Noniin! Nyt kun olen saannut sähkömittarin pulssiluvun jo kelpaavalle tasolle ja kiinasta saapuivat kauan odottamani pulssittavat vesimittarit, sain uutta intoa tähän ja aloin suunnittelemaan myös veden mittaamista.
Vesi kiertää ulkona jonkun laitteen höyrystimen kautta, joka on upotettu vesisaaviin. Mittaan sen kautta kiertävän kuuman, varaajalle menevän veden ja lämpötilan. Näistä saan tietää tehon, jolla pöntössä oleva vesi esilämmittää kuumaa käyttövettä. Tämä oli se suurin motivaattori tähän.

Sähkömittarin lukeminen on jo hyvässä vaiheessa, logi, nettisivu, sähkön hinnan hakeminen Nordpoolista jne jne. (siitä lisää sen langassa, jos jaksan kirjoittaa sinne vielä.)

http://pena.dy.fi/jako/vesimittari_2.py

Tuossa on nyt suht raaka versio tuosta veden mittaamisesta. Se tässä vaiheessa vain ulostaa komentoriville:
"taajuus: 0.000 Hz, virtaus = 0.000 L/min, kulutus = 28.777 L sek: 1070 Lämpötila: 15.021 Lammitysteho: 0.000 kW Kulunut: 0.071 kWhKylmä vesi: kulutus: 103.149"

Tarkoitus yhdistää tuo lopulta sähkömittarin skriptiin ja jakaa nuokin tiedot sillä sen generoimalla sivulla. Tuo laskee kumulatiivisesti myös paljonko saavista on otettu lämpöenergiaa talteen ja sähkön kanssa toimiessaan saadaan siitä kertyneelle "säästölle" vielä hintalappu

Tuo näyttää myös konkreettisesti kuinka paljon energiaa veden lämmittäminen viekään! Esim. jo 8-9 asteen lämpötilaerolla ja 3.5 litran virtaamalla lämmitysteho on jo melkein pari kilowattia!

Tuo on myös benchmarkattu kahdella mekaanisella vesimittarilla ja todettu lukimien pitävän paikkaansa. Sitä ennen oli hieman hakemista bouncetimen ja sopivien ylösvetovastusten ja kondensaattoreiden hakemisessa GPIO nastoille. Lämpömittari on uitettu vesilasissa jääkuutioiden kanssa ja todettu lämpötilan näyttävän 0.8-1 astetta, eli aika tarkasti huomioiden, ettei jännitteenjakovastuksena ole kovin tarkkalukuista vastusta.

Suurin päänvaiva ja ehkä opettavaisinkin oli laskukaavojen pähkäileminen aikayksiköistä tehoyksiköihin ja kaikki niiden väliltä. Tuon lämpömittauksen kaavaa en aivan täysin edes ymmärrä, siinä on seurattu jotain examplea jonka löysin. Lämpömittarin B arvo on tiedossa ja samoin vesimittareiden kertoimet.

Olen myös vetänyt tontille jo yli 100 metriä halpaa cat-caapelia kaivoilta, sähkömittarinkautta sisälle, RasperryPI on sisällä myös nykyään.

Järjestely kuvattaneen tässä jossain vaiheessa vielä valokuvin.

----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

- Lämpömittaria ajetaan omassa säikeessään, omaan tahtiinsa, koska lämmönmittaus kestää yli 200 ms.
- Toimintaperiaate muuttui täysin - aiemmin käytin blockaavaa keskeytysfunktiota ja laskin siitä taajuuden, mutta totesin ettei se toimi kun on monta nastaa käytössä. Tämä on loppuenlopuksi paljon järkevämpi tapa hoitaa mittarin tarjoaman taajuuden laskeminen.

----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

Tuossa vielä se toisella tavalla toimiva mittari:
http://pena.dy.fi/jako/vesimittari.py

MUTTA TUO EI SIIS TOIMI KOVIN HYVIN, SIITÄ EI PIDÄ OTTAA MALLIA.

Sähkömittarin pulssitkin luen tuolla tavoin, mutta kunhan alan integroimaan näitä kahta yhteen - muuttanen senkin tuon tyyliseksi.

