Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1907_IV | ASK_1907_I_III | ASK_1907_V | HAK_1907 | Liite_1907_I_IX | PTK_1907_I | PTK_1907_II | PTK_1907_III | PTK_1907_IV |

1:                ASIAKIRJAT
2: 
3: 
4: VALTIOPÄIVILTÄ HELSINGISSÄ
5:                 VlJONNA 1907
6: 
7: 
8: 
9:                   ENSIMÄINEN OSA
10: 
11: 
12: 
13: 
14:                        -----------<>--•-----
15: 
16: 
17: 
18: 
19:                       HELSINKI 1908
20:   HELSINGIN SENTRAALIKIR)APAINO JA KIRJANSITOlVlO OSAKEYHTIÖ.
21:                                SislUlys:
22: 
23:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 1 teiden tekemisestä y'a kun·
24: nossapidosta maalla.
25:        Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 4; ynnä
26: vastalauseita.
27:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 16.
28:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
29: 
30:       Keis. M:tin armollinen esitys N:o 2 y'äry'estetyn notarilaitoksen
31: voimaanpanemisesta.
32:      Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 4; ynnä vastalauseita.
33:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
34: 
35:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmie-
36: histä y'a iulkisista asianajajista.
37:        Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 3; ynnä vastalauseita.
38:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 9.
39:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 9 a.
40:         Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
41: 
42:       Keis. M:tin armollinen esitys N:o 4 Oikeudenkäymiskaaren 17
43: luvun 4 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
44:       Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1; ynnä vastalause.
45:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
46:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
47: 
48:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 6, sisältävä ehdotuksen Laiksi
49: kaavo:jen ja mallien suojelemisesta..
50:         Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1; ynnä.
51: vastalauseita.
52:         Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 2.
53:         Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 2 a.
54:         Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
55:   2
56: 
57:        Keis. 1\I:tin armollinen esitys N:o 6 eräiden kirkollisten maksu;en
58: taksoittamisen perusteista.
59:        Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 2; ynnä
60: vastalause.
61:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 5.
62:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
63: 
64:       Keis. 1\I:tin armollinen esitys N:o 7, koskeva Suomen Pankille
65: 19 p:nä helmikuuta 1895 annetun Ohjesäännön 2 §:n 6 kohdan, sem-
66: moisena kuin se kuuluu Armollisessa Asetuksessa 10 p:ltä heinäkuuta
67: 1901, muuttamista toisin kuuluvaksi.
68:       Pankkivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
69:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 19.
70:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
71: 
72:        Keis. 1\I:tin armollinen esitys N:o 8, koskeva muutettuja mää-
73: räyksiä eräiden Rikoslain 13 luvussa mainittujen rikosten syytteeseen
74: panemisesta.
75:      ' Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 2; ynnä vastalause.
76:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 6; ynnä vastalause.
77:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
78: 
79:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 9 leimasuostunnasta.
80:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 10; ynnä vas-
81: talauseita.
82:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 14.
83:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 14 a.
84:        Suomen Eduskunnan alamainen va~taus.
85: 
86:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 10, koskeva suostuntaveroa
87: pelikorte~sta.
88:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 2.
89:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 4.
90:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
91: 
92:       Keis. 1\I:tin armollinen esitys N :o 11 varain osottamisesta valtio-
93: päiväkustannusten suorittamiseen.
94:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 8.
95:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
96: 
97:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 12 kyytitoimesta.
98:        Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 5; ynnä
99: vastalause.
100:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
101:                      1907.- N:o 1.
102: 
103: 
104: 
105: 
106:                Keisarillisen Majesteetin armolli-
107:           nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle teiden
108:           tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
109: 
110:       Sittenkuin Suomenmaan Valtiosäädyille 1904-1905
111: vuosien valtiopäivillä oli annettu armollinen esitys siitä,
112: millä perusteilla ja missä järjestyksessä tientekorasitus
113: maalla on suoritettava, ovat Valtiosäädyt alamaisessa
114: kirjelmässä 15 p:ltä huhtikuuta vastasanottuna vuonna
115: ilmoittaneet, että tätä armollista esitystä, jonka Valtiosää-
116: dyt olivat lähettäneet laki- ja talousvaliokuntaan valmis-
117: teltavaksi, ei oltu valiokunnassa loppuun· käsitelty.
118:       Ylempänä mainitun esityksen antaminen aiheutui
119: lähinnä Valtiosäätyjen alamaisesta anomnksesta 31 p:ltä
120: toukokuuta 1894. Koska teitä ja siltoja tekemään ja
121: knnnossapitämään, 15 p:nä tammikunta 1883 annetun
122: asetuksen mukaan, on velvollinen jokainen, joka omis-
123: taa tahi viljelee manttaaliin pantua maata, verolle pan-
124: tuin torppain ja ulkopalstain; pajastojen, tehdasten, sahain,
125: myllyjen, joissa maksua vastaan jauhatetaan, olutpanimo-
126: jen ja paloviinanpolttimojen haltijat, niin myös kruunu
127: pnistojensa puolesta, mutta kruunu muun metsämaansa ja
128: liikamaittensa puolesta on vapautettu ottamasta osaa pu-
129: heena olevaan tientekoon, olivat Valtiosäädyt sanotussa
130: anomnksessa huomauttaneet, että ei näyttänyt olevan
131: syytä sellaiseen poikkeukseen asetuksessa lausntnsta peri-
132: aatteesta, että kaiken maan tulisi ottaa osaa edellämai-
133: nittuun rasitukseen. Tähän nähden Valtiosäädyt anoivat
134:  että Hallitus tutkituttaisi, eikö kruunu voisi samassa suh-
135:                            N:o 1
136: 
137: teessa kuin yksityiset tilanhaltijatkin ottaa osaa teiden
138: ja siltain tekemiseen ja kunnossapitämiseen, jonka ohessa
139: Valt.iosäädyt mielipiteenään lausuivat, että kruunun enem-
140: män kuin tähän asti pitäisi osaltaan huojentaa puheena
141: olevaa rasitusta.
142:       Sen tien- ja sillantekorasitusta koskevan tutkimuk-
143: sen perustukseksi, joka Valtiosäätyjen edellämainitun ala-
144: maisen anomuksen johdosta on toimitettu, pantiin maan
145: kaikilta maalaiskunnilta vaaditut tiedot teiden ja siltain
146: kunnossapitokustannuksista vuodelta 1894, jotka tiedot
147: sitten on yhteensovitettu ja tilastollisesti käytelty. Kysy-
148: mys yllämainitun asetuksen tarkastuksesta ja ehdotuk-
149: sen laatimisesta muutetuiksi säännöksiksi asiasta jätettiin
150: sen jälkeen sitä tarkoitusta varten asetetulle komitealle,
151: joka, erinäisiltä osilta täydennettyään ja oikaistuaan näitä
152: tietoja sekä saatettuaan siten kootut tilastolliset ainekset
153: uuden käyttelyn alaiseksi, vuonna 1899 antoi asiasta mie-
154: tinnön ja ehdotuksen. Komitean laskujen lopputulokseksi
155: saatiin, että Suomessa vuonna 1898 oli 25,623 kilometriä
156: maanteitä ja 14,746 kilometriä kyläteitä. Vuonna 1894, jolta
157: vuodelta tiedot oli vaadittu, nousivat kokonaiskustannuk-
158: set maanteiden ynnä niihin kuuluvien siltojen ja lossien
159: kunnossapitämisestä kesän aikana sekä lumireen vedosta,
160: lumenluomisesta ja yleisten talviteiden viitoittamisesta
161: kaikkiaan 2,843,108 markkaan 39 penniin, joista kruunun-
162: puistojen maantieosuuksien kunnossapitokustannukset te-
163: kivät 31,304 markkaa 68 penniä sekä manttaaliin pannun
164: maan osalle tuli 2,811,803 markkaa 71 penniä. Viime-
165: mainittuun summaan sisältyy 113,587 markan 69 pennin
166: suuruinen määrä, jonka teollisuuslaitokset ovat asianomai-
167: sille maanomistajille korvanneet. Kyläteiden kunnossa-
168: pitokustannukset tekivät 650,947 markkaa 60 penniä;
169: maanteiden ja kyläteiden kunnossapitokustannusten yh-
170: teenlaskettu määrä nousi niinmuodoin useinmainittuna
171: vuonna 1894 komitean laskun mukaan 3,494,055 markkaan
172: 99 penniin.
173:                            N:o.1                         3
174: 
175:        Valtiosäädyt ovat sittemmin 1900 vuoden valtio-
176: päivillä alamaisessa anomuksessa pyytäneet armollista
177: esitystä talvisaikaisen laivakulun tarkemmasta järjestämi-
178: sestä reiteissä, ioiden poikki asianomaisilla kunnilla on
179: oikeus käyttää talviteitä, minkä johdosta tarkoitusta var-
180: ten asetetulle komitealle annettiin toimeksi, hankittuaan
181: täydellisen selvityksen kaikista asiaan vaikuttavista sei-
182: koista, laatia ehdotus lainsäädännöksi vastamainitusta
183: asiasta sekä samalla lausua mielensä siitä apumaksusta,
184: joka yleisistä varoista olisi suoritettava talvitien ylläpi-
185: tämiseksi laivain jäähän tekemäin väyläin yli. Sanottu
186: komitea antoikin asiasta mietinnön ja ehdotuksen, jonka
187: jälkeen lausuntoja sekä tästä että aikaisemmin mainitusta
188: komitean ehdotuksesta erinäisiltä viranomaisilta vaadittiin
189: ja saatiin.
190:        Edellämainitun selvityksen nojalla tehty, Valtiosää-
191: dyille 1904-1905 vuosien valtiopäivillä annettu armolli-
192: nen esitys siitä, millä perusteilla ja missä jä1jestyksessä
193: tientekorasitus maalla on suoritettava, oli valmistettu
194: seuraavien pääperiaatteiden mukaan.
195:        Kunta on tientekolahkona. Tierasituksen suoritta-
196:  miseen ottavat osaa: a) manttaaliin pantu maa, b) vero-
197: tetut torpat ja ulkopalstat, c) kruununpuistot ja muut
198: kruununmaat, joita ei ole manttaaliin pantu, sekä d) kun-
199: nallisverotuksen alainen tulo, joka on suurempi kuin 800
200:  markkaa. Luonnossa suoritettava tien kunnossapito on
201:  a) ja b) kohdissa mainitun maan sekä kruununpuistojen
202:  velvollisuutena, jota vastoin muut verotusesineet ottavat
203:  osaa rahamaksulla, joka menee kunnan tierabastoon.
204:  Tierasituksen vuotuiset kustannukset arvioi erityinen tie-
205:  hallitus. Tienkunnossapito tarjotaan joka viides vuosi
206:  urakalle, jolloin kuitenkin tientekovelvollisten on päätet-
207:  tävä, tabtovatko hyväksyä urakkatarjoukset vai itse suo-
208:  rittaa heidän velvollisuutenaan olevan tienkunnossapidon.
209:  Tienjako tapahtuu manttaalin mukaan. Manttaalia pan-
210:  naan b) ja c) kohdissa luetelluille verotusesineille arvioi-
211:  dun vuositulon mukaan sekä d) kohdassa mainitulla tu~
212:   4                        N:o 1
213: 
214: lolle, semmoisena miksi se viime kunnallistaksoituksessa
215: määrättiin, jolloin b) ja c) kohdissa luetelluista esineistä
216: sekä maakaupasta ja teollisuuslaitoksista manttaalin talon
217: keskimääräistä tuottoa vastaava tulo lasketaan kokonaiseksi
218: manttaaliksi, mutta muusta d) kohdassa mainitusta tulosta ai-
219: noastaan neljännesmanttaaliksi. Kruunu maksaa sitä paitsi
220: tierahastoon 1/ 10 tientekorasituksen kustannuksista. Esityk-
221: sessä on myös määräyksiä tien aukipitämisestä semmois-
222: ten vesistöjen yli, joita höyrylaivat käyttävät kulkuväy-
223: linä talvisaikaan.
224:       Edellämainittua armollista esitystä valmistelevasti
225: käsiteltäessä laki- ja talousvaliokunnassa 1904-1905 vuo-
226: sien valtiopäivillä se tärkeiltä kohdin laadittiin uudestaan.
227: V aHokunnan asiasta valmistaman, painosta julkaistun ase-
228: tusehdotuksen mukaan on koko maa yhteisenä tienteko-
229: lahkona, jolla on yhteinen tierahasto. Tierasituksen kustan-
230: nuksiin ottavat osaa: a) manttaaliin pantu maa, b) vero-
231: tetut torpat ja ulkopalstat, c) muu kunnallisverotuksen
232: alainen tulo sekä d) kruununpuistot ja muu kruununmaa.
233: Tierahastoon menevät maksut, tievero, suoritetaan tieäyrien
234: mukaan, jotka vastaavat 100 markan vuosituloa a) ja b)
235: kohdissa mainituista esineistä, mutta määrätään muusta
236: kunnallisverotuksen alaisesta tulosta asteikon mukaan,
237: siten että kaikki 500 markkaa pienempi tulo on vapaa,
238: 500 markan tulosta pannaan yksi tieäyri, 600 markan
239: kaksi, 700 markan neljä, 800 markan kuusi, 900 markan
240: kahdeksan sekä 1,000 markan tulosta kymmenen ja sen jäl-
241: keen yksi tieäyri kustakin 100 markan tulosta. V aitio antaa
242: apumaksua viidenneksen koko maata käsittävistä vuotui-
243: sista kustannuksista; puolet siitä katsotaan menevän
244: kruununpuistojen ja muun kruununmaan tulon puolesta
245: sekä toinen puoli korvaukseksi maanteiden käyttämisestä
246: valtiotarkoituksia varten. Tientekorasituksen vuotuiset kus-
247: tannukset arvioivat kunnittain erityiset tielautakunnat,
248: enintään kolme jokaista lääniä kohti, joissa on Kuver-
249: nöörin määräämä puheenjohtaja sekä kaksi jäsentä, jotka
250: ynnä kaksi varajäsentä ovat tiepiiriin kuuluvien kuntien
251:                             N:o 1                        5
252: 
253: knnnallislautakunnan esimiesten valittavat. Arvioiminen
254: pysyy voimassa viiden vuoden ajan erältään. llmoituk-
255: set nyt mainitusta arvioimisesta niin myös tieäyrille-
256: panosta lähetetään asianomaisen Kuvernöörin kautta Tie-
257: ja vesirakennusten ylihallitukseen, jonka tulee laskea
258: koko maan tiekustannukset sekä tieveron kantoa varten
259: jakaa ne eri läänien kesken niiden tieäyrien luvun mu-
260: kaan, jotka kullekin läänille on pantu. Sanottua laskua
261: tehtäessä on toiselta puolen otettava huomioon ylempänä
262: mainittu valtioapu sekä toiselta puolen viittä prosenttia
263: lopullisesta menosummasta vastaava määrä lisättävä arvaa-
264: mattomien tarpeiden varalle. Tievero kannetaan samassa
265: järjestyksessä kuin kruununverot. Kukin kunta saa tie-
266: rahastosta tientekorasituksen suorittamista varten lasket-
267: tnja kustannuksia vastaavan määrän. Tien kunnossapito
268: tarjotaan erikseen kussakin kunnassa urakalle viiden vuo-
269: den ajaksi; tarjouksen tulee käsittää sen pituisia tieosia,
270: kuin kunnan tientekovelvolliset ovat päättäneet. Jos kun-
271: nan urakoiden kokonaissumma on suurempi kuin kunnalle
272: laskettu kustannus, on maanomistajien vallassajoko maksaa
273: lisäkustannus, jaettuna heidän kesken manttaalin mukaan,
274: taikka itse suorittaa työ manttaaliperustuksella toimitetun
275: tienjaon mukaan, saaden kunnalle annetun osuuden tie-
276: rahoista.
277:        Kuten siitä, mitä nyt on esiintuotu, näkyy, on asiasta
278: voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkastettaessa etupäässä
279: kaksi periaatteellista kysymystä tullut harkinnan alaiseksi.
280: Toinen kysymys on se, onko maanteiden tekeminen ja
281: kunnossapito tuleva yhteiseksi koko maalle, kustannukset
282: tasan jaettuina, vai onko tämä velvollisuus yhä edelleen
283: jäävä paikalliseksi asiaksi. Toinen kysymys taas on, onko
284: tierasitus vastedeskin pääasiassa samain verotusesineiden
285: kannettava, kuin tähän asti, se on manttaaliin pannun
286: maan sekä kruununpuistojen ja maalla olevien teollisuus-
287: laitosten, vai tuleeko muunkin kunnallisverotuksen alaisen
288: tulon sekä muun kruununmaan ottaa rasitukseen osaa, vai
289: olisi!ro tienteko kokonaan otettava v&ltion rasit-q.kseksi,
290:   6                         N:o 1
291: 
292:        Mitä ensimmäiseen kysymykseen tulee, on 1904-1905
293: vuoden valtiopäiväin laki- ja talousvalioklmta tulevaisuu-
294: den tehtäväksi, jonka saavuttamiseen olisi ,pyrittävä,
295:  asettanut sen, että valtio kokonaan ottaisi toiillittaakseen
296: maanteiden tekemisen ja kunnossapidon, sekä väliasteeksi
297: ehdottanut, että maatamme varten olisi perustettava yhtei-
298: nen tierahasto ja tientekokustannukset siten jaettava tasan
299: koko maata kohti. Tämän tueksi on pääasiallisesti esiin-
300: tuotu, että maanteiden tekeminen ja kunnossapito, ylei-
301: sen kulkuyhteyden etuja tarkoittavana, on yleinen valtio-
302: tarkoitus, jonka tähden sen täyttäminenkin pitäisi olla
303: valtion velvollisuutena. Tätä todistelua vastaan näyt-
304: tää kuitenkin muistutuksia voitavan tehdä. Joskin edelly-
305: tettäisiin, että maantiet etupäässä täyttävät yleisen kul-
306: lmyhteyden tarvetta, niin siitä ei ole välttämättömänä
307: seurauksena se, että maan eri osam Ja sen kaikkien
308: asujainten olisi aivan samassa määrässä otettava osaa
309: niiden kunnossapitorasitukseen. Kaikilla eri seuduilla
310: näet ei voi olla yhtä suurta hyötyä maanteistä, jotka
311: eivät ole tasan jaetut koko maata kohti eivätkä yhtä
312: helposti kaikkien sen asujainten käytettävissä. Mutta
313: sekin tehtävä, mikä maanteillä on ollut yleisen kulku-
314: yhteyden palveluksessa, on vähitellen muuttunut. Sitten-
315: kuin maamme sisäiset järvikulklmeuvot ovat melkoisesti
316: kehittyneet ja varsinkin sittenkuin rautatieverkkomrne
317: on ulotettn, yleisesti sanoen, miltei kaikkiin osiin maata
318: ja rautatiet niinmuodoin tulleet liikenteen valtasuoniksi,
319: ovat maantiet yhä enemmän lakanneet olemasta suuren,
320: yleisen kulkuyhteyden välittäjinä sekä ovat nyttemmin
321: pääasiallisesti paikallisia liikennereittejä tahi rantateille
322: vieviä paikallisia tuontiteitä. Ja kuta enemmän rautatie-
323: verkko leviää, sitä ahtaammiksi käyvät ne paikallisalueet,
324: joille maanteistä on hyötyä. Sentähden näyttää oikeute-
325: tulta, että näiden teiden huolenpito jää etupäässä paikal-
326: liseksi asiaksi.
327:       Lisäksi tulee vielä että, jos tientekorasitus tehtäisiin
328: maan yhteiseksi asiaksi, kustannukset siitä epäilemättä
329:                             N:o 1                        7
330: 
331: tulisivat verrattomasti paljoa suuremmiksi, kuin mitä
332: nykyään ovat. Sen kysymyksen ratkaisemista varten,
333: onko jokin tie katsottava maantieksi vai kylätieksi, on
334: viranomaisten yleensä turvauduttava siihen selvitykseen,
335: mikä paikkakunnan väestöitä on saatavissa. Mutta jos
336: maanteiden tekeminen ja kunnossapito tulisi yhteiseksi
337: koko maalle, niin tämä varmaankin vaikuttaisi sen, että
338: tehtäisiin lukuisia vaatimuksia saada kyläteitä maanteiksi
339: julistetuiksi ja niiden kunnossapito siten siirretyksi maan
340: yhteiseksi rasitukseksi. Täten saatettaisiin aikaan alituista
341: tyytymättömyyttä, koska toinen seutu yleensä tuntisi
342: itsensä syrjäytetyksi toisen rinnalla ja huonompiosaiseksi
343: tätä. Mutta myöskin vaatimukset teiden kunnossapitoon
344: nähden epäilemättä tulisivat suuressa määrin kohoamaan
345: ja kustannukset sitenkin lisääntymään. Puheenalaisen peri-
346: aatteen käyttäminen tulisi sen vuoksi, johtamatta rasituksen
347: oikeudenmukaiseen jakoon, varmaankin rasitusta melkoi-
348: sesti lisäämään. Vihdoin ei myöskään näy olevan takeita
349:  siitä, että se laki- ja talousvaliokunnan ehdottama menet-
350: telytapa, millä tierasitus olisi jaettava koko maata kohti,
351: veisi todellisesti tasaiseen jakoon. Pikemmin on pelättävä,
352:  että niin hyvin tienkunnossapidon kustannusten arvioiminen
353:  kuin tieäyrinpanokin tulisi eri osissa maata toimitettavaksi
354:  hyvinkin erilaisten perusteiden mukaan, jonka johdosta
355:  itse jakokin saattaisi tulla varsin epätasaiseksi ja antamaan
356:  aihetta monenlaisiin valituksiin.
357:         Jos kohta maantierasituksen siis pitäisi edelleenkin
358:  jäädä paikalliseksi asiaksi, niin ei tällä kuitenkaan vielä
359:  ole ratkaistu kysymystä niiden maantieteellisten yksikkö-
360:  jen sopivimmasta suuruudesta, joille tämä rasitus pitäisi
361:  olla yhteinen. Rasituksen oikeudenmukaisen jaon kan-
362:  nalta katsoen on kunta kyllä tässä suhteessa yleensä
363:  liian pieni yksikkö. Sillä tavallisesti käytetään maanteitä
364:  paljoa suuremman paikallisalueen kuin kunnan liikentee-
365:  seen, jonka ohessa maanteiden pituus, maantieteellisten
366:  olojen takia, usein jakautuu hyvinkin erilaisesti eri
367:  kuntain osalle. Toiselta puolen ei kuitenkaan voi jättää
368:   8                          N:o t
369: 
370: huomioon ottamatta, e~tä kehitys selvästi on käynyt sii-
371: hen suuntaan että, tientekovelvollisten oman päätöksen
372: mukaan, tientekolahko yhä yleisemmin on rajoittunut
373: yhteen ainoaan kuntaan; ja epäilemättä onkin tästä
374: monta käytännöllistä etua. Näyttää kumminkin siltä,
375: kuin olisi mahdollista ainakin jonkun verran tyydyttää
376: molempia näitä eri näkökohtia. 1904 vuoden armollisessa
377: esityksessä ja edellämainitussa valiokunnanmietinnössä
378: edellytetään, että valtio, samalla kuin se kruununmaan
379: puolesta ottaa osaa tientekorasitukseen, sen huojentami-
380: seksi vielä antaisi raha-apua 10 Ofo lasketusta luonnossa
381: suoritettavan tienteon kustannuksesta. Sanotun esityksen
382: mukaan tämä apumaksu annettaisiin tientekolahoille itse-
383: kunkin knstannuksien mukaan; mitään rasituksen tasoitta-
384: mista tämän kautta siis ei saavutettaisi. Valtioapua voi-
385: tanee kuitenkin käyttää niin, että maantierasitus jonkun
386: verra:a tasoitetaan. Tämä olisi saavutettavissa siten, että
387: koko maan keskimääräinen tieäyriä vastaava kustannus
388: lasketaan ja valtioapu annetaan vain niille kunnille, missä
389: todellinen kustannus on suurempi kuin tämä keskimäärä,
390: sekä jaetaan niiden kesken sen mukaan, kuin todellinen
391: kustannus on siten laskettua keskimääräistä kustannusta
392: suurempi. Kumminkaan ei pitäisi, jotta asianomaisia
393: kuntia saataisiin harrastamaan tientekokustannuksen vä-
394: hentämistä, millekään kunnalle antaa suurempaa mää-
395: rää kuin kolme neljännestä mainitusta lisäkustannuksesta.
396: Sillä tavalla valtioapu tulisi niiden kuntain hyväksi,
397: jotka ovat enimmin rasitetut, ja saavutettaisiin tasoitus,
398: joskaan ei täydellinen, tarvitsematta niille kunnille, joissa
399: tientekokq.stannukset nyt ovat maamme keskimääräistä
400: kustannusta vähemmät, lisätä puheenalaista rasitusta, niin-
401: ~uin asianlaita tulisi olemaan, jos valiokunnan ehdotus
402: otettaisiin käytäntöön.
403:       Mitä sitten tulee siihen kysymykseen, minkä vero-
404: tusesineiden on otettava osaa tientekorasituksen suoritta-
405: miseen, niin syystä voitanee vaatia, että valtion tulee
406: glla tä4äll- os;tllisena käyttämi;ittQmji,nkin 1 kruununpuistoksi
407:                              N:o 1                           9
408: 
409: julistamattoman kruununmaan puolesta. Niinikään on
410: päteviä syitä siihen, että muunkin kunnallisverotuksen-
411: alaisen tulon, kuin maasta ja teollisuusliikkeestä saadun,
412: olisi rasitukseen otettava osaa. Niistä perusteista, joiden
413: mukaan tienteko olisi eri verotusesineiden kesken jaettava,
414: on kuitenkin erilaisia ehdotuksia tehty.
415:        Vuoden 1904 armollisen esityksen mukaan oli mant-
416: taali aiottu edelleenkin pysytettäväksi jakoperusteena.
417: Tätä vastaan on kumminkin muistutettu, että se jakope-
418: ruste ei enään ole oikeudenmukainen, koska manttaaliin-
419: pano, aikojen kuluessa tapahtuneitten olojen muutosten
420: johdosta, on niin epätasainen, että, jos manttaali pannaan
421: jaon perusteeksi, tientekorasitus ei tule kohtaamaan eri
422: maatiloja oikeassa suhteessa niiden kykyyn kestää tuota
423: rasitusta eikä siihen hyötyyn, mikä niillä maanteistä on.
424: Toiselta puolen on väitetty, että tientekorasitus voidaan
425: katsoa pysyväksi, maatiloja rasittavaksi veroksi, mikä on
426: vaikuttanut eri tilain hintaan, jonka tähden olisi vähemmin
427: tärkeää, suhteutuuko sen jako täydelleen maatilain varsi-
428: naiseen arvoon. Kun tierasitus ei kuitenkaan ole suuruu-
429: deltaan pysyvä, vaan päinvastoin olojen muutosten johdosta
430: on vaihtelujen alainen, niin on, vaikka tientekorasitus luon-
431: teeltaan onkin pidettävä jonkinlaisena maaverona, tärkeätä
432: että se oikeudenmukaisesti jaetaan. Manttaalin mukaan
433: tapahtuvan jaon sijaan voitaisiin sentähden sopivasti nouda-
434: tettavaksi määrätä joko arvioidun pääoma-arvon tahi tak-
435: soitetun vuositulon perusteella toimitettava jako. Viimeksi-
436: mainituista kahdesta jakoperusteesta sopivampaa valitessa
437: ei voi jättää huomioon ottamatta että, kuten jo on mainittu,
438: tientekorasitukseen pitäisi ottaa osaa myöskin sellaisen
439: kunnallistaksoituksen alaisen tulon, joka ei johdu pääomasta.
440: Kun siis osalle verotusesineitä tulo kaikissa tapauk-
441:  sissa on pantava puheenalaisen jaon perusteeksi, näyttää
442:  olevan tarkoituksenmukaisinta että samaa perustetta nou-
443:  datetaan kaikkiin nähden. Tätä puoltaa sekin seikka,
444:  että pääoma-arvon arvioimista varten olisi perustettava
445:  erityiset laitokset ja valwistettava niille objeet 1 krm. sitiit
446:   10                        N:o 1
447: 
448: vastoin tuloa jo nyt taksoitet.aan kunnallisverotusta varten
449: ja se siis ilman muuta voidaan ottaa myöskin tieäyrin-
450: panon perusteeksi.
451:        Mitä tulee kruununpuistoihin ja muuhun kruunun-
452: maahan olisi kumminkin varsin sopimatonta, jos jako ta-
453: pahtuisi todellisen vuositulon mukaan. Tämä on nimit-
454: täin riippuva eri vuosien hakkuumääristä ja voi sentähden
455: jossakin kunnassa suuresti vaihdella, vieläpä useana vuo-
456: tena peräkkäin jäädä kokonaan olemattomaksi, jota paitsi
457: oikea, hallintokustannuksia vastaava vähennys tulisi erit-
458: täin vaikeaksi määrätä. Tämän johdosta tulisi, erit-
459: täinkin niissä seuduissa, joissa on laajoja kruununmaita,
460: myöskin jako muille verotusesineille olemaan suuressa
461: määrin epätasainen eri vuosilta, mistä luonnollisesti olisi
462: tuntuvaa haittaa tientekovelvollisille. Tähän katsoen on
463: näyttänyt tarkoituksenmukaisemmalta että kruununmaa
464: erityisesti arvioidaan pääoma-arvoltaan, joka arvioiminen
465:  olisi voimassa 10 vuotta erältään, sekä että 3 °/0 tästä
466:  pääoma-arvosta olisi katsottava säästyneeksi vuoden tuloksi
467: kruununmaasta.
468:        Voimassa olevan jakoperusteen muuttamisesta edellä-
469:  kerrottuun suuntaan on luonnollisesti oleva seurauksena
470:  se, että osa maatiloja, muihin verraten, tulisi k~ntamaan
471:  suuremman osan tientekorasitusta kuin mitä niillä tähän
472:  asti on ollut. Koska kumminkin sanottu rasitus nyt tu-
473:  lisi jaettavaksi uusiliekin verotusesineille, jotka eivät en-
474:  nen ole ottaneet siihen osaa, ja maata kohtaava osuus
475:  sanotusta kustannuksesta siis tulisi vähentymään, saatai-
476:  siin täten vastapaino sen tientekorasituksen todellisen
477:  suuruuden kohoamista vastaan, joka lopullisesti tulee näiden
478:  tilain suoritettavaksi.
479:        Joskin siis vuositulo pantaisiin tientekorasituksen jaon
480:  perusteeksi, niin näyttää kumminkin siltä että jaon ei pi-
481:  täisi kohdata kaikkia verotusesineitä yhtäläisesti, s. o. suo-
482:  ranaisessa suhteessa kunkin verotusesineen arvioituun
483:  vuosituloon. On nimittäin syitä sen puolesta, ett,ä niiden
484:  verotusesineiden, jotka tähän asti yksinomaan ovat kanta-
485:                            N:o 1                       11
486: 
487: neet tämän rasituksen, vastedeskin pitäisi sitä kantaa suh-
488: teellisesti suuremmassa määrässä kuin niiden, jotka tähän
489: asti ovat olleet siitä vapautetut. Tätä puoltaa jossakin
490: määrin jo se seikka, että tientekorasitus edellisille, kuten
491: jo on mainittu, enemmän tai vähemmän on saanut pysy-
492: väisen veron luonteen, mikä on vaikuttanut maatilojen
493: arvoon nykyisten omistajain käsissä, ja että olennainen,
494: toisia suuresti verottamalla aikaan saatu, muutos tähän
495: tulisi vaikuttamaan pääoman lisäyksenä edellisille muiden
496: veronmaksajain kustannuksella. Lisäksi tulee vielä että
497: nykyiset tientekovelvolliset, s. o. manttaaliin pantu maa
498: ja teollisuuslaitokset, luontonsa mukaan, paljoa suurem-
499: massa määrässä kuin muut verotusesineet, joilla on yhtä
500: suuri vuositulo, tarvitsevat maanteitä ja niitä käyttävät.
501: Näyttää siitä syystä olevan kaikin puolin kohtuullista
502: että ne, tulon ollessa yhtä suuren, suuremmalla osuudella
503: kuin nuo muut verotusesineet ottavat osaa teiden kun-
504: nossapitoon. Sen ohessa on, vähävaraisempia yhteiskunta-
505: luokkia tarpeellisesti huomioon ottaen, katsottu kohtuulli-
506: seksi, että vuositulo - ei kuitenkaan maasta tai teolli-
507: suudesta johtuva - joka on alle 800 markan, olisi aivan
508: vapaa tierasituksesta, sekä että tulo mainitusta määrästä
509: alkaen aina 2,000 markkaan saakka ottaisi siihen osaa pro-
510: gressiivisen asteikon mukaan.
511:        Kysymykseen, kenen tulee ottaa osaa tientekorasi-
512: tukseen, liittyy tavallansa toinen periaatteellinen kysymys,
513: nimittäin se, onko tämä rasitus suoritettava luonnossa
514: vaiko rahassa, jossa viimeksimainitussa tapauksessa tei-
515:  den kunnossapito yleensä olisi urakalle tarjottava ja vä-
516:  himmän vaativalle jätettävä. Jälkimmäistä menettelyä
517: puoltavat monet syyt ja etenkin se että, kun kerran niiden
518:  joukkoon, joiden tulee olla osallisina tähän rasitukseen,
519:  otetaan suurempi määrä henkilöitä, joita tuskin voi-
520:  daan velvoittaa tekemään suorituksensa puheenaolevaan
521: tarkoitukseen luonnossa, vaan joiden täytyy maksaa osuu-
522: tensa rahassa, johdonmukaisuus vaatii saattamaan saman
523:  periaatteen voimaan kaikkiin nähden. Nykyisestä järjes-
524:   12                         N:o 1
525: 
526:  telmästä, jonka mukaan toiset osanottajat tähän rasitukseen
527:  veivoitetaan tekemään suorituksensa rahassa, toiset luon-
528:  nossa, on ollutkin käytännössä jotenkin suuria haittoja.
529:  Siitä on nimittäin johtunut, että tientekovelvollisten maata
530:  omistava enemmistö toisinaan on koettanut arvioida tien-
531:  tekorasitusta verrattain kalliiksi, voidakseen siten saada
532:  rasitustaan huojennetuksi muiden tientekovelvollisten suu-
533:  remmalla verotuksella. Tähän tulee lisäksi erityisiä haittoja,
534:  joita on puhtaasta luonnossasuorittamisjärjestelmästäkin.
535:  Täysin oikeaa tienjakoa on varsin vaikea saavuttaa, sillä
536:  tunnollisimmallakaan jyvityksellä on mahdotonta aivan
537:  tarkasti voida arvioida kaikkia jonkin tieosan kun-
538:  nossapitoon vaikuttavia seikkoja, kuten maan laatua,
539:  sorapaikan ja tientekijän kotipaikan etäisyyttä y. m. Vali-
540:  tukset tienjaoista ovatkin sentähden hyvin tavallisia ja
541:  viivyttävät usein asian lopullista päättämistä. Tähän on
542: lisättävä että jokainen uusi tie tahi vanhan uudestaan
543:  tekeminen vaatii joko uutta jakoa tai väliaikaisia toi-
544:  menpiteitä; ja usein päättyy tienjako siihen maanomis-
545:  tajalle aivan sopimattomaan järjestelyyn, että hän saa
546:  useampia välistä kaukana toisistaan olevia tieosia, joten
547:  tientekorasitus vieläkin ja aivan hyötyä tuottamatta lisään-
548:  tyy. Nämä haitat vältetään sitävastoin kokonaan taikka
549:  järjestyvät itsestään, jos tientekokustannukset suoritetaan
550:  rahana ja teiden kunnossapito annetaan urakalle.
551:        Urakkajärjestelmästä saatetaan tosin väittää että
552:  maalaisväestön on paljoa helpompi kestää rasitusta, jos
553:  sen saa suorittaa työllä, kuin jos se on maksettava rahana.
554:  Tämä oikeutettu muistutus menettää kuitenkin pätevyy-
555: tensä, jos ryhdytään sellaiseen toimeen että tiet, urakalle
556:  tarjottaessa, jaetaan sopivansuuruisiin osiin, niin että kai-
557:  kille maanomistajille on mahdollista huutokaupassa huutaa
558:  jokin osa kunnossapidettäväkseen. Kun tientekorasitusta
559: ulot ettaessa monille uusille osallisille, melkein kaikki nämä,
560:  kuten useat entisetkin, kaikessa tapauksessa ovat ottamatta
561: mainittua rasitusta luonnossa suorittaakseen, niin saattaa,
562: jos vain hu,utokauppa sopivasti järjestetään, jokaiselle maan.,.
563:                              N:o 1                          13
564: 
565: omistajalle, joka sitä tahtoo, käydä mahdolliseksi saada
566: niin paljon tietä kunnossapitääkseen, että se vastaa sitä,
567: mitä hänen on pakko rahana suorittaa. Myöskin urakka-
568: järjestelmässä saattaa viimeksimainittu näkökohta siis tulla
569: huomioon otetuksi.
570:       V altiosäädyille 1904-1905 vuosien valtiopäivillä anne-
571: tun esityksen mukaan olivat kustannukset maantientekoon
572: tarvittavan maan lunastamisesta kokonaan suoritettavat
573: valtiovaroista. Saatu kokemus näyttää kuitenkin että kor-
574: vaukset maata pakkoluovutuksella lunastettaessa, erittäin-
575: kin rautatierakennuksia varten, pyrkivät suuresti nousemaan
576: yli sen mitä voidaan pitääkohtuullisenakorvauksena. Tämän
577: johdosta onkin, Valtiosäätyjen asiasta tekemän päätöksen
578: mukaisesti, viimeisiä rautateitä rakennettaessa, niiltä kun-
579: nilta, joiden kautta rautatie on tehty, vaadittu sitoumuksia
580: että kunnat vastaavat siitä, mitä pakkolunastuskustannukset
581: ovat suuremmat, kuin Hallitus, erityisen arvion nojalla,
582: harkitsee kohtuulliseksi. Sen ohessa on armollisesti hyväk-
583: sytty Valtiosäätyjen samalla tekemä alamainen anomus
584: komitean asettamisesta selvittämään kysymystä, voitaisiinko
585: ja missä määrin pakkolunastuskustannukset laskea niiden
586: kuntain ja yksityisten suoritettaviksi, joille rautateistä tulisi
587: lähinnä olemaan hyötyä. Samanlaisia näkökohtia, kuin
588: edellämainitut, näyttää myös olevan noudatettava maantien
589: tekemiseen tarvittavan maa-alueen korvaukseen nähden
590: sekä valtion osallisuus siihen saatettavan rajoittaa kolmeen-
591: neljännekseen korvausrnäärästä, joten jälelle jäävä neljännes
592: tulisi asianomaisten tientekolahkojen rasitukseksi.
593:       Se suuri merkitys, mikä koko vuoden kestävällä suo-
594: ranaisella meriyhteydellä ulkomaiden kanssa on ollut maan
595: pääelinkeinoille, on synnyttänyt sen talvisen merenkulun,
596: jota nyt säännöllisesti voimassa pidetään Hangon ja Turun
597: kaupungeista useihin ulkomaan satamiin ja joka arvattavasti
598: tulee yhä edelleen kehittymään. Tämä liikenne on kuitenkin
599: niille rannikko- ja saaristoseuduille, joita se koskettaa, tuot-
600: tanut erinäisiä hankaluuksia, erittäinkin sen kautta että
601: jäätä murtavat höyrylaivat katkaisevat kulkureitin poikki
602:   14-                      N:o 1
603: 
604: meneviä talviteitä ja siten estävät ja haittaavat paikallista
605: kulkuyhteyttä. Oikeus tällaisten talviteiden tekemiseen
606: jäässä olevain vesien yli, missä se on huomattu tarpeelli-
607: seksi ja sopivaksi, ei koskaan ole ollut epäiltävä, mutta
608: yhtä kieltämätön on myös oikeus vuodenajasta huolimatta
609: harjoittaa laivaliikettä vartavasten merenkulun tarpeiksi
610: aijotuissa yleisissä kulkureiteissä. Jotta näitä molempia
611: oikeuksia, joista kumpaakaan ei saa panna alttiiksi, voitai-
612: siin yksin ajoin harjoittaa, on niiden kuitenkin kumpaisenkin
613: alistuttava rajoituksiin, jotka ovat välttämättömiä tähän
614: kuuluvien olojen oikeudenmukaista järjestämistä varten.
615: Tientekovelvolliset eivät saa kieltäytyä hankkimasta ja
616: kunnossapitämästä niitä laitoksia, jotka ovat tarpeelliset
617: laivain yleisellä talvitiellä jäähän tekemäin väyläin ylipää-
618: semistä v~rten, mutta kohtuullista on myöskin että tien-
619: tekorasitukseen siten tuleva lisäys pääosaltaan poistetaan
620: sillä tavoin että yleisistä varoista määrätään annettavaksi
621: riittävä apuraha, varsinkin kun talvisen merenkulun yllä-
622: pitäminen on koko maalle yleisesti tärkeä asia.
623:       Edellä kerrottujen näkökohtain mukaisesti on, Kansan-
624: eduskunnalle esitettäväksi, laadittu lakiehdotus teiden
625: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
626:       Ne määräykset taas, jotka, pääsyn turvaamiseksi
627: jäähän tehdyn väylän yli ja yleensä talviteiden suojaa-
628: miseksi sekä muiden talvisesta merenkulusta johtuvain
629: haittain estämiseksi, ovat tarpeelliset rajoittamaan talvella
630: kulkevain höyrylaivain kulkuvapautta ja velvoittamaan
631: laivain päällikköjä erinäisten varanpiteiden varteenottami-
632: seen, ovat aiotut aikanaan hallinnollista tietä annetta-
633: viksi. Asetusehdotus, jossa on erityisiä täydentäviä mää-
634: räyksiä tientekorasituksesta maalla, on jo valmiiksi laa-
635: dittu ja liitetään tähän Kansaneduskunnalle tiedoksi.
636:        Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Kansanedus-
637: kunnan hyväksyttäväksi antaa seuraavan ehdotuksen laiksi
638: teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
639:                             N:o 1                             15
640: 
641: 
642: 
643: 
644:               Ehdotus Laiksi teiden telremisestli. ja
645:           kunnossapidosta maalla.
646: 
647: 
648:                           1 LUKU.
649: 
650:      Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tahi muuttamisesta.
651: 
652:                               1 §.
653:       Tässä laissa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian-
654: mukaisessa järjestyksessä kunnossapidettäviksi määrätyt
655: maantiet, kylätiet ja polkutiet. Mainittuihin teihin sisäl-
656: tyvät myös kulkuyhteydelle tarpeelliset sillat, lossit ja
657: tienrummut.
658:       Maantieksi sanotaan ajotietä, joka välittää yleistä
659: kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntien ja sellaisten
660: paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan yleisesti hyö-
661: dyllinen ja tarpeen vaatima.
662:       Kylätiellä tarkoitetaan sellaista ajotietä, joka lähtee
663: kylistä tai kylänosista tahi välittää kulkuyhteyttä niiden
664: kesken taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
665:       Polkuteiksi luetaan ainoastaan jalkamiehiä tai ratsas-
666: tajia varten aiotut tiet, jotka siellä, missä ajoteitä puut-
667: tuu, välittävät kulkuyhteyttä kuntiin ja kyliin taikka niiden
668: kesken.
669:                               2 §.
670:      Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen
671: ja mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivim-
672: min tehdä.
673:   16                      :N:o 1
674: 
675:       Kylätie on suunnattava niin, kuin useimmille osak"
676: kaille harkitaan sopivimmaksi.
677:       Polkutien tekemiseen nähden on noudatettava mitä
678: 1 momentissa on maantiestä säädetty.
679: 
680:                               3 §.
681:       Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
682: siitä, jollei Kuvernööri itse ole kysymystä nostanut, jä-
683: tettävä hakemus Kuvernööriin, joka kuntakokouksessa
684: kuulustuttaa asianomaisia tientekovelvollisia. Kuvernöö-
685: rin on myös annettava määräys piiri-insinöörille, maan-
686: mittariilo tahi muulle teknillisesti oppineelle henkilölle
687: tutkimaan, paaluttamaan ja kartalle panemaan sopivin
688: suunta ehdotettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros
689: siitä ja laatimaan piirustukset ja kustannusarvio tien te-
690: kemisestä, niin myös ehdottamaan tien tekemistä ja kun-
691: nossapitoa varten tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja
692: savenottopaikat. Jos tämän tutkimuksen on toimittanut
693: joku muu kuin piiri-insinööri, on viimemainitunkin lausunto
694: ehdotuksesta ja kustannuslaskuista hankittava. Kuvernöö-
695: rin on sen jälkeen jätettävä asia paikkakunnan Kihlakun-
696: nanoikeuden tutkittavaksi sekä, saatuaan sen lausunnon,
697: annettava asiasta päätös.
698:        Jos Kuvernööri katsoo erityistä, kalliimmanlaista ra-
699: kennustapaa olevan käytettävä, taikka jos hän muusta syystä
700: katsoo valtioapua tientekoa varten tarpeelliseksi, on pää-
701: tös alistettava Senaatin Talousosastoon, joka asiata lopul-
702: lisesti tutkiessaan määrää, onko ja minkä verran siihen
703: tarkoitukseen annettava apua yleisistä varoista.
704:        Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty maantiestä koskee
705: myös kylätien tekemistä, kuitenkin niin että kysymyksen
706: siitä nostakoon vain se, jonka on otettava osaa tien te-
707: kemiseen ja kunnossapitoon, sekä että sivupiirrosta sel-
708: laisesta tiestä ei tarvitse tehdä.
709:        Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvilta
710: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
711: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi tai kylä-
712:                             N:o 1                        17
713: 
714: tieksi, maantien varustamista kalliimmalla päällysraken-
715: nuksella, mäkisen tahi muutoin epämukavan tien siirtä-
716: mistä sekä tien lakkauttamista.
717: 
718:                             4 §.
719:       Maantien tulee olla vähintäin 5 metriä ja kylätien
720: ainakin 3,5 metriä leveä.
721:       Jos jo tehdyllä maantiellä tai kylätiellä on muu kuin
722: nyt määrätty vähin leveys, antakoon Kuvernööri, missä
723: asianhaarat sallivat, sen jäädä sillensä.
724:       Samoin on Kuvernöörin asiana, tientekovelvollisia
725: kuulusteltuansa, päättää, onko tie kok9 leveydeltään teh-
726: tävä ajoradaksi vai onko siinä kohden suotava helpotusta
727: joltakin osalta tien leveyttä.
728: 
729:                              5 §.
730:       Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys,
731: kuin tiellä oleva liikenne vaatii. Ennenkuin Kuvernööri
732: ratkaisee isompaa sillanrakennusta koskevan asian, on
733: Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunto siitä han-
734: kittava.
735:       Missä tien katkaisee sellainen isompi vesistö, jonka
736: yli siltaa ei katsota olevan rakennettava, on kulkuyhte-
737: yttä lossilla ylläpidettävä. Kylätiellä olkoon kuitenkin
738: sallittu käyttää lauttaa lossin asemesta, jos tien osakkaat
739: sitä mieluummin haluavat.
740:       Silta, lossi ja lautta ovat varustettavat tarpeellisilla
741: käsipuilla. Lossin ja lautan suuruuden sekä muuten nii-
742: den laadun määrää Kuvernööri.
743: 
744:                              6 §.
745:        Molemmin puolin maantietä ja kylätietä on tehtävä
746: riittävän leveät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen,
747: jollei viranomainen harkitse haitatta voitavan tulla toimeen
748: ilman ojia.
749:                                                         2
750:   18                        N:o 1
751: 
752:                             7 §.
753:      Puut ja pensaat, joita ei ole kaunistukseksi istutettu
754: tahi erityiseen hoitoon otettu ja säilytetty, ovat kummal-
755: takin puolen maantietä hakattavat pois 1,5 metrin le-
756: veydeltä ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei ole, 3 met-
757: rin leveydeltä tien syrjästä. Tämä on tientekijän toi-
758: meenpantava, ellei maanomistaja halua pitää siitä huolta.
759: 
760:                              8 §.
761:       Aitaa ei saa maantien eikä kylätien viereen panna
762: lähemmäksi kuin O,s metrin päähän ojan ulkoreunasta
763: tahi, missä ojaa ei ole, 1 metrin päähän tien syrjästä.
764: Älköön tästedes maantien varrelle tehtäkö rakennusta lä-
765: hemmäksi kuin 3 metrin päähän tien syrjästä.
766:       Veräjästä maantiellä olkoon voimassa, mitä siitä on
767: erittäin säädetty.
768: 
769:                              9 §.
770:      Tien vwreen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa
771: tai hautaa, että siitä on vaaraa tielle tahi tienkulkijalle.
772: 
773:                             10 §.
774:       Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka
775: tienkulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia käsipuita
776: laitettava.
777:                             11 §.
778:       Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia,
779: on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri mer-
780: kittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlakuntien ja
781: kuntien välillä ovat tien viereen asetettavat ja tarpeelli-
782: sella kirjoituksella varustettavat. Missä maantie jakaan-
783: tuu kahdelle tahi useammalle haaralle, tahi missä kylätie
784: tai polkutie lähtee maantiestä, asetettakoon tienviitta, osot-
785: tava mihin tie viepi; samoin pitää jokaisen kyytilaitoksen
786: viereen pantaman pylväs, jossa on kyytilaitoksen nimi.
787:                             N:o 1                      19
788: 
789:                            12 §.
790:       Jos ei sopimusta maanomistajan kanssa aikaan saada
791: tarpeellisen alueen luovuttamisesta tien tekemistä varten,
792: on alue pakkolunastettava.
793:       Korvaus maantien tekemistä varten luovutettavasta
794: alueesta suoritetaan kolmeksi neljännekseksi yleisistä va-
795: roista.
796:       Sama olkoon laki korvaukseen nähden sellaisesta
797: kummallakin puolen maantietä olevan maan nautinta-
798: oikeuden supistuksesta, kuin 7 §:ssä tarkoitetaan.
799: 
800:                              13 §.
801:       Tientekoainetta älköön otettako toisen maasta ilman
802: maanomistajan lupaa. Missä tarvitaan maa-aluetta soran-,
803: hiekan-, kiven- tai savenottoa varten, Innastakoot tienteko-
804: velvolliset semmoisen alueen, ja, jollei maanomistajan
805: kanssa voida asiasta sopia, noudatettakoon lakia kiinteän
806: omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen t,arpeeseen.
807:       Jos tientekijä tientekoaineita tuodakseen tahtoo käyt-
808: tää toisen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihla-
809: kunnanoikeus, jolleivät asianomaiset voi siitä hyvällä so-
810: pia, onko se hänelle myönnettävä, sekä määrätköön siinä
811: tapauksessa sen korvauksen, joka tientekovelvollisten koh-
812: tuullisesti on mainitun oikeuden nauttimisesta suoritettava.
813: 
814: 
815:                          II LUKU.
816:               Tientekolahosta maantietä varten.
817: 
818:                           14 §.
819:       Maantien tekemiseen ja kunnossapitoon nähden on
820: kukin kunta erikseen tientekolahkona, ollen kahdella tahi
821: useammalla kunnalla kuitenkin lupa liittyä yhteiseksi
822: tienteJwlahoksi. Jos tätä lakia annettaessa kunta on jaet-
823: tuna kahteen tahi useampaan tientekolahkoon, taikka jos
824: kaksi tahi useampaa kuntaa tai kunnan osaa silloin on
825:   20                      N:o 1
826: 
827: yhdistettynä yhdeksi tientekolahoksi, jääkööt ne sillensä,
828: jos, edellisessä tapauksessa, kaikki kuntaan kuuluvat
829: tientekolahot ja, jälkimmäisessä tapauksessa, kaikki kun-
830: nat, jotka kokonaan tahi osaksi kuuluvat tientekolahkoon,
831: asiasta sopivat. Päätös tientekolahon laajuuden muutta-
832: misesta on tientekovelvollisten alistettava Kuvernöörin
833: tutkittavaksi, joka asiasta antaa päätöksen.
834:       Tientekolahko käyttää päättämisoikeuttaan tienteko-
835: velvollisten kuntakokouksessa.       Sellaiseen kokoukseen
836: nähden on soveltuvilta kohdin noudatettava mitä voi-
837: massa olevassa maalaiskuntain kunnallishallintoa koske-
838: vassa asetuksessa on määrätty. Tientekolahon asioita hoi-
839: taa lähinnä tiehallitus; sen tulot menevät tierahastoon,
840: josta tientekolahon menot suoritetaan.
841:       TientekoLiliko saa pyyt.ää Kuvernööriä velvoitta-
842: maan muita tientekolahkoja ottamaan osaa sellaisen sil-
843: lan rakentamiseen ja kunnossapitoon, jonka kustannuk-
844: set saattavat yhdelle tientekolaholle käydä liian rasitta-
845: viksi. Asianomaisi~ hakemuksesta kuulustettuaan, Kuver-
846: nöörin tulee antaa päätös asiasta ja, jos on syytä suostua
847: hakemukseen, samalla määrätä minkä tientekolahkojen ja
848: minkä verran niiden on annettava apua sillan rakentami-
849: seen ja kunnossapitoon, ottaen huomioon etupäässä sen
850: hyödyn, joka niille sillasta koituu.
851:       Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kah-
852: den eri tientekolahon välillä, tulee niiden yhteisesti vas-
853: tata vesistön yli vievän sillan tahi, missä kulkuyhteyttä
854: on ylläpidettävä lossilla, sen rakentamisesta ja kunnossa-
855: pidosta. Siitä johtuvat kustannukset jaetaan molem-
856: pain tientekolahkojen kesken niille sillasta tahi lossista
857: koituvan hyödyn mukaan. Jos ei voida sopia sellaisen
858: jaon perusteista, on asia jätettävä Kuvernöörin tutkitta-
859: vaksi ja ratkaistavaksi.
860: 
861:                            15 §.
862:       Kun maantien tahi sen osan kunnossapitovelvollisuus
863: siirtyy toiselta tientekolaholta toiselle, tulee asianomai-
864:                             N:o 1                        21
865: 
866: sen kruununvoudin pitää itse paikalla katselmus, ja on
867: luovuttajan asianmukaisesti korjaaminen siinä mahdolli-
868: sesti huomatut puutteellisuudet kruununvoudin määrää-
869: män ajan kuluessa 24 §:ssä mainitulla uhalla. Tiehen
870: sen jälkeen syntyvistä vioista vastatkoon vastaanottaja.
871: 
872:                             16 §.
873:       Missä eri rahasto yleisen sillan tai lossin rakenta-
874: mista tai kunnossapitoa varten on koottuna, olkoon se,
875: jos se on syntynyt matkustavaisilta kannetuista varoista,
876: jätettävä tientekolahon tierahasto on. Jos se sitä vastoin
877: on syntynyt tientekovelvollisten keräyksistä, olkoot he
878: oikeutetut sitä käyttämään heidän velvollisuutenaan ole-
879: vien tientekokustannusten suorittamiseen.
880:       Mitä näin on säädetty älköön sovellutettako läänin-
881: hallitusten hoidettavina oleviin rahastoihin erinäisten yleis-
882: ten siltain rakentamista tahi kunnossapitoa varten, vaan
883: on näihin ja muihin tällaisiin, vastedes ehkä perustetta-
884: viin rahastoihin nähden noudatettava, mitä kutakin ra-
885: hastoa varten on säädetty.
886: 
887:                            17 §.
888:      Maksua maantiensillan tahi lossin tahi semmoisen tien
889: käyttämisestä, johon on pantu tahi pannaan suurempia
890: kustannuksia, kannettakoon tästälähin ainoastaan milloin
891: Kuvernööri, tientekolahon tekemästä esityksestä ja asian-
892: haarain vaatiessa, katsoo kohtuulliseksi siihen suostua.
893:      Sitä tarkoitusta varten tehty taksa on Kuvernöörin
894: vahvistettava, ja on se naulattava julki näkyvään paik-
895: kaan tien tahi ylimenopaikan viereen.
896:   22                         N:o 1
897: 
898:                           III LUKU.
899: Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä talvisaikaan sekä
900:          yleiselle kulkuyhteydelle tarpeellisista talviteistä.
901: 
902:                            18 §.
903:      Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain ja rumpujen
904: kunnossapito sekä lossien kunnossapito ja hoito on tarjot-
905: tava urakalle kolmen vuoden ajaksi; ja tulee tien sitä var-
906: ten olla jaettuna osiin, joiden pituuden tientekolahko
907: määrää.
908:      Huutokaupan toimittaa tiehallitus syyskuun kuluessa
909: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
910: kaupasta vähintäin 14 päivää ennen annettava kuulutus,
911: kunnanhuoneeseen julkipantavaksi ja kirkossa luettavaksi.
912:      Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
913: käksi ajaksi teiden aukipitäminen talvisaikaan.
914: 
915:                             19 §.
916:       Kun uusi tie, silta tai lossi on rakennettava tahi
917: vanha silta rakennettava uudestaan tai saatettava kalliim-
918: man korjauksen alaiseksi, on tientekolahon vallassa päät-
919: tää, onko työ annettava urakallevai muussa järjestyksessä
920: suoritettava.
921:                             20 §.
922:       Jos 18 §:ssä tarkoitetun kolmivuotiskauden kuluessa
923: uusi tie valmistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi
924: suorittaa tientekolaholle kuuluvaa työtä, jota sanotussa
925: pykälässä mainitussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on
926: tuon uuden tien kunnossapito saman ajanjakson loppmm
927: asti tahi mainitun työn suorittaminen, jollei tästä 19 §:n
928: mukaan ole toisin päätetty, annettava urakalle siinä jär-
929: jestyksessä, kuin 18 § säätää.
930: 
931:                            21 §.
932:       Huutokaupassa, joka 18 §:ssä mainitaan, saakoon tehdä
933: t>trjouksia yksityinen henkilö tai yhtiö, joka ennen huuto-
934:                            N:o 1                        23
935: kauppaa on antanut pätevän takauksen tehtävänsä asian-
936: mukaisesta täyttämisestä.
937:       Tientekovelvollisen tarjous saatettakoon ilman takaus-
938: takin hyväksyä, milloin se harkitaan suunnilleen vastaa-
939: van sitä apumaksua, jonka hän on velvollinen tierahastoon
940: suorittamaan.
941:       Sittenkuin jotakin määrättyä tieosaa koskevat tar-
942: joukset on tehty, tutkii tiehallitus ne ja ilmoittaa sitten
943: heti mikä tarjous on hyväksytty. Useammista tarjouk-
944: sista on alin, asianmukaisesti tehty, hyväksyttävä, paitsi
945: milloin urakoitsijan tai hänen takausmiestensä ei harkita
946: tarjoavan tarpeellista vakuutta tehtävän täyttämisestä,
947: taikka tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin
948: kohtuullista ja tientekolahon edun mukaista on.
949:       Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
950: tarjousta tehty, on, tiehallituksen harkinnan mukaan, joko
951: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa tientekolahon
952: puolesta muulla tavalla kunnossapidettävä.
953:       Huutokauppatilaisuudessa on pidettävä pöytäkirjaa,
954: johon merkitään sekä kaikki hyväksytyt tarjoukset että
955: myöskin, jos nämä eivät ole olleet alimmat, kaikki niitä
956: alemmat tarjoukset. Jollei alinta tarjousta ole hyväksytty,
957: on syyt siilien merkittävä pöytäkirjaan.
958:       Jos se, joka huutokaupassa on tehnyt tarjouksen, ei
959: tyydy tiehallituksen siitä julistamaan päätökseen, olkoon
960: oikeutettu saattamaan päätöksen tientekolahon tutkitta-
961: vaksi kirjallisella muutoksen hakemuksella, joka neljäntoista
962: päivän kuluessa huutokauppapäivästä, sanottua päivää kui-
963: tenkaan lukuunottamatta, on kuntakokouksen esimiehelle
964: annettava.
965:       Tällaisen asian käyttelyä varten on kuntakokous vii-
966: pymättä kokoonkutsuttava.
967: 
968:                             22 §.
969:      Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
970: tävässä kunnossa.
971:   24                       N:o 1
972: 
973:      Tällaisen tien kunnossapitoon tästälähin tarvittavan
974: hiekan, soran, saven ja kivien hankkimisesta ou 13 §:ssä
975: oleva määräys noudatettavana.
976: 
977:                           23 §.
978:       Tienkorjaukseen älköön yleensä käskettäkö sellaisina
979: aikoina, jolloin seudulla yleisesti kevät- tai syystaukoa
980: tehdään tai eloa korjataan, älköönkä muulloinkaan kesä-
981: ajalla, paitsi kun veden uurtamisen tahi muun satunnai-
982: sen vahingon takia tien kuntoonpaneminen heti saattaa
983: olla tarpeen vaatima.
984: 
985:                             24 §.
986:       Jos maantie kruununnimismiehen pitämässä katsel-
987: muksessa on huomattu olevan epäkunnossa, velvoittakoon
988: nimismies urakoitsijan määräajan kuluessa korjaamaan
989: viat sekä antakoon samalla tästä tiedon tiehallitukselle.
990: Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti
991: korjattu, olkoon kruununnimismiehellä valta maksua vas-
992: taan teettää työ ja suorastaan ottaa sen kustannukset nis-
993: koittelevalta, jollei tämä, neljän päivän kuluessa, toteen-
994: näytettävästi käskyn saatuaan, ole niitä korvannut. Jos
995: kustannuksia ei voida urakoitsijalta saada, vastatkoon tien-
996: tekolahko niistä, ollen oikeutettu hakemaan korvausta ura-
997: koitsijalta ja tämän takausmiehiltä.
998: 
999:                            25 §.
1000:       Jos silta palaa tahi vesitulva sen viepi, taikka jos
1001: muu tapaturma tahi väkivallantekijät sen hävittävät, ol-
1002: koon tientekolahko velvollinen siinä paikassa pitämään
1003: lossia tahi lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään rakentaa.
1004: 
1005:                             26 §.
1006:      Jos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse,
1007: tulee hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä
1008: oja on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tahi rumpn,
1009: joka maantienkatselmuksessa voidaan hyväksyä, sekä pi-
1010:                            N:o 1                       25
1011: tää sitä kunnossa sen ajan loppuun asti, joksi tienteko-
1012: lahon maanteiden kunnossapito viimeksi on urakalle annettu.
1013: 
1014:                            27 §.
1015:       Maantielle älköön pantako muita ainevarastoja kuin
1016: sellaisia, joita tien kunnossapitoon välttämättömästi tarvi-
1017: taan; älköönkä niitäkään niin asetettako, että kulkuyhteys
1018: senvuoksi haittaa kärsii.
1019: 
1020:                            28 §.
1021:      Jos maantie siirretään tahi tehdään uudestaan, on se,
1022: kunnes uusi urakkahuutokauppa toimitetaan, niiden kun-
1023: nossapidettävä, jotka vanhaa tietä ennen olivat kunnossa-
1024: pitäneet. Jos jotakuta täten rasitetaan entistä kalliimmalla
1025: tienkunnossapidolla, saakoon tierahastosta vastaavaa kor-
1026: vausta.
1027:                            29 §.
1028:       Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
1029: mäksi, kuin ennen on ollut säädetty, saakoon se, jonka
1030: tienkunnossapito täten vaikeutetaan, kohtuullista korvausta
1031: tierahastosta.
1032:       Sama olkoon laki, missä maanvieremä, vedentulva
1033: tai muu niihin verrattava tapahtuma on maantielle saat-
1034: tanut sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustan-
1035: nusta, jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi tien-
1036: tekijän suoritettavaksi panna.
1037: 
1038:                            30 §.
1039:      Jos asianomaiset eivät voi sopia 28 ja 29 §:ssä mai-
1040: nitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun mie-
1041: hen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari valitsee
1042: yhden, tiehallitus toisen ja asianomainen tientekovelvolli-
1043: nen kolmannen.
1044:      Jos asianosainen ei ole valinnut uskottua miestä nel-
1045: jäntoista päivän kuluessa toteensaatavan kehotuksen saa-
1046:   26                      N:o 1
1047: 
1048: tuansa, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu mies
1049: valvomaan niskoittelevan oikeutta.
1050:       Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta
1051: haettako.
1052:       U skotut miehet saavat toimituksesta kohtuullisen
1053: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
1054: kenen maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön,
1055: jätettäköön palkkiota koskeva asia oikeuden ratkaistavaksi.
1056: 
1057: 
1058:                            31 §.
1059:       Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
1060: reellä ja luomisella.
1061:       Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa Kuver-
1062: nööri, tientekolahon ehdotuksesta, tarpeellisia, paikkakun-
1063: nan liikenneolojen mukaan soviteltuja määräyksiä.
1064:       Missä liikenne on vähäinen tahi paikkakunnan olo-
1065: suhteet muuten antavat siihen aihetta, saattaa Kuvernööri,
1066: hakemuksen johdosta, sallia että lumireenvetoa maantiellä
1067: ei tarvitse toimittaa.
1068: 
1069: 
1070:                            32 §.
1071:       Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
1072: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla voi-
1073: daan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
1074: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu, jos
1075: se mukavasti ja maanomistajalle haittaa tuottamatta käy
1076: päinsä, tahi jos maanomistaja, vaikka sivutiestä syntyy
1077: hänelle haittaa, on siihen suostunut. Sellaista sivutietä
1078: varten tulee kruununnimismiehen osottaa sopivin suunta,
1079: ja on asianomaisten sittemmin sanottua tietä pidettävä
1080: auki samalla tavalla kuin päätietä.
1081:       Se, joka talvisaikana lumireellä kunnossapitää maan-
1082: tietä, saakoon, sittenkuin pysyvä talvi on tullut, purkaa
1083: sellaisen tien varrelle tehdyt aitaukset, ollen velvollinen
1084: aikaisin keväällä panemaan ne jälleen entiseen kuntoonsa.
1085:                            N:o 1                       27
1086: 
1087: Jos vastamainittu määräys laiminlyödään, olkoon laimin-
1088: lyönyt velvollinen palkitsemaan maanomistajalle sen va-
1089: hingon, mikä hänelle siitä syntyy.
1090: 
1091:                             33 §.
1092:       Kuvernöörin vallassa on, tientekovelvollisia kuulus-
1093: teltuaan ja sittenkuin paikkakunnan kihlakunnanoikeu-
1094: dessa on asiaa tutkittu, harkita ja päättää, missä eri-
1095: tyistä talvitietä yleisen kulkuyhteyden mukavuudeksi tar-
1096: vitaan ja se on käytettäväksi annettava, sekä millä
1097: paikoin ja millä tavoin talvitie on johdettava vesistössä
1098: olevan yleisen kulkuväylän poikki.
1099: 
1100:                             34 §.
1101:      Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten
1102: tehty, on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä,
1103: m1ssa niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
1104:       Jos sellaisen talvitien vuoksi maantie on pitem-
1105: mäksi tahi lyhemmäksi ajaksi käynyt tarpeettomaksi,
1106: älköön sen aukipitämistä sanottuna aikana vaadittaka;
1107: kuitenkin on tientekolahon hyvissä ajoin keväällä pantava
1108: maantie kuljettavaan kuntoon.
1109: 
1110:                             35 §.
1111:       Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on, niin usein
1112: kuin olosuhteet vaativat, muutettava sekä, missä tie me-
1113: nee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja tahi
1114: railoja, ja tie johdettava niiden sivu taikka silta pantava
1115: niiden poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen talvitien
1116: varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla merkit-
1117: semään.
1118:                             36 §.
1119:       Jos talvitie, josta 33 §:ssä mainitaan, menee poikki
1120: vesistön, jota höyrylaivat säännöllisesti käyttävät talvi-
1121: kulkuväylänä, olkoon tientekolahko velvollinen niihin paik-
1122: koihin, missä höyry laivaväylä katkaisee tien, toimittamaan
1123: sellaisen sillan, lautan tahi muun laitoksen, kuin Kuver-
1124:   28                        N:ö 1
1125: 
1126: noon liikenteen laatuun ja vilkkauteen nähden harkitsee
1127: tarpeelliseksi. Ne kustannukset, jotka sellaisen laitoksen
1128: ja siihen kuuluvain kalujen hankkimisesta sekä ehkä tar-
1129: vittavan vahtituvan rakentamisesta koituvat tientekolaholle,
1130: niin myös vahtipalvelijain paikkaamisesta ja ylimenopai-
1131: kan valaisemisesta aih~utuvat menot ovat valtiovaroista
1132: suoritettavat. Laitoksen ja vahtituvan muu hoito ja kun-
1133: nossapito sekä kustannukset kaluston uusimisesta kuuluu
1134: tientekolahon velvollisuuksiin.
1135:       Jos talvihöyrylaiva sattumalta murtaa auki tällaisen,
1136: vetojuhtia ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä ol~van tien,
1137: on tiehallitus velvollinen viipymättä pitämään huolta
1138: siitä, että väliaikainen, liik~nteen tarvetta vastaava laitos
1139: tehdään vesiväylän poikki sopivalla tavalla merkittävään
1140: paikkaan; ja on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin
1141: sellaisia satunnaisia liikenteen keskeytyksiä on pelättä-
1142: vissä, ryhtymään kaikkiin näiden pikaisesti poistamiseksi
1143: tarpeellisiin valmistaviin toimiin. Tästä johtuvat kustan-
1144: nukset suoritetaan tierahastosta ja voidaan yleisistä varoista
1145: kokonaan tai joksikin osaksi, harkinnan mukaan kussakin
1146: eri tapauksessa, korvata.
1147:       1 momentissa mainittujen määrärahain hakemukseen
1148: on liitettävä piirustus ja erikohtainen kustannusarvio sekä
1149: 2 momentissa tarkoitetunkustannuksen korvaushakemukseen
1150: erikohtainen, asianomaisen kruununnimismiehen tahi muun
1151: uskottavan ja tunnetun henkilön oikeaksi todistama kus-
1152: tannuslasku. Kummassakin tapauksessa on hakemus jä-
1153: tettävä Kuvernöörille, joka lähettää asiakirjat ynnä oman
1154: lausuntonsa Senaatin Talousosastoon.
1155: 
1156:                            37 §.
1157:       Jollei urakkamies toimita hänen velvollisuutena ole-
1158: vaa lumireenvetoa tahi lumenluomista, taikka jollei yleistä
1159: talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, olkoon kruunun-
1160: nimismiehellä valta teettää työ ja maksu sitten laimin-
1161: lyöneeltä periä, kuten 24 §:ssä sanotaan.
1162:                             N:o 1                         29
1163: 
1164:                          IV LUKU.
1165: 
1166:    Maantien tekemisestä ja kunnossapidosta johtuvain kustan-
1167:                     nusten suorittamisesta.
1168: 
1169:                             38 §.
1170:       Kustannuksiin maantien tekemisestä Ja kunnossa-
1171: pitämisestä ovat osallisina alempana säädettyjen perustei-
1172: den mukaan seuraavat verotusesineet:
1173:        a) kaikki manttaaliin pantu maa, lukuunottamatta
1174: kuitenkaan uudistaloja ja muita vapaavuosia naut.tivia maa-
1175: tiloja, kunnes niistä on suoritettava täysi vero;
1176:        b) verotetut torpat ja ulkopalstat, joita omistusoikeu-
1177: della tai vakaalla asukasoikeudella hallitaan;
1178:        c) kruununpuistot ja muut kruununmaat., joita ei ole
1179: manttaaliin pantu;
1180:        d) kunnallisverotuksen alaiset teollisuusyritykset; sekä
1181:        e) muu kunnallisverotuksen alainen tulo, joka nou-
1182: see vähintäin 800 markkaan vuodessa.
1183: 
1184:                             39 §.
1185:      Kaikista 38 §:ssä mainituista verotusesineistä suori-
1186: tetaan tieveroa, joka jaetaan tieäyrien mukaan ja makse-
1187: taan tientekolahon tiekassaan.
1188:      Sanotun pykälän a), b), c) ja d) kohdissa luetelluille
1189: verotusesineille pannaan yksi tieäyri niiden koko vuosi-
1190: tulon jokaisesta täydestä sadasta markasta; e) kohdassa
1191: mainitulle 800 markan tai sen yli nousevalle tulolle pan-
1192: naan yksi tieäyri jokaisesta sen täydestä kahdesta sa-
1193: dasta markasta, kuitenkin niin että: 800 markan tulosta
1194: kolme tieäyriä on veronvapaata ja yksi maksava, 1,000
1195: markan tulosta kolme veronvapaata ja kaksi maksavaa,
1196: 1,200 markan tulosta kaksi veronvapaata ja neljä maksa-
1197: vaa, 1,400 markan tulosta kaksi veronvapaata ja viisi
1198: maksavaa, 1,600 markan tulosta yksi veronvapaa ja seit-
1199: semän maksavaa sekä 1,800 markan tulosta yksi veron-
1200:   30                       N:o 1
1201: 
1202: vapaa ja kahdeksan maksavaa, jota vastoin tulosta, joka
1203: nousee 2,000 markkaan tahi sen yli, veroa maksetaan kai-
1204: kilta tieäyreiltä.
1205:       Vuosituloksi saman pykälän c) kohdassa mainituista
1206: verotusesineistä luetaan kolme prosenttia niiden arvioi-
1207: dusta pääoma-arvosta.
1208: 
1209:                             40 §.
1210:      Tieäyrinpano toimitetaan kunnallisverotuksen yh-
1211: teydessä, soveltaen mitä voimassa oleva asetus maalais-
1212: kuntain kunna.llishallinnosta säätää taksoituksesta.
1213: 
1214:                             41 §.
1215:       39 §:n 3 momentissa mainittua kruununpuistojen ja
1216: muun kruununmaan arvioimista varten tulee, maalaiskun-
1217: tain kunnallishallinnosta voimassa olevan asetuksen mu-
1218: kaan, kuhunkin kuntaan asetetun taksoituslautakunnan
1219: laatia ehdotus ja sitten jättää se kuntakokouksen tarkas-
1220: tettavaksi. Sellaisen arvioimisen johdoksi on Metsähalli-
1221: tuksen, asianomaisen Kuvernöörin kautta, toimitettava tak-
1222: soituslautakunnalle tarpeelliset tiedot.
1223:       Mitä kuntakokous on asiasta päättänyt, on jätettävä
1224: Kuvernöörin tutkittavaksi, ja Kuvernöörin päätös on alis-
1225: tettava Senaatin Talousosaston tutkittavaksi ja vahvistet-
1226: tavaksi. Siten vahvistettu arvioiminen on voimassa kym-
1227: menen vuotta, jonka jälkeen se on uudistettava, ja on uusi
1228: taksoitus tehtävä sen edellisenä vuonna, jona kymmenvuo-
1229: tiskausi loppuu.
1230:                             42 §.
1231:       Joka vuosi, sittenkuin 18 ja 20 §:ssä mainittu huuto-
1232: kauppa on toimitettu, tulee tiehallituksen laatia täydel-
1233: linen meno- ja tuloarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi.
1234: Siihen otetaan menot tienkunnossapidosta ja muista tee-
1235: tettävistä töistä, joko hyväksyttyjen urakkatarjousten
1236: taikka, mikäli töitä ei teetetä urakalla, laaditun kustannus-
1237:                             N:o 1                         31
1238: 
1239: arvion mukaan, niin myös tiehallituksen palkkaus sekä
1240: muut kustannukset. Edeltäkäsin laskettavissa olevain me-
1241: nojen lisäksi on ehdotukseen myöskin pantava kohtuulli-
1242: nen rahamäärä arvaamattomien menojen varalle.
1243:      Menoarvioon voidaan myöskin ottaa rahamäärä, kor-
1244: keintaan kymmenen prosenttia kaikista muista vuoden
1245: menoista, pantavaksi erityiseen vararahastoon, josta, ko-
1246: konaan tahi osaksi, on suoritettava kustannukset uusien
1247: teiden tekemisestä taikka suurempain siltain uudestaan
1248: rakentamisesta tai kalliimmasta korjauksesta.
1249:      Jos edeltäkäsin huomataan, että paitsi edellä ole-
1250: vassa momentissa mainitun vararahaston jäännöstä, kuluvan
1251: vuoden lopulla jää tierahastoon säästöä, on se merkittävä
1252: ehdotuksen tulopuolelle ja niinikään muutkin tulot, joita
1253: ehkä on odotettavissa, kuten korot, siltarahat y. rn. Jos
1254: jokin vuoden kuluessa tehtävä työ on aiottu suoritettavaksi
1255: vararahastosta, on sitäkin vastaava rahamäärä pantava
1256: tulopuolelle siirtona mainitusta rahastosta. Se määrä,
1257: minkä menojen summa on kaikkia näitä tuloeriä suurempi,
1258: kutsutaan tierahaston puhtaaksi menoksi siltä vuodelta.
1259: 
1260: 
1261:                              43 §.
1262:      Sittenkuin tientekolahko on vahvistanut ~dellä ole-
1263: vain määräysten mukaan laaditun meno- ja tuloarvion,
1264: kuten 50 §:ssä sanotaan, lähettää tiehallitus sen tammi-
1265: kuun kuluessa asianomaisen kruununvoudin kautta läänin
1266: Kuvernöörille.
1267:                              44 §.
1268: 
1269:       Teiden kunnossapitokustannusten helpottamiseksi
1270: ja tasaamiseksi antaa valtio, sen lisäksi että se 39 §:n mukai-
1271: sesti kruununpuistojen ja muun kruununmaan puolesta on
1272: osallisena sanottuun rasitukseen, enintään 10 prosenttia
1273: yhteenlasketuista puhtaista teiden kunnossapitomenoista
1274: koko maassa.
1275:   32                        N:o 1
1276: 
1277:                               45 §.
1278:       Sittenkuin 39 ja 40 §:ssä säädetty tieäyrinpano on
1279: toimitettu, lähettää tiehallitus asianomaiselle kruunun-
1280: voudille, hänen edelleen Kuvernöörilie toimitettavaksi,
1281: ilmoituksen tientekolahon yhteenlasketusta tieäyrien lu-
1282: vusta. Kuvernöörin tulee sitten Senaatin Talousosastoon
1283: lähettää näistä tiedoista laadittu yhdistelmä ynnä 42 §:ssä
1284: mainittujen meno- ja tuloarvioiden perusteella tehty yh-
1285: teenasetelma kunkin lääniin kuuluvan tientekolahon puh-
1286: taista tiemenoista.
1287:       Senaatin on maan tientekolahkojen kesken jaettava
1288: 44 §:ssä mainittu valtioapu. Jako toimitetaan siten että,
1289: edellämainittujen tietojen johdolla, lasketaan koko maan
1290: puhtaat tiemenot, jonka jälkeen lyhennetään valtioapu,
1291: kymmenen prosenttia. Jäännös jaetaan tasan maan yhteen-
1292: lasketulle tieäyrienluvulle, jonka jälkeen kullekin tienteko-
1293: laholle lasketaan se määrä, mikä, tämän keskikustannuksen
1294: mukaan tieäyriltä, tulisi tientekolahon vastattavaksi. Valtio-
1295: apu annetaan sitten niille tientekolahoille, joiden puhtaat
1296: menot ovat niin tavoin laskettuja menoja isommat, sekä
1297: jaetaan tientekolahkojen kesken suhteellisesti sen mukaan,
1298: minkä verran puhtaat menot ovat laskettuja isommat,
1299: kuitenkin niin että enempää kuin kolme neljännestä näiden
1300: menojen erosta älköön tientekolaholle annettako.
1301:       Tientekolahoille täten jaetut valtioavut saatetaan
1302: yleisesti tiedoksi ja maksetaan asianomaisen Kuvernöörin
1303: kautta tientekolahoille.
1304: 
1305:                            46 §.
1306:      Sittenkuin tientekolaholle tuleva valtioapu siten on
1307: määrätty, tulee tiehallituksen lyhentää se meno- ja tulo-
1308: arviossa lasketusta puhtaasta menosta sekä kannettavaksi
1309: jakaa jäännös tientekovelvollisten kesken kunkin tieäyrien
1310: mukaan.
1311:                             N:o 1
1312: 
1313: 
1314: 
1315:                         V LUKU.
1316: 
1317:                        Tlehallituksesta.
1318: 
1319:                             47 §.
1320:       Kuhunkin tientekolahkoon asetetaan tiehallitus, jossa
1321: on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintäin kolme
1322: jäsentä ynnä varajäsenet. Tiehallitus valitaan tienteko-
1323: velvollisista, joilla on äänivalta kuntakokouksessa sekä
1324: asuntonsa ja kotipaikkansa tientekolahon piirissä, ja on
1325: tässä varteen otettava mitä on säädetty kunnallislauta-
1326: kunnan vaalista.
1327:       Tiehallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle
1328: ja jäsenille -tulevan palkkion määrää tientekolahko.
1329: 
1330: 
1331:                             48 §.
1332:       Tiehallituksen velvollisuutena on tierahaston hoita~
1333: minen, asianomaisten tieasioista antamain päätösten toi-
1334: IDeenpaneminen sekä muiden tämän lain mukaisesti
1335: tiehallitukselle kuuluvain tehtäväin täytäntöön saattami-
1336: nen. Tierahastosta teettää tiehallitus täydelliset tilit,
1337: jotka päätetään kalenterivuodelta.
1338:       Asiain käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
1339: hallituksen noudatettavana mitä kunnallislautakunnasta
1340: niissä kohdin on säädetty.
1341: 
1342:                             49 §.
1343:       42 §:n mukaan laadittu meno- ja tuloarvio on tie-
1344: hallituksen ennen lokakuun loppua jätettävä asianomai-
1345: selle kunnallislautakunnalle. Arvion mukana pitää silloin
1346: olla pöytäkirjat 18 ja 20 §:ssä mainituista urakkahuuto-
1347: kaupoista sekä tientekolahon 21 §:n 6 momentin mukaan
1348: tekemistä päätöksistä.
1349:                              N:o 1
1350: 
1351:                            50§.
1352:       Meno· ja tuloarvion vahvistamisesta, tientekovelvol-
1353: listen 46 §:n mukaan suoritettavan tieveron maksunpanosta
1354: ja kannosta sekä tilin tekemisestä ja sen tarkastamisesta
1355: on soveltuvilta kohdin noudatettava mitä maalaiskuntain
1356: kunnallishallinnosta on säädetty.
1357: 
1358:                            51 §.
1359:       Tierahastoon kertyvät varat, joita ei heti tarvita
1360: käyttää, tulee tiehallituksen saattaa korkoa kasvaviksi
1361: tallettamalla ne varmaan pankkilaitokseen.
1362: 
1363: 
1364:                           VI LUKU.
1365:     Kylätlen ja polkutien tekemisestä ja kunnossapltämisestä.
1366: 
1367:                            52§.
1368:       Kylätien tekemiseen ja kunnossapitoon ovat velvol·
1369: liset ne 38 §:n a), b), c) ja d) kohdissa mainitut tilat,
1370: maat ja teollisuuslaitokset, jotka tietä tarvitsevat tahi
1371: siitä hyötyvät; ja on niille sitä varten pantava tieyksiköt
1372: suuruutensa ja laajuutensa sekä kullekin tiestä olevan
1373: hyödyn mukaan.
1374:       Sanottu teiden osallisuus sekä asianomaisille tuleva
1375: tieyksikköjen luku määrätään sillä tavoin, kuin 3 §:ssä
1376: kylätien tekemistä koskevan asian käsittelystä säädetään;
1377: ja on Kuvernöörin asiasta antama päätös, sikäli kuin sillä
1378: on kruununmaata velvoitettu ottamaan osaa sellaiseen
1379: tiehen, alistettava Senaatin Talousosaston tutkittavaksi
1380: ja vahvistettavaksi. Jos niihin oloihin, jotka ovat olleet
1381: vaikuttavina tieyksikköjä määrättäessä, on tullut muutos 1
1382: niin haettakoon samalla tavoin tasausta.
1383: 
1384:                          58§.
1385:       Kaikkien 52 §:ssä mainittujen tientekovelvollisten
1386: a.v1a on, siinä osotetun perusteen mukaan, luonnossa
1387:                                N:o 1                            86
1388: 
1389: toimittaa kylätien teko ja kunnossapito, elleivät he päätä.
1390: sitä muulla tavoin toimitettavaksi, jolloin kuitenkin pä-
1391: tevän päätöksen tekemiseen vaaditaan että siihen yhtyy
1392: ainakin kaksi kolmannesta, pääluvun mukaan.
1393: 
1394:                            54§.
1395:       Kylätie, jonka kunnossapidon tientekovelvolliset itse
1396: luonnossa suorittavat, on heidän keskensä sitä varten
1397: tieyksikköjen mukaan jaettava.
1398:       Kylätien jaon toimittaa maamittari säädetyssä jär-
1399: jestyksessä; ja on ennen jakoa toimitettavasaa jyvityksessä
1400: otettava huomioon kaikki tien kunnossapitokustannuksiin
1401: vaikuttavat seikat.
1402:                              55§.
1403:       Jos teollisuuslaitos seisautetaan käynnistä tai laitos
1404: ainaiseksi lakkautetaan, olkoon sen haltija seuraavasta
1405: vuodesta lähtien vapaa kylätien tekemisestä ja kunnossa-
1406: pidosta, edellisessä tapauksessa kuitenkin vain siksi kunnes
1407: laitos taas pannaan käyntiin. Jos tie on jaettu, on laitok-
1408: selle määrätty tieosa toisten tienosakasten yhteisesti kun-
1409: nossa pidettävä sillä aikaa, kuin käynti on seisauksissa,
1410: taikka, kun laitos on lakkautettu, aina siihen saakka kunnes
1411: uusi tienjako muusta syystä tehdään. Jos perustetaan
1412: teollisuuslaitos, jolle on hyötyä jo kunnossa pidettäväksi
1413: jaetusta kylätiestä, ja laitoksen osallisuus tiehen sekä sille
1414: kuuluvain tieyksikköjen luku ovat säädetyssä järjestyksessä
1415: määrätyt, pitää sanotun laitoksen, niin kauan kuin tienjako
1416: muutoin on voimassa, tien kunnossapitoa varten suorittaa
1417: vuotuinen rahamaksu, jonka Kuvernööri tien kunnossapito-
1418: velvollisten ehdotuksesta määrää.
1419: 
1420:                             56§.
1421:      Mitä 22-30 §:ssä säädetään maantiestä, olkoon so-
1422: veltuvilta kohdin voimassa myöskin kylätiestä, kuitenkin
1423: niin että tiehallituksen velvollisuudet kuuluvat kylätien-
1424: Q\lo~aille t~ikka. h,eidän -yali~sem,illeen u,sko.tuJUe )1:\iel;>.~IJ,~
1425:   36                        N:o 1
1426: 
1427: sekä että, ellei tierahastoa ole, se korvaus, joka on mai-
1428: nittu 28 ja 29 §:ssä, on osakasten suoritettava tieyksikköjen
1429: mukaan.
1430:                              57§.
1431:       Sellaiset kylätien tekemistä ja kunnossapitämistä
1432: koskevat asiat, joista tässä laissa ei ole erittäin säädetty,
1433: päättävät tienosakkaat siten kuin he sopivimmaksi kat-
1434: sovat. Jos siitä ilmenee eri mieliä, ratkaistaan kysymys
1435: äänestyksellä, jossa äänet lasketaan tieyksikköjen mukaan,
1436: kuitenkin sellaisella äänilukujen rajoituksella, kuin maa-
1437: laiskuntain kunnallishallinnosta voimassa olevassa asetuk-
1438: sessa säädetään.
1439:                              58§.
1440:       Kuntain kesken keskuusliikettä välittävän polkutien
1441: tekemis- ja kunnossapitovelvollisuus on tientakoiahon asiana.
1442: Muut polkutiet tehdään ja kunnossapidetään kyläteistä
1443: voimassa olevain perusteiden mukaan. Polkutien suunta
1444: on tarpeellisissa kohdissa pilkkomisella taikka muulla
1445: sopivalla tavalla merkittävä.
1446:       Ellei polkutietä asianmukaisesti voimassa pidetä taikka
1447: merkitä, tulee asianomaisen kruununnimismiehen niin me-
1448: netellä, kuin maanteistä 24 §:ssä on määrätty.
1449: 
1450: 
1451:                          VTI LUKU.
1452: 
1453:            Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta.
1454: 
1455:                             59§.
1456:        Urakoitsija tahi tientekijä, joka jättää tien asian-
1457: mukaisesti kunnossapitämättä maan ollessa paljaana, taikka
1458: täyttämättä, mitä hänellä maantien lumireenvetämiseen ja
1459: lumenluomiseen nähden on velvollisuutena, taikka kulku-
1460: kelpoisessa kunnossa pitämättä erityisen, yleistä kulku-
1461: yhteyttä varten tehdyn talvitien, taikka määrätyllä tavalla
1462: merkitsemättä ~ie!l, rangaista}roon eniptji,än sadan IJlarkan.
1463: salFoll~~                ··
1464:                              N:o 1                        37
1465: 
1466:       Jos silta, tienrumpu, lossi tahi lautta on puutteel-
1467: linen, vaaraa tuottamatta, sakotettakoon sitä, joka kunnossa-
1468: pidon on laiminlyönyt, enintään seitsemänkymmentä viisi
1469: markkaa.
1470:       Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa
1471: enintään sata markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka
1472: laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka hän
1473: on johtanut maantien tahi kylätien alitse.
1474:       7, 8, 9, 10 ja 27 §:ssä olevien määräysten rikkomisesta
1475: sakotettakoon syyllistä enintään viisikymmentä markkaa.
1476:       Jos lassimies tahi se, joka on otettu toimittamaan
1477: silta- tahi lassirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt
1478: matkustavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin mää-
1479: rätyn maksun, taikka jos lassimies jättää matkustavaisen
1480: kuljettamatta, rangaistakoon enintään viidenkymmenen
1481: markan sakolla.
1482:       Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuk-
1483: sen että silta- tahi lassiraha on maksettava, sen laiminlyö
1484: ja jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään viidenkymme-
1485: nen markan sakolla.
1486:       Muutoin olkoon voimassa mitä tämänlaatuisista rik-
1487: komuksista Rikoslaissa on säädetty. •
1488: 
1489:                              60 §.
1490:      Rikkomuksen, joka 59 §:n 1, 2, 3 ja 4 momentin mu-
1491: kaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu
1492: ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
1493: 
1494: 
1495:                          VIII LUKU.
1496:                       Erinäisiä säännöksiä.
1497: 
1498:                              61 §.
1499:       Kuvernöörin päätökseen asioista, jotka tässä laissa
1500: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin
1501: vp1itu1rsen te}remisestä kunn~:tllisjssa asioissa on määrätt;r.
1502:   38                         N:o 1
1503: 
1504:                            62 §.
1505:       Tämä laki astuu voimaan        pa1vana
1506: kuuta 19 . Sitä ennen on kuitenkin viipymättä tämän
1507: lain mukaan ryhdyttävä sen sovelluttamista varten tarpeel-
1508: lisiin valmistaviin toimenpiteisiin; ja Kuvernöörin tulee,
1509: noudattaen 14 §:n määräyksiä ja asianomaisia kuntia kuu-
1510: lustettuaan, päätöksellä määrätä se alue, mikä minkin lää-
1511: nissä olevan tientakoiahon tulee sisältää, sekä myöAkin
1512: pitää tointa tientekolahon kokoonkutsumisesta ensi kerran
1513: tiehallituksen valitsemista varten.
1514: 
1515:                             63 §.
1516:       Tämän lain kautta kumotaan Rak. K:n 25 luku, mi-
1517: käli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p:nä tammikuuta
1518: 1883 annettu asetus teitten ja siltain tekemisestä ja kun·
1519: nossapitämisestä maalli1< sekä kaikki muut yleisessä laissa ja
1520: erinäisissä asetuksissa annetut määräykset, jotka ovat risti-
1521: riidassa tämän lain kanssa. Sen vuoden alkuun asti, jolle
1522: tierahaston meno- ja tuloarvio ensi kerran on tehty, on
1523: kuitenkin tähän saakka voimassa olleita määräyksiä tien-
1524: tekorasituksen suorittamisesta maalla edelleenkin nouda-
1525: tettava.
1526:                      •
1527: 
1528:                    Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa
1529:            11/24   päivänä Huhtikuuta 1907.
1530: 
1531:                      Ministeri V aitiosihteeri A. Langhoff.
1532:                                               N:o 1                       Liite.
1533: 
1534: 1
1535: 
1536: 
1537: 
1538: 
1539: 1
1540: 
1541: 
1542: 
1543: 
1544: 1
1545: 
1546: 
1547: 
1548: 
1549:     1
1550: 
1551: 
1552: 
1553: 
1554:     1
1555: 
1556: 
1557: 
1558: 
1559:         1
1560: 
1561: 
1562: 
1563: 
1564:         1
1565: 
1566: 
1567: 
1568:         1
1569: 
1570: 
1571: 
1572: 
1573:             1
1574: 
1575: 
1576: 
1577: 
1578:                                    Ehdotus asetukseksi, joka sisältää täy·
1579:             1
1580: 
1581: 
1582: 
1583: 
1584:             1
1585: 
1586: 
1587: 
1588: 
1589:                               deutäviä määräyksiä Lakiin teiden tekemisestä
1590:                 1
1591: 
1592: 
1593: 
1594: 
1595:                 1
1596: 
1597: 
1598: 
1599: 
1600:                               ja kunnossapidosta maalla.
1601: 
1602:                                                 1 §.
1603:                           Kuvernöörin asiana on valvoa teiden asianmukaista
1604:                     kunnossapitoa ja ryhtyä sitä varten tarpeellisiin toimiin
1605:                     sekä katsoa, ettei tientekovelvollisia ylenmäärin rasiteta.
1606:                           Lähinnä Kuvernööriä pitää kruununvouti kruunun-
1607:                     nimismiesten ja näiden alaisten poliisikonstaapelien avulla
1608:                     tieoloja silmällä, jolloin asiasta voimassa olevia asetuksia
1609:                     ja asianmukaisesti annettuja määräyksiä on noudatettava.
1610: 
1611:                                                  2 §.
1612:                           Kuhunkin tientekolahkoon, missä kruunulla on maata,
1613:                     joka,     p:nä                 kuuta 190 teiden tekemi-
1614:                     sestä ja kunnossapidosta maalla annetun lain 38 §:n c)
1615:                     kohdan mukaan on velkapää ottamaan osaa tähän rasi-
1616:                     tukseen, tulee Kuvernöörin pitemmäksi tai lyhemmäksi
1617:                     ajaksi määrätä joku sopiva henkilö kuntakokouksissa
1618:                     ja muissa tilaisuuksissa, jolloin tientekolahkoa ·koskevia
1619:                     asioita otetaan käsittelyn alaiseksi, asiamiehenä valvomaan
1620:                     kruunun niistä riippuvaa oikeutta ja etua.
1621: 
1622:                                                3 §.
1623:                           Tienkorjaus on keväällä toimitettava, ennenkuin tie
1624:                     on ennättänyt kuivaa; ja pitää sitä varten soveliasta täy-
1625:                     teainetta, jollei semmoista ole lähellä tietä saatavana,
1626:                     edellisenä talvena tielle hankittaman. Syksyllä on tei-
1627:                     den korjaaminen toimitettava niin aikaisin, että tiet siinä
1628:   40                       N:o 1
1629: 
1630: katselmuksessa, joka tämän asetuksen 4 §:n mukaan sil-
1631: loin on pidettävä, nähdään asianmukaiseen kuntoon pan·
1632: nuiksi.
1633:       Sillan korjaus, johon tarvitaan enemmän aikaa, on,
1634: mikäli mahdollista, toimitettava talvella.
1635: 
1636:                              4 §.
1637:       Kruununnimismiehen tulee kahden lautamiehen avulla
1638: pitää tienkatselmus keväällä ja syksyllä siihen aikaan,
1639: jonka Kuvernööri joko on määrännyt tahi, erilaisiin pai-
1640: kallisoloihin nähden, määrää koko lääniä tahi sen osia
1641: varten.
1642:       Tienkatselmuksesta on ilmoitettava tiedoksipanolla
1643: kunnantuvassa vähintäin neljäätoista päivää ennen katsel-
1644: mustoimitusta ja kahtena sunnuntaina peräkkäin julkais-
1645: tavalla kuulutuksella; ja on siinä määrättävä sekä päivä
1646: ja tunti, jolloin katselmus kussakin paikassa alotetaan,
1647: että kuinka suuri osa tietä kunakin päivänä tulee tarkas-
1648: tettavaksi. Katselmustoimituksesta laaditaan pöytäkirja.
1649: Jollei se, jonka pitää tietä katselmoida, määrätyllä ja
1650: kuulutetuna ajalla tule saapuville, vastatkoon, niinkuin
1651: virkavirheestä, rikoslain mukaan.
1652:       Tieto katselmuksessa huomatuista vioista annetaan
1653: tiehallitukselle virkakirjelmässä sekä asianomaisille ura-
1654: kaitsijoille tahi tientekovelvollisille kuulutuksella, joka
1655: on julkiluettava viimeistään toisena sunnuntaina katsel-
1656: mustoimituksen päättymisestä sekä sen jälkeen oleva
1657: saatavilla kunnantuvassa. Kuulutuksessa tulee myöskin
1658: olla määräys, että asianomaisten urakoitsijain tahi tien-
1659: tekovelvollisten pitää katselmusmiehen määrättävän sopivan
1660: ajan, korkeintaan kahdeksan päivän, kuluessa saada kel-
1661: paamaton tie kuntoon sekä kaikki siltojen ja lossien viat
1662: asianmukaisesti korjatuiksi, sillä uhalla että, jos tämä lai-
1663: minlyödään, niin syyllistä sakotetaan lain mukaan, ja hän
1664: joutuu sitä paitsi sen seuraamuksen alaiseksi, josta teiden
1665: tekemisestä ja kunnossapidosta maalla annetun lain 24
1666: §:ssä säädetään.
1667:                            N:o 1                       41
1668: 
1669: 
1670:                             5 §.
1671:       Maantielle älköön muualle, kuin missä rau:atie tahi
1672: kanava katkaisee sanotunlaisen tien, tehtäkö veräjää, ellei
1673: asianomainen Kuvernööri, h:wkittuaan selvityksen liiken-
1674: teen vilkkaudesta ja muista asiaan vaikuttavista seikoista,
1675: anna siihen suostumustaan.
1676:       Vuotuisissa tienkatselmuksissa pitää toimitusmie-
1677: hen tutkia, voidaanko, maanomistajalle suurta haittaa
1678: saattamatta, poistaa maantiellä oleva veräjä, jota ei ole
1679: otettu semmoisessa aitauksenjaossa lukuun, joka on toi-
1680: mitettu ennenkuin tammikuun 14 p:nä 1897 annettu ar-
1681: mollinen julistus oikeudesta veräjän pitämiseen maantiellä
1682: tuli noudatettavaksi. Semmoisen tapauksen varalta on
1683: toimitusmiehen lähetettävä Kuvernöörilie ehdotus, jossa
1684: selitetään veräjän asema sekä asian arvostelemiseen vai-
1685: kuttavat seikat. Sittenkuin asianomaisia on kuulustettu
1686: ja, jos tarpeelliseksi nähdään,. lisätietoja hankittu, tulee
1687: Kuvernöörin, maanomistajan oikeutta harkittuaan ja asiata
1688: muunkin puolesta tutkittuansa, joko määrätä että veräjä
1689: on jonkin sopivan ajan kuluessa otettava pois, sillä uhalla
1690: että se muutoin poistetaan veräjänomistajan kustannuksella
1691: kruununpalvelijan toimesta korvausta vastaan, taikka myön-
1692: tää, että veräjä saa edelleenkin jäädä paikalleen.
1693:       Muutoin on Kuvernöörin asiana, eri paikkakuntain
1694: erilaisiin oloihin nähden, määrätä, minä vuoden aikana
1695: ne maantien poikki olevat veräjät, jotka saavat jäädä
1696: ennalleen, ovat avoinna pidettävät, ja sen määräyksen
1697: noudattamatta jättämisestä määrätä uhkasakko, vähintään
1698: viisi ja enintään kolmekymmentä markkaa.
1699:       Kuvernöörin näistä asioista antamaan päätökseen
1700: tyytymätön hakekoon siihen muutosta valituksella, joka
1701: kuudenkymmenen päivän kuluessa tiedon saamisesta, tie-
1702: donantopäivää kuitenkaan lukuunottamatta, on Senaatin
1703: Talousosastoon annettava.
1704:   42                          N:o 1
1705: 
1706:                              6 §.
1707:       Missä maantietä uudesta tehtäessä kalliimroanlaatuista
1708: tekotapaa on käytettävä, niin myös milloin uusi silta
1709: on rakennettava tahi vanha havaitaan niin rappeutuneeksi,
1710: että sitä on tarvis enimmäksi osaksi uudestaan rakentaa,
1711: ja silta on aiottu tehtäväksi semmoisesta rakennusaineesta
1712: tahi senlaatuiseksi, että asianymmärtävän miehen a-pu käy
1713: tarpeelliseksi, voivat sellaisen maantien tahi sillan osak-
1714: kaat maksutta saada sekä piirustuksen ja kustannusarvion
1715: että myös johtoa työn toimittamisessa. Tätä koskeva ha-
1716: kemus ynnä saatavissa oleva selvitys asiasta jätetään Kn-
1717: vernöörille, joka, kuulustettuansa siitä asianomaisia krun-
1718: nunpalvelijoita, lähettää asiakirjat oman lausuntonsa kanssa
1719: Senaatin Talousosastoon tutkittavaksi ja sen määräyksen
1720: antamista varten, johon asianhaarat saattavat aihetta antaa.
1721: 
1722:                             7 §.
1723:      Tämä asetus astuu voimaan          pa1vana
1724: kuuta 19 , jonka jälkeen julistukset 15 p:ltä tammikuuta
1725: 1883, sisältävä erinäisiä määräyksiä tien- ja sillanteon suh-
1726: teen maalla, ja 14 p:ltä tammikuuta 1897 oikeudesta veräjän
1727: pitämiseen maantiellä, !akkaavat voimassa olemasta.
1728: 
1729: 
1730: 
1731: 
1732:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
1733:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 1.
1734: 
1735: 
1736: 
1737: 
1738:                Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 4
1739:           Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen
1740:           johdosta teitten ja siltain tekemisestä ja kun-
1741:           nossapidosta maalla.
1742: 
1743:       Esillä olevan armollisen esityksen N:o 1 on Suomen
1744: Eduskunta valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt Laki-
1745: ja Talousvaliokuntaan, joka on saanut vastaan ottaa myös-
1746: kin pöytäkirjanotteen asiasta Eduskunnassa tapahtuneesta
1747: alustavasta keskustelusta sekä erityisiä Keisarillisessa Se-
1748: naatissa asiasta syntyneitä asiakirjoja ynnä otteen Senaa-
1749: tissa tapahtuneessa äänestyksessä tehdystä pöytäkirjasta.
1750: 
1751: 
1752: 
1753:       Niinkuin armollisen esityksen johdannosta näkyy on
1754: esityksen aiheuttanut V altiosäätyjen 1894 vuoden valtio-
1755: päivillä tekemä alamainen anomus, jossa pyydettiin, sit-
1756: tenkun tarpeellinen selvitys olisi asiasta sitä varten ase-
1757: tettavan komitean toimella saatu, V altiosäädyille annetta-
1758: vaksi armollinen esitys teitten tekemis- ja siltain raken-
1759: nusrasituksen huojentamisesta. Sittenkun samana vuonna
1760: oli ryhdytty toimittamaan tilastollista tutkimusta tienteko-
1761: rasituksen tuottamista kustannuksista, asetti Senaatti
1762: vuonna 1898 komitean, jonka tuli laatia ehdotus muute-
1763: tuiksi säännöksiksi teitten ja siltain tekemisestä maalla.
1764: Tämän komitean lopulla vuotta 1899 valm,istuneeseen eh-
1765:  dotukseen perustuu osaksi se armollinen esitys siitä,
1766: 2                     V. M. -   Esit. N:o 1.
1767: 
1768: millä perusteilla ja missä järjestyksessä tientekorasitus
1769: maalla on suoritettava, joka annettiin 1904-05 vuoden
1770: valtiopäiville, vaan joka silloin jäi loppuun käsittelemättä,
1771: niin myös Eduskunnalle nyt annettu puheena oleva ar-
1772: mollinen esitys; ja saa Valiokunta viitata sanotun komi-
1773: tean painettuun mietintöön sekä 1904-05 vuoden val-
1774: tiopäiväin asiakirjoihin (nid. I).
1775: 
1776: 
1777: 
1778:        Aina siitä ast,i, kuin kysymys tientekorasituksen
1779:  uudestaan järjestämisestä on ollut Suo me V altiosäätyjenn
1780: käsittelyn alaisena, on Eduskunnassa esitetty se periaat-
1781: teellinen kanta, että yleisten teitten rakentaminen ja kun-
1782: nossapito, näistä kulkuneuvoista kun on hyötyä kaikille
1783: maan asukkaille, on oleva valtion tehtävä. Jo 1863-64
1784: vuoden valtiopäivillä lausui Talousvaliokunta sen armol-
1785: lisen esityksen johdosta, jossa pyydettiin V altiosäätyjen
1786: lausuntoa siitä, millä tavoin voitaisiin helpottaa maan-
1787: omistajain velvollisuutta teitten ja siltain rakentamiseen,
1788: ettei voida kieltää, että periaatteellisesti kaikkien kansa-
1789: laisten tulisi ottaa osaa valtion kullmneuvojen kunnossa-
1790: pitämisen kustannuksiin. Tientekovelvollisuuden järkipe-
1791: räistä järjestämistä koskevan kysymyksen oikeudenmukai-
1792: sin ratkaisu olisi sen vuoksi epäilemättä se, että valtio
1793: ottaisi suorittaakseen näitten kulkuneuvojen kunnossapi-
1794: don sekä että se summa, joka tietä käyttävien maksujen
1795: yli siinä suhteessa tarvittaisiin, valtiorahastoon korvattai-
1796: siin yleisen suostunnan kautta. Ei kuitenkaan katsottu
1797: silloisten olosuhteitten sallivan tuon periaatteen täytän-
1798: töönpanoa, ja anoivat Valtiosäädyt, että määrättäisiin asian-
1799: tuntevia miehiä hankkimaan selvitystä tientekorasituksen
1800: tuottamista kustannuksista, niin myös niistä menoista,
1801: joita sanotun rasituksen siirtäminen valtiolle tulisi tuot-
1802: tamaan, sekä tekemään ehdotuksen joko tientekorasituk-
1803: sen siirtämisestä valtiolle tai, jos sellainen toimenpide kat-
1804: sottaisiin veronalaisilla vähemmän edulliseksi, tämän rasi-
1805:                       V. M. -   Esit. N:o 1.                3
1806: 
1807: tuksen sillä tavoin järjestämisestä, että se tulisi tasaisen
1808: ja oikeudenmukaisen jaon kautta tientekovelvollisille hel-
1809: potetuksi, minkä lisäksi V altiosäädyt anoivat seuraaville
1810: valtiopäiville asiasta armollista esitystä. 1877-78 vuoden
1811: valtiopäivillä, jolloin asia jälleen oli armollisena esityk-
1812: senä annettu V altiosäätyjen käsiteltäväksi, lausui Yhdis-
1813: tetty Laki- ja Talousvaliokunta, että velvollisuus rakentaa
1814: ja kunnossapitää teitä ja siltoja, joka aikaisemmin luon-
1815: teeltaan oli kaikkien yhteiskunnan veroa maksavain jä-
1816: senten kannettava rasitus, oli, vaikkakin se koski koko
1817: yhteiskunnan etua, joutunut yhden ainoan yhteiskuntaluo-
1818: kan suoritettavaksi. Valiokunta huomautti, että tämän
1819: epäkohdan korjaamiseksi voitiin menetellä vaihtoehtoisesti,
1820: nimittäin joko niin, että valtio ottaisi suorittaakseen tie-
1821: rasituksen, tai myös niin, että rasitusta lievennettäisiin.
1822: V aliakunta katsoi kuitenkin pitävänsä valita jälkimmäi-
1823: sen vaihtoehdotuksen. Tähän vaikutti erittäin se, että kat-
1824: sottiin niitten rahaverojen, jotka tulisivat valtiolle tarkoi-
1825: tusta varten maksettaviksi, jos tientekorasitus siirtyisi
1826: kruunun kannettavaksi, käyvän maanomistajillekin rasitta-
1827: vammiksi, kuin tientekorasituksen suorittaminen edelleen
1828:  työnä.
1829:        Edellä esitettyä periaatteellista kantaa oli myöskin
1830:  Laki- ja Talousvaliokunta 1904-05 vuoden valtiopäivillä,
1831: jonka valmistettavaksi oli annettu asiasta Valtiosäädyille
1832:  annettu armollinen esitys. V aliakunnan viimeistelyä vailla
1833:  olevassa, V altiosäädyille esittämättä jääneessä mietinnössä
1834:  lausutaan nimittäin, että oikeudenmukaisinta kaiketi olisi,
1835:  että valtio ottaisi huostaansa tienteon kokonaisuudessaan
1836:  kantamalla veroja yhteiskunnan kaikilta jäseniltä hyvityk-
1837:  seksi. V aliakunta kuitenkin katsoi, että kaikkia pitempiä
1838:  askeleita lainsäädännössä niin paljon kuin mahdollista olisi
1839:  vältettävä ja sen sijaan olisi pyrittävä asteettaiseen edis-
1840:  tymiseen. Sen tähden valiokunta oli sitä mieltä, ettei
1841:  aika vielä ollut tullut sellaisen harppauksen tekemiseen.
1842:  Lainsäädännön olisi, nojautuen mainittuun syyhyn, tois-
1843:  taiseksi pyrittävä sovittelun kautta kulkemaan voimassa
1844: 4                    V. M. -   Esit. N:o 1.
1845: 
1846: olevasta laista päämäärään, jonka askelittain saavuttami-
1847: nen oli tulevaisuudelle jätettävä. Tämän tarkoitusperän
1848: katsoi valiokunta olevan saavutettavissa siten, että koko
1849: maa, kaupunkeja lukuun ottamatta, tehtäisiin yhdeksi yh-
1850: tenäiseksi tientekolahkoksi, jonka menojen maksamiseksi
1851: tientekovelvolliset suorittaisivat vuosimaksuja vuositulo-
1852: jensa ja ylenevän verotusasteikon mukaan. Sellainen tie-
1853: vero, jonka maksamiseen paitsi maanomistajia ja tehtai-
1854: lijoita sekä kruununpuistoja tulisivat osallisiksi myöskin
1855: muut kruununmaat sekä muut kunnallisverotuksen alaiset
1856: vähintään 500 markan suuruista vuosituloa nauttivat, olisi
1857: kunnallisverotuksen yhteydessä taksoitettava ja koko maan
1858: yhteiseen tierahastoon kannettava. Maanteitten kunnossa-
1859: pito olisi urakalle annettava ja kustannettava tierahaston
1860: varoista, joista myöskin olisi suoritettava menot uusien
1861: maanteitten tekemisestä ynnä muut tientekorasitukseen
1862: kuuluvat kustannukset.
1863:        Nyt käsiteltävänä oleva armollinen esitys ei tunnusta
1864: äsken mainitun valiokunnan lausumille periaatteellisille
1865: näkökohdille ratkaisevaa pätevyyttä. Joskin edellytettäi-
1866: siin, että maantiet etupäässä täyttävät yleisen kulkuyhtey-
1867: den tarvetta, - sanotaan arm. esityksen perusteluissa - ei
1868: siitä välttämättä seuraa, että maan eri osain ja sen kaik-
1869: kien asukasten olisi aivan samassa määrässä otettava osaa
1870: niitten kunnossapitämiseen. Kaikilla eri seuduilla ei voi
1871: olla yhtä suurta hyötyä maanteistä. Mutta sekin tehtävä,
1872: mikä maanteillä on ollut yleisen kulkuyhteyden palveluk-
1873: sessa, on muuttunut. Maamme sisäiset järvikulkuneuvot
1874: ovat melkoisesti kehittyneet ja rautatieverkkomme on ulo-
1875: tettu miltei kaikkiin osiin maata. Ne ovat nyttemmin
1876: tulleet liikenteen valtasnoniksi. Maantiet ovat tämän joh-
1877: dosta yhä enemmän lakanneet olemasta suuren, yleisen
1878: kulkuyhteyden välittäjinä ja ovat nykyään vain paikalli-
1879: sia liikennereittejä. Ja kuta enemmän rautatieverkko le-
1880: viää, sitä pienemmiksi käyvät ne paikallisalueet, joille
1881: maanteistä on hyötyä. Armollisen esityksen mukaan olisi
1882: siis oikeutettua, että huolenpito maanteistä jää etupäässä
1883:                       V. M. -   Esit. N:o 1.                5
1884: 
1885: paikalliseksi asiaksi, varsinkin kun kustannukset maan-
1886: teitten tekemisestä ja kunnossapidosta, jos tientekorasitus
1887: tehtäisiin yhteiseksi asiaksi, epäilemättä tulisivat verratto-
1888: masti paljoa suuremmiksi, kuin mitä ne nykyään ovat, ja
1889: kun se varmaankin vaikuttaisi sen, että tehtäisiin lukuisia
1890: vaatimuksia saada kyläteitä maanteiksi julistetuksi ja nii-
1891: den kunnossapito siten siirretyksi maan yleiseksi rasituk-
1892: seksi, mikä aina kun sitä ei kyettäisi toteuttamaan syn-
1893: nyttäisi tyytymättömyyttä. Puheenalaisen periaatteen käyt-
1894: täminen tulisi sen vuoksi, johtamatta tientekorasituksen
1895: oikeudenmukaiseen jakoon, varmaankin rasitusta melkoi-
1896: sesti lisäämään. Armollinen esitys on sen tähden raken-
1897: nettu sille periaatteelliselle kannalle, että tientekorasitus
1898: maalla olisi edelleen pysytettävä paikallisten tientekolah-
1899: kojen asiana, kuitenkin siten, että tientekovelvollisten pii-
1900: riä olisi laajennettava niinkuin esityksessä olevan lakieh-
1901: dotuksen 38 §:stä tarkemmin näkyy.
1902:       Edellä kosketellut syyt eivät ole voineet vakuuttaa
1903: V aliakunnan enemmistöä luopumaan siitä periaatteesta,
1904: että maantiet yleisen liikkeen välittäjinä ovat valtion ra-
1905: kennettavat ja kunnossapidettävät, hyöty niistä kun tulee
1906: koko kansan hyväksi. V aliakunnan käsityksen mukaan ei
1907: maassamme ole läheskään päästy niin pitkälle, kuin armolli-
1908: sessa esityksessä lausutaan, että nim. säännöllinen höyry-
1909: laivayhteys maamme sisävesillä ja rautatieverkkomme jo
1910: olisi siinä tilassa, että maantiet enää olisivat olemassa
1911: ainoastaan paikallisliikkeen välittäjinä. Vaikkapa rautatie-
1912: verkkomme olisi monin verroin tiheämpi kuin nykyään,
1913: sittenkin asia on todellisuudessa sellainen, että purjeh-
1914: dusväylät ja rautatiet niin meillä kuin muissakin maissa
1915: yhdessä maanteitten kanssa muodostavat yleistä liikettä
1916: välittävät kulkuneuvot. Sillä verrattain vähäksi supistuisi
1917: rautatie- ja laivaväyläverkon merkitys, ellei siihen maan-
1918: teitä liittyisi. Maanteitten rakentaminen ja kunnossapito
1919: on siis, kuinka kehittyneeksi vesireittimme ja rautatie·
1920: verkkomme saataneekin, yleiseltä kannalta katsoen valtion
1921: 6                    V. M. -   Esit. N:o 1.
1922: 
1923: 
1924: asia yhiä hyvin kuin laivaväyläin ja rautateitten kehittä-
1925: minen ja voimassapitäminen.
1926:        Se tapa, jolla Laki- ja Talousvaliokunta 1904-05
1927: vuoden valtiopäivillä on tahtonut saada tientekorasituksen
1928: siirretyksi koko maata käsittäväksi yhteiseksi velvollisuu-
1929: deksi, ei nähtävästi asiallisesti eroa puheena olevasta peri-
1930: aatteesta, sanotun ehdotuksen toteuttaminen kun pysyt-
1931: täisi ainoastaan nimellisesti tientekovelvollisuuden tien-
1932: tekolahkon asiana. V aliakunta ei saata olla näkemättä,
1933: että täten syntyisi vain hämmennystä käsitteissä ilman
1934: että sillä saavutettaisiin mitään erityisiä etuja.
1935:        Armollisessa esityksessä tientekorasituksen siirtämi-
1936: sestä kruunulle odotettuja epäkohtia ei kyllä voida kokonaan
1937: poistaa, joskin niitä voidaan, niinkuin V aliakunta on tässä
1938:  alempana osattava, melkoisesti lieventää käyttämällä hy-
1939:  väksi sitä olojen tuntemusta ja kokemusta, joka kullakin
1940:  paikkakunnalla on saatavissa. Mutta toiselta puolen ei
1941:  ole jätettävä huomioon ottamatta ne ilmeiset edut, jotka
1942:  puheena olevan periaatteen toteuttamisesta johtuvat. Nä-
1943:  mät edut ovat: 1) yleisten teitten tarkoituksenmukaisempi
1944:  ja järjestelmällisempi rakentaminen ja kunnossapito; 2)
1945:  tierasituksen tasaisempi jakautuminen tieverovelvollisten
1946:  kesken; sekä 3) valtion omaisuuden puolesta suoritettavain
1947:  apumaksujen jakautuminen kaikkien tieverovelvollisten hy-
1948:  väksi. Saattaa kyllä tapahtua, että niitten paikkakuntain
1949:  asukkaat, joissa maanteitä on vähän, tulevat suorittamaan
1950:  jonkun verran maanteitten kunnossapitoon muissa paik-
1951:   kakunnissa. Mutta todellisuudessa asettunee tämä asian-
1952:  laita päinvastaiseksi, koska ensinmainituissa seuduissa
1953:  tientarve on suurin ja sinne rakennettavat uudet tiet ynnä
1954:  niitten kunnossapito alkuaikana kysyvät verrattain suurem-
1955:  pia kustannuksia kuin siellä, missä vanhempia maanteitä
1956: jo on riittävästi olemassa.
1957:        Niinkuin armollisen esityksen johdannosta näkyy, oli
1958:  1898 vuoden lopussa maanteitä Suomessa yhteensä 25,623
1959:  kilometriä, ja arvioitiin v. 1894 maanteitten ynnä niihin
1960:  kuuluvain siltain ja lossien kunnossapito kesän aikana sekä
1961:                         V. M. -   Esit. N:n 1.                7
1962: 
1963:   kustannukset lumireen vedosta, lumenluomisesta ja yleis-
1964:   ten talviteitten viitoittamisesta kaikkiaan 2,843,108 mar-
1965:    kaksi 39 penniksi. Tämä kustannus painaa tientekovel-
1966:   vollisia hyvin epätasaisesti eri osissa maata. Yllämainitun
1967:   komitean mietinnöstä näkyy, että kun tierasitus esim.
1968:   V ehmaan kihlakunnassa manttaalia kohti 1894 nousi keski-
1969:   määrin 42 markkaan 20 penniin, Hollolan kihlakunnassa
1970: , 88 markkaan 22 penniin ja Rantasalmen kihlakunnassa
1971:   109 markkaan 45 penniin, sama rasitus Helsingin kihla-
1972:   kunnassa teki 149 markkaa 99 penniä, Ikaalisten 182
1973:   markkaa 23 penniä, Sortavalan 272 markkaa 91 penniä,
1974:   Ilmajoen 219 markkaa 54 penniä, Saloisten 230 markkaa
1975:   24 penniä ja Kemin kihlakunnassa 234 markkaa 36 pen-
1976:   niä manttaalilta. Koska uusia maanteitä sanotun ajan jäl-
1977:   keen on jonkun verran tehty ja työpalkat viime vuosina
1978:   ovat melkoisesti kohonneet, on maanteitten kokonaiskus-
1979:   tannus epäilemättä nykyään laskettava tuntuvasti isom-
1980:   maksi kuin vuonna 1894 ja voitanee suuresti erehtymättä
1981:   arvioida 4,000,000 markan vaiheille vuodessa. Jos tulos
1982:   yleisten teitten siirtämisestä kruunun rakennettaviksi ja
1983:   lmnnossapidettäviksi olisi' se, että tämä suuri vuosimeno
1984:   melkoisesti lisääntyisi, olisi tietysti luovuttava ajatuksesta
1985:   siirtää tientekorasitus valtion vastattavaksi ja koetettava
1986:   muuta tietä päästä tarpeen mukaiseen kehitykseen tällä
1987:   alalla. Ja armollisen esityksen ehdottamassa järjestelmässä
1988:   näyttää siinä suhteen tuntuva edistysaskel olevankin tar-
1989:   jona. Ei nim. saata olla epäilystä siitä, etteikö tierasituk-
1990:   sen jakaminen uusille verotusesineille, maanteitten kun-
1991:   nossapito urakoitsijain kautta, tiehallitusten asettaminen
1992:   valvomaan teitten tarkoituksen mukaista kunnossapitoaja
1993:   huolehtimaan maanteitä varten kannettujen varojen oikeata
1994:   käyttämistä ole omansa tuottamaan koko tientekojärjestel-
1995:   mään melkoista parannusta sekä huojentamaan nykyisten
1996:   tientekovelvollisten taakkaa, varsinkin kun yleisistä valtio-
1997:   varoista, kuten arm. esityksen 44 §:stä näkyy, olisi odo-
1998:   tettavissa tarkoitusta varten apurahaa, jopa 10 prosenttia
1999:   kaikista maanteitten kunnossapitomenoista, sitä vuosimak-
2000: 8                     V. M. -   Esit. N:o 1.
2001: 
2002: 
2003: sua lukuun ottamatta, joka kruununpuistojen ja muun
2004: kruununmaan puolesta olisi maanteitä varten eri paikka-
2005: kunnissa suoritettava.
2006:        Samoja etuja, joita armollinen esitys mainitulla tavalla
2007: tarjoo, voidaan Valiokunnan käsityksen mukaan kuiten-
2008: kin yhtä hyvin saavuttaa siinäkin tapauksessa, eUä maan-
2009: tierasitus kokonaan siirtyy kruunun vastattavaksi. Jos
2010: maanteitten kunnossapidon toimeenpano jätetään maalais-
2011: kunnille, jotka sen lähinnä toimittavat valitsemainsa tie-
2012: hallitusten kautta, jos käytetään urakkajärjestelmää yhdis-
2013: tettynä ennen urakkatarjouksia toimitettaviin seikkaperäi-
2014: siin arvioimisiin kunnossapidon kustannuksista, niin valtio
2015: voinee siten yhtä hyvällä menestyksellä kuin tientekolah-
2016: kotkin hyväkseen käyttää eri paikkakunnissa saavutettua
2017: asiantuntemusta. Valiokunnasta nähden on sitä paitsi
2018: syytä toivoa, että kun kunnallisviranomaiset tulisivat näke-
2019: mään, mitenkä vaatimusten lisääminen maanteitten paljon-
2020: teen ja laatuun nähden on omansa lisäämään myöskin
2021: tieverovelvollisten vuosimenoja, tämä on oleva omansa
2022: saattamaan vaatimukset maanteitten ja niihin kuuluvain
2023: laitosten, niinkuin siltain, rumpujen, lossien, kaiteitten y.
2024: m., rakentamisesta ja kunnossapidosta kohtuullisten rajo-
2025: jen sisälle. Täten voidaan myöskin välttää uusien valtion
2026: virkojen perustamista. Ainoastaan siellä, missä liikkeen
2027: suuruuden tähden, niinkuin kaupunkien tai tärkeämpäin
2028: rautatieasemain tai satamapaikkain läheisyydessä, maan-
2029: teitten kunnossapito vaatii niissä syntyvien vikojen kor-
2030: jaamista viipymättä tai tavallista kestävämpää ja siis myös-
2031: kin kalliimpaa rakennustapaa, näyttää olevan tarpeen
2032: asettaa moniaita valtion alempia työnjohtajia. Maantiet
2033: sellaisilla paikkakunnilla voidaan ehkä edullisimmin pitää
2034: kunnossa kruunun välittömän toimen kautta, mutta kaik-
2035: kialla muualla ne tulisivat sitä varten urakalle annetta-
2036: viksi, joka menettelytapa on, niinkuin kokemus on varsin
2037: riittävästi osottanut, yleisissä töissä edullisin sekä työn-
2038: antajalle että työn suorittajalle.
2039:       Edellä esitettyjä näkökohtia noudattaen on Valio-
2040:                      V. M. -   Esit. N:o 1.                9
2041: 
2042: kunta arvellut pitävänsä ehdottaa puheena olevan lakieh-
2043: dotuksen rakennettavaksi sille periaatteelle, että yleistä
2044: liikettä välittävät maantiet ja polkutiet sekä talvitiet
2045: ovat valtiovaroilla tehtävät ja kunnossa pidettävät. Sitä
2046: vastoin paikallisliikettä välittävät tiet (kylätiet) jäisivät
2047: edelleen niitten huoleksi, jotka sellaista tarvitsevat tai
2048: siitä hyötyvät, kuitenkin siten, että laissa olisi kunnille
2049: varattava mahdollisuus ottaa alueellaan olevat paikal-
2050: listiet kunnan yhteisillä varoilla hoidettaviksi, jos kunta
2051: niin tahtoo. V aliakunnassa on myöskin ehdotettu, että
2052: maalaiskunnat olisivat velvoitettavat ottamaan paikallis-
2053: teitten kunnossapito kustantaakseen, sittenkun nämät
2054: tiet ovat yksityisten alotteesta ja heidän kustannuksel-
2055: laan tulleet rakennetuiksi ja jonkun aikaa olleet näitten
2056: kunnossapidettävinä. On arveltu, että niin tehden kunta
2057: tulisi huolehtimaan syrjäpuolilla asuvain jäsentensä tietar-
2058: vetta, jota ei ole odotettava, jos kunta vapaaehtoisesti ot-
2059: taa paikallisteitä kustantaakseen, koska nuo kunnan kes-
2060: kuksesta loitommaHa asuvat tuskin milloinkaan tai harvoin
2061: kykenisivät kunnassa saavuttamaan sellaista äänten yli-
2062: voimaa, että ne voisivat murtaa sen vastarinnan, jonka
2063: kunnan edullisemmissa osissa, useinkin yleisten maanteit-
2064: ten varrella asuvat jäsenet heidän vaatimuksiaan vastaan
2065: tietarpeittensa tyydyttämisestä tulisivat asettamaan. V alia-
2066: kunnan enemmistö ei kuitenkaan ole katsonut voivansa
2067: sellaista ehdotusta hyväksyä, koska se myöntäen moniaiHe
2068: yksityisille kunnan jäsenille mahdollisuuden tunkea kunnan
2069: kannettaviksi tiemenoja, joita kunta joutuisi kykenemät-
2070: tömäksi luotaan torjumaan, olkoonpa sen kustaunettavaksi
2071: siten joutuva paikallistie kuinka vähästä merkityksestä
2072: tahansa, arveluttavalla tavalla rajoittaisi kunnallista itse-
2073: hallintoa. Sitä paitsi ei enemmistö ole voinut olla huo-
2074: maamatta, että vähemmistön ehdottarua järjestelmä voisi
2075: olla omansa yhtä hyvin tai ehkä paremminkin edistämään
2076: kunnan parempiosaisten kuin vaikeammissa oloissa eläväin
2077: jäsenten tiepyyteitä. Sillä juuri varakkaammille maan-
2078: omistajille tai teollisuudenharjoittajille kävisi ehdotetun
2079: 10                   V. M. -   Esit. N:o 1.
2080: 
2081: järjestelmän kautta mahdolliseksi työntää kunnan yhtei-
2082: sellä kustannuksella kunnossapidettäviksi niitä teitä, joita
2083: ne etupäässä omille, loitommaila oleville tiluksilleen tai
2084: ehkäpä tilapäisille teollisuuslaitoksilleen päästäkseen tar-
2085: vitsevat. Sellaisilla kunnan jäsenillä olisi nim. jotenkin
2086: helppo saada tielle tarpeellinen maa-ala, useinkin omilta
2087: tiluksiltaan, ynnä rakennuskustannukset kokoon, kun sitä
2088: vastoin heikorumille syrjäseutujen asukkaille usein kävisi
2089: kylläkin tukalaksi saada kokoon paikallistien rakentami-
2090: seen tarvittavia kustannuksia. V aliakunnan enemmistö
2091: on sen tähden katsonut paremmaksi jättää kunnille val-
2092: lan vapaaehtoisuuden tiellä itse ryhtyä piirissään olevaa
2093: paikallisteitten tarvetta tyydyttämään, mikäli se kunnan
2094: jäsenille edulliseksi katsotaan.
2095:        Yllämainitut perustavat säännökset on V aliakunta
2096: koonnut valmistaruansa lakiehdotuksen II lukuun (14 ja
2097: 15 §:iin). Kun maantiet ovat katsottavat olevan koko
2098: maan asukkaille hyödyksi, huolimatta siitä, asuvatko he
2099: maantien läheisyydessä vai eivätkö, jonka tähden kaikkien
2100:  siihen kykenevien henkilöitten ilman erotusta myöskin on
2101:  suoritettava valtiolle sitä tieveroa, minkä Valiokunta puo-
2102: lestaan on arvannut tarpeen vaatimaksi niin pian kuin
2103: maantiet siirtyvät kruunulle, on V aliakunnassa toiselta
2104: puolen katsottu oikeuden ja kohtuuden mukaiseksi, että
2105:  valtiovaroilla niissä paikkakunnissa, missä maanteitä puut-
2106:  tuu, niinkuin maan pohjoisimmassa osassa, saaristossa ja
2107:  muissa syrjäseuduissa, ja milloin asianhaarat muutenkin
2108:  ovat helliteltäviä, paikallisteitten aikaansaamista valtiova-
2109:  roilla avustetaan siten, että sellainen tie harkinnan mukaan
2110: joko kokonaan valtiovaroilla tehdään tai sen rakennus-
2111:  rasitusta valtioavulla helpotetaan, ja on Valiokunta otta-
2112:  nut tästä säännöksen 15 §:n loppuun.
2113:        Että se periaate, jolle V aliakunta on maantierasituk-
2114:  seen nähden asettunut, on aiheuttanut joukon muutoksia
2115:  armollisen lakiehdotuksen eri pykäliin, ei kaivanne seikka-
2116:  peräisempää perustelua. V aliakunnan on vain huomaut-
2117:  taminen, että armollisessa esityksessä olevan lakiehdotuk-
2118:                       V. M. -   Esit. N:o 1.              11
2119: 
2120: sen IV luku (38-46 §:t) maantien tekemisestä ja kun-
2121: nossapidosta johtuvain kustannusten suorittamisesta on
2122: voitu Valiokunnan ehdotuksesta laiksi teitten ja siltain
2123: tekemisestä ja kunnossapidosta kokonaan poistaa. Siten
2124: irroitetut säännökset on Valiokunta kuitenkin yhdistänyt
2125: erityiseksi tieverolain luonnokseksi, jonka sisällystä Valio-
2126: kunta saa jälempänä lähemmin kosketella.
2127: 
2128: 
2129: 
2130:        V aliakunnassa on ollut neuvottelun alaisena, eikö       1 §.
2131: täydellisyyden saavuttamiseksi nyt puheena olevaan tien-
2132: tekojärjestelmään olisi syytä määrätä, että myöskin ne tiet
2133: ja pääkadut kaupungeissa, jotka maanteitten jatkona joh-
2134: tavat maalta kaupungin kauppatorille, satamaan tai rauta-
2135: tieasemalle, ovat valtiovaroilla tehtävät ja kunnossapidet-
2136: tävät. Kun ei kuitenkaan ole ollut saatavissa riittäviä
2137: tietoja siitä, kuinka suuren osan kaupunkien tie- ja katu-
2138: verkosta mainitut pääkadut tekevät eikä kuinka suuria
2139: vuosimenoja ne arviolta vaativat, yhtä vähän kuin siitä-
2140: kään, minkä järjestelmän mukaan kruunun tientekovelvol-
2141: lisuus kaupungeissa olisi suoritettava, on Valiokunta ollut
2142: sitä mieltä, että tämän kysymyksen ratkaisu on jätettävä
2143: vastaisen selvityksen varaan, vaan että Eduskunnan olisi
2144: esillä olevan asian yhteydessa pyydettävähallituksen toimen-
2145: pidettä siihen, että tutkimus kaupunkien tie- ja katurasi-
2146: tuksesta tulee tehdyksi ja että Eduskunnalle annetaan
2147: siihen perustuva armolEnen esitys kaupungeissa olevain,
2148: yleistä kulkuyhteyttä välittäväin teitten ja katujen teke-
2149:  misestä ja kunnossapidosta yhtäläisten perustusten mukaan,·
2150:  kuin mitä maanteistä maalla säädetään.
2151:        Armollisessa esityksessä ovat tiet tarkoitukseensa
2152:  nähden ryhmitetyt kolmeen luokkaan, nimittäin: 1) maan-
2153:  teihin, 2) kyläteihin ja 3) polkuteihin. Suuremman yk-
2154:  sinkertaisuuden saavuttamiseksi lakiehdotuksen sanamuo-
2155:  dossa on Valiokunta kuitenkin ryhmittänyt erilaiset
2156:  tiet sen mukaan, kenen tehtävät ne ovat, ja on Valio-
2157:        12                   V. M. -   Esit. N:o 1.
2158: 
2159: 
2160:        kunta siten saanut ainoastaan kaksi ryhmää, joista toinen
2161:        käsittää valtiovaroilla kunnossapidettävät maantiet, talvi-
2162:        tiet ja polkutiet ja toinen kyläkuntain väliset ajo- ja polku-
2163:        tiet, jonka jälkimmäisen ryhmän Valiokunta on katsonut
2164:        paremmaksi nimittää ,paikallisteiksi", nämät tiet kun
2165:        välittävät kulkuyhteyttä, paitsi kylien välillä, myöskin
2166:        missä paikalliset olot yleensä sellaista tietä vaativat. Tä-
2167:        män mukaan on lakiehdotuksen 1 § uudestaan muodos-
2168:        tettu ja tästä uudesta ryhmityksestä johtuneet muutokset
2169:        muihin pykäliin tehty. Käyttämällä Valiokunnan ehdot-
2170:        tamaa nimitystä käy mahdolliseksi myöskin ilman että
2171:        nimitys asettuisi tekemään haittaa käsitteelle ottaa, milloin
2172:        se tarpeelliseksi katsottaisiin, nyt puheena olevaa laatua
2173:        olevat tiet kunnan yhteisesti rakennettaviksi ja kunnossa-
2174:        pidettäviksi.
2175: 2 §.          Nykyisistä tientekoa koskevista lainsäännöksistä
2176:         puuttuu tarkempia määräyksiä maanteitten nousuista.
2177:        Rakennuskaaren 25 luvun 1 §:ssä säädetään, että maan-
2178:         tie on tehtävä ,missä se tasaisin ja suorin tehdä voidaan".
2179:         Ainoastaan maanmittausohjesääntö toukokuun 15 p:ltä
2180:         1848 neuvoo tien suuntaa tutkivaa maanmittaria kiertä-
2181:         mään: jos mahdollista, sellaiset mäet, joissa tien nousu
2182:         tulisi olemaan enemmän kuin 10 prosenttia. Jotenkin
2183:         samallaisen säännöksen kuin Rakennuskaaressa sisältää
2184:         tästå asiasta armollisen lakiehdotuksen 2 §. Kun kuiten-
2185:         kin maantiet meillä useasti ovat sielläkin, missä se olisi
2186:         voitu verrattain pienellä kierroksella välttää, johdetut
2187:         korkeitten ja jyrkkien mäkien yli, joissa kuormain kulje-
2188:         tus ja tien kunnossapito on työlästä, on V aliakunnasta
2189:         näyttänyt tarpeelliselta ottaa 2 §:ään määräys tien salli-
2190:         tuista korkeimmista nousuista, mikäli erinomaiset luon-
2191:         nonesteet eivät vaadi siitä poikkeusta myöntämään. Ylim-
2192:         mäksi rajaksi on otettu se nousu, 7: 100, joka vuori-
2193:         maissa katsotaan olevan sallittava.
2194: 3 §.          Rakennuskaaren 25 luvun 1 §:n mukaan on kysy-
2195:         mys uuden maantien tekemisestä annettava kihlakunnan-
2196:         oikeuden , tutkittavaksi", mutta asian ratkaisu on kunin-
2197:                      V. M. -   Esit. N:o 1.             13
2198: 
2199: kaan käskynhaltijalle varattu. Armollinen esitys säilyttää
2200: edelleen mainitun vanhan menettelytavan, jonka tarkoi-
2201: tuksena oli valmistaa tientekovelvollisille mahdollisuuden
2202: käräjille kokoontuneina lausua uuden tien hankkeesta mieli-
2203: piteensä. Kun niitten. paikkakuntain asukkailla, joita
2204: tiehanke lähinnä koskee, nykyisissä muodoissa on verrat-
2205: tain paljon mukavampi saada mielipiteensä ihnaistuksi
2206: kunnallistoimen kautta, on Valiokunta lakiehdotuksestaan
2207: poistanut kihlakunnanoikeuden osallisuuden 'puheenalai-
2208: sissa asioissa, mutta sen sijaan määrännyt, että teknilli-
2209: nen selvitys hankkeesta ynnä siihen liittyvistä kustannuk-
2210: sista on tehtävä mahdollisella tarkkuudella. Tähän näh-
2211: den on Valiokunta 3 §:ään ottanut määräyksen, että kysy-
2212: myksissä uuden maantien tekemisestä tai valmiilla tiellä
2213: tehtävistä kalliimmista töistä on hankittava Tie- ja vesi-
2214: rakennusten ylihallituksen lausunto. Ja kun sekä raken-
2215: nus- että voimassapitokustannukset tulevat valtiovaroista
2216: suoritettaviksi, niin on tarpeen, että kuvernöörin pää-
2217: tös, jolla mainitunlainen, melkoisia kustannuksia kysyvä
2218: työ on määrätty tehtäväksi, on alistettava Senaatin Talous-
2219: osaston tutkittavaksi.
2220:       Mitä tulee kysymykseen maanteitten ja paikallisteit-    4 §.
2221: ten vähimmästä leveydestä, niin lienee alimmaksi rajaksi
2222: niitten leveyttä määrättäessä pantava se, että erilaisilla
2223: ajoneuvoilla tiellä kulkevat ilman erityisempää vaikeutta
2224: pääsevät toinen toisensa ohi. Muuten näitten teitten
2225: leveyden tulee riippua niitä käyttävän liikkeen suu-
2226:  ruudesta. V aliakunnan käsityksen mukaan eräät maan-
2227: tiet maassamme, varsinkin myöhempänä aikana rakenne-
2228:  tut, ovat tehdyt leveämmiksi kuin mitä niillä olevan liik-
2229:  keen suuruus olisi vaatinut. Että tämä on kysynyt ja
2230:  edelleen kysyy tarpeettoman suuria rakennus- ja kun-
2231: nossapitokustannuksia, on selvää. Kun neljän metrin vähin
2232: tienleveys hyvin riittää kahden ajoneuvon pääsemiseen toi-
2233: nen toisensa ohi, niin on V aliakunnasta näyttänyt tarkoi-
2234:  tuksenmukaiselta laissa määrätä siinä suhteessa yhteinen
2235:  alin raja sekä paikallis- että maantielle, erittäinkin kun
2236:          14                   V. M. -   Esit. N:o 1.
2237: 
2238: 
2239:          niin tehden käy mahdolliseksi asianhaarain mukaan maa-
2240:          rätä paikallistie yleiseksi · maantieksi otettavaksi ilman
2241:          että samalla on määrättävä sellainen tie levitettäväksi.
2242:          V aliakunta on tämän mukaisesti muuttanut lakiehdotuk-
2243:          sen 4 §:n sisällystä.
2244: 16-18 §.       Lakiehdotuksensa 16-18 §:iin on Valiokunta koon-
2245:          nut säännökset siitä menettelystä, joka maanteitten kun-
2246:          nossapitoa urakalle annettaessa on noudatettava. Siihen
2247:          nähden, että maataviljelevän väestön kiireisin työaika on
2248:          heinä-syyskuulla, ja kun muutenkin on tarpeellista tien-
2249:          tekorasituksen vuotuisten kulunkiarvioitten hyvissä ajoissa
2250:          valmistamista varten asettaa urakkahuutokaupat kevät-
2251:          kesälle, on Valiokunta 16 §:ssä määrännyt ne kesäkuulla
2252:          pidettäviksi. - 18 §:ssä on V aliakunta oikeuttanut myös-
2253:          kin osuuskunnat tekemään urakkatarjouksia. - Koska
2254:          usealla nykyään on tarjottavana sitoumustensa täyttämi-
2255:          sestä muutakin vakuutta kuin takausta, on 18 §:n sisällys
2256:          siten laajennettu, että sellainen käy urakaitsijalle mahdol-
2257:          liseksi.
2258:   21 §.        Kruununnimismiesten olisi, niinkuin tähänkin asti,
2259:          virkansa puolesta valvottava maanteitten kunnossapitoa
2260:          ja toimitettava keväällä ja syksyllä tiekatselmukset. Kun
2261:          tiehallitukselle kuitenkin on tärkeätä säännöllisesti saada
2262:          nähdä, mitä puutteita sen valvonnan alaisissa maanteissä
2263:          tai niihin kuuluvissa laitoksissa saattaa olla, sekä kuinka
2264:          kelvollisesti asianomaiset urakoitsijat tehtävänsä toimitta-
2265:          vat, on V aliakunta 21 §:ään ottanut määräyksen, että
2266:          mainitut katselmukset ovat kruununnimismiehen ynnä
2267:          kahden tiehallituksen jäsenen toimitettavat.
2268:                Kun kruununnimismies Ulosottolain mukaan ei si-
2269:          nänsä ole ulosottomies eivätkä mitkään pakottavat syyt
2270:          vaadi 21 §:ssä mainittuja kustannuksia Ulosottolaissa sää-
2271:          detystä järjestyksestä poikkeavana tavalla perimään, on
2272:          Valiokunta muodostanut puheena olevan pykälän tätä
2273:          koskevan määräyksen siten, että tavallista ulosottomenet-
2274:          telyä tulee sanottuihin korjauskustannuksiin nähden nouda-
2275:          tettavaksi.
2276:                       V. M. -- Esit. N:o 1.                 15
2277: 
2278:       Valiokunnasta on näyttänyt oikeuden mukaiselta ja       23 §.
2279: käytölliseltä, että sen, joka maantien alitse tahtos johtaa
2280: vettä pois tiluksiltaan, tulee rakentaa poikki maantien teke-
2281: mänsä laskuojan yli kelvollisen sillan tai rummun, vaan
2282: että sen kunnossapito sitten joutuu valtiovaroilla kustan-
2283: nettavaksi. Tämän mukaan on lakiehdotuksen 23 §
2284: korjattu.
2285:       Lakiehdotuksen IV luku sisältää säännökset tiehalli- 34-36 §.
2286: tuksista, jotka maalaiskunnat saisivat asettaa kunnallisiin
2287: luottamustoimiin kelpaavista henkilöistä (34 §). Näitten
2288: tiehallitusten tehtäväksi tulisi muun muassa vuosittain
2289: valmistaa kulunkiarvio kunnan piirissä olevain maantiet-
2290: ten kunnossapidosta seuraavan vuoden aikana.
2291: 
2292: 
2293: 
2294: 
2295:       Edellä mainitun komitean hankkimain tietojen mu-
2296: kaan oli Suomessa vuonna 1898 yhteensä 14,746 kilomet-
2297: ria kyläteitä, joitten kunnassapito on arvioitu vuonna 1894
2298: vastanneen 650,947 markan 60 pennin kustannusta. Ko-
2299: mitean valmistamista tilastollisista yleiskatsauksista näkyy,
2300: että kyläteitä eräissä paikoin maata on kylläkin runsaasti,
2301: esim. Porvoon maaseurakunnassa 126, Urjalassa 128, Säk-
2302: kijärvellä 264, Kerimäellä ynnä Enonkoskella 207, Ilomant-
2303: sissa 221, Kauhajoella 194 ja Alatorniossa 64 kilometriä.
2304: Nämät kulkuneuvot, jotka varmaankin tulevaisuudessa yhä
2305: kehittyvät paljonteen ja laatuun nähden, ovat saaneet syn-
2306: tyä ja kehittyä puutteellisten lainsäännösten turvissa.
2307: Rakennuskaaren 25 luku määrää ainoastaan, että tie kä-
2308: räjäpaikkaan, kirkolle ja myllylle, samoin muu ajotie on
2309: oleva 6 kyynärää leveä, sekä että kaikki, joilla maalla on
2310: tila taikka sen viljelys, ovat velvolliset tietä tekemään.
2311: Jonkun verran kehittyneemmät ovat kyläteitä koskevat
2312: säännökset asetuksessa 15 p:ltä tammikuuta 1883 teitten
2313: ja siltain tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla. Sen
2314: 5 § velvoittaa kaikki ne tilain sekä verolle pantuin torp-
2315: pain ja ulkopalstain haltijat, jotka sitä tietä käyttävät, niin
2316:           16                    V. M. -   Esit. N:o 1.
2317: 
2318:             myös tehdaslaitokset ja kruunun puistojensa edestä ole-
2319:             maan kylätien tekemisessä ja kunnossapidossa osallisena
2320:             kunkin tiemanttaalin mukaan, mutta myös , tarpeen mukai-
2321:             sesti katsoen siihen eri hyötyynkin, jota itsekullekin tiestä
2322:             tulee", ja on tehdaslaitosten suoritettava velvollisuutensa
2323:             rahassa ylöskannettavaksi ja käytettäväksi ,sillä tavoin
2324:             kuin tien osakkaat keskenään sopivat". Millä tavoin
2325:             suostumuksia kylätien rakentamisesta, tiejaosta, y. m. on
2326:             aikaan saatava, ja millä tavoin niitä, jotka olisivat vel-
2327:             volliset kylätien osakkaiksi rupeamaan, vaan jotka sen
2328:             laiminlyövät tai siinä niskoittelevat, on saatava siihen vel-
2329:             voitetuksi, siitä puuttuu selviä säännöksiä. Tämän puut-
2330:             teen takia onkin kyläteittenJakentajia kohdannut joukko
2331:             vaikeuksia, joita ei aina ole }{yetty voittamaan.
2332:                   Armollisessa esityksessä oleva lakiehdotus sisältää,
2333:             VI luvussa, joukon määräyksiä, jotka olisivat omansa jos-
2334:             sakin määrin selventämään niitä oikeusperusteita, joihin
2335:             kylätiet nojautuvat. Mutta kun Valiokunta on, asettuen
2336:             armollisesta esityksestä eroavalle periaatteelliselle kannalle,
2337:             uudestaan muodostanut maanteitä koskevat perustavat '
2338:             säännökset, ovat nyt kysymyksessä olevat, kylä- eli pai-
2339:             kallisteitä koskevat määräykset joutuneet niistä irrallisiksi.
2340:             Tämän tähden ja kun sitä paitsi armollisen lakiehdotuk-
2341:             sen VI luku ei V aliakunnan käsityksen mukaan riittävän
2342:             tyhjentävästi käsittele paikallisteitä koskevaa oikeusalaa,
2343:             on Valiakunta katsonut tarpeelliseksi laatia uudestaan
2344:             koko sanotun luvun, joka Valiokunnan lakiehdotuksessa
2345:             on tullut V luvuksi (37-50 §).
2346: 37 ja 38 §.       37 ja 38 § sisältävät ne määräykset, joita noudattaen
2347:             paikallistien perustajat voivat aikaan saada pätevän sopi-
2348:             muksen tai päätöksen, sekä millä tavoin kunnan on pää-
2349:             tettävä sellaisen tien rakentamisesta ja kunnossapidosta.
2350:             Häiriöitten estämiseksi niitten puolelta, joille paikallistien
2351:             aikaan saaminen ehkä ei ole mieleinen, on 37 §:ssä sää-
2352:             detty, että kuvernöörin on määrättävä tien osakasten pe-
2353:             rustavalle kokoukselle puheenjohtaja, että sellaisessa ko-
2354:             kouksessa on äänestettävä pääluvun mukaan ja että kah-
2355:                      V. M. -   Esit. N:o 1.              17
2356: 
2357: den kolmanneksen äänten enemmistöllä siellä tehty paa-
2358: tös tien rakentamisesta on osakasten sopimukseksi kat-
2359: sottava.
2360:        Samoin kuin maanteistä on säädettynä, tulisivat 39 39 ja 40 §.
2361: §:n mukaan paikallistietkin urakalla kunnossapidettäviksi.
2362: Urakkatarjoukset olisivat tienosakasten asettaman tiehalli-
2363: tuksen hyväksyttävät. 40 §:ssä on kuitenkin tienosakkaille
2364: varattu oikeus luonnossa pitää paikallistiet kunnossa, ja
2365: tulisivat tätä kunnossapitoa toimittamaan ainoastaan ne
2366: tienosakkaat, joilla on katsottu olevan pysyväinen olonsa
2367: paikallistien piirissä. V aliakunnassa on kyllä ollut keskus-
2368: telun alaisena, eikö teollisuuslaitosten ja kauppiasten, jotka
2369: tavallisesti enemmän kuin muut tienosakkaat tietä ajoi-
2370: hinsa käyttävät, pitäisi myöskin luonnossa ottaa osaa pai-
2371: kallistien kunnossapitoon. Kun kokemus kuitenkin on
2372: osottanut, että teollisuuslaitoksia, esim. sahoja, tiilitehtaita
2373:  y. m., tuon-tuostakin perustellaan vain tilapäistä tarvetta
2374:  varten ja että maakauppiaat useinkin lakkauttavat liik-
2375:  keensä, on V aliakunnasta näyttänyt käytölliseltä pysyttää
2376:  nämät tienosakkaat vuosimaksuja tierahastoon rahana suo-
2377:  rittavain ryhmässä.
2378:        Jotta saataisiin selvästi määrätyksi, millä tavoin ne,    44 §.
2379:  jotka sen perästä, kuin paikallistie jo on valmistunut,
2380:  rupeavat sitä säännöllisesti ajoihinsa käyttämään tai siihen
2381:  yhdistävät tiensä, ovat saatattavat tien osakkaiksi rupea-
2382:  maan, on Valiokunta 44 §:ään koonnut näitä seikkoja kos-
2383:  kevat määräykset sekä lisännyt lakiehdotuksen 51 §:ään
2384:  rangaistusmääräyksen näitten säännösten rikkomisesta.
2385: 
2386:      Tien ja siihen kuuluvain laitosten kunnossapidon          51 §.
2387: laiminlyöjä on katsottava saavan virheestään riittävän ojen-
2388: nuksen sen kautta, että hänen tekemättänsä jäänyt tai
2389: huonosti tekemänsä työ (21, 33 ja 50 §:äin mukaan) teete-
2390: tään muilla ja kustannus häneltä ulosotetaan. V aliakun-
2391: nan enemmistö on sen tähden armollisen esityksen 59 §:stä
2392: (Valiokunnan ehdotuksen 51 §:stä) poistanut 1 ja 2 mo-
2393: mentin rangaistusmääräyksineen.
2394:                                                      2
2395:               18                    V. M. -   Esit. N:o 1.
2396: 
2397: 
2398: 56 ja 57 §.          Valiokunta on lakiehdotuksensa 56 ja 57 §:iin otta-
2399:                nut määräykset siitä, minkä perusteitten mukaan se omai-
2400:                suus, jota maantiet niihin kuuluvine laitoksine edustavat,
2401:                on nykyisten tientekolahkojen huostasta pois luovutettava.
2402:               Että sen tulee tapahtua ilmaiseksi, näyttää selvältä, eikä
2403:               voine mitään riitaisuuksia luovutuksessa syntyä muista
2404:               kuiu niistä vanhoja maanteitä varten käytetyistä tienteko-
2405:               aineitten ottopaikoista, joitten kuuluvaisuudesta maantie-
2406:               hen ei ole saatavana muuta selvitystä, kuin että ne van-
2407:               huudesta ovat maantien tarpeeseen käytetyt. V aliakunta
2408:               on katsonut, että sellaiset riidat ovat mutkattomimmalla
2409:               tavalla uskottuin miesten kautta ratkaistavat, ja on Valio-
2410:               kunta siitä 56 §:ään pannut määräyksen.
2411:                      Koska tarpeellisia valmistavia toimia varten on mää-
2412:               rättävä melkoisen pitkä väliaika puheena olevan lain julis-
2413:               tamisen ja voimaanastumisen välillä, minkä väliajan ku-
2414:               luessa maantiet edelleen tulevat kunnossapidettäviksi ny-
2415:               kyisen järjestelmän mukaan, on mahdollista, että eräät
2416:               ajattelemattomat tientekovelvolliset pyrkivät tieosansa kun-
2417:               nossapitoa laiminlyömään, minkä johdosta kruunun menot
2418:               tierasitusta varten uuden lain alku vuosina tulisivat nouse-
2419:               maan säännöllistä kalliimmiksi. V aliakunta on tältä va-
2420:               ralta 56 §:ään pannut määräyksen, että maantiet ynnä nii-
2421:               hin kuuluvat laitokset ovat kruunulle ,hyvässä kunnossa"
2422:               siirrettävät. Kun lienee tarpeen, ennenkuin maantiet kruu-
2423:               nun huostaan otetaan, valtion puolesta hankkia luettelot
2424:               siitä, mitä maanteihin kuuluu, sopinee samalla kuin pu-
2425:               heena oleva luettelemus toimitetaan myöskin toimittaa
2426:               vastaauottokatselmus, jossa puutteista hankitaan tieto, jotta
2427:               tientekolahkot korjaisivat nämät puutteet. Tätä varten
2428:               ei Valiokunta kuitenkaan ole katsonut tarpeelliseksi ottaa
2429:               lakiin erityistä määräystä. Se voidaan ilman sitäkin halli-
2430:               tuksen toimesta saada tehdyksi.
2431:                      Eri mieltä on Valiokunnassa oltu siitä, millä tavoin
2432:               on meneteltävä tientekolahkojen tie- ja siltatöitä varten
2433:               ottamain lainojen sekä näitten lahkojen hallussa olevain
2434:               tie- ja siltarahastojen kanssa silloin kuin tientekolahkot lak-
2435:                      V. M. -   Esit. N:o 1.              19
2436: 
2437: kaavat. Kuinka suuret mainitut velat nykyään ovat, siitä
2438: ei Valiokunnalle ole ollut mahdollisuutta käytettävänään
2439: olevan ajan täpäryyden takia saada tarkempia tietoja. Suo-
2440: men Valtiokonttorin ilmoituksen mukaan oli kruunulla kym-
2441: meneltä tientekolahkolta (kunnalta) tänä vuonna saatavana
2442: tie- ja siltalainoja 189,687 markkaa 4 p:iä. Ne pitemmän-
2443: aikaiset lainat, joita tientekolahkot ovat muualta hankki-
2444: neet, tuskin noussevat sanottuun määrään. Kun Valiokun-
2445: nan vähemmistö on katsonut, että nämät velat ovat jätet-
2446: tävät nykyisten tientekovelvollisten vastattaviksi, on enem-
2447: mistö sitä vastoin ollut sitä mieltä, että ne, siinä määrin
2448: kuin niitä maanteitten luovutuksen aikana lainaehtojen
2449: mukaan on maksamatta, ovat kruunun vastattaviksi siir-
2450: rettävät. Nykyiset tientekovelvolliset tulisivat nim. muu-
2451: ten suorittamaan sekä korot ja kuoletukset näistä veloista
2452: että tieveron, minkä johdosta ne tulisivat, niin kauvan
2453: kuin velkaa kestää, muita raskaammin maksamaan ulos-
2454: tekoja maantietarpeita varten, huolimatta siitä että lainat
2455: on käytetty yleiseen tarpeeseen. Tämän mielipiteen mu-
2456: kaan on 56 §:n toinen momentti laadittu.
2457:        Virallisen tilaston mukaan oli maalaiskunnilla (tien-
2458: tekolahkoilla) vuonna 1904 tie- ja siltarakennus-, istutus-
2459: y. m. sellaisia rahastoja yhteensä 287,061 markkaa. Va-
2460: liokunnasta on näyttänyt kohtuulliselta, että tie- ja silta-
2461: rakennusrahastot, mikäli ne ovat tielahkojen (kuntain)
2462: hallussa, määrätään kunnille siirrettäviksi kuntain tieme-
2463: noja varten. Sitä vastoin olisivat eräät lääninhallitusten
2464: hoidettavina olevat siltarahastot maaseudulla olevia siltoja
2465: varten kruunulle siirrettävät. Sellaisia rahastoja oli, Suo-
2466: men Valtiokonttorista saatujen tietojen mukaan, lopussa
2467:  vuotta 1905 Viipurin lääninhallituksessa Papulan sillan
2468:  Viipurin pitäjässä rahasto 67,519 markkaa 79 penniä, Ky-
2469:  min siltarahasto 29,661 mk. 72 p:iä sekä Vuoksen virran
2470:  poikki Jääskessä johtavan rautasillan kunnossapitoa var-
2471:  ten kerätty rahasto 42,453 mk. 44 p:iä, niin myös Oulun
2472:  länninhallituksessa Piippolan pitäjässä olevan Vuornan sil-
2473:  lan rakennusrahasto 58,454 mk 21 p:iä.
2474:            20                    V. M. -   Esit. N:o 1.
2475: 
2476:                    Kun eräät siltarahastot ovat syntyneet väestöitä ver-
2477:              rattain laajalla alueella säännöllisesti kannetuista vuosimak-
2478:              suista, jotka siten ovat saaneet tieveron luonteen, niin ja
2479:              koska yleinen tievero tientekorasituksen siirryttyä kruu-
2480:              nun vastattavaksi on odotettavissa, on V aliakunnasta näyt-
2481:              tänyt tarpeelliselta, että puheena olevat maksut määrätään
2482:              tielain voimaan astuessa lakkautettaviksi. Mainitunlaisia
2483:              tiemaksuja kannetaan esimerkiksi Hämeen läänin kai-
2484:             kista maalaiskunnista Hämeenlinnan kaupungin niin -kut-
2485:              sutun pitkänsillan kunnossapitoa varten, ja oli noista mak-
2486:              suista kertynyt säästö 1905 vuoden päättyessä 220,985 mk.
2487:              68 p:iä. Kohtuus vaatii, että sellaiset erityiset rasitukset
2488:             poistetaan.                 ·
2489: 54 ja 55 §.        Koska puheena olevan lain aiheuttamat valmistavat
2490:             toimet tuskin ehditään saada loppuun suoritetuiksi aikai-
2491:             semmin kuin vuoden 1910 aikana, on Valiokunnasta näyt-
2492:             tänyt sopivalta, että aika lain voimaan astumiselle mää-
2493:             rätään vuoden 1911 alkuun. Tämän mukaan on V aliakunta
2494:             täydentänyt 55 §:ää; ja kun lain noudattamista varten näyt-
2495:             tää tarvittavan eräitä tarkempia määräyksiä, niinkuin ar-
2496:             molliseen esitykseen liitetystä asetusehdotuksestakin nä-
2497:             kyy, on V aliakunta 54 §:ään ottanut säännöksen, jonka
2498:             nojalla sellaiset määräykset voidaan hallinnollista tietä
2499:             antaa.
2500:                    Lopuksi on V aliakunnassa lausuttu se arvelu, että
2501:             tientekorasituksen poistaminen maan hallinnasta sisältäisi
2502:             muutoksen voimassa oleviin perustuslakeihin, ja on Valio-
2503:             kunnassa sen tähden ehdotettu, että asiasta olisi pyydet-
2504:             tävä Perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Kun Valiokun-
2505:             nan enemmistö ei kuitenkaan ole voinut puheena olevassa
2506:             toimenpiteessä nähdä mitään perustuslakien vastaista, on
2507:             sanottu ehdotus saanut rauveta.
2508:                    Edellä sanotun perustuksella V aliakunta kunnioittaen
2509:             ehdottaa,_
2510: 
2511:                            että Ednskunta puolestaan hyväksyisi näin
2512:                       kuuluvan lain:
2513:                        V. M. -    Esit. N:o 1.                21
2514: 
2515: 
2516: 
2517: 
2518:                              Laki
2519:     teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
2520: 
2521:                             1 Luku.
2522: 
2523:   Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tai muuttamisesta.
2524: 
2525:                                  1 §.
2526: 
2527:       Tässä laissa tarkoitettuja teitä maalla ovat asianmu-
2528:  kaisessa järjestyksessä kunnossa pidettäviksi määrätyt
2529: maantiet ja paikallistiet (poist.). Mainittuihin teihin lue-
2530: taan myöskin kulkuyhteydelle tarpeelliset sillat, lossit,
2531: tienrummut ja kaiteet ynnä muut laitokset.
2532:       Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
2533:  miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, ,joka välittää
2534: yleistä· kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain tai
2535: sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan ylei-
2536: sen hyödyn ja tarpeen vaatima.
2537:       Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polkutietä,
2538: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kes-
2539: ken taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
2540: 
2541: 
2542:                                  2 §.
2543: 
2544:     Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen
2545: ja mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivim-
2546: min tehdä. Älköön tien nousu olko swtrempi kuin seitse-
2547: 22                    V. M. -   Esit. N:o 1.
2548: 
2549: män sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suu-
2550: rempaa nousna sallittavaksi.
2551: 
2552:                       3 §. (3 ja 19 §.)
2553: 
2554:       Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä,
2555: on siitä, jollei Kuvernööri itse ole kysymystä vireille pan-
2556: nut, annettava hakemus Kuvernööriin, jonka tulee hake-
2557: mnksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; antakoon
2558: myös määräyksen piiriinsinöörille, maanmittarille tai muulle
2559: teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan, paaluttamaan
2560: ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdotettua tietä
2561: varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laatimaan pii-
2562: rustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä, niin myös
2563: ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa varten tar-
2564: peelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenottopaikat. Ku-
2565: vernöörin on sen jrilkeen hankittava asiasta Tie- ja vesiraken-
2566: nusten ylihallituksen lausunto. sekä annettava päätös, jossa
2567: on myöskin må'ärättävä asian aiheuttamain kustannusten
2568: maksamisesta. Jos Kuvernööri on määrännyt maantien teh-
2569: täväksi, on päätös ynnä asiasta kertyneet asiakirjat Senaa-
2570: tin Talousosaston tutkittavaksi alistettava.
2571:        Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
2572: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
2573: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
2574: laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällysraken-
2575: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
2576: tämistä, uuden sillan tahi lossin tai lautan rakentamista
2577:  taikka vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista,
2578:  sekä maantien lakkauttamista.
2579: 
2580: 
2581:                                 4 §.
2582: 
2583:        Maantien tulee siinä tapahtuvan liikkeen laadun mu-
2584: kaan olla vähintään 4 metriä leveän. Talvi- ja polkutie on
2585: t13htävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
2586:                      V. M. -    Esit. N:o 1.              23
2587: 
2588:       Jos jo tehdyllä maantiellä (poist.) on muu kuin nyt
2589: määrätty vähin leveys, antakoon Kuvernööri, missä asian-
2590: haarat sallivat, sen jäädä sillensä.
2591:       Samoin on Kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuu-
2592: lustettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajo-
2593: radaksi tehtävä (poist.).
2594: 
2595:                                5 §.
2596:       Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys,
2597: kuin tiellä oleva liikenne vaatii (poist.). Missä tien kat-
2598: kaisee sellainen vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan
2599: rakennettava, on kulkuyhteyttä lossilla tai lattialla siinä
2600: ylläpidettävä.
2601:       Maantiesillan, (poist.) lossin Ja lautan suuruuden sekä
2602: muuten niitten laadun mää1·ää Ktwernööri. hankittuaan
2603: asiasta Tie- _ja vesimkennusten ylihallituksen lausmmon; ,ia
2604: on Kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa Se~watin Talous-
2605: osaston tutkitt(tvaksi alistettava.
2606: 
2607:                                6 §.
2608:        Molemmin puolin maantietä (poist.) on tehtävä riit-
2609: tävän leveät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jol-
2610: lei tiehallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
2611: 
2612:                                7 §.
2613:       Puut ja pensaat, joita ei ole kaunistukseksi istutettu
2614: tai säilytetty taikka erityiseen hoitoon otettu, ovat kum-
2615: maltakin puolen maantietä (poist.) hakattavat pois l,s met-
2616: rin leveydeltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3
2617: metrin leveydeltä tien syrjästä (poist.).
2618: 
2619:                                8 §.
2620: 
2621:      Aitaa ei saa maantien (poist.) viereen panna lähem-
2622: mäksi kuin b,s metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi,
2623: missä ojaa ei ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön
2624: 24                    V. M. -    Esit. N:o 1.
2625: 
2626: sellaisen tien varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähem-
2627: mäksi kuin 3 metrin päähän tien syrjästä.
2628:        Portista maantiellä olkoon voimassa, mitä siitä on
2629: erittäin säädetty.
2630: 
2631:                                 9 §.
2632: 
2633:       Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa
2634: tai hautaa, että siitä on vaaraa tielle tahi tienkulkijalle.
2635: 
2636:                                 10 §.
2637:        Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka
2638: tienkulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita
2639: laitettava.
2640: 
2641:                      11 §. (11 ja 58 §.)
2642: 
2643:        :Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia,
2644: on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri mer-
2645: kittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlakuntien ja
2646: kuntien välillä ovat maantien viereen asetettavat ja tarpeelli-
2647: sella kirjoituksella varustettavat. Kun maantie jakaantuu
2648: kahdelle tahi useammalle haaralle, asetettakoon tienviitta,
2649: osottava mihin tie viepi. Missä paikallistie tai polkutie
2650: lähtee maantiestä, pantakoon siihenkin tienviitta, jos tiehal-
2651: litus sen tarpeelliseksi katsoo. Samoin pitää jokaisen kyy-
2652: tilaitoksen viereen pantaman pylväs, jossa on kyytilaitok-
2653: sen n1m1.
2654:        Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
2655: tavalla merkittävä.
2656: 
2657:                                 12 §.
2658: 
2659:      Jos ei sopimusta maanomistaJan kanssa aikaan saada
2660: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä
2661: varten, on alue pakkolunastettava.
2662:      (Poist.)
2663:                       V. M. -    Esit. N:o 1.               25
2664: 
2665:       Sama olkoon laki (poist.) sellaisesta kummallakin puo-
2666: len maantietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuk-
2667: sesta, kuin 7 §:ssä tarkoitetaan.
2668: 
2669:                                 13 §.
2670: 
2671:       Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maan-
2672: omistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven
2673: ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava,
2674: ja nmtdatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakko-
2675: lunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida maan-
2676: omistajan kanssa sopia.
2677:       Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toisen
2678: yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnanoikeus,
2679: jolleivät asianomaiset voij siitä sopia, onko se myönnet-
2680: tävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauksen,
2681: joka (poist.) kohtuullisesti on mainitun oikeuden nautti-
2682: misesta suoritettava.
2683: 
2684: 
2685: 
2686:                            II Luku.
2687:          Teitten teko- ja kunnossapitovelvollisista.
2688:                                 14 §.
2689:       Maanteitten tekeminen Ja kunnossapito on valtiovaroilla
2690: suoritettava.
2691:       Paitsi niitä maanteitä tai niitten osia, jotka liikkeen
2692: suuruuden tähden tai muista syistii ehkä harkita,an soveliaiksi
2693: määrätcl kruumm välittömään hoitoon otettaviksi, on huolen-
2694: pito maanteitten kunnossapidosta oleva maalaiskuntain toi-
2695: mena niinkuin tässli laissa säädetään.
2696:       Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kahden
2697: maalaiskunnan välillä, tulee Kuvernöörin määrätä, kum-
2698: manko knnnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta, lossi tai
2699: lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais- ja kau-
2700: 26                      V. M. -     Esit. N:o 1.
2701: 
2702: punkikunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä, onko
2703: nyt sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan tahi
2704: molempain kustannettava, ja on Kuvernöörin päätös tällai-
2705: sessa asiassa Senaatin Talousosaston tutkittavaksi alistettava.
2706: 
2707:                                   15 §.
2708:        Paikallistiet ovat, niink11i11 37-50 §:ssä tarkemmin
2709: säädetään, niitten tehtävid Ja kwmossapidettävid, _jotka sel-
2710: laista tietä tm·vitsevat tai siitä hyötyviit.
2711:        Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan tehdäk-
2712: seen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
2713:        Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
2714: tivat, on paikallisteitä valtiovaroilla, harkinnan mukaan, teh-
2715: tävä tai niitten aikaansaami,ta valtion apw·ahalla avustettava.
2716: 
2717: 
2718: 
2719:                               111 Luku.
2720: 
2721:  Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä talvis-
2722:    aikaan sekä yleiselle kulkuyhteydelle tarpeellisista
2723:                         talviteistä.
2724:                       16 §.       (18 ja 20 §.)
2725:       :Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen, pyl-
2726: väitten ja kaiteitten kunnossapito sekä lossienja lauttain kun-
2727: nossapito ja hoito on, mikäli ei knmnu välittömästi tätä tehtä-
2728: vää sum·ita, tiehallituksen toimesta tarjottava urakalle t•iih intään
2729: kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan; ja tulee tien sitä
2730: varten olla jaettuna osiin, joitten pituuden tiehallitus
2731: määrää.
2732:        Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun ku-
2733: luessa sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja
2734: on huutokaupasta vähintään 14 päivää ennen annettava
2735: kuulutus kunnanhuoneessa julkipantavaksi ja kirkossa
2736: luettavaksi.
2737:                       V. M. -    Esit. N:o 1.                27
2738: 
2739:        Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
2740: käksi ajaksi maanteitten aukipitäminen ja erityisten talvi-
2741: teitten viitoUtaminen ja aukipitäminen talvisaikana.
2742:        Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie
2743: valmistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa
2744: sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini-
2745: tussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien
2746: kunnossapito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun
2747: työn suorittaminen myöskin urakalle annettava.
2748: 
2749: 
2750:                                 17 §.
2751:        OhJeeksi edellisessä §:ssä mainittttja urakkatarjouksia
2752: varten tulee tiehallituksen hyvissä ajoissa ennen lmutokaup-
2753: paa arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain kaiteitten,
2754: siltojen, lossien, lauttojen ynnä muitten laitosten vuo-
2755: tniset knnnossapitokustannukset; ja asetetaan sellaisen ar-
2756: vioimisen perustukseksi päivätöitten, puutavaran ja muit-
2757: ten rakennusaineitten paikkakunnalla käypä hinta.
2758: 
2759:                          18 §. (21 §).
2760:         Huutokaupassa, joka 16 §:ssä mainitaan, saakoon
2761: tarjouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta.
2762: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän valeuuden tehtä-
2763: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
2764:         Sittenkun jotakin määrättyä tieosaa koskevat tar-
2765: joukset on tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen
2766: päättymistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi, ,ia
2767: lähettiiköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvine asia-
2768: 1-cirjoine ynnä oman lausuntonsa Kuvernöörille, joka asian
2769: ,·atkaisee yhdessä muitten liiänissä toimitetuista samallaisista
2770: httutokaupoista kertyneitten asiain kanssa.
2771:         Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme
2772: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät, on alin,
2773: asianmukaisesti tehty, hyväksyttävä, paitsi milloin urakoit-
2774: sijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita antavart
2775: 28                   V. M. -   Esit. N:o 1.
2776: 
2777: riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä, taikka tarjous
2778: havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin kohtuullista
2779: ja kruunun edun mukaista on.
2780:       Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
2781: tarjousta tehty, on Kuvernöörin harkinnan mukaan joko
2782: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla ta-
2783: valla kunnossapidettävä.
2784:                   (Poist.)
2785: 
2786:                        19 §. (22 §.)
2787: 
2788:       Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
2789: tävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet
2790: otettavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakkamies
2791: ole itse sellaisia aineita mnualta hankkinut.
2792: 
2793: 
2794:                        20 §. (23 §.)
2795: 
2796:       Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö sel-
2797: laisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa teh-
2798: dään tai heiniä tai eloa korjataan, (poist.) paitsi kun veden
2799: uurtamisen tahi muun satunnaisen vahingon takia tien kun-
2800: toonpaneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
2801: 
2802: 
2803:                        21 §. (24 §.)
2804:        Jos maantie on katselmuksessa, jonka kruunnnnimis-
2805: mies ynnä kaksi tiehallituksen jäsentä keväällii ja syksyllä
2806: toimittaa, havaittu olevan epäkunnossa, velvoitettakoon ura-
2807: koitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat. (poist.) Jollei
2808: vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti kor-
2809: jattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustannukset
2810: ulosotettavat urakolts~jalta. Jos kustannuksia ei voida ura-
2811: koitsijalta saada, ovat ne hänen takausmiehiltään ulos-
2812: haettavat tai muusta urakoitsijan panemasta vakuudesta otet-
2813: tavat.
2814:                       V. M. -   Esit. N:o 1.              29
2815: 
2816:                         22 §. (25 §.)
2817: 
2818:       Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
2819: jos muu tapaturma tai väkivallantekijät sen hävittävät, on
2820: tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä varasiltaa,
2821: lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään rakentaa.
2822: 
2823:                         23 §. (26 §.)
2824:      Jos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse,
2825: tulee hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä
2826: oja on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tai rumpu,
2827: joka maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä. (poist.)
2828: 
2829: 
2830:                         24 § (27 §.)
2831:       Maantielle älköön pantako muita ainevarastoja kuin
2832: sellaisia, joita tien kunnossapitoon välttämättömästi tarvi-
2833: taan; älköönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen
2834: takia haittaa kärsii.
2835: 
2836:                        (28 § poist.)
2837: 
2838:                        25 §. (29 §.)
2839:       Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
2840: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen teh-
2841: dään sellainen silta tai rumpt~ kuin 23 §:ssä mainitaan,
2842: saakoon urakoits~ja, jonka tienkunnossapito täten vaikeute-
2843: taan, siitä kohtuullisen korvauksen.
2844:       Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai
2845: muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saattanut
2846: sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta,
2847: jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi urakoitsijan
2848: suoritettavaksi panna.
2849: 30                         V. M. -   Esit. N:o 1.
2850: 
2851:                         26 §. (30 §.)
2852: 
2853:       Jos urakoitsija ja Kuvernööri eivät voi sopia 25 §:ssä
2854: mainitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun mie-
2855: hen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari, Kuver-
2856: nöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus toisen ja
2857: urakoitsija kolmannen.
2858:       Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
2859: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehotuksen siihen
2860: saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu mies
2861: valvomaan niskoittelevan oikeutta.
2862:       Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta
2863: haettako.
2864:       Uskotut miehet saavat toimituksesta kohtuullisen
2865: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä
2866: kenen maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön,
2867: saattakoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen ratkais-
2868: tavaksi.
2869: 
2870: 
2871:                          27 §. (31 §.)
2872: 
2873:       Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
2874: reellä ja luomisella.
2875:       Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa Kuver-
2876: nööri (poist.) tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mu-
2877: kaan sovitettuja määräyksiä.
2878:       Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuh-
2879: teet muuten antavat siihen aihetta, saattaa Kuvernööri
2880: määrätä, että lumireen vetoa maantiellä ei tarvitse toi-
2881: mittaa.
2882: 
2883: 
2884:                         28 §. (32 §.)
