Etusivu
PenaPedia
Tietoa Penasta
Valtiopäivät
Pena Palsta
Kuvakalleria
Savukehinnasto
Linkkejä
Materiaalia
Vanhat tiedotteet

Ajoneuvotietokanta (PROTO)
Osoitetietokanta (V.2 Tulossa!)

Yritystietokanta (UINUAA)

Vanhat uutiset

Sähkönsiirron tariffilaskuri

Lääketietokanta

Wikiselain

Kappale Kauneinta Suomea
Metsäkaatopaikkoja
--> Adolf <--
LOTTO-numerot

PenaNetworksin museo
PenaNetworksin kirjasto

Suosittelemme
Ääliömäiset sivustot
Artikkelien kommentit

Pulautteet

<Arabia> IDO-tuoteperheemme mallin 59 wc-kulho ei tukkeudu virtsasta eikä ulosteesta.
<Nimi muutettu> Juuri saamien tietojen mukaan, joku on paskantanut IDO-59:n tukkoon, eikös olekkin mahtavaa?
<1czy7q> tv9cae
<Eläkemiljardit> Ylelle annettu määräraha nousi edellisen vuoden 557 miljoonasta eurosta. Kasvua oli noin 19 miljoonaa euroa, eli runsaat kolme prosenttia. Valtion talousarvion perusteella määräraha on paisumassa tänä vuonna jo yli 595 miljoonaan euroon.
<SOK> Ruoan hinta voi ainoastaan nousta. Ne on ne tuottajainhinnat, jotka laskevat.

Nimesi:

Lausahdus:

62 Käyttäjää paikalla! 0.0083358287811279

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Antiikki televisio

Antiikki televisio, se hieno kristallipallo, jolla voidaan nähdä asioita mitä ei paljain silmin nähtäisi. Ai että tätä on odotettu kauan, vihdoin tästä tuli totta kun Hra. Styroksin keltainen pörssi ilmoitukseen vastattiin ja luvattiin annettavan sieltä kymmeniä antiikki mustavalkotelevisioita, vanhalta lempeältä eläkkeelle jäänneeltä TV korjaajalta!

Kesti kauan aikaa, että hän sai korttinsa takaisin, kunnes se päivä koitti! Hän haki itselleen lastin ja parin päivän päästä minäkin pääsin mukaan ja otettiin kantoon kaksi antiikki televisiota, toisesta puuttui kuvaputki, sen hän purki ja minulle tuli toinen.

Siinä Luxus 3 nyt on: voi helvetti tätä on odotettu innolla monta kuukautta, kuten varmaan moni on huomannut. Viime kesänä viimeeksi roskiksessa antiikin antiikki televisio oli, voi perkele kun en minä sitä silloin tajunnut ottaa. Tässä on Herramme; Salora Luxus 3

Vuosiluvusta en ole aivan varma, luulen sen olevan 60-luvun alku tai korkeintaan puolesta välistä. Hänessä on UHF sisääntuloreiät ja UHF asteikko, viritintä ei kuitenkaan ole. Ilmeisesti Tämä on alemmalle työväelle tarkoitettu hintansa puolesta.

Avatkaamme vielä takakansi ja laitetaan poika käyntiin! Ei mittään perkele ei tule kuvaa. Huomasin heti chassiksen alaosassa sulaketaulun, jossa oli putkisulakkeita, pyörittelin niitä vähän pesissään ja mittailin todeten kaikkien olevan kunnossa. Laitoin pojan uudelleen käyntiin tälläkertaa odottelen hieman kauemmin ja kas perkele pieni vaimea vinkuna alkaa kuulumaan voimistuen sekuntti sekunnilta; WOHOOO juovaoskilaattori lähti käyntiin! Pian saimme kuvaruudulle vaalean neljön, joka jatkoi suurenemistaan kunnes oli saavuttanut kuvapinnan täyden koon, WOHOOO! Ne olivat hienoja hetkiä.

Lumisadetta näkyi kuvapinnalla ja myösen kohinaa kovaäänisesta kuului, mutta perkeleen himmeä tuo saatanan kuva. Kirkkaus tai kontrastisäädöillä asia ei parantunut melkein yhtään. Vaivallisen himmeänä pysyi. Toinpa siis pojan huoneeseeni.

