Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin myynti
→ Neuvotteluja ←
[11:16:13] Propt: omaisuudenhoitoyhtiö arsenal
omaisuudenhoitoyhtiö arsenal on nyt jaettu neljäksi eri yhtiöksi. Kaikki toimivat omaisuudenhoitoyhtiönä, mutta erillisinä yksikköinä.
Uuden yhtiön toimitusjohtaja ja hänen lisäkseen nimettävät avainhenkilöt ovat Arsenalissa työskennelleet Jari-Pekka Vilkman (51) vastuualueenaan sijoitus-toiminta sekä Jouko Bergius (56), joka vastaa kiinteistötoiminnasta.
...
- Salkusta saattaa tulla täysin erilainen kuin mikä se oli Arsenalissa ja siinä mielessä uusi rakenne tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Arsenalin kiinteistösalkkuun kuuluu lähes 700 rakennusta. Niiden arvo taseessa[11:18:09] 93.106.143.129: CONNECTION_ABORTED 311 s
...
Kiinteistösijoituksista aiheutui Arsenalille vuonna 1998 korkomenoja yhteensä 50 miljoonaa markka sekä vuokratuloja ja muita toimintatuottoja 361 miljoonaa.
...
Nyt muodostettu Arsenal-omaisuusosakeyhtiö pyrkii Vilkmanin arvion mukaan ensi vuoden aikana positiiviseen kassavirtaan eli yhtiö maksaa osinkoa, jos kiinteistöjen arvot nousevat nykyistä tahtia tai eivät laske nykytasoltaan.
Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja nimetään 15 joulukuuta pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Bergius arvioi uuden toimitusjohtajan tulevan mahdollisesti muualta kuin Arsenalista:
- Luulen, että tähän etsitään ulkopuolisia ihmisiä sen takia, että tämä ei ole mitenkään Arsenalin sisäinen projekti vaan lähdetään tavallaan uudelta pöydältä eli katsotaan puhtaalta pöydältä sekä asiakaskuntaa että henkilöitäkin. Luulisin kuitenkin niin, ettei Arsenalissa työskennellyt henkilö voi tätä tehtävää hoitaa.
Arsenalin tase pienenee tänä vuonna arviolta noin 1,5 miljardia markkaa viime vuodesta. Tase oli tämän vuoden elokuun lopussa 15,6 mrd mk ja sen arvioidaan supistuvan 12 miljardiin markkaan ensi elokuuhun mennessä. Omaisuudenhoitoyhtiöön on siirretty Arsenalin hoidossa vielä oleva omaisuus, yhteensä 14 000 asiakassopimusta sekä 375 miljoonaa asiakkaiden arvopapereita
- Tänä aikana realisoituu huomattava määrä kiinteistöjä myös niin sanotusti luonnollisen poistuman kautta eli vuokralaiset irtisanoutuvat vuokrasopimuksistaan, minkä seurauksena rakennuksia jää tyhjilleen ja ne jäävät Arsenalille käsiin.
Tämän lisäksi kiinteistöjen arvonkehitys vaikuttaa siihen, kuinka paljon Arsenal tekee tulosta. Bergiuksen arvion mukaan vuonna 2000 Arsenalin toiminta alkaa olla voiton puolella:
Arsenalin tase oli vuoden 1998 lopussa lähes 10 miljardia markkaa pienempi kuin vuotta aiemmin; noin 8 miljardista vajaaseen kuuteen miljardiin markkaan. Taseessa ovat vielä jäljellä muun muassa liikekiinteistöt ja asunnot sekä kaikki konsernin sijoitukset.
- Vaikka suurin osa realisoinnista onkin kiinteistöjen myyntiä, myös muita sijoituksia pyritään realisoimaan mahdollisuuksien mukaan eli osakkeita ja velkakirjoja tai saatavia - esimerkiksi erilaisia korkosaatavia yrityksiltä. Tällä hetkellähän on näkyvissä merkkejä siitä että korot tulevat laskemaan jolloin luottojen kysyntä laskee; sen takia luottojakin pyritään myymään niin paljon kuin mahdollista tällä hetkellä pois.
...
Arsenalin kiinteistöomaisuus koostuu sekä valtion suoraan omistamista kiinteistöistä (n. 1/3) ja osakkeista, joista osa kuuluu valtionyhtiöiden yksityistämistä hoitavan holdingyhtiö privanetin salkkuun, osa on myynnissä pörssissä - esimerkiksi kolmannes posti-telen eli telen osakkeista on kaupan pörssin välityksellä.
Privaetilla oli ennen joulua Arsenalin osakesalkusta noin kahdeksan prosentin osuus: kun kaikki osakkeet saadaan myyntiin Privanetissä voidaan niiden kokonaismyynti arvioida tarkemmin kuin tällä hetkellä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan pääosa myytävistä arvopapereista menee Privanetin kautta, mutta muitakin kanavia selvitetään jatkuvasti ja myyntitavat voivat muuttua vielä tulevaisuudessakin:
- Myytävänä olevat arvopaperithan ovat myös eri pörsseissä pörssissä myynnissä olevia osakkeita joiden hintaa emme voi tietää etukäteen; jos hinta ei vastaa meidän käsitystämme oikeasta hinnasta joudumme harkitsemaan muita vaihtoehtoja.
Julkisuudessa on spekuloitu erityisesti privaten omistuksista: yhtiö omistaa muun muassa lähes kymmenen prosenttia valtion omistamasta kiinteistöyhtiö arsenal omaisuudesta ja viidenneksen koko yhtiön pääomasta. miksi näin suuri osa pääomista kuuluu yhtiölle?
- Yhtiön omistushan jakaantui alun perin neljälle eri yritykselle, jotka tulivat yhtiöön vuonna 1995 eli siis Arsenal-konserniin vuoden 1994 aikana sulautuneiden yritysten osakkeita
...
Eli kun näitä yhtiöitä fuusioitiin tytäryhtiöksi ja ne muodostivat yhdessä Arsenalin niin osakesalkun koko ei pienentynyt mutta osakemäärä lisääntyi? - Juuri näin. Eli ennen kuin Arsenal syntyi sillähän ei ollut omaisuutta eli se lähti liikkeelle tyhjästä
...
- Valtio omistaa siis edelleen 100% siitä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalista joka oli olemassa jo viime laman aikaan,
...
Vai olenko ihan hakoteillä? - En suinkaan olet oikeilla jäljillä. Valtion omaisuudenhoitoyhtiö on sitoutunut siihen että sen yhtiöt toimivat vastuullisesti eli eivät voi toimia täysin mielivaltaisesti.
...
Jäljellä oleva oma pääoma (lainat valtiolta + korolliset arvopaperit) noin 785Meuro josta Arsenalin vastuulla olevien lainapääomien ja sitoumusten määrä oli maaliskuun lopussa 805,4meuro eli 80 prosenttia. - Yhteensä lainoja 599Meuro joista Arsenalille on siirretty yhteensä 427 miljoonaa euroa , 1 035 Meur per laina.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal myi vuonna 2004
...
Lainoista saatiin rahaa valtiolle 785 miljoonaa euroa (1 913 Meurosta) Arsenalin vastuiden kokonaismäärä laski 852 miljoonaan euroon.
- Eli Arsenaliin siirrettiin uusia lainoja vain 1 000 milj euron edestä
- Ja myytiin omaisuutta 3 500 miljoonalla eurolla - Siis jo ennen kun Arsenal realisoi omaisuuttaan tai myi mitään. Mikä oli siis tuon omaisuuden hinta? Miten se arvioitiin?
3 Miljardia € * 599Meuroa = 1250 Meuro on maksettu veronmaksajien rahaa suoraan Arsenalin velkojille ja omaisuus myyty alihintaan (2,8 miljardia mk eli 350 miljoonaa euroa). Se joka tapauksessa todistaa että Arsenalista ei voi tulla tulosta ennen kun valtio luopuu sille antamasta lainasta.
Valtion tulisi vaatia selvitystä mitä kaikkia toimia se vaatii Arsenalilta jotta valtion lainan lyhennykset maksetaan. Mitä toimenpiteitä vaaditaan niin kuin vaadittiin Soneran kohdalla? Kuka ottaa vastuun siitä jos käy kuten Soneralle ja veronmaksajille tulee vieläkin suuremmat kulut, eli lainat eivät koskaan tule maksettua takaisin?
...
Esim: Valtion omistama aseteollisuus yritys arsenal aikoinaan päätti rakentaa uuden tykkivene karjalan. Lain mukaan tähän olisi tarvittu valtion päätös mutta koska laiva maksoi valtiolle 2 miljardia markkaa päätettiinkin tehdä lain mukainen ennakkopäätös ja alukselle annettiin lupa jo tässä vaiheessa hankkia uusi nimi ja omistaja kun alus valmistuisi telakalta (tämä tehtiin siis salaa kansalta) Näin vältettiin ikävä demokraattinen prosessi jossa eduskunta joutuisi päättämään käytetäänkö laivan rakentamiseen kaksi vaiko kenties jopa kolmemiljardia.
...
Valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalissa tehtiin myös outoja ratkaisuja joiden avulla valtion varoja yritettiin saada yksityiselle sektorille. Esim: Arsenalilla oli paljon omaisuutta jonka arvo kasvoi vuosi vuodelta, näitä omaisuuseriä olivat mm kiinteistöt (etenkin ne jotka sijaitsivat kasvukeskuksissa). Näistä haluttiin luopua nopeasti koska niistä olisi ollut hankala päästä eroon jos lama tai taantuma olisikin iskenyt Suomeen.
Ongelmaksi muodostuikin kiinteistöjen arvon määrittäminen. Esimerkiksi Espoon Mankkaa sijaitsee hyvällä paikalla ja alueella on sekä suuria yrityksiä että yksityisiä asuntoja – tämän johdosta alueen hintakehitys oli hyvä joten ei nähty järkeväksi myydä sitä pilkkahintaan, vaikka laman vuoksi kauppa ei muutenkaan käynyt kovin vilkkaasti. Kiinteistöjen myymisestä vastuussa ollut Arsenal-varainhoidon osastopäällikkö pyysikin kiinteistönvälittäjiltä arvioita asuntojen hinnoista kyseisellä alueella.
Kiinteistövälittäjät olivat kuitenkin tyrmistyneitä. Vaikka tiedettiin ettei lama tai taantuma vaivannut Suomea millään tavalla niin kiinteistöjen arvot haluttiin silti alas koska myynti oli hidasta – tällöin Arsenalin kannatti pyytää mahdollisimman matalaa hintaa jotta myyntituloja saataisiin nopeasti vaikka asunnot menisivät alle markkinahintojen ja vieläpä alihintaan jolloin niistä jäisi vielä ”voittoakin”
Koska asuntojen hintojen pelättiin laskevan, tehtiinkin uusi tarjous joka alitti jopa tuon edellisen tarjouksen. Arsenal-varainhoidon osastopäällikkö lähetti nyt kirjeen kiinteistönvälittäjille jossa hän totesi että mikäli heidän antamansa arvio oli liian optimistinen niin se ei haittaisi mitään.
...
Arsenal joutuikin perääntymään asuntojen alennusmyynnissä koska valtio (siis veronmaksajat) alkoivat menettää miljoonia. Tämä sai myös Arsenalin johdon varpailleen ja pian alkoikin Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön alasajo.
...
Ei niitä rahoja mihinkään valtionyhtiöön kannata sijoittaa, koska niiden tuotot menee pääasiassa kuluihin ja voittoihin eikä niillä ole juuri arvoa sijoituksena muuhun kuin suoraan rahalliseen omaisuuteen. Ne tuottaa vaan tappiota jos se ei sitten tuota tuloja sen omaisuuden myynnistä joskus tulevaisuudessa tai edes osinkoja eli tuotto pitää saada välittömästi heti samana vuonna kun ne rahatkin käytetään esim yrityksen ostamiseen.
...
No nyt täytyy sanoa, jotta olen eri mieltä kanssasi. Itse olen Arsenalin velkoja, enkä kyllä näe mitään syytä miksei Arsenalissa ollut velat olisi vanhentuneet siinä kuin muidenkin velka-asiat...
...
Ei ole ollut muuta kuin harmia koko Arsenalista. Ja nyt sitten nämä politrukit alkavat hoitaa meidän valtion omaisuutta, kun siitä kerran on tullut hyvä bisnes.
...
"Arsenalin omaisuustase vuoden 2002 lopussa oli 3 575 miljoonaa euroa ja omaisuuserien kirjanpitoarvo 2 874 miljoonaa euroa (2003). Omaisuutta myytiin vuosina 2003-2004 yhteensä 1 078,3 miljoonalla eurolla. Myynnin tulosvaikutus tuloslaskelmaan ilman myyntitappioita olisi ollut noin 903 Mmk negatiivinen. Myyntitappiot olivat 203,2 miljoonaa markkaa"
Tämä on vain osatotuus siitä miten kaikki kävi eli miksi tämä Arsenalin sotku tehtiin.
- Arsenal ei saanut rahaa kuin lainaamalla ja silloin siihen piti saada lupa Suomen Pankista koska rahat menivät ulkomaankauppaan eikä kotimaan tarpeisiin tai investointeihin - Talous meni kuralle siksi kun devalvoitiin markka 1991 - Suomi otti ulkomaista velkaa, oli valuuttaluottolimiitit joiden avulla valtiokin velkaantui rajusti. Rahaa tuli ovista sekä ikkunoista sisään mutta sillä vaan ei ollut käyttökohdetta
...
Sitten kun Arsenal teki niin, ettei se tehnyt bisnestä lainoilla eikä valuuttaluotoilla alkoi ongelmat. Ja niitä sitten ratkotaan vieläkin eli on siinä tekemistä Arsenalin selvitysmies Pertti Tuomalalla joka oli jo aiemmin selvitellyt pankkien tilaa mutta tämä olikin toinen juttu koska mukana ei ollutkaan suomalaisia pankkeja vaan Suomen valtion omistama pankki. Pankki josta tuli roskapankki ja jonka nimi vaihtui ensin Unitakseksi ja sen jälkeen Meritaksi.
...
Nykyinen tilanne on täysin kestämätön sillä viranomaisten vähäiset voimavarat eivät voi olla esteenä kansalaisen perusoikeuksien turvaamiselle tai yhteiskunnan etu ei edellytä kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan perintäyhtiöiden toimien seurauksena. Viranomaisvalvonta tulee viipymättä saattaa riittäväksi sekä huolehtia myös siitä ettei perittävät palkkiot ylitä todellisia kustannuksia (omaisuudenhoitoyhtiö arsenal maksoi omaisuudenhoidosta ja toimitusjohtaja sai vielä palkan lisäksi hyvän lisäpalkkion)
Mikäli Suomen valtio aikoo rahoittaa nämä hankinnat omasta taseestaan on meidän hankittava vastaava määrä omaisuutta myyntiin jotta saamme rahoitettua tämän hankinnan valtion budjetista
...
Myynnistä saatavat rahat käytetään tähän hankintaan mikäli eduskunta päättää tehdä tarvittavat järjestelyt.
Omaisuuden myynti ei ole ongelma. Ongelma sen sijaan se että valtio ottaa velkaa yli 30 miljardia vuosittain ja omaisuus myydään murto-osalla tästä arvosta, koska poliittinen päättäjämme haluavat lahjoittaa valtion omaisuutta ulkomaisille keinottelijoille (pääasiassa ulkomaalaisille).
"Valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oli myynyt joulukuussa 1994 kiinteistönsä Merita Kiinteistöjen hallinnoimalle kiinteistösijoitusyhtiölle Arctos Holdingille . Kaupasta sovittiin salassa Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön silloiselta johdolta. Myyntituoton piti kartuttaa valtion pankkitukea , jota valtio maksoi 1990-luvun alun pankkikriisistä kärsiville säästöpankeille.