2885: 
2886:       Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
2887: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla voi-
2888: daan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruununni-
2889:                       V. M. - Esit. N:o 1.                 31
2890: 
2891: ruismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu, jos
2892: se mukavasti ja maan omistajalle haittaa tuottamatta käy
2893: päinsä, tai jos maan omistaja siihen muuten suostutt. Sel-
2894: laista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen osottaa
2895: sopivin suunta, ja (poist.) sanottua tietä on sitten pidet-
2896: tävä auki samalla tavalla kuin päätietä.
2897:       Joka talvisaikana lumireellä kunnossapitää maantietä,
2898: saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa tien
2899: varrelle tehdyt aitaukset, Jotka hänen tulee aikaisin ke-
2900: väällä jälleen panna entiseen kuntoonsa. Tämän laimin-
2901: lyöjä on velvollinen korvaamaan maan omistajalle siitä syn-
2902: tyviin vahingon.
2903: 
2904:                         29 §. (33 §.)
2905:       Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
2906: teltuaan, (poist.) määrätä, missä erityistä talvitietä yleisen
2907: kulkuyhteyden mukavuudeksi tarvitaan ja se on käytet-
2908: täväksi annettava, sekä millä paikoin ja millä tavoin talvi-
2909: tie on johdettava vesistössä olevan yleisen kulkuväylän
2910: poikki.
2911: 
2912:                         30 §. (34 §.)
2913: 
2914:       Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten
2915: tehty, on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä,
2916: missä niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
2917: .     Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin ai-
2918: kaa käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sa-
2919: nottuna aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä
2920: ajoin keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
2921: 
2922: 
2923:                         31 §. (35 §.)
2924:       Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteitten
2925: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie me-
2926: nee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja tai
2927: 32                   V. M. -   Esit. N:o 1.
2928: 
2929: railoja, ja tie johdettava niitten sivu taikka silta pantava
2930: niitten poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen talvitien
2931: varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla merkit-
2932: semään.
2933: 
2934:                         32 §. (36 §.)
2935: 
2936:       Jos talvitie, josta 29 §:ssä mainitaan, menee poikki
2937: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on niihin
2938: paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitettava sel-
2939: lainen silta, lautta tai lossi taikka mw~ laitos ynnt'i siihen
2940: ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus, kuin Kuvernööri
2941: liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden harkitsee tarpeelli-
2942: seksi. (Poist.)
2943:       Jos talvilaiva sattumalta uurtaa auki tällaisen, veto-
2944: juhtia ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan tien, on
2945: tiehallitus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä,
2946: että väliaikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään
2947: vesiväylän poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan;
2948: ja on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin sellaisia sa-
2949: tunnaisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään
2950:  kaikkiin niitten pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin val-
2951:  mistaviin toimiin. (Poist.)
2952: 
2953: 
2954:                         33 §. (37 §.)
2955: 
2956:       Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
2957: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä
2958: talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimis-
2959: miehellä valta teettää työ, ja on maksu siten laiminlyö-
2960: neeltä perittät'ä niinkuin 21 §:ssä sanotaan.
2961: 
2962:                     (38-46 § poistetaan.)
2963:                       V. M. -   Esit. N:o 1.                33
2964: 
2965:                           IV Luku.
2966:                       Tiehallituksesta.
2967:                         34 §. (47 §.)
2968:       KHlnmkin maalaiskttntacm, Jossa on maantie, asetetaan
2969: tiehallitus, jossa on kolme Jäsentä _ja kaksi varajäsentä.
2970: Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun loppua settraa-
2971: viksi kolmeksi vuodeksi, jn määrää Kuvernööri, kunnan esi-
2972: tyksestä, valituista tiehallituksen puheenjohtajan ja vara-
2973: puhem~johtajan sekä tiehallitukselle tulevan palkkion.
2974:        Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kieltäyty-
2975: misestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä kunnan
2976: esimiehestä on säädettynä.
2977: 
2978:                         35 §. (48 §.)
2979:       Tiehallituksen velvollisuutena on (poist.) tieasioista
2980: annettuin päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lau-
2981: suntojen antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä kos-
2982: kevissa asioissa, sekä muitten tämän lain mukaisesti tie-
2983: hallitukselle kuuluvain tehtäväin toimittaminen. (poist.)
2984:       Asiain käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
2985: hallituksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta on
2986: säädetty.
2987: 
2988:                      36 §. (42 ja 49 §.)
2989:       Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 päivää
2990: valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava täydellinen
2991: menoarvio seuraavaksi vuodeksi ktmnassa olevain maanteit-
2992: ten tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän arviolaskutm on
2993: otettava menot teetettävistä töistä hyväksyttyjen urakkatar-
2994: jousten taikka, mikäli töitä ei teetetä urakalla, laaditun kus-
2995: tannusarvion mukaan, niin myös tiehallituksen palkkaus sekä
2996: kaikki muut kustannukset. Edeltäkäsin laskettavissa olevain
2997: menojen lisäksi on arviolaskuun myöskin pantav(~ kohtuulli-
2998:  nen rahamäärä arvaamattomien menojen varalle.
2999:                                                         3
3000: 34                    V. M. -    Esit. N:o 1.
3001: 
3002:       Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se ynn(i
3003: kttnnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päivää Huver-
3004: nööriin lähetettävä, ja tulee Kuvernöörin yhdessä läänin
3005: muista kunnista tulleitten sarnallaisten arviolaskujen kanssa
3006: antaa asiassa päätöksensä, joka on viipymättä Senaatin
3007: Talousosaston tutkittavaksi alistettava.
3008: 
3009: 
3010:                           V Luku.
3011: 
3012:        Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta.
3013:                      (52-58 poistetaan).
3014: 
3015:                                 37 §.
3016:        Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nouda-
3017: tettava mitä 15 §:ssii säädetään. Sellainen tie on suunnat-
3018: tava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle harkitaan
3019: sopivimmaksi.
3020:        Jos kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallistien,
3021: sopikoot sen suunnasta ynnii n~t~isia siihen kuuluvista sei-
3022: koista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan luettelon
3023: niistä, joitten katsovat sitä tietä tarvitsevan tai siitä hyöty-
3024: vän. Hakekoot sitten Kuvernööriltä lupaa tien tekemiseen
3025: jc~ ilmoittakoot samalla ne maanomistajat, joitten tiluksille
3026: paikallistie on aijoitu rakennettavaksi ja tientekoaineen otto-
3027: paikat määrättäviksi, sekä liittäkööt hakemukseen, jos mah-
3028: dollista, näitten suostumuksen siihen. Kuvernööri hankki-
3029: koon lausunnon niiltä, joitten maille tie tulisi tehtäväksi,
3030: ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen, minkä jälkeen hän
3031: kt~ultduksella kutsukoon tien osakkaiksi aijotut määräpaik·
3032: kaan kokoontumaan hakemuksesta kuultaviksi ja tien teke-
3033: misestä sopimaan sekä tieyksikköjen suuruttdesta ynnä muusta
3034: mitä asiaan kuuluu päättämään ja tiehallihtsta valitsemaan;
3035: ja on Kuvemööi~in samalla määräitävei kokotLkselle puheen-
3036: johtaja sekä, jos kmunua on aijottu kiinteistönsä puolesta
3037: ottamaan osaa sellaiseen tiehen, asiamies krutLnun etua
3038: valvomaan.
3039:                        V. M. -    Esit. N:o 1.                 3E
3040: 
3041:       Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksimieli·
3042: syyttä saavuteta, käyköön ~opimuksesta se, jota kaksi kolman-
3043: nesta kokmtksen jäsenistä pääluvun mukaan on kannattanut,
3044: Sopimus on lähetettävä Kuvernöörin tutkittavaksi ja vahvis·
3045: tettavaksi, ja on se vahvistettava, jos kaikki tienosakkaat ja
3046: ne mutd, joitten etua asia koskee, ovat olleet yksimielisiä
3047: eikä sopimus ole vastoin lakia.
3048:       Jos paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on siitä
3049: tehty päätös myöskin Kuvernö'ö'rin tutkittavaksi ja vahvis-
3050: tettavaksi lähetettävä.
3051: 
3052:                                  38 §.
3053:       Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk·
3054: seen, tehtäköö'n tien ynnä siihen kuuhwain siltain ja muit-
3055: ten laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain hwvuttamisesta
3056: tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus.
3057:       Jos kttnta ottaa paikallistien tehdäkseen, on kunnan
3058: siitä päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain 37
3059: §:ssä mainittu suostwnus tai lausunto, niin myö's määräys
3060: kruunnn asiamiehelle, jos kntunua aijotaan kiinteistönsä puo-
3061: lesta velvoittaa käymään tiehen osalliseksi, on hankittu.
3062:        Tässä §:ssä mainittu sopimus ja kunnan päätö's on
3063: Ktwernö'örin vahvistettavaksi lähetettävä.
3064: 
3065:                                  39 §.
3066:       Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
3067: toisin päätä, ttrakalla määräajaksi annettava tiehallituksen
3068: määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana hyväksyä
3069: tehty uralekatarjous tai, ellei hyväksyttävää tarjousta ole tehty,
3070: määrätä uusi ttraklcatarjous toimitettavaksi tai tieosa muulla
3071: tavoin k'Unnossapidettäväksi.
3072: 
3073:                                  40 §.
3074:       Jos paikallistien osakkaat päättärät tien lctmnossapidon
3075: llwnnossa suoritettavaksi, on tie sitii varten tieyksikköjen
3076: 2'erustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toimitettavassa
3077: 36                    V. M. -    Esit. N:o 1.
3078: 
3079: 
3080: jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien kunnossapitokus-
3081: tannuksiin vaikuttavat seikat.
3082:       Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat ne
3083: tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaaliin pan-
3084: ft[a maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaarin suurui-
3085: sen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hallitsevat torppaa.
3086:       Ennen tämän lain voimaan astumista paikallistien kun·
3087: nossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin noudatettavana,
3088:  kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
3089: 
3090:                              41 §.
3091:       Paikallistiehen h[uluvat sillat, lossit tai lautat J·a muut
3092: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin tienosak-
3093: kaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi harkitsevat.
3094: 
3095:                                 42 §.
3096:        Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kunluvain
3097: siltain ja muitten laitosten rakentamista ja kunnossapitoa
3098: varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tiehallituksen
3099: htllekin osakkaalle hänen paikallistien piiristä saamansa
3100: vtwsitulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn perustulc-
3101: sella joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan, joitten S'WU-
3102: ruuden tienosakasten kokous määrää. Jos tie kunnossapide ·
3103: tään luonnossa, htlee niitten osakasten, J·otka sellaisen kan-
3104: nassapidon stwrittavat, maksaa tierahastoon ainoastaan sen
3105: verran, kuin heidän luonnossa suorittamansa kunnossapito a1·-
3106: vioidaan olevan heidän osakseen tulevaa vuosimaksua vähempi.
3107:        Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus on
3108: tiehallitu,ksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan. Sama
3109: olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on kiinteis-
3110: tönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikköjenpano lä-
3111: hetettävii Kuvernöå"rin vahvistettavaksi.
3112:        Tier-ahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
3113: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä kun-
3114: nallisve1·oista on säädetty.
3115:        Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttämi-
3116: sestä on Kuvernöörillä valta tienosakasten ehdotuksesta mää-
3117:                         V. M. -   Esit. N:o 1.                 37
3118: 
3119: rätä kohtu-ullinen maksu tierahastoon kannettavaksi ja vah-
3120: vistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
3121: 
3122:                               43 §.
3123:       Jos kunta on ottanut paikallistien tehdäkseen ja kun-
3124: nossapitääkseen, ovat siihen tarvittavat kustannukset suori-
3125: tettavat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
3126: 
3127:                               44 §.
3128:        Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä sään-
3129: nöllisesti ajoihinsa käyttää taikka· siihen yhdistää tien raken-
3130: nulesiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennenkuin sen
3131: tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittautumaan tienosak-
3132: kaaksi. Jos joku tämän laiminlyö·, kehoittakoon tiehallitus
3133: häntä rupeamaan tienosakkaaksi ja pankoon hänelle tieyk-
3134: siköt. Jos hän siihen ei suostu, kieltäkään tiehallitus häntä
3135: paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja hakekoon tuomioistui-
3136: messa hänen velvoittamistaan tienosakkaaksi rupeamaan.
3137:        Jos paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallistie,
3138: tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset, lisättyinä
3139: kumpikin tienosakastensa siihen valitsemilla kolmella lisä-
3140: jäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopimuksen ja päättä-
3141: kööt samalla, onko jommankumman tien osakasten suoritet-
3142: tava toisen tien kunnossapitoon apumaksua. ja minkä verran
3143: tai minkä perustuksen mukaan. Jos sopimusta ei kahden
3144: kolmanneksen äänten enemmistöllä saada toimeen, on asia
3145: jätettävä uskottuin miesten ratkaistavaksi, ja valitsee niistä
3146: kumpikin tiehallitus yhden sekä paikkakunnan tuomari, ilmoi-
3147: tuksesta, kolmannen.
3148:        Uskottuin miesten päätöksestä ja heille tulevasta palk-
3149: kiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään.
3150: 
3151:                             45 §.
3152:       Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tiehalli-
3153: tus, johonka kuulu-u p~(heenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä
3154: yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi varsinainen ja
3155: 38                    V. M. -    Esit. N:o 1.
3156: 
3157: yksi varaJasen vuosittain eroaa, kahtena ensimäisenä vuo.
3158: tena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
3159:        Tiehallituksen asiana on, paitsi 35 §:ssä säädettyjä teh-
3160: täviä, maan paljaana ollessa vähintäin kerran vuodessa toi-
3161: mittaa tiekatselmus, sekä tienosakkaille jaotella ja niiltä yWs.
3162:  kantaa paikallistien tekemiseen ja kunnossapitoon tarvittavat
3163:  maksut ja tehdä niitten käyttämisestä kultakin kalenterivuo-
3164:  delta ennen se~traavan maalishtun loppua tili, joka on tien-
3165: osakasten kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhtiku~tn loppua
3166: annettava.
3167:        Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
3168:  tuullisen palkkion.
3169: 
3170:                                 46 §.
3171:       Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran vtto-
3172: dessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa usean!-
3173: minkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta kutsut-
3174: lava kokoon ku~tlutuksella niinkuin kuntakokouksesta on sää-
3175: detty, ja valitkoon kokous itselleen puheenjohtajan. Äänet
3176: kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
3177:       Muutoin on tienosakasten kokouksissa meneteltävä niin-
3178: kuin kuntakokouksesta on säädetty.
3179: 
3180:                                 47 §.
3181:       Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, J·oka on pi-
3182: dettävä 14 päivciä tienosakasten nähtävänä kuuhduksella
3183: kirkossa ilmoitetttssa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen tien·
3184: osakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistettava. Tässä
3185: kokouksessa on jokaisella tilais?JUS tehdä luetteloa vastaan,
3186: mikäli se koskee häntä kohdanmdta taksoitusta, ne muistu-
3187: tHkset, joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päättälcöön ko-
3188: kous näistä muistutuksista heti sekä kirjoituttakoon, jos rnuis-
3189: t~d~tksen hyväksyy, siitä aiheuhmeen m~tutoksen luetteloon.
3190: 
3191: 
3192:                                 48 §.
3193:       Tienosakasten lcolcoulcsen päätöksestä, niin myös niistä
3194: tiehallituksen toimenpiteistä, Jotka eivät ole osakasten kokouk-
3195:                        V. M. -    Esit. N:o 1.               39
3196: 
3197: .sen ratkaistaviksi alistettavat, saadaan valittaa KuvernöiJriin
3198: 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapinmaan kihlakun-
3199:  nissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
3200: 
3201:                                  49 §.
3202:      Paikallistiehen niihden on soveltuvissa osissa noudatet-
3203: tava mitä tämän lain 2, 4, 5 mom. 1, 6, 8, 9, 10, 12 ja
3204: 13 sekä 16-26 §:ssä on säädettynä.
3205: 
3206:                               50 §.
3207:       Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä, tu-
3208: lee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 §:ssä on säädetty.
3209: 
3210: 
3211: 
3212:                           VI Luku.
3213: 
3214:          Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta.
3215:                           51 §. (59 §.)
3216:       (1 ja 2 mom. poist.)
3217:       Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa
3218: enintään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka
3219: laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka hän
3220: on johtanut maantien tahi kylätien alitse.
3221:       7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rikko-
3222: misesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
3223:       Jos lassimies tahi se, joka on otettu toimittamaan
3224: silta- tahi lassirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt
3225: matkustavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin
3226: määrätyn maksun, taikka jos lassimies jättää matkusta-
3227: vaisen kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan
3228: sakolla.
3229:       Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuk-
3230: sen että silta- tahi lassiraha on maksettava, sen laiminlyö
3231: ja jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 50 markan
3232: sakolla.
3233: 40                   V. M. -    Esit. N:o 1.
3234: 
3235:     Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikko-
3236: muksista Rikoslaissa on säädetty.
3237: 
3238:                         52 §. (60 §.)
3239:      Rikkomuksen, joka 51 §:n 1 ja 2 momentin mu-
3240: kaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu
3241: ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
3242: 
3243: 
3244: 
3245:                          VII Luku.
3246: 
3247:                     Erinäisiä säännöksiä.
3248: 
3249:                         53 §. (61 §.)
3250:       Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa
3251: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin
3252: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
3253: 
3254:                                54§.
3255:     Tämän lain toimeenpanemista varten tarvittavat tar-
3256: kemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annettavat.
3257: 
3258:                                55 §.
3259:       Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikwuta
3260: 1911. Sitä ennen on kuitenkin tämän lain mukaan
3261: ryhdyttävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmis-
3262: taviin toimiin; ja Kuvernöörin tulee, noudattaen 14 §:n
3263: määräyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, pää-
3264: töksellä, joka on Senaatin Talousosaston tntkittavaksi alis-
3265: tettava, määrätä, mitkä tiet ovat maanteinä kunnossapidet-
3266: tävät, sekä myöskin pitää tointa tiehallitusten valitsemisesta.
3267:                                56 §.
3268:       Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis-
3269: tien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen
3270:                       V. M. -    Esit. N:o 1.                41
3271: 
3272: kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut lai-
3273: tokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä varten
3274: laillisesti erotetut tientekoaineen ottopaikat kruunulle ilman
3275: lunastusta luovutettavat. Sama olkoon laki niistä tientekoai-
3276: neen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat maantiehen kuu-
3277: luneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituksen ja maanomista-
3278: jan sekä paikkakunnan tuomarin asettamat uskotut miehet,
3279: erimielisyyden sattuessa, määräävät, niinkuin 26 §:ssä sää-
3280: detään.
3281:        Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos on
3282: ennen tämän lain julistamista lainavaroilla tehty, on se osa
3283: lainasta, joka tämän lain voimaan astuessa vielä on lainaeh-
3284: tojen mukaan maksamatta, menevä kruunun vastattavaksi.
3285: Sama olkoon laki urakkasummasta urakka-ajan loppuun
3286: asti, jos maantien kunnossapito on ennen tämän lain julista-
3287: mista urakalle annettu.
3288:                                 57 §.
3289:        Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten maan-
3290: teitten ja siltain käyttämisestä maalla tai niitten kunnossa-
3291: pilaa varten, tai joita on maalaiskunnista tien- tai sillantekoa
3292: varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tämän lain voimaan
3293: astuessa. Sellaisista maksuista tai tientekovelvollisten keräyk-
3294: sistä aikaansaadut ja tientekolakkojen hallittavina olevat
3295: rahastot ovat jaettavat tientekolakkoon kuuluvain kuntain tai
3296: kunnanasain kesken niitten tiemanttaalien mukaan vuonna
3297: 1910, ja ovat ne kuntain tiemenoihin käytettävät.
3298:        Lääninhallitusten hoidettavaksi määrätyt tie- ja silta-
3299: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
3300: 
3301:                             58 §.
3302:       Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 25 luku
3303: mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p:nä tammi-
3304: kuuta 1883 annettu asetus teitten ja siltain tekemisestä ja
3305: kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut yleisessä
3306: laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräykset, jotka
3307: ovat ristiriidassa tämän lain kanssa. (Poist. )
3308: 42                    V. M. -   Esit. N:o 1.
3309: 
3310:       Sen perustuksella mitä V ahokunta on edellä olevassa
3311: mietinnössään, sivulla 11, lausunut kaupunkien valtakatujen
3312: ja -teitten yhdistämisestä siihen tieverkkoon, joka tulisi
3313: valtiovaroilla voimassa pidettäväksi, saa V aliakunta lisäksi
3314: kunnioittaen ehdottaa:
3315: 
3316:                  ettei Eduskunta vastauksessaan puheena ole-
3317:            vaan cmnolliseen esitykseen alamaisesti anoiBi
3318:            tutkimuksen toimittamista tie- ja katurasituksesta
3319:            kaupungeissa sekä että siitä ehkä aihentuva laki-
3320:            ehdotus yleistä kulkuyhteyttä välittäväin kaupun-
3321:            ginteitten ja katt~jen rakentamisesta ja kunnossa-
3322:            pidosta pääasiassa yht1.i'läisten perustusten mukaan,
3323:            kuin mitä maanteistä maalla siiädetär:in, Edus-
3324:            kunnan hyväksyttäväksi annettaisiin.
3325: 
3326: 
3327: 
3328: 
3329:       Käsitellessään kysymystä paikallisteitten oikeussuh-
3330: teista ei V aliakunta ole saattanut olla huomaamatta, että
3331: n. s. tilusteitten oikeussuhteet ainoastaan varsin vähäisessä
3332: määrässä saattavat tulla nyt puheena olevan lain kautta
3333: järjestetyiksi. Jos tie, joka talon kartanalta vie talon vil-
3334: jelysmaille tai metsätiluksille, on niin suunnattu, että sitä
3335: voi joku suurempi ryhmä paikkakunnan asukkaista yh-
3336: dessä käyttää, on tietysti mahdolli~ta järjestää sellaisen
3337: tien tekeminen ja kunnossapito niinkuin paikallisteistä
3338: säädetään. Mutta suurin osa varsinaisista tilusteistä tulee
3339: edelleen jäämään nykyään voimassa olevain varsin niuk-
3340: kojen säännösten varaan. Rakennuskaaren 4 luvun 1 §:ssä
3341: säädetään, että ajotie kylästä ja kylään, pellolle ja niitylle
3342: on pantava ,jakamattomasta maasta". Tämän mukaisesti
3343: onkin maanjakotoimituksissa tilusteitä huomioon otettu
3344: siinä määrin kuin maat ovat viljeltyinä olleet tai viljelyk-
3345: seen otettaviksi aijotut, ja etenkin on silloin pidetty
3346: huolta, että tiloille on käynyt mahdolliseksi kartanoiltaan
3347: toisen maan yli päästä maantielle tai kylätielle. Tämä on
3348:                        V. M. -   Esit. N:o 1.                 40
3349: 
3350: huomioon otettu myöskin maanmittausohjesäännössä touko-
3351: kuun 15 päivältä 1848, jonka 68 §:ssä säädetään, että ta-
3352: loa toiseen paikkaan muutettavaksi määrättäessä on uusi
3353: talonasema valittava niin, että siitä on mukava päästä
3354: tielle; ja saman ohjesäännön 74 §:ssä määrätään, että teitä
3355: on koetettava saada tilojen välirajoiksi. Mutta viljelyksen
3356: laajetessa ovat mainitut säännökset nykyisten maanjako-
3357: olojen vallitessa käyneet riittämättömäksi. Siinä ehdotuk-
3358: sessa jakolaiksi, joka hallituksen esityksenä annettiin
3359: 1904-5 vuoden valtiopäiville, vaan jota ei silloin ehditty
3360: loppuun käsitellä, löytyy jonkun verran tarkempia sään-
3361: nöksiä tarpeellisen maa-alan määräämisestä tilusteitä var-
3362: ten, vaan koska nämät säännökset olisivat sovellettavissa
3363: ainoastaan maanjakaja toimitettaessa, eivät ne riitä tyy-
3364:  dyttämään tilusteitä erityisesti koskevan lainsäädännön
3365:  tarvetta. Kun talojen tilukset maassamme yleensä ovat
3366:  useassa, toisten talojen maitten erottamassa lohkossa, on
3367:  niihin mahdoton talon kartanalta päästä muuten kuin kul-
3368:  kemalla yhden tai useamman muun tilan maan yli. Jos
3369:  sellainen toisten omistamain tilusten takana oleva maa
3370:  otetaan viljelykseen, niin kohtaa sinne, maanviljelyskoneit-
3371:  ten y. m. kuljettamista varten tarvittavan ajotien toimeen
3372:  saamista useinkin suuria hankaluuksia, joskus ehkä voit-
3373:  tamattomia esteitä, varsinkin jos ne toisten omistamat ti-
3374:  lukset, joille tilustie tulisi tehtäväksi, ovat viljelykseen tai
3375:  aitauksiin tarkoin otetut. Kysymys tilusteitä koskevain
3376:  oikeussuhteitten järjestämisestä viljelyksen tarpeita tyy-
3377:   dyttävällä tavalla on sen tähden Valiokunnasta näyttänyt
3378:  olevan maanviljelyksen edistymiselle suuresta merkityk-
3379:   sestä. V aliakunta pyytää siis kunnioittaen ehdottaa:
3380: 
3381:                   että Eduskunta alamaisessa vastauksessaan
3382:             edellämainittu11n annolliseen esitykseen lisäksi
3383:             anoisi la,instiätiimistointa tilusteitä koskevain oi-
3384:             keussuhteitten järjestämiseksi sekä että siitä Edus-
3385:             kumwlle annetaan arrnollinen esitys.
3386: 44                    V. M. -   Esit. N:o 1.
3387: 
3388: 
3389: 
3390: 
3391:        Armollisessa esityksessä olevan lakiehdotuksen 38-
3392: 46 §:t sisältävät ne säännökset, joitten kautta tulisi mää-
3393: rättäväksi, mitkä verotusesineet ja missä suhteessa toi-
3394: siinsa niitten pitäisi käydä maantientekorasitukseen osal-
3395: lisiksi. Se laajennus, joka täten tulisi tapahtumaan vero-
3396: velvollisten piiriin, olisi omansa melkoisesti, lähes 2,000,000
3397: markalla huojentamaan maata omistavan luokan vero-
3398: kuormaa puheena olevaa tarkoitusta varten. Valiokun-
3399: nasta ei kuitenkaan ole näyttänyt tarkoituksen mukai-
3400: selta asettua tässä kohden armollisen esityksen kannalle.
3401: Jos kerran ollaan sitä mieltä, että maantiet yleisen liik-
3402: keen välittäjinä ovat kaikille kansalaisille hyödyksi, niin
3403: seuraa siitä, että kaikkien kansalaisten, jotka varallisuutensa
3404: puolesta katsotaan siihen kykeneviksi, myöskin tulee käydä
3405: yhdenmukaisesti osallisiksi niitten kustannusten suoritta-
3406: miseen, joita maanteitten tekeminen ja kunnossapito vaa-
3407: tivat. Valiokunnasta on sen takia näyttänyt epäoikeute-
3408: tulta, että tieveroa tulisi suorittamaan kaikki manttaaliin
3409: pantu maa, verotetut torpat ja ulkopalstat sekä kunnallis-
3410: verotuksen alaiset teollisuusyritykset huolimatta niistä
3411: lähteväin vuositulojen suuruudesta, kun muusta kunnal-
3412: lisverotuksen alaisesta tulosta olisi suoritettava tieveroa
3413: ainoastaan jos se nousee johonkin väbimpään määrään vuo-
3414: dessa. On kyllä huomattava, että maatalous ja teollinen
3415:                        V. M. -   Esit. N:o 1.                 45
3416: 
3417: toiminta käyttää verrattain enemmän vetojuhtia ja ajo-
3418: neuvoja palveluksessaan ja että nämät elinkeinohaarat
3419: siis myöskin enemmän kuluttavat maanteitä. Mutta kun
3420: monet tilat sijaitsevat niin kaukana maanteistä, että niit-
3421: ten haltijat varsin harvoin ja ainakin harvemmin kuin ne
3422: maantien varrella asuvat, joilla ei omia ajoneuvoja eikä
3423: juhtia ole, maantietä ajoihinsa käyttävät, ei Valiokunnasta
3424: ole näyttänyt olevan syytä edelleen pitää maatilan hallit-
3425: semista semmoisenaan tientekomaksuihin velvoittavana.
3426: Tieverotuksen ulottaminen yhdenmukaisesti kaikkiin kan-
3427:  sankerroksiin on sitäkin enemmän aiheutettu, kun pieni
3428: maatalous, n. s. pienviljelys, menestyäkseen tarvitsee sa-
3429:  mallaista helpotusta yleisistä ulosteoista kuin muutkin pie-
3430:  net elinkeinot, joitten tuottamat tulot tarvitaan kaikki elin-
3431: keinon harjoittajan ja hänen perheensä toimeentuloksi.
3432:         Mutta sanottu ei estä muita runsaammin verotta-
3433:  masta niitä, joilla maantiestä on erityinen hyöty. Selvää
3434:  on, että maantien varrella sijaitsevilla teollisuuslaitoksilla
3435:  ja kauppiailla, jotka tavarainsa kuljetukseen voivat sel-
3436:  laista tietä välittömästi hyväkseen käyttää, niin myös
3437:  maantien varrella sijaitsevilla tilallisilla, jotka kotiajoihinsa
3438:  maantietä käyttävät, on siitä muihin verraten erityistä
3439:  hyötyä, koska maantiestä loitommaHa olevain täytyy
3440:  tietarvettaan tyydyttääkseen kustantaa itselleen paikal-
3441:  lis- ja tilusteitä. Ei sen tähden ole muuta kuin asian
3442:  mukaista ja kohtuullista, että verotus yleisten maanteitten
3443:  tekemistä varten järjestetään sen erimääräisen hyödyn
3444:  mukaan, joka kullakin veron maksajalla arvioidaan maan-
3445:  tiestä olevan. Valiokunta on tässä jälempänä olevaa
3446:  luonnosta laiksi tieveron maksamisesta tehdessään tämän
3447:   varteen ottanut. Asian mukaisinta tietysti olisi, että tie-
3448:   veroa kannettaisiin aina kerrallaan itsekultakin, joka maan-
3449:   tietä ajoihinsa käyttää, vaan koska tällainen veronkantotapa
3450:   on paljon kustannuksia kysyvä sekä veronmaksajille han-
3451:   kala ja kiusallinen, minkä tähden siitä on muissa maissa
3452:   yhä enemmän luovuttu, niin ei Valiokunta ole katsonut
3453:   olevan syytä siitä luonnoksessaan ehdotusta tehdä.
3454: 46                   V. M. -   Esit. N:o 1.
3455: 
3456:       Kaupunkien asukasten nauttimaa vapautusta maan-
3457: tientekorasituksesta on puolustettu sillä, että kaupungin
3458: asukkailla on kalliimmat elantokustannukset, kuin maalla
3459: asuvilla, sekä sen lisäksi suuremmat kunnalliset ulosteot,
3460: jota paitsi kaupunkilaisten tulee tehdä ja kunnossa-
3461: pitää kadut, torit ja muut yleiset paikat. Valiokunta ei
3462: saata näille näkökohdille nykyisissä oloissa tunnustaa
3463: pätevyyttä. Kaikille kaupungeille, olkootpa ne rautatie-
3464: verkon yhteydessä tai eivät, ovat sinne johtavat maan-
3465: tiat erittäin suuresta merkityksestä, eikä ole siis muuta
3466: kuin kohtuuden mukaista, että kaupunkien asukkaat käy-
3467: vät yleisten maanteitten aiheuttamiin. kustannuksiin osalli-
3468: siksi. Tähän. on. sitäkin. enemmän syytä, kun. enin. osa
3469: suurista tehdas- ja kauppaliikkeistä, jotka ennen kaikkia
3470: tarvitsevat kulkuneuvoja, sijaitsevat kaupungeissa, joissa
3471: myöskin asuvat useimmat pääomillaan eläjät ja snurim-
3472: pain palkkain nanttijat, mitkä paremmin. kuin. muut yh-
3473: teiskunnan jäsenet kykenevät ja ovat velvolliset suo-
3474: rittamaan veroja yleisiin. tarpeisiin. Valiokunta ei sen
3475: tähden. ole epäillyt puheena olevaan. luonn.okseen.sa ottaa
3476: määräystä siitä, että verotettava tulo kaupun.geis5akin. on
3477: velvollinen kantamaan. tierasitusta, varsinkin kun Valio-
3478: kunta on edellyttänyt, että ennenkuin tieveron maksami-
3479: nen tulee tapahtumaan, kaupunkien valtatiet ja valtakadut
3480: ovat säädettävän lain kautta määrätyt tehtäviksi ja kun-
3481: nossapidettäviksi samalla tavoin kuin maantiet.
3482:       Edellä esitettyjä periaatteita silmällä pitäen on Valio-
3483: kunta valmistanut luonnoksensa laiksi tieverosta ja sen
3484: käyttämisestä. Käytölliset syyt kehoittavat erottamaan
3485:  säännökset tieverosta erilleen teitten tekemistä ja kun-
3486: nossapitoa koskevista lainmääräyksistä. Tieveron maksa-
3487: minen on nim. tarpeen ainoastaan jos valtion vakinaiset
3488: tulot eivät tienteon vaatimiin kustannuksiin riitä, ja tästä
3489: johtuu, että tievero on otettava suoritettavaksi ainoastaan
3490: lyhyemmäksi määräajaksi kerrallaan, jotta Eduskunta saa
3491: tilaisuuden tuon-tuostakin tarkastaa tieveron tarvetta. Kun
3492:  näin ollen tieveroa koskevain lainsäännösten yhdistäminen
3493:                              V. M. -    Esit. N:o 1.                                47
3494: 
3495: säännöksiin teitten tekemisestä ja kunnossapidosta aiheut-
3496: taisi sen, että myöskin jälkimmäiset säännökset täytyisi
3497: aina lyhempäin väliaikain perästä yhä uudestaan esittää
3498: Eduskunnan hyväksyttäviksi, josta osaltaan johtuisi epä-
3499: varmuutta tätä alaa hallitsevassa järjestelmässä, niin on
3500: edullisempaa koota tieveron suoritusta ja käyttämistä kol-l-
3501: kevat säännökset eri lakiin.
3502: 
3503:       Eri äänestyksien kautta on saatu toimeen se verotus-
3504: asteikko, joka on otettu Valiokunnan verolakiluonnoksen
3505: 2 ja 3 §:ään. Valiokunnan vähemmistö on katsonut vero-
3506: velvollisuuden maalla kohtuuden mukaan pitävän alkaa
3507: vasta 800 markan ja kaupungissa 1.500 markan vuositu-
3508: losta, koska sitä pienempi tulo tarkoin tarvitaan perheen
3509: elämänkustannuksiin. Valiokunnan enemmistö on kuiten-
3510: kin katsonut pitävänsä tässä kohden asettaa alin raja 600
3511: markaksi maalla ja 1200 markaksi kaupungissa. Sen tilas-
3512: tollisen tutkimuksen mukaan, joka Senaatin V altiovarain-
3513: toimituskunnan toimesta paraillaan tehdään hankkeissa ole-
3514: van yleisen verotusreformin perustukseksi, ryhmittyvät
3515: kunnallisverotuksen alaiset tuloluokat maalla seuraavalla
3516: tavalla:
3517: 
3518: K unnallisveroa varten maalla taksoitetut vuonna 1904
3519:                                                                                     1
3520: 
3521:                               Tulon- 0 / koko \                    1
3522:                               nautti-   ~U{U-
3523:                                           1   ! Taksoitet- %koko!
3524:        Tuloluokka
3525:                                joita määrästä tuja tuloja määrästä!
3526:                                                     1
3527: 
3528: 
3529: 
3530: 
3531:                                                                    !
3532:                                         1
3533:                                                                                     i
3534:                                                                                     1
3535:     200-599                   281,421       66,2         88,187,282 1      25,s     1
3536: 
3537:     600-799                    40,232         9,5        25,621,662         7,5
3538:                                                                                     !
3539:                                                                       1
3540:                                                                                     !
3541:     800-999                    24,556         5,s        20,570,273 1       6,o
3542:   1,000-1,199                  17,574         4,t        18,061,351 1       !'>,3
3543:                          1
3544: 
3545: 
3546:    1,200-1,-!99          1     16,994         4,o        21,672,952 1       6,4
3547:   1,500--1,999           1     16,088         3,8        26,515,370        7,s
3548:                          1
3549: 
3550:   2,000 mk ja siitä yli i      28,047         6,6       140,599,093   1   41,2
3551:               Yhteensä   1    424,912       lOO,o   i 341,227.982 1       IOO,o
3552: 48                    V. M. -   Eslt. N:o 1.
3553: 
3554:        Tästä taulusta näkyy, että asettamalla 800 mar-
3555: kan     vuositulo tieveron maksaruisvelvollisuuden rajaksi
3556: 75,7 prosenttia tuloa nauttivasta maalaisväestöstä tulisi
3557: pääsemään maanteitten kustannuksista kokonaan vapaaksi,
3558: ja että tämä rasitus jäisi 24,3 prosentin kannettavaksi. Jos
3559: puheena oleva raja alennetaan 600 markkaan, niin tulee
3560: tierasitus 33,s prosentin sanotusta maalaisväestöstä kan-
3561: nettavaksi, kun sittenkin vielä 66,2 prosenttia tuloa naut-
3562: tivista maalaisista saisi käyttää maanteitä ilmaiseksi. Mitä
3563: tulomääriin tulee, asettuvat suhdeluvut kyllä toisellaisiksi .
3564: .Jättämällä tierasituksen osallisuudesta pois kaikki vuosi-
3565: tulot alle 800 markan tulisi koko kunnallisverotuksen
3566:  alaisesta vuositulosta maalla 33,s prosenttia olemaan tie-
3567:  veron suorituksesta vapautettuna. Alentamalla raja 600
3568:  markkaan tulisi vapautta nauttimaan 25,s prosenttia eli
3569:  neljäsosa kaikesta verotuksen alaisesta vuositulosta. .Joka
3570:  tapauksessa näkyy, että noudattamalla Valiokunnan 3
3571:  §:ssä ehdottamaa ylenevää verotusasteikkoa varallisemmat
3572:  kansanluokat maalla saisivat kaikessa pääasiassa kantaa
3573:  tierasituksen.
3574:         Nykyään sumittavat tierasituksen pääasiassa manttaa-
3575:  liin pantujen maatilain haltijat. Asettamalla tieverotuksen
3576:  alaisen vuositulon alin raja 800 markkaan, tulisi asian-
3577:  laita sellaiseksi, että lähimmittäin 60 prosenttia kaikista
3578:   maatilain haitijoista Suomessa tulisi maantierasitukseen
3579:   osalliseksi, mutta 40 prosenttia niistä pääsisi siitä va-
3580:   paaksi. Asettamalla sitä vastoin verotusraja 600 mar-
3581:   kan vuosituloon asettuisi suhdeluku puheena olevassa
3582:   verotusluokassa sitä vastoin 74 prosentiksi, siis melkoista
3583:   tuntuvammaksi. Jos 800 markan tulo asetetaan rajaksi,
3584:   jäisivät torpparien, käsityöläisten, koroillaan eläjien, ali-
3585:   päällystöjen, palvelijain, eläkeläisten, itsellisten ja muiden
3586:   työväenluokkain jäsenistä lähes 93 prosenttia koko mää-
3587:   rästä tämän rajan alapuolelle. Asettamalla raja 600 mar-
3588:   kan vuosituloksi saataisiin nyt mainituista vuositulon naut-
3589:   tijoista maalla tieveroa maksaviksi 15 prosenttia koko mää-
3590:   rästä, kun 85 prosenttia pääsisi siitä tykkänään vapaaksi.
3591:                       V. M. -    Esit. N:o 1.               49
3592: 
3593:        Seikkaperäiset tiedot nyt mainituista kysymyksistä
3594: ovat saatavissa tähän mietintöön liitetyistä tauluista I ja II.
3595:        V aliakunta on katsonut tehtäväkseen koettaa saada
3596: selkoa lähinnä siitä, missä määrin yllämainittu tieveron
3597: järjestelmä tulisi maantierasituksesta vapauttamaan nykyi-
3598: siä tientekovelvollisia, jonka tähden Valiokunta ei ole
3599: katsonut olevan itsellään erityistä syytä tarkastaa, missä
3600: määrin tievero tulisi kaupungeissa kohtaamaan eri maksaja-
3601: luokkia.
3602:        Valtiovarastone suoritettavain verojen ylöskantaa
3603: varten on valtiolla omat virkamiehensä. Olisi siis joh-
3604:  donmukaisinta, että tieveronkin ylöskanto, käyttäminen
3605: ja tilittäminen määrättäisiin näitten viranomaisten toimi-
3606:  tettavaksi. Kun kuitenkin maanteitten tekeminen ja kun-
3607:  nossapito tulisi kunnallistoimen huostaan, vaikka kustan-
3608:  nukset siitä yleisistä varoista suoritetaankin, niin on näyt·
3609:  t.änyt käytölliseltä uskoa myöskin tieveron kantaminen
3610:  ja käyttäminen kunnallistoimelle.
3611:        Siltä varalta, että :mduskunta nyt jo katsoisi hyväksi
3612:  päättää tieveron ottamisesta, vaikka sen maksaminen al-
3613:  kaisi vasta vuonna 1911, jota ennen Eduskunta ehtii eri
3614:  kertoja kokoontua, pyytää Valiokunta, V aitiopäiväjärjes-
3615:  tyksen 43 §:ään perustuen, ehdottaa:
3616: 
3617:                  että Eduskunta mietinnön antamista varten
3618:            lähettäisi Valtiovarainvaliokuntaan seuraavan luon-
3619:            noksen laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyt-
3620:            tämisestä.
3621: 
3622: 
3623:                                 Laki
3624: 
3625:      tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
3626:                                 1 §.
3627: 
3628:      Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten
3629: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on, mikäli ylei-
3630:                                                         4
3631: 50                    V. M. -     Esit. N:o 1.
3632: 
3633: set valtiovarat eivät siihen riitä, suoritettava tieveroa tässä
3634: laissa olevain peruateitten mukaan.
3635: 
3636:                                 "2 §.
3637: 
3638:      Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
3639:      a) maalla kunnallisverotuksen alainen tulo, joka tekee
3640: vähintään 600 markkaa vuodessa;
3641:      b) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, vä-
3642: hintään 1,200 markkaa vuodessa; sekä
3643:      c) kruununpuistot ja kruununmetsämaat ynnä muut
3644: kruunun kiinteistöt.
3645: 
3646:                                 3 §.
3647:       Kaikista 2 §:ssä mainituista verotusesineistä suorite-
3648: taan valtiovarastolle tieveroa, joka jaetaan tieäyrien mu-
3649: kaan.
3650:       Sanotuille verotusesineille on maalla pantava yksi tie-
3651: äyri kullekin täyden 600 markan. vuositulolle, kaksi tieäyriä
3652: 900 markan, kolme tieäyriä 1,200 markan, neljä tieäyriä
3653: 1,500 markan, viisi tieäyriä 1,800 markan vuositulolla
3654: sekä siitä yli lisäksi yksi tieäyri kustakin täyden 200 mar-
3655: kan tulosta. Kaupungissa tulee yksi tieäyri kullekin täy-
3656: den 1,200 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 1,600 mar-
3657: kan, kolme tieäyriä 2,000 markan, viisi tieäyriä 2,400 mar-
3658: kan, kahdeksan tieäyriä 2,800 markan sekä sitten lisäksi
3659: yksi tieäyri kullekin täydelle 200 markalle 3,000 markan
3660: tai sitä isommasta vuositulosta.
3661:       Vuosituloksi. 2 §:n c) kohdassa mainituista verotus-
3662: esineistä luetaan 5 prosenttia niitten arvioidusta pääoma-
3663: arvosta.
3664:       Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella
3665: arvioidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä
3666: tieäyrejä yli tässä §:ssä säädetyn määrän, kuitenkaan e1
3667: enempää kuin korkeintaan 50 prosenttia siitä.
3668:                      V. M. -    Esit. N:o 1.             51
3669: 
3670:                                4 §.
3671: 
3672:       Tieäyrinpano on toimitettava kunnallisverotuksen
3673: yhteydessä, soveltaen mitä kunnallismaksujen taksoituk-
3674: sesta on säädettynä.
3675:       Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, ha)cwkoon siihen muu-
3676: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjes-
3677: tyksessä.
3678: 
3679:                                5 §.
3680:       Kruununpuistojen ja kruununmetsämaan sekä muun
3681: kruunun kiinteistön arvioimista varten tulee taksoituslauta-
3682: kunnan siinä kunnassa, jossa sellaista kruunun kiinteätä
3683: omaisuutta on, laatia ehdotus kunnan tarkastettavaksi. Sel-
3684: laisen arvioimisen johdoksi on Metsähallituksen ja muun
3685: asianomaisen viranomaisen, Kuvernöörin kautta, toimitet-
3686: tava taksoituslautakunnalle tarpeelliset tiedot.
3687:       Mitä kunta on asiasta päättänyt, on jätettävä Kuver-
3688: nöörin vahvistettavaksi, ja Kuvernöörin päätös on alis-
3689: tettava Senaatin Talousosaston tutkittavaksi. Siten vah-
3690: vistettu arv101mmen on voimassa 3 vuotta, jonka jäl-
3691: keen se on uudistettava, ja on uusi taksoitus tehtävä
3692:  sen edellisenä vuotena, jona kolmevuotiskausi loppuu.
3693: 
3694:                                6 §.
3695:       Sittenkun tieäyrinpano on loppuun suoritettu, on se
3696: viipymättä, valituksia sitä vastaan odottamatta, lähetet-
3697: tävä Kuvernöörille, joka yhdessä muista läänin kunnista
3698: saapuneitten tieäyrinpanojen kanssa lähettää asian Senaa-
3699: tin Talousosastoon, minkä tulee, Kuvernööreistä saapu-
3700: neitten, maanteistä tehtyjen kulunkiarvioitten perustuksella
3701: sekä ottaen huomioon mitä yleisistä valtiovaroista ja 2
3702: §:ssä mainitusta kruunun omaisuudesta on tarkoitusta var-
3703: ten varattava, niin myös mitä verorästeinä ehkä jää saa-
3704: matta, määrätä, minkä verran samaa vuotta varten on tie-
3705: veroa kultakin tieäyriltä kannettava, sekä siitä antaa ylei-
3706: 52                   V. M. -    Esit..N:~ 1.
3707: 
3708: 
3709: sesti julistettava päätös ja Kuvernöörien kautta kullekin
3710: kunnalle erityinen tieto.
3711:                                7 §.
3712:      Tieveron maksuunpano ja ylöskanto on kuntain toi-
3713: mitettava kunkin piirissään.
3714: 
3715:                                8 §.
3716:      Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla kun-
3717: nassa olevain maanteitten rakentamis- ja kunnossapito-
3718: kustannukset sekä muut tientekoon kuuluvat menot; ja
3719: tulee kunnan tästä ennen maaliskuun loppua seuraavana
3720: vuonna tehdä ja Kuvernöörilie lähettää tili.
3721:      Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä
3722: momentissa mainittuin kustannusten suorittamiseen, on
3723: puuttuva Kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahastosta
3724: nostettava. Jos ylijäämää syntyy, on se lääninrahastoon
3725: ennen maaliskuun loppua maksettava.
3726:      Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon
3727: maksettava ja tili siitä Kuvernöörille lähetettävä vuosittain
3728: ennen joulukuun loppua.
3729: 
3730:                                9 §.
3731:       Asianomaisia kuntia sekä Tie- ja vesirakennusten yli-
3732: hallitusta kuulusteltuaan on Kuvernöörin määrättävä, onko
3733: ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen maksu
3734: lossin tai lautan sekä suuremman maantiesillan taikka
3735: sellaisen tien käyttämisestä, johon on pantu tai pannaan
3736: suurempia kustannuksia; ja on Kuvernöörin päätös alis-
3737: tettava Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
3738:       Kuvernöörin tarkoitusta varten vahvistama taksa on
3739: naulattava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopai-
3740: kan viereen.
3741:                                10 §.
3742:      Tämä laki on oleva voimassa vuodet 1911, 1912 ja
3743: 1913; ja on Senaatin Talousosaston asiana antaa tieveron
3744:                      V. M. -   Esit. N:o 1.              53
3745: 
3746: taksoitusta, ylöskantoa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat
3747: tarkemmat määräykset.
3748:      Helsingissä 10 p:nä lokakuuta 1907.
3749: 
3750: 
3751: 
3752:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
3753: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara sekäjäsenet I. Hoikka,
3754: Johansson, Järvinen, Kirves, Oskari Laine, Nix, Orasmaa,
3755: Paunu, Pennanen, V. Perttilä, Pullinen, F. Rantanen,
3756: Snellman ja Wasastjerna ynnä osaksi varajäsenet W. Aro-
3757: maa, Kuisma, Laakso, Merivirta, Näs, Tervaniemi ja
3758: Tichanoff.
3759:                      Vastalauseita.
3760: 
3761:                              I.
3762:       V aliakunta on periaatteessa asettunut varsin oikealle
3763: kannalle, kun on vihdoinkin ryhtynyt saattamaan tien-
3764: tekorasitusta kaikkien kansanluokkien velvollisuudeksi ja
3765: sen mukaisesti ehdottanut, että n. s. yleisten maanteitten
3766: teko ja kunnossapito jätettäisiin valtion haltuun. Epä-
3767: kohtia kokonaisuudessaan oikomaan ei V aliakunnan enem-
3768: mistö kuitenkaan ole rohjennut lähteä, vaan on jättänyt
3769: suuret määrät teitä, nimittäin kylä- eli paikallistiet, harva-
3770: lukuisten kansalaisten rasitukseksi.
3771:       V oimatta yhtyä tälläiseen puolinaiseen parannukseen
3772: olemme valiokunnalle mielipiteenämme ilmoittaneet, että
3773: kunnat olisivat velvoitettavat huolehtimaan paikallisteiden
3774: kunnossapidosta, sillä silloin niistä aiheutuva rasitus tu-
3775: lisi kohtuuden mukaisesti jaetuksi ja syrjäkylienkin asuk-
3776: kaat pääsisivät helpommin nauttimaan niitä etuisuuksia,
3777: joita kunnallinen elämä tarjoaa ja joihin heille varsinkin
3778: maksuvelvollisuuksiin nähden tasa-arvoisina kuntalaisina
3779: on epäämätön oikeus.
3780:       Tätä mielipidettämme ei V aliakunnan enemmistö koe-
3781: takaan todistaa epäoikeutetuksi ja vääräksi, vaan vastus-
3782: taa sitä käsittääksemme enemmän käytännöllisistä syistä.
3783: Ensinnäkin arvelee V aliakunnan enemmistö, että kysy-
3784: myksessä oleva kuntien velvoitus loukkaisi ,arveluttavana
3785: tavalla" kunnallista itsehallintoa, mutta kun tässä ilmei-
3786: sesti ei ole kyseessä muuta kuin kunnan veivoittaminen
3787:  pitämään yhtäläistä huolta kaikista - syrjässäkin asu-
3788:                        V. M. -   Esit. N:o 1.                 55
3789: 
3790: vista jäsenistään, joka kanta kunnallisessa elämässämme
3791: on jo täysin voitettu, niin tuntuu tämmöinen käsitys kun-
3792: nallisesta itsehallinnosta omituiselta eikä liene sen kumoa-
3793: miseksi tässä tarpeen luetella niitä moninaisia tapauksia,
3794: joissa lainsäädännön kautta samassa tarkoituksessa on ra-
3795: joituksia tehty.
3796:        Lisäksi väittää V aliakunnan enemmistö, että ehdo-
3797: tuksemme mukaista etuutta pystyisivät hyväkseen käyttä-
3798: mään ainoastaan varakkaammat ja parempiosaiset kunta-
3799: laiset, koska paikallistien tekemiseen huonompi-osaisilla ei
3800: aina olisi riittävästi varoja eikä tilaisuutta. Tämäkin väite
3801: on varsin ristiriitainen meillä jo vallitsevien kohtuuskäsit-
3802: teiden kanssa, sillä harvat uskaltanevat enään väittää, että
3803: yhteiskunnalla on oikeus hyljätä syrjässä asuvat viljelijät
3804: oman onnensa nojaan sen vuoksi, etteivät nämä kykene
3805: itselleen hankkimaan niinkin välttämättömiä elinehtoja kuin
3806:  kulkutiet ovat. Paitsi tätä on tälläinen väite ristiriidassa
3807: Valiokunnan enemmistön omankin mielipiteen kanssa, sillä
3808: Valiokunta on yksimielisesti lakiehdotuksensa 15 §:ään ot-
3809: tanut määräyksen, että siellä ,missä maanteitä puuttuu
3810: tai asianhaarat muuten vaativat, on paikallistaitä valtio-
3811: varoilla harkinnan mukaan tehtävä tai niitten aikaansaa-
3812:  mista valtion apurahoilla avustettava." Ei siis ole tässä
3813: suhteessa mitään oikeutettua pelkoa, ettei vähävaraisillekin
3814:  parempiosaisten rinnalla tulisi tilaisuutta nauttia ehdotuk-
3815: semme aiheuttamia etuja.
3816:        Valiokunnan enemmistön epäilykset siitä, että suur-
3817: tilalliset ja teollisuudenharjoittajat voisivat ehdotuksemme
3818: mukaan velvoittaa kuntia kunnossapitämään teitä kau-
3819: kana oleville viljelyksilleen tahi tilapäisille teollisuuslaitok-
3820: silleen, haihtuvat myös kokonaan, kun ottaa huomioon ja
3821: tarkistaa ne määräykset, jotka löytyvät kyseessä olevan lain
3822: 37 y. m. §:issä sellaisina kuin olemme tällaisten väärin-
3823: käytösten välttämiseksi ne ehdottaneet.
3824:        Nämät ja samalla varsin ainoat väitteet, jotka Valio-
3825: kunnan enemmistö on ehdotustamme vastaan tuonut, eivät
3826: ole vähimmässäkään määrin saaneet meitä epäilemään aja-
3827: 56                     V. M. -   Esit. N:o 1.
3828: 
3829: tuskantamma oikeudenmukaisuutta, vaan ovat ne pikem-
3830: min päinvastoin vakaannuttaneet siinä, että olemme vel-
3831: volliset vastalauseessa Eduskunnalle esittämään mielipi-
3832: teemme.
3833:       •Omaksuen täydellisesti sen kannan, että yhteiskunta
3834: on mahdollisimman suurta tasa-arvoisuutta tavottelemalla.
3835: velvollinen huolehtimaan jäsentensä välttämättämistä elin-
3836: ehdoista ja huomauttamalla, että lainlaatija aina vuodesta
3837: 1863 saakka on tientekorasitukseenkin nähden periaatteessa
3838: myöntänyt tämän oikeaksi, pidämme välttämättömänä, että
3839: parannukset kysymyksessä olevassa suhteessa ulotetaan
3840: loitommalle kuin Valiokunnan enemmistö on lakiehdotuk-
3841: sessaan ajatellut.
3842:        Jos paikallisti et, kuten tämän ehdotuksen 15 §:ssä
3843: säädetään, jäisivät yksinomaan niitä tarvitsevien ja niistä
3844: hyötyvien huoleksi, niin tulisivat maanteiden varsilla asu-
3845: vat, jotka muutenkin yleensä elävät suotuisimmissa oloissa,
3846: olemaan vapaat paikallistierasituksesta ja siis myös koko
3847: tierasitus sen kautta jäisi varsin epätasaiseksi, tullen li-
3848: säksi kohtaamaan tuntuvammin huonompiosaisia kansa-
3849: laisia. Seurauksena tästä olisi, että asutus syrjäseuduissa
3850: ei pääsisi tasaisesti kehittymään, sillä sinne ei aina olisi
3851: mahdollisuutta saada kunnollisia teitä, jotka kuitenkin ovat
3852: varsin välttämättömät ennenkun voidaan menestyksellä
3853: käyttää hyväksi nykyajan tarjoomia viljelyksen apuneu-
3854: voja, koneita y. m.
3855:        Järjestelmä, jonka mukaan Valiokunnan enemmistö
3856: on ajatellut paikallistiet tehtäviksi ja kunnossapidettäviksi,
3857: on lisäksi siksi monimutkainen, että sen käytännössä toteut-
3858: taminen epäilemättä tulisi tuottamaan paljon hankaluutta ja
3859: ristiriitaisuutta. Jokaista vaikka miten lyhyttä paikallis-
3860: tietä varten olisi valittava erityinen t.iehallitus, jonka tulisi
3861: huolehtia tien teettämisestä ja kunnossapidosta, arvioida
3862: kunkin osakkaan tiestä nauttima hyöty sekä ylöskantaa ja
3863: tarpeen tullen ulosotattaa kustannuksiin tarvittavat varat,
3864: jotka kaikki toimet epäilemättä vaatisivat enemmän tietoja
3865: ja asioihin perehtymistä, kuin syrjäseudun asukkailta ny-
3866:                       V. M. -   Esit. N:o 1.              57
3867: 
3868: kyään vielä kohtuudella voidaan vaatia. Kun tähän vielä
3869: lisäksi ottaa huomioon, että tienteko sekä kunnossapito
3870: ovat aijotut suoritettaviksi osaksi luonnossa ja osaksi ra-
3871: hassa ja että siitäkin aiheutuvat monasti hyvin vaikeat
3872: arvioimiset jäävät tiehallitusten tehtäviksi, niin on varsin
3873: lähellä, melkeinpä oikeutettu sellainen luulo, että tälläisen
3874: järjestelmän toteuttaminen tulisi varsin monessa tapauk-
3875: sessa rikkomaan naapurien hyvää sopua sekä saattamaan
3876: tiehallitukset vaikeaan välikäteen.
3877:       Ylläesittämämme periaatteelliset epätasaisuudet sekä
3878: käytännölliset hankaluudet luulisimme tulevan suureksi
3879: osaksi poistetuiksi, jos paikallisteiden kunnossapitovelvol-
3880: lisuus siirrettäisiin kuntien huoleksi.
3881:       Kokonaan vieras ei tämä ajatus ole V aliakunnan
3882: enemmistönkään ehdotukselle, sillä sen 15 §:n mukaan jä-
3883: tetään kunnille oikeus ottaa paikallistiet haltuunsa. Kun
3884: tämä kuitenkin useimmissa tapauksissa jäisi jonkinmoi-
3885: seksi armeliaisuustehtäväksi kuntien puolelta ja kun meillä
3886: on jo kyllin pitkä kokemus siitä, mitä tälläinen säädös
3887: käytännössä tulisi merkitsemään, niin emme sille voi
3888: panna suurta arvoa, vaan katsomme suoranaisen velvoi-
3889: tuksen kuntiin nähden tässä suhteessa olevan tarpeen sekä
3890: oikeutetun.
3891:       Todisteena siitä, että Valiokunnan enemmistökin on
3892: lakiehdotuksensa epäillyt johtavan epätasaiseen veroituk-
3893: seen, tahdomme lopuksi huomauttaa, että varsinaiseen tie-
3894: lakiin liitetyn verolain suunnitelman 3 §:n viimeiseen mo-
3895: menttiin on otettu määräys, että veronalaiselle maalle voi-
3896: daan maantiestä koituvan erityisen hyödyn nojalla panna
3897: lisättyä veroa. Samalla kun emme voi tälläistä verotusta
3898: pitää oikeutettuna, tahdomme myös huomauttaa, että sen
3899: käytäntöön ottaminen kautta maan olisi varsin suuren-
3900: moinen ja hankala tehtävä jota tuskin olisi mahdollista
3901: toimittaa niin hyvin, että se toisi mukanaan tasaisuutta
3902: ja yhdenmukaisuutta, jonka vuoksi luulemme, että tämän-
3903: kin hautta ajateltu tasoitus saataisiin paljon helpommalla
3904: 58                    V. M. -    Esit. N:o 1.
3905: 
3906: toimeen, jos kaikki kuntalaiset suorastaan velvoitettaisiin
3907: huolehtimaan paikallisteiden kunnossapidosta.
3908:      Edellä esitettyjen näkökohtien nojalla rohkenemme
3909: kunnioittaen esittää,
3910:                        että Eduskunta kysymyksessä olevaan
3911:                  lakiehdotukseen nähden huomioon ottaisi seu-
3912:                  raavat muutokset:
3913:                     1-14 § muuttamatta.
3914: 
3915:                                 15 §.
3916:       Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin sää-
3917: detään, niitä tarvitsevien tahi niistä hyötyvien tehtävät sekä
3918: kolmena ensirnmäisenä vuonna tien valmistuttua kunnossapi-
3919: dettävät; tämän jälkeen toimitetaan niiden kunnossapito kun-
3920: nan yhteisillä varoilla.
3921:       Missä maanteitä puuttuu tahi asianhaarat muuten vaa-
3922: tivat, on paikallisteitä valtion varoilla, harkinnan mukaan,
3923: tehtävä tai niiden aikaansaamista valtion apurahoilla avus-
3924: tettava.
3925:                     16-36 § muuttamatta.
3926:                                                              r
3927:                                 37 §.
3928:        Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nouda-
3929: tettava mitä 15 §:ssä säädetään. Sellainen tie on suunnat-
3930:  tava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle harkitaan
3931: sopivimmaksi.
3932:        Jos kolme tai sitä useampi manttaaliin pannun maan,
3933: palstatilan tai teollisuuslaitoksen omistaja tai torpan haltija
3934: tahtovat rakentaa kyläryhmään johtavan paikallistien, sopi-
3935:  koot sen suunnasta ynnä muista siihen kuuluvista seikoista
3936: kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan luettelon niistä,
3937: joitten katsovat sitä tietä tarvitsevan tai siitä hyö'tyvän. Ha-
3938: kekoot sitten Kuvernööriltä lupaa tien tekemiseen ja ilmoit-
3939: takoot samalla ne maanomistajat, joitten tiluksille paikallistie
3940: on aijottu mkennettavaksi ja tientekoaineen ottopaikat mää-
3941: rättäviksi, sekä liittäkööt hakemukseen, jos mahdollista, näit-
3942:                        V. M. -- Esit. N:o 1.                  59
3943: 
3944: ten suostumuksen siihen. Kuvernööri hankkikoon lausunnon
3945: asianomaiselta kunnalta sekä niiltä, joitten maille tie tulisi
3946: tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen, minkä
3947: jälkeen hän kuulutulcsella kutsukoon tien osakkaiksi aijotttf
3948: määräpaikkaan kokoontumaan hakemuksesta kuultaviksi ja
3949:  tien tekemisestä sopimaan ynnä muusta mitä asiaan kuuluu
3950: päättämään ja väliaikaista tiehallitusta valitsemaan; ja on Ku-
3951: vernöörin samalla määrättävä kokoukselle puheenjohtaja sekä,
3952: jos kruunua on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan osaa
3953: sellaiseen tiehen, asiamies kruunun etua valvomaan.
3954:        Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksimieli-
3955: syyttä saavuteta, käykå'ön sopimuksesta se, jota kaksi kolman-
3956: nesta kokouksen jäsenistä pääluvun mukaan on kannattanut.
3957: Sopimus on lähetettävä Kuvernöörin tutkittavaksi ja vahvis-
3958:  tettavaksi.
3959:                               38 §.
3960:        Tavasta, miten paikallistie tehdään ja kolmena ensim-
3961: mäisenä vuonna kunnossa pidetään, sopivr;d tieosakkaat yh-
3962: teisessä kokouksessaan, joka on väliaikaisen tiehallituksen toi-
3963: mesta kutsuttava kokoon kuulutuksella niinkuin kuntakokouk-
3964: sesta on säädetty. Puheenjohtajana kokouksessa toimii väli-
3965: aikaisen tiehallituksen puheenjohtaja ja äänestys toimitetaan
3966: pääluvun mukaan.
3967: 
3968:                               39 §.
3969: 
3970:       Kustannukset, jotka aiheutuvat tien tekemisestä sekä
3971: kolmena ensimmäisenä vuonna kunnossapitämisestä, ovat
3972: tieosakasten yhteisesti suoritettavat laskettuna sen hyödyn
3973: mukaan, mikä kullakin osakkaalla arvioidaan tiestä olevan.
3974:       Hyödyn arvioimisen toimittaa väliaikainen tiehallitus.
3975: 
3976:                               40 §.
3977:      Tarvittavat varat ylöskantaa väliaikainen tiehallitus,
3978: joka myös huolehtii tien tekemisestä ja kunnossapidosta. Kan-
3979: tamistaan ja käyttämistään varoista on väliaikainen tiehallitus
3980: 60                    1/. M. -     Esit. N:o 1.
3981: 
3982: velvollinen vuosittain tammikuussa tekemään tilin tieosakasten
3983: yhteiselle kokoukselle.
3984:       Tieosakasten suorittamatta jättämät maksut ovat ulos-
3985: oton alaiset niinkuin kunnallisveroista on säädetty.
3986: 
3987:                                  41 §.
3988:       Kolmen vuoden kuluttua paikallistien valmistuttua on
3989: tieosakkailla oikeus tarjota tietä kunnan haltuun.
3990:       Kunta määrää sitten valitsemansa tiehallituksen tar-
3991: kastamaan paikallistien, jonka, jos se havaitaan olevan kun-
3992: nossa, kunta on velvollinen ottamaan kunnossapitääkseen.
3993: 
3994:                                  42 §.
3995:       Kun kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
3996: seen, ovat tieosakkaat velvolliset ilmaiseksi kunnalle luovut-
3997: tamaan tien ynnä siihen kuuluvat sillat ja muut laitokset
3998: sekä tientekoaineen ottopaikat, ja on tästä luovuttamisesta
3999: tieosakasten ja kunnan välillä tehtävä kirjallinen sopimus,
4000: joka on lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
4001: 
4002:                                  43 §.
4003: 
4004:       Kunnan hallussa olevain paikallisteiden kunnossapito
4005: on annettava urakalla suoritettavaksi vähintäin kolmeksi
4006: vuodeksi kerrallaan tiehallituksen määräämissä osissa, ja
4007: on tiehallituksen asiana hyväksyä tehdyt urakkasopimukset.
4008: tai, ellei hyväksyttävää tarjousta ole tehty, määrätä uusi
4009: huutokauppa toimitettavaksi tai tieosa muulla tavoin kun·
4010: nossapidettäväk.'3i.
4011:       Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit tai lautat ja muut
4012: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin kunta,
4013: tiehallitusta kuultuaan, edullisemmaksi harkitsee.
4014: 
4015:                                  44 §.
4016:       Paikallisteiden kunnossapidosta aiheutuvat menot suori-
4017: tetaan kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
4018:                       V. M. -     Esit. N:o 1.              61
4019: 
4020:       Paikallistiellä olevan sillan, lo3sin tai lautan käyttä-
4021: misestä on Kuvernöörillä valta kunnan tekemästä ehdotuk-
4022: sesta määrätä kannettavaksi kohtuullinen maksu kunnan kas-
4023: saan.
4024:                                 45 §.
4025:       Kunnan on asetettava paikallisteiden kunnossapilaa
4026: varten tiehallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheen·
4027: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
4028: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena en-
4029: simmäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
4030:        Tiehallituksen asiana on, paitsi 35 §:ssä säädettyjä
4031: tehtäviä, vähintäin kerran vuodessa toimittaa katselmus kun-
4032: nan hallussa olevilla paikallisteillä.
4033:        Tiehallitus on oikeutettu saamaan kunnan kassasta
4034: kohtuullinen palkkio. Kunta olkoon oikeutettu jättämään
4035: paikallisteiden kunnossapitohuolen maanteitä varten valitun
4036: tiehallituksen tehtäväksi, mutta tästä toimesta aiheutuvista
4037: vaivoista on palkkio erikseen kunnan varoista suoritettava.
4038: 
4039:                                 46 §.
4040:       Väliaikaiseen tiehallitukseen, jonka tieosakkaat 37 §:n
4041: mukaan valitsevat, kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjoh-
4042: taja sekä yksi jäsen.
4043:                                 47 §.
4044:       Jos paikallistie on katselmuksessa, jonka tiehallituksen
4045: kaksi jäsentä yhdessä kruununnimismiehen kanssa toimit-
4046: tavat, havaittu olevan epäkunnossa, velvoitettakoon urakoitsija
4047: määräajan kuluessa korjåamaan viat. Ellei tätä määräystä
4048: noudateta, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustan·
4049: nukset urakoitsijalta ulosolettavat tahi hänen panemastaan
4050: vakuudesta otettavat.
4051: 
4052:                                 48 §.
4053:       1'ieosakasten kokouksen päätöksestä, sekä väliaikaisen
4054: 62                    V. M. -    Esit. N:o 1.
4055: 
4056: ynnä kunnan valitseman tiehallituksen toimenpiteistä, saa·
4057: daan valittaa Kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan
4058: ja Lapinmaan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tie-
4059: don saatua.
4060:                                 49 §.
4061:       Jos urakoitsija ja kunta, tiehallituksen esityksestä, ei-
4062: vät voi sopia 25 §:ssä mainitusta korvauksesta, jätetään
4063: asia kolmen uskotun miehen ratkaistavaksi, joista paikka-
4064: kunnan tuomari, kunnan ilmoituksesta, valitsee yhden, tie-
4065: hallitus toisen ja urakoitsija kolmannen.
4066:       Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
4067: miestä 14 päivän k1tluessa todistettavan kehotuksen siihen
4068: saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu mies
4069: valvomaan niskoittelevan oikeutta.
4070:        Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta haet-
4071: taka.
4072:        Uskotut miehet saavat toimituksesta kohtuullisen palk-
4073: kion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä kenen
4074: maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön, saatta-
4075: kaan palkkiota koskevan asian tuomioistuimen ratkaista-
4076: vaksi.
4077:                                 50 §.
4078:      Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa noudatet-
4079: tava mitä tämän lain 4, 5, 6, 8, 9, 10, 12, 13, 16-20
4080: sekä 22-25 §:ssä on säädettynä.
4081:                 VI ja VII luku muuttamatta.
4082:      Helsingissä 10 p. lokakuuta 1907.
4083:          Erkki Pullinen.          Oskari Orasmaa.
4084:          Oskari Laine.            P. Kuisma.
4085:                        M. Tervaniemi.
4086:     Yhdyn ylläolevaan mikäli se koskee paikallisteiden
4087: kunnossapidon siirtämistä kunnille.
4088:                                                 Juho Kirves.
4089:                       V. M. -    Esit. N:o 1.               63
4090: 
4091:                                 II.
4092:        Kun emme voi hyväkyä Laki- ja Talousvaliokunnan
4093: enemmistön mielipidettä, mikäli se koskee lakiehdotuksen
4094:  , Tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä" toista ja
4095: kolmatta pykälää, saamme; täten tuoda esiin mielipitee-
4096: nämme seuraavaa:
4097:        V aliakunnan enemmistö on asettanut alimmaksi ve-
4098: ronalaiseksi tuloksi maalla 600 markkaa ja kaupungeissa
4099: 1,200 markkaa, mutta tuollaiset tuloerät ovat todellakin
4100: niin pienet, että ne hädintuskin riittävät nauttijoilleen läm-
4101: pöön, valoon, vuokraan ynnä muihin välttämättömimpiin
4102: tarpeisiin; kun vielä otetaan huomioon kunnallis- y. m.
4103: monennimiset ja -lajiset verot, niin pitäisi sellaisien tulojen
4104: riittämättömyys olla kaikille selvänä.
4105:        Kokemus on maassamme jo osoittanut, että maini-
4106: tunlaisien tulojen nauttijoita, jotka vielä kaiken lisäksi
4107: ovat useinkin suuriperheellisiä, ei voida monissa tapauk-
4108: sissa pitää kykenevinä maksamaan edes heille asetettuja
4109: kunnallisia veroja. Jos heille nyt vielä, kuten valiokun-
4110: nan enemmistö ehdottaa, pannaan tieäyrejä, saatetaan hei-
4111: dät semmoiseen tilaan, joka on arveluttavaa sekä kunnille
4112: että asianomaisille verojenmaksajille; sillä helposti, äärim-
4113: mäisen köyhyyden vallitessa, jää yhä suuremmat ja suu-
4114: remmat osat kunnallisia veroja saamatta ja summa, joka
4115: täten syntyy, ei ole suinkaan vähäksi arvattava kunnan
4116: tulo erässä. Ja vielä kaiken lisäksi, kun ensin monellai-
4117: silla veroilla on köyhälistöitä riistetty kyky suorittaa kun-
4118: nallisia maksuja, viedään heiltä verojen maksamatta jää-
4119: misen perusteella kunnallinen äänioikeus ja täten heidät
4120: erotetaan kunnallisesta elämästä, joka ei suinkaan liene va-
4121: liokunnan enemmistön tarkoitus.
4122:       V aliakunnan enemmistö voi tekonsa tueksi väittää,
4123: että tilasto kuntiemme veroituksesta osoittaa liian suuren
4124: osan kuntalaisia jäävän vapaaksi tientekorasituksista, jos
4125: tieveron sensus nostettaisiin korkeammalle kuin valio-
4126: kunnan enemmistö ehdottaa, mutta tämäkin edellytys hä-
4127: 64                   V. M. -       Esit. N:o 1.
4128: 
4129: v1aa, jos otamme huomioon sen verollepanotavan, joka
4130: useinkin on vallinnut maalaiskunnissamme, niin ei mai-
4131: nitulle tilastolle jää suurtakaan merkitystä. Ikivan-
4132: hoista ajoista ovat maatilojen omistajat olleet yksinään
4133: tientekovelvolliset, mutta nyt, kun ensin kansan suurelta
4134: enemmistöltä on keinoteltu maat pois, tahdotaan näiden
4135: maattomien ja tilattomien maksettavaksi sälyttää ne verot,
4136: jotka maiden mukana olisivat olleet menevät niiden uusille
4137: omistajille. Tämä ei ole mielestämme johdonmukaista.
4138:       Kaikissa maissa on annettu tunnustus, että omaisuu-
4139: desta saatu tulo, olipa se sitte kiinteätä eli muuta omai-
4140: suutta, on aina vakavampilaatuista ja pysyväistä sekä siitä
4141: syystä veronmaksukykyisempää kuin suorastaan työstä
4142: saatu tulo, mutta tämän näkökohdan on valiokunnan enem-
4143: mistö jättänyt huomioon ottamatta.
4144:       Milloin verot ovat kohtuullisia ja milloin ne voidaan
4145: suorittaa, ei luonnollisesti ole meillä mitään sitä vastaan,
4146: mutta kun verotukset nousevat kohtuuttomiin, kuten nyt-
4147: kin Laki- ja Talousvaliokunnan enemmistön asettama ve-
4148: rotussensus sekä sen ohessa huomioonotetut näkökohdat
4149: osoittavat, niin silloin meidän velvollisuutemme on panna
4150: vastalause ja edelläolevan perustelmamme nojalla ehdo-
4151: tamme, että kysymyksessä olevat pykälien kohdat muutettai-
4152: sun näin kuuluviksi:
4153:       2 §:
4154: 
4155:       a: Maalla kunnallisverotuksen alainen tulo, joka tekee
4156: vähintään 800 markkaa vuodessa.
4157:       b: Kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, vä-
4158: hintäin 1,500 markkaa vuodessa,·
4159:            sekä
4160:       3 §:n toinen kohta:
4161:       Sanotuille verotusesineille on maalla pantava
4162:     yksi tieäyri         kullekin    800 Smk. vuositulolle.
4163:      2    tieäyriä           ,      1000 ,          ,
4164:      3      "                  "         1300     "   "
4165:      4      "                  "         1500     "   "
4166:                       V. M. -       Esit. N:o 1.                    65
4167: 
4168:      5   tieäy1·iä      lr:ullekin        1800     Smk.   vuositulolle.
4169:      7                              2100
4170:             " "             "              "        "
4171:      8        ,,                    2250
4172:                             "              "        "
4173:     10                              2500
4174:     12
4175:               "             "       2750   "        "
4176:     14        "             "       3000   "        "
4177:               "             "              "        "
4178: ja tuloille, jotka nousevat 3000-4fJOO S:markkaan, yksi tie-
4179: äyri kutakin 100 Smk. lisävuosituloa kohti; tuloille, jotka
4180: nousevat yli 4000 Smk. yksi tieäyri kutakin 75 markan lisä-
4181: vuosituloa kohti;
4182:       ja kaupungeissa:
4183:     yksi tieäyri       kullekin          1500 Smk. vuositulolle.
4184:      2     tieäyriä                      1800
4185:      3                          "        2100 "          "
4186:      5
4187:              "                  "        2600
4188:                                                "         "
4189:      7       "                  "        3100  "         "
4190:      9       "                  "        3550 "          "
4191:    11        "             "             4000  "         "
4192:              "             "              "        "
4193: 4000-6000 Smk. vuosituloista yksi tieäyri kutakin        200
4194: Smk. lisävuosituloa kohti; tuloista, jotka nousevat yli 6000
4195: Smk., yksi tieäyri kutakin 175 Smk. lisävuosituloa kohti.
4196:            ynnä
4197:       3 §:n toisen ja kolmannen kohdan väliin ehdotamme
4198: lisättäväksi seuraavan määräyksen:
4199:       Jos vuositulo kiinteästä omaisuudesta, teollisuuslaitok-
4200: sesta tai muusta omaisuudesta on maalla vähintään 1,200
4201: Smk. ja kaupungissa vähintään 2,4fJO Smk., on yksi tieäyri
4202: pantava maalla kullekin täydelle 100 markalle ja kaupun-
4203: gissa kullekin täydelle 200 markalle.
4204: 
4205:       Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1907.
4206: 
4207: 
4208:      Oskari Orasmaa.                               Juho Kirves.
4209:      Josua Järvinen.                               V. Perttilä.
4210:      Oskar W. Johansson.                           Frans R.antanen.
4211:                      J. Penna Paunu.
4212:                                                                5
4213: 66                      V. M. -    Esit. N:o 1.
4214: 
4215: 
4216: 
4217:                                   III.
4218:       Koska valiokunnan mietintöön liittyvän tieveron mak-
4219: samista ja käyttämistä koskevan lakiehdotuksen 8 §:än
4220: suhteen en ole valiokunnan enemmistön kanssa samaa
4221: mieltä, pyydän saada kiinnittää Eduskunnan huomiota sii-
4222: hen tosiseikkaan, että Inarin ja Utsjoen kunnat Lapin kih-
4223: lakunnassa ovat 200-350 kilometriä kaukana likimmäi-
4224: sestä maantiestä, joten sanotuissa paikkakunnissa asuvalla
4225: väestöllä ei ole tilaisuutta nähdäkään maantietä, sitä vä-
4226: hemmin käyttää sitä hyväksensä. Kun kuitenkin puheena-
4227: olevan lakiehdotuksen 8 §:än mukaan Inarin ja Utsjoen
4228: kunnat joutuisivat suorittamaan yhtenä maan muiden kun-
4229: tien kanssa tieveroa, olisi se ehdottomasti ilmeinen vää-
4230: ryys näille kunnille, ainakin siihen asti kun ne saavat tilai-
4231: suuden käyttää maantietä.
4232:       Sen vuoksi ehdotan Eduskunnalle, että tieveron mak-
4233: samisesta ja käyttämisestä annettavan lakiehdotuksen 8
4234: §:än loppuun tehdään näin kuuluva lisäys:
4235:       Mitä tässä pykälässä on sanottu ei toistaiseksi koske
4236: niitä Lapin kihlakunnassa olevia kuntia, joissa ei vielä ole
4237: maanteitä.
4238:       Helsingissä, syyskuun 23 p:nä 1907.
4239:                                                   M. Tervaniemi.
4240:        Tähän yhtyy:
4241:                           Iisakki Hoikka.
4242: 
4243: 
4244: 
4245: 
4246:      Helsinki 1907, Suom. Kirjall. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö.
4247:      I.                                               Verotetut maalaiskunnissa (v. 1904).
4248:                                                                                Tuloluokat Smk
4249:      Ammattiluokat                                                                                                                             Yhteensä
4250:                                           200-599     1   600-799         800-999 11,000-1,19911,200--1,49911,500--1,9991 2,000 ja
4251:                                                                                                                           siitä yli
4252: 
4253:  l. Julkisissa viroissa olevia                                        1
4254: 
4255:            henkilöitä.
4256: Virkamiehiä ja ylipäällystöä .                 408              341             529         732               778            597     1,909         5,294
4257: Palvelijoita, alipäällystöä ja
4258:      miehistöä .                             2,132            1,299              877        430               295            197       125         5,355
4259:                         Yhteen:~ .            2,540            1,640 1         1,406      1,162             1,073 1          794      2,034       10,649
4260:                                            23,85            15,4c•   1      13,2o       10,9!             10,os   1   7,46         19,10         100
4261:   II. Maanviljelyksen ja sen
4262:                                 1
4263:  sivuelinkeinojen harjoittajia.
4264:                                •;.         25,42            14,76           12,02        9,71             10,55       10,45        17,oa
4265:   Manttaaliin pannun rälssi- tahi[
4266:       perintötilan omistajia .               25,684          15,774          13,287      10,947 1          11,925      11,853       19,526
4267:   Kruununtalojen asukkaita va-
4268:                                                                                                       1
4269: 
4270:       kinaisella asukasaikeudellal            1,890           1,287             678             460           436            394       392
4271:   Kruunun virkatalojen, kunin-
4272: l      kaan- tahi kunink. karja-
4273: !      talojen vuokraajia. . .   l
4274: 1 Muita vuokraajia.    . .
4275:   Torppareita~·.       .
4276:   Eläkeläisiä
4277:   Palvelijoita .
4278:   Jtsellisiä ja muita
4279:                         Yhteensä      1     245,441 1        31,425   1       19,603      13,939 :         14,2221     13,6141      21,430 1      359,674
4280:                                 Oj"         68,23           8,74    i        5,45        3,88    1
4281:                                                                                                           3 795       3,79         5,96           100
4282:   .L.l.t.,              IHlllKelllOJell
4283:              JILUllllJ 1.1                                                    1                !                                         !                                  1
4284: 
4285:                 harJ oittajia.                  1
4286: 
4287: 
4288: Kauppiaita .                                            7721         458              378                   484                    308              478 -'          1,387        4,265
4289:                                                                                                                                                           ' ...
4290:                                                                                                                                                               ~
4291: 
4292: 
4293: Tehtaanomist ~jia.                                       47           11               10                    28                     14               32               240          382
4294: Käsityö] äisiä                       - .             10,602        1,914              718                   390                    229              192               147       14,192
4295: Merenkulkija ta                                       3,395          708              198                   129                    109               81               115        4,735
4296: Työntekijöitä                                        16,013        3,265            1,656                   795                    525              275               1771      22,706
4297: Muita . . .                                           1,376          455              336                   347                    317              369 i           1,222        4,422
4298:                               Yhteensä               32,205         6,811 !         3,296 1                2,173 1            1,502 1          1,427 1              3,2881       50,702
4299:                                           "lo       63,;2        13,43    !       6,;o                   4,29               2,96             2,82                 6,48          100
4300:    IV. Muit a henkilöitä.                                                     1
4301:                                                                               1
4302: 
4303: Koroilla eläj i .                                       190              66 1             52                     59                 44               53               182           646
4304: Muita . . •                                             568 1           179 i            109 .                  109 1               66   i           83               329         1,443
4305:                     Yhteensä                             758         245                 161 1                  1681               110              136 1              511 1      2,089
4306:                                                                                                1
4307:                                           "lo       36,29        11,73            7,71                   8,04          1    5,26             6,51                 24,46    1    100
4308:   V. Juridi !ia henkilöitä.                                                                                            i                                                    1
4309: 
4310: 
4311: 
4312: Teollisuusyht iöitä                                     198              46               40                     57 1               50                57              4931         941
4313: Kauppayhtiö ~ä                                           16               5                5                     17 i                6                16               69          134
4314: Yhtiöitä kulJ etusliikkeen har-
4315:    joittamis a varten.                                    8               5                2                      61                 1                2                27           51
4316: Muita yhtiöit ii..                                      167              35               26                     38    1            14               14                93          387
4317: Muita juridis a henkilöitä                               88 1            20 1             17 1                   14    1            16   1           28               102   i      285
4318:                        Yhteensä                                                                                 132 1                               117 .,                        1,798
4319:                                                          4771           111 1             90 1                                      871                                7841
4320:                                           "lo       26,53 . --   6,17             5,01             ---
4321:                                                                                                          7,34         _l_   4,84      .      6,51                 43,6o         100
4322:                               Kaikkiaan\            281,421 1     40,232 \         24,556 \               17,5741            16,9941          16,0881              28,0471      424,9121
4323:                                           "/o        662,2       9,47             5,78                   4,14               4,oo             3,79                 6,60          100
4324:     II.                                  Verotuksen alaiset tulot maalaiskunnissa (v. 1904).
4325:                                                                                                                                                            --
4326:                                                                           Tuloluokat Smk
4327:      Ammattiluokat                                                                                                                                    Yhteensä
4328:                                          200-599 1 600-799 1 800-999 11,000-1,19911,200-1,49911,500-1,9991                           ;i~ jli
4329:                                      1
4330:  I. Julkisissa viroissa olevia 1                    1                           1              1                1                1                1
4331: 
4332: 
4333:            henkilöitä.
4334: Virkamiehiä ja ylipäällystöä              167,524        221,215      443,200        753,840         984,589          982,109         9,572,751       13,125,228
4335: Palvelijoita, alipäällystöä ja
4336:     miehistöä .                           774,276        833,498       733,312 1     440,706          369,500         322,540          316,329          3,790,161
4337:                        Yhteensä           941,800       1,054,7131   1,176,512      1,194,546 1     1,354,086        1,304,649        9,889,080       16,915,389
4338:                             "lo            5,57           6,24          6,95           7,oe   1
4339:                                                                                                        8,o1             7,71            58,46            100
4340:  211 Maanviljelyksen ja sen
4341: sivuelinkeinojen harjoittajia.
4342:                             o;.            6,75           6,59         7,ol           6,99            9,36             ] 1,99          51,31             100
4343: Manttaaliin pannun rälssi- tahi  f
4344:      perintötilan omistajia . 1 9,888,234 10,171,120 11,186,966 11,303,735                         15,286,012       19,620,050       85,624,200       163,080,117
4345: Kruununtalojen asukkaita va-
4346:     kinaisella asukasoikeudella~    737,129     827,501   574,251     475,051                        555,876          658,358         1,393,711         5,221,877
4347: Kruunun virkatalojen, kunin-,
4348:      kaan- tahi kunink. karja-
4349:      talojen vuokraajia . . .         8,250      21,900    32,600      59,500                        112,205          250,692   1,806,542    2,291,689
4350: Muita vuokraajia . . . .     .l   1,204,534     548,168   506,430     431,822                        478,109          505,135   1,224,849    4,899,047
4351: Torppareita .                    14,215,626   2,918,838 1,267,922     628,871                        432,060          296,101     280,300   20,039,718
4352: Eläkeläisiä .                     2,130,405 1   390,900   225,500     165,450                         112,050 1       122,188 1   219,050 1 3,365,543
4353: Palvelijoita .                    9,623,165 1   487,236   242,998     157,625                         157,560         127,900     150,765   10,947,249
4354: Itsellisiä ja muita              37,890,251   4,644,385 2,398,072   1,130,682                       1,042,514         919,311 1 1,509,021   49,534,236
4355:                        Yhteensä 75,697,594120,010,048116,434,739 114,352,736                       18,176,386 1 22,499,735,92,208,4381259,379,676
4356:                             0/            ?.Q ta          7.71         6,34           5,s3             7,01        8,67        35,ss       100
4357:     _...._......_.t't'.._"'.._ua   •                      307,986         289,332      311,450      489,718      388,107     765,704      5,976,298    8,528,595
4358: 1 Tehtaanomist tjia.                                       18,550           7,050        8,200       28,250       17,650      51,100      3,845,367    2,976,167
4359: 1 Käsityöläisiä                                         3,623,773       1,202,318      593,512      395,511      286,791     307,985        J28,588    6,838,478
4360:   Merenkulkijoi ;a                                      1,207,047         451,825      164,720      131,812      138,485     130,750        366,685    2,591,324
4361:   Työntekijöitä                                         3,457.127       2,094,221    1,392,532      811,294      664,507     448,751        4.'>6,023 11,324,455
4362:   Muita .                                                 490,718         287,289      280,192 1    352,524      397,547     596,951      6.736.219 1 9,141,440
4363:                                        Yhteensä 11,105,201 1 4,332,0351              2,750,606 ! 2,209,109      1,893,087 1 2,301,241     17,809,180 1 42,400,459
4364:                                              %     26,t9       10,22                    6,49    1
4365:                                                                                                     0.21           4,46        0,43          42,oo   1    100
4366:        IV. M.uit a henkilöitä.                                                                  1                                                      1
4367: 
4368: 
4369:     Koroilla eläji ,.                                     67,920    1     41,611       43,550   1
4370:                                                                                                      60,850       56,738       87,600      1,539,7991      1,898,068
4371:     Muita . . .                                          197,409 1       113,275       90,315       110,960 1     84,252      134,100      1,736,465 1     2,466,776
4372:                         Yhteensä                         265,329 1       154,886      133,865       171,810      140,990      221,700 1 3,276,264 1        4,364,844
4373:                                               "lo         6,os           3,55          3,oo         3,94          3,23         5,os       75,06              100
4374:       V. Juridi ia henkilöitä.
4375:     Teollisuusyht öitä                                    74,656          29,100       32,900        57,500       62,700       92,150     14,787,255       15,136,261
4376:     Kauppayhtiöi ä                                         6,100           3,350        4,225        17,150        7,300       25,795        361,928          425.848
4377:     Yhtiöitä kulj :tusliikkeen har-
4378:        joittamist t varten.                                3,500           3,200        1,700         6,000        1,200        3,300        136,800          155,700
4379:     Muita yhtiöit                                         60,977          21,830       21,300        38,300       17,200       21,700      1,064,672        1,245,979
4380:     Muita juridisi ' henkilöitä                           32,125          12,500 1     14,425 1      14,200 1     20.000 1     45,100 1    1,065,476 1      1,203,826
4381:                                        Yhteensä     l    177,3581         69,980 1     74,550 1     133,150 1
4382:                                                                                                                  1~~:400 1    188,045117,416,131 1 18,167,614
4383:                                               "!.         0,98           0,38         0,41           0,73                      1,04       95,86       100
4384:                                        Kaikkiaan 1 88,187,282125,621,662120,570,272 j18,061,351 121,672,952126,515,370 114D,599,093,341,227,982
4385:                                               0
4386:                                                 /0   25,85        7,51       6,o3   1    5,29       6,s:;       7,77       41,2u        100
4387:                1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 1.
4388: 
4389: 
4390: 
4391: 
4392:                              Suuren valiokunnan mietintö N:o
4393:                          16 Keisarillisen Majesteetin armollisen
4394:                          esityksen johdosta teitten ja siltain teke-
4395:                          misestä ja kunnossapidosta maalla.
4396: 
4397: 
4398:     Sittenkun Eduskunta on Suureen valiokuntaan lähet-
4399: tänyt Laki- ja Talousvaliokunnan tästä asiasta antamassa
4400: mietinnössä N:o 4 olevan ehdotuksen Laiksi teitten teke-
4401: misestä ja kunnossapidosta maalla, saa Suuri valiokunta
4402: mainittuun lakiehdotukseen nähden esittää puolestaan
4403: seuraavaa:
4404:     Tätä nykyä voimassa olevan määräyksen mukaan tulee
4405: maantien, tarvetta myöten, olla kahdeksasta kahteentoista
4406: kyynärään leveä ojain välillä, mikä leveys nykyisissä mi-
4407: toissa vastaa noin 4,s-7,2 metriä. Armollinen esitys taa-
4408: sen ehdottaa maantien leveyden vähintäin 5 metriksi.
4409: Kun kysymyksessä olevan lakiehdotuksen 4 §:ssä maan-
4410: tien vähimmäksi leveydeksi ehdotetaan 4 metriä ja mie-
4411: tinnössä tästä määräyksestä muun muassa lausutaan, että
4412: leveämmät maantiet kysyvät tarpeettoman suuria rakennus-
4413: ja kunnossapitokustannuksia, on Valiokunnassa etenkin
4414: niiden puolelta, joilla on tietoa ja kokemusta tienteko-
4415: asioissa, huomautettu, että vaikkakin leveämmän maantien
4416: rakentaminen kysyy jossain määrin suurempia kustannuksia
4417: kuin kapeamman, niin esim. nykyisin määrättyä leveyttä ole-
4418: vien· maanteiden kunnossapito tulee yhtä huokeaksi ja huo-
4419: keammaksikin kuin sitä kapeampien ja kaikessa tapauksessa
4420: ajan pitkään on helpompi toimittaa kuin kapeiden teiden
4421: 2              1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 1.
4422: 
4423: kunnossapito, niin että se lisämeno, joka rakentamiseen
4424: menee, ajan pitkään tulee korvatuksi helpomman kunnossa-
4425: pidon kautta. Näitä näkökohtia silmällä pitäen Suuri
4426: valiokunta ehdottaa maantien vähimmän' leveyden mää-
4427: rättäväksi samaksi kuin se on ehdotettu armollisessa
4428: esityksessä eli' 5 metriksi. Tämän muutoksen johdosta
4429: on Valiokunta, siihen nähden että paikallisteiden leveys
4430: olosuhteiden mukaan saattaa olla vähäisempikin kuin 5
4431: metriä, poistanut lakiehdotuksen 49 §:ssä olevan viit-
4432: tauksen 4 §:ään.
4433:     Kun Valiokunnassa on ollut tunnetua, että jos metsän-
4434: reuna tai yleensä puita on likellä tietä, niin ne pitävät
4435: tien kosteana ja siis vaikeuttavat' sen kunnossapitoa, on
4436: Valiokunta pitänyt tarpeellisena ehdottaa lakiehdotuksen
4437: 7 §:ään sellaista muutosta, että puut ja pensaat ovat
4438: hakattavat pois 2 metrin leveydeltä ojan ulkoreunasta,
4439: minkä ohessa Valiokunta ei ole katsonut olevan syytä
4440: sallia että kaunistuspuitakaan tähän nähden pidettäisiin
4441: missään erikoisasemassa. Tätä muutosehdotusta ei kui-
4442: tenkaan ole ulotettu sellaisiin tien varrella oleviin puihin,
4443: jotka ennen tämän lain voimaanastumista ovat istutetut
4444: tai erityiseen hoitoon otetut.
4445:     Valiokunnan mielestä olisi hellittävissä tapauksissa
4446: paikallistien kunnossapitoonkin eikä ainoastaan tekemi-
4447: seen valtion varoista avustusta annettava, ja on Valio-
4448: kunta tähän nähden ehdottanut siihen suuntaan menevän
4449: muutoksen 15 §:n 3 momenttiin.
4450:      Koska on pidetty tärkeänä, että paikallisteiden tarkas-
4451: tuksessa on osallisena jäävitön henkilö, joka pitää huolta
4452: siitä että näiden teiden kunnossapitovaatimukset pidetään
4453: niiden vaatimusten tasalla, jotka ovat määräävinä maan-
4454: teiden kunnossapitoon nähden, on Valiokunta 45 §:n 2
4455: momenttiin ehdottanut sellaista muutosta, että kruununni-
4456: mismies tulee olemaan osallisena paikallisteidenkin tarkas-
4457: tuksessa.
4458:               1907. -   S. V M. -    Esit. N:o t.          3
4459: 
4460:     Suuri valiokunta, jolla ei ole ollut muuta muistutetta-
4461: vaa puheenaolevaa lakiehdotusta vastaan, saa siis kun-
4462: nioittaen ehdottaa:
4463: 
4464:                Että Eduskunta hyväksyisi lakiehdotuksen
4465:            teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla
4466:            sellaisena kuin se kuuluu Laki- ;a Talous-
4467:            valiokunnan mietinnössä N:o 4, kuitenkin
4468:            muuttaen sen allaolevat §:t näin kuuluviksi:
4469: 
4470:                               4 §.
4471:     Maantien tulee snna tapahtuvan liikkeen laadun mu-
4472: kaan olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polkutie
4473: on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
4474:     Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
4475: vähin leveys, antakoon Kuvernööri, missä asianhaarat
4476: sallivat, sen jäädä sillensä.
4477:      Samoin on Kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulus-
4478: teltuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajoradaksi
4479: tehtävä.
4480:                               7 §.
4481:      Puut ja pensaat (poist.) ovat (poistJ hakattavat pois
4482: 2 metrin leveydeltä ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei
4483: ole, 3 metrin leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen
4484: tämän lain voimaan astumista ole istutetut tahi erityi-
4485: seen hoitoon otetut.
4486:                        15 §.
4487:     Paika!listiet ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin
4488: säädetään, niitten tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka sel-
4489: laista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
4490:     Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan tehdäk-
4491: seen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
4492:     Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
4493: tivat, on paikallisteitten tekemistä ja kunnossapitoa, har-
4494: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava.
4495: 4              1907. - S. V. M. - Esit. N:o 1.
4496: 
4497:                               45 §.
4498:     Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
4499: hallitus, johonka kuuluu puheenjohtaja ja varapuheen-
4500: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
4501: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
4502: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
4503:     Tiehallituksen asiana on, paitsi 35 §:ssä säädettyjä
4504: tehtäviä, maan paljaana ollessa vähintäin kerran vuodessa
4505: yhdessa kruununnimismiehen kanssa kahden jasenensa
4506: kautta toimittaa tienkatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
4507: osakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallistien tekemi-
4508: seen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä niit-
4509: ten käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta ennen seu-
4510: raavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten ko-
4511: kouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua annet-
4512: tava.
4513:     Tiehallitus on. oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
4514: tuullisen palkkion.
4515:                               49 §.
4516:     Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa nouda-
4517: tettava mitä tämän lain 2, (poist.) 5 mom. 1, 6, 8, 9, 10,
4518: 12 ja 13 sekä 16-26 §:ssä on säädettynä.
4519: 
4520: 
4521:     Helsingissä, 23 p:nä lokakuuta 1907.
4522: 
4523: 
4524: 
4525: 
4526:       Helsingissä 1907, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
4527:            1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 1.
4528: 
4529: 
4530: 
4531: 
4532:                       S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
4533:                 n e n v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin
4534:                 armolliseen esitykseen teiden tekemisestä ja
4535:                 kunno~Ssapidosta maalla.
4536: 
4537: 
4538: 
4539: 
4540:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
4541:             ja Suuriruhtinas!
4542: 
4543: 
4544: 
4545: 
4546:      Sittenkuin Teidän Keisarillinen Majesteettinne oli Edus-
4547: kunnalle antanut armollisen esityksen teiden tekemisestä ja
4548: kunnossapidosta maalla, ovat Eduskunnan Laki- ja talous-
4549: 2          1907. -    Edusk. Vast. -      Esitys N:o 1.
4550: 
4551: valiokunta ja Suuri valiokunta valmistelevasti käsitelleet tä-
4552: män asian, jonka jälkeen Eduskunta, alotettuansa asiassa sen
4553: toisen käsittelyn, minkä V aitiopäiväjärjestyksen 57 § mää-
4554: rää, on lähettänyt asian takaisin Suureen valiokuntaan. Tämä
4555: valiokunta on kuitenkin ilmoittanut, ettei se ole ehtinyt asiata
4556: loppuun käsitellä.
4557:        Tämän Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle Majestee-
4558: tillenne alamaisesti ilmoittaa.
4559: 
4560:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
4561: 
4562:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
4563: 
4564: 
4565: 
4566: 
4567:            l!!llsinki 1907, Helsingin Sentraalikirjapaino,
4568:                      1907.- N:o 2.
4569: 
4570: 
4571: 
4572: 
4573:                  Keisarillisen Majesteetin armolli·
4574:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle jär-
4575:            jestetyn notarilaitoksen voimaanpanemisesta,
4576: 
4577:       Sittenkuin Suomen V altiosäädyt alamaisessa ano-
4578: muksessa 13 p:ltä maaliskuuta 1900 olivat pyytäneet ar-
4579: mollista alotetta semmoiseen lainsäädäntöön, jonka kautta
4580: vähitellen ja sikäli kuin asianhaarat sallivat järjestetty
4581: notarilaitos pantaisiin tässä maassa voimaan, on 1904-1905
4582: vuosien varsinaisilla valtiopäivillä armollinen esitys asiasta
4583: Valtiosäädyille annettu. Sanottuun esitykseen antamas-
4584: saan alamaisessa vastauksessa ilmoittivat kuitenkin Valtio-
4585: säädyt että syistä, jotka samalla esiintuotiin, Valtiosääty-
4586: jen päätöstä tästä asiasta ei oltu aikaansaatu ja että asia
4587: siten oli rauennut.
4588:       Notarilaitoksen tarkoituksena on että yleisö sen
4589: kautta voi saada asiantuntijan avustusta kaikenlaisten
4590: peruskirjain laatimisessa sekä tehtyjä sopimuksia turvatuksi
4591: sillä julkisella luotettavaisuudella, mikä notarinperuskir-
4592: joilla on. Kun tämä laitos siten valvoo tärkeää yhteiskunta-
4593: etua sekä tätä kysymystä ei edellämainituilla valtiopäivillä
4594: lopullisesti käsitelty, on Keisarillinen Majesteetti suvainnut
4595: armossa teettää uuden esityksen asiasta Eduskunnalle esi-
4596: tettäväksi. Esityksessä olevaan lakiehdotukseen nähden
4597: on pääasiallisesti samoja näkökohtia seurattu kuin aikai-
4598: semmassa ehdotuksessa, jonka ohessa ne muutokset, mitkä
4599:    2                          N:o 2
4600: 
4601:   lakivaliokunta oli asiaa valmistelevasti käsitellessään eh-
4602:   dottanut, on pääasiassa otettu varteen. Tämän mukai-
4603:   sesti ehdotus perustuu seuraaviin näkökohtiin:
4604:         Vaikka järjestetty notarilaitos, joka antaisi yksityi-
4605:   sille tilaisuutta muitta mutkitta saada peruskirjansa laa-
4606:   dituiksi ja todistetuiksi julkisella luotettavaisuudella, kaik-
4607:   kialla maassa toimeenpantuna, epäilemättä olisi hyvinkin
4608:   tärkeä maan siviilioikeudenhoidolle, on kuitenkin maa-
4609:   seutuväestön harva asutus varsinaisena esteenä niin suu-
4610:   ren notarimäärän asettamiselle, että tämä tarkoitusperä
4611:   voitaisiin täydellisesti saavuttaa, semminkin kun suota-
4612:   vaa olisi ettei mitään valtioapua notarien palkkaamiseen
4613:   tarvittaisi. Tämän johdosta olisi notareja toistaiseksi
4614:   asetettava ainoastaan semmoisiin paikkakuntiin, missä
4615:   heidän toimintaansa väestön suuremman lukuisuuden
4616:   ja virkeämmän liikkeen johdosta voitaisiin edellyt-
4617:   tää enimmin tarvittavan, s. o. etupäässä suurempiin
4618:   kaupunkeihin.      Maan pienemmät kaupungit taas eli
4619: · semmoiset, joiden asukasluku ei ole kymmentätuhatta
4620:   suurempi, olisivat yhdistettävät läheisen maaseudun
4621:   kanssa yhdeksi notarinalueeksi, jota vastoin niihin kau-
4622:   punkeihin, joissa on enemmän kuin kaksikymmentä tu-
4623:   hatta asukasta, voitaisiin asettaa kaksi notaria ja tämä
4624:   lukumäärä lisätä yhdellä notarilla kutakin sen yli nouse-
4625:   vaa täyttä kahdenkymmenentuhannen hengen lukua kohti.
4626:   Maalla olevien notarinalueiden pitänee käsittää yksi
4627:   tuomiokunta tahi,         m1ssa    se sopivaksi havaitaan,
4628:   useampiakin. Kun notarilaitoksen vähin erin voimaan-
4629:   paneminen sekä notarinalueiden tarkoituksenmukainen
4630:   järjestely riippuvat osaksi epävarmoista ja muutoksen-
4631:   alaisista oloista sekä muutoinkin soveliaisuudennäkö-
4632:   kohdista, olisivat ainoastaan notarilaitoksen alueellisen
4633:   järjestelyn yleiset perusteet lailla vahvistettavat sekä
4634:   senaatille jätettävä, asiainhaaroja kussakin eri tapa-
4635:   uksessa harkittuaan, tarkempien määräysten antaminen
4636:   asiasta. Mitään pakkoa käyttää notaria asiakirjain laa-
4637:   timiseen jonkinlaatuisista oikeustoimista ei voitane sää-
4638:                             N:o 2                         3
4639: 
4640: tää, koska tämä edellyttäisi täydellisesti toimeenpantua
4641: notarilaitosta ja riittävää määrää notareja useimmissa
4642: maamme kunnissa.
4643:       Notarin, jonka tämän ehdotuksen mukaan asettaisi
4644: hovioikeus asianomaista raastuvanoikeutta tahi kihlakun-
4645: nantuomaria kuulustettuaan, tulisi olla tuomarinvirkaa
4646: varten eäädetyt tiedonnäytteet suorittanut sekä tarpeel-
4647: lista käytännöllistä kokemusta saavuttanut. Kysymys,
4648: saisiko notari myöskin harjoittaa asianajotointa, on mui-
4649: den maiden lainsäädännössä ratkaistu eri tavalla. Kun
4650: kuitenkin niissä maissa, joissa notari saa olla asianajajana
4651: ja tavallisesti myös valitaan sellaisten joukosta, ei ole
4652: kuulunut mitään haittaa siitä syntyvän ja kun notarien
4653: sulkeminen pois asianajajantoimesta ainakin tämän lai-
4654: toksen olemassa-olon alussa suuresti vähentäisi heidän
4655: toimeentulonsa varmuutta, on lakiehdotuksessa säädetty
4656: että notari ei ole kielletty harjoittamasta asianajajantointa,
4657: ellei häntä nimitettäessä ole toisin määrätty.
4658:       Notarien päätehtäväksi tulisi yleisön palveleminen
4659: laatimalla peruskirjoja oikeustoimista ja todistamaHa muita
4660: tosiasioita sillä vaikutuksella, että peruskirja on täytenä
4661: todistuksena siitä, mitä siinä on todistettu, niinkauan kuin
4662: sitä ei ole vääräksi näytetty. Sitä paitsi notari olisi vel-
4663: vollinen pyynnöstä taiteensa ja hoitoonsa vastaanotta-
4664: maan testamentteja ja muita asiakirjoja; antamaan oikeaksi
4665: todistettuja kappaleita, jäljennöksiä ja otteita hänen tai-
4666: lessaan olevista peruskirjoista; pyynnöstä toimittamaan
4667: kalunkirjoituksia sekä perinnön- ja pesänjakoja, jolleivät
4668: nämä tehtävät kaupungeissa ole pormestarin ja raadin
4669: huolena, sekä suorittamaan protesteja ja muita toimi-
4670: tuksia, jotka nykyään ovat julkisen notariuksen asiana,
4671: jonka pätevyys sellaisten toimitusten suorittamiseen kui-
4672: tenkin jäisi voimaansa. Edelleen olisi notarin pidet-
4673: tävä rekisteriä kaikista toimittamistaan notarintehtävistä
4674: sekä arkistossaan huolellisesti säilytettävä ne alkuperäiset
4675: notarinperuskirjat, mitkä ovat laaditut pöytäkirjan muo-
4676: toon, joka olisi säännöllinen notarinperuskirjain laatimis-
4677:   4                        N:o 2
4678: 
4679: tapa. Sen ohessa olisi hovioikeus velvollinen notarin
4680: kuoltua tai hänen muuten toimestaan lakattua pitämään
4681: tointa notarinasiakirjain hoitamisesta. Notarin palkkio olisi
4682: maksettava Senaatin vahvistettavan· taksan mukaan.
4683:       N otarien toiminnan yleinen silmälläpito olisi laki-
4684: ehdotuksen mukaan hovioikeuksien asia, joiden sitä var-
4685: ten tulisi järjestää notariarkistojen tarkastus. Nt>taritoi-
4686: men kehitystä edistämään ja olemaan hovioikeuksille apuna
4687: mainitussa silmälläpidossa olisi perustettava notarikama-
4688: reita, joiden jäsenet notarit keskuudestaan valitsisivat.
4689: Näillä notarikamareilla olisi kurirankaisuoikeus notareja
4690: kohtaan sekä heidän käytökseensä ulkopuolella virkaansa
4691: että tekemiinsä virkavirheisiin · nähden, paitsi törkeäm-
4692: piin sellaisiin, joihin nähden tuomiovalta kuuluisi hovi-
4693: oikeudelle.
4694:       Edellä olevien perusteiden mukaan tehty ehdotus
4695: notarilaiksi jätetään täten Eduskunnan hyväksyttäväksi,
4696: jonka ohessa Eduskunnan tiedoksi annetaan tähän lii-
4697: tetty alustava notarintaksan ehdotus.
4698:                             N:o 2                       5
4699: 
4700: 
4701: 
4702: 
4703:                   Ehdotus Notarilalksi.
4704: 
4705:                           1 LUKU.
4706: 
4707:                 Notarllaitoksen järjestämisestä.
4708: 
4709:                               1 §.
4710:      Kaupunkeihin ja maalle jokaiseen tuomiokuntaan
4711: on aikaa myöten asetettava notareja notarintehtäväin toi-
4712: mittamista varten, sen mukaan kuin tässä laissa sää-
4713: detään.
4714:                               2 §.
4715:      Älköön tuomiokunnassa olko useampaa kuin yksi
4716: notari, ellei siihen ole erinomaisia syitä. Sama olkoon laki
4717: kaupungissa, jonka asukasluku ei ole kahtakymmentätuhatta
4718: henkeä suurempi. Jos asukasluku on suurempi, saatakoon
4719: asettaa kaksi notaria, ja vielä lisäksi yksi jokaista mai-
4720: nitun luvun yli menevää täyttä kahtakymmentätuhatta
4721: henkeä kohti.
4722:                               3 §.
4723:       Jos katsotaan sopivaksi yhdistää useampia tuomio-
4724: kuntia yhdeksi notarinalueeksi, käyköön se päinsä.
4725:       Kaupunki, jossa asukasluku ei ole kymmentätuhatta
4726: suurempi, saakoon niinikään olla yhden tai useamman
4727: tuomiokunnan kanssa yhtenä notarinalueena.
4728: 
4729:                           4 §.
4730:     Notarin asettaa hovioikeus, kuulustettuaan asian-
4731: omaista raastuvanoikeutta tai kihlakunnantuomaria.
4732:   6                        N:o 2
4733: 
4734:                            5 §.
4735:       Älköön notariksi määrättäkö ketään, joka ei ole suorit-
4736: tanut tuomarinviran hoitamista varten säädettyjä opinnäyt-
4737: teitä sekä sen jälkeen, olemalla vähintäänkin kahden vuo-
4738: den ajan tuomarin, notarin tahi asianajajan apuna heidän
4739: töissään taikka muulla tavoin, saavuttanut notarintehtäviä
4740: varten tarvittavaa kokemusta.
4741: 
4742:                             6 §.
4743:       Notari älköön samalla pitäkö tuomarinvirkaa. Äl-
4744: köön hänellä myöskään olko muuta tointa valtion palve-
4745: luksessa, ellei Senaatti kussakin eri tapauksessa ole anta-
4746: nut siihen lupaa.
4747:       Asianajajantointa notari älköön olko kielletty har-
4748: joittamasta, ellei hovioikeus häntä nimittäessänsä ole toi-
4749: sin määrännyt.
4750:                            7 §.
4751:      Ennenkuin notari ryhtyy toimeensa, tulee hänen ho-
4752: vioikeuden edessä taikka, hovioikeuden määräyksestä, ali-
4753: oikeudessa vannoa että hän parhaan ymmärryksensä ja
4754: omantuntonsa mukaan ahkerasti ja huolellisesti on lain
4755: mukaan täyttävä notarin velvollisuutensa; antakoon myös
4756: hovioikeuteen sekä paikkakunnan alioikeuteen nimikirjoi-
4757: tuksensa.
4758:      Jos notari on aikaisemmin tehnyt virkavalan, älköön
4759: häneltä notarinvalaa vaadittako.
4760: 
4761:                             8 §.
4762:       Notarin tulee asua notarinalueensa piirissä. Älköön
4763: hän toisen notarin alueella suorittako notarintoimituksia,
4764: paitsi milloin siihen alueeseen ei ole määrätty notaria
4765: tahi sen notari on jäävinalainen tahi sillä haavaa ei hoida
4766: tointansa.
4767:       Toimitus, johon notari muuten on ryhtynyt nota-
4768: rinalueensa ulkopuolella, älköön kuitenkaan sen syyn takia
4769: olko pätevyyttä vailla.
4770:                             N:o 2                        7
4771:                            9 §.
4772:      Jos notari sairauden tai muun pätevän syyn tähden
4773: on estetty tointaan hoitamasta, ilmoittakoon sen hovi-
4774: oikeudelle, ja hovioikeus määrätköön hänelle sijaisen.
4775: 
4776:                            10 §.
4777:       Mitä tässä laissa säädetään notarista ja hänen vel-
4778: vollisuuksistaan, noudatettakoon myös sijaiseen nähden.
4779: 
4780:                           11 §.
4781:      Senaatin asia on, kuulustettuaan asianomaista hovi-
4782: oikeutta, päättää mihin kaupunkeihin ja tuomiokuntiin
4783: on heti asetettava notareja sekä vastedes tarpeen mu-
4784: kaan lisätä notarinalueiden lukumäärää, niin myös tässä
4785: luvussa säädettyjen perusteiden mukaan määrätä notarin-
4786: alueiden suuruus sekä kunkin alueen notarien luku.
4787: 
4788: 
4789: 
4790:                           2 LUKU.
4791: 
4792:                Notarin toiminnasta ja tehtävistä.
4793: 
4794:                            12 §.
4795:       Notarin tulee: a) laatia peruskirjat niistä oikeustoi-
4796: mista, jotka hänen edessänsä suoritetaan; b) peruskirjan
4797: muotoon todistaa asiallisten muuten hänen läsnäolles-
4798: sansa tekemiä lausumia, niin myös oikeaksi vahvistaa
4799: allekirjoituksia sekä muita tosiasioita, jotka hän itse
4800: tuntee ja joilla on oikeudellinen merkitys; c) taiteensa
4801: ja hoitoonsa ottaa testamentteja ja muita asiakirjoja ja
4802: d) antaa säilyssään olevista asiakirjoista jäljentäkirjoituk-
4803: sia, joko alkuperäisiä kappaleita, jäljennöksiä tai otteita.
4804:       Oikeustointa koskeva peruskirja kuin myös sellai-
4805: nen peruskirja, joka käsittää muun asianlaidan oikeaksi
4806: todistamisen, olkoon, jos notari on sen laillisessa järjes-
4807:   8                        N:o 2
4808: 
4809: tyksessä tehnyt, täytenä todistuksena siitä, mitä perus-
4810: kirjassa on todistettu, niin kauan kuin sitä ei näytetä vää-
4811: räksi.
4812:                             13 §.
4813:        Protesteja ja muita toimituksia, jotka tätä ennen
4814: ovat olleet julkisen notariuksen tehtävät, olkoon vastedes
4815: notarikin oikeutettu suorittamaan, kun häntä siihen
4816: pyydetään.
4817:     •                       14 §.
4818:        Notari on myöskin velvollinen uskotun miehen
4819: avulla pyynnöstä toimittamaan kalunkirjoituksia sekä
4820: perinnön- ja pesänjakoja, jolleivät sellaiset toimitukset
4821: kaupungissa ole pormestarin ja raadin huolena.
4822: 
4823:                            15 §.
4824:       Älköön notari ilman pätevää syytä kieltäytykö no-
4825: tarintehtävillä avustamasta sitä, joka häntä siihen pyytää.
4826: Jos notari kieltää apunsa, olkoon tyytymättömällä valta
4827: valittaa hovioikeuteen.
4828: 
4829:                            16 §.
4830:       Notari älköön olko avullisena asiassa, joka on vas-
4831: toin lakia tai hyviä tapoja tahi johon ryhdytään amoas-
4832: taan näön vuoksi.
4833:                               17 §.
4834:       Notari älköön ryhtykö toimeen asiassa: a) jos hän
4835: on asiallisen kanssa sellaisessa sukulaisuudessa tahi lan-
4836: koudessa, joka on laillinen tuomarinjäävi; b) jos hänellä
4837: itsellään tahi jollakulla, joka siten on hänen kanssansa
4838: sukulaisuudessa tahi lankoudessa, on asiassa osaa tahi
4839: muuten on siitä odotettavana erinomaista hyötyä tahi
4840: vahinkoa, ja c) jos notari on asiallisen vastapuoli.
4841:       Sama olkoon laki, jos notari on semmoisessa asiassa,
4842: jossa on useita asiallisia, avustanut jotakuta heistä asian-
4843: ajo-tehtävällä ja joku asiallinen vastustaa hänen käyttä-
4844: mistään notarina siinä asiassa. Sellainen jäävi on notarin
4845: heti asiallisilla ilmoitettava.
4846:                            N:o 2                        9
4847: 
4848:      Peruskirjalla, jonka notari on laatinut, vaikka hän
4849: on ollut jäävinalainen, älköön olko sitä julkista luotetta-
4850: vaisuutta, kuin 12 §:ssä sanotaan.
4851: 
4852:                            18 §.
4853:      Älköön notari ilman laillista syytä ilmaisko mitä
4854: hänelle toimessaan uskotaan, jollei asiallinen ole häntä
4855: vapauttanut vaitiolo-velvollisuudesta.
4856:      Notari katsokoon myöskin että hänen palvelukses-
4857: sansa oleva apulainen noudattaa samanlaista vaitioloa.
4858: 
4859:                             19 §.
4860:        N otari on velvollinen pitämään rekisteriä, johon jo-
4861: kainen hänen toimittamansa notarintehtävä on yhtäjak-
4862: soiseen numerojärjestykseen lyhykäisesti merkittävä.
4863:       Edellämainittuun yleiseen rekisteriin ei kuitenkaan
4864: merkitä säilytettäväksi otetuita asiakirjoja eikä myöskään
4865: vekseliprotesteja, vaan merkitään ne, kummatkin erikseen,
4866: eri rekisteriin.
4867:       Ennenkuin notarinrekisteriä saa tarkoitukseensa käyt-
4868: tää, tulee notarin varustaa se siteellä ja numeroida sen
4869: sivut yhteen jaksoon; ja todistakoon asianomainen raastu-
4870: vanoikeuden puheenjohtaja tahi kihlakunnantuomari alle-
4871: kirjoituksellaan ja virkaainetiliään sivujen luvun.
4872:       Jos on määrätty sijainen notarin tointa hoitamaan,
4873: on yleiseen rekisteriin myös merkittävä, milloin sijainen
4874: on toimeen ryhtynyt ja milloin siitä luopunut.
4875: 
4876:                             20 §.
4877:       Kaikki ne alkuperäiset notarinperuskirjat, jotka ovat
4878: laaditut pöytäkirjan muotoon, jäävät notarin haltuun ja
4879: ovat hänen huolellisesti säilytettävät.
4880:       Sellaisen peruskirjan alkuperäiseen kappaleeseen niin
4881: myös siitä toimitettuihin jäljentäkirjoituksiin on merkit-
4882: tävä se numero, jonka kohdalle asia on notarinrekiste-
4883: riin pantu.
4884:   10                      N:o 2
4885: 
4886:      Jos notarinperuskirjassa on useampia arkkeja tahi
4887: jos siihen kuuluu liite, varustettakoon peruakirja ynnä
4888: mitä siihen kuuluu sinettisiteellä.
4889: 
4890:                            21 §.
4891:       Se, jonka asia on ollut notarintoimenpiteen alaisena,
4892: niin myös hänen oikeudenomistajansa olkoon oikeutettu
4893: saamaan notarinperuskirjasta jäljentäkirjoituksen sekä
4894: muuten notarin katsonnan alaisena ottamaan selkoa sen
4895: sisällyksestä.
4896:       Jos joku muu kuin asiallinen todennäköisinä pe-
4897: rusteilla osottaa oikeutetun etunsa vaativan, että hän saa
4898: jäljennöksen tahi otteen notarinperuskirjasta tahi muuten
4899: tiedon sen sisällyksestä, harkitkoon notari käykö siihen
4900: suostuminen. Jos notati kieltää, olkoon tyytymättömällä
4901: valta valittaa hovioikeuteen.
4902: 
4903:                            22 §.
4904:       Kun asiallinen tai hänen oikeudenomistajansa jo on
4905: saanut kappaleen notarinperuskirjaa, älköön useampaa
4906: annettako, jos se oikeudelliselta kannalta näyttää arvelut-
4907: tavalta. Jos notari ei anna, olkoon tyytymättömällä valta
4908: valittaa hovioikeuteen.
4909: 
4910:                            23 §.
4911:      Jos tuomioistuin notarinperuskirjan oikeaperäisyyden
4912: tutkimista varten katsoo tarvitsevansa alkukirjan nähtä-
4913: väkseen, toimittakoon notari sen tuomioistuimelle.
4914: 
4915:                           24 §.
4916:       Jos alkuperäinen notarinperuskirja on joutunut huk-
4917: kaan, saapi notarin tahi asianomaisen julkisen viran-
4918: omaisen oikeaksi todistaman jäljentäkirjoituksen jättää
4919: notarille olemaan alkuperäisen sijassa. Tästä seikasta
4920: tehköön notari pöytäkirjan ja liittäköön sen siihen jäljen-
4921: täkirj oitukseen.
4922:                            N:o 2                      11
4923: 
4924:                            25 §.
4925:      Kun notari on kuollut tai muuten toimestaan la-
4926: kannut, ilmoittakoon sen kaupungissa raastuvanoikeus
4927: ja maalla kihlakunnantuomari hovioikeudelle, jonka tu-
4928: lee toimittaa notarin asiakirjat toisen notarin, raastuvan-
4929: oikeuden, kihlakunnantuomarin tai varta vasten mää-
4930: rätyn henkilön hoidettaviksi.
4931:      Jos notari määrätyksi ajaksi erotetaan tointansa
4932: hoitamasta, ryhtyköön silloinkin hovioikeus samanlaiseen
4933: toimenpiteeseen.
4934:                            26 §.
4935:       Jos notari nauttii loma-aikaa tahi sairauden tähden
4936: tai muuten on estetty tointaan hoitamasta, ja jos hänelle
4937: ei ole määrätty. sijaista, niin olkoon notarin asiakirjain
4938: sillä aikaa hoitamisesta laki niinkuin 25 §:ssä sanotaan.
4939: 
4940:                            27 §.
4941:       Jos hovioikeus on toimittanut jonkun notarin asia-
4942: kirjat toisen notarin taikka raastuvanoikeuden tai kihla-
4943: kunnantuomarin tai varta vasten määrätyn henkilön
4944: hoidettaviksi, niin on jäljentäkirjoitusten antamiseen näh-
4945: den silloin noudatettava tässä laissa asiasta säädettyjä
4946: määräyksiä.
4947:                             28 §.
4948:      Jos notari laiminlyö jotakin siitä, mikä tämän lain
4949: mukaan on hänen velvollisuutensa, tahi muuten toimensa
4950: hoitamisessa menettelee virheellisesti tai huolimattomasti,
4951: tuomittakoon hänet siitä niinkuin yleisessä laissa on sää-
4952: detty virkamiehen virkarikoksesta; korvatkoon myös tuot-
4953: tamansa vahingon.
4954:   12                          N:o 2
4955: 
4956: 
4957: 
4958:                             3 LUKU.
4959: 
4960:        Miten on meneteltävä notarlnperuskirjain laadlnnassa.
4961: 
4962:                               29 §.
4963:       Ne notarinpernskirjat, jotka eivät käsitä jäljennök-
4964: sen tahi nimikirjoituksen oikeaksi vahvistamista tahi
4965: muuta yksinkertaista todistamista, ovat laadittavat pöytä-
4966: kirjan muotoon.
4967:       Kun testamentti tahi muu asiakirja annetaan nota-
4968: rin talteen ja hoitoon, on siitäkin tehtävä pöytäkizja.
4969: 
4970:                              30 §.
4971:       Notarinpöytäkirjassa tulee olla:
4972:       1) toimituksen paikka ja aika;
4973:       2) asiallisen ja muun toimituksessa myötävaikutta-
4974: neen henkilön nimi, sääty tahi ammatti ja kotipaikka;
4975:       3) asiallisen selitys, niin myös selonteko toimituk-
4976: sesta muunkin puolesta; sekä
4977:       4) asiallisen, myötävaikuttaneen ja notarin nimi-
4978: kirjoitukset ynnä viimemainitun notarinominaisuuden mer-
4979: kintä sekä hänen notarinsinettinsä.
4980: 
4981:                                31 §.
4982:      Jos kirjoitus, johon asiallinen selityksessään notarin
4983: edessä viittaa, pannaan liitteeksi pöytäkirjaan, niin sitä
4984: pidettäköön pöytäkirjan osana.
4985: 
4986:                               32 §.
4987:      Jos notarinpernskirja ei ole pöytäkirjan muotoon
4988: tehty, tulee siinä kuitenkin olla peruskirjan antopaikka
4989: ja -päivä sekä notarin nimikirjoitus niin myös hänen
4990: notarinominaisuutensa merkintä ja hänen notarinsinettinsä.
4991:                            N:o 2                        13
4992: 
4993:                             33 §.
4994:       Notarinperuskirja on laadittava sillä kielellä, suo-
4995: meksi tai ruotsiksi, jota asiallinen notarin edessä käyttää
4996: taikka vaatii. Kuitenkin saakoon notarinperuskirjan, joka
4997: ei ole pöytäkirjan muotoon tehty, asiallisen pyynnöstä laa-
4998: tia muullakin kielellä, jota notari osaa.
4999: 
5000:                             34 §.
5001:       Kun laaditaan notarinpöytäkirja semmoisesta oikeus-
5002: toimesta, joka lain mukaan on kirjallisesti tehtävä todista-
5003: jain läsnä ollessa taikka koskee testamenttia, kutsutta-
5004: koon kaksi jäävitöntä todistajaa saapuville. Muita notarin-
5005: peruskirjoja laadittaessa älköön olko tarpeen kutsua to-
5006: distajia saapuville, ellei sitä halua asiallinen taikka ai-
5007: heuta se mitä 35 §:ssä säädetään.
5008:       Kun testamentti tehdään, on pöytäkirjaan kirjoitet-
5009: tava notarin ja todistajain todistus siitä, että testamentti
5010: tehtiin terveellä ja täydellä ymmärryksellä sekä vapaasta
5011: tahdosta. Pöytäkirjaan merkittäköön myöskin, että todis-
5012: tajat olivat samalla kertaa läsnä.
5013: 
5014:                             35 §.
5015:       Jos asiallinen havaitaan olevan kuuro, mykkä tai
5016: muuten kykenemätön puhumaan, ja jos hän on kirjoituk-
5017: sen taitamaton, on kutsuttava saapuville yksi todistaja
5018: ja sitä paitsi sellainen henkilö, joka ymmärtää mitä asial-
5019: linen tarkoittaa ja johon tämä luottaa. Jos asiallinen
5020: on sokea, niin silloinkin aina kutsuttakoon todistaja ole-
5021: maan toimituksessa läsnä.
5022: 
5023:                             36 §.
5024:       Jos notarissa syntyy epäilystä siitä, onko asiallisella
5025: oikeutta ryhtyä kysymyksessä olevaan oikeustoimeen, tahi
5026: muuten sen pätevyydestä, ilmaiskoon hän epäilyksensä
5027: sekä merkitköön pöytäkirjaan myös mitä asiallinen on
5028: siihen vastannut.
5029:   14                       N:o 2
5030: 
5031:                            37 §.
5032:      Not.ari olkoon velvollinen vakuuttautumaan että on
5033: oikein käsittänyt asiallisen tahdon sekä, jos epäilee pys-
5034: tyykö tämä oikein arvostelemaan kysymyksessä olevan
5035: asian merkitystä, antamaan hänelle tarpeellisia tietoja.
5036: 
5037:                            38 §.
5038:       Jos asiallinen on notarille tuntematon, tulee tämän
5039: hankkia tieto siitä, kuka hän on, ja pöytäkirjaan mer-
5040: kitä miten sen on hankkinut. Jollei notari voi sellaista
5041: tietoa saada ja hänen apuansa kuitenkin vaaditaan, on
5042: tämä asianlaita pöytäkirjaan merkittävä, niin myös mitä
5043: on käynyt ilmi sen selville saamiseksi kuka tuo tuntema-
5044: ton henkilö on.
5045:                            39 §.
5046:       Notarinpöytäkirja on, ennenkuin se allekirjoitetaan,
5047: ääneen luettava niille henkilöille, jotka ovat olleet saapu-
5048: villa sitä laadittaessa, ja kaikkien asiallisten hyväksyt.,
5049: tävä; ja pöytäkirjaan merkittäköön että niin on tehty.
5050: Jos joku saapuvilla olevista tahtoo tarkastaa pöytäkirjaa,
5051: älköön sitä kiellettäkö.
5052:       Jos asiallinen ilmoittaa ettei hän osaa kirjoittaa,
5053: on se ilmoitus pöytäkirjaan pantava sekä hänen hyväk-
5054: symistään ja puumerkkiään vahvistamaan kutsuttava to-
5055: distaja.
5056:       Jos notarinpöytäkirja ei koske oikeustointa, olkoon
5057: kuitenkin notarin harkittava miten laajalti nyt annettuja
5058: määräyksiä on huomioon otettava..
5059: 
5060:                            40 §.
5061:       Jos asiallinen ei osaa suomen eikä ruotsin kieltä, on
5062: se pöytäkirjaan merkittävä ja, ellei notari ole sen kielen
5063: taitoinen, jota asiallinen puhuu, valantehnyt tulkki saa-
5064: puville kutsuttava. Jos asiallinen ei kaipaa valantehneen
5065: tulkin apua, olkoon lupa käyttää muuta tulkkia.
5066:                             N:o 2                        15
5067: 
5068:       Pöytäkirja on tulkin tahi, jollei sellaista ole saapu-
5069: ville kutsuttu, notarin tulkittava sillä kielellä, mitä asial-
5070: linen on käyttänyt; ja pöytäkirjaan merkittäköön että
5071: mm on tehty.
5072:                              41 §.
5073:       Notarinperuskirja niin myös merkintä notarinrekis-
5074: teriin on tehtävä selvä ja ilman lyhennyksiä. Raappi-
5075: misia siinä ei saa olla eikä mitään muutenkaan tehdä
5076: epäselväksi.
5077:       Lisäykset ja muutokset ovat merkittävät joko perus-
5078: kirjan loppuun tahi sen reunustaan ja, viimeksi maini-
5079: tussa tapauksessa, myötävaikuttavien erittäin allekirjoi-
5080: tettavat.
5081:       Jos havaitaan tarpeelliseksi tehdä lisäyksiä tahi muu-
5082: toksia sittenkuin peruskirja on allekirjoitettu, ovat ne
5083: merkittävät allekirjoituksien jälkeen ja myötävaikuttavien
5084: erittäin allekirjoitettavat.
5085: 
5086:                             42 §.
5087:       Notarinperuskirjan jäljentäkirjoitukseen on merkit-
5088: tävä kenelle se annetaan ynnä antopaikka ja -päivä; ja
5089: on jäljentäkirjoitus notarin allekirjoitettava sekä varus-
5090: tettava hänen notarinsinetillään.
5091:       Alkukirjaan merkittäköön joka kerta, kun siitä on
5092: annettu jäljentäkirjoitus, milloin ja kenelle se on annettu.
5093: 
5094:                             43 §.
5095:       Kun notarinperuskirjasta annetaan ote, on siihen
5096: aina pantava ne kohdat, joista käy ilmi että peruskirjaa
5097: laadittaessa on varteen otettu säädetyt muodot, sekä sen
5098: ohessa merkittävä, ettei peruskirja sisällä mitään muuta
5099: siitä asian osasta, jota ote koskee.
5100: 
5101:                             44 §.
5102:       Jäljennöksen oikeaksi vahvistaminen on toimitettava
5103: siten, että notari sen alle tekee merkinnän, jossa todistaa
5104:   16                        N:o 2
5105: 
5106: jäljennöksen yhtäpitäväkai sen peruskirjan kanssa, josta
5107: se on jäljennetty, sekä myöskin onko peruakirja pääkirja
5108: vai jäljennös.
5109:       Poispyyhinnät, muutokset, raappimiset tahi muut
5110: virheet, joita on siinä peruskirjassa, mistä jäljennös on
5111: otettu, ovat myös merkinnässä ilmoitettavat, jolleivät
5112: johdu ilmeisestä erhekirjoituksesta.
5113: 
5114:                            45 §.
5115:       Nimikirjoituksen saa notari todistaa oikeaksi ainoas-
5116: taan kun se on hänen läsnä ollessaan kirjoitettu tahi alle-
5117: kirjoittaja on hänen edessään sen kirjoittamakseen omista-
5118: nut. Silloisessa todistuksessa on myös mainittava sen hen-
5119: kilön nimi, sääty tahi ammatti ja kotipaikka, joka on alle-
5120: kirjoituksen tehnyt tahi omistanut. Jos asiallinen on no-
5121: tarille tuntematon, on todistuksessa mainittava, miten
5122: notari on hankkinut tiedon siitä kuka hän on.
5123: 
5124:                             46 §.
5125:       Nimikirjoitusta oikeaksi vahvistaesaaan älköön no-
5126: tari asiallisen myöntämättä olko oikeutettu ottamaan tie-
5127: toa peruskirjan sisällyksestä. Jos sisällys on notariUe
5128: tuntematon, on se todistuksessa mainittava.
5129: 
5130: 
5131:                         4 LUKU.
5132:               Notarien toiminnan silmälläpidosta.
5133: 
5134:                              47 §.
5135:       Hovioikeuksien on asia pitää silmällä notarien toi-
5136: mintaa sekä sen vuoksi tarpeen vaatiessa toimituttaa no-
5137: tariarkistojen tarkastuksia.
5138: 
5139:                          48 §.
5140:     Kun arkistoa tarkastetaan, olkoon notari velvollinen
5141: pyynnöstä nähtäville tuomaan säilyssään olevat notarin-
5142:                           N:o 2                       17
5143: 
5144: peruskirjat ja rekisterit; ja tulee sen, joka tarkastuksen
5145: toimittaa, noudattaa sellaista vaitioloa kuin 18 §:ssä on
5146: säädetty.
5147:                            49 §.
5148:      Notarilaitoksen kehit.ystä edistämään ja olemaan hovi-
5149: oikeuksilla apuna notarien silmälläpidossa on perustettava
5150: notarikamareita, joiden jäsenet valitaan niiden notarien
5151: keskuudesta, jotka harjoittavat tointaan saman hovioikeu-
5152: den tuomiopiirissä.
5153:                             50§.
5154:       .Tokaisen hovioikeuden tuomiopiiriin on, niin pian
5155: kuin siellä on riittävä määrä notareita, perustettava no-
5156: tarikamari siihen kaupunkiin, jossa hovioikeus on. .Tos
5157: jonkun hovioikeuden alaiset notarit haluavat perustaa
5158: useampia notarikamareita, käyköön sekin päinsä.
5159: 
5160:                            51 §.
5161:      Notarikamarissa pitää olla vähintäänkin kolme jäsentä
5162: ja tarpeellinen määrä varajäseniä, jotka valitaan kolmen
5163: vuoden ajaksi kerrallaan. Vaaliin olkoot oikeutetut osaa
5164: ottamaan kaikki notarikamarin alaiset notarit.
5165: 
5166:                            52§.
5167:       Notarikamarin tulee pitää silmällä että sen alaiset
5168: notarit tunnollisesti täyttävät velvollisuutensa sekä vält-
5169: tävät kaikkea, mikä on vastoin hyvää järjestystä ja on
5170: omansa alentamaan notarisäädyn arvoa; ja olkoon no-
5171: tarikamarilla valta, jos notari näissä kohdin rikkoo, häntä
5172: kuulustettuaan, antaa hänelle varotus taikka erottaa hä-
5173: net tointaan harjoittamasta enintään kahden vuoden ajaksi.
5174:       Jos notarin rikkomus käsittää virkavirheen, jonka
5175: ei katsota olevan sellaisella seuraamuksella sovitettavissa
5176: kuin 1 momentissa on säädetty tahi jos sen johdosta vaa-
5177: ditaan vahingonkorvausta, pantakoon hän hovioikeudessa
5178: syytteeseen; ja olkoon hovioikeudella valta sillä väliu
5179:   18                          N:o 2
5180: 
5181: pidättää notari toimestansa, kunnes hänen asiansa on lo-
5182: pullisesti päättynyt tai hovioikeus toisin määrää.
5183: 
5184:                            53§.
5185:      .Jos asiallinen on tyytymätön sellaiseen notarika-
5186: marin päätökseen, kuin 52 §:ssä mainitaan, saa hän kol-
5187: menkymmenen päivän kuluessa siitä, kuin päätös hänelle
5188: tiedoksi annettiin, päätöksestä kirjallisesti valittaa siihen
5189: hovioikeuteen, jonka alainen notarikamari on.
5190: 
5191:                            54§.
5192:       N otarikamarilla olkoon myös valta ratkaista kor-
5193: vausta notarintoimituksesta koskAvia riitaisuuksia notarin
5194: ja sen välillä, joka hänen apuaan on käyttänyt, milloin
5195: viimemainittu siihen suostuu; ja pantakoon notarikamarin
5196: sellaisesta asiasta antama päätös täytäntöön niinkuin
5197: välitystuomio, josta Ulosottolaissa on säädetty.
5198: 
5199: 
5200:                           5 LUKU.
5201:           Notarintolmituksista suoritettavista maksuista.
5202: 
5203:                             55§.
5204:      N otari saakoon siltä, joka hänen apuansa käyttää,
5205: korvauksen siitä, mitä on asian toimittamisessa oikeutta
5206: myöten kuluttanut, niin myös kohtuullisen palkkion Se-
5207: naatin vahvistettavan taksan mukaan. Älköön muutosta
5208: taksaan tehtäkö notarikamareita kuulustamatta.
5209:      .Jos asiallinen oikealla tavalla näyttää ettei hän köy-
5210: hyyden tähden kykene suorittamaan notarille tulevaa
5211: palkkiota, olkoon notari velvollinen avustamaan häntä
5212: ilman palkkiota.
5213:                             56§ .
5214:      .Jos useat ovat samaan toimitukseen käyttäneet
5215: notarin apua, vastatkoot maksusta kukin omasta j~t tois-
5216: tensa puolesta.
5217:                            N:o 2                      19
5218: 
5219:                           57§.
5220:      Jos asiallinen tekee muistutuksen notarin laskemaa
5221: maksua tahi palkkiota vastaan eikä tahdo jättää sen suu-
5222: ruutta notarikamarin määrättäväksi, niin sen määrätköön
5223: notarin kotipaikkakunnan tuomioistuin.
5224: 
5225:                             58§.
5226:       Kun käytetään notarin apua erittäin laveaan, vai-
5227: keaan tahi edesvastaukselliseen asiaan, olkoon hän oikeu-
5228: tettu vaatimaan suurempaa palkkiota kuin taksa myön-
5229: tää, ja tulee notarin, niin pian kuin se on huomattavissa,
5230: Hmoittaa se asialliselle, ennenkuin ryhtyy enempään toi-
5231: meen. Jollei palkkion määrästä voida hyvällä sopia eikä
5232: asiallinen myöskään tahdo lykätä sitä seikkaa notarika-
5233: marin ratkaistavaksi, olkoon laki niinkuin 57 §:ssä sa-
5234: notaan.
5235:                            59§.
5236:       Jos alotettu notarintoimitus ilman notarin syytä on
5237: jätetty loppuun saattamatta, saakoon hän sen lisäksi,
5238: mitä on asian takia maksanut, kohtuullisen palkkion, joka
5239: ei kuitenkaan saa olla loppuun saat,etusta toimituksesta
5240: tulevan palkkion suurumen.
5241: 
5242:                            60 §.
5243:       Jos jokin toimenpide, johon notaria on pyydetty,
5244: tuottaa hänelle kustannuksia, olkoon hän oikeutettu vaa-
5245: timaan kohtuullisen ennakkoma.ksun, ennenkuin siihen toi-
5246: menpiteeseen ryhtyy.
5247:      Notarille notarintoimituksen johdosta tulevan palkkion
5248: ja muun hyvityksen vakuutena saakoon hän pitää taka-
5249: naan kaikki asiaan kuuluvat kirjat, kunnes saa täyden
5250: maksun.
5251:                            61 §.
5252:       Palkkio ja muu maksu, jonka notari on itselleen
5253: laskenut, on merkittävä itsekuhunkin alkuperäiseen perus-
5254:   20                      N:o 2
5255: 
5256: kirjaan niin myös siitä kirjoitettuun jäljentäkirjoituk-
5257: seen. Sellainen korvaus menköön ulosottoon niin kuin
5258: toimitusklljain lunastuksesta ja muusta sellaisesta on
5259: säädetty.
5260:       ,Jos asiallinen ulosmittauksessa väittää että korvaus
5261: on liian suureksi laskettu ja tahtoo saada sen määrän
5262: notarikamarin tai tuomioistuimen vahvistettavaksi, kes-
5263: keyttäköön ulosottomies täytäntöönpanon toistaiseksi ja
5264: pankoon valittajalle määräajan todistuksen toimittamista
5265: varten ulosottomiehelle siitä, että sellainen kanne on vi-
5266: reille pantu asianomaisessa notarikamarissa tai notarin
5267: kotipaikkakunnan tuomioistuimessa, sekä Uhan että ulos-
5268: otto muutoin loppuun saatetaan.
5269: 
5270:                          62 §.
5271:      Tarkemmat määräykset notarilaitoksen voimaanpane-
5272: misesta tämän lain mukaisesti antaa Senaatti.
5273: 
5274:                           63 §.
5275:        Tämä laki astuu voimaan
5276: 
5277: 
5278:                  Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 11
5279:            (24) p:nä huhtikuuta 1907.
5280: 
5281:                     Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
5282:                            N:o 2                        21
5283: 
5284: 
5285: 
5286: 
5287:         Alustava ehdotus Notarltaksaksi.
5288:                             1 §.
5289:      N otari saattaa, sen mukaan kuin tässä taksassa sää-
5290: detään, notarintehtävistä saada:
5291:      1) palkkion a) sen esineen arvon mukaisen, jota toi-
5292: menpide koskee, tahi b) määräsuuruisen, tahi c) sen ajan
5293: mukaisen, joka on mennyt tehtävän suorittamiseen; sekä
5294:      2) päivärahan ja matkakustannusten korvauksen.
5295: 
5296:                              2 §.
5297:       Sellaisen notarinperuskirjan laatimisesta, jonka esine
5298: on arvoltaan ilmoitettu tahi saatetaan käsillä olevista
5299: tiedoista rahaksi arvioida, on notarin palkkio laskettava
5300: seuraavien perusteiden mukaan:
5301:       1) Kiinteätä tahi irtainta omaisuutta koskevasta väli-
5302: puheesta tai testamentista on, jollei 3 §:n 1 kohdassa
5303: toisin sanota, palkkiota suoritettava esineeltä, jonka arvo
5304: ei nouse yli 100 markan, viisi markkaa ja, jos arvo on
5305: yli 100 markan mutta ei yli 2,000 markan, vähintään
5306: kuusi ja enintään kaksitoista markkaa. Jos arvo on yli
5307: 2,000 markan, on viimemainittu kahdentoista markan
5308: palkkio korotettava yhdellä markalla jokaiElelta yli 2,000
5309: markan menevältä täydeltä tuhannen markan määräitä
5310: aina 100,000 markkaan asti. Arvon noustessa sitä suu-
5311: remmaksi lisätään palkkiota vielä viisi markkaa jokai-
5312: selta mainitun määrän yli menevältä täydeltä 10,000
5313: markalta.
5314:       2) Velaksiannosta takausta vastaan tahi ilman, saa-
5315: tavan luovuttamisesta, velan omakseen ottamisesta, yksis-
5316: tään ilmoitetun määrän takaamisesta sekä yleensä sellai-
5317: ~esta asiallisen yksipuolisesta tahdonilmaisusta, jota ei ole
5318:   22                        N:o 2
5319: 
5320: tässä ylempänä 1 kohdassa mainittu, pitää esineen arvon
5321: mukainen palkkio olla neljännes siitä mitä 1 kohdassa
5322: sanotaan, ei kuitenkaan kolmea markkaa pienempi eikä
5323: kolmeasataa markkaa suurempi.
5324: 
5325:                               3 §.
5326:       Määräsuuruista palkkiota tulee notarille:
5327:       1) notarinperuskirjan laatimisesta, joka koskee testa-
5328: menttia epätietoisesta tahi ilmoittamattomasta määrästä
5329: sekä sopimusta torpanvuokrasta, huoneenvuokrasta ja eläk-
5330: keestä tahi takausta epätietoisesta määrästä, vähintään viisi
5331: ja enintään viisikolmatta markkaa;
5332:       2) protestitoimituksesta neljä markkaa;
5333:       3) nimikiljoituksen vahvistamisesta, todistuksesta siitä,
5334: minä päivänä asiakirja on näytetty, tahi siitä, että henkilö
5335: on elossa, tahi muusta yksinkertaisesta todistuksesta kaksi
5336: markkaa;
5337:       4) sellaisen jäljennöksen oikeaksi todistamisesta, joka
5338: käsittää yhden arkin, markka viisikymmentä penniä ja
5339: jokaiselta seuraavalta arkilta viisikymmentä penniä;
5340:       5) notarinperuskirjan jäljentäkirjoituksen antamisesta,
5341: olipa peruskirja tehty samassa tilaisuudessa tahi aikai-
5342: semmin, kolme markkaa ensimmäiseltä arkilta ja kaksi
5343: markkaa kultakin seuraavalta;
5344:       6) luvasta ottaa selko notariu säilyssä olevan perus-
5345: kirjan sisällyksestä, kun aika: jolloin peruskirja on laadittu,
5346: ilmoitetaan, kaksi markkaa ja, muussa tapauksessa, vähin-
5347: tään kolme ja enintään kuusi markkaa;
5348:       7) sellaisen notarinperuskirjan sisällyksen julkilukemi-
5349: sesta markka viisikymmentä penniä ensimmäiseltä ja viisi-
5350: kymmentä penniä jokaiselta seuraavalta arkilta;
5351:       8) testamentin säilytettäväksi ja hoidettavaksi otta-
5352: misesta vähintään neljä ja enintään kaksitoista markkaa ja
5353: muun asiakirjan vastaanottamisesta vähintään kolme ja
5354: enintään kuusi markkaa; sekä
5355:       9) säilytetyn testamentin poisantamisesta neljä mark-
5356: kaa ja mu-un asi8.kirjan kltksi )llarkka~~o,          ·
5357:                            N:o 2                        23
5358: 
5359:                              4 §.
5360:       Kalunkirjoituksesta 7 perinnönjaosta tahi pesänjaosta
5361: tulee notarille palkkiota vähintään kymmenen ja enintään
5362: sata markkaa. Jos pesän säästö 7 kun kaikki velka ja
5363: epävarmat saatavat luetaan pois 7 nousee 40/)00 markkaan
5364: tahi enempään 7 saakoon notari palkkiota 1 /4- prosenttia
5365: säästöstä ja, jos pesän kirjoitus ja jako tapahtuu samalla
5366: kertaa, molemmista toimituksista yhteensä 3/ 8 prosenttia
5367: säästöstä.
5368:                              5 §.
5369:       Yhtiöiden, yhdistysten, laitosten tahi säätiöiden sään·
5370: töjen laatimisesta saa notari palkkiota vähintään kaksi-
5371: kymmentä ja enintään kaksisataa markkaa sekä pöytäkir-
5372: jan kirjoittamisesta yhtiökokouksissa tahi muissa kokouk-
5373: sissa vähintään kymmenen ja enintään viisikymmentä
5374: markkaa.
5375:                              6 §.
5376:       Notarintehtävästä, jota ei mainita 2, 3, 4 tahi 5 §:ssä
5377: tahi joka, muissa tapauksissa kuin 3 §:n 1 kohdassa on
5378:  sanottu, koskee esinettä, jonka arvoa ei ole ilmoitettu tahi
5379:  ei voida asianmukaisesti arvata, tulee notarille palkkiota
5380: tehtävän täyttämiseen kuluneen ajan mukaan, neljä mark-
5381:  kaa ensimmäiseltä:tunnilta ja kolme markkaa kultakin seu-
5382:  raavalta, olipa tunti kokonaan tai osaksi siihen mennyt.
5383:  Siinä tapauksessa merkittäköön notarinperuskirjaan nimen-
5384:  omaan, että palkkio on laskettu ajan mukaan.
5385:       Palkkiota laskettaessa otettakoon sekin aika lukuun,
5386:  joka on mennyt tehtävän valmistelemiseen.
5387: 
5388:                              7 §.                               ..
5389:      Jos notarintehtävä, josta tämän taksan nojalla olisi
5390: maksettava palkkiota esineen arvon mukaan taikka määrä·
5391: suuruinen palkkio, vie niin paljon aikaa, että palkkio
5392: tulee suurempi, jos se lasketaan ajalta, olkoon notari
5393: oikeutettu vaatimaan palkkiota aikaperusteen mukaan, jos
5394: toimeen on mennyt enemmän kuin tunti aikaa.
5395:   24                           N:o 2
5396: 
5397:                                 8 §.
5398:       Jos notarintoimitus suoritetaan muualla kuin notarin
5399: virkahuoneessa, olkoon hänellä oikeus, paitsi aikaisemmin
5400: säädettyä palkkiota, saada korvausta siltä pitemmältä
5401: ajalta, mikä toimitukseen tämän johdosta menee, 6 §:ssä
5402: mainitun perustee;n mukaan.
5403:       Jos toimitus tapahtuu vähintäänkin kolmen kilometrin
5404: matkan päässä notarin virkahuoneesta, saakoon hän lisäksi
5405: vielä päivärahaa ja matkakustannusten korvausta samoin
5406: kuin virkamies voimassa olevan matkustussäännön seitse-
5407: männen luokan mukaan.
5408: 
5409:                                 9 §.
5410:      Jos notarintoimitus asiallisen pyynnöstä tehdään
5411: kello kahdeksan jälkeen illalla tai ennen kello kahdeksaa
5412: aamulla, olkoon notari oikeutettu kahdenkertaiseen palk-
5413: kioon.
5414: 
5415:        Saatetaan Kansaneduskunnalle tiedoksi.
5416: 
5417:                         Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
5418: 
5419: 
5420: 
5421: 
5422:        Helsingissä; Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
5423:             1907. -    V. M. -     Esit. N:o 2.
5424: 
5425: 
5426: 
5427: 
5428:                      Lakivaliokunnan mietintö
5429:                 N:o 4 Keisarillisen Majesteetin armol-
5430:                 lisen esityksen johdosta Suomen Edus-
5431:                 kunnalle järjestetyn notarUaitoksen
5432:                 voimaan panemisesta.
5433: 
5434: 
5435:      Tämän armollisen esityksen on Ednsknnta lähettä-
5436: nyt Lakivalioknntaan, joka sitten pyynnöstään on saa-
5437: nut vastaanottaa eräitä esitystä valmisteltaessa synty-
5438: neitä asiakirjoja.
5439: 
5440: 
5441: 
5442: 
5443:        Suomen Valtiosäätyjen 1900 vuoden valtiopäivillä
5444: tekemästä anomuksesta antoi hallitus 1904-1905 vuosien
5445: valtiopäivillä Säädyille armollisen esityksen järjestetyn
5446: notarilaitoksen toimeenpanemisesta, mutta Valtiosäätyjen
5447: alamaisessa vastauskirjelmäesä 15 päivältä huhtikuuta
5448: 1905 ilmoitetuista syistä ei lainmukaista päätöstä asiassa
5449: aikaansaatu, joten se raukesi.
5450:        Notarilaitos, joka useimmissa sivistysmaissa on käy-
5451: tännössä ja toisissa niistä jo vuosisatoja vanha, on, lu-
5452: kuunottamatta muutami& hajanaisia pääasiallisesti vek-
5453: seli- ja meriprotestien toimittamista koskevia säännöksiä,
5454: Suomen oikeudelle vieras. Tämän laitoksen päämerkitys
5455:  on siinä, että yksityiset henkilöt, teettämällä välipu-
5456: heita ja muita oikeustoimia koskevat asiakirjat notarilla,
5457:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5458: 2                  V. :M. -    Esit. N:o 2.
5459: 
5460:  saavat sanotut kirjansa yhtä luotettaviksi kuin julkisen
5461: viranomaisen asiakirjat ovat. Notarin oikeustoimesta
5462:  tekemä asiakirja, n. k. notarinperuskirja, on niin muo-
5463:  doin täytenä todistuksena siitä, mitä kirjassa on todis-
5464:  tettu, niin kauan kuin kirjaa ei näytetä vääräksi. Sen,
5465: joka puheensa tueksi voi vedota notarinperuskirjaan, ei
5466:  siis tarvitse esittää asiastaan sen enempiä todisteita,
5467:  vaan on todistamisvelvollisuus vastapuolen. Kun nota-
5468:  rinperuskirjalla on tällainen julkinen luotettavuus, ja se
5469:  seikka, että notareiksi määrätään ainoastaan sellaisia
5470:  henkilöitä, jotka ovat suorittaneet lainopilliset opinnäyt-
5471:  teet ja käytännöllisesti tehtäväänsä harjaantuneet, takaa,
5472:  että asiallisten sopimukset ja lausumat täsmällisesti tu-
5473:  levat kirjaan merkityiksi ja että laissa säädettyjä muo-
5474:  dollisuuksia vaarinotetaan, on selvää, että asiakirjain
5475:  teettäminen notarilla on mitä tehokkain keino estämään
5476:  vastaisia oikeusriitoja. Ja jos oikeudenkäynti syntyy t
5477:  ei ta.rvittaisi turvautua aikaa kysyvään vierasmiesten
5478:  kautta tapahtuvaan toteennäyttöön, joka todistamistapa.
5479:  sitä paitsi on sekä kallis että monessa tapauksessa epä-
5480:  luotettavakin, vaan saataisiin, esittämällä riitakysymyksen
5481:  selvittämiseksi notarinperuskirja, oikeudenkäynti verrat-
5482:  tain halvalla ja ennen kaikkea joutuisaan ratkaistuksi.
5483:  Varmuuden aikaansaamista yksityisten välisissä oikeus-
5484:  suhteissa edistää myöskin se, että oikeustointa koskevan
5485:  peruskirjan kappale jää notarin haltuun. Asiallisella on
5486:  silloin mahdollisuus hankkia selkoa, onko toisen esittämä
5487:  notarinperuskirja oikea, jota paitsi notari hänen apuansa
5488:  käyttäneelle voi antaa uuden kappaleen notarinperus-
5489:  kirjaa, jos alkuperäinen olisi joutunut hukkaan. Sen
5490: johdosta että notarille tuleva palkkio on kohtuullinen,
5491:  useimmiten taksan mukaan laskettava, on notarilaitok-
5492:  sesta tuntuvaa hyötyä vähävaraisillekin kansanluokille,
5493: joitten, kun eivät jaksa kustantaa kalliita asianajajia
5494:  asiakirjojansa tekemään, muuten on pakko käyttää vä-
5495:  hemmän pätevien henkilöjen apua. Kansainvälisessä
5496:  kauppaliikkeessä on notarilaitoksesta myöskin huomat~
5497:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5498:                     V. 11. -    Esit. N:o 2.                  3
5499: 
5500: tavaa hyötyä asiakirjain oikeaperäisyyden todistamiseen
5501: nähden.
5502:        Niinkuin edelläesitetystä ilmennee pitäisi notarien
5503: käyttäminen olla aivan yleinen, jotta notarilaitos täysin
5504: vastaisi tarkoitustaan. Näin täydellisenä ei sitä kuiten-
5505: kaan ole mahdollinen Suomessa aikaansaada. Se edel-
5506: lyttäisi nimittäin, että notareita olisi tarvitsevain käy-
5507: tettävissä miltei joka kunnassa. Mutta kun notarilai-
5508: tosta ei ole aijottu valtion kannatettavaksi, vaan notarit
5509: saisivat toimeentulonsa niistä palkkioista, jotka heille
5510:  heidän toimituksistaan olisi maksettava, ei maan harvan
5511:  asutuksen ja kehittymättömien liikeolojen vuoksi voitaisi
5512:  ensi alussa asettaa notareita muualle kuin suurimpiin ja
5513:  keskisuuriin kaupunkeihin sekä mahdollisesti huomatta-
5514:  vampiin liikekeskuksiin maaseudulle ja vasta aikaa myöten
5515:  ulottaa laitos laajemmalle. Valiokunnassa, jossa notari-
5516:  laitoksen merkityEtä sellaisenaan ei ole kielletty, on
5517:  vastamainitusta syystä ilmaantunut erimielisyyttä siitä,
5518:  onko notarilaitoksen toimeenpaneminen meillä täällä
5519:  vallitseviin erikoisoloihin nähden tätä nykyä soveliasta.
5520:  Osa Valiokunnan jäseniä on notarilaitoksen hyödylli-
5521:  syyteen nähden katsonut olevan syytä ryhtyä toimenpi-
5522:  teisiin sen alullepanemiseksi meilläkin. Nyt jo tulisi
5523:  notarilaitos palvelemaan melkoista osaa maan yleisöä.
5524:  Varmaa myöskin olisi että, kun kansa tulisi huomaamaan,
5525:  kuinka suuri hyöty notarien käyttämisestä on, notareita
5526:  ennen pitkää voitaisiin asettaa niinhyvin pienempiin
5527:  kaupunkeihin kuin kaikkialle väkirikkaampiin seutuihin
5528:  maallakin. Kun notarin ja asianajajan toimen saisi yh-
5529:  distää, saataisiin sen lisäksi kelvollisia asianajajia, joitten
5530:  puutetta erittäinkin pikkukaupungeissa valitetaan, aset-
5531:  tumaan sellaisiinkin paikkakuntiin, joissa asianajo nykyi-
5532:  sin ei yksistään anna riittävää toimeentuloa. Kun lisäksi
5533:  ottaa huomioon, että päiväjärjestyksessä olevan oikeuden-
5534:  käyntilaitoksen uudistaminen nykyajan             periaatteita
5535:   vastaavalle kannalle edellyttää kirjallisten todistus-
5536:   kappaleitten laajenevaa käyttöä suullisen todisteluu ase-
5537:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5538: 4                   V. M. -     Esit. N:o 2.
5539: 
5540:  masta ja ettei uotarilaitoksen voimaanpanemisesta, josta
5541: valtiolle ei koituisi kustannuksia, olisi minkäänlaista
5542:  muutakaan haittaa odotettavissa, ovat edellämainitut
5543: V aHokunnan jäsenet puoltaneet armollista esitystä peri-
5544:  aatteessa. hyväksyttäväksi.
5545:        V aliokuuuan enemmistö on asettunut vastakkaiselle
5546: kannalle. Enemmistö on pitänyt ilmeisenä harhaluulona,
5547: että uotareita vielä moniin vuosikymmeniin voitaisiin
5548: asettaa maaseudulle ja pitkään aikaan edes pienempiin
5549:  kaupunkeihiukaan. Näin ollen supistuisi notarein käyttä-
5550:  minen arvaamattomaksi ajaksi eteenpäin mu.ui;amiin suu-
5551: rempiin kaupunkeihin. Notarilaitoksen päätarkoitus, yksi-
5552: tyisten välisten oikeussuhteitten vakaannuttaminen ja
5553: oikeudenkäynnin saattaminen joutuisammaksi, jäisi si-
5554:  ten suurimmassa osassa maata saavuttamatta. Kun taas
5555: kaupungeissa nyt jo on olemassa julkisia uotariuksia,
5556: jotka toimittavat eräitä notarintehtäviä niinkuin pro-
5557: testeja ja kaikenlaisia todistamisia, sekä isompien kau-
5558: punkien asukkailla välikirjain ja yleensä asiakirjain val-
5559: mistamisessa on mahdollisuus käyttää asianajajain apua,
5560: ei notarein tarve niissä ole niin tuntuva, että notarilai-
5561: tos yksinomaan niitä varten olisi aikaansaatava. Selvää
5562: siis olisi, että notarilaitos, siinä muodossa toimeeupautuaa
5563:  kuin armollisessa esityksessä on ehdotettu, olisi vailla
5564: varsinaista käytännöllistä merkitystä. Sitä vastoin voisi
5565: siitä olla nimenomaista haittaakiu. Pelättävissä nimittäin
5566: olisi että, kun kävisi ilmeiseksi ettei notareita voitaisi
5567: asettaa kuin harvoihin kaupunkeihin, tultaisiin yrittä-
5568: mään siirtää uotarilaitos ainakin osaksi valtion kustau-
5569: nettavaksi. Ja joka tapauksessa notarit tulisivat viralli-
5570: sen asemansa vuoksi tavallaan muodostamaan uuden virka-
5571: miesluokan, jollaista meidän maassamme, jossa virkamies-
5572: kuuta jo ennestään on suhteettoman suuri, ei kuiten-
5573: kaan pitäisi ilman riittävää syytä ryhtyä luomaan. Jos
5574: notarilaitosta olisi koetettava maassamme aikaansaada,
5575: näyttäisi soveliaammalta, että notarintehtävät uskottai-
5576: siin jollekin jo entuudesta olevalle virkamiehelle, ehkäpä
5577:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5578:                   V. M. -     Esit. N:o 2.          5
5579: 
5580: maaseudulla nimismiehille 1 ja ainakin olisi laitos järjes-
5581: tettävä sellaiseksi, että notarinvaltuuksilla varustettuja
5582: henkilöitä tulisi olemaan siksi lukuisasti, että kansalle
5583: kokonaisuudessaan olisi laitoksesta hyötyä. Kun siis no-
5584: tarilaitoksen toimeenpaneminen siinä muodossa kuin ar-
5585: mollisessa esityksessä on ehdotettu olisi hyödytön sekä
5586: todennäköisesti eräissä suhteissa vahingollinenkin, on
5587: Valiokunnan enemmistö ollut sitä mieltä, että armolliselta
5588: esitykseltä olisi evättävä hyväksyminen. Sen varalta
5589: että Eduskunta kuitenkin päättäisi esityksen periaatteessa
5590: hyväksyä, on Valiokunta katsonut asiakseen tämän yhtey-
5591: dessä esittää ne muistutukset, joihin Valiokunnassa esityk-
5592: seen sisältyvää lakiehdotusta ynnä siihen liittyvää Edus-
5593: kunnalle tiedoksi ilmoitettua taksaehdotusta erikoiskoh-
5594: dittain tarkastettaessa on havaittu syytä olevan.
5595:       Sellaisena kuin 4 § armollisen esityksen mukaan 4 ja 6 §.
5596: kuuluu, puuttuu siitä määräys mitenkä hovioikeuden on
5597: meneteltävä notarin asettamisessa, joten hovioikeus saat-
5598: taisi yksityisen henkilön hakemuksest,a täyttää notarin-
5599: toimen muitten halullisten tietämättä pyrkijöiksi ilmoittau-
5600: tua. Tähän nähden on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi
5601: lisätä pykälään säännöksen että, milloin syytä ensi ker-
5602: ran asettaa notarijohonkin paikkakuntaan esiintyy tahi kun
5603: not.arintoimi sittemmin tulee avoimeksi, se onjulistettava
5604: haettavaksi, minkä ohessa ja kun toimeen halullisten on
5605: tärkeätä edelt.äpäin tietää saako sen yhteydessä harjoittaa
5606: asianajajantointa, 6 §:n 2 momenttia on muutettu siten,
5607: että hovioikeuden on jo silloin määrättävä onko asian-
5608: ajajantoimi notarille sallittu.
5609:       Run valan vannominen, huolimatta siitä onko valan- 7 §.
5610: kaava erityisen uskontunnustuksen mukaan muodostettu,
5611: saattaa olla vastoin sen henkilön vakaumusta, jonka on
5612: vala tehtävä, tai muutoin sisältää omantunnonpakkoa ja
5613: valan käytännöllinen merkitys sellaisenaan ei ole suurempi
5614: kuin muun juhlallisen vakuutuksen, on Valiokunta muo-
5615: dostellut 7 §:ää siten, että notarin on, sen sijaan että
5616: 
5617:     Lakivaliokunnan mietintö N·o 4.
5618:       6                  V. M. -    Esit. N:o 2.
5619: 
5620:       tekisi valan, annettava juhlallinen vakuutus notarinvel-
5621:       vollisuutensa täyttämisestä.
5622:  8 §.        Kun notariualueen asujamistolle toisinaan saattaa
5623:       olla edullista, että notari saisi asua alueensa ulkopuolella
5624:       esim. ympäristön kanssa hyvässä kulkuyhteydessä ole-
5625:       vassa kaupungissa1 on 8 §:ään pantu määräys että Se-
5626:       naatti voi, eri hakemuksesta ja kuulustettuaau notari-
5627:       alueen kuntia, myöntää notarille luvan asua notarinalueen
5628:       ulkopuolella.
5629:  9 §.        Sillä lisäyksellä, joka on tehty 9 §:ään, on tahdottu
5630:       saada selvemmin esiin, ettei hovioikeus, kun notari on
5631:       estetty hoitamasta tointansa tahi syystä tai toisesta tah-
5632:        too joksikin ajaksi olla vapaana siitä, mutta ei ole esit-
5633:       tänyt sijaista tai notarin ehdottamaa henkilöä ei voida
5634:       sijaiseksi hyväksyä eikä muutakaan siksi haluavaa ole
5635:       ilmaantunut, ole velvollinen pitämään huolta siitä, että
5636:        notarille määrätään sijainen, vaan saa ryhtyä 25 §:ssä
5637:        mainittuun toimenpiteesefln. Kun 9 § tämän lisäyksen
5638:        johdosta tulee sisältämään senkin, mikä armollisen esi-
5639:         tyksen 26 §:ssä lausutaan, on viimemainittu pykälä laki-
5640:        ehdotuksesta poistettu.
5641: 12 §.        Kun armollisessa esityksessä käytetty terminologia
5642:        on paikotellen horjuva eikä aina aivan asianmakainen-
5643:        kaan, on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi muodostaa
5644:        sen uudestaan. Valiokunnan ehdotuksen mukaan tarkoi-
5645:         tetaan peruskirjalla yleensä alkuperäistä asiakirjaa ja siis
5646:        notarinperuskirjalla sitä alkuperäistä kirjoitusta, jonka
5647:         notari jossain toimituksessa tekee. Niinkuin jälempänä
5648:        tarkemmin selitetään on sellaista peruskirjaa, joka ei tar-
5649:        koita yksinkertaista todistamista, tehtävä vähintäänkin
5650:        kaksi kappaletta, joista yksi n. k. arkistokappale jää nota-
5651:        rin haltuun ja muut annetaan asiallisilla. Jos asialliselle
5652:         annettu kappale joutuu hukkaan, voi notari antaa uuden
5653:        kappaleen olemaan alkuperäisen sijassa, ja on sitä kut-
5654:         suttu uuskappaleeksi. Jäljennös ja ote sanoja käytetään
5655:         siinä merkityksessä kuin niillä kielessä yleensä on. Jäl-
5656:        jentäkirjoitus, jota armollisessa esityksessä käytetään
5657:             Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5658:                     V. M. -    Eslt. N:o 2.                7
5659: 
5660: asialliselle annetun alkuperäisen kappaleen, uuden kap-
5661: paleen, jäljennöksen ja otteen yhteisnimenä, on epäsel-
5662: vänä Valiokunnan ehdotuksesta kokonaan poistettu.
5663:        Kaupunkien nykyisillä julkisilla notariuksilla, joina 13 §.
5664: suuremmissa kaupungeissa ovat maistraatin sihteerit ja
5665: pienemmissä kaupunkien pormestarit, on protestien toi-
5666: mittamisesta sivutuloja, jotka nähtävästi tulisivat tuntu-
5667: vasti vähenemään, jos esilläolevan lakiehdotuksen mu-
5668: kaan asetettavat notarit myöskin saisivat niitä suorittaa.
5669: Luonnollista ou, että julkiset notariukset tulisivat kau-
5670: punkikunnilta pyytämään korvausta. siten menettämistään
5671: tuloista ja että kaupungit monessa tapauksessa katsoisi-
5672: vat velvollisuudekseen myöntää pyydetyn korvauksen.
5673: Tällaisen hyödyttömän menon välttämiseksi on Valio-
5674: kunta muuttanut 13 §:n määräyksiä siten, etteivät notarit
5675: ole oikeutettuja toimittamaan protesteja sellaisessa paik-
5676: kakunnassa, jossa on julkinen notarius, ennenkuin sen
5677: viran nykyinen haltija on siitä poistunut.
5678:        Armollisessa esityksessä notarinperuskirjain laatimi- 20 §; 21 §
5679: sests. ja antamisesta noudatetun järjestelmän mukaan (esit:n 21
5680: valmistaisi notari pöytäkirjan, joka sisältäisi täydellisen §:nlmom.
5681: selonteon toiminnasta hänen edessään ja olisi varustettava ja 22 §);
5682: asiallisten, todistajain ja notarin allekirjoituksilla. Tästä 22 § (esi-
5683: pöytäkirjasta, joka jäisi notarin haltuun ja jota asialli- tyksen 21
5684: nen ei voisi peruakirjana käyttää, antaisi notari asialli- §:n 2
5685: selle niin kutsutun alkuperäisen kappaleen, joka olisi mom.).
5686: alkukirjan kanssa muuten yhtäpitävä paitsi ettei siinä
5687: {)lisi muita alkuperäisiä nimikirjoituksia kuin notarin.
5688:  Jos tämä viimeksimainittu asiakirja, joka olisi perua-
5689: kirjana asiallisen kädessä, joutuisi hukkaan, voisi notari
5690: :antaa uudtn aivan yhtäläisen kappaleen olemaan asialli-
5691: sella peruskirjana. Jos notarilta pyydetty toimi käsittäisi
5692: vain yksinkertaisen todistuksen antamisen, ei pöytäkirjaa
5693: kuitenkaan laadittaisi, vaan kirjoittaisi notari pyydetyn
5694: todistuksen sinänsä, useimmiten nähtävästi johonkin toi-
5695: seen asiakirjaan. Tässä tapauksessa ei notarin haltuun
5696: sns jäisi mitään asiakirjaa.
5697:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5698:         8                   V. M. -    Esit. N:o 2.
5699: 
5700:                Edelläselitetystä järjestelmästä, jommoista yleensä.
5701:         ulkomailla käytetään, on Valiokunnan enemmistö katso-
5702:         nut olevan sikäli poikkeaminen, että tehtäessä peruskir-
5703:         jaa muusta kuin yksinkertaisesta todistamisesta sekin
5704:         asiakirja, joka asialliselle annetaan, on varustettava alku-
5705:         peräisillä nimikirjoituksilla. Käsitys että asiakirjassa.
5706:         joka esitetään jonkin oikeussuhteeen perustaksi, on oleva
5707:         asiallisten omakätiset allekirjoitukset, on nimittäin Valio-
5708:         kunnan arvelun mukaan siksi juurtunut yleiseen oikeus-
5709:         tajuntaan, ettei sellainen järjestelmä, kuin armollisessa
5710:         esityksessä on ehdotettu: saavuttaisi yleisön luottamusta.
5711:         Kun sellaista peruskirjaa, joka ei käsitä yksinkertaista
5712:         todistamista, siis tulee kirjoitettavaksi vähintäänkin kaksi
5713:         aivan samanlaista kappaletta, on mahdollisten väärinkäy-
5714:         töksien välttämiseksi tarpeen, että notarin haltuun jääpä
5715:         arkistokappale voidaan toisista eroittaa. Tätä silmällä
5716:         pitäen on ehdotettu, että siihen kappaleeseen on tehtävä
5717:          merkintä, että se on arkistokappale. Huomattava myös-
5718:         kin on, että uuskappale nyt ei tule olemaan samanlainen
5719:          kuin ensimäinen asialliselle annettu kappale, siitä kun
5720:         puuttuu alkuperäiset nimikirjoitukset. Siitä periaatteelli-
5721:         sesta jotenkin laajakantoisesta muutoksesta, minkä Valio-
5722:          kunta täten on tehnyt, on ollut seurauksena, että useita
5723:          pykäliä laissa on täytynyt uudestaan muodostella. - Kun
5724:          oikeusturvallisuuden kannalta on näyttänyt sangen ar-
5725:          veluttavalta, että testamentinkin käsittävästä peruskir-
5726:         jasta voitaisiin antaa uuskappaleita, on Valiokunta kat-
5727:          sonut tarpeelliseksi panna siitä 21 §:ään nimenomaisen
5728:          kiellon. 21 ja 22 §:n keskinäistä järjestystä on sen ohessa
5729:          muutettu asianmukaisemmaksi.
5730:   26 §         Siihen nähden että sellainen notariarkiston hoitaja.
5731: (esit:n  kuin   26 §:ssä mainitaan ei ainoasaan ole velvollinen anta-
5732:  27 §).  maan    notariarkistossa säilytetystä peruskirjasta jäljennök-
5733:          siä ja otteita vaan myöskin sallimaan siihen oikeutetun
5734:          ottaa selkoa notarinperuskirjan sisällyksestä, mutta hänen
5735:          sitä vastoin ei tulisi Valiokunnan mielestä saada antaa
5736:          uuskappaleita, on 26 §:ää tämänmukaisesti muutettu.
5737:               Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5738:                    V. M. -     Esit. N:o 2.            9
5739: 
5740:       Kun notari, joskaan hän ei ole virkamies, kuitenkin 32 §
5741: on julkisessa toimessa, ja notarinalue useimmissa tapauk-(esit:n 33
5742: sisse, käsittää alioikeuden tuomiopiirin, on näyttänyt §)ja 40
5743: asianmukaisimmalta, että notarista on siihen kieleen näh-     §.
5744: den, jota hän on velvollinen käyttämään, voimassa mitä
5745: saman piirin alioikeuden kielestä on säädetty tai vast-
5746: edes säädetään. Notarintehtäväin luonteesta johtuu kui-
5747: tenkin, että notarilla asiallisen pyynnöstä tulee olla oi-
5748: keus laatia pöytäkirjankin muotoon kirjoitettava nota-
5749: rinperuskirja myös toisellakin kotimaisella kielellä sekä
5750: sellainen peruskirja, joka ei ole pöytäkirjan muotoon
5751: tehtävä, muullakin kielellä, jota hän osaa. 32 § on tä-
5752: mänmukaisesti uudestaanmuodostettu ja 40 §:ään t.ehty
5753: siitä aiheutuva muutos. Viimeksisanottua pykälää on sen
5754: ohessa muutoinkin vähän korjattu.
5755:       Kun notarikamarin kokoonpanotapa, vaikka kamarin 52 §.
5756: muihin tehtäviin nähden kyllä tarkoitustaan vastaava,
5757: ei ole katsottu antavan riittäviä takeita siitä, että ka-
5758: mari voisi tyydyttävästi käyttää siksi laajaa kurinpito-
5759: valtaa kuin mikä sisältyy oikeuteen erottaa notari toin-
5760: taan harjoittamasta, on Valiokunta katsonut, ettei sel-
5761: laista valtaa ole notarikamarille annettava. Asianmukai-
5762: semmalta myöskin tuntuu, että notari, jonka toimessaan
5763: t,ekemät rikkomukset katsotaan virkavirheiksi, sellaisesta
5764: rikkomuksesta, joka ei ole sovitettavissa varotuksella ja
5765: joka siis ei enää voi olla aivan vähäpätöinen, on tuomio-
5766: istuimen, tässä tapauksessa asianomaisen hovioikeuden,
5767: tuomittava. - Sen estämiseksi että varotus annettaisiin
5768: virheentehneelle notarille yksityisesti esim. kirjeessä,
5769: joten rangaistus, kun se jäisi notarin ja notarikamarin
5770: keskeiseksi asiaksi, ei saisi sitä merkitystä kuin semmoi-
5771: sella kurinpitotoimenpiteellä on tarkoitettu, on pidetty
5772: tarpeellisena määrätä että varotus tulee olla julkinen.
