[14:56:57] Propt: Hyvinvointialueen johto Hyvinvointialueen johto pitää valita vain poliittisen ja hallinnollisen pätevyyden perusteella eikä siksi, että heillä on paljon suhteita. Poliittinen sopivuus ei tarkoita samaa kuin pätevyys. Ei siis tarvita yhtään virkamiestä johtamaan hyvinvointialuetta vaan korkeintaan poliittinen johto päättämään palveluiden järjestämisestä ja johtamisesta eli hallituksen puheenjohtajisto sekä hallitus joka valitsee itselleen keskuudestaan johtajan ja tämän alaisuuteen tarvittavat päälliköt toteuttamaan poliittisten päättäjien tahdon mukaista palvelutasoa. Palveluihin käytettävien varojen tulee ohjautua ensisijaisesti palveluita tuottaville toimijoille. Vasta sitten hallintohenkilöstölle tai muihin ylimääräisiin projekteihin kun ne palvelevat aidosti palvelujen tarvitsijaa ilman ylimääräisiä välikäsiä ja poliittisia suhmurointeja joiden kustannukset ovat pois suoraan palveluja käyttäviltä kuntalaisilta, vanhuksilta jotka käyttävät eniten sotepalveluita sekä mielenterveyspotilailta joita tulee riittämään uudessa maakunnassa jonoiksi asti. Vain silloin saamme käyttöömme tarvittavat voimavarat näiden palveluiden toteuttamiseen jos koko johtoporras ei ole poliittisten puolueiden nimittämä ja valittu pelkästään heidän itsensä asettamien kriteereiden mukaisesti kuten viime kuntavaalien ehdokaslistoilta nähtiin, kaikki kelpaa jotka ovat vain oikean puolueen listoilla. Sillä kun on eniten merkitystä ehdokkaan valinnan suhteen kuin pätevyydellä. Meillä tulisi olla siis poliittisesti nimetyistä johtajista ja päättäjistä täysin riippumaton taho jonka tärkein tehtävä olisi varmistaa riittävät palvelut maakunnan alueella ilman mitään poliittisia sidoksia eri puolueisiin jolloin se johtaisi toimintaa sekä huolehtisi että annetut resurssit olisivat käytössä siten miten palveluiden toteuttaminen vaatisi sen sijaan, kuten tähän saakka on käynyt eli poliittiset puolueet käyttävät varoja surutta myös omaan toimintaansa kun niillä pitäisi pyrkiä vain pitämään yllä riittävää palvelutasoa joka taas johtaa kustannusten kasvuun ja resurssien vähyyteen itse palveluissa. Näin on ainakin tässä nykyisessä hyvinvointiyhtymässä ollut käytäntönä. Hyvinvointialueen rahoitusmalli perustuu jo nykyisellään suurelta osin valtionosuuksiin joilla katetaan esimerkiksi yli 70 prosenttia pelastustoimen menoista. Tulevassa sote-maakunta mallissa tätä valtionrahoitusmallia vain edelleen huonon[15:00:02] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 273 s netaan sillä suurin osa rahoituksesta tulisi ns ”leveissä hartijoissa” joka on suora tulonsiirto pääkaupunkiseudulta muille alueille sekä suurille kasvukeskuksille kun samalla Uusimaa ja pääkaupunkiseutu pärjäisi tässäkin uudistuksessa parhaiten saaden enemmän tuloja mitä he maksavat, siis rahaa jää käyttöön entistä enempi mutta sekin otettaisiin muiden alueiden alueelta pois. Ei mitään järkeä! Helsingin rahoitusmalli tulisi olla aivan oma joka vastaisi pääkaupunkiseudun rahoitustarpeita kuten muissakin maakunnissa joissa asuu vain se 5 – 10% asukkaista jotka maksaa nyt myös suurimman osan kuntiensa menoista niin verotulojen kuin valtion avustusten kautta ja loput 90-95% kunnan alueen asukkaiden rahoituksesta tulevat valtionavustuksista joita maksetaan kaikille alueille samassa suhteessa vaikka kaikki eivät ole itse valmiita satsaamaan euroakaan omaa rahoitustaan omiin palveluihin tai niiden ylläpitämiseen, eikä sen tulisi olla näin hyvinvointialueella jossa pitäisi juuri huolehtia kaikkien kuntalaisten palvelujen turvaamisesta tasa-arvoisesti ja tehokkaasti ilman ylimääräistä varojen siirtelyä taskusta toiseen. Tässä olisi muutama näkökulma jolla tätä suurta muutosta voisi vielä pyrkiä edes osittain pelastamaan jos sitä ei nyt pysäytetä alkuunsa tai tehdä jotain muita päätöksiä joka mahdollistaisi ettei näin pääse käymään mutta nähtäväksi jää kuka päättää kun kaikki pitäisi olla vain ”sotea” eli hyvinvointialueiden aluevaltuustoja varten. Hyvinvointialueet pitää luoda toimiviksi eikä toisinpäin!