kukaan muu kun ainoa hakija "ei saanut paikkaa"? Vaikka varmasti hakijoilta vaadittiin sitä sun tätä. Yle uutisoi eilen (https://yle.fi/uutiset/3-10491289), että valtakunnansovittelija on saamassa paikan jo kolmatta kertaa lyhyen ajan sisällä. Ensin valittiin Janne Metsämäki, jonka toimikausi kesti reilut kolme vuotta ja päättyi vuodenvaihteessa 2018–2019 hänen irtisanouduttuaan kesken toimikauden. Metsämäkeä edeltänyt Esa Lonka ehti puolestaan johtaa valtakunnansovittelutoimintaa 16 vuotta, kunnes jäi eläkkeelle[13:49:48] 86.114.227.101: CONNECTION_ABORTED 632 s elokuussa 2013. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20000000). Sen jälkeen hän toimi jonkin aikaa selvitysmiehenä hoitaen työmarkkinoihin liittyvää taustatyötä ennen eläköitymistään kesällä 2017 (https://yle.fi/uutiset/3-9000000). Esa L:n toimikausi loppui vuonna 2012 ja seuraava oli "sovittelija" Juhani Salonius jonka virka alkoi vasta 1 tammikuuta 2013 eli 11 kuukautta toimikauden päättymisestä. Sovittelupaikkakunnalla voi olla merkitystä Metsämäki, joka työskenteli työehtotoimitsijana Teollisuusliitossa ei voinut siirtyä suoraan valtakunnansovittelijaksi oltuaan aiemmin muun muassa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä SAK:ssa (https://tem.fi/blogi/-/asset_publisher/nyrhinen-saku-95033). Sen sijaan hänet valittiin vuonna 2008 ensimmäisenä palkansaajien keskusjärjestöön kuulumattomana ja työnantajatahon hyväksymänä hakijana valtakunnansovittelija Metsämäen seuraajaksi. Saloniuksen tausta taas oli työnantajien puolella. Hänet pestattiin valtakunnansovittelijaksi vuosiksi 1998–2009 suoraan sen jälkeen, kun edeltäjä Teuvo Kallio siirtyi eläkkeelle keväällä 2001. (https://stm.fi/tietoa-sopimuksista/saadosnimikkeist...) Voidaanko valita uudelleen? Valtakunnansovittelijalla ei ole muodollisia kelpoisuusehtoja vaan se valitaan aina neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Työmarkkinajärjestöt vastaavat vuorotellen valtakunnansovittelijan nimittämisestä valtioneuvostolle, mutta nimitys edellyttää kuitenkin tasavallan presidentin hyväksyntää ja on käytännössä poliittinen päätös: sovittelijaksi valittu nauttii yleensä sekä työnantaja- että palkansaajapuolen luottamusta. Nimityksen poliittisuudesta kertonee sekin jotain, kun myös viime kerralla työnantajajärjestö Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Ammattiliittojen_Keskusj%c3%b6rjest%C3%B6_SAK) ehdokas Leif Fagernäs hävisi Akavan Heikki Pärnäselle niukasti äänin 9-8 ja yksi ääni hylättiin. (http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ek-ja-sak-paastivat-leif-fak...) Palkansaajajärjestöillä ei kuitenkaan pitäisi olla syytä pelätä sitä, että sama mies nimitetään toistamiseen valtakunnansovittelijan paikalle – varsinkaan sen jälkeen, kun jo heti ensimmäisellä kerralla oli selvästi enemmän kannatusta toisella hakijalla. Se kertoo ennen kaikkea siitä, miten puolueelliseksi sovittelija on ryhtynyt työnantajien etujen ajajaksi. Tätä kuvaa vielä entisestään se tapa jolla työnantajapuolen ehdokas Esa Lonka nostettiin kesken kaiken koko työmarkkinakierroksen ajaksi