----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

Ryhdyin tekemään sitä kokonaan uudestaan pala kerrallaan, mutta lopulta tajusin mikä savotta siinä on ja yhdistin vaan tuon vedenmittauksen sähkön luentaan, suht purkkamaisella tavalla. Backend puolella siis.
Veden osalta tuossa selaimessa ei muuta kuin ulosteta palvelimelta striimattavat arvot.

Vosin kyllä lisätä tuohon veteenkin "viivapiirturin", eli lähininä päivittäiset kulutukset siihen asti kuin dataa on saatavilla.
Mitään tuosta datasta veden eikä sähkön osalta arkistoida mihinkään. Olen oppinut etten tule kuitenkaan pitämään yllä mitään luotettavaa arkistoa, koska "kehitän" ohjelmaa kuitenkin jatkuvasti.
Viivapiirturi-tyyppinen logitus näyttää vaan taaksepäin sen mitä dataa on saatavilla/ohjelma olllut käynnissä.

Sulkuvaiheessa kyllä tallennan massiivisen ajonaikaisen arrayn, jossa kaikki data sijaitsee, tiedostoon talteen ja se ladataan uudestaan mikäli tiedosto löytyy, ohjelma käynnistettäessä. Tämäkin siksi, ettei 1) alkukehitysvaiheessa olisi tullut Nordpooliin aivan niin kauheasti pyyntöjä ja 2) ohjelmaa muokatessa dataa on jo valmiiksi saatavilla eikä sen keräämistä tarvitse odottaa.

KULUTUSNAYTTO.png


----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

Noniin, nyt sain tuon palvelinpuolen tyydyttävään kuntoon.
TODO: Hanki pari vesimittaria ntc sensorilla lisää = saadaan kuuman veden käytöstä tarkempi tulos kuin nykyisistä arvoista laskemalla.
EDIT: Niin siis tuossahan lasketaan ainoastaan varaajalle menevää vettä, joka lämmitetään 85 asteiseksi. Miten sitten mieltääkään kuuman veden, tulisi ehkä laskea siihen joku kerroin jolla saadaan muutettua x litraa 85 asteita vettä vastaamaan x litraa 65 asteista vettä. Mutta taas tuossa kohdassa on nimenomaan syystä pakko mitata ainoastaan varaajaalle menevää vettä - ei shuntille. Oma mittari vielä kuumalle lopulliselle vedelle olisi kyllä ihan kiva. Tilaampa semmosen parikin ehkä lissää!
Kaivoveden lämpötilan voisi mitata myös mittarilla vaikka aika tasaisena se pysyy. On kyl tuo 11 astetta yllättävän paljon ??? mutta olen todentanut sen kahdella tai kolmella mittarilla kuiteski.
Sain luvan investoida tuohon aurinkopaneelin ja pienen 12 v kiertovesipumpun. Ei tuota vettä muuten saa kiertämään ja pelkkä saavi ei nyt auringossa, varjoisalla paikalla lämpene koskaan!
Sain nimittäin idean helpommin valmistettavasta keräimestä: Mulla kun on noita höyrystimiä, niin liitin siihen letkut ja täyttöyhteen, laitan sen talon katolle harjan päälle vaakaan ja sen vierelle otan töistä pleksiä tai lasia sopivasti. Ideana on , että katosta nouseva lämpö painovoimaisesti kulkee pleksin ohjaamana sen höyrystimen lävitse. Pinta-alaa siinä varmasti on enemmän kuin alkuperäisessä jakotukki/putki suunnitelmassani ja lisäksi sen valmistus on paljon helpompaa.
Aurinkopaneeli tarjoilee pikkupumpulle sähköt joten yöaikaan tai jos muuten vaan on viileämpää - ei vesi silloin kierrä jäähtymässä siellä ylhäällä. (ellei se ala kiertää painovoimaisesti)

Nykyinen ohjelma on; http://pena.dy.fi/jako/tumple.py laittanen selaimen puolen myöhemmin, kun siihen saa viilattua juttuja vielä. On itse asiassa hyvinkin kiehtovaa pohtia noista mitä tehdään tuolla palvelimen päässä ja mitä annetaan selaimen hoidettavaksi. Hyvä jako mielestäni on laittaa kerättävä tieto palvelinpuolelle ja jos useasta kerätystä arvosta lasketaan jotain, voidaan se hoitaa selaimessa.