Todellisuudessa kaupasta syntynyt myyntivoitto annettiin kuitenkin Arsenalin toimitusjohtajalle Seppo Sipolalle .
...
Kyseistä kiinteistösijoitusyhtiötä ei enää ole, mutta tilalle on tullut mm. Aros Securities . Myös osakehuoneistojen myynti (esim.)on aloitettu uudelleen: http://www2.hs.fi/extrat/talonayttelyt/20000000/arkkitehtuurinviikko2006/helsinki2005/024talot/index_html
Siis tässäkö oli se Arsenalin uusi omaisuus ? Kaikki muu myytiin, paitsi Arsenal itse ja tämä omaisuus ei mennyt kaupaksi ? Onko Arsenalista tullut eräänlainen "roskapankki" joka kerää vain itselleen jätettä.
...
Arsenal myi koko toimintansa eli kaiken omaisuuden mitä sen hallinnassa on ollut. Tai käytännössä myynnistä vastasi Arsenal-kiinteistöt oy josta Arsenal omisti muistaakseni noin puolet tai jopa ylikin - loput olivat yksityisten omistuksessa. No, kuitenkin Arsenalin toiminnan päättymisen yhteydessä tehtiin myös yhtiöjärjestely jolla AS-Kiinteistöt Oy:stä tuli tytäryhtiö ja näin siis Arsenalin kiinteistöt jäivät emo-yhtiölle joka muutti nimensä muotoon Arsenal-Perintä.
Arsesta oli tulossa roskapankki jo paljon aikaisemminkin mutta silloin myytiin muuta kuin varsinaista Arsenalia pois joten tilanne muuttui parempaan suuntaan - ei tosin kovinkaan hyväksi vieläkään. No, ainakin tällä tavalla saatiin jotain myytyä pois koska aikaisemmin myyntihankkeet eivät olleet oikein onnistuneet ja niitä oli ollut vain muutamia vuosittain koko Arsenalin historian aikana (ja nekin siis juuri noita asunto-osake-juttuja tai kiinteistöyhtiöitä). Ja eiköhän tuolla ole myös tervehdyttävä vaikutus pankkitukeen jota Arsenal sai valtiolta muistaakseni miljardin verran.
...
Nyt puhut palturia. Kyllä Arsenal on saanut Arsenal-Kiinteistöt Oy:n kautta valtion tukea 1,4 miljardia markkaa ja sen lisäksi vielä tämän vuoden budjetista 120 miljoonaa euroa eli noin 600 miljoonaa vanhaa markkaa (200 milj. mk). Tämä käy ilmi Valtion vakuusrahaston tilinpäätöksestä viime vuodelta 2001 sivulta 37: "Rahaston toiminnasta ei aiheudu menoja valtiolle. ... Tämän mukaisesti valtiovarainministeriö teki rahaston tulosta koskevan päätöksen ..."
...
Ei tuo tee Arsenalista yhtään huonompaa yhtiötä, kuin vaikkapa Sammosta ja Mandatumista.
...
Ja vielä kerran tuo "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy":n omaisuuden arvo on arvioitu olevan noin 11 500 000 000 eli pyöreästi 20 miljardia markkaa (2,5 mrd€). Tämä summa pitää sisällään mm kiinteistöjä ja pörssiosakkeita. Lisäksi se kattaa luottotappioita 1 950 000€ edestä jotka olivat vain murto-osa Arsenalin kaikista vastuista! Ja nämäkin varat valtio menettää nyt sitten lopullisesti koska omaisuus myytiin pilkkahintaan "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle" jonka osakepääomasta 90% omistaa Omaisuudenhoitoyhtiön oma johto!! Kyllä tuo toiminta on ollut täysin ammattitaidotonta!!
...
Eikös tämän omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille myydyn toiminnan tuotto näy suoraan valtion tilipussissa? Ainakin itse muistelisin että tämä Arsenalin hallussa oleva rahaliikenne hoidettiin Valtionkonttorin kautta.
...
Se mitä tarkoitan tällä kaikella pohdinnalla ovat nämä mahdolliset Suomen hallituksen salassa tekemät kaupat liittyen näihin mainittuihin omaisuuseriin - niiden realisointi, myynti tms. jotta velat saadaan maksettua mahdollisimman pian pois vaikka omaisuutta myymällä jollei muuta vaihtoehtoa löydy (toisaalta myös velkoja pitää lyhentää tai muuten ne kasvavat entisestään). Jos omaisuuden myynnistä saadut rahat sijoitetaan tuottaviin kohteisiin ei rahaa välttämättä tarvitse ottaa lainaksi mutta jos sijoituksista halutaan saada voittoa tulee lainata varoja sijoituksia varten ja samalla kasvattaa lainanoton määrää.
...
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal on maksanut valtiolle jo kaikki saatavat korkoineen takaisin, eli valtio ei ole menettänyt siinä mitään. Nyt vaan Arsenalin osakkeet myytiin halvalla Arsenaliin rahoja sijoittaneille "roskapankeille" ja valtion omaisuus (=Arsenalin hoitama kansallisomaisuus) saatiin jaettua uudelleen näiden roskapankkien kesken. Jos joku kaipaa tarkempaa tietoa tästä järjestelystä, niin sitä saa vaikka lukemalla Erkki Tuomiojan kirjan Häivähdys punaista.
...
Nyt on hyvä aika lopettaa Arsenalin alasajo. Valtion osakeomistusta siirretään jo hyvää vauhtia Solidiumiin joten yhtiö voidaan siirtää samaan paikkaan. Lisäksi nyt olisi otollinen tilaisuus muuttaa yhtiön nimi vastaamaan nykyaikaa eli Suomen Roskapankiksi (STP).
...
Myynti = Yhtiö saisi pääomaa toimintaansa => Toiminta olisi kannattavaa (ja sillä edellytyksellä että kiinteistösijoitustoiminnan tuotot eivät jäisi alle 3 %:n) => Valtiolle osinkoja yhtiön voitosta ja pääomanpalautusta sijoitetun omanpääomanehtoisesta sijoituksesta. => Osingot käytettäisiin valtion budjettimenoihin tai velkojen maksuun.
...
Lisäksi, koska Arsenalille on maksettu n. 700 M€ veronmaksajien rahoja valtion takauksesta, niin mistä rahat otettaisiin näihin uusiin velkoihin ja korkomaksuihin?
Valtio ottaisi lisävelkaa (eli Arsenal-velan uudelleen rahoittamista), myy Arsenalin kiinteistöt jollekin ulkomaiselle ostajalle ja kuka tietää vaikka joku suomalainen eläkeyhtiö ostaisi Arsenal omaisuudenhoitoyhtiön kokonaan itselleen...
Tai ehkä Suomen valtio tekee hyvän kaupan myymällä koko Arsenalista irtautumisen jälkeen jäljellä olevan velan erääntyneelle Arsenalille, joka maksaa siitä 20 % yli markkinahinnan. Ehkä valtion pitäisi vielä ostaa Arsenal-omaisuudenhoidon velat samaan kauppaan.
Joka tapauksessa Arsenalin purkaminen tulee maksamaan veronmaksajille miljardeja ja samalla hallitus näyttää ulospäin että se toimii tehokkaasti:)
...
Onneksi olin viisas enkä sijoittanut kaikkia säästöjä tähän yhtiöön kuten aikaisemmin kaavailin sillä tämän päiväinen uutinen tulee laskemaan FIMin osakkeiden markkina-arvoa todennäköisesti hyvin voimakkaasti. En silti jaksa uskoa että itse saisin osakkeista juuri mitään (Arsenalin osakkeita kun on jaettu vain velkojille eli niille jotka eivät ole pystyneet maksamaan velkojaan ajoissa). Toisaalta olen miettinyt asiaa niin päin, etten sijoita penniäkään lisää jos osakkeen arvo tippuu alle 500 euron.
...
4.) Valtion omaisuutta ei pidä myydä ellei ole ihan pakko! Myyntituloilla täytyy kartuttaa rahastoa jolla varmistetaan Suomen talous kaikissa tilanteissa.
5) On luovuttava kannattavien valtionyritysten myynnistä koska niitä tarvitaan huoltovarmuuden ja kriisivalmiuden ylläpitämisessä. Yritykset tuottavat voittoa jota voidaan tarvittaessa käyttää mm. investointeihin ja muuhun taloudelliseen toimintaan joka lisää kansalaisten hyvinvointia
...
Kaikki yhtiöt joutuvat maksamaan osinkoja osakkeenomistajilleen, eli yleensä siis osakkeenomistajille. Omistajat eivät suinkaan itse saa näitä rahaa pitää (eikä pidäkään). Osakkeista saatavat osingot ovat täysin eri asia kuin osakkeiden myynnistä syntyvät luovutusvoitot tai -tappiot!
...
Tasetta ei tulla lopettamaan niin kauan kuin siinä esitetään Arsenalin omaisuuseriä, jotka ovat olemassa (eivätkä siis ole esim. jo realisoitu). Omaisuuserät poistuvat taseesta sitten aikanaan kun niiden jäljellä olevat vastuut on hoidettu pois.
Tokihan tuon taseen esittäminen lopetetaan jos sitä pidetään tarpeettomana mutta nythän se nimenomaan näyttää että miten omaisuutta ollaan saatu myytyä ja minkä verran sen arvosta todellisuudessa saatiin velkoja maksettua... Ja näin saadaan myös kuvaa siitä paljonko Arsenal oikeasti tuotti tulosta omaisuudenhoidolla verrattuna esim. siihen kuinka paljon sama omaisuus olisi tuottanut vapailla markkinoilla (jossa yleensä käy niin ettei arvo realisoinnin jälkeen enää juuri alene vaan pikemminkin nousee). Nythän nuo luvut eivät näytä mitään jos vain päätetään että "tase ei ole enää ajankohtainen".
...
Omaisuudenhoidon (Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiö) johtaja Seppo Salonen kertoo seuraavaa:
"- Olemme arvioineet kiinteistöomaisuutta ja siihen liittyvää liiketoimintaa sillä tavalla, että olemme valmiita luopumaan siitä kokonaisliiketoiminnasta Arsenalin hyväksi kokonaan eli liiketoiminta myydään Arsenal-konsernille kokonaisuudessaan. Kauppahintana on liiketoiminnan käypä arvo , joka perustuu tuottoarvoon, kommentoi Salonen Iltalehdelle.
...
Suomen valtio omistaa nykyisin vain 12 prosenttia Sonerasta eikä osakkeiden myyntituloja ole juurikaan tullut. Osakkeista myytiin syyskuussa 1999 47 %, jolloin koko kaupan hinnaksi muodostui noin 18 miljardia euroa ja myynnin seurauksena valtion velanottotarve väheni arviolta 13 miljardilla eurolla . Tällä hetkellä Suomen valtiolla on omistuksia kaikkiaan 11 pörssiyhtiössä sekä lähes 40 muussa yhtiössä (joista huomattava osa kuitenkin sijoitusyhtiöitä). Omistuksista merkittävimpiin kuuluvat Sampo Oyj 20 prosentin osuudellaan If:stä , Neste Oil 24,8 %:n omistusosuudellaan, Kemira 14 % omistusosuus ja Outokumpu 21 % osuus. Näistä osakkeista valtion tulee pitää kiinni, sillä ne edustavat myös suomalaista osaamista - sen sijaan Sonera voidaan hyvin myydä .
...
Osakkeita pitäisi olla myynnissä useita miljardeja euroja, jotta valtionvelkaa saataisiin vähennettyä tuntuvasti - tähän on kuitenkin vielä matkaa nykymenolla .
Osakkeiden yksityistämisen myötä myös osakkeiden myynnistä saatuja tuloja voitaisiin käyttää velkojen maksuun . Osakkeiden myyntitulot tulisi ensisijaisesti käyttää velanmaksuun ja vasta toissijaisesti muiden tulojen hankintaan (esim. omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille) sekä mahdollisesti hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen.
...
Valtion ei pidä luopua omistuksesta yrityksissä silloin kun niiden arvo kasvaa yritysjärjestelyjen avulla , jolloin myyntihinnasta saattaa jäädä huomattavasti pienempi summa valtion kassaan kuin se olisi ollut suorassa myynnissä . Esimerkiksi Soneran ja Telian yhdistyminen tapahtui vasta sen jälkeen (v. 1999), kun valtio oli myynyt puolet Sonerasta ruotsalaiselle Telialle .
On mahdollista että valtiolla on parempi tietämys yritysten kannattavuudesta sekä omaisuudenhoitoyhtiöistä saatavista eduista kuin sijoittajilla, minkä takia osakkeiden omistus pitäisi pitää omissa käsissä.
Jos yrityksellä ei ole strategista merkitystä valtiolle , kuten esimerkiksi energiayhtiöillä tai peruspalveluja tuottavilla yhtiöillä saattaa olla (kuten posti- ja teleyritykset), tulee myös miettiä kannattaako niitä ylipäätään omistaa valtion kautta . Näin ollen jos valtio aikoo luopua kokonaan omistuksistaan joissain yrityksissä se voisi myydä ne suoraan yksityisille sijoittajille eikä perustaa uusia "valtion omaisuudenhoitoyhtiötä".
Osakkeiden myynti voitaisiin aloittaa mm. seuraavien yhtiöiden osalta:
...
Valtionomaisuuden myynti voidaan toki nähdä tulonsiirtona valtiolle. Tämän vuoksi omaisuuden myyntiä tulisi pohtia hyvin kriittisesti . Lisäksi kannattaa pitää mielessä että omaisuutta ei välttämättä kannata myydä, jos tuotto on suurempi kuin lainan korkokulut .
Myyntiin liittyy aina myös riski arvon alentumisesta. Valtion omaisuudelle saadaan parempi tuotto-odotus ja riskittömyys kun omaisuus hajautetaan eri sektoreille , esimerkiksi osakkeisiin sekä valtion perusomaisuudeksi katsottavaan omaisuuteen kuten kiinteistöihin (kuten asuntoihin), kiinteään pääomaan . Osa omaisuudesta pidetään tietenkin strategisena omistuksena.
Tällä hetkellä valtiolla on velkaa lähes 70 miljardia euroa eli noin 13 prosenttia BKT:sta . Omaisuuden myynnistä saadut tulot olisi hyvä käyttää ensisijaisesti velan lyhentämiseen .
Jos kuitenkin katsotaan ettei nykyinen korkea velkaisuus ole ongelma tai sen vähentäminen ei onnistu omaisuutta myymättä, voi valtionomaisuuden myynti olla perusteltua. Tällöin tulee huolehtia siitä että omaisuuden tuotto ylittää velasta maksettavan koron.
...
Valtion omistamien yritysten joukossa on muutama yritys joiden omistaminen ei tuo lisäarvoa valtiolle ja näiden myynti olisi perusteltua.
Elisa (Valtio omistaa 16% yhtiöstä): Elisan omistuksella tuskin voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä tai kansalaisten ostovoimaa joten omistuksen myyminen saattaisi olla perusteltu toimenpide. Elisalla lienee myös hyvä mahdollisuus siirtää pääkonttoriansa pois Suomesta jos sen omistuspohja muuttuu kansainväliseksi, jolloin verotulotkaan eivät kasvaisi myynnin seurauksena.
...
Sonera suunnittelee osakkeidensa myyntiä (yhteensä 563 miljoonaa kappaletta)
...
Sampo Pankki Oyj myydään Tanskaan Dansk EjendomsForskningille (DEF) 555 miljoonalla eurolla. Valtio saa kaupasta 200 miljoonan euron myyntivoiton.
...