valtakunnansovittelijaksi viime joulukuussa ja pakotettiin suostumaan sovintoesityksiin vastoin työantajien kantaa. (http://vastavalkea.fi/2015/12/29/sovintoesityksia-sopimista-vaiko-sopimuspolitiikkaa-heikkila-sote-vuorovetoista-/) Toisin kuin Elinkeinoelämän keskusliitto EK antaa ymmärtää, Esa Lonka on nimenomaan työnantajan etuja ajava mies: hänet oli pestattu valtakunnansovittelijan toimistoon vain pari päivää aikaisemmin työantajapuolelta Suomen Yrittäjistä (www.yrittajat24.fi/uutishuone/uutisarkisto/a67092-ilpo-huhdanoja-siirtyy-tehylle-neuvottelujohtajaksi). Vaikka hänellä ei ole minkäänlaista aiempaa työkokemusta sovittelijan tehtävistä, häntä on pidetty kuitenkin jonkinlaisena neutraalina hahmona ja sopivimpana mahdollisena valintana työnantajapuolelle. Hänen aiempi työtaustansa puolestaan oli vahvasti yrittäjäjärjestön puolella (www.yrittajat24.fi/uutishuone/uutisarkisto/a67084-tekeeko-tassa-noinkin). Siksi voidaan sanoa – ottaen huomioon miten voimakkaasti Esa Longan tausta on hänen nimittämisensä aikana tuotu esiin sovittelijavalinnan puolueellisena osaratkaisuna ja taustana työnantajan ehdotuksille – ettei kyse ollut pelkästään sattumasta, kun valtakunnansovittelijan toimisto ilmaisi kantansa hyvin suoraan juuri nyt käsillä olevissa asioissa. Juuri näihin seikkoihin liittyen jo pelkkä epäilys valtakunnansovittelija Minna Helteen puolueettomuudesta on muodostunut hänelle henkilökohtaiseksi esteellisyydeksi. Kysymys siitä voiko hän ylipäätään olla puolueeton koko työmarkkinajärjestelmän suhteen ei ole vain akateeminen, sillä kaikki tietävät sen, että mikäli Helle toimisi objektiivisesti niin silloin se antaisi myös muille toimijoille tasapuoliset lähtökohdat ja toimintamahdollisuudet ilman näitä epäilyjä. (kts esim kirjoitus Sovittelijan puolueellisuus / Valtakunnansovittelija Minna Helteen uskottavuus vaakalaudalla) Minna Helle: “Mä olen kuitenkin ajatellut sen silleen, (että mä haluan toimia sovittelijana jatkossakin). Ja kun mun tausta on tämmöinen kuin on, niin kyllä mua tietysti huolestuttaa se asia. Että mitä mulle voi sattua tän jälkeen tai tästä eteenpäin elämässä. (http://www.mtv.fi/viihde/seurapiirit/artikkeli/minna-heelle-tata-en-kadu-enaa/6200000) Tämä kaikki oli odotettavissa sillä Valtakunnansovittelijan työ perustuu virka-asemaan eikä suinkaan siihen, että hän olisi puolueeton kuten sen tulisi perustua. Valtakunnan sovittelijan viran haltijan puolueellisuus on johtanut vuosien ajan mitä käsittämättömiin asioihin sekä tekoihin. Yhtenä esimerkkinä voi ottaa vaikkapa sellaisenkin tapauksen jossa Helteen toimistossa työskentelevän henkilön mies toimi Pron puheenjohtajana (hänen toimiessaan vielä valtakunnansovittelijan sijaisena) ja tällöinhän kyseinen henkilö käytti virka-asemaansa hyväkseen siten, että antoi täysin virheellistä tietoa silloisesta tilanteesta julkisuudessa. (https://www.talouselama.fi/uutiset/palkkoja-leikataan-40-ja-saikyt-ovat-suuremmat/49f30af6-59d2-4b19-9277-866ed371600a) Eikä tämäkään ollut mitenkään ensimmäinen kerta sillä Valtakunnansovittelija Helteen toimiston toinen työntekijä Riina Nevamäki on