[19:30:56] Propt: median puolueellisuus median puolueellisuus on huomattu muuallakin. Viime syksynä julkaistu laaja kansainvälinen tutkimus on todennut, että Suomessa suhtaudutaan selvästi myönteisemmin maahanmuuttoon kuin useimmissa Euroopan maissa. Jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää hyvänä sitä, että Suomeen muuttaa ulkomaalaisia, jotka haluavat tulla tänne työn vuoksi, opiskelun vuoksi tai muista syistä. Suomalaiset ovat myös muita eurooppalaisia useammin sitä mieltä, että maamme tarvitsisi maahanmuuttoa. On toki muitakin kansainvälisiä vertailuja, jotka ovat päätyneet samaan tulokseen: Suomi on yksi Euroopan vähiten rasistisia maita. Tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä, etteikö meillä olisi parannettavaa, niin median kuin kansalaisten asenteissa. Viimeaikaiset keskustelut maahanmuuton ongelmista ja niihin esitetyt ratkaisut eivät nekään ole olleet omiaan helpottamaan suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajien on vaikea päästä yhteiskunnan tasaveroisiksi jäseniksi, jos heidän työtään, osaamistaan, kielitaitoaan ja yleensä ihmisyyttään ei arvosteta. Monet maahanmuuttajat kokevat Suomessa rasismia ja syrjintää. Joidenkin kohdalla ennakkoluulot ja suoranainen viha voivat johtaa katkeruuteen ja haluun kostaa oma koettu epäoikeudenmukaisuus. Osa maahanmuuttajista taas joutuu piilorasismin kohteiksi ja voi siksi eristäytyä, mikä entisestään vaikeuttaa kotoutumista. Piilorasismista ja suoranaisesta vihasta kertovat myös monet maahanmuuttajien kokemukset mediasta, kun heidän osaamisensa ja työkykynsä jätetään huomiotta eikä anneta tilaisuutta kertoa asioista omilla sanoillaan. Median valta on suuri, hyvässä ja pahassa. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen kuva maahanmuuttajista muodostuu julkisuudessa. Mitä useampi meistä kertoo avoimesti myönteisiä kokemuksiaan, sitä nopeammin ennakkoluulot hälvenevät ja stereotypiat murtuvat. * * * Kuten kirjan nimestä voi päätellä, tämän kirjan tavoitteena ei ole kertoa kaikkia tosiasioita maahanmuuttajista. Kirja kertoo etupäässä niistä asioista, jotka ovat tulleet vastaan maahanmuuttajatyössä eri puolilla Suomea. Tavoitteena ei myöskään ole kertoa, millainen kuva maahanmuuttajilla on mediasta. Heidän ajatuksensa ja kokemuksensa eivät ehkä poikkea kovin paljoa valtaväestön näkemyksistä, koska suuri osa maahanmuuttajista on vasta hiljattain tullut Suomeen, eikä heillä vielä ole omakohtaisia kokemuksia suomalaisen yhteiskunnan ja median toiminnasta. Heidän näkemyksensä suomalaisesta mediasta voivat myös olla liian myönteisiä, koska heillä ei ole syytä suhtautua siihen kriittisesti, toisin kuin valtaväestöllä, joka seuraa uutisia kriittisemmin. Tämän kirjan tiedot perustuvat niihin kokemuksiin, joita on tullut vastaan maahanmuuttajien ja suomalaisten toimittajien yhteisessä toiminnassa. Näitä ovat erilaiset tilaisuudet ja yhteiset keskustelutilaisuudet. Maahanmuuttajat ovat itse tuoneet esille havaitsemiaan median toiminnan ongelmia. Ne liittyvät esimerkiksi siihen, ettei maahanmuuttajien osaamista, ammattitaitoa ja työkokemusta riittävästi arvosteta vaan heidän annetaan puhua itsestään ja heistä käytetään usein epäidiomaattisia ilmaisuja, kuten ”turvapaikanhakijat”, ”pakolaiset” tai ”maahanmuuttajat”. Jotkut pitävät myös sitä, että maahanmuuttajia koskevat uutiset painottuvat rikosuutisiin, osoituksena suomalaisen median negatiivisuudesta. Tämän kirjan tavoitteena on tarjota maahanmuuttajien ja heidän kanssaan työskentelevien suomalaisten toimittajien kokemusten lisäksi tutkittua tietoa suomalaisesta mediasta ja toimittajien näkemyksistä. Se on jatkoa vuonna 2004 ilmestyneelle Journalismikritiikkikirjalle, jossa analysoitiin median ja yleisön käsityksiä median vallasta ja journalismin laadusta. * * * Toimittajien omat kokemukset liittyvät myös siihen, kuinka tiedotusvälineet heijastavat ja vahvistavat heidän omaa arvomaailmaansa ja omia ennakkoluulojaan. He tietävät parhaiten, mikä on mediassa ajankohtaista ja tärkeää ja mikä näkökulma tuodaan esiin muita voimakkaammin. Heillä on myös usein omakohtaisia kokemuksia esimerkiksi rasismista, koska se on varsin näkyvä ja merkittävä ongelma. Sen sijaan suomalaisten maahanmuuttajien kokemuksia mediassa esiintyvistä ennakkoluuloista ja syrjinnästä on tutkittu toistaiseksi vähän. Suomessa on joitakin maahanmuuttajien tiedotusvälineitä ja myös muita organisaatioita, jotka pyrkivät lisäämään maahanmuuttajien näkyvyyttä. Niiden toimintaa ja toimittajien yhteistyötä niiden kanssa ei vielä ole tutkittu. Siksi tämäkin kirja keskittyy valtamediassa toimiviin toimittajiin, jotka haluavat kehittää ammattitaitoaan ja toimia maahanmuuttajien kanssa. Kirjassa tarkastellaan, millaisia kokemuksia maahanmuuttajatoimittajilla on suomalaisesta valtamediasta, mitä ongelmia he näkevät mediassa ja millä tavoin toimittajat voisivat kehittää ammattitaitoaan, jotta se palvelisi maahanmuuttajien kanssa toimimista paremmin. Tavoitteena ei ole arvioida, miten maahanmuuttajat näkyvät suomalaisessa mediassa, vaan tavoitteena on tuoda esiin sekä hyviä että ongelmallisia kokemuksia ja tarjota joitakin keinoja tilanteen kehittämiseksi. * * * Tämän kirjan luvuissa on tarkoituksella käytetty hyvin konkreettisia ilmaisuja, kuten ”median valta”, ”piilorasismi” ja ”maahanmuuttaja”. Se on tietoinen ratkaisu, koska kyseessä on journalisteja ja mediaa käsittelevä tietokirja, ja sitä lukevat pääasiassa toimittajat. Tavoitteena ei myöskään ole puhua ”maahanmuuttajista” vaan mieluummin ”eri kulttuureista tulleista ihmisistä”[19:39:02] <192.168.0.104> !llama Maailman talousfoorumi [19:39:02] LLAMALLA ON JO TOINEN TOIMEKSIANTO . Maahanmuuttajalla voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa Suomeen muuttaneita[19:39:08] <192.168.0.104> !stop