----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

Ladataan kuvat ...

No tulivat hieman epäjärjestykseen, ihan sama.
Tuossa viikko-pari sitten aloin jo tekemään vesikiertovalmiutta ulkokautta. Tavoitteena samalla oli siisitä hieman tuota varaajan ympärystä, koska rakensin sen silloin niillä osilla joita sattui olemaan käsillä - ei siis ollenkaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Tässä ulkokierrossa on myös ehtona, että sen saa helposti suljettua ja palautettua normaaliksi. Se onnistuu noilla hanoilla sulkemalla kaksi letkulähtöä ja avaamalla niiden välissä olevan hanan, jolloin vesi kulkeutuu suoraan ohittaen ulkokierron. Ulkokierron hanat sulkemalla voi letkut purkaa pois esim. talveksi ilman joutumatta suurempiin putkitöihin.

IMG_20220604_175901[1].jpg

Työpöyttä Rentoa jutustelua, samalla putkipuuhastelua mobiilityöpöydällä. PS olen varastanut tuon ruuvipenkin Orimattilasta sen äijän romupihalta joka joskus lähti meiän perään kun hiiviskeltiin siellä.

IMG_20220604_153102[1].jpg

Alkuperäinen tilanne

IMG_20220604_154509[1].jpg

Olen huomannut myös nauttivani kovasti noiden luonnostelusta ja pohdiskelusta kuinka tarvittava toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Päätin etten laita niitä enään putkiyhteen varaan, vaan tulkoon punosletkun päähän ja lattialle. Tuossa on takaiskuventtiili ja lähtö shuntille + varaajalle.
Tajusin myös laittaa varoventtiilin kuitenkin kiinteästi varaajaan kiinni, putkiyhteeseen. Tämä siksi, ettei turvallisuussyistä varoventtiili ole suljettavissa hanoilla mitenkään.

Ja tässäkin vielä 5 pisteen vinkki: Viljelkää noita venttiiliyhdistäjiä ihan huolella jos niitä löytyy. Onneksi tajusin itsekin laittaa semmosen tohon keskelle, ai että miten vittumainen asennettava tuo olisikaan ollut jos koko möykky on kiinteä - nyt sen saa keskeltä poikki ja samalla myös trimmattua asennon hyväksi Ja noitakin on sen verran, ettei tarvi niitä pihtailla

IMG_20220604_180207[1].jpg


IMG_20220604_220554[1].jpg


Harmi kun kamera puhelimessa (70 e puhelimessa) on niin paska ja linssi vielä halki, ettei saa kuin perunalla otettuja kuvia.
En muista mainitsinko joskus, mutta tein lopulta itse tuohon ton varolaiteryhmän, koska muovinen rimpula varaajan mukana tullut vaikutti niin paskalta. Lisäksi halusin varoventtiilin 4 bar eikä 10 bar.

- Pytty on joka tapauksessa aona 85 asteessa täysillä, joten legionellavaara tuossa ei ole vaikka vesi seisoisikin pihalla lämpimässä muhimassa.
- Entäs jos pytty pääsee tyhjenemää käytössä? No se tarkoittaa, että vettä on käytetty niin paljon ettei siinä vaihtimessakaan mitään pöpöjä voi olla näin nopeasti!
- Ulkona kiertävä vesi lähtee vasta shuntin jälkeen, ettei shuntin läpi pääse ulkona käynyttä vettä lähtöön.
- Tuossakin oli hieman osapulaa joten shuntti on asennettu nyt väärin - lämpökatko puuttuu mutten usko sen nyt mitään haittavan. Pääasia sen olevan kannakoitu myös seinään eikä roikkuvan ja rasittavan putkiyhdettä.

EDIT: Ja niin jos joku ei tiedä, tuohan on termostaattiohjattu venttiili, joka sekoittaa varaajalta lähtevään veteen sopivan määrän kylmää vettä, ettei kuuman lähtöön menisi suoraan 85 asteista polttavaa vettä. Määräysten mukaan maksimi taisi olla 65 astetta. Samoin myös, tässä ehkäpä jopa vinkki: jos vesi ei meinaa riittää niin säätäkää varaajain pytty vaan täysille. Tuommoinen venttiili huolehtii kyllä,ettei tule liian kuumaa. Tällöin varaajasta saa enemmän 65 asteista vettä, kun 85 asteinen sekoitetaan 65 asteiseksi toisin kuin jos varaaja olisi vain 65 asteinen eikä sitä lantrattaisi ollenkaan kylmällä vedellä.