5773:       Kun notari taksaehdotuksen 7 §:n nojalla on oikeu-Esit:n58§.
5774: tettu vaatimaan palkkiota suorittamastaan toimituksesta
5775: aikaperusteen mukaan, jos palkkio siten tulee suurem-
5776: maksi kuin noudattamalla tavallisia laskuperusteita, on
5777:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5778: 10                 V. M. -     Esit. N:o 2.
5779: 
5780: Valiokunnasta näyttänyt kohtuuttomalta, että notari, jos
5781: asia olisikin erittäin lavea, vaikea tahi edesvastaukselli-
5782: nen, voisi vaatia suurempaa palkkiota kuin taksa myön-
5783: tää. Selvältä tuntuu, että notari juuri tällaisissa tapauk-
5784: sissa useinkin tulisi saamaan, kun hän palkkiota laskies-
5785: saan voisi noudattaa aikaperustetta, runsaamman palkkion
5786: työstään kuin muuten. Valiokunta on näin ollen ja kun
5787: esityksen 58 § voisi antaa sijaa taksan mielivaltaiseen
5788: syrjäyttämiseen, lakiehdotuksesta kokonaan poistanut sa-
5789: notun pykälän.
5790: 
5791: 
5792: 
5793: 
5794:       Armollisen esityksen ohella on Eduskunnan tiedoksi
5795: annettu esitykseen liitetty alustava notaritaksan ehdotus.
5796: Tarkastaessaan tätä ehdotusta on Valiokunta havainnut
5797: sen yleensä tarkoitustaan vastaavaksi. Katsoen kuiten-
5798: kin siihen että se on aijottu myöskin maaseudulla käy-
5799: tettäväksi, tuntuvat useat palkkiot ja varsinkin asteik-
5800: kojen alimmat määrät hieman korkeilta. Taksaehdotusta
5801: on sen vuoksi vähäsen korjailtu silmälläpitäen etenkin
5802: maaseudun oloja.
5803:       Näin tehtyjen muutosten johdosta tulisi armolliseen
5804: esitykseen sisältyvä lakiehdotus ynnä siihen liittyvä
5805: taksaehdotus kuulumaan seuraavasti:
5806: 
5807: 
5808: 
5809: 
5810:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5811:                    V. M. -    Esit. N:o 2.           11
5812: 
5813: 
5814: 
5815: 
5816:                          Notarilaki.
5817:                            1 LUKU.
5818: 
5819:                Notarilaitoksen järjestämisestä.
5820: 
5821:                               1 §.
5822: 
5823:      Kaupunkeihin ja maalle jokaiseen tuomiokuntaan
5824: on aikaa myöten asetettava notareja notarintehtäväin
5825: toimittamista varten, sen mukaan kuin tässä laissa sää-
5826: detään.
5827: 
5828:                               2 §.
5829: 
5830:       Älköön tuomiokunnassa olko useampaa kuin yksi
5831:  notari, ellei siihen ole erinomaisia syitä. Sama olkoon
5832: laki kaupungissa, jonka asukasluku ei ole kahtakymmen-
5833: tätuhatta henkeä suurempi. Jos asukasluku on suurempi,
5834: :saatakoon asettaa kaksi notaria, ja vielä lisäksi yksi
5835: jokaista mainitun luvun yli menevää täyttä kahtakym-
5836: mentätuhatta henkeä kohti.
5837: 
5838:                               3 §.
5839: 
5840:      Jos katsotaan sopivaksi yhdistää useampia tuomio-
5841: kuntia yhdeksi notarinalueeksi, käyköön se päinsä.
5842:      Kaupunki, jossa asukasluku ei ole kymmentätuhatta
5843: suurempi, saakoon niinikään olla yhden tai useamman
5844: tuomiokunnan kanssa yht.enä notarinalueena..
5845:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5846: 12                 V. H. -     Esit. N:o 2.
5847: 
5848:                               4 §.
5849:       Hovioikeuden asiana on julistaa nolaritoimi m•oi-
5850: meksi sekä, kuulustettuaan asianomaista raastuvanoikeutta
5851: tai kihlakunnantuomaria, asettaa notari.
5852: 
5853: 
5854:                               5 §.
5855: 
5856:      Älköön notariksi määrättäkö ketään, joka ei ole
5857: suorittanut tuomarinviran hoitamista varten säädettyjä
5858: opinnäytteitä sekä sen jälkeen, olemalla vähintäänkin
5859: kahden vuoden ajan tuomarin, notarin tahi asianajajan
5860: apuna heidän töissään taikka muulla tavoin, saavuttanut
5861: notarintehtäviä varten tarvittavaa kokemusta.
5862: 
5863: 
5864:                               6 §.
5865: 
5866:       Notari älköön samalla pitäkö tuomarinvirkaa. Äl-
5867: köön hänellä myöskään olko muuta tointa valtion palve-
5868: luksessa, ellei Senaatti kussakin eri tapauksessa ole anta-
5869: nut siihen lupaa.
5870:       Asianajajatointa notari älköön olko kielletty har-
5871: joittamasta, ellei hovioikeus fulistaessaan nolaritoimen
5872: avoimeksi ole toisin määrännyt.
5873: 
5874: 
5875:                               7 §.
5876: 
5877:      Ennenkuin notari ryhtyy toimeensa, tulee hänen
5878: hovioikeudessa taikka, hovioikeuden määräyksestä, ali-
5879: oikeudessa antaa juhlallinen ·vakuutus että hän parhaan
5880: ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan ahkerasti ja.
5881: huolellisesti on lain mukaan täyttävä (pois;'.) velvolli-
5882: suutensa; antako on myös hovioikeuteen sekä paikka-
5883: kunnan alioikeuteen nimikirjoituksensa.
5884:      Jos notari on aikaisemmin tehnyt virkavalan, älköön
5885: häneltä edellämainUtua vakuutusta vaadittako.
5886:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5887:                     V. M. -    Esit. N:o 2.               13
5888: 
5889: 
5890:                               8 §.
5891:      N otarin tulee asua notarinalueensa pnnssa, ellei
5892: Senaatti, eri hakemuksesta ja asianomaisia kuntia kuulus-
5893: tettuaan, toisin määrää. Älköön hän toisen notarin
5894: alueella suorittako notarintoimituksia, paitsi milloin siihen
5895:  alueeseen ei ole määrätty notaria tahi sen not.ari on
5896: jäävinalainen tahi sillä haavaa ei hoida tointansa.
5897:       Toimitus, johon notari muuten on ryhtynyt nota-
5898: rinalueensa ulkopuolella, älköön kuitenkaan sen syyn
5899: takia olko pätevyyttä vailla.
5900: 
5901: 
5902:                               9 §.
5903:      Jos notari sairauden tai muun pätevän syyn tähden
5904: on estetty tointaan hoitamasta, ilmoittakoon sen hovi-
5905: oikeudelle, ja hovioikeus määrätköön hänelle sijaisen tai
5906: menetelköön niinkuin 25 §:ssä sanotaan.
5907: 
5908: 
5909:                               10 §.
5910: 
5911:       Mitä tässä laissa säädetään notarista ja hänen vel-
5912: vollisuuksistaan, noudatettakoon myös sijaiseen nähden.
5913: 
5914: 
5915:                               11 §.
5916: 
5917:      Senaatin asia on, kuulustettuaan asianomaista hovi-
5918: oikeutta, päättää mihin kaupunkeihin ja tuomiokuntiin
5919: on heti asetettava notareja sekä vastedes tarpeen mu-
5920: kaan lisätä notarinalueiden lukumäärää, niin myös tässä
5921: luvussa säädettyjen perusteiden mukaan määrätä notarin·
5922: alueiden suuruus sekä kunkin alueen notarien luku.
5923: 
5924: 
5925: 
5926: 
5927:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5928: 14                 V. M. -     Esit. N:o 2.
5929: 
5930:                           2 LUKU.
5931: 
5932:              Notarin toiminnasta ja tehtävistä.
5933: 
5934:                              12 §.
5935: 
5936:       Notarin tulee: a) laatia peruskirjat niistä oikeustoi-
5937: mista, jotka hänen edessänsä suoritetaan, sekä peruskirjan
5938: muotoon todistaa asiallisten muuten hänen läsnäolles-
5939: sansa tekemiä lausumia, niin myös oikeaksi vahvistaa.
5940: allekirjoituksia sekä muita tosiasioita, jotka hän itse
5941: tuntee ja joilla on oikeudellinen merkitys; b) antaa kap-
5942: paleita laatimistaan peruskirjoista; c) taiteensa ja hoi-
5943: toonsa ottaa testamentteja ja muita asiakirjoja ja d) antaa
5944: säilyssään olevista peruskirjoista alkuperäisen kappaleen
5945: veroisina pidettäviä uuskappaleita sekä jäljennöksiä ja
5946: otteita.
5947:       Oikeustointa koskeva peruskirja kuin myös sellai-
5948: nen peruskirja, joka käsittää muun asianlaidan oikeaksi
5949: todistamisen, olkoon, jos notari on sen laillisessa järjes-
5950: tyksessä tehnyt, täytenä todistuksena siitä, mitä perus-
5951: kirjassa on todistettu, niin kauan kuiu sitä ei näytetä
5952: vääräksi.
5953: 
5954:                              13 §.
5955:       Protesteja ja muita toimituksia, jotka tätä ennen
5956: ovat olleet julkisen notariuksen tehtävät, olkoon vastedes
5957: notarikin oikeutettu suorittamaan, kun häntä siihen pyy-
5958: detään.
5959:       Paikkakunnassa, jossa on julkinen notarius, älköön
5960: tätä säännöstä sovellettako mitä protestez~hin tulee, ennen-
5961: kuin 'l'iran nykyinen haltija siitä poistuu.
5962: 
5963:                              14 §.
5964:      Notari on myöskin velvollinen uskotun miehen
5965: avulla pyynnöstä toimittamaan kalunkirjoituksia sekä.
5966:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
5967:                    V. M. - Esit. N:o 2.                 15
5968: 
5969: perinnön- ja pesänjakoja, jolleivät sellaiset toimitukset
5970: kaupungissa ole pormestarin ja raadin huolena.
5971: 
5972:                              15 §.
5973:       Älköön notari ilman pätevää syytä kieltäytykö no-
5974: tarintehtävillä avustamasta sitä, joka häntä siihen pyytää.
5975: Jos notari kieltää apunsa, olkoon tyytymättömällä valta
5976: valittaa hovioikeuteen.
5977: 
5978:                              16 §.
5979:      N otari älköön olko avullisena asiassa, joka on vas-
5980: toin lakia tai hyviä tapoja tahi johon ryhdytään ainoas-
5981: taan näön vuoksi.
5982: 
5983:                               17 §.
5984:       Notari älköön ryhtykö toimeen asiassa: a) jos hän
5985: on asiallisen kanssa sellaisessa sukulaisuudessa tahi lan-
5986: koudessa, joka on laillinen tuomarinjäävi; b) jos hänellä
5987: itsellään tahi jollakulla, joka siten on hänen kanssansa
5988: sukulaisuudessa tahi lankoudessa, on asiassa osaa tahi
5989: muuten on siitä odotettavana erinomaista hyötyä tahi
5990: vahinkoa ja c) jos notari on asiallisen vastapuoli.
5991:       Sama olkoon laki, jos notari on semmoisessa asiassa,
5992: jossa on useita asiallisia, avustanut jotakuta heistä asian-
5993: ajo-tehtävällä ja joku asiallinen vastustaa hänen käyttä-
5994: mistään notarina siinä asiassa. Sellainen jäävi on notarin
5995: heti asiallisilla ilmoitettava.
5996:       Peruskirjalla, jonka notari on laatinut, vaikka hän
5997:  on ollut jäävinalainen, älköön olko sitä julkista luotetta-
5998: vaisuutta, kuin 12 §:ssä sanotaan.
5999: 
6000:                               18 §.
6001:      Älköön notari ilman laillista syytä ilmaisko mitä
6002: hänelle toimessaan uskotaan, jollei asiallinen ole häntä
6003: vapauttanut vaitiolo-velvollisuudesta.
6004:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6005: 16                   V. M. -     Esit. N:o 2.
6006: 
6007:      N otari katsokoon myöskin eUä hänen palvelukses-
6008: sansa oleva apulainen noudattaa samanlaista vaitioloa.
6009: 
6010: 
6011:                                19 §.
6012: 
6013:       Notari on velvollinen pitämään rekisteriä, johon
6014: jokainen hänen toimittamansa notarintehtävä on yhtäjak-
6015: soiseen numerojärjestykseen lyhykäisesti merkittävä.
6016:       Edellämainittuun yleiseen rekisteriin ei kuitenkaan
6017: merkitä säilytettäväksi otetuita asiakirjoja eikä myöskään
6018: vekseliprotesteja, vaan merkitään ne, kummatkin erik-
6019: seen, eri rekisteriin.
6020:       Ennenkuin notarinrekisteriä saa tarkoitukseensa käyt-
6021: tää, tulee notarin varustaa se siteellä ja numeroida sen
6022: sivut yhteen jaksoon; ja todistakoon asianomainen raastu-
6023: vanoikeuden puheenjohtaja tahi kihlakunnantuomari alle-
6024: kirjoituksenaan ja virkasinetillään sivujen luvun.
6025:       Jos on määrätty sijainen notarin tointa hoitamaan,
6026: on yleiseen rekisteriin myös merkittävä, milloin sijainen
6027: on toimeen ryhtynyt ja milloin siitä luopunut.
6028: 
6029: 
6030:                                20 §.
6031: 
6032:        Niistä notarinperuskz'rjoista, jotka ovat laaditut pöytä-
6033: kirjan muotoon, jää yksi kappale notarin haltuun ja on
6034:  hänen huolellisesti säilytettät•ä. Tähän kappaleeseen, jota
6035:  asiallinen ei 1•oi käyttää peruskirjana, on tehtävä merkintä,
6036: että se on arkistokappale.
6037:        Mainittuun samoin kuin asialliselle anneftavaan pe-
6038: ruskirjan kappaleeseen, niin myös arkistokappaleesta sittem-
6039: min toimitettuihin uuskappaleisiin, jäijennöksiin fa otteisiin
6040: on merkittävä se numero, jonka kohdalle asia on nota-
6041: rinrekisteriin pantu.
6042:        Jos notarinperuskirjassa on useampia arkkeja tahi
6043: jos siihen kuuluu liite, varustettakoon peruskirja ynnä
6044: mitä siihen kuuluu sinettisiteellä.
6045:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6046:                    T. M. -     Esit. N:o 2.                17
6047: 
6048:                21 §. (21 §:n 1 mom.; 22 §).
6049: 
6050:       Sille, jonka asia on ollut notarin toimenpiteen alai-
6051: sena, antakoon notari kappaleen notarinperuskirjaa.
6052:      Kun asiallinen (poisf.) on saanut sellaisen kappa-
6053: leen (poisJJ, älköön hänelle tai hänen oikeudenomista:jal-
6054: lensa uuskappaletta annettako, jos se oikeudelliselta kan-
6055: nalta näyttää arveluttavalta. Testamentista ei kuitenkaan
6056: saa missään tapauksessa uuskappaletta antaa.
6057:       Asiallinen niin myös hänen oikeudenomistajansa ol-
6058:  koon sen ohessa oikeutettu notarilta saamaan notarinperus-
6059: kirjasta Jäljennöksen tai otteen sekä muuten notarin kat-
6060: sonnan alaisena ottamaan selkoa sen sisällyksestä.
6061:       Joka ei tyydy notarin toimenpiteeseen sellaisessa asi-
6062: assa, kuin tässä on mainittu, saakoon valittaa hovioikeuteen.
6063: 
6064: 
6065:                    22 §.   (21 §:n 2 mom.).
6066: 
6067:       Jos joku muu kuin asiallinen tahi hänen oikeuden-
6068: omistajansa todennäköisillä perusteilla osottaa oikeutetun
6069: etunsa vaativan, että hän saa jäljennöksen tahi otteen
6070: notarinperuskirjasta tahi muuten tiedon sen sisällyk-
6071: sestä, harkitkoon notari käykö siihen suostuminen. Jos
6072: notari kieltää, olkoon tyytymättömällä valta valittaa
6073: hovioikeuteen.
6074: 
6075:                               § 23.
6076:      Jos tuomioistuin notarin antaman asiakirjan oikea-
6077: peräisyyden tutkimista varten katsoo tarvitsevansa hä-
6078: nen säilyssään olevan peruskirjan nähtäväkseen, toimitta-
6079: koon notari sen tuomioistuimelle.
6080: 
6081: 
6082:                               24 §.
6083: 
6084:        Jos notarinperuskirJan arkistokappale on kadonnut
6085:  tai turmeltunut, saapi notarin tahi asianomaisen julkisen
6086:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.                  2
6087: 18                  V. M. -     Esit. N:o 2.
6088: 
6089: viranomaisen oikeaksi todistaman jäljennöksen jättää no-
6090: tarille olemaan alkuperäisen sijassa. Tästä seikasta teh-
6091: köön notari pöytäkirjan ja liittäköön sen (poisjJ jäljen-
6092: nökseen.
6093: 
6094:                               25 §.
6095: 
6096:      Kun notari on kuollut tai muuten toimestaan la-
6097: kannut, ilmoittakoon sen kaupungissa raastuvanoikeus
6098: ja maalla kihlakunnantuomari hovioikeudelle, jonka tu-
6099: lee toimittaa notarin asiakirjat toisen notarin, raastuvan-
6100: oikeuden, kihlakunnantuomarin tai varta vasten mää-
6101: rätyn henkilön hoidettaviksi.
6102:      Jos notari määrätyksi ajaksi erotetaan tointansa
6103: hoitamasta, ryhtyköön silloinkin hovioikeus samanlai-
6104: seen toimenpiteeseen.
6105: 
6106:                          (26 § poisj.).
6107: 
6108: 
6109:                            26 (27) §.
6110:        Jos hovioikeus on toimittanut jonkun notarin asia-
6111:  kirjat toisen notarin taikka raastuvanoikeuden tai kihla-
6112: kunnantuomarin tai varta vasten määrätyn henkilön hoi-
6113:  dettaviksi, olkoon asiakirjain hoitoon ja käyttämiseen sekä
6114: Jäljennöslen ja otteitten antamiseen nähden voimassa mitä
6115: tässä laissa on säädetty.
6116: 
6117: 
6118:                           27 (28) §.
6119:       Jos notari laiminlyö jotakin siitä, mikä tämän lain
6120: mukaan on hänen velvollisuutensa, tahi muuten toi-
6121: mensa hoitamisessa menettelee virheellisesti tai huoli-
6122: mattomasti, tuomittakoon hänet siitä niinkuin yleisessä.
6123: laissa on säädetty virkamiehen virkarikoksesta; korvat-
6124: koon myös tuottamansa vahingon.
6125:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6126:                    V. ltl. -   Esit. N:o 2.                19
6127: 
6128: 
6129:                           3 LUKU.
6130:    Miten on meneteltävä notarinperuskirjain laadinnassa.
6131: 
6132:                           28 (29) §.
6133:      Ne notarinperuskirjat, jotka eivät käsitä jäljennök-
6134: sen tahi nimikirjoituksen oikeaksi vahvistamista tahi
6135: muuta yksinkertaista todistamista, ovat laadittavat pöytä-
6136: kirjan muotoon.
6137:      Kun testamentti tahi muu asiakirja annetaan nota-
6138: rin talteen ja hoitoon, on siitäkin tehtävä pöytäkirja.
6139: 
6140: 
6141:                           29 (30) §.
6142:      Notarinpöytäkirjassa tulee olla:
6143:      1) toimituksen paikka ja aika;
6144:      2) asiallisen ja muun toimituksessa myötävaikutta-
6145: neen henkilön nimi, sääty tahi ammatti ja kotipaikka;
6146:      3) asiallisen selitykset, niin myös selonteko toimi-
6147: tuksesta muutenkin; sekä
6148:      4) asiallisen, myötävaikuttaneen henkilön ja notarin
6149: nimikirjoitukset ynnä viimemainitun notarinominaisuu-
6150: den merkintä sekä hänen not.arinsinettinsä.
6151: 
6152: 
6153:                           30 (31) §.
6154: 
6155:      Jos kirjoitus, johon asiallinen selityksessään notarin
6156: edessä viittaa, pannaan liitteeksi pöytäkirjaan, niin sitä
6157: pidettäköön pöytäkirjan osana.
6158: 
6159: 
6160:                           31 (32) §.
6161: 
6162:      Sellaisessakin notarinperuskirjassa,Joka ei ole pöytäkir-
6163: jan muotoon tehty, tulee (poisjJ kuitenkin olla p~ruskirjan
6164:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6165: 20                  V. M. -~- Esit. N:o 2.
6166: 
6167: autopaikka ja -päivä sekä notarin nimikirjoitus niin
6168: myös hänen notarinoroinaisuutensa markintä ja hänen
6169: notarinsinettinsä.
6170: 
6171:                            32 (33) §.
6172:       Notarinpernskirjan kielestä olkoon nondatettavana, mitä
6173: notarinalneen alioikeuden kielestä on säädetty tai vastedes
6174: säädetään. Kuitenkin olkoon notarilla oikeus asiallisen
6175: pyynnöstä laatia notarinperuskirja silläkin kotimaisella
6176: kielellä, suomeksi tai ruotsiksi, joka ei ole notarinalueen ali-
6177: oikeuden kieli. Notarinperuskirjan, joka ei ole pöytäkir-
6178: jan muotoon tehty, saa asiallisen pyynnöstä laatia muul-
6179: lakin kielellä, jota notari osaa.
6180: 
6181: 
6182:                     33 § (34 §:n 1 mom.).
6183:       Kun laaditaan notarinpöytäkirja semmoisesta oikeus-
6184: toimesta, joka lain mukaan on kirjallisesti tehtävä todis-
6185: tajain läsnä ollessa taikka koskee testamenttia, kutsutta-
6186: koon kaksi jäävitöntä todistajaa saapuville. Muita no-
6187: tarinperuskirjoja laadittaessa älköön olko tarpeen kutsua
6188: todistajia saapuville, ellei sitä halua asiallinen taikka
6189: aiheuta se mitä 35 §:ssä säädetään.
6190: 
6191: 
6192:                    34 § (34 §:n 2 mom.).
6193:       Kun testamentti tehdään, on pöytäkirjaan kirjoitet-
6194: tava notarin ja todistajain todistus siitä, että testamentti
6195: tehtiin terveellä ja täydellä ymmärryksellä sekä vapaasta
6196: tahdosta. Pöytäkirjaan merkittäköön myöskin, että to-
6197: distajat olivat samalla kertaa läsnä.
6198: 
6199:                               35 §.
6200:     Jos asiallinen havaitaan olevan kuuro, mykkä tai
6201: muuten kykeneJtlätön puhumaan, ja jos hän on kirjoi-
6202:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6203:                     V. M. - Esit. N:o 2.                21
6204: 
6205:  tuksen taitamaton, on kutsuttava saapuville yksi todis-
6206:  taja ja sitä paitsi sellainen henkilö, joka ymmärtää mitä
6207:  asiallinen tarkoittaa ja johon tämä luottaa. Jos asialli-
6208:  nen on sokea, niin silloinkin aina kutsuttakoon todistaja
6209:  olemaan toimituksessa läsnä.
6210: 
6211: 
6212:                              36 §.
6213: 
6214:       Jos notarissa syntyy epäilystä siitä, onko asialli-
6215: sella oikeutta ryhtyä kysymyksessä olevaan oikeustoi-
6216: meen, tahi muuten sen pätevyydestä, ilmaiskoon hän
6217: epäilyksensä sekä merkitköön pöytäkirjaan myös mitä
6218: asiallinen on siihen vastannut.
6219: 
6220: 
6221:                              37 §.
6222: 
6223:      Notari olkoon velvollinen vakuuttautumaan että on
6224: oikein käsittänyt asiallisen tahdon sekä, jos epäilee pys-
6225: tyykö tämä oikein arvostelemaan kysymyksessä olevan
6226: asian merkitystä, antamaan hänelle tarpeellisia tietoja.
6227: 
6228: 
6229:                             38 §.
6230: 
6231:       Jos asiallinen on notarille tuntematon, tulee tämän
6232: hankkia tieto siitä, kuka hän on, ja pöytäkirjaan mer-
6233: kitä miten sen on hankkinut. Jollei notari voi sellaista
6234: tietoa saada ja hänen apuansa kuitenkin vaaditaan, on
6235: tämä asianlaita pöytäkirjaan merkittävä, niin myös mitä
6236: on käynyt ilmi sen selville saamiseksi kuka tuo tunte-
6237: maton henkilö on.
6238: 
6239: 
6240:                             39 §.
6241: 
6242:      Notarinpöytäkirja on, ennenkuin se allekirjoitetaant
6243: ääneen luettava niille henkilöille, jotka ovat olleet saa-
6244:      Lakivaliokunnan mietintö No 4.
6245: 22                 V. Jl. -    Esit. N:o 2.
6246: 
6247: puvilla sitä laadittaessa, ja kaikkien asiallisten hyväksyt-
6248: tävä; ja pöytäkirjaan merkittäköön että niin on tehty.
6249: Jos joku saapuvilla olevista tahtoo tarkastaa pöytäkirjaa,
6250: älköön sitä kiellettäkö.
6251:       Jos asiallinen ilmoitaa ettei hän osaa kirjoittaa, on
6252: se ilmoitus pöytäkirjaan pantava sekä hänen hyväksy-
6253: mistään ja puumerkkiään vahvistamaan kutsuttava to-
6254: distaja.
6255:       Jos notarinpöytäkirja ei koske oikeus tointa, olkoon
6256: kuitenkin notarin harkittava miten laajalti nyt annetuja
6257: määräyksiä on huomioon otettava.
6258: 
6259: 
6260:                               40 §.
6261: 
6262:       Jos notari ei ole sen kielen tai toinen, jota asiallinen
6263: puhuu, on se pöytäkirjaan merkittävä ja (poisj.) tulkki
6264: saapuville kutsuttava. Jos asiallinen ei kaipaa valan-
6265: tehneen tulkin apua tahi jos sellaista ei ole saatavissa,
6266: olkoon lupa käyttää muuta tulkkia.
6267:       Pöytäkirja on tulkin tahi, jollei sellaista ole saapu-
6268: ville kutsuttu, notarin tulkittava sillä kielellä, mitä asial-
6269: linen on käyttänyt; ja pöytäkirjaan merkittäköön että
6270: niin on tehty.
6271: 
6272: 
6273:                               41 §.
6274:       N otarinperuskirja niin myös merkintä notarinrekis-
6275: teriin on tehtävä selvä ja ilman lyhennyksiä. Raappi-
6276: misia niissä ei saa olla eikä mitään muutenkaan tehdä
6277: epäselväksi.
6278:       Lisäykset ja muutokset ovat merkittävät joko perus-
6279: kirjan loppuun tahi sen reunustaan ja, viimeksi maini-
6280: tussa tapauksessa, asiallisten ja myötävaikuttavien erit-
6281: täin alleki:r:j oi tetta vat.
6282:       Jos havaitaan tarpeelliseksi tehdä lisäyksiä tahi
6283: muutoksia sittenkuin peruskirja on allekirjoitettu, ovat
6284:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6285:                    V. M. -     Esit. N:o 2.                 23
6286: 
6287: ne merkittävät allekirjoituksien jälkeen sekä asiallisten
6288: ja myötävaikuttavien erittäin allekirjoitettavat.
6289: 
6290: 
6291:                               42 §.
6292: 
6293:       N otal'inperuskirjan kappaleisiin, ttuskappaleisiin, fäl-
6294: jennöksiin ja otteisiin on merkittävä kenelle ne annetaan
6295: ynnä autopaikka ja -päivä; ja ovat ne notarin allekirjoi-
6296: tattavat sekä varustettavat hänen notarinsinetillään.
6297:      Joka kerta knn joku edellämainituista asiakirjoista
6298: annetaan, merkittäköön arkistokappaleeseen, milloin ja ke-
6299: nelle se on annettu.
6300: 
6301: 
6302:                               43 §.
6303: 
6304:       Kun notarinperuskirjasta annetaan ote, on siihen
6305: aina pantava ne kohdat, joista käy ilmi että peruskirjaa
6306: laadittaessa on varteen otettu säädetyt muodot, sekä sen
6307: ohessa merkittävä, ettei peruskirja sisällä mitään muuta
6308: siitä asian osasta, jota ote koskee.
6309: 
6310: 
6311:                              44 §.
6312: 
6313:       Jäljennöksen oikeaksi vahvistaminen on toimitettava
6314: siten, että notari sen alle tekee merkinnän, jossa todistaa
6315: jäljennöksen yhtäpitäväksi sen asiakirjan kanssa, josta
6316: se on jäljennetty, sekä myöskin onko se asiakirja pää-
6317: kirja vai jäljennös.
6318:       Poispyhinnät, muutokset, raappimiset tahi muut
6319: virheet, joita on siinä asiakirjassa, mistä jäljennös on
6320: otettu, ovat myös merkinnässä ilmoitettavat, jolleivät
6321: johdu ilmeisestä erhekirjoituksesta.
6322: 
6323: 
6324: 
6325:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6326: 24                 V. M. -     Esit. N:o 2.
6327: 
6328:                              45 §.
6329: 
6330:       Nimikirjoituksen saa notari todistaa oikeaksi ainoas-
6331: taan kun se on hänen läsnä ollessaan kirjoitettu tahi
6332: allekirjoittaja on hänen edessään sen kirjoittamakseen
6333: omistanut. Sellaisessa todistuksessa on myös mainittava
6334: sen henkilön nimi,l sääty tahi ammatti ja kotipaikka,
6335: joka on allekirjoituksen tehnyt tahi omistanut. Jos
6336: asiallinen on notarille tuntematon, on todistuksessa mai-
6337: nittava, miten notari on hankkinut tiedon siitä kuka
6338: hän on.
6339: 
6340:                              46 §.
6341: 
6342:       Nimikirjoitusta oikeaksi vahvistaessaan älköön no-
6343: tari asiallisen myöntämättä olko oikeutettu ottamaan
6344: tietoa asiakirjan sisällyksestä. Jos sisällys on notarille
6345: tuntematon, on se todistuksessa mainittava.
6346: 
6347: 
6348: 
6349:                           4 LUKU.
6350: 
6351:              Notarien toiminnan silmälläpidosta.
6352: 
6353:                              47 §.
6354: 
6355:       Hovioikeuksien asia on pitää silmällä notarien toi-
6356: mintaa sekä sen vuoksi tarpeen vaatiessa toimituttaa no-
6357: tariarkistojen tarkastuksia.
6358: 
6359: 
6360:                              48 §.
6361: 
6362:       Tarkastuksessa olkoon notari veivollinen (pois/.) nähtä-
6363: ville tuomaan säilyssään olevat asiakirjat ja rekisterit; ja
6364: tulee sen, joka tarkastuksen toimittaa, noudattaa sel-
6365: laista vaitioloa kuin 18 §:ssä on säädetty.
6366:      Lakivaliohunnan mietintö N:o 4.
6367:                    V. JI. -    Esit. N:o 2.               25
6368: 
6369:                               49 §.
6370: 
6371:       N otarilaitoksen kehitystä edistämään ja olemaan
6372: hovioikeuksilla apuna notarien silmälläpidossa on perus-
6373: tettava notarikamareita, joiden jäsenet valitaan niiden
6374: notarien keskuudesta, jotka harjoittavat tointaan saman
6375: hovioikeuden tuomiopiirissä.
6376: 
6377: 
6378:                               50§.
6379:       Jokaisen hovioikeuden tuomiopiiriin on, niin pian
6380: kuin siellä on riittävä määrä notareita, perustettava no-
6381: tarikamari siihen kaupunkiin, jossa hovioikeus on. Jos
6382: jonkun hovioikeuden alaiset notarit haluavat perustaa
6383: useampia notarikamareita, käyköön sekin päinsä.
6384: 
6385: 
6386:                               51 §.
6387:      Notarikamarissa pitää olla vähintäänkin kolme jä-
6388: sentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, jotka valitaan
6389: kolmen vuoden ajaksi kerrallaan. Vaaliin olkoot oikeu-
6390: tetut osaa ottamaan kaikki notarikamarin alaiset notarit.
6391: 
6392: 
6393:                               52 §.
6394: 
6395:       N otarikamarin tulee pitää silmällä että sen alaiset
6396: notarit tunnollisesti täyttävät velvollisuutensa sekä vält-
6397: tävät kaikkea, mikä on vastoin hyvää järjestystä ja
6398: omansa alentamaan notarisäädyn arvoa; ja olkoon no-
6399: tarikamari1la valta, jos notari näissä kohdin rikkoo, häntä
6400: kuulustettuaan, antaa hänelle ;"ulkinen varotus (poisj.).
6401:       Jos notarin rikkomus käsittää virkavirheen, jonka ei
6402: katsota olevan varotuksella sovitettavissa (poisj.), tahi jos
6403: sen johdosta vaaditaan vahingonkorvausta, pantakoon hän
6404: hovioikeudessa syytteeseen; ja olkoon hovioikeudella
6405: valta sillä välin pidättää notari toimestansa, kunnes hä-
6406:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6407: 26                 V. M. -    Esit. N:o 2.
6408: 
6409: nen asiansa on lopullisesti päättynyt tai hovioikeus toi-
6410: sin määrää.
6411: 
6412:                              53 §.
6413:      Jos asiallinen on tyytymätön sellaiseen notarika-
6414: marin päätökseen, kuin 52 §:ssä mainitaan, saa hän kol-
6415: menkymmenen päivän kuluessa siitä, kuin päätös hänelle
6416: tiedoksi annettiin, päätöksestä kirjallisesti valittaa siihen
6417: hovioikeuteen, jonka alainen nota.rikamari on.
6418: 
6419: 
6420:                              54 §.
6421:       Notarikamarilla olkoon myös valta ratkaista kor-
6422: vausta notarintoimituksesta koskevia riitaisuuksia notarin
6423: ja sen välillä, joka hänen apuaan on käytänyt, milloin
6424: viimemainittu siihen suostuu; ja pantakoon notarikama-
6425: rin sellaisesta asiasta antama päätös täytäntöön niinkuin
6426: välitystuomio, josta Ulo::<ottolaissa on säädetty.
6427: 
6428: 
6429: 
6430:                           5 LUKU.
6431: 
6432:        Nolarintoimituksista suoritettavista maksuista.
6433: 
6434:                              55 §.
6435: 
6436:      Notari saakoon siltä, joka hänen apuansa käyttää,
6437: korvauksen siitä, mitä on asian toimittamisessa oikeutta
6438: myöten kuluttanut, niin myös kohtuullisen palkkion Se-
6439: naatin vahvistettavan taksan mukaan. Älköön muutosta
6440: taksaan tehtäkö notarikamareita kuulustamatta.
6441:      Jos asiallinen asianmukaisesti ni'Lyttää ettei hän köy-
6442: hyyden tähden kykene suorittamaan notarille tulevaa
6443: palkkiota, olkoon notari velvollinen avustamaan häntä
6444: ilman palkkiota.
6445:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6446:                    V. M. -- Esit. N:o 2.                27
6447: 
6448:                              56§.
6449:      Jos useat ovat samaan toimitukseen käyttäneet
6450: notarin apua, vastatkoot maksusta kukin omasta ja tois-
6451: tensa puolesta.
6452: 
6453:                              57 §.
6454:      Jos asiallinen tekee muistutuksen notarin laskemaa
6455: maksua tahi palkkiota vastaan eikä tahdo jättää sen
6456: suuruutta notarikamarin määrättäväksi, niin sen määrät-
6457: köön notarin kotipaikkakunnan tuomioistuin.
6458: 
6459:                          (58 § poisjJ.
6460: 
6461: 
6462:                           58 (59) §.
6463:       Jos alotettu notarintoimitus ilman notarin syytä on
6464: jätetty loppuun saattamatta, saakoon hän sen lisäksi,
6465: mitä on asiassa kuluttanut, palkkion, joka on kohtuulli-
6466: sessa suhteessa tehtyyn työhön.
6467: 
6468:                           59 (60) §.
6469:      Jos jokin toimenpide, johon notaria on pyydetty,
6470: tuottaa hänelle kustannuksia, olkoon hän oikeutettu vaa-
6471: timaan kohtuullisen ennakkomaksun, ennenkuin siihen
6472: toimenpiteeseen ryhtyy.
6473:      Notarille notarintoimituksen johdosta tulevan palk-
6474: kion ja muun hyvityksen vakuutena saakoon hän pitää
6475: takanaan kaikki asiaan kuuluvat kirjat, kunnes saa täy-
6476: den maksun.
6477: 
6478:                           60 (61) §.
6479:      Palkkio ja muu maksu, jonka notari on itselleen laske-
6480: nut, on merkittävä (poisj.) kuhunkin hänen tm:mittamaansa
6481: asiakirfaan. Sellainen korvaus menköön ulosottoon niin
6482:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6483: 28                  V. M. -    Esit. N:o 2.
6484: 
6485: kuinltoimituskirjain lunastuksesta ja muusta sellaisesta
6486: on säädetty.
6487:       Jos asiallinen ulosmittauksessa väittää että korvaus
6488: on liian suureksi laskettu ja tahtoo saada sen (poisj.)
6489: notarikamarin tai tuomioistuimen määrättät•äksi, kes-
6490: keyttäköön ulosottomies täytäntöönpanon toistaiseksi ja
6491: pankoon valittajalle määräajan todistuksen toimittamista
6492: varten ulosottomiehelle siitä, että sellainen kanne on
6493: vireille pantu asianomaisessa notarikamarissa tai notarin
6494: kotipaikkakunnan tuomioistuimessa, sekä uhan että ulos-
6495: otto muutoin loppuun saatetaan.
6496: 
6497:                            61 (62) §.
6498:     Tarkemmat määräykset notarilaitoksen voimaan-
6499: panemisesta tämän lain mukaisesti antaa Senaatti.
6500: 
6501:                            62 (63) §.
6502:      Tämä laki astuu voimaan -
6503: 
6504: 
6505: 
6506: 
6507:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6508:                    V. M. -     Esit. N:o 2.              29
6509: 
6510: 
6511: 
6512: 
6513:         Alustava ehdotus Notaritaksaksi.
6514:                               1 §.
6515:      N otari saattaa, sen mukaan kuin tässä taksassa sää-
6516: detään, notarintehtävistä saada:
6517:      1) palkkion a) sen esineen arvon mukaisen, jota
6518: toimenpide koskee, tahi b) määräsuuruisen, tahi c) sen
6519: ajan mukaisen, joka on mennyt tehtävän suorittami-
6520: seen; sekä
6521:      2) päivärahan ja matkakustannusten korvauksen.
6522: 
6523:                              2 §.
6524:       Sellaisen notarinperuskirjan laatimisesta, jonka esine
6525: on arvoltaan ilmoitettu tahi saatetaan käsillä olevista
6526: tiedoista rahaksi arvioida, on notarin palkkio laskettava
6527: seuraa vien perusteiden mukaan:
6528:       1) Kiinteätä tahi irtainta omaisuutta koskevasta
6529: välipuheesta tai testamentista on, jollei 3 §:n 1 kohdassa
6530: toisin sanota, palkkiota suoritettava esineeltä, jonka arvo
6531: ei nouse yli 500 markan, kolme markkaa, jos arvo on
6532: yli 500 markan mutta ei yli 1,000 markan, viisi markkaa
6533: sekä, fos arvo on yli 1,000 markan mutta ei yli 3,000
6534: markan, vähintään kuusi ja enintään kaksitoista markkaa.
6535: Jos arvo on yli 3,000 markan, on viimemainittu kahden-
6536: toista markan palkkio korotettava yhdellä markalla jo-
6537: kaiselta yli 3,000 markan menevältä täydeltä tuhannen
6538: markan määräitä aina 100,000 markkaan asti. Arvon
6539: noustessa sitä suuremmaksi lisätään palkkiota vielä viisi
6540:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6541: 30                 V. M. -     Esit. N:o 2.
6542: 
6543: markkaa jokaiselta mainitun määrän yli menevältä täy-
6544: deltä 10,000 markalta.
6545:       2) Velaksiannosta takaus ta vastaan tahi ilman, saa-
6546: t!\van luovuttamisesta, velan omakseen ottamisesta, yksis-
6547: tään ilmoitetun määrän takaamisesta sekä yleensä sellai-
6548: sesta asiallisen yksipuolisesta tahdonilmaisusta, jota ei
6549: ole tässä ylempänä 1 kohdassa mainittu, pitää esineen
6550: arvon mukainen palkkio olla neljännes siitä mitä 1 koh-
6551: dassa sanotaan, ei kuitenkaan kahta markkaa pienempi
6552: eikä kolmeasataa markkaa suurempi.
6553: 
6554: 
6555:                               3 §.
6556:       Määräsuuruista palkkiota tulee notarille:
6557:        1) notarinperuskirjan laatimisesta, joka koskee tes-
6558: tamenttia epätietoisesta tahi ilmoittamattomasta määrästä
6559: sekä sopimusta torpanvuokrasta, huoneenvuokrasta ja
6560: eläkkeestä tahi takausta epätietoisesta määrästä, vähin-
6561: tään kolme jt~. enintään viisikolmatta markkaa;
6562:        2) protestitoimituksesta neljä markkaa;
6563:        3) nimikirjoituksen vahvistamisesta, todistuksesta
6564: siitä, minä päivänä asiakirja on näytetty, tahi siitä, että
6565: henkilö on elossa, tahi muusta yksinkertaisesta todistuk-
6566: sesta yksi markka ~'#sikymmentä penniä;
6567:        4) sellaisen jäljennöksen oikeaksi todistamisesta, joka
6568: käsittää yhden arkin, yksi markka viisikymmentä penniä
6569: ja jokaiselta seuraavalta arkilta viisikymmentä penniä;
6570:        5) notarinperuskirjan kappaleen, uuskappaleen, jäl-
6571: jennöksen tai otteen antamisesta, olipa peruskirja tehty
6572: samassa tilaisuudessa tahi aikaisemmin, kaksi markkaa
6573: ensimmäiseltä arkilta ja yksi markka kultakin seuraa-
6574: valta;
6575:        6) luvasta ottaa selko notarin säilyssä olevan perus-
6576: kirjan sisällyksestä, kun aika, jolloin peruskirja on laa-
6577: dittu, ilmoitetaan, yksi mm·kka ja muussa tapauksessa,
6578: vähintään kaksi ja enintään neljä markkaa;
6579:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6580:                    V. M. -    Esit. N:o 2.                31
6581: 
6582:      7) sellaisen notarinperuskirjan sisällyksen julkiluke-
6583: misesta yksi markka ensimmäiseltä ja viisikymmentä penniä
6584: jokaiselta seuraavalta arkilta;
6585:      8) testamentin säilytettäväksi ja hoidettavaksi otta-
6586: misesta vähintään neljä ja enintään kaksitoista markkaa
6587: ja muun asiakirjan vastaanottamisesta vähintään kolme
6588: ja enintään kuusi markkaa; sekä
6589:      9) säilytetyn testamentin poisantamisesta neljä
6590: markkaa ja muun asiakirjan kaksi markkaa.
6591: 
6592:                               4 §.
6593: 
6594:       Kalunkirjoituksesta, perinnönjaosta tahi pesänjaosta
6595: tulee notarille palkkiota vähintään kymmenen ja enintään
6596: sata markkaa. Jos pesän säästö, kun kaikki velka ja
6597: epävarmat saatavat luetaan pois, nousee 40,000 markkaan
6598: tahi enempään, saakoon notari palkkiota 1/ , prosenttia.
6599: säästöstä ja, jos pesän kirjoitus ja jako tapahtuu samalla
6600: kertaa, molemmista toimituksista yhteensä 3 / 8 prosenttia
6601: säästöstä.
6602:                               5 §.
6603:       Yhtiöiden, yhdistysten, laitosten tahi säätiöiden sään-
6604: töjen laatimisesta saa notari palkkiota vähintään kaksi-
6605: kymmentä ja enintään kaksisataa markkaa sekä pöytäkir-
6606: jan kirjoittamisesta yhtiökokouksissa tahi muissa kokouk-
6607: sissa vähintään kymmenen ja enintään viisikymmentä
6608: markkaa.
6609: 
6610:                               6 §.
6611:       Notarintehtävästä, jota ei mainita 2, 3, 4 tahi 5 §:ssä
6612: tahi joka, muissa tapauksissa kuin 3 §:n 1 kohdassa on
6613: sanottu, koskee esinettä, jonka arvoa ei ole ilmoitettu tahi
6614: ei voida asianmukaisesti arvata, tulee notarille palkkiota
6615: tehtävän täyttämiseen kuluneen ajan mukaan, neljä mark-
6616: kaa ensimäiseltä tunnilta ja kaksi markkaa kultakin seu-
6617: raavalta, olipa tunti kokonaan tai osaksi siihen mennyt.
6618:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6619: 32                  V. M. -    Esit. N:o 2.
6620: 
6621: Siinä tapauksessa merkittäköön notarinperuskirjaan ni-
6622: menomaan, että palkkio on laskettu ajan mukaan.
6623:      Palkkiota laskettaessa otettakoon sekin aika lukuun,
6624: joka on mennyt tehtävän valmistelemiseen.
6625: 
6626: 
6627:                               7 §.
6628: 
6629:      Jos notarintehtävä, josta tämän taksan nojalla olisi
6630: maksettava palkkiota esineen arvon mukaan taikka määrä-
6631: suuruinen palkkio, vie niin paljon aikaa, että palkkio
6632: tulee suurempi, jos se lasketaan ajalta, olkoon notari
6633: oikeutettu vaatimaan palkkiota aikaperusteen mukaan,
6634: jos toimeen on mennyt enemmän kuin tunti aikaa.
6635: 
6636: 
6637:                               8 §.
6638: 
6639:       Jos notarint.oimitus suoritetaan muualla kuin notarin
6640: virkahuoneessa, olkoon hänellä oikeus, paitsi aikaisemmin
6641: säädettyä palkkiota, saada korvausta siltä pitemmältä
6642: ajalta, mikä toimitukseen tämän johdosta menee, 6 §:ssä
6643: mainitun perusteen mukaan.
6644:       Jos toimitus tapahtuuenemmän kuin kolmen kilometrin
6645: (poisjJ päässä notarin virkahuoneesta, saakoon hän lisäksi
6646: vielä päivärahaa ja matkakustannusten korvausta samoin
6647: kuin virkamies voimassa olevan matkustussäännön seitse-
6648: männen luokan mukaan.
6649: 
6650: 
6651:                               9 §.
6652: 
6653:      Jos notarintoimitus asiallisen pyynnöstä tehdään
6654: kello kahdeksan jälkeen illalla tai ennen kello kahdeksaa
6655: aamulla, olkoon notari oikeutettu kahdenkertaiseen palk-
6656: kioon.
6657: 
6658: 
6659: 
6660:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6661:                     V. M. -     Esit. N:o 2.                33
6662: 
6663:      Senfnojalla mitä edellä on esiintuotu saa Valiokunta
6664: kunnioittaen ehdottaa:
6665:                         että Eduskunta armolliseen esitykseen
6666:                  annettavassa alamaisessa vastauksessa ilmoit-
6667:                  taisi, että Eduskunta ei ole voinut sitä hy-
6668:                  tJäk$yä.
6669: 
6670:      Helsingissä, 21 p:nä lokakuuta. 1907.
6671: 
6672: 
6673:        Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
6674: heenjohtaja Söderholm sekä jäsenet Cederberg, Gripen-
6675: berg, Huotari, K. Hämäläinen, L. Ingman, Jalava, Kan-
6676:  nisto, Koivisto, Käpy, M. S. Laine, 0. F. Laine, Luoma.,
6677: Mikkola, Myllylä ja Tikkanen sekä varajäsenet Rantanen
6678: ja. Ripa.tti.
6679: 
6680: 
6681: 
6682: 
6683:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.                   3
6684: 34                 V. H. -     Esit. N:o 2.
6685: 
6686: 
6687: 
6688: 
6689:                         Vastalauseita.
6690: 
6691:                                I.
6692:       Kun allekirjoittaneet eivät voi antaa ratkaisevaa
6693: merkitystä niille perusteilla, jotka Valiokunnan enem-
6694: mistö on AHit.t.änyt lA.kiAhdot.ukAAn hylkäämiseksi, vaan
6695: päin vastoin perusteluissa mainituista syistä katsovat
6696: että lakiehdotus, jos se hyväksytään, jo tätäkin nykyä
6697: tulisi edistämään tärkeätä yhteiskuntaetua, rohkenemme
6698: ehdottaa!
6699:                       että Eduskunta alamaisessa vastaus-
6700:                 kirjelmässä ·ilmoittaisi hyväksyneensä ar-
6701:                 molliseen esitykseen sisälty·vän lakiehdotuk-
6702:                 sen tehtyään siihen erinäisiä muutoksia,
6703:                 joiden johdosta mainittu, laki tulisi ·ole-
6704:                 maan näin k?J.1J,lu,va:
6705:                       (Valiokunnan ylläolm:a ehdotus).
6706:      Helsingissä 21 p:nä lokakuuta 1907.
6707: 
6708:      Axel Cederberg.                     A. Luoma.
6709:      K. Myllylä.                         Lauri Ingman.
6710:      Aleksandra Gripenberg.              Aleksi Käpy.
6711: 
6712: 
6713:       Allekirjoittanut ei ole ottanut osaa siihen päätök-
6714: seen, jolla valiokunnan enemmistö on esillä olevan laki-
6715: ehdotuksen hyljännyt.
6716:                                          Antti Mikkola.
6717: 
6718:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6719:                    V. M. - Eslt. N:o 2.                  35
6720: 
6721: 
6722: 
6723: 
6724:                                II.
6725: 
6726:       Ne seikat, jotka Lakivaliokunnan mietinnössä on
6727: esitetty järjestetyn notarilaitoksen voimaanpanemisen
6728: puolesta, osottavat: mielestäni täysin, kuinka toivottava
6729: lakiehdotuksen hyväksyminen olisi, jotavastoin V aHokun-
6730: nan enemmistö ei ole onnistunut esittämään mitään sito-
6731: vaa syytä ehdotuksen hylkäämiselle. Minun täytyy sen-
6732: tähden panna vastalause Valiokunnan hylkäävää pää-
6733: töstä vastaan.
6734:       Mitä sitten tulee niihin muutoksiin, jotka ilmenevät
6735: asian yksityiskohtaisen käsittelyn tuloksena esiintyneessä
6736: lakitekstissä, niin Valiokunta ei ole parantanut lakiehdo-
6737: tusta muuttaessaan arm. esityksen perusteet notarinpe-
6738: ruskirjojen laatimiseen ja antamiseen nähden, koska
6739: Valiokunnan ehdottarua menettelytapa ei ole samassa
6740: määrässä kuin arm. esitys omiaan vakuuttamaan notari-
6741: laitoksesta tarkoitettua suurempaa oikeusvarmuutta.
6742:       Vihdoin en ole voinut yhtyä siihen päätökseen,
6743: jonka Lakivaliokunta on tehnyt lakiehdotuksen 32 §:ään
6744: (esityksen mukaan 33 §) nähden, jossa säädetään millä
6745: kielellä notari on velvollinen peruskirjoja tekemään.
6746: Jotta kaksikielisessä maassa, kuten meidän, notarilaitos
6747: voisi täysin vastata siihen liitettyjä toivomuksia, täytyy
6748: yksityisellä olla oikeus saada notarin tekemät peruakir-
6749: jat kirjoitetuiksi sillä kielellä, jota hän käyttää tai toi-
6750: voo käytettävän. Valiokunnan tavalla vetoaminen voi-
6751: massa olevaan virkamiehiä koskevaan lainsäädäntöön ei
6752: minusta näytä soveliaalta niinhyvin katsoen sen hallin-
6753: nolliseen luonteeseen kuin siihen nähden, että notarit
6754:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
6755: 36                V. M. -      Esit. N:o 2.
6756: 
6757: eivät ole samassa asemassa kuin valtion virkamiehet,
6758: vaan ainoastaan julkisella luotettavaisuudella varustet-
6759: tuja yksityisten apumiehiä.
6760:      Edellä lyhyesti esitetyillä syillä saan kunnioittaen
6761: ehdottaa:
6762:                      että Eduskunta, hylkäämällä Laki-
6763:                 valiokunnan mietinnön, ryhtyisi lakiehdo-
6764:                 tnsta käsittelemään sekä siinä tarkoituk-
6765:                sessa palauttaisi asian Lakivaliokuntaan 2
6766:                Ja. 3 luvun uudelleen muodostamista var-
6767:                 ten samoJen perusteiden mukaan kuin ar-
6768:                 mollinen esitys sisältää; sekä että Laki-
6769:                 valiokunnan mietintöön liitetyn; lakitekstin
6770:                 32 § hyväksyttäisiin armollisen esityksen
6771:                vastaa·van §:n mukaisena.
6772: 
6773:      Helsingissä 21 p:nä lokakuuta 1907.
6774: 
6775: 
6776:                                        Karl Söderholm.
6777: 
6778: 
6779: 
6780: 
6781:           Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
6782:           1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 2.
6783: 
6784: 
6785: 
6786: 
6787:                      S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
6788:                n e n v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin
6789:                armolliseen esitykseen järjestetyn notarilai-
6790:                toksen voimaanpanemisesta.
6791: 
6792: 
6793: 
6794: 
6795:          Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
6796:                 ja Suuriruhtinas!
6797: 
6798: 
6799: 
6800: 
6801:      Siitä armollisesta esityksestä järjestetyn notarilai-
6802: toksen voimaanpanemisesta, jonka Teidän Keisarillinen
6803: Majesteettinne on Suomen Eduskunnalle antanut, on
6804: 2        1907. -    Edusk. Vast. -· Esitys N:o 2.
6805: 
6806: Lakivaliokunta antanut valmistelevan lausunnon, mutta
6807: Eduskunnan Suuri valiokunta, johon asia sittemmin
6808: lähetettiin, ei ole ehtinyt saada sitä loppuun käsi-
6809: tellyksi.
6810:       Tämän saa Eduskunta alamaisuudessa Teidän Kei-
6811: sarilliselle Majesteetillenne ilmoittaa.
6812: 
6813: 
6814:        Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
6815: 
6816: 
6817:        Helsingissä. 2 päivänä marraskuuta 1907.
6818: 
6819: 
6820: 
6821: 
6822:         Helsingissä 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
6823:                      1907. - N:o 3.
6824: 
6825: 
6826: 
6827: 
6828:                      Keisarillisen Majesteetin ar-
6829:                 mollinen esitys Suomen Kansaneduskun-
6830:                 nalle oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja
6831:                 julkisista asianajajlsta.
6832: 
6833:       Antamassaan vastauksessa armolliseen esitykseen oi-
6834: keudenkäyntivaltuusmiehistä ja asianajajayhdistyksistä
6835: ovat Suomenmaan 1904-1905 vuosien varsinaisille valtio-
6836: päiville kokoontuneet Valtiosäädyt alamaisesti ilmoittaneet
6837: että syistä, jotka siinä myös oli esiintuotu, Valtiosääty-
6838: jen päätöstä ei oltu aikaansaatu, jonka johdosta asia oli
6839: rauennut.
6840:       Armollinen alote lainsäädäntöön mainitusta asiasta,
6841: jota Valtiosäädyt jo 1897 vuoden valtiopäivillä armollisen
6842: esityksen nojalla olivat käsitelleet, on tarkoittanut: niiden
6843: pätevyysvaatimusten korottamista, jotka ovat ammattimai-
6844: sen asianajon toimittamisoikeuden ehtoja; asianajajasäädyn
6845: kohottamista antamalla sille korporatiivisen järjestysmuo-
6846: don sekä asianajajanpalkkioiden taksan vahvistamisella
6847: tasoittavasti vaikuttamista niiden palkkioiden laskemiseen.
6848: Asia raukesi sanotuilla valtiopäivillä, koskei voitu saada
6849: aikaan Valtiosäätyjen päätöstä. Ensiksi mainittu tarkoitus
6850: saavutettiin kuitenkin osaksi samoilla valtiopäivillä koossa
6851: olleiden V altiosäätyj en myötävaikutuksella syntyneellä
6852: armollisella asetuksella 23 p:ltä marraskuuta 1898, jonka
6853: kautta kaikki ne asianajajat, jotka eivät ole lainoppi-
6854: neita, kiellettiin valtuusmiehenä ajamasta asioita Senaa-
6855: tin oikeusosastossa ja hovioikeuksissa. Se yksinoikeus,
6856: joka mainitulla armollisella asetuksella varattiin lainoppi-
6857:    2                         N:o 3
6858: 
6859:  neille asianajajille, on kumminkin tehnyt koko tämän ky-
6860:  symyksen järjestämisen lainsäädäntötietä vieläkin tarpeelli-
6861:  semmaksi. Asia annettiin sentähden uudestaan Valtiosää-
6862:  dyille armollisissa esityksissä sekä 1900 vuoden että 1904:--
6863:  1905 vuosien valtiopäivillä. Mutta kun kysymys viimfl-
6864:  mainituilla valtiopäivillä ei ollut lopullisen harkinnan alai-
6865:  sena ja tärkeä yhteiskuntaetu vaatii, että tämä lainsää:.
6866:  däntöasia tyydyttävällä tavalla ratkaistaan, on Keisarilli-
6867:  nen Majesteetti teettänyt uuden armollisen esityksen
6868:  asiasta.
6869:        Sitä 1898 vuoden asetuksen kantta käytäntöön otet-
6870:  tua periaatetta, että lainoppineilla asianajajilla on yksin-
6871:  omainen oikeus esiintyä maan ylimmässä oikeudessa
6872:  ja hovioikeuksissa, on nyt laaditussa lakiehdotuksessa
6873:  edelleen kehitetty siten, että oikeutettu yleisesti aja-
6874:  maan asioita mainituissa tuomioistuimissa olisi ainoastaan
6875:  se, jonka jokin näistä tuomioistuimista on hyväksynyt
6876:  julkiseksi asianajajaksi, minkä ohessa myös semmoinen
6877:  lisäys on tehty nyt voimassa oleviin pätevyyseMoihin, että
6878:  asianajajan tulisi olla hankkinut ammattiin tarpeellista
6879:  käytöllistä valmistusta. Nämä julkiset asianajajat olisivat
6880:  myös oikeutetut valtuusmiehinä ajamaan asioita kaikissa
6881:  alioikenksissa. Kaikki julkiset asianajajat muodostaisivat
6882: ehdotuksen mukaan yhdistyksen, jonka tarkoitus olisi edis-
6883:  tää asianajajalaitoksen kehittymistä ja pitää silmällä yh-
6884: distyksenjäsenten toimintaa. Yhdistyksellä tulisi olla pää-
6885: osasto Helsingissä sekä aliosastot kussakin hovioikeus-
6886: kaupungissa. Asianajajayhdistykseen saattaisi päästä jäse-
6887: neksi muukin kuin julkinen asianajaja, jos hän on suorit-
6888: tanut tuomarinviran toimittamista varten määrätyt opin-
6889: näytteet. Sellainen yhdistyksen jäsen olisi oikeutettu am-
6890: mattina harjoittamaan asianajajantointa kaikissa alioikeuk-
6891: sissa, tarvitsematta erittäin hankkia siihen oikeuden
6892: lupaa.
6893:        Asianajajayhdistyksen asioita hoitaisivat osaksi jäse-
6894: net, yleisiin ja osastokokouksiin kokoontuneina, osaksi kun-
6895: kin osaston hallitus, jota ehdotuksessa kutsutaan asianajaja-
6896:                            N:o 3                        3
6897: 
6898: neuvostaksi ja jolla myös olisi kurinpidollinen tuomiovalta
6899: osaston jäseniä kohtaan.
6900:       Lakiehdotuksessa määrätään oikeudenkäyntivaltuus·
6901: miehen palkkio suoritettavaksi taksan mukaan, jolleioletehty
6902: sopimusta palkkiosta. Palkkiota koskeva riita voitaisiin,
6903: jos valtuusmies kuuluu asianajajayhdistykseen, päämiehen
6904: suostumuksella jättää asianajajaneuvoston ratkaistavaksi.
6905: Asianajaja, joka tuomioistuimen määräyksestä oikeuden·
6906: käynnissä avustaa törkeästä rikoksesta syytettyä vara·
6907: tonta henkilöä, saisi korvauksen yleisistä varoista tuo-
6908: mioistuimen harkinnan mukaan.
6909:       Edell~mainitun taksan sekä tarvittavien tarkempien
6910: määräysten antaminen asianajajayhdistyksen järjestys-
6911: muodosta ja toiminnasta olisi ehdotuksen mukaan Senaa-
6912: tin asia.
6913:       Edelläolevien perusteiden mukaan laadittu ehdotus
6914: laiksi oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asian-
6915: ajajista annetaan täten Eduskunnan hyväksyttäväksi, jonka
6916: ohessa Eduskunnalle tiedoksi ilmoitetaan tähän liitetty
6917: alustava ehdotus säännöksiksi oikeudenkäyntivaHuusmie-
6918: hen palkkion laskemisesta, joihin sisältyy myös taksan
6919: ehdotus.
6920:   4                          N:o 3
6921: 
6922: 
6923: 
6924: 
6925:                Ehdotus Laiksi oikeudenkäyntivaltuus-
6926:            miehistä ja julkisista asianajajista.
6927: 
6928:      Samalla kuin kumotaan Oikeudenkäymiskaaren 15
6929: luvun 2, 3, 9 ja 12 §, ensiksimainittu lainpaikka sellai-
6930: sena kuin se on asetuksessa 23 p:ltä marraskuuta 1898
6931: sekä 3 § niinkuin se kuuluu asetuksessa 24 p:ltä helmi-
6932: kuuta 1873, säädetään täten:
6933: 
6934:                                1 §.
6935:       Valtuusmiehenä oikeudenkäynnissä käytettäköön ai-
6936: noastaan hyvämaineista, rehellistä ja siksi kykenevää
6937: henkilöä, joka ei ole edusmiehen alainen.
6938:       Ei saa kukaan olla valtuusmiehenä siinä asiassa,
6939: jossa hänellä on ollut tekemistä tuomarina tai oikeuden
6940: virkamiehenä, taikka viran puolesta Keisarin käskynhal-
6941: tijan tai muun ulosotonhaltijan luona; ei se, joka ennen
6942: on ollut vastapuolen valtuusmiehenä samassa asiassa; eikä
6943: se, jonka isä tahi appi, poika tahi vävy, veli tahi lanko
6944: istuu siinä oikeudessa tuomarina. Ei saa myöskään tuo-
6945: mioistuimen jäsen olla valtuusmiehenä samassa tuomio-
6946: istuimessa eikä missään sen alaisessa oikeudessa. Älköön
6947: muukaan virkamies puhuko asiallisen puolesta, kun se on
6948: vastoin hänen virkavelvollisuuttaan.
6949:       Valtuusmieheksi katsotaan myös oikeudenkäynti-
6950: apulaista.
6951:                                2 §.
6952:       Maan ylimmässä oikeudessa sekä hovioikeudessa
6953: saa ainoastaan se, joka on hyväksytty julkiseksi asian-
6954: ajajaksi, yleisesti ajaa asioita valtuusmiehenä riita- ja rikos-
6955:                             N:o 3                          5
6956: 
6957: jutussa sekä muussa jutussa tahi asiassa, joka muutoksen-
6958: haun kautta on sinne tullut. Yksityistapauksissa saakoon
6959: se, joka on suorittanut tuomarinviran toimittamista varten
6960: määrätyt opinnäytteet, siellä käyttää puhevaltaa, vaikka
6961: hän ei olekaan julkinen asianajaja. Jos hän tulee useam-
6962: min, määrätköön oikeus silloin asiallisen, puhevaltansa
6963: menettämisen uhalla, määräajan kuluessa asettamaan oikeu-
6964: tetun valtuusmiehen.
6965:                              3 §.
6966:       Se, joka tahtoo tulla julkiseksi asianajajakai hyväk-
6967: sytyksi, tehköön siitä kirjallisen hakemuksen hovioikeu-
6968: teen tahi maan ylimpään oikeuteen.
6969:       Jos hakijan havaitaan eläneen vilpittömästi ja hän
6970: on suorittanut sellaiset opinnäytteet, kuin 2 §:ssä maini-
6971: taan, sekä sen jälkeen toimimalla, ainakin kahden vuoden
6972: ajan, oikeudessa tahi julkisen asianajajan apulaisena tahi
6973: muutoin perehtynyt oikeudenkäyttöön, on määräys ole-
6974: maan julkisena asianajajana hänelle annettava.
6975:       Ennenkuin se määräys annetaan, tulee julkisen asian-
6976: ajajan antaa omakätisesti allekirjoittamansa vakuutus siitä,
6977: että hän rehellisesti ja tunnollisesti täyttää velvollisuutensa
6978: asianajajana.
6979:                              4 §.
6980:       Julkinen asianaJaJa on oikeutettu esiintymään val-
6981: tuusmiehenä ei ainoastaan maan ylimmässä oikeudessa
6982: ja hovioikeudessa, vaan myöskin alioikeudessa.
6983: 
6984:                              5 §.
6985:       Maan julkiset asianajajat muodostavat yhdistyksen.
6986: Sillä on pääosasto Helsingissä, johon kuuluvat siellä asu-
6987: vat asianajajat, sekä aliosastot kussakin semmoisessa paik-
6988: kakunnassa, missä on hovioikeus.
6989:       Asianajajayhdistyksen osastoon voipi muukin kuin
6990: julkinen asianajaja päästä, jos hän on suorittanut 2 §:ssä
6991: mainitut opinnäytteet. Sellainen yhdistyksen jäsen on
6992: oikeutettu yleisesti ajamaan asioita valtuusmiehenä ali-
6993: oikeuksissa.
6994:   6                        N:o 3
6995: 
6996:                             6 §.
6997:       Asianajajayhdistyksen tarkoitus on edistää asianajaja-
6998: laitoksen kehittymistä sekä pitää silmällä yhdistyksen-
6999: jäsenten toimintaa.
7000:       Kukin asianajajayhdistyksen osasto valitsee jäsenistään
7001: hallituksen, jota kutsutaan asianajajaneuvostaksi ja johon
7002: kuuluu vähintäänkin viisi jäsentä sekä tarpeellinen määrä
7003: varajäseniä, kaikki valitut kolmen vuoden ajaksi.
7004: 
7005:                             7 §.
7006:       Asianajajaneuvoston tulee pitää silmällä, että osaston
7007: jäsenet asianajajatointansa hoitaessaan tunnollisesti täyt-
7008: tävät velvollisuutensa ja välttävät kaikkea, mikä on vas-
7009: toin hyvää järjestystä ja omansa alentamaan asianajaja-
7010: säädyn arvoa. Jos jäsen rikkoo tätä vastaan, on asian-
7011: ajajaneuvostolla valta, virheentehnyttä kuulustettuaan, antaa
7012: hänelle varotus tahi erottaa hänet yhdistyksestä määrä-
7013: ajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, tahi ainaiseksi.
7014:       Asianajajayhdistyksestä erotettu menettää samalla
7015: julkisena asianajajana toimimisoikeutensa.
7016: 
7017:                             8 §.
7018:       Asianajajaneuvoston tulee lisäksi tutkia niiden osas-
7019: toon pyrkiväin hakemukset, jotka eivät ole julkisia asian-
7020: ajajia, sekä ratkaista osastonjäsenen ja hänen päämiehensä
7021: välillä syntyneet riitaisuudet niissä tapauksissa, jotka mai-
7022: nitaan 12 §:n 2 momentissa; ja pantakoon asianajajaneu-
7023: voston sellaisesta riidasta antama päätös täytäntöön
7024: niinkuin välitystuomio, josta Ulosottolaissa on säädetty.
7025: 
7026:                             9 §.
7027:      Asianajajayhdistyksen pääosasto on maan ylimmän
7028: oikeuden ja jokainen sen aHosastoista sen kaupungin hovi-
7029: oikeuden alainen, jossa osasto on.
7030:                            N:o 3                        7
7031: 
7032:       Osastonjäsen, joka on saanut varotuksen tahi on yh-
7033: distyksestä erotettu, voi kolmenkymmenen päivän ku-
7034: luessa siitä kuin päätös annettiin hänelle tiedoksi, valit-
7035: taa siihen oikeuteen, jonka alainen osasto on. Samaan
7036: oikEinteen saa myös tehdä valituksen muusta osaston tahi
7037: sen hallituksen päätöksestä: kun se valittajan mielestä
7038: on vastoin asianajajayhdistyksen tarkoitusta taikka me-
7039: nee osaston tahi sen hallituksen toimivaltaa ulommaksi.
7040: 
7041:                             10 §.
7042:       Jos joku muu kuin asianajajayhdistyksen jäsen tah-
7043: too yleisesti ajaa asioita jossakin alioikeudessa, hakekoon
7044: siihen oikeudelta luvan.
7045: 
7046:                            11 §.
7047:       Asianajajayhdistyksen jäsen sekä se, joka on saanut
7048: joltakin oikeudelta luvan siellä yleisesti ajaa asioita, ol-
7049: koon v;elvollinen, oikeuden määräyksen mukaan, oikeu-
7050: denkäynnissä avustamaan törkeästä rikoksesta syytettyä
7051: henkilöä, joka ei itse kykene sellaista apulaista palkkaa-
7052: maan, sekä maksutta muutakin varatonta asianosaista.
7053: 
7054:                            12 §.
7055:       Valtuusmies saakoon päämieheltään korvauks8n siitä,
7056: mitä hän on asian valvomisessa oikeutta myöten kulutta-
7057: nut, niin myös kohtuullisen palkkion, joka on, ellei eri
7058: sopimusta ole tehty, määrättävä taksan mukaan. Valtuus-
7059: miehellä olkoon oikeus pidättää ne oikeudenkäyntiasia-
7060: kirjat, jotka hän on huostaansa saanut, kunnes hän saa
7061: palkkansa.
7062:       Jos valtuusmies ja paamies eivät sovi palkkion suu-
7063: ruudesta, niin sen määrätköön se oikeus, joka asiassa vii-
7064: meksi on tuominnut. Jos valtuusmies on julkinen asian-
7065: ajaja tahi jos hän muutoin kuuluu asianajajayhdistykseen,
7066: saatettakoon asia, jos päämies siihen suostuu, jättää sen
7067: asianajajayhdistyksenosaston asianajajaneuvoston ratkais-
7068: tavaksi, johon valtuusmies kuuluu.
7069:   8                         N:o 8
7070: 
7071:      Se, jonka oikeus on määrännyt avustamaan törkeästä
7072: rikoksesta syytettyä varatonta henkilöä, saakoon siitä ·
7073: korvauksen valtiolta oikeuden harkinnan mukaan.
7074: 
7075:                             13 §.
7076:      Tarkemmat määräykset asianajajayhdistyksen Jai'JeS-
7077: tysmuodosta ja toiminnasta sekä taksan oikeudenkäynti-
7078: valtuusmiehille ja, jos tarvitaan, erityisen taksan julkisille
7079: asianajajille antaa Senaatti.
7080: 
7081:                          14 §.
7082:       Tämä laki astuu voimaan          p:nä             kuuta.
7083: 
7084: 
7085:                  Armossa hyväksytty Tsarskoj e Selossa 11
7086:            (24) p:nä huhtikuuta 1907.
7087: 
7088:                      Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
7089:                           N:oa                         9
7090: 
7091: 
7092: 
7093: 
7094:               Alustava ehdotus säännöksiksi oikeuden·
7095:           käyntivaltuusmiesten palkkion laskemisesta.
7096: 
7097:                             1 §.
7098:       Oikeudenkäyntivaltuusmiesten palkkio asiain ajami-
7099: sesta Suomen oikeuksissa lasketaan, jollei eri sopimusta
7100: ole tehty, tähän liitetyn taksan mukaan.
7101: 
7102:                            2 §.
7103:        Jos useampia saman asianosaisen velkomisasioita
7104: ajetaan samana oikeudenkäyntipäivänä, lasketaan palkkio
7105: ainoastaan suurimmasta tahi tärkeimmästä asiasta taksan
7106: mukaan, mutta jokaisesta muusta asiasta enintään puoleksi
7107: siitä, mitä taksassa on määrätty.
7108: 
7109:                            a §.
7110:       Jos valtuusmiehen ajama asia on ollut erittäin tärkeä
7111: tahi muuten vaatinut tavallista enemmän työtä ja tointa,
7112: voidaan palkkiota, oikeuden harkinnan mukaan, korottaa
7113: yli sen, mitä edellä on säädetty.
7114: 
7115:                            4 §.
7116:       Taksaan pannut palkkionmäärät koskevat koko oikeU•
7117: denkäyntiä samassa oikeusasteessa. Asianajajan palkkiota
7118: voidaan kuitenkin, jos asiaa syistä, joita ei asianajajan
7119: laiminlyöminen eikä tuottamus ole aiheuttanut, on käsi·
7120: telty useammissa kokouksissa, korottaa hänen sen kautta
7121: lisääntyneen työnsä mukaan.
7122: 
7123:                            6 §.
7124:     Jos valtuusmiehen on täytynyt hänelle uskotun toi•
7125: men takia matkustaa siitä paikasta, jossa hän asuu, saa hän
7126:   10                    N:o S
7127: 
7128: ylempänä säädettyjen perusteiden mukaan hänelle tulevan
7129: määrän ynnä matkakustannusten lisäksi lukea hyväkseen
7130: eri korvausta vähintään kymmenen ja enintään kuusi-
7131: kymmentä markkaa kultakin päivältä, mikä on matkaan
7132: ja toimituspaikassa oleskeluun mennyt.
7133:                              N:o3                            11
7134: 
7135: 
7136: Ehdotus taksaksi, jonka mukaan oikeudenkäynti-
7137:      valtuusmiesten palkkio on laskettava:
7138: 
7139:                                                        I   3#nj:
7140:                                                        .---
7141:                                                        I
7142:                                                        i
7143:           l.   Maan yUmmissl oikeudessa.               1
7144: 
7145: 
7146: 
7147: A. Nostoasian perille ajamisesta tahi vastaaja.n puhe-i
7148:      vallan valvomisesta semmoisessa asiassa:
7149:      a) jos asiamies laatii muutoksenhakemuksen tahi
7150:          vastaselityksen . . . . . . . . . . . .        20-·100
7151:      b) jos asiamies ei laadi sellaista kirjoitusta     10--50
7152: B. Valitusasian perille ajamisesta:
7153:      a) jos asiamies laatii kirjoituksen . . . . .      15-75
7154:      b) jos niin ei ole laita . . . . . . . . . .       10-40
7155: C. Tuomionpurkamishakemuksesta tahi armonanomuk-
7156:      sesta tahi muusta samanlaatuisesta toimesta. . . 10--150
7157: D. Muun kirjoituksen jättämisestä tahi todistuksen tai
7158:      asiakirjan hankkimisesta tahi muusta sellaisesta
7159:      pienemmästä toimesta . . . . . . . . . . . . .      3-10
7160: 
7161: 
7162:                  II. Hovioikeuksissa.
7163: A. Vedotun tahi valitusasian perille ajamisesta taikka
7164:      kanteen ajamisesta asioissa, joita hovioikeus ensi-
7165:      mäisenä tuomioistuimen& käsittelee:
7166:      a) jos asiamies laatii kirjoituksen                 10--100
7167:      b) jos niin ei ole laita . . . . . .                 5-30
7168: B. Vastaajan puhevallan valvomisesta:
7169:      a) jos asiamies laatii vastauskirjan                10--50
7170:      b) jos niin ei ole laita . . . . . .                 5-25
7171: C. Toimesta hakemusasiassa, jossa asiamies laatii kir-
7172:      joituksen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . .    5-25
7173: D. Diaaritodistuksen hankkimisesta tahi tuomion tai
7174:      päätöksen lunastamisesta, jos nämät toimet erik-
7175:      seen suoritetaan, niin myös muista pienemmistä
7176:      toimista . . , . , . . . . . . . . . . . . . . .     9-10
7177:  12                           N:o 3
7178: 
7179: 
7180: 
7181:                   111. Aliolkeuksissa.
7182: A. Kantajan tahi vastaajan puhevallan käyttämisestä
7183:      asioissa, jotka koskevat saamisia tahi irtaimistoa:
7184:      a) jos sen määrä tahi arvo, jota haetaan, ei ole
7185:         suurempi kuin 500 markkaa . . . . . . . . .          5-30
7186:      b) jos sen määrä tahi arvo, jota haetaan, nousee
7187:         yli 500 markan, suoritetaan sitä paitsi ylimene-
7188:         västä määrästä:
7189:        O,s prosenttia siitä, mikä on yli 500 markan ja
7190:            enintään 2,000 markkaa,
7191:        016 prosenttia siitä, mikä on yli 21000 markan ja
7192:            enintään 51000 markkaa,
7193:        0,4 prosenttia siitä, mikä on yli 51000 markan ja
7194:            enintään 20,000 markkaa, ja
7195:        0,2 prosentia siitä, mikä menee sen yli.
7196: 
7197: B. Konkurssivalvonnasta ja asian ajamisesta muissa
7198:      oikeudenkäyntiasioissa                                  5-100
7199: 0. Lainhuudatus-, kiinnitys-, holhous-, testamentinval-
7200:        vonta- ja muissa ilmoitusasioissa . . . .             5-IOO
7201: IV. Yksinkertaisesta neuvottelusta maksetaan.                3-30
7202: 
7203: 
7204:       Saatetaan Kansaneduskunnalle tiedoksi.
7205: 
7206:                        Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
7207: 
7208: 
7209: 
7210: 
7211:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
7212:              1907. -     V. M. -       Esit. N:o 3.
7213: 
7214: 
7215: 
7216: 
7217:                      Lakivaliokunnan mietintö
7218:                 N: o 3 Keisarillisen .Majesteetin armolli-
7219:                 sen esityksen johdosta Suomen Edus-
7220:                 kunnalle oikeudenkäyutivaltuusmiehistä
7221:                 ja julkisista asiauajajista.
7222: 
7223: 
7224:       Mainitun armollisen esityksen on Eduskunta lähet-
7225: tänyt valmistelevaa käsittelyä varten Lakivaliokuntaan;
7226: ja on Valiokunta sitten pyynnöstään saanut käytettä-
7227: väkseen eräitä esitystä valmisteltaessa syntyneitä asia-
7228: kirjoja.
7229: 
7230: 
7231: 
7232: 
7233:       Vuodesta 1897 alkaen on asianajajalaitoksen jär-
7234: jestäruiskysymys annettujen armollisten esitysten nojalla
7235: ollut kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä käsiteltävänä,
7236: viimeksi 1904-1905 vuosien valtiopäivillä, jolloin se
7237: Valtiosäätyjen alamaisessa kirjelmässä 15 päivältä
7238: huhtikuuta 1905 mainituista syistä ei kuitenkaan tul-
7239: lut lopullisen harkinnan alaiseksi. Pääasiallisimpana
7240: syynä siihen, että asia aikaisemmilla valtiopäivillä oli
7241: rauennut, on ollut pelko että asianajajain käyttäminen
7242: kävisi entistä kalliimmaksi ja asiallisten ehkä toisi-
7243: naan olisi vaikea saada asiamiestä sen laajanpuoleisen
7244: yksinoikeuden johdosta, jonka silloiset lakiehdotukset
7245: olisivat tuottaneet lainoppineille asianajajille.
7246:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7247: 2                   V. ~1. -   Esit. N:o 3.
7248: 
7249:        Kieltämätöntä on, että asianajajalaitostamme nykyi-
7250: sin haittaavat tuntuvat puutteet. Asetuksella 23 päi-
7251: vältä marraskuuta 1898 määrättiin tosin niille, jotka
7252: tahtovat valtuusmiehinä ajaa asioita hovioikeuksissa ja.
7253: Senaatin oikeusosastossa, tuomarinvirkaan oikeuttavan
7254: tutkinnon suorittaminen pätevyysehdoksi, mutta säännök-
7255: siä, jotka olisivat omiansa takaamaan heidän käytännöllis-
7256: täkin kokemustaan, ei asetuksessa ole. Niiltä taas, jotka
7257: tahtovat toimia asianajajina alioikeuksissa, ei minkään-
7258: laisia. lainopillisia tietoja vaadita. Ettei asianajajakunta
7259: näin ollen ole ammatillisestikaan voinut kehittyä niin-
7260: kuin toivottavaa olisi ollut, on luonnollista. Sen ohessa
7261: valitetaan sitäkin, että asianajajat riittävän valvon-
7262: nan puutteessa ovat rangaistuksetta voineet tehdä it-
7263: sensä syypäiksi tekoihin, jotka olematta varsinaisesti
7264: rikoksellisia kuitenkin ovat vastoin hyvää järjestystä,
7265: sekä erittäinkin sitä, että asianajajat vaativat koh-
7266: tuuttomia palkkioita työstään. Tämän vuoksi onkin,
7267: niinkuin käsiteltävänä olevan armollisen esityksen joh-
7268: datuksessa huomautetaan, asianajajalaitoksen järjestä-
7269: misehdotuksilla tarkoitettu toiselta puolen ammatti-
7270: asianajajain pätevyyden lisäämistä, toiselta puolen koko
7271: asianajajasäädyn kohottamista korporatiivisen järjestys-
7272: muodon kautta sekä asianajajapalkkioiden tasoittamista
7273: vahvistamalla niiden laskemista varten taksa.
7274:        Valiokunnan mielestä vaatii tärkeä yhteiskuntaetu,
7275: ettei asianajajalaitoksen järjestämistä enää lykätä tuon-
7276: nemmaksi. Selvää on, että oikeusolojen käydessä ylei-
7277: sen kehityksen rinnan yhä moninaisemmiksi asianajo-
7278: toiminnankin merkitys sitä myöten kasvaa. Asian-
7279: ajajia käytetään nyt jo aivan yleisesti kaikkialla.
7280: maassa, etenkin kaupungeissa, josta myöskin on to-
7281: distuksena asianajajain lukumäärän viime aikoina ha-
7282: vaittu melkoinen lisääntyminen. Kun kuitenkin asian-
7283: ajajalaitoksen järjestämättömyydestä johtuva haitta sa-
7284: malla käy yhä tuntuvammaksi, on lainsäätäjä epäile-
7285: mättä oikeutettu ja velvollinenkin ryhtymään toimen-
7286:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7287:                   V. M. -     Eslt. N:o 3.                 3
7288: 
7289: piteisiin asianajajalaitoksen tarpeenmukaiseksi kehittä-
7290: miseksi. Huomattava myöskin on, että nykyaikaisten
7291: periaatteitten mukaan toimeenpantava oikeudenkäynti-
7292: laitoksemme uudistaminen, jonka tarve on siksi tun-
7293: tuva ettei sitä voida lykätä pitkälle tulevaisuuteen, ei tule
7294: vastaamaan toivottua tarkoitusta, ellei sitä ennen ole
7295: olemassa kelvollista ja yleistä luottamusta nauttivaa
7296: asianajajakuntaa. Suunta, johon asianajajalaitoksen jär-
7297: jestämisen tulisi käydä, on Valiokunnan mielestä ar-
7298: mollisessa esityksessä, jonka pääperiaatteisiin jo edellä
7299: viitattiin, yleensä oikeaan osunut. Ettei ole tahdottu
7300: ulottaa lainoppineitten asianajajain yksinoikeutta pitem-
7301:  mälle kuin jo voimassa oleva laki sisältää, lienee myös-
7302:  kin hyvin harkittua.
7303: 
7304: 
7305: 
7306: 
7307:       Erikoiskohtaisesti lakiehdotusta tarkastaessaan on
7308: Valiokunta katsonut syytä olevan seuraaviin muistu-
7309: tuksiin.
7310:       Sekä lähetekeskustelussa että V aliokunnassakin 1 §.
7311: on lausuttu epäilyksiä, olisiko naisilla esilläolevan laki-
7312: ehdotuksen mukaan oikeus valtuusmiehinä ajaa oi-
7313: keudenkäynnissä toisen asiaa, sekä samalla huomautettu
7314: että, ellei niin ole laita, sellainen oikeus on naisillekin
7315: aikaansaatava.     Kun voimassa olevan lainsäädännön
7316: mukaan ainoastaan miehellä on oikeus ajaa toisen
7317: asiaa, osottaa se seikka, että vastaavassa paikassa
7318:  armollista esitystä, 1 §:n 1 mom:ssa, on käytetty sanaa
7319:  "henkilö", aivan ilmeisesti tarkoituksena olevan, että
7320:  nainenkin voisi toimia valtuusmiehen ä. Valiokunnan
7321:  mielestä ei siis puheenaoleva lainkohta tässä suhteessa
7322:  kaipaa selventämistä.
7323:       Kuten tunnettu käytetään maaseudulla lautamie-
7324:  hiä hyvin yleisesti valtuusmiehinä lainhuudatus-, kiin-
7325:  nitys- ja testamentinvalvonta-asioissa. Tämän järjes-
7326:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7327:     4                    V. M. -     Esit. N:o 3.
7328: 
7329:      telmän, joka tosin jossain määrin poikkeaa siitä tässä pykä-
7330:      lässä julkilausutusta periaatteesta, ettei tuomioistuimen jä-
7331:      sen saa olla valtuusmiehenä samassa oikeudessa, on Valio-
7332:      kunnan enemmistö katsonut olevan edelleen säilytet-
7333:      tävän, koska siitä varsinkin pitempimatkaisille asiallisilla
7334:      on tuntuvaa hyötyä eikä minkäänmoista oikeusvaaraa
7335:      ole järjestelmästä havaittu, ja on sitä tarkoittava' lisäys
7336:      sen vuoksi tehty 1 §:n 2 mom:iin.
7337: 2 §.       Kun kumottavaksi ehdotetussa Oikeudenkäymiskaa-
7338:      ren 15 luvun 2 §:ssä niinkuin se kuuluu asetuksessa 23
7339:      päivältä marraskuuta 1898, joka lainkohta sisältää muun
7340:      muassa armollisen esityksen 2 §:ää vastaavat säännök-
7341:      set, nimenomaan mainitaan, että saman luvun 6 § on
7342:      ylioikeuksiinkin nähden noudatettavana, joten sellai-
7343:      nenkin asianosainen, joka ei ole lainoppinut, voi yli-
7344:      oikeuksissa olla asiakumppaniensa valtuusmiehenä, on
7345:      V aliakunta väärinkäsityksen estämiseksi pannut esillä-
7346:      olevaan lainpaikkaan samansisältöisen huomautuksen.
7347: 3 §.       Valiokunnasta olisi kyllä suotavaa, että sille, joka
7348:      pyrkii julkiseksi asianajajaksi, voitaisiin siveelliseen
7349:      elämään nähden asettaa korkeampia vaatimuksia kuin
7350:      mitä 1 §:n 1 mom:in yleiset valtuusmiehen edellytykset
7351:      sisältävät. Mutta kun armollisen esityksen 3 §:n 2 mom:n
7352:      sitä tarkoittava määritelmä "jos hakijan havaitaan elä-
7353:      neen vilpittömästi" on siksi epämääräinen, että sitä
7354:      kunkin yksilöllisen käsityksen mukaan voidaan eri ta-
7355:      valla ymmärtää, eikä riittävän täsmällistä säännöstä
7356:      asiasta lienekään mahdollinen aikaansaada, on Valio-
7357:      kunta katsonut olevan tyytyminen siihen, että julki-
7358:      seksi asianajajaksi hakeva tässä suhteessa täyttää mai-
7359:      nitut valtuusmiehen yleiset edellytykset. - Valiokun-
7360:      nassa nousseen kysymyksen johdosta, voitaisiinko tuo-
7361:      mioistuimen jäsentä hyväksyä julkiseksi asianajajaksi,
7362:      on Valiokunta, kun periaatteellisista syistä yleensä ei
7363:      ole pidettävä soveliaana, että tuomarinviranhaltija sa-
7364:      malla toimii asianajajana, katsonut, ettei tuomioistui-
7365:      men jäsenen, joka 1 §:n mukaan ei saa olla valtuus-
7366:           Lakivaliokunnan mietintö ll:o 3.
7367:                     V. :M. -    Esit. N:o 3.         5
7368: 
7369: miehenä samassa tuomioistuimessa eikä missään sen
7370: alaisessa oikeudessa, pitäisi olla julkisena asianaja-
7371: jana ja ettei häntä sellaiseksi siis myöskään voitane
7372: hyväksyä. Asia lieneekin siksi selvä, ettei erityistä
7373: säännöstä siitä ole tarpeen.
7374:       4 §:ää on toisinmuodosteltu niin että siitä käy sel- 4: §.
7375: ville, että julkiset asianajajat voivat ilman eri lupaa
7376: esiintyä valtuusmiehinä erikoistuomioistuimissakin, mi-
7377: käli valtuusmiehen tai avustajan käyttäminen niissä
7378: on sallittu.
7379:       Kun tarkoituksena on, että kaikki lainoppineet 5 §.
7380: ammatti-asianajajat muodostaisivat eri osastoihin jaetun
7381: yhdistyksen, ja senvuoksi ehkä saattaisi olla tarpeel-
7382: lista ulottaa pääosaston alue vähän laajemmaksikin
7383: kuin armollisessa esityksessä on ehdotettu, on Valio-
7384: kunnasta tuntunut soveliaimmalta, että yhdistyksen
7385: kaikkien osastojen alueet määrätään hallintotoimin an-
7386: nettavassa asetuksessa. - Sanajärjestyksen muutoksella
7387: 2 mom:ssa on tarkoitettu saada selvemmin esiin, että
7388: ainoastaan ne, jotka varsinaisesti harjoittavat asianajoa,
7389: voivat päästä asianajajayhdistyksen jäseniksi. Tästäkin
7390: johtuu, ettei tuomarinviranhaltija voi liittyä asianajaja-
7391: yhdistykseen.
7392:       Nimenomaan teroittaakseen ettei asianajajayhdis- 6 ja 7 §.
7393: tyksen tarkoitus ole ainoastaan tai etupäässäkään asian-
7394: ajajalaitoksen ammatillinen kehittäminen, vaan ennen
7395: kaikkea käsittää asianajajasäädyn yleishengen kohotta-
7396: mista, niin että säädyn yksityiset jäsenet todella tun-
7397: tevat olevansa yhteiskunnan palvelijoita, on Valiokunta
7398: 6 §:n 1 rnom:iin tehnyt sensnuntaisen lisäyksen. -
7399: Sitä yhdistyksenjäsenten silmälläpitoa, joka 6 §:n mu-
7400: kaan kuuluu asianajajayhdistyksen tehtäviin, toimitta-
7401: vat lähinnä ne yhdistyksen luottamusmiehet, jotka muo-
7402: dostavat asianajajaneuvoston. Tämä on katsottu ole-
7403: van osotettava lisäämällä sana "lähinnä" 7 §:n 1 mom:iin.
7404:       Armollisen esityksen mukaan voi asianajajaneu-
7405: vosto antaa virheentehneelle asianajajayhdistyksen jä-
7406:      Lakivaliolcunnan mietintö N·o 3.
7407: 6                  V. M. -- Esit. N:o 3.
7408: 
7409: senalle varotuksen tahi erottaa hänet yhdistyksestä
7410: määräajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, tahi ainai-
7411: seksi. Valiokunnasta on tuntunut varsin arvelutta-
7412: valta jättää viimeksisanotun rangaistuksen käyttäminen
7413: asianajajaneuvoston valtaan. Huomattava nimittäin on,
7414: että rangaistuksen alaiseksi joutunut samalla me-
7415: nettää varsinaisen oikeuden ammattinsa harjoittamiseen.
7416: Sitä paitsi voisi asianajajaneuvosto, jonka kokoonpano
7417: tulee riippumaan yhdistyksenosastossa kulloinkin val-
7418: litsevista suunnista, 7 §:ssä mainittujen rikkomusten
7419: epämääräisyyteen nähden helposti hairahtua käyttämään
7420: valtaansa epämieluisten .. jäsenten karkoittamiseksi yh-
7421: distyksestä. Varsin luonnollista olisi, ettei tuomiois-
7422: tuinkaan mielellään tehdystä valituksesta muuttaisi
7423: päätöstä, jolla toverikunnan valtuutetut luottamushen-
7424: kilöt ovat yhdistyksestä paistaneet virheen tehneen. Ja
7425:  joskin tuomioistuin kumoaisi sellaisen päätöksen, tulisi
7426: yleisöllä tuskin kuitenkaan olemaan luottamusta asian-
7427:  ajajaan, jonka hänen toverinsa olisivat katsoneet arvot-
7428:  tomaksi asianajotointa harjoittamaan, joten asianajaja-
7429:  neuvoston Arottaman yhdistyksenjäsenen toimeentulo
7430:  asianajoalalla kävisi miltei mahdottomaksi. Epäjohdon-
7431:  mukaiselta näyttää myöskin, mitä erittäin julkiseen
7432:  asianajajaan tulee, että asianajajaneuvosto voisi riistää
7433:  häneltä oikeuden, jonka tuomioistuin on antanut. Kun
7434:  lisäksi on pidettävä suotavana, ettei toverikunnan val-
7435:  tuutettujensa kautta tekemistä päätöksistä kurinpito-
7436:  asioissa yleensä valitettaisi, mutta ilmeistä on, että pää-
7437:  tökseen, jolla yhdistyksen jäsen on siitä erotettu, aina
7438:  haettaisiin muutosta, on Valiokunta katsonut välttä-
7439:  mättömäksi siirtää nyt kysymyksessäolevan rangaistuk-
7440:  sen määräämisen asianajajaneuvostolta tuomioistui-
7441:  melle. Siihen nähden että asianajajaneuvostolle näin
7442:  ollen vain jäisi valta varottaa virheentehnyttä yhdis-
7443:  tyksenjäsentä, on Valiokunta, vaikkakin sakkoa ei voi-
7444:  tane pitää täysin soveliaana kurinpitokeinona sellai-
7445:  sessa keskinäiseen luottamukseen perustuvassa piirissä
7446:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7447:                    V. M. - Esit. N:o 3.                    7
7448: 
7449: kuin asianajajayhdistys on tarkoitettu olemaan, kuiten-
7450: kin arvellut, että asianajajaneuvostolla pitäisi olla mah-
7451: dollisuus tarpeen tullen käyttää sakkoakin ojennus-
7452: keinona; ja on korkeintaan viidensadan markan sakko
7453: katsottu tarkoitukseen riittävän. Milloin asianajaja-
7454: neuvosto siis katsoisi, ettei jäsenen rikkomus ole sovi-
7455: tettavissa varotuksella tai enintään viidensadan mar-
7456: kan sakolla, tulisi neuvoston alistaa asia 9 §:ssä mai-
7457: nitun hovioikeuden ratkaistavaksi, ja olisi silloin hovi-
7458: oikeudella valta kuulustettuaan asianomaisia erottaa vir-
7459: heentehnyt jäsen yhdistyksestä määräajaksi, enintään kah-
7460: deksi vuodeksi, tahi ainaiseksi. Että hovioikeus, jos rikko-
7461: mus sen mielestä ei olisi siksi suuri että erottaminen tar-
7462: vitsisi tulla kysymykseen, olisi estymätön tuomitsemaan
7463: syyllisen jäsenen sakkoon tahi varotukseen, lienee ilman
7464: muuta selvää. - Valiokunnan on kuitenkin mainitsemi-
7465: nen, että osa V aliakunnan jäseniä on niin periaatteel-
7466: lisista kuin käytännöllisistä syistä ollut tässä asiassa
7467: armollisen esityksen kannalla.
7468:       Siihen nähden että asianajajayhdistykseen voi kuu-
7469: lua muukin kuin julkinen asianajaja on tämän pykälän
7470: loppumomentti toisinmuodostettu.
7471:       Säännöksen mukaan armollisen esityksen 9 §:n 2 9 ja 10 §.
7472: mom:ssa olisi niinhyvin kurin pito- kuin muissakin asioissa (esit. 9 §.)
7473: asianajajayhdistyksen pääosaston jäsenen tehtävä valitus
7474: osaston tai sen hallituksen päätöksestä maan ylimpään
7475: oikeuteen ja aliosaston jäsenen asianomaiseen hovioikeu-
7476: teen. Näin ollen tulisivat pääosaston jäsenet aliosaston
7477: jäseniä edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan, riip-
7478: puen siitä saisika hovioikeuden päätökseen hakea muu-
7479: tosta vai ei, mikä seikka ei armollisesta esityksestä
7480: suoranaisesti käy ilmi. Tähän nähden on V aliakunta
7481: yhtenäisen menettelytavan saavuttamiseksi ja kun riit-
7482: tävää syytä ei ole kieltää muutoksenhakua hovioikeu-
7483: den päätökseen varsinkaan kurinpitoasioissa, niinhyvin
7484: muuttanut kysymyksenalaista lainpaikkaa siten, että
7485: valitus asianajajayhdistyksen osaston tai sen hallituk-
7486:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7487:            8                  V. :U. -    Esit. N:o 3.
7488: 
7489:              sen päätöksestä aina on tehtävä siihen hovioikeuteen,
7490:              jonka tuomiopiirissä osasto on, kuin myöskin nimen-
7491:              omaisella säännöksellä määrännyt, että muutosta hovi-
7492:              oikeuden päätökseen saa hakea Keisarilta ja Suuriruh-
7493:              tinaalta.
7494:                    Valiokunta on sen ohessa pitänyt tarpeellisena
7495:              määrätä, että tuomioistuimen, joka havaitsee asianajaja-
7496:              yhdistyksen jäsenen rikkoneen niinkuin 7 §:ssä sano-
7497:              taan, on siitä tehtävä ilmoitus asianomaiselle asianajaja-
7498:              neuvostolle.
7499:                    Muutoksenhakua koskevista säännöksistä on kat-
7500:              sottu soveliaimmin olevan muodostettava eri pykälä
7501:              (9) sekä yhdistetty armollisen esityksen 9 §:n 1 mom.
7502:              ja edellämainittu lisäsäännös senjälkeiseksi pykäläksi.
7503: 12 §. (esit.       Oikeudenkäyntivaltuusmiesten palkkion järjestä-
7504: 12 §:n 1 ja miskysymys on epäilemättä lakiehdotuksen vaikein ja
7505:  2 mom.). se, jonka oikeasta ratkaisusta lain vastainen merkitys
7506:              suureksi osaksi riippuu. Niitten epäkohtain poistami-
7507:              seksi, joita nykyisin on tällä alalla olemassa ja jotka
7508:              useimmiten johtuvat sopimusvapauden väärinkäyttämi-
7509:              sestä, on ehdotettu, ettei sopimuksen tekemistä olisi,
7510:              paitsi taksan rajoissa, ollenkaan sallittava, vaan että,
7511:              milloin asia ei soveltuisi taksaan tai taksan noudatta-
7512:              minen olisi kohtuutonta, valtuusmiehen palkkion mää-
7513:              räiSl tuomioistuin.    Myöskin on ehdotettu sopimus-
7514:              vapautta edelleenkin pysytettäväksi, mutta että kaikki
7515:              taksan yli menevät sopimukset olisivat alistettavat
7516:              asianajajaneuvoston vahvistettaviksi. Valiokunta ei ole
7517:              kuitenkaan katsonut k)lmpaakaan järjestelmää tyydyt-
7518:              täväksi. Oikeudellinen menettely tuottaisi asiallisilla
7519:              ajanhukkaa ja useasti eri kustannuksiakin. Asianajaja-
7520:              neuvoston taas olisi edeltäpäin vaikea arvostella sen
7521:              vahvistettavaksi alistetun sopimuksen kohtuullisuutta,
7522:              ja kun neuvostoja tulisi maassa olemaan vaan. neljä,
7523:              olisi niiden puoleen kääntyminen varsin hankalaa.
7524:              Mainituista syistä on V aliakunnasta ollut ilmeistä,
7525:              että sopimusvapautta on mahdoton tällä tavoin ra-
7526:                 Lakivaliokurvnan mietintö N:o 3.
7527:                    V. M. -    Esit. N:o 3.               9
7528: 
7529: joittaa. Eikä se ole tarpeellistakaan, tarkoitettu pää-
7530: määrä kun ainakin osaksi on toistakin tietä saa-
7531: vutettavissa. On vain valmistettava asialliselle, joka
7532: sopimusta tehtäessä on sitoutunut kohtuuttomiin, mah-
7533: dollisuus saada sellainen sopimus tuomioistuimen vä-
7534: lityksellä oikaistuksi. Tästä järjestelmästä, jota vas-
7535: taan ei oikeudelliselta kannalta voi pätevää muistu-
7536: tusta tehdä, on se huomattava etu, että asialliset
7537: saattavat sopia välinsä niinkuin parhaaksi näkevät, hei-
7538: kommassa asemassa olevan sopimuskumppanin oikeuden
7539: siltä vaaranalaiseksi joutumatta. Tuomioistuin, joka so-
7540: vitun palkkion tasoittaisi, olisi luonnollisesti siinä ta-,
7541: pauksessa, että palkkio koskee varsinaista asianajoa, se
7542: oikeus, joka asiassa viimeksi on tuominnut, muussa
7543: tapauksessa asianomainen alioikeus. Siinä tapauksessa
7544: taasen että asia, josta palkkiota vaaditaan, ei olisi ollut
7545: oikeuden harkittavana, voisi tasoituksen ymmärrettävästi
7546: toimittaa myös asianomainen asianajajaneuvosto.
7547:       Tätä pykälää käsiteltäessä on V aliakunnassa huomau-13 §. (esit.
7548: tettu, että varattoman asianosaisen sen mukaan on 11 §; 12 §:n
7549: tyytyminen valtuusmiehenään käyttämään kenen oikeus 3 mom.).
7550: kulloinkin siihen toimeen määrää, ja että sellainen
7551: asianosainen niinmuodoin on epäedullisemmassa ase-
7552: massa kuin se, jolla on varoja valtuusmiehen palkkaa-
7553: miseen ja siis muutenkin suurempi mahdollisuus oikeu-
7554: tensa valvomiseen. Samalla on lausuttu, että tämä
7555: epäkohta olisi varsinaisesti poistettavissa sen kautta,
7556: että varattoman asianosaisen hankkimalle valtuusmie-
7557: helle suoritettaisiin palkkio valtion varoista. Vaikka-
7558: kin tällainen järjestely valtiota liiaksi rasittavana ja
7559: muistakin syistä tätä nykyä ei ole mahdollinen, on
7560: Valiokunta, kun armollisen esityksen 12 §:n 3 mom:n
7561: mukaan se, jonka oikeus on määrännyt avustamaan
7562: törkeästä rikoksesta syytettyä varatonta henkilöä, olisi
7563: saapa siitä korvauksen valtiolta, katsonut, ettei mikään
7564: estä samallaisen korvauksen myöntämistä sille, jonka
7565: sellainen syytetty ehkä itse on hankkinut oikeuden-
7566:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7567: 10                   V. M. -     Esit. N:o 3.
7568: 
7569: käyntiapulaisekseen. Väärinkäytöksien estämiseksi on
7570: kuitenkin samalla tarpeen säätää, ettei sille, joka
7571: on ottanut toimekseen olla syytetyn oikeudenkäynti-
7572: apulaisena oikeudessa, jossa hän ei yleisesti aja asioita,
7573: valtion varoista suoritettavaa korvausta saa mää-
7574: rätä korkeammaksi kuin siinä oikeudessa yleisesti
7575: toimivalle asianajajalle. - Muuten on Valiokunta kat-
7576: sonut, että armollisen esityksen 11 § ja 12 §:n 3 mom.
7577: ovat toisiaan siksi täydentävät, että ne soveliaimmin
7578: ovat yhdistettävät yhdeksi pykäläksi, joka olisi seu-
7579: raava lähinnä esityksen 12 §:n jälkeen, ja senvuoksi
7580: tehnyt lakiehdotukseen sitä tarkoittavan muutoksen.
7581:       Lakiehdotuksen näin toimitetun tarkastuksen tu-
7582: loksena saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
7583: 
7584:                        että Eduskunta alamaisessa vastaus-
7585:                  kirjelmässä ilmoittm:si hyväksyneensä ar-
7586:                  molliseen esitykseen s1:sältyvän lakiehdotuk-
7587:                  sen erinäisin muutoksin, joiden J·ohdosta
7588:                  mainittu laki tulisi olemaan näin kuuluva:
7589: 
7590: 
7591:                      Laki oikeudenkäyntivaltuusmiehisHl
7592:                  ja julkisista asianajajista.
7593: 
7594:       Samalla kuin kumotaan Oikeudenkäymiskaaren 15
7595: luvun 2, 3, 9 ja 12 §, ensiksimainittu lain paikka sel-
7596: laisena kuin se on asetuksessa 23 p:ltä marraskuuta
7597: 1898 sekä 3 § niinkuin se kuuluu asetuksessa 24
7598: p:ltä helmikuuta 1873, säädetään täten:
7599: 
7600:                               1 §.
7601: 
7602:      V altuusmiehenä oikeudenkäynnissä käytettäköön
7603: ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja siihen toimeen
7604: kykenevää henkilöä, joka ei ole edusmiehen alainen.
7605:      Ei saa kukaan olla valtuusmiehenä siinä asiassa,
7606:      Lakivaliokunnan m1"etintö N:o 3.
7607:                     V. lll. - Esit. N:o 3.               11
7608: 
7609: jossa hänellä on ollut tekemistä tuomarina tai oikeu-
7610: den virkamiehenä, taikka viran puolesta Keisarin käs-
7611: kynhaltijan tai muun ulosotonhaltijan luona; ei se,.
7612: joka ennen on ollut vastapuolen valtuusmiehenä sa-
7613: massa asiassa; eikä se, jonka isä tahi appi, poika tahi
7614: vävy, veli tahi lanko istuu siinä oikeudessa tuomarina.
7615: Ei saa myöskään tuomioistuimen jäsen olla valtuus-
7616: miehenä samassa tuomioistuimessa eikä missään sen
7617: alaisessa oikeudessa; kuitenkin olkoon lautamiehellä lupa
7618: a;äa lainhuudatus-, kiinnitys- ja testamentinvalvonta-asioita
7619: siinä oikeudessa, jonka jäsen hän on. Älköön muukaan
7620: virkamies puhuko asiallisen puolesta, kun se on vas-
7621: toin hänen virkavelvollisuuttaan.
7622:       Valtuusmieheksi katsotaan myös oikeudenkäynti-
7623: apulaista.
7624:                               2 §.
7625: 
7626:       Maan ylimmässä oikeudessa sekä hovioikeudessa
7627: saa ainoastaan se, joka on hyväksytty julkiseksi asian-
7628: ajajaksi, yleisesti toimia valtuusmiehenä riita- ja rikos-
7629: jutuissa sekä muissa jutuissa tahi asioissa, jotka muu-
7630: toksenhaun kautta ovat sinne tulleet. Yksityistapauk-
7631: sissa saakoon se, joka on suorittanut tuomarinviran
7632: toimittamista varten määrätyt opinnäytteet, siellä käyt-
7633: tää puhevaltaa, vaikka hän ei olekaan julkinen asian-
7634: ajaja. Jos hän tulee useammin, määrätköön oikeus
7635: silloin asiallisen, puhevaltansa menettämisen uhalla,
7636: määräajan kuluessa asettamaan oikeutetun valtuusmie-
7637: hen. Asianosaisen valtuusmiesoikeudesta olkoon k~titenkin
7638: ylioikeuksiinkin nähden voimassa mitä Oikeudenkäymiskaa-
7639: ren 15 luvun 6 §:ssä sanotaan.
7640: 
7641:                               3 §.
7642:      Se, joka tahtoo tulla julkiseksi asianajajakai hy-
7643: väksytyksi, tehköön siitä kirjallisen hakemuksen hovi-
7644: oikeuteen tahi maan ylimpään oikeuteen.
7645:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7646: 12                 V. 11. - Esit. N:o 3.
7647: 
7648:      Jos hakija täyttää mitä 1 §:n 1 momentissa val-
7649: tuusmJ:ehestä säädetään ja on suorittanut 2 §:ssä maini-
7650: tut opinnäytteet sekä sen jälkeen, toimimalla ainakin
7651: kahden vuoden ajan oikeudessa tahi julkisen asianaja-
7652: jan apulaisena taikka muutoin, perehtynyt oikeudenkäyt-
7653: töön, on lupa olemaan julkisena asianajajana hä-
7654: nelle annettava.
7655:      Ennenkuin lupakirja annetaan, tulee haki(jan an-
7656: taa omakätisesti allekirjoittamansa vakuutus siitä, että
7657: hän rehellisesti ja tunnollisesti täyttää velvollisuu-
7658: tensa asianajajana.
7659: 
7660:                              4 §.
7661: 
7662:      Julkinen asianaJaJa on oikeutettu esiintymään val-
7663: tuusmiehenä maan kaikissa oikeuksissa.
7664: 
7665: 
7666:                              5 §.
7667: 
7668:       Maan julkiset asianajajat muodostavat yhdistyk-
7669: sen. Sillä on pääosasto Helsingissä (poisj.) sekä aliosastot
7670: kussakin semmoisessa paikkakunnassa, missä on hovi-
7671: oikeus.
7672:       Asianajajayhdistyksen osastoon voipi muukin asian-
7673: aja;ja kuin julkinen päästä, jos hän on suorittanut 2
7674: §:ssä mainitut opinnäytteet. Sellainen yhdistyksen jä-
7675: sen on oikeutettu yleisesti ajamaan asioita valtuusmie-
7676: henä alioikeuksissa.
7677: 
7678:                              6 §.
7679: 
7680:       Asianajajayhdistyksen tarkoitus on edistää asian-
7681: ajajalaitoksen kehittymistä yhteiskunnan hyödyksi sekä
7682: pitää silmällä yhdistyksenjäsenten toimintaa.
7683:       Kukin asianajajayhdistyksen osasto valitsee jäse-
7684: nistään hallituksen, jota kutsutaan asianajajaneuvostaksi
7685:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7686:                    V. M. -     Esit. N:o 3.                 13
7687: 
7688: ja johon kuuluu vähintäänkin viisi jäsentä sekä tar-
7689: peellinen määrä varajäseniä, kaikki valitut kolmen
7690: vuoden ajaksi.
7691: 
7692:                               7 §.
7693: 
7694:       Asianajajaneuvoston tulee lähinnä pitää silmällä,
7695: oettä osaston jäsenet asianajajatointansa hoitaessaan
7696: iunnollisesti täyttävät velvollisuutensa ja välttävät
7697: kaikkea, mikä on vastoin hyvää järjestystä ja omansa
7698: alentamaan asianajajasäädyn arvoa. Jos jäsen rikkoo
7699: tätä vastaan, on asianajajaneuvostolla valta, virheen-
7700: tehnyttä kuulustettuaan, antaa hänelle vantus tahi
7701: tuomita hänet enintään viidensadan markan saklwon.
7702:       Jos jäsenen rikkomus on senlaatu.inen, ettei asian-
7703: ajajaneuvosto katso sen olevan sovitettavissa sellaisella seu-
7704: raamnksella ku,in 1 momentissa sanotaan, alistakoon neu-
7705: vosto asian sen hovioikeuden ratkaistamksi, joka 9 §:ssä
7706: mainitaan; ja olkoon tällä ralta, asianomaisia kuulus-
7707: tettuaan, rangaista häntä erottamisella yhdistylc:;;estä määrä-
7708: ajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, tahi ainaiseksi.
7709:       Asianajajayhdistyksestä erotettu menettää samalla
7710:  oikeuden yleisesti ajaa asioita valtuusmiehenä.
7711: 
7712: 
7713: 
7714:                               8 §.
7715: 
7716:       Asianajajaneuvoston tulee lisäksi tutkia niiden
7717: -osastoon pyrkiväin hakemukset, jotka eivät ole julki-
7718: sia asianajajia, sekä ratkaista osastonjäsenen ja hänen
7719: päämiehensä välillä syntyneet riitaisuudet niissä ta-
7720: pauksissa, jotka mainitaan 12 §:n 2 momentissa; ja
7721: pantakoon asianajajaneuvoston sellaisesta riidasta antama
7722: päätös täytäntöön niinkuin välitystuomio, josta Ulos-
7723: -ottolaissa on säädetty.
7724: 
7725:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7726: 14                 V. M. -      Esit. N:o 3.
7727: 
7728:                      9 §. (9 § 2 mom.)
7729: 
7730:       Asianajajayhdistyksen Jäsenellä, joka on tyytymä-
7731: tön asianaJaJaneuvoston päätökseen kurinpitoasiassa, olkoon
7732: valta kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kuin
7733: päätös annettiin hänelle tiedoksi, valittaa siihen hovioi-
7734: keuteen, jonka tuomiopiirissä osasto on. Samaan oike-
7735: uteen saa myös tehdä valituksen muusta osaston tahi
7736: sen hallituksen päätöksestä, kun se valittajan mielestä on
7737: vastoin asianajajayhdistyksen tarkoitusta taikka menee
7738: osaston tahi sen hallituksen toimivaltaa ulommaksi.
7739: Muutosta hovioikeuden päätökseen haettakoon Keisarilta ja
7740:  Suuriruhtinaalta valituksella viimeistään kuudentenakym-
7741: menentenä päivänä sen Jälkeen, jona päätös annettiin.
7742: 
7743: 
7744:                     10 §.    (9 § 1 mom.)
7745: 
7746:       Asianajajayhdistyksen pääosasto on maan ylimmän
7747:  oikeuden ja jokainen sen aHosastoista sen kaupungin
7748: hovioikeuden alainen, jossa osasto on.
7749:       Tuomioistuimen, joka havaitsee asianajajayhdistyksen
7750: jäsenen rikkoneen niinkuin 7 §:ssä sanotaan, on siitä
7751: ilmoitettava asianomaisen osaston halHtukselle.
7752: 
7753: 
7754:                         11 §.    (10 §).
7755: 
7756:      Jos joku muu kuin asianajajayhdistyksen 3asen
7757: tahtoo yleisesti ajaa asioita jossakin alioikeudessa,
7758: hakekoon siihen oikeudelta luvan.
7759: 
7760: 
7761:                 12 §.    (12 § 1 ja 2 mom.)
7762: 
7763:       V altuusmies saakoon päämieheltään korvauksen
7764: siitä, mitä hän on asian valvomisessa oikeutta myö-
7765:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7766:                     V. M. -    Esit. N:o 3.                   15
7767: 
7768: ten kuluttanut, niin myös kohtuullisen palkkion, joka
7769: on, ellei eri sopimusta ole tehty, määrättävä 14 §:ssä
7770: mainitun taksan mukaan. V altuusmiehellä olkoon oikeus
7771: pidättää ne oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka hän on huos-
7772: taansa saanut, kunnes hän saa palkkansa.
7773:       Jos valtuusmiehen ja päämiehen välillä syntyy riita
7774: palkkion suuruudesta, niin sen määrätköön se oikeus,
7775: joka asiassa viimeksi on tuominnut; y"a olkoon oikeu,-
7776: della myös valta tasoittaa sovittua palkkiota, y"os se menee
7777: kohtuuttomiin. Jos valtuusmies on julkinen asianajaja
7778: tahi jos hän muutoin kuuluu asianajajayhdistykseen,
7779: saatettakoon asia, jos päämies siihen suostuu, jättää
7780: sen asianajajayhdistyksenosaston asianajajaneuvoston
7781: ratkaistavaksi, johon valtuusmies kuuluu.
7782: 
7783: 
7784: 
7785:                13 §.    (11 §; 12 § 3 mom.)
7786: 
7787:        Asianajajayhdistyksen jäsen sekä se, joka on saa-
7788: nut joltakin oikeudelta luvan siellä yleisesti ajaa asioita,
7789: olkoon velvollinen, oikeuden määräyksen mukaan, oi-
7790: keudenkäynnissä avustamaan törkeästä rikoksesta syy-
7791: tettyä henkilöä, joka ei itse kykene sellaista apulaista
7792: palkkaamaan, sekä maksutta muutakin varatonta asian-
7793: osaista.
7794:        Se, jonka oikeus on määrännyt avustamaan tör-
7795: keästä rikoksesta syytettyä varatonta henkilöä taikka
7796: y"oka sellaisen syytetyn pyynnöstä on ottanut sen toimek-
7797: seen, saakoon siitä korvauksen valtiolta oikeuden har-
7798:  kinnan mukaan. Atköön kuitenkaan sille, }oka näin on
7799:  ottanut toimekseen olla syytetyn oikeudenkäyntiapulaisena
7800:  oikeudessa, }ossa hän ei yleisesti a}a asioita, valtion varoista
7801:  suoritettavaa korvausta määrättäkö korkeammaksi, kuin siinä
7802:  oikeudessa yleisesti toimimlle asiana}a}alle.
7803: 
7804: 
7805:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7806:     16                 V. M. -     Esit. N:o 3.
7807: 
7808:                            14 §.    (13 §).
7809: 
7810:           Tarkemmat määräykset asianajajayhdistyksen Jar-
7811:     jestysmuodosta ja toiminnasta sekä taksan oikeuden-
7812:     käyntivaltuusmiehille ja, jos tarvitaan, erityisen taksan
7813:     julkisille asianajajille antaa Senaatti.
7814: 
7815: 
7816: 
7817:                            15 §.    (14 §).
7818: 
7819:          Tämä laki astuu voimaan              p:nä       kuuta
7820: 
7821: 
7822: 
7823: 
7824:           Armollisen esityksen ohella on Eduskunnalle tie-
7825:     doksi ilmoitettu esitykseen liitetty alustava ehdotus
7826:     säännöksiksi oikeudenkäyntivaltuusmiesten palkkion
7827:     laskemisesta siihen kuuluvine taksaehdotuksineen. Tar-
7828:     kastaessaan tätä ehdotusta hallintotoimin annattavaksi
7829: •   asetukseksi on Valiokunta katsonut aihetta olevan
7830:     seuraaviin huomautuksiin.
7831:           Kun ehdotuksen 5 . §:n mukaan valtuusmiehelle
7832:     tulevan matkakorvauksen ylin määrä 60 markkaa on
7833:     maassa yleensä ja erittäinkin muilla asianajaja-ammat-
7834:     tiin verrattavilla aloilla vallitseviin oloihin nähden jos-
7835:     sain määrin liian korkea, olisi se alennettava 50 mark-
7836:     kaan.
7837:           Taksaehdotuksen I:sen ryhmän A ja B kirjaimien
7838:     b-kohdalla olevat määrät 10-50 ja 10-40 markkaa
7839:     voitaisiin kysymykseen tulevan työn yksinkertaisuuteen
7840:     nähden haitatta alentaa 10-30 markkaan. Saman
7841:     ryhmän C-kohta olisi Valiokunnan mielestä jaettava
7842:     kahtia siten, että tuomionpurkamishakemuksista, jotka
7843:          Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7844:                     V. M. -    Esit. N:o 3.                17
7845: 
7846: laadultaan voivat olla hyvinkin laajatöisiä, palkkio olisi,
7847: taksaehdotusta kuitenkin tältäkin osalta kohtuullisesti
7848: alentaen, 10--100 markkaa sekä armonanomuksista ja
7849: muista samanlaatuisista jotenkin yksinkertaisista toi-
7850: mista 10-40 markkaa.
7851:       III:nen ryhmän 0-kohdan palkkiomäärä 5-100
7852: markkaa tuntuu myöskin liialliselta. Kun ne asiat,
7853: joista tässä on kysymys, eivät yleensä ole erittäin moni-
7854: mutkaiset tai työläät ja poikkeustapauksessa palkkiota
7855: voidaan 3 §:n mukaan korottaa yli taksan, on Valio-
7856: kunnasta, huomioonottaen myöskin että lautamie-
7857: hille, jotka muutenkin ovat saapuvilla oikeudenistun-
7858: noissa, on ehdotettu säilytettäväksi oikeus ajaa eräitä
7859: näitä asioita, 3-50 markkaa pidettävä täysin riittä-
7860: vänä palkkiomääränä.
7861:       IV:nessä ryhmässä säädetyn palkkion katsoo Va-
7862: liokunta~~,haitatta voitavan alentaa 3-15 markkaan.
7863: 
7864: 
7865:      Valiokunta saa niinmuodoin kunnioittaen ehdottaa
7866: 
7867: 
7868:                        että niitä seikkoja1 joita Valioku,nta
7869:                  on m~tistuttanut ylempänä mainittuun hal-
7870:                  linnolliseen asetusehdotukseen nähden1 huo-
7871:                  mautettaisiin Eduskunnan alamaisessa vas-
7872:                  tmtskirjelmässä.
7873: 
7874: 
7875:      Helsingissä 28 p:nä syyskuuta 1907.
7876: 
7877: 
7878: 
7879: 
7880:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 8.                  2
7881: 18                V. M. -     Esit. N:o 3.
7882: 
7883:       Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina
7884: puheenjohtaja Söderholm sekä jäsenet Cederberg, Gri-
7885: penberg, Huotari, K. Hämäläinen, L. Ingman, Kan-
7886: nisto, Koivisto, Käpy, 0. F. Laine, Luoma, Mikkola,
7887: Myllylä, Nuorteva ja J. Suomalainen sekä varajäsenet
7888: M. S. Laine, Ripatti, Tanner ja Tikkanen.
7889: 
7890: 
7891: 
7892: 
7893:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
7894:                    V. ltl. -   Esit. N:o 3.
7895: 
7896: 
7897: 
7898: 
7899:                         Vastalauseita.
7900: 
7901:                                I.
7902: 
7903:       Valiokunta on epäilemättä osunut oikeaan poista-
7904: essaan armollisen esityksen 3 §:n 2 momentissa julki-
7905: seksi asianajajaksi pääsemiselle asetetun epämääräisen
7906: ehdon siitä, että hakijan tulee olla "vilpittömästi elä-
7907: nyt". Sitä vastoin on mielestäni tarpeetonta että valio-
7908: kunta on ehdottanut tässä lainkohdassa nimenomaan
7909: mainittavaksi, että henkilön, joka pyrkii julkiseksi
7910: asianajajaksi, tulee täyttää mitä 1 §:n 1 momentissa
7911: valtuusmiehestä säädetään. Sillä kun julkisen asian-
7912: ajajan ammattina on valtuusmiestoimi ja lakiehdotuksen
7913: 1 §:ssä on yleisenä sääntönä lausuttu, että valtuusmie-
7914: henä oikeudenkäynnissä käytettäköön ainoastaan hyvä-
7915: maineista, rehellistä ja siihen toimeen kykenevää hen-
7916: kilöä, niin tästä luonnollisesti seuraa, että julkisiksi
7917: asianajajiksi ja asianajajayhdistyksen jäseniksi voidaan
7918: hyväksyä ainoastaan sellaisia henkilöitä, joilla on nämä
7919: ominaisuudet.
7920:       Valiokunnan enemmistö on myös muuttanut 3 §:n
7921: 2 momentissa olevan sanan "määräys" sanaksi "lupa"
7922: ja saman §:n 3 momentissa sanat ,se määräys" sanaksi
7923: "lupakirja". Näitä muutoksia en voi pitää onnistu-
7924: neina. Määräys olemaan julkisena asianajajana sisältää
7925: samalla jotakin velvoittavaa, kuten tässä lakiehdotuk-
7926: sessä onkin tarkoitettu, mutta sana "lupa" käsittää
7927: ainoastaan jon kullaista erikoisoikeu tta.
7928:      Lakivaliokunnan mietintö n:o 3.
7929: 20                  V. 11. -   Esit. N:o 3.
7930: 
7931:       Luonnollista on, ettei lainsäätäjä laillistuta min-
7932: käänlaista toimintaa, josta ei joko välittömästi tai
7933: välillisesti tarkoiteta koituvan yhteiskunnalle hyötyä.
7934: Kun siis armollisen esityksen 6 §:n mukaan asianajaja-
7935: yhdistyksen tarkoitus on edistää asianajajalaitoksen
7936: kehittymistä, on tässä tietysti ajateltu kehittymistä yh-
7937: teiskunnalle hyödylliseen suuntaan, vaikkei sitä nimen-
7938: omaan ole sanottu. Valiokunnan 6 §:ään tekemä lisäys
7939: "yhteiskunnan hyödyksi" on tarpeeton korulause, jollaisia
7940: lakitekstissä on vältettävä.
7941:       Sen nojalla mitä edellä olen esittänyt ehdotan
7942: 
7943:                        l:ksi että Eduskunta päättäisi antaa
7944:                  lakiehdotuksen 3 §:lle seuraavan muodon:
7945:                  »Se, joka tahtoo tulla julkiseksi asianaja-
7946:                 jaksi hyt,äksytyksi, tehköön siitä kirjallisen
7947:                 hakemuksen hovioikeuteen tahi maan yli1m-
7948:                 pään oikeuteen.
7949:                        Jos hakija on suorittanut 2 §:ssä mai-
7950:                  nitut opt:nnäytteet sekä sen fälkeen, toimi-
7951:                 malla ainakin kahden vuoden ajan oikeu-
7952:                  dessa tahi julkisen asianajajan apulaisena
7953:                  taikka muutoin, perehtynyt oikeudenkäyt-
7954:                  töön, on määräys olemaan julkisena asian-
7955:                 ajajana hänelle annettava.
7956:                        Ennenkuin se määräys annetaan tulee
7957:                  hakijan antaa omakätisesti allekirjoittamansa
7958:                 vakuutus siitä, että hän r·ehellisesti ja tun-
7959:                 nollisesti täyttää velvollisuutensa asianaja-
7960:                 jana.»
7961:                        2:ksi että Eduskunta muuttamatta
7962:                  hyväksyisi armollisen esityksen 6 §:n.
7963: 
7964:      Helsingissä, 28 p:nä syyskuuta 1907.
7965: 
7966:                                               Aleksi Käpy.
7967: 
7968:      Lakivaliokunnan mietintö n:o 3.
7969:                    V. M. -     Esit. N:o 3.
7970: 
7971: 
7972: 
7973: 
7974:                                II.
7975:       Vaikka myöntääkin, että armollinen esitys on
7976: edistysaskel - tosin puolinainen ja riittämätön -- jär-
7977: jestyksen aikaansaamiseksi ammatilliseen asianajotoi-
7978: mintaan maassamme ja eräät valiokunnan esitykseen
7979:  tekemät muutokset sisältävät pie>niä muodollisia tai
7980: asiallisia parannuksia, on kuitenkin melkoinen osa valio-
7981: kunnan ehdottamista muutoksista sellaisia, että ne tun-
7982: tuvasti huonontavat lakiehdotusta ja vähentävät sen
7983: merkitystä, vieläpä mielestäni siinä määrin, että voi
7984: olla kahden vaiheella, eikö lakiehdotusta näin ollen
7985: mieluummin olisi kokonaisuudessaan hylättävä. Valio-
7986: kunnan enemmistön päätöksestä eriäviän mielipiteen
7987: esilletuominen on asiain näin ollen kaikissa tapauksissa
7988: välttämätön.
7989:       V aHokunnan mietintö samaten kuin armollinen
7990: esityskin sisältävät valtuusmiehen kelpoisuudesta yleensä
7991: samat määräykset kuin nykyään voimassa oleva laki.
7992: Askelta eteenpäin ei siis ole katsottu voitavan ottaa
7993: sitä päämäärää kohden, johon kehitys miltei kaikissa
7994: Euroopan maissa jo on ehtinyt ja johon meilläkin kui-
7995: tenkin tulisi pyrkiä, nimittäin että toisen valtuusmie-
7996: hinä ja oikeudenkäyntiapulaisilla tuomioistuimissa olisi-
7997: vat oikeutetut esiintymään ainoastaan lainoppineet asian-
7998: ajajat.
7999:       Vaikka jo armollisen esityksen 1 § sisältää val-
8000:  tuusmiehen kelpoisuudesta niin väljät määräykset, että
8001:      Lakivaliokunnan mietintö n:o 3.
8002: 22                 V• .M. - Esit. N:o 3.
8003: 
8004: sen mukaan miltei kuka tahansa voidaan alioikeudessa
8005: hyväksyä toisen asioita ajamaan, on valiokunta kui-
8006: tenkin edelleen laajentanut tätä vapautta, myöntämällä
8007: lautamiehille, siitä huolimatta että he ovat saman tuomio-
8008: istuimen jäseniä, nimenomaisen vallan esiintyä val-
8009: tuusmiehinä eräissä ilmoitusasioissa. Tämä poikkeus
8010: häiritsee tosin enemmän tuomioistuimen työjärjestystä
8011: kuin asianajotointa, mutta oikeaksi tunnustettua peri-
8012: aatetta vastaan sotivana ei tätä määräystä voi katsoa
8013: onnistuneek:;1i.
8014:       V aHokunnan 2 §:n loppuun lisäämä viittaus Oikeu-
8015: denkäymiskaaren 15 luvun 6 §:ään on mielestäni tar-
8016: peeton, koska lakiehdotuksesta muutenkin tarpeeksi
8017: selvästi käy ilmi, että sanottu lainkohta edelleen on .
8018: VOimassa.
8019:       3 §:n 2 mom:n on valiokunta muuttanut siten,
8020: että armollisessa esityksessä olevien sanojen "havaitaan
8021: eläneen vilpittömästi" sijasta on tehty viittaus 1 §:n
8022: 1 mom:iin. Tällainen viittaus on kuitenkin aivan tar-
8023: peeton ja olisi samaten kuin mainitut esitykses~ä olevat
8024: sanat saanut jäädä pois, koska 1 §:n 1 mom:n määräys
8025: luonnollisesti kaikissa tapauksissa täytyy tulla huo-
8026: mioon otetuksi. Eikä ylin oikeus tai hovioikeus, jonka
8027: harkittavana julkiseksi asianajajaksi pyrkivän kelpoisuus
8028: on, missään tapauksessa voi jättää huomioon ottamatta
8029: sellaista edellytystä, joka alioikeudessakin on vaadit-
8030: tava jokaiselta valtuusmieheltä.
8031:       Kysymyksessä olevaan 3 §:ään on sen ohessa valio-
8032: kunnassa tehty toinenkin epäonnistunut muutos, nimit-
8033: täin sanan "määräys" 2 mom:ssa muuttaminen sanaksi
8034: "lupa" ja 3 mom:ssa sanaksi "lupakirja", vaikka tässä
8035: ei ensinkään ole kysymystä uusien oikeuksien myön-
8036: tämisestä hakijalle, vaan päinvastoin hänen asettami-
8037: sensa niihin velvollisuuksiin, jotka laki määrää julki-
8038: selle asianajajalle.
8039:       6 §:n 1 mom:iin on valiokunta lisännyt sanat "yh-
8040: teiskunnan hyödyksi." Kun sellainen lisäys tässä koh-
8041:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
8042:                   V. .M. -    Esit. N:o 3.              23
8043: 
8044: den on aivan muodoton eikä itsessään sisällä mitään
8045: asiallista - syystä näet voi kysyä, miksi sellaista lai-
8046: tosta pannaan toimeen, ellei uskota sen toiminnan tu-
8047: levan "yhteiskunnan hyödyksi" -          niin olisivat nuo
8048: sanat lakiehdotuksesta poistettavat.
8049:       7 §:ään on valiokunta ehdottanut muutoksia, jotka
8050: ovat jyrkässä ristiriidassa koko lakiehdotuksen peri-
8051: aatteiden ja tarkoitusperän kanssa. Lakiehdotuksen
8052: tarkoitus näet on, kuten armollisessa esityksessä lausu-
8053: taankin, itsehallinnon periaatteille rakennetun korporat-
8054: sionin kautta aikaansaada järjestystä ja kuria asian-
8055: ajajakuntaan ja siten kohottaa asianajajasäädyn arvoa
8056: ja edesvastuuntunnetta. Siinä tarkoituksessa on ar-
8057: mollinen esitys ehdottanut. asianajajayhdistykselle ja
8058: lähinnä asianajajain valitsemille luottamusmiehille, asian-
8059: ajoneuvostolle, tarpeellisen kurinpitovallan joko varo-
8060: tuksen antamisella tai rikkoneen erottamisella yhdis-
8061: tyksestä määräajaksi tai ainaiseksi. Valiokunta on
8062: muuttanut nuo määräykset siten, että asianajoneuvos-
8063: tolla olisi oikeus varottaa syyllistä tahi tuomita hänet
8064: enintään 500 markan sakkoon.
8065:       Näistä rankaisumääräyksistä on luonnollisesti va-
8066: rotuksella vähin merkitys, ainakin niissä tapauksissa,
8067: joissa väärinkäytös on syvemmälle juurtunut tai riip-
8068: puu itsekkäistä pyyteistä. Sakko taasen on aivan so-
8069: pimaton kurinpitorangaistus ammattitoverien kunniaoi-
8070: keuden tuomitsemana. Vielä sopimattomampaa on, että
8071: valiokunta määrätessään sakon tässä tapauksessa enin-
8072: tään 500 markkaan, on mennyt muovailemaan yleisen
8073: rikoslain rankaisuasteikkoa. Siten on se ristiriita
8074: olemassa, että kun tuomioistuin rikoslain mukaan voi
8075: tuomita asianajajan aina 1,000 markan sakkoon asian-
8076: ajajatoimen väärinkäyttämisestä, korkein sakkomäärä,
8077:  johon rankaiseminen asianajajaneuvoston välityksellä voi
8078: nousta, on vaan 500 markkaa.
8079:       Toisessakin suhteessa voi valiokunnan 7 §:ään
8080:  tekemä muutos käytännössä johtaa varsin arvelutta-
8081:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
8082: 24                  V. M. - Esit. N:o 3.
8083: 
8084: viin tuloksiin. Pykälän 2 mom:ssa jätetäan rikkomuk-
8085: sen laadusta riippuvaksi, josko siitä on seuraava kor-
8086: keampi rangaistus, kuin minkä asianajajaneuvosto 1 mom:n
8087: mukaan on oikeutettu tuomitsemaan, ja asia alistettava
8088: hovioikeuden ratkaistavaksi, mutta minkälainen rikko-
8089: muksen laatu tässä tapauksessa oikeastaan on oleva
8090: ei sanota. Enemmistön mielipiteen mukaan jäisi siis
8091: asianajajaneuvoston subjektiviseen harkintaan, olisiko
8092: 1 vai 2 mom. sovellettava. Tässä tulee kuitenkin lain
8093: säätäjän eikä sen sovelluttajan tahdon olla määräävänä
8094: ja johtavana, muuten mielivallalle annetaan liian paljon
8095: alaa tuomaritoimen harjoittamisessa.
8096:       Valiokunta on poistaessaan asianajajaneuvostolta. oi-
8097: keuden tuomita asianajaja yhdistyksestä erotettavaksi
8098: samalla riistänyt asianajoyhdistykseltä tehokkaimman
8099: keinon kurin ja järjestyksen ylläpitämiseksi. Se on
8100: luopunut siitä periaatteesta, jolle koko lakiehdotus on
8101: rakennettu ja jolle jokaisen korporatiivisen järjestön
8102: täytyy nojautua voidakseen vastata tarkoitustaan ja
8103: saavuttaa toivottuja tuloksia. Kelvottomien jäsen-
8104: ten rankaiseminen yhdistyksestä erottamalla täytyy
8105: olla se äärimmäinen keino, jolla puhdistusta tarvit-
8106: taessa voidaan saada aikaan ja . joka on kyl-
8107: lin voimakas antamaan kurinpidolle tarpeellista pon-
8108: tevuutta. Valiokunnassa on tosin väitetty, että sellai-
8109: sen vallan myöntäminen asianajoneuvostolle voisi johtaa
8110: mielivaltaan ja vääryys olisi sitä suurempi, kun asian-
8111: omainen samalla menettäisi oikeuden toimia asian-
8112: ajajana. Mutta kun yhdistyksestä erottaminen kai-
8113: kissa tapauksissa on myönnetty hovioikeudelle, niin ei
8114: tulos sen kautta ole ensinkään toinen kuin jos asian-
8115: ajajaneuvosto olisi asian päättänyt ja hovioikeus vali-
8116: tuksen johdosta tapahtuneen perinpohjaisen tarkastuk-
8117: sen ja harkinnan nojalla olisi hyväksynyt tai muutta-
8118: nut asianajajaneuvoston päätöksen. Huomattava nimit-
8119: täin on, että armollisessa esityksessä on ehdotettu täy-
8120: dellinen valitus- ja muutoksenhakuoikeus hovioikeuteen.
8121:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
8122:                     V. M. -    Esit. N:o 3.            25
8123: 
8124: Valiokunnan ehdottarualla muutoksella ei siis itse asiassa
8125: ole voitettu mitään. On vain edeltäpäin annettu epä-
8126: luottamuslause asianajajaneuvostolle, ennen kuin on
8127: olemassa vähintäkään kokemusta siitä miten se tuota
8128: rankaisuvaltaa tulisi käyttämään. Niinikään tulisi hovi-
8129: oikeuksista uudelleen sellainen asianajajain etuoikeutettu
8130: kunnia- ja elinkeinotuomioistuin, jollaisena se tätä en-
8131: nen on ollut aatelismiehiä varten, mutta joka etu-
8132: oikeus sopimattomuutensa vuoksi lakkautettiin Kei-
8133: sarillisella asetuksella marraskuun 4 p:ltä 1867.
8134: Valiokunnan· ehdottarua alistussäännöksen sovellutta-
8135: minen meidän oikeudenkäyntijärjestelmäämme ei olisi
8136: kehitystä parempaan päin. Siitä seuraisi nimittäin,
8137: että tutkimus asiasta olisi alusta alkaen uusittava hovi-
8138: oikeudessa, ja tuottaisi se siis vaan tarpeetonta viivy-
8139: tystä ja monimutkaisuutta asian käsittelyyn. Saatai-
8140: siin aikaan menettely, joka sotii prosessioikeudessa
8141: oikeiksi tunnustettuja periaatteita vastaan ja on hankala
8142: ja epäkäytännöllinen, tuottamatta vähimmässäkään mää-
8143: rässä suurempaa oikeusturvaa asianajajaneuvoston mie-
8144: lestä kelvottomasti menetteleville asianajajajille kuin
8145: minkä jo armollinen esitys heille takaa.
8146: 
8147: 
8148: 
8149:       Valiokunta on tahtonut poistaa sopimusvapauden
8150: palkkiota määrätessä asianajajan ja hänen päämiehensä
8151: välillä ja tehnyt sen tavalla, josta riidanhaluisille ja
8152: huonoille maksajille voi tarjoutua loppumaton rettelöi-
8153: misen tilaisuus. Tämä kuitenkaan ei olisi niin vaaral-
8154: lista, kun toiselta puolelta on olemassa taksat, joiden
8155: rajoissa ainakin sopimusvapauden pitäisi olla säilytet-
8156: tynä. Mutta kun valiokunta samalla on taksaehdotusta
8157: koskevassa lausunnossaan eräissä kohdin ehdottanut
8158: taksoja alennettaviksi tuntuvasti alle sen määrän, joka
8159: olevissa oloissa on katsottava kohtuulliseksi, voi siitä
8160: olla tuntuvia haittoja sekä asianajajakunnalle että
8161:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
8162: 26                 V. M. - Esit. N:o 3.
8163: 
8164: asianaJaJaa tarvitsevalle yleisölle. Kun näet sopimus-
8165: vapautta ei ole olemassa ja taksat ovat kohtuuttoman
8166: alhaiset, voi seurauksena olla että kyvykkäimmät laki-
8167: miehet esim. pääkaupungissa eivät katso kannattavan
8168: ammattiasianajajiksi antautua eivätkä nekään henkilöt,
8169: jotka mielelläänkin tahtoisivat suorittaa jonkunver-
8170: ran runsammankin palkkion saadessaan kyvykkään ja
8171: taitavan valtuusmiehen, kuitenkaan vo1s1 sellaista
8172: saada. Sopimusvapauden poistaminen ja kohtuuttoman
8173: alhaisten taksain säätäminen on näin ollen yhtäsuu-
8174: ressa määrässä asianajajia tarvitsevain täysvaltaisten
8175: kansalaisten kuin asianajajainkin asettamista holhuun-
8176: alaisuuteen. Ja kun lisäksi ottaa huomioon, että asian-
8177: ajotoimi kaikissa alioikeuksissa on täysin vapaa asian-
8178: ajajayhdistykseen kuulumattomille ja niinmuodoin ulko-
8179: puolella asianajajayhdistyksen valvonnan ja rankaisu-
8180: vallan oleville henkilöille, jotka eivät palkkioihin näh-
8181: den suinkaan, kuten kokemuksesta kyllä tunnetaan,
8182: yleensä ole vähimmän vaativia, niin voi valiokunnan
8183: epäilemättä hyvää tarkoittavat, mutta yli maalin täh-
8184: täävät ehdotukset käytännössä johtaa ,ojasta allikkoon"
8185: - lainoppineitten asianajajain vähenemiseen ja lainopil-
8186: lisia tietoja vailla olevain lisääntymiseen.
8187:       Sen johdosta, mitä edellä olen esiintuonut, saan
8188: kunnioittaen ehdottaa, ellei ehdotus kokonaisuudessaan
8189: tule hyljätyksi:
8190: 
8191:                       että 1 §:n 2 mom. hyväksyttäisiin sel-
8192:                 laisena kuin se on armollisessa esityksessä;
8193:                        että valiokunnan 2 §:n loppuun li-
8194:                 säämä lause poistettaisiin;
8195:                       että 3 §:n 2 mom:sta poistettaisiin
8196:                 sanat »täyttää mitä 1 §:n 1 momentissa
8197:                  raltuusmiehestä säädetään» ja että 2 mom:ssa
8198:                 oleva sana »lupa» ja 3 mom:ssa sana »lupa-
8199:                 kirja» muutettaisiin sanoiksi »määräys»;
8200: 
8201:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 3.
8202:                    V. M. -     Esit. N:o 3.                27
8203: 
8204:                       että armollisen esityksen 6 ja 7 §§
8205:                 muuttamatta hyväksyttäisiin;
8206:                        että Eduskunta alustavaan ehdotuk-
8207:                 seen nähden säännöksiksi oikeudenkäyntival-
8208:                 tuusmiesten palkkion laskemisesta siihen
8209:                 kuuluvine taksaehdotuksineen alamaisessa
8210:                 'tastauksessa ilmoittaisi havainneensa ne tar-
8211:                 koitusta vastaaviksi.
8212: 
8213:     Helsingissä syyskuun 28 p. 1907.
8214: 
8215:                                           Antti Mikkola.
8216: 
8217: 
8218:      Tähän vastalauseeseen mikäli se koskee 3, 6 ja 7
8219: §:ää valiokunnan ehdotuksessa yhtyy
8220: 
8221:                                         Axel Cederberg.
8222: 
8223: 
8224:     Mitä 6 ja 7 §:ään tulee yhtyy myös
8225: 
8226:                                         Karl Söderholm.
8227: 
8228: 
8229: 
8230: 
8231:      Laki-caliokunnan mietintö N:o 3.
8232: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
8233:             1907. -   S. V. M. -   fsit. N:o l.
8234: 
8235: 
8236: 
8237: 
8238:                            Suuren valiokunnan mietintö N:o
8239:                       9 Keisarillisen Majesteetin armollisen
8240:                       esityksen johdosta oikeudenkäyntival-
8241:                       tuusmiehistä ja julkisista asianaja-
8242:                       jista.
8243: 
8244: 
8245:     Käsiteltyänsä tätä asiaa Lakivaliokunnan siitä anta-
8246: man mietinnön N:o 3 perustuksella saa Suuri valio-
8247: kunta, joka on katsonut voivansa suurimmaksi osaksi
8248: hyväksyä vastamainitun mietinnön sisältämät ehdotuk-
8249: set, puolestaan esittää seuraavaa:
8250:     Kun Valiokunnassa on lausuttu se mielipide, että
8251: nykyiset määräykset, joiden mukaan asianaJaJana
8252: maamme ylioikeuksissa voipi esiintyä ainoastaan sellai-
8253: nen henkilö, joka on suorittanut tuomarinvirkoihin pää-
8254: semistä varten säädetyn yliopistotutkinnon, ovat kan-
8255: sassa herättäneet tyytymättömyyttä, koska tällainen
8256: asiantila on tehnyt oikeudenkäynnin entistä kalliim-
8257: maksi, se kun on riistänyt yksityiseltä asialliselta oikeu-
8258: den käyttää apunaan vähemmän lainoppineita mutta
8259: kuitenkin sellaisia henkilöitä, joihin hänellä on ollut
8260: luottamusta, niin Valiokunta, jonka mielestä nämä asian-
8261: haarat ovat ansainneet huomiota, on katsonut asiaksensa
8262: ehdottaa lakiehdotuksen 2 §:ään siihen suuntaan käy-
8263: vän muutoksen, että yksityistapauksissa sellainenkin
8264: henkilö, joka ei ole suorittanut tuomarinvirkoihin vaa-
8265: dittavia opinnäytteitä, kunhan hän vaan täyttää mu,ut
8266: 2           1907. -   S. V. M. -    Esit. N:o 3.
8267: 
8268: asianajajan toimeen tarpeelliset edellytykset, saattaa yli-
8269: oikeuksissa ajaa toisen asiaa.
8270:     Koska yleensä kaiken julkisen toiminnan päämää-
8271: ränä tulee olla, että se tapahtuu yhteiskunnan hyödyksi,
8272: on Valiokunta katsonut voivansa ehdottaa, että sanat
8273: »yhteiskunnan hyödyksi» 6 §:n 1 kohdassa ovat tar-
8274: peettomina poistettavat.
8275:     Sitäpaitsi on Valiokunta päättänyt ehdottaa vähäisen
8276: kielellisen muutoksen lakiehdotuksen 7 §:ään.
8277:     Tämän perustuksella Suuri valiokunta saa kunnioit-
8278: taen ehdottaa:
8279: 
8280:                että Eduskunta hyväksyisi lakiehdotuk-
8281:            sen oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista
8282:            asianajajista sellaisena kuin se kuuluu Laki-
8283:            valiokunnan mietinnössä N·o 3, kuitenkin muut-
8284:            tamalla sen allaolevat §:t näin kuuluviksi:
8285: 
8286:                            2   §.
8287:     Maan ylimmässä oikeudessa sekä hovioikeudessa saa
8288: ainoastaan se, joka on hyväksytty julkiseksi asianaja-
8289: jaksi, yleisesti toimia valtuusmiehenä riita ja rikosju-
8290: tuissa sekä muissa jutuissa tahi asioissa, jotka muutok-
8291: senhaun kautta ovat sinne tulleet. Yksityistapauksissa
8292: saakoon kuitenkin se, joka ei ole julkinen asianajaja,
8293: siellä käyttää puhevaltaa (poist.). Jos hän tulee useam-
8294: min, määrätköön oikeus silloin asiallisen, puhevaltansa
8295: menettämisen uhalla, määräajan kuluessa asettamaan
8296: oikeutetun valtuusmiehen. Asianosaisen valtuusmies-
8297: oikeudesta olkoon (poist.) ylioikeuksiinkin nähden voi-
8298: massa mitä Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 6 §:ssä
8299: sanotaan.
8300:                             6 §.
8301:     Asianajajayhdistyksen tarkoitus on edistää asian-
8302: ajajalaitoksen kehittymistä (poist.) sekä pitää silmällä
8303: yhdistyksenjäsenten toimintaa.
8304:             1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 3.          3
8305: 
8306:    Kukin asianajajayhdistyksen osasto valitsee jäsenis-
8307: tään hallituksen, jota kutsutaan asianajajaneuvostaksi
8308: ja johon kuuluu vähintäänkin viisi jäsentä sekä tar-
8309: peellinen määrä varajäseniä, kaikki valitut kolmen vuo-
8310: den ajaksi.
8311:                          7 §.
8312:     Asianajajaneuvoston tulee lähinnä pitää silmällä,
8313: että osaston jäsenet asianajajatointansa hoitaessaan tun-
8314: nollisesti täyttävät velvollisuutensa ja välttävät kaikkea,
8315: mikä on vastoin hyvää järjestystä ja omansa alenta-
8316: maan asianajajasäädyn arvoa. Jos jäsen rikkoo tätä
8317: vastaan, on asianajajaneuvostolla valta, virheentehnyttä
8318: kuulusteltuaan, antaa hänelle varotus tahi tuomita hä-
8319: net enintään viidensadan markan sakkoon.
8320:     Jos jäsenen rikkomus on senlaatuinen, ettei asian-
8321: ajajaneuvosto katso sen olevan sovitettavissa sellaisella
8322: seuraamuksella kuin 1 momentissa sanotaan, alistakoon
8323: neuvosto asian sen hovioikeuden ratkaistavaksi, joka
8324: 9 §:ssä mainitaan; ja olkoon tällä valta, asianomaisia
8325: kuulustettuaan, rangaista syyllistä erottamisella yhdis-
8326: tyksestä määräajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, tahi
8327: ainaiseksi.
8328:     Asianajajayhdistyksestä erotettu menettää samalla
8329: oikeuden yleisesti ajaa asioita valtuusmiehenä.
8330: 
8331: 
8332:    Helsingissä, 12 p:nä lokakuuta 1907.
8333: Helsingissä 1907.   Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
8334:               1907 -    S. V. II. -   Esit. :N":o 3.
8335: 
8336: 
8337: 
8338: 
8339:                              Suuren valiokunnan mietintö N:o
8340:                          9 a Keisarillisen Majesteetin armol-
8341:                          lisen esityksen johdosta oikeuden-
8342:                          käyntivaltuusmiehistä ja julkisista
8343:                          asianajajista.
8344: 
8345: 
8346:     Sittenkuin Eduskunta on päättänyt hyljätä lakiehdo-
8347: tuksen oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asian-
8348: ajajista, ja tämä asia sen johdosta on Suureen valiokun-
8349: taan palautettu, saa Suuri valiokunta, kuitenkaan luopu-
8350: matta entisestä tässä asiassa esittämästään mielipiteestä,
8351: siihen nähden, että Eduskunnassa ehdoton enemmistö
8352: on asettunut puheenaolevaa lakiehdotusta vastustamaan,
8353: kunnioittaen ilmoittaa:
8354: 
8355:                 että Suuri valiokunta on katsonut asiak-
8356:             sensa puoltaa Eduskunnan pättt6stä kysy-
8357:             myksessä olevan lakiehdotuksen hylkäami-
8358:             sesta.
8359: 
8360: 
8361: 
8362:    Helsingissä, 16 p:nä lokakuuta 1907.
8363: 
8364: 
8365: 
8366: 
8367:       Helsingissä 1907, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
8368:           1907. -    Edusk. Vast. -    Esitys N:o 3.
8369: 
8370: 
8371: 
8372: 
8373:                        S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
8374:                     n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
8375:                     armolliseen esitykseen oikeudenkäyntival-
8376:                     tuusmiehistä ja julkisista asianajajista.
8377: 
8378: 
8379: 
8380: 
8381:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
8382:             ja Suuriruhtinas!
8383: 
8384: 
8385: 
8386: 
8387:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on näillä valtio-
8388: päivillä Eduskunnalle antanut armollisen esityksen oikeu-
8389: denkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asianajajista.
8390: 2         1907. -   Edusk. Vast. -- Esitys N:o 3.
8391: 
8392:       Eduskunta, joka on käsitellyt tämän esityksen perus-
8393: tuslainmukaisessa järjestyksessä, on havainnut, että siihen
8394: sisältyvä lakiehdotus tulisi nykyistäänkin suuremmassa
8395: määrässä saattamaan asianajon ammattiasianajajain yksin-
8396: oikeudeksi ja siten rajoittamaan vapaata valintaoikeutta
8397: oikeudenkäyntivaltuusmiehiin nähden. Tähän katsoen ja
8398: koska unsi asianajoa järjestävä lainsäädäntö sopivimmin
8399: olisi otettava harkinnan alaiseksi, kun oikeuslaitoksen
8400: uudistus pannaan toimeen, on Eduskunta hylännyt esityk-
8401: sessä olevan lakiehdotuksen.
8402:       Eduskunta saa siis alamaisesti ilmoittaa:
8403: 
8404:                       että Eduskunta ei ole hyväksynyt ar-
8405:                 mollista esitystä.
8406: 
8407:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
8408: 
8409:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1907.
8410: 
8411: 
8412: 
8413: 
8414:           Helsinki 1907.   Helsingin Sentraalikirjapaine.
8415:                      1907.- N:o 4.
8416: 
8417: 
8418: 
8419: 
8420:                 Keisarillisen Majesteetin armolli-
8421:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle Oiken-
8422:            denkäymiskaaren 17 lnvnn 4 §:n muuttami-
8423:            sesta toisin kuuluvaksi.
8424: 
8425:       Sittenkuin Suomenmaan Valtiosäädyille 1904-1905
8426: vuosien varsinaisilla valtiopäivillä oli annettu armollinen
8427: esitys Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 §:n muuttami-
8428: sesta toisin kuuluvaksi, ovat Valtiosäädyt alamaisesti
8429: ilmoittaneet että, Valtiosäätyjen esiintuomista syistä, Val-
8430: tiosäätyjen päätöstä asiasta ei oltu aikaansaatu ja se siten
8431: oli rauennut.
8432:       Armollinen alote puheena olevaan lainmuutokseen oli,
8433: niinkuin mainitusta esityksestä näkyy, aiheutunut siitä että
8434: tahdottiin mahdollisuutta myöten poistaa sitä epäkohtaa
8435: että vankeja, joita vaaditaan rikosasiassa todistajina kuu-
8436: lusteltaviksi, aina kun asia on vireillä jossakin toisessa paik-
8437: kakunnassa kuin missä vanki kärsii rangaistustaan, täytyy
8438: lähettää oikeuteen, jonka kautta rangaistuksen täytän-
8439: töönpano, vastoin uudenaikaisen rangaistusjärjestelmän
8440: periaatteita, keskeytetään ja vanki joskus pääsee karkaa-
8441: maan.
8442:        Sanotun tarkoituksen oli katsottu vaativan että se
8443: riita-asioihin nähden voimassa oleva, Oikeudenkäyruis-
8444:  kaaren 17 luvun 4 §:ssä lausuttu periaate, että todistajia
8445:  eräissä tapauksissa voidaan kuulustella muussakin oikeu-
8446:  dessa kuin siinä, missä juttu on vireillä, ulotettaisiin myös
8447:  rikosasioihin, mikäli se soveltuisi rikosprosessin yaati-
8448:  m~siip.                                       -
8449:                           N:o 4
8450: 
8451:       Kun puheena oleva lainmuutoksen ehdotus 1904-
8452: 1905 vuosien valtiopäivillä ei ollut lopullisen käsittelyt~
8453: alaisena, on Keisarillinen Majesteetti teettänyt uuden
8454: armollisen esityksen asiasta. Siinä oleva lakiehdotus
8455: eroaa aikaisemmasta ehdotuksesta vain siinä, että sitä
8456: laadittaessa on otettu huomioon muutamia Valtiosäätyjen
8457: lakivaliokunnan asiaa valmistelevasti tarkastaessaan teke-
8458: miä muistutuksia, jotka tarkoittavat etenkin sitä, että eh-
8459: dotettua lainmuutosta ei tulisi ulottaa siihen tapaukseen,
8460: että vangittu henkilö ilmoitetaan todistajaksi rikosasi-
8461: assa, jossa syytettykin on vangittuna. Tämän mukai-
8462: sesti on puheenalainen lakiehdotus, joka täten jätetään
8463: Eduskunnan hyväksyttäväksi, näin kuuluva:
8464:                             N:o 4                           3
8465: 
8466: 
8467:                       Ehdotus Laiksi Oikeudenkllymls-
8468:                  kaaren 17 luvun 4 §:n muuttamisesta toi·
8469:                  sin kuuluvaksi.
8470: 
8471:       Täten säädetään, että Oikeudenkäymiskaaren 17 lu-
8472: vun 4 § muutetaan näin kuuluvaksi:
8473:       Jos todistaja on kaukana taikka muusta laillisesta
8474: syystä ei voi tulla siihen oikeuteen, jossa hänet on ilmoi-
8475: tettu ja hyväksytty, niin on häntä, molempain riitapuolten
8476: tai heidän asiamiestensä läsnä ollessa, kuulusteltava hä-
8477: nen olopaikkaansa lähinnä olevassa oikeudessa, kaupungissa
8478: tai maalla, missä se pikaisimmin voipi tapahtua. Jos to-
8479: distaja on sairaana, kuulusteltakoon häntä kotonansa.
8480:       Jos se, joka rikosasiassa ilmoitetaan todistajaksi taikka
8481: jota muuten vaaditaan kuulusteltavakai selvityksen saamista
8482: varten sellaiseen asiaan, on vangittu taikka jos hän muun pä-
8483: tevän syyn takia ei voi saapua siihen oikeuteen, jossa asiaa
8484: käsitellään, olkoon laki niinkuin 1 momentissa sanotaan,
8485: ellei todistajan läsnäolon harkita olevan asian selvittä-
8486: miseksi tarpeellisen taikka ellei syytetty ole vangittuna.
8487: Jos syytetty varattomuuden takia ei voi panna puolestansa
8488: asiamiestä, määrätköön oikeus taikka, milloin katsotaan
8489: sopivammaksi, tämän pyynnöstä se tuomioistuin, jossa kuu-
8490: lustelu on pidettävä, tahi sen puheenjohtaja asianajaj_<tn
8491: tahi muun taitavan henkilön kuulustelussa valvomaan syy-
8492: tetyn oikeutta. Jos sitten havaitaan tarpeelliseksi, että
8493: uusi kuulustelu pidetään siinä oikeudessa, missä asiaa kä-
8494: sitellään, antakoon tämä siitä määräyksen.
8495:       Jos rikosasiassa vaaditaan ainoastaan vahingonkor-
8496: vausta, olkoon noudatettavana mitä 1 momentissa on sa-
8497: nottu.
8498:                   Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 12
8499:             (25) "{l:nä maaliskuuta 1907.
8500: 
8501:                      Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
8502: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
8503:                     V. M. - Esit. N:o 4.
8504: 
8505: 
8506: 
8507: 
8508:                          Lakivaliokunnan mietintö
8509:                   N:o 1 Keisarillisen Majesteetin armolli-
8510:                   sen esityksen johdosta Suomen Edus-
8511:                   kunnalle Oikeudenkäymiskaaren 17 lu-
8512:                   vun 4 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
8513:                   vaksi.
8514: 
8515:       Esilläolevan armollisen esityksen on Eduskunta lykännyt
8516: Lakivaliokuntaan, joka niinikään on saanut käytettävikseen
8517: eräitä esitystä Senaatissa valmisteltaessa syntyneitä asiakirjoja.
8518: 
8519: 
8520: 
8521:        Niinkuin esityksen johdatuksessa lausutaan, annettiin
8522: Suomenmaan Valtiosäädyille 1904-1905 vuosien valtiopäi-
8523: villä armollinen esitys asiasta, mutta Valtiosäätyjen alamai-
8524: sessa kirjelmässä 15 päivältä huhtikuuta 1905 mainituista
8525: syistä ei lainmukaista Valtiosäätyjen päätöstä siinä saavutettu,
8526: joten asia siis raukesi.
8527:        Kysymyksenalaisen lakiehdotuksen on aiheuttanut Van-
8528: keinh~itohallituksen tekemä esitys siitä että, kun rangaistus-
8529: vankeja varsin usein pyydettiin lähetettäviksi alioikeuksiin
8530: siellä vireillä olevissa asioissa todistajina kuulusteltaviksi ja
8531: siten syntyvä tuomitun vapausrangaistuksen keskeyttäminen
8532: vaikutti haitallisesti rangaistusten täytäntöönpanoon, alioikeuk-
8533: sia, muun muassa, huomautettaisiin kuulustuttamaan, milloin
8534: mahdollista oli, vankeja siinä oikeudessa, jonka tuomiopii-
8535: rissä rangaistuslaitos on.
8536:        Ne haitat, joita rangaistusvankien lähettäminen oikeu-
8537: teen todistajina kuulusteltaviksi taikka muuten selvityksen
8538:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 1.
8539: 2                    V. I. -     Eslt. N:o 4.
8540: 
8541:  saamista varten. rikosasioissa tuottaa, saataisiin epäilemättä,
8542:  kuten armollisessa esityksessä mainitaan, suuressa määrin pois-
8543:  tetuiksi, jos se Oikeudenkäymiskaaren 17luvun 4 §:n nojalla riita-
8544:  asioissa käytetty menettely, että todistajaa, joka asuu kaukana
8545:  taikka muusta laillisesta syystä ei voi tulla siihen oikeuteen,
8546:  jossa asia on vireillä, kuulusteliaan lähimmässä oikeudessa,
8547:  ulotettaisiin rikosasioihinkin. Rikosasiain käsittelyn asettami-
8548:  nen tässä kohden täysin yhtäläiseksi riita-asiain käsittelyn
8549:  kanssa aikaansaisi kuitenkin erittäin tuntuvaa häiriötä todis-
8550:  teluu välittömyyteen. joka on rikosprosessin tärkeimpiä peri-
8551:  aatteita. Sillä jos siltä oikeudelta,jossa syyte on vireillä, riis-
8552:  tettäisiin tilaisuus itse kuulustella todistajaa ja todistajan ker-
8553:  tomuksen johdosta tehdä kysymyksiä syytetylle, menettäisi
8554:  oikeus parhaan keinon varman käsityksen saamiseksi asiasta.
8555:  Kokemus kuitenkin osottaa, että useinkin sattuu tapauksia,
8556: joissa todistajan kuulustelu joko koskee niin vähäistä sivu-
8557:  seikkaa taikka muuten on senlaatuinen, että sen saattaa ilman
8558:  sanottavaa hankaluutta toimittaa joku toinenkin tuomari kuin
8559: se, joka asiata muuten käsittelee. Kun sitä paitsi kuulus-
8560: telun toimittaminen toisessa oikeudessa kuin tuomitsevassa
8561: monasti voi tuottaa suurempaa joutuisuutta ja muita oleel-
8562: lisia etuja rikosasiain tutkimisessa, eikä ainoastaan todistajan
8563: ollessa rangaistuslaitoksessa vaan muissakin tapauksissa,
8564: milloin todistaja ei voi melkoisetta vaikeudetta tulla tuomit-
8565: sevaan oikeuteen, on nyt kyseenalainen todistajan kuulustele-
8566: mistapa tehtävä mahdolliseksi.
8567:        Syytetyn oikeutta silmälläpitäen on lakiehdotuksessa
8568: kuitenkin säädetty, ettei todistajan kuulustelua toisessA. tuo,_
8569: mioistuimessa kuin siinä, missä asiaa muuten käsitellään, ole
8570: sallittava, jos. todistajan läsnäolon harkitaan olevan asian
8571: selvittämiseksi tarpeellisen taikka jos syytetty on vangittuna.
8572: Oikeuden on siis tutkittava, vaikuttaako se seikka, josta to-
8573: distajaa halutaan kuulustella, ratkaisevasti asian päättymiseen
8574: tahi onko todistajan läsnäolo muusta syystä tarpeellinen.
8575: Siinä tapauksessa on tietenkin välttämätöntä että todistaja
8576: antaa. kertomuksensa syytetyn läsnäollessa samassa oikeudessa.
8577: Sellaisilla asioilla taas, joissa syytteenalaista pidetään vangit-
8578:       Lakivaliokwnnan mietintö N:o 1.
8579:                     V. 11. -    Esit. N:o 4.                   3
8580: 
8581: tuna, on yleensä suurempi merkitys. Tähän nähden ja kun
8582: asiamiehellä, joka voitaisiin määrätä valvomaan semmoisen syy-
8583: tetyn etua, harvoin ainakaan siinä tapauksessa että hän
8584: olisi sen tuomioistuimen määräämä, jossa kuulustelu on
8585: tapahtuva, olisi ollut tilaisuutta puhutella päämiestänsä, joten
8586: hän myöskään ei voisi riittävästi tuntea asiata eikä tyydyt-
8587: tävästi valvoa syytetyn etua, on siis syytetyn oikeusturvan
8588: kannalta tärkeätä että todistajaa sellaisissa asioissa kuulus-
8589: teliaan tuomitsevassa oikeudessa. Syytetyn oikeuden vaarin-
8590: ottamista tarkoittaa tietysti sekin lakiehdotuksen sälinnös
8591: että, milloin syytetty varattomuuden takia ei voi panna puo-
8592: lestansa asiamiestä olemaan saapuvilla todistajan kuuluste-
8593: lussa, tuomioistuimen tulee määrätä asiamies siinä valvomaan
8594: syytetyn oikeutta, samoin kuin sekin säännös että todistajaa,
8595: jota on kuulusteltu muussa kuin tuomitsevassa oikeudessa,
8596: on, milloin tarpeelliseksi havaitaan, uudestaan kuulusteltava
8597: viimeksimainitussa oikeudessa.
8598:         Sitä edelläolevaa säännöstä vastaan, joka koskee asia-
8599:  miehen määräämistä varattomalle syytetylle, on VaHokunnassa
8600: huomautettu, että sellainen syytetty joutuu jossain määrin
8601:  epäedullisempaan asemaan kuin se syytetty, jolla on varoja
8602: asiamiehen palkkaamiseksi. Viimemainittu voi näet valita
8603: asiamiehekseen oman harkintansa mukaan kenen haluaa,
8604: edellisen on tyytyminen siihen, jonka tuomioistuin tai sen
8605: puheenjohtaja määrää. Näin ollen voi hän useassa tapauk-
8606: sessa saada asiamiehekseen sellaisen vähemmän sopivan hen-
8607: kilön, jonka tehtäväksi hän ei itse uskoisi etujensa valvo-
8608: mista. Kun varaton syytetty sitä paitsi jo sinänsä, esim. to-
8609:  distl\iain hankkimismahdollisuuteen nähden, on huonommassa
8610: asemassa kuin taloudellisesti onnellisemmassa tilassa oleva,
8611: pitäisi, mikäli se lainsäädäntötoimin on mahdollista, kaikille
8612:  syytetyille heidän varallisuussuhteistaan riippumattaannettaman
8613:  yhtä hyvät edellytykset puolustautumiseen. Sen vuoksi olisi
8614: tarpeellista lakiehdotukseen panna nimenomainen säännös
8615:  siitä että, jos syytetty, joka varattomuuden takia ei voi panna
8616: asiamiestä puolestaan ja jonka oikeutta valvomaan asiamies
8617:  siis on määrättävä, sitä vaatii, siihen toimeen olisi asetettava
8618:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 1.
8619: 4                   V. M. -    Esit. N:o 4.
8620: 
8621: syytetyn osottama henkilö, jos tuomioistuin muuten lain mu-
8622: kaan on oikeutettu sen henkilön sellaiseen toimeen määräämään.
8623: Valiokunnan enemmistö on kuitenkin katsonut, ettei ylläkerro-
8624: tuntapaista nimenomaista määräystä olisi tähän lakiehdotuk-
8625: seen pantava. Sillä ensinnäkin on selvää, että tuomioistuin
8626: sellaisetta säännöksettäkin pitää velvollisuutenaan varteen-
8627: ottaa syytetyn lausuman toivomuksen kenen hän haluaisi
8628: asiamiehekseen, kunhan se henkilö vaan on tuomioistuimen
8629: määrättävissä sellaiseen toimeen eikä syytetyn pyyntö muuten
8630: ole kohtuuton. Mutta vaikka pidettäisiinkin suotavana että
8631: syytetylle nimenomaisella lainsäännöksellä turvattaisiin ehdo-
8632: tettu valintavalta, ei enemmistön mielestä kuitenkaan olisi sove-
8633: liasta sellaiseen erikoistapansta käsittävään lainpaikkaan kuin
8634: esilläolevaan panna sitä tarkoittavaa yleistä luonnetta olevaa
8635: lainsäännöstä.
8636:        Kun kysymyksenalainen lakiehdotus yllämainituista syistä
8637: kieltämättä on omiansa vähentämään eräitä haittoja todistajain
8638: kuulustelemiseen nähden rikosasioissa, saa Valiokunta kun-
8639: nioittaen ehdottaa:
8640: 
8641:                  että Eduskunta alamaisessa vastauskirjel-
8642:             mässä ilmoittaisi että Eduskunta on muutta-
8643:             matta hyväksynyt ar~nolUsen esityksen.
8644: 
8645:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1907.
8646: 
8647: 
8648: 
8649: 
8650:       Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
8651: johtaja Söderholm sekä jäsenet Luoma, Cederberg, Gripen-
8652: berg, Huotari, K. Hämäläinen, L. Ingman, Kannisto, Koivisto,
8653:  Käpy, 0. F. Laine, Mikkola, Myllylä, Nuorteva ja J. Suomalai-
8654:  nen sekä varajäsenet M. S. Laine, Ripatti, Tanner ja Tikkanen.
8655: 
8656: 
8657: 
8658: 
8659:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 1.
8660:                       Vastalause:
8661:       Koska en voi hyväksyä valiokunnan enemmistön kan-
8662: taa kokonaisuudessaan, pyydän kunnioittaen saada ehdoittaa
8663: että Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä olevan §:n 2:n mo-
8664: mentin loppuosan näin kuuluvaksi:
8665: 
8666:                      Jos syytetty tahtoo panna puolesiansa
8667:                asiamiehen, mutta varattomuuden takia ei
8668:                voisi sitä tehdä, saakoon hänen asettamansa
8669:                asiamies kohtuullisen palkan yleisistä va-
8670:                roista niiltä päiviltä, joina kuulustelua on
8671:                kestänyt. Jos syytetty ei tahdo puolesiansa
8672:                panna asiamiestä, rnäärätköön oikeus taikka,
8673:                milloin katsotaan sopivammaksi, tämän
8674:                pyynnöstä se tuomioistuin, Jossa kuulustelu
8675:                on pidettävä, tahi sen puheenjohtaja asia-
8676:                miehen kuulusielussa valvomaan syytetyn
8677:                oikeutta. Jos sitten havaitaan tarpeelliseksi,
8678:                että uusi kuulustelu pidetään siinä oikeu-
8679:                dessa, missä asiaa käsitellään, antakoon
8680:                tämä siitä määräyksen.
8681: 
8682:      Helsingissä 18 p:nä Kesäkuuta 1907:
8683: 
8684:                                      Kalle Hämäläinen.
8685: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
8686:                 1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 4.
8687: 
8688: 
8689: 
8690: 
8691:                 Suuren valiokunnan mietintö
8692:             N:o 1 Keisarillisen Majesteetin armollisen esi-
8693:             tyksen johdosta Oikeudenkäymiskaaren 17
8694:             luvun 4 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
8695: 
8696: 
8697:     Suuri valiokunta on asiaa käsitellessään havainnut Laki-
8698: valiokunnan mietinnössä N:o 1 armollisen esityksen hyväk-
8699: symisen puolesta esitetyt syyt täysin riittäviksi, ja saa Valio-
8700: kunta tämän johdosta kunnioittaen ehdottaa:
8701: 
8702:                 että Eduskunta muuttamatta hyväksyisi
8703:             armolliseen esitykseen sisältyvän lakiehdo-
8704:             tuksen.
8705: 
8706: 
8707:     Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1907.
8708: 
8709: 
8710: 
8711: 
8712:       Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
8713:         1907. -    Edusk. Vaat. -   Esitys N:o 4.
8714: 
8715: 
8716: 
8717: 
8718:                       Suomen Eduskunnan alamainen
8719:               v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin armolli-
8720:               seen esitykseen Oikeudenkäymiskaaren 17
8721:               luvun 4 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
8722: 
8723: 
8724: 
8725: 
8726:    Suurivaltaisin, f\rmollisin Keisari
8727:                   ja~,Suuriruhtinas!
8728: 
8729: 
8730: 
8731: 
8732:      Sittenkuin Teidän Keisarillinen Majesteettinne on
8733: Suomen Eduskunnalle antanut armollisen esityksen,
8734: joka sisältää ehdotuksen laiksi Oikeudenkäymiskaaren
8735: 2         1907. -- Edusk. Vast. -       Esitys N:o 4.
8736: 
8737: 17 luvun 4 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi, ja se
8738: on perustuslaillisessa järjestyksessä käsitelty, saa Edus-
8739: kunta alamaisimmasti ilmoittaa:
8740: 
8741: 
8742:                      että Eduskunta on muuttamatta hy-
8743:                 väksynyt armollisessa esityksessä olevan laki-
8744:                 ehdotuksen.
8745: 
8746: 
8747:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
8748: 
8749: 
8750:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1907.
8751: 
8752: 
8753: 
8754: 
8755:          Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
8756:                     1907. - N:o 5.
8757: 
8758: 
8759: 
8760: 
8761:                Keisarillisen Majesteetin Armolli·
8762:           nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle, sisäl-
8763:           tävä ehdotuksen Laiksi kaavojen ja mallien
8764:           suojelemisesta.
8765: 
8766:       Sikäli kuin yleisön vaatimukset aistikkaampiin kaa-
8767: voihin nähden ovat lisääntyneet ja sen johdosta eräiden
8768: teollisuushaarain palveluksessa yhä enemmän on alettu
8769: käyttää taiteellista työtä ja taitoa, on tavarakaavojen ja
8770: mallien suojeluksen tarve Suomessakin käynyt tuntuvaksi.
8771: Niin kauvan kuin jokaisella on oikeus muitta mutkitta
8772: mukailla kauppaan toimitettua kaavaa ja sen kanssa
8773: kilpailla, loukataan tuntuvasti alkuperäisen valmista-
8774: jan tekijäoikeutta mukailijan hyödyksi, tälle kun siten
8775: käy mahdolliseksi maksutta hyväkseen käyttää toisen
8776: taitoa ja yritteliäisyyttä sekä riistää suuremman tai
8777: vähetnmän osan hänen työnsä palkkaa. Kun tämä
8778: asiain tila on oma:p.sa ehkäisevästi vaikuttamaan ajanmU·
8779: kaisen taideteollisuuden aikaansaamiseen ja kehitykseen
8780: tässä maassa, tarvitaan sen korjaanriseksi lainsäädäntö-
8781: tointa, jonka kautta kaavain piirtäjille ja mallien keksi·
8782: jöille voidaan valmistaa tilaisuus taiteellisia ja teollisia
8783: kaavoja ja mallej& julkiseen rekisteriin ottamalla saada
8784: tekijäoikeutensa niihin vahvistetuksi sekä kohtuulliseksi
8785: ajaksi suojelluksi niiden luvattomalta mukailemiselta.
8786: Ainoastaan semmoisen suojeluksen turvissa voivat puheen•
8787: alaiset keksijät odottaa saavansa tarpeellisen hyvityksen
8788: teoksistaan sekä yllykettä uusiin ponnistuksiin täydellisen
8789: ammattitaidon saavuttamiseksi.
8790:       Keisarillinen Majesteetti tahtoo sen tähden Eduskun-
8791: nan hyväksyttäväksi antaa seuraavan lainehdotuksen
8792:   2                        N:o 5
8793: 
8794: 
8795: 
8796: 
8797:                 Ehdotus Laiksi kaavojen ja mallien suo·
8798:            j elemisesta.
8799: 
8800:                              1 §.
