[13:55:58] Prompt: Hyvinvointialueen muutosneuvottelut Hyvinvointialueen muutosneuvottelut alkavat heti Hyvinvointialueen muutosneuvottelut alkavat heti
[13:56:57] Prompt: Hyvinvointialueen muutosneuvottelut Hyvinvointialueen muutosneuvottelut käynnistyvät ensi vuoden alusta lukien. - Henkilöstön muutosjohtamisen tuki on erittäin tärkeää hyvinvointialueiden onnistumisen näkökulmasta, painotti Salonen puheenvuorossaan. - Tässä valmistelussa myös henkilöstön osallistaminen ja vaikuttaminen ovat keskeisessä asemassa, korosti puolestaan Parkkila. Muutosjohtajilta kysyttiin muun muassa sitä, mikä tulee muuttumaan ja miten. - Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella uudelle työnantajalle. Tehtävien sisällöissä, nimikkeissä, työn tekemisen tavoissa ja työpaikoilla tulee tapahtumaan muutoksia. Samoin henkilöstöjohtamisessa ja organisaatiokulttuurissa. Kaikki tämä on osa isoa ja välttämätöntä uudistusta, Parkkila kertoi. - Henkilöstön kannalta merkittävin muutos on siinä, miten työnantaja muuttuu. Kuntaorganisaatioiden työnantajuuden erityispiirteistä ja erityispiirteisiin liittyvistä velvoitteista luovutaan. Uuden työnantajan tavoitteena on huolehtia hyvästä työnantajamaineesta, totesi Parkkila. - Työnantajatoimintoja on hyvinvointialueilla mietittävä uudelleen. Organisaatiosta ja toimintatavoista on päätettävä. Esimerkiksi mitä tehdään ja missä tehtävissä tarvitaan omaa HR-resurssia ja missä hankitaan ostopalvelua. - On hyvä, jos muutosorganisaationa toimiviin väliaikaisiin toimielimiin tulee mahdollisimman kattava edustus sekä henkilöstöstä että poliittisesta päätöksenteosta. Väliaikainen valmisteluelin linjaa tulevan valmistelun ja siten henkilöstöön vaikuttavan päätöksenteon suuntaviivoja. Myös henkilöstön ja poliittisen johdon yhteistyön onnistuminen ja hyvä yhteistyöilmapiiri ovat tärkeitä tekijöitä muutosprosessin onnistumiseksi, kertoo maakuntajohtaja Kari Häkämies. Muutosneuvottelut käydään pääsopijajärjestöjen kanssa Sote-uudistuksen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueen muutosneuvotteluissa käydään läpi mm. seuraavat asiakokonaisuudet: - Miten henkilöstöresurssit käytetään ja miten niitä suunnitellaan käytettävän - Työnantajan toimenpiteet työn organisoinnissa - Tehtävien mahdolliset uudelleenjärjestelyt ja mahdolliset irtisanomiset, osa-aikaistamiset tai lomauttamiset - Tehtävissä ja toimenkuvissa tapahtuvat mahdolliset muutokset - Yhteistoiminnallinen muutostyö, työhyvinvoinnin edistäminen - Henkilöstöhallinnon palveluiden järjestäminen ja työnjako - Henkilöstön osaamisen varmistaminen. Neuvottelut käydään pääsopijajärjestöjen kanssa ja niiden tavoitteena on edistää henkilöstön mahdollisuuksia osallistua muutosvalmisteluun. Ne tukevat myös hyvinvointialueen henkilöstöhallinnon valmistelua. – Hyvinvointialueella henkilöstön osallistaminen muutosprosessin kaikissa vaiheissa on erittäin tärkeää ja muutosneuvotteluissa henkilöstön näkemykset tulevat kuuluville, Häkämies korostaa. – Henkilöstö on hyvinvointialueen keskeinen voimavara. Onnistuneella henkilöstöpolitiikalla ja hyvillä työolosuhteilla varmistamme osaavan henkilöstön ja mahdollistamme erinomaisen palvelun jokaiselle alueen asukkaalle, Häkämies kiteyttää. Muutosneuvottelut alkavat tammikuussa 2022. Muutosneuvotteluissa käsitellään myös hyvinvointialueen strategiatyötä ja hyvinvointialueelle siirtyvien sopimusten läpikäyntiä sekä henkilöstön sijoittamista eri sopimuksista. Muutosneuvotteluja on sovittu yhteensä 11 kertaa. Neuvotteluihin osallistuvat JUKOn pääluottamusmies ja varapääluottamusmies, SuPerin luottamusmies, Tehyn luottamusmies ja Jytyn pääluottamusmies. Henkilöstöjärjestöt osallistuvat neuvotteluihin henkilöstön edustajina. Henkilöstöjohtaja on kutsuttu neuvottelijaksi kaikkiin muutosneuvotteluihin. Hyvinvointialueen henkilöstöorganisaatio koostuu seuraavista tehtäväalueista: - Turvallisuus - Henkilöstöhallinto, hallinto ja kehittäminen - Hallinto, johtaminen, kehittäminen - ICT-kehitys Hyvinvointialue palkkaa alkuvaiheessa noin 10 000 työntekijää. – Henkilöstön hyvinvointi ja työssä viihtyminen ovat tärkeitä ja ne on otettava huomioon kaikessa hyvinvointialueen toiminnassa. Henkilöstön muutosvalmiuden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi tulee hyvinvointialueen työnantajan tehdä toimenpiteitä. Hyvällä henkilöstöjohtamisella tuetaan henkilöstön jaksamista, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä, Tehyn asiantuntija Marjut McLean sanoo. – Myös työnantajan tulee huomioida henkilöstön jaksaminen ja tukea henkilöstön työhyvinvointia muutostilanteessa, sanoo SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno. Hyvinvointialueen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Henkilöstöä edustavat järjestöt edellyttävät, että työntekijöiden työsopimuksiin liittyvät asiat ja siirtymämääräykset sekä palkkaus ja palvelussuhteen ehdot siirtyvät hyvinvointialueelle vähintään vastaavissa olosuhteissa ja sopimuksissa kuin ne ovat tällä hetkellä. Työnantajan ja henkilöstöä edustavien järjestöjen välinen neuvottelu yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta käytiin 2.12.2021. Neuvottelutuloksen pohjalta Lapin hyvinvointialueen Yt-neuvotteluja käydään kaksi kierrosta, joista ensimmäinen alkaa tammikuussa ja päättyy helmikuun lopussa.