Tännehän kun muutettiin, tein koko vesijärjestelmän uusiksi. Outoja ratkaisuja sillä ukolla olikin ollut mm. paskapöntön täytön se oli laittanu lattiavalun sisälle bensaletkuna menemään. Miks helveitssä??
Mietin ja mietin pääni puhki kuinka toteutus olisi mahdollisimman järkevä ja päädyin lopulta laittamaan 32 nousuputkeen jakotukin josta jaan kylmän veden.
Jakotukki jatkuu 25 mm saunaan, jossa se on kalvopaisuntasäiliössä ja haara siitä lämminvesivaraajalle.
Kaikkien oppien mukaisesti tuo järjestely on [b]huono</b>, ainakin niin järkeilen: veden suunta muuttuu äkisti putkessa kun pumppu käynistyy tai sammuu, mutta siksi valitsinkin jakotukilta eteenpäin astetta suuremman putken, jotta vedellä on esteetön pääsy painesäiliölle. Tämä tietysti aiheuttaa hieman painevaihtelua varsinkin kylmän veden puolella, mutta kuten arvelinkin, ei sillä käytännö elämässä ole mitään merkitystä. Ja tuolla tavalla putkien sijoittelu ja muu käytänön järjestely sujui parhaiten.


----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

Ladataan kuvat viestiin eka ...

IMG_20220619_062341[1].jpg

Eli tuossa on nousuputki jakotukkeineen ja painemittareineen, josta suoraan jakotukin läpi menee se 25 mm putki painesäiliölle. Tuo menikin uusiksi juuri menneellä viikolla, kun ähersin kylmän veden mittaria siihen. Huonosti vaan löyty taas osasia eikä siitä saannut niin hyvää mitä olisin toivonut ja sekin vaikeutti tilannetta, koitin välttää laittamasta 1/2 palikoita - tuossa kohtaa kun kaikki olisi mielellään vähintään 3/4 kokoa, pitää olla mahdollisimman esteetön reitti tuon painekytkimen ja painesäiliön välillä, ettei pumppu ja painekytkin ala oskilloimaan.


IMG_20220619_062356[1].jpg


Suihkutiloissa alhaalla kulkee 25 mm putki painesäiliölle, varaajan syöttöjohto sähköputkessa. Seinässä olevat ilmastointireikään menevät letkut ovat ulkokierron putket ja musta epäsiististi laitettu ruma putki on kuuman veden lähtö.
Tätä tehdessäni ajattelin mahdollisimman vähän liitoskohtia, mutta oisihan niitä kulmia nyt edes nurkkiin voinnut laittaa. Ja koska tuossa menee paikkoja kuitenkin uusiksi ehkä lähitulevaisuudessa niin vaivautunt edes suojaputkia käyttämään. Oikeasti vesijärjestlemä pitäisi tehdä joka vesipisteelle oma syöttö aivan jakotukilta asti.
Mutta paskat mistään vakuutuskorvauksistakaan, tää on niin täynnä niin outoja virityksiä joita ei varmasti oikeasti edes "saisi" tehdä, niin en vakuutuskorvausten perässä juokse siis noita tehdessä. Teen vaan jotta toimii. Lisäksi olin aikamoisessa pillerihumalassa tuolloin käyttövesiputkistoa vetäessäni
No onneks - nykyään on lääkitys vaihtunut ja jaksaa tehdäkin hieman "jälkeä"

IMG_20220619_062414[1].jpg




----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

Niin ja tässä vielä se yksi viritys - monitoimihanani!