8801:       Joka on sommitellut uuden ja omanlaatuisen kaavan
8802: taideteollisuus-, käsityö- tai teollisuustuotetta varten, niin
8803: myös hänen oikeudenomistajansa saakoon rekisteröimällä;
8804: niinkuin alempana määrätään, yksinomaisen oikeuden
8805: käyttää kaavaa esikuvana sellaista tuotetta myytäväksi
8806: valmistettaessa.
8807:       Kaavakai luetaan tässä laissa myöskin malli, joka
8808: tarkoitukseltaan on kaavaan verrattava.
8809: 
8810:                             2 §.
8811:      Jos se, joka on palveluksessa toisen liikkeessä, on
8812: sommitellut kaavan liikkeen omistajalta sen toimeksi saa-
8813: tuaan taikka muuten hänen varallensa, olkoon kaavan tekijä-
8814: oikeus viimemainitulla, ellei toisin ole sovittu.
8815: 
8816:                              3 §.
8817:       Kaavaa älköön pidettäkö uutena, jos se, ennenkuin
8818: hakemus sen rekisteröimisestä on rekisteriviranomaiselle
8819: tullut, jo on julkaistu yleisesti saatavassa painotuotteessa
8820: taikka käytetty julkisesti kaupan pidetyissä tuotteissa,
8821: taikka ei oleellisesti eroa ennen sillä tavoin tunnetuksi
8822: tulleesta kaavasta.
8823:       Jos kaava on ollut näytteillä yleisessä näyttelyssä
8824: Suomessa tai Keisarikunnassa taikka kansainvälisessä näyt-
8825: telyssä näiden maiden ulkopuolella, älköön kuitenkaan se
8826:                             N:o 5                         3
8827: 
8828:  että kaava on siellä tai sittemmin painotuotteen kautta
8829:  tullut tunnetuksi, estäkö kaavan rekisteröimistä, jos siitä
8830:  rekisteriviranomaiselle tulee hakemus kuuden kuukauden
8831:  kuluessa sen jälkeen kuin kaava pantiin näytteille.
8832: 
8833:                               4 §.
8834:       Jos kaavassa on pahennusta aikaansaattava esitys,
8835:  taikka jos sen käyttäminen olisi vastoin lakia tai hyviä
8836:  tapoja, älköön sitä rekisteriin otettako.
8837: 
8838:                               5 §.
8839:       Kaavarekisteriä koko maata varten pitää Keisarin ja
8840:  Suuriruhtinaan määräämä viranomainen.
8841:       Sanottu rekisteri ynnä rekisteröidyt kaavat ovat pi-
8842:  dettävät jokaisen niistä tietoa haluavan nähtävinä.
8843: 
8844:                               6 §.
8845:         Jos joku tahtoo rekisteröittää kaavan, hakekoon sitä
8846:   kirjallisesti rekisteriviranomaiselta taikka lähettäköön ha-
8847:   kemuksensa sinne maksetussa kirjeessä. Sellaisessa hake-
8848:   muksessa on ilmoitettava kaavan yleinen laatu ja mihin
8849:   se on aiottu käytettäväksi, niin myös hakijan ammatti ja
8850:   postiosote, ja on hakemukseen liitettävä selvä ja täydelli-
8851:   nen kaavan kuva kahtena kappaleena ynnä rekisteröimis-
8852:   maksuksi 15 markkaa.
8853:         Jos hakija asuu Suomenmaan ulkopuolella, näyttä-
8854:   köön valtuuttaneensa tässä maassa asuvan asiamiehen ha-
8855:   kijan puolesta kantamaan ja vastaamaan kaikesta, mikä
8856:   suojelusoikautta koskee; ja on myöskin asiamiehen am-
8857:   matti ja postiosote samalla ilmoitettava.
8858: •       Jos hakija ilmoittaa kaavan tekijäksi toisen, on hä-
8859:   nen selvitettävä olevansa tekijän oikeudenomistaja.
8860:         Jos useamman kaavan rekisteröimistä haetaan, an-
8861:   nettakoon tai lähetettäköön rekisteriviranomaiselle kusta-
8862:   kin kaavasta eri hakemusasiakirjat.
8863:   4                        N:o 5
8864: 
8865:                              7 §.
8866:       Jos hakija ei ole kaavasta liittänyt kuvaa Mi 6 §:ssä
8867: mainittua maksua tai selvittänyt siinä mainitussa tapauk-
8868: sessa puolestaan asettaneensa asiamiestä, älköön hakemusta
8869: tutkittavaksi otettako. Jos rekisteriviranomainen näkee,
8870: että kaava ilmeisesti ei ole uusi tai omanlaatuinen taikka
8871: muuten laadultaan sellainen, että sen saa rekisteröidä, hyl-
8872: jättäköön hakemus.
8873:       Jos on muita kuin tässä ylempänä mainittuja puut-
8874: teita, pidettäköön kirjallinen tieto siitä hakijan saatavana
8875: taikka lähetettäköön se hänelle tai hänen asiamiehelleen
8876: postissa, jos osote on ilmoitettu; ja määrätköön rekisteri-
8877: viranomainen hakijalle sopivan ajan puutteiden korjaamista
8878: varten. Jos hakija määräajan kuluessa puuttuvan täyttää,
8879: käyköön tämä samasta kuin jos hakemusasiakirjat heti
8880: olisivat täydellisinä tulleet. Jollei hakija sitä tee, julis-
8881: tettakoon hakemus rauenneeksi.
8882: 
8883:                             8 §.
8884:       Jos rekisteröiruishakemus hyväksytään, otettakoon
8885: kaava rekisteriin ja annettakoon siitä ynnä hakemuksen
8886: tulopäivästä hakijalle todistus. Hakemukseen kuuluvaa
8887: kaavan kuvaa on toinen kappale todistukseen kiinnitet-
8888: tävä, jos sen voi vaikeudetta tehdä.
8889:       Rekisteröiruisestä on myöskin rekisteriviranomaisen
8890: toimesta, niin pian kuin mahdollista, julkaistava kuulutus
8891: virallisissa sanomalehdissä.
8892: 
8893:                             9 §.
8894:       Jos hakemusta kaavan rekisteröimisestä ei ole otettu
8895: tutkittavaksi, taikka jos se on hyljätty, taikka rauen-
8896: neeksi julistettu, on päätöksestä ynnä sen syistä kirjalli-
8897: sesti annettava tieto hakijalle, niinkuin 7 §:ssä siinä mai- •
8898: nitusta tapauksesta on säädetty.
8899:       Hakijalla, joka on päätökseen tyytymätön, olkoon
8900: valta 60 päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä lu-
8901: kien tehdä siitä valitus Sen!latin 'falouf:!osastoss~~
8902:                            N:o 5                         5
8903: 
8904:                             10 §.
8905:       Rekist.eriin otetun kaavan suojelus kestää viisi vuotta
8906: hakemuksen tulopäivästä lukien. Suojelusoikeuden halti-
8907: jalla olkoon kuitenkin oikeus sen pitentämiseen vielä vii-
8908: deksi vuodeksi, jos rekisteröimisen uudistusta on haettu
8909: ennen ensiksi mainitun ajan loppua.
8910: 
8911:                             11 §.
8912:       Kun rekisteröimistä tahdotaan uudistettavaksi, anta-
8913: koon tai maksetussa kirjeessä lähettäköön hakija rekis-
8914: teriviranomaiselle siitä kirjallisen hakemuksen ynnä 30
8915: markkaa rekisteröimismaksuksi. Jos hakemus hyväksytään,
8916: noudatettakoon soveltuvilta osilta mitä 8 §:ssä on säädetty.
8917:                             12 §.
8918:       Jos suojelusoikeus kokonaan tai osaksi siirtyy toi-
8919: selle, on siitä ilmoitus tehtävä ja asiakirja, jolla siirto
8920: todistetaan, näytettävä rekisteriviranomaiselle kaavarekis-
8921: teriin merkittäväksi. Kunnes niin on tehty, pidetään se
8922: suojelusoikeuden haltijana, joka viimeksi on kaavarekisteriin
8923: semmoiseksi merkitty.
8924:                             13 §.
8925:       Jos suojelusoikeuden haltija muuttaa maasta pois,
8926: taikka jos sellainen oikeus siirtyy muulle kuin tässä maassa
8927: asuvalle, olkoon suojelusoikeuden haltija velvollinen kuu-
8928: kauden kuluessa sen jälkeen lähettämään rekisteriviran-
8929: omaiselle selvityksen, että hän on puolestaan asettanut
8930: asiamiehen, niinkuin 6 §:ssä sanotaan. Jos asiamies muuttaa
8931: maasta pois taikka jos hänen toimensa muutoin lakkaa,
8932: tulee suojelusoikeuden haltijan sanotun ajan kuluessa näyt-
8933: tää asettaneensa uuden asiamiehen. Ellei sitä, mitä näin
8934: on säädetty, noudateta, lakatkoon suojelusoikeus.
8935:                               14 §.
8936:       Suojelusoikeus älköön olko voimassa ketään kohtaan,
8937: jolra siipen ai}r!lan, jolloii1 kaavan rekisteröiruishakemus
8938:   6                         N:o 5
8939: 
8940: viranomaiselle tuli, on tässä maassa yhtäläisen kaavan
8941: mukaan valmistanut tuotteita tai sellaista valmistusta var-
8942: ten ryhtynyt oleellisiin toimiin.
8943: 
8944:                              15 § .
8945:       .Jos kaava on rekisteriin otettu vastoin 1, 2, 3 tai
8946: 4 §:n säännöksiä, olkoon jokaisella, joka katsoo oikeutensa
8947: sen kautta loukatuksi, niin myös, 4 §:ssä mainituissa ta-
8948: pauksissa taikka milloin se yleisen edun tähden muuten
8949: on tarpeen, virallisella syyttäjällä valta tuomioistuimessa
8950: vaatia rekisteröimisen kumoamista.
8951:       .Jos joku on luvattomasti anastanut toisen kaavan
8952: ja saanut sen rekisteröidyksi, saakoon ainoastaan loukattu
8953: sillä perustuksella vaatia rekisteröimisen kumoamista. .Jos
8954: hän mieluummin tahtoo vaatia, että suojelusoikeus on hä-
8955: nelle luovutettava, olkoon hänellä siihen oikeus, kuitenkin
8956: loukkaamatta sivullisen oikeutta, joka vilpittömässä mie-
8957: lessä on ruvennut sopimuksiin suojelusoikeuden haltijan
8958: kanssa.
8959:       Laillinen tuomioistuin sellaisen kanteen tekemist.ä
8960: varten on Helsingin raastuvanoikeus.
8961:        Tuomio, jolla rekisteröiminen kumotaan, on tuomio-
8962: istuimen toimesta rekisteriviranomaiselle lähetettävä.
8963: 
8964:                              16 §.
8965:       .Jos joku, paitsi 14 §:ssä säädetyssä tapauksessa, ilman
8966: suojelusoikeuden haltijan lupaa Suomessa valmistaessaan
8967: myytäväksi taideteollisuus-, käsityö- tai teollisuustuotteita
8968: käyttää kaavaa, jonka tietää täällä rekisteriin otetuksi, taikka
8969: tässä maassa kaupaksi pitää t.ai myytäväksi maahan tuo
8970: sellaisen kaavan mukaan tehtyä tuotetta, joka hänen tie-
8971: tensä on valmistettu ilman suojelusoikeuden haltijan suos-
8972: tumusta, rangaistakoon vähintään 20 ja enintään 1,000
8973: markan sakolla sekä korvatkoon kaiken vahingon. .Tos
8974: hänen olisi pitänyt tietää käytetyn kaavan täällä rekiste-
8975: röidyksi tai kaupaksi pidetyn tai myytäväksi maahan tuo-
8976:                           N:o 5                         7
8977: 
8978: dun tuotteen luvatta valmistetuksi, olkoon myöskin vel-
8979: vollinen korvaamaan vahingon, mutta älköön häntä silloin
8980: rangaistukseen tuomittako. Näissä tapauksissa olkoon
8981: ainoastaan suojelusoikeuden haltijalla valta kanteen teke-
8982: miseen.
8983:       Vastoin tätä lakia valmistettu tai maahan tuotu tuote
8984: on, jos asianomistaja sitä vaatii, hänelle luovutettava val-
8985: mistusarvon korvausta vastaan. tai hänelle tulevan vahin-
8986: gonkorvauksen lyhennykseksi. Työkalujen kanssa, jotka
8987: sopivat yksinomaan luvattomaan valmistukseen käytettä-
8988: viksi, on asianomistajan sitä vaatiessa niin meneteltävä,
8989: ettei väärinkäytöstä niillä enää voi tapahtua.
8990:       Asianomistajan pyynnöstä olkoon tuomioistuimella
8991: myöskin valta oikeudenkäynnin aikana määrätä, että sel-
8992: laiset tuotteet, kuin yllä mainitaan, ovat kanteen alaiselta
8993: takavarikkoon otettavat, sittenkun asianomistaja, jos se
8994: katsotaan tarpeelliseksi, on osottanut sopivan säilytyspai-
8995: kan sekä asettanut kustannuksista ja vahingosta vakuuden.
8996: 
8997:                             17 §.
8998:       Mitä 16 §:ssä on säädetty, sovellettakoon silloinkin,
8999: kun kaavaa on käytetty muussa mitassa taikka muilla
9000: väreillä taikka muussa aineessa, taikka muuten ainoastaan
9001: vähäpätöisiä muutoksia siihen tehden, taikka jos käyttä-
9002: mmen on tapahtunut kaavasta tehdyn kuvan avulla.
9003: 
9004:                             18 §.
9005:       Jos joku on syytteen alaisena suojelusoikeuden louk-
9006: kaamisesta, ja jos asiata käsiteltäessä havaitaan, että re-
9007: kisteröiminen on tapahtunut vastoin 1, 2, 3 taikka 4 §:n
9008: määräyksiä, olkoon syytetty edesvastauksesta vapaa.
9009: 
9010:                            19 §.
9011:      Kun rekisteröiminen on kumottu, tahi rekisteriin
9012: otetun kaavan suojelus on lakannut, taikka kun suojelus-
9013:   8                         N:o 5
9014: 
9015: oikeuden haltija sitä pyytää, on kaava rekisteristä pois-
9016: tettava ja kuulutus siitä virallisissa sanomalehdissä jul-
9017: kaistava.
9018:                              20 §.
9019:      Senaatin asiana on antaa tarkemmat määräykset kaa-
9020: varekisteristä ja muutoinkin tämän lain sovelluttamisesta.
9021: 
9022: 
9023:                 Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 12
9024:           (25) p:nä maaliskuuta 1907.
9025: 
9026:                      Ministerivaltiosihteeri A.. Langhoff.
9027: 
9028: 
9029: 
9030: 
9031:            Helsingissä, K. Senaatin kirjapaino, 1907.
9032:                  1907. V. M. -· Esit. N:o 5.
9033: 
9034: 
9035: 
9036: 
9037:                Laki· ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 1
9038:            Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen
9039:           johdosta sisältävä ehdotuksen Laiksi kaavojen
9040:           ja mallien suojelemisesta.
9041:       Tämän armollisen esityksen on Suomen Eduskunta
9042: lähettänyt valmistelevaa käsittelyä varten Laki- ja Talous-
9043: valiokuntaan, joka sittemmin on Keisarillisesta Senaatista
9044: saanut vastaanottaa erityisiä asiasta syntyneitä asiakirjoja
9045: ynnä otteen Senaatissa asiaa esiteltäessä laaditusta pöytä-
9046: kirjasta.
9047: 
9048: 
9049:       Sittenkun Suomen Kauppavaltuuskunnan Keskus-
9050: valiokunta oli Keisarilliselta Senaatilta anonut lainsäätämis-
9051: toimenpidettä tavarakaavojen suojelemiseksi maassamme,
9052: on Senaatti antanut Lainvalmistelukunnalle toimeksi tehdä
9053: ehdotuksen lainsäädännöksi asiasta, ja perustuu armolli-
9054: nen esitys pääasiassa Lainvalmistelukunnan valmistamaan
9055: lakiehdotukseen.
9056: 
9057:       Suomen nykyinen lainsäädäntö, joka kyllä suojaa
9058: kirjailijain oikeutta työnsä tuotteisiin, keksijäin oikeutta
9059: uusiin elinkeinojen alalla käytettäviin keksintöihin, sekä
9060: tavaran valmistajien ja myyjien oikeutta käyttää erityistä
9061: tavaraleimaa yleisessä kauppaliikkeessä erottamaan omat ta-
9062: varat muitten tavaroista, jättää sitä vastoin tavarakaavojen
9063: piirustajat ja mallien keksijät kokonaan oikeusturvaa vaille,
9064: sikäli että jokaisella on oikeus mukailla tavarakaavaa,
9065: jonka alkuperäinen valmistaja, ehkä erityisiä kustannuksia
9066: uhraamalla, on aikaansaanut. Kun tällainen asiain tila,
9067:        2               1907. V. M.- Esit. t,l:o 5.
9068: 
9069:        samalla kun se loukkaa alkuperäisen valmistajan tekijä-
9070:        oikeutta, on omansa ehkäisevästi vaikuttamaan ajanmukai-
9071:        sen taideteollisuuden aikaansaamiseen ja kehitykseen, on
9072:        Valiokunta ollut sitä mieltä, että lainsäädäntötoimeen tämän
9073:        epäkohdan korjaamiseksi on ryhdyttävä, ja on Valiokunta
9074:        siis tahtonut ehdottaa puheenalaisessa armollisessa esityk- ·
9075:        sessä olevan lakiehdotuksen pääasiassa Eduskunnan hy-
9076:        väksyttäväksi. Tähän lakiehdotukseen on Valiokunta kui-
9077:        tenkin katsonut tarpeelliseksi ehdottaa eräitä pienempiä
9078:        muutoksia.
9079: 2 §.         Lakiehdotuksen pohjana oleva perussääntö, että re-
9080:        kisteröimisen kautta hankittu suojelusoikeus kaavaan näh-
9081:        den kuuluu sille henkilölle, joka kaavan on sommitellut, oli
9082:        pidettävä siksi tärkeänä, ettei siitä ole poikettava silloin-
9083:        kaan, kun kaavan on valmistanut toisen palveluksessa oleva
9084:        henkilö työnantajalta sen toimeksi saatuaan tai muuten
9085:        hänen varallensa. Voi nimittäin sattua tapauksia, joissa
9086:        asianomaisten tarkoitus ei ole ollut, että kaavan tahi mal-
9087:        lin yksinomainen toisintamisoikeus olisi kuuluva työnanta-
9088:        jalle, ja joka tapauksessa on työnantaja pidettävä tar-
9089:         peeksi kokeneena ja kykenevänä välipuheen kautta va-
9090:         raamaan itselleen tekijäoikeuden kaavaan, joka on val-
9091:         mistettu häntä varten. Valiokunta on sen tähden katso-
9092:         nut pitävänsä ehdottaa hyväksyttäväksi sen sisällyksen ja
9093:         sanamuodon lain 2 §:lle, jonka on ehdottanut eräs vähem-
9094:         mistö Senaatissa.
9095: 5 §.          Armollisen esityksen 5 §:n mukaan tulisi koko maata
9096:         varten yhteistä kaavarekisteriä pitämään Hallitsijan mää-
9097:         raama viranomainen. Kun ei saata olla epäilystä siitä,
9098:         että kaavarekisterin pitäminen määrätään Teollisuushalli-
9099:         tuksen tehtäväksi, tämä virasto kun nykyään jo pitää
9100:         rekisteriä patenteista, tavaraleimoista sekä toiminimistä,
9101:         on Valiokunta selvyyden vuoksi niille, jotka puheena ole-
9102:         vaa lakia kaavasuojeluksen hankkimiseksi tulevat käyttä-
9103:         mään, katsonut sopivaksi ottaa lakiin määräyksen, että
9104:         Teollisuushallituksen on kaavasuojelukseenkin nähden toi-
9105:         mittava rekisteriviranomaisena.
9106:                  1907. V. M.- Esit. N:o 5.                   3
9107: 
9108:        Kaavasuojelusta koskevan asian käsittelemisestä on 6, 7 ja 8 §.
9109: 6 s:ssä ehdotettu kannettavaksi 15 markan suuruinen re-
9110: kisteröimismaksu, joka rekisteröimistä haettaessa olisi ha-
9111: kemuskirjaan liitettävä. Yksinkertaisempiin hyödyllisyys-
9112: kaavoihin nähden on ehdotettu maksu kuitenkin V aliakun-
9113: nan mielestä liika korkea, jota vastoin rekisteröimismak-
9114: sua toisista kaavoista ja etenkin sellaisista, joita on tar-
9115: koitettu esikuviksi ylellisyystavaroita valmistettaessa, voi-
9116: taisiin korottaa. Kun edeltäkäsin on mahdotonta sillä ta.
9117: voin luokitella erilaisia kaavoja, että rekisteröimistä hakeva
9118: voisi tietää, millainen maksu minkin kaavan rekisteröimi-
9119: sestä olisi suoritettava, ehdottaa Valiokunta luovuttavaksi
9120: siitä ennakkomaksujärjestelmästä, jota lakiehdotuksessa
9121: on ajateltu käytäntöön otettavaksi, ja maksun suuruuden
9122: määräärnisen jätettäväksi Teollisuushallitukselle. Laissa olisi
9123: ainoastaan määrättävä rekisteröimisestä suoritettava alin
9124: ja korkein maksu, jonka Valiokunta on ehdottanut vähin-
9125: tään 10 ja enintään 100 markaksi. Valiokunta on sen vuoksi
9126: poistanut 6 §:ssä olevan määräyksen, että kaavaa rekis-
9127: teröitäväksi haettaessa rekisteröimismaksu on hakemuk-
9128: seen liitettävä, sekä tehnyt tästä aiheutuvia muutoksia
9129: myöskin lakiehdotuksen 7 ja 8 §:ään. Sitä paitse on 7 §:n
9130: sanamuotoa muutoinkin hiukan muutettu.
9131:        Kun esillä olevassa lakiehdotuksessa kaikille kaavoille 10 ja 11 §.
9132: on määrätty sama suojelusaika, on Valiokunta katsonut
9133: tätä aikaa ei voitavan määrätä kovin pitkäksi. Hyödylli-
9134: syyskaaYojen suojelusaika on useiden muiden maiden lain-
9135: säädännössä määrätty kahdeksi, kolmeksi tahi viideksi vuo-
9136: deksi, ja kun ainakin tällaisiin kaavoihin nähden yleinen
9137: etu vaatii, että oikeus mukailla niitä joutuu vapaaksi ver-
9138: rattain lyhyen ajan kuluessa, on V aliakunta lakiehdotuk-
9139: sesta poistanut esityksen 10 §:ssä olevan säännöksen, jonka
9140: mukaan siinä viideksi vuodeksi määrätty suojelusaika suo-
9141: jelusoikeuden haltijan hakemuksesta voidaan pidentää vielä
9142: viideksi vuodeksi. Tästä on myös johtunut, että 11 §
9143: kokonaisuudessaan on poistettu ja että myöhempäin pykä-
9144: läin järjestysnumerot ovat muutetut.
9145:         4                1907. V. M.- Esit. N:o 5.
9146: 
9147: 12 §.          Armollisen esityksen 13 §:n suomenkielisessä teks-
9148:         tissä säädetään, että jos suojelusoikeuden haltija muuttaa
9149:          maasta pois, taikka jos sellainen oikeus siirtyy muulle
9150:         kuin tässä maassa asuvalle, olkoon suojelusoikeuden hal-
9151:         tija velvollinen kuukauden kuluessa sen jälkeen lähettä-
9152:         mään rekisteriviranomaiselle selvityksen, että hän on puo-
9153:         lestaan asettanut asiamiehen. Koska mainittu määräaika
9154:         Lain valmistuskunnan alkuperäisen ehdotuksen mukaan on
9155:         oleva kuusi kuukautta, ja armolliseen esitykseen otettu
9156:         lyhempi määräaika ilmeisesti johtuu painovirheestä, on
9157:         Valiokunta muuttanut lakiehdotuksensa 12 §:n Lainval-
9158:         mistelukunnan ehdotuksen mukaiseksi.
9159: 14 §.         Jos joku on luvattomasti anastanut toisen kaavan ja
9160:         saanut sen rekisteröidyksi, pitäisi kaavan oikealla omista-
9161:         jana, esityksen 15 §:ssä olevan säännöksen mukaan, olla
9162:         oikeus vaatia rekisteröimisen kumoamista tahi että suoje-
9163:         lusoikeus on hänelle luovutettava. Tätä oikeuttaan hän
9164:         kumminkin voisi käyttää ainoastaan sillä ehdolla, ettei hän
9165:         sen kautta loukkaisi sivullisen oikeutta, joka vilpittömässä
9166:         mielessä on ruvennut sopimuksiin suojelusoikeuden halti-
9167:         jan kanssa. Kun rekisteriviranomainen rekisteröimistä ha-
9168:         ettaessa ei ryhdy tutkimaan hakijan asiallista oikeutta
9169:         kaavasuojeluksen saamiseen ja henkilöille, joita asia voi
9170:         koskea, ei anneta tilaisuutta muistutusten tekemiseen
9171:         hakemusta vastaan, ei kaavan oikealle omistajalle, jolta
9172:         kaava väärin on anastettu, siis jäisi mahdollisuutta teki-
9173:         jäoikeutensa turvaamiseen, jos kaavan anastaja on ehti-
9174:         nyt saada kaavan rekisteröidyksi ja myönnetyn suoje-
9175:         lusoikeuden kolmannelle siirretyksi. Suojellakseen kaavan
9176:          omistajan oikeutta tässäkin tapauksessa ja kun yleinen
9177:         oikeusperiaate on, että omaisuus, joka rikollisen anastuk-
9178:         sen kautta on joutunut pois sen oikealta omistajalta, on
9179:         annettava hänelle takaisin ilman korvausta, vaikka sen
9180:         haltija olisikin vilpittömässä mielessä sen saanut, on Valio-
9181:         kunta ollut sitä mieltä, että edellämainittu, sivullisen oike-
9182:         uden huomioon ottamista koskeva määräys on lakiehdo-
9183:         tuksen 14 §:stä poistettava.
9184:                  1907. V. M.- Esit. N:o 5.                   5
9185: 
9186:      Sanotun perustuksella V aliakunta kunnioittaen eh-
9187: dottaa,
9188:                  että Suomen Eduskunta puolestaan hyväk-
9189:            syisi näin kuuluvan lain:
9190: 
9191: 
9192:         Laki kaavojen ja mallien suojelemisesta.
9193:                              1 §.
9194:       Joka on sommitellut uuden ja omanlaatuisen kaavan
9195: taideteollisuus-, käsityö- tai teollisuustuptetta varten, niin
9196: myös hänen oikeudenomistajansa saakoon rekisteröimällä,
9197: niinkuin alempana määrätään, yksinomaisen oikeuden käyt-
9198: tää kaavaa esikuvana sellaista tuotetta myytäväksi val-
9199: mistettaessa.
9200:       Kaavaksi luetaan tässä laissa myöskin malli, joka
9201: tarkoitukseltaan on kaavaan verrattava.
9202: 
9203: 
9204:                              2 §.
9205: 
9206:       Jos joku on sommitellut kaavan toiselta sen toimeksi
9207: saatuaan taikka muuten hänen varallensa. olkoon kaavan
9208: tekijäoikeus ensinmainitulla, ellei toisin ole sovittu.
9209: 
9210:                              3 §.
9211:       Kaavaa älköön pidettäkö uutena, jos se, ennenkuin
9212: hakemus sen rekisteröimisestä on rekisteriviranomaiselle
9213: tullut, jo on julkaistu yleisesti saatavassa painotuotteessa
9214: taikka käytetty julkisesti kaupaksi pidetyissä tuotteissa,
9215: taikka ei oleellisesti eroa ennen sillä tavoin tunnetuksi
9216: tulleesta kaavasta.
9217:       Jos kaava on ollut näytteillä yleisessä näyttelyssä
9218: Suomessa tai Keisarikunnassa taikka kansainvälisessä näyt-
9219: telyssä näiden maiden ulkopuolella, älköön kuitenkaan se,
9220: että kaava on siellä tai sittemmin painotuotteen kautta
9221: tullut tunnetuksi, estäkö kaavan rekisteröimistä, jos siitä
9222: 6                1907. V. M.- Esit. N:o 5.
9223: 
9224: rekisteriviranomaiselle tulee hakemus kuuden kuukauden
9225: kuluessa sen jälkeen kuin kaava pantiin näytteille.
9226: 
9227: 
9228:                             4 §.
9229: 
9230:      Jos kaavassa on pahennusta aikaansaattava esitys,
9231: taikka jos sen käyttäminen olisi vastoin lakia tai hyviä
9232: tapoja, älköön sitä rekisteriin otettako.
9233: 
9234: 
9235:                             5 §.
9236:        Kaavarekisteriä koko maata varten pitää Teollisuus-
9237: hallitus.
9238:        Sanottu rekisteri ynnä rekisteröidyt kaavat ovat pi-
9239: dettävät jokaisen niistä tietoa haluavan nähtävinä.
9240: 
9241: 
9242:                             6 §.
9243: 
9244:        Jos joku tahtoo rekisteröittää kaavan, hakekoon sitä
9245: kirjallisesti Teollisuushallitukselta taikka lähettäköön hake-
9246: muksensa sinne maksetussa kirjeessä. Sellaisessa hake-
9247: muksessa on ilmoitettava kaavan yleinen laatu ja mihin
9248: se on aiottu käytettäväksi, niin myös hakijan ammatti ja
9249: postiosote, ja on hakemukseen liitettävä selvä ja täydelli-
9250: nen kaavan kuva kahtena kappaleena (Poist.).
9251:        Jos hakija asuu Suomen ulkopuolella, näyttä-
9252: köön valtuuttaneensa tässä maassa asuvan asiamiehen ha-
9253: kijan puolesta kantamaan ja vastaamaan kaikesta, mikä
9254: suojelusoikeutta koskee; ja on myöskin asiamiehen am-
9255: matti ja postiosote samalla ilmoitettava.
9256:       Jos hakija ilmoittaa kaavan tekijäksi toisen, on hä-
9257: nen selvitettävä olevansa tekijän oikeudenomistaja.
9258:       Jos useamman kaavan rekisteriöimistä haetaan, an-
9259: nettakoon tai lähetettäköön Teollisuushallitukselle kustakin
9260: kaavasta eri hakemusasiakirjat.
9261:                  1907. V. M.- Esit. N:o 5.                    7
9262: 
9263:                               7 §.
9264: 
9265:        Jos hakija ei ole kaavasta liittänyt kuvaa tai sel-
9266: vittänyt 6 §:ssä mainitussa tapauksessa puolestaan asetta-
9267: neensa asiamiestä, älköön hakemusta tutkittavaksi otet-
9268: tako. Jos Teollisuushallitus näkee, että kaava selvästi ei
9269: ole laadultaan sellainen, että sen saa rekisteröidä, taikka että
9270: kaava ilmeisesti ei ole uusi tai omanlaatuinen, hyljättäköön
9271: hakemus.
9272:        Jos on muita kuin tässä ylempänä mainittuja puut-
9273:  teita, pidettäköön kirjallinen tieto siitä hakijan saatavana
9274: taikka lähetettäköön se hänelle tai hänen asiamiehelleen
9275:  postissa, jos osote on ilmo~tettu; ja määrätköön Teolli-
9276: suushallitus hakijalle sopivan ajan puutteiden korjaamista
9277: varten. Jos hakija määräajan kuluessa puuttuvan täyt-
9278: tää, käyköön tämä samasta kuin jos hakemusasiakirjat
9279:  heti olisivat täydellisinä tulleet. Jollei hakija sitä tee, ju-
9280:  listettakoon hakemus rauenneeksi.
9281: 
9282:                               8 §.
9283: 
9284:       Jos rekisteröimishakemus hyväksytään, määrätköön
9285: Teollisuushallitus samalla rekiste1·öimismaksun, joka kaavan
9286: laadun mukaan on oleva vähintään 10 ja enintään 100
9287: markkaa, ja pankoon hakijalle, niinkuin 7 §:n 2 momentissa
9288: säädetään, määräajan sen suorittamista varten. Jos hakija
9289: sen täyttää, otettakoon kaava rekisteriin ja annettakoon
9290: siitä ynnä hakemuksen tulopäivästä hakijalle todistus.
9291: Hakemukseen kuuluvaa kaavan kuvaa on toinen kappale
9292: todistukseen kiinnitettävä, jos sen voi vaikeudetta tehdä.
9293:       Rekisteröimisestä on myöskin Teollisuushallituksen
9294: toimesta, niin pian kuin mahdollista, julkaistava kuulutus
9295: virallisissa sanomalehdissä.
9296: 
9297:                               9 §.
9298: 
9299:       Jos hakemusta kaavan rekisteröimisestä ei ole otettu
9300: tutkittavaksi, taikka jos se on hylji\tty, taikka rauen-
9301: 8                1907. V..M.- Esit. N:o 5.
9302: 
9303: neeksi julistettu, on päätöksestä ynnä sen syistä kirjalli-
9304: sesti annettava tieto hakijalle, niinkuin 7 §:ssä siinä mai-
9305: nitusta tapauksesta on säädetty.
9306:       Hakijalla, joka on päätökseen tyyty~ätön, olkoon
9307: valta 60 päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä lukien
9308: tehdä siitä valitus Senaatin Talousosastossa.
9309: 
9310: 
9311:                              10 §.
9312: 
9313:     Rekisteriin otetun kaavan suojelus kestää viisi vuotta
9314: hakemuksen tulopäivästä lukien. (Poist.)
9315: 
9316:                         (11 § poist.)
9317: 
9318: 
9319:                           11 § (12).
9320:       Jos suojelusoikeus kokonaan tai osaksi siirtyy toi-
9321: selle, on siitä ilmoitus tehtävä ja asiakirja, jolla siirto to-
9322: distetaan, näytettävä Teollisuushallitukselle kaavarekisteriin
9323: merkittäväksi. Kunnes niin on tehty, pidetään se suoje-
9324: lusoikauden haltijana, joka viimeksi on kaavarekisteriin
9325: sammoiseksi merkitty.
9326: 
9327: 
9328:                           12 § (13).
9329:       Jos suojelusoikauden haltija muuttaa maasta pois,
9330: taikka jos sellainen oikeus siirtyy muulle kuin tässä maassa
9331: asuvalle, olkoon suojelusoikauden haltija velvollinen kuuden
9332: kuukauden kuluessa sen jälkeen lähettämään Teollisuushalli-
9333: tukselle selvityksen, että hän on puolestaan asettanut asia-
9334: miehen, niinkuin 6 §:ssä sanotaan. Jos asiamies muuttaa
9335: maasta pois taikka jos hänen toimensa muutoin lakkaa,
9336: tulee suojelusoikauden haltijan sanotun ajan kuluessa näyt-
9337: tää asettaneensa uuden asiamiehen. Ellei sitä, mitä näin
9338: on säädetty, noudateta, lakatkoon suojelusoikeus.
9339:                 1907. V. M. - Esit. N:o 5.                 9
9340: 
9341:                           13 § (14).
9342: 
9343:       Suojelusoikeus älköön olko voimassa ketään kohtaan,
9344: joka siihen aikaan, jolloin kaavan rekisteröimishakemus
9345: Teollisuushallitukselle tuli, on tässä maassa yhtäläisen kaa-
9346: van mukaan valmistanut tuotteita tai sellaista valmistusta
9347: varten ryhtynyt oleellisiin toimiin.
9348: 
9349: 
9350:                           14 § (15).
9351: 
9352:       Jos kaava on rekisteriin otettu vastoin 1, 2, 3 tai 4
9353: §:n säännöksiä, olkoon jokaisella, joka katsoo oikeutensa
9354: sen kautta loukatuksi, niin myös, 4 §:ssä mainituissa ta-
9355: pauksissa taikka milloin se yleisen edun tähden muuten
9356: on tarpeen, virallisella syyttäjällä valta tuomioistuimessa
9357: vaatia rekisteröimisen kumoamista.
9358:       Jos joku on luvattomasti anastanut toisen kaavan ja
9359: saanut sen rekisteröidyksi, saakoon ainoastaan loukattu
9360: sillä perustuksella vaatia rekisteröimisen kumoamista. Jos
9361: hän mieluummin tahtoo vaatia, että suojelusoikeus on hä-
9362: nelle luovutettava, olkoon hänellä siihen oikeus. (Poist.)
9363:       Laillinen tuomioistuin sellaisen kanteen tekemistä
9364: varten on Helsingin raastuvanoikeus.
9365:       Tuomio, jolla rekisteröiroinan kumotaan, on tuomio-
9366: istuimen toimesta Teollisuushallitukselle lähetettävä.
9367: 
9368:                           15 § (16).
9369:       Jos joku, paitsi 13 §:ssä säädetyssä tapauksessa, ilman
9370: suojelusoikauden haltijan lupaa Suomessa valmistasssaan
9371: myytäväksi taideteollisuus-, käsityö- tai teollisuustuotteita
9372: käyttää kaavaa, jonka tietää täällä rekisteriin otetuksi
9373: taikka tässä maassa kaupaksi pitää tai myytäväksi maahan
9374: tuo sellaisen kaavan mukaan tehtyä tuotetta, joka hänen
9375: tietensä on valmistettu ilman suojelusoikauden haltijan
9376: suostumusta, rangaistakoon vähintään 20 ja enintään 1,000
9377: markan sakolla sekä korvatkoon kaiken vahingon. Jos
9378: 10               1907. V. M.- Esit. N:o 5.
9379: 
9380: hänen olisi pitänyt tietää käytetyn kaavan täällä rekiste-
9381: röidyksi tai kaupaksi pidetyn tai myytäväksi maahan tuo-
9382: dun tuotteen luvatta valmistetuksi, olkoon myöskin vel-
9383: vollinen korvaamaan vahingon, mutta älköön häntä silloin
9384: rangaistukseen tuomittako. Näissä tapauksissa olkoon ai-
9385: noastaan suojelusoikeuden haltijalla valta kanteen teke-
9386: miseen.
9387:       Vastoin tätä lakia valmistettu tai maahan tuotu tuote
9388: on, jos asianomistaja sitä vaatii, hänelle luovutettava val-
9389: mistusarvon korvausta vastaan tai hänelle tulevan vahin-
9390: gonkorvauksen lyhennykseksi. Työkalujen kanssa, jotka
9391: sopivat yksinomaan luvattomaan valmistukseen käytettä-
9392: viksi, on asianomistajan sitä vaatiessa niin meneteltävä,
9393: ettei väärinkäytöstä niillä enää voi tapahtua.
9394:       Asianomistajan pyynnöstä olkoon tuomioistuimella
9395: myöskin valta oikeudenkäynnin aikana määrätä, että sel-
9396: laiset tuotteet, kuin yllä mainitaan, ovat kanteen alaiselta
9397: takavarikkoon otettavat, sittenkun asianomistaja, jos se
9398: katsotaan tarpeelliseksi, on osottanut sopivan säilytyspai-
9399: kan sekä asettanut kustannuksista ja vahingosta vakuuden.
9400: 
9401: 
9402:                          16 § (17).
9403: 
9404:       Mitä 15 §:ssä on säädetty, sovellettakoon silloinkin,
9405: kun kaavaa on käytetty muussa mitassa taikka muilla vä-
9406: reillä taikka muussa aineessa, taikka muuten ainoastaan
9407: vähäpätöisiä muutoksia siihen tehden, taikka jos käyttä-
9408: minen on tapahtunut kaavasta tehdyn kuvan avulla.
9409: 
9410: 
9411:                          17 § (18).
9412: 
9413:       Jos joku on syytteen alaisena suojelusoikeuden louk-
9414: kaamisesta, ja jos asiata käsiteltäessä havaitaan, että re-
9415: kisteröiminen on tapahtunut vastoin 1, 2, 3 taikka 4 §:n
9416: määräyksiä, olkoon syytetty edesvastauksesta vapaa.
9417:                 1907. V. M.- Esit. N:o 5.               11
9418: 
9419:                          18 § (19).
9420: 
9421:       Kun rekisteröiminen on kumottu, tahi rekisteriin ote-
9422: tun kaavan suojelus on lakannut, taikka kun suojelusoi-
9423: keuden haltija sitä pyytää, on kaava rekisteristä poistet-
9424: tava ja kuulutus siitä virallisissa sanomalehdissä jul-
9425: kaistava.
9426: 
9427: 
9428:                          19 § (20).
9429: 
9430:        Senaatin asiana on antaa tarkemmat määräykset
9431: kaavarekisteristä ja muutoinkin tämän lain sovelluttami-
9432: sesta.
9433: 
9434: 
9435: 
9436:      Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
9437: johtaja Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet I.
9438: Hoikka, Johansson, Järvinen, Kirves, Oskari Laine, Nix,
9439: Orasmaa, Paunu, Pennanen, V. Perttilä, Pullinen, F. Ranta-
9440: nen, Snellman ja Wasastjerna sekä varajäsenet Kuisma,
9441: Laakso ja Tervaniemi.
9442:       Helsingissä, 17 p. kesäkuuta 1907.
9443:                 1907. V. M.- Esit. N:o 5.
9444: 
9445: 
9446: 
9447: 
9448:                               I.
9449: 
9450:                          Vastalause.
9451:       En katso voivani yhtyä kannattamaan niin epä-
9452: määräistä säädöstä kuin sisältyy lakiehdotuksen 4 §:ään,
9453: siinä kuin annetaan Teollisuushallitukselle täydellinen mää-
9454: räämisvalta niin eri tavalla käsitettyyn ja eri aikoina vaih-
9455: televaan käsitteesen nähden, joka sisältyy ajatukseen hy-
9456: vistä tavoista, tai siitä mikä voidaan pitää pahennusta
9457: aikaan saavana. Ainoa seikka, joka voisi aiheuttaa rekiste-
9458: röimisen kieltämisen, on rikkomiset yleistä lakia vastaan,
9459: vaan kun niistä on eri säädöksissä jo aikaisemmin mai-
9460: nittu, en pidä tarpeellisena niistäkään mainita.
9461:       Ehdoitukseni on että:
9462:                Lakiehdotuksen 4 § tarpeettomana poistettaisiin.
9463: 
9464:                                           V. Perttilä
9465:     Yhdyn edellä olevaan
9466:          Juho Kirves
9467: 
9468: 
9469: 
9470: 
9471:                               II.
9472:                          Vastalause.
9473:       Ollen muuten yhtä mieltä Valiokunnan enemmistön
9474: kanssa siinä ehdotuksessa, jonka Valiokunta on tehnyt
9475: laiksi kaavojen ja mallien suojelemisesta, emme kuitenkaan
9476: voi hyväksyä sitä lakiehdotuksen yleisestä suunnasta ja
9477:                  1907.. V. M. - Esit. N:o 5.                 13
9478: 
9479: tarkoituksesta poikkeavaa periaatetta, joka sisältyy V alia-
9480: kunnan ehdotuksen 14 §:n ensimäiseen kohtaan. Tämän
9481: lakiehdotuksen tarkoitushan on vissiksi ajaksi turvata yk-
9482: sityiselle täysi yksinomistus- ja käyttöoikeus keksimäänsä
9483: tai rehellisellä tavalla hankkimaansa kaavaan tai malliin.
9484: Mainitun Valiokunnan ehdotuksen 14 §:n ensimäinen kohta,
9485: joka sellaisenaan on otettu arm. esit. 15 §:n ensi koh-
9486: dasta, tekee kuitenkin poikkeuksen lakiehdotuksen ylei-
9487:  sestä periaatteesta. Mainitun kohdan mukaan voidaan ni-
9488: mittäin kumota lain yksityiselle myöntämä turva, jos sel-
9489: lainen kumoaminen katsotaan yleisen edun tähden tarpeel-
9490: liseksi. Siis, jos yksityisen laillisesti hankkima elinkeino-
9491: etu joutuisi yhteisön etujen kanssa jossain määrin, vaik-
9492: kapa näennäiseen ristiriitaan, olisi edellisen ilman muuta,
9493: vieläpä ilman korvaustakin, luovuttava oikeuksistaan, joit-
9494: ten hankkimiseksi hän on ehkä tehnyt melkoisia uh-
9495: rauksia. Tälläinen säädös on mielestämme pakkoluovutus-
9496:  periaatteen sovelluttamista lakiehdotukseen, jonka tarkoi-
9497: tus pitäisi olla suojella yksityisen oikeutta työnsä tulok-
9498: siin ja siten, kehittäen yksilöllistä yritteliäisyyttä, välilli-
9499:  sesti hyödyttää yhteisönkin etua. Mielestämme olisi siis
9500: sanat ,taikka milloin se yleisen edun tähden muuten on
9501: tarpeen" poistettava ehdotuksen 14 §:n ensimäisestä koh-
9502:  dasta.
9503:        Edellä esittämämme nojalla saamme kunnioittaen eh-
9504: dottaa Valiokunnan ehdotuksen 14 §:n ensimäisen kohdan
9505: näin kuuluvaksi:
9506:                  ,Jos kaava on rekisteriin otettu vastoin 1, 2,
9507:            3 tai 4 §:n säännöksiä, olkoon jokaisella, joka kat-
9508:            soo oikeutensa sen kautta loukatuksi niin myös
9509:            4 §:ssä mainituissa tapauksissa virallisella syyttä-
9510:            jällä valta tuomioistuimessa vaatia rekisteröimisen
9511:            kumoamista."
9512:       Pekka Pennanen                      Erkki Pullinen
9513:                          Oskari Laine
9514:               HELSINKI 1907,
9515: SuoMAL. KIRJALL. SEURAN KIRJAPAINON OsAKEYHTiö.
9516:                1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 5.
9517: 
9518: 
9519: 
9520: 
9521:                  Suuren valiokunnan mietintö N:o 2 Keisa-
9522:             rillisen Majesteetin a.r:mollisen esityksen joh-
9523:             dosta, joka sisältää. ehdotuksen Laiksi kaavojen
9524:             ja mallien suojelemisesta.
9525: 
9526: 
9527:      Asiaa käsitellessänsä on Suuri valiokunta, joka pääasial-
9528:  lisesti on yhtynyt puheenaolevalle laille Laki- ja Talous-
9529:  valiokunnan mietinnössä N:o 1 ehdotettuun sanamuotoon,
9530:  kuitenkin päättänyt esittää muutoksia sen 4 ja 14 §:ään.
9531:      Mitä ensinnäkin 4 §:ään tulee, on Valiokunnassa huo-          4 §.
9532:  mautettu, että hallinnolliselle viranomaiselle ei olisi suotava
9533:  siinä tarkoitettua täydellistä ja yksinomaista valtaa arvos-
9534: tella, millainen kaavassa oleva esitys saattaa olla pahennusta
9535: aikaansaattava tahi vastoin hyviä tapoja, vaan että pitäisi
9536: säätää selvä ohje, jota tällaisissa tapauksissa olisi nouda-
9537: tettava, ja kun yleinen laki Valiokunnan mielipiteen mu-
9538: kaan jo sisältää riittävät ohjeet siitä, mikä tässä suhteessa
9539: on luvallista mikä ei, niin Valiokunta on katsonut voivansa
9540: ehdottaa lakiehdotuksen 4 §:n supistamista siten, että siinä
9541: on säilytetty ainoastaan viittaus yleisen lain määräyksiin.
9542:      Koska on katsottu olevan ristiriidassa omistusoikeuden        14 §.
9543: loukkaamattomuutta koskevain periaatteiden kanssa että voi-
9544: daan, milloin yleinen etu vaatii, rekisteröimisen tuottama suo-
9545: jelus lakkauttaa samalla määräämätiä kohtuullista korvausta
9546: tämän suojelusoikeuden haltijalle, on Valiokunta katsonut
9547: tarpeelliseksi muuttaa Laki- ja Talousvaliokunnan mietinnös.sä
9548: olevan lakiehdotuksen 14 §:n 1 kohtaa sillä tavoin, että
9549:               1907. -   S. V. lVI. -   Esit. lf:o 5.
9550: 
9551: suojelusoikeuden haltijalle siinä nimenomaan vakuutetaan
9552: oikeus tuollaisen korvauksen saamiseen.
9553:     Kun Suuri valiokunta ei ole huomannut olevan aihetta
9554: mihinkään muihin muutosehdotuksiin Laki- ja Talousvalio-
9555: kunnan puheenaolevalle laille ehdottomaan muodosteluun,
9556: saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa:
9557: 
9558:                 että Eduskunta, muutoin hyväksyen ehdo-
9559:             tuksen laiksi kaavojen ja mallien suojelemi-
9560:             sesta sellaisena kuin se kuuluu Laki- ja Talo-
9561:             usvaliokunnan tästä asiasta antamassa mie-
9562:             tinnössä N:o 1, muuttaisi sen allaolevat §:t
9563:             näin kuuluviksi:
9564: 
9565: 
9566:                               4 §.
9567: 
9568:    jos kaavassa on (poist.) esitys, jonka käyttäminen on
9569: vastoin lakia (poist.), älköön kaavaa rekisteriin otettako.
9570: 
9571: 
9572:                           14 § (15).
9573: 
9574:     jos kaava on rekisteriin otettu vastoin 1, 2, 3 tai 4 §:n
9575: säännöksiä, olkoon jokaisella, joka katsoo oikeutensa sen
9576: kautta loukatuksi, niin myös 4 §:ssä mainitussa tapauksessa
9577: (poist.) virallisella syyttäjällä, valta tuomioistuimessa vaatia
9578: rekisteröimisen kumoamista. Sama olkoon laki, kun rekis-
9579: teröimisen kumoaminen on yleisen edun tähden tarpeen,
9580: jolloin kuitenkin suojelusoik(!uden haltijalle on valtion
9581: varoista kohtuullinen korvaus suoritettava.
9582:    jos joku on luvattomasti anastanut toisen kaavan ja saa-
9583: nut sen rekisteröidyksi, saakoon ainoastaan loukattu sillä
9584: perustuksella vaatia rekisteröimisen kumoamista. jos hän
9585: mieluummin tahtoo vaatia, että suojelusoikeus on hänelle
9586: luovutettava, olkoon hänellä siihen oikeus.
9587:               1907. -    S. V. Jll[, -   Esit. lf:o 5.           3
9588: 
9589:    Laillinen tuomioistuin sellaisen kanteen tekemistä varten
9590: on Helsingin raastuvanoikeus.
9591:    Tuomio, jolla rekisteröiminen kumotaan, on tuomioistui-
9592: men toimesta Teollisuushallitukselle lähetettävä.
9593: 
9594: 
9595:    Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1907.
9596: 
9597: 
9598: 
9599: 
9600:      Helsingissä 1907.   Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
9601:               1907. - S. V. Jll[. -   Esit. lf:o 5.
9602: 
9603: 
9604: 
9605: 
9606:                 Suuren valiokunnan mietintö lf:o 2 a Keisa-
9607:            rillisen Majesteetin annollisen esityksen joh-
9608:            dosta, joka sisä.ltll.ll. ehdotuksen Laiksi kaavojen
9609:            ja mallien suojelemisesta.
9610: 
9611: 
9612:     Sittenkuin Eduskunta kysymyksessä olevan lakiehdotuk-
9613: sen toisessa käsittelyssä on päättänyt tehdä muutoksia sen
9614: 4 §:ään ja 14 §:n 1 momenttiin, ja lakiehdotus sen johdosta on
9615: lähetetty takaisin Suureen valiokuntaan, saa Suuri valiokunta,
9616: uudestaan käsiteltyään asiaa näiltä kohdin, kunnioittaen
9617: ilmoittaa,
9618:                 etttt Valiokunta on pttttttttnyt puoltaa
9619:             kaavojen ja mallien suojelemista koskevan
9620:             lakiehdotuksen 4 §:tttt ja 14 §:n 1 momenttia
9621:             siintt muodossa kuin Eduskunta ne on hy-
9622:             vttksynyt.
9623: 
9624: 
9625:    Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1907.
9626: 
9627: 
9628: 
9629: 
9630:       Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
9631:          1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 5.
9632: 
9633: 
9634: 
9635: 
9636:                     S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
9637:                n en v a s,t a u s Keisarillisen Majesteetin
9638:                armolliseen esitykseen, joka sisältää eh-
9639:                dotuksen laiksi kaavojen ja mallien suojele-
9640:                misesta.
9641: 
9642: 
9643: 
9644: 
9645:    Suurivaltaisin, f\rmollisin Keisari
9646:            ja Suuriruhtinas!
9647: 
9648: 
9649: 
9650: 
9651:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollis~na
9652: esityksenä näille valtiopäiville antanut ehdotuksen
9653: laiksi kaavojen ja mallien suojelemisesta.
9654: 2          1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 5.
9655: 
9656:       Tätä ehdotusta tarkastaessaan on Eduskunta sen
9657: hyväksynyt, tehden kuitenkin siihen eräitä muutoksia.
9658:       Lakiehdotuksen pohjana oleva periaate, että re-
9659: kisteröimisen kautta hankittu suojelusoikeus kaavaan
9660: nähden on sen henkilön, joka kaavan on sommi-
9661: tellut, on pidettävä siksi tärkeänä, ettei siitä ole
9662: poikettava silloinkaan, kuin kaavan on valmistanut toi-
9663: sen palveluksessa oleva henkilö työnantajalta sen toi-
9664: meksi saatuaan tai muuten hänen varallensa. Jos työn-
9665: antaja haluaa saada yksinomaisen toisintamisoikeuden
9666: kaavaan tai malliin, jonka toinen henkilö on häntä
9667: varten valmistanut, on työnantaja pidettävä tarpeeksi
9668: kokeneena ja kykenevänä välipuheen kautta varaa-
9669: maan itselleen tämän oikeuden. Eduskunta on sen täh-
9670: den katsonut tarpeelliseksi tehdä tässä kohdin muutok-
9671: sen lakiehdotuksen 2 §:ään.
9672:       Armollisen esityksen mukaan tulisi koko maata
9673: varten yhteistä kaavarekisteriä pitämään hallitsijan
9674: maaraamä viranomainen. Kun ei saata olla epäilystä
9675: siitä, että kaavarekisterin pitäminen määrätään teolli-
9676: suushallitukselle, joka nykyään jo pitää rekisteriä pa-
9677: tenteista, tavaraleimoista sekä toiminimistä, on Edus-
9678: kunta selvyydeksi niille, jotka puheena olevaa lakia
9679: kaavasuojeluksen hankkimiseksi tulevat käyttämään,
9680: ottanut lain 5 §:ään määräyksen, että teollisuushalli-
9681: tuksen on kaavasuojelukseenkin nähden toimittava re-
9682: kisteriviranomaisena.
9683:       Kaavasuojeluksen myöntämisestä on 6 §:ssä eh-
9684: dotettu kannettavaksi 15 markan suuruinen rekisteröi-
9685: mismaksu, joka rekisteröimistä haettaessa olisi hake-
9686: muskirjaan liitettävä. YksinkeTtaisempiin hyödyllisyys-
9687: kaavoihin nähden on ehdotettu maksu kuitenkin kat-
9688: sottava liian korkeaksi, jota vastoin rekisteröiruismak-
9689: sua toisista kaavoista ja etenkin sellaisista, joita on
9690: tarkoitettu esikuviksi ylellisyystavaroita valmistettaessa,
9691: voitaisiin korottaa. Kun edeltäkäsin on mahdotonta sillä
9692: tavoin luokitella erilaisia kaavoja, että rekisteröimistä
9693:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 5.      3
9694: 
9695: hakeva voisi laista saada tietoa, millainen maksu min-
9696: kin kaavan rekisteröiruisestä olisi suoritettava, pitää
9697: Eduskunta sopivana, että puheenalaisessa tapauksessa
9698: luovuttaisiin siitä ennakkomaksujärjestelmästä, jota la-
9699: kiehdotuksessa on ajateltu käytäntöön otettavaksi ja
9700: että maksun suuruuden määrääminen jätettäisiin teol-
9701: lisuushallitukselle. Laissa olisi ainoastaan määrättävä
9702: rekisteröimisestä suoritettava alin ja korkein maksu,
9703: jonka Eduskunta puolestaan on päättänyt vähintään
9704: 10 ja enintään 100 markaksi. Samalla Eduskunta on
9705: poistanut 6 §:ssä olevan määräyksen, että kaavaa rekis-
9706: teröitäväksi haettaessa rekisteröimismaksu on hakemuk-
9707: seen liitettävä, sekä tehnyt tästä aiheutuvia muutoksia
9708: myöskin lakiehdotuksen 7 ja 8 §:ään. Sitä paitsi on
9709: 7 §:n sanamuotoa muutoinkin hiukan muutettu.
9710:        Mitä suojelusaikaan tulee on Eduskunta katsonut,
9711: ettei sitä ole määrättävä kovin pitkäksi. Hyödyllisyys-
9712: kaavojen suhteen vaatii yleinen etu, että oikeus niu-
9713:  kailla niitä joutuu vapaaksi verrattain lyhyen ajan
9714: kuluessa. Sentähden on Eduskunta lakiehdotuksesta
9715:  poistanut esityksen 10 §:ssä olevan säännöksen, jon-
9716: ka mukaan siinä viideksi vuodeksi määrätty suojelusaika
9717: suojelusoikauden haltian hakemuksesta voidaan piden-
9718: tää vielä viideksi vuodeksi. Tästä on myös johtunut,
9719: että 11 § kokonaisuudessaan on poistettu ja että myö-
9720: hempäin pykäläin järjestysnumerot ovat muutetut.
9721:        Koska on katsottu olevan ristiriidassa omistusoi-
9722:  keuden loukkaamattomuutta koskevain periaatteiden
9723:  kanssa, että rekisteröimisen tuottama suojelus voidaan,
9724: milloin yleinen etu vaatii, lakkauttaa määräämättä vahin-
9725: gon korvausta tämän suojelusoikauden haltialle, on Edus-
9726:  kunta katsonut tarpeelliseksi, muuttamalla esityksen 15
9727: §:n 1 mom:ia, ottaa lakiehdotuksen 14 §:n 1 mom:iin
9728:  määräyksen, jonka kautta suojelusoikauden haitialle
9729:  nimenomaan vakuutetaan oikeus kohtuullisen korvauk-
9730: sen saamiseen yleisistä varoista.· ·
9731: 4          1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 5.
9732: 
9733:       Jos joku on luvattomasti anastanut toisen kaavan
9734: ja saanut sen rekisteröidyksi, pitäisi kaavan oikealla
9735: omistajalla, esityksen 15 §:n 2 mom:ssa olevan sään-
9736: nöksen mukaan, olla oikeus vaatia rekisteröimisen ku-
9737: moamista tahi että suojelusoikeus on hänelle luovutet-
9738: tava. Tätä oikeuttaan hän kumminkin voisi käyttää
9739: ainoastaan sillä ehdolla, ettei hän sen kautta loukkaisi
9740: sivullisen oikeutta, joka vilpittömässä mielessä on ru-
9741: vennut sopimuksiin suojelusoikeuden haltian kanssa.
9742: Kun rekisteriviranomainen rekisteröimistä haettaessa ei
9743: ryhdy tutkimaan hakijan asiallista oikeutta kaavasuo-
9744: jeluksen saamiseen, ja henkilöille, joita asia voi koskea,
9745: e1 anneta tilaisuutta muistutusten tekemiseen hake-
9746: musta vastaan, ei kaavan oikealle omistajalle, jolta
9747: kaava väärin on anastettu, siis jäisi mahdollisuutta te-
9748: kijäoikeutensa turvaamiseen, jos kaavan anastaja on
9749: ehtinyt saada kaavan rekisteröidyksi ja myönnetyn
9750: suojelus0ikeuden kolmannelle siirretyksi. Suojellakseen
9751: kaavan omistajan oikeutta tässäkin tapauksessa ja kun
9752: yleinen oikeusperiaate on, että omaisuus, joka rikolli-
9753: sen anastnksen kautta on joutunut pois sen oikealta
9754: omista jal ta, on annettava hänelle takaisin ilman kor-
9755: vausta, vaikka sen haltia olisikin vilpittömässä mie-
9756: lessä sen saanut, on Eduskunta ollut sitä mieltä, että
9757: edellämainittu, sivullisen oikeuden huomioon ottamista
9758: koskeva määräys on lakiehdotuksesta poistettava.
9759:       Sanotun perustuksella saa Eduskunta alamaisesti
9760: ilmoittaa:
9761: 
9762:                     että Eduskunta puolestaan on hyväk-
9763:                synyt näin kuulut·an lain ;
9764:            1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 5.         5
9765: 
9766:           Laki kaavojen ja mallien suojelemisesta.
9767: 
9768:                             1 §.
9769: 
9770:       Joka on sommitellut uuden ja omanlaatuisen kaa-
9771: van taideteollisuus-, käsityö- tai teollisuustuotetta var-
9772: ten, niin myös hänen oikeudenomistajansa, saakoon re-
9773: kisteröimällä, niinkuin alempana määrätään, yksinomai-
9774: sen oikeuden käyttää kaavaa esikuvana sellaista tuo-
9775: tetta myytäväksi valmistettaessa.
9776:       Kaavaksi luetaan tässä laissa myöskin malli, joka
9777: tarkoitukseltaan on kaavaan verrattava.
9778: 
9779: 
9780:                             2 §.
9781: 
9782:       Jos joku on sommitellut kaavan toiselta sen toi-
9783: meksi saatuaan taikka muuten hänen varallensa, ol-
9784: koon kaavan tekijäoikeus ensinmainitulla, ellei toisin
9785: <>le sovittu.
9786: 
9787:                             3 §.
9788: 
9789:      Kaavaa älköön pidettäkö uutena, jos se, ennen-
9790: kuin hakemus sen rekisteröimisestä on rekisteriviran-
9791: omaiselle tullut, jo on julkaistu yleisesti saatavassa
9792: painotuotteessa taikka käytetty julkisesti kaupaksi pi-
9793: detyissä tuotteissa, taikka ei oleellisesti eroa ennen sillä
9794: tavoin tunnetuksi tulleesta kaavasta.
9795:       Jos kaava on ollut näytteillä yleisessä näyttelyssä
9796: Suomessa tai Keisarikunnassa taikka kansainvälisessä
9797: 11äyttelyssä näiden maiden ulkopuolella, älköön kuiten-
9798: kaan se, että kaava on siellä tai sittemmin painotuot-
9799: teen kautta tullut tunnetuksi, estäkö kaavan rekiste-
9800: röimistä, jos siitä rekisteriviranomaiselle tulee hakemus
9801: kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen kuin kaava
9802: pantiin näytteille.
9803:            ~907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 5.
9804: 
9805:                            4 §.
9806: 
9807:      Jos kaavassa on pahennusta aikaansaattava esitysr
9808: taikka jos sen käyttäminen olisi vastoin lakia tai hy-
9809: viä tapoja, älköön sitä rekisteriin otettako.
9810: 
9811: 
9812:                            5 §.
9813: 
9814:      Kaavarekisteriä koko maata varten pitää teolli-
9815: suushallitus.
9816:      Sanottu rekisteri ynnä rekisteröidyt kaavat ovat
9817: pidettävät jokaisen niistä tietoa haluavan nähtävinä.
9818: 
9819: 
9820:                            6 §.
9821: 
9822:       Jos joku tahtoo rekisteröittää kaavan, hakekoon
9823: sitä kirjallisesti teollisuushallitukselta taikka lähettä-
9824: köön hakemuksensa sinne maksetussa kirjeessä. Sel-
9825: laisessa hakemuksessa on ilmoitettava kaavan yleinen
9826:  laatu ja mihin se on aiottu käytettäväksi, niin myös
9827: hakijan ammatti ja postiosote, ja on hakemukseen lii-
9828: tettävä selvä ja täydellinen kaavan kuva kahtena kap-
9829: paleena.
9830:       Jos hakija asun Suomen ulkopuolella, näyttäköön
9831: valtuuttaneensa tässä maassa asuvan asiamiehen haki--
9832: jan puolesta kantamaan ja vastaamaan kaikesta, mikä
9833: suojelusoikeutta koskee; j::~. on myöskin asiamiehen am-
9834: matti ja postiosote samalla ilmoitettava.
9835:       Jos hakija ilmoittaa kaavan tekijäksi toisen, on
9836: hänen selvitettävä olevansa tekijän oikeudenomistaja.
9837:       Jos useamman kaavan rekisteröimistä haetaan, an-
9838: nettakoon tai lähetettäköön teollisuushallitukselle kus-
9839: takin kaavasta eri hakemusasiakirjat.
9840:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 5.      7
9841: 
9842:                            7 §.
9843: 
9844:       Jos hakija ei, ole kaavasta liittänyt kuvaa tai
9845: selvittänyt 6 §:ssä mainitussa tapauksessa puolestaan
9846: asettaneensa asiamiestä, älköön hakemusta tutkittavaksi
9847: otettako. Jos teollisuushallitus näkee, että kaava sel-
9848: västi ei ole laadultaan sellainen, että sen saa rekiste-
9849: röidä, taikka että kaava ilmeisesti ei ole uusi tai oman-
9850: laatuinen, hyljättäköön hakemus.
9851:       Jos on muita kuin tässä ylempänä mainittuja
9852: puutteita, pidettäköön kirjallinen tieto siitä hakijan
9853: saatavana taikka lähetettäköön se hänelle tai hänen
9854: asiamiehelleen postissa, jos osote on ilmoitettu; ja mää-
9855: rätköön teollisuushallitus hakijalle sopivan ajan puut-
9856: teiden korjaamista varten. Jos hakija määräajan ku-
9857: luessa puuttuvan täyttää, käyköön tämä samasta kuin
9858: jos hakemusasiakirjat heti olisivat täydellisinä tulleet.
9859: Jollei hakija sitä tee, julistettakoen hakemus rauen-
9860: neeksi.
9861: 
9862: 
9863:                            8 §.
9864: 
9865:       Jos rekisteröiruishakemus hyväksytään, määrätköön
9866: teollisuushallitus samalla rekisteröimismaksun, joka kaa-
9867: van laadun mukaan on oleva vähintään kymmenen ja enin-
9868: tään sata markkaa, ja pankoon hakijalle, niinkuin 7 §:n 2
9869: momentissa säädetään, määräajan sen suorittamista var-
9870: ten. Jos hakija sen täyttää, otettakoon kaava rekis-
9871: teriin ja annettakoon siitä ynnä hakemuksen tulopäi-
9872: västä hakijalle todistus. Hakemukseen kuuluvaa kaa-
9873: van kuvaa on toinen kappale todistukseen kiinnitet-
9874: tävä, jos sen voi vaikeudetta tehdä.
9875:       Rekisteröimisestä on myöskin teollisuushallituksen
9876: toimesta, niin pian kuin mahdollista, julkaistava kuuln-
9877: tus virallisissa sanomalehdissä.
9878: 8          1907. -   Edusk Vast. -   Esit. N:o 5.
9879: 
9880:                            9 §.
9881: 
9882:       Jos hakemusta kaavan rekisteröimisestä ei ole
9883: otettu tutkittavaksi, taikka jos se on hylätty, taikka
9884: rauenneeksi julistettu, on päätöksestä ynnä sen syistä
9885: kirjallisesti annettava tieto hakijalle, niinkuin 7 §:ssä
9886: siinä mainitusta tapauksesta on säädetty.
9887:       Hakijalla, joka on päätökseen tyytymätön) olkoon
9888: valta kuudenkymmenen päivän kuluessa päätöksen an-
9889: tamispäivästä lukien tehdä siitä valitus senaatin talous-
9890: osastossa.
9891: 
9892: 
9893:                            10 §.
9894: 
9895:      Rekisteriin otetun kaavan suojelus kestää viisi
9896: vuotta hakemuksen tulopäivästä lukien.
9897: 
9898: 
9899:                            11 §.
9900: 
9901:       Jos suojelusoikeus kokonaan tai osaksi siirtyy toi-
9902: selle, on siitä ilmoitus tehtävä ja asiakirja, jolla siirto
9903: todistetaan, näytettävä teollisuushallitukselle kaavare-
9904: kisteriin merkittäväksi. Kunnes niin on tehty, pide-
9905: tään se suojelusoikeuden haltiana, joka viimeksi on
9906: kaavarekisteriin semmoiseksi merkitty.
9907: 
9908:                            12 §.
9909: 
9910:      Jos suojeluaoikeuden haltia muuttaa maasta pois,
9911: taikka jos sellainen oikeus siirtyy muulle kuin tässä
9912: maassa asuvalle, olkoon suojelusoikeuden haltia velvol-
9913: linen kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen lähettä-
9914: mään teollisuushallitukselle selvityksen, että hän on
9915: puolestaan asettanut asiamiehen, niinkuin 6 §:ssä sano-
9916: taan. Jos asiamies muuttaa maasta pois taikka jos
9917:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 5.
9918: 
9919: hänen toimensa muutoin lakkaa, tulee suojeluaoikeuden
9920: haltian sanotun ajan kuluessa näyttää asettaneensa
9921: uuden asiamiehen. Ellei sitä, mitä näin on säädetty,
9922: noudateta, lakatkoon suojelusoikeus.
9923: 
9924: 
9925:                            13 §.
9926: 
9927:       Suojeluaoikeus älköön olko voimassa ketään koh-
9928: taan, joka siihen aikaan, jolloin kaavan rekisteröimis-
9929: hakemus teollisuushallitukselle tuli, on tässä maassa
9930: yhtäläisen kaavan mukaan valmistanut tuotteita tai
9931: sellaista valmistusta varten ryhtynyt oleellisiin toimiin.
9932: 
9933: 
9934:                            14 §.
9935: 
9936:       Jos kaava on rekisteriin otettu vastoin 1, 2, 3
9937: tai 4 §:n säännöksiä, olkoon jokaisella, joka katsoo oi-
9938: keutensa sen kautta loukatuksi, niin myös 4 §:ssä mai-
9939: nituissa tapauksissa virallisella syyttäjällä valta tuomio-
9940: istuimessa vaatia rekisteröimisen kumoamista. Sama
9941: oikeus olkoon virallisella syyttäjällä, kun rekisteröimi-
9942: sen kumoaminen on yleisen edun tähden tarpeen, jol-
9943: loin kuitenkin suojelusoikeuden haitialle on valtion
9944: varoista suoritettava kohtuullinen korvaus hänen kär-
9945: simästään vahingosta.
9946:       Jos joku on luvattomasti anastanut toisen kaavan
9947: ja saanut sen rekisteröidyksi, saakoon ainoastaan lou-
9948: kattu sillä perustuksella vaatia rekisteröimisen kumoa-
9949: mista. Jos hän mieluummin tahtoo vaatia, että suo-
9950: jelusoikeus on hänelle luovutettava, olkoon hänellä sii-
9951: hen oikeus.
9952:       Laillinen tuomioistuin sellaisen kanteen tekemistä
9953: varten on Helsingin raastuvanoikeus.
9954:       Tuomio, jolla rekisteröiminen kumotaan, on tuo-
9955: mioistuimen toimesta teollisuushallitukselle lähetettävä.
9956: 10         1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 5.
9957: 
9958:                            15 §.
9959: 
9960:       Jos joku, paitsi 13 §:ssä säädetyssä tapauksessa,
9961: ilman suojelusoikauden haltian lupaa Suomessa valmis-
9962: taEissaan myytäväksi taideteollisuus-, käsityö- tai teolli-
9963: suustuotteita käyttää kaavaa, jonka tietää täällä rekis-
9964: teriin otetuksi taikka tässä maassa kaupaksi pitää tai
9965: myytäväksi maahan tuo sellaisen kaavan mukaan teh-
9966: tyä tuotetta, joka hänen tietensä on valmistettu ilman
9967: suojeluaoikeuden haltian suostumusta, raugaistakoon vä-
9968: hintään kahdenkymmenen ja enintään tuhannen markan
9969: sakolla sekä korvatkoon kaiken vahingon. Jos hänen
9970: olisi pitänyt tietää käytetyn kaavan täällä rekisteröi-
9971: dyksi tai kaupaksi pidetyn tai myytäväksi maahan tuo-
9972: dun tuotteen luvatta valmistetuksi, olkoon myöskin vel-
9973: vollinen korvaamaan vahingon, mutta älköön häntä sil-
9974: loin rangaistukseen tuomittako. Näissä tapauksissa ol-
9975: koon ainoastaan suojelusoikauden haitialla valta kan-
9976: teen tekemiseen.
9977:       Vastoin tätä lakia valmistettu tai maahan tuotu
9978: tuote on, jos asianomistaja sitä vaatii, hänelle luovu-
9979: tettava valmistusarvon korvausta vastaan tai hänelle
9980: tulevan vahingonkorvauksen lyhennykseksi. Työkalu-
9981: jen kanssa, jotka sopivat yksinomaan luvattomaan val-
9982: mistukseen käytettäviksi, on asianomistajan sitä vaa-
9983: tiessa niin meneteltävä, ettei väärinkäytöstä niillä enää
9984: voi tapahtua.
9985:       Asianomistajan pyynnöstä olkoon tuomioistuimella
9986: myöskin valta oikeudenkäynnin aikana määrätä, että
9987: sellaiset tuotteet, kuin yllä mainitaan, ovat kanteen-
9988: alaiselta takavarikkoon otettava~, sittenkuin asianomis-
9989: taja, jos se katsotaan tarpeelliseksi, on osottanut sopi-
9990: van säilytyspaikan sekä asettanut kustannuksista ja
9991: vahingosta vakuuden,
9992:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 5.      11
9993: 
9994:                            16 §.
9995: 
9996:      Mitä 15 ,.§:ssä on säädetty, sovellettakoon silloin-
9997: kin, kuin kaavaa on käytetty muussa mitassa taikka
9998: muilla väreillä taikka muussa aineessa, taikka muuten
9999: ainoastaan vähäpätöisiä muutoksia siihen tehden, taikka
10000: jos käyttäminen on tapahtunut kaavasta tehdyn kuvan
10001: avulla.
10002: 
10003:                            17 §.
10004: 
10005:      Jos joku on syytteenalaisena suojelusoikauden
10006: loukkaamisesta, ja jos asiata käsiteltäessä havaitaan,
10007: että rekisteröiminen on tapahtunut vastoin 1, 2, 3
10008: taikka 4 §:n määräyksiä, olkoon syytetty edesvastauk-
10009: sesta vapaa.
10010: 
10011:                            18 §.
10012: 
10013:      Kun rekisteröiroinan on kumottu tahi rekisteriin
10014: otetun kaavan suojelus on lakannut1 taikka kun suo-
10015: jelusoikauden haltia sitä pyytää, on kaava rekisteristä
10016: poistettava ja kuulutus siitä virallisissa sanomalehdissä
10017: julkaistava.
10018: 
10019:                            19 §.
10020: 
10021:      Senaatin asiana on antaa tarkemmat määräykset
10022: kaavarekisteristä ja muutoinkin tämän lain sovellutta-
10023: misesta.
10024: 
10025: 
10026:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. u. e.
10027: 
10028: 
10029:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1907.
10030: Helsinki 1907. HelAingin Sentraalikirjapaino.
10031:                      1907. - N:o 6.
10032: 
10033: 
10034: 
10035: 
10036:                 Keisarillisen ltlaj esteetin armolli-
10037:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle eräi-
10038:            den kirkollisten maksujen taksoittantisen pe-
10039:            rusteista.
10040: 
10041:        Sittenkun Keisarillinen Majesteetti Suomen Valtio-
10042: säädyille vuoden 1904-1905 valtiopäivillä oli antanut
10043: armollisen esityksen eräiden kirkollisten maksujen tak-
10044: soittamisen perusteista, ovat Valtiosäädyt alamaisessa kir-
10045: jelmässä 15 päivältä huhtikuuta 1905 ilmoittaneet, että,
10046: alamaisessa vastauskirjelmässä esiintuoduista syistä, tästä
10047: asiasta ei ole voitu aikaansaada Valtiosäätyjen päätöstä,
10048: minkä tähden asia on rauennut.
10049:       Sentähden on Keisarillinen Majesteetti tahtonut uudes-
10050: taan Eduskunnan käsiteltäväksi jättää armollisen esityksen
10051: tästä asiasta.
10052:        Suomen Suuriruhtinaanmaan evankelis-luterilaiselle
10053: kirkolle 6 p:nä joulukuuta 1869 annetun Kirkkolain 10 .§:n,
10054: mukaan tulee kunkin seurakunnan olla osallisena, niiden,
10055: varojen hankkimisessa, joita tarvitaan .kaiken .sen voimassa,
10056: pitämiseen, mikä kuuluu seurakunnan kirlrollisiin asioi,hin.
10057: Muutamiin tällaisiin, tarkoituksiin n~hden onkin jo erinäi-:
10058: sissä asetuksissa määrätty minkä perusteen mukaan varat
10059: niihin ovat seurakuntalaisten suoritettavat; niinpä on kir-,
10060: kon ja pappilan rakentamiseen ja kunnossapitämiseen sekä
10061: P.ap_iston palkkaamiseen menevien varojen ta:ksoitus j?'
10062:   2                        N:o 6
10063: 
10064: järjestetty. Mitä sitä vastoin tulee muihin kirkollisiin
10065: tarpeisiin, niinkuin lastenkoulujen ja kirkollisen diako-
10066: naatin ylläpitämiseen sekä tarpeellisten opetusvälineiden
10067: ostamiseen y. m., niin ovat seurakunnat itse päättäneet
10068: varojen hankkimisesta niihin. Tapana on ollut, että kir-
10069: konkokous yleisten määräysten puutteessa kulloinkin on
10070: päättänyt, minkä perusteen mukaan taksoitus on tehtävä.
10071: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tämä useasti on
10072: aiheuttanut riitaisuuksia seurakunnissa. Siihen nähden,
10073: mitä tässä edellä on esiintuotu, on vuonna 1898 Turun
10074: kaupungis!ta kokoontunut neljäs yleinen kirkolliskokous
10075: esittänyt ryhdyttäväksi toimenpiteisiin asetuksen aikaan-
10076: saamiseksi, jossa vahvistettaisiin taksoitusperuste niitä
10077: kirkollisia maksuja varten, joiden suorittamiselle ei lain
10078: kautta vielä tätä nykyä ole sellaista perustetta määrätty.
10079:       Vaikka ne varat, joiden taksoittamisesta tässä on
10080: puhe, papin palkkaukseen ja kirkon rakennuskustannuk-
10081: siin verraten ovat vähäpätöiset, · näyttää olevan kuitenkin
10082: päteviä syitä lainsäädäntötoimen kautta järjestää puheen-
10083: alainen asia siten, ettei tällaisten maksujen taksoitus enää
10084: tuottaisi yllämainittuja epäkohtia. Ei näytä olevan tar-
10085: peellista ottaa tätä tarkoitusta varten käytäntöön eri tak-
10086: soitusperusteita, vaan lienee soveliainta että, samoin kuin
10087: kirkon ja pappilan rakennuksesta on säädetty, papin
10088: palkkaus pannaan niiden muidenkin taksoitusten perus-
10089: teeksi, joita seurakunnat saattavat tarvita tehtaväinsä hoi·
10090: tamiseksi.
10091:       Tämän johdosta on Keisarillinen Majesteetti tah-
10092: tonut, että Eduskunnan hyväksyttäväksi jätetään seu-
10093: raava:
10094:                             N:o 6
10095: 
10096: 
10097:                       Ehdotus Laiksi eräiden kirkollisten maksujen
10098:                taksoittamisen perusteista evankelis-luterllalslssa
10099:                seurakunnissa.
10100: 
10101:      Ne kirkolliset maksut, joiden taksoittamisesta tätä
10102: ennen ei ole annettu määräyksiä, ovat suoritettavat sen
10103: perusteen mukaan, mikä on säädetty velvollisuudelle ottaa
10104: osaa kirkon rakentamiseen ja kunnossa pitämiseen Suomen
10105: evankelis-luterilaisissa seurakunnissa.
10106: 
10107:                Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 11/u
10108:           p:nä huhtikuuta 1907.
10109: 
10110:                     Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
10111: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
10112:                   1907. V. M. -   Esit. N:o 6.
10113: 
10114: 
10115: 
10116: 
10117:                 Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o Z
10118:            Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen
10119:            johdosta, joka koskee eräiden kirkollisten mak-
10120:            sujen taksoittamisen perusteita.
10121: 
10122:       Esillä olevan armollisen esityksen on Suomen Edus-
10123: kunta valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt Laki- ja
10124: Talousvaliokuntaan, joka sittemmin pyynnöstänsä on saa-
10125: nut vastaanottaa erityisiä Keisarillisessa Senaatissa asiasta
10126: syntyneitä asiakirjoja.
10127:       Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle 6 päivänäjoulu-
10128: kuuta 1869 annetun kirkkolain 10 §:n mukaan tulee kunkin
10129: seurakunnan olla osallisena niiden varain hankkimisessa,
10130: joita tarvitaan voimassa pitämään kaikkea sitä, mikä kuu-
10131: luu seurakunnan kirkollisiin asioihin. Erinäisissä asetuk-
10132: sissa on sittemmin määrätty, minkä perusteiden mukaan
10133: varat muutamiin tällaisiin tarkoituksiin on suoritettava.
10134: Asetuksen mukaan 5 päivältä elokuuta 1886 suoritetaan
10135: evankelis-luterilaisen papiston palkkaus pääasiallisesti
10136: manttaaliin pannusta maasta, mutta sen ohessa ovat palk-
10137: kauksen suorittamisessa osallisina vuorilaitokset, tehtaat
10138: ja muut teollisuuslaitokset sekä maakauppiaat ja ilman
10139: kiinteää omaisuutta olevat henkilöt, ollen tällaisten lai-
10140: tosten ja henkilöiden tarkoitusta varten suoritettavia mak-
10141: suja määrättäessä otettava huomioon heidän maksettavik-
10142: seen pannut kunnalliset ulosteot. Näiden perusteiden
10143: mukaan on papiston palkkaus järjestetty muissa paitse
10144: 2                 1907.   V. M. -   Esit. N:o 6.
10145: 
10146: 
10147: Lapinmaan seurakunnissa. Kaupungeille säilyttää mami-
10148: tun asetuksen 1 § niiden ikivanhan oikeuden saada pap-
10149: piensa kanssa sopia heidän paikoistaan ja virkataloistaan,
10150: ja on ylipäänsä kunnalliset veroäyrit pantu kaupunkiseura-
10151: kuntain jäsenten suoritettavain kirkollisten ulostekojen
10152: perusteeksi. Velvollisuudesta ottaa osaa kirkon rakenta-
10153: miseen ja kunnossa pitämiseen säädetään 19 päivänä heinä-
10154: kuuta 1892 annetussa asetuksessa, jonka mukaan tämä
10155: rakentamis- ja kunnossapitovelvollisuus kuuluu kaikille
10156: niille, jotka seurakunnassa suorittavat palkkaa sen papis-
10157: tolle, samojen perusteiden mukaan kuin pappispalkan
10158: suorittamisesta on voimassa. Toisessa niinikään 19 päi-
10159: vänä heinäkuuta 1892 annetussa asetuksessa on vihdoin
10160: säädetty, että pappilanrakentamisrasitus, sitä osaa lukuun-
10161: ottamatta, jonka seurakunnan papisto suorittaa, on jaet-
10162: tava seurakunnan jäsenten maksettavaksi samojen perus-
10163: teiden mukaan kuin pappien palkat.
10164:        Niinkuin armollisessa esityksessä on mainittu, on
10165: kumminkin muitakin kirkollisia tarpeita, joihin seurakun-
10166: tain on varoja hankittava. Tällaisia tarpeita ovat, muita
10167: mainitsematta, lastenkoulujen voimassapitäminen ja niissä
10168: tarvittavain opetusvälineiden hankkiminen. Määräyksiä
10169: siitä, minkä perusteiden mukaan maksuja tällaisia tarpeita
10170: varten seurakuntalaisilta on kannettava, ei ole olemassa.
10171: Kun näiden maksujen perimiseen ilman muuta myöskään
10172: ei käy soveltaminen ylempänä mainittuja, papiston palk-
10173: kausta sekä kirkon ja pappilan rakentamisvelvollisuutta
10174: koskevia määräyksiä, on kirkonkokousten, myöntäessään
10175: tarvittavat varat, kussakin eri tapauksessa pitänyt vah-
10176: vistaa niiden taksoittamisperuste. Yleisten määräysten
10177: puutteen vuoksi on näistä kirkonkokousten päätöksistä
10178: aiheutunut riitoja ja maksujen periminen on siten viiväs-
10179: tynyt. On siis tarpeen, että lainsäädäntötoimen kautta
10180:  annetaan varmoja määräyksiä niiden kirkollisten mak-
10181:  sujen taksoittamisen perusteista, joiden perimiselle tätä en-
10182: nen ei ole perustetta määrätty.
10183:        Niitä perusteita vastaan, joiden mukaan papiston
10184:                   1907.   V. M. -   Esit. N:o 6.            3
10185: 
10186: palkkaus, samoin kuin myös kirkon ja pappilan rakenta-
10187: misrasitus on suoritettava, voidaan kyllä tehdä päteviä
10188: muistutuksia. Mainitut rasitukset painavat ylipäänsä epä·
10189: tasaisesti maksuvelvollisia. Ei myöskään voida katsoa
10190: oikeudenmukaiseksi, että muuhun kuin evankelis-luteri-
10191: laiseen kirkkoyhdyskuntaan kuuluvain maanomistajain,
10192: lukuunottamatta kreikkalais-katolista uskontoa tunnusta·
10193: via, täytyy ottaa osaa näihin evankelis-luterilaisen kirkon
10194: hyväksi suoritettaviin rasituksiin, kuten nykyään vielä
10195: on asian laita.
10196:       Kun kumminkin erilaisten taksoittamisperusteiden
10197: säätäminen seurakunnan jäsenten eri tarkoituksia varten
10198: suoritettaville maksuille olisi omansa tällä alalla synnyt-
10199: tämään sekaannusta ja ne epäkohdat, jotka lainsäädännössä
10200: nyt ovat olemassa papiston palkkauksen sekä kirkon ja
10201: pappilan rakentamisrasituksen suorittamiseen nähden, toi-
10202: vottavasti ennen pitkää tulevat poistetuiksi, ja kun vielä
10203: otetaan huomioon, että niinkuin kokemus on osottanut
10204: nyt kysymyksessä olevat kirkolliset maksut yleensä nou-
10205: sevat verrattain pieniin määriin, jotenka niistä aiheutuva
10206: rasitus ei paljoa merkitse, saa Valiokunta kunnioittaen
10207: ehdottaa
10208: 
10209:                  että Eduskunta alamaisessa vastauskirjel-
10210:            mässä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaisi ar-
10211:            mollisen esityksen hyväksyneensä.
10212: 
10213: 
10214: 
10215:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
10216: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara sekä jäsenet I. Hoikka,
10217: Johansson, Järvinen, Oskari Laine, Nix, Orasmaa, Paunu,
10218: Pennanen, V. Perttilä, F. Rantanen, Snellman ja Wasa-
10219: stjerna ynnä varajäsenet Laakso ja Merivirta.
10220:       Helsingissä, 9 päivänä Syyskuuta 1907.
10221:                       1907. V. M. -      Esit. N:o 6.
10222: 
10223: 
10224: 
10225: 
10226:                             Vasta 1a use.
10227: 
10228:       Koska allekirjoittaneitten mielestä valiokunnan enem-
10229: mistön hyväksymä armollisen esityksen ehdoitus laiksi
10230: eräitten kirkollisten maksujen taksoittamisen perusteista
10231: sisältää tarpeetonta sekaantumista seurakuntien sisäiseen
10232: itsehallintoon kieltämällä niiltä oikeuden itse määrätä tak-
10233: soitusperusteet erinäisiin kirkollisiin menoihin, jotka he
10234: tarpeelliseksi katsovat, niin rohkenemme me Eduskunnalle
10235: kunnioittaen ehdoittaa,
10236: 
10237:                    että armollinen esitys hyljätään.
10238: 
10239:      J. Penna Paunu.                             V. Perttilä.
10240:      F. Rantanen.                                Josua Järvinen.
10241:      Oskar W. Johansson.
10242: 
10243: 
10244: 
10245: 
10246:         Helsinki 1907, Suoma!. Kirjan. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö.
10247:              1907. - S. V. liiL - :Bsit. N:o 6.
10248: 
10249: 
10250: 
10251: 
10252:                 Suuren valiokunnan mietintö N:o 5 Keisa-
10253:            rillisen Majesteetin a.rm.ollisen esityksen joh-
10254:            dosta., joka. koskee erä.iden kirkollisten maksu-
10255:            jen ta.ksoitta.misen perusteita..
10256: 
10257: 
10258:    Suuri valiokunta on tätä asiaa käsitellessänsä huomannut
10259: armollisessa esityksessä tarkoitetun lakimääräyksen tarpeen
10260: vaatimaksi, ja saa Valiokunta sen johdosta kunnioittaen
10261: ehdottaa:
10262:               etttt Eduskunta muuttamatta hyvttksyisi
10263:            armolltseen esitykseen sisttltyvttn lakiehdo-
10264:            tuksen.
10265: 
10266: 
10267:    Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1907.
10268: 
10269: 
10270: 
10271: 
10272:      Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
10273:           1907. -- Edusk. Vast. -    Esitys N:o 6.
10274: 
10275: 
10276: 
10277: 
10278:                      Suomen Eduskunnan alamal-
10279:                n e n va s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
10280:                molliseen esitykseen eräiden kirkollisten mak-
10281:                sujen taksoittamisen Jlerusteista.
10282: 
10283: 
10284: 
10285: 
10286:     Suurivaitaisin, f\rmollisin Keisar1
10287:             ja Suuriruhtinas!
10288: 
10289: 
10290: 
10291: 
10292:      Sittenkuin Teidän Keisarillinen Majesteettinne on
10293: Eduskunnalle antanut. armollisen esityksen, joka sisältää
10294: ehdotuksen laiksi eräiden kirkollisten maksujen tak-
10295: 2         1907. -   Edusk. Vast. -      Esitys N:o 6.
10296: 
10297: soittamisen perusteista evankelis-luterilaisissa seurakun-
10298: nissa, ja se on perustuslainmukaisessa järjestyksessä käsi-
10299: telty, saa Eduskunta alamaisimmasti ilmoittaa:
10300: 
10301:                      että Eduskunta on muuttamatta hy-
10302:                 väksynyt armollisessa esityksessä olevan laki-
10303:                 ehdotuksen.
10304: 
10305: 
10306:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10307: 
10308: 
10309:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1907.
10310: 
10311: 
10312: 
10313: 
10314:            Helsinki 1907, Helsingin Sentraalikirjapaino.
10315:                     1907. - N:o 7.
10316: 
10317: 
10318: 
10319: 
10320:                   Keisarillisen Maj esteetiB At'JMI..
10321:           Iinen esitys Su:•JHn KansaneduskuDD.alle, kos-
10322:           keva Suomen Pankille 19 pmä helmikuuta
10323:           1895 annetun Ohjesäännön 2 §:n 6 kohdan,
10324:           selll,llloisena kuin se kuuluu ArDlollisessa Ase-
10325:           tu.ksessa 10 p:ltä heinäkttuta 1901, Dtnutta-
10326:           mista toisin kuulul!aksi.
10327:       Koska voimassa olevan Suomen Pankin Ohjesäännön
10328: 2 §:ään sisältyvän määräyksen, että pankin tehtävänä on
10329: diskontata ainoastaan sellaisia Suomen markoin makset-
10330: tavia vekseleitä, joita kotimainen toiminimi tai maassa
10331: asuva Suomen kansalainen on maksettavakseen hyväksy-
10332: nyt, ei enää voitu katsoa vastaavan niitten maassa asu-
10333: vien elinkeinonharjoittajain liiketarvetta, jotka eivät ole
10334: Suomen kansalaisia, jätettiin Valtiosäätyjen 1904-1905
10335: vuoden valtiopäivillä käsiteltäväksi Armollinen esitys tästä
10336: aiheutuvasta muutoksesta Suomen Pankin Ohjesääntöön.
10337: Kun tämän Armollisen esityksen johdosta ei sanotuilla
10338: valtiopäivillä kuitenkaan aikaansaatu lainmukaista sääty-
10339: päätöstä ja asia niinmuodoin sillä kertaa raukesi, on
10340: Keisarillinen Majesteetti tahtonut, että Eduskunnan käsi-
10341: teltäväksi uudelleen annetaan seuraava:
10342: 
10343:                 Ehdotus Laiksi Suomert Pankille 19, p:ltå helmi-
10344:           kuuta 1895 annetun Ohjesäännön 2 §:n, S81111Roisena
10345:           kuin se kuuluu Armollisessa Asetuksessa 10 p:ltä
10346:           heinäkuuta 1901; muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
10347: 
10348:                             2 §.
10349:      Pankilla on oikeus antaa liikkeeseen seteleitä II lu-
10350: vussa säädettyjen J?erusteiden mukaan; ja sen tehtävänä on;
10351:   2                            N:o 7
10352: 
10353:        liikkeestä ja liikkeeseen vaihtaa pankin seteleitä ja
10354: Suomen metallirahaa;
10355:        ostaa ja myydä rahaksi lyötyä ja lyömätöntä kultaa
10356: ja hopeata;
10357:        ostaa ja myydä valtiopapereita, obligatsioneja ja
10358: korkolippuja;
10359:        myydä Suomen rahan määräisiä osotuksia, siellä mak-
10360: settavia, missä pankilla on konttori tai asioimisto;
10361:        ostaa ja myydä muun rahalajin määräisiä seteleitä,
10362: vekseleitä ja osotuksia;
10363:        diskontata Suomen ruarkoin maksettavia vekseleitä,
10364: joita kotimainen toiminimi tai maassa asuva henkilö on
10365: maksettavakseen hyväksynyt, sekä muitakin niinikään
10366: maassa maksettavia krediittipapereita;
10367:        myöntää määräaikaisia rahalainoja jalojen metallien,
10368: valtion-arvopaperien, obligatsionien, osakekirjojen, kiinni-
10369: tettyjen velkakirjojen sekä muiden arvopaperien ja tava-
10370: rain panttausta vastaan;
10371:        myöntää kassakreditiivejä niin kiinteän omaisuuden
10372: kiinnitystä kuin edellisessä kohdassa mainittuja panttilajeja
10373: paitsi tavaroita vastaan;
10374:        vastaanottaa rahapanoksia, niistä kuitenkaan korkoa
10375: maksamatta, ollen pankilla kuitenkin valta juoksevalla ti-
10376: lillä ulkomaisten pankkilaitosten ja kauppahuoneidenkanssa
10377: myöskin puolestaosa maksaa korkoa;
10378:        toimittaa ~assauk.sia;
10379:        ottaa talletettavakseen asiakirjoja, arvopapereita ja
10380: k.alleuksi~t sekä sinetillä suljettuina että avoimina talle-
10381: tuksina, sillä edesvastauksella, minkä laki säätää.
10382:        Niistä tehtävistä, joita pankin tulee valtiovaraston
10383: puolesta toimittaa, sekä Längmanin testamenttirahaston
10384: hallinnosta on erittäin säädetty.
10385:                   4-rmcissa hyy~tksytty rsarskoje             Selossa
10386:             11 (24) p:nä huhtikuuta 1907.
10387:                        Ministerivaltiosihteeri ~· ~anQhoft
10388: 
10389:       fi~lsll).~ssä, Keisarillisen Senaatin kirjapainoss&, 1907,
10390:              1907. -- V. M. -       };sft. N:o 7.
10391: 
10392: 
10393: 
10394: 
10395:                         Pankkivaliokunnan mle-
10396:                  t i n t ö N:o 1 Keisarillisen Jlajesteetin
10397:                  armollisen esityksen johdosta, joka kos-
10398:                  kee Suomen Pankille 19 p:nä. Helmi-
10399:                  kuuta 1895 annetun ohjesäännön 2 §:n
10400:                  6 kohdan, semmoisena kuin se kunluu
10401:                  Armollisessa Asetuksessa 10 p:ltä Hei-
10402:                  näkuuta 1901, muuttamista toisin kuu-
10403:                  luvaksi.
10404: 
10405: 
10406:       Käsitellessään arrnollista esitystä n:ro 7, jonka Edus-
10407: kunta on Pankkivaliokuntaan lähettänyt, on Valiokunta
10408: hankkinut Keisarillisessa Senatissa asiaa valmistettaessa
10409: syntyneet asiakirjat ja niistä tutustunut asian aikaisem-
10410: piin vaiheisiin.
10411:        Kesäkuun 8/ 21 p. 1901 päivätyllä kirjelmällä ilmotti
10412: silloinen Ministeri-Valtiosihteeri, että uutta Suomen Pan-
10413: kin ohjesääntöä vahvistettaessa Hänen Majesteettinsa oli
10414: Senatille antanut toimeksi laatia esityksen semmoiseksi
10415: Pankin ohjesäännön muutokseksi, että Suomessa asuvat
10416: venäläiset, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, voisivat
10417: saada vekselinsä diskontatuksi Suomen Pankissa.
10418:        Maaliskuun 20 p. 1903 antamassaan lausunnossa
10419: Pankkivaltuusmiehet tekivät erinäisiä muistutuksia ehdo-
10420: tusta vastaan. He huornauttivat ensinnäkin siitä, että maa-
10421: han asettuneet liikemiehet ja elinkeinonharjottajat tavalli-
10422: sesti myöskin ovat hankkineet itselleen Suomen kansa-
10423: laisoikeuden ja että senvuoksi kysymyksessä olevaan
10424: ehdotukseen sisältyvä toivomus ei tarvitseisi aiheuttaa
10425:      Pankkivaliokunnan mietintö N:o 1.
10426: 2                 V. .M:. -   Esit. N:o 7.
10427: 
10428: lainsäädännön muutosta. Toisekseen vedottiin myöskin
10429: niiden henkilöiden, joiden luottotarpeen tyydyttämistä
10430: esitys tarkottaa, kotipaikan tilapäisyyteen, joka saattaisi
10431: tehdä vekselivaatimusten esittämisen heihin nähden han-
10432: kalaksi.
10433:        1904-1905 vuoden Valtiopäivilie jätettyä armollista
10434: esitystä käsitellessään huomautti silloinen Pankkivalio-
10435: kunta näistä samoista hankaluuksista, mutta ehdotti
10436: Valiokunta kuitenkin esitystä hyväksyttäväksi. Pappis-
10437: ja Talonpoikaissääty sen hyväksyivätkin, Aatelissääty
10438: sen hylkäsi ja Porvarissääty vedoten laittomiin oloihin
10439: jätti asian käsittelemättä. Näin asia silloin lainmukaisen
10440: säätypäätöksen puutteessa raukesi .
10441:       .Nyt Eduskunnalle uudelleen annettu armollinen
10442:  esitys tarkottaa Pankin ohjesäännön 2 §:n 6 kohdan,
10443: jonka mukaan Suomen markoin maksettavia vekseleitä
10444: diskontatessa hyväksyjänä tulee olla kotimainen toimi-
10445: nimi tai maassa asuva. Suomen kansalainen, sellaista
10446: muuttamista, että sanat ,maassa asuva Suomen kansa-
10447: lainen" vaihdetaan sanoiksi ,maassa asuva henkilö".
10448:        Kun tällaisen muutoksen voi katsoa ainoastaan
10449: kumoavan sellaisen määräyksen, joka on Pankkihallin-
10450: non vapaata harkintaa vekseleitä diskontatessa rajot-
10451: tanut ja kun Pankkivaltuusmiehet, joilta Valiokunta
10452: on esityksestä lausuntoa pyytänyt, eivät ole tahtoneet
10453: pitää ehdotettua lainmuutosta vastaan esittämiään epäi-
10454: lyksiä. ratkaisevina, vaan puoltaneet armollisen esityk-
10455: sen hyväksymistä, niin saa Valiokunta täten kunnioittaen
10456: ehdottaa:
10457:                       että Eduskunta tahtoisi hyväksyä ar-
10458:                 mollisen esityksen ehdotuksen Suomen Pan-
10459:                 kin ohjesäännön 2 §:n 6 kohdan muutta-
10460:                 misesta.
10461:                  V. M. -   Eslt. N:o 7.                3
10462: 
10463:       Esityksen käsittelyyn ovat ottaneet osaa Valiokun-
10464: mm puheenjohtaja Schybergson, varapuheenjohtaja Lind-
10465: roos, jäsenet Höijer, Komu, Mänty, Eloranta, Arajärvi,
10466: Repo, Tulikoura, Arokallio ja Kiiskinen sekä varajäsen
10467: Lagerlöf.
10468:       Helsingissä 15 p. kesäkuuta 1907.
10469: Helsinki HI07.   Osakeyhtiö Weilin & Göös Aktiebolag.
10470:              1907. -    S. V. M. -     Esit. N:o 7.
10471: 
10472: 
10473: 
10474: 
10475:                             Suuren valiokunnan mietintö N:o
10476:                         19 Keisarillisen Majesteetin armolli-
10477:                         sen esityksen johdosta, joka koskee
10478:                         Suomen Pankille 19 p:nä Helmikuuta
10479:                         1895 annetun ohjesäännön 2 §:n 6
10480:                         kohdan, semmoisena kuin se kuuluu
10481:                         Armollisessa asetuksessa 10 p:ltä
10482:                         heinäkuuta 1901, muuttamista toisin
10483:                         kuuluvaksi.
10484: 
10485: 
10486:     Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta saa kunnioit-
10487: taen ehdottaa:
10488: 
10489:               että Eduskunta muuttamatta hyväksyisi
10490:            Pankkivaliokunnan mietintöön No 1 tästa
10491:            asiasta sisältyvän ehdotuksen.
10492: 
10493: 
10494: 
10495:    Helsingissä, 29 p:nä lokakuuta 1907.
10496: 
10497: 
10498: 
10499: 
10500:         Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino 0.-Y.
10501:        ~~1907. -   Edusk. Vast. -     Esitys N:o 7.
10502: 
10503: 
10504: 
10505: 
10506:                      S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
10507:                n e n v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin ar-
10508:                molliseen esitykseen, joka koskee Suomen
10509:                Pankille 19 päivänä helmikuuta 1895 annetun
10510:                ohjesäännön 2 §:n 6 kohdan, semmoisena
10511:                kuin se kuuluu armollisessa asetuksessa 10
10512:                päivältä heinäkuuta 1901, muuttamista toisin
10513:                kuuluvaksi.
10514: 
10515: 
10516: 
10517: 
10518:    :Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
10519:             ja Suuriruhtinas!
10520: 
10521: 
10522: 
10523: 
10524:      Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa
10525: esityksessä Suomen Eduskunnalle ehdottanut, että Suo-
10526: men Pankille 19 päivänä helmikuuta 1895 annetun
10527: 2        1907. -- Edusk. Vast. -        Esitys N:o 7.
10528: 
10529:  ohjesäännön 2 §:n 6 kohta, semmoisena kuin se kuu-
10530:  luu armollisessa asetuksessa 10 päivältä heinäkuutlt
10531:  1901, muutettaisiin toisin kuuluvaksi.
10532:       Kun tällaisen muutoksen voi katsoa ainoastaan
10533:  kumoavan sellaisen määräyksen, joka on pankkihallin-
10534:  non vapaata harkintaa vekselien diskonttaamisessa rajoit-
10535: 'tanut, on Eduskunta hyväksynyt armollisen esityksen.
10536:       Tämän johdosta saa Eduskunta alamaisuudessa il-
10537:  moittaa:
10538: 
10539:                         että Eduskunta on hyväksynyt arrrwl-
10540:                  lisen esityksen ehdotuksen Suomen Pankin
10541:                  ohy'esäännön 2 §:n 6 kohdan muuttami-
10542:                  sesta.
10543: 
10544: 
10545:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10546: 
10547:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
10548: 
10549: 
10550: 
10551: 
10552:             Helsinki 1907. Helsingin Sentraalik:irjapaino.
10553:                     1907.- N:o 8.
10554: 
10555: 
10556: 
10557: 
10558:                Keisarillisen Majesteetin armol-
10559:           linen esitys Suomen Kansaneduskunnalle,
10560:           koskeva muutettnja määräyksiä eräiden Rikos-
10561:           lain 13 luvussa mainittujen rikosten syyttee-
10562:           seen panemisesta.
10563: 
10564:        Rikoslain 13 luvun 5 §:n mukaan ei syytettä Kei-
10565: sarin ja SuuriruMinaan tahi muun Keisarillisen perhe-
10566: kunnan jäsenen kunnian loukkaamisesta voida tehdä,
10567: ellei Keisari siihen anna lupaa. Tämän mukaisesti sää-
10568: detään Rikoslain voimaanpanemisesta 19 p:nä joulukuuta
10569: 1889 annetun asetuksen 15 §:ssä että, jos ilmiauto teh-
10570: dään ylempänä mainitusta rikoksesta, asian laita on ilmoi-
10571: tettava Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijalle ja
10572: hänen annettava siitä tieto Senaattiin, jonka Oikeusosas-
10573: ton asiana on Keisarilie ja Suuriruhtinaalle esittää rikos
10574: syytteeseen pantavaksi, milloin siihen on syytä. Koska
10575: on näyttänyt suotavalta, että puheenaolevanlaatuisia rikok-
10576: sia voitaisiin panna syytteeseen ilman mainittua menet-
10577: telyä, on Keisarillinen Majesteetti teettänyt ehdotuksen
10578: laiksi, joka sisältää muutettuja määräyksiä tällaisten
10579: syytteiden järjestyksestä. Tämä lakiehdotus, joka täten
10580: annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi, on näin kuuluva:
10581:   2                           N:o 8
10582: 
10583: 
10584: 
10585:                  Ehdotus laiksi, joka koskee muutettuja mää-
10586:            räyksiä eräiden Rikoslain 13 luvussa mainittujen rikos-
10587:            ten syytteeseen panemisesta.
10588: 
10589:       Täten säädetään että Rikoslain 13 luvun 5 § on
10590: lakkaava voimassa olemasta ja että Suomen Suuriruhti-
10591: naanmaan uuden yleisen rikoslain voimaanpanemisesta 19
10592: p:nä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 15 § on muu-
10593: tettava seuraavalla tavalla toisin kuuluvaksi:
10594:       Virallisen syyttäjän pitää tehdä syyte sellaisesta
10595: rikoksesta, joka on virallisen syytteen alainen, vaikka
10596: asianomistaja ei olekaan sitä syytteeseen pantavaksi
10597: ilmoittanut. Jos asianomistaja itse tekee syytteen sellai-
10598: sesta rikoksesta; olkoon virallinen syyttäjä kuitenkin vel-
10599: vollinen asiassa valvomaan julkista kannevaltaa.
10600:       Jos ilmiauto tehdään sellaisesta kunnianloukkauk-
10601: sesta, joka on majesteetinrikos, taikka muusta Rikoslain
10602: 13 luvussa mainitusta kunnianloukkauksesta, on asian laita
10603: ilmoitettava Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijalle ja
10604: hänen annettava siitä tieto Senaattiin, jonka Oikeusosaston
10605: asiana on panna rikos syytteeseen, milloin siihen on syytä.
10606: 
10607:                  Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 4
10608:            (17) p:nä toukokuuta 1907.
10609: 
10610:                        Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
10611: 
10612: 
10613: 
10614: 
10615:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
10616:                     V. M. -     Esit. N:o 8.
10617: 
10618: 
10619: 
10620: 
10621:                        L a k i v a l i o k u n n a n m i e t i n-
10622:                  t ö N: o 2 Keisarillisen Majesteetin ar-
10623:                  mollisen esityksen johdosta Suomen
10624:                  Eduskunnalle, koskeva muutettuja mää-
10625:                  rliyksili eräiden Rikoslain 13 luvussa
10626:                  mainittujen rikosten syytteeseon pane-
10627:                  misesta.
10628: 
10629:      Yllämainitun armollisen esityksen on Eduskunta
10630: lähettänyt Lakivaliokuntaan, joka sitten on pyynnös-
10631: tään saanut käytettävikseen eräitä esitystä valmistel-
10632: taessa syntyneitä asiakirjoja.
10633: 
10634: 
10635: 
10636:        Säännöksen mukaan Rikoslain 13 luvun 5 §:ssä
10637: ei syytettä Keisarin ja Suuriruhtinaan tahi muun Kei-
10638: sarillisen perhekunnan jäsenen kunnian loukkaamisesta
10639: saa tehdä, ellei Keisari ja Suuriruhtinas anna siihen
10640: lupaa; ja on Rikoslain voimaanpanoasetuksen 15 §:ssä
10641: tämänmukaisia tarkempia määräyksiä siitä, missä järjes-
10642: tyksessä sellaisia rikoksia on saatettava syytteeseen.
10643: Armollisessa esityksessä ehdotettu lainmuutos tarkoittaa
10644: sanotunlaisten rikosten syytteeseenpanojärjestyksen muut-
10645: tamista siten, että syyte tehtäisiin Senaatin Oikeus-
10646: osaston päätöksen perusteella asiata Hallitsijalle alista-
10647: matta.
10648:       Aiotteen tähän lainmuutokseen on tehnyt maan
10649: Kenraalikuvernööri, nostaen asiasta Senaatissa kysy-
10650: myksen ja perustellen sen sillä, että puheenaolevain ri-
10651: kosten lukumäärä sen jälkeen kuin ennakkosensuuri
10652: lakkautettiin on tuntuvasti lisääntynyt. Koska Senaa-
10653:      Laki11aliokunnan m1'etintö N·o 2.
10654: 2                   V. M. -    Esit. N:o 8.
10655: 
10656: tin mielestä ei mikään yleinen etu vaatinut, että sem-
10657: moisten rikosten syytteeseen saattaminen jää riippu-
10658: vaksi alamaisesta alistuksesta, valmisti Senaatti ehdo-
10659: tuksen armolliseksi esitykseksi asiasta. Tämä ehdotus
10660: eroaa Eduskunnalle annetusta esityksestä siinä että,
10661: kun ilmiauto tehdään puheenaolevanlaatuisesta rikok-
10662: sesta, ilmoitus siitä olisi toimitettava Senaatin Pro-
10663: kuraattorille, jonka kaikki asiaan vaikuttavat seikat
10664: harkittuaan olisi määrättävä, onko syyte tehtävä vai ei.
10665:       Asiata Valiokunnassa käsiteltäessä on ilmaantunut
10666: eri mielipiteitä kysymyksenalaisen lainmuutoksen tar-
10667: peellisuudesta. On huomautettu, että kunnianloukkaus-
10668: rikos yleensä rangaistaan ainoastaan siinä tapauksessa,
10669: että loukkauksen kärsinyt sen sellaiseksi käsittää; sel-
10670: laisen rikoksen syytteeseen saattaminen on loukatun
10671: oman aiotteen varassa. Tästä periaatteesta ei ole min-
10672: käänmoista syytä poiketa, mikäli koskee maan Hallitsi-
10673: jaa ja muita Keisarillisen perhekunnan jäseniä. Voi-
10674: massa olevan lainsäädännön mukaan he tosin jo ovat
10675: tässä suhteessa erikoisasemassa. Mutta kun tämä eri-
10676: koisasema ehdotetun lainmuutoksen kautta kävisi en-
10677: tistä räikeämmäksi ja lainsäädäntö niin muodoin olisi
10678: kehittymässä väärään suuntaan, ei Eduskunnan pitäisi
10679: suoda lainmuutokseen myötävaikutustaan. Toiselta puo-
10680: len on esiintuotu, ja tätä mielipidettä on Valiokunnan
10681: enemmistö kannattanut, ettei etenkään maan Hallitsijaa
10682: voida häntä vastaan tehtyihin kunnianloukkausrikoksiin
10683: nähden pitää asianomistajana sanan tavallisessa mer-
10684: kityksessä eikä siis asettaa yhdenveroiseksi valtion
10685: muitten jäsenten kanssa. Asia onkin nykyään periaat-
10686: teellisesti tällä kannalla.    Ehdotetun lainmuutoksen
10687: merkitys on niin muodoin etusijassa käytännöllistä laa-
10688: tua; sitä arvosteltaessa on ennen kaikkea huomioon
10689: otettava, että sen kautta kysymyksenalaisten asiain kä-
10690: sittely kävisi verrattomasti joutuisammaksi, mikä yleen-
10691: säkin ja nimenomaan ilmiannettuun nähden on katsot-
10692: tava todelliseksi edistykseksi. Aivan vähäisenä ei myös-
10693:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 2.
10694:                    V. M. -     Esit. N:o 8.            3
10695: 
10696: kään ole pidettävä sitä seikkaa, että syytteen nosta-
10697: minen tulisi riippumaan kotimaisten viranomaisten har-
10698: kinnasta. Luonnollistaharr on, ettei Hallitsija missään
10699: tapauksessa itsekohtaisesti ennätä perehtyä tällaisiin
10700: merkitykseltään yleensä toisarvoisiin kysymyksiin. Tä-
10701: hän nähden ja kun minkäänlaista haittaa puheenaole-
10702: vasta lainmuutoksesta ei ole odotettavissa, on Valio-
10703: kunnan enemmistö arvellut voivansa puoltaa ehdotettua
10704: lainsäädäntötoimen pidettä.
10705:       Mitä lakiehdotuksen erikoiskohtiin tulee, on Valio-
10706: kunta katsonut aihetta olevan seuraaviin huomautuk-
10707: siin, jotka kaikki koskevat Rikoslain voimaanpalloase-
10708: tuksen 15 §:n 2 momenttia.
10709:       Puheenaolevain rikosten luonteesta johtuu että,
10710: kun yksityistapauksessa on tutkittavana kysymys syyt-
10711: teen nostamisesta, ei olisi pantava huomiota yksinomaan
10712: siihen virallisen syyttäjän syytevelvollisuudesta meillä
10713: yleensä voimassa olevaan periaatteeseen, että syyte on
10714: tehtävä, jos ilmiannettu tai muuten syyttäjän tietoon
10715: tullut rikos voidaan näyttää toteen, vaan myöskin sii-
10716: hen, onko tuo rikos joko niin vähäpätöinen tai niin
10717: kauan aikaa sitten tapahtunut taikka muuten sellainen,
10718: ettei valtioedun kannalta syytteen nostaminen ole tar-
10719: peen. Vaikkakin edellämainittu lainpaikka niin muo-
10720: dosteltuna kuin se on armollisessa esityksessä ei ni-
10721: menomaan estäkään tällaista tulkitsemista, voi sitä kui-
10722: tenkin toisinkin käsittää; ja on Valiokunta sitä sen
10723: vuoksi tarpeenmukaisesti selventänyt. Tämän yhtey-
10724: dessä harkitessaan minkä viranomaisen ratkaistavaksi
10725: kysymys syytteen nostamisesta olisi jätettävä, on Valio-
10726: kunta pitänyt selvänä, että maan Prokuraattori on sii-
10727: hen sopivin. Onhan luonnollisesti asianmukaisinta, että
10728: sen seikan tutkiminen, onko syytteen tekemiseen riit-
10729: täviä edellytyksiä, on ylimmän syyttäjäviranomaisen,
10730: Prokuraattorin eikä, niinkuin armollisessa esityksessä
10731: ehdotetaan, Senaatin Oikeusosaston asiana. Paremmin
10732: kuin tuomioistuimelle soveltuu Prokuraattorille ehkä
10733:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 2.
10734: 4                  V. M. -     Esit. N:o 8.
10735: 
10736: tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen tai ryht.yminen
10737: asiassa muuten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin.
10738: Huomattava myöskin on, että armollisessa esityksessä
10739: ehdotettu järjestelmä epäilemättä olisi omiansa jossain
10740: määrin ehkäisemään tuomioistuimien vapaata harkintaa
10741: itse asiata ratkaistessa.
10742:       Siihen nähden että Rikoslain 13 luvun 5 § on
10743: ehdotettu kokonaan kumottavaksi vastaavaa määräystä
10744: sijaan panematta, mutta armollisesta esityksestä ei
10745: nimenomaan selviä, että virallisen syyttäjän syytevel-
10746: vollisuus siinäkin tapauksessa, ettei ilmiautoa ole
10747: tehty vaan asia muuten tullut hänen tietoonsa, on
10748: eri määräyksestä riippuva, on Valiokunnasta, mah-
10749: dollisen väärinkäsityksen välttämiseksi, ollut tarpeellista
10750: muodostella kysymyksessäolevaa lainkohtaa Rikoslain
10751: voimaanpanoasetuksessa niin, että siitä selvään käy ilmi,
10752: ettei missään tapauksessa saa siinä mainituista rikok-
10753: sista tehdä syytettä, ellei asianomainen viranomainen,
10754: Valiokunnan ehdotuksen mukaan Senaatin Prokuraat-
10755: tori, ole sen nostamisesta määräystä antanut.
10756:       Kun Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijan
10757: tehtävä niinhyvin nykyisen lainsäädännön kuin armolli-
10758: sen esityksenkin mukaan na1ssa asiOISSa supistuu
10759: siihen, että käskynhaltija asianomaiselle viranomaiselle
10760: edelleen toimittaa tehdystä rikoksesta saapuneen ilmoi-
10761: tuksen, on Valiokunnasta näyttänyt aivan tarpeettomalta
10762:  pysyttää käskynhaltijaa sanotunlaisena välittäjänä.
10763:       Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu saa Valio-
10764: kunta siis kunnioittaen ehdottaa:
10765: 
10766:                 että Eduskunta alamaisessa vastauskirjel-
10767:           mässä ilmoittaisi hyväksyneensä armollisessa esi-
10768:           tyksessä olevan lakiehdotuksen eräin mwdoksin,
10769:           joiden johdosta ehdotettu laki tulisi olemaan näi:n
10770:            kuuluva:
10771: 
10772: 
10773:      Lakil)aliolcunnan mietintö N:o 2.
10774:                    V. H. -    Esit. N:o 8.              5
10775: 
10776:                Laki, joka koskee muutettuja määrä-
10777:           yksiä eräiden Rikoslain 13 luvussa mainit-
10778:           tujen rikosten syytteeseen panemisesta.
10779:       Täten säädetään että Rikoslain 13 luvun 5 § on
10780: lakkaava voimassa olemasta ja että Suomen Suuriruh-
10781: tinaanmaan uuden yleisen rikoslain voimaanpanemisesta
10782: 19 p:nä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 15 § on
10783: muutettava seuraavalla tavalla toisin kuuluvaksi:
10784:       Virallisen syyttäjän pitää tehdä syyte sellaisesta
10785: rikoksesta, joka on virallisen syytteen alainen, vaikka
10786: asianomistaja ei olekaan sitä syytteeseen pantavaksi
10787: ilmoittanut. Jos asianomistaja itse tekee syytteen sel-
10788: laisesta rikoksesta; olkoon virallinen syyttäjä kuiten-
10789: kin velvollinen asiassa valvomaan julkista kannevaltaa.
10790:       Rikoslain 13 luvussa mainitusta kunnianloukkauksesta
10791: älköön syytettä kuitenkaan tehtäkö, ellei Senaatin Proku-
10792: mattori harkittuaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat niin
10793: rnäärää.
10794: 
10795:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1907.
10796: 
10797: 
10798: 
10799: 
10800:      'l'ämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
10801: heenjohtaja Söderholm sekä. jäsenet Cederberg, Gripen-
10802: berg, Huotari, K. Hämäläinen, L. Ingman, Kannisto,
10803: Koivisto, Käpy: 0. F. Laine, Luoma, Mikkola, Myllylä,
10804: Nuorteva, Sirola ja J. Suomalainen sekä varajäsenet
10805: M. S. Laine, Ripatti ja Tikkanen.
10806: 
10807: 
10808: 
10809: 
10810:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 2.
10811: 6                  V. M, -    Esit. N:o 8.
10812: 
10813: 
10814: 
10815: 
10816:                          Vastalause.
10817: 
10818:       Kunnianloukkausta Hallitsijaa vastaan käsitellään
10819: lainsäädännössämme aivan toisenluontoisena asiana kuin
10820: kunnianloukkauksia yleensä. Puhumattakaan rangais-
10821: tusmääräysten kohtuuttomasta ankaruudesta, on itse
10822: käsitys siitä, mitä on kunnianloukkaukseksi katsottava,
10823: paljon laajempi kuin muuten. Kunnianloukkaukseksi
10824: useasti katsotaan lausuntoja, jotka eivät sisällä muuta
10825: kuin kohtuullisen arvostelun Hallitsijan persoonasta.
10826: Sitäpaitsi lausuntojen ilmeinenkään todenperäisyys ei
10827: vaikuta rangaistuksen määräämiseen yhtä vähän kuin
10828: niiden oikeiksi ja kohtuullisiksi todistaminen on mah-
10829: dollinen.
10830:       Lainlaatijana on tällaisella Hallitsijan persanan
10831: erikoisasemaan asettamisella nähtävästi ollut tarkoitus
10832: estää kaiklri Hallitsijaa arvostelevat lausunnot. Mutta
10833: siitä johtunut asiantila on sangen luonnottomaksi kat-
10834: sottava. Hallitsijan teot hänen yksinvaltiaana ollessa
10835: pitäisivät ehdottomasti oleman julkisen arvostelun alaiset.
10836: Sekä Hallitsijan omalta että koko yhteiskunnan edun
10837: kannalta katsottuna olisi tällainen arvostelu oleva ei
10838: ainoastaan luvallinen vaan myöskin suotava ja rikok-
10839: sellisiksi katsotut lausunnot yleisten säännösten alaiset.
10840:       Mitä edellä on sanottu koskee Hallitsijan persa-
10841: naa valtion päämiehenä ja häntä sellaisena arvostelevia
10842:      Lakivaliokunnan mietintö N:o 2.
10843:                     V. M. -   Esit. N:o 8.                  7
10844: 
10845: lausuntoja. Mitä taas tulee niihin lausuntoihin, jotka
10846: koskevat Hallitsijaa ihmisenä ja siinä suhteessa mah-
10847: dollisesti ovat loukkaavia, niin niidenkin erikoisasemaan
10848: asettaminen on yhtä luonnotonta. Henkilökohtainen kun-
10849: nianloukkaus on sitä vaan siinä tapauksessa että lou-
10850: kattu itse sen siksi käsittää.
10851:       Olemme siis sitä mieltä, että n. k. majesteettiri-
10852: koksia koskeva lainsäädäntö nykyään on aivan vää-
10853: rällä tolalla ja että, kun se on muutettava, niin
10854: muuttaminen on tapahtuva yllämainittuun suuntaan.
10855: Sentähden emme voi myötävaikuttaa nyt esillä olevan
10856: Armollisen esityksen puoltamiseen, se kun tarkoittaa
10857: mainitunlaisten rikosten vielä enemmän kuin ennen
10858: erikoisasemaan asettamista.
10859:       Ylläesitetyn nojalla rohkenemme ehdottaa
10860: 
10861:                 että Eduskunta hylkäisi armollisen esityksen.
10862: 
10863:      Helsingissä 14 p:nä syysk. 1907.
10864: 
10865:      S. Nuorteva.       A. Kannisto.    K. Hämäläinen.
10866:      P. Tikkanen.       M. S. Laine.    A. Huotari.
10867:                         0. F. Laine.
10868: 
10869: 
10870: 
10871: 
10872:      Lakh·ab"okunnan ndetintö F:o 2.
10873: Helsinki 1907, Helsingin Senti'faalikirjapaino.
10874:              1907.- S. V. M.- Esit. lf:o 8.
10875: 
10876: 
10877: 
10878: 
10879:                 Suuren valiokunnan mietintö lf:o 6 Xeisa-
10880:            rillisen Majesteetin a.rmollisen esityksen joh-
10881:            dosta., joka koskee muutettuja. mä.ä.rä.yksiä. eri.i-
10882:            den Rikoslain 13 luvussa. mainittujen rikosten
10883:            syytteeseen panemisesta..
10884: 
10885: 
10886:     Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta saa kunnioit-
10887: taen ehdottaa:
10888: 
10889:                että Eduskunta hyväksyisi armollisessa
10890:            esityksessä olevan lakiehdotuksen sillä tavoin
10891:            muutettuna kuin Lakivaliokunta asiasta anta-
10892:            massaan mietinnössä N:o 2 on ehdottanut.
10893: 
10894:    Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1907.
10895:              1907. -    S. V. lVI. -   Esit. N:o 8.
10896: 
10897: 
10898: 
10899:                         Vastalause.
10900:    Viitaten Lakivaliokunnan mietintöön n:o 2 liitettyyn
10901: vastalauseeseen saa allekirjoittanut täten kunnioittaen
10902: ehdottaa:
10903:               etta Eduskunta hylkttisi nyt kysymyksesstt
10904:            olevan armollisen esityksen.
10905: 
10906:    Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1907.
10907: 
10908:                                               K. Hämäläinen.
10909: 
10910:    Tähän vastalauseeseen yhtyy
10911:                                                  0. Orasmaa.
10912: 
10913: 
10914: 
10915: 
10916:      Helsingissä 1907, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö ..
10917:           1907. -   Edusk. Vast. - Esitys N:o 8.
10918: 
10919: 
10920: 
10921: 
10922:                       Suomen Eduskunnan alamai-
10923:                n e n v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin ar-
10924:                molliseen esitykseen, joka koskee muutettuja
10925:                määräyksiä eräiden Rikoslain 13 luvussa mai-
10926:                nittujen rikosten syytteeseen panemisesta.
10927: 
10928: 
10929: 
10930: 
10931:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
10932:             ja Suuriruhtinas!
10933: 
10934: 
10935: 
10936: 
10937:       Armollisessa esityksessä Suomen Eduskunnalle on
10938: Teidän Keisarillinen Majesteettinne antanut ehdotuksen
10939: laiksi, joka koskee multtettuja määräyksiä eräiden Rikos-
10940: 2         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 8.
10941: 
10942: lain 13 luvussa mainittujen rikosten syytteeseen pane-
10943: misesta.
10944:        Ehdotettu lainmuutos tarkoittaa Keisarin ja Suuri-
10945: ruhtinaan tahi muun Keisarillisen perhekunnan jäsenen
10946: kunnian loukkaamisen syytteeseenpanojärjestyksen muut-
10947: tamista siten, että syyte sanotunlaisista rikoksista, jota
10948: säännöksen mukaan Rikoslain 13 luvun 5 §:ssä ei saa
10949: tehdä, ellei Keisari ja Suuriruhtinas anna siihen lupaa,
10950:  voitaisiin tehdä senaatin oikeusosaston päätöksen pe-
10951: rusteella asiata hallitsijalle alistamatta.
10952:        Tätä ehdotusta arvosteltaessa on Eduskunta, huo-
10953: mioon ottaen, että sen kautta kysymyksenalaisten asiain
10954: käsittely kävisi verrattomasti joutuisammaksi, katsonut
10955: voivansa hyväksyä ehdotetun lainsäädäntötoimenpiteen,
10956: kuitenkin tehtyänsä eräitä alempana perusteltuja muutoksia,
10957: jotka koskevat Rikoslain voimaanpanoasetuksen 15 §:n
10958: 2 momentissa olevia tarkempia määräyksiä siitä, missä
10959:  järjestyksessä puheenaolevia rikoksia on saatettava syyt-
10960:  teeseen.
10961:        Kysymyksessäolevain rikosten luonteesta johtuu,
10962:  että, kun yksityistapauksessa on tutkittavana kysymys
10963:  syytteen nostamisesta, ei ole pantava huomiota yksin-
10964:  omaan siihen virallisen syyttäjän syytevelvollisuudesta
10965:  yleensä voimassaolevaan periaatteeseen, että syyte on
10966:  tehtävä, jos ilmiannettu tai muuten syyttäjän tietoon tullut
10967:  rikos voidaan näyttää toteen, vaan myöskin siihen, onko
10968:  tuo rikos joko niin vähäpätöinen tai niin kauan aikaa
10969:  sitten tapahtunut taikka muuten sellainen, ettei valtioedun
10970:  kannalta syytteen nostaminen ole tarpeen. Vaikkakin
10971:  edellämainittu lainpaikka, niin muodosteltuna kuin se on
10972:  armollisessa esityksessä, ei nimenomaan estäkään tällaista
10973:  tulkitsemista, voi sitä kuitenkin toisinkin käsittää; ja on
10974:  Eduskunta sitä sen vuoksi tarpeenmukaisesti selventänyt.
10975:        Tämän yhteydessä harkitessaan, minkä viranomaisen
10976:  ratkaistavaksi kysymys syytteen nostamisesta olisi jätet-
10977:  tävä, on Eduskunta pitänyt selvänä, että maan proku-
10978:  raattori on siihen sopivin. Onhan luonnollisesti asian-
10979:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 8.        3
10980: 
10981: mukaisinta, että sen seikan tutkiminen, onko syytteen
10982: tekemiseen riittäviä edellytyksiä, on ylimmän syyttäjävi-
10983: ranomaisen, prokuraattorin eikä, niinkuin armollisessa esi-
10984: tyksessä ehdotetaan, senaatin oikeusosaston asiana. Pa-
10985: remmin kuin tuomioistuimelle soveltuu prokuraattorille
10986: ehkä tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen tai ryhtyminen
10987: asiassa muuten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin.
10988:       Siihen nähden että Rikoslain 13 luvun 5 § on ehdo-
10989: tettu kokonaan kumottavaksi, vastaavaa määräystä sijaan
10990: panematta, mutta armollisesta esityksestä ei nimenomaan
10991: selviä, että virallisen syyttäjän syytevelvollisuus siinäkin
10992: tapauksessa, ettei ilmiantaa ole tehty, vaan asia muuten
10993: tullut hänen tietoonsa, on eri määräyksestä riippuva, on
10994: Eduskunta,~mahdollisen väärinkäsityksen välttämiseksi, kat-
10995: sonut tarpeelliseksi muodostella kysymyksessäolevaa lain-
10996: kohtaa Rikoslain voimaanpanoasetuksessa niin, että siitä
10997: selvään käy ilmi, ettei missään tapauksessa saa siinä maini-
10998: tuista rikoksista tehdä syytettä, ellei asianomainen viran-
10999: omainen, Eduskunnan hyväksymän ehdotuksen mukaan
11000: senaatin prokuraattori, ole sen nostamisesta määräystä
11001: antanut.
11002:       Kun Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltian teh-
11003: tävä, niinhyvin nykyisen lainsäädännön kuin armollisen
11004: esityksenkin mukaan, näissä asioissa supistuu siihen, että
11005: käskynhaltia asianomaiselle viranomaiselle edelleen toi-
11006: mittaa tehdystä rikoksesta saapuneen ilmoituksen, on
11007: Eduskunnasta näyttänyt aivan tarpeettomalta pysyttää
11008: käskynhaltiaa sanotunlaisena välittäjänä.
11009:       Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu, saa Eduskunta
11010: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisimmasti
11011: ilmoittaa:
11012:                 että Eduskunta on hyväksynyt armolli-
11013:            sessa esityksessä olevan lakiehdotuksen eräin
11014:            muutoksin, joiden johdosta ehdotettu laki tulisi
11015:            olemaan näin kuuluva :
11016: 4         1907. -   Edusk. Vast. -· Esitys N:o 8.
11017: 
11018:                 Laki, joka koskee muutettuja määräyksiä
11019:           eräiden Rikoslain 13 luvussa mainittujen rikosten
11020:           syytteeseen panemisesta.
11021: 
11022:       Täten säädetään, että Rikoslain 13 luvun 5 § on lak-
11023: kaava voimassa olemasta ja että Suomen Suuriruhtinaan-
11024: maan uuden yleisen rikoslain voimaanpanemisesta 19 päi-
11025: vänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 15 § on muutet-
11026: tava seuraavalla tavalla toisin kuuluvaksi:
11027:       Virallisen syyttäjän pitää tehdä syyte sellaisesta ri-
11028: koksesta, joka on virallisen syytteen alainen, vaikka asian-
11029: omistaja ei olekaan sitä syytteeseen pantavaksi ilmoit-
11030: tanut. Jos asianomistaja itse tekee syytteen sellaisesta
11031: rikoksesta; olkoon virallinen syyttäjä kuitenkin velvollinen
11032: asiassa valvomaan julkista kannevaltaa.
11033:       Rikoslain 13 luvussa mainitusta kunnianloukkauksesta
11034: älköön syytettä kuitenkaan tehtäkö, ellei senaatin proku-
11035: raattori, harkittuaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat, niin
11036: määrää.
11037: 
11038:      Suomen Eduskunta pysyy alati, j. n. e.
11039: 
11040:      Helsingissä, 8 päivänä lokakuuta 1907.
11041: 
11042: 
11043: 
11044: 
11045:           Helsinki 1907.   Helsingin Sentraalikhjapaino.
11046:                     1907.- N:o 9.
11047: 
11048: 
11049: 
11050: 
11051:                Keisarillisen Majesteetin Armol-
11052:            linen esitys Suomen Kansaneduskunnalle lei-
11053:            masuostunnasta.
11054: 
11055:       1905-1906 vuosien väliaikaisilla valtiopäivillä ovat
11056: Valtiosäädyt leimasuostuntaa koskevan armollisen esityk-
11057: sen johdosta ottaneet suorittaakseen tätä suostuntaa 1
11058: p:stä heinäkuuta 1906 vuoden 1907 loppuun saakka.
11059:       Valtion tarpeiden täyttämiseksi on leimasuostunta vält-
11060: tämätön myöskin vuodeksi 1908. Kuitenkaan ei nyt, saa-
11061: tavana olevaan puutteelliseen tilastolliseen selvitykseenkin
11062: nähden, ole katsottu tarpeelliseksi ryhtyä tätä veroa mi-
11063: tenkään korottamaan, ja kun myöskin ne muistutukset,
11064: joita asianomaiset viranomaiset vaadituissa lausunnoissa
11065: ovat tehneet leimasuostunnasta voimassa olevia määräyksiä
11066: vastaan, eivät ole merkitykseltään olleet niin tärkeitä että
11067: ne yksin puolestaan vaatisivat välitöntä muutosta säännök-
11068: siin voimassa olevassa asetuksessa, joka niin äskettäin on
11069: ollut Eduskunnan tarkastuksen alaisena, on leimasuostun-
11070: taa vuonna 1908 katsottu olevan suoritettava yhtäläisten
11071: perusteiden mukaan ja samalla tavalla kuin tähänkin asti.
11072: Näin ollen ei näy tarvittavan leimasuostunnasta uutta
11073: asetusta, vaan lienee ainoastaan 5 p:nä heinäkuuta 1906
11074: leimasuostunnasta annetun armollisen asetuksen voimassa-
11075: oloaika pitennettävä.
11076:       Bruttotulo leimasuostunnasta on vuosina 1903-1905
11077: noussut seuraaviin määriin:
11078:            vuonna 1903 Smk:aan 1, 763,430: 29
11079:                   1904    ))   2,056,047: 90
11080:                   1905         2,153,316: 28
11081:   2                       N:o \:l
11082: 
11083:        Tulo leimasuostunnasta vuodelta 1906 nousee noin
11084: 2,180,()(X) markkaan, ja ovat Valtiosäädyt laskeneet tä-
11085: män tulon vuodelta 1907 2,000,()(X) markaksi. Koska kui-
11086: tenkin kokemus aikaisemmilta vuosilta osottaa, että tämä
11087: tulo vuosien kuluessa on ollut nousemaan päin, on tulo
11088: leimasuostunnasta vuodeksi 1908 laskettu 2,300,000 mar-
11089: kaksi.
11090: 
11091:       Viime valtiopäivillä ovat Valtiosäädyt ei ainoastaan
11092: lausuneet suotavaksi että luotettava tilastollinen selvitys
11093: leimaveron tulosta kalenterivuodelta 1906, tahi vaihtoeh-
11094: toisesti 1905, annettaisiin ensiksi kokoautuville valtiopäi-
11095: ville, vaan myöskin alamaisuudessa esittäneet että sään-
11096: nöllisesti uusiintuva ja tarkkoihin alkutietoihin perustuva
11097: tilasto toimitettaisiin niin hyvin leimaveron tuloon kuin
11098: erittäinkin niihin seikkoihin nähden, jotka vastaisessa
11099: perintöveron järjestelyssä saattavat ansaita huomiota.
11100:  Samalla kuin tilastollinen selvitys leimaveron tuotta-
11101: masta tulosta vuonna 1906 tähän oheenliitetään, joka sel-
11102:  vitys saapuneitten alkutietojen puutteellisuuden tähden
11103:  ei kuitenkaan ole täysin luotettava, on toimenpiteisiin
11104:  ryhdytty, jotta vastedes aikaansaataisiin edellämainittu
11105:  säännöllisesti uusiintuva ja tarkkoihin alkutietoihin pe-
11106:  rustuva tilasto, jota Valtiosäädyt ovat alamaisuudessa.
11107:  anoneet.
11108: 
11109:      Keisarillinen Majesteetti on edellisen nojalla tahto-
11110: nut Eduskunnan hyväksyttäväksi jättää seuraavan
11111: 
11112: 
11113: 
11114:                  Ehdotuksen Laiksi leimasuostunnasta Suomen
11115:            Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1908.
11116: 
11117:      Leimasuostuntaa on vuonna 1908 suoritettava nii-
11118: den perusteiden mukaan, jotka ovat säädetyt armolli-
11119: sessa asetuksessa 5 p:ltä heinäkuuta 1906 olemaan voi-
11120:                         N:o 9                     3
11121: 
11122: massa heinäkuun 1 p:stä 1906 joulukuun 31 p:aan 1907;
11123: ja ovat mainitun asetuksen säännökset muissakin kohdin
11124: noudatettavat 1 p:stä tammikuuta 1908 saman vuoden
11125: loppuun.
11126: 4                       N:o 9
11127: 
11128: 
11129: 
11130: 
11131: Summittainen ilmoitus leimasuostunnan määrästä
11132:               allamainituissa veroluokissa
11133:     Tammikuun 1 päivästä Joulukuun 31 päivään 1906.
11134: 
11135:                        Ajalta Tam- Ajalta Heinäk.
11136:                       mik. 1 p.- Ke- 1 p.-Jouluk.
11137:                       säk. 30 p. 1906. 31 p. 1906.
11138: 
11139: 
11140: 
11141: 
11142:                                                               i
11143: 
11144: 
11145:                                                               1
11146: 
11147:                                                        274-
11148: 
11149: 
11150: 
11151:                                                      2,0001- i
11152: 
11153:                                                               1
11154: 
11155: 
11156: 
11157: 
11158:                                                       ~20 =1
11159:                                                      16,384 65]
11160: 
11161:                                                             _1
11162:                                     N:o 9                                 5
11163: 
11164:                                                                               1
11165: 1
11166: 
11167: 
11168:                        Siirto 1     12,714 95    10,44-7 40       23,162 35
11169: 1 Kantavuuskirja .                     144 40         89 90          234 30
11170:   Kartta, maanmittarin .             1,418 15     1,502 25         2,920 40
11171: 1 Kiinnekirja .                     40,952 40    37,570 25        78,522 65
11172: 1
11173: 1
11174:   Kontrahti                          2,440 85     5,615 30         8,056 15
11175:   Lahjoituskirja                        12 -         44 -            56 -
11176: 1 Lepoajankirja .                      10 -         30        -      40 -
11177: 1
11178:   Lupaseteli tavarain los-
11179:     saamiseen ja lastaami-
11180: 1
11181: 1   seen .                            825 75      1,762       -    2,587 75
11182: 1
11183: 1
11184:   Pappiskirja .                       102 -           4 -            106 -
11185: 1
11186:   Passi ja olopiletti               13,722 -     12,108 -         25,830 -
11187:   Passitus, paloviinan sekä
11188: 1
11189:     muiden väkevämpien
11190:     tai miedompien väki-
11191:     juomain kuljettamista
11192:     varten                           1,010 50     l,HJ2 50        2,203   -
11193: 
11194:   Sam. muiden tavarain
11195:     kuljettamista varten             4,916 25     5,077 25         0,993 50
11196:   Patenttikirja                      2,820 -      2,700 -          5,520 -
11197:   Perinnöksiostoki1·ja .               572 -                       1,116 -
11198:                                                    5441-
11199:   Proviisorikirja                      65 -         55 -             120 -
11200:                                1
11201:   Sertifikaatti eli alkuperä-
11202:     todistus tavaroista               136 -        135        -     271 -
11203:   Todistus elinkeinon har-
11204:     joittamisesta . . . . ·1        2,064 50      1,563 50        3,628 -
11205:   Sam. eli resolutsioni, joka
11206:     sisältää luvan antaa sir-
11207:     kus-, varietee- tahi ak-
11208:     ro baattinäytäntöjä, har-                                                 1
11209:     joittaa positiivinsoittoa,
11210:     toimittaa karusellilla
11211:     ajoa, näytellä nuoralla
11212:     hyppimistä, vahakuvas-
11213:     toja, mekaanillisia tahi
11214:     muita temppuja, maa-
11215:     ilma- ja maisemaku-
11216:     vauksia sekä muita op-                                1
11217: 
11218:                        Siirto   1
11219:                                     83,926\751   so,44o   lasi 11)4,367\10
11220:  6                               N:o 9
11221: 
11222:                                                                          1
11223: 
11224: 
11225:                       Siirto [ 83,926 75       80,440 35   16t,367   wl
11226:   tiilisia kuvauksia, eläin- 1
11227:   kokoelmia y. m.                3,792 50       3,677 50     7,470
11228:                                                                      _j
11229: Todistus eli resolutsioni
11230:                                                                          1
11231:   oikeudesta anniskella                                                  1
11232:                                                                          1
11233:   tahi vähittäin myydä
11234:   väkevämpiä tahi mie-
11235:   dompia juovutus- ja
11236:   mallasjuomia .                12,804 -         627 -      13,431 -
11237: Tullikamarinpassi .              6,171 -       13,068 50    1!1,239 50
11238: Valtakirja, konstitutori-
11239:   aali, määräyskirja, lmt-
11240:   sumus- ja virkaanotto-
11241:   kirja, pöytäkirjanote y.
11242:   m. virkaan tahi toimi-
11243:   tukseen                       34,979 30      38,496 20    73,475 50
11244: Sam. s:a s:a s:a nimen ja
11245:   arvon saamiseksi .             6,702 -        1,110 -      7,812 -
11246: Valtauskirja löydökseen
11247:   vuoressa tahi maaker-
11248:   roksessa tahi järvimal-
11249:   min löydökseen                   100 -                      120 -
11250: Virkaerokirja .                    3841-         404-         788 -
11251: Muut tässä erittäin mai-
11252:   nitsematta jätetyt toi-
11253:   mituskirjat .              1 107,622 45    104,868 35    212,490 801
11254: 
11255: IL Kirjoitukset ja asia-
11256: kirjat, jotka ovat leimatut
11257: yllämainittujen m·mollisten                                              i
11258: leima-asetusten 4 §:n m7t-
11259: kaan. *)                                                                 r
11260: 
11261: 
11262:                                                                          i
11263:                                                                          1
11264: Pääkirja                         41,587 85     39,320 -     80,907 851
11265: Liite .                          48,650 70     46,211 05    94,861 75 [
11266: IIL Kitjoihtkset ja t·äli-
11267:                              1                                           1
11268: kirjat, jotka ovat leimatut
11269: edellämainittuJim leima-ase-                                             1
11270: 
11271: 
11272: tusten 6 §:n mukaan. '~-)                                                1
11273: 
11274: 
11275: Avioehto.                          113 25        144 -        257 251
11276:                      Siirto 1 346,833[80 1 328,386 [951    675,220 175!
11277:      *) Tietoja puuttuu Kuopion läänin Lääninkansliasta.
11278:                                   Ro9                                       1
11279: 
11280: i
11281: '                       Siirto   34G,833 80     328,386 195      675,220 751
11282:   Kauppa- tahi myynti- se-                                                        1
11283: 
11284:     kä lahja- ja vaihtokirja                                                      1
11285:                                                                                   1
11286:     y. m ..                      252,779 80     262,137 75       514,917
11287:                                                                                 551
11288:   Konnossementti eli rah-
11289:     tiseteli tavaroille, jotka                                                    i
11290: 
11291: 
11292: 
11293:                                                                                 ~1
11294:     viedään ulos Suomesta         4,232 50           6,245 -      10,477
11295:   Kontrahti                       7,2()9 75          8,170 55     15,440
11296:   Osakekirja                       -        -        -      --      -           -,1
11297:   Perunkirjoituskirja (seik-                                                      i
11298:     kaperäisot ilmoitukset                                                        !
11299:     perunkirjoituskirjoista                                                       i
11300:     suoritetusta leimamak-              1
11301:     susta annetaan oheen                                                          1
11302:     liitetyissä erikoisluet-
11303: 1
11304:     teloissa)                    267,852 55     174,393 45       442,24()       -1
11305:                                                                                   i
11306:   Piirustus .                      2,692 50       1,663 75         4,356 251
11307:   Sertepartiia .                       6 50          -      -          6 50!1
11308:   Testamentti ja fideiko-                                                   1
11309:                                                                                   1
11310: 
11311: 
11312:     missikirja (seikkaperäi-
11313:                                                                             1     1
11314:     set ilmoitukset testa-                                                  1
11315:                                                                                   1
11316:     menteista suoritetusta
11317:     leimamaksusta anne-
11318:     taan oheen liitetyissä
11319: 1   erikoisluetteloissa)          7,532115           6,628 30     14,160 45
11320: i
11321:   Vakuutuskirja, assurans-
11322:     sipoliisi sekä todistus
11323:     uudistetusta tahi muu-
11324:     tetusta vakuutuksesta.                               10 -           1() -
11325:                                        61-
11326:   Velkakirja, sitoumuskirja
11327:     tahi muu saamistodiste       142,474150     149,529 80       292,004 30
11328:   Muut asiakirjat, jotka
11329:     ovat leimatut yllämai-
11330:                                         1
11331:     nittujen asetusten 6 §:n            1
11332:     mukaan                        1,671185           1,935155      3,607140
11333:                                    - 1 ~39,101\Io l1,972,4t>
11334:                      summa 1 1,033,3ol\9o        (
11335:                                                         •. "3-
11336:                                                              \
11337:        8                                        N:o 9
11338: 
11339: 
11340: 
11341: 
11342:                            Summittainen ilmoitus
11343: yhteenlasketuista määristä leimasuostuntaa, jota 21 päivänä Joulu-
11344: kuuta 1900 annetun armollisen asetuksen mukaan on alempana mai-
11345: nituissa luokissa maksettu perunkirjoituskirjoista ja testamenteista
11346:          Tammikuun 1 päivästä Kesäkuun 30 päivään 1906.
11347: 
11348:                                                          .,
11349:                                                          <!>
11350:                                                                           Yhteenlasketut
11351:                                                                               n1äärät
11352:                                                          "'''"
11353:                                                          ::;·          pesäin           leima-
11354: 
11355:                  A. Leimamaksu
11356:                pentnkirjoitttskirjoista.
11357:                                                          "
11358:                                                          ...
11359:                                                          "'
11360:                                                                        säästöä
11361: 
11362:                                                                        3'mf      /~
11363:                                                                                         maksua
11364: 
11365:                                                                                         .'1'411f   1~
11366:                                                                                  1
11367: 
11368:   1) Kun pesän säästö on ollut vä-
11369:                                                                                  1
11370:                hintään 1,000 mk., mutta ei
11371:                ole noussut 10,000 markkaan:
11372:  a) kun on laskettu 2/ 10 % säästöstä                     290          898,758 52       1,794 75
11373:  b)                 1fto "                              1,185        4,276,203 57       4,403 60
11374: 1 c)," "               "    5               "             181         655,945 36        2,765 05
11375:        ,,"             "                    "
11376:                              /1o ''
11377:  d)                         8                              19          85,069 54          685 05
11378:            "           "     /1o "
11379:                                             "
11380:   2) Kun pesän säästö on ollut vä-
11381:                hintään 10,000 mk., mutta ei                                      1
11382: 
11383:                ole noussut 20,000 markkaan:                                      1
11384: 
11385: 
11386:  a) kun on laskettu 3f10 "/0 säästöstä                    47           621,616 15       1,680 10
11387:  b)                15/100                                150         2,029,063 62       3,093 75
11388:  c)
11389:     " "               "     75     "        "               28         392,102 63       2,875 45
11390:                                  1100
11391:     " "
11392:  d) ,,
11393:                       "     1 •;,0
11394:                                    "        "                    3      41,973 46         451 35
11395:        "              "                 "   "
11396:                                             Siirto / 1,9os! 9,000, 732/851 17,749/10
11397:                                                     N:o 9                                     9
11398: 
11399: 
11400: 
11401:                                                 Siirto 11,903          9,000,732 85     17,749 10
11402:     3) Kun pesän säästö on ollut vä-1
11403:          hintään 20,000 mk., mutta ei
11404: 1        ole noussut 30,000 markkaan:
11405: 
11406:     a) kun on laskettu            'l1o "/o säästöstä               8     188,317 55       735 10
11407:     b)   ,                         2
11408:                                     110 "                         45   1,183,132 87     2,223 05
11409:     c)        ,"   "          1
11410:                                                "                  11     256,532 79     2,573 45
11411:          "         "                     "       "                                  -    -    -
11412:     d)                        1 "l1o                          -          -
11413:          " "       "                     "       "                                                  1
11414: 1
11415: 
11416: 
11417: j 4) Kun pesän säästö on ollut vä-
11418:        hintään 30,000 mk., mutta ei
11419:        ole noussut 40,000 markkaan:
11420: 
11421:     a) kun on laskettu            5
11422:                                    110 "lo säästöstä               6     224,697 23     1,040
11423:                                                                                               251
11424:                               25
11425:     b)                                                            31   1,041,255 81     2,692 50
11426:     c)
11427:           " "      "      1
11428:                               25
11429:                                 /100
11430: 
11431:                                    1100 "
11432:                                           "
11433:                                                 "                  7     229,619 52     2,560 -
11434:     d)
11435:           " "      "      2
11436:                                                 "                  1     39,430 -         788 60
11437:           " "      "                      "     "
11438:     5) Kun pesän säästö on ollut vä-                                            1
11439:          hintään 40,000 mk., mutta ei
11440:          ole noussut 50,000 markkaan:
11441: 1
11442: 
11443:     a) kun on laskettu             •110 "lo säästöstä     1        7    310,658 80      2,279 40
11444:     b)   .,                       3                               15    682,481 72      2,044 95
11445:     c)
11446:            "       "              5
11447:                                    /1o "        "
11448:                                                                    1     43,200 -         648 -
11449:                               1 l1o "
11450:     d)
11451:          " "       "                            "                  4    189,244 98      4,296 60
11452:                               2 'Ilo "
11453:          " "       "                            "
11454:   6) Kun pesän säästö on ollut vä-
11455:       hintään 50,000 mk., mutta ei
11456: 1
11457:       ole noussut 65,000 markkaan:
11458: 
11459:     a) kun. on laskettu            7
11460:                                       110 "lo säästöstä            6    358,416 70      2,313 15
11461:     b)                        35/too ''                           13    729,242 79      2,559 55
11462:     c)
11463:           " "      "          75
11464:                           1 /loo "               ,"                7    393,615 29      6,903 65
11465:     d)
11466:           " "
11467:           ,        "      2 sllo          ,.                  -          -          -    -    -·
11468:             "      "                             "
11469:                                                 Siirto 1 2,065114,870,57819o 1 51,407135
11470:        10                                      N:o 9
11471: 
11472: 
11473:                                               Siirto       2,065 14,870,578 90      51,407
11474:        7) Kun pesän säästö on ollut vä-
11475:            hintään 65,000 mk., mutta ei
11476:            ole noussut 80,000 markkaan:
11477: 
11478:                                  / 10 "fo säästöstä
11479:                                8
11480:  a) kun on laskettu                                           2    158,180 -         1,264
11481:  b)      "   "                 '/to "                         8    606,564 49        2,427
11482:                   "        2                  "               2
11483:  c)      "                                                         141,317 17        2,826
11484:              ,"   "               "
11485:                            3 •;10 "
11486:                                               "                                              -
11487:  d)      "
11488:                   "                           "                                                     1
11489:                                                                                                     1
11490: 
11491: 
11492:    8) Kun pesän säästö on ollut vä-
11493:                                                                                                     1
11494:        hintään 80,000 mk., mutta ei                                                                 1
11495: 
11496: 
11497:        ole noussut 100,000 markkaan:                                                                !
11498:                                                                                                     1
11499: 
11500: 
11501: 
11502:  a) kun on laskettu 1                  "fo säästöstä          1     86,247 09          862   -1
11503:  b) "        "        "
11504:                                 5
11505:                                     /to "     "
11506:                                                               6    543,500 -         2,717   501
11507:  c) "                                                         1     95,091 18        2,375 ·-1
11508:              "        ",                      ,,"
11509:  d) "
11510:              "
11511:                             4
11512:                                        "                                                     -1     1
11513:        9) Kun pesän säästö on ollut vä-                                                             1
11514: 
11515:                                                                                                     !
11516:            hintään 100,000 mk., mutta ei
11517:                                                                                                     1
11518:            ole noussut 150,000 markkaan:                                                            1
11519:                                                                                                     1
11520:                                                                                                     )
11521:  a) kun on laskettu 1 2/ 10 "fo säästöstä,                    5     599,196 40       6,496 soi
11522:  b)      "   "    "            "/to ,         ,,       1     12   1,506,643 59       9,886 70!
11523: 1 c)     "                 3                                  1     118,791 31       3,561    l
11524:                                                                                              -,
11525:              "    "                   "       "
11526:                                                               1     116,209 99       5,577 soi
11527:  d)      "
11528:              "    "                           "
11529:                                                                                                     1
11530:   10) Kun pesän säästö on ollut vä-
11531:                                                                                                     1
11532: 1      hintään 150,000 mk. tai sitä
11533: 1
11534: 1      isompi:
11535:                                                        1
11536:   a) kun on laskettu 1 •;,. "fo säästöstä 1                  10   4,181,298 74      62,714 25
11537:                        75
11538:   b) , ,       ,          / 100 ,   ,                        20   6,521,898 49      48,958 45
11539:   c) ,   .,    ,     3 75/ 100 ,    ,     1~                  5   1,350,214 52      49,636 10
11540: 1
11541:   d)                 6                                        1     285,700 --      17,142
11542:          "   "    "                    "--l.!."--1'--~-..;;.;;..;.l..;...;..;.+--+~;.:.;;;.=..;--
11543:                                                                                               1
11544: 
11545:                                             Summa 1 2,140 ls1,181,431!s71267,852!55!
11546:                                     N:o 9                                            11
11547: 
11548:                                                                                            c~~
11549: 
11550: 
11551: 
11552: 
11553: 11) Kun pesän säästö ei ole nous-                                  1
11554:                                                                                                 1
11555:                                                                                                 1
11556:      sut 1,000 markkaan ja leima-                                                               1
11557: 
11558:      maksua siis e1 ole tarvinnut                                                               1
11559: 
11560:      suorittaa.                   1,709                   427,186 94*
11561:                      Summain summa 1 3,849,31,608,618181 1267,852155(
11562:                                                                             -         1-1
11563:                                                                                                 1
11564:                                                                                                 i
11565:                                                                Yhteenlasketut                   1
11566:                                                                                                 1
11567:                                                    >'l             määrät
11568:                                                 -"'                                             1
11569: 
11570: 
11571: 
11572: 
11573:                                                s" "'§
11574:                                                                                                 1
11575: 
11576:                                                i'i'"'"
11577:                                                          testamentatun
11578: B. Leimamaksu testamenteista,                              omaisuuden
11579:                                                                              Leima-
11580:                                                ~; ~           arvoa
11581:                                                                              maksua
11582: jotka on tuotu esiin valv ottaviksi:           ~ ~·
11583: 
11584: a) kun testamentilla on ann ettuomai-              "       ffm;!      -·
11585:                                                                    1 1'"     ffm;!    IJ'IIi!
11586:      suutta täysine omistusoikeuk-
11587:                                                                    1
11588:      sineen:
11589:   1) puolisolle tai rintap erilliselle                             1
11590: 
11591:       tehdyistä testament eista (25
11592:       p:iä jokaisesta testam entista) .          954     576,221 91')           238 -
11593:   2) isälle, äidille, veljelle., velipuo-
11594:       lelle, sisarelle, sisarpuolelle,
11595:       tahi veljen, velipuo len, sisa-
11596:       ren tahi sisarpuolen jälkeläi-
11597:                                                                    1
11598:       sille tehdyistä testamenteista
11599:       (50 penniä jokaisesta täydestä
11600:       100 mark. omaisuude n arvoa).                56    843,442 33 2)      4,246 40
11601:   3) kaukaisemmille perilli'sille tahi
11602:       vieraille tehdyistä testamen-                                                              i
11603:       teista . . . . . . .                         45     299,260 26 3)     3,013 251
11604:   4) opetuslaitoksille, ti eteellisiin                                                              1
11605: 
11606: 
11607: 
11608: 
11609:       tarkoituksiin tai arm eliaisuus-                                                           1
11610:       laitoksille tehdyistä testamen-
11611:       teista (25 penniä testam,ntista)              18    210,511171 ')              6 751
11612:                                    Siirto 1 1,07311,929,436)21             1 7,504\40               1
11613: 
11614: 
11615: 
11616: 
11617:      *) 237 pesän säästöä ei ole ilmoitettu.
11618:      1) 788 testamentista puuttuu ilmoitus testamentatun omaisuuden arvosta.
11619:      2)   1
11620:      3)   5
11621:      •)                                                                              ,"
11622:      12                                 N:o 9
11623: 
11624: 
11625: 1
11626:                                        Siirto   1,073 1,929,436 21       7,504 40
11627:        5) kaikista muista testamenteista,
11628:           joilla on annettu omaisuutta,
11629:           joka ei rahana tai arvoltaan
11630:           nouse 100 markkaan (25 pen-
11631:           niä joka testamentista) .                 3     -      - 1)     -       75
11632:     b) kun testamentilla on annettu vaan
11633:           nautinto-oikeus omaisuuteen .            26    65,000 - •)          27 -
11634:                                      Summa 1 I,lo2II,994,436121         1 7,532,151
11635: 
11636:           1)   3 testamentista puuttuu ilmoitus testamentatun omaisuuden arvosta.
11637:           2) 20                  "                                "           "
11638:                                                 N:o 9                              13
11639: 
11640: 
11641: 
11642:                          Summittainen ilmoitus
11643: yhteenlasketuista määristä leimasuostuntaa, jota 5 p:nä Heinäkuuta
11644: 1906 annetun armollisen asetuksen mukaan on alempana mainituissa
11645:       luokissa maksettu perunkirjoituskirjoista ja testamenteista
11646:           Heinäkuun 1 päivästä Joulukuun 31 päivään 1906.
11647: 
11648:                                                                 Yhteenlasketut määrät
11649: 
11650:                                                                  pesäin        leima-
11651:                                                                  säästöä       maksua
11652:            A. Leimamaksu
11653:         penmkirjoituski1joista.
11654:  1) kun pesän säästö ei nouse 3,000
11655:       markkaan ja perinnönjättäjältä
11656:       on jäänyt jälkeen puoliso tai
11657:       rintaperillinen ja leimamaksua
11658:       siis ei ole tarvinnut suorittaa 2,491                   1,607,854 17*
11659: 
11660:  2) kun pesän säästö ei ole noussut j
11661:       10,000 markkaan:
11662: 
11663:  a) kun on laskettu 2/ 10 % säästöstä                   187   801,664 90       1,465 45
11664:                     1
11665:  b)                   /1o "                             640 3,198,029 98       3,257 65
11666:  c)
11667:      "  "     "     5          "                        251   619,449 86       3,015 -
11668:      "  "     "       /to "    "
11669:  d)
11670:            "
11671:                     s;10 "
11672:                      "
11673:                                                          15    30,288 52         245 50
11674:     "                                         "
11675:  3) kun pesän säästö on ollut vä-
11676:       hintään 10,000 mk., mutta ei
11677:       ole noussut 20,000 markkaan:
11678:  a) kun on laskettu        3
11679:                                / 10   % säästöstä        38   568,540 93       1,406 15
11680:                           u/1oo "                       155 2,156,849 97       3,149 30
11681:  b) "     "      "                             "
11682:  c) "     ,               n/too "                        28   387,392 76       2,765130
11683:           ,      "                             "          2    21,385 -  220 -
11684:  d) "                                              --+---+--__.:..-+-i-----"--1
11685:                  "       1 •;10       "---'':.:..'
11686:                                                Siirto J 3,8071 9,391,4561 09 1 15,524,35
11687:         * 307 pesän sästöä ei ole ilmoitettu.
11688:      14                                               N:o 9
11689: 
11690: 
11691: 1
11692: 
11693: 1
11694:                                                      Siirto       3,607     9,391,456 09         15,524 351
11695:     4) kun pesän säästö on ollut vä-
11696:                                                                                                                1
11697:                                                                                                                1
11698:          hintään 20,000 mk., mutta ei                                                                          1
11699: 
11700:          ole noussut 30,000 markkaan :
11701:                                                                                                                i
11702:     a) kun on laskettu             4/10 "!o säästöstä                  15    379,353 97          1,567 65'
11703:                                                                                                                1
11704: 
11705: 
11706: 
11707: 
11708:     b)   ,             ,                             ,                 37    913,668 16          1,693 201
11709:            "           ,
11710:                                    •;10 "
11711: 
11712:                                               ,      ,
11713:     c)                         1                                        6    146,860 36          1,492 -1
11714:          " "           ,                             ,
11715:     d)                         1 •;10 ,,                                6    156,300 -           2,500 soi
11716:          " "                                                                                                   1
11717:                                                                                                                1
11718:                                                                                                                ,1
11719:     5) kun pesän säästö on ollut vä-                                                                           1
11720: 
11721:          hintään 30,000 mk., mutta ei                                                                  1
11722:                                                                                                                1
11723:          ole noussut 40,000 markkaan:                                                                          1
11724:                                                                                                                1
11725:                                                                                                                i
11726:     a) kun on laskettu          • / 10        "!o säästöstä             2     73,316 44            407 40 1
11727:     b)             ,           25
11728:                                                                        19    651,222 66          1,627 751
11729:          ," "                                         "
11730:                                     /100 "
11731:     c)             ,       1 25/100 "                                   7    239,905 62          2,997 651
11732:     d)   , ,"      ,       2                   ,     ,"            -          -          -        -        -
11733: 
11734:     6) kun pesän säästö on ollut vä-
11735:                                                                                                                i
11736:                                                                                                                1
11737:                                                                                      1                         1
11738:                                                                                      1
11739:          hintään 40,000 mk., mutta ei                                                1                         1
11740: 
11741: 
11742:          ole noussut 50,000 markkaan:                                                1
11743:                                                                                      1
11744:                                                                                              1                 1
11745:                                                                                                                1
11746: 
11747:     a) kun on laskettu             6
11748:                                        / 10   "!o säästöstä            3     130,074 561           781 801
11749:                                                                                                                1
11750: 
11751: 
11752: 
11753:     b)   ,         ,               8
11754:                                     /1o ,                              9     406,934 14          1,214 901
11755:     c)   , ,"               1 •;10 "                 ,"       1
11756:                                                                        2      98,473 52          1,476 - !
11757:     d)   , ,       "                                 ,                                                    '
11758:                                                                                                           1
11759:                             2 •;10 "                                   1      41,976 68          1,005 601
11760:                    "
11761:                                                                                                                1
11762:     i) kun pesän säästö on ollut vä-
11763:          hintään 50,000 mk., mutta ei                                                                          !
11764:          ole noussut 65,000 markkaan:
11765: 
11766:     a) kun on laskettu          7
11767:                                  / 10         "!o säästöstä            4     246,068 27          1,805 85
11768: 'b)      , ,       ,           35
11769:                                    /too "            ,                 8     456,251 73          1,628 80
11770:     c)        ,,   ,       1 75/100 "                                  3     167,472 55          2,927 75
11771:     d)
11772:          ",                2 s;,.
11773:                                                      "             -          -          -        -        -
11774:               "    "                           "     "        1
11775:                                                                                                                1
11776:                                                      Siirto 1 3,929113,501,3741811 38,8511501
11777:                                                        N:o 9                            15
11778: 
11779: 
11780:                          -                         Siirto/ 3,929 13,501,374181     38,851        501
11781:  8) kun pesän säästö on ollut vähin-!                                                                 1
11782: 
11783: 
11784:      tään 65,000 m~kkaa, mutta eil                                                                    1
11785:                                                                             1
11786:      ole noussut 80,000 markkaan :                                                          1         1
11787: 
11788: 
11789: a) kun on laskettu
11790: b) ''          ,,    "
11791:                                  8
11792: 
11793:                                  4
11794:                                         "1. säästöstä 1
11795:                                      / 10
11796: 
11797:                                      110 " "                    8
11798:                                                                              1
11799: 
11800: 
11801: 
11802:                                                                      566,003 78     2,862
11803:                                                                                                  -1-1
11804: c) ,           ,    ,    2                  ,      ,        1                                    -1
11805: d)   ,          ,   ,
11806:                              2
11807:                          3 /to "
11808: 
11809:  9) kun pesän säästö on ollut vähin-
11810:                                                   "         \
11811:                                                                                                  -j
11812:      tään 80,000 markkaa, mutta ei                                                          1
11813:                                                                                             !'
11814:                                                                                                       !1
11815:      ole noussut 100,000 markkaan:                                                                    1
11816:                                                                                                       1
11817: 
11818: a) kun on laskettu 1                        "!. säästöstä       1     92,099 50       920    1
11819: 
11820: 
11821: 
11822: 
11823: b) "
11824: c) ,
11825:             "
11826:             "
11827:                     "
11828:                     ,
11829:                                                   ,,            3
11830:                                                                 2
11831:                                                                      259,894 24
11832:                                                                      177,244 91
11833:                                                                                     1,299
11834:                                                                                     4,430 - i1
11835:                                                                                                  =!
11836:                                                   "
11837: d) "
11838:             "       "                       "     "                                              -1
11839:                                                                                                       !
11840: 10) kun pesän on säästö on ollut vä-
11841:      hintään 100,000 markkaa, mutta
11842:                                                                                                       1
11843: 
11844:      ei ole noussut 150,000 mark-                                                                     1
11845: 
11846:      kaan:
11847: a) kun on laskettu 1'/10 "!. säästöstä
11848: b)                  6
11849:                       fto "                                     6    703,213 70     4,234 70
11850: c)
11851:     "   "    "     3
11852:                                 "                               5    599,501 48    17,977
11853:       " "           "                       "      "
11854: d)                       4s/to "
11855:       " "           "                              "
11856: 11) kun pesän säästö on ollut vähin-
11857:           tään 150,000 markkaa tai sitä
11858:           isompi:
11859: 
11860:                                                                                                  -1'
11861:                                                                             1
11862: a) kun on laskettu 1 5/ 10 "!. säästöstä                        3     984,481 14
11863:                              76
11864:                                                                                    14,831
11865:                                                                 8   4,322,940 05                 ~m
11866: 
11867:                                                                                                   0
11868: b) ,,      ,        "          / 1oo n             "                               32,469         -
11869: 
11870: c)   ''    ~'       "    375/loo"                  "            2   1,530,664 32   56,518 5
11871:                     ,
11872: d) "        "            6
11873:                                             "--~~~·--~-----+--------+--+------~-~
11874:                                                  Summa\ 3,96712'2,737,367\931174,393145!
11875:      16                                     N:o 9
11876: 
11877:                                                          1-3       Yhteenlasketut määrät.            1
11878: 
11879: 1                                                    ~ g:                                            1
11880: 
11881: 1
11882: 1   B. Leimamalcsu testamenteista,
11883:                                                      St~ SS"~ testamentatun
11884:                                                                 omaisuuden
11885:                                                                    arvoa.
11886:                                                                                   leimsuama.. ak-    l[
11887: 
11888: 
11889: 
11890: 
11891:                                                       ;J: ltt 1 - - - - . - - · 1 - - - - - . -
11892:                                                      . ~                  / ~        ~ /1"'          1
11893:     jotka on tuotu esiin valvottaviksi:                          :Imf.                               1
11894: 
11895: 
11896: 
11897:     a) kun testamentilla on annettu omai-
11898:           suutta täysine omistusoikeuksi-
11899:            neen:
11900:        1) puolisolle tahi rintaperilliselle
11901:            tehdyistä testamenteista (25                                                               1
11902:           penniäjokaisesta testamentista)              960         469,985 45')             243 751
11903:        2) isälle, äidille, veljelle, velipuo-                                                         1
11904:            lelle, sisarelle, sisarpuolelle ta-                                                        1
11905: 
11906: 
11907:            hi veljen, velipuolen, sisaren                                                             i
11908:            tahisisarpuolenjälkeläisilleteh-                                                           II
11909: 
11910: 
11911:            dyistä testamenteista (50 pen-
11912:            niä kultakin täydeltä 100 mar-
11913:            kalta omaisuuden arvoa) .                    68         231,313 77 2)           1,227 051
11914:        3) kaukaisemmille perillisille tahi
11915:                                                                                                           1
11916:            vieraille tehdyistätestam:teista             44         521,278 44 3)           4,974 501
11917:       4) opetuslaitokselle, kansanvalis-
11918:            tuksen hyväksi, tieteelliseen tai                                                              1'
11919: 
11920: 
11921: 
11922: 
11923:            taiteelliseen tarkoitukseen tahi                                                               1
11924: 
11925: 
11926: 
11927: 
11928:            armeliaisuuslaitokselle sekä y-                                                                l[
11929: 
11930: 
11931: 
11932: 
11933:            leensä kaikille laitoksille, sää-
11934:            teille taikka yhdistyksille, joilla                                                            /
11935:            on yleishyödyllinen tarkoitus,                                                                 Ii
11936: 
11937: 
11938:            tehdyistä testamenteista (25
11939:            penniä joka testamentista)                   25         331,299   -~)             56 75 i
11940:                                                                                                    1
11941:       5) kaikista muista testamenteista,                                                           '
11942:            joilla on annettu omaisuutta,                                                                  1
11943: 
11944:            joka ei rahana tai arvossa nou-
11945:            se 100 markkaan (25 penniä                                                                     !'
11946:            joka testamentista).               ,         10             165 -       5
11947:                                                                                        )      2 50
11948:     b) kun testamentilla on annettu vaan                                                                  f
11949: 
11950:            nautinto-oikeus omaisuteen                    36        107,833 04 8 )           123 7511
11951:                                        ---S-um--rn-a~-1-14~3~~~1-,6~6-1~8~7-4~70~~-6~6~2~8~30
11952:           1)   805 testamentista puuttuu ilmoitus testame:ntatun omaisuuden arvosta.
11953:           2)
11954:           ')
11955:                 7
11956:                 3
11957:                        n           "          "                "               "              "
11958:           ')    9
11959:           S)    7
11960:           ')   30                                                              "
11961:                                                                                               "
11962:                              Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 4
11963:                        (17) p:nä toukokuuta 1907.
11964: 
11965:                                    Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
11966:                  1007. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
11967: 
11968: 
11969: 
11970: 
11971:                 Valtiovarainvaliokunnan mietintö
11972:            N:o 10 Keisarillisen Majesteetin armolllsen
11973:            esityksen johdosta, joka koskee leimasuos-
11974:            tuntaa.
11975: 
11976: 
11977:       Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime toukokuun
11978: 31 päivältä lykännyt tämän armollisen esityksen Valtio-
11979: varainvaliokuntaan, joka myös on saanut tiedokseen lä-
11980: hetekeskustelussa asiasta annetut lausunnot. Niinikään
11981: on Valiokunta saanut kysymyksen käsittelyssä Keisarilli-
11982: sessa Senaatissa syntyneet asiakirjat.
11983: 
11984: 
11985: 
11986:       Sen järjestyksen mukaan, jonka Valtiovarainvalio-
11987: kunta on hyväksynyt suostunta-asiain käsittelylle, on
11988: V aliakunta ottanut tämän asian valmisteltavaksi edellyt-
11989: täen, että leimasuostunta myöskin vuodeksi 1908 havai-
11990: taan tarpeelliseksi valtiomenojen suorittamiseen.
11991:       Leimavero, joka useissa Europan maissa on valtiolle
11992: varsin tärkeä tulolähde, ei ole Suomen valtiotaloudessa
11993: kohonnut suureen merkitykseen. Verkalleen tulomääräl-
11994: tään kohoavana se ei 1880-luvun keskipaikoille asti tuot-
11995: tanut kuin korkeintaan 800,000 markkaa vuodessa (brutto);
11996: sitten se hitaasti oli nousemassa, tuottaen vuonna 1894 lä-
11997: hes 1,150,000 markkaa. Osaksi leima-asetuksen silloin tehdyn
11998: uudistuksen johdosta, osaksi ja varsinkin vuosiksi 1895-97
11999: säädetyn vekseleistä suoritettavan leimamaksun avulla tuotti
12000:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12001: 2                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12002: 
12003: tämä suostunta mainittuina vuosina lähes 1,800,000 markkaa
12004: kokonaistuloa vuodessa (siitä vekseleistä noin 200,000
12005: markkaa). Seuraavilla valtiopäivillä 1897 poistettiin kui-
12006: tenkin vekselileima; sen sijasta perunkirjoituskirjoja kos-
12007: kevat määräykset varovaisen uudistuksen kautta tehtiin
12008: tuottavammiksi: verovapauden raja, ennen 500 markkaa,
12009: korotettiin tosin silloin 1,000 markaksi, mutta kun toi-
12010: selta puolen lisättiin kolme verotusastetta sekä korotet-
12011: tiin kaukaisten sukulaisten suoritettava lisämaksu 200
12012: 0 /o:sta 300 °/o:ksi, saatiin täten lisätuloja; erään suuren
12013: 
12014: verotettavan perinnön tähden leimasuostunta äkkiä vuonna
12015: 1899 nousi lähes 2,500,000 markkaan, aletakseen sitten
12016: noin 1,800,000 markkaan vuotta kohti. Viimeisten vuo-
12017: sien tulomäärä on, kuten esityksestä selviää, tehnyt keski-
12018: määrin 1,990,000 markkaa, ja on tämä summa entisten
12019: määräysten voimassa pysyessä laskettu kohoavan noin 5
12020: 0 /o:lla vuodessa.   Årmollisessa esityksessä lasketaan, että
12021: leimasuostunta nykyään voimassa olevain määräysten mu-
12022: kaan antaisi vuonna 1908 kokonaistuloa 2,300,000 mark-
12023: kaa. Tähän laskuun lienee vaikuttanut se seikka että
12024:  verovapauden raja, milloin perinnönjättäjältä on jäänyt
12025:  puoliso tai rintaperillinen, heinäkuun 1 päivästä 1906
12026:  on ollut entistä korkeampi, 3,000 markkaa. Tarjona ole-
12027:  vasta tilastosta päättäen on täten vapautettu osa pesiä
12028:  ollut lähes 63 Ofo koko luvusta (2,491 : 3,967), mutta sen
12029: johdosta verottamatta jäänyt omaisuus ei näytä olleen
12030:  suurempi kuin 8 Ofo koko ilmoitetusta määrästä.
12031:         Kun armollisessa esityksessä ehdotetaan, että ny-
12032:  kyinen leima-asetus muutoksitta hyväksyttäisiin edelleen
12033:  noudatettavaksi, ei Valiokunta ole voinut olla huomaut-
12034:  tamatta, että leimalainsäädäntömme semmoisenaan on san-
12035:  gen puutteellinen. Itse järjestyksensä ja muotonsa puo-
12036:  lesta se aiheuttaa tärkeitä muistutuksia. Sekin epätäy-
12037:  dellinen tilasto, joka on liitetty esitykseen, osottaa, että
12038:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12039:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.         3
12040: 
12041: useat leima-asetuksessa luetellut veroluokat ovat vailla
12042: kaikkea raha-asiallista merkitystä: muutamat määräykset,
12043: esim. ne, jotka tarkoittavat karusellien, positiivinsoitta-
12044: jain y. m. s. verottamista, ovat aiheuttaneet pitkiä kes-
12045: lmsteluja valtiopäivillä, mutta eivät vuodessa tuota kuin
12046: jonkun tuhatmäärän markkaa; muutamista asetuksessa
12047: erikseen luetelluista määräyksistä ei vuotuinen tulos näy
12048: olleen kuin parikymmentä markkaa. Ilmeisesti olisi pa-
12049: rasta poistaa sellaiset veroluokat, jotka tuottavat sekä
12050: viranomaisille että veronmaksajille vaivaa ja mutkia, te-
12051: kemättä valtiolle sanottavaa tai mitään hyötyä. Ylipää-
12052: tään olisi tämän veronkantomuodon järjestämisessä pyrit-
12053: tävä suurempaan yksinkertaisuuteen ja selvyyteen. Tu-
12054: lojen hankkiminen valtiolle on nyt puheena olevain rasi-
12055:  tusten tarkoituksena, ja senpä tähden tulisi keskittää
12056:  leimamaksu harvempiin mutta todellakin tuottaviin tulo-
12057:  lähteisiin, joita olisi käytettävä valtion hyväksi verotar-
12058: peen mukaan.