Aloin tutkiskella koneistoa kuin innokas kakara laatikollista uusia leluja, ai että mikä tuoksu tuli koneistosta, kun se oli vähän lämmin. Paikansin koneistosta videopääteasteen juotellen hilalle tulevan johtosen irti ja laittasen singaalia suoraan digiboxin scartista erotuskondensaattorin kautta toki. KUVA NÄKYY KUVARUUDULLA!!! WOHOO!! kirkkaustasot olivat tosin aikaajoin vääristyneitä, joten minulla välähti; Käättenään johtoset ympäri jos se tulee väärän vaiheisena. Ei digiboxi ole galvaanisessa yhteydessä verkkoon... Tuo ajatus oli kohtalokas voi helvetti >:@ minä johtohot käänsin ympäri niin, että digiboxin maataso tuli hilalle johtavaan kondensaattoriin ja scartin komposiittilähtö tuli television chassikseen. Digiboxista kuului vaimea pamahdus eikä tullut kuvaa televisioruudulle. Minä pelästyin! Irroitin äkkiä digiboxin pojasta ja laitoin takaisin televisioon kiinni; ei näy mitään kuin mustaa vain voi saatana ei perkele siinä menikin sitten ilta tutkiessa digiboxin syövereitä. Siellä palanut pintaliitosvastus löytyi, mutta damage oli päässyt senkin ohi, sillä kummastakaan scart ulostulosta ei tullut mitään ei s-videota ei komposiittia. Ilmeisesti joku helvetin mikropiiri mennyt. Nimittäin tässä taisi käydä näin: TV chassiksessa oli pistorasian vaihe. Toinen televisioon digiboxista johtavista johdoista oli kondensaattorilla erotettu. Näin ei pääse television tasajännitteet digiboxille. Digiboxihan on galvaanisesti erotettu sähköverkosta, eikös niin? (tv chassis kun on nollasa tai vaiheessa), onko näin? No voi helvetti eihän se saatana ollutkaan niin kun alkaa tarkemmin ajattelemaan. Ajatelkaahan hyvät Herrat sitä anteeni johtoa :O antenni johtoa, joka on digiboxin maatasossa ja kellarista käsin yhdistetty sähköverkon maatasoon >:@ VOI PERKELE >:@ näin metelellen pääsemme tilanteeseen, jossa digiboxin maataso on erotettuna kondensaattorila putken hilasta, mutta television chassiksessa (paskalla munkilla) lymyilevä 230 V pääsi digiboxin ulostuloon, jolloin ulostulon potentiaali nousi digiboxin maata nähen siihen 230 volttiin. Siitähän se kyrvähtää koko paska. Näin jäleenpäin tämän olisi välttänyt sillä, että käyttää erotusmuuntajaa sillä olisi voinnut myös nostaa hieman amplitudia kun tuosta scartinlähdöstä tulee noin voltin amplitudi ja putki vaatii noin 2 - 3 volttia, joka on ilmaisijalta tuleva jännite.

Tulipas paljon kirosanoja tuohon, seuraavana aamuna kuitenkin homma jatkui. Liitin Atari:n antenni sisääntuloon sieltähän se löytyi kakkos kanavalta! WOHOO :) informaatio menee jokaisen putken läpi :) Kuva oli tosin vähän lumisateinen ja haamukuvia näkyi paljon, se johtunee siitä ettei minulla ollut minkäänlaista sovitusta Atari:n 75 ohmin ja television 240 ohmin sisääntulon välillä. Antennijohtonakin minulla oli kaijutinkaapelia.

Palasin kuitenkin pian kirkkauden uupumiseen. Kuva tulee kyllä, ei siinä mitään mutta valotehoa siinä ei ole paljoa. En nyt missään vaiheessa ottanut kuvaa siitä kuvan valoisuudesta, mutta aika onneton se on. Aloin aluksi tutkimaan kuvan kirkkaudensäätöä. Kesti kauan tajuta sen toiminta, se toimi hyvin eritavalla mitä olen televisioita käsittelevistä kirjoista lukenut. Tässä kirkkaudensäätö tapahtuu hilavirran ja hilavastuksen maatavasten aiheuttamasta jännitehäviöstä. Kuva siis on kirkkaimillaan, kun hilan jännite katodiin nähden on 0 volttia. Tässä tarkoitan siis g1:stä, jolle tuodaan myös kenttäsammutuspulssit (juovasammutus taiettiin tuoda g2:lle, en tosin ole mitannut vielä sitä).