myös aikaisemmin antanut virheellisiä lausuntoja julkisuuteen mm. tästä aiheesta (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014083018633173_uu.shtml). Näiden virheellisten tietojen antamisen vuoksi hän onkin julkisuudessa usein saanut kantaa titteliä “pellehermanni”, mutta kaikesta huolimatta hänet nimitettiin Sipilän erityisavustajaksi vaikka sitä ihmeteltiinkin hyvin laajalti sillä eihän kyseinen henkilö voi toimia samanaikaisesti ministerinä ja Keskustan erityisavustajana koska silloin eturistiriitojen riski olisi todella suuri (https://www.aamulehti.fi/a/24000000?cs=email). Juha-Pekka Vaarala: Valtakunnansovittelija “Sovittelijoiksi nelivuotiskausittain määrättävät henkilöt määrää työministeriön esittelystä valtakunnansovittelijain toimisto neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Valtakunnansovittelijan viran hoitaja ei ole velvollinen osallistumaan riidan sovitteluun eikä ottamaan tehtävää vastaan, ellei hänen voida olettaa suorittavan sitä asianmukaisella tavalla ja olevan vapaana työriitojen sovittelusta annetun lain 4§:n mukaisesta esteellisyysperusteesta taikka muusta edellä tarkoitettua suuremmasta esteestä.” (Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta 56/2001) Miten on siis mahdollista, että kun valtakunnansovittelija ilmoittaa jäävänsä eläkkeelle hän ehdottaa virkaan nykyistä SDP:n varapuheenjohtaja Salmista vaikka tämä ilmoitti juuri julkisuudessa ettei ole edes käytettävissä? Tästä voi suoraan päätellä kuinka paljon työmarkkinajärjestöille ja nimenomaan työntekijäpuolelle annettiin poliittista ohjausta tällä nimityskierroksella. Samaan aikaan toisaalla Tätäkin asiaa piti olla ratkaisemassa työriitojen sovitteluun nimetty erikoislakimies Minna Helle (YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder blogissaan 17.6., Yle 14.5.) Onko nyt niin, että jos Helteellä on demari- tai kokoomustaustaiset sukujuuret ja hän sattuisi hakemaan SAK:n puheenjohtajaksi ja olisi siitä syystä pätemätön kyseiseen tehtävään hänen tulisi jatkaa valtakunnansovittelijan virassa? Miten sitten tällä logiikalla nämä kaikki nimitykset eri virkoihin kun niihin haetaan pätevää henkilöä voidaan tehdä? Entä voidaanko mihinkään muuhun virkaan hakea osaavaa ehdokasta vain siksi, koska tämä henkilö sattuu kuulumaan johonkin tiettyyn puolueeseen vaikka ei muuten sopisikaan kyseessä olevaan tehtävänkuvaan tai tämän arvot eivät vastaisi täysin omiamme. Tai jos ehdokas on päässyt joskus eduskuntaan se tekee automaattisesti päteväksi hoitamaan Suomen Pankkiin kuuluvia tehtäviä? Tähän väliin voisin kysyä mihin nämä poliittiset virkanimitykset ja niiden piilottelu oikeasti johtaa kun vielä ihmetellään alhaista äänestysinnokkuutta sekä sen seurauksia yhteiskunnalle, sillä kuka uskaltaa kohta lähteä hakemaan virkoja tai poliittisia luottamustoimia siinä pelossa ettei oma maine mene koko kansan silmissä vaikka valinta sattuisikin lopulta kohdalle. Korkeat työttömyysluvut kertovat paljon tästä tilanteesta missä mennään mutta siltikin jotkut vain kehtaavat puhua työvoimapulasta. Työnhakijoiden joukossa on kuitenkin suuri osa