Sampo Pankin myynnistä tulee valtiolle voittoa 800 miljonaa euroa. Suomen pankki laskee liikkeelle myös 500 miljoonan euron arvoisen joukkovelkakirjalainan joka myydään pääasiassa kansainvälisille markkinoille.
Valtio myy kiinteistöyhtiö Kapiteeli:n Sponda:lle 470 miljoonalla eurolla (myyntivoittoa 170 miljoonaa euroa). Valtio ostaa samalla kiinteistöjä 1,3 miljardilla sekä rahaa 950 miljoonaa ja ottaa vastuulleen 341 miljoonan korot
...
Kolikot tulevat myyntiin myös vähittäiskauppaan . Kolikkojen hinnat ovat noin puolet markkinahintojen arvosta. (tämä on johtanut siihen että monet maksavat nykyään ostokset euron kolikkoina)
...
Valtiovarainministeriö esittää erityisrahoituslaitos ta Arsenalin haltuun jäävälle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oy:n saatavakannalle. Sen sijaan yhtiö ei esitä Arsenalin hallussa olevan omaisuuden myyntiä eikä saatavien perintää ulkomailla.
...
Vuoden lopussa Arsenalilla on hallussaan kiinteistöjä, osakkeita, velkakirjoja ja vakuuksia yhteensä 3 miljardilla markalla. Saatavia arvioidaan yhtiön ilmoituksen mukaan olevan 6 miljardia markkaa.
...
Yhtiön palveluksessa on 35 toimihenkilöä . Arsenalin hallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen koko sen toiminnan ajan tehtävässä toiminut ministeri Siimeksen edeltäjä Tuulikki Hämäläinen
Arsenal saa valtiolta lainaa 12,7 miljoonaa euroa (74 milj. mk)
...
Arsenalia omistavat Arsenal, valtio ja vakuusrahastot. Konsernin rahoitusomaisuuden määrä on kasvanut edellisvuodesta 462 miljoonalla markalla 2 688 miljoonaan markkaan
...
Emoyhtiö Arsenal omistaa kokonaan konsernin kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavan tytäryhtiön Omaisuudenhoitoyhtiö arenal in (Arsenal real estate) sekä holdingyhtiönä toimivan tytäryhtiö Arsenal-Kiinteistöt Oy n . Vuoden aikana emoyhtiö on myynyt tytäryhtiöilleen kiinteistöjä ja osakkeita yhteensä 421 miljoonalla markalla.
...
Yhtiön toiminnan kannalta merkittävin asia vuonna 2000 oli eduskunnan talousvaliokunnan mietinnön valmistuminen koskien Arsenalin vuoden 1999 tilinpäätöstä. Valiokunnan mietinnössä edellytettiin, ettei yhtiö saa antaa uusia luottoja tai takauksia ilman omistajan suostumusta ja erityistä riskiarviota yhtiön riskeistä. Talousvaliokunta piti välttämättömänä myös sitä, että valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha luotto- ja takaustoiminnasta yhtiölle aiheutuneiden tappioiden kattamiseen.
Arsenaliin liitettiin vuonna 2000 Suomen säästöpankki- ryhmään kuulunut Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj . Yhtiö toteutti vuosina 1993-94 valtakunnallisesti ainutlaatuisen kiinteistöjen realisointiprojektin myymällä pääosan eli noin 65 000 kiinteistöään eri osapuolten perustamalle ns. Sponda - konsernille .
...
Arsenalin omistuksessa olleet yli 40 miljardia markkaa on myyty kokonaisuudessaan eduskunnan talousvaliokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Kiinteistöjen myynnin jälkeen yhtiön toiminta painottui saatavien perintää ja velkojen järjestelyjä koskevien toimeksiantojen hoitoon sekä takaus- , antolainaus -ja omaisuudenhoitojärjestelyihin. Arsenal jatkaa toimintaansa valtion vakuusrahaston myöntämän ja valtioneuvoston yleisistunnon hyväksymän valtuutuksen perusteella enintään selvitystilan loppuun saakka.
...
Vuoden 2000 lopussa eduskunta päätti Arsenalin toiminnan jatkamisesta omaisuudenhoitoyhtiönä . Yhtiö voi nyt jatkaa toimintaansa myös osakeyhtiölain mukaisesti ilman valtion suoraa omistusta yhtiössä, jos se on yhtiön tai sen kaikkien osakkaiden kannalta perusteltua eikä valtiolle ole tarpeen turvata erityisasemaa muihin velkojiin nähden. Yhtiön omistuspohjaa pyritään laajentamaan nykyisestä 15 prosentista siten, että valtiolla säilyy edelleen vähintään 50 prosentin osuus.
...
Vuonna 2000 valtio myi 12 prosenttia teleyhtiö soneran osakkeista 6 miljardilla markalla. Omistuspohjan laajentaminen toteutettiin osakemyynnin sijasta osakevaihtotarjouksena kansainvälisille ja suomalaisille sijoittajille sekä kotimaiselle yleisölle ja institutionaalisille omistajille.
Osakkeiden myynnistä saatujen tulojen käyttö linjattiin selkeästi valtioneuvoston talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 7.6.2000. Hallituksen päätöksen mukaan tulot käytetään velan lyhentämiseen, joten lisäbudjeteissa on varauduttu vain osittain tulevaan tarpeeseen. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan velkojen vähentämiseen voidaan käyttää myös valtion eläkerahaston kautta valtiolle tulevia osinkotuloja sekä valtionyhtiöiden myyntitulojen arvioitua ylittäviä osuuksia.
...
Valtiolla tulee olla kaikissa tapauksissa mahdollisuus myydä omistuksiaan yhtiössä, mikäli tilanne sitä edellyttää tai siitä saadaan taloudellisesti paras hinta. Tämä ei kuitenkaan ole itseisarvo veronmaksajien omistamien valtionyhtiön osakkeiden myynnissä vaan se on riippuvainen aina tilanteen kokonaisarviosta eli mm. yhtiön tulevaisuuden näkymistä ja kehitysmahdollisuuksista sekä osakkeenomistajien välisistä suhteista osakemarkkinoilla. Valtion omistusosuus Sonerasta voisi hallituksen mielestä tulevaisuudessa vaihdella myös alaspäin eduskunnan asettamien rajojen sisällä.
Vuoden 2001 budjetissa lisäbudjettien yhteydessä varattiinkin myyntituloja yhteensä 12 miljoonaa markkaa (3 milj euroa). Myynnin kohteena oli 11,2 prosenttia Arsenal Oy:n osakkeista 6 markan kappalehintaan eli koko erän myyntihinta on noin 416 000 markkaa ja kokonaishinta varainsiirtoveroineen 397 800 markkaa. Yhtiön hallituksen päätöksellä myynnistä saadut varat käytetään yhtiön toiminnan kulujen kattamiseen.
Arsenal Oy osti vuonna 1993 valtion omistaman Postipankki-PSP:n terveet osat (liiketoiminnan ja kiinteistöt) sekä ongelmalliset omaisuuserät, mukaan lukien Arsenal-konsernin pankkitilit (noin 170 miljoonaa euroa). Valtion vakuusrahaston esityksestä valtioneuvosto päätti 27 päivänä syyskuuta 2001 hyväksyä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin ylimääräisessä yhtiökokouksessa valtiovarainministeriön 22.9.2001 päivätyn suunnitelman koskien yhtiön toiminnan lopettamista vapaaehtoisella selvitystilamenettelyllä.
...
Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi 15 päivänä tammikuuta 2004 tilintarkastuskertomuksen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta vuosilta 2000 ja 2001. Tilintarkastuskertomuksessa todettiin puutteita liikekirjanpidossa sekä kustannuslaskennassa yhtiön liiketoiminnan luonteesta johtuen (liiketaloudellista tulosta ei voitu suoraan johtaa kirjanpidoista). Lisäksi tilintarkastaja totesi, että omaisuudenhoitoyhtiön tasetta oli hoidettu niin sanotulla ylipoistomenettelyllä joka johti valtion rahoitusvastuun kasvuun.
Tarkastusviraston mukaan menettely tulisi korvata vaihtoehtoisella investointilaskentatavalla siten ettei valtion vastuu ainakaan kasvaisi. Tarkastusvirasto edellytti lisäksi Arsenalin selvittävän vuoden 2004 loppuun mennessä mahdollisuudet luopua tarpeettomista omistuksistaan ja niiden omistuksesta valtiolle aiheutuvat menot tai vaihtoehtoisesti realisoida nämä omaisuuserät mahdollisimman nopeasti (myyntihinnat) sekä selvittää samalla mahdollisuudet muuttaa tytäryhtiöitä konsernin osiksi.
...
Valtionvelan noustessa yli 80 miljardin euron on selvää ettei valtio kykene enää jatkossa rahoittamaan menojaan tulorahoituksella eli veroilla vaan ainoastaan ottamalla uutta velkaa . Valtion menot kasvavat vuosittain noin 3 prosenttia ja tulot supistuvat , minkä vuoksi budjettialijäämä kasvaa jatkuvasti. Mikäli talouskasvu jatkuu heikkona ei valtion velan kasvu pysähdy vaikka valtionyhtiöiden myynti jatkuisikin.
Koska Suomen valtion luottoluokitus todennäköisesti heikkenee lähivuosina entisestään, tarkoittaa tämä sitä että valtio saa lainaa entistä pienemmällä korolla mikäli sen luottokelpoisuus on vielä toistaiseksi säilynyt AA+ -tason yläpuolella. Jos taas luokitusta lasketaan tasolle AA- tai sitäkin heikommalle tasolle , nousevat korot samalla koska sijoittajat vaativat korkeampaa riskilisää korkean luottoluokituksen mailta kuten Suomelta . Valtion omaisuuden myynnillä saatavat tulot siis menevät jatkossa kasvavien korkojen maksuun.
Koska valtion velkaa ei käytännössä voida vähentää ellei uutta velkaa oteta, johtaa tämä siihen että valtion omaisuus hupenee jatkuvasti ja lopulta siitä saadut rahat eivät riitä velkojen maksuun. Esimerkiksi kreikan valtiolla on omaisuutta kymmeniä tuhansia miljardeja mutta kun sen velka oli yli 300 miljardia euroa niin se joutui anomaan euroopan vakausmekanismilta 100 miljardin lainaa . Vaikka kreikka myi omaisuuttaan kymmenillä miljardeilla ei myynti tuottanut mitään koska ne menivät vanhojen lainojen lyhentämiseen .
Valtion omaisuuden myynti voi olla järkevää silloin jos sillä voidaan korvata tai paikata esimerkiksi menoleikkauksia. Jos taas myydään sellaista omaisuutta mitä tarvittaisiin tulevaisuudessa kuten vaikkapa fosfaattivaranto, maa-alueita maanpuolustuksen tarpeisiin tai huoltovarmuutta palvelevaa teollisuutta niin myyminen on järjetöntä.
...
Olennaista kai tässä onkin se että kuka saa päättää mikä omaisuus halutaan säilyttää ja minkä annetaan mennä. Kansa vai ne jotka päättävät myydä? Kansanomaisuuden kohdalla pitäisi olla tiukemmat rajat myynnille koska siinä omaisuudenhoidossa kuitenkin viime kädessä vastuu päätöksestä siirtyy kansalle kun taas yritysten omaisutta myyvät lähinnä niiden johtajat tai omistajat joiden vastuulla on huolehtia vain siitä omasta omaisuudestaan, ei kansakunnan.
...
Niin kauan,kuin Suomi valtiona noudattaa EU määräyksiä ja pitää kiinni siitä mitä niissä sanotaan tai määrätään ,niin se ei ole väärin toimimista . Mikäli taas aletaan itse niitä rikkomaan ,silloin asia onkin toisin. Eikä omaisuuden myynneissäkään mitään väärää sinänsä tapahdu kunhan vain muistetaan maksaa myynnistä saadut varat velkojille eikä tehdä muuta niillä rahoilla.
...
Nyt siis pitäisi olla mahdollisuus myydä jotain mikä ei ole mennyt kaupaksi, joten tämä varmaan tarkoittaa että myyntiin tulee jotain mitä ei muuten myytäisi. Aika näyttää onko asia niin mutta veikkaanpa ettei mitään kovin kiinnostavaa tule.
Jos kuitenkin myydäään vaikka kiinteistöjä jotka eivät mene vuokralle niin vuokratuotto ja myynti on aika lähellä toisiaan jolloin myyminen tuottaa tappiota tai vain pientä voittoa josta pitäisi maksaa verot (ei ole vähennyskelpoista menoa).
...
http://www.ts.fi/uut/REDACTED/a+myynnissa#comment-2600000
...
Mutta onko myynti sitten järkevää? Myynnillä voidaan ehkä saavuttaa tulosta mutta toisaalta saatetaan menettää se mikä olisi saatavissa pitämällä omistuksista kiinni.
...
Pankkitoiminnassa ei ole kyse pelkästään pankkipalveluiden myynnistä vaan se on myös liiketoimintaa josta täytyy saada voittoa omistajille mutta voiton pitää olla sellaista että siitä jää vielä verojen jälkeen riittävästi sijoitustoimintaan eli tuottaviin yrityksiin, kiinteistöihin ja arvopapereihin (jotta hinnat saadaan pidettyä tarpeeksi korkealla).
...
Suomellakin oli oma valtion omaisuudenhoitoyhtiö, Arsenaalikin. Sen tehtävänä ei kuitenkaan ollut tuottaa rahaa omistajille vaan pitää yllä omaisuutta; kiinteistöjä ym., joka muutoin olisi mennyt arvottomaksi ja lakannut tuottamasta mitään tai olisi tuottanut tappioita omistajilleen. Se teki sen edullisesti ilman omia kulujaan sillä olihan se voittoa tavoittelematon yhtiö - siis vain valtio maksoi kulut.
Näin pitäisi olla myös meidän yhteisessä valtion omaisuudenhoitoyhtiössä Solidiumissakin, jossa nyt kuitenkin on töissä noin 500 hyväpalkkaista virkamiestä sekä paljon muuta henkilökuntaa nostamassa kovaa palkkaa samalla kun myyvät arvokasta omaisuuttamme alihintaan pilkkahinnalla ja näin lisäävät koko ajan velkaa valtiolle. Jo yksin Talvivaara tekee kymmenien tuhansien ihmisten työuran aikana mittaamattomat tappiot yhteiskunnalle menetettynä työpanoksena eikä niitä koskaan saada takaisin.
...
Nyt myydään kaikki mitä saadaan jotta päästään jakamaan rahat pois, jos ei olisi ollut edellisen hallituksen asettamia myyntikieltoja niin meillä olisi nyt moninkertainen määrä osakkeita myytäväksi ja halvalla kun muut sijoittajat eivät uskaltaisi ostaa niitä niiden ollessa tappiollisia. Tämän vuoden lopulla tulee jo tappiot näkyviin osareissa mutta onhan silloin saatu rahaa enemmän kuin myytyjen osakkeiden arvo on.
Koko hommahan perustuu siihen että yhtiö saa valtiolta edullista lainaa jonka sitten maksaa pois myymällä omaisuutta markkinahintaan, käytännössä koko myynti tapahtuu velaksi valtiolle koska myydystä omaisuudesta saadaan pienempi hinta mitä yhtiöllä oli velkaa jäljellä eli se joutuu ottamaan saman summan uutta velkaa ja maksamaan sen velan sillä. Eli loppujen lopuksi valtio tukee tällä tavalla yhtiötä joka jakaa voiton osinkoina ulos yhtiöstä.