Seuraavaksi aloin tutkimaan kontrastin säätöä, en päässyt sen toiminnasta saatana oikein perille, se kulkee jotenkin käsikädessä PCL84 videopääteputken triodiosan kanssa. Ehkä triodi toimii katodiseuraajana ja säätelee kontrastisäätimen avulla pentodiosan katodin avulla putken toimintapistettä. Mittailin oheiskomponentit vastuksiset ja kondensaattorit enkä löytänyt vikaa. Totesin myös, ettei anodijännite kyykkää kirkkauden tai kontrastin säädön myötä - näin ei tapahtunut. Aloin siis epäillä videovahvistimen toimivuutta, koitin monella eri PCL84:lla ei millään auttanut.

Mikään ei antanut kuvalle kirkkautta lisää, aloin tutkimaan juovapäätettä, vaihdoin juovapäätteeseen kaikki putket (minulla on putkivarasto jo alkanut kasvamaan). Siinä on se kuuluisa kokoonpano PL504, PY88, DY87 ei auttanut. Ajattelin, että suurjännite on liian pieni päätin suorittaa nopean testin, laitoin johdon chassikseen ja pihdeillä vein sen kuvaputken kylkeen liittimen luo ja *poks* kuin olisi putki räjähtänyt kuului poksahdus ja kipinää lensi pari senttiä jopa. Kyllä kuvaputkella anodijännitettä vaikuttaa olevan. Otin äkkiä sähköt pois ja menin kauemmas kun en tiennyt heikensikö se putken rakennetta se kipinä ja voisi luhistua putki. Sehän on aivan vitun iso kondensaattori myös, ihme etten ole saannut siitä vielä kertaakaan sormille vaikka olen yli 10 kertaa irroittanut tutin siitä kyljestä.

Monta kertaa irrotin syystä tai toisesta juovapäätteen putket, kertaalleen jäi käteen putki kantoineen. Sitä sai paljon niksutella irti että putki lähti kannastaan. Hyvähän se on olla tiukemmassa putki kannassaan kun kanta piirilevyssään :P

Seuraavana päivänä nostin koneiston perkele pöydälle, kun alkoi vituttamaan lattialla kyykkiminen. Täällä kun ei ole mitään minkä päälle mahtuisi nostamaan pojan. Yllätyin miten helposti koneisto irtoaa, kaksi ruuvia ja sillä se. Etupaneelin nappulat ovat liittimellä, virtakytkin riviliittimellä ja poikkeutuskelat liittimellä. Ruuvasin töpselinjohdot suoraan sisääntuloliittimiin ettei virtakytkimen johtoja aina tarvise ruuvailla, kätevästi lähtee kone käynsiin kun töpselin laittaa töpselinokkaan.

Pöydällä tutkin vielä videovahvistinta tarkoin ja mistään en löytänyt vikaa. Mittasin kuvaputkelle menevän singaalin, mutta tasoa en osaa sanoa, kun ei tuo skooppi oikein ole tontillaan :$ se ei siis näytä oikein amplitudia.

Oli jo aikasemmin hiipinyt mieliin voisiko kuvapinnalla oleva palojälki olla huonontanut kuvaputken sisällä vallitsevaa tyhjiötä, en halunnut uskoa että se olisi sillä halusin tuon toimimaan, mutta tässä vaiheessa ei auttanut enään mikään. Tai en ainakaan keksiny mittää. Pistin kuvaputken katodin ja hilan suoraan omilla johtosilla chassikseen, jolloin kuvan oisi pitänyt olla niin maan saatanan kirkas kirkkaampi kuin aurinko, no ei se sen kirkkaampi ollut. Laitoinpa sitten paristolla hilalle 9 voltin katodia positiivisemman jännitteen eikä perkele kirkastunut yhtään. Paskana mikä paskana saatana ainut keino olisi elvyttää jos nostaisi anodijännitettä, sitä toimenpidettä en osaa kuitenkaan tehdä. Luotan myös, että g2 ja g3 jännitteet ovat oikeat, g3 taisi olla päälle 400 volttia (250 voltin max. YLEismittaajalla mitattuna) ja g2 vähän alta 200 volttia, jännite tuli suoraan virtalähdeosalta. Focuksen säätöä tuossa ei ole se on varmaan julistettu paikoilleen komponentein.