sellaisia joita ei missään nimessä voisi palkata kyseiseen työpaikkaan syystä, että ammattitaito puuttuu ja kun taas ammattitaitoisia hakijoita voi olla jopa liikaakin joihinkin ammatteihin varsinkin silloin jos puhutaan juuri valmistuneista hakijoista joiden tiedot/taidot eivät riitä kuin ehkä ensimmäisen kuukauden ajaksi siihen asti kunnes opitaan työssä tarvittavat niksit. Viime aikoina onkin paljon ollut julkisuudessa puhetta työvoimapulasta mikä on aika ristiriitainen käsite tässä työttömyystilanteessa koska meillä ei ole edes varaa palkata tarpeeksi ammattitaitoista väkeä tiettyihin tehtäviin vaan joudutaan ottamaan näitä henkilöitä joita voitaisiin kouluttaa myöhemmin niihin työtehtäviin tai vaihtoehtoisesti heidät pitäisi ensin uudelleenkouluttaa ja sehän nyt kestää kauan ennenkuin ihminen oppii jonkin uuden työtehtävän jos sellaista joskus tulee tarvitsemaan. Monet ammatit ovat jo niin vaativia nykyään että monet työnantajat palkkaavat mielummin sen ulkomaalaisen työnhakijan jonka kanssa voi ehkä tinkiä palkasta sekä muistakin työeduista, eikä se kielitaitokaan välttämättä ole niin suuri este kunhan edes ymmärtää jotain puheesta mitä nämä ulkomaiset työnhakijat heille selittävät ja tämä on minun kokemukseni kun olen seurannut oman paikkakuntani ulkomaalaisten työntekijöiden toimintaa eri työtehtävissä. Itse en hyväksy ulkomaalaisia työntekijöitä muutakuin vain niissä ammateissa joihin heitä tarvitaan kipeästi esim. terveydenhoitotyöhön tai rakennusalalle. Täällä Varsinais-Suomessa eletään tällä hetkellä jännittäviä aikoja, nimittäin Raisioon rakenteilla oleva Kauppakeskus Mylly avattiin viime torstaina (11.9.). Raision keskustan tuntumassa sijaitsevalle alueelle rakennetaan koko ajan lisää kauppatilaa ja rakennettavia halleja onkin siellä sun täällä nähtävissä! Tällä hetkellä on käynnissä ainakin Citymarketin rakennustyöt sekä S-ryhmän että K-ryhmän mittavat parkkihallin rakentamiset! Myllyssä liikkeet avautuvat klo 10 ja porukkaa riittää ovien takana jo heti ennen yhdeksää! Itse lähdin Mylly Triathlonin jälkeen paikan päälle tarkoituksena etsiä itselleni juoksukamat ensi vuoden Karhunkierrosta silmällä pitäen (mikäli vaan selviän sinne saakka..) sekä tehdä löytöjä kaupoista. Ensimmäiseksi suuntasimme Myllyn Stadiumille jossa ei ollut ruuhkaa. Urheiluvälineitä oli kuitenkin niin paljon tarjolla että vaikea niitä olisi ilman ihmismassaa katsella ja sovitella joten nappasin sovituskopin haltuun heti ensimmäiseksi! Oli ihana laittaa jotain uutta päälle joka piristää kyllä omaa mieltä vaikka oma juoksuni ei nyt mennytkään niinkuin suunnittelin. Housut löytyi jalkaan hyvin nopealla silmäilyllä ja pian olinkin valmis lähtemään taas katsastamaan kauppoja läpi. Myllystä löytyy useampia vaateliikkeitä: On Vero Modaa, KappAhl:ia, Lindex:iä jne.. Olin aikaisemmin päivällä selaillut Stadiumin uusinta lehteä kotona jonka jälkeen huomasin sieltä Esprit:in uuden treenivaatetilan! Koko seinän mittainen valikoima erilaisia juoksukenkiä ja -paitoja näytti todella houkuttelevalta. Huomasin seinällä roikkuvan myös samanlaisen Under the bridge –paidan