Yhtiön kannalta tässä ei ole mitään ongelmaa mutta valtion näkökulmasta on kun joudutaan ottamaan aina vain enemmän lisää lainaa ja tulevaisuudessa siintää tilanne jossa koko homma kaatuu päälle jolloin pitää laittaa lihoiksi omaisuutta josta saataisiin isompi myyntihinta eli myydään halvemmalla mitä velkaa on jäljellä jotta voidaan maksaa velkojille edes osa velasta pois, eihän se velkojen takaisinmaksukaan onnistu ilman myyntiä vaan velkojat myyvät sitten oman osuutensa yhtiöstä jos valtio ei siihen kykene.
...
Valtion kannattaisi myydä pois kaikki tuottavat omistukset esim. Elisa sekä Altian ja Destian myynti nyt kun hinta ei vielä liian alhainen... Miksi pitää yllä tappiota tekeviä yhtiöitä? On jo nähty mihin ne ovat johtaneet; veronmaksajien rahoja menee hukkaan.. Kun on hyvät rahat tehty, niin jaetaan omistajille eikä enää satsata mihinkään (ainakaan Suomessa)
...
Ei ihme ettei Suomella ole ollut rahaa sijoittaa uusiin Nokioihin kuten vaikkapa siihen paljonpuhuttuun Talvivaaraan vaan rahat on tuhlattu kaikenlaiseen muuhun turhaan joten olisi kannattanut ostaa valtion omaisuus pois Arsenalista aikanaan. Olisi Suomi vauras ja rikas maa jolla voisi olla varaa vaikka maksaa Kreikallekin muutama miljardi ylimääräistä, nythän sen täytyy lainata jostain että saa maksettua sille takaisin ne miljardit jotka se itse lainaa Kreikalta.
Minusta meidän pitäisi myydä kaikki kansallisomaisuutemme ulkomaille niinkuin olemme myyneet jo melkein kaiken muunkin maamme omaisuuden, jos me myymme Suomen pois niin sittenhän ei enää tarvitse murehtia mistään vaan voi rauhassa keskittyä loisimiseen. Myydään vaikkapa pohjavedet Nestlelle tai Coca-Colalle ja sitten ihmetellään kun hanasta tuleva vesi maksaakin enemmän kuin pullollinen lähdevettä alkossa.
...
[05:30:18] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tehtävänä oli turvata hoitamansa yhtiön asiakkaiden eli säästöpankkien vakuusrahaston omistamien osakkeiden tai osuuksien arvonkehitys. Säästöpankkiryhmään kuuluneita pankkeja yhdistettiin vuosien 1994 ja 1996 välillä. Tällöin syntyi noin 70 osuus-, 25 konttoriryhmää ja 24 osakeyhtiömuotoista pankkiryhmittymää. (Kontkanen ym ) Suomen 1990-luvun alun lama jätti jälkeensä monia taloudellisia epäselvyyksiä erityisesti omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssa (Arsenal). Tämän työn tarkoituksena on kuvata tätä ilmiötä mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
9 9 2 ARSENAL-HAJAUTTAMISMENETTELY 2.1 Tausta Kun vuonna 1992 oli säädetty laki Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin perustettavasta tytäryhtiöstä ja Arsenalin toiminnan laajentamisesta myös muihin kuin vakuusrahaston omistamien pankkien omaisuuden hoitoon, lain perusteluissa esitettiin Arsenal Oy:lla olevan merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä osana valtion pankkikriisihallintaa. Tässä tilanteessa hallitus pyrki etsimään lainsäädännöllisiä keinoja saada pankkitoiminnassa harjoitetulle riskilliselle toiminnalle edes jonkinlainen kate siten, että pankin toiminta voitiin turvata. (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Valtion vakuusrahastosta 1992) Lain perustelujen mukaisesti säädettiin vuonna 1993 laki Arsenalin jakautumisesta tytäryhtiöihin (laki 696/93). Laki määräsi myös sen, millä perusteella Arsenal Oy sai siirtää omaisuutta tytäryhteisöilleen ja toisaalta, kuinka omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n varoja tai niiden tuottoja voitaisiin käyttää esimerkiksi kattamaan emoyhtiön aiheuttamia kustannuksia. Tällainen lakiin perustuva jakautuminen oli poikkeuksellinen ilmiö yrityselämässämme eikä sille ollut löydettävissä esikuvia myöskään Euroopan maista. (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004) Arsenalin toiminta jaettiin jo toiminnan alkaessa vuonna 1992 kahteen osaan. Tämän tarkoituksena oli saada yhtiölle selkeät liiketoimintayksiköt, joiden avulla yhtiön toimintaa voidaan suunnata ja tehostaa siten että saadaan aikaan myös liiketaloudellisia hyötyjä.
10 10 Kuva 1: Taseen ulkopuoliset erät 2.1.2 Konsernin tulos ja taseen ulkopuolinen varallisuus Arsenal-konserni koostui emoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Suomesta sekä sen alaisista neljästä tytäryhtiöstä. Nämä olivat Siltapankki Oy (ent. Siltapankki Oyj, myöh. Realkredit A/S, Tanska), Vestcap Oyj,
12 12 Vuonna 2001 yhtiöiden fuusion seurauksena yhtiö alkoi toimia nimellä Aktiv Hansa ja vuodesta 2004 lähtien yhtiön virallinen nimi oli C&A Finland Oy Ab. Samana vuonna konsernin emoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toiminta päättyi ja sen tytäryhtiöt siirrettiin ns. omaisuudenhoitoyhtiönä toimivaan Arsenaliin. (Kontkanen ym ) Arsenalin tase 31 päivänä joulukuuta 2000 muodostuu seuraavista osaalueista: Vastaavaa (suluissa oleva luku osoittaa muutosten summan) Muut pitkäaikaiset saamiset 29 000 000 Siirtosaamiset 24 349 Vastattavaa (suluissa oleva luku kuvaa erien keskinäistä suhteellista osuutta) (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004). Vuoden 2005 aikana konsernin tytäryhtiö Arsenal-Silta myi saatavienhallintatoimintonsa Siltapankin kautta Suomen Perimistoimistojen liitolle ja näin ollen näiden saatavat siirtyivät uuden perintää hoitavan liiton hallintaan. (Suomen Perimistoimistojen Liitto 2006.) 3.1.2 Saamiset, talletukset sekä rahavarat Valtion vakuusrahasto teki päätöksen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan perustamisesta helmikuussa 1995 eduskunnan pankkivaltuuston valtuuttamana ja valtiovarainministeriö oli aktiivisesti mukana Arsenalin käynnistämisessä heti toiminnan alusta lähtien. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 1999.)
13 13 Tämän seurauksena valtiovarainministeriön alaisuuteen perustettiin omaisuudenhoito-osasto vuonna 1996 ja tästä alkaen ministeriössä seurattiin yhtiön toimintaa. Valtiovarainministeriöllä ei kuitenkaan ollut keinoja ohjata suoraan yhtiötä vaan ohjaus tapahtui ainoastaan omistajan ominaisuudessa, toisin sanoen ministeriö hoiti vain omistajaohjauksen tehtävät valtion puolesta ja siirsi käytännön operatiivisen toimintavastuun omistamalleen tytäryhtiölle Arsenal-Sillan hallitukselle. (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004.) Yhtiö aloitti varsinaisen liiketoimintansa 1.3.1996 omaisuudenhoitoyhtiöiden perusrakennejärjestelyjen jälkeen Omaisuuspankkitoiminnan käynnistyttyä Arsenal Oy:n alaisuuteen siirretyn Siltapankki konsernin pohjalta. Arsenaliin oli kertynyt huomattava määrä eri lähteistä omaisuutta, josta haluttiin eroon mahdollisimman pienin kustannuksin ja samanaikaisesti voitiin toteuttaa tehokasta omaisuudenhoitopalvelua yhtiön asiakkaiden tarpeiden mukaan. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 1999.) Alkuvaiheessa yhtiölle siirrettiin ns. tavanomaisia omaisuuslajeja kuten pankkitilit sekä korkotuottoisia varoja joita tarjottiin hoidettavaksi asiakassuhteiden luomisen ohella myös ulkopuolisille asiakkaille (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004). Vuoden 1997 aikana yhtiöön siirrettyjä osakkeita realisoitiin ensimmäisen kerran, mutta myyntimäärät olivat kuitenkin niin vähäisiä ettei sillä ollut vaikutusta kokonaistuottoon ja tuotot jäivät negatiivisiksi. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000.) 0.0.0 Yhtiön toiminnan uudelleen järjestäminen Valtioneuvoston päätös vuodelta 1995 sisälsi valtuutuksen päättää yhtiön asettamisesta konkurssiin. Konkurssitilanteen katsottiin olleen siinä määrin lähellä, että valtioneuvosto päätti marraskuussa 1999 ryhtyä välittömästi toimiin omaisuudenhoitoyhtiöiden aseman selkiyttämiseksi laatimalla lain Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta ja sisällyttämällä tähän pykälään oma momentti omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävää pankkitukea varten. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000.) Laki on ollut voimassa 1.11.2000-31.7.2007 välisen ajan, jonka jälkeen se jäi odottamaan jatkotoimenpiteitä muun muassa rahoitusmarkkinoiden kehittymisen johdosta sekä mahdollisten EU:n lainsäädännön vaatimusten osalta.
14 14 Tämä lakimuutos oikeutti valtion luovuttamaan omaisuutta ja vakuuksia yhtiölle tämän lain mukaisella tavalla sekä vastaavasti ryhtymään yhtiön antamien sitoumusten vakuudeksi osake- tai muihin sijoituksiin. (HE 253/1998.) Arsenalin yhtiöjärjestys sisälsi aikaisemmin myös niin kutsutun erityistoimivallan, joka kuitenkin poistettiin kokonaisuudessaan ylimääräisessä yhtiökokouksessa 24.7.2000 sen vuoksi, ettei se sisältynyt osakeyhtiölain mukaiseen konserniohjaukseen vaan muodosti tosiasiallisesti valtion osakasohjausaseman yli osakeyhtiömuotoisen tytäryhtiön rajojen. Tällä haluttiin selkeyttää konsernin tytäryhtiöiden roolia emoyhtiönsä omistajana sekä välttää tarpeettomia ristiriitatilanteita eri toimintojen ja yhtiön päämäärien suhteen. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000.) 3.2 Yhtiön rakenne Valtion vakuusrahasto hallinnoi valtioneuvoston 19.10.1990 tekemällä päätöksellä perustettua Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:tä, joka asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan 21 päivänä kesäkuuta 2001 voimaan tulleella valtion vakuusrahastosta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (369/2001). Samalla valtio sai väliaikaisen vastuun omaisuudenhoitoyhtiön sitoumuksista siihen saakka, kun omaisuuden myynti tai sopimus vastuiden lakkaamisesta on tehty. (VM lainsäädäntöjohtaja Seppo Tanninen 16.2.2005) Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy jakautuu osakeyhtiölain mukaiseen emoyhtiöön sekä yhdeksään osakeyhtiölaissa tarkoitettuun tytäryhtiöön eli tytäryhtiöryhmään. Emoyhtiö ja tytäryhtiöt kuuluvat Arsenalin varainhoitopalveluryhmään. Varainhoitoryhmän tehtävänä ovat yhtiön asiakasvarallisuuden hoitoon liittyvien tehtävien hoito, sijoitustoiminnan hallinnointi- ja tukipalvelut (mm. raportointijärjestelmät), oikeudelliset asiat, taloushallinnon palvelut mukaan lukien konsernin sisäiset taloushallintotehtävät. Tytäryhtiöryhmä puolestaan hoitaa kiinteistöjen vuokraus-ja kehitystoiminnan sekä konsernihallinnon palveluita.
16 16 4 ARVONMÄÄRITYSTAPAUS OMAISUUDENHOITOYHTIÖ ASO OY:LLE Tämän opinnäytetyön kohdeyhtiönä on toiminut Helsingin seudulla toimiva kiinteistöosakeyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj, jonka alaisuuteen perustettiin keväällä 1996 omaisuudenhoito-organisaatio. Konsernin emoyhtiön nimi muutettiin joulukuussa 2000 nimeksi Arsenal Oyj (nykyinen Avara Amplus Holding Oy), mutta tytäryhtiön nimen muutos tapahtuu todennäköisesti vuoden 2005 aikana ja siksi tässä tutkimuksessa yhtiöstä käytetään edelleen nimeä Arsenal-Omaisuudenhoitoyhtiö. (Yhtiön esite 2003). Yhtiön tavoitteena oli vuonna 1994 Arsenalin muuttuessa omaisuuden- hoitoyhtiöksi aloittaa uusien kohteiden hankkiminen hankkimalla osakkuuksia tai omistusosuuksia sijoitusomaisuudeksi kelpaavissa osakeyhtiöissä. Toiminta käynnistettiin vähitellen hankkimalla osakkuus kuudesta suomalaisesta osakeyhtiöstä. Toiminnan käynnistymisestä alkaen yhtiö on tehnyt useita kiinteistösijoituksia eri puolilla maata sijaitseviin toimitilakiinteistöihin, kuten toimistoihin sekä teollisuus- ja logistiikkakiinteistöihin. (Yhtiöesite 2003.) Yhtiö kertoo tällä hetkellä hallinnoitavana olevan yli 5 200 vuokra-huoneiston kannan arvoksi lähes 100 miljoonaa euroa ( ). Kiinteistöjen lisäksi Arsenalin sijoitussalkusta löytyy erilaisia osakesijoituksia mm. Helsingin pörssissä noteeratuissa yrityksissä yhteensä noin 19 miljoonan euron edestä ja pörssilistaamattomissa yrityksissä, lähinnä kiinteistöyhtiöissä 25,8 miljoonalla eurolla. Edellä mainitut luvut käsittävät siis sekä emoyhtiö Arsenal-Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:n että sen täysin omistamien tytär-yhtiöiden Kiinteistö-Kys Oy:n ja Keski-Suomen Kiinteistötase Oy:n sijoituskannan arvot. (Yhtiöesite 2003). 5 KOTELOS OY Kotelos Oy perustettiin joulukuussa 2000 nimellä Hämeen Huoneistoremontit. Perustamisen jälkeen se toimi noin puolitoista kuukautta remonttitehtävissä ennen varsinaista toiminnan käynnistymistä toukokuussa 2001 (KUVIO 7, perustamisasiakirjat).
18 18 Yhtiön toimialana on asuinhuoneistojen ja -rakennusten kunnostaminen, rakennus- ja maalausliikkeen harjoittaminen, puusepänteollisuuden harjoittaminen sekä alan tarvikkeiden kauppa. (Yhtiöjärjestys 2002). 5.1 Yhtiöstä yleisesti Kotelos Oy toimii siis Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n alaisena yhtiöinä hoitaen Arsenalin hoidossa olevia saatavia asiakkailtaan (Yhtiön esite 2003; Pere 2004c). Yhtiön toiminta käynnistyi jo vuoden 1999 kesäkuussa Arsenal-omaisuudenhoitosopimuksen perusteella ja se sai operatiivisen valmiuden toukokuussa 2000 alkaneen määräaikaisen perintäluvan myöntämisen kautta. Varsinaisen toimintansa aloittamisen yhteydessä marraskuussa vuonna 2001 Kotelos Oy:lle luovutettiin koko Arsenalia koskeva omaisuudenhoito-sopimus sekä Arsenalin perittävinä olleita saatavia. (Arsenal vuosikertomus 2002.) Kotelos Oy aloitti saataviensa perinnän asiakaspiirinsä yksityisasiakkailta vapaaehtoisen kirjeenvaihdon kautta helmikuussa 2003, mutta sen on tarkoitus laajentaa toimintaansa myöhemmin myös perintätoimiston palveluihin ja oikeusteitse tapahtuviin ulosottosuorituksiin (Pere 2004a; Arsenal vuosikertomus 2005). Arsenalia koskevassa Omaisuudenhoitoyhtiösopimuksen mukaisessa omaisuudenhoidossa asiakkaat jaetaan Kotelos Oy:ssä neljään kategoriaan eli jako perustuu asiakkaiden liiketoimintaan tai vastuualueeseen sekä perinnän tehokkuuteen liittyviin tekijöihin. (Arsenal vuosikertomus 2002.) Kategoriaan I kuuluvien yhtiön saatavien hoidossa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota liiketoiminnan turvaamiseen, kuten asiakasyhtiön ja sen emoyhtiön elinkelpoisuuteen. Yhtiön tulee myös huolehtia saatavansa vakuutena olevien omien omistuksiensa riittävyydestä mahdollisen velallisen konkurssin varalta turvaavasti esimerkiksi etuoikeusjärjestelyin tai mahdollisesti likvidaatioinnein.