12059:        Ryhmittäessä nykyänsä leiman muodossa suoritetta-
12060:  via maksuja niiden laadun mukaan näkee heti, että oikeu-
12061:  denhoidosta ja hallinnosta otetut maksut, mitkä kohtaa-
12062: vat kaikkia kansanluokkia, ovat tulomäärältään tärkeim-
12063: mät. Mutta mikäli valtion tarve aiheuttaa leimaveron
12064: kohottamista, on tietenkin· pidettävä silmällä sellaisia ta-
12065: pauksia ja verotusesineitä, joiden perusteella verotus var-
12066:  memmin ja täydellisemmin on järjestettävissä maksajan
12067:  todellisen maksukyvyn mukaan. Omaisuuden siirtyminen
12068: perinnön kautta henkilöltä toiselle tulee silloin etupäässä
12069:  huomioon, sillä siihen kohdistuvat maksut muodostuvat
12070:  varallisuusveroksi. Europan edistyneemmät kansat ovat
12071:  siinä tarkoituksessa laatineet varsinaisia perintölakeja,
12072:  mutta meillä tämä verotus vielä on järjestetty leimamak-
12073:  sun muotoa käyttämällä. - Leimavero, joka kohdistuu
12074:  vekseleihin, maksukuitteihin ja yleensä sellaisiin toimiin,
12075:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12076: 4                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12077: 
12078: joiden kautta omaisuus siirtyy kädestä toiseen, olisi sa-
12079: moin varsin tehokas keino verotulojen enentämiseksi,
12080: missä valtion tarve sitä vaatii.
12081:        Kun ei ole valtiopäiväin asia valmistaa laajalle me-
12082: neviä uudistuksia tällä lainsäädäntöalalla, on Valiokunta
12083: yksimielisesti arvellut, että Hallituksen tulisi mitä pikem-
12084: min ryhtyä toimeen, jotta leima-asetus uudistettuna voi-
12085: taisiin jättää Eduskunnan tarkastettavaksi. Valiokunnan
12086: enemmistö on kuitenkin havainnut tarpeelliseksi jo tällä
12087: kertaa ottaa korjattavaksi suurimman epäkohdan nykyi-
12088: sessä asetuksessa, koska vielä kulunee vuosi, ehkäpä kak-
12089: sikin, ennenkuin perinpohjainen uudistus tässä kohden on
12090: aikaansaatavissa. Jo Eduskunnan lähetekeskustelussakin pan-
12091: tiin tähän kohtaan huomiota, ja periaatteellisesti selvä vaati-
12092: mus näyttää siinä olevan verrattain helposti toteutettavissa.
12093:        Perunkirjoituskirjoja verotetaan nykyisten määräys-
12094: ten mukaan nousevaa asteikkoa noudattamalla, mutta ai-
12095: noastaan pienempää varallisuutta pidetään siinä silmällä,
12096: ja asteikko päättyy niin pian kuin suurempaan varalli-
12097: suuteen tullaan. Aina 50,000 markan varallisuuteen asti
12098: korotetaan veromäärä kultakin tasaiselta kymmentuhan-
12099: nelta 0,1 °/0 :lla; sitten seuraa kaksi astetta joissa on
12100: 15,000 markan lisäys, ja tämän jälkeen varallisuuden ko-
12101: rotus luetaan asteissa 20,000 ja 50,000 markkaa sekä veron-
12102: lisäys asteissa 0,2 ja 0,2 Ofo:ia; tämän rajan yli päästyä ko-
12103: hoaa veroasteikko vihdoin O,s Ofo:ia ja pysähtyy siihen. Ai-
12104: hetta kyllä on muistutukseen, etteivät nämä veromääräykset
12105: ole aivan sopivat, mutta pahin johdonmukaisuuden puute
12106: on joka tapauksessa siinä, ettei 150,000 markan varallisuu-
12107: desta ylöspäin enää katsota mitään asteikon korottamista
12108: tarpeelliseksi. Sen sijasta että järkiperäinen verotus koit-
12109: taa sovittaa verokuorman verotettavan maksukyvyn mu-
12110: kaan, noudattaen ylenevää eli progressivista asteikkoa,
12111: on nykyisessä leima-asetuksessamme päinvastoin ylennetty
12112:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12113:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.           5
12114: 
12115: veroa alemmissa varallisuusluokissa, mutta kun tullaan
12116: niihin säästöihin, jotka meillä vallitsevien varallisuusolo-
12117: jen mukaan ovat rikkautena pidettävät, 150,000-1,000,000
12118: markkaan tai suurempaan määrään, ei veroasteikko enään
12119: kohoa, vaan kannetaan veroa 1 markka 50 penniä joka
12120: sadan markan säästöltä. Ainoastaan kaukaisempia suku-
12121: laisia tai perijöitä, jotka eivät ole vainajan kanssa ensin-
12122: kään sukua, kohtaava vero voi tästä vielä kohota, nimit-
12123: täin aina 300 °/ 0:ia taksassa mainittua määrää korkeam-
12124: malle, eli siis 6 °10 :iin.
12125:         Mimmoisiksi määräykset todellisuudessa muodostu-
12126: vat, sen näkee esitykseen liitetystä, tosin vaillinaisesta
12127: eikä täydelleen luotettavasta tilastosta: korkeimman luo-
12128: kan pesät, keskimäärin 390,000 markan suuruiset, ovat
12129: valtion hyväksi suorittaneet veroa keskimäärin lähes 5,800
12130: markkaa kukin, vaikka silloin on otettu lukuun sekä rinta-
12131: perillisten että kaukaisimpain sukulaisten osuus. Tämä
12132: perintövero on esitetystä tilastosta päättäen tehnyt noin
12133: O,s 0 /o verotettujen perintöjen arvosta. Vertauksen vuoksi
12134: sopinee mainita, että muissa maissa kaiken perintöveron
12135: kautta saavutetun verotulon suhteellinen määrä, siis sekä
12136: pienimpäin että huokeimmin verotettujenkin taakka lu-
12137: kuun otettuna, nousee melkoista korkeammalle. Perintö-
12138: veron lasketaan vuosina 1894-1896 tehneen Tanskassa
12139: keskimäärin 2,1 °/o:ia koko verotetusta varallisuudesta.
12140: Ranskassa oli se 3,s 0 /o:ia sekä Italiassa, Hollannissa, Bel-
12141: giassa ja Englannissa paljon korkeampi, viime mainitussa
12142: maassa 6,4 Ofo:ia. Nyt mainittu vertailu on sitä paitsi
12143: Suomelle epäedullisempi kuin mainituista luvuista voisi
12144: päättää, · sillä muualla on pyritty ja päästy siihen, että
12145: perintö tulee oikean arvonsa mukaan verotettavaksi;
12146: meillä sitä vastoin on yleisenä tapana ottaa perunkirjoi-
12147: tusarvot niin alhaisiksi, että maksettu vero itse asiassa
12148: e1 vastaa kuin osaa lain mukaan laskettavasta summasta.
12149:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12150: 6                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12151: 
12152: Miltei kaikkialla verotetaan siis perintöjä, suurempia var-
12153: sinkin, paljon ankarammin kuin Suomessa, ja vanhentu-
12154: nutta verojärjestelmäämme korjattaessa tämä epäkohta
12155: ilmeisesti on ensimäisten joukossa otettava huomioon.
12156:      Suotavinta tietysti olisi kerrassaan saada tällä alalla
12157: täydellinen parannus aikaan, mutta kun sellainen uudis-
12158: tus vaatii enemmän aikaa kuin mitä tällä haavaa on käy-
12159: tettävissä ja vähempikin korjaus toistaiseksi olisi parempi
12160: kuin ilmeisten epäkohtain säilyttäminen, on Valiokunnan
12161: enemmistön mielestä paikallaan nykyistä leima-asetusta
12162: voimassa pysytettäessä tehdä siihen sellainen lisäys, että
12163: yllämainittua asteikiwa jonkun matkaa jatketaan ylöspäin
12164: entisten perusteiden mukaan. Jos kutakin 50,000 mark-
12165: kaa kohti, millä perinnön summa kasvaa, luettaisiin ve-
12166: roa lisää O,s Ofo:ia, ja tämä nousu jatkuisi joko puoleen
12167: tai kokonaiseen miljoonaan, tultaisiin joko 3,6 tai 6,6 °/o:in
12168: verotukseen, milloin rintaperillisten osa on verotettava.
12169: Tämmöinen yhteiskunnan hyväksi tuleva verotus, suuren
12170: omaisuuden siirtyessä toiselle, ei suinkaan ole oikeudeton.
12171: Tuntuvammaksi verotus tietenkin kävisi niissä tapauk-
12172: sissa, jolloin perintö menee kaukaiselle sukulaiselle tai
12173: perilliselle, joka ei ole luonnon siteillä ollut perinnönjät-
12174: täjään liittynyt; mainittujen ehdotusten mukaan verotus
12175: siinä tapauksessa voisi nousta joko 14,4 tai 26,4 °/o:iin asti.
12176: Ei äärimmäisissäkään tapauksissa jouduta mihinkään to-
12177: della moitittavaan liiallisuuteen, koska tuollainen omaisuu-
12178: den vähennys kohtaa ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka
12179: aivan satunnaisista syistä ja ilman omaa ansiotaan joutu-
12180: vat rikkauden haltijoiksi. Odotettavalie täydelliselle verore-
12181: formille voi tästä muutoksesta olla jonkunmoista johtoa, vaik-
12182: ka saattaakin osottautua tarpeelliseksi muodostella asteikkoa
12183: toisten kuin tähän asti noudatettujen periaatteiden mu-
12184: kaan. Valiokunnan enemmistö on siis päättänyt ehdottaa,
12185: 
12186:       Valtiovarainvaliokunnan mietint/J N:o 10.
12187:                  1907.- V. M.- Esit. N:o 9.               7
12188: 
12189: että veroasteikon nousua jatkettaisiin yhden miljoonan
12190: määrään saakka.
12191:       Tätä muutosta vastaan on V aliakunnassa tehty muis-
12192: tutuksia. On muun muassa arveltu, että nykyiset epä-
12193: kohdat täten kasvaisivat entistään suuremmiksi, vieläpä
12194: että suurempia varallisuuksia ankaran verotuksen välttä-
12195: miseksi siirrettäisiin maasta pois. Valiokunta ei kuiten-
12196: kaan ole voinut nähdä muuta, kuin että tässä pelossa on
12197: paljonkin liioittelua. Tulee kyllä vaikeaksi perintöjen
12198: arvioimisessa saada pitkän käytännön kautta juurtuneet
12199: väärinkäytökset poistetuiksi, mutta kun nyt ehdotettu
12200: johonkin määrin kovennettu verotus on johdonmukainen
12201: seuraus entisistä periaatteista, eikä siis voi oikeudentun-
12202: toa loukata, ja kun se olisi kohdistuva muutamiin harvoi-
12203: hin, ja sentähden suhteellisesti huomattuihin perintöihin,
12204: ei väärinkäytöksiä saata syntyä yhtä helposti kuin jos
12205: uudet määräykset kohdistuisivat kaikkiin perinnönsaajiin,
12206: kuten täydellisen perintöverore:formin yhteydessä laaditut
12207: säännökset voisivat kohdistua. Ei voi kieltää, että pe-
12208: rintövero, luonteeltaan oikeuden mukaisena, lisäksi toi-
12209: meenpanossaan perustuu yleisesti tunnettuihin tai vai-
12210: keasti salattaviin tosiasioihin, kuolemantapaukseen ja teh-
12211: tävään perinnönsiirtoon, kun sitä vastoin useissa muissa
12212: tapauksissa verotusesine on kylläkin vaikeasti tavattavissa.
12213: Mitä kaukaisempi perinnönjättäjän ja perinnönsaajan väli on
12214: ollut, sitä vähemmän on syytä olettaa, että edellinen pi-
12215:  dättääkseen valtion vero-osan ryhtyisi joko ennakolta luo-
12216:  vuttamaan omaisuutensa toisille, ehkä hänelle vieraille
12217:  henkilöille, tai siirtämään sitä muuanne. Rikkauksien vie-
12218:  mistä maasta ei ole peljättävissä ennenkuin tämä verotus
12219: meidän maassamme tulisi tuntuvasti kovemmaksi kuin
12220:  muualla, lähinnä naapurimaissa. Mutta jos asian todelli-
12221:  nen tila otetaan huomioon ja erikseen muistetaan, miten
12222:  tarkasti ulkomailla pidetään silmällä annettujen määräys-
12223:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12224: 8                 1907 -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12225: 
12226: ten noudattamista, täytynee tunnustaa, että tämä vaara
12227: on verrattain vähäinen.
12228:       Koska myös on mainittu, miten ehdotettu muutos
12229: voisi suurten kiinteimistöjen omistajiin tai oikeudenomis-
12230: jiin vaikuttaa, riittänee huomautus, että velat, joko kiin-
12231: nitetyt tai kiinnittämättömät, luetaan pois pesän verotet-
12232: tevaa osaa määrättäessä. Tällaisten pesäin selvitys ei
12233: missään tapauksessa voi kohdata esteitä, jos nykyinen
12234: alhainen leimavero ehdotettuun määrään korotetaankin.
12235:       Kun nykyinen leima-asetus täten täydennettynäkin
12236: arvattavasti pian tulee uudistettavaksi, on tietysti otettava
12237: huomioon eräs nykyisistä määräyksistä aiheutuva epäkohta,
12238: joka muutamissa tapauksissa saattaa tulla tuntuvaksi.
12239: Kun verotus luetaan perinnön koko määrän eikä jokaisen
12240: perijän osuuden mukaan, joudutaan nimittäin erityisissä
12241: tapauksissa siihen, että suuremman, mutta useihin osiin
12242: jaettavan perinnön osakkaat tulevat suorittamaan kukin
12243: enemmän kuin yhtä suuren perinnön saanut, jonka pe-
12244: rinnön kokonaissumma kuuluu helpommin verotettavaan
12245: luokkaan. Vaikkei koskaan voi sellaisia kohtuuttomuuk-
12246:  sia kokonaan välttää, tunnustettanee kuitenkin suotavaksi,
12247: ettei niitä lainsäädännöllä enennettäisi. Joka tapauksessa
12248: uusien periaatteiden säätäminen tässä kohden vaatii pi-
12249: tempää valmistelua, ja on Valiokunta tyytynyt siitä huo-
12250: mauttamaan.
12251:        Niin selvä kuin ehdotettu leima-asetukseen pantava
12252: lisäys periaatteelliselta kannalta onkin, yhtä vaikeaa on yh-
12253:  deltä vuodelta laskea, minkä lisäyksen verotuloon se voi
12254:  aiheuttaa. Esitykseen liitetyt summittaiset ilmoitukset niistä
12255: leimasuostunnan määristä, joita on suoritettu perunkirjoi-
12256:  tuskirjoista ja testamenteista, eivät anna varmaa pohjaa
12257:  laskuille, ja lisäksi tulee vielä, ettei millään todennäköi-
12258:  syydellä voi arvioida niin lyhyeltä ajalta kuin vuodelta,
12259:  miten kuolemantapaukset saattavat sattua eri varallisuus-
12260:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12261:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12262: 
12263: luokkiin. Ottamalla huomioon, että nykyisen asetuksen
12264: määräykset vuosi vuodelta ovat tuottaneet lisää veroa,
12265: näyttää esityksessä 1908 vuoden osalle laskettu tulomäärä
12266: 2,300,000 markkaa jokseenkin alhaiselta, mutta kun alen-
12267: tumisen mahdollisuuttakin on olemassa, kuten 1903 vuo-
12268: den verotulo osottaa, lienee syytä tehdä arviot varovasti.
12269: Valiokunta on luullut voivansa olettaa, että nykyinen
12270: leimavero, muuttumatta hyväksyttynä, vuonna 1908 tuot-
12271: taisi 2,400,000 markkaa, mutta katsoen siihen muutok-
12272: seen, joka ylempänä on saanut Valiokunnan puoltolau-
12273: seen, voitanee saman veron tulo laskea 3,000,000 markaksi.
12274:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty saa Valtiovarain-
12275: valiokunta kunnioittaen ehdottaa:
12276:                  että Eduskunta, hyväksyen leimasuostun-
12277:            nan suorittamisen vuonna 1908, siinä tarkoi-
12278:            tuksessa pitentäisi nykyään voimassa olevan
12279:            5 päivänä heinäkuuta 1906 annetun leima-
12280:            asetuksen voimassaoloaikaa, paitsi mitä tulee
12281:            I luvun 6 §:n perunkirjoituskirjoja koskevaan
12282:            kohtaan, joten uusi laki tulisi kuulumaan näin:
12283: 
12284: 
12285:                 Laki Ielmasuostunnasta Suomen Suurl-
12286:            ruhtlnaanmaassa vuonna 1908.
12287:       Leimasuostuntaa on vuonna 1908 suoritettava niiden
12288: perusteiden mukaan, jotka ovat säädetyt armollisessa ase-
12289: tuksessa 5 p:ltä heinäkuuta 1906 olemaan voimassa
12290: heinäkuun 1 p:stä 1906 joulukuun 31 p:ään 1907, ja
12291: ovat mainitun asetuksen säännökset kaikissa kohdin nou-
12292: datettavat 1 p:stä tammikuuta 1908 saman vuoden lop-
12293: puun, sillä muutoksella, että I luvun 6 §:n Perunkirjoi-
12294: tuski~jaa koskeva kohta on näin kuuluva:
12295:       ,Perunkirjoituskirja, on leimasta vapaa, kun pesän
12296:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12297: 10               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12298: 
12299: säästö ei nouse 3,000 markkaan ja perinnönjättäjältä on
12300: jäänyt jälkeen puoliso tai rintaperillinen. Muissa tapauk-
12301: sissa pitää sellainen kirja, kun se rekisteröitäväksi tuo-
12302: daan, leimattaman seuraavien perustusten mukaan.
12303:        a) Jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
12304: lisoa, vaan rintaperillinen, suoritetaan leimamaksua seu-
12305: raavat määrät, luettuina kultakin täydeltä 100 markan
12306: määrältä:
12307: 
12308: 1:ksi 2 /1o 0 /o säästöstä, kun se ei nouse 10,000 markkaan;
12309: 2:ksi 3/10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 10,000 mark-
12310:       kaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
12311: 3:ksi i/10 °/o säästöstä, kun se on vähintään 20,000 mark-
12312:       kaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
12313: 4:ksi 5/10 °/o säästöstä, kun se on vähintään 30,000 mark-
12314:       kaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
12315: 5:ksi 6 /1o 0 /o säästöstä, kun se on vähintään 40,000 mark-
12316:       kaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
12317: 6:ksi 7/10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 50,000 mark-
12318:       kaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
12319: 7:ksi 81lo Ofo säästöstä, kun se on vähintään 65,000 mark-
12320:       kaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
12321: 8:ksi 1 °/o säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
12322:       kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
12323: 9:ksi 1 2 /1o Ofo säästöstä, kun se on vähintään 100,000
12324:       markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
12325: lO:ksi 1 5/10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 150,000
12326:       markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
12327: 1/:ksi 1 8 /10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 200,000
12328:       markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
12329: 12:ksi 2 1/10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 250,000
12330:        markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
12331: 13:ksi 2 4/10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 300,000
12332:        markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
12333:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12334:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.     11
12335: 
12336: 14:ksi 2 7/10 % säästöstä, kun se on vähintään 350,000
12337:       markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
12338: 15:ksi 3 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 400,000 mark-
12339:       kaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
12340: 16:ksi 3 3/10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 450,000
12341:       markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
12342: 17:ksi 3 6 /10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 500,000
12343:       markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
12344: 18:ksi 3 9 /10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 550,000
12345:       markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
12346: 19:ksi 4 2 /10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 600,000
12347:       markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
12348: 20:ksi 4 5 /10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 650,000
12349:       markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
12350: 21:ksi 4 8 /10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
12351:       markkaa, mutta. ei nouse 750,000 markkaan;
12352: 22:ksi 5 1 /10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 750,000
12353:       markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
12354: 23:ksi 5 4 /10 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
12355:       markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
12356: 24:ksi 5 7/10 % säästöstä, kun se on vähintään 850,000
12357:       markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
12358: 25:ksi 6 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 900,000 mark-
12359:       kaa, mutta ei nouse 950,000 markkaan;
12360: 26:ksi 6 3 /10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 950,000
12361:       markkaa, mutta ei nouse 1,000,000 markkaan;
12362: 27:ksi 6 6 /10 % säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
12363:       kaan tai enempään.
12364:       Maksu on niinmuodoin kultakin täydeltä 100 mar-
12365: kalta säästöstä:
12366:                 l:ssä luokassa       Smk. -:20
12367:                 2:ssa                     -:30
12368:                 3:ssa     "           " -:40
12369:                            "           "
12370:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12371: 12               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12372: 
12373:                 4:ssä luokassa       Smk. -:50
12374:                 5:ssä                     -:60
12375:                 6:ssa
12376:                          "            " -:70
12377:                 7:ssä
12378:                           "           " -:80
12379:                 S:ssa    "            "    1:-
12380:                 9:ssä     "           "    1:20
12381:                10:ssä     "           "    1:50
12382:                11:ssä     "           "    1:80
12383:                12:ssa
12384:                           "           "    2:10
12385:                13:ssa
12386:                           "           "    2:40
12387:                14:ssä
12388:                           "           "    2:70
12389:                15:ssä     "           "    3:-
12390:                16:ssa     "           "
12391:                                            3:30
12392:                17:ssä
12393:                           "           "    3:60
12394:                18:ssa     "           "    3:90
12395:                19:ssä     "           "    4:20
12396:                20:ssä
12397:                           "           "    4:50
12398:                21:ssä     "           "    4:80
12399:                22:ssa     "           "    5:10
12400:                23:ssa
12401:                           "           "
12402:                                            5:40
12403:                24:ssä     "           "    5:70
12404:                25:ssä     "           "    6:-
12405:                26:ssa     "           "
12406:                                            6:30
12407:                27:ssä
12408:                           "           "    6:60
12409:                             "          "
12410:        b) Jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
12411: lasketaan maksu, siihen katsomatta, onko rinta- tahi muuta
12412: perillistä vai ei, ainoastaan puoleen edellä olevassa tak-
12413: sassa mainituista määristä.
12414:      c) Jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
12415: soa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli, sisar,
12416: sisarpuoli tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi sisarpuolen
12417: jälkeinen, lisätään leimamaksu 150 prosentilla, sekä, jos
12418: 
12419:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12420:                 1907 -   V. M. -   Esit. N:o 9.           13
12421: 
12422: ainoastaan kaukaisempia tahi ei mitään perillisiä jää jäl-
12423: keen, 300 prosentilla taksassa mainitusta määrästä.
12424:       d:) Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädet-
12425: tyyn määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen kir-
12426: jaa, joka on asianomaiseen oikeuteen jätettävä, ja pitää
12427: toiseen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille annetaan
12428: takaisin, kirjotettaman todistus siitä, että asianomaisesti
12429: leimattu kappale on oikeuteen annettu.
12430:       e) Kun perunkirjoituskirja annetaan sisään sinetillä
12431: suljettuna, pitää sen päällykseen olla kirjoitettu toimitus-
12432: miesten todistus siitä, että kirja on leimattu säädettyyn
12433: määrään.
12434:      f) Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
12435: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja an-
12436: netaan oikeuteen.
12437:      g) Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jäl-
12438: keen jäänyttä omaisuutt~, josta eri perunkirjoitukset on
12439: pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkirjoitus-
12440: ten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näiden pe-
12441: runkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu, kun ne
12442: jätetään sen paikkakunnan oikeuteen, jossa vainaja kuol-
12443: lessaan oli hengille kirjoitettu".
12444: 
12445: 
12446: 
12447:      Sen tapauksen varalle, ettäValiokunnan ylempänä te-
12448: kemä ehdotus saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen, saa
12449: Valiokunta lisäksi kunnioittaen ehdottaa:
12450: 
12451:                  että Eduskunta leimasuostunnan tulot
12452:             vuodelta 1908 arvioisi 3,000,000 markaksi.
12453: 
12454: 
12455: 
12456: 
12457:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12458: 14               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12459: 
12460:       Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
12461: johtaja Palmen, jäsenet Ahmavaara, v. Alfthan, Antila, Ha-
12462: kulinen, Heimonen, Kallio, Koskelin, Koskinen, Lagerlöf,
12463: A. Neovius, Partanen, Rapola, Rissanen, Tanner, Tokoi,
12464: Wiitanen, W. Wuolijokija Y. K. Yrjö-Koskinen sekä vara-
12465: jäsen A. Suomalainen.
12466: 
12467:      Helsingissä, lokakuun 14 p. 1907.
12468: 
12469: 
12470: 
12471: 
12472:      Valtiovarainvaliokunnan mietintiJ N:o 10.
12473:                  1907. -   V. M. -   Eslt. N:o 9.         15·
12474: 
12475: 
12476: 
12477: 
12478:                        Vastalauseita.
12479: 
12480:                                 1.
12481: 
12482:        Olen aivan yhtä mieltä Valtiovarainvaliokunnan enem-
12483: mistön kanssa mitä tulee nykyään voimassa olevan leima-
12484: asetuksen arvostelemiseen sekä niihin perustuksiin, joille
12485: leima-asetus vastedes olisi rakennettava.
12486:        Sitä vastoin en ole nyt voinut kannattaa Valiokun-
12487: nan tekemää ehdotusta lainmuutokseksi mitä tulee perin-
12488: nöstä maksettavaan leimaveroon.
12489:        Verotekniikassa pitää paikkansa se sääntö, että ylen
12490: suuret hyppäykset välittömien verojen korotuksessa herät-
12491: tävät halua lain kiertämiseen.
12492:        Kun nyt olisi korotettava perintöveron korkein määrä
12493: 6 °/o:sta 26,4 °/o:iin, täytyy tätä pitää sangen suurena muu-
12494: toksena, joka, erittäinkin kun on kysymyksessä suurem-
12495: pia varallisuuuksia, aiheuttaisi tekemään näennäisiä kaup-
12496: poja tai luovuttamaan omaisuutta ennen jakoa, joten sen
12497: tuntuvammin verottaminen vaikeutuisi, jopa kävisi koko-
12498: naan mahdottomaksikin. Onpa mahdollista, että verotulot
12499:  varakkaammista pesistä näin menetellen jäisivät entistä
12500:  vähemmiksi.
12501:        Jo nykyäänkin voimassa olevin vähäisin veromää-
12502:  rin arvioidaan pesä yleisesti alle todellisen arvonsa. Täl-
12503:  laisten houkutusten poistamiseksi olisi annettava erityisiä
12504:  lainsäännöksiä niin hyvin pesäin arvioimisesta kuin yri-
12505:  tyksistä verolain määräysten kiertämiseen.
12506:       Valtiooarainvalwkunnan mietintö N:o 10.
12507: 16               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 9.
12508: 
12509:       Korkeasta perintöverosta voi myös koitua vaara, että
12510: liikkuvaa omaisuutta sanottavammin siirtyy pois maasta,
12511: jonka tähden tätä veroluokkaa koskevan korotuksen pitää
12512: olla naapurimaiden vastaavain säännösten mukainen taikka
12513: ei ainakaan määrältään sanottavasti suurempi niitä mak-
12514: suja, joita tästä on naapurimaissa suoritettava.
12515:        Edelleen on mielestäni otettava huomioon, missä
12516: määrin korotettu perintövero on omansa vaikeuttamaan
12517: sellaisten maaseudulla olevien pesien selvitystä, joiden
12518: pääasiallisina varoina on kiinteistö, joka mahdollisesti on
12519: paljosta kiinnitetty.
12520:       Ylipäätään on tarpeellista tutkia, missä määrin sel-
12521: lainen veronkorotus vaikuttaa yhteiskunnan taloudellisen
12522: elämän eri aloihin, ja tämän mukaisesti sekä toimeenpanna
12523: veronuudistus että säätää veron määrä.
12524:       V aliakunnalla ei ole ollut aikaa eikä se ole pitänyt
12525: tarpeellisenakaan tutkia tätä asian puolta.
12526:       Paitsi perinnöstä nykyään menevää leimamaksua suo-
12527: ritetaan määrätty perunkirjoitusprosentti y. m. maksuja
12528: kunnille, jonka ohella perintö, paitsi takenevassa ja ete-
12529: nevässä polvessa, on kunnallistaksoituksen alainen samoin-
12530: kuin muu tulo.
12531:        Nämä maksut voivat joissakuissa kunnissa nousta
12532: yhteensä noin 5 °/o:iin pesän säästöstä. Veronuudistuk-
12533: sen toimeenpanossa tällä alalla on sentähden myös otet-
12534: tava huomioon, onko kunnille pysytettävä nykyiset oikeu-
12535: tensa tässä kohden vai onko näitä oikeuksia rajoitettava
12536: vaiko kenties laajennettava.
12537:       Uudistuksen toimeenpano näyttää mielestäni sen-
12538: tähden joka tapauksessa kaipaavan valmistelua, jota Edus-
12539: kunta ei nyt voi aikaansaada, ja pyydän sentähden kun-
12540: nioittaen ehdottaa
12541:                   että Eduskunta päättäisi hyväksyä armol-
12542:             lisen esityksen.
12543:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12544:                  1907. -   V. M. -    Esit. N:o 9.          17
12545: 
12546:       Niihin uudistuksiin nähden, joiden tarpeellisuudesta
12547: Valiokunta on ollut yksimielinen, pyydän tämän ohessa
12548: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta vastauskirjelmässään
12549: käsiteltävänä olevaan armolliseen esitykseen anoisi:
12550: 
12551:                  että Hallitus mahdollisimman pian esit-
12552:            täisi Eduskunnalle sitä tarkoittavan ehdotuksen
12553:            leima-asetuksen perinpohjaisesta muuttamisesta,
12554:            että asetus samalla tulisi yksinkertaisemmaksi
12555:            ja vero tuottavammaksi, jos 11erotarve sitä vaatii,
12556:            sekä
12557:                  että Hallitus antaisi ensiksi kokoontuvalle
12558:            Eduskunnalle ehdotuksen sellaiseksi perintöveron
12559:            muutokseksi, että vero tulee tuottavammaksi ja
12560:            nojaa ylenevään perustukseen sekä että sen
12561:            ylintä rajaa tuntuva.yti korotetaan.
12562:      Helsingissä, lokakuun 14 p:nä 1907.
12563: 
12564:                                           K. von Alfthan.
12565: 
12566:      Tähän vastalauseeseen yhtyy:
12567:                                            Arvid Neovlus.
12568: 
12569: 
12570: 
12571: 
12572:      Va.ltiovaraint•aliokunnan mietintö N:o 10.
12573: 18              1907. -   V. M. -     Esft. N:o 9.
12574: 
12575: 
12576: 
12577: 
12578:                                 II.
12579: 
12580:       Allekirjoittaneet olemme kyllä olleet V ahokunnan
12581: enemmistön kanssa yhtä mieltä siitä, että leimaveroa perun-
12582: kirjoituskirjoista tulisi nyt korottaa jatkamalla nykyistä
12583: nousevaa asteikkoa ylemmäs. Mutta me olemme arvelleet
12584: flttä niin pitkä askel kuin se, jonka Valiokunnan enem-
12585: mistö nyt on ehdottanut, on kansan tavalle ja ajatuskan-
12586: nalle outo ja saattaisi johtaa epäkohtiin, ehkäpä muuttua täy-
12587: delliselle verotusreformille haitaksikin. Näitä arveluitamme
12588: on lisännyt se seikka, että nykyisissä määräyksissä sa-
12589: moin kuin ehdotetuissa uusissakin on olemassa vaikeasti
12590: k01jattava kohta, joka muutamissa tapauksissa voisi johtaa
12591: kohtuuttomiin tuloksiin. V erotus luetaan nimittäin perin-
12592: nön koko määrän eikä jokaisen perijän osuuden mukaan,
12593: ja erityisissä tapauksissa joudutaan siis siihen, että suu-
12594: remman mutta useihin osiin jaettavan perinnön osakkaat
12595: tulevat suorittamaan kukin enemmän kuin yhtä suuren
12596: perinnön saanut, jonka perinnön kokonaissumma kuuluu
12597: helpommin verotettavaan luokkaan. Näihin näkökohtiin
12598: katsoen rohkenemme siis ehdottaa, että veroasteikon nousu
12599: tällä kerta.a saisi päättyä 500,000 markkaan ja
12600:                 että Eduskunta siis hyväksyisi tämän lain
12601:            6 §:n Perunkirjoituskirjaa koskevan a) kohdan
12602:            näin kuuluvaksi :
12603:       Valtiovarainvaliokunnan mietintiJ N:o 10.
12604:                  1907. -- V. M. -    Esit. N:o 9.                 19
12605: 
12606:       a) Jos perinnönjättäjältä -- -- (samoin kuin mie-
12607: tinnössä)                            --- ---
12608: 
12609: 
12610: 17:ksi 3 6 /10 Ofo säästöstä, kun se nousee 500,000 markkaan
12611:       tai enempään.
12612:       Maksu on niin muodoin kultakin täydeltä 100 mar-
12613: kalta säästöstä:
12614: 
12615:                l:ssä luokassa Smk. -:20
12616:                 (samoin kuin mietinnössä).
12617: 
12618:              17:ssä luokassa        Smk.        3:60.
12619: 
12620: V. K. Yrjö-Koskinen.        K. W. Koskelin.             A. Lagerlöf.
12621: 
12622: 
12623: 
12624: 
12625:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10.
12626: Helsinki 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
12627:               1907 -   S. V. M:. -   Esit. ]f:o 9.
12628: 
12629: 
12630: 
12631: 
12632:                            Suuren valiokunnan mietintö N:o
12633:                        14 Keisarillisen Majesteetin arrnollisen
12634:                        esityksen johdosta, joka koskee lei-
12635:                        rnasuostuntaa.
12636: 
12637: 
12638:     Käsiteltyään ehdotusta Laiksi leimasuostunnasta Suo-
12639: men Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1908, saa Suuri valio-
12640: kunta esiintuoda seuraavaa:
12641:     Asettuen yleensä kannattamaan niitä periaatteita, jotka
12642: ilmenevät Valtiovarainvaliokunnan tästä asiasta antamassa
12643: mietinnössä N:o 10, on Suuri valiokunta tahtonut sovel-
12644: luttaa sen periaatteen, että rintaperilliset ovat asetettavat
12645: perintöleimaveron maksamisen suhteen edullisempaan ase-
12646: maan kuin kaukaisemmat perilliset, siihenkin, että rinta-
12647: perillisten, kun heitä on kaksi tai useampia, on makset-
12648: tava leimaveroa perinnöstään ei sen korkeamman pro-
12649: senttimäärän mukaan, johon verotettavan omaisuuden
12650: kokonaisarvo leimasuostuntalakiehdotukst:!l1 1 luvun 6 §:n
12651: mukaisesti oikeastaan velvoittaisi, · vaan ainoastaan sen
12652: prosenttimäärän mukaan, mikä määrätään erikseen kunkin
12653: rintaperillisen osuuden perustuksella. Sitä varten onkin
12654: tätä tarkoittava lisäys tehty vastamainitun §:n a) kohtaan.
12655: Sitäpaitsi on epäselvyyden välttämiseksi saman §:n c)
12656: kohtaan tehty lisäys, joka sisältää sen, että puheenaoleva
12657: huojennus on tuleva ainoastaan rintaperillisten osaksi.
12658:     Tähän nähden Suuri valiokunta saa kunnioittaen eh-
12659: dottaa:
12660: '2            1907 -    S. V. lVI. - Esit. N:o 9.
12661: 
12662:                 etta Eduskunta hyvaksyisi ehdotuksen
12663:             Laiksi leimasuostunnasta Suomen Suuriruhti-
12664:             naanmaassa vuonna 1908 siinä muodossa kuin
12665:             Valtiovarainvaliokunta on mietinnössäan No
12666:             JO sille ehdottanut, kuitenkin muuttamalla sen
12667:             1 luvun 6 §:n siten, etta sen a) kohdan lop-
12668:             puun lisataan lause:
12669: 
12670:     Jos rintaperillisia on kaksi tai useampia, luetaan
12671: leimamaksu itsekunkin perillisen osuudelta.
12672: 
12673:                seka etta saman §:n c) kohta tulisi kuu-
12674:             lumaan:
12675: 
12676:     c) jos perinnönjäitäjäitä ei ole jäänyt jälkeen puolisoa,
12677: eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli, sisar, si-
12678: sarpuoli tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi sisarpuolen
12679: jälkeinen, lisätään leimamaksu 150 prosentilla, sekä, jos
12680: ainoastaan kaukaisempia tahi ei mitään perillisiä jää jäl-
12681: keen, 300 prosentilla taksassa mainitusta määrästä, las-
12682: kettuna jalkeen jäaneen omaisuuden kokonaisarvon mu-
12683: kaan.
12684: 
12685: 
12686: 
12687:      Kun leimasuostuntalaki nykyisessä muodossaan, kuten
12688: Valtiovarainvaliokunnan edellä mainitusta mietinnöstäkin
12689: selvenee, kaipaa perinpohjaista uudistusta, on Suuri valio-
12690: kunta katsonut asiaksensa ehdottaa tätä tarkoittavan toi-
12691: vomuksen lausumista. Samaten on Suuri valiokunta,
12692: katsoen sen perintöveron korotuksen, johon Valiokunta
12693: ehdottaa ryhdyttäväksi, ainoastaan väliaikaiseksi, pitänyt
12694: asianansa esittää, että Eduskunnan olisi pyydettävä armol-
12695: lista esitystä puheenalaisen veron täydelliseksi järjestämi-
12696: seksi.
12697:      Suuri valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
12698: kunta alamaisessa vastauskirjelmässään anoisi:
12699:           1907 -    S. V. M. -    Esit. l!f:o 9.
12700: 
12701:             etttt Hallitus mahdollisimman pian esit-
12702:        tttisi Eduskunnalle sittt tarkoittavan ehdotuk-
12703:        sen leima-asetuksen perinpohjaisesta muutta-
12704:        misesta, etttt asetus samalla tulisi yksinker-
12705:        taisemmaksi ja vero tuottavammaksi, jos
12706:        verotarve sittt vaatii, sektt
12707:             etttt Hallitus ensi tilassa valmistuitaisi
12708:        ja Eduskunnan kttsiteltttvttksi antaisi esityk-
12709:        sen erityiseksi perintö-, lahja- ja testamentti-
12710:        veroa koskevaksi laiksi.
12711: 
12712: Helsingissä, 21 p:nä lokakuuta 1907.
12713: 
12714: 
12715: 
12716: 
12717:   Helsingissä 1907, Helsingin Uusi Kirjapaino.Osakeyhtlö.
12718:                1907. -   S. V. M.- Esit. N:o 9.
12719: 
12720: 
12721: 
12722: 
12723:                              Suuren valiokunnan mietintö N:o
12724:                          14 a Keisarillisen Majesteetin armol-
12725:                          lisen esityksen johdosta, joka koskee
12726:                          leimasuostuntaa.
12727: 
12728: 
12729:     Sittenkuin Eduskunta on tehnyt eräitä muutoksia siihen
12730: muodosteluun, jonka Suuri valiokunta mietinnössään N:o
12731: 14 oli ehdottanut annettavaksi Laille leimasuostunnasta
12732: Suomen Suuriruhtinaanmaassa vuonna 1908, ja asia siitä
12733: syystä on palautettu Suureen valiokuntaan, saa Suuri
12734: valiokunta, asiaa toistamiseen käsiteltyään, kunnioittaen
12735: ilmoittaa:
12736: 
12737:                että Suuri valiokunta, luopumalla tässä
12738:            asiassa ennen tekemästään ehdotuksesta, on
12739:            päättänyt puoltaa Eduskunnan päätöksen
12740:            lopullista hyväksymistä muuttamattomana.
12741: 
12742: 
12743:    Helsingissä, 23 p:nä lokakuuta 1907.
12744: 
12745: 
12746: 
12747: 
12748:      Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
12749:         1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 9
12750: 
12751: 
12752: 
12753: 
12754:                    S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
12755:               n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
12756:               armolliseen esitykseen leimasuostunnasta.
12757: 
12758: 
12759: 
12760: 
12761:    Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
12762:             ja Suuriruhtinas!
12763: 
12764: 
12765: 
12766: 
12767:      Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisena
12768: esityksenä Suomen Eduskunnan hyväksyttäväksi anta-
12769: nut ehdotuksen laiksi leimasuostunnasta vuonna 1908.
12770: 2         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 9.
12771: 
12772: Koskei armollisessa esityksessä ole katsottu tarpeelli-
12773: seksi tätä nykyä korottaa tätä veroa eikä riittävää
12774: tilastollista selvitystä ole tarjona viime valtiopäivillä
12775: hyväksytyn, 5 päivänä heinäkuuta 1906 leimasuostun-
12776: nasta annetun armollisen asetuksen uudistamiseksi, on
12777: esityksessä ehdotettu että mainitun asetuksen voimassa-
12778: oloaika pidennettäisiin vuodeksi 1 908.
12779:       Tunnustaen leimasuostunnan muodossa kannetta-
12780: van veron tarpeellisuuden, Eduskunta ei ole voinut olla
12781: huomauttamatta, että lainsäädäntömme tällä alalla on
12782: sangen puutteellinen. Sekin epätäydellinen tilasto, joka
12783: on liitetty esitykseen, osottaa, että useat leima-asetuk-
12784: sessa luetellut veroluokat ovat vailla raha-asiallista
12785: merkitystä. Ilmeisesti olisi parasta poistaa sellaiset
12786: veroluokat, jotka tuottavat vaivaa ja mutkia, tekemättä
12787: valtiolle mitään sanottavaa hyötyä. Tämän veron-
12788: kantomuodon järjestämisessä on pyrittävä yksinkertaisuu-
12789: teen ja selvyyteen, keskittämällä leimamaksu harvempiin,
12790: mutta todellakin tuottaviin tulolähteisiin.
12791:       Mikäli valtion tarve aiheuttaa leimaveron kohot-
12792: tamista, on siis pidettävä silmällä sellaisia tapauksia
12793: ja verotusesineitä, joiden perusteella verotus varmem-
12794: min ja täydellisemmin on järjestettävissä maksajan to-
12795: dellisen maksukyvyn mukaan. Huomio kiintyy silloin
12796: etupäässä perinnön kautta henkilöltä toiselle siirtyvään
12797: omaisuuteen, sillä siitä kannettavat maksut muodostu-
12798: vat varallisuusveroksi.     Leimavero, joka kohdistuu
12799: vekseleihin, maksukuitteihin ja yleensä sellaisiin toi-
12800: miin, joiden kautta omaisuus siirtyy kädestä toiseen,
12801: olisi samoin varsin tehokas keino verotulojen enentä-
12802: miseksi, missä valtion tarve sitä vaatii.
12803:       Kun ei ole eduskunnan asia valmistaa laajalle
12804: meneviä uudistuksia tällä alalla, on Eduskunta kat-
12805: sonut, että Hallituksen tulisi mitä pikimmin ryhtyä
12806: toimeen, jotta leima-asetus uudistettuna voitaisiin jät-
12807: tää valtiopäivillä tarkastettavaksi.      Samoin Edus-
12808: kunta on tahtonut pyytää armollista esitystä perintö-,.
12809:             1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 9.   3
12810: 
12811: lahja- ja testamenttiveroa koskevaksi laiksi, koska
12812: suostuntavero leimamaksun muodossa näissä tapauksissa
12813: on katsottava väliaikaiseksi.
12814:       Mutta koska kuluu aikaa, ennenkuin perinpohjai-
12815: nen uudistus tässä kohdin on toimeenpantavissa, on
12816: Eduskunta harkinnut tarpeelliseksi jo tällä kertaa ot-
12817: taa korjattavakseen suurimman epäkohdan nykyisessä
12818: asetuksessa. Periaatteellisesti selvä vaatimus näyttää
12819: siinä olevan verrattain helposti toteutettavissa.
12820:       Perunkirjoituskirjoja verotetaan nykyisten määräys-
12821: ten mukaan nousevaa asteikkoa noudattamalla, mutta
12822: ainoastaan pienempää varallisuutta pidetään silmällä,
12823: ja nousu lakkaa, niin pian kuin suurempaan varal-
12824: lisuuteen tullaan. Sen sijasta että järkiperäinen vero-
12825: tus koettaa sovittaa verokuorman verotettavan maksu-
12826: kyvyn mukaan, noudattaen progressiivista asteikkoa, on
12827: nykyisessä leima-asetuksessamme päinvastoin ylennetty
12828: veroa alemmissa varallisuusluokissa, aina 150,000 mar-
12829: kan säästöön asti, mutta kun tullaan niihin säästöihin,
12830: jotka meillä vallitsevien varallisuusolojen mukaan ovat
12831: rikkautena pidettävät, kannetaan veroa vain 1 markka
12832: 50 penniä joka sadan markan määrältä. Ainoastaan kau-
12833: kaisempia sukulaisia tai perijöitä, jotka eivät ole vai-
12834: najan kanssa ensinkään sukua, kohtaava vero voi ko-
12835:         °
12836: hota 6 fo:iin.
12837:       Varsin vähäiseksi on supistunut se verotulo, joka
12838: täten on saatu: perintövero on Suomessa, esitetystä ti-
12839: lastosta päättäen, tehnyt noin 0,8 °j0 verotettujen pe-
12840: rintöjen ilmoitetusta arvosta, ja kun perunkirjoitusar-
12841: vot lasketaan yleensä alhaisiksi, ei maksettu vero todel-
12842: lisuudessa vastaa kuin osaa lain mukaan laskettavasta
12843: summasta. Miltei kaikissa muissa maissa verotetaan
12844: perintöjä, suurempia varsinkin, paljon ankarammin kuin
12845: Suomessa, ja vanhentunutta verojärjestelmäämme korjat-
12846: taessa tämä epäkohta luonnollisesti on ensimäisten
12847: joukossa otettava huomioon.
12848: 4         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 9.
12849: 
12850:       Suotavinta olisi saada tällä alalla täydellinen pa-
12851: rannus aikaan, mutta kun uudistus vaatii paljon aikaa
12852: ja vähempikin korjaus toistaiseksi on parempi kuin il-
12853: meisten epäkohtain säilyttäminen, on Eduskunta päät-
12854: tänyt tehdä sellaisen muutoksen nykyiseen leima-ase-
12855: tukseen, että nousevaa asteikkoa jatketaan ylöspäin
12856: entisten perusteiden mukaan. Jos kutakin 50,000 mark-
12857: kaa kohti, millä perinnön summa kasvaa, luetaan ve-
12858: roa lisää 0,3 °j0 :ia, ja tämä nousu jatkuu, kunnes pesän
12859: säästö tekee miljoonan markkaa, tullaan 6,6 °j0 :in vero-
12860: tukseen, milloin rintaperillisten osa on verotettava. Tun-
12861: tuvammaksi verotus käy niissä tapauksissa, jolloin pe-
12862: rintö menee kaukaiselle sukulaiselle tai henkilölle, joka
12863: ei ole luonnon siteillä ollut perinnönjättäjään liittynyt,
12864: nousten korkeintaan 26,4 °j0 :iin asti. Ei äärimmäisis-
12865: säkään tapauksissa jouduta moitittavaan liiallisuuteen,
12866: koska tuollainen omaisuuden vähennys kohtaa ainoas-
12867: taan sellaisia henkilöitä, jotka ilman omaa ansiotaan
12868: joutuvat rikkauden haltioiksi. Odotettavalie täydelli-
12869: selle veroreformille voi tästä muutoksesta olla jonkun-
12870: moista johtoa, vaikka saattaakin osottautua tarpeelli-
12871: seksi muodostella asteikkoa toisien kuin tähän asti
12872: noudatettujen periaatteiden mukaan.
12873:       Koska nykyinen leima-asetus pian tulee uudistet-
12874: tavaksi, on eräs toinenkin nykyisistä määräyksistä aiheu~
12875: tuva epäkohta korjattava. Kun verotus lasketaan pe-
12876: rinnön koko määrän eikä jokaisen perijän osuuden mu-
12877: kaan, joudutaan erityisissä tapauksissa siihen, että suu-
12878: remman, mutta useihin osiin jaettavan perinnön osak-
12879: kaat tulevat suorittamaan kukin enemmän kuin yhtä
12880: suuren perinnön saanut, jonka perimiön kokonaissumma
12881: kuuluu helpommin verotettavaan luokkaan. Vaikkei
12882: koskaan voi sellaisia kohtuuttomuuksia kokonaan vält-
12883: tää, tunnustettaneen kuitenkin suotavaksi, ettei niitä
12884: lainsäädännöllä enennetä.
12885:       Laskettaissa sitä verotuloa, joka on vuodelta 1908
12886: odotettava täten muutetusta leimasuostunnasta, eivät
12887:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 9.       5
12888: 
12889: esitykseen liitetyt tilastolliset tiedot anna varmaa
12890: pohjaa, mutta ottamalla huomioon, että leimasuos-
12891: tunta vuosi vuodelta on tuottanut lisää veroa sekä
12892: nykyisten perusteiden mukaan arviolta olisi ensi vuonna
12893: tuottava 2,400,000 markkaa, on Eduskunta laskenut
12894: 1908 vuoden tulon tästä verosta 3,000,000 markaksi.
12895:      Edellä sanotun perusteella Eduskunta alamaisesti
12896: saa ilmoittaa:
12897: 
12898:                      että Eduskunta, hyväksyen leimasuos-
12899:                tunnan suor-ittamisen 'vuonna 1908, siinä
12900:                tarkoituksessa on pidentänyt nykyään voi-
12901:                massa olevan 5 päivänä heinäkuuta 1906
12902:                annetun leima-asetuksen voimassaoloajan,
12903:                paitsi m#ä tulee I luvun 6 §:n perunl.:ir-
12904:                joituskirjoja koskevaan kohtaan, joten uust
12905:                laki tulee kuulumaan näin :
12906: 
12907: 
12908: 
12909:                      Laki leimasuostunnasta Suomen Suuri-
12910:                ruhtinaanmaassa vuonna 1908.
12911: 
12912:      Leimasuostuntaa on vuonna 1908 suoritettava nii-
12913: den perusteiden mukaan, jotka ovat säädetyt armolli-
12914: sessa asetuksessa 5 päivältä heinäkuuta 1906 olemaan
12915: voimassa heinäkuun 1 päivästä 1906 joulukuun 31 päi-
12916: vään 1907; ja ovat mainitun asetuksen säännökset kai-
12917: kissa kohdin noudatettavat 1 päivästä tammikuuta 1908
12918: saman vuoden loppuun, sillä muutoksella, että I luvun
12919: 6 §:n perunkirjoituskirjaa koskeva kohta on näin kuuluva:
12920:      Perunkirjoituskirja on leimasta vapaa, kun pesän
12921: säästö ei nouse 3,000 markkaan ja perinnönjättäjältä on
12922: jäänyt jälkeen puoliso tai rintaperillinen. Muissa ta-
12923: pauksissa pitää sellainen kirja, kun se rekisteröitäväksi
12924: tuodaan, leimattaman seuraavien perustusten mukaan.
12925: 6         1907. -- Edusk. Vast. -   Esitys N:o 9.
12926: 
12927:       a) Jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puo-
12928: lisoa, vaan rintaperillinen, suoritetaan leimamaksua seu-
12929: raavat määrät, luettuina kultakin täydeltä 100 markan
12930: määrältä:
12931: l:ksi 2/ 10 °/0 säästöstä, kun se ei nouse 10,000 markkaan;
12932: 2:ksi 3 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 10,000 mark-
12933:       kaa, mutta ei nouse 20,000 markkaan;
12934: 3:ksi 4 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 20,000 mark-
12935:       kaa, mutta ei nouse 30,000 markkaan;
12936: 4:ksi 5 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 30,000 mark-
12937:       kaa, mutta ei nouse 40,000 markkaan;
12938: 5:ksi 6/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 40,000 mark-
12939:       kaa, mutta ei nouse 50,000 markkaan;
12940: 6:ksi 7 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 50,000 mark-
12941:       kaa, mutta ei nouse 65,000 markkaan;
12942: 7:ksi 8 f10 % säästöstä, kun se on vähintään 65,000 mark-
12943:       kaa, mutta ei nouse 80,000 markkaan;
12944: 8:ksi 1 % säästöstä, kun se on vähintään 80,000 mark-
12945:       kaa, mutta ei nouse 100,000 markkaan;
12946: 9:ksi 1 2/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 100,000
12947:       markkaa, mutta ei nouse 150,000 markkaan;
12948: 1O:ksi 1 5/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 150,a00
12949:       markkaa, mutta ei nouse 200,000 markkaan;
12950: 1 l:ksi 1 8/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 200,000
12951:       markkaa, mutta ei nouse 250,000 markkaan;
12952: 12:ksi 2 1 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 250,000
12953:       markkaa, mutta ei nouse 300,000 markkaan;
12954: 13:ksi 2 4 ft 0 % säästöstä, kun se on vähintään 300,000
12955:       markkaa, mutta ei nouse 350,000 markkaan;
12956: 14:ksi 2 7/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 350,000
12957:       markkaa, mutta ei nouse 400,000 markkaan;
12958: 15:ksi 3 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 400,000 mark-
12959:       kaa, mutta ei nouse 450,000 markkaan;
12960: 16:ksi ;{ 3/ 10 Ofo säästöstä, kun se on vähintään 450,000
12961:       markkaa, mutta ei nouse 500,000 markkaan;
12962: 17:ksi 3 6 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 500,000
12963:       markkaa, mutta ei nouse 550,000 markkaan;
12964:           1907. -   Edusk. Vast. -        Esitys N:o 9.   7
12965: 
12966: 18:ksi 3 9/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 550,000
12967:       markkaa, mutta ei nouse 600,000 markkaan;
12968: 19:ksi 4 2 / 10 % säästöstä, kun se on vähintään 600,000
12969:       markkaa, mutta ei nouse 650,000 markkaan;
12970: 20:ksi 4 5110 °/0 säästöstä, kun se on vähintään 650,000
12971:       markkaa, mutta ei nouse 700,000 markkaan;
12972: 21:ksi 4 8/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 700,000
12973:       markkaa, mutta ei nouse 750,000 markkaan;
12974: 22:ksi 5 1/ 10 % säästöstä, kun se on vähintään 750,00!)
12975:       markkaa, mutta ei nouse 800,000 markkaan;
12976: 23:ksi 5 4~t 0 % säästöstä, kun se on vähintään 800,000
12977:       markkaa, mutta ei nouse 850,000 markkaan;
12978: 24:ksi 5 7 / 10 °/0 säästöstä, kun se on vähintään 850,000
12979:       markkaa, mutta ei nouse 900,000 markkaan;
12980: 25:ksi 6 %säästöstä, kun se on vähintään 900,000 mark-
12981:       kaa. mutta ei nouse 9."l01000 markkaan ;
12982: 26:ksi 6 3 / 10 Ofo säästöstä kun se on vähintään 950,000
12983:       markkaa, mutta ei nouse 1,000 000 markkaan;
12984: 27:ksi 6 6/ 10 °/0 säästöstä, kun se nousee 1,000,000 mark-
12985:       kaan tai enempään.
12986: 
12987:      Maksu on niinmuodoin kultakin täydeltä 100 mar-
12988: kalta säästöstä :
12989: 
12990:                l:ssä luokassa   Smk. -: 21)
12991:                2:ssa                 -:30
12992:                3:ssa
12993:                         "        "
12994:                                      -: 40
12995:                4:ssä
12996:                          "       " -:50
12997:                5:ssä
12998:                          "       " -:60
12999:                6:ssa
13000:                         "        "     :70
13001:                          "       "
13002:                7:ssä                 -:80
13003:                8:ssa    "
13004:                         ,        "    1: -
13005:                9:ssä             "    1: 20
13006:               lO:ssä
13007:                          "       "    1: 50
13008:               11:ssä
13009:                         "            "
13010:                                      ,       1: 80
13011:               12:ssa    ,"                   2: 10
13012:               13:ssa                 ,"      2: 40
13013:                         "
13014: 8          1907. -    Edusk. Vast. -         Esitys N:o 9.
13015: 
13016:                14:ssä luokassa     Smk.         2: 70
13017:                15:ssä                           3: -
13018:                          "             "
13019:                16:ssa                           3: 30
13020:                17:ssä    "             "        3: 60
13021:                18:ssa
13022:                          "             ",,
13023:                                                 3: 90
13024:                19:ssä
13025:                          "                      4: 20
13026:                20:ssä                  "        4: 50
13027:                2l:ssä    "             "        4: 80
13028:                22:ssa
13029:                          "             "        5: 10
13030:                23:ssa
13031:                          "             "        5: 40
13032:                24:ssä
13033:                          "             "        5: 70
13034:                25:ssä    "             "        6:-
13035:                          "
13036:                26:ssa      ..          "
13037:                                        "
13038:                                                 6: :10
13039:                27:ssä                           6: 60
13040:                            "           "
13041:       b) Jos perinnönjättäjältä on jäänyt jälkeen puoliso,
13042: lasketaan maksu, siihen katsomatta, onko rinta- tahi
13043: muuta perillistä vai ei, ainoastaan puoleen edellä ole-
13044: vassa taksassa mainitusta määrästä.
13045:       c) Jos perinnönjättäjältä ei ole jäänyt jälkeen puoli-
13046: soa, eikä rintaperillistä, vaan isä, äiti, veli, velipuoli, sisar,
13047: sisarpuoli tahi veljen, velipuolen, sisaren tahi sisarpuolen
13048: jälkeinen, lisätään leimamaksu 150 prosentilla, sekä, jos
13049: ainoastaan kaukaisempia tahi ei mitään perillisiä jää jäl-
13050: keen, 300 prosentilla taksassa mainitusta määrästä.
13051:       d) Velvollisuus leimata perunkirjoituskirja säädet-
13052: tyyn määrään ulottuu ainoastaan siihen kappaleeseen
13053: kirjaa, joka on asianomaiseen oik~uteen jätettävä, ja pi-
13054: tää toiseen kappaleeseen, joka kuolinpesän osakkaille an-
13055: netaan takaisin, kirjoitettaman todiRtus siitä, että asian-
13056: omaisesti leimattu kappale on oikeuteen annettu.
13057:       e) Kun perunkirjoituskirja annetaan sisään sine-
13058: tillä suljettuna, pitää sen päällykseen olla kirjoitettu toi-
13059: mitusmiesten todistus siitä, että kirja on leimattu sää-
13060: dettyyn määrään.
13061:           1907. -    Edusk. Vast. -     Esitys N:o 9.        9
13062: 
13063:       f) Perunkirjoituskirja on leimattava sen asetuksen
13064: mukaan, joka on voimassa siihen aikaan, jolloin kirja
13065: annetaan oikeuteen.'
13066:       g) Jos useammissa paikkakunnissa on vainajan jäl-
13067: keen jäänyttä omaisuutta, josta eri perunkirjoitukset on
13068: pidetty, suoritetaan leimamaksu kaikkien perunkirjoitus-
13069: ten yhteenlasketun säästön mukaan, ja tulee näiden pe-
13070: runkirjoituskirjain leimaamisen olla toimitettu, kun ne
13071: jätetään sen paikkakunnan oikeuteen, jossa vainaja kuol-
13072: lessaan oli hengille kirjoitettu.
13073: 
13074: 
13075: 
13076:       Tämän yhteydessä ja katsoen sen perinnön verotta-
13077: misen korotuksen, jonka Eduskunta kohtuudenmukaisen
13078: verotuksen saavuttamiseksi on hyväksynyt, ainoastaan
13079: väliaikaiseksi, saa Eduskunta alamaisesti anoa:
13080: 
13081:                        että Hallitus mahdollisimman pimi
13082:                 esittäisi Eduskunnalle sitä tarkoittavan eh-
13083:                 dotuksen leima-asetuksen perinpohjaisesta
13084:                 muuttamisesta, että asetus samalla tulisi
13085:                 yksinkertaisemmaksi ja vero tuottavammaksi,
13086:                 jos verotarve sitä vaatii; sekä
13087:                       että Hallitus ensi tilassa valmistut-
13088:                 taisi ja Eduskunnan käsiteltäväksi antaisi
13089:                 esityksen erityiseksi perintö-, lahja- ja tes-
13090:                 tamenttiveroa koskevaksi laiksi.
13091: 
13092:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13093:                .
13094:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
13095: 
13096: 
13097: 
13098: 
13099:           Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
13100:                      1907. - N:o 10.
13101: 
13102: 
13103: 
13104: 
13105:                  Keisarillisen Majesteetin armollinen
13106:            esitys Suomen Kansaneduskunnalle, koskeva
13107:            suostuntaveroa pelikorteista.
13108: 
13109:       Paitsi sitä leimarahaa pelikorteista, jota 22 p:nä kesä-
13110: kuuta 1859 annetun armollisen julistuksen mukaan on suo-
13111: ritettu 40 penniä kultakin korttileikiltä, ovat maan kortti-
13112: tehtailijat vuodesta 1865 asti maksaneet suostuntaveroa 60
13113: penniä jokaiselta leikiltä.
13114:       Väliaikaisilla valtiopäivillä vuosina 1905-1906 hyväk-
13115: syivät Valtiosäädyt tämän suostuntaveron 1906 vuoden edel-
13116: liseksi puoliskoksi ja sittemmin myös sanotun vuoden jäl-
13117: kimmäiseksi puoliskoksi sekä vuodeksi 1907. Kun ei ole
13118: aihetta lakkauttaa puheena olevaa veroa, olisi sitä suori-
13119: tettava yhä edelleen vuonna 1908.
13120:       Tulo pelikorttisuostunnasta, joka on tehnyt brutto
13121: 
13122:         vuonna 1903                  f:fmt: 36,540: -
13123:                1904                        40,482:-
13124:            »   1905                    »   39,661: 20,
13125: 
13126: on laskettu 38,000 markaksi kummaltakin vuodelta 1906
13127: ja 1907. Vuonna 1906 on mainitun suostunnan bruttotulo
13128: tehnyt 39,026 markkaa 40 penniä. Vuodeksi 1908 ei tätä
13129: tuloa voitane laskea korkeammaksi kuin 39,000 markaksi.
13130:      Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut Edus-
13131: kunnan hyväksyttäväksi esittää seuraavan
13132:   2                          N:o 10
13133: 
13134: 
13135:                  Ehdotuksen Laiksi, joka koskee suostuntaveroa
13136:            pelikorteista.
13137: 
13138:        l. Paitsi armollisella julistuksella 22 p:ltä kesäkuuta
13139: 1859 säädettyä leimarahaa pelikorteista, maksetaan jokai-
13140: selta korttileikiitä suostuntaveroa kuusikymmentä penniä.
13141:        2. Senaatin Talousosaston asiana on antaa tarpeelli-
13142: sia määräyksiä puheenalaisen suostuntaveron ylöskannasta
13143: ja tilinteosta.
13144:       3. Tämä laki astuu voimaan 1 p:nä tammikuuta 1908
13145: ja pysyy noudatettavana saman vuoden loppuun.
13146: 
13147:                  Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 4
13148:            (17) p:nä toukokuuta 1907.
13149: 
13150:                        Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
13151: 
13152: 
13153: 
13154: 
13155:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
13156:               1907. -    V. M. -     Esit. N:o 10.
13157: 
13158: 
13159: 
13160: 
13161:                  Valtiovarainvaliokunnan mietintö
13162:            N:o 2 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityk-
13163:            sen N:o 10 johdosta, joka koskee suostuntaveroa
13164:            pelikorteista.
13165: 
13166: 
13167: 
13168:       Tämän armollisen esityksen on Eduskunta lähet-
13169: tänyt Valmistelevaa käsittelyä varten Valtiovarainvalio-
13170: kuntaan, joka pyynnöstä myös on saanut tiedokseen
13171: asian käsittelyssä Keisarillisessa Senaatissa syntyneet
13172: asiakirjat, joista näkyy, ettei siinä ole äänestystä tapah-
13173: tunut.
13174: 
13175: 
13176: 
13177: 
13178:       Vuonna 1908 mahdollisesti tarvittavien suostuota ·
13179: verojen lopullinen arvioiminen ja määrääminen edellyttää
13180: yhtenäisen selvityksen olemassa olon niinhyvin valtion
13181: vakinaisista varoista ja tarpeista kuin yleensä kaikista
13182: Eduskunnan tutkittavina ja päätettävinä olevista määrä-
13183: rahoja kysyvistä asioista.
13184:       Vaikkakaan Valtiovarainvaliokunnalla ei vielä ole
13185: tilaisuutta esittää mainitunlaista selvitystä, mikä Valtio-
13186: päiväjärjestyksen 43 §:n 2 mom. mukaan on sisäl-
13187: tyvä siihen mietintöön, joka annetaan armollisen esi-
13188: tyksen johdosta varain hankkimisesta niihin tarpeisiin,
13189: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, on Valiokunta
13190: katsonut voivansa jo ennakolta ryhtyä käsittelemään
13191: erinäisiä suostuotaveroja koskevia armollisia esityksiä.
13192: Tähän menettelyyn, jota myös tukee edellisten Valtio-
13193: päiväin aikana vakiintunut kaytäntö, on Valiokunnalla
13194:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 2.
13195: 2              1907. -    V. M. -     Esit. N:o 10.
13196: 
13197: mielestään ollut sitäkin enemmän aihetta, koska Valio-
13198: kunta erinäisistä Eduskunnalle jätetyistä armollisista
13199: esityksistä ja muista Valiokunnan tietoon tulleista asian-
13200: haaroista on luullut voivansa joltisellakin varmuudella
13201: jo tämän yhteydessä tehdä sen johtopäätöksen, että
13202: suostuotaverojen kantaminen edelleenkin on oleva
13203: valtiovarasiolle välttämätön rahatulo. Valiokuntaan lä-
13204: hetetystä armollisesta esityksestä, joka koskee varo-
13205: jen hankkimista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
13206: valtion tulot eivät riitä, näkyy selvästi, että valtio-
13207: varaston säästöjä, joista ainoastaan osa on käytet-
13208: tävissä, suuressa       määrin tarvitaan 1908 vuoden
13209: menosaannön järjestelyssä, ja nousevat erittäinkin
13210: suosiuntarahaston menot sanotun armollisen esityksen
13211: mukaan, kun suostuotarahaston laskettu säästö 1908
13212: vuoden alussa jätetään huomioon ottamatta, 3,979,495
13213: markalla rahaston tulojen yli tahi, jos sanottu säästö
13214: lasketaan tuloksi, 2,791,445 markalla, minkä ohessa
13215: vielä on jätetty lukuun ottamatta uudet menot, joista
13216: Eduskunta ehkä tulee tekemään päätöksiä. Koska opetus-
13217: laitoksen menot vastaisuudessa melkoisesti lisääntyvät,
13218: ei suosiuntarahasto voi helposti luopua mistään tulo-
13219: lähteestä, vaan täytyy rahaston tuloja vastedes pikemmin
13220: lisätä uudella tai korotetuna verotuksella, kuten mallas-
13221: veron suhteen jo on armollisessa esityksessä ehdotettukin.
13222: Tässä on samalla huomattava, että suostuotamaksujen
13223: nykyään rasittamat verotusesineet ovat yhteiskunnallisia
13224: ja siveellisiä näkökantoja silmällä pitäen hyvin valitut.
13225:       Siitä, ettei valtion tulo- ja menoarvion lopullinen
13226: järjestely vielä ole kokonaisn udessaan selvitettävissä, seu-
13227: raa kuitenkin luonnollisesti, että Eduskunnan suostunta-
13228: veroja koskevat päätökset ensinnä tehdään ehdollisesti s. o.
13229: sen tapauksen varalle että suostunlain kautta kertyvät
13230: varat lopullisessa yhteensovittelussa havaitaan tarpeen
13231: vaatimiksi ja määrältään riittäviksi.
13232: 
13233:       Valtiovarainvaliokun?WJn mietintö N:o 2.
13234:                1907. -    V. M. -     Esit. N:o 10.        3
13235: 
13236:       Joskin otaksuma, että pelikorteista suoritettavan
13237: suostuotaveron korotus aiheuttaisi pelikorttien salakulje-
13238: tuksen, on aikaisemmin pidättänyt Valtiosäätyjä korotta-
13239: masta mainittua veroa, olisi Valtiovarainvaliokunnan
13240: mielestä tätänykyä syytä sanotun suostuotamaksun korot-
13241: tamiseen 60 pennistä 1 markkaan korttileikiltä, niin-
13242: kuin Talonpoikais- ja Pappissääty 1905-1906 Valtio-
13243: päivillä jo päättivätkin. Sen ohessa on huomioon otet-
13244: tava, että korotettu vero etupäässä kohtaisi sellaisia väes-
13245: tön kerroksia, jotka taloudelliseen asemaansa nähden
13246: helposti kykenevät veron suorittamaan.
13247:       Valiokunta saa senvuoksi, jo mainitulla edelly-
13248: tyksellä mitä tehtävän päätöksen sitovaan voimaan tulee,
13249: kunnioittaen ehdottaa
13250: 
13251: 
13252:                   että Eduskunta päättäisi, korottamalla
13253:             suosiuntaveron määrän 60 pennistä 1 mark-
13254:             kaan jokaiselta korttileikiltä, hyväksyä näin
13255:             kuuluvan lain :
13256: 
13257:                   Laki siitä suostuntaverosta, joka on peli-
13258:             korteista suoritettava.
13259: 
13260:                    Paitsi armollisella julistuksella kesäkuun
13261:             22 p:ltä 1859 säädettyä leimarahaa pelikor-
13262:             teista, maksetaan jokaiselta korttileikiitä suos-
13263:             tuotaveroa yksi markka.
13264:                    Senaatin Talousosaston asiana on antaa
13265:             tarpeellisia määräyksiä puheenalaisen suos-
13266:             tuotaveron kannosta ja tilinteosta.
13267:                    Tämä laki astuu voimaan tammikuun
13268:             1 p:nä 1908 ja pysyy noudatettavana saman
13269:             vuoden loppuun.
13270: 
13271: 
13272: 
13273:       Valtiovarainvaliokunrw;n mietintö N:o 2.
13274: 4             1907. -    V. M. -     Esit. N:o 10.
13275: 
13276:       Valtiovarainvaliokunnan ehdotlaman korotetun vero-
13277: määrän perusteella tekisi pelikorttisuostunnan kokonais-
13278: tulo, laskettuna entisen kulutusmäärän mukaan, 65,000
13279: markkaa vuodessa. Mutta koska tämä veronkorotus
13280: otaksuttavasti lisäisi pelikorttien valmistusta ja maahan-
13281: tuontia 1907 vuoden loppukuukausina, niin seuraisi siitä
13282: suhteellinen vähennys 1908 vuoden verotulossa. Tämän
13283: johdosta saa Valiokunta, sen tapauksen varalle, että
13284: Eduskunta hyväksyy esitetyn veronkorotuksen, kunnioit-
13285: taen ehdottaa
13286: 
13287:                  että Eduskunta laskisi pelikorteistu vuonna
13288:            1908 suoritettavan suostuntaveron kokonaistu-
13289:            loksi 50,000 markkaa.
13290: 
13291: 
13292: 
13293: 
13294:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
13295: Palmen, jäsenet Ahmavaara, v. Alfthan, Antila, Hakuli-
13296: nen, Heimonen, Kaskelin, Koskinen, A. Neovius, Parta-
13297: nen, Rapola, Rissanen, Tanner, Takoi, Wiitanen, W.
13298: Wuolijoki ja Y. K. Yrjö-Koskinen, sekä varajäsenet Ara-
13299: järvi, Kanervo, Raatikainen ja A. Suomalainen.
13300:       Helsingissä, syyskuun 7 p:nä 1907.
13301: 
13302: 
13303: 
13304: 
13305:      Valtiovarainvaliokunrmn mietintö N:o 2.
13306:              1907. - S. V. ]II[. -   llsit. :N:o 10.
13307: 
13308: 
13309: 
13310: 
13311:                 Suuren valiokunnan mietintö :N:o 4 Keisa-
13312:            rillisen liiEa.jesteetin annollisen esityksen joh-
13313:            dosta, joka koskee suostunta.veroa pelikorteista..
13314: 
13315: 
13316: 
13317:     Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta sa~f kunnioit-
13318: nioittaen ehdottaa :
13319: 
13320:                etta Eduskunta hyvtiksyisi armollisen esi-
13321:            tyksen sillti tavoin muutettuna kuin Valtio-
13322:            varainvaliokunta mtetinntJssaan N:o 2 on
13323:            ehdottanut.
13324: 
13325: 
13326: 
13327:    Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1907.
13328: 
13329: 
13330: 
13331: 
13332:      Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
13333:          1907. -   Edusk. Vast. - Esitys N:o 10.
13334: 
13335: 
13336: 
13337: 
13338:                      S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a ma i-
13339:                 n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
13340:                armolliseen esitykseen, joka koskee suos-
13341:                tuntaveroa pelikorteista.
13342: 
13343: 
13344: 
13345: 
13346:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
13347:             ja Suuriruhtinas!
13348: 
13349: 
13350: 
13351: 
13352:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armolli-
13353: sena. esityksenä Suomen Eduskunnan hyväksyttäväksi
13354: a.nt&nut ehdotussem laiksi siitä suostuntaverosta, joka,
13355: 2        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 10.
13356: 
13357: on pelikorteista suoritettava vuonna 1908.
13358:       Tunnustaen tällaisen veron olevan edelleen pai-
13359: kallaan, on Eduskunta havainnut sen tätä nykyä voivan
13360: tulla korotettavaksi, kuten jo viime1 valtiopäivillä kaksi
13361: säätyä päätti. Tosin on oletettu, että suoritettavan
13362: suostuntaveron korotus aiheuttaisi pelikorttien salakulje-
13363: tusta, mutta tähän pelkoon ei näytä olevan aihetta,
13364: joskin sanottu vero korotetaan 60 pennistä korttilei-
13365: kiitä 1 markkaan. Tämä veronkorotus kohtaa etupäässä
13366: sellaisia väestön kerroksia, jotka taloudelliseen ase-
13367: maansa nähden helposti kykenevät veron suorittamaan.
13368:       Entisen kulutusmäärän mukaan tekisi tämän suos-
13369: tunnan kokonaistulo täten korotettuna 65,000 markkaa
13370: vuodessa, mutta koska veronkorotus otaksuttavasti on
13371: lisäävä pelikorttien valmistusta ja maahantuontia 1907
13372: vuoden loppukuukausina, on laskettu pelikorteista
13373: vuonna 1908 suoritettavan suostuotaveron kokonais-
13374: tuloksi ainoastaan 50,000 markkaa.
13375:       Tämän johdosta Eduskunta saa Teidän Keisarilli-
13376: selle Majesteetillenne alamaisesti ilmoittaa :
13377: 
13378: 
13379:                      että Eduskunta, korottamalla suostunta-
13380:                veron määrän 6 0 pennistä 1 markkaan
13381:                iokaiselta korttileikiltä, on päättänyt hyväk-
13382:                syä näin kuuluvan lain:
13383: 
13384: 
13385:                      Laki siitä suostuntaverosta, joka on
13386:                pelikoneista suoritettava.
13387: 
13388:                     Paitsi armollisella julistuksella kesä-
13389:                 kuun 22 päivältä 1859 säädettyä leima-
13390:                rahaa pelikorteista, maksetaan jokaiselta
13391:                korttileikiitä suostuotaveroa yksi markka.
13392:                      Senaatin Talousosaston asiana on
13393:                antaa tarpeellisia määräyksiä puheen-
13394:     1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o tO.    3
13395: 
13396:           alaisen suostuntaveron kannosta ja tilin-
13397:           teosta.
13398:                 Tämä laki astuu voimaan tammi-
13399:           kuun 1 päivänä 1908 ja pysyy nouda-
13400:           tettavana saman vuoden loppuun.
13401: 
13402: 
13403: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13404: 
13405: 
13406: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
13407: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
13408:                     1907.- N:o 11.
13409: 
13410: 
13411: 
13412: 
13413:                Keisarillisen Majesteetin armolli·
13414:           nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle va·
13415:           rain osottamisesta valtiopäiväkustannusten
13416:           suorittamiseen.
13417: 
13418:       1905-1906 vuosien valtiopäivillä ovat V altiosäädyt
13419: Valtiopäiväjärjestyksen 79 §:ssä mainittujen kustannusten
13420: suorittamiseen 1907 vuoden valtiopäivistä sekä sääty-
13421: talon ynnä V altiosäätyjen arkiston ja kirjaston hoitoon ja
13422: ylläpitoon vuosina 1906--1907 määränneet 710,000 markkaa,
13423: minkä lisäksi V altiosäädyt ovat antaneet Pankkivaltuus-
13424: miesten käytettäväksi 25,000 markkaa piirustusten ja kus-
13425: tannusarvion valmistamiseksi sellaista säätytalon lisä- ja
13426: muutosrakennusta varten, että sanottu talo tulee sopivaksi
13427: Eduskunnalle sen uudessa kokoonpanossa.
13428:       Yleiset kustannukset 1907 vuoden valtiopäivistä las-
13429: kivat V altiosäädyt 1904--1905 vuosien valtiopäivillä 420,000
13430: markaksi, siihen luettuna se yhteensä 2,400 markan vuo-
13431: tuinen apuraha, joka myönnettiin molemmille pikakir-
13432: joitusyhdistyksille vuosiksi 1905-1907. Siihen nähden,
13433: että Eduskuntana tulisi olemaan yksi kamari neljän sää-
13434: dyn sijasta, vähennettiin sittemmin 1905--1906 vuosien
13435: valtiopäivillä määräraha kansliakustannuksia varten puo-
13436: lella aikaisemmin lasketusta määrästä eli 50,000 mar-
13437: kalla. Tämän mukaisesti ja pikakirjoitusyhdistyksille vuo-
13438: siksi 1905 ja 1906 myönnetty apuraha 4,800 markkaa pois
13439: luettuna tekisivät puheena olevat valtiopäiväkustannukset
13440: 365,200 markkaa. Kun ei vielä ole saatu mitään koke-
13441:   2                        N:o 11
13442: 
13443: musta miten sanotut kustannukset todellisesti muodostuvat
13444: eduskunnanmuutoksen toimeenpanemisen jälkeen, lienevät
13445: nämä kustannukset arvioitavat vuodeksi 1908 yhtä suu-
13446: riksi eli 365,200 markaksi. Tässä määrässä ei kummin-
13447: kaan ole mitään määrärahaa Eduskunnan puhemiehelle
13448: niiden menojen korvaamiseksi, joita hänellä valtiopäiväin
13449: aikana tulee olemaan. Sitä tarkoitusta varten ja muiden
13450: ehkä sattuvien arvaamattomien menojen suorittamiseksi
13451: lienee vastamainittu määrä korotettava 1180,000 markaksi.
13452: Tähän on lisättävä palkkio 200 valtiopäivämiehelle a 1,400
13453: markkaa eli yhteensä 280,000 markkaa sekä matkakustan-
13454: nuksiksi edusmiehille laskettu 20,000 markan määrä, jonka
13455: johdosta yleiset menot 1908 vuoden valtiopäivistä tekisi-
13456: vät 680,000 markkaa.
13457:       Kustannukset säätytalon hoidosta ja kunnossapidosta
13458: sekä Valtiosäätyjen arkiston ja kirjaston hoidosta ja täy-
13459: dentämisestä ovat vuosilta 1904--1906 nousseet kaikkiaan
13460: 115,436 markkaan 73 penniin. Miten tämä rahamäärä ja-
13461: kaantuu eri vuosille ja tarkoituksille, näkyy tähän liite-
13462: tystä taulusta.
13463:       Kun Eduskunnan istuntoja ei enää eduskunnanmuu-
13464: toksen toimeenpanemisen jälkeen voida pitää säätytalossa
13465: sen nykyisessä kunnossa, on toinen huoneusto siihen tar-
13466: koitukseen vuokrattava, siksi kuin Valtiosäätyjen tarkoit-
13467: tama säätytalon lisärakennus ja siitä aiheutuva muutos
13468: on ehditty saada valmiiksi. Siitä väliaikaisesta huoneus-
13469: tosta vapaaehtoisen palokunnan talossa, joka tätä varten
13470: on hankittu, on vaadittu vuotuista vuokraa 22,000 mark-
13471: kaa. Vuodeksi 1907 tämä vuokra ei kuitenkaan tule ky-
13472: symykseen, mutta täytyy valtiovaraston sen sijaan pää-
13473: asiallisesti kustantaa se perinpohjainen huoneuston korjaus,
13474: joka on näyttäytynyt tarpeen vaatimaksi. Näiden kor-
13475: jaustöiden takia tulevat 1907 vuoden valtiopäiväin kus-
13476: tannukset nousemaan yli sen määrän, minkä Valtiosäädyt
13477: sitä tarkoitusta varten osottivat. Vuodelta 1908 lienee
13478: valtiopäiväin huoneustoista laskettava ennenmainittu 22,(X)()
13479: markan vuokra sekä sähkövalaistuksesta palokunnan ta-
13480:                            N:o 11                        3
13481: 
13482: lossa arviolta 3,000 markkaa, johon tulevat lisäksi tavalli-
13483: set kustannukset säätytalon sekä Valtiosäätyjen arkiston
13484: ja kirjaston hoidosta ja ylläpidosta, jotka viimemainitut
13485: kustannukset kuitenkin muuttuneiden olojen johdosta voi-
13486: tanee vähentää 25,000 markaksi.
13487:       Ylempänä mainittujen 1907 vuoden valtiopäiväme-
13488: nojen lisäksi on edusmiesvaalien valmistelujen ja toimitta-
13489: misen johdosta ollut melkoisia menoja erilaisten kaavakkei-
13490: den painattamisesta, vaaliuurnain hankkimisesta, vaaliluet-
13491: telojen laatimisesta, keskuslautakuntien jäsenten ja apulais-
13492: ten paikkaamisesta y. m. Kun nämä menot on määrätty
13493: maksettaviksi valtiorahaston tulo- ja menoarvion 14 P. L.
13494: VI: 1:n kohdalle merkityistä määrärahoista sekalaisia, ase-
13495: tuksissa oleviin säännöksiin perustuvia tarpeita varten,
13496: eivät ne tule vaikuttamaan suostuntarahaston varoihin.
13497:       Sen nojalla, mitä ylempänä on esiintuotu, Keisarilli-
13498: nen Majesteetti on tahtonut armossa ehdottaa:
13499: 
13500:                 että Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 79
13501:           §:ssä mainittujen yleisten menojen suorittami-
13502:           seen 1908 vuoden valtiopäivistä sekä huo-
13503:           neuston vuokraamiseksi Eduskunnan kokouk-
13504:           sia varten ynnä säätytalon, arkiston ja kirjas-
13505:           ton hoitoa varten osattaisi 730,000 markan
13506:           suuruisen arviomäärärahan.
13507: 
13508:       Tähän ei ole laskettu mitään määrärahaa säätytalon
13509: uudis- ja lisärakennusten alottamista varten vuonna 1908.
13510: .Jos Eduskunta päättäisi tähän työhön ryhdyttäväksi, voi-
13511: nee Eduskunta määrätä tähän ylimääräiseen menoon tar-
13512: vittavat varat otettaviksi Suomen Pankin voittovaroista.
13513:          4                                         N:o 11
13514: 
13515:       Säätytalon ja Valtiosäätyjen arkiston hoito- ja ylläpitokustannukset vuo-
13516: sina 1904-1906.
13517: 
13518: 
13519:                                                         V. 1904 1 V. 1905 1 V. 1906          Summa
13520: 
13521: 
13522:  Säätytalon lämmitys . . . . . . . . . . .               4,633 36   4,561 25    5,462 50 14,657 11
13523:       »       valaistus . . . . . . . . . . .              139 30   6,597 93    5,598 29 12,335 52
13524:       »       taloudenhoitajan palkkio                   1,200 -    1,200 --    1,200 -       3,600 -
13525:       »       palvelusväki ........                      4,015 -    5,145 -     7,896 78     17,056 78
13526:       »       puhtaanapito, istutusten
13527:               kunnossapito, katuvalais-
13528:               tusmaksu y. m. • • • • 0.                  4,998 72   4,672 71    3,606 96     1a,279 39
13529:       >
13530: 
13531:       »
13532:               vakuutus      0   • • • • • •
13533: 
13534: 
13535: 
13536: 
13537:               korjaus ja sekalaisia me-
13538:                                                0   0.      880 --    770 -        770 -       2,420
13539:                                                                                                       -1
13540:               no ja   • • • • • • •   0   •••••         36,022 87   5,954 59    3,509 45     45,486
13541:                                                                                                       911
13542:  Valtiosääty,jen kirjastonhoit:n palkkio                 1,080 -    1,350 -     1,700 -       4,130
13543:  Kirjojen ostoon y. m ....          •••    0   •••         241 75   1,785 27      445   -1    2,472 021
13544:                                           Summa              1 1 3203617
13545:                                                         53 211-                30 188 198 1 115 436 73
13546: 
13547: 
13548: 
13549:                                       Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 4
13550:                                 (17) p:nä toukokuuta 1907.
13551: 
13552:                                                    Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
13553: 
13554: 
13555: 
13556: 
13557:                Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907,
13558:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 11.
13559: 
13560: 
13561: 
13562: 
13563:                  Valtiovarainvaliokunnan mie-
13564:            tintö N:o 8 Keisarillisen Majesteetin armol-
13565:            lisen esityksen johdosta, joka koskee varain
13566:            osottamista valtiopäiväkustannusten suoritta-
13567:            miseen.
13568: 
13569: 
13570:       Tämän armollisen esityksen on Eduskunta pöytä-
13571: kirjan otteella viime toukokuun 31 p:ltä lähettänyt val-
13572: mistelevaa käsittelyä varten Valtiovarainvaliokuntaan,
13573: joka sittemmin on saanut tietoonsa, ettei Keisarillisessa
13574: Senaatissa tätä asiata valmisteltaessa ole äänestystä ta-
13575: pahtunut.
13576: 
13577: 
13578: 
13579:        Kuten esityksessäkin huomautetaan, on eduskunta-
13580: muutoksen toimeenpanemisen jälkeen vaikeata arvioida
13581: valtiopäiväin yleisiä kustannuksia, ennenkuin tässä suh-
13582: teessa on kokemusta saavutettu. Vaikka näiden kus-
13583: tannusten arvioimiselle nyttemmin ainakin osaksi on
13584: tarjona varmempia perusteita, kuin mitä oli olemassa
13585: silloin kuin armollista esitystä valmisteltiin, on osa me-
13586: noista sellaisia, ettei niiden suuruutta vieläkään voida
13587: tarkemmin arvioida. Tekemiensä laskujen perusteella
13588: on Valiokunta kuitenkin tullut siihen lopputulokseen,
13589: että armollisessa esityksessä valtiopäiväin yleisiin kus-
13590:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8.
13591: 2               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 11.
13592: 
13593: tannuksiin laskettua 380,000 markan suuruista määrä-
13594: rahaa voidaan vähentää. Valiokunta puolestaan on kat-
13595: sonut 338,000 markan suuruisen rahamäärän tarkoituk-
13596: seen riittäväksi.
13597:        Laskelmaa tehdessään ei Valiokunnalta ole jäänyt
13598: huomioon ottamatta, että kuluvan vuoden määräraha
13599: valtiopäiväin yleisiä kustannuksia varten todennäköisesti
13600: tulee loppuun käytetyksi ellei se ehkä osoittaudu riittä-
13601: mättömäksikin, mutta tämä johtuu siitä, että erinäi-
13602: set järjestämistoimenpiteet kuten kirjaston ja arkiston
13603: sekä valiokuntain käsikirjastojen täydentäminen ja va-
13604: rustaminen uusilla kirjakaapeilla, kirjoituskoneitten
13605: hankkiminen y. m. ovat tuottaneet melkoisia menoja,
13606: jotka kuitenkaan eivät joka vuosi uudistu.
13607:        Eräs tuntuva meno on sitävastoin vielä edessä:
13608: kokemus on nimittäin ehtinyt osottaa tuiki tarpeelliseksi
13609: pääsemisen äänestystapaan, jolla helposti ja varmasti
13610: saataisiin edustajain äänet luetuiksi, mikä tarkoitus arva-
13611: tenkin on parhaiten saavutettavissa sähköäänestystä käyt-
13612: tämällä. Valiokunta ei kuitenkaan ole ottanut mitään
13613: tästä aiheutuvaa arviosummaa ensi vuoden kustannuk-
13614: sien joukkoon, koskei tarpeellisia kustannuslaskuja tätä
13615:  nykyä ole tarjona ja koska tällaiseen tarkoitukseen, jos
13616:  ollaan selvillä sopivimmasta keinosta sen saavuttami-
13617:  seksi, tietenkin voidaan tarvittaessa saada vaaditut varat.
13618:        Yleisten kustannusten ryhmään on luettu Edus-
13619:  kunnan puhemiehelle tuleva korvaus niistä menoista,
13620: ioita hänellä valtiopäiväin aikana on, Eduskunnan ja
13621:  sen valiokuntain kansliat pika- ja puhtaaksikirjoituksi-
13622:  neen, painatus-, sitomis-, ilmoitus- y. m. kustannukset,
13623:  Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntain palkkiot istuntokau-
13624:  den jälkeiseltä työ-ajalta sekä määräraha satunnaisia
13625:  menoja varten. Näihin kustannuksiin on tähän saakka
13626:  sisältynyt myöskin se vuosimääräraha, minkä Pikakir-
13627: joittajayhdistys sekä sen jakauduttua kahtia Suomen
13628:  Pikakirjoittajayhdistys ja ,Föreningen Gabelsberger" ui-
13629:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8.
13630:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 11.       3
13631: 
13632: minen yhdistys ovat saaneet valtiopäiväpikakirjoittajain
13633: kehittämistä varten. Kun mainitut yhdistykset vuosina
13634: 1906 ja 1907 ovat nauttineet 1,200 markkaa vuodessa
13635: kumpainenkin, on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi
13636: ehdottaa puheena olevan määrärahan varaamista myös-
13637: kin vuodeksi 1908, minkä vuoksi vastaava 2,400 mar-
13638: kan suuruinen erä on otettu edellä mainittuun las-
13639: kelmaan.
13640:       Edustajapalkkioita varten on varattava 280,000 mark-
13641: kaa ja edustajain matkakustannusten korvauksiin lienee
13642: 16,000 markan suuruinen rahamäärä riittävä.
13643:      Mainitut kolme menoryhmää, joihin esityksessä on
13644: ehdotettu yhteensä 680,000 markkaa, tekisivät siten
13645: Valiokunnan laskelman mukaan 634,000 markkaa.
13646: 
13647: 
13648: 
13649: 
13650:       Eduskunnan huoneistoja ynnä arkistoa ja kirjastoa
13651: varten on esityksessä laskettu vuodeksi 1908 tarvitta-
13652: van yhteensä 50,000 markkaa.
13653:       Eduskunnan väliaikaisesta huoneistosta vapaaehtoi-
13654: sen palokunnan talossa on suoritettava vuokraa 22,000
13655: markkaa, minkä lisäksi armollisen esityksen mukaan
13656: on laskettu sähkövalaistuksesta menevän arviolta 3,000
13657: markkaa. Koska on näyttänyt tarkoituksenmukaisim-
13658: malta asettaa tätä huoneistoa varten erityinen talouden-
13659: hoitaja, on tämän palkkaukseen laskettu tarvittavan
13660: 1,200 markkaa vuodessa, ja kun erinäisten vahtimesta-
13661: rien, lämmittäjän y. m. palveluskunnan palkkaukset sekä
13662: siivoomisesta, keittiön kaasusta y. m. johtuvat menot on
13663: luettu ·tähän ryhmään, tekisi Eduskunnan väliaikaisen
13664: huoneiston menosääntö vuodeksi 1908 kaikkiaan 36,000
13665: markkaa.
13666:       Säätytalon hoito- ja kunnossapitomenojen, talouden-
13667: hoitajan palkkio 1,200 markkaa niihin luettuna, on ar-
13668:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8.
13669: 4               1907 -   V. M. -   Esit. N:o 11.
13670: 
13671: vioitu vuonna 1908 nousevan 28,000 markkaan, huo-
13672: mioon ottaen, että säätytalon vuotuiseen menosääntöön
13673: kuuluviksi luettaisiin tästä lähtien jokavuotisten valtio-
13674: päiväin johdosta eräitä menoja, jotka, kuten esim. valtio-
13675: päiväin istuntokautena tarpeellisen palveluskunnanlisäyk-
13676: sen aiheuttamat menot, tähän saakka ovat korvatut
13677: yleisten kustannusten määrärahasta.
13678:       Valtiosäätyjen kirjaston ja arkiston menot ovat
13679: tähän asti olleet verrattain vähäiset, ne kun vuosina
13680: 1901-06 keskimäärin ovat tehneet noin 2,300 markkaa
13681: vuotta kohti. Välttämättömäksi havaittu kirjasto-olojen
13682: uudesti-järjestely aiheuttaa vastaiseksi verrattain tuntu-
13683: van menonlisäyksen. Eduskunnan kirjasto ja arkisto
13684: on katsottu olevan asetettava varsinaisen ammattimiehen
13685: hoitoon, jonka palkkaus oli tehtävä riittäväksi, jotta
13686: hän olisi tilaisuudessa omistaa näille laitoksille sitä
13687: työtä ja huolenpitoa, minkä tarpeessa ne olivat. Samalla
13688: kun kirjastonhoitajan palkkio on korotettu 4,500 mar-
13689: kaksi, on hänen velvollisuuksiaan virkatunteihin y. m.
13690: nähden lisätty, minkä ohessa hänen tehtäviinsä on mää-
13691: rätty kuuluvaksi yleisön tilaamain valtiopäiväjulkaisujen
13692: jakaminen joko suorastaan tai postin välityksellä. Apuna
13693: olisi kirjastonhoitajalla kirjastonapulainen 1,500 markan
13694: ja vahtimestari 720 markan vuosipalkalla. - Edellä on
13695: jo huomautettu, että valiokuntain käsikirjastoja varten
13696: on hankittu kaappeja ja että sanottuja kirjastoja on täy-
13697: dennetty. Kun Eduskunnan kirjasto monessa suhteessa
13698: kaipaa täydennystä, jotta siitä voisi olla tarkoitettua
13699: hyötyä valtiopäivätöille, olisi VaHokunnan mielestä uusien
13700: kirjojen ostoon ja sidottamiseen ynnä muihin kirjaston
13701: menoihin vuodeksi 1908 varattava runsaampi rahamäärä
13702: kuin mitä tähän tarkoitukseen viime vuosina on käy-
13703: tetty. Valiokunta puolestaan on katsonut ensi vuodeksi
13704: 5,280 markan määrärahan tähän tarvittavan, minkä joh-
13705: dosta kirjaston ja arkiston menosääntö palkkauksineen
13706: nousisi kaikkiaan 12,000 markan määrään.
13707:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8.
13708:                1907. -   V. M. -   Esit. n:o tt.         5
13709: 
13710:       Valiokunnan ehdotuksen mukaan olisivat siis Edus-
13711: kunnan huoneistojen sekä kirjaston ja arkiston meno-
13712: säännöt vuodeksi 1908 arvioitavat yhteensä 76,000 mar-
13713: kaksi, mikä summa on armollisessa esityksessä ehdo-
13714: tettua vastaavaa menoerää 26,000 markkaa suurempi.
13715: 
13716: 
13717: 
13718:      Ottamalla huomioon sen 30,000 markan suuruisen
13719: määrärahan, mikä Eduskunnan tämän lokakuun 4 p:nä
13720: tekemän päätöksen mukaan on annettava sen valtuus-
13721: kunnan käytettäväksi, joka on asetettu valmistelemaan
13722: kysymystä tarkoituksenmukaisen huoneiston hankkimi-
13723: sesta Eduskunnalle, olisivat nyt puheenalaiset menot
13724: seuraavat:
13725: Valtiopäiväin yleiset kustannukset       338,000 mk.
13726: Edustajain palkkiot ja matkakulut .      296,000 "
13727: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston meno-
13728:    sääntö .                               36,000 "
13729: Säätytalon menosääntö , .                 28,000 "
13730: E,duskunnan kirjasto ja arkisto           12,000 "
13731:                                          710,000 "
13732: Määräraha Eduskuntatalon asiaa valmiste-
13733:    levan valtuuskunnan käytettäväksi .    30,000 ,
13734:                                 Yhteensä 740,000 mk.
13735: 
13736: 
13737: 
13738:      Ylläolevaan viitaten saa Valiokunta kunnioittaen
13739: ehdottaa:
13740:                 että Eduskunta päättäisi Valtiopäiväjärjes-
13741:           tyksen 79 §:ssä mainittujen yleisten menojen
13742:           suorittamiseksi 1908 vuoden valtiopäivistä, Edus-
13743:           kunnan huoneistojen vuokraan, hoitoon ja yllä-
13744:           pitoon ynnä arkiston ja kirjaston hoitoon ja täy-
13745:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8.
13746: 6               1903. -   V. M. -   Esit. n:o tt.
13747: 
13748:            dentämiseen sekä sen valtuuskunnan käyttiiva-
13749:            roiksi, joka valmistelee kysymystä tarkoituksen-
13750:            mukaisen huoneiston hankkimisesta Eduskuntaa
13751:            varten, vuodeksi 1908 osottaa kaikkiaan 740,000
13752:            markan suuruisen arviomäärärahan.
13753: 
13754: 
13755: 
13756:      Piirustusten ja kustannusarvion valmistuttamiseksi
13757: säätytalon lisä- ja muutosrakennusta varten antoivat
13758: Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien valtiopäivillä Pankki-
13759: valtuusmiesten tilintekovelvollisuudella käytettäväksi
13760: 25,000 markkaa. Tästä määrärahasta on VaHokunnalle
13761: näytettyjen tililaskujen mukaan toistaiseksi käytetty ai-
13762: noastaan 4,490 markkaa 79 penniä. Kun kuitenkin ilmoi-
13763: tuksen mukaan osa menoja, etupäässä professori G. Ny-
13764: ström'ille tuleva palkkio piirustusten laatimisesta, vielä
13765: on suorittamatta, ei Valiokunta, edellyttäen että täydel-
13766: linen tili aikanaan annetaan 1908 vuoden valtiopäiväin
13767: Valtiovarainvaliokunnalle, ole katsonut asiakseen antaa
13768: tässä suhteessa erikoista lausuntoa.
13769: 
13770: 
13771: 
13772:        Kun säätytalo ei tarjonnut uudelle eduskunnalle
13773: riittävää kokoussalia, päätti Hallitus siksi vuokrata
13774: vapaaehtoisen palokunnan talon, joka kuitenkin sitä en-
13775: nen oli mitä perinpohjaisimman korjauksen ja uudis-
13776: tuksen tarpeessa soveltuakseen tähän tarkoitukseen.
13777: Useita töitä oli tehtävä, joitten kustannus ilmeisesti oli
13778: talonomistajan tiliin kuuluva, toiset taasen aiheutuivat
13779: Eduskunnan tarpeista, ollen siis valtion maksettavat.
13780: Lopullista sopimusta tästä jaosta ei vielä ole tehty,
13781: mutta noin 197,000 markan korjaussummasta tulee
13782: arviolta 41,000 markkaa vapaaehtoisen palokunnan suo-
13783: ritettavaksi, koska vastaavat parannukset ovat olleet
13784:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8.
13785:                  190i'. -   V. M. -   Esit. n:o tt.     7
13786: 
13787: välttämättömät tai korottavat talon arvoa. Jälellä ole-
13788: vasta summasta tulee suurempi osa suoritettavaksi
13789: valtiorahastosta, joten ainoastaan vähempi osa, arviolta
13790: 43,000 markkaa, siirtyisi suostuntavarojen tiliin. Valio-
13791: kunta, jolle on annettu tilaisuus tutkia sekä korjauk-
13792: sista että kaluston hankkimisesta aiheutuneitten meno-
13793: jen tilit, on kyllä huomannut, että kustannukset ovat
13794: nousseet suureen määrään, mutta koska nämä menot
13795: ovat, olleet välttämättömät ja kalleus osaksi saapi seli-
13796: tyksensä siitä kiireestä, millä työ on ollut suoritettava,
13797: ei Valiokunta ole havainnut olevan syytä mihinkään
13798: muistutukseen. Antaessaan mietintönsä valtion varoista
13799: ja tarpeista on Valiokunta ottava huomioon, miten val-
13800:  tion suoritettava osuus puheenaolevasta menosta jakau-
13801:  tuu eri rahastojen kesken.
13802: 
13803: 
13804: 
13805:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
13806: Palmen, jäsenet Ahmavaara, v. Alfthan, Antila, Hakuli-
13807: nen,: Heimonen, Kallio, Koskelin, Koskinen, Lagerlöf,
13808: A. Neovius, Pårtanen, Rissanen, Tainio, Tanner, Tokoi,
13809: Wiitanen, W. Wuolijoki (osittain) ja Y. K. Yrjö-Koskinen
13810: (osittain) sekä varajäsenet Arajärvi ja A. Suomalainen
13811: (osittain).
13812:       Helsingissä, lokakuun 10 p. 1907.
13813: 
13814: 
13815: 
13816: 
13817:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 8.
13818: Helsinki 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
13819:          1907. -- Edusk. Vast -      Esitys N:o 11.
13820: 
13821: 
13822: 
13823: 
13824:                       Suomen Eduskunnan alamai·
13825:                n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin ar-
13826:                molliseen esitykseen varain osottamisesta
13827:                valtiopäiväkustannusten suorittamiseen.
13828: 
13829: 
13830: 
13831: 
13832:    Suurivaltaisin, f\rmollisin Keisari
13833:            ja Suuriruhtinas!
13834: 
13835: 
13836: 
13837: 
13838:      Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
13839: antanut armollisen esityksen varain osottamisesta 1908 vuo-
13840: den valtiopäiväin kustannusten suorittamiseen.
13841: 2          1907. -    Edusk. Vast. -- Esitys N:o 11.
13842: 
13843:        Kuten esityksessäkin huomautetaan, oli eduskuntamuu-
13844: toksen toimeenpanemisen jälkeen vaikeata arvioida valtiopäi·
13845: väin yleisiä kustannuksia. Näiden valtiopäiväin aikana saa-
13846: vutettu kokemus ei riitä tätä epävarmuutta poistamaan. Vuo-
13847: delta 1907 tulee yleisiä kustannuksia varten varattu summa
13848: todennäköisesti loppuun käytetyksi, jollei se ehkä osottaudu
13849: riittämättömäksikin, mutta erinäiset järjestämistoimenpiteet,
13850: kuten kirjaston ja valiokuntain käsikirjastojen täydentäminen
13851: y. m. toimet ovat tällä kertaa tuottaneet melkoisia menoja,
13852: jotka eivät uudistu. Todenmukaiselta näyttää että armolli-
13853: sessa esityksessä valtiopäiväin yleisiin kustannuksiin laskettua
13854: 380,000 markan suuruista määrärahaa voidaan vähentää 338,000
13855: markaksi.
13856:        Yleisten kustannusten ryhmään on luettu Eduskunnan
13857: puhemiehelle tuleva korvaus, Eduskunnan ja sen valiokuntain
13858: kansliain ynnä niiden pika- ja puhtaaksikirjoitusten kulut, pai-
13859: natus-, sitomis-, ilmoitus- y. m. kustannukset, toimitus- ja tar-
13860: kastusvaliokuntain palkkiot istuntokauden jälkeiseltä työajalta
13861: sekä määräraha satunnaisia menoja varten. Näihin kustannuk-
13862: siin on tähän saakka sisältynyt myöskin se vuosimääräraha,
13863: mikä on ollut myönnettynä valtiopäiväpikakirjoittajain kehittä-
13864: mistä varten. Tämä määräraha on edellytetty tarpeelliseksi
13865: myöskin vuonna 1908. ja on 2,400 markan suuruinen erä
13866: sen johdosta otettu edellä mainittuun laskelmaan.
13867:        Edustajapalkkioita varten on varattava 280,000 mark-
13868: kaa ja edustajain matkakustannusten kormuksiin on 16,000
13869: markan suuruinen rahamäärä oletettu riittävän.
13870:        Mainitut kolme menoryhmää, joihin esityksessä on eh-
13871: dotettu yhteensä 680,000 markkaa, tekisivät siten 634,000
13872:  markkaa.
13873: 
13874: 
13875: 
13876: 
13877:       Eduskunnan huonwstoja ynnä arkistoa ja kirjastoa
13878: varten on esityksessä laskettu vuodeksi 1908 tarvittavan yh-
13879: teensä 50,000 markkaa.
13880:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 11.
13881: 
13882:       Eduskunnan väliaikaisesta huoneustosta Vapaaehtoisen
13883: Palokunnan talossa on suoritettava vuokraa 22,000 markkaa,
13884: minkä lisäksi armollisen esityksen mukaan on laskettu sähkö~
13885: valaistuksesta menevän arviolta 3,000 markkaa. Tätä huo-
13886: neustoa varten tarpeellisen taloudenhoitajan palkkaukseen on
13887: laskettu tarvittavan 1,200 markkaa vuodessa. Palveluskunnan
13888: palkkaukset sekä siivoomisesta, keittiön kaasusta y. m. joh-
13889: tuvat menot luettuna tähän ryhmään, tekisi Eduskunnan väli-
13890: aikaisen huoneuston menosääntö vuodeksi 1908 kaikkiaan
13891: 36,000 markkaa.
13892:       Säätytalon hoito- ja kunnossapitomenojen, taloudenhoi-
13893: tajan palkkio 1,200 markkaa niihin luettuna, on arvioitu
13894: vuonna 1908 nousevan 28,000 markkaan, huomioon ottaen,
13895: että jokavuotisten valtiopäiväin johdosta tulee lisää menoja,
13896: jotka tähän saakka ovat korvatut yleisten kustannusten mää-
13897: rärahasta.
13898:        Valtiosäätyjen kirjaston ja arkiston menot ovat tähän
13899: asti olleet verrattain vähäiset, ne kun vuosina 1901-06 kes-
13900: kimäärin ovat tehneet noin 2,300 markkaa vuotta kohti.
13901: Välttämättömäksi havaittu kirjasto-olojen uudesti-järjestely
13902: aiheuttaa vastaiseksi verrattain tuntuvan menonlisäyksen·
13903: Samalla kuin kirjastonhoitajan palkkio on korotettu 4,500
13904: markaksi, on !hänen velvollisuuksiaan virkatunteihin y. m.
13905: nähden lisätty, minkä ohessa hänen tehtäviinsä on määrätty
13906: kuuluvaksi yleisön tilaamain valtiopäiväjulkaisujen jakeleminen
13907: joko suorastaan tai postin välityksellä. Apuna olisi kirjas-
13908: tonhoitajalla kirjastonapulainen 1,500 markan ja vahtimestari
13909: 720 markan vuosipalkalla. Kun Eduskunnan kirjasto mo-
13910: nessa suhteessa kaipaa täydennystä, on ensi vuodeksi laskettu
13911: 5,280 markan määräraha tarvittavan, minkä johdosta kirjas-
13912: ton ja arkiston menosääntö palkkauksineen nousisi kaikkiaan
13913:  12,000 markan määrään. Eduskunnan huoneustojen sekä kir-
13914: jaston ja arkiston menosäännöt vuodeksi 1908 ovat siis ar-
13915:  vioidut yhteensä 76,000 markaksi, eli 26,000 markkaa suu·
13916:  remmiksi kuin ne ovat lasketut esityksessä.
13917: 4          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 11.
13918: 
13919:        Ottamalla huomioon sen 30,000 markan suuruisen mää-
13920: rärahan, mikä Eduskunnan lokakuun 4 p:nä tekemän pää-
13921: töksen mukaan on annettava sen valtuuskunnan käytettäväksi,
13922: joka on asetettu valmistelemaan kysymystä tarkoituksenmu~
13923:  kaisen huoneuston hankkimisesta Eduskunnalle, olisivat nyt
13924:  puheenalaiset menot seuraavat:
13925: 
13926: Valtiopäivitin yleiset kustannukset 338,000 mk.
13927: Edustajain palkkiot ja matkakulut . 296,000 »
13928: Eduskunnan väliaikaisen huoneus-
13929:       ton menosääntö . . . .         36,000 »
13930: Säätytalon menosääntö                28,000 »
13931: Eduskunnan kirjasto ja arkisto       12,000 » 710,000 mk.
13932: Määräraha Eduskuntatalon asiaa valmistelevan
13933:     valtuuskunnan käytettäväksi    . . . . 30,000 :.
13934:                                   Yhteensä 740,000 mk.
13935: 
13936: 
13937: 
13938:      Ylläolevaan viitaten saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa:
13939: 
13940:                       että Eduskunta Valtiopäit•äjärjestyksen
13941:                 79 §.·ssä mainittujen yleisten menojen suo-
13942:                 rittamiseksi 1908 vuoden ?Jaltiopäivistä,
13943:                 Eduskunnan huoneustojen vuokraan, hoitoon
13944:                 ja ylläpitoon ynnä arkiston ja kirjaston
13945:                 hoitoon ja täydentämiseen sekä sen tJaltu,us-
13946:                 kunnan käyttövaroiksi, joka valmistelee ky-
13947:                 symystä tarkoituksenmukaisen huoneuston
13948:                 hankkimisesta Eduskuntaa t•arten, on vuo-
13949:                 deksi 1908 osottanut kaikkiaan 740,000
13950:                 markan suuruisen arviomäärärahan.
13951: 
13952: 
13953: 
13954:       Piirustusten ja kustannusarvion vaimistuttamiseksi sää-
13955: tytalon lisä- ja muutosrakennusta varten antoivat Valtiosäädyt
13956:             1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 11.          5
13957: 
13958: 1905-1906 vuosien valtiopäivillä Pankkivaltuusmiesten tilin-
13959: tekovelvollisuudella käytettäväksi 25,000 markkaa. Koska
13960: vasta ainoastaan osa tästä määrärahasta on käytetty ja palk-
13961: kio piirustusten laatimisesta vielä on suorittamatta, jääpi
13962: 1908 vuoden valtiopäiväin valtiovarainvaliokunnan asiaksi tar-
13963: kastaa tästä annettava tili.
13964: 
13965: 
13966: 
13967:       Kun säätytalo ei tarjonnut uudelle eduskunnalle riittä-
13968:  vää kokoussalia ja Hallitus oli päättänyt sen vuoksi vuokrata
13969: Vapaaehtoisen Palokunnan talon, oli tämä mitä perinpohjaisim-
13970: man uudistuksen tarpeessa, soveltuakseen uuteen tarkoituk-
13971: seensa. Eduskunnalle annettujen tietojen mukaan käytettiin
13972: tähän uudistukseen 197,159 markkaa 31 penniä, mistä Vapaa-
13973:  ehtoinen Palokunta otti suorittaakseen 26,322 markkaa 40
13974:  penniä talon arvoa korottavina menoina. Korjauskustannuk-
13975: sista 128,182 markkaa 48 penniä sekä sisustamiseen ja ka-
13976: lustoon käytetyt 42,654 markkaa 43 penniä, eli yhteensä
13977: 170,836 markkaa 91 penniä jäi valtiovaroista suoritettavaksi.
13978: Eduskunta on havainnut, että nämä menot, jos kohta suuret,
13979:  ovat olleet välttämättömät sekä että kalleus osaksi saapi se-
13980: lityksensä siitä kiireestä, millä työ on ollut suoritettava. Käsi-
13981: tellessään armollista esitystä N:o 22 varojen hankkimisesta
13982: niihin tarpeihin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, on
13983: tämä meno, tasaluvuin 171,000 markkaa, merkitty ylimääräiseen
13984: menoarvioon.
13985: 
13986: 
13987:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
13988: 
13989: 
13990:       Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
13991: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalilrirjapaino.
13992:                              ...
13993:                    1907. - N:o 12.
13994: 
13995: 
13996: 
13997: 
13998:                 Keisari II i sen Majesteetin armol-
13999:           linen esitys Snomen Kansanednsknnnalle kyy-
14000:           titoimesta.
14001:       Sittenkuin Suomenmaan V altiosäädyille valtiopäi-
14002: villä 1904--1905 oli annettu armollinen esitys kyydin-
14003: pidon ja kyytilaitosten järjestämisestä, ovat Valtiosäädyt
14004: alamaisessa kirjelmässä 15 p:ltä huhtikuuta vastasanot-
14005: tuna vuonna ilmoittaneet, että laki- ja talousvaliokunta,
14006: johon V altiosäädyt olivat mainitun armollisen esityk-
14007: sen lähettäneet, ei ollut ennättänyt sitä valmistelevasti
14008: käsitellä.
14009:       Edellämainittu armollinen esitys oli lähinnä aiheu-
14010: tunut siitä, että V altiosäädyt alamaisessa anomuksessa
14011: 1 p:ltä kesäkuuta 1900 olivat pyytäneet että, sittenkuin
14012: oli hankittu täydellinen selvitys kaikista kyyti- ja kesti-
14013: kievarinpito-rasituksen yhteydessä olevista seikoista, ar-
14014: mollinen esitys annettaisiin Valtiosäädyille kyytivelvol-
14015: lisuuden ja kestikievarinpidon järjestämisestä ajanmukai-
14016: semmalla, oikeuden ja kohtuuden vaatimuksia vastaavalla
14017: tavalla, jolloin myöskin olisi otettava harkittavaksi, eikö
14018: manttaaliin pantua maata voitaisi kokonaan vapauttaa
14019: puheenalaisesta rasituksesta. Siten nostettu kysymys,
14020: että asiasta voimassa oleva lainsäädäntö, eli asetukset 12
14021: p:ltä marraskuuta 1883 ja 20 p:ltä joulukuuta 1888 ynnä
14022: julistus viimemainitulta päivältä, otettaisiin tarkastuksen
14023:  alaiseksi, jätettiin valmisteltavaksi sitä varten asetetulle
14024:    2                        N:o'' 12
14025: 
14026:   komitealle, joka, hankittuaan tilastollisia tietoja ja muuta
14027:   selvitystä maan kyytioloista, vuonna 1903 antoi asiasta
14028: · mietinnön ja ehdotuksen, joista sittemmin vaadittiin lau-
14029:   sunnot erinäisiltä viranomaisilta.     Komitean tekemien
14030:   laskujen tuloksena oli, että ne kustannukset, joita kyyti-
14031:   velvolliset maalla vuosittain olivat suorittaneet puheena
14032:   olevasta rasituksesta, olivat alempana mainittuina kyyti-
14033:   kausina:
14034:        vuosma 1888-1890 260,316 markkaa 53 penniä,
14035:           »   1891-1895 296,512 markkaa 1 penni,
14036:           "   1896-1900 361,447 markkaa 19 penniä, ja
14037:           »   1901-1905 593,505 markkaa 60 penniä.
14038:       Tämän mukaan mainitut kustannukset, jotka ajan-
14039: jaksona 1888-1890 olivat keskimäärin olleet 14 markkaa
14040: 75 penniä manttaalia kohti, olivat nousseet 33 markkaan
14041: 81 penniin manttaalilta viime kyytikautena 1901-1905.
14042:       Pääasiassa yhtäpitävästi edellämainitun komitean
14043: ehdotuksen kanssa tehty armollinen esitys oli laadittu
14044: seuraavien periaatteiden pohjalle:
14045:       Kaupunki tai eri kuntana oleva kauppala olisi eri-
14046: tyisenä kyytilahkona ja sen kyydinpitokustannukset suo-
14047: ritettaisiin samojen perusteiden mukaan, kuin muiden
14048: yhteisten kunnallismenojen suorittamisesta on säädetty.
14049: Kyytilahkona maalla tulisi taas, kyytikustannusten ta-
14050: saisemman jaon aikaansaamiseksi eri kuntien kesken,
14051: edelleenkin olemaan kihlakunta, jolleivät kaikki sii-
14052: hen kuuluvat kunnat yhtyisi määräämään kyytilahoksi
14053: jotakin muuta aluetta. Kyytilaitokset olisivat joko kesti-
14054: kievaritaloja, kyytiasemia tahi kyytipysäkkejä, jotenka
14055: siis nykyiset reservipaikat poistettaisiin. Kun kestikie-
14056: varitalojen ja reservipaikkojen välillä ei ole muuta eroi-
14057: tusta kuin että matkustavainen reservipaikasta on oikeu-
14058: tettu saamaan hevosen vasta kahden tunnin kuluttua
14059: siitä kuin sitä on pyytänyt, tulevat nykyään kustannukset
14060: reservipaikoista yleensä melkein yhtä suuriksi kuin kes-
14061: tikievaritaloista. Siihen katsoen ·ja koskei myöskään
14062:                           N:o 12                        3
14063: 
14064: kulkuyhteyden tähden näyttänyt tarpeelliselta, että
14065: jokainen saman tien varrella oleva kyytilaitos olisi täy-
14066: dellinen kestikievaritalo, oli »reservipaikkain» sijaan,
14067: joiden nimitys ei myöskään osoita mitä sillä tarkoitetaan,
14068: ehdotettu perustettavaksi vähemmän kalliita kyytilai-
14069: toksia. Nämä olisivat osaksi kyytiasemia, joissa matkus-
14070: tavaiselle ei olisi tarjona yösijaa eikä ravintoa, vaan ai-
14071: Iloastaan kyytiä, sekä varsinaista että ylimääräistä, osaksi
14072: kyytipysäkkejä, joista matkustavaisella taas olisi oikeus
14073: saada ainoastaan ylimääräinen kyyti. Edellisiä olisi si-
14074: joitettava sopiviin paikkoihin varsinaisten kestikievari-
14075: talojen välille ja jälkimäisiä sellaisten syrjäteiden var-
14076: sille, missä ei paljon kuljeta, mutta joita ei kuitenkaan
14077: kulkuyhteyttä haittaamatta voida jättää kokonaan kyyti-
14078: laitoksia vaille. Asioita siten järjestämällä näytti kyy-
14079: dinpitokustannuksia voitavan jonkun verran vähentää.
14080:        Mitä taas tulee maalla toimitettavan kyydinpidon
14081: kustannusten jakoon, niin siihen, vastamainitun armol-
14082: lisen esityksen mukaan, ottaisivat osaa: 1:ksi) kaikki
14083: manttaaliin pantu ja siis myöskin nykyään erioikeutta
14084: nauttiva maa, johon kuuluvat: a) rälssisäterit sekä piiri-
14085: talot (Ritar. ja Aatel. Erioik. v:lta 1723 8 § sekä Yhd.
14086: ja Vakuuskirjan 3 §); b) ratsuvelvolliset säterit, ku-
14087: ninkaankartanot ja -karjatalot (Päätös Yhteisen kansan
14088: Valituksiin 25 p:lta toukokuuta 1720 12 §); sekä virka-
14089: talot (Yhd. ja Vakuuskirjan 3 § sekä Papist. Erioik.
14090: v:lta 1723 7 §); 2:ksi) verollepannut torpat ja ulko-
14091: palstat, joita hallitaan omistusoikeudella tai vakaalla
14092:  asukasoikeudella; 3:ksi) kruununpuistot ja muu kruu-
14093: nunmaa, jota ei ole manttaaliin pantu; sekä 4:ksi)
14094: kunnallisverotuksen alainen tulo, joka nousee 800
14095: markkaan tahi siitä päälle. Niinkuin ennenkin olisi
14096:  kuitenkin manttaali oleva kyydinpitokustannusten jaon
14097: perustuksena ja olisi siis sitä varten manttaaliin pan-
14098:  tava 2) ja 3) kohdassa mainitut verotusesineet arvioi-
14099:  dun vuositulon mukaan sekä 4) kohdassa mainittu tulo,
14100: semmoisena kuin se viime kunnallistaksoituksessa oli
14101:   4                        N:o 12
14102: 
14103: vahvistettu. Silloin olisi 2) ja 3) kohdassa mainituilla
14104: verotusesineille sekä maakaupalle ja teollisuuslaitok-
14105: sille manttaalin talon keskimääräistä tuloa vastaava
14106: tulo laskettava koko manttaaliksi, mutta kaikelle muulle
14107: 4) kohdassa mainitulla tulolla neljännesmanttaaliksi.
14108: Kyytirasitusta tasoitettaisiin eri paikkakuntain kesken
14109: valtion avustuksella siten, että missä se määrä, joka
14110: kyydinpitokustannusten suorittamiseksi on kyytilahon
14111: maksuvelvollisilta otettava, nousisi päälle 30 markan
14112: manttaalilta, kolmeneljännestä sen yli menevästä mää-
14113: rästä olisi maksettava yleisistä varoista.         Jos kyyti-
14114: laitokselle tarpeellisia huoneita ei olisi saatavissa, vaan
14115: niitä täytyisi hankkia, suoritettaisiin sitä paitsi kolmasosa
14116: tästä johtuvia kustannuksia niinikään yleisistä varoista ja
14117: ainoastaan loput kaksi kolmattaosaa olisivat kyytilahon
14118: maksettavat. Sekä kyytilaitosten voimassapitäminen että
14119: kyydinpito olisi kyytilahon tarjottava urakalle viideksi
14120: vuodeksi erältään 1 ja olisi se ehdottomasti toimitettava ura-
14121: kalla, missä erityistä korvausta siitä ei vaadita, jota vas-
14122: toin, jos sellaista korvausta pyydettäisiin, kyytilahon olisi
14123: päätettävä, onko tuo tehtävä annettava urakalle vai ei.
14124: Jos tarjousta ei olisi tehty taikka kyytilahko ei olisi
14125: tarjousta hyväksynyt, tulisi kyytilahon jättää mainittu
14126: tehtävä sen kunnan suoritettavaksi, jossa kyytilaitos on 1
14127: korvausta vastaan, joka olisi kyytilahon tahi, jos asian-
14128: omainen kunta ei siihen tyytyisi, uskottujen miesten
14129: määrättävä. Jos kunta ei voisi muulla tavoin kohtuul-
14130: lisilla kustannuksilla suorittaa sille siten määrättyä kyy-
14131: ditystä taikka jos kunta, joka on eri kyytilahkona, ei
14132: olisi hyväksynyt urakkatarjousta tahi jos sellaista ei
14133: olisi tehty, tulisi kunnan velvoittaa manttaaliin pannun
14134: maan omistajat ja haltijat määrättyä korvausta vastaan
14135: luonnossa suorittamaan kyydityksen. Sen ohessa että
14136: urakkatarjousten tutkiminen ja hyväksyminen siten olisi
14137: kuntien omassa vallassa, tulisi kuitenkin asianomaisten
14138: Kuvernöörien ratkaista kyytilaitosten sijoitusta, niissä pi-
14139: dettävien hevosten ja niistä tehtävien kyytien lukumäärää
14140:                            N:o 12                       5
14141: 
14142: y. m. sellaista yleistä etua koskevat kysymykset, jotka
14143: ovat valtionviranomaisten ratkaistaviksi pidätettävät.
14144:        Sitä esitystä laadittaessa, joka nyt asiasta annetaan
14145: Eduskunnalle, on huomattu tarpeelliseksi muutamissa
14146: kohdin poiketa edellämainitusta 1904--1905 vuosien Val-
14147: tiopäivilie annetusta armollisesta esityksestä.
14148:        Kuten edellä esitetystä näkyy, on kyytitoimesta
14149: voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkastettaessa ensiksi-
14150: kin tullut harkittavaksi huojennuksen aikaansaaminen
14151: kyytirasitukseen, joka vanhastaan on ollut erioikeudet-
14152: toman maan suoritettavana, kun vanhempina aikoina ei
14153: ollut mahdollista velvoittaa muita kansanluokkia kuin
14154: maanomistajia olemaan osallisina sanottuun rasitukseen.
14155: Tässä kohden ovat olot kuitenkin nyt oleellisesti muut-
14156: tuneet sen lisääntyneen merkityksen vuoksi, minkä muut
14157: maakiinteistöstä riippumattomat ansionhaarat maaseu-
14158: dullakin ovat saaneet. Ollen yleinen asia ei kyytirasi-
14159: tuksen sentähden nyt enää tule olla ainoastaan yhden
14160: ainoan kansalaisryhmän velvollisuutena, vaan kaikkien
14161: yhteiskuntaluokkain. Tästä syystä onkin ehdotettu, että
14162: valtion olisi otettava toimekseen kyydinpidon suoritta-
14163: minen kokonaisuudessaan. Tämä tulisi kuitenkin liian
14164: kalliiksi, kun valtiolle siitä johtuvat menot, aivan toden-
14165: näköisesti, tulisivat melkoista suuremmiksi kuin nykyis-
14166: ten kyytivelvollisten kyydinpitomenot Tähän nähden
14167: ja kun Suomen rautatieverkon ja kulkuyhteyden sisäve-
14168: sillä kehittyessä maantietkin yhä enemmän ovat menet-
14169: täneet merkityksensä suuren yleisen keskuusliikkeen vä-
14170: littäjinä, näyttää, samoin kuin tienkunnossapitorasitus
14171: maalla, myöskin kyydinpito olevan pysytettävä etupäässä
14172: paikkakunnallisena asiana, erittäinkin kun on oletettava
14173: että se siten saadaan käytännöllisimmällä tavalla järjes-
14174: tetyksi. Kuitenkin on katsottu kohtuulliseksi että valtio,
14175: kyytilahossa olevain kruununpuistojensa ja muun käyt-
14176: tämättömän kruununmaan puolesta, ottaa osaa kyytitoi-
14177: men kustannuksiin, niinkuin tiekustannuksistalriu on
14178: E:lhdotettu,
14179:   6                        N:o 12
14180: 
14181:       Jos kyytitoimi siten tehdään jollakin paikallisella
14182: alueella kaikille yhteiskuntaluokille kuuluvaksi asiaksi,
14183: niin johtuu tästä, että osallisuus sen kustannuksiin on
14184: järjestettävä samallaiselle perusteella, kuin muista pai-
14185: kallisista menoista on voimassa, s. o. kunnallisvero-
14186: tuksen alaisen tulon pohjalle. Varojen taksoitusta ei
14187: tässä kuitenkaan voida toimittaa kunnallisten veroäyrien
14188: nojalla, koska yhtä veroäyriä vastaava tulo saattaa olla
14189: määrätty eri suureksi kyytilahkoon kuuluvissa eri kun-
14190: nissa; vaan on tarpeen nyt puheenalaista tarkoitusta var-
14191: ten panna verotettavalle tulolle erityisiä, koko kyytila-
14192: hossa yhtäläisiä « kyytiäyrejä,. Pääasiassa yhtäpitävästi
14193: sen kanssa, mitä armollisessa esityksessä teiden tekemi-
14194: sestä ja kunnossapidosta maalla on ehdotettu, olisi kui-
14195: tenkin sen ohessa vähempivaraisten yhteiskuntaluokkain
14196: eduksi säädettävä, että vuositulo - paitsi kiinteimistöstä
14197: tai teollisuudesta saatu - kun se on 800 markkaa vä-
14198: hempi, vapautetaan kyytirasituksesta, ja että sitä suu-
14199: rempi tulo aina 2,000 markkaan asti ottaa siihen osaa
14200: suhteellisesti nousevan asteikon mukaan. Viimeksi mai-
14201: nitun laatuista tuloa olisi sitä vastoin, kun se nousee 2,000
14202: markkaa suuremmaksi, verotettava samoin kuin kiintei-
14203: mistöstä ja teollisuustoiminnasta saatavaa tuloa. Tämän
14204: eroavaisuuden siitä, mitä tiekustannuksista on esitetty,
14205:  aiheuttaa se seikka, että ne syyt, jotka vaativat, että suu-
14206: remmatkin maasta ja teollisuusyrityksistä kertyvät tulot
14207:  ottavat osaa tiekustannuksiin suuremmalla osuudella kuin
14208: muut kunnallisverotuksen alaiset tulot, eivät täysin pidä
14209: paikkaansa, kun on puhe kyytirasituksesta.
14210:       Edellämainitun komitean hankkimain tietojen mu-
14211: kaan ovat kuntain kyydinpitomenot eri paikkakunnissa
14212: olleet hyvin erilaiset. Se epäkohta, että kyytirasitus
14213: samaan kyytilahkoon kuuluvain kuntain kesken on epä-
14214: tasaisesti jaettu, tulisi tosin poistetuksi sillä, että kus-
14215: tannukset niiden kesken jaettaisiin kunkin kyytiäyrien
14216: luvun mukaan. Eri kyytilahkojen kustannukset tulisivat
14217: sitäv&stoin myöskin vast'edes olemaan hyvin eri suurui-
14218:                           N:o 12                       7
14219: 
14220: set. On sentähden katsottu oikeudenmukaiseksi, että
14221: myöskin viimemainitussa suhteessa tehdään tasaus; ja
14222: sitä varten on V altiosäädyille 1904-1905 vuosien valtio-
14223: päivillä annetussa armollisessa esityksessä kyydinpidon
14224: ja kyytilaitosten järjestämisestä, kuten jo huomautettiin,
14225: ehdotettu että, jos jonkun kyytilahon kyytitoimen kus-
14226: tannukset tulisivat manttaalilta olemaan kolmeakym-
14227: mentä markkaa suuremmat, niin valtion olisi siitä yli
14228: menevän määrän suorittamiseen annettava apua kolme
14229: neljännestä. Kyytitoimesta johtuvain kustannusten jako-
14230: perusteen muuttaminen edellä mainittuun suuntaan vaa-
14231: tii kumminkin, että tasauksen perusteeksi otetaan mant-
14232: taalin keskikustannusten sijaan kyytiäyrin keskikustan-
14233: nus. Niinikään ja kun kyytitoimen kustannukset ovat
14234: suuresti vaihdelleet eri kyytikausina, . on näyttänyt
14235: asianmukaisemmalta, että tasauksen perusteeksi panta-
14236: vaa keskikustannusta ei kerta kaikkiansa laissa vahvis-
14237: teta, vaan että se tosiolojen johdolla määrätään aina
14238: yhdeksi kyytikaudeksi. Kun kyytitoimen kustannukset
14239: eivät kyytikauden kuluessa muutu, ei ole tarpeen, kuten
14240: tientekorasitukseen nähden, vuosittain laskea keskikus-
14241: tannuksia.
14242:       Vuosien 1904--1905 valtiopäiville annetun armoUi-
14243: sen esityksen mukaan olisi kyydinpito yleensä kyyti-
14244: lahon kokonaisuudessaan toimitettava urakalla. Tästä
14245: säännöstä tehtiin, kuten edellä on tarkemmin esitetty,
14246: poikkeuksia eräissä tapauksissa siten, että kyytilaitosten
14247: voimassapitäminen ja kyydinpito saatettiin antaa sen kun-
14248: nan toimitettavaksi, jossa kyytilaitos on, ja silloin saat-
14249: toi myöskin luonnossa suoritettava kyyditys tulla ky-
14250: symykseen. Tässä ei kuitenkaan näytä saavan jäädä
14251: huomioon ottamatta, että mahdollisuus kerrotulla tavalla
14252: siirtää yhdelle tahi useammalle kyytilahon kunnalle
14253: vastuu niiden kyydinpidosta saattaisi johtaa kohtuut-
14254: tomiin mielivaltaisuuksiin. Niinpä voisi kyytilahon enem-
14255: mistö sääimöllisesti hyljätä urakkatarjoukset yhteen tahi
14256: useampaan sellaiseen kuntaan nähden, joihin verrattain
14257:   8                        N:o 12
14258: 
14259: monta taikka muuten suurehkoja kustannuksia vaativia
14260: kyytilaitoksia on sijoitettu, sekä alhaista korvausta vas-
14261: taan määrätä tuon taakan noille kunnille. Se keino
14262: että, jos korvausta on myönnetty liian vähän, asia voi-
14263: taisiin jättää uskottujen miesten ratkaistavaksi, ei tarjoa
14264: tätä vastaan riittävää turvaa. Säännöstä, että yleensä
14265: muu alue kuin kihlakunta saa olla kyytilahkona ainoas-
14266: taan jos kaikki kunnat ovat siitä yhtä mieltä, voitaisiin
14267: siis helposti kiertää. Ja kaikissa tapauksissa on se vaara
14268: aina tarjona, että sitä kuntaa, joka velvoitettaisiin erik-
14269: seen kustantamaan kyydinpidon, tulisi kohtaamaan suh-
14270: teettoman raskas taakka, koska sanottu toimenpide tu-
14271: lisi kysymykseen ainoastaan niissä tapauksissa, milloin
14272: ei ole tehty yhtään tarjousta taikka ainoastaan sellaisia,
14273: jotka, yhteisen kuntakokouksen mielipiteen mukaan, ei-
14274: vät ole hyväksyttäviä. Näistä syistä ei kyytilaholle
14275: näytä olevan myönnettävä oikeutta eräissä tapauksissa
14276: siirtää kyytirasitusta yksityiselle kunnalle.
14277:        Toiselta puolen näyttää taas se ehdotus, että mant-
14278: taaliin pantu maa eräissä tapauksissa voitaisiin velvoittaa
14279: suorittamaan kyyditys luonnossa, sellaista korvausta vas-
14280: taan, jommoisesta urakkatarjousta ei ole voitu saada, olevan
14281: ristiriidassa uudistuksen yhden päätarkoituksen kanssa,
14282: joka on maasta suoritettavan kyytirasituksen poistaminen.
14283: Nyt enää näyttää tuskin olevankaan mitään tarvetta py-
14284: syttää tätä poikkeusta urakkajärjestelmästä. Edellämai-
14285: nitun komitean hankkimain tietojen mukaan on nimittäin
14286: niiden kuntain luku, jotka joko kokonaan tahi osaksi ovat
14287: suorittaneet kyydityksen luonnossa, ollut kyytikausina
14288: 1885-1887, 1888-1890, 1891-1895, 1896-1900 ja HlOI
14289: -1905: 53, 28, 21, 11 ja 10. Näistä kunnista on kah-
14290: tena viimeisenä kyytikautena 7 kuulunut Ahvenanmaan
14291: kihlakuntaan ja ainoastaan 4 ja 3 ollut muissa osissa
14292: maata. Kun luonnossa suorittaminen siis ilmeisesti
14293: näkyy osattavan pyrkimystä suuresti vähenemään, niin
14294: eivät mitkään epäilykset näytä estävän kokonaan pois-
14295: t!l-~asta tätä sllorittamista:paa kyytitointa kos]revast~
14296:                            N:o 12                        9
14297: 
14298: lainsäädännöstä, varsinkaan kun kyytilaholle yleensä ei
14299: käyne vaikeaksi täyttää kyytivelvollisuutta sopimuksia
14300: tekemällä tahi palkattujen henkilöiden kautta.
14301:        Samalla kuin edellä esitetyillä perusteilla kihlakunta
14302: yleensä pysytettäisiin kyytilahon alueena, näyttää kum-
14303: minkin tarpeelliselta eräissä tapauksissa myöntää poik-
14304: keuksia tästä. Tämä voisi tapahtua silloin, kun kihla-
14305: kunnan kaikki kunnat ovat siitä yhtä mieltä. Mutta
14306: eräissä osissa maata ovat sitäpaitsi olot sellaiset, että
14307: mulltamat samaan kihlakuntaan kuuluvat kunnat liike-
14308: yhteyteen nähden ovat siinä määrin toisessa asemassa
14309: kuin kihlakunta ylipäänsä, että olisi ilmeinen kohtuut-
14310: tomuus velvoittaa niitä ottamaan osaa kyytirasitukseen
14311: samalla tavoin kuin toisia kuntia. Tämä koskee erittäin-
14312: kin muutamia ulkosaaria ja kuntia ulkosaaristossa. Sel-
14313: laisille kunnille olisi sentähden myönnettävä oikeus muo-
14314: dostaa eri kyytilahko, siinäkin tapauksessa että yksimieli-
14315: syyttä tästä kyytilahon kesken ei voida aikaansaada.
14316:        Edellä esitettyjen näkökantain mukaisesti on uusi
14317: lakiehdotus asiasta tehty. Kun tämä ehdotus edellyttää,
14318: että maaomaisuuteen liittyvä kyyditysrasitus poistetaan,
14319: on siitä otettu nimenomainen huomautus 68 §:ään. Tästä
14320: johtllu myöskin, että se erotus, joka kyytirasitukseen näh-
14321: den nyt on olemassa toiselta puolen tuon rasituksen alai-
14322: sen kiinteimistön ja toiselta puolen taas siitä vapautet-
14323: tujen tilojen, nimittäin säterien ja piiritalojen sekä vir-
14324: katalojen välillä, menettää merkityksensä. Viimemainit-
14325: tujen tilojen haltijain tulee, samaten kuin muiden kun-
14326: nan jäsenten, sekä kiinteimistön omistajain ja haltijain
14327: että tilattomain, ottaa osaa kyytitoimen kustannuksien
14328: suorittamiseen, kunkin taksoitetun tulon perusteella. Sel-
14329: laisen yleisen tuloveron toimeenpanemiselle ei voi olla
14330: esteenä se seikka, että eräänlaatuiset tilat tähän saakka,
14331: lain ja erioikeuksien mukaan, ovat olleet vapautetut muun
14332: manttaaliin pannun maan suoritettavana olevasta, mutta
14333: nyt lakkaavasta velvollisuudesta holli- ja reservikyydi:q.
14334: sekä kestikievaritalon rakentamiseen nähden,
14335:   10                       N:o 12
14336: 
14337:       Jotta liikenne itse saataisiin, mikäli mahdollista,
14338: kannattamaan kyytilaitokset, on myöskin otettu harkit-
14339: tavaksi, eikö kyytimaksua korottamalla olisi saavutetta-
14340: vissa mahdollisimman täyttä vastiketta kyydinpidon kus-
14341: tannuksista. Julistuksella 12 p:ltä marraskuuta 1883
14342: vahvistettiin kyytimaksu, jonka määrääminen vanhastaan
14343: on ollut Hallituksen asiana ja jota sanottuun vuoteen
14344: saakka oli suoritettu 10 penniä virstalta, 16 penniksi, mutta
14345: alennettiin sittemmin julistuksella 20 p:ltä joulukuuta
14346: 1888 nykyiseen määräänsä, 14 penniin kilometriltä, joka
14347: vastaa 14,94 penniä virstalta. Kahden viime vuosikym-
14348: menen verohinnoista havaitaan kuitenkin, että hevos-
14349: päivätyön arvo samana aikana on koko maassa noussut
14350: 60-75 prosenttia. Tämä seikka yhteydessä muiden tarveai-
14351: neitten hinnannousun kanssa on vaikuttanut sen, että
14352: nykyistä kyytirahaa ei enää voida pitää riittävänä kor-
14353: vauksena kyydityksestä. Kyytilaitokset eivät sen tähden
14354: voi ilman kuntain apua kannattaa niilläkään paikkakun-
14355: nilla, missä matkustajaliike on niin vilkas että se suunnil-
14356: leen vastaa laitoksiin sijoitettujen hevosten kyydityskykyä.
14357: Näyttää sentähden asianhaarain vaatimalta, että kyyti-
14358: raha korotetaan vallitsevia hintasuhteita vastaavaksi, silti
14359: nousematta sellaiseen määrään, että se haitallisesti vai-
14360: kuttaisi liikenteeseen ja estäisi matkustavaisia kyytiä
14361: käyttämästä. Siinä tarkoituksessa on 18 penniä kilomet-
14362: riltä katsottu olevan kohtuullinen maksu kaikissa muissa
14363: osissa maata paitsi Lapin ja Kemin kihlakunnissa Oulun
14364: läänissä, joissa vallitsevien kalliimpien hintain johdosta
14365: kyytimaksua olisi suoritettava 20 pennin mukaan kilo-
14366: metriltä. Sitä vastoin ei ole katsottu olevan syytä mää-
14367: rätä kyytirahaa kaupungeista, joissa kustannukset kyyti-
14368: rasituksesta ovat verrattain vähäiset, vastedes suurem-
14369: maksi kuin se on maalla. Tämän mukaisesti on kyytiraha
14370: määrätty siinä ehdotuksessa lisämääräyksiä kyytilakiin
14371: sisältäväkai asetukseksi, joka on aijottu hallinnollista
14372: tietä annettavakai samaan aikaan kuin ehdotettu kyy-
14373: tilaki.
14374:                           N:o 12                       11
14375: 
14376:      Kyytitointa koskevan lainsäädännön yhteydessä on
14377: vihdoin katsottu olevan käsiteltäväksi otettava myöskin
14378: kysymys siitä, mitä ajajain tulee vaarinottaa voidak~
14379: seen tiellä esteettömästi päästä toistensa ohi. Vuonna
14380: 1734 annetun kestikievarijärjestyksen 23 §:ssä on tätä
14381: koskevia säännöksiä, jotka, vaikka osaksi muutettuina julis-
14382: tuksella 8 p:ltä kesäkuuta 1858, vielä ovat voimassa.
14383: Kun säännöksiä tästä on katsottu edelleenkin olevan
14384: pysytettävä, on näyttänyt tarkoituksenmukaiselta että tä-
14385: hän kuuluvat määräykset otetaan uuteen asetukseen, ja
14386: sentähden on tehty ehdotus sellaiseksi asetukseksi, joka
14387: myöskin on aijottu hallinnollista tietä annettavaksi.
14388:      Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Eduskun-
14389: nan hyväksyttäväksi antaa alempana seuraavan ehdo-
14390: tuksen Kyytilaiksi,
14391:      minkä ohessa Eduskunnalle tiedoksi oheenliitetään
14392: ehdotukset a) asetukseksi, joka sisältää lisämääräyksiä
14393: Kyytilakiin, ja b) asetukseksi siitä, mitä ajajain on toi-
14394: siaan vastaan tullessansa vaarinotettava.
14395:   12                        N:o 12
14396: 
14397: 
14398: 
14399: 
14400:                     Ehdotus Kyytilaiksi.
14401:                             1 1u k u.
14402: 
14403:  Kyytilaitoksista, niiden perustamisesta ja voimassa pitämisestä.
14404: 
14405:                               1 §.
14406:      Matkustavaisten ja postin kuljetusta varten Suo-
14407: messa pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat
14408: joko kestikievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
14409:      Sen mukaan kuin alempana tässä laissa tarkem-
14410: min säädetään tulee matkustavaisen määrätystä mak-
14411: susta saada:
14412:      kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti
14413: sekä majaa ja ravintoa;
14414:      kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti;
14415: sekä
14416:      kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
14417: 
14418:                             2 §.
14419:      Kyytilahkona on maalla kihlakunta, ellei 6 §:ssä
14420: säädetyllä tavalla ole sille määrätty muuta aluetta.
14421:      Kaupunki ja erinäisenä kuntana oleva kauppala on
14422: en kyytilahkona.
14423:                           3 §.
14424:       Kaupungissa ja eri kyytilahkona olevassa kauppa-
14425: lasaa on asianomainen viranomainen velvollinen pitämään
14426: huolta siitä, että kyytitoimi järjestetään tämän lain
14427: määräysten mukaisesti, sekä ottamaan hoitajat kyytilai-
14428: toksiin, Läänin Kuvernöörin on pidettävä tätä silmällä,
14429:                            N:o 12                        13
14430: 
14431:      Kyytitoimesta kaupungissa johtuvat kustannukset
14432: suoritetaan samojen perusteiden mukaan, kuin kaupun-
14433: gin muista yhteisistä menoista on säädetty kaupunkien
14434: kunnallishallinnosta voimassa olevassa asetuksessa.
14435:      Se apu, jonka maalaiskunta tätä nykyä antaa kyy-
14436: dityksen suorittamiseen kaupungissa, on vastaisiksi ajoiksi
14437: lakkaava; ja älköön tästälähin sellaista avustusta maa-
14438: laiskunnan velvollisuudeksi määrättäkö.
14439: 
14440:                              4 §.
14441:       Kyytilaitokset maalla määrätään ja kyydinpito niissä
14442: järjestetään viideksi vuodeksi kerrallaan.
14443:       Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tar-
14444: jotaan urakalle samaksi ajaksi.
14445: 
14446:                              5 §.
14447:       Helmikuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona
14448: kyydinpitokausi loppuu, pitää asianomaisen kruunun-
14449: vuodin, yksissä neuvoin jokaisen kihlakuntaan kuuluvan
14450: kunnan tai kunnan osan valitseman edustajan ja asian-
14451: omaisten kruununnimismiesten kanssa, aikana ja pai-
14452: kassa, jotka Kuvernööri määrää ja jotka ovat kullekin
14453: kunnalle todistettavasti ilmoitettavat, tehdä ehdotus kyy-
14454: tilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä.
14455:       Tähän ehdotukseen merkittäköön:
14456:        1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
14457:       2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten
14458: lukumäärä ja laatu sekä ilmoitus niitten välisestä liki-
14459: määräisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäi-
14460: sistä taloista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin on mah-
14461: dollista, on sijoitettava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten
14462: välinen matka ole pitempi kuin kaksikolmatta kilo-
14463: metriä, elleivät erityiset asianhaarat anna aihetta tästä
14464: poikkeamaan;
14465:        3) niitten asuin- ja ulkohuoneiden lukumäärä, joita
14466: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
14467:   14                     N:o 12
14468: 
14469:      4) niiden varsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä
14470: vuorokaudessa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät,
14471: sekä kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on
14472: pidettävä; ja on tätä määrättäessä huomioon otettava,
14473: että kyytien lukumäärän perusteeksi pannaan se kyyti-
14474: määrä, joka kolmena edellisenä vuotena on keskimäärin
14475: vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan viidelläkol-
14476: matta prosentilla, ja että: kyytihevosten luku älköön olko
14477: pienempi sitä kyytien lukumäärää, joka vuorokaudessa
14478: keskimäärin on kyytilaitoksesta tehty, elleivät paikka-
14479: kunnan liikenneolot rakennetun rautatien vuoksi tahi
14480: muista syistä aiheuta poikkeusta ylempänä mainituista
14481: perusteista;
14482:       5) niitten ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä
14483: tarpeen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa
14484: tehtävät, sekä minkä ajan kuluessa matkustavainen on
14485: oikeutettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä
14486: aikaa määrättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna
14487: siitä kuin kyytihevosta on pyydetty;
14488:       6) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä,
14489: sekä vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä
14490: venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyytilai-
14491: toksessa;
14492:       7) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan
14493: porokyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä
14494: kuinka monta kyytiä ja kantajaa .vuorokaudessa tulee
14495: olla saatavana; sekä
14496:       8) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
14497:       Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo-
14498: denaikana tahi jos tehtyjen kyytien lukumäärä on eri
14499: vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, on
14500: ehdotus sen mukaan sovitettava.
14501:       Yhden tai useamman asiamiehen poissaolo ei estä
14502: ehdotuksen tekemistä.
14503:       Se, joka haluaa jäljennöksen ehdotuksesta, saakoon
14504: sen kruununvoudilta lunastusta vastaan neljäntoista päi-
14505: vän kuluessa.
14506:                          N:o 12                      15
14507: 
14508:                           6 §.
14509:       Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa kokouk-
14510: sessa kunnan edustaja vaatii kyytilahoksi muuta aluetta
14511: kuin kihlakuntaa, on asia otettava ratkaistavaksi kihla-
14512: kunnan kaikkien kuntain yhteisessä kuntakokouksessa.
14513: Sellainen kuntakokous on viipymättä kutsuttava kokoon
14514: ja yllämainitun kokouksen asia on määrätä sille paikka
14515: ja aika.
14516:       Niiden edusmiesten lukumäärästä, jotka jokaisen
14517: kunnan väkilukunsa mukaan on kokoukseen valittava,
14518: sekä kokoukse~:~ta muuten olkoon voimassa mitä yhtei-
14519: sestä kuntakokouksesta on kunnallishallinnosta maalla
14520: annetussa asetuksessa säädetty.
14521:       1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemiseen
14522: vaaditaan että mainitussa yhteisessä kuntakokouksessa
14523: jokaisen kunnan edusmiesten enemmistö, erikseen, on
14524: päätöksestä yhtä mieltä. Kuitenkin saakoon Kuvernööri
14525: läänin kyytitointa järjestettäessä sellaiselle kunnalle,
14526: joka kulkuoloihin nähden on aivan eri asemassa kuin
14527: kihlakunta yleensä, hakemuksesta myöntää oikeuden olla
14528: eri kyytilahkona, vaikkapa kihlakunnan muut kunnat
14529: eivät olekaan siitä yhtä mieltä.
14530:       5 §:ssä mainitussa kokouksessa taikka, jos tämän
14531: pykälän 1 momentissa sanottu yhteinen kuntakokous pi-
14532: detään, siinä kokouksessa on, milloin kyytilahko tulee
14533: käsittämään muun alueen kuin kunnan, jokaisen kyyti-
14534: lahon edustajain tahi edusmiesten määrättävä, missä
14535:  13 §:ssä mainittu yhteinen kuntakokous on pidettävä.
14536: 
14537:                            7 §.
14538:      Kolmenkymmenen päivän kuluessa 5 §:ssä mainitun
14539: kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen
14540: lähetettävä Kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myös-
14541: kin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä Kuvernöörilie eh-
14542: dotusta vastaan muistutuksia. Jos on pidetty sellainen
14543: yhteinen kuntakokous, kuin 6 §:n 1 momentissa sääde-
14544: tään, on oikeaksi todistettu jäljennös siinä tehdystä pöy-
14545:   16                      N:o 12
14546: 
14547: täkirjasta viimeistään neljäntoista pa1van kuluessa sen
14548: jälkeen kokouksen puheenjohtajan toimesta kruununvou-
14549: din kautta Kuvernöörilie toimitettava.
14550:       Sen jälkeen ja, mikäli tarp.eellista, sovittuansa
14551: rajakyydeistä asianomaisten Kuvernöörien kanssa tutkii
14552: Kuvernööri sitten yhdellä kertaa kysymyksen kyytilai-
14553: toksista ja kyydinpidon järjestämisestä koko läänissä ja
14554: ratkaisee sen päätöksellä, josta on kolmenkymmenen
14555: päivän kuluessa sen antamisesta erittäin joka kunnalle
14556: toimitettava tieto, sikäli kuin päätös koskee sitä kyyti-
14557: lahkoa, johon kunta kuuluu.
14558: 
14559:                           8 §.
14560:      Sittenkun Kuvernöörin päätös kyytilaitoksista ja
14561: kyydinpidon järjestämisestä on saanut lain voiman taikka,
14562: jos valitus siitä on tehty, Senaatti on asian ratkaissut,
14563: on kyytilaitosten voima~sa pitäminen ja kyyditys kus-
14564: sakin kunnassa huutokaupalla kunnallisten viranomaisten
14565: toimesta urakalle tarjottava.
14566: 
14567:                            9 §.
14568:       Huutokaupassa tarjotaan toimitettavaksi, erikseen
14569: kutakin kyytilaitosta varten, sen voimassa pitäminen,
14570: varsinainen kyyditys sekä ylimääräinen kyyditys, ensin
14571: k11kin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
14572:       Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täy-
14573: dellinen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että
14574: urakkamies on tämän lain määräyksien alainen sekä
14575: että, jos urakkakauden loppuessa joko valitusten teke-
14576: misen vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voimassa
14577: pitämistä tai kyyditystä senraavaksi kyytikaudeksi ei
14578: ole ehditty lopullisesti järjestää, urakkamies on velvol-
14579: linen edelleen ylläpitämään kyytilaitosta ja kyyditystä,
14580: ei kuitenkaan kauvempaa aikaa kuin kuusi kuukautta
14581: urakka-ajan loppuunkulumisesta lukien.
14582:                         N:o 12                      17
14583: 
14584:                           10 §.
14585:       Urakkamiehen on pantava takaus, jossa kaksi täy-
14586: sivaraista henkilöä kumpikin omasta ja toisensa puolesta
14587: sitoutuu siinä tapauksessa, että urakkamies jättää vel-
14588: vollisuutensa täyttämättä tahi toimestaan erotetaan tahi
14589: kuolee ja hänen perillisensä eivät asianmukaisesti pidä
14590: huolta urakasta, heti käskyn saatuaan ottamaan toimek-
14591: seen ja hoitamaan urakkamiehen tehtävät, uhalla että
14592: takausmiehet muutoin saavat maksaa kaikki ne kustan-
14593: nukset, jotka saattavat syntyä urakan toimittamisesta
14594: toisen henkilön kautta. Myöskin tästä on ennen huuto-
14595: kauppaa urakkamiehiksi pyrkiville tieto annettava.
14596:       Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta, älköönkä
14597: häntä myöskään takausmieheksi hyväksyttäkö.
14598: 
14599:                           11 §.
14600:       Sittenkun huutokauppa on pidetty, on kuntakokouk-
14601: sen viipymättä annettava lausuntonsa tehdyistä tarjouk-
14602: sista taikka, jos kunta yksin on kyytilahkona, otettava
14603: ne tutkittavakseen.
14604: 
14605:                           12 §.
14606:       Jos kyytilahkona on suurempi piiri kuin kunta, on
14607: kunkin kunnallislautakunnan esimiehen viipymättä kruu-
14608: nunvoudille lähetettävä kirjallinen ilmoitus kaikista
14609: niistä tarjouksista, joita kyytilaitoksien voimassa pitä-
14610: misestä ja kyydityksestä kunnassa on tehty sekä kunta-
14611: kokouksen niistä antama lausunto ynnä tieto niistä kyy-
14612: tilaitoksista, joista ei ole tehty mitään tarjousta.
14613:        Kruununvouti laatikoon sitten yhteenvedon kaikista
14614: kyytilahossa tehdyistä tarjouksista ja toimittakoon sen
14615: ynnä oman lausuntonsa kuntakokouksen-esimiehille.
14616: Asiakirjat lähettäköön kruununvouti sen kunnan kunta-
14617: kokouksen esimiehelle, jossa 13 §:ssä mainittu yhteinen
14618: kuntakokous on pidettävä.
14619:   18                       N:o 12
14620: 
14621:                          13 §.
14622:      Urakkatarjoukset tutkitaan kyytilahkoon kuuluvien
14623: kuntien yhteisessä kokouksessa. Sen kunnan kuntako-
14624: kouksen esimies, jossa kokous pidetään, määrää kokouk-
14625: sen ajan, ja on hänen hyvissä ajoin annettava siitä tieto
14626: kunnille ja kruununvoudille.
14627: 
14628:                          14 §.
14629:      Tämän edellisessä pykälässä mainitussa yhteisessä
14630: kuntakokouksessa tulee kruununvoudin olla saapuvilla,
14631: ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskusteluihin mutta ei
14632: päätöksiin. Kruununvoudin poissaolo ei estä keskustele-
14633: masta eikä päätöksiä tekemästä.
14634: 
14635:                            15 §.
14636:       Yhteisen kuntakokouksen on päätettävä, erikseen
14637: jokaisesta kyytilaitoksesta, onko joku tehdyistä urakka-
14638: tarjouksista hyväksyttävä.
14639:       Kuntakokouksen päätös, jolla urakkatarjous on
14640: hyväksytty, on alistettava Kuvernöörin tutkittavaksi
14641: ja vahvistettavaksi, jota varten kokouksen pöytäkirja
14642: neljäntoista päivän kuluessa annetaan kruununvoudille,
14643: joka viipymättä lähettää sen ynnä oman lausuntonsa
14644: Kuvernöörille.
14645:      Jos kuntakokouksen hyväksymä urakkamies ei ole
14646: sopimaton ja jos hän on asettanut asianmukaisen taka-
14647: uksen, vahvistakoon Kuvernööri tarjouksen. Jos Kuver-
14648: nööri ei ole vahvistanut kuntakokouksen hyväksymää
14649: tarjousta ja jos ei mikään toisistakaan tarjouksista ole
14650: sopiva ja kohtuullinen, palautettakoon asia yhteisen kun-
14651: takokouksen käsiteltäväksi.
14652: 
14653:                           16 §.
14654:      Jos yhteisessä kuntakokouksessa ei ole hyväksytty
14655: kyytilaitoksen voimassa pitämisestä taikka varsinaisen
14656: tai ylimääräisen kyydityksen suorittamisesta jostakin
14657: kyytilaitoksesta tehtyä tarjousta taikka jos sellaista tar-
14658:                          N:o 12                      19
14659: 
14660: jousta ei ole ensinkään tehty, tulee kuntakokouksen
14661: päättää tarpeellisia toimenpiteitä hyväksyttävän tarjouk-
14662: sen hankkimiseksi tahi tehtävän muulla tavoin suoritta-
14663: miseksi kyytilahon puolesta. Viimemainitnssa tapauk-
14664: sessa on kuntakokouksen myöskin arviolta määrättävä
14665: se rahamäärä, joka tarkoitusta varten vuosittain tar-
14666: vitaan.
14667:      Yhteisen kuntakokouksen pöytäkirjasta on viipy-
14668: mättä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kruunun-
14669: voudille.
14670: 
14671:                           17 §.
14672:       Jos kyytilahkoon kuuluu ainoastaan yksi kunta, on
14673: urakkatarjouksia tutkittaessa ja hyväksyttäessä sovel-
14674: tuvilta kohdin noudatettava mitä 14-16 §:ssä on säädetty.
14675: 
14676:                           18 §.
14677:      Jollei kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulko-
14678: huoneita muuten ole saatavissa, ovat ne kyytilahon toi-
14679: mesta kruununvoudin valvonnan alla rakennettavat.
14680: Maan omistaja tai haltija olkoon velvollinen antamaan
14681: siihen tarvittavan maan sen mukaan kuin kiinteän omai-
14682: suuden pakkoluovutuksesta on säädetty.
14683: 
14684:                           19 §.
14685:      Kyytilaitosta varten tarvittavan maan lunasta-
14686: misesta ja siihen tarpeellisten huoneiden rakentamisesta
14687: syntyviä kustannuksia suorittaa kyytilahko kaksi kol-
14688: mannesta. Jälellä oleva kolmannes suoritetaan yleisistä
14689: varoista.
14690: 
14691:                           20 §.
14692:      Kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvien meno-
14693: jen suorittamiseen ovat, 21 §:ssä säädettyjen perusteiden
14694: mukaan, osallisina:
14695:   20                      N:o 12
14696: 
14697:     1) kunnallisverotuksen alainen tulo; sekä
14698:     2) valtion tulo kruununpuistoista ja muista kruu-
14699: nunmaista.
14700:                            21 §.
14701:       Kyytitoimen kustannukset jaetaan kyytiäyrien
14702: mukaan.
14703:       Sitä tarkoitusta varten pannaan 20 §:ssä mainitulle
14704: tulolle yksi kyytiäyri jokaisesta sen täydestä sadasta
14705: markasta, kuiten~in huomioon ottaen,
14706:       että kunnallisverotuksesta vapautettu tulomäärä
14707: tällöin luetaan pois;
14708:       että muusta kuin kiinteimistön omistusoikeudesta
14709: tahi vakaasta hallintaoikeudesta tahi teollisuusyrityksestä
14710: johtuva tulo, jos se on pienempi kuin 800 markkaa, on
14711: veronvapaa; sekä
14712:       että viimemainitunlaisesta tulosta: 800 ja 900 mar-
14713: kan tulosta seitsemänsataa markkaa on veronvapaata,
14714: 1,000 ja 1,100 markan tulosta kuusisataa markkaa, 1,200
14715: ja 1,300 markan tulosta viisisataa markkaa, 1,400 ja
14716: 1,500 markan tulosta neljäsataa markkaa, 1,600 ja 1,700
14717: markan tulosta kolmesataa markkaa, 1,800 markan tu-
14718: losta kaksisataa markkaa sekä 1,900 markan tulosta sata
14719: markkaa veronvapaata, jota vastoin tulosta, joka nousee
14720: 2,000 markkaan tahi sen yli, maksetaan täysi vero.
14721:       Vuosituloksi kruununpuistoista ja muista kruunun-
14722: maista luetaan kolme prosenttia niiden arvioidusta pää-
14723: omaarvosta.
14724:                          22 §.
14725:      Kyytiäyrinpano toimitetaan kunnallisverotuksen yh-
14726: teydessä, soveltaen mitä voimassa oleva asetus maalais-
14727: kuntain kunnallishallinnosta säätää taksoituksesta.
14728: 
14729:                           23 §.
14730:        21 §:n 3 momentissa mainittua kruununpuistojen ja
14731: muun kruununmaan arvioimista varten tulee, maalaiskun-
14732: tain kunnallishallinnosta voimassa olevan asetuksen mu-
14733:                         N:o 12                      21
14734: 
14735: kaan, kuhunkin kuntaan asetetun taksoituslautakunnan
14736: laatia ehdotus ja sitten jättää se kuntakokouksen tarkas-
14737: tettavaksi. Sellaisen arvioimisen johdoksi on Metsähalli-
14738: tuksen, asianomaisen Kuvernöörin kautta, toimitettava
14739: taksoituslautakunnalle tarpeelliset tiedot.
14740:       Mitä kuntakokous on asiasta päättänyt on jätettävä
14741: Kuvernöörin tutkittavaksi, ja Kuvernöörin päätös on alis-
14742: tettava Senaatin Talousosaston tutkittavaksi ja vahvis-
14743: tettavaksi. Siten vahvistettu arvioiminen on voimassa
14744: kymmenen vuotta, jonka jälkeen se on uudistettava, ja
14745: on uusi taksoitus tehtävä sen edellisenä vuonna, jona
14746: kymmenvuotiskausi loppuu.
14747: 
14748:                           24 §.
14749:       Jos se maara, mihin kyytitoimen kustannukset kyy-
14750: tilahossa kultakin kyytiäyriltä nousevat, on suurempi
14751: kuin kyytiäyrin keskikustannus koko maassa, suoritetaan
14752: valtiovaroista kolme neljännestä kyytilahossa puheenalai-
14753: seen tarkoitukseen meneväin kustannusten ja sen summan
14754: erosta, joka sanotun keskikustannuksen mukaan tulisi
14755: kyytilahon osalle. Edellämainittuihin kustannuksiin ei
14756: lueta maan lunastuksesta ja rakennusten tekemisestä
14757: kyytilaitosta varten johtuvia menoja, joiden suorittami-
14758: seen valtio ottaa osaa, niinkuin 19 §:ssä on sanottu.
14759:       Sen apurahan, joka 1 momentissa säädettyjen
14760: perusteiden mukaan on valtiovaroista kyytilaholle
14761: tuleva, laskee joka vuodeksi kruununvouti, ja on silloin
14762: myöskin huomioon otettava, ovatko ja minkä verran
14763: kyytikaudeksi lasketut kustannukset ehkä urakkamiehen
14764: kanssa tehdyn sopimuksen kautta taikka muulla tavoin
14765: jäiestäpäin vähentyneet. Kruununvoudin siten tekemä
14766: ehdotus on lähetettävä Kuvernöörille, joka tutkikoon
14767: asian ja siitä antakoon päätöksen.
14768: 
14769:                          25 §.
14770:      Viimeisenä vuonna ennen kunkin 4 §:ssä mainitun
14771: kyytikauden alkua tulee asianomaisten Kuvernöörien, sit-
14772:   22                     N:o 12
14773: 
14774: tenkun 15 §:n mukaan päätös on annettu kyytilahkojen
14775: kyytitoimen suorittamista koskevain päätösten johdosta,
14776: Senaattiin lähettää yhteensovittelu kyytitoimen kustan-
14777: nuksista sanottuna kyytikautena sekä kyytiäyrien
14778: luvusta kuluvana vuonna kaikissa läänin kyytilahoissa.
14779:       Edellämainitun selvityksen johdolla Senaatti vah-
14780: vistaa, koko kyytikautena muuttamatta noudatettavaksi,
14781: 24 §:n 1 momentissa mainitun koko maan kyytitoimen
14782: keskikustannuksen kyytiäyriltä ja ilmoittaa sen yleisesti
14783: tiedoksi.
14784:                           26 §.
14785:       Kun kyytilahkona on muu piiri kuin kunta, jae-
14786: taan kyytirasituksesta johtuvat menot vuosittain kruu-
14787: nun ja kyytilahkoon kuuluvien kuntien sekä kunnan
14788: osien kesken sen mukaan, kuinka monta kyytilahon kai-
14789: kista kyytiäyreistä on pantu kruunun maille kyytila-
14790: hossa sekä muille verotusesineille kussakin kunnassa ja
14791: kunnan osassa.
14792:      Heti kun kunnallistaksoitus on toimitettu ja siitä
14793: tehdyt valitukset kuntakokouksessa tai tutkijalautakun-
14794: nassa ratkaistu on kunnallislautakunnan esimiehen ilmoi-
14795: tettava kruununvoudille kunnassa pantujen kyytiäyrien
14796: lukumäärä, ja toimittakoon kruununvouti sitten 1 mo-
14797: mentissa säädetyn jaon. Siinä jaossa vähennetään kus-
14798: tannuksista 24 §:n 1 momentissa mainittu valtioapu,
14799: missä sellainen on suoritettava.
14800: 
14801:                           27 §.
14802:       Kyytitoimen kustannuksista on kruununvouti vel-
14803: vollinen erittäin jokaista kyytilahkoa varten tekemään
14804: jakoluettelon, jossa mainitaan:
14805:       1) kaikkien kustannusten määrä;
14806:       2) se määrä kyytiäyrejä, joka on pantu kruunun
14807: maalle ja muille verotusesineille kussakin kyytilahkoon
14808: kuuluvassa kunnassa tahi kunnan osassa.
14809:                            N:o 12                            23
14810: 
14811:      3) se apuraha, joka kruunun ehkä on suoritettava
14812: 19 ja 24 §:n mukaan ynnä valtion kruunun maalle pan-
14813: nuista kyytiäyreistä suoritettava rahamäärä; sekä
14814:      4) jokaisen kunnan tai kunnan osan suoritettavat
14815: kustannukset.
14816:      Kyytilaholle tehdystä jakoluettelosta tulee kruu-
14817: nunvoudin viipymättä toimittaa jäljennös jokaiselle
14818: kyytilahkoon kuuluvalle kunnalle.
14819: 
14820:                              28 §.
14821:       Ne kyytitointa varten suoritettavat maksut, jotka
14822: on pantu kunnallisverotuksen alaisesta tulosta maksetta-
14823: viksi,. kannetaan muiden kunnallisverojen ohella.
14824:       Kunnallislautakunnan tulee puolivuosittain maksaa
14825: kunnan suoritettavaksi pantu kyytitoimenkustannusmäärä
14826: kruununvoudille, jonka on lääninhallituksesta tilattava
14827: kyytilaholle 27 §:n 3) kohdan mukaan tulevat valtiova-
14828: rat sekä asianomaisille puolivuosittain suoritettava mitä
14829: kullekin on tuleva.
14830: 
14831:                              29 §.
14832:       Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä ole-
14833: van suuremman teollisuuslaitoksen omistaja saakoon
14834: omalla kustannuksellaan toimeen panna ja voimassa
14835: pitää kyytilaitoksen, jos Kuvernööri kyytilahkoa kuu-
14836: lusteltuansa siihen suostuu, mutta älköön kumminkaan
14837: tämän kautta olko vapautettu ottamasta osaa kyytilahon
14838: kyytirasi tukseen.
14839: 
14840:                            II 1 u k u.
14841: 
14842:    Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja matkustavaisten
14843:                   oikeuksista ja velvollisuuksista.
14844: 
14845:                              30 §.
14846:       Kyytilahon 18 §:n mukaan rakentamat huoneet ovat,
14847: sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen isännän
14848:   24                     N:o 12
14849: 
14850: haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan kunnossa
14851: pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämisestä, vaan ei
14852: kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta ovat joutu-
14853: tuneet rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta ole huo-
14854: neita kyytilaitosta varten saatavissa, rakennettakoon ja
14855: parannettakoon ne, niinkuin 18 ja 19 §:ssä ou sanottu.
14856: 
14857: 
14858:                           31 §.
14859:       Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutu-
14860: maan eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee
14861: nimismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kunta-
14862: kokous valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen,
14863: pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä
14864: kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse
14865: katselmusmiestä, kutsukoon paikkakunnan tuomari sove-
14866: liaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi hänen
14867: puolestaan.
14868:       Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi
14869: tarpeelliset työt on katselmuksessa selville saatu, tulee
14870: kunnallislautakunnan, jollei kyytilaitoksen isäntä katsel-
14871: muslautakunnan määrättävän ajan kuluessa ole korjannut
14872: rappiota, hänen tai hänen takausmiestensä kustannuk-
14873: sella katselmuskirjan mukaan korjauttaa huoneet. Kruu-
14874: nunvouti otattakoon ilman oikeudenkäyntiä kustannukset
14875: laiminlyöneeltä tai hänen takausmiehiltään, elleivät he
14876: kahdeksan päivän kuluessa käskyn saatuaan niitä hyvällä
14877: maksa.
14878:       Kyytilaitoksen isännällä tai hänen takausmiehillään
14879: on oikeus tuomioistuimessa hakea omaansa takaisin, jos
14880: katsovat syytä siihen olevan.
14881: 
14882: 
14883:                           32 §.
14884:      Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpeeksi aina
14885: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, sänkyjä makuu-
14886:                            N:o 12                      25
14887: 
14888: vaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkaloja ynnä muita
14889: tarvittavia talouskaluja, ruokaaineita, kynttilöitä ja polt-
14890: topuita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä talli ja
14891: liiteri.
14892:                           33 §.
14893:       Maalla vahvistakoon Kuvernööri kunnallislautakun-
14894: nan ehdotuksesta sekä kaupungissa maistraatti joka
14895: syksy seuraavaksi vuodeksi kestikievarille taksan, jossa
14896: määrätään mihin hintaan huonetta ja muita 32 §:ssä
14897: lueteltuja tarpeita on matkustavaiselle annettava. Tämä
14898: taksa on pidettävä vierastan huoneessa julki pantuna.
14899:       Huoneita ynnä lämmintä ja valoa sekä tarpeellisia
14900: huonekaluja käytettäväksi on kuitenkin maksutta annet-
14901: tava matkustavaiselle, joka viipymättä matkaansa jatkaa.
14902:       Jos matkustavainen haluaa omista ravintoaineista
14903: valmistaa itsellensä ruokaa tahi juomaa, älköön sitä
14904: kiellettäkö, mutta suorittakoon hän maksun ruuan val-
14905: mistamiseen käytetyistä puista.
14906: 
14907:                            34 §.
14908:       Kyytiasemalla ja kyytipysäkillä tulee matkustavai-
14909: sen maksutta saada huonetta ynnä lämmintä ja valoa
14910: sillä aikaa kuin hän odottaa kyytihevosta.
14911: 
14912:                            35 §.
14913:       Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista var-
14914: ten olla tarvittava määrä kunnollisia linjaalirattaita,
14915: tyynyjä ja jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen
14916: sekä muita ajokaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kun-
14917: nollisia veneitä.
14918: 
14919:                            36 §.
14920:      Jokaisella olkoon oikeus säädetystä kyytirahasta
14921: saada kyytilaitoksesta hevonen itsellensä ja matkakapi-
14922: nemensa kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyy-
14923:   26                     N:o 12
14924: 
14925: tilaitokseen, niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on
14926: kulkukuntoinen eikä matka kyyditsiJälle tule olemaan
14927: enemmän kuin kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensi-
14928: mainitusta kyytilaitoksesta on siitä etäimpänä olevaan
14929: kyytilaitokseen, mihin kyyditystä on suoritettava. Jos
14930: kyydittävä vaatii, on kyyditsijä velvollinen kyyditsemään
14931: häntä kolmen kilometrin matkan seuraavan kyytilaitok-
14932: sen sivu, kuitenkaan ei yhteensä pitempää matkaa kuin
14933: äsken sanottiin.
14934:       Kaupunkilainen ei kuitenkaan ole oikeutettu saa-
14935: maan kyytihevosta kulkeakseen kaupungista, ellei hän
14936: matkusta maalla olevaan kyytilaitokseen taikka virka-
14937: asioissa.
14938:        Tavarain ja muuttokalujen sekä muun semmoisen
14939: kuljettamiseen älköön kyytihevosta annettako; älköön
14940: myöskään juopuneella henkilöllä olko oikeutta sitä saada.
14941:       Jos kyydittävän kulkema matka tässä pykälässä
14942: mainituissa tapauksissa on lyhempi kuin välimatka kyy-
14943: tilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne matkustavainen
14944: kyyditään, lasketaan kyytiraha kyytilaitoksesta, mutta
14945: vastaisessa tapauksessa noutopaikasta saakka.
14946: 
14947:                           37 §.
14948:      Varsinainen kyyti on matkustavaiselle viipymättä
14949: annettava.
14950:      Ylimääräisen kyydin on matkustavainen oikeutettu
14951: saamaan Kuvernöörin erittäin määrättävän ajan ku-
14952: luessa.
14953:      Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytiraha
14954: kuin varsinaisesta.
14955: 
14956:                           38 §.
14957:       Kun kestikievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokau-
14958: dessa tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suori-
14959: tetut, on matkustavaisella oikeus saada uudestaan kyy-
14960: tiin ottaa jo kyyditsemiseen käytetty hevonen vähintäin
14961: kahden tahi kelirikon aikana kolmen tunnin kuluttua
14962:                           N:o 12                      27
14963: 
14964: siitä, kun se viime kyytimatkalta palasi; älköön kuiten-
14965: kaan kyyditsijä olko velvollinen yhtenä vuorokautena
14966: samalla hevosella enempää kuin kaksi kertaa kyydit-
14967: semään.
14968:        Jos mm monta varsinaista kyytiä on tehty,
14969: ettei sitä edes äsken mainitun velvollisuuden perus-
14970: tuksella enää voi vaatia, on matkustavaisaHa oikeus
14971: 37 §:n 2 momentissa määrätyn odotusajan kuluttua saada
14972: ylimääräinen kyyti, jos sellainen on kyytilaitoksesta
14973: tehtäväksi määrätty ja vielä sinä vuorokautena on teke-
14974: mättä.
14975: 
14976:                            39 §.
14977:       Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen tahi aikai-
14978: semmin kyydin itselleen tilannut ja viipymättä mat-
14979: kaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada hevonen. Kui-
14980: tenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan,
14981: kyytihevosia kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saa-
14982: tavina.
14983:       Matkustavainen, joka määräämällänsä ajalla on
14984: saanut kyytihevosen mutta matkaansa viivyttää, on vel-
14985: vollinen kyyditsijälle korvaukseksi maksamaan kustakin
14986: puolesta tunnista viisikymmentä penniä; ja olkoon kyy-
14987: timiehellä, kaksi tuntia odotettuansa, valta poistua. Jos
14988: viipyminen tapahtuu kyytilaitoksessa, niin saa näin vii-
14989: vytetyn hevosen tunnin kuluttua antaa toiselle matkusta-
14990: vaiselle.
14991: 
14992:                            40 §.