Alun perin piti tehdä vain vesipiste kiuassaavin täyttöön ja pesukoneelle, mutta kun tahdoin ja olen ennekin tahtonut saada syötettyä pesukoneelle lämmintä vettä huuhteluita varten - tein siis tuohon sitten 2 ote hanasta, joka sattui putkiromujen seassa olemaan hanan.
Hana toimii seuraavasti; Ruuvit avaamalla saa pesukone vettä. Pesukone on kiinteästi kiinni tuossa.
Seuraavan hanan (pesukonehanan näköinen) avaamalla saadaan käsisuihkuun halutun lämpöistä vettä. Käsisihku on kiinni pikalukolla, jolloin tuohon saa puutarhaletkun tarvittaessa. Käsisuihku lähinnä koiran pesemistä varten ja lattian ja jonkun muun rojun.
Eikä siinä vielä kaikki! Hana jatkuu edelleen; nyt tässä tilanteessa, kun on ruuvit auki ja kääntöhana auki, saa pesukone vedenpaineen ja käsisuihku, mutta siitä seuraa vielä yksi hana jonka avaamalla saadaan suoraan letkusta vettä vapaasti ja suuremmalla virtaamalla kuin käsisuihkusta. (Käsisuihku kestää kyllä jatkuvan paineen, toki ruuvit aina suljetaan käytön jälkeen.) Letku on lähinnä saunan kiulun täyttöä varten.
Ajatuksena on ajateltu, pesukone on kyllä yksin päällä, sitä varten käsisuihkun ja sen jälkeiset jutut on suljettavissa, näin ei jää yksinään käsisuihku paineelliseksi

Tuon käyttäminen on kyllä joillekin hieman hankalaa, on esitetty toiveita vaihtaa se 1-ote hanaksi, varmaan vaihdan siihen 2 vipuhanaa seinään, josta väännetään suoraan halutun lämpöinen vesi. En itse tahdo vipuhanaa, sillä siinä oleva vipu ja kaikki hanakulmat tuo sitä niin kauas seinästä, että kävelytie supistuu liikaa. En tykkää väistellä kulkiessani tommosia.

Ja joo tiedän, tommosessa pääsee sekottuu kyllä kylmää ja kuumaa keskenään, ajattelin silloin ettei siitä ehkä ole niin käytännö haittaa, mutta on se nyt osoittanut siihen tarvitsevan kylmälle puolelle takaiskuventtiilin silti. Kuumalla puolellahan on jo takaisku siellä varolaiteryhmässä

Mutta täydellistä pesukoneen vedensyöttöäkään ei saa kuin itse tekemällä. huuhtelu kuumalla tekee pyykeistä oikein puhtaita ja raikkaita sekä nopeasti kuivuvia Niin ja pesuohjelmahan lyhenee myös, itse pesuohjelma tuntuu olevan kestoltaan riippuvainen kauanko veden lämmityksessä kestää. Huuhtelut toki on aina vakiomittaisia.


IMG_20220619_062442[1].jpg


Niin ja eihän ne aina tiedä kumpaan suuntaankaan noita väännetään. Itselleni on kyllä ruuvin kiertäminen niin selkäytimessä, ettei se tuota minkäänlaisia ongelmia tuommoisenkaan hanan käytössä.

----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

Menipä piutkään tajuta vittu

time.sleep(0.5)
hearthbeat()
time.sleep(0.5)

Ku modulolla ajastetaan sekunnin nukkuvaa silmukkaa tekemää jotain myös kerran minuutissa % 60 == 0,
joskus se saattaa huonolla tuurilla hypätä yli, mutta tuolla tavoin se ei voi hypätä yli eikä ali - toki jos joku muu toiminto ottaa samassa kierroksessa liian kauan, sitten ehkä.