19 19 Mikäli velallinen kykenee suorittamaan erääntyneitä suorituksiaan ajallaan ilman maksuseuraamusten uhkaa asiakkaan oman toiminnan perusteella (asiakkaan oma maksuhalukkuus), on tämän kategorian saatavat etusijalla ennen seuraavan luokan saatavia, eikä asiakasta vastaan siten ole välttämättä pakko nostaa kanteita. Asiakkaan omaan haluun perustuvaa laskutusta ei kuitenkaan huomioida aina kaikissa kategorioissa yhtenäisellä tavalla esimerkiksi siten että vain ensimmäisen kuukauden maksut huomioidaan, mikäli asiakkaalla oli ollut vaikeuksia jo pidempään tai ettei mitään suoritussaatavaa otettaisi huomioon jos asiakkaan maksu on tapahtunut vasta perinnän päätyttyä. (Arsenal vuosikertomus 2002; Arsenal vuosi- kertomus 2003.) Mikäli saatava osoittautuu myöhemmin selkeästi aiheettomaksi (esimerkiksi perusteeton vahingonkorvaus), voi velkoja peruuttaa vaatimuksensa vaikka sen peruste olisikin syntynyt ennen konkurssin alkua. Vaikka tällainen kanne ajettaisiinkin, voidaan kanteen menestymisedellytyksiin kiinnittää huomiota vielä konkurssitilanteessa ja harkita menettelyn tarkoituksenmukaisuutta esimerkiksi oikeuskulujen vuoksi. (VVakO 3347/1999) Jos konkurssipesän selvittäjä tekee saatavasta ilmoituksen ilman vaatimusta velallista vastaan tai vaatii pelkästään etuoikeudettomille velkojille tulevan jako-osuuden suorittamista konkurssissa ilmoitetusta saamisestaan eikä ryhdy toimiin velkojien ilmoittaman, konkurssin alkamisen jälkeen syntyneen saatavan riitauttamiseksi tai saatavaa koskevien vaatimusten peruuttamiseksi ja velallinen vahvistaa saatavan olevan oikea, voi pesänselvittäjä panna asian vireille vahvistuskanteena (VVakO 3400/1992). Mikäli velallisella ei ole käytettävissään sellaista omaisuutta mitä voitaisiin myydä rahaksimuutolla omaisuudenhoitoyhtiölain 9 :ssä säädetyn mukaisesti tai asiakas on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa tahallaan, rikoksella tms. asiakkaan edusta huolehtiessaan eikä asiasta saada näyttöä ja velallinen pystyy todistamaan ettei vahinko ole johtunut velallisen menettelystä vaan esimerkiksi viasta omaisuuserää hoitavassa yrityksessä voi asian selvittelyyn joutua ottamaan myös ulkopuolisen selvitysyhtiön avuksi (asiakasvarakassa), jossa varat pidetään erillään muista varoista asiakkaiden etujen suojaamiseksi. (VVa Oy 1_03) Jos asiakkaalle tulee ylimääräisiä kuluja omaisuudenhoitajan toimien johdosta on asiakkaan reklamoitava kohtuullisessa ajassa suoraan kyseiselle osapuolelle. Jos asiakas haluaa kohdistaa vaatimuksia koko varainhoitoyhtiölle tai toiselle asiakasta palvelevalle työntekijälle niin asia on esitettävä ensin tälle taholle ja mikäli hän kieltäytyy vastaamasta esitettyihin vaateisiin (vaikka pitäisi niitä oikeutettuina), voi kääntyä oman varallisuudenhoitoyhtiönsä puoleen jossa mahdollisesti sitten asiasta riippuen yhtiö neuvoo jatkotoimenpiteitä. (Omaisuudenhoidon sopimusehdot) Asiakkaan varat voivat olla eri tahojen hallinnassa. Eri toimijoilla saattaa kuitenkin joskus olla asiakkaan varojen osalta keskenään ristiriitaisia tavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon sekä varoja hallittaessa että erityisesti asiakkaan asemaa selvitettäessä ja valvottaessa (omaisuudenhoitosopimuksen ehto kohta 6). Tämä sopimusmääräys vaikuttaa myös siihen miten esimerkiksi viranomaisten selvityspyynnöt ja tiedustelut toteutetaan. Varoja voi olla useamman omaisuudenhoitajan hallussa: asiakkaalla itsellään suoraan omassa hallinnassaan tai usean varainhoidon piirissä kuten erillisissä sijoitusvakuutuksissa, vakuutusyhtiön vakuutuksien yhteydessä sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevissa vakuuksissa sekä erilaisten omaisuusvakuudellisten rahoitusjärjestelyiden kattaman luottolimiitin puitteissa. Näiden toimijoiden keskinäinen työnjako riippuu muun ohella järjestelyn kokonaisratkaisusta ja varojen luonteesta (asiakasyrityksen vakuutena olevia asiakasluottoja voidaan käyttää yrityksen juoksevaan rahoitustarpeeseen): Eri varainhoito-organisaatioiden on hoidettava sille osoitetut varat parhaan ammattitaitonsa mukaisesti sovittujen toimintamallien ja muiden asiakkaan antamien toimintaohjeiden sekä määräysten mukaisella tavalla tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisesti huomioiden kulloinkin kyseessä olevaan omaisuuserään kohdistuvat riskit. (Asiakasvarojen säilyttämistä koskevat periaatteet) Varojen säilyttämisestä ja suojaamisesta annetaan myös kirjallisia ohjeita omaisuudenhoitajan omissa toimintaperiaatteissa. Näiden ohjeiden noudattamisesta vastaavat pääsääntöisesti oma henkilöstö.
...
12 12 (00) (000/2014). Asetus ei tule suoraan sovellettavaksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla, vaan lain 17 b :ää tulee tulkita asetuksen rinnalla, sillä ne on kirjoitettu osittain samaan muotoon. Lain 18 c :n 3 momenttiin ja 20 :ään ehdotetaan lisäksi tehtäviksi vähäisiä tarkistuksia voimaan tulleen lakiuudistuksen yhteydessä muuttuneeseen oikeustilaan pohjautuen.
13 00 (00) 0 Esityksen vaikutukset 5.1 Vaikutukset valtiontalouteen Omaisuudenhoitoyhtiöiden kautta myönnettyjä takauksia ei voida suoraan eritellä Valtion asuntorahastosta annetuissa säädöksissä. Koska suurin osa näistä takausvastuista on kuitenkin siirretty tai siirrettävänä, niin niiden määrät ja sitä myötä niistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat laskettavissa kohtuu helposti ARA:lle annetun lain 8 :ssä sekä voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa aravarajoituksista 4 b säädetyin kriteerein Omaisuudenhoitoyhtiöiden toiminnan jatkaminen 1 päivänä syyskuuta 2012 lukien edellyttää ARA:n tekemän valtion saatavien turvaamissopimuksen purkamista. Sopimuksen purkaminen puolestaan vaikuttaa keskeisesti omaisuudenhoito- eli ns. recovery-yhtiöihin, ja se voidaan toteuttaa vasta sitten, kun omaisuus on myyty ja realisointitulot siirretty Valtiokonttorille sekä valtiokonttori maksanut ne yhtiön omistajille purkusopimukseen pohjautuen 2 Valtion vastuiden siirtäminen valtiolta 1 päivänä tammikuuta 2013 toimintansa aloittaneelle julkiselle yhtiölle ei ole mahdollista ilman siihen liittyvien valtion vastuita koskevien seikkojen ratkaisemista erityislain-säädännöllä. Omaisuudenhoito- eli ns recovery-yhtiön kannalta keskeisimmässä omaisuuden siirtojen toteuttamiseen ja yhtiön perustamiseen liittyvissä sopimusjärjestelyissä tulee kiinnittää huomiota myös sen saamisiin yhtiöltä, joista keskeinen liittyy luovutuksen jälkeiseen erääntymiseen. (Yhtiön perustaminen). Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi varainsiirtoverolain 43 a :n tai lain oman asunnon luovutuksesta 2 :n mukainen saannon kirjaamiseen liittyvä määräaikaisuus. Nämä asiat tulisi ottaa huomioon omaisuudensiirtosopimuksen yhteydessä (varainsiirtoverotuksen 43a :ssä tarkoitettua määräaikaista verovapaussäännöstä koskeva mahdollinen jatkoaika, ja omaa asuntoa koskevaan verovapautta koskevaa jatkoaikaa on esitetty vuoden 2015 loppuun saakka). 1 Lainvalmistelusta saatujen tietojen perusteella tavoitteena on käynnistää julkinen yhtiö syyskuussa 2013 siten, että se voi aloittaa toimintansa täydellä teholla Yhtiön aloitusvaihe edellyttää merkittäviä panostuksia myös tietojärjestelmien uudistamiseen sekä varainhoidon edellyttämien tehtävien suunnitteluun ja organisointiin. Uuden yhtiön toiminnan alkuvaiheessa arvioidaan syntyvän menoja vähintään kaksinkertaisesti verrattuna koko varainhoitoyhtiökonsernin toimintakustannuksiin vuonna Toisaalta yhtiölle vuoden 2015 lopussa siirrettävistä varoista suurin osa (arviolta 80 miljoonaa euroa) on tarkoitus olla sijoitettuna rahamarkkina-sijoituksiin tai pitää lyhytaikaisella talletustilillä.
7 Omaisuudenhoitoyhtiön perustamisesta Yhtiöön kuuluvat omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj, sen tytäryhtiö Yrityspankki Skop Oyj ja tämän tytäryhtiöt SponsVisio Holding Oy ja VIS Investments S.A sekä Kiinteistöosakeyhtiö Esimerkkikatu 11 a, Säästöpankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Osakkaat Valtion vakuusrahasto on tehnyt Arsenalin yhtiökokouksen 2 /1997 4 : n nojalla päätöksen siitä, että valtio myy kaikki omistamansa Arsenalin A- sarjan osakkeet (12 milj osaketta) Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle yhden miljardin markan kauppahinnasta lisättynä maksetulla ja jäljellä olevalla korollisella pääomalainalla sekä kaupasta Arsenalille aiheutuneilla muilla välittömillä kuluilla. Yhtiökokouksessa päätettiin myös myydä yhtiön kokonaan omistamat kiinteistöosakeyhtiö Mylpyrinportti Fastighets Ab, Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Painokaari II - Koy Hämeenmaantie 62a osaketilat Arsenal Oy:lle 1 milj. markan kauppahinnasta lisättynä maksetulla ja jäljellä olevalla korottomalla pääomalainalla sekä kaupasta Arsenalille aiheutuneilla muilla välittömillä kuluilla Valtion vakuusrahastosta annetun lain 20 a :n 3 momentin nojalla valtiovarainministeriö oikeutti 8 päivänä marraskuuta 1995 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin myymään Aktiv-Hansalle arvopaperimarkkinalain 6 luvussa tarkoitetussa julkisessa kaupankäynnissä omistamansa 715 Aktiv Hansa Oy:n (ent. Kansallisrahoitus Oyj) A-osaketta vastaten 1,07 %:n omistusta osakekannasta ja 750 kappaletta B-osakkeita vastavasti 0,33 %:n omistusosuutta vastaavat määrät osakemäärästä
9 8 Osakkeiden arvonnousu johtuu muun ohella niiden alhaisesta ostohinnasta. Yhtiölle luovutetut osakkeet ovat olleet arvoltaan markan eli noin euroa kauppakirjaa allekirjoitettaessa Yhtiön hallussa olevat yhteensä yhtiön A- osaketta on annettu osakeyhtiölain 12 luvun 6 :n 2 momentin tarkoittamina optio-oikeuksina vuosina Optiolainat oli sidottu liiketoiminnan tuloskehitykseen ja osingonjakotasoon eikä optioita voi vaihtaa osakkeisiin (lunastuslauseke) Osakkeisiin liittyvät muut oikeudet Yhtiön tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten liiketoiminnassa käytettävät osakkeet kuuluvat yhtiön käyttöomaisuuteen eivätkä ne kuulu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Osakkeet arvostetaan verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 28 :n mukaisesti. Vaihdettaessa arvo-osuusjärjestelmän kautta vaihdettaviksi osakkeiksi nämä eivät enää tuota verotuksellista luovutusvoittoa ja tappio realisoituu vasta, kun vaihto-oikeus toteutuu Arvopaperitoiminnan kulut Omaisuudenhoitoyhtiön on otettava toiminnassaan huomioon kaikki toimintansa järjestämisestä aiheutuvat menot mukaan lukien mahdolliset luottotappiot sekä voiton- ja muun tulonodotukset
...
[17:53:38] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat yksi Suomen suurimmista pankkikriiseistä 1990-luvulla.
...
Pankkien kilpailun vapauttamisen seuraukset olivat tuhoisia paitsi asiakkaille myös pankeille itselleen. Vuoden 1992 alkupuolella Säästöpankkiryhmä alkoi murentua, kun ryhmästä poistui oma-aloitteisesti kaikkiaan 16 paikallisosuuspankkia. Näistä SKOP:n leiriin siirtyivät Aito-Säästöpankit sekä Osuuspankkiryhmään lähteneet Someron ja Urjalan säästöpankkitoiminnat.
Vuoden 1991 aikana olivat Suomen Yhdyspankin sisäiset paineet purkautuneet eri suuntiin jo ennen pankin virallista tilinpäätöstä, jonka yhteydessä 1992 ilmeni sen taseen olleen syksyllä yli kolmanneksen edellisvuotta suurempi. Tulos osoitti 862 miljoonaa markkaa voittoa satunnaisten myyntivoittojen ansiosta ja myös luottotappioita kirjattiin edellisvuotista vähemmän.
...
Syksyllä 1991 perustettiin KOP:n omistukseen holding-yhtiö Kansallis-Osake-Pankin Kehitysosakeyhtiö (myöh. Optum). Yhtiön avulla järjestettiin pankin omien osakkeiden ostot siten, että ne eivät rasittaneet pankkitoimintaa eivätkä vaarantaisi tulevia valtion tukitoimia pankeille. Osakeostot maksettiin Postipankista saadulla lainalla ja rahoitus myönnettiin vuoden 1992 aikana KOP:n pääjohtajan Christopher Wegeliuksen pyynnöstä.
Valtion erityisrahoitusyhtiö Arsenal (myöh. Omaisuudenhoitoyhtiä Arsenal-Omaisuuspankki Oy) oli määrätty hoitamaan Suomen Säästöpankin ongelmaluottoja. Vuosina 1995–1997 Arsenal hoiti yli 10 000 laina-asiakasta ja teki kaikkiaan noin 27 500 sopimusta velkajärjestelyistä.