14993:      Jos matkustavainen palaa takaisin samaan paik-
14994: kaan, josta hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttä-
14995: mään kyytilaitoksesta saamaansa hevosta myös paluu-
14996: matkalla. Kyytimies on silloin velvollinen odottamaan
14997: matkustavaista kaksi tuntia, ensimäisen tunnin kor-
14998: vauksetta mutta sen jälkeen viidenkymmenen pennin
14999: odotusra"h 1sta jokaiselta puolelta tunnilta.
15000:   28                     N:o 12
15001: 
15002:                           41 §.
15003:      Kun kyytimies tuopi matkustavaisen kyytilaitok-
15004: seen, on hän velvollinen, jos kyytilaitoksen isäntä vaatii,
15005: odottamaan siellä tunnin ajan ja, jos tarvitaan, otta-
15006: maan paluukyydin.
15007:      Jos yhteenlaskettu matka, jonka kyytihevonen tässä
15008: ja edellisessä pykälässä mainituissa tapauksissa tulee
15009: kulkemaan, on pitempi kuin 36 §:n 1 momentissa sano-
15010: taan, ei kyytimies ole velvollinen lähtemään paluumat-
15011: kalle ennenkuin hevonen on saanut tunnin ajan levätä.
15012: 
15013:                            42 §.
15014:       Kyytimaksua kyydistä suoritetaan sen kyytilaitok-
15015: sen taksan mukaan, josta hevonen otetaan. 40 §:ssä
15016: mainitusta paluukyydistä maksetaan sama kyytiraha
15017: kuin menokyydistä.
15018:       Matkustavainen suorittakoon, paitsi säädettyä kyyti-
15019: rahaa, myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä
15020: niitä erittäin vahvistettujen taksain mukaan on mak-
15021: settava, sekä menomatkalta että kyytimiehen paluu-
15022: matkalta.
15023:       Matkustavainen on velvollinen suorittamaan kyyti-
15024: maksua seitsemänkymmentäviisi penniä, vaikka se kul-
15025: jetulta matkalta ei nousisikaan siihen määrään.
15026:       Kyytirahaa ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
15027: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta hevosta älköön mat-
15028: kustavaiselle annettako, ennenkuin hän on entisestä
15029: kyytirahan maksanut sekä päiväkirja:an merkinnyt ni-
15030: mensä ja mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
15031: 
15032:                            43 §.
15033:      Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi
15034: viedä matkustavaista määrättyyn paikkaan taikka jos
15035: ajoneuvot, jotka eivät ole matkustavaisen omat, matkalla
15036: menevät rikki ja käyvät kelpaamattomiksi, on lähinnä
15037: asuva hevosenomistaja velvollinen antamaan tal'peellista
15038: apua matkan jatkamiseksi, ja saakoon hän matkustavai-
15039:                          N:o 12                     29
15040: 
15041: selta siitä kaksinkertaisen kyytirahan. Mitään maksua
15042: ensin kuljetusta matkasta ei tarvitse sellaisessa tapauk-
15043: sessa suorittaa.
15044: 
15045: 
15046:                            44 §.
15047:      Kyytimieheksi älköön alaikäistä käytettäkö, ellei
15048: matkustavainen siihen suostu. Kyytilaitoksen isännän
15049: tulee myös katsoa, ettei ketään juopuneena panna kyy-
15050: ditsemään. Jos matkustavainen, joka kulkee omilla
15051: ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa tahi käyttää omaa ajo-
15052: miestä, älköön sitä kiellettäkö.
15053:      Matkustavaisen ajoneuvoilla kyyditystä suoritet-
15054: taessa älköön, jos vaaditaan, enintään kolmen hevosen
15055: mukana olko useampia kuin yksi kyytimies.
15056: 
15057: 
15058:                           45 §.
15059:      Matkustavaisten ja matkakapineiden kuljetuksessa
15060: on noudatettava seuraavia määräyksiä:
15061:      l:o) Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä
15062: hevosella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa,
15063: johon painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä
15064: useampaa hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henki-
15065: lön katsotaan tällöin vastaavan kahdeksankymmenen
15066: kilogramman sekä puolikasvuisen henkilön kolmenkym-
15067: menen kilogramman painoa. Kuitenkin saakoon kaksi
15068: täysikasvuista henkilöä, noudattaen 46 §:n l kohdassa
15069: mainittua vähempää kulkunopeutta ja mukanaan kor-
15070: keintaan kymmenen kilogrammaa matkatavaroita, kul-
15071: kea yhdellä hevosella.
15072:      2:o) Jos matkustavainen käyttää omia nelipyöräisiä
15073: avonaisia ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yh-
15074: dellä hevosella korkeintaan satakaksikymmentä kilo-
15075: grammaa ja täysikasvuisia henkilöitä matkustakoon sillä
15076: ainoastaan yksi. Puolikatteisia keveämmän laatuisia
15077:   30                     N:o 12
15078: 
15079: vaunuja varten älköön matkustavainen, kun kuljetettava
15080: paino ei ole suurempi kuin l:o) kohdassa on määrätty,
15081: olko velvollinen käyttämään useampia kuin kahta he-
15082: vosta; mutta raskaampain puolikatteisten, niin myös täy-
15083: sikatteisten vaunujen eteen pitää, jos kyyditsijä sitä
15084: vaatii ja matkustavaisten luvun tahi matkatavaran pai-
15085: non vuoksi on tarpeen, valjastaa kolme taikka neljä
15086: hevosta.
15087:       3:o) Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja
15088: kahdentoista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta
15089: nuorempia lapsia ei oteta lukuun.
15090:       Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henki-
15091: lölukuun luetaan palvelija,-joka ajomiehenä on matkus-
15092: tavaisen mukana, mutta ei kyytimiestä.
15093:       4:o) Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämai-
15094: nituista säännöksistä poikkeavia määräyksiä, jos paikka-
15095: kunnalliset olot sitä vaativat.
15096: 
15097:                            46 §.
15098:       Matkustavaisalla älköön olko oikeutta kyydillä kul-
15099: kea nopeammin kuin kilometrin kuudessa minuutissa,
15100: tähän lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon
15101: tarvitaan. Jos, paitsi kyytimiestä, kaksi täysikasvuista
15102: henkilöä kulkee yhdellä hevosella, on nopeus rajoitet-
15103: tava kilometriksi kahdeksassa minuutissa. Huonolla ke-
15104: lillä vähennettäköön nopeutta kelin mukaan, niin ettei
15105: kyytihevosta kohtuuttomasti vaivata.
15106:       Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie
15107: mäkinen tai muuten vaikea kulkea, voi Kuvernööri mää-
15108: rätä joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momen-
15109: tissa on sanottu, taikka että matkustavaisen tulee yh-
15110: dessä tai useammassa määräpaikassa antaa kyytihevosen
15111: levätä puoli tuntia tai pitemmänkin määräajan.
15112: 
15113:                       47 §.
15114:      Jos hevonen on kyydittäessä kuollut tai muuten
15115: vikautunut, on se, jos vika huomataan ennenkuin
15116:                           N:o 12                     31
15117: 
15118: matkustavainen kyytilaitoksesta lähtee, matkustavaisen
15119: ja hevosen omistajan tahi, jos omistaja ei ole saapuvilla,
15120: kyytimiehen läsnä ollessa kahden paikalle kutsutun
15121: uskotun miehen katsastettava ja vahinko arvattava. Jos
15122: silloin havaitaan matkustavaisen olleen vahinkoon syy-
15123: pään, maksakoon hän mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka
15124: pankoon siitä otollisen vakuuden, ennenkuin hänelle
15125: toinen kyytihevonen annetaan.
15126:       Matkustavainen, joka on syypää kyyditsijän ajoneu-
15127: vojen vikaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta
15128: matkaa jatkaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on va-
15129: hingon korvannut taikka tarpeellisen vakuuden siitä
15130: pannut.
15131:       Jos matkustavaisen ajoneuvot kyyditsijän syystä
15132: turmeltuvat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lau-
15133: sunnon mukaan.
15134:       Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyyt.ymättömällä
15135: lupa haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
15136: 
15137:                            48 §.
15138:       Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakkamies vastatkoot
15139: itse siitä vahingosta, jonka heidän väkensä rnatkustavai-
15140: selle tuottaa. Kyytilaitoksen isäntä vastatkoon myös
15141: kaikesta mitä matkustavainen hänen taiteensa antaa.
15142: Jos siitä jotakin katoaa tai turmeltuu hänen tai hänen
15143: talonväkensä syystä, korvatkoon hän vahingon.
15144: 
15145: 
15146:                            49 §.
15147:      Jos urakkamies tai hänen kuoltuaan hänen perilli-
15148: sensä jättävät tehtävänsä asianmukaisesti täyttämättä ja
15149: senvuoksi tai muusta syystä toimestaan joko toistaiseksi
15150: tai kokonaan erotetaan, olkoot urakkamiehen takausmie-
15151: het velvolliset käskyn saatuaan ottamaan toimen hoitaak-
15152: sensa. Jos nämätkin sen laiminlyövät ja jollei kukaan
15153: muukaan ole halukas ottamaan urakkaa säädetyillä
15154: ehdoilla, on asianomaisen kunnallislautakunnan joutui-
15155:   32                       N:o 12
15156: 
15157: sasti pidettävä huolta siitä, että se täytetään urakka-
15158: miehen ja hänen takausmiestensä kustannuksella. Jos
15159: tämä urakkamiehen ja hänen takausmiestensä varatto-
15160: muuden tähden tahi muusta syystä ei ole mahdollista,
15161: on urakka täytettävä kyytilahon kustannuksella.
15162: 
15163: 
15164:                          111 1 u k u.
15165: 
15166:                 Kyytilaitosten silmälläpidosta.
15167: 
15168:                            50§.
15169:       Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kau-
15170: pungissa viranomaisen tarkasti valvoa että kyytilaitok-
15171: sia ja kyyditystä liikenteen tarvetta vastaavalla tavalla
15172: voimassa pidetään, ja on sen vuoksi aika ajoin kyyti-
15173: laitoksissa pidettävä katsastuksia.
15174:                             51 §.
15175:       Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussakatsastuk-
15176: sessa tai muutoin havaitaan muistutuksen syytä kestikie-
15177: varia tai muuta urakkamiestä vastaan, on se viipymättä
15178: ilmoitettava Kuvernöörille, joka, jos virheestä varotuksen
15179: katsotaan olevan kylläksi, antakoon syylliselle sellaisen
15180: varotuksen asianomaisen kruununvoudin tahi kaupungin
15181: viranomaisen kautta. Jos virhe on pahemmanlaatuinen
15182: taikka jos syyllinen ei ole ottanut varotuksesta ojen-
15183: tuaksensa, on asia oikeuden käsiteltäväksi annettava,
15184: mutta Kuvernöörillä olkoon kuitenkin valta toistaiseksi
15185: erottaa virheeseen syypää toimestansa ja pitäköön kii-
15186: reesti huolta siitä, että kyytilaitoksen voimassa pitämi-
15187: nen ja kyyditys asianmukaisessa järjestyksessä toimite-
15188: taan, niinkuin edellä 49 §:ssä on sanottu.
15189:                            52 §.
15190:       Jokaiseen kyytilaitokseen on Kuvernöörin toimesta
15191: valtiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin
15192: erittäin on säädetty.
15193:                            N:o 12                      33
15194: 
15195:       Päiväkirja on kyytilaitoksen 1sannän pidettävä
15196: huostassaan sekä vaatimatta annettava matkustavaiselle
15197: asianmukaisten merkintäin tekemistä varten.
15198:       Matkustavaisella, jolla on syytä muistutukseen kyyti-
15199: laitoksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kir-
15200: joittaa se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä
15201: päiväkirjaa matkustavaisen saatavana muistutuksen kir-
15202: joittamista varten, on matkustavaisen lupa kirjoittaa
15203: muistutus lähimmän kyytilaitoksen päiväkirjaan.
15204: 
15205:                             53 §.
15206:       Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla
15207: kruununnimismiehen ja kaupungissa asianomaisen viran-
15208: omaisen, siitä tiedon saatuansa, toimitettava asiasta tut-
15209: kinto ja, ellei muistutusta havaita kokonaan aiheetto-
15210: maksi, lähetettävä siitä laatimansa pöytäkirja Kuvernöö-
15211: rille. Jos on syytä lailliseen syytteeseen, jättäköön
15212: Kuvernööri asian oikeuden käsiteltäväksi, ja on oikeuden
15213: päätös hänelle ilmoitettava. Tutkinnossa ei matkusta-
15214: vaisen kuulustaminen ole tarpeen, ellei hän ole pidättä-
15215: nyt itselleen oikeutta siihen tahi erinäiset asianhaarat
15216: muutoin siihen aihetta anna.
15217:       Matkustavaisella, joka on merkinnyt muistutuksen
15218: päiväkirjaan, olkoon itsellään valta ajaa asiasta syytettä
15219: tuomioistuimessa.
15220: 
15221: 
15222:                           IV 1 uku.
15223: 
15224: 
15225:            Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta.
15226: 
15227:                             54 §.
15228:     Jos kyytilaitoksessa ei ole viranomaisen vahvista-
15229: massa taksasaa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia
15230: hevosia ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta
15231: pahemmanlaatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyyti-
15232:                                                        3
15233:        34                     N:o 12
15234: 
15235:      laitoksen isäntä tai kyytiurakkamies enintään sadan
15236:      markan sakkoon tahi erotettavaksi toimestaan.
15237: 
15238:                                55 §.
15239:            Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää
15240:      matkustavaiselta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen
15241:      isäntä, kyytiurakkamies tai muu kyyditsijä, joka ei toi-
15242:      mita matkustavaiselle hevosta taikka muuten syyttä estää
15243:      häntä jatkamasta matkaansa, rangaistakoon enintään
15244:      sadan markan sakolla.
15245:            Jos kestikievari tai kyyditsijä vaatii majasta, ra-
15246:      vinnosta tai kyydityksestä enemmän maksua kuin hä-
15247:      nelle on tnleva, rangaistakoon enintään viidenkymmenen
15248:      markan sakolla ja maksakoon takaisin mitä on liikaa
15249:      ottanut.
15250:                                56 §.
15251:            Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyy-
15252:      dit.semään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen
15253:      markan sakolla.
15254: 
15255:                                57 §.
15256:           Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakkamiestä, joka
15257: fl
15258:      tekee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon
15259:      enintään sata markkaa.
15260: 
15261:                                58 §.
15262:            Jos kyyditykseen käytettävä vene on vikanainen,
15263:      sakotettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään
15264:      viisikolmatta markkaa ja, jollei hän kahden päivän ku-
15265:      luessa käskyn saamisesta vikaa korjaa, enintään viisi-
15266:      kymmentä markkaa. Kruununpalvelijana olkoon valta
15267:      heti sanotun ajan jälkeen maksua vastaan panettaa vene
15268:      kuntoon ja kustannus laiminlyöneeltä suorastaan ulos-
15269:      ottaa, jollei hän kahden päivän kuluessa todistettavasti
15270:      käskyn saatuansa ole sitä maksanut.
15271:                          N:o 12                     35
15272: 
15273:                           59 §.
15274:       Jos venemies on huolimaton tai kokonaan jättää
15275: matkustavaisen perille viemättä tahi jos muu kyytimies
15276: viivyttää matkustavaista tiellä kauvemman aikaa kuin
15277: on säädetty taikka muuten laiminlyö mitä hänen vel-
15278: vollisuutenaan tämän lain mukaan on, rangaistakoen
15279: enintään viidenkymmenen markan sakolla.
15280: 
15281:                          60 §.
15282:      Jos kyytilaitoksen voimassa pitäminen tai kyyditys
15283: on urakkamiehen perillisten tai hänen takausmiestensä
15284: toimitettavana, niinkuin 49 §:ssä sanotaan, ovat he sa-
15285: man edesvastauksen alaiset, kuin kyytilaitoksen isännästä
15286: ja kyytiurakkamiehestä on säädetty.
15287: 
15288:                         61 §.
15289:      Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on
15290: antamatta matkustavaiselle sellaista apua kuin edellä
15291: 43 §:ssä on säädetty, sakotettakoon enintään viisikol-
15292: matta markkaa.
15293: 
15294:                           62 §.
15295:       Matkustavaista, joka jättää korvauksen majasta ja
15296: ravinnosta tai kyytirahan taikka maksettavansa lautta-
15297: tai siltarahan suorittamatta, rangaistakoon enintään sa-
15298: dan markan sakolla.
15299:       Jos matkustavainen kyyditsijän suostumuksetta
15300: kulkee kyytihevosella nopeammin kuin on säädetty taikka
15301: ei anna hevosen levätä sitä varten määrätyssä paikassa,
15302: niinkuin 46 §:n 2 momentissa on sanottu, taikka käyttää
15303: kyytihevosta etemmäksi kuin hänellä on oikeus, sakotet-
15304: takoon häntä enintään viisikymmentä markkaa.
15305:       Jos matkustavainen jättää säädetyn merkinnän päi-
15306: väkirjaan tekemättä, olkoon sakko enintään viisikolmatta
15307: markkaa.
15308:   36                      N:o 12
15309: 
15310:                             63 §.
15311:       Jos kyytilaitoksen isäntä, urakkamies, kyyditsijä
15312: taikka matkustavainen tekee itsensä syypääksi rikok-
15313: seen, mistä Rikoslaissa on säädettynä rangaistus, olkoon
15314: sitä noudatettava.
15315: 
15316:                          64 §.
15317:      Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on
15318: myöskin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei
15319: kyytimies 59 §:ssä mainitussa tapauksessa kykene va-
15320: hinkoa maksamaan, korvatkoen sen kyytilaitoksen i~;~äntä
15321: tahi kyytiurakoitsija.
15322: 
15323: 
15324:                          V 1u ku.
15325: 
15326:                     Erinäisiä säännöksiä.
15327: 
15328:                            65 §.
15329:      Tässä laissa mainittuun kuntakokoukseen saavat
15330: ainoastaan ne kunnan jäsenet ottaa osaa, jotka ovat
15331: kyydinpidosta verotetut, ja äänet luetaan siinä kyyti-
15332: äyrien mukaan. Sellaiseen kokoukseen nähden on muu-
15333: ten soveltuvissa kohdin noudatettava mitä maalaiskun-
15334: tain kunnallishallintoa koskevassa asetuksessa määrätään.
15335: 
15336:                          66 §.
15337:       Kuvernöörin päätökseen asioista, jotka tässä laissa
15338: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä kuin
15339: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
15340: 
15341:                          67 §.
15342:      Tämä laki tulee voimaan 1906-1910 vuoden kyyti-
15343: kauden loputtua eli tammikuun 1 päivästä 1911. Sitä-
15344: kin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä
15345: alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä lakia sovel-
15346: tuvissa kohdin noudatettava, kuitenkin siten että niissä
15347:                           N:o 12                           37
15348: 
15349: kuntakokouksissa, jotka sanottua tarkoitusta varten pi-
15350: detään, äänestys on toimitettava veroäyrien mukaan,
15351: sekä että 25 §:ssä mainittu keskikustannus kyytiäyriltä
15352: kyydinpidosta koko maassa on alkavaksi kyytikaudeksi
15353: laskettava ja määrättävä vuonna 1911 sen vuoden kyy-
15354: tiäyri-luvun perusteella.
15355: 
15356:                            68 §.
15357:       Kun tämä laki tulee noudatettavaksi, poiste-
15358: taan muasta suoritettava kyyditysrasitus ja kumotaan
15359: vielä voimassa olevat Rakennuskaaren 28 luvun sään-
15360: nökset, asetus 12 p:ltä marraskuuta 1883 kyydinpidosta
15361: ja kestikievaritaloista, asetus 20 p:ltä joulukuuta 1888,
15362: joka. sisältää muutoksia äsken mainittuun asetukseen,
15363: kestikievarisääntö 12 p:ltä joulukuuta 1734 ja sen selitys
15364: 11 p:ltä joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty
15365: siitä, mistä tässä laissa on määräyksiä.
15366: 
15367: 
15368:                  Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 4
15369:           (17) p:nä toukokuuta 1907.
15370: 
15371:                     Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
15372:   38                      N:o 12
15373: 
15374:                                               Liite 1.
15375: 
15376: 
15377: 
15378: 
15379:               Ehdotus Asetnkseksi, joka sisältää lisä-
15380:           määräyksiä Kyytilakiin.
15381: 
15382:                            1 §.
15383:       Kyytiraha on sekä kaupungista että maalla kahdek-
15384: santoista penniä kilometriltä kaikissa muissa osissa maata,
15385: paitsi Lapin ja Kemin kihlakunnissa Oulun läänissä,
15386: joissa se on kaksikymmentä penniä kilometriltä.
15387:       Tähän kyytirahaan on luettu myös korvaus kyy-
15388: ditsijän ajoneuvojen käyttämisestä.
15389: 
15390:                            2 §.
15391:      Kyytilaitokseen kaupungissa ja maalla on Kuver-
15392: nöörin huolenpidon kautta valtiovaroilla toimitettava
15393: kuukausittain, vuosineljänneksittäin tahi puolivuosittain
15394: tarpeen mukaan uudistettava päiväkirja. Siinä tulee
15395: olla merkittynä, kuinka monta huonetta pitää oleman
15396: matkustavaisten käytettävänä, matkan pituus sekä kyy-
15397: tirahan määrä lähimpiin kyytilaitoksiin, joihin kyydi-
15398: tään, se varsinaisten ja ylimääräisten kyytien luku-
15399: määrä, joka kyytilaitoksesta on suoritettava, sekä kuinka
15400: pitkän odotusajan kuluttua ylimääräinen kyytihevonen
15401: on matkustavaiselle annettava, kuinka monta hevosta
15402: ja, missä niitä tulee kysymykseen, poroja, veneitä ja
15403: kantajia tulee olla saatavina, tie- ja siltamaksut sekä
15404: lauttarahat, missä niitä on maksettava, osotus mitä mat-
15405: kustavaisen tulee päiväkirjaan kirjoittaa ynnä muut sem-
15406: moiset asianhaarat, joita saatetaan tarpeellisiksi katsoa.
15407:                           N:o 12                      39
15408: 
15409:                            3 §.
15410:      Tämän edellisessä pykälässä mainittu päiväkirja tulee
15411: kyytilaitoksen isännän kahden viikon kuluessa sen ajan
15412: lopusta, joka kussakin eri tapauksessa sen käyttimiselle
15413: on määrätty, toimittaa kaupungissa mai!!traatille tahi
15414: kaupunginhallitukselle ja maalla asianomaiselle kruunun-
15415: nimismiehelle, jotka lähettäkööt ne talletettaviksi, kau-
15416: punkien kyytilaitosten päiväkirjat Kuvernöörilie ja maa-
15417: seutujen paikkakunnan kruununvoudille.
15418: 
15419:                           4 §.
15420:       Asianomainen kruununpalvelija maalla ja viranomai-
15421: nen kaupungissa on velvollinen vähintäänkin kerran
15422: kuukaudessa tahi, jos Kuvernööri katsoo sen tarpeelli-
15423: seksi, useamminkin katsastamaan kyytilaitosta. Katsas-
15424: tus on päiväkirjaan merkittävä sekä, jos syytä muistu-
15425: tukseen ilmaantuu, asiassa meneteltävä sillä tavoin kuin
15426: Kyytilain 51 ja 53 §:ssä säädetään.
15427: 
15428:                           5 §.
15429:      Kyytilaitoksessa pitää matkustavaisen nähtävänä
15430: oleman tämä asetus sekä Kyytilaki venäjän, suomen ja
15431: ruotsin kielellä.              ·
15432:      Kaupunkien kyytilaitoksissa tulee myös olla esillä
15433: kappale niitä määräyksiä, jotka asianomainen viran-
15434: omainen on kyydityksestä ja kyytilaitosten voimassa pi-
15435: tämisestä kaupungille erittäin vahvistanut.
15436: 
15437:                            6 §.
15438:      Tämä asetus tulee noudatettavakai 1 päivästä tam-
15439: mikuuta 1911, jolloin 20 päivänä joulukuuta 1888 an-
15440: nettu, erinäisiä määräyksiä kyytitoi~esta sisältävä julis-
15441: tus lakkaa voimassa olemasta.
15442:   40                      N:o 12
15443: 
15444:                                             Liite II.
15445: 
15446: 
15447: 
15448: 
15449:                Ehdotus Asetukseksi siitä, mitä ajajain
15450:           on toisiaan vastaan tullessansa vaarinotettava.
15451: 
15452:                            1 §.
15453:      Kun ajajat kaupungissa tai maalla tulevat toisiansa
15454: vastaan, väistyköön kumpikin oikealle, niin että esteet-
15455: tömästi pääsevät toistensa ohi.
15456: 
15457:                            2 §.
15458:       Jos tie on niin kaitainen, että toisen vastaantuli-
15459: joista välttämättömästi täytyy tieltä syrjäytyä, niin
15460: väistyköön jalkamies ratsumiehen edestä, ratsumies aja-
15461: van edestä, kärryt vaunuin edestä, pienemmät vaunut
15462: isompain edestä, tyhjät ajoneuvot ja ajoneuvot, joissa
15463: on väkeä, kuorman edestä, ja pienempi kuorma isom-
15464: man edestä. Kapean sillan päässä odottakoon se,
15465: jota ensin on merkillä tai huudolla varotettu, kunnes
15466: toinen on päässyt yli. Joka kulkee tasaisella tiellä, väis-
15467: tyköön sen edestä, joka tulee alas mäkeä, ja jyrkässä
15468: mäessä pitää sen, joka ylöspäin kulkee, joko viivähtää
15469: mäen alla taikka syrjäytyä edestä. Jos jommankumman
15470: täytyy tien ahtauden vuoksi peräytyä takaisin, niin pe-
15471: räytyköön se, jolla on lyhyin matka taikka joka muuten
15472: voi sen helpommasti tehdä. Jos ei kummankaan sovi
15473: peräytyä, niin pitää jommankumman purkaa kuormansa
15474: taikka ottaa ajoneuvonsa hajalleen, ja toinen auttakoon
15475: häntä sekä kuormaa purkaessa ja tehdessä että ajoneu-
15476: vojen hajoittamisessa ja kokoonpanemisessa.
15477:                          N:o 12
15478: 
15479:                          3 §.
15480:      Joka ei noudata tässä asetuksessa annettuja mää-
15481: räyksiä rangaistakoon enintään kahdenkymmenen mar-
15482: kan sakolla ja korvatkoon kaiken vahingon, joka hänen
15483: tuottamuksestaan syntyy.
15484: 
15485:                           4 §.
15486:       Tämän asetuksen kautta kumotaan 8 p:nä kesä-
15487: kuuta 1858 annettu julistus, joka koskee matkustavais-
15488: ten velvollisuutta toisiaan vastaan tuliesaansa väistyä.
15489: tieltä.
15490: Helsingissä, K. Senaatin kirjapainossa, 1907.
15491:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
15492: 
15493: 
15494: 
15495: 
15496:                  Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 5
15497:            Keisarillisen Majesteetin Suomen Eduskunnalle
15498:            kyytitoimesta antaman armollisen esityksen joh-
15499:            dosta.
15500:       Armollisen esityksen n:o 12 kyytitoimesta on Edus-
15501: kunta valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt Laki- ja
15502: Talousvaliokuntaan, joka on saanut vastaanottaa lähete-
15503: keskustelusta Eduskunnassa tehdyn pöytäkirjan ynnä eri-
15504: tyisiä otteita Keisarillisen Senaatin Talousosaston pöytä-
15505: kirjoista, joista näkyy että Senaatissa ehdotusta esityk-
15506: seksi valmistettaessa on tapahtunut äänestys.
15507: 
15508: 
15509: 
15510:        Kysymys kyyditysrasituksen poistamisesta manttaa-
15511: liin pannulta maalta on ollut Valtiosäätyjen käsiteltävänä
15512: melkein kaikilla valtiopäivillä. Armollisessa esityksessä
15513: vuosina 1863-1864 kokoontuneille valtiosäädyille lausut-
15514: tiin, että maanviljelyselinkeinon vapauttaminen välittö-
15515: mästä osallisuudesta kyytirasitukseen olisi ainoastaan siten
15516: mahdollinen, että valtio ottaisi huolekseen kaikki toimen-
15517: piteet matkustajain kuljettamiseksi, mutta että ne suuret
15518: kustannukset, jotka sen kautta tulisivat valtiovaraston suo-
15519: ritettaviksi, vaatisivat joko lisättyjä veroja tahi myös niin
15520: suurta kyytirahan korotusta, että siitä olisi liikenteelle
15521: haittaa. Rasituksen huojentamiseksi ehdotettiin sen vuoksi
15522: ainoastaan, että kyytivelvollisuus ulotettaisiin myöskin eri-
15523: oikeutettuun maahan sekä maalla oleviin teollisuuslaitok-
15524: siin ja maakauppiaihin ja että kyytirahaa, kehotukseksi
15525: urakkajärjestelmän voimaan panemiseen, k01·otettaisiin
15526: 2                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
15527: 
15528: niillä seuduin, missä urakkamiehet hoitaisivat kyydityksen.
15529: Alamaisessa vastauksessaan lausuivat V altiosäädyt, että
15530: hollikyyditys yleisten kulkuneuvojen tärkeyteen nähden
15531: yhteiskunnalliselle elämälle on niitä laitoksia, joiden yllä-
15532: pitäminen välttämättömästi kuuluu yhteiskunnalle, mutta
15533: että V altiosäädyt kuitenkaan, niin suotavalta kuin kyyti-
15534: laitosten voimassapito-velvollisuuden siirtäminen valtion
15535: haltuun periaatteelliselta kannalta näyttikin, eivät voineet
15536: puoltaa niin perinpohjaista muutosta pääasiallisesti siitä
15537: syystä, että puuttui selvitystä niiden kustannusten mää-
15538: rästä, joita se valtiovarastolle tulisi tuottamaan. Esityk-
15539: sessä ehdotettuihin muutoksiin nähden Valtiosäädyt eivät
15540: voineet päästä yksimielisyyteen, jonka vuoksi asia silloin
15541: raukesi.
15542:        Asetuksen kautta marraskuun 12 p:ltä 1883, joka eri-
15543: näisissä kohdissa tuotti parannusta aikaisempiin epäkohtiin
15544: kyytitoimen alalla, jäi kyytirasitus edelleen erioikeuksia
15545: nauttimattoman, manttaaliin pannun maan kannettavaksi.
15546: Tämän asetuksen lähimpänä tarkoitusperällä oli saada kyy-
15547: ditysrasitusta lievennetyksi, ja tämä tarkoitus asetuksen
15548: määräysten kautta myös saavutettiin. Ajanjaksona 1885-
15549: 1887, jolloin asetusta ensi kerran sovellutettiin käytän-
15550: nössä, kyytirasituksen aiheuttamat kustannukset vähenivät
15551: entiseen verraten suuressa määrässä ja pääasiallisena syynä
15552: tähän voidaan pitää, että enemmän kuin kolmas osa kai-
15553: kista maan kyytilaitoksista muutettiin asetuksen sallimiksi
15554: ,reservipaikoiksi" ilman mitään tai ainoastaan vähäistä
15555: korvausta vastaan. Mutta 1883 vuoden asetuksen sään-
15556: nöksistä oli seurauksena myöskin, että yleinen keskuus-
15557: liike maassa melkoisesti vaikeutui ja että maan kyyti-
15558: laitoksista tehtyjen kyytien luku vuosina 1885 ja 1886
15559: aleni enemmän kuin puolella. Tämän johdosta annettiin,
15560: Valtiosäätyjen sen hyväksyttyä, 20 päivänä Joulukuuta
15561: 1888 asetus, joka sisältää erinäisiä muutoksia vastamainit-
15562: tuun asetukseen. Muun muassa poistettiin ero kyytira-
15563: hassa kestikievaritalojen ja reservipaikkojen välillä, minkä
15564: ohessa yksinkertainen kyytiraha samana päivänä annetussa .
15565:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.             3
15566: 
15567: julistuksessa alennettiin 16 pennistä virstalta, joksika se
15568: oli määrätty yllämainitun kyydinpitoasetuksen johdosta
15569: myöskin 12 p. marraskuuta 1883 annetussa julistuksessa,
15570: 14 penniksi kilometriltä. Tästä oli kuitenkin seurauksena,
15571: ~~ttä kyydinpitorasituksesta johtuvat kustannukset kyydin-
15572: pitovelvollisille taas rupesivat kohoamaan. Kahden Talon-
15573: poikaissäädyssä 1900 vuoden valtiopäivillä tehdyn anomus-
15574: ehdotuksen johdosta pyysivät sen tähden V altiosäädyt,
15575: että hallitus hankkisi täydellisen selvityksen kaikista kyyti-
15576: ja kestikievarinpito-rasituksen kanssa yhteydessä olevista
15577: seikoista sekä sen mukaan valmistaisi esityksen kyyditys-
15578: velvollisuuden ja kestikievarinpidon järjestämisestä ajan-
15579: mukaisemmalle kannalle ynnä oikeuden ja kohtuuden vaa-
15580: timuksia vastaavalla tavalla, jolloin myös olisi otettava
15581: harkittavaksi, eikö puheenaolevaa rasitusta voitaisi koko-
15582: naan poistaa manttaaliin pannulta maalta. Tämän johdosta
15583:  asetettiin ehdotuksen tekemistä varten uudeksi laiksi asiasta
15584:  komitea, joka on laatinut 13 päivänä kesäkuuta 1903 päi-
15585:  vätyn mietinnön ynnä ehdotuksen kyytitointa koskevaksi
15586:  asetukseksi. Tämän kanssa yhtäpitäväksi on esillä oleva
15587:  armoUin en esitys pääasiassa laadittu. V aliakunta pyytää
15588:  sen tähden viitata komitean mainittuna vuonna painosta
15589:  ilmestyneeseen laajaan mietintöön.
15590:        Kyytilaitosoloja järjestettäessä on komitea katsonut
15591:  olevan silmällä pidettävä sitä, että liikenne mikäli mah-
15592:  dollista tulisi nämä laitokset kannattamaan ja että mat-
15593:  kustavainen siis tulisi maksamaan täyden korvauksen käyt-
15594:  tämästään kyydistä. Pyrkiessään löytämään sellaisia kei-
15595:  noja, joilla tähän päämäärään voitaisiin päästä, on ko-
15596:  mitea siinä tarkoituksessa ajateltavista toimenpiteistä aset-
15597:  tanut ensi sijaan kyytirahan sovittamisen vastaamaan ny-
15598:  kyajan hintasuhteita. Julistuksessa 20 päivältä joulukuuta
15599:  1888 suoritettavaksi määrätty kyytiraha, 14 penniä kilo-
15600:  metriltä, ei komitean mielestä enää ollut viimeisten 20
15601:  vuoden kuluessa melkoisesti kohonneiden hintasuhteiden
15602:  kanssa sopusoinnussa. Mainittujen vuosien kuluessa oli
15603:  hevosen ja miehen päivätyön arvo, mikäli verohintoja tar-
15604: 4                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
15605: 
15606: kastamaila oli voitu havaita, koko maassa noussut noin
15607: 60-75% ja samalla olivat kyytilaitoksenpidon ja kyydi-
15608: tyksen aiheuttamat kustannukset maaseudulla myös kohon-
15609: neet. Että kyytiraha maaseudulla ei enää vastannut ny-
15610: kyolojen vaatimuksia, kävi selville siitäkin seikasta, että
15611: kyytilaitos ei läheskään kannattanut itseään niissäkään
15612: paikoissa, joissa matkustajain luku oli ollut jotenkin niin
15613: suuri kuin kyytilaitokseen asetettujen hevosten oli laskettu
15614: voivan niistä kyyditä, jotenka hevosten ei ollut tarvinnut
15615: seisoa ilman työtä. Ajanjaksona 1896-1900 oli esim.
15616: Uudenmaan läänissä Lohjan, Raaseporin ja Helsingin kih-
15617: lakunnissa suoritettujen kyytien luku 93-95% siitä mitä
15618: oli laskettu kyytihevosien voivan tehdä, Turun ja Porin
15619: läänissä Piikkiön kihlakunnassa 80 Ofo, Wiipurin läänissä
15620: Kymin kihlakunnassa noin 70% ja Oulun läänissä Oulun
15621: kihlakunnassa noin 87 Ofo. Kuitenkin oli kyytirahan lisäksi
15622: kihlakunnan kuntien suoritettava kyytilaitoksien ylläpitä-
15623: miseksi vuosittain
15624:                         v. 1896-1900.       V. 1901--1905.
15625: 
15626: Lohjan kihlakunnassa 7,188: 07 mk.          12,085: 27 mk.
15627: Raaseporin      ,        4,161: 84 ,         7,304: 09 ,
15628: Helsingin      ,        13,951: 80          21,432: 70 ,
15629: Piikkiön                 4,623: 53           8,633: 77 ,
15630: Kymin                    7,317: 63 "        10,408: -    ,
15631: Oulun          ",       18,389: 55 "        29,273: 77
15632:                                      "
15633:       Harkitessaan kysymystä kyytirahan suuruudesta on
15634:                                                          "
15635: komitea ollut sitä mieltä, ettei kyytiraha tulisi oikealle
15636: kohdalleen asetetuksi, jos se yli koko maan määrättäisiin
15637: samallaiseksi. Kun Oulun läänissä kyytirasituskustannuk-
15638: set olivat melkoisesti suuremmat kuin eteläisissä osissa
15639: maata ja mainitun läänin kolme pohjoisinta kihlakuntaa
15640: sitä paitse erosivat läänin muista osista sen kautta, että
15641: kyytirasituskustannukset niissä olivat tuntuvasti suurem-
15642: mat kuin muualla, oli kyytiraha Oulun läänissä komitean
15643: ajatuksen mukaan määrättävä korkeammaksi kuin eteläi-
15644: semmissä lääneissä ja sanotun läänin kolmessa pohjoisim-
15645: massa kihlakunnassa vieläkin korkeammaksi kuin läänin
15646:                    1907 V. M, -   Esit. N:o 12.             5
15647: 
15648: mmssa osissa. Sen ohessa että komitea on pitänyt 18
15649: pennin kyytirahaa kilometriltä maan etelä- ja keskiosissa
15650: riittävänä, on komitea sen vuoksi ehdottanut, että kyyti-
15651: raha Oulun läänissä määrättäisiin 20 penniksi kilometriltä
15652: muualla paitse Lapin, Kemin ja Oulun kihlakunnissa, joissa
15653: se olisi nostettava aina 22 penniin kilometriltä. Mitään
15654: eroa kyytirahassa kaupungin ja maaseudun välillä ei ko-
15655: mitea ole katsonut enää tarpeen vaatimaksi, kun kyyti-
15656: rasituskustannukset kaupungeissa ovat olleet suhteellisesti
15657: paljon pienemmät kuin maaseudulla.
15658:        Vaikkakin kyytiraha tulisi korotetuksi, kuten komi-
15659: tea on ehdottanut, on komiteasta näyttänyt todennäköi-
15660: seltä, ettei liikenne sittenkään suuressa osassa maata tu-
15661: lisi yksinään kannattamaan kyytilaitosta. Komitea on sen
15662: vuoksi koettanut keksiä muitakin keinoja kyytirasitus-
15663: kustannusten huojentamiseksi. Siinä tarkoituksessa on
15664: komitea Ruotsin kyytiasetuksen mallin mukaan ehdotta-
15665: nut asetettavaksi n. s. kyytiasemia, joissa matkustavai-
15666: silla ei olisi oikeutta vaatia yösijaa eikä ravintoa, vaan
15667: ainoastaan kyytihevosta, sekä varsinaista että ylimääräistä,
15668: ynnä suojaa siksi aikaa kuin hän hevosta odottaa. Komi-
15669: tea arveli riittäväksi jos esim. joka toinen kyytilaitos olisi
15670: varsinainen kestikievari ja joka toinen ainoastaan kyyti-
15671: asema. Tämän kautta on komitea luullut kustannusten
15672: tulevan jonkun verran alenemaan, koska kyytiasema ar-
15673: vatenkin voitaisiin saada huokeammalla ylläpidetyksi,
15674: kuin kestikievari.
15675:        Sitä paitse on komitea ehdotukseensa ottanut kol-
15676: mannenkin laatuisia kyytilaitoksia, kyytipysäkkejä, joista
15677: matlmstavaisella olisi oikeus saada kyytihevonen vasta
15678: määrätyn ajan, vähintään kahden tunnin kuluttua, vaan
15679: ei majaa eikä ravintoa. Nämä kyytilaitokset kävisivät
15680: vieläkin huokeammiksi kuin kyytiasemat, joissa pitäisi
15681: olla ainakin joku vakinainen kyytihevonen, ja olisi niitä
15682: asetettava niiden teiden varrelle, joilla on vähäisempi
15683: liike, vaan joita kumminkaan liikennettä haittaamatta ei
15684: voida kyytilaitoksitta jättää.
15685: 6                  1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
15686: 
15687:       Ajatuksen kyytitoimen siirtämisestä valtion kannatet-
15688: tavaksi on komitea katsonut täytyvän raueta jo siitä
15689: syystä, että kyytitoimen kustannukset siten nousisivat ny-
15690: kyisiin menoihin verraten moninkertaisiksi. Komitea on
15691: sen vuoksi pitänyt paikkakuntain pysyttämistä kyytilai-
15692: tosten järjestämisessä ja kustannuksissa edelleen osallisina
15693: ainoana keinona, jonka avulla kyytitoimi voitaisiin järjes-
15694: tää mahdollisuutta myöten huokeaksi. Mutta komitea on
15695: ehdottanut, että kaikki kansanluokat velvoitettaisiin tulo-
15696: jensa mukaan antamaan osansa kyytitoimesta johtuvien
15697: menojen suorittamiseen sekä että myöskin maan suurim-
15698: man kiinteistön omistajan, kruunun, tulisi ottaa osaa pu-
15699: heenaolevaan rasitukseen niin hyvin puistojensa kuin mui-
15700: denkin metsämaittensa puolesta. Kyytilahkona tulisi edel-
15701: leen olemaan kihlakunta, jonka kyytirasituskustannukset
15702: jaettaisiin kaikkien siihen kuuluvain kuntain kesken kus-
15703:  sakin kunnassa kyytivelvollisille pantujen kyytiäyrien lu-
15704:  vun perusteella. Ja kun kyytirasitus eri paikkakunnissa
15705:  asettuu eri suureksi, ollen esim. vv. 1901-1905 Lapuan
15706:  kihlakunnassa yhtä komitean ehdottamaa kyytiäyriä kohti
15707:  ainoastaan 8,53 penniä, mutta Kemin kihlakunnassa 87 ,u
15708:  pennillä, niin on komitea ehdottanut, että milloin kyytitoi-
15709:  men kustannukset jossakin kyytilahkossa nousevat korkeam-
15710:  malle kuin 30 penniin kyytiäyriä kohti, mikä määrä joten-
15711:  kin vastasi kyytiäyrin keskikustannusta koko maassa, tulisi
15712:  kruunun suorittaa kolme neljännestä siitä yli menevästä
15713:  määrästä. Siten tulisi, jos laskujen perustukseksi otettaisiin
15714:  olot vasta mainittuna kyydityskautena, jolloin vuosimenot
15715:  kyytilaitoksesta maalla olivat 593,505 markkaa 60 penniä,
15716:  kruunu kyytilaitoksen voimassa pitämiseksi maaseudulla
15717:  suorittamaan kaikkiaan 95,097 markkaa 93 penniä ja kyyti-
15718:  lahkot yhteensä 494,218 markkaa 47 penniä.
15719:        Kun armollinen esitys, kuten edellä on huomautettu,
15720:  on laadittu pääasiassa edellä mainitun komitean ehdotuksen
15721:  mukaisesti, on V aliakunta pitänyt selontekoa niistä näkö-
15722:  kohdista, joita komitea ehdotustaan valmistaessaan on nou-
15723:  dattanut, tarpeen vaatimana.
15724:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.               7
15725: 
15726:       Samoin kuin komitea on V aliakuntakin ollut sitä
15727: mieltä, että päämääränä, johon kyytitointa järjestettäessä
15728: olisi pyrittävä, tulee olla se, että kyytilaitos maassa saa-
15729: daan itsensä kannattavaksi eli toisin sanoen että matkus-
15730: tajain kyytilaitosten käyttämisestä suoritettavat . maksut
15731: riittävät niihin kustannuksiin, jotka johtuvat kyytilaitosten
15732: ja kyydityksen voimassa pitämisestä. Ei tosin voida toi-
15733: voa, että tämä päämäärä olisi täydelleen koko maassa saa-
15734: vutettavissa, mutta paljon olisi jo voitettu, jos kyytitoi-
15735: men kustannukset saataisiin entisestään tuntuvasti alene-
15736: maan. Kun kyytilaitoksen suurempi tahi pienempi kan-
15737: nattavaisuus riippuu sitä käyttäväin matkustajain luvusta,
15738: täytyy sen vuoksi kyytilaitokset voida järjestää silmällä
15739: pitäen matkustajaliikettä niillä teillä, joiden varrelle kyyti-
15740: laitokset asetetaan. Jos liike on vähäinen ja siitä lähtevä
15741: tulo pieni, niin tulee kyytilaitosten olla sellaisia, joita voi-
15742: daan mahdollisimman vähillä kustannuksilla voimassa pi-
15743: tää. Matkustajain mahdollisia vaatimuksia ei käy ottami-
15744: nen huomioon sanottavasti enemmältä, kuin että he tällai-
15745: sellakin tiellä pääsevät kyytihevosella kulkemaan. Vilkas-
15746: liikkeisempien teiden varsille asetettavia kyytilaitoksia jär-
15747: jestettäessä otettakoon sitä vastoin huomioon ei ainoastaan,
15748: että matkustajat pääsevät viivytyksettä kulkemaan, vaan
15749: myös että he määrätyissä kyytilaitoksissa voivat saada yö-
15750: sijaa ja ravintoa ynnä muitakin tarpeitaan. Kun näitä
15751: seikkoja on silmällä pidetty laadittaessa armolliseen esityk-
15752: seen sisältyvän lakiehdotuksen määräyksiä kyytilaitosten
15753: laadusta ja siitä, mitä matkustaja on oikeutettu eri kyyti-
15754: laitoksista saamaan, niin on V aliakunta tässä kohden hy-
15755: väksynyt lakiehdotuksen määräykset.
15756:        Mitä tulee matkustajain kyydityksestä suoritettavaan
15757: korvaukseen, on V aliakunta niinikään ollut sitä mieltä,
15758:  että nykyinen kyytiraha, 14 penniä kilometriltä, ei vastaa
15759:  kyyditykseen käytetyn työn arvoa ja että kyytirahan al-
15760: haisuus suuressa määrässä on vaikuttanut kyytitoimen
15761:  kustannusten kohoamiseen. Paikallisten olojen ja hinta-
15762:  suhteiden eri osissa maata tulee vaikuttaa kyytirahan suu-
15763: 8                  1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
15764: 
15765: ruuteen vieläkin enemmän kuin komitea on ehdottanut.
15766: Paitse sitä, että olot eri osissa maata voivat aiheuttaa,
15767: että kyytiraha toisessa paikassa on määrättävä suu-
15768: remmaksi tai pienemmäksi kuin toisessa, voivat olot sa-
15769: mallakin paikkakunnalla erityisistä syistä muuttua niin,
15770: että kyytiraha, joka aikasemmin on ollut paikkakunnan
15771: hintasuhteiden kanssa sopusoinnussa, muutaman vuoden
15772: kuluttua huomataan joko liika pieneksi tai ehkä myös liian
15773: suureksi. Tämän vuoksi on V aliakunta ollut sitä mieltä,
15774: ettei kyytirahan suuruutta olisi yleisessä asetuksessa mää-
15775: rättävä, vaan että kuvernöörille olisi jätettävä valta, kyyti-
15776: laitoksia määrättyjen ajanjaksojen kuluttua uudestaan jär-
15777: jestettäessä, samalla myös vahvistaa kyytiraha alkavaa
15778: kyytikautta varten. Ettei kyytirahaa voitaisi määrätä liian
15779: alhaiseksi eikä myöskään niin suureksi, että keskuusliike
15780: sen kautta tarpeettomasti vaikeutuisi, on kuvernöörin val-
15781: taa tässä kohden Valiokunnan ajatuksen mukaan kuiten-
15782: kin sikäli laissa rajoitettava, ettei hän saisi vahvistaa kyyti-
15783: rahaa 18 penniä pienemmäksi eikä 25 penniä suuremmaksi
15784: kilometriltä.
15785:       Nykyisen kyydinpitoasetuksen mukaan on matkusta-
15786: vaiselle kyytilaitoksessa maksutta annettava huonetta, läm-
15787: mintä, valoa, pöytää, penkkiä ja tuolia, mutta ruoka-ai-
15788: neista sekä ohrista, kauroista, heinistä, oljista, kynttilöistä
15789: ja polttopuista ynnä yösijasta on hänen suoritettava mak-
15790: su taksan mukaan. Entiseen nähden sisältävät armollisen
15791: esityksen vastaavat säännökset sen muutoksen, että mat-
15792: kustaja saisi maksutta käyttää;?kestikievaritalon huonetta
15793: ainoastaan siinä tapauksessa, että hän viivyttelemättä jat-
15794: kaa matkaansa. Lääninhallitusten kautta nähtäväkseen
15795: hankkimistaan kestikievaritaksoista on V aliakunta havain-
15796: nut, että nämä useissa kestikievareissa ovat määrätyt niin
15797: alhaisiksi, ettei kestikievaritalon pitäjäin voida katsoa saa-
15798: van riittävää korvausta siitä haitasta ja niistä kustannuk-
15799: sista, joita heille matkustajain vuoksi aiheutuu. Hyvin
15800: useassa kestikievaritalossa on esim. yhden ruoka-aterian
15801: hinnaksi määrätty ainoastaan 50-75 penniä ja monessa
15802:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.            9
15803: 
15804: ei matkustajan yösijasta tarvitse maksaa enempää kuin
15805: 40--80 penniä.     Samallaisia esimerkkejä voisi muidenkin
15806: tarpeiden hintoihin nähden luetella useampia. V aliakun-
15807: nasta näyttää sen vuoksi siltä kuin taksoja määrättäessä
15808: ei olisi pantu tarpeellista huomiota siihen, että matkusta-
15809: jan on maksettava täysi korvaus niistä eduista, joita kyy-
15810: tilaitos hänelle tarjoo. Kun kyytilaitoksen pitäjä on pa-
15811: koitettu matkustajia varten aina pitämään varalla puheena-
15812: laisia tarpeita, voi joskus sattua, että hän saa niistä mak-
15813: saa tavallista korkeamman hinnan, ja kun sitä paitse tar-
15814: peiden hankkiminen ja säilyttäminen samoin kuin myös
15815: niiden myyminen matkustajille tuottaa kyytilaitoksen pitä-
15816: jälle vaivaa ja ajanhukkaa, niin olisi taksaa laadittaessa
15817: tarpeiden hinnat yleensä määrättävä jonkun verran paik-
15818: kakunnalla käypiä hintoja korkeammiksi. Samalla tavoin
15819: olisi ruuasta, yösijasta ja huoneesta suoritettavia maksuja
15820: määrättäessä otettava huomioon myöskin se työ, joka tu-
15821: lee käytettäväksi ruuan valmistamiseen, vuoteiden teke-
15822: miseen ja huoneiden siistimiseen.
15823:        Mutta vaikka kyytilaitokset ja kyyditys saataisiinkin
15824: niin järjestetyksi, että ne urakaitsijoille tulisivat tuotta-
15825: maan vähemmän työtä ja kustannuksia kuin nykyään ja
15826: vaikka lisäksi kyytiraha ja ne maksut, joita matkustajain
15827: on kestikievaritaloissa nauttimistaan tarpeista suoritettava,
15828: riittäisiyät korvaamaan kunkin yksityisen matkustajan
15829: kyyti-urakoitsijalle ja kestikievaritalon pitäjälle tuottamat
15830: kustannukset, niin ei kyyditystä ja kestikievaritalonpitoa
15831: voitaisi nykyään vielä saada kaikkialla maassa voimassa
15832: pidetyksi paljaastaan matkustavain suoritettavilla mak-
15833: suilla. Liikenne useilla teillä ei ole siksi suuri, että kyy-
15834: tilaitoksiin asetetut hevoset saavat siitä täyttä työtä, ja
15835: hukkaan menneestä ajasta ei ole mahdollista saada mat-
15836: kustajia korvausta suorittamaan. Samoin voi kestikieva-
15837: ritalonpidosta johtua kustannuksia, joihin matkustavais-
15838: ten suoritettavat maksut eivät riitä. Se mikä täten va-
15839: jaaksi jääpi, on siis muulla tavoin edelleen korvattava.
15840:        Niinkuin edellä on mainittu, on kyyditysrasitus ny-
15841: 10                1907 V. M. -   Eslt. N:o 12.
15842: 
15843: kyään, samoin kuin se jo vanhastaan on ollut, manttaaliin
15844: pannun erioikeudettoman maan kannettavana. Asiata käsi-
15845: tellessään olivat V altiosäädyt, myöntäen tämän asiain-
15846: tilan kohtuuttomuuden, useammankin kerran lausuneet,
15847: että maatilat olisivat kyyditysrasituksesta vapautettavat.
15848: Eduskunnalle nyt annetussa armollisessa esityksessä on
15849: kyytirasitus tunnustettu yleiseksi asiaksi, jonka ei tule
15850: olla ainoastaan yhden ainoan kansalaisryhmän velvol-
15851: lisuutena, vaan kaikkien yhteiskuntaluokkien.         Mutta
15852: kun kyydinpidosta johtuvat menot, siinä tapauksessa että
15853: valtio, kuten aikaisemmin oli ehdotettu, ottaisi kyydinpi-
15854: don suorittamisen toimekseen, todennäköisesti tulisivat
15855: melkoista suuremmiksi kuin nykyisten kyytivelvollisten
15856: kyydinpitomenot, ja maantiet sitä paitse, rautatieverkon
15857: ja kulkuyhteyden sisävesillä kehittyessä, yhä enemmän
15858: ovat menettäneet merkityksensä suuren yleisen keskuus-
15859: liikkeen välittäjinä, tahtoo armollinen esitys pysyttää kyy-
15860: dinpidon etupäässä paikkakunnallisena asiana, erittäinkin
15861: kun se siten saataisiin käytöllisemmällä tavalla järjeste-
15862: tyksi. Armollisessa esityksessä on sen vuoksi ehdotettu,
15863: että maasta suoritettava kyydinpitorasitus poistettaisiin
15864: sekä että kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvain me-
15865: nojen suorittamiseen määrättäisiin osallisiksi kunnallisve-
15866:  rotuksen alainen tulo sekä valtion tulo kruunun puistoista
15867: ja muista kruununmaista, kuin myös että kihlakunta
15868: maalla sekä kaupunki ja erinäisenä kuntana oleva kaup-
15869: pala olisivat eri kyytilahkoina, joiden tulisi kunkin piiris-
15870: sään pitää huolta kyytilaitosten voimassa pitämisestä ja
15871: kyyclityksen suorittamisesta sekä maksaa siitä johtuvat
15872: kustannukset.
15873:        Teiden tekemistä ja kunnossapitoa maalla koskevan
15874:  armollisen esityksen johdosta antamassaan mietinnössä on
15875: Valiokunta jo koettanut osottaa, että maantiet, huolimatta
15876:  rautatieverkon ja sisävesien laivaliikkeen laajenemisesta,
15877: yhä vieläkin ovat yleisen keskuusliikkeen välittäjinä. Sa-
15878:  malla tavoin on kyytilaitoskin Valiokunnan ajatuksen mu-
15879:  kaan olemassa yleisen edun vuoksi ja palvelee enemmän
15880:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.           11
15881: 
15882: yleistä matkustajaliikettä kuin paikallisliikettä. Tämän sei-
15883: kan ei kuitenkaan tarvitsisi estää kyytivelvollisuuden ja
15884: kestikievarinpidon järjestämistä niinkuin armollisessa esi-
15885: tyksessä on ehdotettu, jos vaan järjestelyn tulos olisi oi-
15886: keuden ja kohtuuden vaatimuksia vastaava. Sellaista tu-
15887: losta ei kuitenkaan voida esityksessä ehdotetuna tavalla
15888: saavuttaa. Yksi nykyisen järjestelmän tuottamia haittoja
15889: on kyytirasituksen suuri epätasaisuus. Kun kunkin kyy-
15890: tilahkon on kustannettava kestikievarinpito ja kyyditys
15891: piirissään ja kyytitoimen kustannukset toisessa kyytilah-
15892: kossa ovat monta vertaa suuremmat kuin toisessa, on ra-
15893: situs edellisen kyytilahkon kyytivelvollisille siis paljon
15894: raskaampi kantaa kuin jälkimäisen. Siten nousivat edellä
15895: mainitun komitean laskujen mukaan kyytitoimen kustan-
15896: nukset kyydinpitokautena 1901-1905 yhtä kyytivelvollista
15897:  manttaalia kohti esim. 1\fynämäen kihlakunnassa Turun
15898: ja Porin lääniä keskimäärin ainoastaan 9 markkaan 20
15899:  penniin, mutta Kemin kihlakunnassa Oulun lääniä 176
15900:  markkaan 19 penniin. Kyytitoimesta aiheutuneet kustan-
15901:  nukset kaupungeissa ovat niinikään maaseudun kustannuk-
15902:  siin verraten olleet sangen pienet. Ne olivat kaikissa
15903:  Suomen kaupungeissa vuonna 188fi yhteensä 42,864 mark-
15904:  kaa 50 penniä ja ovat siti!emmin vähenemistään vähenneet,
15905:  niin että ne vuonna 1900 olivat kaikkiaan ainoastaan
15906:  23,424 markkaa 66 penniä. Vertauksen vuoksi mainitta-
15907:  koon että yksistään Kemin kil).lakunnan kyydinpitomenot
15908:  kyydityskautena 1896-1900 nousivat 21,883 markkaan
15909:  67 penniin ja seuraavana kyydinpitokautena 50,995 mark-
15910:  kaan 58 penniin vuotta kohti. Kun kihlakunta, kaupunki
15911:  ja kauppala armollisen esityksen mukaan edelleen jäisivät
15912:  eri kyytilahkoiksi, ei kyytirasituksen epätasaisuutta eri
15913:  paikkakunnilla saataisi poistumaan. Rasituksen lieventä-
15914:  miseksi niillä paikkakunnilla, missä kyytitoimen kustan-
15915:  nukset kyytiäyriä kohti nousisivat kyytiäyrin keskikus-
15916:  tannusta koko maassa korkeammalle, on kyllä ehdotettu,
15917:  että kruunu suorittaisi kolme neljättäosaa mainitun keski-
15918:  kustannuksen yli menevästä summasta. Tämä olisi kui-
15919: 12                1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
15920: 
15921: tenkin riittämätön toimenpide. Epätasaisuutta olisi sitten-
15922: kin olemassa ja tyytymättömyyttä jatkuisi edelleen. Jos
15923: kyytilahkolla, jonka kyydityksestä johtuvat menot ovat
15924: suuremmat kuin toisen kyytilahkon menot, olisi kyytilai-
15925: toksesta enemmän hyötyä kuin jälkimäisellä kyytilahkolla,
15926: niin voitaisiin tällaista asiaintilaa katsoa oikeuden mukai-
15927: seksi, mutta tuskinpa kukaan tätä edes väittänee. Mitä
15928: kaupunkien ja maaseudun väliseen suhteesen tulee, niin
15929: saattaa suuremmalla syyllä väittää, että kyytilaitoksesta on
15930: enemmän hyötyä kaupunkien liikeyrityksille kuin maaseu-
15931: dun asukkaille, mutta siitä huolimatta kaupungit pääsevät
15932: ja tulisivat vastakin, jos edelleen saisivat olla eri kyyti-
15933: lahkoina, pääsemään paljoa pienemmillä kustannuksilla
15934: kuin maaseutu. Kun kerran ei voida osottaa, että toisella
15935: paikkakunnalla on kyytilaitoksesta enemmän hyötyä kuin
15936: toisella, niin ei myös voi olla oikeuden ja kohtuuden mu-
15937: kaista, että kyyditysrasitus tehdään toisille raskaammaksi
15938: kantaa kuin toisillekaan.
15939:        Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, on Valiokunta
15940: tullut siihen päätökseen, että valtion on otettava toimek-
15941: seen kyydinpidon suorittaminen niin hyvin maaseudulla
15942: kuin kaupungeissakin. Se lisä, mikä valtion menoihin
15943: tämän kautta syntyy, ei valti<Yn taloudet:sa niin paljoa
15944: merkitse, että sen vuoksi olisi epäkohdaksi tunnustetun
15945: asiaintilan korjaamisesta luovuttava. On kyllä otaksuttu,
15946: että kyytitoimesta johtuvat menot, jos valtio ottaisi kyy-
15947: dinpidon suorittaakseen, entisestään nousisivat. Mutta
15948: kun niin hyvin kyytilaitosten voimassa pitäminen kuin
15949: kyydityskin suoritettaisiin urakalla, kuten suurimmaksi
15950: osaksi tähänkin asti on tapahtunut, ja siitä aiheutuvain
15951: kustannusten suuruuteen siis tulisi vaikuttamaan ainoas-
15952: taan kilpailu halullisten urakoitsijain välillä, ja kun huo-
15953: lenpito kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen jär-
15954: jestämisestä jäisi samojen viranomaisten asiaksi kuin ennen-
15955: kin, ei tällaiseen otaksumiseen V aliakunnasta nähden ole
15956: riittävää aihetta. Päin vastoin on syytä toivoa, että
15957: kyytitoimen ku-stannukset saadaan entisestäänkin tuntu-
15958:                   1907 V. M. -   Esit. N:o 12.           13
15959: 
15960: vasti alenemaan. Kuten edellä on huomautettu, antaa
15961: ehdotettu kyytilaki viranomaisille tilaisuuden tuntuvasti
15962: vähentää täydellisten kestikievaritalojen lukua asettamalla
15963: niiden väliin huokeammalla voimassa pidettäviä kyytiase-
15964: mia ja sitä paitse sellaisten teiden varsille, joilla on
15965: pienenpuoleinen liike, vieläkin huokeampia kyytipysäkkejä.
15966: Kestikievaritalojen voimassapito voitanee niinikään saada
15967: entisestään huokeammaksi, kun vaan taksoja määrättäessä
15968: pidetään silmällä, että matkustajat tulevat suorittamaan
15969: korvauksen kaikesta siitä vaivasta ja niistä kustannuk-
15970: sista, joita he kestikievaritalon pitäjälle tuottavat. Ja
15971: vihdoin ei myöskään kyytirahan järjestäminen kunkin
15972: paikkakunnan työhintoja vastaavaksi voine olla kustan-
15973: nusten vähenemiseen tuntuvasti vaikuttamatta.
15974:       Sen johdosta että kyydinpidon suorittaminen Valio-
15975: kunnan ehdotuksen mukaan siis tulisi kokonaan valtion
15976: asiaksi, ovat kaikki armolliseen esitykseen sisältyvät,
15977: mutkalliset säännökset kyytilahkoista, kyytilahkoon kuu-
15978: luvain kuntain yhteisistä kuntakokouksista, kyytiäyrien
15979: panosta kyytilaitoksen kustannusten jakamista varten,
15980: valtiovaroista suoritettavasta apumaksusta, kyytitoimen
15981: kustannusten jakoluettelosta ja kyytitointa varten suori-
15982: tettavain maksujen ylöskannasta käyneet tarpeettomiksi
15983: ja ovat ne sen vuoksi lakiehdotuksesta poistetut. Näiden
15984: säännösten sijasta sisältää lakiehdotus, sellaisena kuin
15985: Valiokunta on sen uudestaan muodostanut, 10 §:ssään
15986: määräyksen, että kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtu-
15987: vat menot suoritetaan valtiovaroista, minkä ohessa 11
15988: §:ssä on säädetty, millä tavoin kyytilaitoksen isännälle ja
15989: kyytiurakkamiehelle tulevat korvaukset ovat heille t.oimi-
15990: tettavat. Kyytitoimen kustannusten suorittamiseen näh-
15991: den ehdotetusta muutoksesta huolimatta olisi kunnille lmi-
15992: tenkin säilytettävä oikeus edustajiensa kautta olla osalli-
15993: sina kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen järjestä-
15994: misestä tehtäviä ehdotuksia laadittaessa, minkä ohessa
15995: niille olisi jätettävä tilaisuus antaa lausuntonsa urakka-
15996: huutokaupoissa tehdyistä tarjouksista. Mutta kun kyy-
15997:           14                :1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
15998: 
15999:           dinpitokustannukset nyttemmin suoritettaisiin valtiova-
16000:           roista, niin olisi urakkatarjousten tutkiminen ja hyväksy-
16001:           minen pidätettävä kuvernöörien ratkaistavaksi.
16002: 
16003: 
16004: 
16005:                  Niistä muutoksista, joita Valiokunta edellisten li-
16006:            säksi on lakiehdotukseen tehnyt, vaatinevat alempana
16007:            mainitut erityistä perusteina.
16008: 2 § (4 §.)       Yhdenmukaisesti nykyään voimassa olevan kyydin·
16009:            pitoasetuksen vastaavan säännöksen kanssa on armolli-
16010:            sessa esityksessä ehdotettu, että kyytilaitokset määrättäi-
16011:            siin ja kyydinpito niissä järjestettäisiin viideksi vuodeksi
16012:            kerrallaan sekä että kyytilaitosten voimassa pitäminen ja
16013:            kyyditys tarjottaisiin uralmlle samaksi ajaksi. Niiden
16014:            muutosten vuoksi, joita valiokunta kyytirahan ja, kuten
16015:            alempana mainitaan, myöskin kestikievaritaksojen vahvis-
16016:            tamiseen nähden on päättänyt ehdottaa, on Valiokunta
16017:            ollut sitä mieltä, että kyytilaitokset ja kyyditys hallituk-
16018:            sen harkinnan mukaan voitaisiin järjestää lyhyemmäksikin
16019:            ajaksi kuin esityksessä on ehdotettu, vähintään kuitenkin
16020:            kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
16021: 3 § (5 §.)       Kun Valiokunnan mielestä on asianmukaisempaa, että
16022:            ehdotus kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen jär-
16023:            jestämisestä maaseudulla koskee suurempaa piiriä kuin
16024:            yhtä kuntaa, on Valiokunta, huolimatta siitä että kihla-
16025:            kuntain merkitys erityisinä kyytilahkoina tulisi häviämään,
16026:            katsonut sopivimmaksi, että edelleenkin tehtäisiin erityiset
16027:            ehdotukset kunkin eri kihlakunnan kyytitoimen järjestä·
16028:            misestä. Valiokunnan enemmistö on kuitenkin ollut sitä
16029:            mieltä, että koska kruununvoudinvirat nykyään ovat val-
16030:            lan tarpeettomiksi katsottavat ja niihin kuuluvat tehtävät
16031:            helposti voidaan siirtää muille viranomaisille, minkä vuoksi
16032:            Eduskunnalle annetussa anomusehdotuksessa myös oli
16033:            anottu mainittujen virkain lakkauttamista, kruununvontien
16034:            toimet niin hyvin puheenalaisten ehdotusten tekemiseen
16035:            kuin kaikkiin muihinkin kyytitointa koskeviin asioihin
16036:                   1907 V. M. -   Esit. N:o 12.            15
16037: 
16038: nähden olisivat lakkaavat. Ehdotuksen tekeminen jäisi
16039: siten kihlakunnan kruununnimismiesten ja kihlakuntaan
16040: kuuluvain kuntain valitsemain edustajain tehtäväksi; ja
16041: tulisi kuvernöörin määrätä joku kruununnimismiehistä sen
16042: kokouksen puheenjohtajaksi, joka ehdotuksen tekemistä
16043: varten pidettäisiin.
16044:       Sen sanamuodon mukaan, mikä kysymyksessä ole-
16045: valla pykälällä on armollisessa esityksessä, on ehdotus
16046: kyydityksen järjestämisestä tehtävä helmikuun kuluessa
16047: sen vuoden edellisenä vuonna, jona kyydinpitokausi lop-
16048: puu, eli siis liki kahta vuotta ennen uuden kyytikauden
16049: alkamista. Kun ehdotuksen tekeminen näin paljoa aikai-
16050: semmin ei vastanne tarkoitustuan, on Valiokunta puoles-
16051: taan päättänyt ehdottaa, että puheenalainen ehdotus tehtäi-
16052: siin marraskuun kuluessa sen vuoden edellisenä vuonna,
16053: jonka lopussa kyydinpitokausi päättyy.
16054:        Määrättäessä kuinka monta hevosta kussakin kyyti-
16055: laitoksessa on pidettävä on armollisen esityksen mukaan
16056: huomioon otettava, että kyytihevosten luku ei saa olla
16057: pienempi sitä kyytien lukumäärää, joka vuorokaudessa
16058: keskimäärin on kyytilaitoksesta tehty. Jos otaksutaan,
16059: että kyytilaitoksesta vuodessa olisi tehty esim. 450 kyytiä
16060: eli siis vuorokaudessa keskimäärin 1 1/ 4 kyytiä, niin olisi
16061: kyytilaitoksessa, jos hevosten luku ei saisi olla pienempi
16062: kuin kyytien luku vuorokaudessa, määrättävä pidettäväksi
16063: kaksi hevosta. Siihen katsoen että yksi hevonen, jolla
16064: armollisen esityksen mukaan täytyisi tarvittaessa tehdä
16065: kaksi kyytiä vuorokaudessa, tavallisissa oloissa jaksaa
16066: tehdä mainitun määrän kyytiä vuodessa, olisi kahden
16067: hevosen määrääminen kyytilaitokseen tälläisessä tapauk-
16068: sessa kuitenkin liikaa työvoiman tuhlausta. Voidaanhan
16069: sitä paitse määrätä ylimääräisiä kyytejä kyytilaitoksesta
16070:  tehtäväksi, jos peljätään varsinaisten kyytihevosten liiaksi
16071: rasittuvan. Edellä mainitun määräyksen on Valiokunta
16072: sen vuoksi lakiehdotuksesta poistanut.
16073:        Kuten edellä on mainittu, on Valiokunta ehdottanut,
16074: että kuvernöörille jätettäisiin valta määrätä kyytirahan
16075: 16                1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16076: 
16077: suuruus erittäin jokaista kyydinpitokautta varten. Tämän
16078: vuoksi on Valiokunta 3 §:ään lisännyt momentin, jonka
16079: mukaan ehdotusta kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydi-
16080: tyksen järjestämisestä laadittaessa siihen merkittäisiin myös
16081: kyytirahan suuruus, vähintään 18 ja enintään 25 penniä.
16082: Siihen nähden, että kyytitoimen kustannukset nyt tulisi-
16083: vat valtiovaroista suoritettaviksi, on Valiokunta katsonut
16084: tarpeelliseksi muuttaa kestikievaritaksojen vahvistamista
16085: koskevia määräyksiä siten, että ehdotus taksaksi olisi
16086: niinikään edellä mainitussa kokouksessa tehtävä. Valio-
16087: kunnan ajatuksen mukaan saavutettaisiin siten suu-
16088: rempi varmuus siitä, että taksa tulisi täysin tarkoi-
16089: tustaan vastaavaksi eli että matkustajat tulisivat maksa-
16090: maan täyden korvauksen kestikievaritalossa nauttimistaan
16091: eduista. Siitä seikasta että taksa tulisi olemaan voimassa
16092: koko kyydinpitokauden, ei Valiokunnan mielestä olisi
16093: sanottavaa haittaa, kun taksa, kuten Valiokunta edellä
16094: on osottanut, yleensä olisi oleva jonkun verran käypiä
16095: hintoja korkeampi. Pitemmän ajanjakson kuluessa hinnat
16096: tosin voivat enemmän vaihdella kuin lyhyen, mutta ny-
16097: kyisenkin järjestelmän mukaan on taksaa syksyllä vahvis-
16098: tettaessa mahdotonta tarkoin tietää, minkälaiset hinnat seu-
16099: raavana syksynä tulevat olemaan. Valiokunnan ehdotta-
16100: masta muutoksesta olisi sitä paitse se etu, että halulliset
16101: urakanottajat jo huutokaupassa voisivat saada tietää, mi-
16102: hin hintaan heidän olisi huonetta ja muita tarpeita mat-
16103: kustavaisille annettava, sekä sen mukaisesti sovittaa urakka-
16104: vaatimuksensa.
16105:       Tähän asti on kaupungissa ja kyyditysvelvollisuuden
16106: alaisessa kauppalassa asianomainen virasto ollut velvolli-
16107: nen pitämään huolta kyydityksen tarkemmasta järjestämi-
16108: sestä, kestikievaritalojen asettamisesta ja: kestikievarien
16109: ottamisesta, mutta jos kyydityksen suorittaminen tulee
16110: valtion asiaksi, niin ovat nämä kysymykset myöskin kau-
16111: pungissa ja kauppalassa kuvernöörin ratkaistaviksi pidä-
16112: tettävät. Kyytitoimen järjestämisestä olisi kaupungissa ja
16113: erityisenä kuntana olevassa kauppalassa tehtävä kuver-
16114:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.            17
16115: 
16116: nöörille erityinen ehdotus noudattamalla soveltuvissa koh-
16117: din samallaisesta järjestelystä maaseudulla annettuja mää-
16118: räyksiä. Valiokunta on sen vuoksi, mitä kaupunkeihin
16119: tulee, 3 §:ään tehnyt tästä a,iheutuvan lisäyksen ja laki-
16120: ehdotuksen 46 §:ään pannut säännöksen, jonka mukaan
16121: kauppalahallitus erityisenä kuntana olevassa kauppalassa
16122: ryhtyy niihin toimiin, jotka kyytilain mukaan kaupungissa
16123: kuuluvat maistraatin tehtäviin.
16124:        Esityksen 10 §:ssä säädetään että urakkamiehen on 6 §. (9 jalO§)
16125: velvollisuutensa täyttämisestä pantava takaus, minkä ohessa
16126: takaussitoumuksen sisällöstä annetaan lähempiä määräyksiä.
16127: Kun urakkamies takauksen sijaan voi asettaa muunkin-
16128: laisen vakuuden, on Valiokunta, poistaen mainitut sään-
16129: nökset, 6 §:ään lisännyt määräyksen, että urakkamiehen
16130: on annettava pätevä vakuus tehtävänsä asianmukaisesta
16131: täyttämisestä.
16132:        Kuten edellä on mainittu, on V aliakunta ollut sitä 7 ja 8 §.
16133: mieltä, että urakkatarjousten tutkiminen ja hyväksyminen (11 ja 15 §)
16134: olisi oleva kuvernöörin asiana ja että kunnilta ainoastaan
16135: olisi vaadittava lausuntoa tehdyistä tarjouksista. Ne sään-
16136: nökset, jotka tästä muutoksesta ovat aiheutuneet, on V a-
16137: liokunta pannut lakiehdotuksensa 7 ja 8 §:ään. Kun on
16138:  kuulunut valituksia siitä, että kuvernöörit kuntain lausun-
16139: noista välittämättä ovat hylänneet alemman urakkatarjouk-
16140: sen ja antaneet urakan toiselle, joka siitä on vaatinut suu-
16141: remman korvauksen, on Valiokunta, estääkseen tällaista
16142: tapahtumasta, katsonut tarpeelliseksi 8 §:ssä nimenomaan
16143: lausua, ettei korkeampaa tarjousta saa hyväksyä, jos alem-
16144: man tarjouksen tekijä on pannut pätevän vakuuden.
16145:        Sen ohessa että V aliakunnan lakiehdotuksen 10 §:ssä 10 §. (18, 19
16146: säädetään kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvain me- ja 20 §)
16147:  nojen suorittamisesta, on V aliakunta mainittuun §:ään
16148:  pannut määräyksiä myös siitä, mitenkä on meneteltävä,
16149:  ellei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja ulkohuo-
16150:  neita olisi saatavissa. Kysymys niiden rakentamisesta
16151:  valtiovaroilla on V aliakunnan mielestä Senaatin ratkaista-
16152:  vaksi alistettava. Kaupungissa tahi kauppalassa olevaa
16153:                                                        2
16154:             18                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16155: 
16156:                 kyytilaitosta varten tarvittavat huoneet voidaan aina hank-
16157:                 kia muulla tavoin, jonka vuoksi niiden rakentaminen val-
16158:                 tiovaroilla ei saattane tulla kysymykseen.
16159:  13 §. (30 §)         V aliakunnan laatiman lakiehdotuksen 13 §, vastaava
16160:                 esityksen 30 §:ää, sisältää määräyksiä kyytilaitosta varten
16161:                 rakennettujen huoneiden kunnossapidosta. Kun vanhuu-
16162:                 desta ja käyttämisestä, vaan ei kyytilaitoksen isännän huo-
16163:                limattomuudesta rappiolle joutuneiden huoneiden paran-
16164:                taminen tai uudestaan rakentaminen olisi, jos Valiokunnan
16165:                 ehdotus hyväksytään, tapahtuva valtion kustannuksella,
16166:                niin on Valiokunta kysymyksessä olevaan §:ään lisännyt
16167:                määräyksen, että nimismiehen on huoneiden rappiolle jou-
16168:                tumisesta ilmoitettava kuvernöörille, jonka sitten tulee
16169:                päättää huoneiden parantamisesta tai uudestaan rakentami-
16170:                sesta ilman että kysymystä tarvitsee Senaatin tutkittavaksi
16171:                alistaa.
16172:  14 § (31 §)          Siihen nähden, että katselmus, jossa otetaan selkoa
16173:                siitä, missä kunnossa kyytilaitoksen huoneet ovat, vastedes
16174:                ei tulisi koskemaan kyytilahkon eikä kunnan, vaan val-
16175:                tion ja kyytilaitoksen isännän oikeutta, on V aliakunnan
16176:                mielestä tarpeetonta jättää toisen uskotun miehen valitse-
16177:                mista kuntakokouksen asiaksi, vaan voisi kunnallislauta-
16178:                kunta valita toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen uskotun
16179:                miehen. Huoneiden korjauttamisesta taas olisi nimismie-
16180:               hen pidettävä huolta. Kun kyytilaitoksen isäntää jo en-
16181:               nen katselmuksen toimittamista on käskettävä panemaan
16182:               huoneet kuntoon ja katselmus käy tarpeelliseksi vasta
16183:               sittenkun nähdään, ettei hän käskyä noudata, ja hänelle
16184:               vielä katselmuksen jälkeenkin on annettava tilaisuus rap-
16185:               pion korjaamiseen, niin on Valiokunta ollut sitä mieltä,
16186:               että huoneiden korjauttamisesta aiheutuneet kustannukset
16187:               voitaisiin heti ilman mitään odotusaikaa kyytilaitoksen
16188:               isännäitä tai hänen takausmiehiltään ulosottaa, etenkin kun
16189:               näillä olisi oikeus tuomioistuimessa vaatia omaansa takasin,
16190:               jos katsoisivat siihen syytä olevan.
16191: (33 ja 34 §.)        Kun Valiokunta, joka on pannut kestikievaritaksain
16192:               vahvistamista koskevat säännökset lakiehdotuksensa 3 ja
16193:                   1907 V. M. -   Esit. N:o 12.             19
16194: 
16195: 4 §:ään, on pitänyt muita esityksen 33 §:ään sisältyviä
16196: määräyksiä samoin kuin koko 34 §:ää tarpeettomina, on
16197: V aliakunta kokonaan poistanut vasta mainitut §:ät.
16198:        Ylimääräistä kyyditystä ei armollisen esityksen mu- 19 § (38 §)
16199: kaan enää voida määrätä kyytilaitoksen lähellä olevain
16200: talojen tehtäväksi, vaan on niin hyvin varsinainen kuin
16201: ylimääräinen kyyditys aina annettava urakalle. V aliakun-
16202: nan ajatuksen mukaan ei siis ole syytä rajoittaa oikeutta
16203: ylimääräisen kyydin saamiseen samalla tavoin kuin ny-
16204: kyisen kyydinpitoasetuksen 16 §:ssä on tehty, vaan pitäisi
16205: matkustajalla olla oikeus saada ylimääräinen kyyti, jos
16206: kyytilaitoksen vakinaiset hevoset kyytihevosta pyydet-
16207: täessä ovat kyydissä tahi vuorokaudessa tehtäviksi mää-
16208: rätyt varsinaiset kyydit ovat suoritetut. Siihen nähden,
16209: että monesta kyytilaitoksesta tehdään kyytejä, jotka ovat
16210: ainoastaan muutaman kilometrin pituisia ja hevonen, jolla
16211: on tehty kaksi tällaista lyhyttä kyytiä, ei ole niin rasit-
16212: tunut, ettei sitä enää sinä vuorokautena voisi kyytiin ot-
16213: taa, on V aliakunta muuttanut esityksen 38 §:ssä olevaa
16214: säännöstä siten, että kyyditsemiseen käytetyn hevosen saa
16215: ottaa kyytiin kahden tahi kelirikon aikana kolmen tunnin
16216: kuluttua siitä kuin se viime kyytimatkalta palasi, jos he-
16217: vosella sinä vuorokautena ei ole tehty kyytiä enempää
16218: kuin 17 §:n 1 momentissa mainitaan eli siis toisin sanoen
16219: jos matka, joka hevosella sinä vuorokautena on kyyditty,
16220: ei ole enemmän kuin kolme kilometriä sitä matkaa pitempi,
16221: mikä kyytilaitoksesta on siitä etäisimpänä olevaan kyyti-
16222: laitokseen, mihin kyyditystä on suoritettava.
16223:        Jos matkustajalle myönnetään oikeus edeltäkäsin tilata 20 § (39 §)
16224: itselleen kyyti kyytilaitoksesta, niin voi siitä toisille mat-
16225: kustajille aiheutua hankaluutta ja ajan hukkaa, milloin se,
16226: joka on kyydin itselleen tilannut, ei saavu matkaa jat-
16227: kamaan tai viivyttelee matkalle lähtemistä. V aliakunta
16228: on sen vuoksi esityksen 39 §:stä poistanut määräyksen,
16229: joka koskee kyydin tilaajan oikeutta ensin saada hevonen.
16230: Että matkustajat eivät aiheettomasti viivyttäisi matkaansa,
16231: on V aliakunta sitä paitse katsonut tarpeelliseksi panna
16232:            20                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16233: 
16234: 
16235:                kyytilakiin nimenomaisen säännöksen siitä, että matkusta-
16236:                vaisen on heti kyytihevosen saatuaan matkalle lähdettävä,
16237:                minkä ohessa Valiokunta, joka on pitänyt armollisessa esi-
16238:                tyksessä ehdotettua korvausta matkan viivyttämisestä liika
16239:                alhaisena ja aikaa, jonka kyytimies olisi velvollinen mat-
16240:                kalle lähtöä odottamaan, liika pitkänä, on korottanut mai-
16241:                nitun korvauksen yhdeksi markaksi jokaisesta puolesta
16242:                tunnista ja muuttanut määräyksen odotusajasta siten, ettei
16243:                kyyditsijän tarvitse jäädä matkustajaa odottamaan kauem-
16244:                maksi kuin yhden tunnin ajaksi.
16245:  22 § (41 §)         Esityksen 41 §:n mukaan olisi kyytilaitoksen isäntä
16246:                oikeutettu vaatimaan, että kyytimies, joka on tuonut mat-
16247:               kustavaisen kyytilaitokseen, odottaisi siellä tunnin ajan ja
16248:                tarvittaessa ottaisi paluukyydin. Tällaisen oikeuden myön-
16249:               tämistä kyytilaitoksen isännälle ei V aliakunta voi pitää
16250:               tarpeellisena, hän kun siten voisi matkaansaattaa aihee-
16251:               tonta viivytystä kyytimiehille. Kuitenkin tulisi kyyti-
16252:               miehen Valiokunnankin mielestä kyytilaitoksen isännän
16253:               vaatimuksesta ottaa paluukyyti, jos sellaista tarjottaisiin,
16254:               ennenkun kyytimies kyytilaitoksesta lähtee. Mutta vaikkei
16255:               kyytimiestä voitaisikaan velvoittaa kyytilaitoksessa paluu-
16256:               kyytiä odottamaan, niin täytyisi hänellä Valiokunnan aja-
16257:               tuksen mukaan kuitenkin olla oikeus tunnin ajan lepuut-
16258:               taa hevostaan. V aliakunta on sen vuoksi muodostanut
16259:               kysymyksessä olevan §:n uudestaan sen mukaisesti kuin
16260:               edellä on esitetty.
16261: 25 § (44 §)          Kun 18 vuotta täyttänyt henkilö Valiokunnan aja-
16262:               tuksen mukaan on siksi kehittynyt, että hänen on katsot-
16263:               tava voivan niin hyvin hoitaa hevosta kuin myös sattu-
16264:               vissa tapauksissa hankkia tarvittavaa apua, on Valiokunta
16265:               muuttanut esityksen 44 §:ssä olevaa säännöstä siten, että
16266:               kyytimiehenä voidaan käyttää henkilöä, joka on täyttänyt
16267:               18 vuotta.
16268: 26 § (4.'> §)        Esityksen 45 § sisältää määräyksiä siitä, miten pal-
16269:               jon painoa yhden tahi useamman hevosen vedettäviin eri-
16270:               laisiin ajoneuvoihin saa panna, mutta §:n viimeisessä mo-
16271:               mentissa on Senaatille ehdotettu valta antaa mainituista
16272:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.           21
16273: 
16274:  säännöksistä poikkeavia määräyksiä, jos paikkakunnalliset
16275:  olot sitä vaativat. Kun Valiokunnan mielestä Senaatilla
16276:  kuitenkaan ei tule olla oikeutta muuttaa näitä säännöksiä
16277:  sikäli, että ajoneuvoihin saisi panna enemmän painoa kuin
16278:  kyytilaissa säädetään, vaan ainoastaan rajoittaa hevosen
16279:  vedettäväksi pantavan painon määrää, on Valiokunta tä-
16280:  män mukaisesti muuttanut kysymyksessä olevaa §:ää.
16281:        Mitä kulkunopeuteen tulee, on Valiokunta siihen näh- 27 § (46 §)
16282:  den, että hevonen kuljettavan tien laadun mukaan paikoin
16283:  voi kulkea nopeammin kuin kilometrin kuudessa minuu-
16284:  tissa, mutta paikoin taas saattaa viipyä kilometrin mat-
16285:  kalla kauemminkin, ollut sitä mieltä, että nopeus yhdessä
16286:  tunnissa olisi määrättävä korkeintaan 10 kilometriksi tai,
16287:  jos kaksi täysikasvuista henkilöä kulkee yhdellä hevosella,
16288:  8 kilometriksi.
16289:        Matkustaja, joka ilman syytä viivyttää korvauksen 42 § (62 §)
16290: maksamista majasta tai ravinnosta taikka kyyti-, lautta-
16291: tai siltarahan suorittamista ja siten tuottaa muille vahin-
16292: koa ja ajanhukkaa, on Valiokunnan mielestä rangaistava
16293:  samoin kuin se, joka jättää mainitut maksut suorittamatta.
16294:  - Sitä vastoin ei Valiokunta katso, että matkustaja, joka
16295: jättää säädetyn merkinnän päiväkirjaan tekemättä, olisi
16296: siitä rangaistuksen alainen, etenkin kun useimmiten on vai-
16297: kea saada selville, onko merkintä jäänyt tekemättä epä-
16298: huomiosta vai onko matkustaja sen tahallaan laiminlyönyt.
16299: V aliakunta onkin siitä syystä muuttanut esityksen 62 §:n
16300: viimeistä momenttia siten, että matkustaja on rangaistava
16301: enintään viidenkolmatta markan sakolla ainoastaan siinä
16302: tapauksessa, että hän kieltäytyy merkintää päiväkirjaan te-
16303: kemästä. Samaan rangaistukseen on V aliakunta katsonut
16304: sen matkustajan olevan tuomittavan, joka tekee päiväkir-
16305: jaan aiheettoman merkinnän, siinä tapauksessa nimittäin,
16306: että tämä merkintä ei sisällä muuta rikosta, josta seuraa
16307: korkeampi rangaistus.
16308:        Kyytitoimen suorittamista varten on eri kyytilah-      48 §.
16309: koilla V aliakunnan tieten hankittuna pienempiä rahastoja
16310: ja muutakin omaisuutta. Kun kyytilahkot kyytilain voi-
16311: maan astuessa tulevat häviämään, on V aliakunnasta näyt-
16312:           22                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16313: 
16314: 
16315:             tänyt kohtuulliselta, että tämä omaisuus määrätään siirret-
16316:             täväksi kyytilahkoon kuuluville kunnille niiden kyytivel-
16317:             vollisten manttaalien mukaan.
16318: 49 § (68 §)       Koska Valiokunta jo lakiehdotuksensa 10 §:ään on
16319:             ottanut määräyksen siitä, että kyytilaitoksista ja kyydityk-
16320:             sestä johtuvat menot suoritetaan valtiovaroista, josta seu-
16321:             raa, että niin hyvin erioikeudeton manttaaliin pantu maa
16322:             kuin myös kaupunkikunnan kyytivelvolliset jäsenet tule-
16323:             vat vapautetuiksi kyyditysrasituksesta, ja esityksen 68
16324:             §:ssä oleva säännös maasta suoritettavan kyyditysrasituk-
16325:             sen poistamisesta V ahokunnasta nähden siis on tarpeeton,
16326:             on V aliakunta sen mainitusta §:stä poistanut.
16327:                   Lopuksi tulee V aliakunnan mainita, että V aliakun-
16328:             nassa on herätetty kysymys siitä, eikö siihen nähden, mitä
16329:             kyydityksestä on sanottu Yhdistys- ja Vakuuskirjan 3
16330:             §:ssä ynnä sen vahvistuksessa, niin myös Ritaristan ja
16331:             Aatelin sekä Papiston erioikeuksissa, joihin Valiokunnan
16332:             lakiehdotus sisältäisi muutoksen, tämä ehdotus kun tulisi
16333:             tuottamaan huojennuksen kyytirasituksesta niille, jotka sa-
16334:             nottujen perustuslakien mukaan tähän asti ovat saaneet
16335:             kyytirasituksen kantaa, olisi pyydettävä Perustuslakivalio-
16336:             kunnan lausuntoa. Koska V aliakunnan lakiehdotus ei
16337:             tarkoita kyytirasituksen siirtämistä kansanluokille, jotka
16338:             perustuslakien mukaan ovat olleet siitä tähän asti vapau-
16339:             tetut, ei V aliakunnan enemmistö kuitenkaan ole katsonut
16340:             mainittua perustuslakien muutosta nyt olevan kyseessä,
16341:             ja on enemmistö sen tähden antanut puheena olevan kysy-
16342:             myksen raueta.
16343:                   Sen nojalla mitä edellä on esitetty pyytää Valiokunta
16344:             kunnioittaen ehdottaa;
16345:                                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi
16346:                            näin kuuluvan lain:
16347:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.          23
16348: 
16349: 
16350: 
16351: 
16352:                           Kyytilaki.
16353:                             1 luku.
16354: 
16355:     Kyytilaitoksista, niiden perustamisesta ja
16356:               voimassa pitämisestä.
16357: 
16358:                              1 §.
16359: 
16360:      Matkustavaisten ja postin kuljetusta varten Suo-
16361: messa pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat
16362: joko kestikievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
16363:      Sen mukaan kuin alempana tässä laissa tarkem-
16364: min säädetään tulee matkustavaisen määrätystä maksusta
16365: saada:
16366:      kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti
16367: sekä majaa ja rav-rintoa;
16368:      kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti;
16369: sekä
16370:      kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
16371: 
16372:              (Esityksen 2 ja 3 § poistetaan.)
16373: 
16374: 
16375:                          2 §. (4 §.)
16376: 
16377:       Kyytilaitokset (poist.) määrätään ja kyydinpito niissä
16378: järjestetään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
16379:       Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tar-
16380: jotaan urakalle samaksi ajaksi.
16381: 24                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16382: 
16383: 
16384: 
16385:                          3 §. (5 §.)
16386: 
16387:       Marraskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona
16388: kyydinpitokausi päättyy, pitää kunkin kihlakunnan krltU-
16389: nunnimismiesten yhdessä jokaisen kihlakuntaan kuuluvan
16390: kunnan tai kunnan osan valitseman edustajan kanssa
16391: kokoontua aikana ja paikassa, jotka Kuvernööri määrää
16392: ja jotka hyvissä ajoin ennen kokouksen pitämistä ovat kul-
16393: lekin kunnalle todistettavasti ilmoitettavat, tekemään eh-
16394: dotusta kyytilaitosten sijoittamisesta ja kyydityksen jär-
16395: jestämisestä.
16396:       Kokouksen puheenjohtadana toimii se kruununnimis-
16397: miehistä, jonka Kuvernööri on siihen määrännyt.
16398:       Edellä mainittuun ehdotukseen merkittäköön:
16399:       1) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pidettävä;
16400:       2) kunkin tien varrelle tarvittavain kyytilaitosten
16401: lukumäärä ja laatu sekä ilmoitus niitten välisestä liki-
16402: määräisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäi-
16403: sistä taloista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin on mah-
16404: dollista, on sijoitettava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten
16405: välinen matka ole pitempi kuin kaksikolmatta kilo-
16406: metriä, elleivät erityiset asianhaarat anna aihetta tästä
16407: poikkeamaan;
16408:       3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden lukumäärä, joita
16409: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
16410:       4) niiden varsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä
16411: vuorokaudessa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät,
16412: sekä kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on
16413: pidettävä; ja on (poist.) kyytien lukumäärän perusteeksi
16414: pantava se kyytimäärä, joka kolmena edellisenä vuotena
16415: on keskimäärin vuorokaudessa tehty, lisättynä korkein-
16416: taan viidelläkohnatta prosentilla, (poistJ elleivät paikkakun-
16417: nan liikenneolot rakennetun rautatien vuoksi tahi muista
16418: syistä anna aihetta poiketa tästä perusteesta;
16419:       5) niiden ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä
16420: tarpeen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa
16421: tehtävät, sekä minkä ajan kulues.sa matkustavainen on
16422:                   1907 V. M. -   Esit. N:o 12.           25
16423: 
16424: oikeutettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä
16425: aikaa määrättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna
16426: siitä kuin kyytihevosta on pyydetty;
16427:       6) kyytirahan SWJ,ruus, vähintään kahdeksantoista ja
16428: enintään viisikolmatta penniä kilometriltä;
16429:       7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä. on tehtävä,
16430: sekä vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä
16431: venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyytilai-
16432: toksessa;
16433:       8) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan
16434: porokyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä
16435: kuinka monta kyytiä ja kantajaa vuorokaudessa tulee
16436: olla saatavana;
16437:       9) mihin hintaan majaa ja muita 15 §:ssä mainittuja
16438: tarpeita kestikievarissa on matkustavaiselle annettava; sekä
16439:       10) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
16440:       Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo-
16441: denaikana tahi jos tehtyjen kyytien lukumäärä on eri
16442: vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, on
16443: ehdotus sen mukaan sovitettava.
16444:       Yhden tai useamman kunnanedustajan poissaolo ei
16445: estä ehdotuksen tekemistä.
16446:       Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä
16447: maistraatin tehtävä noudattamalla sovelt1wissa kohdin edellä
16448: olevia määräyksiä.
16449:                 (Esityksen 6 § poistetaan.)
16450: 
16451: 
16452:                         4 §. (7 §.)
16453:       Kolmenkymmenen päivän kuluessa 3 §:ssä maini-
16454: tun kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoi-
16455: neen lähetettävä Kuvernöörille. Saman ajan kuluessa
16456: on myöskin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä Kuvernöö-
16457: rilie ehdotusta vastaan muistutuksia (Poist.)
16458:       Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa raja-
16459: kyydeistä asianomaisten Kuvernöörien kanssa tutkii Ku-
16460: vernööri sitten yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten si-
16461: 26                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16462: 
16463: joittamisesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytirahan suu-
16464: ruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset
16465: kestikievaritalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä,
16466: josta viipymättä on erittäin joka kunnalle toimitettava tieto,
16467: sikäli kuin päätös koskee kyytitoimen järjestämistä siinä
16468: kunnassa.
16469: 
16470: 
16471:                          5 §. (8 §.)
16472: 
16473:       Sittenkun Kuvernöörin päätös (poist.) on saanut lain
16474: voiman taikka, jos valitus siitä on tehty, Senaatti on
16475: asian ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen ja
16476: kyyditys kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun kuluessa
16477: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava, huutokaupalla
16478: maalaiskunnassa kruununnimismiehen ja kaupungissa mais-
16479: traatin toimesta urakalle tarjottava.
16480: 
16481:                       6 §. (9 ja 10 §.)
16482: 
16483:        Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen
16484: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy-
16485:  ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhtei-
16486: sesti.
16487:        Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täy-
16488: dellinen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urak-
16489: kamies on tämän lain määräyksien alainen, että hän antaa
16490: pätevän vakuuden tehtävänsä asianmukaisesta täyttämisestä,
16491: sekä että, jos urakkakauden loppuessa joko valitusten
16492: tekemisen vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voi-
16493: massa pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikau-
16494: deksi ei ole ehditty lopullisesti järjestää, urakkamies on
16495: velvollinen edelleen ylläpitämään kyytilaitosta ja kyydi-
16496: tystä, ei kuitenkaan kauvempaa aikaa kuin kuusi kuu-
16497: kautta urakka-ajan loppuunkulumisesta lukien.
16498:        Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta, älköönkä
16499: häntä myöskään urakoitsijan takausmieheksi hyväksyttäkö.
16500:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.           27
16501: 
16502:                         7 §. (11 §.)
16503: 
16504:       Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee hmdokau-
16505: pan toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tarjouk-
16506: sista määrä-ajan kuluessa hänelle annettavaksi ja sitä varten
16507: neljäntoista päivän kuluessa huutokaupan jälkeen asianomai-
16508: selle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäljennö:s huuto-
16509: kaupassa tehdystä pöytäkirjasta, johon kaikki siinä tehdyt
16510: tarjoukset ovat otetut.
16511: 
16512:           (Esityksen 12, 13 ja 14 § poistetaan.)
16513: 
16514: 
16515: 
16516:                         8 §. (15 §.)
16517: 
16518:       Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen kulut-
16519: tua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa pide-
16520: tyn pöytäkirjan ja urakkamiesten asettamat vakuudet ynnä
16521: kunnalta ehkä saapuneen lausunnon oman lausuntonsa
16522: kanssa Kuvernöörille, jonka tulee, tutkittuansa urakkatar-
16523: joukset, ottaa kyytilaitoksiin hoitajat ja kyytiurakkamiehet
16524: sen mukaan kuin urakkatarjmtksia voidaan hyväksyä, ollen
16525: tässä kumminkin luwmioon otettava, ettei korkeampaa tar-
16526: jousta saa hyväksyä, jos alemman tarjouksen tekijä on pan-
16527: nut pätevän vakuuden.
16528: 
16529: 
16530:                         9 §. (16 §.)
16531: 
16532:        Jos Kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen
16533: voimassa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen
16534: kyydityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta teh-
16535: tyä tarjousta taikka jos sellaista tarjousta ei ole ensin-
16536: kään tehty, tulee Kuvernöörin ryhtyä ta1·peellisiin toimenpi-
16537: teisiin hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtä-
16538: vän muulla tavoin suorittamiseksi (poist.) Viimemainitussa
16539: tapauksessa on Kuvernöörin myöskin arviolta määrättävä
16540: 28                   1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16541: 
16542: se rahamäärä,       joka tarkoitusta varten vuosittain tar-
16543: vitaan. (Poist.)
16544:                    (Esityksen 17 § poistetaan.)
16545: 
16546: 
16547:                      10 §. (18, 19 ja 20 §.)
16548: 
16549:        Kyytilaitoksista ja kyydityksestä Johtuvat menot suori-
16550: teta.an valtiovaroista..
16551:        Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja
16552: ulkohuoneita muuten ole saatavissa, on Kuvernöörin, han-
16553: kittuansa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemiselle
16554: tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava,
16555: ovatko huoneet yleisillä varoilla rakennettavat.
16556:        Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen antamaan
16557: siihen tarvittavan maan sen mukaan kuin kiinteän omai-
16558: suuden pakkoluovutuksesta on säädetty.
16559: 
16560: 
16561:                                11 §.
16562: 
16563:      Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakkamiehelle tulevat
16564: korvaukset on maalla nimismiehen sekä kaupungissa maistraa-
16565: tin puolivuosittain asianomaisille toimitettava.
16566: 
16567:      (Esityksen 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27 ja 28 § poist.)
16568: 
16569: 
16570:                           12 §. (29 §.)
16571: 
16572:        Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan
16573: (poist.) teollisuuslaitoken omistaja saakoon omalla kus-
16574: tannuksellaan toimeen panna ja voimassa pitää kyytilai-
16575: toksen, jos Kuvernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuansa
16576: siihen suostuu. (Poist.)
16577:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.            29
16578: 
16579:                            II luku.
16580: 
16581:   Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja
16582:    matkustavaisten oikeuksista ja velvolli-
16583:                    suuksista.
16584: 
16585:                          13 § (BO §.)
16586: 
16587:       Kyytilaitosta varten 10 §:n mukaan rakennettd huo-
16588: neet ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen
16589: isännän haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan
16590: kunnossa pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämi-
16591: sestä, vaan ei kyyi;ilaitoksen isännän huolimattomuudesta
16592: ovat joutuneet rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta
16593: ole huoneita kyytilaitosta varten saatavissa, ilmoittakoon
16594: nimismies siitä Knvernöörille, jonka on rakennusten paran-
16595: tamisesta tai uudestaan rakentamisesta päätettävä.
16596: 
16597:                         14 § (.31 §.)
16598: 
16599:       Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutu-
16600: maan eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee ni-
16601: mismiehen kahden uskotun miehen kanssa, joista kttnnal-
16602: lislautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen,
16603: pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä
16604: kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse
16605: katselmusmiestä, kutsukoon paikkakunnan tuomari so-
16606: veliaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi hänen puo-
16607: lestaan.
16608:       Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi
16609: tarpeelliset työt on katselmuksessa selville saatu, tulee
16610: nimismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslauta-
16611: kunnan määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rap-
16612: piota, hänen (poist.) kustannuksellaan katselmuskirjan
16613: mukaan korjauttaa huoneet. Kustannukset otettakoon il-
16614: man oikeudenkäyntiä laiminlyöneeltä tai hänen tabus-
16615: miehiltään. ( Poist.)
16616: 30                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16617: 
16618:      Kyytilaitoksen isännällä tai hänen takausmiehillään
16619: on oikeus tuomioistuimessa hakea omaansa takaisin, jos
16620: katsovat syytä siihen olevan.
16621: 
16622: 
16623:                          15 § (32 §.)
16624: 
16625:       Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpeeksi aina
16626: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, sänkyjä makuu-
16627: vaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkaloja ynnä muita tar-
16628: vittavia talouskaluja, ruoka-aineita, kynttilöitä ja poltto-
16629: puita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä talli ja liiteri.
16630: 
16631: 
16632:                 (Esityksen 33 ja 34 § poist.)
16633: 
16634: 
16635:                          16 § (35 §.)
16636: 
16637:       Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista varten
16638: olla tarvittava määrä kunnollisia linjaalirattaita, tyynyjä ja
16639: jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen sekä muita ajo-
16640: kaloja ja, mistä venekyytiä tehdään, kunnollisia veneitä.
16641: 
16642: 
16643:                          17 § (36 §.)
16644: 
16645:       Jokaisella olkoon oikeus säädetystä kyytirahasta
16646: saada kyytilaitoksesta hevonen itsellensä ja matkakapi-
16647: neillensa kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyyti-
16648: laitokseen, niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kul-
16649: kukuntoinen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enem-
16650: män kuin kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmaini-
16651: tusta kyytilaitoksesta on siitä etäimpänä olevaan kyytilai-
16652: tokseen, johon kyyditystä on suoritettava. Jos kyydit-
16653: tävä vaatii, on kyyditsijä velvollinen kyyditsemään häntä
16654: kolmen kilometrin matkan seuraavan kyytilaitoksen sivu,
16655: kuitenkaan ei yhteensä pitempää matkaa kuin äsken sa-
16656: nottiin.
16657:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.            31
16658: 
16659:       Kaupunkilainen ei (poist.) ole oikeutettu saamaan
16660: kyytihevosta kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta
16661: maalla olevaan kyytilaitokseen taikka virka-asioissa.
16662:        Tavarain ja muuttokalujen sekä muun semmoisen
16663: kuljettamiseen älköön kyytihevosta annettako; älköön
16664: myöskään juopuneella henkilöllä olko oikeutta sitä saada.
16665:       Jos matkustavainen lähtee matkalle muualta kuin kyyti-
16666: laitoksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi kuin
16667: välimatka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne mat-
16668: kustavainen kyyditään, lasketaan kyytiraha kyytilaitok-
16669: sesta, mutta vastaisessa tapauksessa noutopaikasta saakka.
16670: 
16671: 
16672:                         18 § (37 §.)
16673: 
16674:      Varsinainen kyyti on matkustavaiselle viipymättä an-
16675: nettava.
16676:      Ylimääräisen kyydin on matkustavainen oikeutettu
16677: saamaan Kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
16678:      Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytiråha
16679: kuin varsinaisesta.
16680: 
16681: 
16682:                         19 § (38 §.)
16683: 
16684:       Kun kestikievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokau-
16685: dessa tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suori-
16686: tetut tai vakinaiset hevoset ovat kyydissä, on matkustavai-
16687: sella oikeus 18 §:n 2 momentissa määrätyn odotusajan ku-
16688: luttua saada ylimääräinen kyyti, jos sellainen on kyyti-
16689: laitoksesta tehtäväksi määrätty ja vielä sinä vuorokautena on
16690: tekemättä.
16691:        Matkustavainen saakoon myös uudestaan kyytiin ottaa
16692: kyyditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintään kahden tahi
16693: kelirikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä kuin se viime
16694: kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä vuorokautena jo ole
16695: tehty kyytiä enempää kuin 17 §:n 1 momentissa mainitaan.
16696: 32                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16697: 
16698: 
16699:                         20 § (39 §.)
16700:       Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen (poist.) ja
16701: viipymättä matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada he-
16702: vonen. Kuitenkin on postin vientiä varten, kun sitä odo-
16703: tetaan, kyytihevosia kaikin ajoin vuorokautta heti oleva
16704: saatavina.
16705:       Matkustavaisen on heti kyytihevosen saatuaan matkalle
16706: lähdettävä. Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai matkalla vii-
16707: vyttää kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta jokaisesta
16708: puolesta tunnista yhden markan. Kyyditsijän ei tarvitse
16709: jäädä matku,stajaa odottamaan enempää kuin yhden tunnin
16710: ajan.
16711: 
16712: 
16713:                         21 § (40 §.)
16714:       Jos matkustavainen palaa takaisin samaan paikkaan,
16715: josta hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyyti-
16716: laitoksesta saamaansa hevosta myös paluumatkalla. Kyyti-
16717: mies on silloin velvollinen odottamaan matkustavaista kaksi
16718: tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen jälkeen
16719: viidenkymmenen pennin odotusrahasta jokaiselta puolelta
16720: tunnilta.
16721: 
16722:                          22 § (41 §.)
16723:        Tuotuaan matkustavaisen kyytilaitokseen, on kyytimies
16724: tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta velvolli-
16725: nen ottamaan paluukyydin, ollen kuitenkin oikmdettu lepuut-
16726: tamaan hevostaan yhden tunnin ajan.
16727: 
16728:                          23 § (42 §.)
16729:       Kyytimaksua kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen
16730: taksan mukaan, josta hevonen otetaan. 21 §:ssä maini-
16731: tusta paluukyydistä maksetaan sama kyytiraha kuin meno-
16732: kyydistä.
16733:       Matkustavainen suorittakoon, paitsi säädettyä kyyti-
16734:                   1907 V. M. -   Esit. N:o 12.            33
16735: 
16736: rahaa, myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä
16737: niitä erittäin vahvistettujen taksain mukaan on makset-
16738: tava, sekä menomatkalta että kyytimiehen paluumatkalta.
16739:       Matkustavainen on velvollinen suorittamaan kyyti-
16740: maksua seitsemänkymmentäviisi penniä, vaikka se kulje-
16741: tulta matkalta ei nousisikaan siihen määrään.
16742:       Kyytirahaa ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
16743: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta hevosta älköön mat-
16744: kustavaiselle annettako, ennenkuin hän on entisestä kyyti-
16745: rahan maksanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja
16746: mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
16747: 
16748:                        24 § (43 §.)
16749:       Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi
16750: viedä matkustavaista määrättyyn paikkaan, (poist.) on lä-
16751: hinnä asuva hevosen omistaja velvollinen antamaan tarpeel-
16752: lista apua matkan jatkamiseksi, ja saakoon hän matkusta-
16753: vaiselta siitä kaksinkertaisen kyytirahan. Mitään maksua
16754: ensin kuljetusta matkasta ei tarvitse sellaisessa tapauk-
16755: sessa suorittaa.
16756:       Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niinikaän
16757: lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista apua kohtuul-
16758: lista korvausta vastaan.
16759: 
16760:                        25 §. (44 §.)
16761: 
16762:       Kyytimieheksi älköön kahdeksaatoista vuotta nuorem-
16763: paa henkilöä käytettäkö, ellei matkustavainen siihen suostu.
16764: Kyytilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei ketään
16765: juopuneena panna kyyditsemään. Jos matkustavainen,
16766: joka kulkee omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa tahi
16767:  käyttää omaa ajomiestä, älköön sitä kiellettäkö.
16768:       Ellei matkustavaisen ajoneuvoilla kyyditystä suoritet-
16769: taessa käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön mat-
16770: kustavaisen tahtoa vastaan hevosten mukana olko useampia
16771: kuin yksi kyytimies.
16772:                                                       3
16773: 34                1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16774: 
16775: 
16776:                        26 §. (45 §.)
16777: 
16778:       Matkustavaisten ja matkakapineiden kuljetuksessa on
16779: noudatettava seuraavia määräyksiä:
16780:       Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä hevo-
16781: sella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa, jo-
16782: hon painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä
16783: useampaa hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön
16784: katsotaan tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilogram-
16785: man sekä puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen kilo-
16786: gramman painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysikasvuista
16787: henkilöä, noudattaen 27 §:n 1 momentissa mainittua vä-
16788: hempää kulkunopeutta ja mukanaan korkeintaan kymme-
16789: nen kilogrammaa matkatavaroita, kulkea yhdellä hevosella.
16790:       Jos matkustavainen käyttää omia nelipyöräisiä avo-
16791: naisia ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä
16792: hevosella korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa
16793: ja t!J.,ysikasvuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoas-
16794: taan yksi. Puolikatteisia keveämmän laatuisia vaunuja
16795: varten älköön matkustavainen, kun kuljetettava paino ei
16796: ole suurempi kuin 1 momentissa on määrätty, olko vel-
16797: vollinen käyttämään useampia kuin kahta hevosta; mutta
16798: raskaampain puolikatteisten, niin myös täysikatteisten
16799: vaunujen eteen pitää, jos kyyditsijä sitä vaatii ja matkus-
16800: tavaisten luvun tahi matkatavaran painon vuoksi on tar-
16801: peen, valjastaa kolme taikka neljä hevosta.
16802:       Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kah-
16803: dentoista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuo-
16804: rempia lapsia ei oteta lukuun.
16805:       Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilö-
16806: lukuun luetaan matkustavaisen mukana oleva ajomies, mutta
16807: ei kyytimiestä.
16808:       Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
16809: säännöksistä poikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos paikka-
16810: kunnalliset olot sitä vaativat.
16811:                  1907 V. M. -   Esit. N:o 12.          35
16812: 
16813:                       27 §. (46 §.)
16814:       Matkustavaisella älköön olko oikeutta kyydillä kul-
16815: kea nopeammin kuin kymmenen kilometria tunnissa, tä-
16816: hän lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvi-
16817: taan. Jos, paitsi kyytimiestä, kaksi täysikasvuista hen-
16818: kilöä kulkee yhdellä hevosella, on nopeus rajoitettava
16819: kahdeksaksi kilometriksi tunnissa. Huonolla kelillä vähen-
16820: nettäköön nopeutta kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta
16821: kohtuuttomasti vaivata.
16822:       Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mä-
16823: kin en tai muuten vaikea kulkea, voi Kuvernööri määrätä
16824: joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momentissa on
16825: sanottu, taikka että matkustavaisen tulee yhdessä tai
16826: useammassa määräpaikassa antaa kyytihevosen levätä
16827: puoli tuntia tai pitemmänkin ajan.
16828: 
16829:                       28 §. (47 §.)
16830:       Jos hevonen on kyydittäessä kuollut tai muuten vi-
16831: kaantunut, on se, jos vika huomataan ennenkuin matkus-
16832: tavainen kyytilaitoksesta lähtee, matkustavaisen ja hevo-
16833: sen omistajan tahi, jos omistaja ei ole saapuvilla, kyyti-
16834: miehen läsnä ollessa kahden paikalle kutsutun uskotun
16835: miehen katsastettava ja vahinko arvattava. Jos silloin
16836: havaitaan matkustavaisen olleen vahinkoon syypään, mak-
16837: sakoon hän mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pankoon
16838: siitä otollisen vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyyti-
16839: hevonen annetaan.
16840:       Matkustavainen, joka on syypää kyyditsijän ajoneu-
16841: vojen vikaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta
16842: matkaa jatkaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahin-
16843: gon korvannut taikka tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
16844:       Jos matkustavaisen ajoneuvot kyyditsijän syystä
16845: turmeltuvat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lau-
16846: sunnon mukaan.
16847:       Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä
16848: lupa haastatt::a asia oikeuden tutkittavaksi.
16849: 36                  1907 v. M. -    Esit. N:o 12.
16850: 
16851:                          29 §. (48 §.)
16852: 
16853:       Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakkamies vastatkoot
16854: itse siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkustavai-
16855: selle tuottaa. Kyytilaitoksen isäntä vastatkoon myös kai-
16856: kesta mitä matkustavainen hänen taiteensa antaa. Jos
16857: siitä jotakin katoaa tai turmeltuu hänen tai hänen talon-
16858: väkensä syystä, korvatkoon hän vahingon.
16859: 
16860:                          30 §. (49 §.)
16861:        Jos urakkamies tai hänen kuoltuaan hänen perilli-
16862: sensä jättävät tehtävänsä asianmukaisesti täyttämättä ja
16863: senvuoksi tai muusta syystä toimestaan joko toistaiseksi
16864: tai kokonaan erotetaan, (poist.J on maalla kruununnimis-
16865: miehen sekä kaupungissa maistraatin pidettävä huolta siitä,
16866: ettå" kyytilaitoksenpito y"a kyyditys tulevat keskeymättä suori-
16867: tetuksi; ja ovat kustannukset ulosotettavai urakkamieheltä tai
16868: hänen asettamastaan vakuudesta.
16869: 
16870: 
16871:                            m       luku.
16872: 
16873:            Kyytilaitosten silmälläpidosta.
16874:                          31 §. (50 §.)
16875:       Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kau-
16876: pungissa maistraatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia ja
16877: kyyditystä kunnollisesti ja liikenteen tarvetta vastaavalla
16878: tavalla voimassa pidetään, jonka vuoksi heidän on aika
16879: ajoin kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
16880: 
16881:                          32 §. (51 §.)
16882:      Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa katsas-
16883: tuksessa tai muutoin havaitaan muistutuksen syytä kesti-
16884: kievaria tai muuta urakkamiestä vastaan, on se viipymättä
16885: ilmoitettava Kuvernöörille, joka, jos varotuksen katsotaan
16886: 
16887: 
16888:                                                                    ...
16889:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.           37
16890: 
16891: olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle (poist.)
16892: varotuksen asianomaisen viranomaisen kautta. Jos virhe
16893: on pahemmanlaatuinen taikka jos syyllinen ei ole ottanut
16894: varotuksesta ojentuaksensa, on asia oikeuden käsiteltä-
16895: väksi annettava, mutta Kuvernöörillä olkoon kuitenkin
16896: valta toistaiseksi erottaa virheeseen syypää toimestansa ja
16897: pitäköön kiireesti huolta siitä, että kyytilaitoksen voimassa
16898: pitäminen ja kyyditys asianmukaisessa järjestyksessä toi-
16899: mitetaan, niinkuin edellä 30 §:ssä on sanottu.
16900: 
16901:                         33 §. (52 §.)
16902: 
16903:       Jokaiseen kyytilaitokseen on Kuvernöörin toimesta
16904: valtiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin
16905: on säädetty.
16906:       Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos-
16907: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustavaiselle asian-
16908: mukaisten merkintäin tekemistä varten.
16909:       Matkustavaisella, jolla on syytä muistutukseen kyyti-
16910: laitoksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kir-
16911: joittaa se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä
16912: päiväkirjaa matkustavaisen saatavana muistutuksen kir-
16913: joittamista varten, on matkustavaisen lupa kirjoittaa muis-
16914: tutus lähimmän kyytilaitoksen päiväkirjaan.
16915: 
16916:                         34 §. (53 §.)
16917: 
16918:       Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla
16919: kruununnimismiehen sekä kaupungissa maistraatin siitä
16920: tiedon saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto ja, ellei
16921: muistutusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetet-
16922: tävä siitä laatimansa pöytäkirja Kuvernöörille.          Jos
16923: on syytä lailliseen syytteeseen, jättäköön Kuvernööri asian
16924: oikeuden käsiteltäväksi, ja on oikeuden päätös hänelle il-
16925: moitettava. Tutkinnossa ei matkustavaisen kuulustaminen
16926: ole tarpeen, ellei hän ole pidättänyt itselleen oikeutta sii-
16927: hen tahi erinäiset asianhaarat muutoin siihen aihetta anna.
16928: 38                1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
16929: 
16930: 
16931:      Matkustavaisella, joka on merkinnyt muistutuksen
16932: päiväkirjaan, olkoon itselläänkin valta ajaa asiasta syytettä
16933: tuomioistuimessa.
16934: 
16935: 
16936: 
16937:                           IV luku.
16938: 
16939:      Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta.
16940:                        35 §. (54 §.)
16941: 
16942:      Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahviste-
16943: tussa taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia
16944: hevosia ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta
16945: pahemmanlaatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilai-
16946: toksen isäntä tai kyytiurakkamies enintään sadan mar-
16947: kan sakkoon tahi erotettavaksi toimestaan.
16948: 
16949: 
16950:                        36 §. (55 §.)
16951: 
16952:       Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää
16953: matkustavaiselta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen
16954: isäntä, kyytiurakkamies tai muu kyyditsijä, joka ei toimita
16955: matkustavaiselle hevosta taikka muuten syyttä estää häntä
16956: jatkamasta matkaansa, rangaistakoon enintään sadan mar-
16957: kan sakolla.
16958:       Jos kestikievari tai kyyditsijä vaatii majasta, ravin-
16959: nosta tai kyydityksestä enemmän maksua kuin hänelle
16960: on tuleva, rangaistakoon enintään viidenkymmenen mar-
16961: kan sakolla ja maksakoon takaisin mitä on liikaa ottanut.
16962: 
16963: 
16964:                        37 §. (56 §.)
16965: 
16966:      Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyydit-
16967: semään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen mar-
16968: kan sakolla.
16969:                  1907 V. M. -   Esit. N:o 12.         39
16970: 
16971:                       38 §. (57 §.)
16972:      Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakkamiestä, joka
16973: tekee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon
16974: enintään sata markkaa.
16975: 
16976:                       39 §. (58 §.)
16977:       Jos kyyditykseen käytettävä vene m: ole kunnossa
16978: sakotettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään
16979: viisikolmatta markkaa ja, jollei hän kahden päivän ku-
16980: luessa käskyn saamisesta vikaa korjaa, enintään viisikym-
16981: mentä markkaa. Kruununnimismiehellä tai maistraatilla
16982: olkoon valta heti sanotun ajan jälkeen maksua vastaan
16983: panettaa vene kuntoon; ja on tästä aiheutuva kustannus
16984: laiminlyöneeltä ulosotettava (poist.).
16985: 
16986:                       40 §. (59 §.)
16987:        Jos venemies on huolimaton tai kokonaan jättää
16988: matkustavaisen perille viemättä tahi jos muu kyytimies
16989: viivyttää matkustavaista tiellä kauvemman aikaa kuin
16990: on säädetty taikka muuten laiminlyö mitä hänen vel-
16991: vollisuutenaan tämän lain mukaan on, rangaistakoon
16992: .:lnintään viidenkymmenen markan sakolla.     (
16993: 
16994: 
16995:                  (Esityksen 60 § poist.)
16996: 
16997:                       41 §. (61 §.)
16998:      Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on
16999: antamatta matkustavaiselle sellaista apua kuin edellä
17000: 24 §:ssä on säädetty, sakotettakoon enintään viisikol-
17001: matta markkaa.
17002: 
17003:                      42 §. (62 §.)
17004:      Matkustavaista, joka jättää korvauksen majasta ja
17005: 40                1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
17006: 
17007: ravinnosta tai kyytirahan taikka maksettavansa lautta-
17008: tai siltarahan suorittamatta, tai ilman syytä viivyttämällä
17009: sellaista suoritusta tuottaa muille ajanhukkaa, rangaistakoon
17010: enintään sadan markan sakolla.
17011:        Jos matkustavain en kyyditsijän suostumuksetta kul-
17012: kee kyytihevosella nopeammin kuin on säädetty tai
17013: ei anna hevosen levätä sitä varten määrätyssä paikassa,
17014: niinkuin 27 §:n 2 momentissa on sanottu, taikka käyttää
17015: kyytihevosta etemmäksi kuin hänellä on oikeus, sakotet-
17016: takoon häntä enintään viisikymmentä markkaa.
17017:        Jos matkustavainen kieltäytyy säädettyä merkintää
17018: päiväkirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheetloman mer-
17019: kinnän, olkoon sakko enintään viisikolmatta markkaa.
17020: 
17021:                        43 §. (63 §.)
17022:       Jos kyytilaitoksen isäntä, urakkamies, kyyditsijä
17023: taikka matkustavainen tekee itsensä syypääksi rikok-
17024: seen, mistä Rikoslaissa on säädettynä rangaistus, olkoon
17025: sitä noudatettava.
17026: 
17027:                        44 §. (64 §.)
17028:      Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu,
17029: on myöskin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei
17030: kyytimies 40 §:ssä mainitussa tapauksessa kykene va-
17031: hinkoa maksamaan, korvatkoon sen kyytilaitoksen isäntä
17032: tahi kyytiurakoitsija.
17033: 
17034: 
17035:                           V luku.
17036: 
17037:                 Erinäisiä säännöksiä.
17038:                   (Esityksen 65 § poist.)
17039:                        45 §. (66 §.)
17040:       Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa
17041: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä kuin
17042: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
17043:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.             41
17044: 
17045:                             46 §.
17046:      Niihin toimiin, jotka tämän lain mukaan kaupungissa
17047: kuuluvcd maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahallitus erityi-
17048: senä kuntana olevassa kauppalassa.
17049: 
17050:                         47 §. (67 §.)
17051:      Tämä laki tulee voimaan (poist.) tammikuun 1 pai-
17052: vänä 1911. Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa
17053: sanotusta päivästä alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä
17054: tätä lakia soveltuvissa kohdin noudatettava. (poist.)
17055: 
17056:                             48 §.
17057:        Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilahkoilla
17058: tiimän lain voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen suoritta-
17059: mista varten hankittttna, ovat siirrettävät kyytilahkoon kuu-
17060: lnville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaalien mukaan.
17061:                         49 §. (68 §.)                             ..,:
17062:       Kun tämä laki tulee noudatettavaksi, (poist.) kumotaan
17063: vielä voimassa olevat Rakennuskaaren 28 luvun säännökset,
17064: asetus 12 p:ltä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja kesti-
17065: kievaritaloista, asetus 20 p:ltä joulukuuta 1888, joka
17066: sisältää muutoksia äsken mainittuun asetukseen, kesti-
17067: kievarisääntö 12 p:ltä joulukuuta 1734 ja sen selitys 11
17068: p:ltä joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty siitä,
17069: mistä tässä laissa on määräyksiä.
17070:      42                1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
17071: 
17072:            Armollisessa esityksessä on Eduskunnalle annettu ti-
17073:      laisuus lausua mielensä eräistä hallinnollista tietä annetta-
17074:      viksi aijotuista säännöksistä, jotka sisältävät lisämääräyk-
17075:      siä kyytilakiin ja siitä, mitä ajajain on toisiaan vastaan
17076:      tullessaan vaarinotettava. Näistä säännöksistä on esityk-
17077:      seen otettu kaksi asetusehdotusta.
17078:            Mitä ensiksi tulee asetusehdotukseen, joka sisäl-
17079:      tää lisämääräyksiä kyytilakiin, niin on V aliakunnan
17080:      huomautettava, että koska kyytirahan suuruus koskee
17081:      kyytilaitosta käyttäväin kansalaisten etua sekä vaikuttaa
17082:      kyytilaitoksen kannattavaisuuteen yleensä, Eduskunnan
17083:      myös tulee olla osallisena niitä perusteita määrättäessä,
17084:      joiden mukaan kyytirahan määrä vahvistetaan. Tätä sil-
17085:      mällä pitäen onkin Valiokunta, laatiessaan ehdotuksensa
17086:      kyytilaiksi (3 ja 4 §),ottanut siihen määräyksiä kyytirahan
17087:      suuruuden vahvistamisesta.
17088:            Mitä sitten tulee ehdotukseen asetukseksi siitä, mitä
17089:      ajajain on toisiaan vastaan tullessansa vaarinotettava, niin
17090:      olisi V aliakunnan mielestä asetukseen pantava määräys
17091: ~·   siitäkin, millä tavoin on meneteltävä, kun samaan suun-
17092:      taan matkustettaessa jälempänä ajavan olisi päästävä edellä
17093:      ajajan ohitse; ja on Valiokunnasta näyttänyt sopivimmalta,
17094:      että tällaisessa tapauksessa viimeksi mainitun on väistyt-
17095:      tävä vasemmalle ja seisahduttava päästääksen jälessä tuli-
17096:      jan ohitsensa. Siinä tapauksessa, että tällainen lisäys ase-
17097:      tukseen pannaan, olisi asetuksen otsakirjoitus muutettava
17098:      toisin kuuluvaksi.
17099:            V aliakunta saa sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa:
17100:                            että, mitä edellä mainittuihin asetus-
17101:                      ehdotuksiin tulee, Valiokunnan huomautta-
17102:                      mat seikat Eduskunnan alamaisessa vastaus-
17103:                      kirjelmässä esitettäisiin.
17104:                   1907 V. M. -   Esit. N:o 12.             43
17105: 
17106:        Kun nykyisessä lainsäädännössä ei ole määräyksiä
17107: siitä, mitä automobiileja ja muita konevoimalla liikkuvia
17108: ajoneuvoja käyttäväin on yleisillä teillä niillä kulkiessaan
17109: vaarinotettava, on Valiokunta, siihen katsoen, että viime
17110: aikoina tällaisia ajoneuvoja on ruvettu yleisemmin käyt-
17111: tämään, ja kun niistä voi olla ei ainoastaan haittaa liiken-
17112: teelle vaan myös vaaraa tiellä matkustajille, ollut sitä
17113: mieltä, että puheenalaisten ajoneuvojen käyttämisestä olisi
17114: tarpeellisia määräyksiä annettava; ja saa Valiokunta sen
17115: vuoksi kunnioittaen esittää:
17116: 
17117:                         että Eduskunta Keisarilliselle Majes-
17118:                 teetille alamaisuudessa esittäisi järjestäväin
17119:                 säännösten tarpeellisuutta konevoimalla liik-
17120:                 kuvien ajoneuvojen yleisillä teillä käyttä-
17121:                 mistä varten.
17122: 
17123:      Helsingissä 5 p:nä lokakuuta 1907.
17124: 
17125: 
17126: 
17127:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
17128: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara sekäjäsenet I. Hoikka,
17129: Johansson, Järvinen, Kirves, Oskari Laine, Nix, Orasmaa,
17130: Paunu, Pennanen, V. Perttilä, Pullinen, F. Rantanen,
17131: Snellman ja Vasastjerna ynnä osaksi varajäsenet V. Aro-
17132: maa, Laakso, Merivirta, Näs, Tervaniemi ja Tichano:ff.
17133: 44                 1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
17134: 
17135: 
17136: 
17137:                          Vastalause.
17138:       Laki- ja Talousvaliokunta on ehdotuksestaan kyyti-
17139: laiksi poistanut kruununvoudin tehtävät kyytilaitokseen
17140: nähden, koska Valiokunta on ollut sitä mieltä, että kruu-
17141: nunvoudinvirat ovat lakkautettavat ja että niin ollen näi-
17142: den virkain pitäjille ei enää ole yleisen lain kautta mää-
17143: rättävä tehtäviä, jotka voitaisiin katsoa aiheuttavan pu-
17144: heena olevain virkain edelleen säilyttämistä. Koska kui-
17145: tenkin aivan toiset perusteet, kuin virkatehtävät kyytitoi-
17146: meen nähden, käsittääkseni tulevat vaikuttamaan kruunun-
17147: voudinvirkojen lakkauttamiseen tai säilyttämiseen, enkä
17148: näe mitään syytä, jonka tähden kruununvoudit olisivat-
17149: niin, kauvan kuin näitä viranomaisia on - vapautettavat
17150: niistä tehtävistä kyytitoimen tarvetta varten, joita he ovat
17151: tähänkin asti toimittaneet, niin rohkenen ehdottaa,
17152: 
17153:                 että Eduskunta hyväksyisi Valiokunnan val-
17154:            mistaman kyytilakiehdotttksen 3, 8, 11 ja 32 §:n
17155:            näin kttuluvina:
17156: 
17157: 
17158:                           3 §. (5 §.)
17159:       Marraskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona kyy-
17160: dinpitokausi päättyy, pitää kruununvoudin yhdessä jokaisen
17161: kihlakuntaan kuuluvan kunnan tai kunnan osan valitseman
17162: edustajan ja asianomaisten kruununnimismiesten kanssa ko-
17163: koontua aikana ja paikassa, jotka Kuvernööri määrää ja
17164: jotka hyvissä ajoin ennen kokouksen pitämistä ovat kullekin
17165: kunnalle todistettavasti ilmoitettavat, tekemään ehdotusta
17166: kyytilaitoksen sijoittamisesta ja kyyditylesen järjestämisestä.
17167: 
17168:                    2 momentti poistetaan.
17169: 
17170:     Seuraavat 3 §:n momentit V aliakunnan ehdotuksen
17171: mukaan.
17172:                     1907 V. M. -   Esit. N:o 12.               45
17173: 
17174:                           8 §. (15 §.)
17175:       Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen kulut-
17176: tua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa pide-
17177: tyn pöytäkirjan ja ttrakkamiesten asettamat vakuudet ynnä
17178: kunnalta ehkä saapuneen lausunnon oman lausuntonsa kanssa
17179: kruununvoudille, jonka tulee laatia yhteenveto kaikista kihla-
17180: kunnassa tehdyistä tarjouksista ja lähettää asiakirjat ynnä
17181: oman lausuntonsa kanssa Kuvernöörille. Tutkittuansa urakka-
17182: tarjoukset, ottaa Kuvernööri kyytilaitoksiin hoitajat ja kyyti-
17183: urakkamiehet sen mukaan kuin urakkatarjouksia voidaan hy-
17184: väksyä, ollen tässä kumminkin huomioon otettava, ettei kor-
17185: keampaa tarjousta saa hyväksyä, ellei alemman tarjouksen
17186: tekijä ole sopimaton.
17187: 
17188:                               11 §.
17189:       Kyytilaitoksen isännälle ja kyytiurakkamiehelle tulevat
17190: korvattkset on maalla kruununvoudin sekä kaupungissa maist-
17191: raatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava.
17192: 
17193:                          32 §. (51 §.)
17194:       .Jos tämän edellisessä pykälässä mainitussa katsastuk-
17195: sessa tai muutoin havaitaan muistutttksen syytä kestikievaria
17196: tai muuta urakkamiestä vastaan, on se viipymättä ilmoitet-
17197: tava Kuvernöörille, joka, jos varotulesen katsotaan olevan vir-
17198: heestä kylläksi, antakoon syylliselle (poist.) varotuksen, maalla
17199: asianomaisen kruununvoudin ja kaupungissa maistraatin
17200: kautta. Jos virhe on pahemmanlaatuinen taikka jos syylli-
17201: nen ei ole ottanut varotulcsesta ojentuaksensa, on asia oikeu-
17202: den käsiteltäväksi annettava, mutta Kuvernöörillä olkoon
17203: kuitenkin valta toistaiseksi erottaa virheeseen syypää toimes-
17204: tansa ja pitäköön kiireesti huolta siitä, että kyytilaitoksen
17205: voimassa pitäminen ja kyyditys asianmukaisessa järjestyk-
17206: sessä toimitetaan, niinkuin edellä 30 §:ssä on sanottu.
17207:       Helsingissä 5 p. lokakuuta 1907.
17208:                                                    A. Listo.
17209: 46                    1907 V. M. -   Esit. N:o 12.
17210: 
17211:      Ylläolevaan vastalauseeseen yhtyvät
17212: 
17213:      Oskar Nix.                  Osvald Wasastjerna.
17214: 
17215: 
17216:       'rähän yhtyvät mikäli vastalause koskee 8 §:n viime
17217: lausetta.
17218: 
17219:      Wilh. Malmivaara.           Pekka Pennanen.
17220:                     Juho Snellman.
17221: Helsinki 1907, Suoma!. Kirjall. Seuran Kir)apalllon Osakeyhtiö.
17222:         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 12.
17223: 
17224: 
17225: 
17226: 
17227:                     S uo m e n E d u s k u n na n a 1a ma i-
17228:               n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
17229:               armolliseen esitykseen kyytitoimesta.
17230: 
17231: 
17232: 
17233: 
17234:    Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
17235:             ja Suuriruhtinas!
17236: 
17237: 
17238: 
17239: 
17240:      Armollisena esityksenä on Teidän Keisarillinen
17241: Majesteettinne Suomen Eduskunnan hyväksyttäväksi
17242: antanut ehdotuksen laiksi kyytitoimesta.
17243: 2        1907. -    Edusk. Vast. -     Esitys N:o 12.
17244: 
17245:       Tämän armollisen esityksen on Eduskunta lähet-
17246: tänyt asettamaansa Laki- ja talousvaliokuntaan, joka
17247: on kysymyksen valmistellut, mutta Eduskunnan Suuri
17248: valiokunta, johon asia tämän jälkeen Valtiopäiväjärjes-
17249: tyksen mukaisesti lähetettiin, ei ole ennättänyt siitä
17250: antaa lausuntoansa.
17251:       Tämän Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle Maje.s-
17252: teetillenne alamaisuudessa ilmoittaa.
17253: 
17254: 
17255:        Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
17256: 
17257: 
17258:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
17259: 
17260: 
17261: 
17262: 
17263:          Helsingissä 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
17264:               ASIAKIRJAT
17265: 
17266: 
17267: VALTIOPÄIVILTÄ HELSINGISSÄ
17268:                 VUONNA 1907
17269: 
17270: 
17271: 
17272:                      TOINEN OSA
17273: 
17274: 
17275: 
17276: 
17277:                        ---~~--
17278: 
17279: 
17280: 
17281: 
17282:                      HELSINKI 1908
17283:   HELSINGIN SENTR_AALIKJIUAPAINO JA KIR_JANSITOMO OSAI(EYHTIÖ
17284:                                 Sisällys:
17285: 
17286:       Keis. M:tin armollinen esitys N:o 13 paloapuyhdistyksistä.
17287:       Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 3.
17288:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 12.
17289:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
17290: 
17291:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o U ynnä ehdotus Laiksi työstä
17292: leipomoissa.
17293: ,,     Työväenasiainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1; ynnä vas-
17294: talauseita.
17295:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 8; ynnä vastalause.
17296:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 8 a.
17297:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
17298: 
17299:       Keis. M:tin armollinen esitys N:o 11), koskeva rnuutettuja mää-
17300: räyksiä hirven metsästämisestä.
17301:       Laki- ja talousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 6; ynnä
17302: Perustuslakivaliokunnan kirjelmä (vastalauseineen) sekä vastalauseita va-
17303: liokunnan mietintöön.
17304:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
17305: 
17306:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 16 ynnä Elinkeinolain ehdotus.
17307:        Työväenasiainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 2; ynnä
17308: vastalauseita,
17309:        Suomen' Eduskunnan alamainen vastaus.
17310: 
17311:        Keis. M:tin armollinen esitys N :o 17 määrärahoista rautatiera-
17312: kennuksia varten.
17313:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 7; ynnä vas-
17314: talauseita.
17315:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
17316: 
17317:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 18 eräänlaatuisista yhteis-
17318: metsistä.
17319:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
17320:   2
17321: 
17322:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 19 suostuntaverosta mallasJuo-
17323: main valmistamisesta.
17324:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 5; ynnä vas-
17325: talauseita.
17326:        Suuren valiokunnan f'iitä antama mietintö N:o 7.
17327:        Talousvaliokunnan siitä antama liitemietintö N:o 4.
17328:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o :n.
17329:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
17330: 
17331:       Keis. M:tin armollinen esitys N:o 20 kulk2tlaitosrahastosta.
17332:       Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 12.
17333:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 17.
17334:       Suomen Eduskunnan alamain~n vastaus.
17335: 
17336:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 21 varoJen osottamisesta kansa-
17337: koululaitosta varten vuodeksi 1908.
17338:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 6; ynnä vas-
17339: talauseita.
17340:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 10; ynnä vas-
17341: talause.
17342:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 10 a.
17343:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
17344:                     1907.- N:o 13.
17345: 
17346: 
17347: 
17348: 
17349:                 Keisarillisen .Majesteetin arntollinen
17350:           esitys Suomen Kansanednsknmialle paloapn-
17351:           yhdistyksistä.
17352: 
17353:       Alamaisessa kirjelmässä 30 p:ltä. huhtikuuta 1897 ovat
17354: Suomen Valtiosäädyt anoneet, että Keisarillinen Majesteetti
17355: suvaitsisi, hankittuansa tarkemman selvityksen asiasta,
17356: antaa armollisen esityksen siitä, että kumottaisiin Raken-
17357: nuskaaren 24 luvun 4, 5 ja 6 § sekä 4 p:nä huhtikuuta
17358: 1864 annettu asetus, joka tarkoittaa pääsyn helpottamista
17359: ~0 p:nä lokakuuta 1857 maalla olevain rakennusten ja
17360: omaisuuden palovakuutusta varten perustettuun yhtiöön.
17361: Tämän johdosta annettiin 1904-1905 vuoden valtiopäiville
17362: armollinen esitys paloapuyhdistyksiä koskevan asetuksen
17363: antamisesta, mutta kun sanotun esityksen käsittely ei tullut
17364: valtiopäivillä loppuunsuoritetuksi, on Keisarillinen Majes-
17365: teetti tahtonut tämän asian uudelleen annettavaksi Suomen
17366: Kansaneduskunnan käsiteltäväksi.
17367:       Voimassa olevissa lainsäännöksissä maalla olevain
17368: talojen haitijoille määrätty palovahingon korvausvelvolli-
17369: suus ei enää näytä vastaavan niitä vaatimuksia, joita maan
17370: taloudellinen kehitys edellyttää; mainitut säännökset ehkäi-
17371: sevät ajanmukaisten paloapuyhdistysten syntymistä sekä
17372: niiden toimim1an kehittymistä ja olisivat sentähden lakkau-
17373: tettavat. Eräissä seuduissa maalla ei kuitenkaan liene vielä
17374: odotettavissa sitä huolenpitoa, että maataviljelevä väestö
17375: itsestään vaknuttaisi omaisuutensa palovahingolta, ja kun
17376: melkoisia taloudellisia tappioita sen johdosta tulisi synty-
17377: mään, on katsottu tarpeelliseksi, että jätetään maalaiskun-
17378:   2                       N:o 13
17379: 
17380: tain harkittavaksi ja ratkaistavaksi, onko kunnassa olevain
17381: talojen ja muiden tilain haltijoita velvoitettava pitämään
17382: rakennuksensa ja maataloutta varten tarpeellinen muu
17383: omaisuutensa palovakuutettuna.
17384:       Koska palovakuutusta maalla todennäköisesti edel-
17385: leenkin tulevat melkoiseksi osaksi välittämään pienemmät
17386: paikalliset paloapuyhdistykset, käypi sen ohessa välttä-
17387: mättömäksi lainsäädännön kautta järjestää keskinäisten
17388: paloapuyhdistysten toiminta vakaviin muotoihin. Tällaisen
17389: lainsäädännön tarpeellisuutta osottaa se kehityskin, joka
17390: puheenalaisen vakuutushaaran alalla on tapahtunut.
17391:       Sellaisia paikallisia, vakuuttajain keskinäiselle vas-
17392: tuunalaisuudelle perustuvia paloapuyhdistyksiä, joiden
17393: toiminta-alue on pitäjä tai kihlakunta tai sitäkin suurempi,
17394: vaan ei kokonaista lääniä, oli vuonna 1897 265 ja niiden
17395: lukumäärä lisäytyi 286:teen vuonna 1904. Mutta vaikka
17396: puheena olevain yhdistysten vakuutuskanta onkin tuntu-
17397: vasti kasvanut, se kun vuonna 1897 oli yhteensä 352,511,270
17398: markkaa ja vuonna 1904 546,139,454 markkaa eli siis keski-
17399: määrin kutakin yhdistystä kohti 1,330,231 markkaa edelli-
17400: senä ja 1,909,578 markkaa jälkimäisenä vuonna, näkyy osa
17401: näistä yhdistyksistä kuitenkin vakuutuskantaansa nähden
17402: olevan kylläkin heikolla pohjalla. Koko lukumäärästä yh-
17403: distyksiä oli nimittäin vuonna 1904 yhteensä 115 yhdis-
17404: tyksellä eli 40.2 °/0 :lla vakuutuskanta 1,000,000 markkaa
17405: pienempi. Näistä heikoista yhdistyksistä toimivat useim-
17406: mat Viipurin, Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneissä.
17407:       Puheena olevat yhdistykset työskentelevät edelleen
17408: joko ilman omia varoja taikka omistavat niitä verrattain
17409: vähän. Lopussa vuotta 1904 tekivät paloapuyhdistysten
17410: hallussa olevat pääomat yhteensä 2,490,389 markkaa, joka
17411: määrä jakaantui siten, että 32:lla yhdistyksellä ei ollut
17412: mitään omia varoja ja 47 yhdistyksellä vähemmän kuin
17413: 1,000 markkaa. Samana vuonna kantoivat yhdistykset
17414: jäseniltään vakuutusmaksuja yhteensä 871,456 markkaa,
17415: joista käytettiin vahingonkorvauksiin 648,468, hoitokus-
17416: tannuksiin 84,980 ja muihin menoihin 40,810 eli yhteensä
17417:                            N:o 13                        3
17418: 
17419: 774,25!3 markkaa. Ylijäämää saatiin siis 97,198 markkaa.
17420: Kutakin 1,0CXJ markan vastuusummaa kohti tekivät yhdis-
17421: tysten vahingonkorvaukset 1 markan 16 penniä sekä hoito-
17422: kustannukset ja muut menot ainoastaan 21 penniä. Eri-
17423: tyisesti näiden yhdistysten pienet hoitokustannukset teke-
17424: vät niiden toiminnan mahdolliseksi laajempia alueita käsit-
17425: täväin keskinäisten palovakuutusliikkeiden rinnalla.
17426:        Ainoastaan harvoissa tapauksissa muodostavat palo-
17427: apuyhdistysten omat varat todellisen vararahaston, joka
17428: olisi käytettävänä vain siinä tapauksessa, että taksoitus
17429: muuten tulisi ylen rasittavaksi. Useimmat yhdistykset
17430: ovat oikeutetut menoihinsa käyttämään edellisihä vuosina
17431: säästämiänsä varoja, jos vuositarve hiukankin kohoaa sään-
17432: nöllistä korkeammaksi. Kun tähän vielä tulee, että yhdis-
17433: tykset yleensä ovat halukkaat ottamaan vastaan vakuutus-
17434: kantaansa ja varoihinsa verraten suuriakin vastuita, ei
17435: näiden yhdistysten tarjoamaa vakuutta voida katsoa kai-
17436: kissa tapauksissa täyskelpoiseksi. Mutta toiselta puolen
17437: ovat paikalliset yhdistykset tuottaneet ja voivat edelleen-
17438: kin tuottaa melkoisia etuja maataviljelevälle väestölle. Ne
17439: kokoovat paljon sellaisia pieniä vakuutuksia, jotka eivät
17440: joutuisi kaukaisemmille palovakuutusyrityksille. Kun nämät
17441: yhdistykset siis maalaisväestön taloudellisessa elämässä
17442: täyttävät kylläkin tärkeän tehtävän, ei toimenpiteitä niiden
17443: vakaannuttamiseksi, mikäli se lainsäädännöstä riippuu, ole
17444: laiminlyötävä. Lähinnä tarvitaan tällä alalla säännöksiä,
17445: joitten perustuksella voidaan vahvistaa määräyksiä palo-
17446: apuyhdistysten pienimmästä vakuutuskannasta, suurim-
17447: masta yhdelle vastuulle otettavasta vakuutussummasta sekä
17448: tarpeellisen vararahaston muodostamisesta ynnä muuta-
17449: mista muista niihin liittyvistä seikoista. Samalla on myöskin
17450: paikallisten vakuutusyhdistysten asettaminen asiantuntevan
17451: tarkastuksen alaiseksi, niinkuin nyt jo on isompain vakuu-
17452: tusliikkeiden laita, havaittu tarpeen vaatimaksi.
17453:        Keisarillinen Majesteetti on siis armossa tahtonut
17454: täten Eduskunnan hyväksyttäväksi antaa näin kuuluvan
17455: laki\')hdotuksen:
17456:   4                         N:o 13
17457: 
17458:               Ehdotus Laiksi paloapuyhdistyksistä.
17459: 
17460:                              1 §.
17461:       Paloapuyhdistyksen tarkoitus on vakuutuksenottajain
17462: keskinäisellä vastuulla antaa vakuutuksia palovahingon
17463: varalta. Tämä vastuu on joko rajaton taikka yhdistyksen
17464: sääntöjen määräyksellä rajoitettu.
17465:       Paloapuyhdistyksen osakkaita ovat sen vakuutuksen-
17466: ottajat.
17467:                              2 §.
17468:       Paloapuyhdistykselle on laadittava säännöt, joissa,
17469: varteenottaen että turvaava suhde yksityisten vastuuvaa-
17470: rain ja koko vastuumäärän välillä saavutetaan, on mää-
17471: rättävä:
17472:       1) yhdistyksen nimi, jonka tulee sisältää sana »palo-
17473: apuyhdistys» joko erikseen tahi muun sanan yhteydessä;
17474:       2) se alue, jonka piirissä yhdistys aikoo toimintaansa
17475: harjoittaa, niin myös yhdistyksen kotipaikka, JOSsa sen
17476: hallituksella tulee olla olinpaikkansa;
17477:       3) yhdistyksen toi~iala;
17478:       4) yhdistykseen pääsemisen ja siitä eroamisen ehdot;
17479:       5) yhdistykselle suoritettavat maksut sekä niiden las-
17480: kemisen perusteet ja ylöskantotapa;
17481:       6) kuinka laajalti osakkaat ovat vastuunalaisia yhdis-
17482: tyksen sitoumusten täyttämisestä ja miten siihen tarvitta-
17483: vat maksut ovat suoritettavat;
17484:       7) miten vakuutusvälipuheeseen perustuva korvaus-
17485: vaatimus on yhdistykselle tehtävä, sekä minkä ajan ku-
17486: luessa hyväksytty korvausmäärä on yhdistyksen maksettava;
17487:       8) korkein määrä, jonka yhdistys samasta vastuu-
17488: vaarasta saa ilman jälleenvakuutusta ottaa vastunllensa;
17489:       9) millä ehdoilla osakas saa muussa laitoksessa va-
17490: kuuttaa yhdistyksessä vakuuttamansa omaisuuden;
17491:       10) miten vararahastoa ja muita tarpeellisia rahastoja
17492: on perustettava, kartutettava ja käytettävä;
17493:       11) miten yhdistyksen hallitus on järjestetty ja kuinka
17494: pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
17495:                            N:o 13                        5
17496: 
17497:       12) yhdistyksen varain hoito sekä tilivuosi, niin myös
17498: erittäin:
17499:       a) minkälaista vakuutta vastaan yhdistyksen varat
17500: saatetaan korkoa kasvaviksi;
17501:       b) miten vakunskirjat säilytetään ja katsastetaan; sekä
17502:       c) saako hallitus ja kuinka laajalti yhdistyksen puo-
17503: lesta ottaa lainoja;
17504:       13) millä tavoin ja mihin aikaan hallituksen tilit ja
17505: hallinto tarkastetaan;
17506:       14) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoukseen
17507: Ja muut tiedonannot osakkaille toimitettavat;
17508:       15) miten päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä;
17509:       16) se luku ja määrä, johon merkittyjen vakuutusten
17510: tulee nousta ennenkuin yhdistys saa alkaa toimintansa,
17511: niin myös se luku ja määrä, minkä alle voimassa olevat
17512: vakuutukset eivät saa vähetä yhdistystä purkamatta;
17513:       17) missä muissa tapauksissa ja miten yhdistyksen
17514: saa purkaa sekä mitä yhdistyksen säästyneillä varoilla
17515: silloin on tehtävä.
17516:                             3 §.
17517:       Vahvistuksen paloapuyhdistyksen säännöille hakevat,
17518: myötäliittäen päivämäärällä varustetun sopimuskirjan, yh-
17519: distyksen perustajat, joita pitää olla vähintään kolme, sen
17520: läänin Kuvernööriltä, jossa yhdistyksen hallituksen olin-
17521: paikka on oleva; ja Kuvernöörin on, hankittuansa Vakuu-
17522: tustarkastajan lausunnon asiasta, annettava siitä päätös,
17523: jos yhdistys on aiottu toimivaksi ainoastaan sanotussa
17524: läänissä, mutta muussa tapauksessa oman lausuntonsa
17525:  ohessa lähetettävä hakemus Senaatin ratkaistavaksi.
17526:        Paloapuyhdistyksen sääntöihin tehty muutos ei ole
17527: pätevä, ennenkuin sille on saatu vahvistus.
17528: 
17529:                             4 §.
17530:       Sittenkuin paloapuyhdistyksen säännöt ovat vahvis-
17531: tetut, tulee sen perustajain kirjallisesti kutsua halukkaita
17532: merkitsemään itsensä osakkaaksi yhdistykseen, ja on kutsu-
17533: mnskirjoituksessa, jonka perustajat omakätisesti allekirjoit-
17534:   6                        N:o 13
17535: 
17536: tavat, oleva oikeaksi todistettu jäljennös säännöistä sekä
17537: määrättynä se aika, enintään kaksi vuotta sääntöjen vah-
17538: vistamisesta lukien, jonka kuluessa kokous yhdistyksen
17539: perustamista varten on pidettävä.
17540: 
17541:                             5 §.
17542:       Joksikin päiväksi kutsumuskirjoituksessa määrätyn
17543: ajan kuluessa tulee perustajain, siinä järjestyksessä kuin
17544: yhdistyksen kokouksista on säännöissä määrätty, kuuluttaa
17545: osakkaaksikirjoittajain kokous päättämään paloapuyhdis-
17546: tyksen lopullisesta perustamisesta.
17547:       Jos sellaisessa kokouksessa näytetään, että vakuu-
17548: tuksia on merkitty vähintään säännöissä määrätty luku ja
17549: määrä, ja jos läsnäolevain kirjoittajain enemmistö päättää,
17550: että paloapuyhdistys on saatava toimeen, niin yhdistys on
17551: pidettävä perustettuna sekä hallituksen ja tilintarkastajain
17552: vaali toimitettava. Muussa tapauksessa olkoon kysymys
17553: yhdistyksen perustamisesta rauennut.
17554:       •Jollei kokousta ole 4 §:ssä mainitun ajan kuluessa
17555: pidetty, mm osakkaaksikirjoitukset älkööt enään olko
17556: sitovia.
17557:                              6 §.
17558:       Paloapuyhdistys on ilmoitettava kirjoitettavaksi yh-
17559: distysrekisteriin, niinkuin laissa yhdistyksistä on säädetty;
17560: ja rekisteriin merkittäköön myöskin mitä yhdistyksen sään-
17561: nöissä on osakasten vastuunalaisuudesta määrätty.
17562: 
17563:                             7 §.
17564:      Paloapuyhdistystä edustaa hallitus, johon kuuluu vä-
17565: hintäänkin kolme jäsentä ja tarpeeksi monta varamiestä,
17566: jotka osakkaat yhdistyksen kokouksessa valitsevat.
17567:      Hallituksen tulee paloapuyhdistyksen puolesta kantaa
17568: ja vastata, suorittaa kaikki ne yhdistyksen toimintaan
17569: kuuluvat hallintotoimet, joihin yhdistyksen sääntöjen mu-
17570: kaan ei eri valtuutusta tarvita, niin myös kutsua yhdistys
17571: kokoukseen.
17572:                            N:o 13                        7
17573: 
17574:       Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja
17575: missä määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä,
17576: ilman toisten myötävaikutusta, toimia yhdistyksen puolesta,
17577: taikka saako hallitus jollekulle jäsenelleen tai muulle hen-
17578: kilölle antaa toimeksi juoksevain asiain hoidon tai mää-
17579: rätyn osan hallinnosta.
17580:       Haaste tai muu julkisen viranomaisen käsky on pi-
17581: dettävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku tämän
17582: jäsenistä säädetyssä järjestyksessä on sen tiedokseen saanut.
17583:       Hallitus älköön muutoin kuin yhdistyksen kokouksen
17584: erityisen päätöksen nojalla myykö tahi kiinnityttäkö yh-
17585: distyksen kiinteätä omaisuutta.
17586: 
17587:                           8 §.
17588:       Paloapuyhdistyksen puolesta t,ehtävä asiakirja on,
17589: yhdistyksen puolesta ja mainiten sen nimen, niiden alle-
17590: kirjoitettava, jotka sääntöjen mukaan tai yhdistyksen
17591: kokouksen valtuuttamina ovat siihen oikeutetut.
17592: 
17593:                             9 §.
17594:      Hallituksen tulee pitää huolta yhdistyksen toiminnan
17595: laadun mukaisesta kirjanpidosta.
17596:      Jokaisesta toimivuodesta on tehtävä tilinpäätös, joka
17597: osottaa yhdistyksen varat ja velat sekä voiton ja tappion
17598: vuoden päättyessä.
17599: 
17600:                              10 §.
17601:       Oikeuttansa olla osallisena yhdistyksen asiain hoita-
17602: misessa käyttää osakas yhdistyksen kokouksissa.
17603:       Varsinainen yhdistyksen kokous on vuosittain pidet-
17604: tävä neljän kuukauden kuluessa toimintavuoden päätyttyä.
17605: Siinä kokouksessa on:
17606:       1) esitettävä hallituksen kertomus hallinnostaan ynnä
17607: yleiskatsaus paloapuyhdistyksen asemaan viimeksikuluneen
17608: toimintavuoden lopussa, niin myös tilintarkastajain kirjal-
17609: linen lausunto toimittamastaan sanotun vuoden tilien tar-
17610: kastuksesta;
17611:   8                        N:o 13
17612: 
17613:       2) päätettävä hallituksen vastuunvapaudesta ja niistä
17614: toimenpiteistä, jotka aiheutuvat hallituksen hallinnosta ja
17615: sitä koskevasta tilinteosta;
17616:       3) valittava jäsenet hallitukseen niiden sijaan, joiden
17617: toimiaika päättyy ennen seuraavaa varsinaista kokousta,
17618: taikka jotka jostakin muusta syystä ovat eronneet;
17619:       4) valittava vähintäänkin kaksi tilintarkastajaa kulu-
17620: van toimintavuoden tilejä tarkastamaan.
17621:       Muuten otettakoon käsiteltäväksi ne asiat, mitkä erit-
17622: täin on mainittu yhdistyksen säännöissä taikka kokouksen
17623: kutsumuksessa lueteltu.
17624:       Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään niin usein
17625: kuin hallitus katsoo tarpeelliseksi, niin myös milloin ilmoi-
17626: tettua tarkoitusta varten sitä vaatii vähintään kymmenes-
17627: osa kaikista osakkaista taikka säännöissä määrätty vä-
17628: hempi luku.
17629:       Jos hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy noudat-
17630: tamasta lakiin perustuvaa vaatimusta yhdistyksen kokouk-
17631: seen kutsumisesta, oikeuttakoon Kuvernööri sen tahi ne,
17632: jotka ovat vaatimuksen esittäneet, itse kutsumaan kokouk-
17633: sen kokoon.
17634:                             11 §.
17635:       Säännöissä voidaan tehdä sellainen ehto, että ääni-
17636: oikeutta osakkaan puolesta valtakirjan nojalla yhdistyksen
17637: kokouksessa ei saa käyttää muu kuin toinen osakas. Osak-
17638: kaan laillista edusmiestä älköön kuitenkaan kieliettäkö
17639: ottamasta osaa kokoukseen, vaikkei hän itse olekaan sen
17640: paloapuyhdistyksen osakas.
17641:      Jollei säännöissä ole toisin määrätty, on osakkaana
17642: yhdistyksen kokouksessa yksi ääni enintään tuhannen
17643: markan vakuutusarvosta ja sen lisäksi vielä jokaiselta täy-
17644: deltä tuhannelta markalta yksi ääni; älköön kuitenkaan
17645: kukaan omasta ja muun osakkaan puolesta käyttäkö ääni-
17646: oikeutta enemmän kuin yhteensä viidennentoista osan puo-
17647: lesta siinä kokouksessa edustettujen äänien koko luku-
17648: määrästä.
17649:                            N:o 13                         9
17650: 
17651:      Kokouksen päätöksestä on tehtävä pöytäkirja, jossa
17652: myös mainitaan kokouksessa läsnäolevat sekä kunkin ääni-
17653: luku. Pöytäkirja on vähintään kahden kokouksessa läsnä-
17654: olleen osakkaan tarkistettava ja oikeaksi todistettava.
17655: 
17656:                               12 §.
17657:       Paloapuyhdistysten tulee olla Vakuutustarkastajan
17658: silmälläpidon alaisina. Jos Vakuutustarkastaja havaitsee,
17659: ettei sellaista yhdistystä hoideta sen sääntöjen ja tämän
17660: lain määräysten mukaan, taikka että yhdistys ei tarjoo
17661: riittäviä takeita sitoumustensa täyttämisestä, ilmoittakoon
17662: sen asianomaiselle Kuvernöörille, jonka tulee käskeä yh-
17663: distyksen hallituksen esittämään asia lähinnä seuraavalle
17664: varsinaiselle tai ylimääräiselle yhdistyksen kokoukselle.
17665: Ote kokouksessa pidetystä pöytäkirjasta on viipymättä
17666: toimitettava Kuvernöörilie ja tämän annettava Vakuutus-
17667: tarkastajalle tiedoksi.
17668:       Jollei paloapuyhdistys ryhdy asianmukaiseen toimeen
17669: huomautettujen. epäkohtain poistamiseksi, olkoon Kuver-
17670: nöörin asia harkinnan mukaan kieltää, kunnes tarpeellinen
17671: oikaisu aikaansaadaan, uusien vakuutuksien myöntäminen
17672: taikka, asianhaarain vaatiessa, yhdistyksen toiminnan jat-
17673: kaminen.
17674:                               13 §.
17675:       Jos voimassa olevat vakuutukset ovat vähenneet alle
17676: sen, mitä säännöissä määrätään, ja jollei niiden säädettyä
17677: lukua ja määrää yhden vuoden kuluessa jälleen saavuteta,
17678: olkoon paloapuyhdistys purettava ja suoritustilaan pantava
17679: uhalla, että ne, jotka, tietäen asiain tilan, myötävaikuttavat
17680: yhdistyksen toiminnan jatkamiseen, ovat syntyvistä sitou-
17681: muksista mieskohtaisesti vastuunalaiset kukin omasta ja
17682: toistensa puolesta.
17683:                               14 §.
17684:        Jos tehdään päätös paloapuyhdistyksen purkamisesta,
17685: tahi jos yhdistys puretaan ja pannaan suoritustilaan 13 §:n
17686: säännöksen nojalla, on yhdistyksen kokouksessa mää-
17687: rättävä:
17688:    10                       N:o 13
17689: 
17690:         1) se päivä, jonka jälkeen uusia vakuutuksia älköön
17691:   myönnettäkö;
17692:         2) päivä, jolloin silloiset vakuutukset lakkaavat ole-
17693: , masta voimassa;
17694:         3) kenen tulee selvitysmiehinä ottaa haltuunsa yh-
17695:   distyksen omaisuus ja toimittaa loppusuoritus, johon toi-
17696:   meen myöskin hallituksen jäseniä käypi valitseminen; sekä
17697:         4) mitä loppusuoritukseen nähden muuten on varteen-
17698:   otettava.
17699:                                15 §.
17700:         Selvitysmiesten, joiden toimivaltaan ja velvollisuuk-
17701:   siin nähden on noudatettava tämän lain säännöksiä ja
17702:   yhdistyksen säännöissä sen hallituksesta olevia määräyksiä,
17703:   tulee viipymättä tehdä luettelo paloapuyhdistyksen varoista
17704:   ja veloista sekä hakea vuosihaaste yhdistyksen tuntemat-
17705:   tomille velkojille.
17706:                             16 §.
17707:        Paloapuyhdistyksen varoja älköön osakasten kesken
17708:  jaettako tahi käytettäkö muihin kuin sellaisiin tarkoituk-
17709:  siin, jotka ovat yhdistyksen säännöissä myönnettyyn liik-
17710:  keeseen soveltuvia, ennenkuin vuosihaasteessa määrätty
17711:  valvontapäivä on ohitse ja velat on maksettu.
17712:        Jos varoja löytyy, sittenkuin yhdistyksen velat on
17713:  maksettu ja muut sitoumukset täytetty, ovat varat, ellei
17714:  säännöissä ole toisin määrätty, jaettavat niiden kesken,
17715:  jotka olivat yhdistyksen osakkaita 14 §:n 2 kohdassa tar-
17716:  koitettuun aikaan. Sellainen jako on toimitettava kunkin
17717:  vakuutusmäärän mukaan.
17718: 
17719:                              17 §.
17720:        Laillinen tuomioistuin paloapuyhdistystä vastaan nos-
17721:  tetussa jutussa on yhdistyksen kotipaikan alioikeus.
17722:        Valitus Kuvernöörin toimenpiteestä paloapuyhdistystä
17723:  koskevassa asiassa tehdään siinä järjestyksessä, kuin talous-
17724:  asioista yleensä on säädetty.
17725:                            N:o 13                      11
17726: 
17727:                            18 §.
17728:       Paloapuyhdistyksiin nähden olkoon, ellei tässä laissa
17729: toisin säädetä, soveltuvilta osilta noudatettava yhdistyk-
17730: sistä annettua lakia.
17731:                          19 §.
17732:      Senaatin asia on antaa ne tarkemmat määräykset,
17733: jotka tämän lain käyttämistä varten saattavat olla tarpeen.
17734: 
17735:                             20 §.
17736:       Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 24
17737: luvun 4, 5 ja 6 §,asetus 26 p:ltä lokakuuta 1743 sekä asetus
17738: 4 p:ltä huhtikuuta 1864, joka koskee pääsyn helpottamista
17739: Suomen maalaisten paloapuyhtiöön.
17740:       Erityinen maalaiskunta taikka useammat maalaiskun-
17741: nat yhteisesti saakoot kuitenkin perustaa sellaisen paloapu-
17742: yhdistyksen, jossa kaikki kuntaan kuuluvain talojen tahi
17743: muiden maatilain omistajat tai haltijat ovat velvolliset ole-
17744: maan osakkaina rakennustensa ynnä karjansa, viljansa ja
17745: rehujensa puolesta, mikäli ne voidaan yhdistykseen vakuu-
17746: tettaviksi ottaa eivätkä ole muussa laitoksessa vakuutetut.
17747: Sellaisen paloapuyhdistyksen aikaansaamista varten vaadi-
17748: taan, että kuntakokous, jossa yllämainitun velvollisuuden
17749: alaiset kunnan jäsenet ovat äänioikeutetut, vähintään kol-
17750: mella neljättäosalla annetuista äänistä päättää yhdistyk-
17751: sen perustettavaksi ja samalla hyväksyy yhdistykselle tä-
17752: män lain mukaisesti tehdyt säännöt sekä valitsee väliaikai-
17753: sen toimikunnan. Sittenkuin tämä päätös on saanut lain-
17754: voiman ja säännöt ovat 3 §:ssä sanotulla tavalla vahvis-
17755: tetut, on yhdistys pidettävä perustettuna. Älköön kuiten-
17756:  kaan sellainen paloapuyhdistys alkako toimintaansa, en-
17757:  nenkuin on saatu selville, että sen vakuutukset tulevat
17758:  nousemaan ainakin säännöissä sitä varten vahvistettuun
17759:  vähimpään määrään, ja vakinainen hallitus on Osakasten
17760:  pitämässä kokouksessa valittu.
17761:        Maalaiskunnan tulee kahden vuoden kuluessa sen
17762:  jälkeen, kuin tämä laki on annettu, kuntakokouksessa ottaa
17763:   12                           N:o 13
17764: 
17765: käsiteltäväksi kysymys sellaisen paloapuyhdistyksen perus-
17766: tamisesta, kuin 2 momentissa on sanottu. Kunnes kunta
17767: on tästä päätöksen tehnyt, olkoot siinä ennestään voimassa
17768: oleva paloapuyhdistys sekä edellämainittuin lainkohtain ja
17769: asetusten määräykset noudatettavina.
17770:       Paloapuyhdistys, joka on tätä ennen perustettu, saat-
17771: takoon sääntönsä yhdenmukaisiksi tämän lain määrä:ysten
17772: kanssa ja hankkikoon kahden vuoden kuluessa tämän jäl-
17773: keen säännöille vahvistuksen, uhalla että uusia osakkaita
17774: sanotun ajan kuluttua ei saa ottaa yhdistykseen, em1enkuin
17775: vahvistus on hankittu.
17776: 
17777:                    Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 4
17778:             (17) p:nä toukokuuta 1907.
17779: 
17780:                         Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
17781: 
17782: 
17783: 
17784: 
17785:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
17786:                  1907 - V. M. -   Esit. N:o 13
17787: 
17788: 
17789: 
17790: 
17791:                 Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 3
17792:            Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen
17793:            johdosta, joka sisältää ehdotuksen Laiksi palo-
17794:            apuyhdistyksistä.
17795:      Armollisen esityksen N:o 13 paloapuyhdistyksistä on
17796: Suomen Eduskunta valmistelevaa käsittelyä varten lähet-
17797: tänyt Laki- ja Talousvaliokuntaan, joka sittemmin on
17798: saanut vastaanottaa erityisiä Keisarillisessa Senaatissa syn-
17799: tyneitä asiakirjoja ynnä otteen asiassa Senaatissa tapahtu-
17800: neesta äänestyksestä tehdystä pöytäkirjasta.
17801: 
17802: 
17803: 
17804:       Sittenkun Valtiosäädyt 1897 vuoden valtiopäivillä
17805: olivat anoneet armollista esitystä siitä, että kumottaisiin
17806: Rakennuskaaren 24 luvun 4, 5 ja 6 § sekä 4 p:nä huhti-
17807: kuuta 1864 annettu asetus, joka tarkoittaa pääsyn helpot-
17808: tamista Suomen maalaisten paloapuyhtiöön, annettiin 1904
17809: -1905 vuoden valtiopäiville armollinen esitys paloapuyh-
17810: distyksiä koskevan asetuksen antamisesta, mutta kun esi-
17811: tystä ei ehditty valtiopäivillä loppuun käsitellä, on Edus-
17812: kunnan hyväksyttäväksi uudelleen annettu lakiehdotus
17813: paloapuyhdistyksistä.
17814:       Armollisen esityksen johdannossa esitettyihin syihin
17815: perustuen pyytää Valiokunta ehdottaa nyt kysymyksessä
17816: olevan lakiehdotuksen pääasiassa Eduskunnan hyväksyt-
17817: täväksi. Kuitenkin on Valiokunta katsonut tarpeelliseksi
17818: ehdottaa siihen eräitä pienempiä muutoksia
17819:       Lakiehdotuksen 2 §:n 13 kohtaan ja 6 §:n toiseen 2, 6 (7) §§.
17820: momenttiin on tehty ainoastaan muodollisia muutoksia.
17821:             2                  V. M. -   Esit. N:o 13.
17822: 
17823: 6, 18 §§.         6 ja 18 § edellyttää yhdistyksien toimintaa järjes-
17824:            tävän lain olemassa oloa. Koska sellaista ei kuitenkaan
17825:            ole vielä aikaan saatu, on Valiokunta poistanut mainitut
17826:            pykälät kokonaan, josta on johtunut, että myöhempien
17827:            pykälien järjestysnumero on muuttunut.
17828:                   Valiokunnassa on tämän ohessa ollut keskustelun
17829:            alaisena, eikö yhdistysrekisterin puutteessa olisi syytä
17830:            määrätä, että paloapuyhdistykset ovat kaupparekisteriin
17831:            kirjoitettavat toukokuun 2 p:nä 1895 kaupparekisteristä,
17832:            toiminimestä ja proknrasta annetussa asetuksessa sääde-
17833:            tyssä järjestyksessä. Kun Valiokunnasta kuitenkin on
17834:            näyttänyt soveliaammalta lukea paloapuyhdistykset, nii-
17835:            den tarkoituksena kun ei ole hankkia jäsenilleen suora-
17836:            naista liikevoittoa, rekisteröimiseenkin nähden yhdistysten
17837:            joukkoon, on Valiokunta mainitusta ajatuksesta luopunut,
17838:            varsinkin koska hallitus voi määrätä soveliaan viranomai-
17839:             sen - vakuutustarkastajan tai lääninhallitukset - pitä-
17840:             mään puheena olevista yhdistyksistä ja niitten toimimie-
17841:            histä luetteloa, kunnes lain määräämä yhdistysrekisteri
17842:            voidaan saada aikaan.
17843: 18 § (20).        Armollisen esityksen 20 §:n mukaan tulisi maalais-
17844:            kunnilla olemaan valta samassa pykälässä säädetyssä järjes-
17845:            tyksessä velvoittaa kuntaan kuuluvain talojen tai muiden
17846:            maatilain omistajat tai haltijat rakennustensa, karjansa, vil-
17847:            jansa ja rehujensa puolesta rupeamaan kunnan perustaman
17848:            palovakuutusyhdistyksen osakkaiksi. Pääasiassa tulisivat
17849:             sellaisen velvoituksen alaisiksi siis ne kunnan jäsenet ja se
17850:             omaisuus, jotka Rakennuskaaren 24 luvun 4-6 §:äin mu-
17851:            kaan nykyään ovat velvolliset kuulumaan kihlakuntain tai
17852:             pitäjän-paloapuyhdistyksiin. Ollen samaa mieltä kuin ar-
17853:             mollinen esityskin, että kysymyksen alainen määräämis-
17854:             valta olisi maalaiskunnille annettava, koska muuten on
17855:             varottava, että melkoiset määrät omaisuutta jäisi palova-
17856:             hingolta vakuuttamatta ja että tuntuvia taloudellisia tap-
17857:             pioita siten syntyisi, on Valiokunnan enemmistö katso-
17858:             nut pitävänsä ehdottaa, että kuntain puheena oleva valta
17859:             laajennetaan siten, että kunnan kaikki jäsenet tai eräät
17860:                     V. M. -   Esit. N:o 13.               3
17861: 
17862: sen luokat voidaan velvoittaa rakennustensa ja irtaimis-
17863: tonsa puolesta olemaan kunnan vakuutusyhdistyksen osak-
17864: kaina, jota vastoin vähemmistö on hyväksynyt esityksen
17865: tässä kohden semmoisenaan. Tämän mukaisesti on Valio-
17866: kunta uudestaan muodostanut lakiehdotuksen 18 §:n (20
17867: §:n) 2:sen momentin.
17868:       Sanotun perustuksella V aliakunta kunnioittaen eh-
17869: dottaa,
17870:                 että Eduskunta alamaisessa vastauskirjel-
17871:           mässä ilmoittaisi hyväksyneensä armolliseen esi-
17872:           tykseen sisältyvän lakiehdotuksen, tehtyään siihen
17873:           kuitenkin eräitä mutdoksia, joiden johdosta mai-
17874:           nittu laki tulisi olemaan näin kuuluva:
17875: 
17876: 
17877:                 Laki paloapuyhdistyksistä.
17878:                               1 §.
17879:           Muuttamatta arm. esityksen mukaan.
17880: 
17881:                               2 §.
17882:       Paloapuyhdistykselle on laadittava säännöt, joissa,
17883: varteenottaen että turvaava suhde yksityisten vastuuvaa-
17884: rain ja koko vastuumäärän välillä saavutetaan, on mää-
17885: rättävä:
17886:       1) yhdistyksen nimi, jonka tulee sisältää sana ,palo-
17887: apuyhdistys" joko erikseen tahi muun sanan yhteydessä;
17888:       2) se alue, jonka piirissä yhdistys aikoo toimintaansa
17889: harjoittaa, niin myös yhdistyksen kotipaikka, JOSsa sen
17890: hallituksella tulee olla olinpaikkansa;
17891:       3) yhdistyksen toimiala;
17892:       4) yhdistykseen pääsemisen ja siitä eroamisen ehdot;     •
17893:       5) yhdistykselle suoritettavat maksut sekä niiden las-
17894: kemisen perusteet ja ylöskantotapa;
17895:       6) kuinka laajalti osakkaat ovat vastuunalaisia yhdis-
17896: tyksen sitoumusten täyttämisestä ja miten siihen tarvitta-
17897: vat maksut ovat suoritettavat;
17898:     4                    V. M. -   Esit. N:o 13.
17899: 
17900: 
17901:           7) miten vakuutusvälipuheeseen perustuva korvaus-
17902:     vaatimus on yhdistykselle tehtävä, sekä minkä ajan ku-
17903:     luessa hyväksytty korvausmäärä on yhdistyksen mak-
17904:     settava;
17905:           8) korkein määrä, jonka yhdistys samasta vastuu-
17906:     vaarasta saa ilman jälleenvakuutusta ottaa vastuullensa;
17907:           9) millä ehdoilla osakas saa muussa laitoksessa va-
17908:     kuuttaa yhdistyksessä vakuuttamansa omaisuuden;
17909:           10) miten vararahastoa ja muita tarpeellisia rahastoja
17910:     on perustettava, kartutettava ja käytettävä;
17911:            11) miten yhdistyksen hallitus on järjestetty ja kuinka
17912:     pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
17913:            12) yhdistyksen varain hoito sekä tilivuosi, niin myös
17914:     erittäin:
17915:           a) minkälaista vakuutta vastaan yhdistyksen varat
17916:     saatetaan korkoa kasvaviksi;
17917:           b) miten vakuuskirjat säilytetään ja katsastetaan;
17918:     sekä
17919:            c) saako hallitus ja kuinka laajalti yhdistyksen puo-
17920:     lesta ottaa lainoja;
17921:            13) mihin aikaan ja millä tavoin yhdistyk:sen
17922:     hallinto ja hallituksen tilit tarkastetaan;
17923:            14) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoukseen
17924:     ja muut tiedonannot osakkaille toimitettavat;
17925:            15) miten päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä;
17926:            16) se luku ja määrä, johon merkittyjen vakuutusten
17927:     tulee nousta ennenkuin yhdistys saa alkaa toimintansa,
17928:     niin myös se luku ja määrä, minkä alle voimassa olevat
17929:     vakuutukset eivät saa vähetä yhdistystä purkamatta;
17930:            17) missä muissa tapauksissa ja miten yhdistyksen
17931:     saa purkaa sekä mitä yhdistyksen säästyneillä varoilla
17932: •
17933:     silloin on tehtävä.