- Korjattu kaava reaaliaikaisen lämmitystehon laskentaan ulkokierrossa
-> Bennchmarkkasin sen kutsumalla vesimittaria() käyttämättömän mainloopin kautta ja määrittelemällä pyörintätaajuuden
- Lisätty varaajain latauksen määrä
-> Varaajan 150 litran vastaavasta pulssimäärästä vähennetään jatkuvasti kulutetut pulssit ja lisätään 900 watin lämmitysteholla lämmitettäessä 74 asteista vettä vastaava pulssimäärä minuutin välein.
Ei huomioida ulkona lämmennyttä vettä.
Varaajan latausaste on todella karkea mutta mielenkiintoinen ja suuntaa antava kuitenkin. Se voi myös auttaa joskus erimielisyyksien ratkaisemiseen lämpimän veden riittävyydessä. Toki se on kaukana todellisesta veden riittävyydestä seuraavista syistä:
- Veden kerrostuminen varaajassa voi tapahtua aivan miten tahansa ja muuttuu jatkuvasti lämmityksen ja käytön mukaan
- Syöttösekoitusventtiili tarjoilee 60 asteista sekoitettua vettä niin kauan, kuin varaajan veden lämpötila on 85-60 astetta
Ainoa tapa on käytännön kokemuksella oppia missä prosenttimäärässä alkaa tuntua hanassa. Mikäli vesi saataisiin sekoittumaan täysin pöntön sisällä, olisi veden lämpötilan ja riittävyyden ennustaminen hyvinkin helppoa.

Joka tapauksessa tuohon lukuun on suhtauduttava veden riittävyyden suhteen sen olevan paljon huonompi, kuin luku antaisi ymmärtää. Koska energiaa ei - valitettavasti - voi syntyä tyhjästä - on todellisen lämpimän veden määrä (tai varaajain latausaste miten kukakin tahtoo asian ilmaista) aina alle laskennallisen luvun.

Ohjelma käynnistettäessä varaajain oletetaan olevan täysin latautunut. Koska se kuitenkin on lähitunteina täysin latautunut hyvinkin suurella todenäköisyydellä, pääsee sen tila synkroniin jo alle vuorokaudessa.

- Veden kulutukset lasketaan suoraan pulssien lukumäärästä. Aivan turhaa summailla niitä sekunnin silmukassa.
- Vedestä kerätään päivittäiset pulssit viivapiirturimaisesti.
- Pyritään pääsee eroon kaikesta joka vaatii toistoa sekunnin välein, siis tasan sekunnin välein. Sleep heittää useita millisekuntteja siinä joten pidemmällä tähtimellä lukuarvot vääristyy.
-> Luvuista ja laskutoimituksista mukautuvat kodin_hengettärelle()
--> Minuuttipelin sallin - siinä ms luokan heitot ei vaikuta lopputulokseen mitenkään.
- Lisää mittareita tilattu
-> Veden lämpö kaivosta saapuessa vaihtelee 9-11 asteen välillä.

----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

WOHOO!

Pääsin luopumaan nyt kokonaan sekunttikierrosta.
Kovin aivonystyröitä kuormitti kuinka lasken ulkona kierrätetyn veden säästön, koska summaan siinä kumulatiivisesti kWh ta joka sekuntti. Eli pitää jakaa teho kilowatteina 3600:lla.

Kodin_hengettären() pyöriminen voi kestää mitä tahansa 1.2 - 2.5 sekunnin väliltä, vieläkin pidempään jos tehdään NordPooliin hakuja.

Päädyin lopulta ottamaan ajan kauanko kestää edellisestä summasta seuraavaan ja jaan 3600 sillä erotuksella. Eli jos aikaa menee esim. 1.5 sek, niin jaan 3600 1.5:llä. jolloin saan tietää montako 1.5 ajanjaksoa sisältyy yhteen tuntiin. Näin se skaalautuu oikein joka kierroksella, kesti kodin_hengettären puuhissa miten kauan tahansa. Toki resoluutio laskee siinä, mutta mielestäni ei ole väliä onko näytteenottotaajuus 1 vai 0.8 vai 0.5 Hz

Jatkossa pohdin kaikki alusta pitäen riippumattomaksi sekunnin viiveestä. Se päivittyykö lukema näytöllä 1.5 vai 2 sekunnin välein on myös epäoleellista ja hukkuu verkon viiveisiin. Tärkeintä vain, että lukemat ovat oikein pitkällä tähtäimellä.

Ajan juuri uutta bentchmarkkia 183.33 Hz taajuudella, n. 16 litraa minuutissa. 50 asteen lämmitys 56 kW lämmitysteholla. Tunnissa pitäisi tulla kuutio vettä ja 56 kW kulutettu energian määrä.