Arsenalille kertyi oikeudenkäyntikuluja 5,6 miljardia markkaa ja korvauksia 1,5 miljardin edestä vuosina 1992–2003 tehtyjen hakemusten perusteella. Suuri osa velkojista jättikin vaatimukset toteuttamatta oikeudenkäynnin korkeiden kustannusten takia. (s. 35)
Vuonna 2015 julkaistiin valtiovarainministeriön teettämä erityistarkastus (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) koskien Arsenalin toiminnan jälkiarviointia vv 1995–2009. Tarkastus kohdistui omaisuudenhoitoyhtiön tekemiin sijoituksiin ja myynteihin sekä sijoituksiin liittyviin mahdollisiin väärinkäytöksiin, jotka oli havainnut valtiontilintarkastaja jo vuonna 1997. (Tarkastuskertomukset 20/1997).
Tarkastuskertomuksessa (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) todettiin Arsenalin sijoitusten arvonkehitykseen vaikuttavia tekijöitä olleen ainakin osakkeiden arvostuksen nousu arvopaperipörssissä, inflaatiokehitys, korkotaso ja yhtiön kulujen kehitys. Lisäksi omaisuudenhoitoyhtiö oli myynyt omaisuutta siten, ettei sille jäänyt myynnistä saatavaa myyntivoittoa tai sijoituksen tuotto ei realisoitunut. (Tarkastuskertomus 20/1997)
Myös erityistarkastusraportissa (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) todetaan arvonnousua syntyneen pääasiassa yleisen korkotason nousun johdosta. Tarkastuksessa katsottiin myös omaisuudenhoitoyhtiön oman henkilöstön tekemillä toimilla olleen huomattava merkitys sijoitustoiminnan tuotoille, jolloin sijoitustoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuoton määrää ei voitu arvioida luotettavasti (tarkastuskertomus 20/1997).
Myös erityistilintarkastuksessa vuonna 2006 todetaan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy selvittäjänä toimineen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:n silloisen toimitusjohtajan Seppo Sipolan nostaneen omavaltaisesti yhtiön varoista vuoden 1998 alusta lukien aina 30.9.2001 saakka ilman, että yhtiökokus olisi päättänyt varojen käytöstä noin miljoona markkaa kuukaudessa omiin tai lähipiiriläisen menoihin.
Erityistilintarkastuksen mukaan Arsenalin entinen toimitusjohtaja Kari Kantalainen on saanut yhteensä runsaan 700000 markan kokouspalkkioiden lisäksi muita korvauksia yhtiöstä noin 750000 markka vuosina 1998 - 2001 ja Seppo Sipolan tytär Meri-Tuulia yli 583000 mk, molemmat ilman yhtiökokouksen päätöksiä (tarkastuskertomus 5/2005).
...
Helsingin käräjäoikeuden mukaan myös Kari Kantalainen on saanut perusteettomasti palkkioita yhteensä n. 350000 markan arvosta.
Käräjäoikeus katsoi että Arsenal ei ollut valvonut riittävän huolellisesti sen oman asiamiehen toimia ja piti vahingonkorvausoikeudenkäynneissä käytettyjä asiantuntijalausuntoja osittain ristiriitaisina. (Käräjäoikeuden päätökset 11/26181, 15/157778.)
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n vastuu tappioista?
...
Helsingin hovioikeus antoi 25.12.2006 päätöksen numero 688, joka koski omaisuudenhoitotaustaisen pankin (Suomen Säästöpankki - SSP Oy) luotonmyöntäjiin kohdistuvia vaatimuksia. (Päätöksiä 11/136670)
Kyseisellä päätöksellä on suuri merkitys Arsenalin saamisiin sekä kaikkien niiden asiakkaiden osalta jotka ovat ottaneet lainoja kyseisestä pankista.
Kyseinen pankki asetettiin valtion vakuusrahaston toimesta suoritustilaan joulukuussa 1993 ja se lakkasi käytännössä toimimasta 17.9.1995 jolloin pankin toiminta lopetettiin. (www.savingsbanken-fenno.net) Kyseisellä pankilla on myös ollut suuria kiinteistöomaisuuksia joista merkittävin omaisuus oli Kiinteistö Oy Antinportti niminen tytäryhtiö jolla taas huomattava osakeomistus saman yhtiön toisessa tytäryhtiössä nimeltä Kiinteistö Oy Esimerkkikuja 1 sekä omistusosuus vuonna 1998 konkurssin tehneessä vuokrataloyhtiö Asunto Oy:ssä Espoon Uuspelto. (www.savingsbanken-fenno.net) Mainittakoon että Pankkiiriliike Alfred Bergin varainhoitoyhtiö Gyllenberg Oy:n hallituksen jäsen oli entinen KOP pankinjohtaja Pertti Voutilainen ja eräs toinen Kiinteistö Oy Antinportin osakkeenomistaja Suomen Yhdyspankin kiinteistöomaisuuden hoidon johtotehtävissä toimiva johtaja, sekä useita muita ko pankissa työskennelleitä henkilöitä jotka myivät konkurssihuutokaupassa halvalla omaisuutensa tämän Arsenal - SSP:lle siirtyneen tytäryhtiön bulvaanille eli pankille joka todellisuudessa omisti yhtiöt mutta jätti tarkoituksella maksamatta niille kuuluvia yhtiövastikkeita ja lainojen korkoja. Tämän johdosta eräs konkurssiin asetettu rakennusyhtiö kärsi huomattavat vahingot saamatta jääneiden vuokrien vuoksi, kyseinen konkurssi raukesi varojen puutteeseen eikä Arsenal- SSP:n olisi pitänyt lainkaan puuttua sen hallintoon vaikka se omistikin merkittävän määrän kyseisen konkurssipesän kiinteistöomaisuutta mutta tarkoitus pyhittää keinot?
Lisäksi erään toisen konkurssiin asetetun yhtiön yli 300 000 euron yhtiövastikemaksut jäivät tältä Arsenal - SSP:lle siirtyneeltä yhtiöltä suorittamatta jonka johdosta Suomen Asumisoikeus Oy:n hallituksen puheenjohtajan Pertti Saukon johtama As. Oy Espoon Uuspelto meni suoritustilaan ja joutui sen myötä irtisanomaan suuren joukon asukkaita vaikka tosiasiassa se oli tämän bulvaaniyhtiön toimesta tarkoitus tyhjentää kokonaan asukkaista jotta Arsenal - SSP ei pääsisi tutkimaan Arsenalin omaisuutta tarkemmin jolloin paljastuisi myös tähän omaisuuteen kohdistunut törkeä kavallus.
Kuten ylläolevista ilmenee niin valtion omistama omaisuudenhoitoyhtiö ja sen johdon olisi tullut pitää erityistä huolta siitä että veronmaksajien varat säilyvät tallessa eikä niitä kadoteta tai luovuteta asiattomasti esim. ostamalla arvottomia kiinteistöjä markkinahintoja kalliimmalla hinnalla jolloin omaisuus siirtyi pois omista käsistä vaikka sitä on verovaroilla ostettu.
...
Tästä johtuen pyydän oikeusasiamiestä tutkimaan seuraavat valtion omistamien yhtiöiden/organisaatioiden (esim. Sonera):
- omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimintaa sekä mahdollisesti myös muita vastaavia organisaatioita jotka ovat tekemisissä arvopapereihin, johdannaisiin tms liittyvään toimintaan.
...
Mikäli näin olisi menetelty ovatko veronmaksajat säästäneet kymmeniä jopa satoja miljoonia markkoja. Onko nämä voitot nyt siirretty valtiolle?
Arsenal-SSP on julkisuudessa kiistänyt korvausvaatimukset perusteettomina vedoten mm siihen että vahinkoa kärsineiden velkapääoma oli pääosin negatiivinen kun taas valtion omistama Arsenal SSP Oy omistaa nimellisarvosta kohdeyritykset ja myös saatavat. Pitääkö väite paikkansa ?
...
Vastaavanlainen menettely saattaa koskea kymmeniä tuhansia Suomen kansalaisia.
Voiko joku antaa yksityiskohtaisen neuvon, miten tulee toimia jos kokee Arsenalin toiminnassa epämoraalisuutta?
Arsenalin tekemät sopimukset olivat vuonna 1998 täysin laittomia niin siviili kuin rikosoikeuden kannalta ja nämä tulisi purkaa mahdollisimman pikaisesti.
[18:24:47] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Vuonna 1996 Suomen Säästöpankin (SSP) ongelmaomaisuus päätettiin myydä. SYP:lle ja KOPille annettiin suosituimmuuslupa ostaa koko Arsenalin omaisuudeenhoito-osasto Arsenaliin siirrettiin kaikkien SSP:n ongelma-asiakkaiden velat, joita oli noin 5700 milj.
...
euroa.
Arsenalille asetettiin erittäin tiukka tappiokatto, joten kauppa tehtiin alihintaan. Koko omaisuusarvoksi määriteltiin 3000 milj. markkaa ja ostajapankit maksoivat vain 100 milj euroa eli silloisina markka-arvoina n 700 milj.mk vähemmän. Velalliset eivät saaneet esittää vaatimuksia eikä vaikuttaa kauppaan mitenkään.
Arsenalilla on edelleen hallussaan noin 40000 saatavaa, joiden ulosottotoimet ovat epäonnistuneet joko velallisten varattomuuden vuoksi tai koska velkojienkaan kannalta perintä ei tuota mitään tulosta perimistoimistojen ja pankkien maksaessa yleensä koko pääoman perimättä siitä sentin senttiä velallisilta. Valtio maksaa Arsenalille saatavan pääomasta 5 % vuotuista korkoa.
Arsenalin toiminta-aikana yli 160000 velallisen asioita hoiti lähes 4800 henkilöä, joista ainakin osa sai palkkansa valtiolta tai kunnilta - Arsenalin kustannukset ovat olleet huomattavat. Suurin erä eli hallintomenot olivat v 1998 30 milj euroa (v 1997 18 m€), tilintarkastus 20 m€ , perintä 5m € jne.
...
Koska velallisilta ei ole voitu periä sentin senttiä ja koska monet perimistoimistot kuten Lindorff, Aktiv Capital sekä Intrum Justitia ovat hyötyneet velallisia orjuuttamalla ja kuppaamalle voidaan perustellusti arvioida, että valtio on tehnyt mittavat taloudelliset menetykset. Tappioita tulee lisäksi myös menetetystä sosiaaliturvasta koska usein ylivelkaantuneet eivät voi jatkaa työuraansa vaan ajautuvat sairaseläkkeille tai tekevät itsemurhan.
Arsenal selvitystilan lopetus
Valtio perusti v 2000 Arsenalin toimintaa jatkavan omaisuudenhoitoyhtiön Arsenal Oyj:n, jolle annettiin tehtäväksi ongelmallisten kiinteistö- ja omaisuuserien myynti. Kauppa on tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä ja saatavia jäänee edelleen perittävää yli 1500 asiakkaalle.
Arsenalin ongelmana oli alussa ostajan puute, kun ostajat pelkäsivät ostaa pankeilta ongelma-asiakkaita. Valtion omistama Kapiteeli Oy tuli sitten avuksi v 1999 lopulla ostamaan Arsenalin omaisuutta ja velkojilta saatiin lähes kauppahinnat sekä korot velallisista saadun pantin realisoinneista (pankkitakauksia ei siis enää käytetty).
Arsenal sai myöhemmin lisäomistusta Suomen valtiolta ja osti myös pakkohuutokaupasta SSP:hen kuulumattomien pankkien saatavia, koska muuten perimistoimistot eivät olisi ottaneet Arsenalin saatavakantoja. Kapiteelin omaisuus myytiin Sponda Oyj:lle v 2001.
Vuoden 2000 jälkeen Arsenal on myynyt pääosan omaisuudesta eri ostajille niin kotimaisille kuin ulkomaisille yhtiöille sekä kunnille ja kaupungeille.
Arsenal-konsernin jäljellä olevasta ongelmaluottosalkusta arvioidaan voitavan kattaa n 100 milj eurolla eli sen realisoimalla saadaan kauppahintoja takaisin. Se ei kuitenkaan riitä, jos pantteja olisi paljon koska vakuuksien arvo putoaa nopeasti inflaation vaikutuksesta. Tappioita tulee lisää kun perintä jatkuu edelleen ja velallisten velat pienenevät hitaasti.
Arsenal jatkaa kuitenkin perintää huolimatta siitä että valtion omaisuutta hoitavassa yhtiössä on havaittu lukuisia epäselvyyksiä mm ylisuuria korvauksia, salattuja sopimuksia (ns Sundqvistin sopimus) sekä maksamattomia palkkioita vastoin hyvää hallintoa. Lisäksi yhtiö rikkoo lakia saatavien perinnästä kun perii saataviaan vapaaehtoisessa tai oikeudellisessa ulosotossa vaikka perittävä velka olisikin jo maksettu.
Suomen valtion tulee edellyttää omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:ltä ja sen hallinnolta että ne korjaavat todetut lainvastaiset menettelyt viipymättä sekä palauttaa Arsenalille sille lain mukaan kuuluvat varat, koska yhtiön on todettu tietoisesti aiheuttaneen vahinkoa velalliselle eikä ole enää kohtuullista periä saatavia yhtiöltä joka edelleen aiheuttaa velkojille lisää vahinkoa.
Mikäli yhtiö kieltäytyy luovuttamasta varoja velallisille ja hyvittämästä aiheuttamiaan vahinkoja tulee omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n omaisuus ottaa valtion haltuun (vrt Norja jossa Norjan valtio sai haltuunsa STS-pankin).
...
[11:18:32] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hallitus ja hallintoneuvosto olivat jo ennen oikeuskanslerin lausuntoa saaneet oikeuskanslerilta lausunnon, joka vastasi eduskunnan talousvaliokunnan tekemää johtopäätöstä Arsenalin toiminnasta.
Oikeuskansleri Jorma S. Aallon mielestä Arsenalia koskevat ohjeet ovat jääneet siinä määrin epämääräisiksi tai ristiriitaisten tavoitteiden värittämiksi, että Arsenal Oy:n hallinto on saattanut jäädä niiden tulkinnasta epätietoiseksi.
...
Oikeuskanslerin lausunto vahvistaa eduskunnan talousvaliokunnan viime lokakuussa antamaa mietintöä Arsenalin toiminnasta. Mietintöön sisältyy yhdeksän pontta tai lausumaehdotusta Arsenalin toiminnan edelleenkehittämisestä ja muun muassa valtion omistajapolitiikasta omaisuudenhoitoyhtiön toiminnassa. Mietinnön takana ovat sosiaalidemokraatit ja osa keskustaa sekä kokoomus.
Oikeuskansleri tähdentää, että valtioneuvoston on huolehdittava siitä, etteivät ohjeistuksesta johtuvat epäselvyydet vaikeuta yksittäisten yhtiöiden toimintaa eivätkä vaaranna oikeusvarmuuden vaatimusta tai kansalaisten oikeusturvaa. Oikeuskanslerin mukaan Arsenaliin olisi harkittava erityistä omistajaohjausta tai vastaavaa järjestelyä siltä varalta, ettei nykyinen ohjaus riitä varmistamaan hyvää hallintokäytäntöä ja valtionyhtiöiden valvonnassa noudatettavaa menettelyä.
Eduskunnan talousvaliokunta antoi Arsenalin toimintaa koskevan mietinnön viime syksynä valtion ensimmäisen lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä.
Arsenal muodostettiin vuonna 1994 siirtämällä ongelmapankkiryhmän toiminta omaisuudenhoitoyhtiöön. Se vastaa noin 6—7 miljardin markan ongelmaluottojen takaisinperinnästä. Arsenal hoitaa lisäksi kiinteistöomaisuutta ja muuta markkinaehtoista liiketoimintaa 4 miljardilla markalla sekä tuottaa erilaisia hallintopalveluja muille valtion tukea saaneille yhtiöille 3 miljardilla.