17934: 
17935:                               3-5 §§.
17936:                             .Muuttamatta.
17937:                              (6 § poist.)
17938:                      V. M. -   Esit. N:o 13.               5
17939: 
17940:                           6 §. (7.)
17941:       Paloapuyhdistystä edustaa hallitus, johon kuuluu vä-
17942: hintäänkin kolme jäsentä ja tarpeeksi monta varamiestä,
17943: jotka osakkaat yhdistyksen kokouksessa valitsevat.
17944:       Hallituksen tulee paloapuyhdistyksen puolesta kantaa
17945: ja vastata, suorittaa kaikki ne (poist.) hallintotoimet, joi-
17946: hin yhdistyksen sääntöjen mukaan ei eri valtuutusta tar-
17947: vita, niin myös kutsua yhdistys kokoukseen.
17948:       Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja
17949: missä määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, il-
17950: man toisten myötävaikutusta, toimia yhdistyksen puolesta,
17951: taikka saako hallitus jollekulle jäsenelleen tai muulle hen-
17952: kilölle antaa toimeksi juoksevain asiain hoidon tai mää-
17953: rätyn osan hallinnosta.
17954:       Haaste tai muu julkisen viranomaisen käsky on pi-
17955:  dettävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku tämän
17956: jäsenistä säädetyssä järjestyksessä on sen tiedokseen saanut.
17957:       Hallitus älköön muutoin kuin yhdistyksen kokouk-
17958: sen erityisen päätöksen nojalla myykö tahi kiinnityttäkö
17959: yhdistyksen kiinteätä omaisuutta.
17960: 
17961: 
17962:                     7-12 §§.       (8-13.)
17963: 
17964:                         Muuttamatta.
17965: 
17966:                          13 §. (14.)
17967: 
17968:       Jos tehdään päätös paloapuyhdistyksen purkamisesta,
17969: tahi jos yhdistys puretaan ja pannaan suoritustilaan 12
17970: §:n säännöksen nojalla, on yhdistyksen kokouksessa mää-
17971: rättävä:
17972:       1) se päivä, jonka jälkeen uusia vakuutuksia älköön
17973: myönnettäkö;
17974:       2) päivä, jolloin silloiset vakuutukset lakkaavat ole-
17975: masta voimassa;
17976:       3) kenen tulee selvitysmiehinä ottaa haltuunsa yh-
17977: 6                  V. M. -   Esit. N:o 13.
17978: 
17979: 
17980: distyksen omaisuus ja toimittaa loppusuoritus, johon toi-
17981: meen myöskin hallituksen jäseniä käypi valitseminen; sekä
17982:       4) mitä loppusuoritukseen nähden muuten on varteen-
17983: otettava.
17984:                         14 §. (15.)
17985:                       Muuttamatta.
17986: 
17987:                         15 §. {16.)
17988:       Paloapuyhdistyksen varoja älköön osakasten kesken
17989: jaettako tahi käytettäkö muihin kuin sellaisiin tarkoituk-
17990: siin, jotka ovat yhdistyksen säännöissä myönnettyyn liik-
17991: keeseen soveltuvia, ennenkuin vuosihaasteessa määrätty
17992: valvontapäivä on ohitse ja velat on maksettu.
17993:       Jos varoja löytyy, sittenkun yhdistyksen velat on
17994: maksettu ja muut sitoumukset täytetty, ovat varat, ellei
17995: säännöissä ole toisin määrätty, jaettavat niiden kesken,
17996: jotka olivat yhdistyksen osakkaita 13 §:n 2 kohdassa tar-
17997: koitettuun aikaan. Sellainen jako on toimitettava kunkin
17998: vakuutusmäärän mukaan.
17999: 
18000:                         16 §. {17.)
18001: 
18002:                       Muuttamatta.
18003:                        (18 § poist.)
18004: 
18005:                         17 §. (19.)
18006: 
18007:                        Muuttamatta.·
18008:                         18 §. (20.)
18009:      Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 24
18010: luvun 4, 5 ja 6 §, asetus 26 p:ltä lokakuuta 1743 sekä
18011: asetus 4 p:ltä huhtikuuta 1864, joka koskee pääsyn hel-
18012: pottamista Suomen maalaisten paloapuyhtiöön.
18013:      Erityinen maalaiskunta taikka useammat maalaiskun-
18014:                     V. M. -   Esit. N:o 13.               7
18015: 
18016: nat yhteisesti saakoot kuitenkin perustaa sellaisen palo-
18017: apuyhdistyksen, jossa kunnan jäsenet siinä määrin
18018: kuin yhdistyksen säännöt edellyttävät ovat vel-
18019: volliset olemaan osakkaina rakennustensa ja ir-
18020: taimistonsa puolesta, mikäli ne (poist.) eivät ole
18021: muussa laitoksessa vakuutetut. Sellaisen paloapuyhdis-
18022: tyksen aikaansaamista varten vaaditaan, että kuntakokous,
18023: jossa yllämainitun velvollisuuden alaiset kunnan jäsenet
18024: ovat äänioikeutetut, vähintään kolmella neljättäosalla an-
18025: netuista äänistä päättää yhdistyksen perustettavaksi ja
18026: samalla hyväksyy yhdistykselle tämän lain mukaisesti
18027: tehdyt säännöt sekä valitsee väliaikaisen toimikunnan.
18028: Sittenkuin tämä päätös on saanut lainvoiman ja säännöt
18029: ovat 3 §:ssä sanotulla tavalla vahvistetut, on yhdistys
18030: pidettävä perustettuna. Älköön kuitenkaan sellainen pa-
18031: loapuyhdistys alkako toimintaansa, ennenkuin on saatu
18032: selville, että sen vakuutukset tulevat nousemaan ainakin
18033: säännöissä sitä varten vahvistettuun vähimpään määrään,
18034: ja vakinainen hallitus on osakasten pitämässä kokouksessa
18035: valittu.
18036:        Maalaiskunnan tulee kahden vuoden kuluessa sen
18037:  jälkeen, kuin tämä laki on annettu, kuntakokouksessa ot-
18038: taa käsiteltäväksi kysymys sellaisen paloapuyhdistyksen
18039:  perustamisesta, kuin 2 momentissa on sanottu. Kunnes
18040:  kunta on tästä päätöksen tehnyt, olkoot siinä ennestään
18041:  voimassa oleva paloapuyhdistys sekä edellämainittuin lain-
18042:  kohtain ja asetusten määräykset noudatettavina.
18043:        Paloapuyhdistys, joka on tätä ennen perustettu, saat-
18044:  takoon sääntönsä yhdenmukaisiksi tämän lain määräysten
18045:  kanssa ja hankkikoon kahden vuoden kuluessa tämän jäl-
18046:  keen säännöille vahvistuksen, uhalla että uusia osakkaita
18047:  sanotun ajan kuluttua ei saa ottaa yhdistykseen, ennen-
18048:  kuin vahvistus on hankittu.
18049:        Helsingissä 2 p:nä lokakuuta 1907.
18050: 8                          V. M. - Esit. N:o 13.
18051: 
18052: 
18053:       Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
18054: johtaja Listo sekä jäsenet I. Hoikka, Järvinen, Johansson,
18055: 0. Laine, Nix, Orasmaa, Paunu, Pennanen, W. Perttilä,
18056: Pullinen, F. Rantanen, Snellman ja Wasastjerna sekä
18057: (osaksi) varajäsenet Kuisma, Näs, Tervaniemi ja Tihanow.
18058: 
18059: 
18060: 
18061: 
18062:     Helsinki 1907, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö.
18063:              1907 -    S. V. Dl. -   Esit. :N:o 13.
18064: 
18065: 
18066: 
18067: 
18068:                             Suuren valiokunnan mietintö N:o
18069:                         12 Keisarillisen Majesteetin arrnolli-
18070:                         sen esityksen johdosta, joka sisältää
18071:                         ehdotuksen Laiksi paloapuyhdistyk-
18072:                         sistä.
18073: 
18074: 
18075:     Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta saa kunni-
18076: oittaen ehdottaa:
18077: 
18078:                etttt Eduskunta hyväksyisi puheenaolevan
18079:            lakiehdotuksen sellaisena kuin se on Laki-
18080:            ja Talousvaliokunnan tttsttt asiasta antamassa
18081:            mietinnösstt N:o 3.
18082: 
18083: 
18084: 
18085:    Helsingissä, 16 p:nä lokakuuta 1907.
18086: 
18087: 
18088: 
18089: 
18090:      Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
18091:           1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 13.
18092: 
18093: 
18094: 
18095: 
18096:                      S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
18097:                 n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
18098:                 armolliseen esitykseen, joka sisältää ehdo-
18099:                 tuksen laiksi paloapuyhdistyksistä.
18100: 
18101: 
18102: 
18103: 
18104:     Suurivaltaisin, f\rmollisin Keisari
18105:             ja Suuriruhtinas!
18106: 
18107: 
18108: 
18109: 
18110:        Armollisena esityksenä on Teidän Keisarillinen Majes-
18111: teettinne Suomen Eduskunnalle antanut ehdotuksen laiksi
18112: paloapnyhdistyksistä.
18113: 2         1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 13.
18114: 
18115:       Tämän lakiehdotuksen on Eduskunta hyväksynyt teke-
18116: mällä siihen kuitenkin eräitä pieniä muutoksia.
18117:       Årmollisen esityksen lakiehdotuksen 6 ja 18 § edellyt-
18118: tävät yhdistyksien toimintaa järjestävän lain olemassaoloa.
18119: Koska sellaista ei ole vielä aikaan saatu, on Eduskunta pois-
18120: tanut mainitut pykälät kokonaan. Eduskunta on tosin pi-
18121: tänyt suotavana että paloapuyhdistyksistä ja niiden toimi-
18122: miehistä pidetään luetteloa, mutta on katsonut, että hallitu~a
18123: voi määrätä soveliaan viranomaisen - vakuutustarkastajan
18124: tai lääninhallitukset - toimittamaan puheenaolevaa luetteloa,
18125: kunnes laissa määrättävä yleinen yhdistysrekisteri voidaan
18126: saada aikaan. Näiden pykälien poistaminen on aiheuttanut
18127: muutoksia pykälien järjestysnumeroissa.
18128:       Maalaiskunnilla tulisi esityksessä olevan lakiehdotuksen
18129: 20 §:n mukaan olemaan valta samassa pykälässä saa-
18130: detyssä järjestyksessä velvoittaa kuntaan kuuluvain talojen
18131: tai muiden maatilain omistajat tai haltiat rakennustensa, kar-
18132: jansa, viljansa ja rehujensa puolesta rupeamaan kunnan pe-
18133: rustaman palovakuutusyhdistyksen osakkaiksi. Katsoen, että
18134: kysymyksen alainen määrääruisvalta on maalaiskunnille an-
18135: nettava, on Eduskunta vielä laajentanut kuntain puheena-
18136: olevaa valtaa siten, että kunnan kaikki jäsenet tai eräät niiden
18137: ryhmät voidaan velvoittaa rakennustensa ja irtaimistonsa
18138: puolesta olemaan kunnan vakuutusyhdistyksen osakkaina.
18139: Tämän mukaisesti on Eduskunta uudestaan muodostanut laki-
18140: ehdotuksen 18 §:n (esityksen 20 §:n) 2:sen momentin.
18141:       Lakiehdotukseen on sitä paitsi tehty eräitä muodollisia
18142: muutoksia.
18143:       Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu, saa Eduskunta
18144: alamaisesti Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne ilmoittaa:
18145: 
18146:                        että Eduskunta on hyväksynyt armol-
18147:                  liseen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen,
18148:                  tehtyään siihen eräitä muutoksia, joiden
18149:                 ,johdosta maim:ttu laki tulisi olemaan näin
18150:                  kuuluva:
18151:           1907. -     Edusk. Vast. -   Esitys N:o 13.        3
18152: 
18153:                     Laki paloapuyhdistyksistä.
18154: 
18155:                                1 §.
18156:        Paloapuyhdistyksen tarkoitus on vakuutuksenottajain
18157: keskinäisellä vastuulla antaa vakuutuksia palovahingon va-
18158: ralta. Tämä vastuu on joko rajaton taikka yhdistyksen sään-
18159: töjen määräyksellä rajoitettu.
18160:        Paloapuyhdistyksen osakkaita ovat sen vakuutuksen-
18161: ottajat.
18162:                                2 §.
18163:       Paloapuyhdistykselle on laadittava säännöt, joissa, var-
18164: teenottaen että turvaava suhde yksityisten vastuuvaarain ja
18165: koko vastuumäärän välillä saavutetaan, on määrättävä:
18166:        1) yhdistyksen nimi, jonka tulee sisältää sana »palo-
18167: apuyhdistys» joko erikseen tahi muun sanan yhteydessä;
18168:       2) se alue, jonka piirissä yhdistys aikoo toimintaansa
18169: harjoittaa, niin myös yhdistyksen kotipaikka, jossa sen halli-
18170: tuksella tulee olla olinpaikkansa;
18171:       3) yhdistyksen toimiala;
18172:       4) yhdistykseen pääsemisen ja siitä eroamisen ehdot;
18173:        5) yhdistykselle suoritettavat maksut sekä niiden laske-
18174: misen perusteet ja ylöskantotapa;
18175:       6) kuinka laajalti osakkaat ovat vastuunalaisia yhdis-
18176: tyksen sitoumusten täyttämisestä ja miten siihen tarvittavat
18177: maksut ovat suoritettavat;
18178:        7) miten vakuutusvälipuheeseen perustuva korvaus-
18179: vaatimus on yhdistykselle tehtävä sekä minkä ajan kuluessa
18180: hyväksytty korvausmäärä on yhdistyksen maksettava;
18181:       8) korkein määrä, jonka yhdistys samasta vastuuvaa-
18182: rasta saa ilman jälleenvakuutusta ottaa vastuulleosa;
18183:        9) millä ehdoilla osakas saa muussa laitoksessa vakuut-
18184: taa yhdistyksessä vakuuttamansa omaisuuden;
18185:        10) miten vararahastoa ja muita tarpeellisia rahastoja
18186: on perustettava, kartutettava ja käytettävä;
18187:        11) miten yhdistyksen hallitus on järjestetty ja kuinka
18188: pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat ;
18189: 4          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 13.
18190: 
18191:        12) yhdisty~sen varain hoito sekä tilivuosi, niin myös
18192: erittäin:
18193:        a) minkälaista vakuutta vastaan yhdistyksen varat saa-
18194: tetaan korkoa kasvaviksi;
18195:        b) miten vakuuskirjat säilytetään ja katsastetaan; sekä
18196:        c) saako hallitus ja kuinka iaajalti yhdistyksen puolesta
18197: ottaa lainoja;
18198:        13) mihin aikaan ja millä tavoin yhdistyksen hallinto
18199: ja hallituksen tilit tarkastetaan ;
18200:        14) millä tavalla yhdistys on kutsuttava kokoukseen
18201: ja muut tiedonannot osakkaille toimitattavat;
18202:        15) miten päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä;
18203:        16) se luku ja määrä, johon merkittyjen vakuutusten
18204: tulee nousta, ennenkuin yhdistys saa alkaa toimintansa, niin
18205: myös se luku ja määrä, minkä alle voimassa olevat vakuu-
18206: tukset eivät saa vähetä yhdistystä purkamatta;
18207:        17) missä muissa tapauksissa ja miten yhdistyksen saa
18208: purkaa sekä mitä yhdistyksen säästyneillä varoilla silloin on
18209: tehtävä.
18210:                              3 §.
18211:       Vahvistuksen paloapuyhdistyksen säännöille hakevat,
18212: myötäliittäen päivämäärällä varustetun sopimuskirjan, yhdis-
18213: tyksen perustajat, joita pitää olla vähintään kolme, sen lää-
18214: nin kuvernööriltä, jossa yhdistyksen hallitukf:en olinpaikka
18215: on oleva; ja kuvernöörin on, hankittuansa vakuutustarkas-
18216: tajan lausunnon asiasta, annettava siitä päätös, jos yhdistys
18217: on aiottu toimivaksi ainoastaan sanotussa läänissä, mutta
18218: muussa tapauksessa oman lausuntonsa ohessa lähetettävä ha-
18219: kemus senaatin ratkaistavaksi.
18220:       Paloapuyhdistyksen sääntöihin tehty muutos ei ole pä-
18221: tevä, ennenkuin sille on saatu vahvistus.
18222: 
18223:                              4 §.
18224:       Sittenkuin paloapuyhdistyksen säännöt ovat vahvistetut,
18225: tulee sen perustajain kirjallisesti kutsua halukkaita merkitse-
18226: mään itsensä osakkaaksi yhdistykseen, ja on kutsumuskirjoi-
18227:            1907. -- Edusk. Vast. -     Esitys N:o 13.          5
18228: 
18229: tuksessa, jonka perustajat omakätisesti allekirjoittavat, oleva
18230: oikeaksi todistettu jäljennös säännöistä sekä määrättynä se
18231: aika, enintään kaksi vuotta sääntöjen vahvistamisesta lukien,
18232: jonka kuluessa kokous yhdistyksen perustamista varten on
18233: pidettävä.
18234: 
18235:                               5 §.
18236:       Joksikin päiväksi kutsumuskirjoituksessa määrätyn ajan
18237: kuluessa tulee perustajain, siinä järjestyksessä kuin yhdis-
18238: tyksen kokouksista on säännöissä määrätty, kuuluttaa osak-
18239: kaaksikirjoittajain kokous päättämään paloapuyhdistyksen lo-
18240: pullisesta perustamisesta.
18241:       Jos sellaisessa kokouksessa näytetään, että vakuutuksia
18242: on merkitty vähintään säännöissä määrätty luku ja määrä,
18243: ja jos läsnäolevain kirjoittajain enemmistö päättää, että palo-
18244: apuyhdistys on saatava toimeen, niin yhdistys on pidettävä
18245: perustettuna sekä hallituksen ja tilintarkastajain vaali toimi-
18246: tettava. Muussa tapauksessa olkoon kysymys yhdistyksen
18247: perustamisesta rauennut.
18248:       Jollei kokousta ole 4 §:ssä mainitun ajan kuluessa pi-
18249: detty, niin osakkaaksikirjoitukset älkööt enään olko sitovia.
18250: 
18251: 
18252:                               6 §.
18253:        Paloapuyhdistystä edustaa hallitus, johon kuuluu vä-
18254: hintäänkin kolme jäsentä ja tarpeeksi monta varamiestä, jotka
18255: osakkaat yhdistyksen kokouksessa valitsevat.
18256:       Hallituksen tulee paloapuyhdistyksen puolesta kantaa
18257: ja vastata, suorittaa kaikki ne hallintotoimet, joihin yhdisty k-
18258: sen sääntöjen mukaan ei eri valtuutusta tarvita, niin myös
18259: kutsua yhdistys kokoukseen.
18260:        Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja
18261: missä määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman
18262: toisten myötävaikutusta, toimia yhdistyksen puolesta, taikka
18263: saako hallitus jollekulle jäsenelleen tai muulle henkilölle
18264: antaa toimekRi juoksevain asiain hoidon tai määrätyn osan
18265: hallinnosta.
18266: 6         1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 13.
18267: 
18268:       Haaste tai muu julkisen viranomaisen käsky on pidet-
18269: tävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku tämän jäsenistä
18270: säädetyssä järjestyksessä on sen tiedokseen saanut.
18271:        Hallitus älköön muutoin kuin yhdistyksen kokouksen
18272: erityisen päätöksen nojalla myykö tahi kiinnityttäkö yhdis-
18273: tyksen kiinteätä omaisuutta.
18274: 
18275: 
18276:                               7 §.
18277:        Paloapuyhdistyksen puolesta tehtävä asiakirja on, yh-
18278: distyksen puolesta ja mainiten sen nimen, niiden allekirjoi-
18279: tettava, jotka sääntöjen mukaan tai yhdistyksen kokouksen
18280: valtuuttamina ovat siihen oikeutetut.
18281: 
18282:                              8 §.
18283:       Hallituksen tulee pitää huolta yhdistyksen toiminnan
18284: laadun mukaisesta kirjanpidosta.
18285:       Jokaisesta toimivuodesta on tehtävä tilinpäätös, joka
18286: osottaa yhdistyksen varat ja velat sekä voiton ja tappion vuo-
18287: den päättyessä.
18288:                               9 §.
18289:       Oikeuttansa olla osallisena yhdistyksen aSiain hoitami-
18290: sessa käyttää osakas yhdistyksen kokouksissa.
18291:       Varsinainen yhdistyksen kokous on vuosittain pidettävä
18292: nelj~n kuukauden kuluessa toimintavuoden päätyttyä. Siinä
18293: kokouksessa on:
18294:       1) esitettävä hallituksen kertomus ballinnostaan ynnä
18295: yleiskatsaus paloapuyhdistyksen asemaan viimeksikuluneen
18296: toimintavuoden lopussa, niin myös tilintarkastajain kirjallinen
18297: lausunto toimittamastaan sanotun vuoden tilien tarkastuksesta;
18298:       2) päätettävä hallituksen vastuuvapaudesta ja niistä
18299: toimenpiteistä, jotka aiheutuvat hallituksen hallinnosta ja sitä
18300: koskevasta tilinteosta;                       ·
18301:       3) valittava jäsenet hallitukseen niiden sijaan, joiden
18302: toimiaika päättyy ennen seuraavaa varsinaista kokousta, taikka
18303: jotka jostakin muusta syystä ovat eronneet;
18304:           1907. -    Edusk. Vast. -   Esitys N:o 13.          7
18305: 
18306:       4) valittava vähintäänkin kaksi tilintarkastajaa kuluvan
18307: toimintavuoden tilejä tarkastamaan.
18308:       Muuten otettakoon käsiteltäväksi ne asiat, mitkä erittäin
18309: on mainittu yhdistyksen säännöissä taikka kokouksen kutsu-
18310: muksessa laeteltu.
18311:       Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään niin usein
18312: kuin hallitus katsoo tarpeelliseksi, niin myös milloin ilmoi-
18313: tettua tarkoitusta varten sitä vaatii vähintään kymmenesosa
18314: kaikista osakkaista taikka säännöissä määrätty vähempi luku.
18315:       Jos hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy noudatta-
18316: masta lakiin perustuvaa vaatimusta yhdistyksen kokoukseen
18317: kutsumisesta, oikeuttakoon kuvernööri sen tahi ne, jotka ovat
18318: vaatimuksen esittäneet, itse kutsumaan kokouksen kokoon.
18319: 
18320:                              10 §.
18321:         Säännöissä voidaan tehdä sellainen ehto, että äänioi-
18322: keutta osakkaan puolesta valtakirjan nojalla yhdistyksen ko-
18323: kouksessa ei saa käyttää muu kuin toinen osakas. Osakkaan
18324: laillista edusmiestä älköön kuitenkaan kiellettäkö ottamasta
18325: osaa kokoukseen, vaikkei hän itse olekaan sen paloapuyhdis-
18326: tyksen osakas.
18327:        Jollei säännöissä ole toisin määrätty, on osakkaalla yh-
18328: distyksen kokouksessa yksi ää.ni enintään tuhannen markan
18329: vakuutus.arvosta ja sen lisäksi vielä jokaiselta täydeltä tuhan-
18330: nelta markalta yksi ääni; älköön kuitenkaan kukaan omasta
18331: ja muun osakkaan puolesta käyttäkö äänioikeutta enemmän
18332: kuin yhteensä viidennentoista osan puolesta siinä kokouk-
18333: sessa edustettujen. äänien koko lukumäärästä.
18334:        Kokouksen päätöksestä on tehtävä pöytäkirja, jossa myös
18335: mainitaan kokouksessa läsnäolevat sekä kunkin ääniluku.
18336: Pöytäkirja on vähintään kahden kokouksessa läsnäolleen osak-
18337: kaan tarkistettava ja oikeaksi todistettava.
18338: 
18339:                              11 §.
18340:      Paloapuyhdistysten tulee olla vakuutustarkastajan sil-
18341: mälläpidon alaisina. Jos vakuutustarkastaja havaitsee, ettei
18342: 8         1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 13.
18343: 
18344: sellaista yhdistystä hoideta sen sääntöjen ja tämän lain mää-
18345: räysten mukaan taikka että yhdistys ei tarjoo riittäviä ta-
18346: keita sitoumustensa täyttämisestä, ilmoittakoon sen asianomai-
18347: selle kuvernöörille, jonka tulee käskeä yhdistyksen hallituk-
18348: sen esittämään asia lähinnä seuraavalle varsinaiselle tai yli-
18349: määräiselle yhdistyksen kokouksella. Ote kokouksessa pide-
18350: tystä pöytäkirjasta on viipymättä toimitettava kuvernöörille
18351: ja tämän annettava Vakuutustarkastajalie tiedoksi.
18352:       Jollei paloapuyhdistys ryhdy asianmukaiseen toimeen
18353: huomautettujen epäkohtain poistamiseksi, olkoon kuvernöörin
18354: asia harkinnan mukaan kieltää, kunnes tarpeellinen oikaisu
18355: aikaansaadaan, uusien vakuutuksien myöntäminen taikka
18356: asianhaarain vaatiessa, yhdistyksen toiminnan jatkaminen.
18357: 
18358: 
18359:                             12 §.
18360:       Jos voimassaolevat vakuutukset ovat vähenneet alle
18361: sen, mitä säännöissä määrätään, ja jollei niiden säädettyä
18362: lukua ja määrää yhden vuoden kuluessa jälleen saavuteta,
18363: olkoon paloapuyhdistys purettava ja suoritustilaan pantava
18364: uhalla, että ne, jotka tietäen asiain tilan myötävaikuttavat
18365: yhdistyksen toiminnan jatkamiseen, ovaf syntyvistä sitou-
18366: muksista mieskohtaisesti vastuunalaiset kukin omasta ja tois-
18367: tensa puolesta.
18368: 
18369: 
18370:                              13 §.
18371: 
18372:      Jos tehdään päätös paloapuyhdistyksen purkamisesta
18373: tahi jos yhdistys puretaan ja pannaan suoritustilaan 12 §:n
18374: säännöksen nojalla, on yhdistyksen kokouksessa määrättävä:
18375:     1) se päivä, jonka jälkeen uusia vakuutuksia älköön
18376: myönnettäkö ;
18377:      2) päivä, jolloin silloiset vakuutukset lakkaavat olemasta
18378: voimassa;
18379:           1907. -    Edusk. Vast. -- Esitys N:o 13.           9
18380: 
18381:       3) kenen tulee selvitysmiehinä ottaa haltuunsa yhdis-
18382: tyksen omaisuus ja toimittaa loppusuoritus, johon toimeen
18383: myöskin hallituksen jäseniä käypi valitseminen ; sekä
18384:       4) mitä loppusuoritukseen nähden muuten on varteen-
18385: otettava.
18386: 
18387:                              14 §.
18388: 
18389:       Selvitysmiesten, joiden toimivaltaan ja velvollisuuksiin
18390: nähden on noudatettava tämän lain säännöksiä ja yhdistyk-
18391: sen säännöissä sen hallituksesta olevia määräyksiä, tulee
18392: viipymättä tehdä luettelo paloapuyhdistyksen varoista ja
18393: valoista sekä hakea vuosihaaste yhdistyksen tuntemattomilla
18394: velkojille.
18395: 
18396:                              15 §.
18397: 
18398:       Paloapuyhdistyksen varoja älköön oöakasten kesken
18399: jaettako tahi käytettäkö muihin kuin sellaisiin tarkoituksiin,
18400: jotka ovat yhdistyksen säännöissä myönnettyyn liikkeeseen
18401: soveltuvia, ennenkuin vuosihaasteessa määrätty valvontapäivä
18402: on ohitse ja velat on maksettu.
18403:       Jos varoja löytyy, sittenkuin yhdistyksen velat on mak-
18404: settu ja muut sitoumukset täytetty, ovat varat, ellei sään-
18405: nöissä ole toisin määrätty, jaettavat niiden kesken, jotka oli-
18406: vat yhdistyksen osakkaita 13 §:n 2 kohdassa tarkoitettuun
18407: aikaan. Sellainen jako on toimitettava kunkin vakuutus-
18408: määrän mukaan.
18409: 
18410:                             16 §.
18411:        Laillinen tuomioistuin paloapuyhdistystä vastaan noste-
18412: tussa jutussa on yhdistyksen kotipaikan alioikeus.
18413:        Valitus kuvernöörin toimenpiteestä paloapuyhdistystä
18414: koskevassa asiassa tehdään siinä järjestyksessä, kuin talous-
18415: asioista yleensä on säädetty.
18416: 10        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 13.
18417: 
18418:                             17 §.
18419:      Senaatin asia on antaa ne tarkemmat määräykset, jotka
18420: tämän lain käyttämistä varten saattavat olla tarpeen.
18421: 
18422: 
18423:                             18 §.
18424:       Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 24 luvun
18425: 4, 5 ja 6 §§, asetus 26 päivältä lokakuuta 17 43 sekä asetus
18426: 4 päivältä huhtikuuta 1864, joka koskee pääsyn helpottamista
18427: Suomen maalaisten paloapuyhtiöön.
18428:        Erityinen maalaiskunta taikka useammat maalaiskun-
18429: nat yhteisesti saakoot kuitenkin perustaa sellaisen paloapu-
18430: yhdistyksen, jossa kunnan jäsenet siinä määrin kuin yhdis-
18431: tyksen säännöt edellyttävät ovat vei volliset olemaan osakkaina
18432: rakennustensa ja irtaimistonsa puolesta, mikäli ne eivät ole
18433: muussa laitoksessa vakuutetut. Sellaisen paloapuyhdistyksen
18434: aikaansaamista varten vaaditaan, että kuntakokous, jossa yllä-
18435: mainitun velvollisuuden alaiset kunnan jäsenet ovat ääni-
18436: oikeutetut, vähintään kolmella neljäsosalla annetuista äänistä
18437: päättää yhdistyksen perustettavaksi ja samalla hyväksyy yh-
18438: distykselle tämän lain mukaisesti tehdyt säännöt sekä valitsee
18439: väliaikaisen toimikunnan. Sittenkuin tämä päätöR on saanut
18440: lainvoiman ja säännöt ovat 3 §:ssä sanotulla tavalla vahvis-
18441: tetut, on yhdistys pidettävä perustettuna. Älköön kuitenkaan
18442: sellainen paloapuyhdistys alkako toimintaansa, ennenkuin on
18443: saatu selville, että sen vakuutukset tulevat nousemaan aina-
18444: kin säännöissä sitä varten vahvistettuun vähimpään määrään,
18445: ja vakinainen hallitus on osakasten pitämässä kokouksessa
18446: valittu.
18447:        Maalaiskunnan tulee kahden vuoden kuluessa sen jäl-
18448: keen, kuin tämä laki; on annettu, kuntakokouksessa ottaa
18449: käsiteltäväksi kysymys sellaisen paloapuyhdistyksen perusta-
18450: misesta, kuin 2 momentissa on sanottu. Kunnes kunta on
18451: tästä päätöksen tehnyt, olkoot siinä ennestään voimassaoleva
18452: paloapuyhdistys sekä edellämainittuin lainkohtain ja asetusten
18453: määräykset noudatettavina.
18454:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 13.       11
18455: 
18456:       Paloapuyhdistys, joka on tätä ennen perustettu, saatta-
18457: koon sääntönsä yhdenmukaisiksi tämän lain määräysten kanssa
18458: ja hankkikoon kahden vuoden kuluessa tämän jälkeen sään-
18459: nöille vahvistuksen, uhalla että uusia osakkaita sanotun ajan
18460: kuluttua ei saa ottaa yhdistykseen, ennenkuin vahvistus on
18461: hankittu.
18462: 
18463:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
18464: 
18465: 
18466:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1!:107.
18467: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
18468:                     1907. - N:o 14.
18469: 
18470: 
18471: 
18472: 
18473:                 Keisarillisen .Majesteetin armolli-
18474:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle ynnä
18475:            ehdotus Laiksi työstä leipomoissa.
18476: 
18477:       Valtiopäivillä 1904-1905 annettiin Suomenmaan Val-
18478: tiosäädyille armollinen esitys työaikaa leipomoissa koskevan
18479: asetuksen antamisesta. Valtiosäätyjen alamaisessa vastauk-
18480: sessa tähän esitykseen ilmoitettiin kuitenkin, ettei Valtio-
18481: säätyjen päätöstä asiasta ollut saavutettu ja ~ttä se siten
18482: oli rauennut.
18483:       Sen jälkeen kuin työolot leipnrinammatissa viimeksi
18484: olivat Valtiosäätyjen käsiteltävinä, on kyllä työnteettäjäin
18485: ja työväen kesken tehtyjen sopimusten kantta eräillä paik-
18486: kakunnilla aikaansaatu parempia työehtoja mainitussa am-
18487: matissa, erittäinkin yötyön rajoittamiseen nähden. Mutta
18488: siten saavutetut tulokset eivät kuitenkaan ole niin varmoja
18489: ja suuria, ettei erityisiä lainmääräyksiä asiasta edelleenkin
18490: olisi tarpeen. Keisarillinen Majesteetti on sentähden tah-
18491: tonut uudelleen antaa Suomen Kansaneduskunnalle laki-
18492: ehdotuksen työstä leipomoissa.
18493:       Samaten kuin Valtiosäädyille vuonna 1905 annettu
18494: lakiehdotus tarkoittaa esillä oleva ebdotuskin yötyön ra-
18495: joittamista leipomoissa sekä tarpeellisen sunnuntailevon
18496: turvaamista leipnrintyöntekijöille. Aikaisempaan lakiehdo-
18497: tukseen on kuitenkin havåittu tarvittavan erinäisiä muu-
18498: toksia, ja siinä on otettu huomioon tulokset tämän asian
18499: käsittelystä Valtiosäätyjen Laki- ja Talousvaliokunnassa
18500: sekä vuonna 1905 valmistuneesta tilastollisesta tutkimuk-
18501: sesta työoloista Suomen leipnrinammatissa.
18502:   2                         N:o 14
18503: 
18504:       Lain ulottuvaisuuteen nähden näyttää olevan tärkeä,
18505: ettei siitä syntyisi mitään epävarmuutta, ja sentähden on
18506: ehdotuksessa nimenomaan mainittu, että laki ei koske
18507: sellaista liikettä, jota yksityinen harjoittaa ainoastaan
18508: omaksi elatuksekseen ilman palkatun työväen tai palvelus-
18509: väen apua. Tästä käynee myöskin kyllin selväksi, että
18510: lakia ei saa kiertää siten, että useat henkilöt liittyisivät
18511: yhteen sen määräyksiä noudattamatta ammattia harjoit-
18512: taakseen .
18513:       .Jotta täysin saavutettaisiin se tarkoitus, että yötyöstä
18514: leipurinammatissa johtuvat epäkohdat ovat mikäli mah-
18515: dollista poistettavat, sekä saataisiin tyydytetyksi työnte-
18516: kijäin yölevon tarve, on edelleen katsottu tarpeelliseksi ja
18517: myöskin ammatinharjoittajille ja yleisölle erityistä haittaa
18518: tuottamatta mahdolliseksi, että leipurintyöntekijöille va-
18519: kuutetaan laissa säädettyä keskeymätöntä lepoaikaa kah-
18520: deksan tuntia yössä, jolla aikaa myöskin kaiken työn lei-
18521: pomossa pitäisi olla lakkautettuna. Ainoastaan viimemai-
18522: nit,un määräyksen kautta näyttää täysin tehokas silmällä-
18523: pito lain noudattamisesta olevan aikaansaatavissa ja se
18524: haitta vältettävissä, että pienemmät ammattileipomot yö-
18525: työn rajoittamisen kautta saatettaisiin kärsimään epäta-
18526: saista kilpailua suurempain tehdasmaisesti käytettyjen
18527: leipomojen taholta. Kun edellä sanotun mukaisesti laki-
18528: ehdotuksessa on esitetty, että leipomossa saa tehdä työtä
18529: ainoastaan arkipäivinä eikä muuhun aikaan vuorokaudesta
18530: kuin kello 5:n aamulla ja kello 9:n illalla välisellä ajalla,
18531: kuitenkin niin että työ sunnuntai- tahi pyhäpäivän edelli-
18532: senä päivänä on lakkaava jo kello 6 iltapäivällä, tulisi siis
18533: säännöksi, että sunnuntai- ja yötyö leipomoista poistet-
18534: taisiin.
18535:       Eräitä poikkeuksia ylläkerrotusta työjärjestyksestä ei
18536: kuitenkaan ole voitu välttää. Niinpä sokerileipurintuotteiden
18537: valmistamista varten olisi sallittu tehdä työtä myöskin kello
18538: 5:stä lO:een aamulla sunnuntai- ja pyhäpäivinä, jolloin niitä
18539: enimmäkseen tarvitaan. Kun kaksi tahi useampia pyhäpäiviä
18540: seuraa perätysten, saisi yötyötä poikkeuksena tehdä noiden
18541:                              N;o 14                         3
18542: 
18543: päiväin välillä kello 6:sta illalla kello 6:een aamulla; ja mil-
18544: loin erityiset asianhaarat tekevät sen tarpeelliseksi, voisi
18545: vielä lisäksi viranomainen myöntää erityisen luvan työn
18546: tekemiseen leipomossa määrättyinä öinä, ei kuitenkaan
18547: useampina kuin viitenäkolmatta yönä vuodessa, mikä lienee
18548: täysin riittävä tarvetta varten.
18549:       Yllämainittujen määräysten kautta tullee leipomoiden
18550: työajan erityisesti järjestämisen tarve asianmukaisesti huo-
18551: mioonotetuksi. Sen lisäksi olisi kuitenkin puheenaolevassa
18552: ammatissakin noudatettava mitä lasten, nuorten henkilöi-
18553: den ja naisten työajasta yleisessä suojeluslaissa on säädetty
18554: tahi säädetään; ja ehdotukseen on sentähden katsottu ole-
18555: van otettava viittaus sanottuihin säännöksiin.
18556:       Työaikaa leipomoissa koskevain lakimääräysten yh-
18557: teydessä on vihdoin otettu huomioon, että on tarpeen
18558: hallinnollista tietä antaa terveydellisessä suhteessa erityisiä
18559: järjestysohjeita leipurinammattia varten.
18560:       Keisarillinen Majesteetti on siis täten tahtonut Edus-
18561:  kunnan hyväksyttäväksi antaa seuraavan ehdotuksen Laiksi
18562:  työstä leipomoissa:
18563: 
18564: 
18565:                 Ehdotus Laiksi työstä leipomoissa.
18566: 
18567:                               1 §.
18568:      Leipomossa, jossa tavaraa valmistetaan myytäväksi,
18569: saa, jälempänä mainittavilla poikkeuksina, tehdä työtä
18570: ainoastaan arkipäivinä, eikä muuhun aikaan vuorokaudesta
18571: kuin kello 5:n aamulla ja kello 9:n illalla välisellä ajalla,
18572: kuitenkin niin että työ sunnuntai- tahi pyhäpäivän edelli-
18573: senä päivänä, on lakkaava kello 6 iltapäivällä.
18574: 
18575:                             2 §.
18576:       Sokerileipurintuotteiden valmistamista varten olkoon
18577: työ sallittu myöskin sunnuntai- ja pyhäpäivän aamuna
18578: kello 5:stä kello lO:een.
18579:   4                           N:o 14
18580: 
18581:       Jos kaksi tahi useampia pyhäpäiviä seuraa perätysten,
18582: saa näiden päivien välisenä yönä tehdä työtä leipomossa
18583: kello 6:sta illalla kello 6:een aamulla.
18584:       Kun erityiset asianhaarat tekevät sen tarpeelliseksi,
18585: olkoon maistraatilla tahi kunnallislautakunnalla oikeus
18586: hakemuksesta sallia yötyötä sen lisäksi, mitä edellisessä
18587: momentissa on sanottu, enintään viitenäkolmatta yönä vuo-
18588: dessa; ja on siitä joka kerta annettava lupatodistus, jossa
18589: mainitaan, minä öinä sellaista työtä saa tehdä.
18590: 
18591:                            3 §.
18592:      Lasten, nuorten henkilöin ja naisten työajasta on,
18593: tämän lain määräysten lisäksi, voimassa mitä siitä erittäin
18594: on säädetty tahi säädetään.
18595: 
18596:                           4 §.
18597:      •Jos leipurinammatin harjoittaja tahi hänen sijaisensa
18598: rikkoo tämän lain säännöksiä, rangaistakoon sakolla.
18599: 
18600:                              ö §.
18601:       Tämä laki koskee myöskin leipurin- ja sokerileipurin-
18602: tointa, jota harjoitetaan hotellissa, ravintolassa tahi kondi-
18603: toriassa, mutta ei sellaista liikettä, jota yksityinen harjoit-
18604: taa omaksi elatuksekseen ilman palkatun työväen tai
18605: palvelusväen apua.
18606:                              6 §.
18607:       Terveydellisessä suhteessa tarvittavia järjestysohjeita
18608: leipurina.mmatt.ia varten annetaan hallinnollista tietä.
18609: 
18610: 
18611:       Tämä laki astuu voimaan
18612: 
18613:                  Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 4
18614:            (17) p:nä toukokuuta 1907.
18615: 
18616:                       Ministerivaltiosihteeri A. langhoff.
18617: 
18618:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
18619:                  1907. V. M. -     Esit N:o 14.
18620: 
18621: 
18622: 
18623: 
18624:                     Työväenasiain valiokunnan mie-
18625:                   tintö n:o 1 Suomen Eduskunnalle
18626:                   annetun Keisarillisen Majesteetin
18627:                   armollisen esityksen johdosta, joka
18628:                   sisältää ehdotuksen laiksi työstä
18629:                   leipomoissa.
18630: 
18631: 
18632:     Tämän armollisen esityksen on Eduskunta lähettänyt
18633: valmistavaa käsittelyä varten työväenasiain valiokuntaan,
18634: joka pöytäkirjanotteella myöskin on saanut tiedon Edus-
18635: kunnassa syntyneestä lähetekeskustelusta. Sen ohella on
18636: valiokunta saanut nähtäväkseen Keisarillisesta Senaatista
18637: esitystä laadittaessa syntyneet asiakirjat ynnä pöytäkirjan-
18638: otteen siellä tapahtuneesta äänestyksestä, jota paitse valio-
18639: kunta on kehottanut sekä leipurintyönantajain että -työn-
18640: tekijäin liittoja valitsemaan edustajia suurista, keskikokoi-
18641: sista, pienemmistä sekä aivan pienistä liikkeistä ja kut-
18642: sunut nämä edustajat asiantuntijoina kokoukseensa, jota
18643: kutsumusta työnantajat eivät kuitenkaan ole noudattaneet,
18644: vaan on valiokunta sen sijaan saanut sekä Suomen leipurin-
18645: ja kondiittorin-ammatinharjoittajain liiton lisätyltä toimi-
18646: kunnalta että muutamilta eri kaupungeissa toimiviita liik-
18647: keenharjoittajilta kirjallisen lausunnon.
18648: 
18649: 
18650: 
18651:    Kuten sekä viranomaisten että työväen järjestöjen toi-
18652: meenpanemat tilastolliset tutkimukset niin meillä kuin
18653:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
18654: 2                1907. V. M. -     Esit. N:o 14.
18655: 
18656: muuallakin osottavat, ovat leipurinammatissa vallitsevat työ-
18657: olot erittäin epäedullisia työntekijöille. Mitä meidän maa-
18658: hamme tulee, riittänee tässä kohden viittaus sekä virallisiin
18659: että yksityisiin Ieipurinarumattia koskeviin tutkimuksiin sa-
18660: moin kuin ammatintarkastajain kertomuksiin. Niistä käy
18661: selville, että työ leipurinammatissa tuottaa työntekijälle sekä
18662: työjärjestyksen että työn laadun ja myöskin työ- ja asuin-
18663: huoneitten huonouden tähden ei ainoastaan terveydellisiä,
18664: vaan myöskin siveellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja. Työn-
18665: tekijäitä katoavat vähitellen henkiset harrastukset, hänen
18666: kykynsä tylsyy ja hänen siveelliset periaatteensa höltyvät.
18667:        Leipurinammatissa vallitseviin epäkohtiin ovat työn-
18668: tekijät jo lähes parin vuosikymmenen ajan koettaneet saada
18669: parannuksia osaksi sovitteluilla ja neuvotteluilla, osaksi yh-
18670: teenliittymisen ja uudistuneitten lakkojen kautta. Mutta
18671: vaikka täten onkin ilman lainsäädännön apua saavutettu
18672: eräissä suhteissa huomattavasti paremmat työehdot, ovat
18673: voitot kuitenkin aina osittaisia sekä epävarmoja, kun työn-
18674: antajat voivat helposti saada ellei kotimaasta niin muualta
18675: työntekijöitä, jotka suostuvat kaikkiin työehtoihin. Sentäh-
18676: den onkin asiaa alettu vaatia järjestettäväksi lainsäädäntö-
18677: teitse. Niinpä jätettiin (0. Stenroth) Porvarissäädylle vuoden
18678: 1897 valtiopäivillä leipurien työajan tutkimista ja lain-
18679: säädännöllistä järjestämistä tarkoittava, laajasti perusteltu
18680: anomus, jonka johdosta Säädyt, katsoen siihen, että kysy-
18681: mys työajan järjestämisestä leipurinammatissa, erittäinkin
18682: yötyöhön nähden, ansaitsee erityistä huomiota, anoivat tut-
18683: kimuksen toimittamista siitä, olisivatko ja missä määrin
18684: Ieipurinarumatin työaikaa koskevat lakimääräykset tarpeen
18685: vaatimia, sekä sellaisen lakiehdotuksen antamista, jonka toi-
18686:  mitettu tutkimus ehkä aiheuttaa. Kun sitten ammatintar-
18687: kastajat Senaatin määräyksen mukaan olivat anomuksen
18688: johdosta tutkineet osan Suomen leipomoja, ja kun Ieipu-
18689:  rinarumatin alalla oli huomattu sellaisia epäkohtia terveyteen
18690: ja siveellisyyteen nähden, että niiden poistaminen lain-
18691: säädäntötietä katsottiin tarpeen vaatimaksi, annettiin asiasta
18692:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
18693:                   1907. V. M. -     Esit. N:o 14.             3
18694: 
18695: armollinen esitys vuosien 1904-05 valtiopäiville. Silloinen
18696: laki- ja talousvaliokunta, jonka valmistettavaksi kysymys
18697: lähetettiin, oli yhtä mieltä siitä, että leipurintyönantajain
18698: ja -tekijäin välisiä suhteita oli lainsäädäntötietä järjestet-
18699: tävä, ja ehdotti erityisiä parannuksia yö- sekä sunnuntai-
18700: työhön nähden, mutta asia raukesi, kun ei Aatelis- eikä
18701: Porvarissääty katsoneet voivansa eivätkä :Pappis- ja Talon-
18702: poikaissääty ehtineet käsitellä sitä.
18703:     Tämän johdosta nyt uudelleen Eduskunnan käsiteltä-
18704: väksi jätetty lakiehdotus työstä leipomoissa tarkoittaa, ku-
18705: ten edellinenkin esitys, yötyön rajoittamista sekä tarpeelli-
18706: sen sunnuntailevon turvaamista työntekijöille. Sen lisäksi
18707:  ovat vuonna 1905 valmistuneen, edelliseen vuoteen kohdis-
18708: tuvan tilastollisen tutkimuksen tulokset työoloista Suomen
18709: leipurinammatissa aiheuttaneet erinäisiä muutoksia aikaisem-
18710:  paan lakiehdotukseen.
18711: 
18712:     Asiaa käsitellessään on valiokunta ollut yksimielinen
18713: siitä, että työolot leipurinammatin alalla kipeästi kaipaavat
18714: etupäässä yö- ja sunnuntaityön poistamiseen, työpäivän
18715: rajoittamiseen sekä palkanmaksutapaan nähden korjausta
18716: lainsäädännön kautta. Tosin on sanottu, että kun meidän
18717: koko elinkeinotoimintamme perustuu elinkeinovapauteen, on
18718: periaatteellisesti arveluttavaa säätää poikkeuslakia luvalli-
18719: seen ammattiin, kuten nyt leipurintyöhön nähden. Mutta
18720: työntekijäin turvaaminen lainsäädännön kautta ei suinkaan
18721: ole laeillemme vieras periaate. Sen osottavat teollisuus-
18722: ammateissa olevain työntekijän suojelemista koskevan ase-
18723: tuksen monet määräykset ammattivaarojen ja tapaturmain
18724: torjumisesta samoin kuin lasten ja nuorten henkilöiden
18725: suojelemista koskevat säännökset, joita voidaan asetuksen
18726: 1 O:nen §:n mukaan hallinnollista tietä täydentääkin terveydelle
18727: erittäin haitallisissa tai hyvin rasittavissa ammateissa. Suo-
18728: jelusmääräysten ulotuttaminen täysi-ikäisiin työntekijöihin
18729: on siis ennen toteutetun periaatteen soveltamista laajem-
18730: malle alalle. - On myöskin lausuttu työnantajain taholta,
18731:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
18732: 4                 1907. V. M. -      Esit. N:o 14.
18733: 
18734: että sellainen kyseessä oleva työajan järjestämistä tarkoit-
18735: tava lainsäädäntö on pian saava seuraajia ja synnyttävä
18736: uusia, eri ammatteja koskevia vaatimuksia. Mutta tällainen
18737: katsantokanta ei saa olla tarpeen vaatiman lainsäädännön
18738: esteenä.
18739: 
18740:      Yötyön poistamisesta leipurinammatista on valiokunta
18741: ollut aivan yksimielinen. Leipominen on jo edullisissakin
18742: oloissa raskasta ja terveydelle vahingollista, mutta tulee
18743: vielä turmiollisemmaksi, kun sitä säännöllisesti vuosimääriä
18744: harjoitetaan yöllä, jota ei tapahdu muissa yötyötä käyttä-
18745: vissä ammateissa. Katsoen terveysvaaraan, jonka voidaan
18746: suurimmaksi osaksi sanoa johtuvan yötyöstä ja pitkästä,
18747: rasittavasta työajasta, on meilläkin huomattu todeksi se
18748: surullinen kokemus leipurinammatissa, että siinä toimivat
18749: työläiset eivät yleensä jaksa kauan ammattiaan harjoittaa,
18750: vaan heidän täytyy usein parhaassa ijässään luopua siitä
18751: ja koettaa päästä helpommille toimialoille. · Ainoastaan ne,
18752: joilla on erinomaisen vahva ja vastustusvoimainen ruumiin-
18753: rakenne, voittavat ammatin tuottamat terveydelliset vaarat.
18754:      Yötyöstä ei koidu ainoastaan terveydellisiä, vaan usein
18755: myöskin siveellisiä vaaroja. Kun tämä työ tavallisesti alkaa
18756: jo kello 6-8 iltapäivällä, jopa varemminkin ja jatkuu
18757: seuraavaan aamuun saakka, estää se työntekijöitä käyttä-
18758: mästä hyväkseen heille tarjolla olevia sivistymismahdolli-
18759: suuksia, kuten esitelmiä, oppikursseja, jalostavia iltamia
18760: y. m., mitkä yleensä pannaan toimeen iltasin. Tämä epä-
18761: kohta tuottaa vielä tuntuvamman vahingon nuorille työn-
18762: tekijöille, koska he eivät voi käyttää hyväksensä ammatti-
18763: laisille järjestettyjen käsityöläis- ynnä iltakoulukurssien tar-
18764: joomaa kehittymistilaisuutta. Ja kun mestarin on vaikea
18765: valvoa heidän opetustansa, kärsii siitä ammattikehitys, jota
18766: paitsi oleskelu öisin työhuoneissa ilman ohjausta ja valvon-
18767: taa on omiansa opettamaan heille huonoja tapoja.
18768:      Leipurintyöntekijät ovat yötyön haitat tuntien esittäneet
18769: työnantajille ensimäisenä ja tärkeimpänä vaatimuksenaan
18770:     Tyb"väenasiain valiok. mietintö" N:o 1.
18771:                  1907. V. M. -     Esit. N:o 14.              5
18772: 
18773: yötyön poistamisen tai ainakin supistamisen mahdollisim-
18774: man vähäiseen määrään. Työnantajat ovat vastustaneet
18775: tätä vaatimusta viimeiseen saakka, vedoten m. m. siihen,
18776: että yleisö vaatii tuoretta leipää aamusin, ja että niiden
18777: liikkeiden kilpailu, joissa naiset työskentelevät, tulisi tuhoa-
18778: vaksi, koska niissä tehdään yötyötä ja niistä voidaan aamulla
18779: myydä äsken leivottua leipää. Vaikka näin olisikin, ei se
18780: seikka, että verrattain pieni osa yleisöä saa haluamansa tuo-
18781: reen leivän aamulla muutamaa tuntia aikaisemmin, suinkaan
18782: ole riittävä syy, jonka tähden suuri työntekijäryhmä on
18783: alistettava yötyön terveydellisten ja siveellisten vaarojen
18784: alaiseksi. Mutta sitä paitsi on kokemus niiltä paikkakunnilta,
18785: missä yötyö on osaksi poistettu tai tuntuvammin rajoitettu,
18786: osottanut, että mainittu pelko on ollut aiheeton: Työn-
18787: antajat ovat edelleenkin voineet tyydyttää yleisön makua,
18788: kun leipä yötyötä käyttämättäkin on saatu kauppaan joten-
18789: kin varhain aamupäivällä, eivätkä pienemmätkään leipomot
18790: kärsi yötyön poistamisesta, jos työt sopivasti järjestetään.
18791:      Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että leipomoissa
18792: tulisi kaiken työn olla lakkautettuna yöaikaan, koska ai-
18793:  noastaan siten voidaan saada toimeen tehokas valvonta
18794: lain noudattamisesta. Valiokunta on tässä samaa mieltä,
18795:  mutta katsoo, että työ olisi kiellettävä kello 9:stä illalla
18796:  6:teen aamulla, koska työn alkaminen jo kello 5 aamulla,
18797:  kuten armollisessa esityksessä ehdotetaan, on valiokunnan
18798:  mielestä tarpeettoman aikainen. Sillä vaikka työ aletaan-
18799:  kin vasta kello 6, voitanee tuoretta leipää asiantuntijain
18800:  lausunnon mukaan saada jo kello 9, jopa eräitä lajeja aikai-
18801:  semminkin. Sitä paitsi tulee työn alkaminen jo kello 5 työn-
18802:  tekijöille täst'edes raskaammaksi kuin ennen, jolloin he
18803:  asuivat isännän luona ja voivat nukkua siihen saakka,
18804:  kun työ alkoi. Kulkeminen työpaikkaan pakottaa muualla
18805:  asuvan työntekijän nousemaan jo kello 4, joka on ehdottomasti
18806:  pidettävä liian varhaisena. Työnantajillakaan ei liene paina-
18807:  vampia syitä tätä muutosta vastaan, jos se tulee yleiseksi,
18808:  koska sillä taholla on nytkin jo yksityisesti suostuttu al-
18809:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
18810: 6                1907. V. M. -     Esit N:o 14.
18811: 
18812: kamaan työ kello 6, kuten leipurintyöntekijäin liitto on
18813: vaatimuksenaan esittänyt. - Valiokunnassa on myöskin
18814: ehdotettu työ leipomoissa lopetettavaksi jo kello 8 illalla.
18815: Äänet jakaantuivat näiden ehdotusten välillä tasan, mutta
18816: arvan kautta voitti edellinen mielipide.
18817:      Valiokunnan ehdotuksen mukaan tulisi leipomoissa sal-
18818: littu työskentelyaika olemaan ainoastaan 15 tuntia, kun se
18819: armollisessa esityksessä on 16 tuntia. Mutta siitä ei valio-
18820: kunnan mielestä ole mitään haittaa, koska työn saattaa
18821: asiantuntijain ilmoituksen mukaan järjestää siten, että
18822: työntekijät voivat lisäkustannuksia aiheuttamatta työsken-
18823: nellä jonkun osan päivää yht'aikaa, kuten nykyäänkin
18824: 9-tuntisen työpäivän ollessa käytännössä tehdään eräissä
18825: kahta työvuoroa käyttävissä liikkeissä.
18826:      Kun kuitenkin voisi sattua erityisiä asianhaaroja, jotka
18827: vaativat työn tilapäistä ulotuttamista yllä mainittujen rajojen
18828: ulkopuolelle, on valiokunnan mielestä ollut syytä sallia
18829: yötyötä viranomaisten myöntämällä luvalla määrättyinä
18830: öinä vuodessa, ja on eri lupakirja pyydettävä kutakin
18831: yötä varten. Valiokunta on katsonut viisi yötä riittävän
18832: tähän tarkoitukseen, kun taas armollisessa esityksessä ehdo-
18833: tetaan viisikolmatta yötä. Kun ylityötä voidaan sattumoisin
18834: tarvita esitettyjen yhdeksän tunnin lisäksi, lienee tarpeellista
18835: sopimuksen mukaan sallia sitä jonkun verran, ei kuiten-
18836: kaan yli sadan tunnin henkilöä kohti vuodessa eikä yli
18837: kymmenen tunnin viikossa, kuten työväenlainsäädäntöä
18838: tarkastamaan asetettu komiteakin on ehdottanut teollisuu-
18839: den ja käsityöammattien aloille. Jotta ei ylityötä käytettäisi
18840: väärin, on siitä pidettävä kirjaa, joka on vaadittaessa am-
18841: matintarkastajalle näytettävä.
18842:      Valiokunta on ollut yksimielinen siitä, että ylityöstä on
18843: maksettava korotettu palkka. Tosin on vaadittu, että ko-
18844: rotuksen suuruus on jätettävä sopimuksen varaan. On ni-
18845: mittäin lausuttu epäilyksiä, onko syytä tällaiseen erikois-
18846: lakiin sijoittaa lainsäädännössämme ensi kerran esiintyvää
18847: määräystä työpalkan suuruudesta. Mutta kun korotuksen
18848:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
18849:                  1907. V. M. -     Esit. N:o 14.             7
18850: 
18851: määrääminen laissa on omiaan vähentämään työriitoja, ja
18852: käytäntö vienee täst'edes, kuten tähänkin saakka, siihen
18853: että korotus ylityöstä tavallisesti sovitaan vähintäin 50
18854: prosentiksi, on valiokunnan enemmistö ollut sitä mieltä,
18855: että tämä määräys on otettava lakiin.
18856: 
18857:     Pisimmän sallittavan työpäivän säätämisen tarpeellisuu-
18858: desta on valiokunta ollut yksimielinen. Onhan yleensä
18859: tunnettua ja tunnustettua, että pitkä työaika,' varsinkin niin
18860: pitkä, kuin se on leipurinammatissa, jossa ennen mainitun
18861: tilaston mukaan 60.7 Ofo työntekijöistä työskentelee yli 12
18862: tuntia päivässä, jopa eräissä tapauksissa aina 120 työtun-
18863: tiin saakka viikossa ja sen ylikin, uuvuttaa työntekijää, joten
18864: hän on altis kaikenlaisille ammattitaudeille. Sitä paitsi on
18865: leipurintyö vastoin työnantajain väitteitä raskaampaa kuin
18866: useat muut, ruumiillisia voimia kysyvät ammattityöt siitä
18867: syystä, että työ on suoritettava huoneessa, missä työnte-
18868: kijän täytyy alituisesti hengittää ilmassa leijailevaa jauhon
18869: pölyä ja missä teknillisistä syistä vallitsee kova kuumuus,
18870: 30° C jopa enemmänkin. Tämä ynnä siitä johtuva alitui-
18871: nen hikoileminen on asiantuntijain lausunnon mukaan, am-
18872: matissa muutenkin vallitsevain epäedullisten olojen ohella,
18873: turmiollisempaa kuin muissa ammateissa, joissa työsken-
18874: nellään kuumissa huoneissa, sitä enemmän, kun leipurin-
18875: työntekijät yleensä ovat nuoria. Jo mainitun tilaston mu-
18876: kaan oli 53.5 Ofo työntekijöistä 15-24 vuotiaita. 11
18877:      Kyseessä olevaa ehdotettua lakimääräystä on tosin vas-
18878: tustettu sillä perustuksella, että työn laatu vaatii erittäin
18879:  pitkiä työpäiviä. Niinpä lausuttiin leipurintyönantajain en-
18880:  simäisessä yleisessä kokouksessa vuonna 1900, että työtä
18881: leipomoissa ei voida suorittaa 12 tunnissa, vaan että se
18882: vaatii 14-15 tuntia. Mutta kun sittemmin eräissä suu-
18883:  remmissa kaupungeissa varsinaisten leipomojen työaika on
18884:  keskinäisten sopimusten kautta supistettu 10- ja yksityis-
18885:  tapauksissa 9-tuntiseksi, ei ole siitä huomattu tuntuvampaa
18886:  haittaa. Työpäivän lyhetessä on varsinkin maaseuduilla
18887:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
18888: 8                 1907. V. M. -     Esit N:o 14.
18889: 
18890: ja pienemmissä kaupungeissa hyvin alkeellisella kannalla
18891: oleva tekniikka kehittynyt, työ on tullut intensiivisemmäksi,
18892: lepohetket, jotka eivät ennenkään suuresti hyödyttäneet
18893: työntekijää, koska hänen täytyi viettää nekin leipomossa,
18894: ovat supistuneet hyvin vähiin, kun työ ei salli enää vit-
18895: kastelua, vaan pakottaa työntekijän seuraamaan mukana
18896: tavaran turmeltumisen uhalla. Täten voidaan lyhemmässä
18897: työajassa saavuttaa jotenkin samat tulokset kuin pitkässä-
18898: kin, jolloin uupumus väkisinkin vie vitkallisempaan työs-
18899: kentelyyn.
18900:      On myöskin huomattava, että vaikka naapurimaat voi-
18901: vatkin leipurinammatin alalla kilpailla kotimaisen työn kanssa
18902: muutamiin erityisiin tuotteisiin nähden, ei tällä kilpailulla, jo-
18903: hon usein vedotaan silloin, kun kotimaisten työolojen pa-
18904: rantaminen on kyseessä, ole leipurinammatissa mitään
18905: varsinaista merkitystä. Voinee kylläkin syntyä kotimaista
18906: kilpailua varsinaisten leipuriliikkeiden ja enimmäkseen maa-
18907: laispalvelijattaria työläisinään käyttäväin kotileipomojen vä-
18908: lillä, joissa nykyäänkin vielä on käytännössä 16-18 tunti-
18909: nen, jopa pitempikin työpäivä. Mutta tämä kilpailu ei ole
18910: voinut estää suuremmissa kaupungeissa aikaansaamasta
18911: tuntuvaa työpäivän lyhennystä eikä tuhota niitä liikkeitä,
18912: joissa se on toteutettu, vaikka sitäkin on aikoinaan pelätty.
18913: Ja kun leipomojen työtä koskevat määräykset armolli-
18914: sen esityksen mukaisesti ulotetaan kaikkiin leipuriliikkei-
18915:  siin, paitsi niihin, joita yksityinen harjoittaa ainoastaan
18916:  omaksi elatuksekseen ilman palkatun työväen tai palvelus-
18917: väen apua, lakkaa tämä . kilpailu kokonaan. Esityksen tä-
18918: män kohdan puolesta puhuu sekin pienempäin varsinaista
18919: leipurinliikettä harjoittavain työnantajain selitys, että jollei
18920: leipurintyötä koskevia rajoituksia uloteta myöskin naistyön-
18921: tekijöitä käyttäviin liikkeisiin, tuottaa näiden liikkeitten
18922: kilpailu heille perikadon.
18923:       Kuten sanottu, on valiokunta yllä esitetyistä syistä yksi-
18924: mielisesti katsonut pisimmän sallittavan työpäivän säätämisen
18925: leipurinammatissa olojen vaatimaksi. Sitä vastoin on valio-
18926:      Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
18927:                   1907. V. M. -     Esit. N:o 14.            9
18928: 
18929: kunnassa esiintynyt työpäivän pituuteen nähden kaksi yhtä
18930: lukuisasti edustettua eri mielipidettä. Toiset ovat työn ras-
18931: kauteen sekä sen tuottamiin terveydellisiin, siveellisiin ja
18932: henkisiin vaurioihin nähden ja ottaen myöskin huomioon
18933: työntekijäin yleisen vaatimuksen tässä suhteessa, tahtoneet
18934: henkilökohtaisen työajan rajoitettavaksi kahdeksaan tun-
18935: tiin vuorokaudessa. Toiset valiokunnan jäsenet taasen ovat
18936: olleet sitä mieltä, että leipurintyö kyllä vaatii edellä esite-
18937: tyistä syistä lyhemmän työajan, kuin yleensä muut ammatit,
18938: mutta että kahdeksantuntisen työpäivän määrääminen pisim-
18939: mäksi sallittavaksi on liian jyrkkä uudistus. Huomauttaen,
18940: että työväensuojeluslainsäädäntöä tarkastamaan asetettu ko-
18941: mitea esittää kymmentuntisen pisimmän työpäivän määrää-
18942: mistä teollisuudessa, ovat nämä valiokunnan jäsenet pitä-
18943: neet työpäivän rajoitusta yhdeksään tuntiin ainakin toistai-
18944: seksi riittävänä. Äänestettäessä näiden ehdotusten välillä
18945: jakautuivat äänet tasan, jolloin arpa ratkaisi kysymyksen
18946: yhdeksäntuntisen työpäivän hyväksi.
18947: 
18948:      Armollisen esityksen sisältämäin määräysten mukaan,
18949: että työtä saadaan leipomoissa tehdä ainoastaan arkipäivinä
18950: ja että se on lakkaava pyhäpäivän edellisenä päivänä kello
18951: 6 illalla, tulisi laajoissa piireissä tyytymättömyyttä herättä-
18952: nyt sunnuntaityö häviämään leipurinammatista. Esityk-
18953: sessä on tosin ehdotettu, että kahden tai useamman pyhä-
18954: päivän sattuessa perätysten voidaan leipomoissa tehdä työtä
18955: niiden välisenä yönä kello 6:sta illalla kello 6:een aamulla.
18956: Valiokunnan mielestä ei kuitenkaan ole näyttänyt olevan
18957: riittävää syytä säilyttää tätä uskonnollista tunnetta louk-
18958: kaavaa ja työntekijäin sunnuntailepoa häiritsevää määräystä,
18959: sitä vähemmän, kun kokemus on osottanut, että sunnuntai-
18960: työn lakattua työn suoritus maanantaina yleensä paranee.
18961: Kuitenkin on valiokunta katsonut suotavaksi, milloin pyhiä
18962: sattuu peräkkäin kolme, sallia työtä leipomoissa yhtenä
18963: niiden välisenä yönä, joka on luettava edellä mainittuihin
18964: 
18965:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
18966: 10                1907. V. M. -      Esit. N:o 14.
18967: 
18968: viiteen yöhön. Tällaista sattuu niin harvoin, ettei määräyk-
18969: sestä liene todellisuudessa mitään haittaa.
18970:     Eduskunnalle jätetyn lakiehdotuksen 2:nen § sisältää
18971: määräyksen, että sokurileipomotuotteiden valmistaminen
18972: olisi sallittava myöskin sunnuntai- ja pyhäpäivinä kello 5-
18973: 10 aamulla. Valiokunta on yksimielisesti hylännyt tämän
18974: ehdotuksen samalla perusteella kuin muunkin sunnuntai-
18975: työn. Tosin vaativat työnantajat, että sunnuntaityötä olisi
18976: sallittava sokurileipomoissa vielä myöhäisempäänkin kuin
18977: armollisessa esityksessä ehdotetaan, sillä jälisteiden ja so-
18978: kurileivosten valmistaminen ennen kello 10 olisi turhaa,
18979: koska ne eivät voisi säilyä siihen saakka, kunnes niitä tar-
18980: vitaan. Mutta tämän luontoinen syy ei valiokunnan mie-
18981: lestä saa olla esteenä laajalti paheksumista herättäneen
18982: sunnuntaityön poistamiselle.
18983:      Lain rikkomisen aiheuttaman alimman sakkomäärän
18984: korottamista 50 markaksi on valiokunnassa tosin ehdo-
18985: tettu, koska kokemus on näyttänyt, että työnantajat eivät
18986: lakien noudattamisessa välitä vähäisistä sakkomääräyksistä,
18987: ja koska koko tämänkin lain tehokkuus riippuu siitä, että
18988: jotenkin korkeat sakot pakottavat sen tarkkaan noudatta-
18989: miseen. Saattaa kuitenkin johtaa kohtuuttomuuksiin, jos
18990: tuomari tämän erikoislain kautta velvoitettaisiin joka tapauk-
18991: sessa milloin esim. pienen leipuriliikkeen harjoittaja on jou-
18992: tunut syypääksi vähäpätöiseen hairahdukseen tahi laimin-
18993: lyöntiin, tuomitsemaan hänet vähintäin 50 markan sak-
18994: koon, ja puoltaa valiokunnan enemmistö sen vuoksi alim-
18995: maksi sakkomääräksi 10 markkaa sekä ylimmäksi 700 mark-
18996: kaa, eli saman sakkomäärän, joka esitetään uuden työväen-
18997: suojeluslain ehdotuksessa.
18998: 
18999:     Eräs leipurintyöntekijöitä rasittava epäkohta, joka on
19000: armollisessa esityksessä jätetty huomioonottamatta, on se
19001: vieläkin vallitseva tapa, että heidän tulee asua työnantajan
19002: luona ja olla hänen ruuassaan, saaden siten ainoastaan
19003: osan palkkaansa rahassa. Tämän tavan, joka johtunee
19004:      Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
19005:                  1907. V. M. -     Esit. N:o 14.            11
19006: 
19007: siitä, että työntekijän täytyi ennen olla valmis ryhtymään
19008: työhön mihin aikaan vuorokautta tahansa, on yleinen mieli-
19009: pide jo kaikkialla tuominnut tarpeettomana ja haitallisena
19010: hyljättäväksi. Tähän on sitä enemmän syytä, kun maini-
19011: tusta järjestelmästä on tuntuvia sekä terveydellisiä että
19012: siveellisiä haittoja.   Milloin leipomossa käytetään kahta
19013: työvuoroa, ei ole harvinaista, että työntekijät vuorotellen
19014: nukkuvat samoissa vuoteissa, joka epäterveellinen tapa le-
19015: vittää tarttuvia tauteja ja aiheuttaa tuntuvia vaaroja myös-
19016: kin tuotteita kuluttavalle yleisölle. Huone, jossa työnteki-
19017: jät asuvat, on usein hyvinkin epäterveellinen. Niinpä oli
19018: mainitun tilaston mukaan 54.2 prosenttia näistä huoneista
19019: epätyydyttäviä. Työnantajan luona asuminen ja hänen
19020: ruuassaan oleminen estää työntekijän myöskin perustamasta
19021: perhettä, sillä mestarit eivät mielellään ota naimisissa olevia
19022: työhönsä. Mainitun tilaston mukaan on leipurintyönteki-
19023: jöistä ainoastaan 29.2 % perheeliisiä miehiä.
19024:      Katsoen edellä esitettyihin syihin ja myöskin siihen, että
19025:  työntekijät yleensä hartaasti haluavat päästä vapaiksi tästä
19026: ala-arvoisesta asemastaan, ehdottaa valiokunta säädettävään
19027:  lakiin määräyksen, että työntekijäin palkka on maksettava
19028: rahassa eikä luonnossa.
19029: 
19030:     VaHokunta on katsonut tarpeelliseksi lisätä armolliseen
19031: esitykseen myöskin määräyksen siitä, että ammatintarkas-
19032: tajain on erittäin säädetyllä tavalla pidettävä silmällä lain
19033: noudattamista, samoin kuin siitä, että painettu kappale tätä
19034: lakia pitää jokaisessa leipomossa olla työnantajan toimesta
19035: naulattuna sopivaan paikkaan.
19036: 
19037:    Lain 1:een ja 2:een §:ään on valiokunta ehdottanut pie-
19038: nen kielellisen korjauksen.
19039: 
19040:     Edellä esitetyn nojalla ehdottaa valiokunta kunnioittaen
19041: 
19042:                        että Eduskunta 1Jastauksessaan armolli-
19043:                    seen esitykseen ilmoittaisi hyväksyneensä
19044:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
19045: 12                 1907. V. M. -       Esit. N:o 14.
19046: 
19047:                     esityksessä olevan lakiehdotuksen työstä
19048:                     leipomoissa, tehtyänsä siihen erinäisiä muu-
19049:                     toksia Ja lisäyksiä, jotenka mainittu laki
19050:                     tulisi kuulumaan seuraavasti:
19051: 
19052: 
19053:                   Laki työstä leipomoissa.
19054: 
19055:                                 1 §.
19056:     Leipomoissa, joissa tavaraa valmistetaan myytäväksi,
19057: saa jälempänä mainituilla poikkeuksilla tehdä työtä ainoas-
19058: taan arkipäivinä, eikä muuna vuorokauden aikana kuin
19059: kello 6:n aamulla ja kello 9:n illalla välisellä ajalla, kui-
19060: tenkin niin, että työ sunnuntai- tai pyhäpäivän edellisenä
19061: päivänä on lakkaava kello 6 iltapäivällä.
19062: 
19063:                                 2 §.
19064: 
19065:      (Esityksen 2:sen §:n l:nen Ja 2:nen mom. poistettu)
19066: 
19067:     Kun erityiset asianhaarat tekevät sen tarpeelliseksi, ol-
19068: koon maistraatilla tai kunnallislautakunnalla oikeus hake-
19069: muksesta sallia yötyötä (Poist.) enintäin viitenä yönä
19070: vuodessa, ja on siitä joka kerta annettava lupatodistus,
19071: jossa mainitaan, minä yönä sellaista työtä saa tehdä.
19072:     Milloin kolme pyhäpäivää seuraa perätysten, voidaan
19073: yksi niiden välinen yö lukea edellä mainittuihin viiteen
19074: yöhön.
19075:                                 3 §.
19076: 
19077:    Leipomossa saa työntekiJää käyttää työhön enintäin
19078: yhdeksän tuntia 11uorokaudessa.
19079:     Tämän työaJan lisäksi saa työntekijää pitää ylityössä
19080: enintäin sata tuntia vuodessa, ei kuitenkaan kymmentä
19081: tuntia enempää vi1:kossa; Ja on siitä pidettävä kirjaa, joka
19082: on madittaessa näytettävä ammatintat·kastajalle.
19083:      Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
19084:                  1907. V. M.- Esit N:o 14.                  13
19085: 
19086:     Ylityöstä on maksettava 'Vähintäin 50 prosentilla ko-
19087: rotettu palkka.
19088:     Lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työajasta on tä-
19089: män lain määräysten lisäksi voimassa, mitä siitä on erit-
19090: täin säädetty tai säädetään.
19091: 
19092: 
19093:                                4 §.
19094: 
19095:    T.'llönteki(jän palkka on maksettava rahassa eikä asun-
19096: non tai muiden etujen muodossa.
19097: 
19098: 
19099:                            5 §.     (4 §.)
19100: 
19101:    Jos leipurinammatin harjoittaja tai hänen sijaisensa rik-
19102: koo tämän lain säännöksiä, rangaistakoon sakolla IO:stä
19103: 700:aan markkaan.
19104: 
19105: 
19106:                            6 §.     (5 §.)
19107: 
19108:     Tämä laki koskee myöskin leipurin- ja sokurileipurin-
19109: tointa, jota harjoitetaan hotellissa, ravintolassa tai kondito-
19110: riassa, mutta ei sellaista liikettä, jota yksityinen harjoittaa
19111: omaksi elatuksekseen ilman palkatun työväen tai palvelus-
19112: väen apua.
19113: 
19114:                                              •
19115:                            7 §.     (6 §.)
19116: 
19117:     Terveydellisessä suhteessa tarvittavia järjestysohjeita
19118: leipurinammattia varten annetaan hallinnollista tietä.
19119: 
19120: 
19121:                                   8 §.
19122: 
19123:     Tämän lain noudattamista 'oalvovat ammatintarkastajat
19124: sillä tavoin, kuin siitä on erittäin säädetty.
19125:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
19126: 14                1907. V. M. -     Esit. N:o 14.
19127: 
19128:                              9 §.
19129:     Jokaisessa työhuoneessa pitää olla työnanta;"an toimesta
19130: sopivaan paikkaan naulattuna painettu kappale tätä lakia.
19131: 
19132:                              JO§.
19133: 
19134:       Tämä laki astuu t!oimaan
19135: 
19136: 
19137: 
19138: 
19139:      Helsinki, Työväenasiain valiokunta, syyskuun 14 p. 1907.
19140: 
19141: 
19142:    Tämän asian käsittelyyn ovat ·ottaneet osaa valiokun-
19143: nan puheenjohtaja af Ursin, jäsenet Ahlroos,· Ehrnrooth,
19144: Erkko, Hedvig Gebhard, Helle, Hiltula, Hjelt, A. Ingman,
19145: Kolkki, Paasivuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen, Val-
19146: jakka ja Vikman sekä osittain varajäsenet Heininen, Jalava,
19147: Koponen, Lepistö ja D. Neovius.
19148:                  1907. V. M. -       Esit N:o 14.          15
19149: 
19150: 
19151: 
19152:                        Vastalauseita.
19153:                                 I.
19154: 
19155:       Harkitessaan kysymystä maistraatin tai kunnallislauta-
19156: kunnan oikeudesta erityisten asianhaarain vaatiessa hake-
19157: muksesta sallia yötyötä, on valiokunta, muuttamalla armol-
19158: lista esitystä, äänestyksen jälkeen päättänyt, että leipurin-
19159: työtä saisi mainitussa järjestyksessä sallia enintäin viitenii
19160: yönä vuodessa. Kun me tässä kohden olemme valiokun-
19161: nassa olleet toista mielipidettä, pyydämme sen selvittämi-
19162: seksi esittää seuraavaa:
19163:       Me olemme olleet valiokunnassa enemmistön kanssa
19164: yhtä mieltä siitä, että viranomaisille myönnetty oikeus
19165: erityisestä hakemuksesta sallia yötyötä, oli armollisessa
19166: esityksessä tarpeettoman laaja, kun sellainen lupa voitai-
19167: siin myöntää viitenäkolmatta yönä vuodessa. Mielestämme
19168: on valiokunnan enemmistö edellä mainitussa päätöksessään
19169: kuitenkin mennyt liian pitkälle, ja katsomme me, että
19170: osuttaisiin oikeaan, jos öiden luku määrättäisiin enintäin
19171: kymmeneksi.
19172:       Jos lakiehdotus hyväksytään sellaisena kuin sitä va-
19173: liokunta ehdottaa, tulee kaikki säännöllinen pyhä- ja
19174: yötyö poistetuksi leipomoista. Olisi varmaankin huonosti
19175: harkittua ja voisi antaa aihetta käytännöllisiin hankaluuk-
19176: siin, jos mahdollisuus tehdä yötyötä leipomossa, silloin kun
19177: todellisen tarpeen voidaan katsoa sellaista vaativan, rajoi-
19178: tettaisiin niin ahtaalle kuin valiokunnan enemmistö on eh-
19179: dottanut, semminkin kun siihen sisältyisi myöskin 2. §:n 2.
19180: kohdassa edellytetty tapaus. Varsinkin ensi aikoina uuden
19181: lain voimaan astuttua, kun ammatinharjoittajat eivät ole
19182: perehtyneet lain luomaan uuteen työjärjestykseen, vaan
19183: myöskin vastaisuudessa, milloin leipuriutuotteita tavatlo-
19184: massa määrässä kysytään, - kuten suurempina juhlina~
19185:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
19186: 16                1907. V. M. -      Esit. N:o 14.
19187: 
19188: markkinain, käräjäin, näyttelyjen ja muiden kokousten ai-
19189: kana, - tulee etenkin pienillä paikkakunnilla puheena olevan
19190: poikkeussäännöksen tarpeellisuus olemaan sangen tuntuva.
19191: Me puolestamme olemme empimättä katsoneet voivamme puol-
19192: taa, että öiden luku, joina työtä saa tehdä, määrättäisiin
19193: enintäin kymmeneksi vuodessa. Pitemmälle menevää ra·
19194: joitusta emme nykyoloissa katso voivamme puoltaa. Kun
19195: sellaista lupaa on joka kerta erityisesti anottava ja viran-
19196: omainen sen myöntää harkinnan jälkeen, on olemassa kyl-
19197: liksi takeita väärinkäytöksiä vastaan.
19198:       Edellä olevan perusteella saamme kunnioittaen ehdottaa,
19199: 
19200:                        että Eduskunta päättäisi antaa laki-
19201:                     ehdotuksen 2. §:lle seuraa11an mnodon:
19202: 
19203:                         Kun erityiset asianhaarat tekevät sen
19204:                     tarpeelliseksi, olkoon maistraatilla tai kun-
19205:                     nallislautakunnalla oikeus hakemuksesta
19206:                     sallia yötyötä enintäin kymmenenä yönä
19207:                     vuodessa, ja on si1:tä joka kerta annettava
19208:                     lupatodistus, jossa mm:nitaan, minä yönä
19209:                     sellaista työtä saa tehdä.
19210:                         Milloin kolme pyhäpäivää seuraa pe-
19211:                     rätysten, voidaan yksi niiden välinen yö
19212:                     lukea edellä mainittuihin kymmeneen
19213:                     yöhön.
19214: 
19215:      Helsingissä 14 p. syyskuuta 1907.
19216: 
19217:      Leo Ehrnrooth.                            Eero Erkko.
19218:      Hedvig Oebhard.                           Aukusti Hiltula.
19219:      Aug. Hjelt.                               E. Kolkki.
19220:      Tuom. Pohjanpalo.                         K. 0. Vikman.
19221: 
19222: 
19223: 
19224: 
19225:      Työväenasiain valiok. mietintii N:o 1.
19226:                   1907. V. M. -       Esit. N:o 14.              17
19227: 
19228: 
19229:                                 II.
19230:    Koska muutamissa kohden en voi yhtyä valiokunnan
19231: enemmistön mielipiteeseen, täytyy minun tässä esittää ne
19232: kohdat, joissa olen toista mieltä.
19233: 
19234:                               1.
19235:     Valiokunnan enemmistö on 1 §:ssä asettanut työajan
19236: leipomoissa kello 6:n aamulla ja kello 9:n illalla väliselle ajalle,
19237: vaikka enemmistön päättämä 9 tuntinen pisin sallittava
19238: työaika aivan hyvin sopii supistuneempiinkin puitteisiin.
19239: Tällä toimenpiteellä on mielestäni enemmistö riistänyt
19240: useimmilta leipurintyöntekijöiltä tilaisuuden esteettömästi
19241: käydä luento- ja esitelmäkursseissa, jalostuttavissa ilta-
19242: huveissa ja rajoittanut heidän osanottonsa yhdistyselä-
19243: mäan, jossa voivat kehittyä kansalaisiksi ja kansalaisvel-
19244: vollisuuksiensa täyttämiseen. Vaikka työ, lauantaita lukuun-
19245: ottamatta, voisi päättyä muina arkipäivinä jo kello 7:kin, on se
19246: mielestäni ainakin lopetettava kello 8, jolloin jokainen lei-
19247: purintyöntekijä ilman suurempia vaikeuksia voi ottaa osaa
19248: yllä mainittuihin kehittäviin ja ylentäviin harrastuksiin.
19249:     Mielestäni pitäisi sen takia 1 §:n kuulua:
19250:                          Leipomoissa, joissa tavaraa valmiste-
19251:                    taan myytäväksi, saa jälempänä maini-
19252:                    tuilla poikkeuksilla tehdä työtä ainoastaan
19253:                    arkipäivinä, eikä muuna 1morokauden ai-
19254:                    kana kuin kello 6:n aamulla ja kello 8:n
19255:                    illalla välisellä ajalla, kuitenkin niin, että
19256:                    työ sunnuntai- tai pyhäpäivän edellisenä
19257:                    päivänä on lakkaava kello 6 iltapäivällä.
19258: 
19259:                                  2.
19260:    Leopold v. Rancke on lausunut, että sapattilevon säätämi-
19261: nen on työorjien ensimmäinen suuri vapauden julistus.
19262: Valiokunnan enemmistö on tosin pääasiassa poistanut sun-
19263:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.                   2
19264: 18              1907. V. M. -        Esit. N:o 14.
19265: 
19266: nuntaityön, mutta se on kuitenkin 2 §:n toiseen moment-
19267: tiin jättänyt siitä muutamat rippeet, niin että työnantaja
19268: sen nojalla voi pakottaa työntekijänsä tekemään työtä itse
19269: jouluyönäkin tahi ensimmäisen ja toisen joulupäivän vä-
19270: lisenä yönä. Koska työntekijäin joukossa voi löytyä us-
19271: konnollisiakin työntekijöitä, joille sapatin välinen yötyö on
19272: vastenmielistä ja koska sen lisäksi vielä Rikoslain 41 luvun 6
19273: pykälä voisi tulla kysymykseen: ,joka sapattina tekee
19274: käsi- tai muuta työtä, jonka sopii tuonnemmaksi jättää ja
19275: jota ei tehdä omaksi tahi toisen hätätarpeeksi, vetäköön
19276: sakkoa enintään viisikymmentä markkaa", en voi katsoa
19277:  oikeaksi, että sunnuntaityö tässäkään poikkeustapauksessa
19278: olisi sallittava. Leipurimestarit voivat aivan hyvin, varsin-
19279: kin kun saattavat lisätä ylityötä 10 tuntiin asti viikossa
19280: jokaista työntekijää kohti, järjestää asiansa niin, että pyhä-
19281: päiviksi on riitiä1Jäst1; leipää, jos kohta se ei viimeisenä
19282: pyhäpäivänä olekaan yhtä tuoresta, kuin ensimmäisenä.
19283:     Yllä mainitun johdosta olisi käsitykseni mukaan
19284:                         2 §:n toinen momentti tykkänään pois-
19285:                   tettava.
19286:                                 3.
19287:     Kun on kysymys työajan lyhentämisestä, on erittäin
19288: muutamia tosiasioita huomioon otettava.         Ensiksi, että,
19289: ellei työaika ole aivan lyhyt, viimeinen työtunti, varsinkin
19290: viides, puhtaasti fyysillisistä syistä on tuotannollisuuteensa
19291: katsoen melkoista ala-arvoisempi kuin ensimmäiset. Tämän
19292: myöntää jokainen kokenut ja kokeillut työnantajakin.
19293: Toiseksi, että mitä lyhyemmän ajan kuluttua työntekijä tietää
19294: pääsevänsä työstään, sitä enemmän kasvaa hänen työ-
19295: halunsa, toisin sanoen, enenee hänen työintensiviteettinsa.
19296: Itsessään voi psykoloogisista syistä arvata tämän oikeaksi,
19297: vaikka siihen onkin sen lisäksi lukuisia kokeiluja ja todis-
19298: tuksia työnantajien puolelta (Zeiss, Paskevitsch y. m. m.).
19299: Ja kolmanneksi pakottaa työpäivän yhä kasvava lyhennys
19300: työnantajia vastaavassa määrässä parantamaan tekniikkaa
19301:      Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
19302:                  1907. V. M. -     Esit. N:o 14.           19
19303: 
19304: työpajassaan ja siten korvaamaan, mitä he mahdollisest,l
19305: ensin ovat työajan lyhentämisen johdosta hiukan kadotta-
19306: neet.     Sitä paitsi säästää tietysti työajan lyhentäminen
19307: aina työnantajalta paljon kustannuksia valossa, lämmityk-
19308: sessä, valvonnassa y. m.
19309:      Yllä olevat seikat ovat eittämättömät, ja maailman ete-
19310: vimmät ja puolueettomimmat ammatintarkastajat, kuten
19311: englantilainen Horner, sveitsiläinen Schuler ja saksalainen
19312: Wörishoffer ovat ne suoraan vahvistaneet. Ne pitävät
19313: paikkansa silloinkin, kun kysytään, onko työaika lyhen-
19314: nettävä 9- vai 8-tuntiseksi. Tämän asian tueksi niille,
19315: jotka ehkä pelkäävät, että liian äkillisellä lyhennyksellä
19316: leipuriammatin alalla suuria vahingoita koituisi työnanta-
19317: jille, esitän rikkaasta aineistosta ainoastaan pari esimerkkiä
19318: virallisista asiapapereista.
19319:      Suuren englantilaisen Royal Commission of Labour'in
19320:  (v. 1894) julkaisusta (A. Q. 3067), laajimmasta ja perin-
19321:  pohjaisimmasta työväenasiain tutkimuksesta, mikä milloin-
19322:  kaan on tehty, saamme todistuksen siitä, että, kun kaivos-
19323:  työmiesten työaika, joiden työ on yhtä ikävää ja rasittavaa
19324:  kuin leipurien, v. 1858 Etelä-Yorkshiressa lyhennettiin 12
19325:  tunnista 8:an, 8 tunnissa saatiin enemmän aikaan ja
19326:  ansaittiin enemmän kuin ennen 12:ssa ja enemmän kuin
19327:  läheisissä piireissä, joissa työskenneltiin 12-14 tuntia.
19328:  Ja samanainen todistus on meillä itse leipuriammatin alalta.
19329:  Victoriavaltio Austraaliassa asetti jo v. 1882 erään viralli-
19330:  sen "Commission'in" työpajojen työajan tutkimista varten,
19331:  ja tämän julkaisusta käy selville, että Melbourne'n leipuri-
19332:  työntekijät olivat muutamien kuukausien kuluessa saaneet
19333:  työaikansa lyhennetyksi 15 tunnista 8:ksi, eikä tämä suin-
19334:  kaan vaikuttanut tuotannon, vielä vähemmin työpalkkojen
19335:  vähentymistä.
19336:      Nämä esimerkit jo riittänevät osoittamaan, että jyr-
19337:  kempikin siirtyminen pitemmästä työpäivästä lyhempään,
19338:  ei ole työnantajillekaan vaarallista. Leipuriammatin alalla
19339:  tulee vielä lisäksi, ettei juuri mikään ulkomaan kilpailu
19340:     Työväenasiain valiok. mietintö N:o 1.
19341: 20               1907. V. M. -         Esit. N:o 14.
19342: 
19343: tule kysymykseen. Mutta toiselta puolen merkitsee yhden
19344: vapaatunnin lisäys työntekijälle sangen paljon. Hän voi
19345: käyttää tätä tuntia henkiseen kehitykseen, kansalaisvelvolli-
19346: suuksien täyttämiseen ja lasten opastamiseen sekä kaiken-
19347: moiseen virkistykseen. Näin ollen en yhtään epäile ehdot-
19348: taa, että varsinkin niin rasittavaa ammatia varten kuin leipu-
19349: rinammatti on, 8-tuntinen pisin työpäivä tämän lain kautta
19350: määrättäisiin. Kaikkialla, missä 8-tuntinen työpäivä on
19351: ollut käytännössä, etenkin Australiassa, ovat sen vaikutuk-
19352: set kaikin puolin olleet sangen tyydyttävät, eivätkä työn-
19353: antajatkaan ole yleensä tahtoneet siirtyä takasin pitempään
19354: työpäivään. Mitä enemmän me voimme toteuttaa Kantin
19355: sääntöä: 8 tuntia työtä, 8 tuntia unta, 8 tuntia virkistystä, sitä
19356: enemmän me kohotamme koko kansaamme aineellisessa ja
19357: henkisessä suhteessa. Ja käyttääkseni Macaulay'n sanoja
19358: hänen kuuluisassa puheessaan 22. 5. 46 Englannin parla-
19359:  mentissa "en minä milloinkaan usko, että se, mikä tekee
19360:  kansan vahvemmaksi, terveemmäksi, viisaammaksi ja pa-
19361:  remmaksi, voi tehdä sen vihdoin köyhemmäksi".
19362:     Täniän nojalla ehdotan, että 3 §:n alku tulisi kuulu-
19363:  maan:
19364:                        Leipomossa saa työntekijää käyttää
19365:                    työhön enintään kahdeksan tuntia vuoro-
19366:                   kaudessa.
19367:      Helsingissä 14 p. syyskuuta 1907.
19368:                            N. R. af Ursin.
19369:      Tähän vastalauseeseen yhdymme :
19370:      Hilja Pärssinen.                               A. K. Ingman.
19371:      M. Paasivuori.                                 E. Helle.
19372:      E. Pohjaväre.                                  Albin Valjakka.
19373:   Yhdyn pääasiassa vastalauseen ensimmäiseen ja kol-
19374: manteen kohtaan:
19375:                                       f. Ahlroos.
19376: 
19377:                     Helsinki, Työväen Kirjapaino, 1907.
19378:             1907. -   S. V. M. ~ fsit. n:o 14.
19379: 
19380: 
19381: 
19382: 
19383:                            Suuren valiokunnan mietintö
19384:                       N:o 8 Keisarillisen Majesteetin ar-
19385:                       mollisen esityksen johdosta, joka si-
19386:                       sältää ehdotuksen Laiksi työstä lei-
19387:                       pomoissa.
19388: 
19389: 
19390:     Asiaa käsiteltyänsä saa Suuri valiokunta, joka kä-
19391: sittelyn kestäessä on katsonut tarpeelliseksi vaatia ky-
19392: symyksessä olevan lakiehdotuksen muutamista kohdista
19393: uuden lausunnon Työväenasiain valiokunnalta, esiin-
19394: tuoda seuraavaa:
19395:     Lakiehdotuksen 2 §:n suhteen on Valiokunnassa
19396: päässyt voitolle se mielipide, että yötyötä olisi sallittava
19397: kymmenenä arkipäivän edellisenä yönä vuodessa Työ-
19398: väenasiain valiokunnan ehdottamain viiden yön sijasta.
19399: Sitävastoin on Valiokunta ollut sitä mieltä, että maini-
19400: tun valiokunnan ehdottama 2 §:n 2 kohta voidaan hai-
19401: tatta poistaa lakiehdotuksesta, koska ne tapaukset, jol-
19402: loin kolme pyhäpäivää seuraa perätysten, ovat sangen
19403: harvinaisia, ja puheenaolevan määräyksen merkitys
19404: siis tulee käytännössä supistumaan niin vähäiseksi, et-
19405: tei se aiheuta poikkeusta tässä laissa noudatetuista ylei-
19406: sistä periaatteista.
19407:      Mitä lakiehdotuksen 4 §:ään tulee, sellaisena kuin
19408: se kuuluu Työväenasiain valiokunnan ehdotuksessa, on
19409: Valiokunnassa huomautetta, että lakiehdotuksen 2 ja 3
19410: § jo sisältävät niin selvät määräykset työntekijän työn-
19411: 2           1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 14.
19412: 
19413: tekovelvollisuuteen ja työajan pituuteen nähden, ettei
19414: siinä suhteessa ole peljättävä mitään väärinkäytöksiä
19415: työnantajan puolelta, ja että sen lisäksi terveydellisessä
19416: suhteessa tarvittavilla järjestysohjeilla, joita 7 §:n mu-
19417: kaan on annettava hallinnollista tietä, voidaan saada eh-
19418: käistyksi ne muut vaarat, jotka Työväenasiain valiokun-
19419: nan mietinnön mukaan ovat aiheuttaneet puheenaolevan
19420: määräyksen. Kun on otettu huomioon, että sangen
19421: useissa tapauksissa vähäisemmissä leipurinliikkeissä,
19422: jotka kuitenkin ovat tämän lain määräysten alaiset, lei-
19423: pomista harjoitetaan palvelusväen avulla, joka asuu lei-
19424: pomaliikkeen harjoittajan luona, ja siihenkin nähden,
19425: että et:yöväellä maaseudulla on hyvin vaikeata - kai-
19426: killakin työaloilla - saada sopivia asuntoja muualta
19427: kuin asianomaiselta työnantajalta, niin on katsottu pu-
19428: heenaolevan 4 §:n määräysten olevan ristiri'idassa mei-
19429: dän olojemme kanssa, mistä syystä on vaadittu niiden
19430: poistamista. Valiokunta esittääkin näillä syillä Työväen-
19431: asiain valiokunnan ehdottaman 4 §:n kokonaisuudessaan
19432: lakiehdotuksesta poistettavaksi.
19433:      Kun on katsottu mahdolliseksi, että kysymyksessä ole-
19434: vaa lakia voidaan työntekijäin vahingoksi tulkita siten, että
19435: työntekijä olisi velvollinen, milloin työnantaja niin vaa-
19436: tii, olemaan osallisena tämän lakiehdotuksen sallimassa
19437: yö- tai ylityössä, on Valiokunta tahtonut saada siinä
19438: selvästi lausutuksi sen periaatteen, että tällainen yö- tai
19439: ylityö saattaa tulla kysymykseen ainoastaan työnantajan
19440: ja työntekijän keskinäisen sopimuksen nojalla; ja eh-
19441: dottaa Valiokunta tällaisen määräyksen otettavaksi la-
19442: kiehdotuksen 4 §:ksi.
19443:      Kun se määräys, että tämän lain vaikutuspiiristä
19444: erotettaisiin ainoastaan sellainen leipurinliike, jota yksi-
19445: tyinen harjoittaa omaksi elatuksekseen ilman palkatun
19446: työväen tai palvelusväen apua, Valiokunnan käsityksen
19447: mukaan asettaisi tämän lain alaiseksi esim. sellai-
19448:               1907. -   S. V. M. -    Esit. N:o 14.        3
19449: 
19450: senkin leipurintoimen, jota tilallinen maalla varsinaisen
19451: maanviljelyksensä ohella harjoittaa, kun hän vie leipoma-
19452: tuotteitaan lähikaupunkiin myötäväksi, sekä sellaisetkin
19453: tapaukset, jolloin leivän valmistaminen myötäväksi on
19454: luonteeltaan tilapäistä, on Valiokunnassa esiintynyt epäi-
19455: lyksiä puheenaolevan määräyksen suhteen, ja on Valio-
19456: kunta katsonut tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa, ettei
19457: tämä laki tulisi koskemaan minkäänlaista liikettä, joka
19458: ei ole elinkeinolaissa säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden
19459: alainen.
19460:     Kun Suuri valiokunta kaikissa muissa kohdin on
19461: katsonut voivansa kannattaa puheenaolevassa Työväen-
19462: asiain valiokunnan mietinnössä tehtyjä ehdotuksia, saa
19463: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa:
19464: 
19465:                   että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen laiksi
19466:               työstä leipomoissa sellaisena kuin se esiintyy
19467:                Työväenasiain valiokunnan tästä asiasta anta-
19468:               massa mietinnössä N·o I, kuitenkin muutta-
19469:               malla sen 2, 4 ja 6 §:n näin kuuluviksi:
19470: 
19471:                              2   §.
19472:     Kun enty1set asianhaarat tekevät sen tarpeelliseksi,
19473: olkoon maistraatilla tai kunnallislautakunnalla oikeus
19474: hakemuksesta sallia työtä (poist) enintäin kymmenenä
19475: arkipäivän edellisenä yönä vuodessä, ja on siitä joka
19476: kerta annettava lupatodistus, jossa mainitaan, minä yönä
19477: sellaista työtä saa tehdä.
19478:    (Poist.)
19479: 
19480:                              4 §.
19481:     Työntekijä älköön olko velvollinen ilman eri~yistä
19482: sopimusta olemaan 2 ja 3 §:ssä mainitussa yö- tai yli-
19483: työssä osallisena.
19484: 4           1907. -   S. V. M. -     Esit. N:o 14.
19485:                             6 §.
19486:     Tämä laki koskee myöskin leipurin- ja sokurileipu-
19487: rintointa, jota harjoitetaan hotellissa, ravintolassa tai
19488: konditoriassa, mutta ei sellaista liikettä, joka ei ole elin-
19489: keinolaissa säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden alainen.
19490: 
19491: 
19492:     Helsingissä 9 p:nä lokakuuta 1907·
19493: 
19494: 
19495: 
19496: 
19497:                        Vastalause:
19498:    Ehdotan 3:n §:n 2 kohdan sijaan seuraavaa:
19499:    Tämän työajan lisäksi saa työntekijää pitää ylityössä
19500: enintäin kahdeksan tuntia kuukaudessa.
19501:    Työnantajan on pidettävä kirjaa ylityöstä ja vaadit-
19502: taessa annettava siitä tiedot ammatintarkastajalle sekä
19503: työntekijälle todistus hänen tekemästään ylityöstä.
19504: 
19505:                              Edvard Valpas Hänninen.
19506: 
19507: 
19508: 
19509: 
19510:        Helsingissä 1987. Helsingin Uusi Kirjapaino 0.-Y.
19511:              1907 -   S. V. M -   Esit. l\f:o 14.
19512: 
19513: 
19514: 
19515: 
19516:                           Suuren valiokunnan mietintö N:o
19517:                       8 a Keisarillisen Majesteetin armol-
19518:                       lisen esityksen johdosta, joka sisäl-
19519:                       tää ehdotuksen laiksi työstä leipo-
19520:                       moissa.
19521: 
19522: 
19523:     Sittenkuin puheenaoleva lakiehdotus, eräiltä kohdin
19524: muutettuna, on palautettu Suureen valiokuntaan, saa
19525: Suuri valiokunta, sitä toistamiseen käsiteltyään, lausua
19526: seuraavaa:
19527:     Pysymällä siinä periaatteessa, että leipomoissa saa
19528: työntekijää käyttää työhön enintäin yhdeksän tuntia
19529: vuorokaudessa, on Suuri valiokunta, äänestyksen jälkeen,
19530: kuitenkin katsonut voivansa sovelluttaa tämän määräyk-
19531: sen siihen sanamuotoon, jonka Eduskunta on hyväksynyt
19532: lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentille, sillä tavalla, että
19533: viikkotuntien luku määrätään viideksikymm eneksineljäksi.
19534:     Kun se määräys, minkä Eduskunta on päättänyt ottaa
19535: lakiehdotuksen 4 §:n 2 momentiksi, on laadultaan sel-
19536: lainen, että sen oikeastaan tulisi olla erityisenä §:nä, on
19537: Suuri valiokunta päättänyt ehdottaa, että se on otettava
19538: lakiehdotuksen 5 §:ksi, jossa tapauksessa seuraavain §:ien
19539: järjestysnumeroja on vastaavalla tavalla muutettava.
19540:     Edellisen mukaisesti Suuri valiokunta saa kunnioittaen
19541: ehdottaa:
19542:               etttt kysymyksessti olevan lakiehdotuksen
19543:            3 § 1 momentille hyväksyttttisiin seuraava
19544:            sanamuoto:
19545:  2             1907 -    S. V. M. -    Esit. l.\T:o 14.
19546: 
19547:     Leipomoissa saa työntekijää käyttää työhön enintään
19548: viisikymmentäneljti tuntia viikossa, ei kuitenkaan kym-
19549: mentä tuntia enempää vuorokaudessa.
19550: 
19551:                 seka etta lakiehdotuksen 4 §:n 2 mom.
19552:             siin ettäisiin erityiseksi viidenneksi §:ksi, jossa
19553:             tapauksessa seuraavat §:t saisivat vastaa-
19554:             valla tavalla muutetut jtirjestysnumerot.
19555: 
19556: 
19557: 
19558: 
19559:      Helsingissä, 16 p:nä lokakuuta 1907.
19560: 
19561: 
19562: 
19563: 
19564:        Helsingissä 1907, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
19565:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 14.
19566: 
19567: 
19568: 
19569: 
19570:                     Suomen Eduskunnan alamai-·
19571:                n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin·
19572:                armolliseen esitykseen, joka koskee lakia.
19573:                työstä leipomoissa.
19574: 
19575: 
19576: 
19577: 
19578:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
19579:             ja Suuriruhtinas!
19580: 
19581: 
19582: 
19583: 
19584:       Armollisena esityksenä on Teidän Keisarillinen Ma-
19585: jesteettinne Eduskunnalle antanut ehdotuksen laiksi työsi 1i.
19586: leipomoissa.
19587:      2          1907. -    Edusk. Vast. -    Esitys N:o 14.
19588: 
19589:               Sekä viranomaisten että työväenjärjestöjen toimeenpa-
19590:        nemat tutkimukset niin meillä kuin muuallakin osottavat, että
19591:         leipurinammatissa vallitsevat työolot ovat erittäin epäedullisia
19592:         työntekijöille. Näistä tutkimnksista käy selville, että työ lei-
19593:         purinammatissa tuottaa työntekijälle työjärjestyksen, työn laa-
19594:        dun sekä työ- ja asuinhuoneitten huonouden tähden ei ai-
19595:         noastaan terveydellisiä, vaan myöskin siveellisiä ja yhteis-
19596:        kunnallisia haittoja.
19597:               Eduskunnan käsiteltäväksi annettu lakiehdotus työstä
19598:        leipomoissa tarkoittaa etupäässä yötyön rajoittamista sekä
19599:        tarpeellisen sunnuntailevon turvaamista työntekijöille.
19600:                 Työntekijäin turvaaminen lainsäädännön kautta ei
19601:        suinkaan ole laeillemme vieras periaate. Sen osattavat
19602:        teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemista koske-
19603:        van asetuksen monet määräykset ammattivaarojen torjumi-
19604:        sesta samoin kuin lasten ja nuorten henkilöiden suojelemista
19605:        koskevat säännökset. Suojelusmääräysten ulotuttaminen täysi-
19606:        ikäisiin työntekijöihin on siis vain ennen toteutetun periaat-
19607:        teen soveltamista laajemmalle alalle.
19608: 1 :§.         Leipominen on jo edullisissakin oloissa raskasta ja ter-
19609:        veydelle vahingollista, mutta tulee vielä turmiollisemmaksi,
19610:        jos työntekijä, kuten tähän asti on ollut tavallista, säännölli-
19611:        sesti vuosimää.riä harjoittaa sitä yöllä. Kun yötyö tavalli-
19612:        sesti alkaa jo kello 6-8 iltapäivällä, jopa varemminkin, ja
19613:        jatkuu seuraavaan aamuun saakka, estää se työntekijöitä
19614:        käyttämästä hyväkseen heille tarjolla olevia sivistymismah-
19615:        dollisuuksia, kuten esitelmiä, oppikursseja, jalostavia seurus-
19616:       telutilaisuuksia y. m., mitkä yleenlä pannaan toimeen iltasin.
19617:       Tämä epäkohta tuottaa vielä tuntuvamman vahingon nuorille
19618:       työntekijöille, koska he eivät voi käyttää hyväksensä työ-
19619:       väelle järjestettyjen käsityöläis- ynnä iltakoulukurssien tar-
19620:       joamaa kehittymistilaisuutta. Yötyö on haitallinen myöskin
19621:       -ammattikehitykselle, jota paitsi yhteinen oleskelu öisin työ-
19622:       huoneissa on omiansa opettamaan työntekijöille huonoja tapoja.
19623:              Armollisen esityksen lakiehdotus sisältääkin sen, että
19624:       yötyö leipnrinammatissa on lakkautettava, mutta työ ulotet-
19625:       tava jo kello viideltä aamulla. Eduskunta puolestaan pi-
19626:            1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 14.         3
19627: 
19628:  tää tätä aikaa' liian varhaisena ja katsoo että työ ilman
19629:  haittaa tuotteiden ajoissa valmistumiselle voisi alkaa tun-
19630:  tia myöhemmin, niinkuin asia jo onkin eriniiisissä liikkeissä
19631:  yksityisten sopimusten kautta järjestetty. Tulee sitä paitsi
19632:  ottaa huomioon, että Eduskunnan hyväksymän lakiehdotuk-
19633:  sen 5 §:n johdosta työntekijät tulevat todennäköisesti entistä
19634:  enemmän asumaan ulkopuolella työpaikkaa, joten työn alka-
19635:  minen esityksessä ehdotettuna aikana tulisi heille vieläkin
19636:  raskaammaksi.
19637:        Kun voisii sattua erityisiä asianhaaroja, jotka vaativat 2 §:.
19638:  työn tilapäistä ulotuttainista yllä mainittujen rajojen ulko-
19639:  puolelle, on kuitenkin syytä sallia yötyötä viranomaisten
19640:  myöntämällä luvalla muutamina öinä vuodessa. Armolli-
19641:  sessa esityksessä ehdotetun 25 yön sijasta katsoo Eduskunta
19642:  10 yötä tähän tarkoitukseen riittävän.
19643:        Esityksessä on myös ehdotettu, että kahden tai useam-
19644:  man pyhäpäivän sattuessa perätysten voidaan leipomoissa
19645:  tehdä työtä niiden välisenä yönä kello 6:sta illalla kello 6:een
19646: aamulla. Eduskunta ei kuitenkaan ole havainnut olevan riit-
19647: tävää syytä säilyttää tätä uskonnollista tunnetta loukkaavaa
19648: ja työntekijäin pyhälepoa häiritsevää määräystä.
19649:        Eduskunnalle annetun lakiehdotuksen 2 § sisältää mää-
19650: räyksen, että sokurileipomotuotteiden valmistaminen olisi sal-
19651: littava myöskin sunnuntai- ja pyhäpäivinä kello 5-10 aa-
19652: mulla. Eduskunta on hylännyt tämän ehdotuksen samalla
19653: perusteella kuin muunkin pyhätyön.
19654:        Armollisen esityksen lakiehdotus ei sisällä mitään sään- 3 §.
19655: nöstä pisimmästä salliitavasta työpäivästä leipurinammatissa.
19656: Tätä koskevia määräyksiä on Eduskunta kuitenkin katso-
19657: nut leipurinammatissa tarpeen vaatimiksi.
19658:        Yleensä tunnettua ja tunnustettua on, että pitkä työ-
19659: aika, varsinkin niin pitkä, knin se nykyään on leipurinam-
19660: matissa, uuvuttaa työntekijää, joten hän on altis kaikenlaisille
19661: taudeille. Sitä paitsi on leipurintyö raskaampaa kuin työ
19662: useissa munissa, ruumiillisia voimia kysyvässä ammateissa
19663: siitä syystä, että työ on suoritettava huoneessa, missä työn-
19664: tekijän täytyy alituisesti hengittää jauhon pölyä ja missä sen
19665:     4           1907. -- Edusk. Vast. -     Esit. N:o 14.
19666: 
19667:      lisäksi vallitsee kova kuumuus. Tämä on sitä turmiollisem-
19668:      paa kun leipurintyöntekijät yleensä ovat nuoria.
19669:             Eduskunta on senvuoksi katsonut tarpeelliseksi ottaa
19670:      lakiin määräyksen, että työntekijää ei saa pitää työssä 10
19671:      tuntia enempää vuorokaudessa eikä 48 tuntia enempää viikossa.
19672:             Kun ylityötä voidaan tilapäisesti tarvita tämän lisäksi,
19673:      on tarpeellista sopimuksen mukaan eallia sitä jonkun ver-
19674:      ran, ei kuitenkaan yli sadan tunnin henkilöä kohti vuodessa
19675:      eikä yli kymmenen tunnin viikossa. Jotta ei ylityötä käy-
19676:      tettäisi väärin, on siitä pidettävä kirjaa, joka on vaadittaessa
19677:      ammattientarkastajalle näytettävä.
19678:             Samalla Eduskunta on ollut sitä mieltä, että yli-
19679:      työn tarpeettoman käyttämisen ja työriitojen syntymisen
19680:      estämiseksi ylityöstä olisi laissa määrättävä maksettavaksi
19681:      korotettu palkka, ja on jotenkin yleisesti vakaantuneen
19682:      käytännön perustnksella korotus määrätty vähintään 50
19683:      prosentiksi.
19684: 4 §.        Sellaisen tulkitsemisen välttämiseksi, että työntekijii
19685:      olisi velvollinen, milloin työnantaja niin vaatii, olemaan
19686:      tämän lakiehdotuksen sallimassa yö- tai ylityössä, on Edus-
19687:      kunta tahtonut saada siinä selvästi lausutuksi sen periaat-
19688:      teen, että tällainen yö- tai ylityö saattaa tulla kysymykseen
19689:      ainoastaan työnantajan ja työntekijän keskinäisen sopimuk-
19690:      sen nojalla.
19691: 5 §.        Eräs leipurinammattia rasittava epäkohta, joka on ar-
19692:      mollisessa esityksessä jätetty huomioonottamatta, on se vielä-
19693:      kin vallitseva tapa, että työntekijät asuvat työnantajan luona
19694:      ja ovat hänen ruuassaan, saaden siten ainoastaan osan palk-
19695:      kaansa rahassa. Kun työntekijöille asunnoiksi osotetut huo-
19696:      neet useinkin ovat hyvin epäterveellisiä, on tästä järjestel-
19697:      mästä ollut tuntuvia haittoja, jota paitsi se on saattanut työn-
19698:      tekijän vieläkin enemmän riippuvaksi työnantajasta. Katsoen
19699:      senlaatuisen lakisäännöksen, että työntekijän palkka on mak-
19700:      settava rahassa eikä luonnossa olevan omiansa parantamaan
19701:      työntekijäin asumusoloja sekä vapauttamaan heidät tästä riip-
19702:      puvaisesta asemastaan, on Eduskunta ottanut lakiin sellaisen
19703:      määräyksen, johon edellä on viitattu.
19704:            1907. -     Edusk. Vast. -   Esit. N:o 14.         5
19705: 
19706:        Mitä rangaistusmääräyksiin tulee, katsoo Eduskunta 6 §.
19707: että alin sakkomäärä on oleva 10 markkaa ja ylin 700 markkaa.
19708:        Kun se määräys, että tämän lain vaikutuspiiristä ero- 7 §.
19709: tettaisiin ainoastaan sellainen leipurinliike, jota yksityinen
19710: harjoittaa omaksi elatnksekseen ilman palkatun työväen tai
19711: palvelusväen apua, asettaisi tämän lain alaiseksi esimerkiksi
19712: sellaisenkin leipurintoimen, jota tilallinen maalla! varsinaisen
19713: maanviljelyksensä ohella harjoittaa, kun hän vie leipomatuot-
19714: teitaan lähikaupunkiin myötäväksi, on Eduskunta katsonut tar-
19715: peelliseksi] muuttaa 7 §:n siten, että tämä laki ei tulee kos-
19716: kemaan minkäänlaista liikettä, joka ei ole elinkeinolaissa sää-
19717: detyn ilmoittamisvel vollisuuden alainen.
19718:        Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi lisätä lakiehdo- 9 ja
19719: tukseen määräyksen siitä, että ammattientarkastajain on erit- 10 §.
19720: täin säädetyllä tavalla pidettävä silmälla lain noudattamista,
19721: samoinkuin siitä, että! painettu kappale tätä lakia pitää jo-
19722: kaisessa leipomossa olla työnantajan toimesta naulattuna so-
19723: pivaan paikkaan.
19724:        Sen nojalla mitä edellä on esiintuotu, saa Eduskunta
19725: Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne alamaisimmasti il-
19726: moittaa
19727: 
19728:                         että Eduskunta on hyt;äksynyt armol-
19729:                  lisessa esityksessä olevan lakiehdotuksen, teh-
19730:                  tyänsä siihen erinäisiä muutoksia Ja lisäyk-
19731:                  siä, jotenka puheenalainen laki tulisi kuu-
19732:                  lumaan seuraavasti:
19733: 
19734: 
19735: 
19736:                      Laki työstä leipomoissa.
19737: 
19738:                                1 §.
19739:      Leipomoissa, JOISsa tavaraa valmistetaan myytäväksi~
19740: saa jäljempänä mainituilla poikkeuksilla tehdä työtä ainoas-
19741: taan arkipäivinä, eikä muuna vuorokauden aikana kuin kello
19742: kuuden aamulla ja kello yhdeksän illalla välisellä ajalla, kui-
19743: 6          1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 14.
19744: 
19745: tenkin niin, että työ sunnuntai- tai pyhäpäivän edellisenä
19746: päivänä on lakkaava kello kuusi iltapäivällä.
19747: 
19748:                              2 §.
19749:       Kun erityiset asianhaarat tekevät sen tarpeelliseksi, ol-
19750: koon maistraatilla tai kunnallislautakunnalla oikeus hakemuk-
19751: sesta sallia työtä enintään kymmenenä arkipäivän edellisenä
19752: yönä vuodessa, ja on siitä joka kerta annettava lupatodistus,
19753: jossa mainitaan, minä yönä sellaista työtä saa tehdä.
19754: 
19755:                              3 §.
19756:       Leipomossa saa työntekijää käyttää työhön enintään
19757: neljäkymmentäkahdeksan tuntia viikossa, ei kuitenkaan kym-
19758: mentä tuntia enempää vuorokaudessa.
19759:       Tämän työajan lisäksi saa työntekijää pitää ylityössä
19760: enintään sata tuntia vuodessa, ei kuitenkaan kymmentä tun-
19761: tia enempää viikossa; ja on siitä pidettävä kirjaa, joka on
19762: vaadittaesaa näytettävä ammattientarkastajalle.
19763:       Ylityöstä on maksettava vähintään viidelläkymmenellä
19764: prosentilla korotettu palkka.
19765:       Lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työajasta on tä-
19766: män lain määräysten lisäksi voimassa, mitä siitä on erittäin
19767: säädetty tai säädetään.
19768: 
19769:                              4 §.
19770:      Työntekijä älköön olko velvollinen ilman erityistä sopi-
19771: musta olemaan 2 ja 3 §:ssä mainitussa yö- tai ylityössä.
19772: 
19773:                              5 §.
19774:      Työntekijän palkka on maksettava rahassa eikä asun-
19775: non tai muiden etujen muodossa.
19776: 
19777:                              6 §.
19778:     Jos Ieipurinarumatin harjoittaja tai hänen sijaisensa rik-
19779: koo tämän lain säännöksiä, rangaistakoon sakolla kym-
19780: menestä seitsämäänsataan markkaan.
19781:            1907. -    Edusk. Vast. -   Esit. N:o 14.          7
19782: 
19783:                               7 §.
19784:       Tämä laki koskee myöskin leipurin- ja sokurileipurin-
19785: tointa, jota harjoitetaan hotellissa, ravintolassa tai kondito-
19786: riassa, mutta ei sellaista liikettä, joka ei ole elinkeinolaissa
19787: säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden alainen.
19788: 
19789:                               8 §.
19790:       Terveydellisessä suhteessa tarvittavia järjestysohjeita
19791: leipurinammattia varten annetaan hallinnollista tietä.
19792: 
19793:                               9 §.
19794:       Tämän lain noudattamista valvovat ammattientarkas-
19795: tajat sillä tavoin, kuin siitä on erittäin säädetty.
19796: 
19797:                              10 §.
19798:      Jokaisessa työhuoneessa pitää olla työnantajan toimesta
19799: sopivaan paikkaan naulattuna painettu kappale tätä lakia.
19800: 
19801:                               11 §.
19802:       Tämä laki astuu voimaan
19803: 
19804: 
19805: 
19806:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
19807: 
19808:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1907.
19809: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
19810:                     1907. - N:o 16.
19811: 
19812: 
19813: 
19814: 
19815:                 Keisarillisen Majesteetin Arntolli-
19816:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle, kos-
19817:            keva mnutettnja määräyksiä hirven metsästä-
19818:            misestä.
19819:       Metsästyksestä 20 p:nä lokakuuta 1898 annetun ar-
19820: mollisen asetuksen 13 §:n mukaan on hirven metsästämi-
19821: nen toistaiseksi yleensä kielletty. Kuitenkin voidaan, sa-
19822: massa lainpaikassa olevien määräysten mukaan, niissä
19823: seuduissa maata, missä hirviä yleisemmin tavataan, yhdessä
19824: jaksossa olevan, vähintään tuhannen viidensadan hehtaarin
19825: suuruisen metsästysalueen haltijalle myöntää lupa syys-
19826: kuun ensimmäisten kahdeksan päivän kuluessa metsästää
19827: koirashirveä semmoisella alueella. Edellämainittuun ylei-
19828: seen kieltoon ja siihen vahinkoon nähden, jonka maan-
19829: omistajat tämän johdosta saattaisivat kärsiä, on kruunu,
19830: samana päivänä annetun, erityisiä määräyksiä metsästyk-
19831: sestä sisältävän armollisen julistuksen 8 §:n säännösten
19832: mukaan, ottanut korvataksensa vastamainitun vahingon,
19833: mikäli se on tehty kasvavalle viljalle tahi kootuille eloille
19834: tahi rehuille.
19835:      Koska kuitenkin sen jälkeen, kuin ylempänä mainitut
19836: säännökset oli annettu, hirvet levisivät yhä suurempiin osiin
19837: mal\ta ja korvaussummat hirvien aikaansaattamasta vahin-
19838: gosta sen johdosta lisääntyivät, ulotettiin armollisella ase-
19839: tuksella 26 p:ltä elokuuta 1903 oikeus hirven metsästämiseen,
19840: jota oikeutta siihen asti, edellä mainitun julistuksen mu-
19841: kaan, oli saatu harjoittaa ainoastaan eräässä Viipurin läänin
19842: osassa, koko Uudenmaan, Viipurin ja Mikkelin lääniin,
19843: Hollolan kihlakuntaan Hämeen lääniä sekä Rautalammin,
19844: Liperin, Kuopion ja Ilomantsin kihlakuntiin Kuopion
19845:   2                         N:o 15
19846: 
19847: lääniä. Samalla lakkautettiin ylempänä mainitussa armolli-
19848: sessa julistuksessa määrätty 25 markan maksu kruu-
19849: nu1le hirvenmetsästyksen oikeudesta, jonka ohessa samassa
19850: julistuksessa jokaisesta kaadetusta eläimestä suoritettavaksi
19851: säädetty maksu alennettiin 100 markasta 75 markkaan.
19852: Elokuun 2 p:nä 1905 annetun armollisen asetuksen mukaan
19853: laajennettiin oikeus hirvenmetsästyksen luvan myöntämi-
19854: seen vielä Halikon kihlakuntaan Turm1 ja Porin lääniä,
19855: Tammelan, Hauhon ja Jämsän kihlakuntiin Hämeen lääniä
19856: sekä Laukaan kihlakuntaan Vaasan lääniä. Siihen katsoen
19857: että eclelläsanotut maksut knmnulle eivät nousseet mainit-
19858: tavampiin määriin, vaan tekivät tasaisin sataluvuin ainoas-
19859: taan: vuonna 1900 1,100 markkaa, 1901 2,700 markkaa,
19860: 1902 2,500 markkaa, 1903 1,800 markkaa ja 1904 4,100
19861: markkaa, lakkautettiin viimemainitulla asetuksella myös-
19862: kin maksu kaadetuista hirvistä. Senaatin päätöksen mu-
19863: kaan 13 p:ltä heinäkuuta 1906 voitiin vihdoin lupa koiras-
19864: hirven metsästämiseen ylempänä mainitulla metsästys-
19865: alueella myöntää koko maassa.
19866:       Mitä taas tulee niihin korvaussurnmiin, jotka yleisista
19867: varoista on maksettu hirvien aikaansaattamasta vahingosta,
19868: ovat ne hirvien lisääntymisen ja leviämisen johdosta vuosi
19869: vuodelta nousseet ja on niitä myönnetty tasaluvuin seu-
19870: raavat määrät: vuonna 1899 400 markkaa, 1900 6,()(Xl
19871: markkaa, 1901 14,100 markkaa, 1902 22,600 markkaa,
19872: 1903 37,100 markkaa, 19()4 37,700 markkaa, 1905 100,000
19873: markkaa ja 1906 126,000 markkaa. Kuten tästä näkyy, ei
19874: tulos ylempänä mainituista toimenpiteistä hirvenmetsäs-
19875: tyksen helpottamiseksi ole ollut semmoinen kuin tarkoi-
19876: tettiin eli että niillä estettäisiin hirvien jatkuvaa lisäänty-
19877: mistä ja siitä aiheutunutta suurta vahinkoa kruunulle ja
19878: maataviljelevälle väestölle. Tämän johdosta· näyttää se
19879: määräys, että hirven metsästäminen yleensä on kielletty,
19880: olevan kumottava ja hirvenmetsästys asetettava yhdenver-
19881: taiseksi hyödyllisen metsänriistan metsästämisen kanssa,
19882: niin että jokainen, jolla on metsästysoikeus, olisi, metsästys-
19883: alueen suuruudesta huolimatta, oikeutettu alueeliansa ilman
19884:                             N:o 15                         3
19885: 
19886: erityistä lupaa metsästämään hirviä. J-ottei kuitenkaan
19887: hirvi lopen häviäisi, lienee tämän valtaeläimen metsästä-
19888: minen rajoitettava vain pariin viikkoon vuodessa sekä
19889: samanvuotinen hirvenvasikka kokonaan rauhoitettava.
19890:        Jos kuitenkin vastedes näyttäytyisi että nyt laaditun
19891: lakiehdotuksen mukainen hirven rauhoitusaika eli siis
19892: syyskuun 16 päivästä alkaen elokuun 31 päivän loppuun
19893: asti joko koko maata taikka jotakin sen osaa varten olisi
19894: pitennettävä tai lyhennettävä, voitaisiin sellaiseen rauhoitus-
19895: ajan sovitteluun, ylempänä mainitun 1898 vuoden asetuk-
19896: sen 15 §:ssä olevan määräyksen mukaan, ryhtyä hallin-
19897: nollista tietä.
19898:        Likimääräisen tiedon saamiseksi hirvien lukumäärästä
19899: ja niiden leviämisestä koko maassa, on näyttänyt suotavalta
19900: että määrättäisiin ilmoitettavaksi montako hirveä vuoden
19901: kuluessa on kaadettu.
19902:        Useinmainitun 20 p:nä lokakuuta 1898 annetun ase-
19903: tuksen 31 §:n 2 mom:ssa olevaa määräystä, jonka muka.an
19904: luvattomasti pyydetyn tahi tapetun hirven suhteen on mene-
19905: teltävä niinkuin luvattomasti saadun otuksen kanssa, joka on
19906: rauhoitettu kaiken vuotta, olisi, hirvenmetsästyksestä nyt
19907: ehdotettuihin muutoksiin nähden, muutettava siten, että
19908: luvattomasti saadun hirven tahi sen arvon suhteen on me-
19909:  neteltävä niinkuin muun otuksen kanssa, joka ei ole kaiken
19910: vuotta rauhoitettu.
19911:        Kun myönnetään lupa hirven metsästämiseen yleensä,
19912: ei enää näytä olevan aihetta siihen että kruunu antaa kor-
19913: vausta hirvien tekemästä vahingosta. Niinikään olisivat
19914: lakkautettavat ne muut lähemmät hirven metsästystä kos-
19915:  kevat määräykset, jotka ovat armollisessa julistuksessa 20
19916:  p:ltä lokakuuta 1898 ja armollisessa asetuksessa 2 p:ltä elo-
19917:  kuuta 1905.
19918:        Ylempänä esiintuotujen näkökohtien mukaan on eh-
19919:  dotus Laiksi asiasta laadittu ja annetaan se täten Edus-
19920:  kunnan hyväksyttäväksi, näin kuuluvana:
19921:   4                           N:o 15
19922: 
19923: 
19924:                  Ehdotus Laiksi, joka sisältää muutettuja mää-
19925:            räyksiä hirven metsästämisestä.
19926: 
19927:       Kumoten 13 §:n ja muuttaen 31 §:n 2 mom:ia armol-
19928: lisessa asetuksessa metsästyksestä 20 p:ltä lokakuuta 1898,
19929: säädetään täten niinkuin seuraa:
19930:       I. Hirven metsästäminen on sallittu syyskuun 1 päivän
19931: alusta saman kuun 15 päivän loppuun saakka. Kuitenkin
19932: on samanvuotinen hirvenvasikka rauhoitettu kaiken vuotta.
19933:       II. Kaadettujen hirvien lukumäärästä sekä siitä, ovatko
19934: ne koiras- vai naarashirviä, on maanomistajan tahi sen,
19935: jolla muuten on metsästysoik(ms, tehtävä kirjallinen ilmoi-
19936: tus asianomaiselle kruununnimismiehelle ennen seuraavan
19937: lokakuun loppua. Joka sellaisen ilmoituksen laiminlyö,
19938: vetäköön sakkoa enintään viisikymmentä markkaa.
19939:       ill. Rauhoitusajalla luvattomasti pyydetty tahi tapettu
19940: hirvi tahi sen arvo menee kruunulle, milloin metsästys-
19941: oikeuden haltija itse on tehnyt rikoksen, mutta muussa
19942: tapauksessa metsästysoikeuden haltijalle.
19943: 
19944:                  Armossa hyväksytty Tsarskoje Selossa 4
19945:            (17) p:nä toukokuuta 1907.
19946: 
19947:                        l\finisterivaltiosihteeri A. Langhoff.
19948: 
19949: 
19950: 
19951: 
19952:       Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
19953:                     1907 V. M. -   Esit. N:o 15.
19954: 
19955: 
19956: 
19957: 
19958:                  Laki- jaJ Talousvaliokunnan mietintö N:o 6
19959:            Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen joh-
19960:            dosta, joka koskee muutettuja määräyksiä hir-
19961:            ven metsästämisestä.
19962:        Tämän armollisen esityksen on Suomen Eduskunta
19963: valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt Laki- ja Talous-
19964: valiokuntaan, joka sitä paitse on saanut vastaanottaa lähe-
19965: tekeskustelusta Eduskunnassa tehdyn pöytäkirjan ynnä
19966: erityisiä asiata Keisarillisessa Senaatissa käsiteltäessä ker-
19967: tyneitä asiakirjoja.
19968:        Ruotsin valtakunnan maanlaissa vuodelta 1442 pidä-
19969: tettiin hirven ja. muiden suureläinten metsästys kuninkaan
19970: yksinoikeudeksi. Tästä tehtiin kumminkin poikkeus m. m.
19971: Suomeen nähden, jossa maan asukkaiden sallittiin metsäs-
19972: tää hirveä muulloin, paitse laissa erittäin määrättynä rau-
19973: hoitusaikana. Samallaiseen erikoisasemaan hirven metsäs-
19974: tykseen nähden jäi Suomi myöskin 29 päivänä elokuuta
19975: 1664 annetun metsästyssäännön mukaan, jossa muutoin
19976: kaiken hyödyllisen metsänriistan pyynti tehtiin riippuvaksi
19977: erityisestä luvasta ja joutui siten kuninkaan ja aateliston
19978: yksinoikeudeksi. Aateliston metsästysoikeus vahvistettiin
19979: sitten vielä nimenomaan sille vuonna 1723 annetuissa eri-
19980:  oikeuksissa, joiden 17 kohdassa säädettiin, että ritaristolla
19981: ja aatelilla on oleva vapaus ampua lintuja ja otuksia
19982:  omilta tilailtansa ja ettei kenenkään ole lupa ilman maan-
19983:  omistajan suostumusta metsästää aatelin yksityisillä tiluk-
19984:  silla. Kunink. asetuksessa 21 päivältä helmikuuta 1789
19985:       Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
19986: 2                  1907 V. M. -   Esit. N:o 15.
19987: 
19988: 
19989: vakuutettiin sittemmin perintötilallisille samallainen oikeus
19990: metsästykseen ja otuksenpyyntiin omilla maillaan kuin aa-
19991: telistolla erioikeuksiensa mukaan oli. Siten oli lainsää-
19992: dännössä tunnustettu tuo periaate, että omistusoikeus
19993: maahan käsittää myös omistusoikeuden sillä vapaudessa
19994: olevaan metsänriistaan, ja tähän periaatteesen nojautuvat
19995: myöhemminkin asiasta annetut asetukset.
19996:        Mitä erittäin hirven metsästämiseen tulee, niin kiel-
19997: lettiin se toistaiseksi kokonaan asetuksessa metsästyksestä
19998: ja otuksenpyynnistä 10 päivältä helmikuuta 1868. Tämä.
19999: kielto uudistettiin sitten nykyään voimassa olevan, 20 päi-
20000: vänä lokakuuta 1898 annetun metsästysasetuksen 13 §:ssä.
20001: Sanotussa lainpaikassa olevain säännösten mukaan voidaan
20002: kuitenkin niissä seuduissa, joissa hirviä yleisemmin tava-
20003: taan, yhdessä jaksossa olevan, vähintään 1,500 hehtaarin
20004: suuruisen metsästysalueen haltijalle hakemuksesta myön-
20005: tää lupa syyskuun ensimmäisten kahdeksan päivän ku-
20006: luessa metsästää koirashirveä sellaisella alueella. Huoli-
20007: matta siitä, että lupaa hirven metsästämiseen erinäisten
20008: asiasta annettujen asetusten mukaan on voitu myöntää yhä
20009: laajemmilla alueilla ja vihdoin yli koko maan, näyttävät
20010: hirvet, joita muutama vuosikymmen sitten vielä oli verrat-
20011: tain harvassa, metsästykselle säädettyjen rajoitusten vuoksi
20012: viimeisinä vuosina suuresti lisääntyneen. Kun kruunu
20013: vastamainittuna päivänä annetun, erityisiä määräyksiä
20014: metsästyksestä sisältävän julistuksen 8 §:n mukaan on ot-
20015: tanut korvataksensa sen vahingon, minkä hirvet tekevät
20016: kasvavalle viljalle sekä kootuille eloille ja rehuille, on sen,
20017: hirvien yhä lisääntyessä, täytynyt maanviljelijäin kärsimän
20018: vahingon korvaukseksi suorittaa vuosi vuodelta suurene-
20019: via summia. Kuten armollisessa esityksessä on mainittu,
20020: nousevat nämä korvaukset niiden kahdeksan vuoden ajalta,
20021: joina kruunu on sellaista vahingonkorvausta suorittanut,
20022: yhteensä jo lähes 350,000 markkaan. Tämä rahamäärä ei
20023: kumminkaan vastaa sitä vahinkoa, minkä hirvet sanottuna
20024: aikana ovat maanviljelijöille tehneet. Kun monesti on
20025:      Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20026:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 15.               3
20027: 
20028: vaikea saada luotettavasti selvitetyksi, onko viljelyk-
20029: selle tehty vahinko todella hirven aikaansaama, ja kor-
20030: vauksen hakeminen sitä paitse tuottaa vaivaa ja kustan-
20031: nuksia, niin monikin vahingon kärsinyt ennen on kor-
20032: vausta hakematta, kuin ryhtyy toimituttamaan vahingon
20033: toteen näyttämistä varten tarpeellista, usein verrattain tun-
20034: tuvia kustannuksia vaativaa todistajain kuulustelua. Sitä
20035: paitse tekee hirvi vahinkoa myös nuorelle metsälle, josta
20036: vahingosta kruunu ei mitään korvausta suorita.
20037:       Jos otetaan huomioon ne vahingot, joita hirvet maan-
20038: omistajille ja -viljelijöille tekevät, niin on käsitettävissä se
20039: tyytymättömyys, joka maassa yleensä on ilmaantunut met-
20040: sästyslain säännöksiin, mikäli ne koskevat hirven metsäs-
20041: tämistä. Vahingon kärsineet eivät voi pitää oikeudenmu-
20042: kaisena, että laki estää heitä suojelemasta itseään näiltä
20043: vahingoilta. Laissa oleva määräys metsästysalueen laajuu-
20044: desta on nimittäin tehnyt luvan saamisen hirven metsästämi-
20045: seen useimmille maanomistajille mahdottomaksi. Nykyisen
20046: oikeudenkäsityksen mukaista ei myöskään ole, että ainoas-
20047: taan muutamat verrattain harvat varakkaampaan kansan-
20048: luokkaan kuuluvat henkilöt mainitun säännöksen johdosta
20049: ovat voineet puheenalaista suureläintä metsästää, samalla
20050: kun laki sen on muilta kieltänyt. V aliakunta on sen vuoksi
20051: katsonut kysymyksessä olevain lakisäännösten kaipaavan
20052: korjaamista siihen suuntaan, ettei oikeutta hirven metsäs-
20053: tämiseen ole tehtävä riippuvaksi metsästysalueen laajuu-
20054: desta ja että metsästykselle säädettyjä rajoituksia muutoin-
20055: kin poistetaan. Siitä missä määrin tämän tulisi tapahtua,
20056: on erimielisyyttä kuitenkin ilmaantunut. Osa V ahokunnan
20057: jäseniä on kannattanut edellä mainittua, nykyisessä lain-
20058: säädännössä tunnustettua periaatetta, että maanomistajilla ja
20059: -haltijoilla on yksinomainen oikeus pyytää ja käyttää hyväk-
20060: seen heidän tiluksillaan olevaa metsänriistaa, mikä oikeus
20061: heille on alussa mainituissa erioikeus- ja perustuslaki-
20062: luontoisissa säännöksissä vuosilta 1723 ja 1789 vakuutettu, ja
20063: ettei siis kellekäään olisi myönnettävä oikeutta hirvenkään
20064:      Laki- Ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20065: 4                  1907 V. M. -   Esit. N:o 15.
20066: 
20067: metsästämiseen toisen maalla. - Toisaalta taas on huomau-
20068: tettu, että hirvi tekee niin paljon vahinkoa, että se on
20069: luettava vahinkoeläimiin eikä hyödylliseen metsänriistaan.
20070: On kuitenkin, koska hirvi ei ole vaarallinen eläin, jonka
20071: tähden sen sukupuuttoon häviäminen ei ole suotava; kat-
20072: sottu tarpeelliseksi sallia hirven metsästys ainoastaan ly-
20073: hemmän ajan vuodessa. - Useat V aliakunnan jäsenet ovat
20074: vihdoin olleet sitä mieltä, ettei vapaudessaan elävään m.et-
20075: sänriistaan, jota kukaan ei ole kesyttänyt eikä hoitanut,
20076: kellään voi olla mitään yksinoikeutta, vaan että jokaisella
20077: tulee olla oikeus, ottaen huomioon metsästysaikaan ja
20078: tapaan nähden laissa säädetyt rajoitukset, pyytää sel-
20079: laista metsänriistaa sekä pitää omanansa eläin, jonka
20080: hän on saanut tapetuksi tai huostaansa otetuksi.
20081:       Viimeksi mainittuja kahta mielipidettä, jotka esillä ole-
20082: vaan kysymykseen nähden ovat johtaneet siihen loppu-
20083: tulokseen, että hirven metsästäminen olisi jokaiselle sallit-
20084: tava riippumatta siitä, kenen maalla metsästystä harjoite-
20085: taan, on kannattanut V aliakunnan jäsenten enemmistö.
20086: Kun kuitenkin Perustuslakivaliokunnan tähän liitetyn,
20087: Laki- ja Talousvaliokunnan pyynnöstä antaman lausunnon
20088: mukaan sellaiset säännökset, jotka saattaisivat hirven met-
20089: sästämisen sinänsä jokaiselle luvalliseksi, tarkoittavat maan-
20090: omistajan metsästysoikeuden periaatteellista rajoittamista
20091: ja vaativat muun muassa edellä mainitun 21 päivänä helmi-
20092: kuuta 1789 kruununtalojen myymisestä perinnöksi anne-
20093: tun, perustuslakiluontoisen asetuksen 2 §:n muuttamista,
20094: mutta Eduskunnalla ei ole valtaa ryhtyä muuttamaan pe-
20095: rustuslakia, kun Eduskunnalle annettu armollinen esitys
20096: ei sisällä alotetta tällaisen lain muuttamiseen, ovat nekin
20097: Valiokunnan jäsenet, joiden mielestä omistusoikeus maa-
20098: han ei voi käsittää omistusoikeutta vapaudessaan elävään
20099: metsänriistaan ja jotka siitä syystä ovat tahtoneet oikeutta
20100: hirven metsästämiseen jokaiselle myönnettäväksi, tällä ker-
20101: taa luopuneet mainitusta periaatteellisesta kannastaan ja
20102: yhtyneet niiden mielipiteeseen, jotka ovat katsoneet hir-
20103:      Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20104:                    1907 V. M. -   Esit. N:o 15.             5
20105: 
20106: ven vahinkoeläimeksi ja jokaisen sen vuoksi oikeutetuksi
20107: hirveä metsästämään metsästysasetuksen 11 §:ssä lähem-
20108: min määrätyillä ehdoilla; ja on Valiokunta katsonut, että
20109: tällainen muutos, joka ei tarkoita maanomistajan metsästys-
20110: oikeuden periaatteellista rajoittamista, voidaan perustus-
20111: lakia muuttamatta tehdä.
20112:        Siitä säännöstä, että oikeus hirven metsästämiseen
20113: on oleva jokaisella, maan hallinnasta riippumatta, olisi
20114: Valiokunnan mielestä kumminkin tehtävä sellainen poik-
20115: keus, että maanomistajan tahi -haltijan, joka aitauksella
20116: on sillä tavoin saartanut hirven, ettei se pääse viljelykselle
20117: vahinkoa tekemään, tulisi yksin saada sen aitauksen sisällä
20118: hirven metsästystä harjoittaa.
20119:        Aikaan nähden, jonka kuluessa hirven metsästys olisi
20120: sallittava, on Valiokunnassa niinikään tuotu esiin eri mieli-
20121: piteitä. Muutamat Valiokunnan jäsenet ovat, katsoen hir-
20122: ven vahingollisuuden vuoksi suotavaksi, että niiden ny-
20123: kyinen suuri lukumäärä saataisiin vähenemään, olleet sitä
20124: mieltä, että hirven metsästäminen olisi tehtävä luvalliseksi
20125: kahden ja puolen kuukauden aikana vuodessa. Koska näin
20126: pitkästä metsästysajasta todennäköisesti olisi seurauksena,
20127: että hirvensuku muutamaan vuoteen kokonaan maasta hä-
20128: viäisi, on Valiokunnan enemmistö kuitenkin katsonut, että
20129: metsästysaika olisi rajoitettava yhteen kuukaute~n, joten
20130: hirvi siis olisi oleva rauhoitettu ja sen metsästäminen kiel-
20131: letty yhdentoista kuukauden aikana vuodessa. Niinikään
20132: ovat jotkut Valiokunnan jäsenet, siihen katsoen että hirven
20133: liha yleensä talvella on huonompaa kuin alkusyksystä,
20134: ehdottaneet, että hirven metsästysaika määrättäisiin alka-
20135: vaksi syyskuun 1 päivänä. Enimmät Valiokunnan jäsenet
20136: ovat kuitenkin pitäneet sellaista vuodenaikaa sopivimpana,
20137: jolloin ilma jo on kylmennyt ja hirven lihaa siitä syystä
20138: helpommin voidaan säilyttää tuoreena, minkä vuoksi siitä
20139: myös saadaan parempi hinta. Kun sitä paitse metsästä-
20140: jän haavoittama eläin maan paljaana ollessa helposti pää-
20141: see pyytäjältänsä pakenemaan ja useinkin vasta pitemmän
20142:      Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20143: 6                  1907 V. M. -   Esit. N:o 15.
20144: 
20145: aikaa kestäneitä tuskia kärsittyänsä kuolee metsään kelle-
20146: kään hyötyä tuottamatta, jota vastoin metsästäjä lumen
20147: peittämällä maalla helposti voi seurata eläimen jälkiä ja
20148: siten sen saavuttaa, on V aliakunnan enemmistö ehdotta-
20149: nut metsästysajaksi kuukauden ajan marraskuun 16 päi-
20150: västä lukien, jolloin suurin osa maata tavallisesti jo on
20151: lumen peitossa. Samoin kuin armollisessa esityksessä on
20152: ehdotettu, olisi vähemmän kuin vuoden vanha hirven va-
20153: sikka Valiokunnankin mielestä kokonaan rauhoitettava.
20154:       Armolliseen esitykseen sisältyvän määräyksen, että
20155: kaadettujen hirvien lukumäärästä niinkuin siitäkin, ovatko
20156: ne koiras- vaiko naarashirviä, olisi asianomaiselle kruunun-
20157: nimismiehelle tehtävä kirjallinen ilmoitus, on V aliakunta
20158: katsonut olevan poistettavan. Tieto näistä seikoista jäisi
20159: siis hankittavaksi samalla tavoin kuin tiedot metsästysti-
20160: lastoa varten yleensä.
20161:       Voimassa olevan metsästysasetuksen 31 §:n 2 koh-
20162: dassa olevan säännöksen mukaan on luvattomasti pyyde-
20163: tyn tahi tapetun hirven suhteen meneteltävä niinkuin lu-
20164: vattomasti saadun otuksen kanssa, joka on rauhoitettu
20165: kaiken vuotta. Kun V aliakunnan ehdotuksen mukaan jo-
20166: kaisella olisi oleva oikeus metsästää hirveä toisenkin
20167: maalla, lukuun ottamatta sitä tapausta, milloin joku on
20168: rakentanut sellaisen hirviaitauksen, kuin edellä on mai-
20169: nittu, ja hänellä sen vuoksi yksin tulisi olla oikeus hirven
20170: metsästämiseen aitauksen sisällä, on edellä oleva säännös
20171: Valiokunnan mielestä muodostettava siten, että sen mu-
20172: kaan rauhoitusajalla luvattomasti pyydetty tahi tapettu
20173: hirvi tahi sen arvo menee kruunulle, paitse milloin hirvi
20174: on pyydetty toisen hirviaitauksesta, jolloin se tahi sen
20175: arvo menee aitauksen omistajalle.
20176:       Vihdoin saa V aliakunta vielä huomauttaa, että ne
20177: määräykset hirven metsästämisestä, jotka Valiokunta on
20178: päättänyt ehdottaa hyväks:yttäviksi, sopivasti voidaan si-
20179: joittaa 20 päivänä lokakuuta 1898 metsästyksestä annetun
20180: asetuksen 13 ja 31 §:ään, jotka Valiokunta siis, armol-
20181:      Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20182:                     J,907 V. M. -   Esit. N:o 15.           7
20183: 
20184: Iisessa esityksessä olevan lakiehdotuksen muotoa siten
20185: muuttaen, on laatinut toisin kuuluviksi.
20186:       Edellä olevan nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
20187: dottaa,
20188:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi näin
20189:             kuuluvan lain:
20190: 
20191:  Laki metsästyksestä 20 päivänä lokakuuta 1898 annetun
20192:     armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
20193:       Täten säädetään, että 13 ja 31 § asetuksessa metsästyk-
20194: sestä 20 päivältä lokaku,uta 1898 muutetaan näin kuuluviksi:
20195: 
20196:                               13 §.
20197:       Hirveä on alempana mainituin poikkeuksin jokaisella
20198: lupa metsästää, niinkuin 11 §:ssä säädetään ja siinä maini-
20199: tuilla ehdoilla, marraskuun 16 päivän alusta joulukuun 15
20200: päivän loppuun saakka. Vähemmän kuin vuoden vanha hir-
20201: venvasikka on kuitenkin kaiken vuotta rauhoitettu.
20202:       Jos maanomistaja tahi -haltija on vähintään puoli-
20203: kolmatta metriä korkealla aitauksella sillä tavoin saartan,ut
20204: hirven, ettei se siitä pois pääse, olkoon hänellä yksin oikeus
20205: sen aitauksen sisällä luvallisena aikana hirven metsästystä
20206: harjoittaa. Sellaisesta aitaamisesta on vuosittain ennen met-
20207: sästysajan alkua paikkakunnan kirkossa kuulutettava sekä
20208: asianomaiselle kruununnimismiehelle ilmoitettava.
20209: 
20210:                                31 §.
20211:       Joka luvatta pyytää, tappaa, haavoittaa tahi muuten
20212: metsästää tahi häiritsee otuksia niiden rauhoitusajalla, tahi
20213: luvattomasti koiralla metsästää kielletyllä ajalla tahi pe-
20214: sästä ottaa tahi hävittää 18 §:ssä mainittujen lintujen mu-
20215: nia, sakotettakoon enintään sata markkaa. Jos otus on
20216: hirvi, olkoon sakko vähintään viisikymmentä, enintään
20217: viisisataa markkaa.
20218:       Laki- fa Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20219: 8                   1907 V. M. -- Esit. N:o   m1
20220:       Otus ja munat, jotka näin saadaan, tahi niitten arvo
20221: menevät kruunulle, milloin metsästysoikeuden haltija itse
20222: on tehnyt rikoksen tahi saalis on (poist.) kaiken vuotta rau-
20223: hoitettu otus, mutta muussa tapauksessa metsästysoikeu-
20224: den haltijalle.
20225:       Luvattomasti pyydetty hirvi tahi sen arvo menee kruu-
20226: nulle, paitse milloin hirvi on pyydetty toisen hirviaitauksesta,
20227: jolloin se tahi sen arvo menee aitauksen omistajalle.
20228: 
20229: 
20230: 
20231:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
20232: Listo, varapuheenjohtaja Malmivaara, jäsenet I. Hoikka,
20233: Johansson, Järvinen, Kirves, Oskari Laine, Nix, Orasmaa,
20234: Paunu, Pennanen, V. Perttilä, F. Rantanen, Snellman ja
20235: Wasastjerna sekä osaksi varajäsenet W. Aromaa, Kuisma,
20236: Laakso, Merivirta, Näs, Tervaniemi ja Tichanofl.
20237:       :ijelsingissä, 23 päivänä lokakuuta 1907.
20238: 
20239: 
20240: 
20241: 
20242:       Laki- Ja Talow;valiokunnan mietintö N:o 6.
20243:                     1907 V. M. -   Esit. N:o 15.            9
20244: 
20245: 
20246: 
20247: 
20248:                 Laki- ja Talousvaliokunnalle.
20249: 
20250:        Kirjelmässään lokakuun 2 päivältä on Laki- 'ja Ta-
20251: lousvaliokunta pyytänyt Perustuslakivaliokunnan lausuntoa
20252: siitä, \missä määrin sellaiset lakimääräykset, joiden tarkoi-
20253: tuksena olisi saattaa hirven metsästäminen jokaiselle lu-
20254: valliseksi riippumatta siitä, kenen maalla metsästystä har-
20255: joitetaan, koskisivat perustuslaeissa Säädyille vakuutettuja
20256: erioikeuksia, sekä siitä, onko Eduskunnalla Valtiopäivä-
20257: järjestyksen mukaan valta ryhtyä perustuslain muuttami-
20258: seen, vaikka Hallituksen esitys, joka sellaisen toimenpiteen
20259: aiheuttaa, ei ole perustuslain säätämistä tarkoittanut.
20260:        Tämän johdosta saa Perustuslakivaliokunta kunnioit-
20261: taen esittää seuraavaa:
20262:        Sellaiset säännökset, jotka saattaisivat hirven metsäs-
20263: tämisen jokaiselle luvalliseksi, riippumatta siitä, kenen
20264: maalla metsästystä harjoitetaan, tarkoittavat ilmeisesti
20265: maanomistajan metsästysoikeuden periaatteellista rajoitta-
20266: mista ja vaativat osaksi erioikeusluontoisen säännöksen,
20267: nim. 16 p. lokakuuta 1723 annettujen aateliserioikeuksien
20268: 17 §:n muuttamista, osaksi myös muutosta perustuslaki-
20269: luontoiseen säännökseen, nim. 21 p. helmik. 1789 perin-
20270: nöksi-ostamisesta annetun asetuksen 2 kohtaan, johon
20271: verrattakoon talonpoikaiselle kansalle annettujen erioikeuk-
20272: sien 2 kohtaa.
20273:        Siihen kysymykseen, onko Eduskunnalla valta ryhtyä
20274:  perustuslain muuttamiseen, vaikka puheena oleva Hallituk-
20275:  sen esitys, joka mainitun toimenpiteen aiheuttaa, ei ole
20276:       Laki- fa Talousvaliokunnan mietintö N:o 6,
20277: 10                 1907 V. M. -   Esit. N:o 15.
20278: 
20279: perustuslain säätämistä tarkoittanut, on Perustuslakivalio-
20280: kunnan mielestä vastattava kieltävästi. Armollinen esitys
20281: N:o 15 tarkoittaa ainoastaan metsästyslain muutosta hir-
20282: ven metsästämiseen nähden, mutta se ilmeisesti sitä vas-
20283: toin ei tarkoita maanomistajan metsästysoikeuden ja maan
20284: hallinta-oikeuden rajoittamista. Armollinen esitys siis ei
20285: sisällä mitään alotetta perustuslain muutokseen.
20286:        Hallitsijan lainsäädäntöalotetta voi Eduskunta tosin
20287: laajentaa. Mutta tästä ei seuraa, että Eduskunta silloin
20288: kun alotetta ainoastaan yleiseen lakiin on olemassa, voisi
20289: esityksiä käsitellessään johtua siihen, että hyväksyisi muu-
20290: toksen perustuslakiin. Eduskunnalta on kielletty aiote-
20291: oikeus perustuslakiasioissa. Tämä säännös (V aitiopäivä-
20292: järjestyksen 27 ja 60 §§l, joka itse on perustuslainluon-
20293: toinen, on sananmukaisesti tulkittava.
20294:       Kysymyksellä, onko Eduskunnalla aloteoikeutta eri-
20295: oikeusmääräyksiin nähden, ei esillä olevassa asiassa ole
20296: ratkaisevaa merkitystä, jonka tähden Valiokunta ei sitä
20297: ole käsitellyt.
20298:        Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
20299: Setälä, varapuheenjohtaja Sirola, jäsenet Aalle, Danielson-
20300: Kalmari, Estlander, Hänninen - Valpas, Leivo, Mömmö,
20301: Nevanlinna, Renvall, G. G. Rosenqvist, Torppa, Turkia,
20302: Wiljomaa ja Virkkunen sekä varajäsen Koponen.
20303:                      Perustuslakivaliokunnan puolesta:
20304: 
20305:                                   E. N. Setälä.
20306: 
20307: 
20308: 
20309: 
20310:      Laki- ia Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20311:                     1907 V. M. -     Esit. N:o 15.        11
20312: 
20313: 
20314:  Vastalauseita Perustuslakivaliokunnan lausuntoa vastaan.
20315:                                 I.
20316:       Allekirjoittaneet eivät ole voineet yhtyä Valiokunnan
20317: enemmistön lausuntoon, mikäli se koskee Laki- ja Talous-
20318: valiokunnan tekemää kysymystä, ,onko Eduskunnalla Val-
20319: tiopäiväjärjestyksen mukaan valta ryhtyä perustuslain
20320: muuttamiseen, vaikka se Hallituksen esitys, joka sellaisen
20321: toimenpiteen aiheuttaa, ei ole perustuslain säätämistä tar-
20322: koittanut."
20323:       Kuten näkyy, ei kysymyksessä ole, milloin ja. missä
20324: määrin Eduskunnalla on motioni- eli aloteoikeus lainsää-
20325: tämiseen nähden, vaan onko ja missä määrin Eduskunta,
20326: vastatessaan johonkin armollisen esityksen kautta sen käsi-
20327: teltäväksi jätettyyn lakiehdotukseen, oikeutettu tekemään
20328: siihen muutosehdotuksia.
20329:       Että Eduskunnalla on yleensä valta tehdä muutoksia
20330: Hallituksen lakiehdotuksiin, käy selvästi ilmi V aitiopäivä-
20331: järjestyksen säännöksistä eikä sitä ole Valiokunnan enem-
20332: mistökään kieltänyt.
20333:       Allekirjoittaneitten mielestä on myös selvää, ettei
20334: Eduskunnan toimintaa, kun se, vastatessaan armollisen esi-
20335: tyksen kautta sen käsiteltäväksi jätettyyn lakiehdotukseen,
20336: tflkee siihen muutosehdotuksia, ole verrattava aloteoikeu-
20337:  den käyttämiseen, eikä siihen nähden siis noudatettava mitä
20338: laissa aiote-oikeudesta on määrätty. Tätä väitettä todis-
20339: taaksemme pyydämme ainoastaan viitata siihen tosiasiaan,
20340: että Säädyt, vaikkei niillä 1869 vuoden Valtiopäiväjärjes-
20341: tyksen mukaan ollut vuoteen 1886 asti aloteoikeutta min-
20342: käänlaatuisen lain säätämiseen nähden, kuitenkin silläkin
20343: ajalla katsottiin oikeutetuiksi tekemään ja jok'ikisillä val-
20344: tiopäivillä tekivätkin muutosehdotuksia Hallituksen laki-
20345: ehdotuksiin, olivatpa ne mitä laatua tahansa.
20346:       Näistä kahdesta päteväksi todistamastamme väitteestä
20347: kuin myöskin siitä tosiasiasta, ettei laki sisällä mitään
20348:      Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20349: 12                    1907 V, M. -    Esit. N:o 15.
20350: 
20351: määräyksiä Eduskunnan vastuuoikeuden rajoituksesta, ovat
20352: allekirjoittanee~ johtuneet siihen käsitykseen, että Edus-
20353: kunnalla on oikeus niissä lainsäätämiskysymyksissä, jotka
20354: armollisten esitysten kautta ovat jätetyt sen käsiteltäviksi,
20355: tehdä minkälaatuisia muutoksia tahansa siinäkin tapauk-
20356: sessa, ettei Hallituksen esitys sisällä perustuslain muutosta.
20357:       Sanomattakin on selvää, ettei Eduskunta tällöin kui-
20358: tenkaan saa mennä ulkopuolelle sitä asiaa, joka on jätetty
20359: sen käsiteltäväksi, eikä myöskään poiketa sellaiselle lain-
20360: säädäntöalalle, jossa Eduskunnalla lain mukaan ei ole oi-
20361: keutta olla osallisena.
20362:                                               J. E. Viljomaa.
20363:      Tähän yhtyy:
20364:            Yrjö Sirola.                P. J. Mömmö.
20365:            Ida Aalle.                  Albin Koponen.
20366: 
20367:                                 II.
20368:       Kun Valiokunta hyljäten edustaja Viljomaan vasta-
20369: lauseessa esitetyn käsityksen on tehnyt päätöksensä, pyy-
20370: dän esittää vielä siitäkin eroavan käsitykseni.
20371:       Yleisellä lailla voidaan hirvi perustuslakia loukkaa-
20372: matta julistaa sellaiseen asemaan, että sitä voidaan ylei-
20373: seen metsästää. Asiaa perustelen kahdeltakin kannalta:
20374:       1. Koska hirvi vahinkoa tuottavana eläimenä voi-
20375: daan tässä suhteessa asettaa samantapaiseen asemaan kuin
20376: tuhoeläimet yleensä.
20377:       2. Jos taas ei haluttaisikaan suorastaan julistaa hir-
20378: veä vahinkoeläimeksi, ei metsästysoikeuden yleistämistä
20379: voitaisi silloinkaan pitää perustuslain muutoksena, koska
20380: hirven tuhotöistä on suoritettu korvausta yleisistä varoista
20381: ja hirveä siten tosiasiallisesti on osittain jo pidetty yhteis-
20382: kunnan omaisuutena.
20383:             Oskar Leivo.                Yrjö Sirola.
20384:             P. J. Mömmö.                Albin Koponen.
20385:             Ida Aalle.                  Matti Turkia.
20386:       Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20387:                    1907 V. M. -        Esit. N:o 15.       13
20388: 
20389: 
20390: 
20391: 
20392:        Vastalauseita VaHokunnan ehdotusta vastaan.
20393: 
20394:                                   I.
20395: 
20396:       Yhtyen Laki- ja Talousvaliokunnan enemmistön kä-
20397: sitykseen siitä, että hirvi, se kun ravintonaan käyttää vilja-
20398: ja rehnkasveja sekä nuoria mäntyjä, tekee jonkun verran
20399: vahinkoa, en kuitenkaan saata olla enemmistön kanssa
20400: yhtä mieltä siitä, että hirvi olisi vahinkoeläimenä jätettävä
20401: jokaisen pyydettäväksi. On nimittäin huomattava, että
20402: hirven tekemät vahingot kohdistuvat ainoastaan maan
20403: haltijoihin, jonka tähden myöskin on yksistään näille va-
20404: rattava mahdollisuus tämän suureläimen metsästyksen
20405: kautta saamaan pyytämänsä otuksen arvosta korvauksen
20406: puheena olevasta vahingosta. Johdonmukaista ja suotavaa
20407: olisi, että oikeus sellaisen korvauksen saantiin olisi kai-
20408: killa, jotka ovat hirvivahingon alaiset, ja että siis myös-      •
20409: kin toisen maan haltijalle olisi annettava lupa hallittaval-
20410: Iaan alueella luvallisena metsästysaikana kaataa hirven.
20411: V aan koska sellainen metsästysoikeuden laajennus sisältäisi
20412: muutoksen eräisiin maan omistuksesta voimassa oleviin
20413: perustuslainluontosiin säännöksiin, en saata sitä tässä yh-
20414: teydessä ehdottaa.
20415:        Sanotun perusteella rohkenen kunnioittaen ehdottaa,
20416: 
20417:                  että Eduslcunta, hyljäten Valiokunnan ehdo-
20418:            tuksen, hyväksyisi näin kuuluvan lain:
20419:      Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20420: 14                   1907 V. M. -   Esit. N:o 15.
20421: 
20422: 
20423:      Laki 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä annetun
20424:       armollisen asetuksen 13 ja 31 §:n muuttamisesta.
20425:       Täten säädetään, että 13 ja 31 § asetuksessa metsäs-
20426: tyksestä 20 p:ltä lokakuuta 1898 muutetaan näin kuuluviksi.
20427: 
20428:                                13 §.
20429:      Hirveä on lupa metsästää kolmenkymmenen päivän
20430: aikana marraskuun 16 päivän aamusta lukien. Samana
20431: mwnna syntynyt hirven vasikka olkoon kuitenkin pyynti-
20432: aikanakin rauhoitettu.
20433: 
20434:                                 31 §.
20435:        Joka luvatta pyytää, tappaa, haavoittaa tahi muuten
20436: metsästää tahi häiritsee otuksia niiden rauhoitu,sajalla, tahi
20437: luvattomasti koiralla metsästää kielletyllä ajalla tahi pesästä
20438: ottaa tai hävittää 18 §:ssä mainittuja lintujen munia, sako-
20439: tettakoon enintään sata markkaa. Jos otus on hirvi, olkoon
20440: sakko vähintään viisikymmentä, enintään viisisataa markkaa.
20441:        Otus ja munat, jotka näin saadaan, tahi niiden arvo
20442: menevät kruunulle, milloin metsästysoikeuden haltija itse on
20443: tehnyt sen rikoksen tahi saalis (poist.) on kaiken vuotta rau-
20444: hoitettu otus, mutta muussa tapauksessa metsästysoikeuden
20445: haltijalle.
20446:        Helsingissä 23 p. lokakuuta 1907.
20447: 
20448:                                                     A. Listo.
20449: 
20450: 
20451: 
20452: 
20453:        Laki- Ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20454:                     1907 V. M. -     Esit. N:o 15.         15
20455: 
20456: 
20457: 
20458:                                II.
20459:        Kun en ole voinut yhtyä Laki- ja Talousvaliokunnan
20460: esillä olevaa armollista esitystä käsitellessään hyväksymään
20461: mielipiteeseen, että jokainen, riippumatta sirtä, onko hän
20462: maan- tahi metsästysoikeuden omistaja, saisi harjoittaa
20463: hirvenmetsästystä sekä että tällainen metsästys tehtäisiin
20464: luvalliseksi yhden kuukauden aikana marraskuun 16 päi-
20465: vän alusta lukien, saan täten esittää eriävän mielipiteeni
20466: asiasta.
20467:       V aliakunnan mielipidettä, että hirvi on sellainen va-
20468: hinko eläin, jota kuka tahansa saisi missä tahansa laissa
20469: sallittuna aikana metsästää, ei todellakaan luulisi kenen-
20470: kään, joka ei ainoastaan voi vaan myös tahtoo puo-
20471: lueettomasti arvostella asioita, voivan kannattaa. Niin-
20472: ikään on tuo katsantotapa, jonka mukaan hirven julis-
20473: tamisesta vahinkoeläimeksi on tultu siihen johtopäätök-
20474: seen, että jokaisella on riippumatta maan omistus- tahi
20475: hallinta-oikeudesta oleva oikeus hirven metsästämiseen,
20476: sitä laatua että huolestuttaa ajatellessa valiokunnan mie-
20477: tinnön hyväksymisen mahdollisuutta, sen kautta kun ko-
20478: vasti loukattaisiin yhtä tämän maan kansalaisten kal-
20479: leimmista oikeuksista, nimitt. vakaata omistus- ja hal-
20480: linta-oikeutta, ja kun siten pääsisi voimaan ajatussuunta,
20481: joka etenkin nykyaikoina voisi viedä kylläkin arvelutta-
20482: viin johtopäätöksiin. Kun lisäksi otetaan huomioon, että
20483: hirvien aikaansaama vahinko kohtaa ainoastaan maata
20484: omistavaa ja viljelevää osaa kansasta, mutta ei vähimmäs-
20485: säkään määrässä tilatonta väestöä, niin pitäisi kaikille olla
20486: selvää, miten väärin on ulottaa metsästysoikeutta maan
20487: kaikkiin asukkaihin, kuten valiokunta on tahtonut tehdä.
20488:       Valiokunnan ehdottamaa aikaa, jonka kuluessa hir-
20489: ven metsästys olisi oleva sallittu, en katso sopivaksi, koska,
20490: kuten tunnettu, syyskuun keskipaikoilta jonkun aikaa loka-
20491:      Laki- Ja Talousvalioknnnan mietintö N:o 6.
20492: 16                      1907 V. M. -       Esit. N:o 15.
20493: 
20494: kuulle kestävän paritusajan jälkeen tapetun hirven liha on
20495: laihaa sekä karvas- ja huonomakuista, minkä vuoksi se
20496: silloin on vähemmän ruuaksi haluttua. Saksassa ja Ruot-
20497: sissa on metsästysaika myös määrätty paritusajaksi ja
20498: Norjassa, jossa hirvensuku on suuresti lisääntynyt ja jossa
20499: kernaasti myönnetään, ettei hirvien aikaansaama vahinko
20500: ole aivan vähäpätöinen, säädetään 20 päivänä Toukokuuta
20501: 1899 annetussa metsästyslaissa, että maan- tahi metsästys-
20502: oikeuden omistajana on oikeus hirven metsästämiseen
20503: Syyskuun 10 päivästä 30 päivään samaa kuuta. Hirven-
20504: suvun suuren lisääntymisen vuoksi maassa näyttää mi-
20505: nusta olevan syytä ulottaa hirven metsästysaika koko syys-
20506: kuun ajaksi.
20507:        Edellä esitetyillä syillä saan kunnioittaen ehdottaa,
20508: 
20509:                    että Eduskunta hyväksyisi armollisen esi-
20510:              tyksen kuitenkin sillä muutoksella, että hirven
20511:              metsästäminen olisi oleva luvallinen koko syyskuun
20512:              aikana.
20513:                                                 Osvald Wasastjerna.
20514:      Edellä olevaan yhtyy
20515: 
20516:                                   Oskar Nix.
20517:      V astalauseesen, mikäli se koskee hirven metsästämis-
20518: aikaa yhtyy
20519:                                                    Vilh. Malmivaara.
20520:       Laki- fa Talousvaliokunnan mietintö N:o 6.
20521: 
20522: 
20523: 
20524: 
20525:        Helsinki 1907, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon OsakeyhtW.
20526:          1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 15.
20527: 
20528: 
20529: 
20530: 
20531:                      S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
20532:                n e n v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin
20533:                armolliseen esitykseen, joka koskee muu-
20534:                tettuja määräyksiä hirven metsästämisestä.
20535: 
20536: 
20537: 
20538: 
20539: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
20540:         ja Suuriruhtinasr
20541: 
20542: 
20543: 
20544: 
20545:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Eduskunnalle
20546: antanut armollisen esityksen, joka koskee muutettuja mää-
20547: räyksiä hirven rnetsästämisestä. Tästä armollisesta esityk-
20548: 2        1907. -    Edusk. Vast -      Esitys N:o 15.
20549: 
20550: sestä on Eduskunnan Laki- ja talousvaliokunta Eduskunnalle
20551: antanut valmistelevan lausunnon, mutta on Eduskunnassa ai-
20552: noastaan ~V aitiopäiväjärjestyksen säätämä asian ensimäinen
20553: käsittely ehditty toimittaa.
20554:        Tämän Eduskunta saa Teidän Keisarilliselle Majestee-
20555: tillenne alamaisesti ilmoittaa.
20556: 
20557: 
20558:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
20559: 
20560: 
20561:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
20562: 
20563: 
20564: 
20565: 
20566:           Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
20567:                     1907.- N:o 16.
20568: 
20569: 
20570: 
20571: 
20572:                 Keisarillisen Majesteetin Armolli-
20573:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle ynnä
20574:            Elinkeinolain ehdotus.
20575: 
20576:       Armollinen asetus elinkeinoista 31 päivältä maalis-
20577: kuuta 1879, joka on edelleen laajentanut ja vahvistanut
20578: 24 päivänä helmikuuta 1868 kaupasta ja elinkeinoista an-
20579: netun asetuksen kautta Suomen lainsäädäntöön saatettua
20580: elinkeinovapautta, on osaltaan tehokkaasti auttanut Suo-
20581: men taloudellisen kehityksen edistymistä sen jälkeen ku-
20582: luneena aikana, kuin ensinmainittu asetus tuli noudatetta-
20583: vaksi. Tämä kehitys on kuitenkin toiselta puolen muka-
20584: naan tuonut uusia elinkeinonhaaroja, joista laki ei tarjoa
20585: täysin sopivia oikeusohjeita, sekä toiselta puolen aikaan-.
20586: saanut lainsäätäjälle odottamattomia muutoksia yhteiskun-
20587: nallisiin oloihin ja siten tehnyt voimassa olevan elinkeino-
20588: oikeuden ajanmukaiseksi muodostamisen pakottavaksi vält-
20589: tämättömyydeksi.
20590:       Tuon tuostakin osittain virallisissa lausunnoissa, osit-
20591: tain yksityisten henkilöiden puolesta tahi teollisuuden-
20592: harjoittajain ja muiden ammattimiesten kokouksissa teh-
20593: tyjen päätösten kautta esiintuodut toivomukset elin-
20594: keinoasetuksen muuttamisesta aiheuttivat Senaatin vuonna
20595: 1898 asettamaan erityisen komitean tutkimaan, eikö sa-
20596: nottu asetus joissakin kohdin olisi asetettava tarkastuk-
20597: sen alaiseksi, jonka ohessa tämän yhteydessä komitean
20598: käsiteltäväksi jätettiin erityisiä elinkeinolainsäädäntöön
20599: kuuluvia Valtiosäätyjen anomuksia sekä eri viranomais-
20600: ten tekemiä samanlaatuisia esityksiä. Sittenkuin komi-
20601:  tea seuraavana vuonna oli antanut mietintönsä, jossa
20602:    2                        N:o 16
20603: 
20604:   oli täydellinen ehdotus uudeksi elinkeinolaiksi, hankittiin
20605:   siitä erityisten viranomaisten, yhdistysten ja yksityisten
20606:   henkilöiden lausuntoja.
20607:          Puheena olevan asian edelleen käsitteleminen on kui-
20608:   tenkin erinäisistä syistä viivästynyt. Sittenkuin asia
20609:   taas on otettu loppuunsaatettavaksi, on siinä tarkoituk-
20610:   sessa sanotun komiteanmietinnön pohjalle, erinäisillä olo-
20611:   jen kehityksen vaatimilla muutoksilla ja lisäyksillä, laa-
20612:   dittu ehdotus uudeksi elinkeinolaiksi.
20613:         Elinkeinolain ehdotus, joka täten annetaan valtiopäi-
20614:   ville, eroaa sisällykseltään oleellisissa kohdin 1879 vuo-
20615:   den tätä asiaa koskevasta asetuksesta.
20616:         Elinkeinon harJoittamisen oikeuteen nähden (1 luvussa)
20617:  on nyt voimassa olevia säännöksiä kehitetty erittäinkin
20618:  mitä tulee naimisissa olevalle naiselle ja muille kuin Suo-
20619:  men kansalaisille annettavaan asemaan tässä kohden.
20620:         Vuoden 1879 elinkeinoasetuksessa, 3 §:ssä, säädetään,
20621:  että laillisesti naimisissa oleva vaimo on oikeutettu, sen
20622:  lisäksi että saa harjoittaa elinkeinoa itsensä elättämiseksi,
20623:  myöskin harjoittamaan elinkeinoammattia ilmoituksen no-
20624:  jalla palkatuilla apulaisilla taikka avonaisessa puodissa,
20625:  konttorissa tahi muussa erinäisessä myyntipaikassa, kun vain
20626:  ilmoitusta tehtäessä selvitetään, että hänen miehensä siihen
20627:  luvan antaa ja vastaa niistä sitoumuksista, joita liikettä
20628:  varten tehdään. Joulukuun 17 päivänä 1888 annetun ase-
20629:  tuksen kautta tehtiin kuitenkin sanottuun lainpaikkaan se
20630: lisäys. että vaimolla on ilman sellaista miehen lupaa ja
20631:  sitoumustakin oikeus harjoittaa elinkeinoa seuraavissa ta-
20632: pauksissa, nimittäin kun mies on heikkomielinen tahi ase-
20633: tettu vaimon holhouksen alaiseksi, taikka jos hän on ka-
20634: rannut tahi muulla tavoin luopunut vaimostaan, taikka jos
20635: mies kärsii pitemmäksi kuin yhden vuoden ajaksi tuomit-
20636: tua vapausrangaistusta, taikka jos puolisot ovat saaneet
20637: laillisen vuode- ja asumuseron ja vaimo hoitaa pesää, taikka
20638: jos vaimo on saanut pesäeron.
20639:         Täten alulle pantu kehitys näyttää olevan uudessa
20640: elinkeinolaissa täytäntöön saatettava ja se, mitä yllämai-
20641:                            N:o 16                         3
20642: 
20643: nituissa tapauksissa on voimassa, ulotettava yleiseksi sään-
20644: nöksi sekä naimisissa oleva nainen siis niinkin laajaan
20645: elinkeinon harjoittamisoikeuteen nähden, että sitä varten
20646: vaaditaan erityinen ilmoitus, asetettava miehen vertai-
20647: seksi (3 § 1 mom.). Toimekkaan vaimon mahdollisuutta
20648: sellaisen toiminnan harjoittamiseen ja siten tarvittavain
20649: varojen ansaitsemiseen omaa ja perheensä toimeentuloa
20650: varten ei enää ole syytä jättää riippuvaksi miehen ehdon-
20651: vallasta, semminkin kun tällä ei aina itsellään ole edelly-
20652: tyksiä ylläpitämään pesän taloutta. Sitä uudistusta vas-
20653: taan, johon tässä on viitattu, ei myöskään näytä voitavan
20654: syystä esiintuoda, että turvallisuus liike-elämän ja luoton
20655: alalla sen kautta joutuisi sanottavan vaaran alaiseksi.
20656: Huhtikuun 15 päivänä 1889 _annetussa laissa on nimittäin
20657: aviopuolisojen omaisuussuhteet järjestetty senkin varalta,
20658: että vaimo asianmukaisen ilmoituksen tehtyään harjoittaa
20659: elinkeinoa (2 luvun 5 §);ja tietäen elinkeinolakiin otetuksi
20660: sen periaatteen että naimisissa olevalla naisellakin on oikeus
20661: itsenäiseen elinkeinotoimintaan, voivat ne, jotka käyvät
20662: liikeasioihin sellaisen elinkeinonharjoittajan kanssa, asian-
20663: mukaisesti katsoa eteensä sekä, milloin katsovat miehenkin
20664: vastuunalaisuuden olevan tarpeen, vaatia siitä häneltä eri-
20665: tyisen sitoumuksen.