Varttikuutio:

************
Kylmä vesi: 0.0000 l (0.00 l/min)
Kuuma vesi: 250.78 l (16.4 l/min
Ulkokierron lämmitysteho:: 56.5 kW
Ulkokierron säästö: 14.6 kWh (2 eur)
Ulkokierron paluulämpö 61.0 c

Varaajan latausaste: -62.42 %
Kuuman veden arvo: (11 c --> 85 c)

*************


Jos lasketaan 14.6 * 4 = 58,4
Ollaan aivan oikeilla jäljillä.

*************

Kylmä vesi: 0.0000 l (0.00 l/min)
Kuuma vesi: 499.83 l (16.4 l/min
Ulkokierron lämmitysteho:: 57.3 kW
Ulkokierron säästö: 29.16 kWh (3.8 eur)
Ulkokierron paluulämpö 61.0 c

Varaajan latausaste: -223.9 %
Kuuman veden arvo: (11 c --> 85 c)

***************

Kyllä tuo hyvältä näyttää. Kilowatti sinne-tänne hukkuu veden ominaislämpökapasiteetin pyöristämiseen. Sen voisi ehkä hieroa kuntoon katsomalla jostain taulukosta mikä arvo sillä on 11 tai 9 asteen lämpötilassa ja ilmoittaa se vielä tarkempana vakiona koodissa. Toki myös taajuus heittelee hieman kuormitustason mukaan ja viiveessä on ne millisekunttiluokan heitot. Kahtotaan vielä rauhassa mitä kuutio tai pari sanoo

----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan

Ladataan kuvat

Nyt pistin tuon taas toistaiseksi "tuotantoon",
Aurinkopanneeli pyörittää pientä 12v pumppua suoraanm tuskin se pystyy antaa niin paljon että palaisi.
Keksin jotta laitan tuohon kiertoon pienimmän vesimittarin, siitä näen jos luonnonkierto kierrättää vähänkin vettä, mutta ei. Ei se toimi ilman korkeuseroa ja täällä ei oikein saa korkeuseroa oikeinpäin, eli lämmönlähde alhaalla ja lämmitettävä ylhäällä.

IMG_20220702_133856.jpg

Eli saavissa uiskentelee jonkin kytmälaitteen höyrystin. Se on kytkettynä suoraan aiemmin esitettyyn ulkokierron tukkiin.
Paluuletkussa on se vesimittari sekä lämpömittari, josta saadaan laskettua paljonko veteen on tullut lisää energiaa saavissa käydessään. Kaivon raakaveden lämpötila on vakio, tosin laittanen senkin mittaukseen koska tuntuu hieman vaihtelevan kuiteski.

IMG_20220702_133907.jpg


Tälle vaihtimelle, jossa käyttövesi kiertää etin maailman ääristä liittimet 12 mm koolle. Koska tuo kierto on kuitenkin sen 4 bar varoventtiilin takana, tulee tuohonkin kohtaan suurempi paine kuin muualla verkostossa.
Auringon keräimen kierrosta ei tarvitse kauheasti välittää, kuhan ei nyt lätäkköjä tee. Katolle laittaessa toki täytyy tehdä nekin kunnolla. Niin paskaa hommaa liittää isoa letkua pieneen pehmeään kupariin suoraan ...

Tikkaat vittu odottaa paikallaan TV-antennin luona jotta saan uuden antennin sinne. En pysty tehdä mitään katolle virityksiä vielä koska niiden laittaminen ja kiinni sitominen antennin putkeen on sen verta työmaa.
Laitoin lämmönvaihtimen mustaksi maalatun pellin päälle

IMG_20220702_133920.jpg


IMG_20220702_133939.jpg


IMG_20220702_135119.jpg


On siinä letkua, putkea ja mittaria poikineen.
Nykyään olen sujut tän päävian kanssa, kun on tullut selväksi mikä se lopulta on ja sen voi yrittää myös kääntää voimavaraksi tai resurssiksi.
Olemme niin mettäläisiä, syrjäytyneitä ihmisvihaajia, ettei käytöstä tarvitse kauheasti muuten miettiä.

IMG_20220702_135130.jpg


IMG_20220702_140048.jpg


Laitoin toisen lämpömittarin vaihtimelta palaavan putken päähän, mutta se näyttää käytännössä samaa kuin saavin yleistä lämpöä mittaava mittari. Johtunee pienestä lämpötilan noususta, joka ehtii jo jäähtyä putkessa saavissa uidessa ennen kuin saavuttaa kapillaarin.
Nuo on muuten hyviä mittareita, tunget vaan pään johonkin ja viisari näyttää lukeman. Toki ei ne ikuisuuksia kestä väännellä kuparista kapillaaria.