Talousvaliokunta toteaa, että Arsenalille annettujen tavoitteiden saavuttamista ei voida tarkastella ainoastaan yksittäisen yhtiön toiminnan tehokkuuden kautta, vaan samalla tulee arvioida laajemmin omaisuudenhoitoyhtiöiden omistajaohjauksen toteutumista. Arsenalin toimintaa on valiokunnan mukaan seurattava myös osana laajempaa valtiontalouden tarkastelua ja varainkäyttöä koskevia[11:21:31] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 285 s
...
Oikeuskansleri tähdentää vielä sitä seikkaa, että koska eduskunta hyväksyi mietintöön otetut kannanotot vasta viime vuonna sen jälkeen kun Arsenalin hallinto oli jo ryhtynyt hoitamaan yhtiön asioita mietinnön edellyttämillä tavoilla. Tästä on voinut seurata Arsenalille epävarmuutta siitä, miten ja millaisin toimenpitein mietinnössä tarkoitettuja ongelmia pitäisi hoitaa tai missä aikataulussa mietinnölle asetettujen tavoitteiden voidaan odottaa täyttyvän.
Arsenalilla voi olla edessään omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin loppuselvitysmenettely, jolloin yhtiölle jäljellä olevat velat jaetaan niin sanottuun anteeksiannettavaan osaan ja myyntikelpoiseen osaan. Myyntikelpoisen velan velkojat ovat oikeutettuja täyteen korvaukseen valtion saamasta omaisuudesta sen jälkeen kun Arsenal on lopullisesti purkautunut.
Talousvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota mietinnössään Arsenalia valvoviin viranomaisinstituutioihin eli Arsenalin tarkastuslautakuntaan sekä valtiovarainministeriöön ja valtiontalouden tarkastusvirastoon. Sen näkemyksen mukaan viranomaisten välillä tulisi sopia säännöllisestä raportoinnista ja keskinäisestä yhteistyöstä siten, että omistajapolitiikan linjaukset toteutuvat omaisuudenhoitoyhtiöissä yhdenmukaisesti koko valtionhallinnossa.
...
[11:33:53] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat 1990-luvulla oma lukunsa. Nykyisiä rahoitusyhtiöitä koskevat kysymykset nousivat esille, kun Merita Pankin eli nykyisen Nordean edeltäjä järjesteli viime vuonna kiinteistötoimintojaan ja perusti erillisen tytäryhtiön hallinnoimaan sen jälkeen omaisuuttaan myyneen Huoneistokeskuksen liikemerkkiä.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminta päättyy vuodenvaihteessa 15 vuoden pyörittämisen jälkeen. Arsenal perustettiin 1990-luvun alkupuolella hoitamaan Säästöpankkien haltuun pankkikriisissä joutunutta omaisuutta. Sillä oli enimmillään yli 100 000 asiakasta ja 20 miljardin markan (4 miljardia euroa) tase vuonna 1999, jolloin valtion pääomasijoitus Arsenaliin loppui.
Omaisuudenhoitoyhtiön kiinteistöt siirtyivät muutama vuosi sitten Kapiteelille sekä muut arvopaperit ja velkakirjat pääosin Arsenalista nyt luopuneelle Arsenal-Sillalle. SSP puolestaan pilkottiin syksyllä 1994 Suomen Säästöpankki –Sp-Rahoitus Oy:ksi, roskapankiksi jätettyyn Suomen Säästöpankkiin eli nykyiseen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin sekä neljään muuhun pankkiin.
Arsenal myi Silta-kaupassa Arsenalissa vielä olleita yritys- ja kiinteistöomistuksia noin viidellä miljoonalla eurolla. Osa omaisuudesta ei kelvannut ostajayhtiölle lainkaan ja osan hinnasta Arsenal kuittasi maksetuksi velkakirjalla, jota ostaja puolestaan joutuu maksamaan takaisin 30 vuotta alkuperäisen laina-ajan loputtua eli käytännössä ikuisesti.
Valtion pääomasijoituksesta huolimatta Arsenalin tappioiksi jää arviolta yli 1 miljardia euroa veronmaksajien varoja yhtiön omasta pääomasta riippuen. Pääomituksia yhtiölle maksettiin vuosina 1996 – 2001 noin 546 miljoonaa markkaa (91 miljoonaa euro).
...
Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy sai vuoden 1995 lopussa Arsenalilta kauppahinnan Huoneistokeskuksen liikemerkistä sekä pienen määrän Arsenalin sijoitusomaisuutta, muun muassa Nokian osakkeita.
Vuonna 1998 yhtiölle siirtyivät Arsenalin hallussa olleet Suomen ensimmäisen pörssiyhtiön Meritan osakkeet ja yhtiön omistukseen hankittiin sen lisäksi muiden pankkiryhmittymien liikkeelle laskemia arvopapereita. Jo tällöin yhtiö otti käyttöön Huoneistokeskus Oy:n liikemerkin oman nimensä ohella kuvaamaan omaisuuttaan hoitavan rahoitusyhtiö luonnetta.
– Nimenmuutoksesta päätettiin viime keväänä yhtiökokouksessa, jonka päätöksen perusteella sitä alettiin hakea kaupparekisteriin syyskuussa ja rekisteröinti hyväksyttiin tämän vuoden marraskuussa kertoo toimitusjohtaja Risto Kyhälä Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:sta eli Huoneistokeskuksesta. Kaupparekisteriin toimitetun yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimiala on arvopaperikaupan sekä omaisuudenhoitotoiminnan harjoittaminen.
Yhtiöön siirrettiin omaisuutta yhteensä noin 23,5 miljoonaa euroa (140 Mmk), josta 12 mmk oli rahaa ja 10 me arvopapereita. Viime vuonna yhtiölle myytiin osa siitä kiinteistömassasta joka Arsenalilta tuli, loput Arsenalin hallinnassa olleista asunnoista siirtyi vuoden alussa Asuntorahaston suoraan hallintaan.
...
Kyhälän mielestä Meritalla on edelleen hyvä imago myös Baltiassa toimivien muiden pankkiryhmittymien asiakkaiden keskuudessa, joten yhtiöllä uskotaan olevan jatkossa mahdollisuuksia uusiin sopimuksiin. Kyhälä itse siirtyi kiinteistöalalta pankkisektorille viime helmikuussa Suomen Asiakastiedon myyntijohtajaksi ja Promis Holdingsin hallituksen puheenjohtajaksi.
...
Optioilla kiinteistöyhtiö Optima antaa mahdollisuuden myydä tai vuokrata asunto taikka liiketila sopimusehdoissa sovitussa aikataulussa sekä määrätyin hinnoin. Kiinteistövälityspalvelun hinta on kuitenkin rajoitettu sopimuksessa maksimissaan prosenttiin sopimuksen kohteena olevan liiketilan (liikekiinteistön) keskimääräisistä nettovuokratuotoista, joiden täytyy olla vähintään 20 000 Viron kruunua kuukaudessa ja kiinteistölle määritelty myyntihinta tulee kattaa 30 kuukauden kuluttua ostopäivästä.
...
Meritan virolainen omaisuudenhoitoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ilmoitti kesäkuun alussa tehneensä rikosilmoituksen kahdesta sen asiamiehestä, joiden epäiltiin käyttäneen Arsenalille kuuluvia rahoja omien henkilökohtaisten velkojensa hoitoon. Myöhemmin Arsenalin selvitys asiasta johti Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon pidättämiseen ja etsintäkuulutuksen hakemiseen Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen toimesta.
Arsenalin mukaan epäselvyydet liittyvät kolmen asiakkaan vuosina 1992–94 tekemiin kiinteistö- sekä osakekauppoihin, joissa varoja on ohjattu ohi osapuolten kauppojen jälkeen. Arsenal oli antanut kyseiset varat kyseisten henkilöiden hoidettaviksi mutta ne ovatkin kadonneet väärinkäytösten tultua ilmi syksyllä 1995 tehdyissä inventaareissa. Kyseiset summat ovat suuruudeltaan yhteensä yli sata miljoonaa markkaa.
Arsenalin mukaan asiamiehet ovat myöntäneet teot
Arsenal-Sillan entinen toimitusjohtaja Veijo Sammalvuo on poliisikuulusteluissa myöntänyt kaikki esille tulleet väärinkäytökset oikeiksi ja todennut niiden olevan tahallisia sekä vahingonkorvausten osalta vanhentuneita.
Arsenal-Silta Oy teki vuoden 1992 elokuussa tutkintapyynnön poliisille silloisen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimintaan liittyvistä asioista, joissa selvitettiin muun muassa asiakasyhtiöiden haltuunottovaiheen jälkeisten tarkastusten laiminlyöntejä. Samalla Arsenalin mukaan selvitystyössä havaittiin yhtiön tileillä tapahtuneita omaisuuden hävittämisiä sekä asiakkaiden varallisuuden ulosmittaamista velkojien tietämättä.
Näiden osalta Arsenalin on tehnyt syyttämättäjättämispäätökset koskien kuutta sen silloista asiamiestä ja kahta yhtiötä.
...
Sen sijaan nyt poliisin tutkinnassa olevan Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon toimista tehty tutkintapyyntö tullaan nostamaan Arsenalia kohtaan. Arsenal katsoo, ettei ole asiassa rikkonut osakeyhtiölakia eikä hyvää pankki- tai hallintotapaakaan, mutta asian tultua julkiseksi yhtiö on katsonut oikeudekseen ja jopa velvollisuudekseen vastata syytöksiin.
Arsenal haluaa edelleen korostaa toimineensa aikoinaan silloisissa poikkeuksellisissa oloissa pankkimaailmassa pankkikriisin aikana sekä lain mukaisesti hoitaneensa asiat mahdollisimman avoimesti kaikkien osakkeenomistajien etujen turvaamiseksi. Samalla Arsenal muistuttaa, ettei ole tähän mennessä saanut omistajiltaan moite- tai korvausvaatimuksia asian johdosta, mutta aikoo myös vastaisuudessa jatkaa omistajiensa etujen puolustamista kaikissa sen toiminnan kohteena olevissa asioissa.
Valtion omistaman Arsenalin omaisuudenhoitoyhtiötoimintaa on jäljellä enää kaksi vuotta ja tänä aikana yhtiö uskoo saattavansa päätökseen vielä 1 miljardin euron suuruisen asiakaskuntansa vastuiden alaskirjauksen. Vuoden 2001 loppuun mennessä Arsenalille tulee täyteen 15 toimintavuotta pankkikriisin jälkien korjaajana ja yhtiö haluaakin juhlavuotensa kunniaksi painottaa toimineensa kaikissa tilanteissa lainsäädännön sekä pankkietiikkaa valvovien viranomaisten hyväksymällä tavalla.
...
2000 Arsenalin tilikauden voitto oli 22 miljoonaa euroa (32 Me edellisenä vuonna), jossa on parannusta edelliseen vuoteen verrattuna 14 prosenttia. Liikevaihto, joka muodostuu lähinnä asiakas- ja perintäliiketoiminnasta pysyi edellisvuoden tasolla eli 36 milj eurossa huolimatta siitä että kiinteistöliiketoiminta siirtyi pois Arsenal-Silta Oy:stä edellisen vuoden aikana.
...
Arsenal-konsernin toiminta jatkui vuoden 2000 aikana suunnitelmien mukaan eikä uusia alaskirjauksia tai luottotappiovarauksia enää tehty vuoden lopulla tehtyjen selvitysten jälkeen. Arsenal selvitytti omaisuudenhoitoyhtiöaikana syntyneitä yksittäisiä vastuita, ja eräiden asiakkaiden vastuiden todettiinkin ylittäneen asiakkaan omaisuuksien käypää arvoa merkittävästi.
...
Vuonna 1999 käynnistynyt vapaaehtoinen velkajärjestely on saanut hyvän vastaanoton sekä asiakkailta että velkojilta. Arsenalin asiakkaina olevien yrittäjien määrä ja järjestelyyn tulleiden yritysten lukumäärä ovatkin nousseet viime vuosina merkittävästi. Tavoitteena olevan 7 000 asiakkaan sijaan asiakasmäärä tulee jäämään vuoden 2000 päättyessä 4 000:een mutta kasvaa tästä kuitenkin lähivuosina vielä 2 000:lla, koska yritykset ovat päässeet vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn.
Yrityssaneerauksiin on hyväksytty toistaiseksi 33 yritystä (52 vuonna 1999 ja 48 vuonna 1998) joissa Arsenalin vastuut tulevat olemaan noin 12 miljoonaa euroa. Lisäksi vapaaehtoisilla maksuohjelmilla tulee hoidettavaksi 15 vuoden aikana 4 000 asiakasyritystä joiden velat olivat yhteensä lähes kaksi miljardia markkaa, mikä merkitsee runsaan 500 miljoonan markan yhteisvastuista summaa.
...
Arsenalin toimesta on viime vuosina suoritettu Arsenalin omaa toimintaa koskeva erityistarkastus. Tämän lisäksi ovat Arsenal-SSP:n asiakkaat tehneet lukuisia erityistilintarkastuksia tai pyytäneet poliisitutkintaa tapauksissa, joissa he katsovat tulleensa rikollisesti kohdelluiksi.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin selvitystilan johdosta oikeuskanslerinvirasto on suorittanut tarkastuksen. Oikeuskansleri totesi 1 päivänä syyskuuta 1999 annetussa päätöksessä muun muassa seuraavaa: "Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan jo pelkkä rikosepäily muodostaa perusteen tutkia asia, vaikka näyttöä syytteen nostamiseen ei olisi riittävästi olemassa. (Olavi Heinonen ym.: Valtion vakuusrahasto, Helsinki 1997.) Tähän näkemykseen on yhtyvä myös käsitykseni siitä riippumatta ylittyykö esitutkinnan käynnistämisen kynnys vai ei. Jo se, että suuri joukko valtion omaisuuserien realisoinnin yhteydessä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin jääneitä ja selvitystilan aikana edelleen Arsenalia koskevia tietoja on herättänyt laajaa mielenkiintoa julkisuudessa saattaa ainakin joissakin tilanteissa muodostaa perusteen arvioida tilannetta esitutkinnasta säädetyssä järjestyksessä. (ETL 8§1)".
Esitutkinnassa saadun aineiston pohjalta kihlakunnan poliisilaitos siirsi asian syyteharkintaani 1 päivänä joulukuuta 1998. Asiassa kuultiin syylliseksi epäiltyinä yhteensä kahdeksaa Arsenalin henkilökuntaan kuulunutta toimihenkilöä sekä kahta yhtiön asiakasta, joille on luovutettu selvitystilaa koskevassa erityislaissa tarkoitettua omaisuudenhoitosuostumusta koskevia asiakirjoja Arsenal-SSP:n asiakkaiden keskuudessa ilmenneiden väärinkäytöstapauksien johdosta.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - konsernin yli kymmenen vuotta kestäneen toimintahistorian aikana yhtiöiden hoidettavaksi siirrettiin erilaisia valtion omistajahallinnassa olevia omaisuuseriä. Siirretystä omaisuudesta pääosa koostui säästöpankkiryhmään kuuluneiden tai muutoin järjestämättömiin luototettuihin velkoihin liittyneistä kiinteistö-, asunto- sekä metsä- ja peltokaupoista. Lisäksi Arsenal-SSP hankki omaisuutta sellaisilta pankeilta, joilla ei ollut riittäviä luottotappiokirjauksiin johtaneita tietoja luotonmyönnön yhteydessä.
Arsenal-konsernin perustamistoimenpiteet aloitettiin vuoden 1992 kesäkuussa, jolloin muodostettiin Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n omistusyhteisöksi säästöpankkien vakuusrahasto ja myöhemmin osakeyhtiö. Samanaikaisesti yhtiön omaisuudenhoidon hallinnointia varten perustettiin kaksi yhtiötä, joista toisen tehtävänä oli myydä asiakkaiden sijoituksina oleva varallisuus sekä luototetut omaisuuserät uusille omistajille, joille niiden hallinta siten siirtyi.