joka löytyy jo entuudestaan minulta (toinen kappale odottaa pääsyään pyykkikorin pohjalta lenkkikaverikseni). Tämä ei siis todellakaan ollut ensimmäinen kerta kun koin itseni loukatuksi puolueellisena pitämäni sovittelijan toiminnasta, sillä kaksi vuotta aikaisemmin sain itse todistaa tätä samaa tapahtumaa Bulevardilla. Silloin riitaisan riidan sovittelun lopputuloksena valtakunnansovittelija oli ottanut toisen osapuolen ”omalle puolelle” ja hylkäsi vastapuolen ehdotuksen ilman perusteluja. Sen lisäksi tämä henkilö vielä uhkaili koko teollisuuden pysähtymisellä ellei hänen ehtoihin suostuttaisi! Nyt jälkikäteen mietittynä kaikki se mitä olen nähnyt omin silmin viime viikkoina vahvistaa uskoani siihen, ettei kyseisellä sovittelijalla ole mitään kiinnostusta auttaa tai edistää sovun löytämistä riidan osapuolien kesken vaan ennemminkin päinvastoin. Eikö Suomessa tarvittaisi sellainen taho jonka ainoa tarkoitus on hoitaa asioita ja toimia välittäjänä sovinnon syntymisen helpottamiseksi? Joku puolueeton ihminen jolla ei olisi kytköksiä mihinkään osapuoleen kuten esim. liittoihin jotka voivat ”pimittää” omat näkemyksensä vain omien etujen ajamiseksi eikä siis ajaa tasapuolisesti kaikkia tahoja palvelevia ratkaisuja koko yhteiskunnan kannalta.. Esimerkiksi minä en halua sitä että tässä tapauksessa lakoilla uhkailijat voittavat vaan ratkaisun joka hyödyttää laajasti meitä suomalaisia! Ratkaisun täytyy myös olla oikeudenmukainen sekä työntekijöitä että työnantajia kohtaan niin että se kannustaa molempia osapuolia kehittämään yhteiskuntaa yhdessä paremmaksi. Mitä me opimme tästä? Me näemme jälleen kerran sen ettei tämän päivän Suomessa ole millään väliä ja puolueettomuuden rajakin näyttää kadonneen johonkin taivaan tuuliin… (4.6) Benedictus XVI: "Haluan tehdä itseni tarpeettomaksi, jotta voisin vielä elää vapaana...Tämä on tavoitteeni elämässä " (1.3) Vatikaani otti virallisesti osaa Meksikon suruun maanjäristyksen uhrien johdosta. (20.2.) Paavin vierailu Ruotsissa (9-10 syyskuuta). Paavi tervehti ruotsalaisperheitä Uppsalan kirkossa vietetyn messun aikana. (19 .4) . Vatikaanin radiossa lähetettiin jokavuotiseen tapaan pitkä lista Pietarin Paavia kiiteltiin, mutta hänen toivottiin kiinnittävän enemmän huomiota nykyajan ongelmiin ja moraalisiin kysymyksiin (28.1) Kirkkohistoriallisesti merkittävän Canto di Vittorin uudelleenrakentaminen alkaa maaliskuussa. (10 .11) Pyhä Franciscus on kaikkien aikojen luetuin pyhimys! Pyhästä Franciscuksesta tulee historian toiseksi myydyin kirjailija heti William Shakespearen jälkeen yli kaksi tuhatta vuotta kuolemansa jlälkeenkin hän valloittaa ihmisten sydämen yhä uudestaan! (22 .8) .Paavi toivoo, että Ukrainan kristityt saavat olla vapaita "kirkoista" ja saarnaajista, joiden mukaan uskovien tehtävä maailmassa on pelkästään puolustaa itseään. Rakkaat veljet Ukrainassa , tämä vapaus ei saa muuttua halukkuudeksi muuttaa meidän elämämme suuntaa vaan pikemminkin sen tulisi saada meidät kulkemaan eteenpäin elämäntiellä yhdessä koko ihmiskunnan kanssa (17.6) Vatikaanin observatorio jatkaa avaruustutkimusohjelmaansa