IMG_20220702_140403.jpg

Täyttöyhde. Miettikääpäs mikä työmaa tuo olisi täyttää muulla tavoin ja varsinkin kun liitoksetkaan eivät ole mitään täydellisiä. Vaihtien putki on 12 mm jota kokoa ei oikein löydy itseltäni, joten letkut on kiinnitettävä vain klemmareilla.
Nyt täyttö onnistuu vain hanasta kääntämällä niin kauan kunnes ei letkut enään pulputa.


IMG_20220702_140427.jpg


Loppupeleissä tämä homma ei toimi ollenkaan. Olen joutunut monta kertaa päivän aikana siirtää molempia yksiköitä auringon valoon. Nuo pitää laittaa lopulta katolle. Ainakin lämmönvaihdin. Kattopellin maalanen mattamustaksi siitä kohdin, josta lämpöä kerätään. Paneelin hankinta kirpaisi, mutta saan kuitenkin uusia leikkikaluja!
Kiinnostaa erityisesti valjastaa transistori 2N3055 lämmityselementiksi. Ajattelin kokeilla tehdä yksinkertaisen jänniteregulaattorin, jonka lähes oikosuljen - TEORIASSA transistorin pitäisi silloin toimia maksimitehonsiirtolauseen mukaisesti oikeassa toimintapisteessä ja mukautua aurinkopaneelin sisäisen resistanssin muutoksiin. 2N3055 lämmityselementtinä todella halpa valmistaa eikä mitään turha säätimiä tai muuta roinaa väliin. Kaikki teho katoaa transistorin hukkalämpönä. Pyörittelen sitä päässäni enkä oikein ole varma onnistuuko ... pääseepähän kokeilemaan ja mittailemaan ja ehkä jopa herättelemään uudelleen tuonkin harrastuksen.
Viimevuodet kun ovat olleet aikamoista päihteilyä, masentelua ja synkistelyä, mutta asiallisen (yksityisen) puolen päähoidon seka rakkaan iinan (pirjon) ansiosta tunnelin päässä alkaa näkyä valoa.
Yleinen tapahan on kytkeä paneelit suoraan lämminvesivaraajan vastuksiin. Se on hyvä tapa, mutta mielellään ottaisi ne loputkin kilowatit ulos, jotka jäävät tulematta, koska impedanssisovitus ei natsaa lähteen ja kuorman välillä.
Netistä tietoa kaivamalla kahdella eri kielellä en ole nähnyt missään kenenkään aiemmin edes miettivän transistorien käyttämistä lämmityselementtinä. Masinistit foorumilla liippastiin läheltä ja siitä ketjusta lopulta sain itsekin tämän idean.
Mekaaninen toteutus ei tietenkään ole yhtä yksinkertainen, se ei silti huoleta minua.

IMG_20220702_142120.jpg


Päätin taas pitkästä aikaa kokeilla mitä porakaivo sanoo. Pinnankorkeusmittari on tutunut muuttuneen tiiviimmäksi, siinä pysyy jopa viikko se lukema joka siihen on pumpattu.
Kiinnosti myös tietää veden lämpötila ja hain saavista toisen mittareista.
Reilut 5 astetta - kyllä saadaan raikasta vettä tänne sitten! Vielä ei ole rengaskaivosta vesi loppunut vaikka olen sitä säälimättä tuhlannut ja helteet ovat jatkuneet jo yli viikon.

Porakaivon vesianalyysi pitäisi valmistua heti ensi viikon alussa, sitä odottelen innolla.
Tiedän jo, että rikkivety on kaivossa ongelma, muut arvot jännittää. Kaivoonhan on nyt tehty erityinen ilmastuskierto, josta sitten lisää sen omassa ketjussa jos sen jaksan päivittää.

----------------------------------------
olen pena ja lisäksi vitun homo seniili mulkkuperse joka tuunaa 106 vetoakselia perslävellään soinia soimaten pusikon piinaavassa uutteruudessaan