Toinen yhtiö jatkoi Arsenal-SSP:n omaa luotonottoa luottotappioiksi luettavilla saamisilla ja hallinnoi myös osaltaan asiakasliiketoimintaa. Yhtiö suoritti edellä kuvatun luottojen myyntimenettelyn jälkeen asiakkailleen heidän varoillaan tai realisoinneilla saaduin varoin suoritukset takaisin sen haltuun jääneistä veloista ja omaisuuseristä.
Arsenal-Kiinteistöt Oy:n perustamisella Arsenaliin siirrettiin muun muassa valtaosa konsernin omistukseen siirtyneistä maaomistuksista, kiinteistöistä sekä asuntoyhtiöiden osakkeista. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiöt muutettiin välittömästi omaisuudenhoitoyhtiöiksi eli keskinäinen asunto-osakeyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi ilman, että osakkailta oli haettu suostumusta asiaan tai sen yhtiökokouksen päätöksiä asian tiimoilta.
Lisäksi yhtiön hallintoon kuului toimitusjohtaja, joka nautti Arsenalin maksamasta palkasta ja palkkiosta. Hän osallistui myös Arsenal-konserniin kuuluvan kiinteistöhallintayhtiön hallitustyöskentelyyn samoin eduin kuin emoyhtiön palkkalistoilla olevana jäsenenä - vaikka todellisuudessa hän olikin vain ”konsernin johdon konsultti” eikä ollut koskaan toiminut Arsenalissa missään toimessa.
...
Yhtiön oli myös pakko noudattaa Arsenalin toimitusjohtajan tekemiä ratkaisuja ja hyväksyä kaikki toimenpiteet, koska muussa tapauksessa se olisi ajautunut konkurssiin - jolloin pankin johdon kannalta ongelmalliset omaisuudenhoitosopimukset olisivat purkautuneet. Pankinjohtajat eivät halunneet tehdä itse tätä ratkaisua vaan päättivät toimia kuten heille itselleen sopii eli Arsenal-konsernin puitteissa.
Suomen lain mukaan pankit voivat antaa vakuuksia vastoin velkaisen velallisen tahtoa, kun vakuudella on ns. turvaava ulosmittaus ja velallisella olisi oikeus maksaa velkansa ilman pantin realisoimista (kuten mm. tässä tapauksessa Arsenalin kohdalla tapahtui).
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ei myöskään pyytänyt ulosottoviranomaisilta lupaa saataviensa turvaamiseen vaan haki niitä yksipuolisesti vastoin velkakirjalakia.
...
Kun omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal hakee oikeudelta päätöksen siitä, että velkojan oikeus on etusijalla ennen velkakirjalain säännöksiä velallisen oikeudesta maksaa velkansa pois (Arsenal itse siis väittää hakemuksessaan pankille em. asiassa olevan päinvastainen; kyseessä voi olla tahallinen harhauttaminen) niin käytännössä koko oikeuslaitos yhtyy omaisuudenhoitoyhtiön kantaan.
Mikäli käräjäoikeus päättää, että ko. saatava voidaan periä ilman velkakirjalain mukaisia velan vanhenemisaikoja, oikeus toimii itse lain vastaisesti - tai siis Arsenalin oman näkemyksen mukaan "laillisesti" - eli velallinen ei saisi maksaa velkaansa pois ja se katsottaisiin jopa rikokseksi.
Tämän kaltainen käytäntö Suomessa on jatkunut vuodesta 1993. Siitä lähtien sadat tuhannet kansalaiset ovat kokeneet vastaavanlaisia väärinkäytöksiä; useat heistä satoja miljoonia markkoja käsittävissä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hoitamissa asioissa: Arsenal jatkoi siis 90-luvun pankkikriisiä pitkälle 2000-luvulla saakka (ilman, että se oli hoitanut alasajon ja lopetuksen asianmukaisesti).
...
Koska Arsenal hoiti asian suurelta osin itse sen täytyy ottaa vastuu omasta toiminnastaan, joka tässä asiassa ylitti kaiken mahdollisen inhimillisen kohtuullisuuden.
Siksi tämän rikoksen tehneiden Arsenalin henkilöiden tulee vastata henkilökohtaisesti omaisuudellaan ja muilla henkilökohtaisilla vakuuksillaan (ei siis valtionyhtiöiden varoilla kuten nykyisin), jotta nämä törkeät rikokset voidaan saada selville ja rikolliset edesvastuuseen teoistaan. Näin oikeus tapahtuu varmasti lain mukaisesti oikeudenmukaisesti kaikkia kohtaan. Tämä olisi oikeudenmukaista kaikkien osapuolien kannalta.
Mikäli omaisuus siirretään ensin toiseen valtion omistamaan yhtiöön tai muuhun ns. omaisuudenhoitoyhtiöön asia mutkistuu oleellisesti - ei vain moraaliselta kannalta, vaan myös juridisesti eli tekoina ne ovat erilaisia vaikka lopputulos olisikin sama; toisen yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi siis toinen poliittinen päättäjä kuin Arsenal aikanaan oli.
Tätä puolta on pohdittava tarkemmin kun selvitetään sitä mihin rikoksiin Arsenalissa omaisuudenhoitoyhtiön työntekijät ovat mahdollisesti syyllistyneet ja onko kysymyksessä todella ollut kavallukset kuten Arsenalin silloinen pääjohtaja Kari Nars väittää - vai ovatko hänen esittämänsä "kulut" vain osa pankkituen takaisinperintälaskelmia.
Hänhän väitti myös, että pankit hävisivät ko. kulut Arsenalille oikeudenkäyntikuluina, joka ei voi pitää paikkaansa kun puhutaan näistä oikeudenkäynneistä joista oli kyse tässä vahingonkorvausprosessissa. Silloinhan pitäisi laskea mukaan ainoastaan itse riitaprosessista johtuvat kulut ja niistä mahdollisesti aiheutuneet luottotappiot - joita pankeilla ilmeisestikin tuli runsaasti.
Tähän Kari Narsin esittämiin lukuihin täytyy myös lisätä mm. Arsenalin omista toimenpiteistä kuten selvityksistä johtuneet menot sekä se osuus oikeudenkäyntikuluista joka ei kohdistunut ko. vahingonkorvausasiassa kantajina tai vastaajina oleviin velallisiin/velallisia edustaviin perintäyhtiöihin vaan johon joutuivat osallistumaan myöskin Arsenal Oy itse, eli ns. pääomavastuisista saatavista vastaavat yhtiöt: Aktiv Hansa Oyj (580milj. €) ja C&A Finland Investments Oy.
Koska kyseessä oli Arsenalin saatava - niin näistä oikeudenkäyntikuluista kuuluu sille n. kolmannes koska ne liittyvät keskeisesti kyseiseen vahingonkorvausoikeudenkäyntiin: niiden tarkoitus on varmistaa ettei Arsenal saa missään tapauksessa korvauksia jotka voivat tulla vain itse asiassa vahinkoa kärsineeltä/vahingonkärsijöitä edustavalta yhtiöltä, eli tässä tapauksessa Aktiv Hansalta ja C&A Finland Investments Oy.ltä.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy huolehtii hallinnassaan olevan kiinteistöomaisuuden myynnistä sekä omaisuutensa realisoinnista ja arvonalennuksista jäljempänä mainituin poikkeuksin siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.
Yhtiö hoitaa kiinteistöjen myyntiä valtion talousarviossa eriteltävän toimintamenomäärärahan rajoissa. Määräraha ei riitä kaikkiin toimenpiteisiin, minkä vuoksi omaisuudenhoitoyhtiö on tehnyt Valtion vakuusrahastolle ehdotuksen talousarviosiirrosta ja toiminnan tehostamisesta muutoinkin kiinteistöomaisuuden myynnissä siten kuin tämän sopimuksen 5 kohdassa sanotaan.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiön toiminta rahoitetaan valtion talousarviossa myönnettävin määrärahoin, asiakkailta perittäviä palvelumaksuja vastaan saatavalla tulolla sekä ottamalla velkaa yhtiön kulloinkin hyväksymien lainaehtojen ja Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 12 a §:ssä tarkoitetun korkotuen puitteissa.
...
>Omaisuudenhoitoyhtiö noudattaa toiminnassaan lakia luottolaitostoiminnasta (1607/1993).
...
...Arsenal-Silta Oy:n hallintoneuvosto on lisäksi kokouksessaan 28 päivänä syyskuuta 1996 vahvistanut seuraavan ohjesäännön yhtiön hallinnoinnista:
"1§ Ohjesääntö... Arsenal Oy Ab:n liiketoimintaa johtaa ja valvoo valtioneuvoston asettama yhdeksänjäseninen hallintoneuvosto, joka käsittelee laajakantoisia omaisuudenhoitoyhtiötä koskevia periaatteellisia kysymyksiä. Hallintoneuvostossa tulee olla edustettuina valtiovarainministeriö (hallintoneuvoston puheenjohtaja) Suomen Kuntaliitto ry ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n johto... "
Lisäksi Arsenaliin kuului 16 aluekonttoria: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Keski-Suomen Länsi-Suomen , Oulun Lapin, Lounais-Suomen sekä Hämeen ja Pirkanmaan konttorit.
Arsenalin pääomistajia olivat: (2000)
...
[21:36:40] Propt: Omaisuudenhoitoyhtyö Arsenalin ahneus
Omaisuudenhoitoyhtyö Arsenalin ahneus ja röyhkeys ovat vertaansa vailla Suomen taloushistoriassa.
Ei vain pankkirötökset vaan myös rikokset ja rötökset, joihin on sisältynyt myös valtion omaisuuden hukkaamista ja myös omaisuuden haltuunottoa rikollisin keinoin, kuten nyt esillä oleva Arsenal-salaisuuksien paljastuminen osoittaa.
Ei liene yllätys, että Arsenalin ja Suomen Valtion välinen sopimus on salainen. Sopimus takaa Arsenalille yksinoikeuden sen hallussa olevan ja sille siirtyneen omaisuuden hyödyntämiseen ja hoitoon. Sopimuksella on taattu, ettei se mikä on sovittu, ole julkista.
Arsenal on salannut kaiken, joka liittyy valtion ja Arsenalin väliseen sopimukseen ja erityisesti sen 5 §:ään ja siihen liittyvään ”panttauskieltoon” ja sen rikkomiseen, omaisuuden siirtoon ja kauppaan, sen alihinnoitteluun ja myyntiin sekä sen hyödyntämiseen ja käyttöön. Arsenalin ”salaisella sopimuksella” on myös estetty Arsenalin rikollisen toiminnan selvittäminen ja saattaminen vastuuseen teoistaan ja korvausvelvollisuuteen rikollisin keinoin haltuun otetusta omaisuudesta ja vahingon tuottamisesta Suomen Valtiolle. Näin Arsenal ja Suomen Valtio on suljettu Suomen oikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Arsenalin rikollisen toiminnan selvittämisessä ja tutkinnassa voidaan soveltaa ainoastaan rikoksen vanhenemista koskevia rikoslain säädöksiä. Näin Arsenalille taataan yksinoikeus sen hallussa ja sille siirtyneen omaisuuden hyödyntämiseen ja hoitoon, kuten myös sopimus 5 §:llä ja sitä seuraavalla panttauskiellolla.
Nyt on ilmennyt, että Suomen valtion ja Arsenalin välistä salaista sopimusta, joka on ollut ”voimassa” 30.4.2000 alkaen on rikottu törkeästi ja harkitusti.
Valtion ja Arsenalin väliseen salaiseen sopimukseen perustuva panttauskielto (5 §) ja sen rikkominen
...
Panttivelkojalla on oikeus pantinomistajan suostumuksetta antaa pantin omistajalle panttiin perustuvia saamisia koskevia tietoja.”
Kun Arsenal ja Suomen Valtio ovat nyt joutumassa rikostutkintaan ja vastuuseen rikollisin keinoin haltuun otetusta valtion omaisuudesta, jota se on käyttänyt omien intressiensä mukaisesti ja hävittänyt Suomen valtion omaisuutta, on Suomen Valtio, joka on vastuussa Arsenal-omaisuuden hoidosta, ja joka on valtion omaisuudesta annetun lain ja sitä koskevien säännösten mukaan myös vastuussa Arsenalin tekemisistä velvollinen käynnistämään Arsenalin toiminnan selvittämisen ja tutkinnan myös siltä osin kun se on syyllistynyt valtion omaisuuden ja varojen rikolliseen haltuun ottoon, salaamiseen, hävittämiseen, alihinnoitteluun ja myyntiin.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj (myöhemmin Arsenal) ja Suomen valtio tekivät vuonna 1999 sopimuksen (salassapitosopimus), jossa Suomen valtio sitoutui pitämään salassa Arsenalissa olevien tai sen hoidossa olevien asiakasvaraintilien tiedot ja ehdot.
Suomen valtion puolesta Arsenalin toimintaa valvovana ja ohjaavana viranomaisena tuolloin toiminut valtionvarainministeriö on valtion vakuusrahaston ominaisuudessa toiminut sopimusosapuolena. Sopimukseen on sitoutunut myös Arsenal.
Salaisen sopimuskohdan mukaan Suomen valtion ja Arsenalin välisellä sopimuksella sovittiin, että Arsenalille ja sen hoidossa oleville asiakasvaraintileille (myöhemmin Arsenal Omaisuudenhoitoyhtiöiden asiakasvarat) kuuluvat varat ovat kaikilta osin (100%) Suomen valtion yksinomaisessa käytössä ja omistuksessa, jotka Suomen valtio siirtää (= siirtää Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalilta takaisin itselleen) Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille.
Näin toimiessaan Suomen valtio ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal voivat osoittaa sen, että Arsenal ei ole hukannut valtion sille antamaa omaisuutta. Koska Suomen valtio on Arsenal Omaisuudenhoitoyhtiöiden yksinomainen omistaja, Suomen valtion (= omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal) ei tarvitse pelätä menettävänsä omistamaansa omaisuutta.
Arsenalin asiakasvarojen käyttäminen sen jälkeen, kun Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal on maksanut sen hallussa oleville asiakasvaraintileille asiakkaiden tekemät suoritukset ja mahdolliset tuotot (esim. osingot) on Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalista annetun lain ja sitä koskevan lainvalmistelun mukaista.
On selvää, että Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin suorittama omaisuuden realisointi ja siitä saatu myyntikate ja sen jälkeen tapahtunut Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin suorittamat asiakasvarojen realisoinnin jälkeinen varojen käyttäminen on omaisuudenhoitoyhtiön ja sen omaisuudenhoitovastuullaan olevien asiakkaiden eli Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalissa hoidossa olevan varallisuuden ja asiakasvarallisuuden omistajien välinen asia.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalilla on asiakasvarojensa osalta omaisuudenhoitolain mukainen raportointivelvollisuus.
Arsenalin johdon tulisi puuttua Arsenalin hoidossa olevien asiakasvaraintilien (Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal, Omaisuudenhoitoyhitö Arsenal Oy) väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksien seurauksena valtion varoista maksettuja omaisuudenhoitovaroja (Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal) käytetään lainvastaisesti Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin johdon ja Omaisuudenhoitoyhitö Arsenalin omistajien henkilökohtaisiin etuihin. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimintaa on pidettävä sekä Arsenallain vastaisena että Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan tarkoituksen vastaisena.
Arsenalin ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin tulee ryhtyä toimenpiteisiin Arsenal Oy:n ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin (Omaisuudenhoitoyhitö Arsenal Oy) johdon ja[21:45:08] <176.72.25.132> !stop