Ai niin jännähän se myös, kun olin koneiston pöydältä viennyt takaisin, laitoin virran päälle ja kuului vaimea poksahdus. Kuvapinnalle tuli piste keskelle. Poikkeutukset ei siis toiminut ja niinhän minä muistinkin etten laittanut boostidiodin PY88 katodikosketinta paikoilleen! Voi helvetti jos se nyt hajosi siitä. Pistin kiinni ja taas sama. Otin PY788:n irti siellä kilisi sisällä jotain, laitoin toisen tilalle; ei mitään. Mittasin jännitteen PL504 anodilta; ei mitään. Mittasin tuleeko singaalia PL504 hialle; ei tule. Mittasin tuleeko välitaajuusosille anodijännitettä (kun se oli kätevästi mitattavissa tarvitsematta muuttaa koneiston asentoa) ei tullut sinnekkään. Täytyi siis sammuttaa ja kääntää koneistoa niin, että pääsin tasaajakondensaattorien napoihin käsiksi. Mittasin ja YLEismittaaja näytti 0 volttia :O:OO nyt on joku vialla.

Lähdin pistorasiakoskettimista mittaamaan eteenpäin. hehkupiiri kyllä toimi kun putket kauniisti hehkuttelivat, mutta käyttöjännitteet. Lopulta sieltä paljastui poikki oleva 15 ohmin tehovastus, jonka läpi anodijännitteet kulkevat. Ennen tasasuuntausdiodia tuo. Minulta ei 15 ohmin ja 5 watin tehonkestoa täyttävää vastusta ollut vaan lähin oli 10 ohmia ja 20 wattia. No saapahan poika enemmän virtaa kun laitetaan vähän pienempi automatiikka hoitaa hommat. Juovapääte on niin vitun hieno laite, että se osaa stabiloida kuvan leveyden ja korkeuden verkkojännitteen vaihtelun mukaan VDR vastuksen avulla! Kun sieltä juovamuuntajalta otetaan takaisinkytkentä pääteputken hilalle ja takaisinkytkentäpulssien amplitudin avulla VDR vastus säätää systeemin balanssiin! Juovamuuntajalta tulee myös kenttäoskilaattorin käyttöjännite, joten kenttäpääteputken hilalle tulevien pulssien amplitudin säätää vakaaksi juovapääte!

:O:O Ovelan näköinen tasasuuntaajadiodi, luulin sitä aluksi kondensaattoriksi

Noh, homma kuitenkin jatkuu. Tiedossa on uusi antiikki TV samaiselta sedältä, mutta ei tämä tähän pääty. On vain hyväksyttävä asia, kuvan olevan himmeä. On vielä jonkinverran puuhastelemista: kuva nimitäin lainehtii ylös ja alas eli kenttäpäätteessä jotain hämärää. Myös lainehtimista on kuvan reunoilla, juovapäätteeseen pääsee ilmeisesti rippeliä. Eii saatana justiinsa keksin nuo äsköiset kirjoitettuani, että pystypoikeutuksen lainehtiminenkin voisi johtua sinne pääsevästä rippelistä! Kiitän! Tämä tarina jatkuu vielä! Toivottavasti uudessa televisiossa olisi vain sellaisia vikoja, jotka on korjattavissa. Tätä kuvaputkivikaa kun ei voi oikein millään korjata. Samoin juova -ja kenttäpäätemuuntajat kun olisivat kunnossa. Lähes kaiken muun pystyy korjata itse (kunhan vain ensin diagnosoi vian >:D)

Kirjoitettu 18.9.2009

Keskustele aiheesta

Onko Teillä mielipiteitä, lausuntoja tai muuta tietoa aiheesta? Oliko artikkelissamme asiavirheitä?
Olkaa hyvä ja kirjoittakaa mietteenne kommenttilomakkeeseen. Aina on hyvä keskustelu mielenkiintoisista aiheista on aina tervetullutta!

Nimi:
Viesti:

Etunimi / First name (required):

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2024