20666:       V ajavaltaisesta on 19 päivänä elokuuta 1898 annetun
20667: Holhouslain 39 §:n määräysten johdosta otettu huomioon,
20668: että elinkeinoammatin harjoittamiseen vaaditaan eräissä
20669: tapauksissa oikeudenkin suostumus, jota vastoin 1879 vuo-
20670: den elinkeinoasetuksen määräys, että on selvitettävä myös-
20671: kin holhoojan vastaavan syntyvistä sitoumuksista, on jä-
20672: tetty ehdotuksesta pois, sitä asemaa vastaamatonna, joka
20673: holhoojalla nyt voimassa olevan lain mukaan on (3 § 3
20674: ja 4 mom.).
20675:       Tärkeän elinkeinovapaud811 periaatteen kehityksen
20676: sisältävät ne säännökset, joita lakiehdotukseen on otettu
20677: muiden kuin Suomen kansalaisten oikeudesta harjoittaa
20678: täällä elinkeinoa. Sellainen oikeus on 1879 vuoden ase-
20679: tuksen 12 §:n mukaan riippuvainen asianomaisen kuver-
20680:   4                        N:o 16
20681: 
20682: noo1'in luvasta ja sitä varten vaaditaan muun muassa ta-
20683: kaus tahi muu vakuns valtiolle ja kunnalle meneväin vero-
20684: jen suorittamisesta kolmelta vuodelta. Useimmissa maissa
20685: on kuitenkin uudempi lainsäädäntö toteuttanut elinkeino-
20686: vapauden periaatteen niin laajalti, että ulkomaalaiset on
20687: elinkeino-oikeuteen nähden asetettu enemmän tai vähemmän
20688: täydellisesti yhdenvertaisiksi oman maan asnkasten kanssa.
20689: Suomen voimassa olevaa lakiakin sovellettaessa on miltei
20690: aina hyväksytty niiden elinkeino-oikeushakemukset, jotka
20691: eivät ole Suomen kansalaisia; ja kun niillä takeilla, joita,
20692: Suomen kansalaisilta vaadittujen lisäksi, on säädetty kruu-
20693: nun- ja kunnanveroihin nähden, ei ole erityistä käytän-
20694: nöllistä merkitystä, niin ei näytä olevan pätevää aihetta pel-
20695: jätä, että Suomen elinkeinoelämä joutuisi häiriöiden alai-
20696: seksi, jos täällä asuvat ulkomaalaiset elinkeinon harjoit-
20697: tamisoikeuteen nähden pääasiallisesti asetettaisiin yhden-
20698: vertaisiksi maan omain kansalaisten kanssa. Mainituista
20699: syistä on lakiehdotukseen otettu säännös, että sen, joka
20700: olematta Suomen kansalainen on asettunut t,ähän maahan
20701: asumaan, on sallittu samallaisen ilmoituksen tehtyänsä ja
20702: samallaisilla ehdoilla, kuin Suomen kansalaisille on sää-
20703: detty, täällä harjoittaa elinkeinoammattia (10 §).
20704:       Vuoden 1879 asetuksen 8 §:n 2 momentissa säädetään
20705: nimenomaan, että maalaistaotteita sekä oman maan koti- ja
20706: tehdasteollisuuden tuotteita jokainen saa kaikkialla maassa
20707: ostaa ja myydä, kuitenkin niin, että ennen niiden myy-
20708: mistä erityisessä myyntihuoneessa on tehtävä säädetty il-
20709: moitus tahi luvanhakemus. Nämä säännökset on otettu
20710: mainittuun pykälään ilmeisesti sen johdosta, että aikai-
20711: semmin voimassa olleen oikeusjärjestyksen mukaan sellai-
20712: nen kauppa ei ollut luvallinen. Mutta kun kuitenkin si-
20713: ten lausuttujen periaatteiden pätevyys jo muista lain sään-
20714: nöksistä käy kyllin selvästi ilmi, ei ole katsottu tarpeelli-
20715: seksi uudessa lainsäädännössä toistaa puheenalaisia sään-
20716: nöksiä, jonka tähden yllämainitun momentin sisällys on
20717: jätetty pois lakiehdotuksen vastaavasta pykälästä. Sanot-
20718: tua momenttia vailla on katsottu voitavan olla sitäkin pa-
20719:                            N:o 16                         5
20720: 
20721: remmin, kun, päinvastoin kuin 1879 vuoden asetuksessa on
20722: säädetty, myöskin ,Yhteisen kansan ja tilanhaltijain maalla
20723: nyt tulee sen myymisestä, mitä heidän tiloistansa saadaan
20724: taikka he itse ja heidän talonväkensä kotiteollisuudella
20725: aikaansaavat, tehdä elinkeinoilmoitus, jos vain sellaista
20726: myyntiä harjoitetaan avonaisessa puodissa, konttorissa tahi
20727: senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa.
20728:        Valtiosäätyjen 1897 vuoden valtiopäivillä tekemän
20729: anomuksen johdosta on sitä vastoin lakiehdotuksen nyt pu-
20730: heena olevaan lukuun otettu säännös, jonka kautta kun-
20731: nalle annetaan oikeus kuvernöörin vahvistettavaksi alis-
20732: tettavalla päätöksellä sakkoseuraamuksen uhalla lapsilta
20733: ja nuorilta henkilöiitä kieltää tahi rajoittaa kaupantekoa
20734: toreilla, kaduilla, teillä ja muissa yleisissä paikoissa (5 §
20735: 3 mom.). Niiden siveellisten ja terveydellisten vaarain
20736: tähden, joita tämänlaatuinen elatuskeino saattaa alaikäiselle
20737: tuottaa, näyttää sellainen säännös olevan tarpeelliseksi
20738: tunnustettava.
20739:        Kulkukaupan harjoittamisoikeuteen nähden, mikä
20740: kauppa, aivan erityisenä elinkeinona, on erityisten ohje-
20741: sääntöisten määräysten alainen, on valtiopäiville annet-
20742: tava erityinen Armollinen asetus. Siihen nähden on esillä-
20743: olevan lakiehdotuksen 9 §:ssä ainoastaan viitattu siihen,
20744:  mitä kulkukaupasta lain kautta on erittäin säädetty.
20745:        Elinkeinotoiminnan alalla tapahtunut kehitys on muun
20746:  muassa tuonut mukanaan tarpeen erityisesti järjestää
20747:  eräitä elinkeinonhaaroja, jotka 1879 vuoden asetuksen
20748:  mukaan eivät kuuluneet niin kutsuttuihin ohjesääntöisiin
20749:  elinkeinoihin. Ne elinkeinoammatit, jotka siten myöhem-
20750:  min annettujen asetusten nojalla on luettu tähän ryhmään,
20751:  on ehdotuksessa huomioonotettu (12 §). Niihin on vielä
20752:  lisätty muutamia elinkeinonhaaroja, joiden harjoittamiseen
20753:  nähden erityisiä määräyksiä on nähty tarpeellisiksi, nimit-
20754:  täin margariinin valmistus ja myynti, viinien ja muiden
20755:  miedompain väkijuomain sekä mallasjuomain valmistus,
20756:  siirtolaisuuden välittämiseksi perustetut liikeyritykset sekä
20757:  työnvälitysliike. Viimemainittujen ammatinhaarain har-
20758:   6                         N:o 1~
20759: 
20760: joittamisesta on tarvittavia säännöksiä, aina sen mukaan
20761: kuin asian laatu vaatii, osaksi Eduskunnan hyväksyttä-
20762: väksi esitettävä, osaksi hallinnollista ti~tä julaistava. Niin-
20763: ikään on lakiehdotuksessa edellytetty, että lihan ja muiden
20764: ravintoaineiden myynnin silmälläpidosta sekä eräiden me-
20765: talli- ynnä muiden valmisteiden leimaamisesta voidaan
20766: antaa erityisiä säännöksiä (7 § 4 mom., 12 § 3 rnom.).
20767: 
20768:       Lakiehdotuksen II luku, ,Ammattivaltuustoista", on
20769: aiottu tulemaan elinkeino-asetuksen III luvussa yhdistyk-
20770: sistä elinkeinonharjoittajain kesken annettujen säännök-
20771: sien sijaan.
20772:       Nykyään ovat elinkeinojen harjoittajat kaupungissa
20773: velvolliset joko kaikki yhteisesti taikka jakaantuen enin-
20774: tään kolmeen ryhmään, kaupan, tehdasteollisuuden ja kä-
20775: sityön mukaan, panemaan toimeen yhdistyksiä niitä elin-
20776: keinoja kosk~vain asiain hoitamista varten, joita yhdis-
20777: tyksen jäsenet harjoittavat. Näiden ammattiyhdistysten
20778: toiminnasta pitävät lähinnä huolta valtuusmiehet, niin-
20779: kuin mainitussa asotuksessa sanotaan.
20780:       Siten säädetyn yhdistyslaitoksen tarkoitus ei kuiten-
20781: kaan sen kautta ole tullut kyllin toteutetuksi. Useimmissa
20782: kaupungeissa ovat lainmääräämät ammattiyhdistykset viet-
20783: täneet kituvaa elämää ja, samassa määrin kuin erilaiset elin-
20784: keinoedut ovat erkautm1eet toisistaan, on ammattietujen
20785: yhteisyys vähitellen saattanut samojen tahi samanlaatuis-
20786: ten ammattien harjoittajia liittymään vapaisiin yhdis-
20787: tyksiin. Kun viralliset ammattiyhdistykset ovat yhdys-
20788: siteenä ainoastaan työnteettäjäin kesken, ovat elinkeino-
20789: toimessa olevat apulaiset ja työntekijät olleet pakotetut
20790: yksinomaan muulla tavoin edistämään yhteisiä etujaan.
20791: Niinpä ovatkin edellämainitut ammattiyhdistykset, jotka
20792: eivät ole voineet mukautua kehityksen mukaan, nykyisessä
20793: muodossaan yhä enemmän osottautuneet vanhentuneeksi
20794: laitokseksi. Elinkeinoammattien lainmääräämä edustus,
20795: jona ammattiyhdistysten valtuustot ovat olleet, ei edellä-
20796: mainitusta syystä myöskään ole voinut saavuttaa ja säi-
20797: lyttää sanottavaa merkitystä. Niin ollen on puheena ole-
20798:                            N:o 16                        7
20799: 
20800: van järjestysmuodon perinpohjainen uudistaminen käynyt
20801: välttämättömäksi.
20802:       Nyt laaditun lakiehdotuksen mukaan tulisivat nykyi-
20803: set viralliset ammattiyhdistykset lakkautettaviksi. Niiden
20804: edelleen pysyttämiseen on näyttänyt olevan sitäkin vä-
20805: hemmän syytä, kun mitäiin lainmääräämää yhdistyspak-
20806: koa ei ole ammattityöntekijöille olemassa, eikä myöskään
20807: näytä olevan pätevää aihetta siinä suhteessa pitää elin-
20808: keinonharjoittajia erilaisessa oikeudellisessa asemassa. Sit-
20809: tenkuin Suomen kansalaist,en oikeus perustaa yhdistyksiä
20810: sellaisten tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole
20811: vastoin lakia tahi hyviä tapoja, nyt on perustuslain sään-
20812: nöksillä turvattu, ja kun lähimmässä tulevaisuudessa täy-
20813: tyy saada aikaan laki, joka sisältää tarkempia määräyksiä
20814: kaikista yhdistyksistä, niin on niinikään katsottu tarpeet-
20815: tomaksi ottaa elinkeinolakiin erityisiä säännöksiä ammatti-
20816: laisten vapaasta yhteenliittymisestä niin sanottuihin am-
20817: mattiyhdistyksiin.
20818:       Laissa määrätty edustus elinkeinoammateille on kui-
20819: tenkin näyttäynyt olevan yhä enemmän tarpeen vaatima,
20820: ja ehdotukseen otetut ammattivaltuustoja koskevat sään-
20821: nökset tarkoittavatkin sentähden huomattavaa kehitystä
20822: voimassa olevista määräyksistä. Ammattivaltuustojen jär-
20823: jestämisen ja tehtävien pääpiirteet, sellaisina kuin ne ovat
20824: lakiehdotuksessa suunnitellut, ovat seuraavat.
20825:       Paikkakunnalla harjoitettuja elinkeinoja koskevista
20826: asioista huolta pitämässä on kaupungissa oleva ammatti-
20827: altuusto, joka on yhtälukuisesti kokoonpantu niistä, jotka
20828: kaupungissa harjoittavat elinkeinoa, sekä näiden elinkei-
20829: nonharjoittajain apulaisista ja työntekijöistä, ja joka siten
20830: muodostaa pariteettisesti kokoonpannun elinkeino-etujen
20831: edustuksen (13 § 1 mom., 14 § 1 mom.). Tämän tähden
20832: on myöskin, kun jokin asia otetaan ratkaistavaksi, kum-
20833: mankin valtuuston ryhmän oltava yhtä lukuisana pää-
20834: töstä tekemässä (21 § 2 mom.). Mutta jotta puheenaoleva
20835: laitos samalla voisi, tarpeen vaatiessa, toimia kummankin
20836: vaaliryhmän erikois-tarpeiden ja etujen hyväksi, on ehdo-
20837:   8                         N:o 16
20838: 
20839: tukseen otettu säännös, että yksistään toista vaaliryhmää
20840: :jroskeyia asioita käsittelevät ainoastaan tämän ryhmän
20841: valtuutetut (21 § 3 mom.); ja voidaankin erityisesti työn-
20842: teettäjäin valtuutettuja siinä suhteessa pitää nykyisten
20843: ammattivaltuustojen jatkona.
20844:        Valtuusto on valittava joko kaikkia elinkeinoja var-
20845: ten yhteisesti taikka siten, että ne jaetaan enintään kol-
20846: meen eri ammattiryhmään, kauppaan, tehdasteollisuuteen ja
20847: käsityöhön (13 § 1 mom.). Jos jonkun paikkakunnan olot vaa-
20848: tivat, voi Senaatti kuitenkin sallia eri valtuuston perustetta-
20849: vaksijotakin tahijoitakin edellämainittuihin ammattiryhmiin
20850: kuuluvia elinkeinoja varten, taikka määrätä, että jotakin
20851: kaupunkia tai ammattiryhmää varten ei tarvitse valtuus-
20852: toa valita (13 § 3 morn.). Senaatin harkinnan mukaan voi-
20853: daan ammattivaltuustoja sen ohessa perustaa maallekin,
20854: joko yhdelle kunnalle erikseen tahi useammille yhteisesti
20855: (38 §). Tämän kautta lienee puheena oleva laitos saanut
20856: tarpeellista joustavuutta voidakseen soveliaasti mukautua
20857: niihin erilaisiin oloihin, joita maan eri paikkakunnilla on
20858:  olemassa.
20859:       Eri paikkakuntain ammattivaltuustoilla on ehdotuk-
20860: llen mukaan valta toimia yhdessä toistensa kanssa (39 §).
20861: Sellaista yhteistoimintaa edellytetään myöskin, kun ehdo-
20862: tuksessa (40 §) säädetään, että osaksi maan ammattival-
20863: tuutettujen osaksi Senaatin on valittava jäsenet erityiseen
20864: keskusvaltuustoon, jonka asiana on käsitellä sellaisia
20865: elinkeinojen etuja koskevia asioita, joita Senaatti tahi
20866: Teollisuushallitus sille esittää tahi joista keskusvaltuus-
20867: tossa nostetaan kysymys. Sellainen neuvotteleva keskus-
20868: virasto elinkeinoasioita varten on nimittäin näyttänyt ole-
20869: van tarpeen vaatima. Tarkempia määräyksiä keskusval-
20870: tuuston toiminnasta on katsottu voitavan antaa hallin-
20871: nollista tietä.
20872:        Vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta ammattival-
20873: tuustoa valittaessa 14 ja 15 §:ssä annetuilla säännök-
20874: sillä on tarkoitettu antaa uudelle valtuustolaitokselle niin
20875: laaja pohja kuin suinkin ja siten vakuuttaa sille sekä
20876:                              N:o 16                          9
20877: 
20878: työnteettäjäin että työväen tukea ja harrastusta, Val-
20879: tuuston vaali toimitetaan maistraatin tahi kunnallislauta-
20880: kunnan tekemäin vaaliluettelojen mukaan, saman viran-
20881: omaisen edessä, ja siinä on käytettävä yksinkertaista, suh-
20882: teellista vaalitapaa (16-18 §).
20883:        Osanottaminen ammattivaltuustolaitoksen kustannus-
20884: ten suorittamiseen on, itsehallinto-oikeuden luonnollisena
20885: johtopäätöksenä, säädetty niiden velvollisuudeksi, jotka
20886: ovat oikeutettuja valtuustoa valitsemaan. Jotta näiden
20887: maksujen taksoittaminen ja kanto voitaisiin toimittaa
20888: kunnallisverotuksen yhteydessä ja jotta vältettäisiin niitä
20889: hankaluuksia, joita pienten henkilömaksujen kerääminen
20890: suurelta, kokoonpanonsa puolesta vaihtelevalta mak-
20891: sajajoukolta tuottaisi, on puheena oleva velvollisuus lmi-
20892: tenkin rajoitettu niihin vaalioikeutettuihin, jotka ovat
20893: kunnallisverotuksen alaisia. Tähän näyttää olevan sitäkin
20894: enemmän syytä, kun ainoastaan vaalin toimittaminen
20895: olisi äänioikeutettujen asiana, ja kaikki asiat olisivat val-
20896: tuuston käsiteltävät. - Eräät kustannukset suorittaisi kui-
20897: tenkin valtio ja kunta (32 ja 33 §).
20898:        Ammattivaltuuston esimiehen, jolle tulee erittäin tär-
20899: keitä tehtäviä, valitsee yleensä valtuusto itse. Ainoastaan
20900: siinä tapauksessa, ettei kukaan ehdokas saa määrättyä,
20901: tavallista suurempaa enemmistöä, on vaali jätetty kaupun-
20902: ginvaltuuston tahi maalla vastaavan viranomaisen toimi-
20903: tettavaksi (20 §).
20904:       Ammattivaltuuston yleisinä tehtävinä luetellaan en-
20905: sinnäkin, että sen tulee toimia paikkakunnan elinkeinojen
20906: kehittämiseksi sekä työolojen parantamiseksi, koota am-
20907: mattioloista tilastollisia tietoja sekä muutoin vaadittaessa
20908: antaa viranomaisille lausuntoja paikkakunnan elinkeino-
20909: toiminnasta, toimia oppilaisten opetuksen hyväksi, y. m.
20910: (22 §). Erityisesti teollisuustyöoloihin nähden on vielä
20911: ammattivaltuustoille, tahi erityisille käsityö- ja tehdas-
20912: valtuustoille, missä niitä on, annettu joukko tehtäviä (23 §).
20913: Tärkeimpiä näistä tehtävistä on valtuuston tehtävä työ-
20914: riitoihin, oppilaisoloihin ja teollisuuslaitosten jä:rjestyssään-
20915: töihin nähden.
20916:   10                       N:o 16
20917: 
20918:       Ammattivaltuuston toiminnasta työriitctin sovittami-
20919: seksi ja ratkaisemiseksi on katsottu tarpeelliseksi ottaa
20920: lakiehdotukseen seikkaperäisiä säännöksiä (24-32 §).
20921:       Viime vuosien kokemukset yhä useammin sattuvista
20922: vaikeasti ratkaistavista ja taajoista työnseisauksista Suo-
20923: messa eivät voi jäädä lainsäätäjäitä huomioonottamatta.
20924: Nämä työrauhan häiriöt ovat useinkin senranksiltaan
20925: tuhoa tuottavia ei ainoastaan niille yksityisille ja teolli-
20926: suushaaroille, joita ne kohtaavat, vaan myöskin koko yh-
20927: teiskunnalle. Asiaan ryhtyminen yhteiskunnan puolelta,
20928: jotta, mikäli mahdollista, vältettäisiin sellaista häiriötä
20929: taloudellisen yhteiskuntaelämän säännöllisessä menossa,
20930: näyttää sentähden olevan yhtä luonnollinen kuin tarpeel-
20931: linenkin. Ja kun työnseisaukset ainoastaan sikäli ovat
20932: vältettävissä, kuin niiden syitä, työriitoja, saadaan poiste-
20933: tuksi, täytyy pyrkimykset kohdistaa keinojen keksimiseen
20934: sellaisten riitain estämiseksi tahi sovittamiseksi.
20935:       Voimassa olevassa elinkeinoasetuksessakin on mai-
20936: nitun kysymyksen merkitystä jonkun verran huomioon-
20937: otettu, sillä sen 26 §:n mukaan on ammattiyhdistysten
20938: valtuusto, lisättynä puolella lukumäärästään työntekijäin
20939: edustajilla, oikeutettu ottamaan käsiteltäväksensä elin-
20940: keinonharjoittajain ja heidän työntekijäinsä välisiä riitoja
20941: ja koettamaan sovittaa tahi ratkaista niitä. Tämä lisätty
20942: valtuusto ei ole kuitenkaan, kokoonpanonsakaan vuoksi,
20943: voinut saavuttaa työntekijäin luottamusta, vaan on jäänyt
20944: ilman käytännöllistä merkitystä.
20945:       Niiden ammattivaltuustojen kokoonpano, jotka laki-
20946: ehdotuksen mukaan asetettaisiin, sekä niiden järjestäminen
20947: muutenkin näyttää sitä vastoin tekevän nämät valtuustot
20948: sopiviksi toimimaan edellämainitussa tarkoituksessa.
20949:       Lakiehdotuksen mukaan on ammattivaltuustojen vel-
20950: vollisuus osaksi koettaa aikaansåada sopimuksia työriitain
20951: välttämiseksi sekä niiden sovittamiseksi ja ratkaisemiseksi,
20952: jossa tarkoituksessa järjestyssääntöihinkin voidaan ottaa
20953: määräyksiä (23 ja 43 §§), osaksi itse puolestaankin ryh-
20954: tyä toimiin työriitain selvittämiseksi. Ne tarkemmät mää-
20955:                            N:o 16                        11
20956: 
20957: räykset, joita ehdotuksessa on viimemainitusta tehtävästä,
20958: ovat pääasiallisesti seuraavat.
20959:       Niin pian kuin paikkakunnalla on syntynyt sen laa-
20960: tuinen työriita, että se on tuottanut tahi näyttää uhkaa-
20961: van tuottaa suurehkon työnseisauksen, on ammattival-
20962: tuuston taholta ensimäisenä toimenpiteenä valtuuston esi-
20963: miehen, joko itse tahi sihteerin kautta, tehtävä välitys-
20964: yritys. Sellaiseen toimenpiteeseen voidaan kuitenkin olla
20965: ryhtymättä, kun riita on jo olemassa olevan sovittelu-
20966: lautakunnan tahi sovinto-oikeuden käsiteltävä (24 §).
20967:       Jos esimiehen välitysyritys ei onnistu, on asia jätet-
20968: tävä erityisen, pariteettisesti eli tasalukuisesti kokoonpan-
20969: nun sovittelulautakunnan käsiteltäväksi, jossa tavallisesti
20970: on puheenjohtajana ammattivaltuuston esimies ja johon
20971: valtuusto, sekä mahdollisesti myöskin riitapuolet itse, saa-
20972: vat valita jäsenet, niinkuin ehdotuksessa tarkemmin sää-
20973: detään. Tavalliseksi on tässä edellytetty, että jompikumpi
20974: tahi molemmat riitapuolet ovat pyytäneet valtuuston toi-
20975: menpidett-ä sanotussa tarkoituksessa. Ammattivaltuustolle
20976: on kuitenkin ehdotuksen mukaan annettu mahdollisuus,
20977: kun syytä siihen harkitaan olevan, ryhtyä sovittelulauta-
20978: kunnan asettamiseen myöskin silloin, kun ei kumpikaan
20979: riitapuoli ole siitä tehnyt esitystä (25 §).
20980:       Sovittelulautakunnassa noudatettavaan menettelyyn
20981: nähden on käsittelypakon periaate toteutettu, s. o. riita-
20982: puolelle säädetty velvollisuus saapua lautakunnan eteen,
20983: olkoonpa hän tahtonut asian käsittelyä tahi ei, jonka
20984: ohessa on säädetty, että kutsutun riitapuolen poissaolo ei
20985: estä asian käsittelemistä (26 § 1 mom.). Samanlainen vel-
20986: vollisuus on määrätty todistajallekin, joka todistettavasti
20987: on kutsuttu sovittelulautakunnan kokoukseen. Tämän li-
20988: säksi on ehdotukseen otettu kielto, ettei saa ryhtyä työ-
20989: lakkoon eikä työnsulkuun määrätyn ajan kuluessa siitä, kuin
20990: asia on vireille pantu (30 §). Niiden määräysten rikko-
20991: misesta, joita siten on annettu asiain käsittelyn tehok-
20992: kaaksi saattamista varten, on rangaistusseuraamus (66 §),
20993: jota paitsi riitapuoli myöskin voi tulla velvolliseksi korvaa-
20994: maan vahingon (71 § 1 mom.).
20995:   12                        N:o 16
20996: 
20997:        Jos sellainen riita-asian käsittely, kuin ylempänä on
20998: sanottu, ei johda sovintoon riitapuolten kesken, saa sovit-
20999: telulautakunta sen johdolla, mitä asiassa on selville käy-
21000: nyt, laatia lopullisen sovitteluehdotuksen ja antaa sen
21001: riitapuolille, ja tämä sovitteluehdotus on katsottava hyväk-
21002: sytyksi ja tuleva sitovaksi, jollei jompikumpi riitapuoli
21003: määrätyn ajan kuluessa sitä hylkää (26 § 3 mom.). Jos
21004: näyttäytyy mahdottomaksi päästä sovintoon, on lautakun-
21005: nan lopuksi kehotettava riiteleviä jättämään asia sovinto-
21006: oikeuden ratkaistavaksi (27 §). - Jotta lautakunnalle an-
21007: nettaisiin, kuten kokemus on osottanut, useinkin tehokas
21008: keino niskoittelevaa riitapuolta vastaan ja jotta yleisesti
21009: tärkeiden työriitain arvostelulle saataisiin objektiivista,
21010: tasapuolista, perustusta, on lautakunnalle jätetty valta
21011: sopivalla tavalla saattaa lausuntonsa julkisuuteen (29 §).
21012:        Sen varalta, että työriita, joko sovittelulautakunnassa
21013: edelläkäyneen käsittelyn jälkeen taikka ilman sitä, riita-
21014: puolten välillä tehdystä sopimuksesta jätetään sovinto-
21015: tuomiolla ratkaistavaksi, annetaan ehdotuksessa tarpeelli-
21016: sia määräyksiä sellaisen asian käsittelemisestä, jonka
21017: ohessa sovintotuomion oikeusvaikutuksesta säädetään, että
21018: kun riita koskee työehtojen määräämistä tahi muuttamista
21019: - kun se on niin sanottu eturiita - tuomiolla on mo-
21020: lemminpuolisen sopimuksen voima, mutta kun on kysy-
21021: mys tehdyn työsopimuksen tulkitsemista koskevasta oi-
21022: keusriidasta, on tuomio täytäntöönpantava, niinkuin Ulos-
21023: ottolaissa sovintotuomiosta on säädetty (28 §).
21024:        Lakiehdotuksen III luvussa ,AmmattiapulaisiBta, työn-
21025: tekijöiBtä ja oppilaisista" käsitellään asioita, jotka koskevat
21026: työnteettäjäin ja työntekijäin välisiä oikeussuhteita elinkei-
21027: noammateissa. Täysin tyhjentävästi ei työsopimusoikeutta
21028: kuitenkaan voida käsitellä elinkeinolaissa; yleiset oikeus-
21029: periaatteet työsopimusoikeuden alalla lienevät käsiteltävät
21030: erityisessä laissa. Esillä oleva ehdotus on kuitenkin laa-
21031: dittu siten, että elinkeinolaki voidaan siitä riippumattakin
21032: julaista ja panna käytäntöön.
21033:                            N:o 16                       13
21034: 
21035:       Ne ammattityötä koskevat määräykset, jotka anne-
21036: taan 1879 vuoden asetuksen IV luvussa, ovat olojen kehit-
21037: tyessä vähitellen käyneet vaillinaisiksi ja puutteellisiksi,
21038: ja sentähden on välttämätöntä saattaa sanotun luvun si-
21039: sällys olennaisen uudistuksen alaiseksi.
21040:       Siihen muotoon nähden, missä työsopimus on teh~
21041: tävä, on molemminpuol~en oikeusturvallisuuden hyväksi
21042: säädetty, että työsopimus alaikäisen kanssa on tehtävä
21043: kirjallisesti (41 § 4 mom.).
21044:       Lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden on myös ollut
21045: tarpeellista ottaa lakiehdotukseen säännöksiä alimmasta
21046: ikärajasta ammattityöhön astumista varten, sekä niinikään
21047: työajan järjestämisestä. Huhtikuun 15 päivänä 1889 teol-
21048: lisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta anne-
21049: tun asetuksen 7 ja 8 §:ssä tästä olevat säännökset kos-
21050: kevat nimittäin osaksi teollisuusammatteja, osaksi tehdas-
21051: maista ammattiliiketta, mutta eivät muita elinkeinonhaa-
21052: roja. Näistä on voimassa 1879 vuoden asetuksen 33
21053: §:n mukaan, mikäli sanottua pykälää ei ole muutettu
21054: 188U vuoden asetuksen kautta, ainoastaan se, ettei 15
21055: vuotta nuorempaa lasta saa pitää ammattityössä pitem-
21056: pää aikaa kuin kahdeksan tuntia päivässä sopivilla väli-
21057: ajoilla sekä ettei sitä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta,
21058: saa käyttää työhön kello 9 illalla ja kello 5:den aamulla
21059: välillä ilman edusmiehen lupaa ja lääkärintodistusta, josta
21060: käypi selville sen voivan tapahtua ilman terveyden vaaraa;
21061:  mitä varten myöskin vuotuinen lääkärin tarkastus on mää-
21062: rätty toimitettavaksi. Näitä säännöksiä on katsottu pitä-
21063:  vän lakiehdotuksessa 6delleen kehittää siihen suuntaan,
21064:  että lapsille ja nuorille henkilöille tarjottaisiin riittävää
21065:  suojaa myöskin niissä ammateissa, jotka jäävät ulkopuo-
21066: lelle työntekijäin suojeluslain vaikutuspiiriä. Niinpä näyt-
21067:  tää tarpeelliselta myöskin äsken mainittuja ammatteja
21068:  varten ottaa lakiehdotukseen määräys ammattiin astu-
21069:  misen ikärajasta; ja on tämä raja, huomioonottaen ulko-
21070:  maidenkin, ja erittäinkin Skandinavian maiden lainsää-
21071:  däntöä, lakiehdotuksessa määrätty 12 vuodeksi, eli samaksi
21072:   14                       N:o 16
21073: 
21074: ijäksi, joka nykyisin on säädettynä teollisuusammatteihin
21075: nähden. Kuitenkin on, siihen nähden että yleisen koulu-
21076: pakon toimeenpaneminen Suomessa lienee ennen pitkää
21077: odotettavissa, ehdotettu, että lapsia 12 ja 14 ikävuoden
21078: välillä saisi käyttää työhön ainoastaan, jos ne ovat lo-
21079: pettaneet yleisesti määrätyn kansakoulukurssin. Tämän
21080: lisäksi on työajan pituus siten'rajoitettu, että sitä, joka
21081: ei ole täyttänyt 14 vuotta, ei saa pitää työssä pitempää
21082: aikaa kuin kuusi tuntia, eikä sitä, joka ei ole täyttänyt
21083: 18 vuotta, pitempää aikaa kuin kymmenen tuntia päi-
21084: vässä, lepohetket lukuunottamatta, sekä määrätty, että
21085: lapsia ja nuoria henkilöitä alle 18 vuoden saa työssä käyt-
21086: tää ainoastaan kello kuudesta aamulla kello kahdeksaan
21087: illalla (54 § 3 mom.). Edellämainitut säännökset laki-
21088: ehdotuksessa koskevat kuitenkin ainoastaan sellaista am-
21089: mattityötä, josta ei ole erittäin toisin säädetty asetuksessa
21090: teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta
21091: taikka vast'edes toisin säädetä. Va1mistaviin töihin on jo
21092: ryhdyttykin tästä asiasta voimassa olevan lainsäädännön
21093: oleellisesti kehittämistä varten.
21094:        Työsuhteeseen perustuvista molemminpuolisista oi-
21095: keuksista ja velvollisuuksista on ehdotukseen otettu eri-
21096: näisissä kohdin uusia määräyksiä. Niinpä on irtisanoruis-
21097: oikeutta koskevia säännöksiä kehitetty muun muassa sikäli
21098: että, jos lain säätämää irtisanomisaikaa sopimuksen kautta
21099: muutetaan, irtisanomisaika joka tapauksessa pitää olla
21100: sama molemmin puolin (41 § 3 mom.). Jotta työnte-
21101: kijälle paremmin turvattaisiin sovitun palkan saaminen,
21102: on rajoitettu työnteettäjän oikeutta sakkoihin tuomitse-
21103: miseen ja palkan vahingonkorvaukseksi vähentämiseen
21104: tahi työsopimuksen vakuudeksi pidättämiseen nähden
21105: (49 §). Edelleen on näyttänyt oikeuden ja kohtuuden
21106: vaatimalta, että, jo 30 päivänä tammikuuta 1865 an-
21107: netussa palkkaussäännössä lausutun periaatteen mu-
21108: kaisesti, elinkeinonharjoittaja veivoitetaan antamaan niil-
21109: le, jotka asuvat hänen kodissaan ja ovat hänen ruuas-
21110: saan, tarpeellista hoitoa sairauden aikana, olematta oi-
21111:                            N:o 16                        15
21112: 
21113: keutettu palkasta vähentämään tästä johtuvia kustan-
21114: nuksia, ellei tauti ilmeisesti ole aiheutunut sairaan omasta
21115: tuottamuksesta (54 § 2 mom.). Elinkeinonharjoittajalie
21116: tahi hänen sijaisellensa, 1879 vuoden asetuksen 34 §:n 2
21117: momentin mukaan myönnetty valta, määrätyillä edellytyk-
21118: sillä, kurittaa alaikäistä työntekijää, on laista poistettu,
21119: koska se ei enää vastaa yleistä oikeustajuntaa tässä
21120: maassa. Sen lisäksi on niitä syitä koskeviin säännöksiin,
21121: joiden nojalla elinkeinonharjoittaja voi ilman edelläkäy-
21122: nyttä irtisanomista erottaa työntekijän taikka tämä voi
21123: tulla oikeutetuksi saamaan erotodistuksen, erinäisissä koh-
21124: din tehty muutoksia, jotka tarkoittavat puheena olevan
21125: asian ajanmukaisempaa järjestämistä (58-60 §§).
21126:        Sen eritt.äinkin suuremmissa teollisuuslaitoksissa tun-
21127: tuvan tarpeen tyydyttämiseksi, että olisi saatavana selvät
21128:  ja tarkat tiedot yrityksessä noudatettavasta järjestyksestä
21129: sekä niistä velvollisuuksista, joita työnteettäjällä ja tynn-
21130: tekijöillä siinä suhteessa on, on lakiehdotukseen otettu
21131: seikkaperäisiä määräyksiä sellaisten yritysten järjestyssään-
21132: nöistä. Kun 1879 vuoden asetuksen 31 §:ssä elinkeinon-
21133: harjoittaja ainoastaan oikeutetaan työntekijäinsä noudatet-
21134: tavaksi vahvistamaan sääntöjä, on ehdotuksessa sitä vas-
21135:  toin säädetty, että jokainen sellaisen käsityö- ja tehdas-
21136:  liikkeen harjoittaja, jossa vähintäänkin 10 työntekijää on
21137:  työssä, on velvollinen laatimaan järjestyssäännöt, niinkuin
21138: laissa tarkemmin määrätään. Sen ohella että ne seikat,
21139: j oista järjestyssäännöissä pitää olla määräyksiä, on tar-
21140: kasti osotettu (42 §), ja ne asiat lueteltu, joita vielä li-
21141: säksi saa säännöissä kosketella (43 §), on tarpeellisia
21142:  määräyksiä annettu järjestyssääntöjen laatimisessa nouda-
21143:  tettavasta menettelystäkin (45 §).
21144:        Mitä viimeksi mainittuun seikkaan tulee on niille
21145: työntekijöille, joiden noudatettaviksi järjestyssäännöt ovat
21146: aiotut, katsottu pitävän hankkia tilaisuus myötävaikutta-
21147: maan näiden sääntöjen laatimisessa. Tätä myötävaikutusta
21148: ei tosin lakiehdotuksessa ole ulottu niin pitkälle, että.
21149: elinkeinonharjoittajan työssä olevain työntekijäinkin tulis 1
21150:   16                       N:o 16
21151: 
21152: olla järjestyssääntöjä määräämässä, mutta sillä on kui-
21153: tenkin tärkeä merkitys, kun työntekijät ennen sääntöjen
21154: antamista saavat esittää muistutuksensa niiden sisällystä
21155: vastaan. Sekä työnteettäjän että työntekijän edut tulevat
21156: sen lisäksi järjestyssääntöihin nähden asianomaisesti huo-
21157: mioonotetuiksi sen kautta, että ammattivaltuustolle myön-
21158: netään oikeus noudatettavaksi vahvistaa nämät säännöt,
21159: jotka ehdotuksen mukaan sitä varten ovat asianomaisten
21160: valtuustolle annettavat. Sen tarkastuksen perusteista, joka
21161: ammattivaltuuston siten on toimitettava, on ehdotettu, että
21162: järjestyssäännöt ovat vahvistettavat, jos ne havaitaan lain
21163: mukaisiksi eivätkä sisällä mitään ilmeisesti kohtuutonta
21164: määräystä.
21165:       Oikeus kieltäytyä vahvistamasta järjestyssääntöjä
21166: silloinkin, kun ne olematta lainvastaisia sisältävät ilmeistä
21167: kohtuuttomuutta, saattaa joskus olla tarpeen vaatima ja
21168: näyttää sentähden olevan ammattivaltuustolle myönnet-
21169: tävä, kuitenkin huomioonottaen erityisiä takeita siitä, että
21170: tätä oikeutta käytetään ainoastaan silloin, kun siihen on
21171: täysin päteviä syitä. Sellaisena takeena on se määräys,
21172: että 3/ 4 äänten enemmistö on tarpeen, jotta valtuustossa
21173: voitaisiin tehdä päätös vahvistuksen kieltämisestä nyt
21174: mainitusta syystä. Sitä varten edellytetään siis, että Sflkä
21175: työnteettäjäin että työntekijäin valtuutettuja on yhtä
21176: mieltä toimenpiteen välttämättömyydestä. Oikaisukei-
21177: nona väärinkäytöksiä vastaan on vihdoin sekin, että
21178: hakijalle on myönnetty oikeus valittaa Teollisuushalli-
21179: tukseen järjestyssääntöjä koskevasta valtuuston päätöksestä.
21180:        Asianmukaisesti vahvistetut järjestyssäännöt ovat
21181: julkipantavat sopiviin paikkoihin työmaalle, ja kappale
21182: niitä annettava jokaiselle työntekijälle. Sittenkuin sään-
21183: nöt siten on julkipantu, tulevat ne noudatettaviksi yri-
21184: tyksessä voimassa olevan irtisanomisajan kuluttua (46 §).
21185:        Velvollisuus järjestyssääntöjen laatimiseen sääde-
21186: tyssä järjestyksessä koskee ehdotuksen mukaan myöskin
21187: valtion ja kunnan harjoittamia teollisuusyrityksiä, kui-
21188:  tenkin sillä erotuksella, että sääntöjen vahvistaminen,
21189:                            N:o 16                      17
21190: 
21191: jota tässä tapauksessa ei ole katsottu sopivaksi uskoa
21192: ammattivaltuustolle, jätetään asianomaisen valtionviran-
21193: omaisen ja kunnan tehtäväksi (48 §).
21194:       Edesvastausmääräyksiin on lakiehdotuksessa otettu
21195: myöskin säännös sakkorangaistuksesta elinkeinonharjoit-
21196: tajalle, joka laiminlyöpi lain määräyksien mukaan laatia
21197: järjestyssääntöjä (67 § 2 mom.).
21198:        Työsopimusta vastaan tehdyn rikoksen oikeudellisiin
21199: seuraamuksiin nähden asettuu lakiehdotus voimassa ole-
21200: vasta oikeudesta oleellisesti poikkeavalle kannalle. Vuoden
21201: 1879 asetuksen (V luvun) mukaan tuottaa nimittäin jokai-
21202: nen sopimuksen rikkominen ei ainoastaan vahingonkor-
21203: vausvelvollisuutta, vaan myöskin sakkorangaistuksen, jo-
21204: hon lisäksi tulee se että, jos työntekijä on rikkonut sopi-
21205: muksen ja karannut palveluksestaan, elinkeinonharjoittaja
21206: on oikeutettu poliisiviranomaisen tahi Keisarin Käskyn-
21207: haltijan avulla tuottamaan hänet työhön takaisin.
21208:        Päteviä syitä näyttää kuitenkin olevan siihen, että
21209: elinkeinolainsäädännön uudistuksessa rajoitetaan rikos-
21210:  oikeudellisia seuraamuksia työsopimuksen rikkomisesta,
21211: ja otetaan huomioon, että yksityisoikeudellisista sopimuk-
21212: sista yleensä on katsottu ainoastaan puhtaasti siviilioikeu-
21213: dellisen suojeluksen pitävän tulla kysymykseen.
21214:        Tämän käsityksen mukaisesti, joka on myöskin uu-
21215:  demmassa ulkomaiden lainsäädännössä yleisesti tullut ilmi,
21216:  on työsopimuksen rikkomisesta lakiehdotuksessa yleensä
21217:  säädetty ainoastaan vahingonkorvausvelvollisuus (71 § 1
21218:  mom.). Erinäisten tapauksien varalta, joissa sopimuksen
21219:  rikkominen loukkaa yleisempää etua, on kuitenkin ran-
21220:  gaistusseuraamus pysytetty, niinpä elinkeinonharjoittajalle,
21221:  joka laiminlyöpi eräitä velvollisuuksiansa oppilaisten ja
21222:  muiden alaikäisten työntekijäin opetukseen nähden taikka
21223:  erityisiä muita velvollisuuksiaan työntekijöitänsä kohtaan
21224:  (68 §), niin myös työntekijälle, joka luvattomasti ilmai-
21225:  see ammattiliikettä ja elinkeinonharjoittajan liikeasemaa
21226:  koskevia seikkoja (70 §). Sen kiellon rikkomisesta, joka
21227:  laissa on niin sanotun trukin harjoittamista eli työpalkan
21228:                                                        2
21229:   18                       N:o 16
21230: 
21231: maksamista vastaan rahan tahi tavaran osotuksilla rahan
21232: asemesta, on voimassa olevan edesvastausmääräyksen ko-
21233: ventaminenkin havaittu olevan tarpeen vaatima, siten että,
21234: liittyen siihen mitä Rikoslain 38 luvun 10 §:ssä koron-
21235: kiskomisesta on säädetty, uusimisesta on määrätty van-
21236: keusrangaistus, kun asianhaarat ovat erittäin raskauttavia
21237: (69 § 1 mom.).
21238:       Sen kautta, että siten elinkeinolaissa ainoastaan jois-
21239: takin erityisesti mainituista tapauksista säädetään rangais-
21240: tus työsopimuksen rikkomisesta, ei näitä sopimuksia suin-
21241: kaan ole jätetty tarpeellista oikeusturvaa vaille. Niin-
21242: kuin jo on mainittu, johtuu nimittäin sopimuksen rikko-
21243: misesta vahingonkorvausvelvollisuus, ja sitä paitsi voipi
21244: erityisissä tapauksissa edesvastauskanne Rikoslain mukaan
21245: tulla seuraukseksi, kun yleistä lakia on rikottu (72 § 1
21246: mom.). Tähän tulee lisäksi se seikka, että työnteettäjällä
21247: on mahdollisuus järjestyssääntöjen määräysten kautta
21248: osaksi työsopimuksen vakuudeksi palkasta pidättää jon-
21249: kun verran, osaksi sopimuksen rikkomisesta määrätä sa-
21250: kon uhkaa, jota paitsi osaksi lain ja osaksi järjestys-
21251: sääntöjen nojalla sopimuksen rikkominen saattaa joh-
21252: taa heti työstä erottamiseenkin, mikä työntekijälle usein-
21253: kin on erittäin tuntuva seuraamus. Kun työsopimuk-
21254: sen rikkomisesta yleensä ei ole katsottu voitavan puol-
21255: taa rangaistusoikeudellisten seuraamusten säilyttämistä,
21256: nin on ollut sitäkin vähemmän syytä lakiehdotukseen
21257: ottaa edellämainittua säännöstä työntekijän pakkotoimin
21258: työhön takaisin tuottamisesta, mikä lainmääräys ei enää
21259: vastaa yleistä käsitystä oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta
21260: tässä maassa.
21261:       Lakiehdotuksen edesvastausmäiiräyksien joukkoon (V
21262: lukuun), joista ylempänä on pääpiirteissään tehty selkoa,
21263: on vihdoin myöskin otettu säännöksiä elinkeinonharjoitta-
21264: jan ja työntekijän yhdistysoikeuden turvaamiseksi (72 §
21265: 2 ja 3 mom.). Erityisiä määräyksiä yhdistysoikeuden tur-
21266: vaamiseksi elinkeinotoiminnan alalla näyttää nimittäin
21267: olevan tarpeen, koska sanottuun oikeuteen siinä voidaan
21268:                            N:o 16                        19
21269: 
21270: oikeudettomasti vaikuttaa työsuhteeseen kuuluvilla toi-
21271: menpiteillä.
21272:        Työnteettäjän ja työntekijän välisen oikeussuhteen
21273: järjestämisen ohella yleensä vaativat oppilaisolot erityistä
21274: huomiota. Jo kauan on Suomessa, samaten kuin muissa-
21275: kin maissa, valitettu ammattitaidon huonontumista, erit-
21276: täinkin käsiteollisuuden alalla, ja on täälläkin vedottu
21277: valtiovallan apuun, jotta sopivilla keinoilla estettäisiin
21278: olojen kehittymistä sanottuun suuntaan. Mikäli lainsää-
21279: däntö voi vaikuttaa puheenalaiseen, useiden yhdessä vai-
21280: kuttavien syiden tuloksena olevaan ilmiöön, ei näytä ole-
21281: vankaan laiminlyötävä tarvittaviin keinoihin ryhtymistä.
21282:        Vuoden 1879 elinkeinoasetuksessa säädetään oppi-
21283: sopimuksesta ainoastaan pisin aika, minkä se saa käsittää,
21284: sekä koetusaika ja viitataan edelleen siihen, että sellainen
21285: sopimus kyllä voidaan, vaan sitä ei tarvitse kirjallisesti
21286: tehdä. Kun sopimuksen muoto siten on jätetty asiallisten
21287:  omaan valtaan, on yleiseksi säännöksi tullut, että oppi-
21288:  sopimukset tehdään ainoastaan suullisesti. Tämän joh-
21289:  dosta onkin mestarin ja oppilaisen välinen oikeussuhde
21290:  käynyt niin hölläksi ja epävarmaksi, että se erittäinkin kä-
21291:  sityöteollisuudelle uhkaa tulla tuhoa tuottavaksi.
21292:        Ylempänä kerrotun epäkohdan korjaamiseksi on laki-
21293:  ehdotukseen ensiksikin otettu se vaatimus, että oppisopi-
21294:  mus alaikäisen kanssa on tehtävä kirjallisesti (50 §). Tä-
21295:  män yhteydessä on ehdotukseen myöskin otettu määräyk-
21296:  siä siitä, mitä sellaisen oppisopimuksen ehdottomasti pitää
21297:  sisältää (51 § 1 mom.). Mainittujen määräysten syrjäyttä-
21298:  misestä on elinkeinonharjoittaja sakkoedesvastauksen alai-
21299:  nen (67 § 1 mom.).
21300:        Tämän lisäksi on kuitenkin sen huolenpidon selvit-
21301:  tämiseksi, joka on elinkeinonharjoittajan velvollisuutena
21302:  oppilaisen ammattikehitykseen nähden, sekä tehokkaan
21303:  tarkastuksen aikaansaamiseksi, havaittu tarvittavan erinäi-
21304:  siä säännöksiä. Jos kohta oikeutta pitää oppilaista ei, ku-
21305:  ten eräissä muissa maissa, tehdä riippuvaksi kelpoisuus-
21306:  näytteestä, voidaan kuitenkin mestarilta kohtuudella v~~;atia,
21307:   20                        ;N:o 16
21308: 
21309: että hän, kun on ottanut huolekseen oppilaisen johdatuk-
21310: sen ammatissa, myöskin täyttää siihen kuuluvat, laissa
21311: määrätyt velvollisuudet sekä alistuu siinä suhteessa sil-
21312: mälläpidon alaiseksi.
21313:       Elinkeinonharjoittajalie on ehdotuksessa siten sää-
21314: detty velvollisuus toimittaa oppilaiselleen sellainen käte-
21315: vyys ja taitavuus ammatissa, että oppilaiselle oppiajan lo-
21316: puttua voidaan antaa kisällikirja. Jos elinkeinonharjoit-
21317: taja syystä tahi toisesta ei itse voi antaa tarpeellista ope-
21318: tusta, on hänen ammattitaitoisen johtajan kautta pidettävä
21319: huolta opetuksen kunnollisesta hoitamisesta (52 §). Oppi-
21320: laisten ja muiden alaikäisten työntE>kijäin ammattiopetuk-
21321: seen nähden työhuoneen ulkopuolella on elinkeinonhar-
21322: joittajalle säädetty velvollisuus pitää huolta siitä, että
21323: näillä on tilaisuus maksutta käydä käsityöläis- tahi kauppa-
21324: apulaiskoulua taikka muuta sopivaa oppilaitosta paikka-
21325: kunnalla (53 § 1 mom.). Tämän velvollisuutensa laimin-
21326: lyömisestä on elinkeinonharjoittaja sakkorangaistuksen alai-
21327: nen ja siitä voi myöskin johtua, että hän määräajaksi me-
21328: nettää oikeuden pitää oppilaisia tahi alaikäisiä työnteki-
21329: jöitä (68 § 1 mom.). Toiselta puolen on ehdotukseen taas
21330: otettu määräys siitä, että karannut oppilainen voidaan
21331: tuottaa takaisin palvelukseen holhoojansa tahi oppilaisolo-
21332: jen tarkastajan toimesta (56 § 2 mom.).
21333:       Mainittujen säännösten noudattamisen valvonta on
21334: ehdotuksen mukaan jätetty ammattivaltuuston asiaksi; sen
21335: tulee erityisen tarkastuksen kautta ottaa selkoa siitä, että
21336: oppilaisia asianmukaisesti opetetaan ammatissaan sekä
21337: muutenkin kohdellaan lain ja sopimuksen mukaisesti (23 §).
21338: Tämän ohessa on ehdotukseen otettu tarpeellisia määräyk-
21339: siä siitä, miten on tutkittava oppilaisen edistystä oppi-
21340: ajalla, sekä ammattivaltuustolle siinä kohden kuuluvista
21341: toimenpiteistä (61 §).
21342: 
21343:      Ne asiat, joita käsitellään voimassa olevan elinkeino-
21344: asetuksen II luvussa: >Mitä erinäisissä tapauksissa elinkei-
21345: noa harJoittaissa on vaariinotettava>, on esillä olevassa laki-
21346:                             N:o 16                       21
21347: 
21348: ehdotuksessa otettu V lukuun, koska on katsottu asian-
21349: mukaisimmaksi, että sellaiset erityiset säännökset tulevat
21350: järjestyksessä vasta lain pääosain jälestä.
21351:       Näiden erinäisten säännösten joukkoon on otettu
21352: määräys siitä, että jokaisen, joka on velvollinen merkityt-
21353: tämään itsensä kauppa- tahi laivarekisteriin, tulee pitää
21354: kirjaa liikkeestään ja tehdä tilinpäätös (73 §). Tämän
21355: sisältöisiä säännöksiä edellytetään useissa paikoin nyt voi-
21356: massa olevassa lainsäädännössä; ja erityisellä esityksellä
21357: annetaan näillä valtiopäivillä Eduskunnan käsiteltäväksi
21358: lakiehdotus, sisältävä sellaisia tarkempia määräyksiä asiasta,
21359: jotka eivät sovellu elinkeinolakiin otettaviksi.
21360:       Ehdotetun uuden elinkeinolain kautta tulisi 31 p:nä
21361: maaliskuuta 1879 annettu asetus kumottavaksi, paitsi mikäli
21362: se koskee kulkukauppaa. Sanotun asetuksen 18 §:ssä säädet-
21363: tyä maakauppiasmaksua, joka vero tämän vuoden tuloar-
21364: viossa on laskettu tuottavan 450,000 markkaa, ei kuitenkaan
21365: näytä soveliaasti voitavan poistaa tämän lainsäädäntöasian
21366: yhteydessä. Sen johdosta ja kun maakauppiasmaksua kos-
21367: kevat säännökset luonteeltaan eivät kuulu elinkeinolain
21368: varsinaiseen alaan, on määräys puheenalaisen maksun py-
21369: syttämisestä otettu lain välittäviin säännöksiin (82 §).
21370: 
21371: 
21372: 
21373: 
21374:      Keisarillinen Majesteetti on tahtonut täten Edus-
21375: kunnan hyväksyttäväksi antaa seuraavan ehdotuksen Elin-
21376: keinolaiksi:
21377:            Elinkeinolain ehdotus.
21378: 
21379:                          X   1. "U. :ls.. "U..
21380: 
21381:               Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
21382: 
21383:                                1 §.
21384:        1. Jokainen Suomen kansalainen, mies tahi nainen,
21385: on oikeutettu, niillä ehdoilla kuin tässä alempana sääde-
21386: tään, harjoittamaan sitä tahi niitä elinkeinoammatteja, joita
21387: hyväksi näkee.
21388:        2. Tämä oikeus koskee sekä kauppa-, tehdas- ja käsi-
21389: työliikettä että myöskin muuta, ansionsaantia tahi elatusta
21390: tarkoittavaaja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä tahi elin-
21391: keinoa kaupungissa ja maalla, niillä poikkeuksilla, jotka
21392: 12 §:ssä mainitaan.
21393:        3. Tämän lain säännöksiä on sovellettava myöskin
21394: laillisesti perustettuun yhtiöön ja osuuskuntaan sekä yh-
21395: distykseen, joka lain mukaan on oikeutettu harjoittamaan
21396: elinkeinoa.
21397: 
21398:                                2 §.
21399:      1. Jos joku tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muuta
21400: samantapaista liikettä avonaisessa puodissa~ konttorissa tahi
21401: senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka yksin tahi
21402: pääisäntänä harjoittaa laivanisännyysliikettä, taikka, muissa
21403: elinkeinoammateissa, työapulaisenaan käyttää muita kuin
21404: vaimoaan tahi omia vajavaltaisia lapsiaan, niin vaaditaan,
21405: että hän, ollakseen siihen oikeutettu, nauttii kansalais-
21406:                             N:o 16                        23
21407: 
21408: luottamusta sekä hallitsee itseään ja omaisuuttansa. Sen,
21409: joka tahtoo siten harjoittaa elinkeinoammattia, tulee sillä
21410: paikkakunnalla, missä elinkeinoa on harjoitettava, tehdä
21411: siitä kirjallinen ilmoitus, kaupungissa maistraatille ja maall!\
21412: kihlakunnan kruununvoudille.
21413:       2. Kun sellainen ilmoitus tehdään, on myös annettava
21414: tieto siitä tahi niistä elinkeinoammateista, jotka aijottu
21415: liike käsittää, ja, jos ilmoitus tarkoittaa maalle tulevaa
21416: liikettä, paikasta, jossa sitä tullaan harjoittamaan; ollen
21417: ilmoitus myöskin tehtävä, jos sellainen liike muutetaan
21418: toiseen kuntaan.
21419:        3. Jos elinkeinonharjoittaja tahtoo perustaa osaston
21420: tahi haaraliikkeen toiselle paikkakunnalle kuin missä hä-
21421: nen pääliikettään harjoitetaan, ilmoittakoon sen tuon toisen
21422: paikkakunnan edellä mainitulle viranomaiselle, myötäliit-
21423: täen selvityksen pääliikkeen olemassaolosta.
21424:        4. Viranomainen on velvollinen, neljän päivän ku-
21425: luessa ilmoituksen tehtyä, antamaan siitä todistuksen.
21426:        5. Elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta toimini-
21427: mensä asianmukaisesti ilmoittamiseen on erikseen säädetty.
21428:        6. Joka lakkaa elinkeinoammattia harjoittamasta, teh-
21429: köön siitä ilmoituksen 1 momentissa mainitulle viran-
21430:  omaiselle.
21431:                               3 §.
21432:       1. Elinkeinoammatin harjoittamiseen sillä tavalla,
21433: kuin tämän edellisessä pykälässä on mainittu, olkoon myös
21434: aviovaimo oikeutettu.
21435:       2. Vajavaltainen voi saada oikeuden harjoittaa elin-
21436: keinoa, jos holhooja siihen suostuu ja, milloin Holhous-
21437: laissa niin määrätään, hankkii siihen oikeuden luvan.
21438:       3. Jos leskivaimo tahi kuolinpesän osakas tahtoo
21439: jatkaa kuolleen elinkeinonharjoittajan liikettä, tehköön siitä
21440: ilmoituksen, niinkuin 2 §:ssä on sanot.tu, ja ilmoittakoon
21441: samalla, kuka tulee liikettä hoitamaan. Sama olkoon laki,
21442: jos omaisuuden konkurssiin luovutettua velallisen harjoit-
21443: t!}>maa liikettä jatketaan saamamiesten puolesta, taikka jos
21444:   24                        N:o 16
21445: 
21446: elinkeinonharjoittaja on pantu holhoojan alaiseksi ja tämä
21447: tahtoo elinkeinon harjoittamista holhotin puolesta jatket-
21448: tavaksi.
21449:      4. Jos joku pitemmäksi tahi lyhemmäksi ajaksi ottaa
21450: vuokralle toisen liikkeen, olkoon niinikään velvollinen
21451: tekemään siitä ilmoituksen.
21452: 
21453:                                4 §.
21454:       1. Sitä oikeutta, joka 2 §:n 1 momentissa mainitaan,
21455: ei ole: ylöskantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoitajalla,
21456: virallisella syyttäjällä, tullitoimen tahi poliisilaitoksen vir-
21457: kamiehellä tai palvelijalla, eikä myöskään näiden henki-
21458: löiden vaimailla tahi vajavaltaisilla lapsilla.
21459:       2. Jos katsotaan tarpeelliseksi rajoittaa jollakin
21460: muulla alalla valtion palveluksessa olevain elinkeinon har-
21461: joittamisen oikeutta, annettakoon siitä säännös hallinnol-
21462: lista tietä.
21463:                                5 §.
21464:       1. Luvallisen elinkeinoammatin harjoittamiseen ilman
21465: muita työapulaisia kuin omaa vaimoa ja omia vajavaltaisia
21466: lapsia ja siihen avonaista puotia, konttoria tahi senkaltaista
21467: erityistä myyntipaikkaa käyttämättä, ei vaadita 2 §:ssä
21468: säädettyä ilmoitusta. Tämä itsensä elättämisen oikeus on
21469: jokaisella, silläkin, joka on kansalaisluottamusta vailla tahi
21470: ei itse hallitse itseään eikä omaisuuttansa.
21471:       2. Käsityötä itsensä elättämiseksi harjoitettakoon H-
21472: moituksetta myöskin kulkusalla.
21473:       3. Lapsista ja kahdeksaatoista vuotta nuoremmista
21474: henkilöistä saatakaan kuitenkin määrätä, että he eivät saa
21475: pitää kauppaa toreilla, kaduilla, teillä ja muissa yleisissä
21476: paikoissa, taikka alistaa heidän sellainen kauppansa tar-
21477: peellisten rajoitusten alaiseksi; ja siinä tarkoituksessa voi-
21478: daan myöskin määrätä uhkasakkoja. Nämä määräykset
21479: ovat kaupungissa kaupunginvaltuuston ja maalla kunnan-
21480: valtuuston tahi kuntakokouksen hyväksyttävät sekä maist-
21481: raatin tahi kunnallislautakunnan lausunnon mukana lähe-
21482: tettävät kuvernöörin vahvistettavaksi, niinkuin kuntain
21483: :päätösten alistamisesta on säädett,Y,
21484:                              N:o 16                        25
21485: 
21486:                               6 §.
21487:       1. Jos kansala.isluottamusta vailla oleva tahtoo saada
21488: oikeuden käyttää elinkeinoammatissaan palkattuja apulaisia
21489: tahi työntekijöitä, taikka harjoittaa kauppaa tahi muuta
21490: samantapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa
21491: tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, hakekoon
21492: sitä kirjallisesti kaupungissa maistraatilta ja maalla kuver-
21493: nööriitä sekä liittäköön hakemukseensa todistuksen siitä,
21494: että hänellä on oikeus hallita itseään ja omaisuuttansa.
21495: Mainitut viranomaiset saavat, sittenkuin asianomainen am-
21496: mattivaltuusto, missä se on olemassa, tahi kunnallislauta-
21497: kunta maalla on antanut vaaditun lausuntonsa hakemuk-
21498: sesta, asianhaarain mukaan suostua hakemukseen taikka
21499: hyljätä sen. Hakemukseen suostuminen älköön kuitenkaan
21500: oikeuttako hakijaa apulaisikseen tahi työntekijöikseen
21501: ottamaan vajavaltaisiakin henkilöitä eikä ottamaan ja pääs-
21502: tämään oppilaisia.
21503:       2. Jos elinkeinonharjoittaja, joka on harjoittanut lii-
21504: kettä tehtyään sellaisen ilmoituksen kuin 2 §:ssä säädetään,
21505: on tuomittu kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, olkoon
21506: hän, jos tahtoo liikettänsä jatkaa, velvollinen hakemaan
21507: siihen oikeutta nyt määrätyssä järjestyksessä.
21508: 
21509:                               7 §.
21510:       1. Yhteisellä kansalla ja tilanhaltijoilla maalla olkoon
21511: valta ilman erityistä ilmoitusta, itse tahi toisten kautta,
21512: sekä kaupungissa että maalla pitää kaupan kaikkea, mitä
21513: heidän tiloistansa saadaan taikka he itse ja heidän talon-
21514: väkensä kotiteollisuudella aikaansaavat. Sitä kaupitellessa
21515: on kuitenkin varteenotettava niitä järjestyssääntöjä, joita
21516: on asianomaisesti määrätty noudatettavaksi kaupanteossa
21517: toreilla, kaduilla ja teillä sekä satamissa, ja muissa yleisissä
21518: paikoissa.
21519:       2. Jos sellaista myyntiä, kuin yllä tässä pykälässä
21520: mainitaan, on harjoitettava avonaisessa puodissa, kontto-
21521: rissa tahi senk;:tltaisessa erityisessä myyntipaikassa, on siitä
21522:   26                       N:o 16 ·
21523: 
21524: tehtävä ilmoitus tai siihen hankittava lupa, niinkuin 2 ja
21525: 6 §:ssä on sanottu.
21526:       3. Älköön niille, jotka torilla, satamassa tahi muussa
21527: yleisessä myyntipaikassa myyvät maalaistuotteita, määrät-
21528: täkö erityistä maksua semmoisesta kaupasta. Mutta jos
21529: he siinä käyttävät lautakojua, tiskiä tahi erityistä myynti-
21530: paikkaa, on niistä suoritettava maksut kunnalle tahi muulle
21531: myyntipaikan omistajalle.
21532:       4. Jokainen lihanmyyjä on, huolimatta siitä, mitä
21533: edellä säädetään, velvollinen alistumaan niihin määräyk-
21534: siin, joita järjestetyn tarkastuksen aikaansaamiseksi anne-
21535: taan yleisessä asetuksessa taikka kunnallisissa järjestys-
21536: säännöissä. Myytäväksi pidetyt muut ravintoaineet voi-
21537: daan myöskin saattaa sellaisen tarkastuksen alaiseksi.
21538: 
21539:                              8 §.
21540:       Opetus-, vaivaishoito- ja rangaistuslaitoksia älköön
21541: kieliettäkö avonaisessa puodissa myyskentelemästä sellaisia
21542: tuotteita, joita niissä tahi niiden valvonnan alla on val-
21543: mistettu; kuitenkin on ennen kaupan alottamista siitä
21544: tehtävä ilmoitus 2 §:n 1 momentissa mainitulle viranomai-
21545: selle, jolloin myös kaupan hoitaja on ilmoitettava.
21546: 
21547:                             9 §.
21548:       Kulkukaupan harjoittamisesta olkoon voimassa mitä
21549: siitä on lain kautta erittäin säädetty.
21550: 
21551:                             10 §.
21552:      1. Sen, joka olematta Suomen kansalainen on asettu-
21553: nut tähän maahan asumaan, olkoon lupa tehtyään sellaisen
21554: ilmoituksen, kuin 2 §:ssä on säädetty, harjoittaa elinkeino-
21555: ammattia· Suomessa, jos hän ilmoitusta tehdessään asian-
21556: mukaisilla todistuksilla näyttää täyttävänsä ne ehdot, jotka
21557: f3aman pykälän mukaan vaaditaan Suomen kansalaiselta.
21558:      2. Jos muu kuin suomalainen liiketoiminimi haluaa
21559: S11omeen :perustaa osaston tahi haar;tliikkeen tji,mji,n rp.aan
21560:                           N:o 16                       27
21561: 
21562: ulkopuolella pitämästänsä liikkeestä, olkoon laki niinkuin
21563: 2 §:n 3 momentissa sanotaan.
21564:       ·3. Tässä pykälässä mainittua elinkeinoilmoitusta teh-
21565: täessä on samalla annettava tieto siitä, kuka elinkeinon-
21566: harjoittajan poissaollessa tulee liikettä hoitamaan; ja on
21567: silloin myöskin esitettävä selvitys siitä, että tämä on täy-
21568: sivaltainen ja kansalaisluottamusta nauttiva ja sekä oikeu-
21569: tettu että velvollinen Suomen oikeuksissa vastaamaan niissä
21570: oikeudenkäynneissä, joita liikkeestä voi aiheutua.
21571: 
21572: 
21573:                             11 §.
21574:      1. Ilman erityistä ilmoitusta olkoon se, joka ei ole
21575: Suomen kansalainen, oikeutettu kaikkialla tässä maassa
21576: ostamaan maalaistuotteita sekä kaupunkien satamissa aluk-
21577: sesta myymään itse maahan tuomiansa ruokatavaroita,
21578: jota kauppaa harjoittaessaan hänen on noudattaminen,
21579: mitä yleisissä asetuksissa sekä kaupunkien voimassa ole-
21580: vissa satamajärjestyksissä ja muissa säännöissä on tavarain
21581: tuonnista määrätty.
21582:      2. Merenkulkua matkustavaisten tai rahdin kuljetusta
21583: varten kotimaisten paikkakuntain välillä harjoitettakoon
21584: ainoastaan suomalaisilla taikka Venäjän keisarikunnasta
21585: kotoisin olevilla aluksilla.
21586: 
21587: 
21588:                             12 §.
21589:      1. Mitä tässä luvussa on säädetty elinkeinon harjoit-
21590: tamisen oikeudesta ei koske:
21591:      1:ksi) Kaivoksien ja malmisuonten käyttämiseksi pe-
21592: rustettua laitosta;
21593:      2:ksi) Kirjakauppaa, kirja- tahi kivipainoa, luku- tahi
21594: lainakirjastoa;
21595:       3:ksi) Apteekki- ja rohdosliikettä sekä myrkkyjen ja
21596: myrkynsekaisten aineiden valmistusta ja myyntiä;
21597:      4:ksi) Paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattu.-
21598: jen väkiviinajuomain valmistusta ja myyntiä;
21599:   28                       N:o 16
21600: 
21601:       5:ksi) Viinien ja muiden miedompain väkijuomain sekä
21602: mallasjuomain valmistusta ja myyntiä;
21603:       6:ksi) Ravintola- ja muuta anniskeluliikettä;
21604:       7:ksi) Margariinin valmistusta ja myyntiä;
21605:       S:ksi) Räjähtäväin tavarain, tulenarkain öljyjen ja mui-
21606: den niihin verrattavain aineiden valmistusta ja myyntiä;
21607:       9:ksi) Yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä sekä sääs-
21608: töpankkia ja panttilainauslaitosta;
21609:       10:ksi) Vakuutusliikettä;
21610:       ll:ksi) Kaupanvälittäjän ja huutokaupantoimittajan
21611: ammattia;
21612:       12:ksi) Warrantin antamiseen oikeutettua varastoma-
21613: kasiinia;
21614:       13:ksi) Siirtolaisuuden välittämiseksi perustettua lii-
21615: keyritystä sekä työnvälityslikettä;
21616:       14:ksi) Yleisön käytettäväksi aijotun rautatien sekä
21617: sähkölennätin- ja tolefoonijohdon perustamista ja käyttä-
21618: mistä;
21619:       15:ksi) Sähkövoima-ja sähkövalojohtojen perustamista
21620: ja käyttämistä.
21621:       2. Ylläluetellut elinkeinoammatit ovat erityisissä
21622: laeissa ja asetuksissa annettujen tahi vast'edes annettavien
21623: ehtojen ja määräysten alaisia.
21624:       3. Muutamien valmisteiden leimaamisesta ja sen vaa-
21625: timista ehdoista elinkeinon harjoittamista varten on erik-
21626: seen säädetty.
21627: 
21628: 
21629: 
21630:                        XX 1-u.:k.-u..
21631: 
21632:                      Ammattivaltuustoista.
21633: 
21634:                             13 §
21635:       1. Paikkakunnalla harjoitettuja elinkeinoja koskevista
21636: asioista pitäköön huolta ammattivaltuusto, joka valitaan
21637: joko kaikkia paikkakunnan elinkeinoja varten yhteisesti
21638:                           N:o 16
21639: 
21640: taikka siten että ne jaetaan enintään kolmeen eri ammatti-
21641: ryhmään, kauppaan, tehdasteollisuuteen ja käsityöhön.
21642:       2. Mitä ammattiryhmiä varten valtuusto on valittava,
21643: määrää Senaatti, sittenkuin ammattivaltuusto ja maistraatti
21644: Teollisuushallituksen kautta ovat antaneet lausuntonsa ja
21645: ehdotuksensa asiasta. Samassa järjestyksessä ratkaistaan
21646: kysymys, kuinka monta valtuutettua on valittava joko
21647: paikkakunnan elinkeinoja varten yhteisesti taikka jotakin
21648: ammattiryhmää varten erikseen; ja silloin on huomioon-
21649: otettava, että tämä lukumäärä on 2:lla jaollinen luku, vä-
21650: hintään 6 ja enintään 24.
21651:       3. Jos jonkin paikkakunnan olot vaativat, voi Senaatti
21652: sallia eri ammattivaltuuston perustettavaksi jotakin tahi
21653: joitakin edellämainittuihin ammattiryhmiin kuuluvia elin-
21654: keinoja varten, taikka määrätä, että jotakin kaup1mkia tai
21655: ammattiryhmää varten ei tarvitse ammattivaltuustoa valita.
21656: 
21657:                            14 §.
21658:       1. Valtuuston valitsevat toiseksi puoleksi ne, jotka
21659: kaupungissa harjoittavat elinkeinoammattia semmoisen
21660: ilmoituksen nojalla, kuin 2 §:ssä sanotaan, tahi asianomai-
21661: sella luvalla, toiseksi puoleksi taas näiden elinkeinonhar-
21662: joittajain työssä olevat apulaiset ja työntekijät. Työnte-
21663: kijöillä tarkoitetaan tässä laissa myöskin oppilaisia.
21664:       2. Valtuutetut ynnä varajäsenet valitaan kolmeksi
21665: vuodeksi sillä tavoin, kuin 15-19 §:ssä säädetään.
21666:       3. Jos valtuutettu kuolee taikka jos hän toiseen
21667: paikkakuntaan muuttamisen tai muun pätevän syyn täh-
21668: den eroaa, ennenkuin hänen toimiaikansa on loppuun
21669: kulunut, tulee sen ryhmän varajäsenen, johon eronnut on
21670: kuulunut, astua hänen sijaansa mainitusta toimikaudesta
21671: jälellä olevaksi ajaksi.
21672: 
21673:                            15 §.
21674:      1. Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 14 §:ssä
21675: on sanottu, että vaa,lioikeutettu:
21676:   30                       N:o 16
21677: 
21678:      on paikkakunnalla hangillepantu Suomen kansalainen;
21679:      on täysi-ikäinen;
21680:      ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaiseksi pantu;
21681:      eikä ole kansalaisluottamusta vailla.
21682:      2. Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka eivät
21683: ole yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin
21684: huomioonotettava, mitä nyt on sanottu.
21685:      3. Henkilö, jolla on vaalioikeus jommassakummassa
21686: 14 §:ssä mainituista vaaliryhmistä, niin myös elinkeinoa
21687: harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tahi yhdistyksen halli-
21688: tuksen jäsen sekä teollisuusyrityksen isännöitsijä on val-
21689: tuutetuksi vaalikelpoinen, jos hän on viisikolmatta vuotta
21690: täyttänyt.
21691:       4. Naisella on samanlainen vaalioikeus ja vaalikelpoi-
21692: suus kuin miehelläkin.
21693: 
21694:                              16 §.
21695:       1. Ammattivaltuuston vaaleja varten teettäköön
21696: maistraatti sinä vuonna, jona vaalit ovat toimitettavat, kus-
21697: takin ammattiryhmästä kaksi vaaliluetteloa, joissa, 14 §:ssä
21698: mainittuihin molempiin vaaliryhmiin tehtyä jakoa noudat-
21699: taen, luetellaan ne, jotka ovat oikeutetut valitsemaan am-
21700: mattiryhmän valtuutettuja. Elinkeinonharjoittaja olkoon
21701: velvollinen, milloin maistraatti vaatii, antamaan työssään
21702: olevista apulaisista, työntekijöistä ja oppilaisista luettelot,
21703: joita kaupungin henkikirjan ohella on käytettävä johtona
21704: vaaliluetteloja laadittaessa.
21705:       2. Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saa-
21706: tavilla vähintäänkin neljätoista päivää ennen vaalia, joka on
21707: toimitettava marras- tahi joulukuussa maistraatin määrät-
21708: tävänä ja vähintäänkin neljäätoista päivää ennen tavalli-
21709: sessa järjestyksessä kuulutettavana päivänä.
21710:       3. Muistutus vaaliluetteloa vastaan on maistraatin
21711: harkittavaksi esitettävä viimeistään vaalitilaisuudessa.
21712: 
21713:                           17 §.
21714:       1. Vaali toimitetaan maistraatin edessä suljetuilla
21715: lipuilla.
21716:                             N:o 16                         31
21717: 
21718:       2. Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden hen·
21719: kilöiden nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen jär-
21720: jestykseen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos vaali-
21721: lippu sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täy-
21722: tettäviä paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan niin monta
21723: ensimäistä nimeä, kuin mainittuja paikkoja on. Vaalilip-
21724: puun merkittäköön nimet painamalla tahi kirjoittamalla,
21725: ja voidaan painetust.a vaalilipusta nimiä poispyyhkiä ja
21726: toisia nimiä siihen kirjoittaa.
21727:       3. Vaalilippu on valitsijan itsensä jätettävä, jolloin
21728: merkitään vaaliluetteloon, että niin on tehty.
21729: 
21730: 
21731:                              18 §.
21732:       1. Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa
21733: yhden äänen, toinen järjestyksessä 1 / 2 ääntä, kolmas 1/ 3 ,
21734: neljäs 1/~,, viides 1/ 5 ja kuudes 1/ 6 ääntä. Jos vaalin kautta
21735: on täytettävä useampia kuin kuusi paikkaa, saapi jokainen
21736: seuraavista vaalilippuun merkityistä ehdokkaista 1/7ääntä.
21737:       2. Sittenkuin kullekin siten annetut äänet ovat yh-
21738: teenlasketut, on maistraatin julistettava ne, jotka ovat saa-
21739: neet enimmät äänet, valtuutetuiksi. Muista ovat ne, joiden
21740: äänimäärä on vähintään puolet vähimmillä äänillä valitun
21741: valtuutetun äänistä, katsottavat varajäseniksi siinä järjes-
21742: tyksessä, kuin ovat ääniä saaneet. Yhtä suuren ääniluvun
21743: saaneiden välin ratkaisee arpa.
21744:       3. Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin
21745: puolet siitä mitä vaaliryhmän valtuutettuja, taikka jos
21746: varajäsenten lukumäärä poismuuttamisen tai muun syyn
21747: tähden supistuu vähemmäksi, kuin nyt on sanottu, tulee
21748: vaaliryhmän valtuutettujen ja varajäsenten valita puuttuva
21749: määrä varaJäseniä.
21750: 
21751:                              19 §.
21752:      V altuutetuksi valittu älköön siitä toimesta kieltäy-
21753: tykö, ellei ole täyttänyt kuusikymmentä ikävuotta tai toi-
21754:   32                      N:o 16
21755: 
21756: minut valtuutettuna viime vaalikautta taikka voi näyttää
21757: sellaista estettä, jonka valtuusto hyväksyy.
21758: 
21759: 
21760:                            20 §.
21761:       1. Valtuusto valitsee keskuudestaan tahi ulkopuolel ~
21762: taan joka vuodeksi esimiehen. Jollei kukaan vaalissa saa
21763: kolmea nejättäosaa kaikista annetuista äänistä, toimitetaan
21764: vaali uudestaan. Jollei silloinkaan kukaan saa vastamai-
21765: nittua äänten enemmistöä, jätetään paikkakunnan kaupun-
21766: ginvaltuuston valittavaksi ammattivaltuustolle, vaan ei sen
21767: keskuudesta, yleisiin toimiin perehtynyt esimies. Samassa
21768: järjestyksessä valitaan valtuuston keskuudesta varaesimies
21769: joka vuodeksi. Esimieheksi valittavan ei tarvitse olla
21770: vaalikelpoinen valtuutetuksi. Ammattivaltuuston ulkopuo-
21771: lelta valittua esimiestä ei lueta 13 §:n 2 momentissa tar-
21772: koitettuun valtuutettujen lukumäärään eikä myöskään kum-
21773: paankaan valtuuston ryhmään.
21774:       2. Kuusikymmentä vuotta täyttäneellä ja sillä, joka
21775: viime vuoden on ollut esimiehenä taikka joka ei ole ääni-
21776: oikeutettu valtuuston vaalissa, on oikeus kieltäytyä esi-
21777: miehen toimesta. Jos muu syy kieltäytymiseen esitetään,
21778: jääköön valtuuston harkittavaksi, onko se hyväksyttävä.
21779: 
21780: 
21781:                            21 §.
21782:       1. Valtuusto vahvistaa itselleen työjärjestyksen sekä
21783: ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja tarpeelliset kanslia-
21784: apulaiset.
21785:       2. Kun jokin asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon pää-
21786: töksen teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisana.
21787: Jos jommastakummasta ryhmästä on useampia läsnä, rat-
21788: kaistakoon arvalla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä
21789: tekemässä. Älköön päätöstä tehtäkö, ellei, paitsi esimiestä,
21790: vähintäänkin puolet valtuustosta ole saapuvilla. Jos äänes~
21791: tyksessä äänet jakautuvat tasan, voittakoon se mielipide,
21792: jota esimies kannattaa.
21793:                            N:o 16                      33
21794: 
21795:      3. Yksistään toista vaaliryhmää koskevata asiaa käsit-
21796: telemässä olkoot ainoastaan sen ryhmän valtuutetut, mutta
21797: puheenjohtajana on silloin kuitenkin aina ammattivaltuus-
21798: ton esimies.
21799: 
21800:                            22 §.
21801:       Ammattivaltuuston tulee:
21802:       toimia paikkakunnan elinkeinojen kehittämiseksi ja
21803: työolojen parantamiseksi ja sitä varten osaksi itse ryhtyä
21804: toimenpiteisiin, jotka voivat kuulua valtuuston tehtäviin,
21805: osaksi valtion tahi kunnan viranomaisille tehdä ehdotuksia
21806: mainitussa tarkoituksessa;
21807:       asianomaisesti toimeksi saatuaan koota viralliseen
21808: tilastoon tarvittavia tietoja ammattioloista sekä muuten
21809: antaa lausuntoja paikkakunnan elinkeinotoiminnasta, kun
21810: valtion t.ahi kunnan viranomaiset sellaisia tietoja tahi lau-
21811: suntoja vaativat;
21812:       toimia paikkakunnan ammattikoulujen tarkoituksen-
21813: mukaisen hoidon ja kehityksen hyväksi sekä, mikäli mah-
21814: dollista, edistää erityiskoulujen perustamista ja oppikurs-
21815: sien toimeenpanemista eri ammatteja varten;
21816:        valvoa että alaikäiset apulaiset ja työntekijät saavat
21817: sitä yleistä kouluopetusta, joka heille asetuksenmukaisesti
21818: on tuleva;
21819:       kun valtuusto tärkeiden asiain selvityksen vuoksi kat-
21820: soo tarpeelliseksi, yhteiseen keskusteluun kanssansa kutsua
21821: edustajia sellaisista paikkakunnalle pm;ustetuista yhdistyk-
21822: sistä, jotka työskentelevät elinkeinojen hyväksi, ja tarvit-
21823: taessa muullakin tavoin olla yhteistoimissa näiden yhdis-
21824:  tysten kanssa; sekä
21825:        antaa vuosittain Teollisuushallitukselle kertomus toi-
21826:  minnastaan.
21827:                             23 §.
21828:      1. Erityisesti on käsityö- ja tehdasvaltuuston asiana:
21829:      tarkastaa ja vahvistaa järjestyssääntöjä sillä tavoin,
21830: kuin 45 §:ssä tarkemmin määrätään;
21831:                                                         s
21832:   34                       N:o 16
21833: 
21834:       koettaa aikaansaada sopimuksia sekä pysyväisten
21835: sovittelnlautakuntain ja sovinto-oikeuksien perustamisesta
21836: niille ammateille, missä ne ovat mahdollisia ja asian-
21837: haarain vaatimia, että myöskin sovittelulautakuntain ja
21838: sovinto-oikeuksien asettamista yksityistapauksia varten,
21839: niin myös tarvittaessa itse puolestaankin toimia työriitain
21840: sovittamiseksi ja ratkaisemiseksi, niinkuin 24-28 §:ssä
21841: säädetään;
21842:       erityisen katsonnan kautta pitää silmällä, että oppi-
21843: laiset saavat tarpeenmukaisen ammattikehityksen sekä että
21844: heitä muutenkin kohdellaan lain Ja välipuheen mukaisesti;
21845:       hankittuaan paikkakunnan ammattiyhdistysten lau-
21846: sunnot määrätä oppilaisten ammattitaidon tut.kimisen ehdot
21847: ja järjestys sekä ryhtyä sitä varten muuten tarvittaviin
21848: toimenpiteihin;
21849:       pitää luetteloa kaikista oppilaissopimuksista, jotka
21850: valtuustolle ilmoitetaan; sekä
21851:       antaa tarpeellista avustusta valtion tahi kunnan jär-
21852: jestämälle ammattientarkastukselle.
21853:       2. Siellä, missä ei ole erityistä käsityö- ja tehdas-
21854: valtuustoa, olkoot tässäkin pykälässä mainitut tehtävät paik-
21855: kakunnan yhteisen ammattivaltuuston asiana.
21856: 
21857:                             24 §.
21858:        1. Jos paikkakunnalla on syntynyt senlaatuinen työ-
21859: riita, että se on tuottanut tahi näyttää uhkaavan tuottaa
21860: suurehkon työnseisauksen, tulee valtuuston esimiehen, itse
21861: tahi valtuuston sihteerin kautta, ruveta yhteyteen riitele-
21862: väin kanssa, ottaa tarkka selko siitä, mitä riita koskee,
21863: koettaa saada riitelevät riidan ratkaisua odottaessaan ole-
21864: maan ryhtymättä työnseisaukseen tahi sitä jatkamatta,
21865: kehottaa heitä yhtymään asiata käsittelemään sekä silloin
21866: koettaa saada riita selvitetyksi.
21867:        2. Kun työriita työnteettäjäin ja työntekijäin välisen
21868: sopimuksen mukaan on erittäin niitä varten perustetun
21869: sovittelulautakunnan ja sovinto-oikeuden käsiteltävä, älköön
21870: ylempänä säädettyä siihen sovellettako, elleivät riitelevät
21871:                            N:o 16                      35
21872: 
21873: molemmin puolin pyydä valtuuston välitystä tahi ellei ole
21874: todennäköistä, että tuota lautakuntaa ja sovinto-oikeutta ei
21875: tulla käyttämään riidan sovittamiseen.
21876: 
21877:                            25 §.
21878:       1. Jos sellaisen välityksen kautta, kuin 24 §:ssä on
21879: sanottu, työriitaa ei saada selvitetyksi, ja jos molemmat
21880: riitapuolflt tahi jompikumpi heistä haluaa, että valtuusto
21881: koettaisi sovittaa riidan, tulee valtuuston viipymättä käsi-
21882: tellä asiaa ja jättää se erityiseen sovittelulautakuntaan.
21883: Tässä lautakunnassa on puheenjohtajana ammatt.ivaltuus-
21884: ton esimies, jos hän on valittu valtuuston ulkopuolelta
21885: eikä hänellä ole laillista estettä, mutta muuten val-
21886: tuuston siihen valitsema henkilö, joka ei ole työnteet-
21887: täjä eikä työntekijä; ja olkoon lautakunnassa, paitsi pu-
21888: heenjohtajaa, vähintäänkin kaksi jäsentä, jotka valtuusto
21889: keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan valitsee siten, että kum-
21890: pikin valtuuston ryhmä erikseen valitsee yhtä monta edus-
21891: tajaa. Asianosaisten pyynnöstä voidaan lautakuntaan vielä
21892: lisätä kaksi jäsentä, joista kumpikin riitapuoli valitsee
21893: yhden. Lautakunnan sihteerintointa hoitaa valtuuston
21894: sihteeri.
21895:       2. Ammattivaltuusto saakoon yllä säädetyssä järjes-
21896: tyksessä asettaa sovittelulautakunnan silloinkin, kun riita-
21897: puoli ei ole pyytänyt valtuuston välitystä.
21898: 
21899:                            26 §.
21900:       1. Sovittelulautakunnan tulee hankkia kummaltakin
21901: riitapuolelta täydelliset tiedot niistä vaatimuksista, jotka
21902: ovat olleet eripuraisuuteen syynä, sekä niiden perusteista,
21903: ja olkoon oikeutettu tarvittaessa kuulemaan myöskin asian-
21904: tuntijoita ja todistajia. Jos riitapuoli ei ole ilmoittanut
21905: asiaa valtuustolle, olkoon kuitenkin velvollinen, itse tahi
21906: asiamiehen kautta, kutsuttaessa saapuroaan lautakunnan
21907: kokoukseen. Kutsutun riitapuolen poissaolo älköön estäkö
21908: asian käsittelyä.
21909:   36                      N:o 16
21910: 
21911:       2. Lautakunnan toimeenpantavan asiankasittolyn tar-
21912: koituksena on etupäässä sovinnon aikaansaaminen riitele-
21913: vien omain ehdotusten mukaan, ja on silloin lantalmn-
21914: nan, jos ja sikäli kuin sen voidaan katsoa edistävän riidan
21915: ratkaisua, ehdottaminen sellaisia tasoituksia ja myönny-
21916: tyksiä, joita tarkoitus näyttää vaativan.
21917:       3. Jos edellä mainitulla tavalla ei voida yksimieli-
21918: syyttä saavuttaa, saa lautakunta esittää lopullisen sovinto-
21919: ehdotuksen, joka on, kirjallisesti laadittuna, riitapuolille
21920: toimitettava. Jos asiaa on lautakunnassa käsitelty riitapuo-
21921: len ilmoituksesta eikä lautakunnan puheenjohtaja, 48 tunnin
21922: kuluessa tiedon antamisesta taikka lautakrumassa erittäin
21923: määräämän pitemmän ajan kuluessa, ole asianomaisilta
21924: saanut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli hylkää
21925: sellaisen sovintoehdotnksen, pidettäköön ehdotus hyväk-
21926: syttynä ja tulkoon riitapnolten noudatettavaksi. Sama
21927: olkoon laki, kun asiaa on käsitelty, niinkuin 25 §:n 2 mo-
21928: mentissa on sanottu, ja molemmat riitapuolet ovat ilmoit-
21929: taneet hyväksyvänsä sovintoehdotuksen.
21930: 
21931:                             27 § .
21932:       .Jos 26 §:ssä kerrotulla tavalla ei ole päästy sovin-
21933: toon, kehottakoon lantakunta riiteleviä antamaan niin ko-
21934: koonpannulle sovinto-oikeudelle, kuin 25 §:n 1 momentissa
21935: on sovittelulautakunnasta säädetty, taikka muutoin yhdelle
21936: tahi useammalle henkilölle, joiden lausuntoa riitelevät
21937: sitoutuvat noudattamaan, toimeksi, tutkittuaan riitapuolten
21938: väitteet ja vaatimukset, ratkaista heidän välinsä.
21939: 
21940:                            28 §.
21941:       Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellaisen
21942: edelläkäyneen käsittelyn jälkeen, kuin 25-27 §:ssä on sa-
21943: nottu, taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa riidan
21944: sovintotuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esimiehen
21945: tahi valtuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin toimen-
21946: piteisiin, ja asia sitten sovinto-oikeuden tahi sovinto-
21947: miehen viipymättä käsiteltävä ja sovintotuomiolla päätet-
21948:                            N:o 16                       37
21949: 
21950: titvä. Sellaista sovintotuomiota molemmat riitapuolet nou-
21951: dattakoot. Jos riita koskee työehtojen määräämistä tahi
21952: muuttamista, olkoon tuomiolla molemminpuolisen sopimuk-
21953: sen voima, mutta kun on kysymys tehdyn työsopimuksen
21954: tulkitsemista koskevasta oikeusriidasta, pantakoon tuomio
21955: täytäntöön, niinkuin IDosottolaissa on sovintotuomioista
21956: säädetty.
21957:                             29 §.
21958:       Ne lausunnot ja päätökset, jotka sovittelulautakunta
21959: tai sovinto-oikeus tahi sovintomies 26, 27 ja 28 §:n mu-
21960: kaan antaa, ovat lunastuksetta riitapuolille annattavat ja
21961: voidaan myöskin antajan toimesta sopivalla tavalla julaista.
21962: 
21963:                            30 §.
21964:       Mainitunlaisen as1an ollessa sovittelulautakunnan tai
21965: sovinto-oikeuden tahi sovintomiehen käsiteltävänä ja vaikka
21966: irtisanomisaika irtisanomisen tapahduttua olisikin umpeen
21967: kulunut, älköön elinkeinonharjoittaja liikettä pysäyttämällä
21968: tahi muuten erottaka apulaisia tahi työntekijöitä, älköötkä
21969: nämä lakatko työstään, ellei kaksi viikkoa ole kulunut
21970: siitä, kuin asia pantiin vireille lautakunnassa, sovinto-
21971: oikeudessa tahi sovintomiehen lnona.
21972: 
21973:                               31 §.
21974:       Jos syntyy työriita sellaisella paikkakunnalla, m1ssa
21975: ammattivaltuustoa ei ole, olkoon ammattientarkastajan asia
21976: koettaa sovittaa riitapuolia, niinkuin ammattivaltuuston esi-
21977: miehestä 24 §:ssä on sanottu. Jos riitaa ei saada sellaisella
21978: välityksellä selvitetyksi, ja jos molemmat riitapuolet ha-
21979: luavat, että toisen paikkakunnan ammattivaltuusto koet-
21980: taisi riidan sovittaa, ilmoittakoot sen ammattientarkastajan
21981: kautta valtuustolle. Sellaisen asian edelleen käsittelerui-
21982: sestä olkoon voimassa mitä edellä 25-30 §:ssä on säädetty.
21983: 
21984:                             32 §.
21985:      1. Sovittelulautakunnan ja sovinto-oikeuden jäsenellä
21986: sekä sovintomiehellä on oikeus saada ajanhukastaan ja
21987:   38                      N:o 16
21988: 
21989: vaivastaan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus on maa-
21990: rättävä riita-asiaa käsiteltäessä. Täma korvaus sekä myös-
21991: kin muut ammattivaltuuston valitseman sovittelulauta-
21992: kunnan tahi sovinto-oikeuden tahi sovintomiehen kustan-
21993: nukset suoritetaan valtiovaroista, jollei lautakunta tahi
21994: sovinto-oikeus tahi sovintomies harkitse kohtuulliseksi vel-
21995: voittaa riitapuolia tahi jompaakumpaa niistä maksamaan
21996: kustannuksia.
21997:       2. Kun työriidan käsittelystä johtuvia menoja 1 mo-
21998: mentin mukaan on katsottu valtiovaroista suoritettaviksi,
21999: lähettäköön ammattivaltuusto laskun niistä ynnä oman
22000: lausuntonsa läänin kuvernöörille, joka määrää varat mak-
22001: settaviksi, jollei aihetta muistutukseen korvauksen suu-
22002: ruutta tahi muuten laskua vastaan ol~;, mutta muussa
22003: tapauksessa hankkii valtuuston selityksen muistutuksesta,
22004: ennenkuin kuvernööri lopullisesti tutkii asian. Kuvernöö-
22005: rin asiasta antamaan päätökseen voidaan, kolmenkymme-
22006: nen päivän kuluessa tiedon saatua, hakea muutosta Se-
22007: naatin Talousosastossa.
22008: 
22009:                            33 §.
22010:      Kustannukset 16 §:ssä mainittujen vaaliluettelojen
22011: tekemisestä suorittaa kunta, jonka myöskin tulee ilmaiseksi
22012: antaa ammattivaltuuston ja sen lautakuntien kokouksiin
22013: käytettäväksi tarvittava huoneusto.
22014: 
22015:                            34 §.
22016:       .Jokainen, jolla on oikeus ottaa osaa ammattivaltuus-
22017: ton vaaliin ja joka maksaa kunnallisveroa, olkoon velvol-
22018: linen valtuuston hallintokustannusten ja muiden valtuuston
22019: menojen suorittamiseen ottamaan osaa, kunnallisverotuk-
22020: sesta voimassa olevia perusteita noudattaen, sen veroäyri-
22021: luvun mukaan, mikä hänelle on pantu elinkeino- tahi työ-
22022: tuloista, kuitenkin niin, että jokainen on velvollinen suo-
22023: rittamaan vähintäänkin viisikymmentä penniä vuodessa.
22024:                            N:o 16                       39
22025: 
22026:                             35 §.
22027:       1. Valtuuston tulee laatia kunkin vuoden joulukuussa
22028: seuraavaksi vuodeksi täydellinen meno- ja tuloarvio 1 sisäl-
22029: tävä paitsi kaikkia arvattavia menoja myös sen rahamäärän 1
22030: joka niiden suorittamiseksi on verottamalla otettava vero-
22031: velvollisilta.
22032:       2. Sen jälkeen kuin vuoden kunnallisverotus on toi-
22033: mitettu1 tulee valtuuston tuon verotuksen johdolla sekä
22034: noudattaen, mitä yllä 34 §:ssä on säädetty1 jakaa kaikkien
22035: verovelvollisten kesken se määrä, joka on taksoitettava 1
22036: sekä kunnan veronkannon yhteydessä toimituttaa maksun-
22037: kanto kunnan ylöskantomiehillä 1 joiden tulee jättää kan-
22038: netut varat valtuuston rahastonhoitajalle.
22039: 
22040:                             36 §.
22041:       1. Ammattivaltuustoa valittaessa on valtuutetuksi
22042: vaalikelpoisista samalla valittava kumpaakin vaaliryhmää
22043: varten yksi tilintarkastaja ja kolme tilintarkastajan vara-
22044: miestä. Jokaisella valitsijana on siinä vaalissa yksi ääni,
22045: ja julistakoon maistraatti ne valituiksi, jotka ovat saaneet
22046: enimmät äänet.
22047:        2. Tilintarkastajain tulee tarkastaa ammattivaltuuston
22048: tilit ja kassa sekä valtuuston hoidettavain rahastojen va-
22049: kuudet ja antaa tarkastuksesta lausuntonsa maistraatille.
22050: Jos tarkastajat huomaavat, ettei syytä muistutukseen ole,
22051: myöntäkööt he vastuunvapauden. Mutta jos tilintarkastajat
22052: ovat tehneet muistutuksen, jossa he asianomaisen selityk-
22053: sestä huolimatta pysyvät, on maistraatin siitä tehtävä
22054: päätös.
22055:                             37 §.
22056:       Teollisuushallituksen jäsen ja ammattientarkastaja
22057: olkoot oikeutetut olemaan läsnä valtuuston ja myöskin
22058: sovittelulautakunnan kokouksissa sekä ottamaan osaa kes-
22059: kusteluihin, mutta ei päätöks;iin.
22060:   40                       N:o 16
22061: 
22062:                             38 §.
22063:       1. Niille paikkakunnille maalla, mihin Senaatti katsoo
22064: mahdolliseksi ja olojen vaatimaksi, perustettakoon ammatti-
22065: valtuusto joko yhdelle kunnalle erikseen tahi useammille
22066: yhteisesti. Ammattivaltuustoon nähden on kunnallislauta-
22067: kunnalla maalla samanlaiset tehtävät kuin maistraatilla
22068: kaupungissa ja, missä kunnanvaltuustoa ei ole, toimittakoon
22069: kunnallislautakunta myöskin 20 §:n 1 momentissa mai-
22070: nitun vaalin. Kun ammattivaltuusto on perustettu useam-
22071: mille kunnille yhteisesti, olkoon Senaatin sekä määrättävä
22072: paikkakunta, missä valtuuston kokoukset pidetään, että
22073: muutenkin annettava ne määräykset, joita lain sovellutta-
22074: mista varten tässä kohden on tarpeen.
22075:       2. Muutoin noudatettakoon soveltuvilta kohdin, mitä
22076: ylempänä kaupunkien ammattivaltuustoista on säädetty.
22077: 
22078:                            39 §.
22079:       Eri paikkakuntain ammattivaltuustoilla olkoon valta
22080: toimia yhdessä toistensa kanssa elinkeinoetujen edistä-
22081: miseksi.
22082:                            40 §.
22083:       1. Siinä tarkoituksessa, kuin 39 §:ssä mainitaan, on
22084: myös koko ma.ata varten valittava kesknsvaltunsto, johon
22085: kunluu 18 jäsentä. Senaatin tarkemmin määrättävällä ta-
22086: valla valitsevat niitä: maan ammattivaltuustojen työnteet-
22087: täjäin edustajat 6 ja työntekijäin edustajat 6. Loput 6
22088: valitsee Senaatti.
22089:       2. Keskusvaltuusto, jonka jäsenistä Senaatti valitsee
22090: yhden puheenjohtajaksi, kokoontuu Teollisuushallituksen
22091: kutsumuksesta vähintäänkin kerran vuodessa käsittelemään
22092: niitä asioita, jotka Senaatti tahi Teollisuushallitus sille
22093: esittää tahi joista keskusvaltuustossa nostetaan kysymys;
22094: ja olkoot silloin ne Teollisuushallituksen ·jäsenet, joita ei
22095: ole valittu keskusvaltuustoon, oikeutetut ottamaan osaa
22096: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
22097:       3. Keskusvaltuuston kokouksista johtuvat menot suo-
22098: rittaa valtio.
22099:                                N:o 16                         41
22100: 
22101:                        ::r:::r: ::r: ], u.ls. u..
22102:         Ammattiapulaisista, työntekijöistä ja oppllaisista.
22103: 
22104:                                 41 §.
22105:       1. Apulaisia ja työntekijöitä voi elinkeinonharjoittaja
22106: ottaa työhönsä joko määräajaksi, enintään kolmeksi vuo-
22107: deksi, taikka molemminpuolisella irtisanomisoikeudella.
22108:       2. Sellaisen työsopimuksen irtisanomisaika on neljä-
22109: toista päivää, ellei sopimuksessa ole muuta irtisanomisaikaa
22110: määrätty. Sama olkoon laki, jos ammatinharjoittaja, työ-
22111: sopimuksen voimassaolaajan loppuun kuluttua, ilman eri
22112: sopimusta sallii työntekijän jatkaa työtänsä.
22113:       3. Irtisanomisaika olkoon molemmin puolin sama.
22114: Jos toisin sovitaan, olkoon se sopimus mitätön ja nouda-
22115: tettakoon silloin 2 momentissa säädettyä neljäntoista päi-
22116: vän irtisanomisaikaa.
22117:       4. Alaikäisen kanssa, jolla tässä laissa tarkoitetaan
22118: sitä, joka ei ole täyttänyt yhtäkolmatta vuotta, on työ-
22119: sopimus tehtävä kirjallisesti. Jos alaikäinen on täyttänyt
22120: viisitoista vuotta ja omalla työllään itsensä elättää, on
22121: sellainen sopimus hänen itsensä, mutta muutoin hänen
22122: holhoojansa tehtävä. Jos sopimus aiotaan voimassaolevaksi
22123: pitemmän aikaa kuin siihen asti, jolloin alaikäinen tulee
22124: täysi-ikäiseksi, tehtäköön sopimus ammattivaltuuston edessä,
22125: jos sellainen paikkakunnalla on; ja sellaista sopimusta ei
22126: holhooja voi tehdä alaikäisen suostumuksetta.
22127: 
22128:                                 4~ §.
22129: 
22130:       Missä vähintäänkin kymmenen työntekijää on työssä
22131: tehdas- tahi käsityöliikkeessä, ammattimainen rakennus-
22132: toimintakin siihen luettuna, laadittakoon järjestyssäännöt,
22133: joissa on, paitsi aikaa, milloin ne astuvat voimaan, mää-
22134: rättävä:
22135:       l:ksi) miten työntekijä otetaan työhön ja kenen otet-
22136: tava hän on;
22137:   42                        N:o 16
22138: 
22139:       2:ksi) säännöllisten työaikain alkaminen ja päätty-
22140: minen sekä lepohetket niinä työaikoina;
22141:       3:ksi) työpalkkain laskemisen perusteet ja maksuajat;
22142:       4:ksi) irtisanomisaika sekä ne syyt, joiden nojalla elin-
22143: keinonharjoittaja voi ilman irtisanomista erottaa työntekijän
22144: taikka tämä ilman irtisanomista on oikeutettu saamaan
22145: erotodistuksen; sekä
22146:       5:ksi) kenen puoleen työntekijän on käännyttävä vali-
22147: tuksilla tahi muilla esityksillä.
22148:       Jos on tehty välipuhe koetusajasta tahi palkanlyhen-
22149: nyksestä taikka sakosta tai muusta uhasta, on järjestys-
22150: säännöissä myöskin määrättävä:
22151:       6:si) se koetusaika, jonka kuluessa työsuhde sopimuk-
22152: sen tehtyä voidaan purkaa irtisanomisaikaa varteenotta-
22153: matta;
22154:       7:si) kuinka suuren osan palkasta saa vahingonkor-
22155: vauksena tahi apukassaan menevänä maksuna vähentää
22156: taikka työsopimuksen täyttämisen vakuudeksi pidättää;
22157:       8:si) se rangaistus, mikä mistäkin järjestyssääntö-
22158: jen rikkomisesta voi tulla, kenen määrättävä se on, mi-
22159: ten työntekijälle on suotava tilaisuus selityksen anta-
22160: miseen ja kuinka rangaistusta määrättäessä muutoin on
22161: meneteltävä, miten rangaistus on täytäntöönpantava sekä,
22162: jos sakon uhka on määrätty, mihinkä työntekijäin yhteistä
22163: hyvää edistäviin tarkoituksiin kertyvät varat ovat käy-
22164: tettävät.
22165:                               43 §.
22166:       Järjestyssääntöihin voidaan sitii~ vaitsi ottaa määräyk-
22167: siä siitä, mitä on varteenotettava:
22168:       l:ksi) sopivan käytöksen edistämiseksi työpaikalla
22169: sekä tulenvaaran, epäjärjestyksen tahi siivottomuuden estä-
22170: miseksi;
22171:       2:ksi) työntekijäin tapaturmilta suojelemisesta voimassa
22172: oleviin lainsäännöksiin nähden sekä yleensä järjestyksen
22173: turvaamiseksi työnteon aikana; niin myös
22174:       3:ksi) työriitain välttämiseksi sekä niiden sovittami-
22175: seksi ja ratkaisemiseksi.
22176:                             N:o 16                        43
22177: 
22178:                              44 §.
22179:       Jos teollisuuslaitoksessa on sellainen osasto, jolle jos-
22180: sakin suhteessa erilaisia määräyksiä on tarpeen, voidaan
22181: sille osastolle laatia erityiset järjestyssäännöt.
22182: 
22183:                              45 §.
22184:       1. Järjestyssäännöt ovat laadittavat maan molem-
22185: milla kielillä, elleivät kaikki työntekijät ole joko suomea
22186: puhuvia tahi ruotsia puhuvia.
22187:       2. Sittenkuin yrityksen työssä oleville työntekijöille
22188: on annettu tilaisuus joko yhteisessä kokouksessa tahi valitse-
22189: miensa luottamusmiesten kantta lausua mielensä järjestys-
22190: säännöistä, antakoon elinkeinonharjoittaja niitä sääntöjä
22191: kolme kappaletta ammattivaltunstolle, joka, hankittuansa
22192: asianomaisen ammattientarkastajan lausunnon asiasta, otta-
22193: koon sen tutkittavakseen. Jos järjestyssääntöjen havaitaan
22194: vastaavan, mitä tässä laissa sellaisista säännöistä on
22195: säädetty, eikä sisältävän mitään lainvastaista tahi ilmeisesti
22196: kohtuutonta määräystä, vahvistakoon valtuusto järjestys-
22197: säännöt noudatettaviksi ja antakoon niitä hakijalle takai-
22198: sin yhden kappaleen, johon vahvistus on merkitty. Jos
22199: järjestyssäännöt ovat vastoin lakia, hyljättäköön hakemus
22200: ja ilmoitettakoon tarkasti päätöksessä syyt siihen sekä kehoi-
22201: tettakoon hakija, neljänkymmenenviiden päivän kuluessa
22202: tiedon saatnansa, valtuustolle antamaan muistutuksen alai-
22203: silta kohdin korjatnt järjestyssäännöt tahi, jos hän ei päätök-
22204: seen tyydy, todistuksen, että hän on Teollisuushallituk-
22205: selle tehnyt valituksen siitä. Sama olkoon laki, kun val-
22206: tuusto vähintäänkin kolmella neljäsosalla kaikista anne-
22207: tuista äänistä harkitsee, et.tä järjestyssääntöihin otettu
22208: määräys sisältää ilmeisen kohtnnttomuuden, ja elinkeinon-
22209: harjoittaja kieltäytyy oikaisemasta sellaista määräystä,
22210: vaikka häntä on siihen kehoitettu.
22211:       3. Missä ammattivaltuustoa ei ole, annettakoon jär-
22212: jestyssäännöt toisen samassa läänissä olevan paikkakunnan
22213: valtuustolle, ja tehköön tämä siinä tapauksessa sääntöjen
22214:   44                       N:o 16
22215: 
22216: tarkastamiseen ja vahvistamiseen nähden, mitä edellä on
22217: ammattivaltuustosta säädetty.
22218:      4. Niin pian kuin järjestyssäännöt ovat vahvistetut,
22219: toimitettakoon yksi kappale niitä valtuuston toimesta
22220: asianomaiselle ammattientarkastajalle.
22221: 
22222:                             46 §.
22223:       1. Asianmukaisesti vahvistetut järjestyssäännöt ovat
22224: julkipantavat sellaisiin paikkoihin työmaalle, missä työn-
22225: tekijät voivat niitä lukea: jota paitsi niitä on ilmaiseksi
22226: annettava yksi kappale kullekin liikkeen työssä olevalle
22227: tahi myöhemmin työhön otetulle työntekijälle.
22228:       2. Sittenkuin järjestyssäännöt ovat julkipannut, niin-
22229: kuin tässä pykälässä on säädetty, noudattakoot niitä, liik-
22230: keessä voimassa olevan irtisanomisajan kuluttua, sekä e-
22231: linkeinonharjoittaja että kaikki sanotun ajan jälkeen työhön
22232: jääneet tai työhön otetut työntekijät.
22233: 
22234:                             47 §.
22235:       Elinkeinonharjoittaja, joka pitää työssään vähemmän
22236: kuin 10 työntekijää, älköön olko kielletty laatimasta liik-
22237: keellensä järjestyssääntöjä, ja noudatettakoon silloin, mitä
22238: 42-46 §:ssä on sanottu.
22239:                             48 §.
22240:       Valtion tahi kunnan harjoittamalle teollisuusyrityk-
22241: selle laadittakoon järjestyssäännöt noudattaen mitä ylem-
22242: pänä on säädetty, kuitenkin siten että asianomaisel! valtion-
22243: viranomaisen ja kunnan asia on, Teollisuushallitusta kuu-
22244: lusteltuaan, noudatettavaksi vahvistaa nämät järjestys-
22245: säännöt.
22246:                             49 §.
22247:       1. Sovittuun uhkasakkoon tahi muuhun seuraamuk-
22248: seen työssä tekemästään rikkomuksesta voidaan työntekijä
22249: tuomita ainoastaan järjestyssääntöjen määräyksen nojalla.
22250: Älköön yhdestä rikkomuksesta uhkasakkoa määrättäkö
22251: suuremmaksi, kuin syyllisen työansio on yhdeltä päivältä.
22252:                            N:o 16                       45
22253: 
22254:       2. Vahingonkorvaukseksi älköön työntekijän palk-
22255: kauksesta vähennettäkö enempää kuin Yiikon palkka,
22256: älköönkä työsopimuksen vakuudeksi kahden viikon palk-
22257: kaa enempätä pidätettäkö; ja saa jokaisessa tilissä yhteensä
22258: enintään kuudennen osan työntekijälle tulevasta palkasta
22259: siihen tarkoitukseen ottaa.
22260: 
22261:                             50§.
22262:       Kun alaikäinen otetaan oppilaiseksi käsityöammattiin
22263: tahi tehtaaseen, noudatettakoon mitä 41 §:n 4 momentissa
22264: on säädetty, kuitenkin niin että oppisopimus tehtäköön
22265: enintään viiden vuoden ajaksi, siihen luettuna korkeintaan
22266: puolen vuoden koetusaika. Tämän koetusajan kuluessa on
22267: kummallaldn puolen valta purkaa sopimus, noudattaen
22268: 41 §:n 2 momentissa sanottua irtisanomisaikaa.
22269: 
22270:                             51 §.
22271:       1. Oppisopimu.ksessa on mainittava:
22272:       l:ksi) mitä ammattia tahi erityistä ammatinhaaraa
22273: oppisopimus tarkoittaa;
22274:       2:ksi) miksi ajaksi sopimus tehdään, niin myös koe-
22275: tusaika;
22276:       3:ksi) minkä verran tahi millä tavalla elinkeinonhar-
22277: joittajan tulee palkita oppilaisen työtä;
22278:       4:ksi) saako ja missä määrin oppilaista käyttää, paitsi
22279: ammattityöhön, myöskin muihin ammattiliikkeen yhtey-
22280: dessä oleviin tehtäviin ja toimituksiin; sekä
22281:       5:ksi) kuinka on meneteltävä, jos semmoinen oppilai-
22282: nen sairastuu, joka ei saa asuntoa ja ruokaa elinkeinonhar-
22283: joittajalta ja kenen silloin on maksettava sairaan hoito.
22284:       2. Muuten saa sopimukseen panna muistakin sei-
22285: koista määräyksiä, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä
22286: tapoja.
22287:       3. Jokaisesta oppisopimuksesta on tehtävä ilmoitus
22288: ammattivaltuustolle taikka, missä sitä ei ole, ammattien-
22289: tarkastajalle.
22290:   46                       N:o 16
22291: 
22292:      4. Valtuusto pitäköön huoHa siitä, että oppisopimuk-
22293: sia varten on saatavissa sopivia kaavakkeita, joihin on
22294: painettu voimassa olevat oppilaisoloja koskevat lain sään-
22295: nökset.
22296:                           52 §.
22297:       1. Elinkeinonharjoittaja on velvollinen opettamalla
22298: ja harjoittamalla hankkimaan jokaiselle ottamalleen oppi-
22299: laiselle sellaisen kätevyyden ja taidon ammatissaan, että
22300: oppilaiselle oppiajan lopussa voidaan antaa kisällikirja,
22301: 61 §:ssä mainitun tutkinnon jälkeen.
22302:       2. Kun elinkeinonharjoittaja Jiikkeen laajuuden tai
22303: ammattitaidon puutteen vuoksi taikka muusta syystä ei
22304: voi itse oppilaisiaan opettaa, olkoon hän velvollinen amma-
22305: tintaitavan johtajan kautta pitämään huolta tämän ope-
22306: tuksen kunnollisesta antamisesta.
22307: 
22308:                            53§.
22309:       1. Elinkeinonharjoitt,ajan tulee toimittaa niin, että
22310: hänen työssään olevat oppilaiset ja muut alaikäiset työn-
22311: tekijät pääsevät maksutta käymään käsityöläis- tai kauppa-
22312: apulaiskoulua taikka muuta heidän kehityksellensä sove-
22313: liasta oppilaitosta paikkakunnalla.
22314:       2. Jos elinkeinonharjoittajalla on työssään lapsia,
22315: jotka eivät ole ylemmän kansakoulun tahi sitä vastaavan
22316: oppilaitoksen käyneitä, tulee hänen pitää huolta siitä, että
22317: he saavat säännöllistä kouluopetusta vähintäänkin kaksi-
22318: toista tuntia viikossa. Sellaisen opetuksen antamista
22319: varten tulee kaupungissa asianomaisten kunnallisviran-
22320: omaisten ryhtyä. tarpeellisiin toimiin. Maalla on elinkei-
22321: nonharj'oittaja velvollinen tätä tarkoitusta varten ottamaan
22322: opettajan tahi opettajattaren, jollei tarpeellista opetusta
22323: muuten voida antaa.
22324:       3. Edellisessä momentissa mainitusta opettajan tahi
22325: opettajattaren ottamisvelvollisuudesta voi elinkeinonharjoit-
22326: taja saada Teollisuushallitukselta vapautuksen, jos oppi-
22327: velvolliset ovat hänen työssään pienemmän osan vuotta kuin
22328:                            N:o 16                        47
22329: 
22330: kuusi Imukautta taikka jos työpaikan asemaan ja siinä
22331: työskentelevien lasten vähäiseen lukumäärään nähden
22332: sellaisen opetuksen järjestäminen kävisi kohtuuttoman ra-
22333: sittavaksi. Silloinkin tulee elinkeinonharjoittajan kuiten-
22334: kin voida näyttää hankkineensa lapsille tilaisuutta sem-
22335: moiseen alemman kansakoulun oppijaksoa vastaavaan
22336: opetukseen, jota kunnassa on saatavissa.
22337:       4. Elinkeinonharjoittaja älköön koulunkäynnin täh-
22338: den vähentäkö oppilaisilleen ynnä muille alaikäisille
22339: apulaisineen ja työntekijöilleen sovitusta palkasta; ja tulee
22340: hänen koettaa saada heitä käyttämään hyväkseen tässä
22341: pykälässä mainittua opetusta.
22342: 
22343:                             54§.
22344:       1. Elinkeinonharjoittaja on velvollinen pitämään
22345: huolta siitä, että ne apulaiset ja työntekijät, jotka asuvat
22346: hänen kodissaan ja ovat hänen ruuassaan, erittäinkin ala-
22347: ikäiset, tottuvat jumalanpelkoon, säännöllisyyteen ja hyviin
22348: tapoihin sekä saavat terveellisen asunnon ynnä soveliaan
22349: ja riittävän_ravinnon.
22350:       2. Elinkeinonharjoittajan tulee myöskin pitäessään
22351: työssä apulaisiaan ja työntekijäitään asianmukaisesti ottaa
22352: huomioon heidän terveytensä ja työkykynsä. Niille, jotka
22353: asuvat hänen kodissaan ja ovat hänen ruuassaan, tulee
22354: elinkeinonharjoittajan toimittaa tarpeellista hoitoa sairau-
22355: den aikana. Jos tauti on aiheutunut kevytmielisestä elä-
22356: mästä tahi muutoin ilmeisesti sairaan omasta tuottamuk-
22357: sesta, olkoon elinkeinonharjoittaja oikeutettu palkasta vä-
22358: hentämään, mitä hän on sairaan hoidosta maksanut.
22359:       3. Ammattityössä, josta ei erityisessä laissa ole toisin
22360: säädetty, älköön kahtatoista vuotta nuorempaa lasta käytet-
22361: täkö. Missä yleiseksi velvollisuudeksi säädetty kansakoulu-
22362: kurssin läpikäyminen on voimaan tullut, älköön myöskään
22363: neljäätoista vuotta nuorempaa lasta käytettäkö sellaiseen
22364: ammattityöhön, ennenkuin se on kansakoulukurssin päät-
22365: tänyt. Sitä, joka ei ole täyttänyt neljäätoista vuotta, ei saa
22366: pitää työssä pitempää aikaa kuin kuusi tuntia, eikä sitä1
22367:   48                      N:o 16
22368: 
22369: joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta, pitempää aikaa
22370: kuin kymmenen tuntia päivässä, lomahetkiä lukuun otta-
22371: matta. Lapsia ja kahdeksaatoista vuotta nuorempia hen-
22372: kilöitä älköön myöskään käytettäkö työhön muuna kuin
22373: kello kuuden aamulla ja kello kahdeksan illalla välisenä
22374: aikana.
22375:                             55§.
22376:       1. Ammattivaltuuston tulee, yhdeksi tahi enintään
22377: kolmeksi vuodeksi kerrallaan, keskuudestaan tahi ulkopuo-
22378: leltaan valita yksi tahi useampia puolueettomiksi ja am-
22379: mattioloissa kokeneiksi tunnettuja henkilöitä pitämään sil-
22380: mällä oppilaisten oloja. Sellaisen tarkastajan tulee saada
22381: kohtuullista palkkiota, joka on valtuuston määrättävä.
22382:       2. Tarkastajan tulee käymällä työhuoneissa, joihin
22383: häneltä älköön kieliettäkö pääsyä, tutkia, täyttääkö elinkei-
22384: nonharjoittaja oikein hänelle 52 §:n mukaan kuuluvaa
22385: opetusvelvollisuutta, sekä kansakoulun ja käsityöläis- tahi
22386: muun ammattikoulun johtajalta hankkia tietoja 53 §:ssä
22387: säädetystä oppilaisten koulunkäynnistä.
22388:       3. Ne muistutukset, joihin tarkastaja täten havaitsee
22389: syytä olevan, ilmoittakoon hän itse ammattivaltuustolle.
22390: Tämän tulee kutsua luoksensa se elinkeinonharjoittaja,
22391: jota vastaan muistutus on tehty, sekä, ellei hän ole voinut
22392: tyydyttävästi asiaa selittää, harkinnan mukaan antaa hä-
22393: nelle varotus hänen laiminlyönnistään sekä vakavasti ke-
22394: hottaa häntä täyttämään velvollisuutensa oppilaisten ope-
22395: tukseen nähden.
22396:       4. Jos elinkeinonharjoittaja uudelleen antaa aihetta
22397: sellaiseen muistutukseen, syytettäköön häntä, valtuuston
22398: toimesta, oikeudessa. Jos elinkeinonharjoittaja silloin ju-
22399: listetaan syypääksi siihen, mistä häntä on syytetty, olkoon
22400: holhooja, sekä myöskin alaikäinen itse, milloin hän on
22401: ollut mukana oppisopimusta tekemässä, oikeutettu, vaikka
22402: päätös saatetaankin ylemmän oikeuden tutkittavaksi, purka-
22403: maan sen sopimuksen.
22404:       5. Jos tarkastaja havaitsee, ettei oppilaisen koulusta
22405: pois jääminen ole riippunut elinkeinonharjoittajasta, vaan
22406:                            N:o 16                       49
22407: 
22408: oppilaisen omasta huolimattomuudesta ja tottelemattomuu-
22409: desta, ilmoittakoon sen valtuustolle, jonka tulee antaa
22410: oppilaiselle ankara varotus tahi määrätä hänet menettä-
22411: neeksi palkkaansa tahi työnansiotansa enintään viisi mark-
22412: kaa; ja elinkeinonharjoittajan on pidätettävä rahat ja ne
22413: jätettävä valtuustolle säilytettäväksi muiden samankaltais-
22414: ten varojen kanssa rahastona, josta eteville oppilaisille
22415: annetaan palkintoja. Samoin on valtuuston menettelemi-
22416: nen, jos elinkeinonharjoittaja sille antaa oikeaksi todis-
22417: tetun ilmoituksen oppilaisen niskoittelemisesta koulun-
22418: käynnissä.
22419:       6. Tarkastaja ulotuttakoon silmälläpitonsa niihinkin
22420: oloihin, jotka tämän edellisessä pykälässä mainitaan, ja
22421: tulee hänen silloin, mahdollisuuden mukaan, toimia yhdessä
22422: asianomaisen ammattientarkastajan kanssa. Jos varotuk-
22423: sella, jonka valtuusto tarkastajan tässä tapauksessa tekemän
22424: muistutuksen johdosta on elinkeinonharjoittajalle antanut,
22425: ei olisi tarkoitettua vaikutusta, syytettäköön elinkeinon-
22426: harjoittajaa ammat~ivaltuuston toimesta oikeudessa.
22427:        7. Sellainen silmälläpito, kuin tässä pykälässä oppi-
22428: laisoloja varten on säädetty, voidaan ammattivaltuuston
22429: päätöksellä ulottaa muihinkin alaikäisiin apulaisiin ja
22430: työntekijöihin.
22431:                              56§.
22432:        1. Apulaiset ja työntekijät ovat velvolliset osatta-
22433: maan elinkeinonharjoittajalle tahi hänen sijaiselleen kun-
22434: nioitusta, uskollisuutta ja kuuliaisuutta, säntillisesti nou-
22435: dattamaan sovittua tahi säädettyä työaikaa, ahkerasti
22436: ja huolellisesti suorittamaan tehtävänsä, niin ettei elinkei-
22437: nonharjoittajan omaisuus heidän laiminlyöntinsä tai huoli-
22438: mattomuutensa kautta turmellu, olemaan luvattomasti il-
22439: maisematta ammattiliikettä ja sen harjoittajan liikeasemaa
22440: koskevia seikkoja, sekä sävyisästi kohtelemaan muita
22441: työntekijöitä, oppilaisia ja palvelijoita.
22442:        2. Jos asianmukaisesti otettu vajavaltainen oppilainen
22443: lähtee pois paikastaan, on elinkeinonharjoittaja velvollinen
22444: viipymättä ilmoittamaan sen oppilaisen holhoojalle. Jos
22445:                                                        4
22446:   50                       N:o 16
22447: 
22448: oppilaisella ei ole vanhempia eikä määrättyä holhoojaa, on
22449: asiasta tehtävä ilmoitus oppilaisolojen tarkastajalle. Hol-
22450: hooja tahi tarkastaja ryhtyköön silloin toimiin oppilaisen
22451: palvelukseen tuottamiseksi, jos elinkeinonharjoittaja tahtoo
22452: ottaa hänet takaisin eikä elinkeinonharjoittajan itsensä
22453: havaita oppilaisen kohtelulla aiheuttaneen tämän pois-
22454: tumista.
22455:       3. Jos elinkeinonharjoittaja on oppiin tahi palveluk-
22456: seensa ottanut lapsen, jolla ei ole isää eikä äitiä, olkoon
22457: hänellä vanhempain oikeus sellaista lasta kohtaan, kunnes
22458: tämä on tullut täysi-ikäiseksi.
22459: 
22460:                              57 §.
22461:      1. Elinkeinonharjoittaja on velvollinen apulaisilleen
22462: ja työntekijöilleen maksamaan sovitun rahapalkan maan
22463: käyvässä rahassa, ja sen asemesta älköön rahan tai tavaran
22464: osotuksia käytettäkö.
22465:      2. Elinkeinonharjoittaja on myöskin velvollinen niille
22466: apulaisilleen ja työntekijöilleen, jotka sitä haluavat, anta-
22467: maan arvolauseen osotetusta työtaidosta, ahkeruudesta ja
22468: käytöksestä sekä, kun ne työstään eroavat, antamaan heille
22469: erotodistuksen, joka sisältää sekä nämät arvolauseet että
22470: myöskin kuinka kauan ja missä toimessa he ovat hänen
22471: työssään olleet.
22472:                              58§.
22473:       Elinkeinonharjoittaja on oikeutettu edeltäpäin irtisa-
22474: nomatta heti erottamaan apulaisen ja työntekijän, kun tämä:
22475:       l:ksi) on taitamattomuuden, pitkällisen sairauden tahi
22476: kivuloisuuden tähden tahi jostakin muusta jatkuvasta
22477: syystä kykenemätön toimittamaan sitä työtä, jota hänen
22478: työ- tai oppisopimuksensa tarkoittaa, taikka sairastaa in-
22479: hottavaa tautia;
22480:       2:ksi) tahallansa turmelee koneita, työkaluja, työ-
22481: aineita tahi työntuotteita, taikka tuopi työpaikalle juovu-
22482: tusjuomia;
22483:       3:ksi) olennaisesti rikkoo työ- tai oppisopimusta, tahi
22484: todistettavasti viettelee ·työtoveriaan sitä tekemään; taikka
22485:                            N:o 16                       51
22486: 
22487:       4:ksi) tekee väkivaltaa elinkeinonharjoittajalle tai
22488: hänen sijaisellensa tahi törkeästi solvaa heitä, taikka saat-
22489: taa itsensä syypääksi varkauteen, petokseen tahi epärehel-
22490: lisyyteen, taikka tuomitaan syypääksi muuhun törkeään
22491: rikokseen.
22492:                              59§.
22493:       1. Apulaiset ja työntekijät ovat oikeutetut edeltäpäin
22494: irtisanoutumatta saamaan elinkeinonharjoittajalta päästö-
22495: todistuksen seuraavissa tapauksissa:
22496:        l:ksi) jos sovitun työn jatkaminen on työssä olevan
22497: terveydelle haitallista, taikka jos elinkeinonharjoittaja tahi
22498: se, joka hänen sijassansa työtä johtaa, taikka työtoveri,
22499: jonka kanssa työntekijän täytyy joutua välittömään yhtey-
22500: teen, on saanut inhottavan taudin;
22501:        2:ksi) jos palkkaa ei makseta sovitulla tavalla, jos
22502: kappaletyön tekijälle ei anneta riittävästi työtä, tahi jos
22503: elinkeinonharjoittaja muuten olennaisesti rikkoo työ- tahi
22504: oppisopimusta, taikka jos hän muuttaa toiseen kuntaan;
22505:  taikka
22506:        3:ksi) jos elinkeinonharjoittaja tai hänen sijaisensa
22507:  tekee hänelle väkivaltaa tahi häntä törkeästi solvaa, taikka
22508:  koettaa vietellä häntä lainvastaiseen tekoon, juoppouteen
22509:  tai epäsiveellisyyteen, taikka tuomitaan syypääksi törkeään
22510:  rikokseen.
22511:        2. Ammattityössä oleva nainen olkoon oikeutettu
22512:  naimisiin mennäksensä todistuksella eroamaan neljätoista
22513:  päivää irtisanomisen jälkeen, vaikka pitempi irtisanomis-
22514:  aika tahi määräaika hänen puolestaan onkin sovittu.
22515: 
22516:                             60 §.
22517:       1. Paitsi tämän edellisessä pykälässä mainituista
22518: syistä lakkaa oppisopimus myöskin olemasta oppilaista
22519: sitova:
22520:       l:ksi) jos oppilainen pannaan muuhun työhön kuin
22521: mitä oppisopimus tarkoittaa;
22522:       2:ksi) jos elinkeinonharjoittaja ei suojele oppilaista
22523: työssään olevien kisällien tai muiden työntekijäin sor-
22524: rolta; taikka
22525:   52                       N:o 16
22526: 
22527:       3:ksi) jos elinkeinonharjoittaja kuolee.
22528:       2. Jos elinkeinonharjoittaja lopettaa liikkeensä, äl-
22529: köön oppisopimus olko kumpaakaan puolta sen jälkeen
22530: sitova.
22531:                              61 §.
22532:       1. Jokaisen oppilaisen edistys on hänen oppiaikansa
22533: lopussa kahden elinkeinonharjoittajan ja yhden kisällin
22534: tahi muun ammatintaitavan työntekijän tutkittava, jotka
22535: asiantuntijat ovat ammattivaltuuston valittavat.
22536:       2. Oppilaisen edistys arvostellaan, huomioonottaen
22537: 23 §:ssä annettuja määräyksiä, oppilaisen viimeisenä oppi-
22538: vuotena omintakeisesti tekemäin töiden perusteella.
22539:       3. Jos oppilaisen havaitaan saavuttaneen tyydyttävän
22540: taidon ammatissaan ja hän on saanut todistuksen opetuksen
22541: ahkerasta hyväkseen käyttämisestä käsityöläis- tahi muussa
22542: ammattikoulussa taikka muutoin on hankkinut tyydyttävän
22543: taidon sellaisen koulun oppiaineissa, tulee asiantuntijain
22544: julistaa hänet oikeutetuksi saamaan kisällikirjan. Mutta
22545: jos oppilainen ei ole kisällikirjaa ansainnut, annetaan hä-
22546: nelle todistus päätetystä oppiajasta ynnä arvolause siitä
22547: ammattitaidosta, minkä hän on saavuttanut. Sekä tämä
22548: todistus että kisällikirja on, paitsi asiantm1tijain, myöskin
22549: ammattivaltuuston esimiehen allekirjoitettava.
22550:       4. Ammattivaltuusto älköön kieltäytykö, niinkuin
22551: yllä on sanottu, toimeenpanemasta kisällintutkintoa ja
22552: antamasta kisällikirjaa sillekään oppilaiselle, joka on käy-
22553: nyt opin sellaisen paikkakunnan elinkeinonbarjoittajan
22554: luona, missä ammattivaltuustoa ei ole.
22555: 
22556:                             62 §.
22557:       Kisälli, joka vähintäänkin kaksi vuotta on ammatis-
22558: saan työskennellyt ja siinä saavuttanut erinomaisemman
22559: taitavuuden, saakoon mestarin nimen, jos hän on valmistanut
22560: mestarinäytteen, jonka kolme sitä arvostelemaan edellisessä
22561: pykälässä mainittujen asiantuntijain tavoin määrättyä
22562: asiantuntevaa elinkeinonharjoittajaa hyväksyy. Tästä anne-
22563: taan hänelle valtuuston esimiehen ynnä mainittujen kolmen
22564: asiantuntijan allekirjoittama rnestarikirja.
22565:                             N:o 16                     53
22566: 
22567: 
22568: 
22569:            Edesvastauksesta tämän lain rikkomisesta.
22570: 
22571:                             63 §.
22572:       1. Joka edeltäpäin asianmukaisesti ilmoitusta teke-
22573: mättä tahi lupaa hankkimatta, milloin sitä tarvitaan, har-
22574: joittaa elinkeinoammattia, taikka joka menee sitä elinkeino-
22575: oikeutta ulommaksi, mikä hänellä tämän lain ja erityisten
22576: määräysten mukaan on, rangaistakoon vähintään kymmenen
22577: ja enintään viidensadan markan sakolla.
22578:       2. Jos se, joka lakkaa elinkeinoammattia harjoitta-
22579: masta, jättää tekemättä siitä 2 §:n 6 momentissa säädetyn
22580: ilmoituksen, sakoitettakoon häntä enintään viisikolmatta
22581: markkaa.
22582:                             64 §.
22583:      Jos elinkeinonharjoittaja ei vaatimuksestakaan anna
22584: 16 §:n 1 momentissa mainittuja luetteloita, sakotettakoon
22585: häntä enintään kolmesataa markkaa.
22586: 
22587:                             65 §.
22588:       Jos ammattivaltuuston esimies tahi varaesimies tahi
22589: muu valtuuston jäsen ilman pätevää estettä jääpi pois
22590: määrätystä valtuuston kokouksesta, maksakoon sakkoa
22591: valtuuston rahastoon, esimies ja varaesimies kuusi sekä
22592: muu jäsen kolme markkaa. Jos kokous läsnäolijain har-
22593: valukuisuuden takia jää pitämättä, olkoon sakko kaksin-
22594: kertainen.
22595:                             66 §.
22596:       1. Jos riitapuoli ei noudata kutsumusta saapuroaan
22597: sellaiseen asian käsittelyyn kuin 26 ja 28 §:ssä mainitaan,
22598: rangaistakoon enintään kolmensadan markan sakolla. Jos
22599: todistettavasti kutsuttu todistaja jää tulematta, olkoon
22600: sakko enintään sata markkaa.
22601:   54                       N:o 16
22602: 
22603:      2. Joka vastoin 30 §:n määräystä erottaa työntekijän
22604: taikka lakkaa työstänsä, rangaistakoon vähintään kymme-
22605: nen ja enintään viidensadan markan sakolla.
22606: 
22607:                            67 §.
22608:       1. Jos elinkeinonharjoittaja on rikkonut, mitä 41 §:n
22609: 4 momentissa sekä 50 ja 51 §:ssä työ- ja oppisopimusten
22610: tekemisestä sekä oppisopimusten ilmoittamisesta on sanottu,
22611: sakotettakoon häntä vähintään kymmenen ja enintään
22612: kaksisataa markkaa.
22613:       2. Sama olkoon laki, jos elinkeinonhaijoittaja ei laadi
22614: järjestyssääntöjä ammattiliikettään varten, niinkuin m lu-
22615: vussa säädetään; jollei hän nyt mainitusta edesvastauksesta
22616: ota ojentuaksensa, olkoon sakko vähintään viisikymmentä
22617: ja enintään tuhat markkaa.
22618: 
22619:                            68 §.
22620:       1. Jos elinkeinonharjoittaja laiminlyö sen, mihin hän
22621: oppilaisten ja alaikäisten apulaisten ja työntekijäin am-
22622: mattikehitykseen ja muuhun opetukseen nähden 52 ja 53
22623: §:n mukaan on velvollinen, rangaistakoon vähintään kym-
22624: menen ja enintään kolmensadan markan sakolla, ja voi
22625: hänet siinä tapauksessa myös määrätyksi ajaksi julistaa
22626: oikeudettomaksi työssänsä pitämään oppilaisia tai muita
22627: alaikäisiä.
22628:       2. Saman edesvastauksen alainen olkoon myöskin se,
22629: joka rikkoo mitä 54 §:ssä on säädetty.
22630: 
22631:                            69 §.
22632:       1. Joka työpalkan maksamisessa rikkoo 57 §:n 1 mo-
22633: mentissa olevaa säännöstä, rangaistakoon vähintään kym-
22634: menen ja enintään viidensadan markan sakolla. Uusimi-
22635: sesta olkoon rangaistus enintään tuhannen markan sakko
22636: tahi, erittäin raskauttavien asianhaarain vallitessa, van-
22637: keutta enintään kolme kuukautta.
22638:       2. Elinkeinonharjoittaja, joka ilman laillista syytä
22639: kieltäytyy 57 §:n 2 momentin tahi 59 §:n mukaan pyyn-
22640:                            N:o 16                       55
22641: 
22642: nöstä antamasta arvolausetta tahi erokirjaa apulaiselleen
22643: tahi työntekijälleen, rangaistakoon vähintään kymmenen
22644: ja enintään kahdensadan markan sakolla.
22645: 
22646:                             70 §.
22647:       Jos apulainen tahi työntekijä rikkoo 56 §:n 1 momen-
22648: tissa säädettyä kieltoa ammattiliikettä ja elinkeinonharjoit-
22649: tajan liikeasemaa koskevain seikkojen luvattomasti ilmai-
22650: semisesta, rangaistakoon enintään kahdensadan markan
22651: sakolla.
22652:                             71 §.
22653:       1. Jos elinkeinonharjoittaja erottaa työstään apulai-
22654: sensa tahi työntekijänsä, tahi jos nämä luopuvat elinkei-
22655: nonharjoittajan työstä varteenottamatta irtisanomisaikaa
22656: tahi erityistä ajanmääräystä, johon laki tahi sopimus heitä
22657: velvoittaa, taikka minkään 55 §:n 4 momentissa sekä 58, 59
22658: ja 60 §:ssä mainitun tapauksen sattumatta, taikka, milloin
22659: määrättyä menettelyä työriidassa lain tahi välipuheen
22660: perusteella pitäisi noudattaa, sitä varteenottamatta; taikka
22661: jos tehty työ- tahi oppisopimus muutoin rikotaan, korvat-
22662: koon syyllinen kaiken vahingon.
22663:       2. Jos elinkeinonharjoittaja ottaa työhönsä toisen
22664: apulaisen tahi työntekijän, jonka tietää olevan aikaisemmin
22665: tehdyssä työ- tahi oppisopimuksessa kiinni, rangaistakoon
22666: enintään kolmensadan markan sakolla ja korvatkoon va-
22667:  hingon.
22668:                             72 §.
22669:       1. Joka väkivallalla tahi uhkauksella pakottaa elin-
22670: keinonharjoittajan seisauttamaan ammattiliikkeensä tahi
22671: erottamaan tahi olemaan työhönsä ottamatta apulaisen tahi
22672: työntekijän taikka heidät ottamaan osaa työlakkoon, taikka
22673: sanotulla tavalla estää apulaista tahi työntekijää työtä
22674: tekemästä tahi tehtäväkseen ottamasta, rangaistakoon niin-
22675: kuin Rikoslain 25 luvun 12 §:ssä sanotaan.
22676:       2. Jos työnteettäjä tahi hänen sijassaan oleva kieltää
22677: apulaista tahi työntekijää kuulumasta tahi liittymästä lail-
22678:   56                       N:o 16
22679: 
22680: lisesti luvalliseen yhdistykseen, rangaistakoon enintään
22681: viidensadan markan sakolla. Jos apulaiset tahi työntekijät
22682: lakolla tahi lakon uhalla koettavat samalla lailla loukata
22683: elinkeinonharjoittajan yhdistysoikeutta, olkoon sama laki.
22684:       3. Jos elinkeinonharjoittaja taikka apulainen tahi
22685: työntekijä ovat työsopimuksessa sitoutuneet olemaan kuu-
22686: lumatta tahi liittymättä laillisesti luvalliseen yhdistykseen,
22687: olkoon sellainen sitoumus mitätön ja rauetkoon sen rikko-
22688: misesta määrätty seuraamus.
22689: 
22690: 
22691: 
22692: 
22693:                      Erinäisiä säännöksiä.
22694:                             73 §.
22695:       Jokainen elinkeinonharjoittaja, jonka tulee merkityt-
22696: tää itsensä kauppa- tahi laivarekisteriin, olkoon Rikoslain
22697: 39 luvussa säädetyn edesvastauksen Uhalla velvollinen liik-
22698: keessään pitämään kirjaa kaikista tuloista ja menoista sekä
22699: varoista ja veloista, niin myös sen nojalla vuosittain teke-
22700: mään tilinpäätöksen. Tarkempia säännöksiä tästä anne-
22701: taan erityisellä lailla.
22702: 
22703:                             74 §.
22704:       1. Jos teollisuuslaitosta on käytettävä veden, höyryn,
22705: sähkön tahi muun luonnonvoiman avulla, niin on sekä
22706: laitoksen rakentamisessa että käyttövoimaa käytettäessä
22707: noudatettava, mitä siitä on määrätty tahi vastedes mää-
22708: rätään.
22709:       2. Siitä, mitä ammattityössä on varteenotettava työn-
22710: tekijäin ja työpaikan lähellä asuvien hengen ja terveyden
22711: suojelemiseksi, on erittäin säädetty.
22712: 
22713:                             75 §.
22714:       Kaupungissa on maistraatin sekä maalla kuvernöörin
22715: asia, kuultuaan asianomaista kunnallisviranomaista, kuorma-
22716:                              N:o 16                        57
22717: 
22718: ja pika-ajureille, palkkasoutajille, kaupunginläheteille, sa-
22719: tamatyöntekijöille ja muiden sellaisten kulkuliikettä avus-
22720: tavain ammattien toimittajille, niin myös nuohoojille, mit-
22721: taajille, pakkaajille ja muille semmoisille yleisen turvalli-
22722: suuden vuoksi säätää tarkastusmääräyksiä sekä vahvistaa
22723: määrättyjä taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasakkoja
22724: niiden rikkomisesta.
22725: 
22726:                              76 §.
22727:       1. Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten
22728: on pidettävä erityisiä luetteloita elinkeinon harjoittamisen
22729: ilmoituksista ja luvanannoista sekä sen lakkauttamisilmoi-
22730: tuksista ja säilytettävä niille semmoisissa asioissa annetut
22731: todistukset.
22732:       2. Edellä mainituista luetteloista on tarpeellisia jäl-
22733: jennöksiä tahi otteita vuosittain maksutta lähetettävä kun-
22734: tain taksoitusmiehille.
22735: 
22736: 
22737:                              77 § .
22738:       .Jitfitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovellute-
22739: taan järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joihin maist-
22740: raattia ei ole perustettu.
22741: 
22742: 
22743:                              78 §.
22744:       Jos elinkeinonharjoittaja tahi hänen apulaisensa tai
22745: työntekijänsä arvelee, ettei joku ammattivaltuuston päätös
22746: ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on ·
22747: voimassa olevaa lakia vastaan taikka loukkaa hänen yksi-
22748: tyistä oikeuttansa, olkoon oikeutettu lääninhallitukseen teke-
22749: mään valituksen päätöksestä kolmenkymmenen päivän
22750: kuluessa sen tiedoksi saatuaan. Valitus siitä, että järjes-
22751: tyssääntöjä on kieltäydytty vahvistamasta, on kuitenkin,
22752: yhtä pitkän ajan kuluessa, tehtävä Teollisuushallitukseen,
22753: niinkuin 45 §:ssä on säädetty.
22754:   58                       N:o 16
22755: 
22756:                              79 §.
22757:        1. .Jos tehdään valitus siitä, ettei päätös ole lailli-
22758: sessa järjestyksessä syntynyt, taikka että se on ristiriidassa
22759: voimassa olevan lain kanssa taikka muuten menee päät-
22760: täjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri kieltää pää-
22761: töksen täytäntöönpanon, jos näkee siihen olevan syytä.
22762:        2. .Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityistä
22763: oikeutta on päätöksen kautta loukattu, ja se valitus hyväk-
22764: sytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja jääköön
22765: päätös muilta kohdin päteväksi, jollei sen huomata olevan
22766: ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa, jolloin kuvernööri
22767: saa määrätä sen kokonaankin kumotuksi.
22768: 
22769:                             80 §.
22770:       1. Ammattivaltuuston asiana 13 §:n 2 momentin mu-
22771: kaan olevan lausunnon ja ehdotuksen siitä, mitä ammatti-
22772: ryhmiä varten valtuusto on perustettava, sekä valtuutet-
22773: tujen lukumäärästä, antavat tätä lakia toimeenpantaessa
22774: 31 p:nä maaliskuuta 1879 elinkeinoista annetussa asetuk-
22775: sessa säädettyjen ammattiyhdistysten valtuustot.
22776:       2. Sittenkuin ammattivaltuusto ensi kerran on valittu,
22777: on maistraatin määrättävä aika valtuuston ensimäiselle
22778: kokoukselle.
22779:       3. Ne kassat ja rahastot yleishyödyllisiä tahi perus-
22780: tajiensa määräämiä tarkoituksia varten, joita hoitavat yllä-
22781: mainitussa maaliskuun 31 p:nä 1879 annetussa asetuksessa
22782: säädetyt ammattiyhdistykset, ovat, näiden yhdistysten laka-
22783: tessa, jätettävät! vastaavien amrnattiryhmäin valtuustoille
22784: näiden hoidettaviksi ja tarkoitukseensa käytettäviksi.
22785: 
22786:                             81 §.
22787:      Viimeistäänkin vuoden kuluttua tämän lain voimaan
22788: tulemisesta pitää järjestyssääntöjä koskevat säännökset olla
22789: varteenotettuina.
22790:                             82 §.
22791:      Maakauppiasten tulee edelleenkin kruunulle suorittaa
22792: 100 markan vuotuinen maksujokaisesta avonaisesta myynti-
22793:                           N:o 16                          59
22794: 
22795: paikasta; ja on heidän sentähden, kutakin uutta semmoista
22796: avatessaan, jos kohta se tuleekin samaan kylään, missä he
22797: ennestään harjoittavat kauppaa, siitä tehtävä erityinen
22798: ilmoitus. Sanottu maksu on suoritettava sen vuoden alusta,
22799: jona ilmoitus on tehty.
22800: 
22801:                            83 §.
22802:      Tämä laki on tuleva noudatettavaksi 1
22803: 19 , jolloin maaliskuun 31 p:nä 1879 elinkeinoista annettu
22804: asetus, kuin myös muut asetukset, jotka ovat vastoin tämän
22805: lain määräyksiä, lakkaavat voimassa olemasta, paitsi mikäli
22806: ne koskevat kulkukauppaa.
22807: 
22808: 
22809:                Armollisesti hyväksytty Tsarskoje Selossa
22810:           12 (25) p:nä toukokuuta 1907.
22811: 
22812:                   Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.
22813: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
22814:                 1907. V. M. -     Esit. N:o 16.
22815: 
22816: 
22817: 
22818: 
22819:                      Työväenasiain valiokunnan mie-
22820:                   tintö n:o 2 Keisarillisen Majesteetin
22821:                   Suomen Eduskunnalle antaman ar-
22822:                   mollisen esityksen johdosta, joka
22823:                   sisältää Elinkeinolain ehdotuksen.
22824: 
22825: 
22826:     Eduskunta on valmistavaa käsittelyä varten lähettänyt
22827: tämän armollisen esityksen Työväenasiain valiokuntaan,
22828: joka pöytäkirjanotteella on saanut tiedon Eduskunnassa
22829: tapahtuneesta lähetekeskustelusta. Valiokunta on myöskin
22830: saanut käytettäväkseen esitystä laadittaessa Keisarillisessa
22831: Senaatissa syntyneet asiakirjat ynnä pöytäkirjanotteen
22832: siellä asiassa tapahtuneesta äänestyksestä, jota paitsi valio-
22833: kunta on pyytänyt Rautatievaliokunnan ja Suomen Rauta-
22834: tiehallituksen lausunnon rautateiden palveluksessa olevain
22835: henkilöitten elinkeinon harjoittamisesta, samoin kuin Kauppa-
22836: valtuuston keskusvaliokunnan ynnä Liikeapulaisyhdistyksen
22837: hallinnon lausunnon kauppavaltuustoista ja Teollisuushalli-
22838: tuksen antamia tilastollisia tietoja kansakoululasten ansio-
22839: työstä koulun ulkopuolella maan suurimmissa kaupungeissa.
22840: Näiden lisäksi on valiokunnan tietoon saatettu Suomen
22841: ajuriyhdistyksen yleisen kokouksen päätökset mainittua
22842: ammattia koskevaan lakiehdotuksen 75 §:ään nähden.
22843:      Esillä olevaa armollista esitystä käsiteltäessä on valio-
22844: kunnassa ensi sijassa otettu harkittavaksi, onko tätä nykyä
22845: ylipäänsä pyrittävä yhteisen, kaikkiin elinkeinoammattei-
22846:     Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 2.
22847: 2                1907. V. M. -- Esit. N:o 16.
22848: 
22849: hin kohdistuvan lain aikaansaamiseen, jonka lain tulee
22850: sisältää koko yleinen elinkeinon harjoittamista koskeva lain-
22851: säädäntö. Elinkeinoelämän nopea kehitys on asettanut lain-
22852: säätäruistyölle vaatimuksia, jotka eri aloilla esiintyvät enem-
22853: män tahi vähemmän voimakkaina ja sisällöltään erilaisina.
22854: Erityisesti on kehitys ollut erilainen kaupan alalla toiselta
22855: ja muiden elinkeinojen alalla toiselta puolen, seurauksella,
22856: että näitä erilaatuisia toimialoja koskevat oikeussäännöt
22857: täytyy laatia oleellisesti erisisältöisiksi. Siinä elinkeinolain-
22858: säädäntömme uudistuksessa, johon nyt on ryhdyttävä, lie-
22859: nee sen tähden syytä luopua kodifikationiaikeesta eli yrityk-
22860: sestä muodostaa uusi elinkeinolaki saman suunnitelman
22861: mukaan, kuin nykyinen elinkeinolaki alkuaan on rakennettu.
22862:     Valiokunnasta näyttääkin, että hallituksen ei ole täysin
22863: onnistunut suorittaa sitä tehtävää, jonka se tässä kohden
22864: on pannut määräkseen. Koko yleistä elinkeino-oikeuttamme
22865: ei ole koottu esillä olevaan lakiehdotukseen, koskapa siitä
22866: puuttuu sellaiset suojeluslain luontoiset määräykset, mitkä
22867: sisältyvät teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojele-
22868: misesta 15 päivänä huhtikuuta 1889 annettuun asetukseen.
22869: Valiokunta on niinikään huomannut, ettei hallitus, tarpeellis-
22870: ten esitöiden puutteessa, ole voinut lakiehdotuksessa omis-
22871: taa kauppaelinkeinolle niin suurta huomiota, kuin sen eri-
22872: koiset ammattiedut ehdottomasti olisivat vaatineet.
22873:     Ei voitane kieltää, että armollista esitystä laadittaessa
22874: käsi- ja tehdasteollisuuden edut ovat olleet pääasiallisesti
22875: määräävinä ja että kauppa-ammatti, mikäli uudet oikeussään-
22876: nöt sitä koskevat, kaikissa oleellisissa kohdissa on alistettu
22877: näiden näkökohtien alle. Sellainen kauppa-ammatin lain-
22878: säädännöllinen käsittely ei valiokunnasta kuitenkaan ole
22879: näyttänyt vastaavan niitä vaatimuksia, jotka nykyaikaan
22880: meidänkin maassamme asetetaan lainsäätäjälle.
22881:     Jo kauan on maamme kauppapiireissä toivottu erityistä
22882: lainsäädäntöä kauppa-ammattia varten, ja noin vuosi sitten
22883: esiintyivät nämät pyrkimyk.set Suomen Liikeapulais-yhdis-
22884: tysten keskusvaliokunnan Senaattiin jättämässä kirjoituk-
22885:                         Elinkeinolaki.                       3
22886: 
22887: sessa, jossa pyydettiin, että asetettaisiin komitea valmista-
22888: maan kauppalainehdotusta, minkä johdosta Senaatti äsket-
22889: täin on käskenyt Teollisuushallitusta viipymättä ryhtymään
22890: tilastollisesti tutkimaan konttori- ja kauppa-apulaisten työ-
22891: oloja.
22892:      Katsoen siihen, mitä edellä on sanottu, ja kun kysymys
22893: erityisen lain antamisesta kauppa-ammattia varten jo on
22894: asianomaisella taholla nostettu ja se on aiheuttanut alusta-
22895: via toimenpiteitä hallituksen puolelta, johon nähden tämän
22896: kysymyksen pikaista ratkaisua, mitä Senaattiin tulee, var-
22897: masti voitanee odottaa, on valiokunta tahtonut ehdottaa,
22898: että uusien lainsäännösten sovelluttaminen, paitsi mikäli ne
22899: koskevat elinkeinon harjoittamisen oikeutta, ulotettaisiin ai-
22900: noastaan teollisuusammatteihin.
22901:      Päätettyään näin menetellä, on valiokunta katsonut
22902: luonnolliseksi seuraukseksi tästä, että armolliseen esityk-
22903: seen sisältyvät säännökset jaetaan kahteen eri lakiin, ni-
22904: mittäin lakiin elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, joka
22905: koskisi kaikkia elinkeinoammatteja ja vastaisi hallituksen
22906: lakiehdotuksenI lukua sekä IV ja V luvun eräitä osia (73-77
22907: ynnä 63 §§), sekä lakiin teollisuusvaltuustoista ynnä järjes-
22908: tyssäännöistä kuin myös oppi- ja työsopimuksista teollisuus-
22909: ammateissa. Näihin kahteen lakiin liittyisi sitten odotetta-
22910: vissa oleva uusi kauppa-ammattia koskeva laki. Kunnes vii-
22911: meksimainittu laki on saatu aikaan, tulisivat voimassa olevan
22912: elinkeinolain säännökset kauppaan nähden soveltuvilta osin
22913: edelleen olemaan noudatettavina.
22914:      Valiokunnan ehdottarualla menettelytavalla saataisiin, va-
22915: liokunnan mielestä, elinkeinolainsäädäntömme selvällä tavalla
22916: järjestetyksi. Elinkeinon harjoittamisen oikeutta koskeva
22917: laki, jolla ei olisi suurempaa sosialipolitista merkitystä,
22918: tulisi olemaan itsenäinen, eri ammateille yhteinen laki, eli
22919: siis elinkeinolaki tämän sanan varsinaisessa merkityksessä,
22920: jota paitsi teollisuus ja kauppa kumpikin saisivat eri lakinsa.
22921:      Tätä menettelyä vastaan voidaan tosin muistuttaa vä-
22922: hemmän suotavaa olevan, ettei vanhaa elinkeinolakia kumot-
22923:  4                   1907. V. M. -   Esit. N:o 16.
22924: 
22925:   taisi kokonaan, vaan että se yhä edelleen erityisiltä koh- ·
22926:   dilta jäisi voimaan. Vielä voitaisiin mahdollisesti esiintuoda,
22927:   että armollinen esitys nykyisessä muodossaan yhtäkaikki
22928:   tuottaa kauppa-ammatillekin eräitä etuja. Niinpä tarkoit-
22929:   taa armollinen esitys ammattivaltuusto-laitoksen käytäntöön
22930:   panemista kauppa-ammatinkin alalla, jota paitsi 54 §:n
22931:   3 kohtaan otetut erityiset suojeluslainluontoiset määräykset
22932: . koskevat myöskin kauppa-ammattia.
22933:       Näille näkökohdille ei valiokunnan mielestä kuitenkaan
22934:   voida myöntää ratkaisevaa merkitystä. Se muodottomuus,
22935:   että nykyään voimassa oleva elinkeinolaki edelleen muuta-
22936:   milta kohdiltaan jäisi voimaan, ei tulisi kestämään kauan,
22937:   eikä ole aivan vieras Suomen aikaisemmalle lainsäätämis-
22938:   tavalle. Mitä taas edellä mainittuihin kauppa-ammatille
22939:   saavutettaviin etuihin tulee, lienee ehdotettuun kauppaval-
22940:   tuustoon nähden huomautettava, että eri mieliä on esiinty-
22941:   nyt tämän tuuman välittömän toteuttamisen sopivaisuudesta
22942:   meidän maassa ja että ammattivaltuusto-laitosta muuten ei
22943:   edes missään ulkomaiden kehittyneemmissä oloissakaan
22944:   toistaiseksi ole käytäntöön otettu kaupan alalla. Näin ol-
22945:   len ei voitane väittää, että puheenalaista edistystä niin
22946:   kipeästi kaivataan kauppaelinkeinon alalla, ettei asian lo-
22947:   pullista ratkaisua voitaisi siirtää vielä jonkin aikaa, jolloin
22948:   saavutettaisiin sekin etu, että olisi olemassa jonkun verran
22949:   kokemusta laitoksen toiminnasta teollisuusammattien alalla.
22950:   Mitä taasen tulee edellä mainittuihin uusiin suojeluslain-
22951:   säännöksiin, lienee otettava huomioon, ettei ammattientarkas-
22952:   tusta toistaiseksi ole ulotettu eikä edes aiottu ulottaa kaup-
22953:   paelinkeinoon, joten puheena olevilla säännöksillä ei tulisi
22954:   olemaan mitään käytännöllistä merkitystä.
22955:                      Elinkeinolaki.                           5
22956: 
22957:     Niihin annollisen esityksen pykäliin, jotka on otettu
22958: esillä olevaan lakiehdotukseen, on valiokunta katsonut tar-
22959: peelliseksi ehdottaa eräitä muutoksia ja kielellisiä korjauksia.
22960: 
22961:      Koska armolliseen esitykseen otetut sanat ,mies ja nai- 1 §.
22962: nen" käsitteiltään jo sisältyvät niiden edellä olevaan sa-
22963: naan ,kansalainen", on valiokunta ne tarpeettomina pois-
22964: tanut. -     Sana ,elinkeinoammatti" on vaihdettu sanaan
22965: , elinkeino", joka on käytännössä vakaantuneempi sekä
22966: lyhyempi. Sama muutos on tehty muutamissa muissa lain
22967: kohdissa.
22968:      l{un voi sattua sellaisiakin tapauksia, jolloin vaimo käyt-
22969: tää työapulaisenaan miestään, on valiokunnan mielestä tar-
22970: peellista sekä tässä että muutamissa muissa samanlaatui-
22971: sissa tapauksissa käyttää ,vaimo" sanan asemasta sanaa
22972: , aviopuoliso".
22973:      Valiokunta on ollut eri mieltä siitä, onko kirjallinen 2 §.
22974: ilmoitus elinkeinon harjoittamisesta maalla edelleen teh-
22975: tävä kruununvoudille, kuten armollisessa esityksessä ehdo-
22976: tetaan, vai kunnallislautakunnalle. Edellisen katsantokannan
22977: puoltajain mielestä ei rekisterin pito kuulu kunnallislauta-
22978: kunnan tehtäviin eikä kunnallislautakuntaa voi pitää tähän
22979: tehtävään yhtä pätevänä kuin kruununvoutia. Toiset taasen
22980: ovat pitäneet näitä väitteitä perusteettomina ja vaatineet
22981: ilmoitusta tehtäväksi kunnallislautakunnalle siitä syystä,
22982: että kunnallislautakunta maalla on katsottava kaupunkien
22983: maistraattia vastaavaksi kunnan toimeenpanevaksi hallin-
22984: nolliseksi vallaksi. Kun ilmoitus on kaupungeissa tehtävä
22985: maistraatille, olisi se siis maalla tehtävä kunnallislautakun-
22986: nalle. Sen lisäksi on huomautettu, että kunnallislautakunta
22987: paremmin tuntee asiat, kuin ehkä kaukana asuva kruunun-
22988: vouti. Äänestettäessä jakaantuivat äänet tasan, jolloin arpa
22989: ratkaisi ilmoituksen tehtäväksi kunnallislautakunnalle.
22990:      Määräys, että elinkeinon harjoittajan, joka lakkaa har-
22991: joittamasta elinkeinoa, on tehtävä siitä ilmoitus asianomai-
22992: selle viranomaiselle, on valiokunnan mielestä täydennettävä
22993:      6                1907. V. M. -   Esit. N:o 16.
22994: 
22995:      siten, että ilmoitus on järjestyksen vuoksi tehtävä maara-
22996:      ajan kuluessa. VaHokunta ehdottaa yhdeksänkymmenen
22997:      päivän määräaikaa.
22998: 4 §.      Armollisen esityksen 4 §:ään on valiokunta tehnyt muu-
22999:      tamia tärkeitä muutoksia.
23000:           Jo kauan on kuulunut valituksia siitä, että rautateiden
23001:      virkamiehet ja palvelijat jotenkin laajassa määrässä virka-
23002:      toimensa ohessa harjoittavat kaikenlaista kauppaa ja väli-
23003:      tystointa sekä siinä käyttävät virka-asemaansa väärin kil-
23004:      pailijainsa ja yleisön vahingoksi. Eduskunnassa tapahtu-
23005:      neessa lähetekeskustelussakin tuotiin esiin useita todistuk-
23006:      sia tässä mainituista epäkohdista. Valiokunta on tämän
23007:      johdosta ehdottanut, että niiden valtion palveluksessa ole-
23008:      vien henkilöiden lisäksi, joilta esityksen 2 §:n 1 momen-
23009:      tissa mainittujen elinkeinojen harjoittamisen oikeus nykyään
23010:      ja vastedes tulisi olemaan kielletty, olisi luettava myös
23011:      rautateiden, yksityistenkin, virkamiehet ja palvelijat. Rauta-
23012:      tievaliokunta, jonka mielipidettä tästä asiasta valiokunta on
23013:      tiedustellut, on puolestaan kannattanut elinkeinon harjoitta-
23014:      misoikeuden yllämainittua rajoittamista, jota vastoin Rauta-
23015:      tiehallitus antamassaan lausunnossa sitä vastustaa.
23016:           Tätä vastaan on tosin valiokunnassakin esiintuotu se
23017:      väite, että varsinkin syrjäisillä asemilla vähän asutuilla seu-
23018:      duilla rautatiehenkilökunnan kaupanvälitystoimi olisi suu-
23019:      reksi hyödyksi, miltei välttämätön niin liikemiehille kuin
23020:      yleisöllekin. Tälle väitteelle ei kuitenkaan, valiokunnan
23021:      mielestä, voi aivan suurta merkitystä antaa. Jo nykyään
23022:      löytyy kaikkialla, ja varsinkin rautatieasemien läheisyydessä
23023:      yksityisiä, etupäässä kauppiaita, jotka aivan hyvin voi-
23024:      vat puheena olevassa suhteessa palvella kauppaliikettä ja
23025:      yleisöä.
23026:           Kun valiokunta puolestaan ehdottaa, että yksityisradoilla
23027:      palvelevat henkilöt olisivat asetettavat tässä kohden samaan
23028:      asemaan, kuin valtion rautateillä palvelevat, johtuu tämä
23029:      siitä, että samat näkökohdat soveltuvat heihinkin.
23030:                         Elinkeinolaki.                      7
23031: 
23032:      Armollisessa esityksessä asetetaan, kuten nykyisessä
23033:  elinkeinolaissakin, kaikki 4 §:n 1 momentissa lueteltujen
23034: henkilöiden vaimot ja vajavaltaiset lapset samaan erikois-
23035:  asemaan kuin mainitut henkilöt itse. Elinkeinolain ja ar-
23036: mollisen esityksen mukaan tullipalvelijan vaimolla ei ole
23037:  oikeutta harjoittaa esim. silitysliikettä, eikä poliisimiehen
23038: vaimolla pitää kotileipomoa. Päteviä syitä valiokunnan mie-
23039: lestä ei kuitenkaan voida esiintuoda elinkeinovapauden niin
23040: pitkälle menevän rajoituksen puolesta, jota rajoitusta ei ny-
23041: kyäänkään ole voitu, ehkäpä ei edes tahdottu ylläpitää.
23042: Valiokunta ehdottaa sen vuoksi tässä kohden, että elinkei-
23043: non harjoittamisen kielto kohdistuisi ainoastaan momentissa
23044: lueteltuihin henkilöihin, mutta että se ulotetaan myös sel-
23045: laiseen liikkeeseen, jota nämä henkilöt ehkä yrittävät lain
23046: määräyksiä kiertäen harjoittaa aviopuolison tahi vajavaltai-
23047: sen lapsen kautta.
23048:      Armollisen esityksen mukaan koskee puheena oleva elin-
23049: keinon harjoittamisen kielto kaikkia 2 §:n 1 momentissa mai-
23050: nittuja elinkeinoja. Lienee"kuitenkin tarpeetonta yleisen lain
23051: kautta ulotuttaa ehdotonta elinkeinon harjoittamisen kieltoa
23052: niin laajalle. Valiokunta on puolestaan katsonut riittäväksi,
23053: että sen alaiseksi asetetaan ainoastaan kauppa ja muu
23054: samantapainen liike. Jos kokemus tulisi osottamaan, että
23055: jonkin virkakunnan suhteen elinkeinon alalla pitemmälle
23056: menevät rajoitukset näyttäytyvät tarpeen vaatimilta, on hal-
23057: lituksella, sen valtuuden nojalla, joka sisältyy 4 §:n 2 mo-
23058: menttiin sellaisena, jommoiseksi valiokunta on sen muodos-
23059: tanut, tilaisuus siitä antaa tarpeelliset säännökset hallin-
23060: nollista tietä.
23061:      Kun lasten harjoittama kaupusteleminen sekä muut elin- 5 §.
23062: keinot toreilla, kaduilla, teillä ja muissa yleisissä paikoissa
23063: eivät voi olla vaikuttamatta heihin turmiollisesti, on valiokun-
23064: nan enemmistön mielestä ollut tarpeellista ottaa lakiin mää-
23065: räys siitä, että kahtatoista vuotta nuorempi lapsi ei saa tällaista
23066: tointa harjoittaa. Samasta syystä on valiokunta katsonut
23067: tarpeelliseksi kieltää kahdestatoista kahdeksaantoista vuo-
23068:       8                1907. V. M. -    Esit. N:o 16.
23069: 
23070:       tisilta henkilöiitä tämänlaatuisen työn harjoittamisen jälkeen
23071:       kello yhdeksän illalla. Sanalla "elinkeino" tarkoitetaan tässä
23072:       myöskin sellaista työtä, jota lapsi suorittaa elinkeinonhar-
23073:       joittajan palkkaamana.
23074:  7 §.      Tähän pykälään on valiokunta ehdottanut muutamia
23075:       muodollisia korjauksia.
23076:  8 §.      Opetus-, vaivaishoito- ja rangaistuslaitosten tuotteiden
23077:       myyskentelemiseen nähden on elinkeinonharjoittajain pii-
23078:       reistä kuulunut valituksia siitä, että nämä tuotteet voivat
23079:       turmiollisesti kilpailla elinkeinonharjoittajien tuotteiden
23080:       kanssa, mutta koska tätä asiaa on valiokunnan mielestä
23081:       vaikea lain määräyksillä järjestää, olisi hallinnollista tietä
23082:       koetettava saada tämän kilpailun tuottamat haitat poiste-
23083:       tuiksi.
23084: 12 §.      Koska on valmistunut lakiehdotus, jossa otetaan lukuun
23085:         muitakin alkoholipitoisia aineita, kuin armollisessa esityk-
23086:         sessä luetellut poltetut ja tislatut väkijuomat, viinit ja mie-
23087:        dommat väkijuomat sekä mallasjuomat, ja kun elinkeino-
23088:        lain määräysten tulisi valiokunnan mielestä ulottua näihin-
23089:       kin, on valiokunta tehnyt lakiehdotukseen tämän suuntai-
23090:       sen muutoksen.
23091:            Koska eivät muut kuin yhtiöt saa maassamme harjoit-
23092:       taa pankkiliikettä, on valiokunta poistanut tämän pykälän
23093:        1 momentin 9 kohdasta sanat "yhtiön harjoittamaa".
23094:            Esityksen 12 §:n 1 momentin 15 kohdalle on valiokunta
23095:        antanut saman sanamuodon, kuin asiaa koskevassa Arm.
23096:        Julistuksessa on.
23097:            Niiden elinkeinojen joukkoon, joista on erityisissä laeissa
23098:        ja asetuksissa lähemmin määrättävä, on valiokunta ehdotta-
23099:        nut raittiusjuomien valmistuksen ja myynnin, koska näiden
23100:        juomien yhä lisääntyvä menekki ja niiden valmistuksessa
23101:        helposti toteutettavissa olevat väärennykset sekä epäsiisteys
23102:        tekevät tarkemmart valvonnan välttämättömäksi. - Samoin
23103:        olisi valiokunnan mielestä määrättävä, että sirkus- ja variete-
23104:        esitykset ynnä muut senkaltaiset julkiset huvitilaisuudet olisi
23105:        niissä usein ilmeneväin epäkohtain ja siveellisten vaarojen
23106:                      Elinkeinolaki.                         9
23107: 
23108: tähden asetettavat erityisten säännösten alaisiksi. - Sel-
23109: vennykseksi on valiokunta lisännyt tämän pykälän viimei-
23110: seen momenttiin sanat "jalojen metallien".
23111:      Koska armollisessa esityksessä tehty viittaus Rikoslain 13 §.
23112: määräyksiin on harhaanviepä, ehdottaa valiokunta sen
23113: poistettavaksi. Tämän pykälän määräämän vuosittaisen
23114: tilinpäätöksen suhteen on valiokunta pitänyt tarpeellisena
23115: huomauttaa, että sen ei suurissa ja vakavavaraisissa liik-
23116: keissä välttämättömästi tarvitse perustua jokavuotiseen täy-
23117: delliseen inventeeraukseen, koska on isoja liikkeitä, joissa
23118: inventeeraus toimitetaan joka toinen vuosi.
23119:      Valiokunnan mielestä on näyttänyt tarpeelliselta tässä 14 §.
23120: pykälässä mainittujen käyttövoimien ohella erikseen mai-
23121: nita myöskin kaasu.
23122:      Valiokunta on yhtä mieltä siitä, että tässä pykälässä mai-15 §.
23123: nitut elinkeinonharjoittajat ovat yleisen turvallisuuden vuoksi
23124: asetettavat erityisten määräysten alaisiksi. Mutta valiokunnan
23125: kesken on syntynyt erimielisyyttä siitä, missä järjestyk-
23126: sessä näitä määräyksiä on säädettävä. Toisaalta on tah-
23127: dottu pykälä pysytettäväksi sellaisena, kuin se on armolli-
23128: sessa esityksessä, lisäten siihen kuitenkin määräyksen, että
23129: kunnallisviranomaisten ohella on kuultava myöskin asian-
23130: osaisten valtuutettuja. Toisaalta taas on pidetty armollista
23131: esitystä tässä kohden nykyajan vaatimuksia vastaamatto-
23132: mana. On ehdotettu, että maistraatin ja kuvernöörin
23133: asemesta olisi tarkastusmääräysten säätäminen jätettävä
23134: kaupunginvaltuuston sekä kunnallislautakuntain tehtäväksi,
23135: koska armollisen esityksen tullessa voimaan samat virka-
23136: miehet säätäisivät määräyksiä ja rankaisisivat niiden rikko-
23137: misen. Myöskin olisi taksoja säädettäessä jätettävä ehdo-
23138: tuksen teko asianomaisille ammattilaisille, koska viran-
23139: omaiset eivät säädä muillekaan ammatinharjoittajille taksoja,
23140: ja koska ammattilaiset itse pitänevät oman etunsa vuoksi
23141: taksansa kohtuuden rajoissa, joten ei yleinen etu joudu
23142: siitä kärsimään. Samanlainen valta olisi näille ammattilai-
23143: sille annettava järjestyssääntöjen laatimisessa .        Åänes-
23144:      10                1907. V. M. -   Esit. N:o 16.
23145: 
23146:       tettäessä jakaantuivat äänet tasan, jolloin arpa maaras1
23147:       viimeksimainitun ehdotuksen valiokunnan päätökseksi.
23148: 16 §.     Toisen pykälän 1 momentin mukaisesti on tässä asetettu
23149:       sanan ,kuvernööri" sijaan sana ,kunnallislautakunta".
23150: 18 §.     Koska 18 §:ssä mainitut rikkomiset ovat sen luontoisia,
23151:       että ne eivät johdu huomaamattomuudesta, vaan selväin
23152:       sääntöjen tahallisesta rikkomisesta, ja koska näiden sään-
23153:       nösten noudattaminen on välttämätöntä, jos mieli karttaa
23154:       useita yhteiskunnankin kannalta valitettavia epäkohtia, eh-
23155:       dottaa valiokunta alimman sakkomäärän korotettavaksi
23156:       viiteenkymmeneen markkaan.
23157:           Valiokunta on esityksen 63 §:ään, joka valiokunnan eh-
23158:       dotuksessa on 18 §:nä, liittänyt momentin, joka sisältää
23159:       rangaistusmääräyksiä sen kiellon rikkomisesta, minkä va-
23160:       liokunta 5 §:n 3 momentissa ehdottaa säädettäväksi lasten
23161:       ja nuorten henkilöiden kaupanpitoa ja muun elinkeinon
23162:       harjoittamista vastaan. Koska tätä kieltoa varmaankaan
23163:       eivät lapset ja nuoret henkilöt tule rikkomaan ainoastaan
23164:       omasta alotteestaan, vaan myöskin vanhempain tai holhoo-
23165:       jain laiminlyömisestä, vieläpä suorastaan toisten tuottamuk-
23166:       sestakin, niin on valiokunta katsonut tarpeelliseksi ehdottaa,
23167:       että sakkomäärät'l~tässä kohden saattavat nousta alimmasta
23168:       määrästä aina 300 markkaan saakka. Näin korkea sakko-
23169:       määrä saattaa tulla kysymykseen varsinkin sellaisia keinotteli-
23170:       joita vastaan, jotka omaksi hyödykseen yhä uudistaen käyt-
23171:       tävät lapsia tai nuoria henkilöitä lainvastaista kauppaa har-
23172:       joittamaan.
23173:            Se maksu, jota maakauppiasten tulee kruunulle suorittaa
23174:       jokaisesta avonaisesta myyntipaikasta, ei ole valiokunnan
23175:       mielestä kohtuullinen, koska sellaista elinkeinoveroa ei vaa-
23176:       dita muilta elinkeinonharjoittajilta, eikä kaikilta kauppiail-
23177:       takaan, vaan ainoastaan maaseudulla toimivilta. Kun tämä
23178:       maksu ei riipu tulojen suuruudesta, on sen tuottama rasitus
23179:       sitä paitsi aivan epätasainen. Mutta kun uusi tuloverotusta
23180:       koskeva laki on odotettavissa, ei valiokunta ole katsonut nyt
23181:                         Elinkeinolaki.                     11
23182: 
23183: tarpeelliseksi tämän verotuksen uudelleen järjestämistä, vaan
23184: ehdottaa, että nykyisen elinkeinoasetuksen 18 § jäisi voi-
23185: maan, kunnes uusi tuloverotus on aikaansaatu.
23186: 
23187:     Lopuksi saa valiokunta ilmoittaa, että armollinen esi-
23188: tys muissa kohdissa edelleen on valiokunnassa käsittelyn
23189: alaisena.
23190: 
23191:     Edellyttäen, että Eduskunta tahtoo valiokunnan ylem-
23192: pänä esiintuomilla syillä hyväksyä sen menettelytavan, jota
23193: valiokunta on armollisen esityksen käsittelyssä noudattanut,
23194: saa valiokunta täten kunnioittaen ehdottaa
23195: 
23196:                       että Eduskunta alamaisimmin Keisaril-
23197:                   liselle Majesteetille ilmoittm:s1: hy1•äksy-
23198:                   neensä näin kuulumn lm:n:
23199: 
23200: 
23201: 
23202: 
23203:                           Laki
23204:        Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
23205: 
23206:                              1 §.
23207:     1. Jokainen Suomen kansalainen (poist.) on oikeutettu
23208: alempana säädetyillä ehdoilla harjoittamaan sitä tahi niitä
23209: elinkeinoja, joita hyväksi näkee.
23210:     2. Tämä oikeus koskee sekä kauppa-, tehdas- ja käsi-
23211: työliikettä että myöskin muuta ansionsaantia tahi elatusta
23212: tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä tahi elin-
23213: keinoa kaupungissa ja maalla, niillä poikkeuksilla, jotka
23214: 12 §:ssä mainitaan.
23215: 12               1907. V. M. -    Esit. N:o 16.
23216: 
23217:     3. Tämän lain säännöksiä on sovellettava myöskin lail-
23218: lisesti perustettuun yhtiöön ja osuuskuntaan sekä yhdistyk-
23219: seen, joka lain mukaan on oikeutettu harjoittamaan elin-
23220: keinoa.
23221: 
23222:                               2 §.
23223:     1. Jos joku tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muuta sa-
23224: mantapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa tahi
23225: senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka yksin tahi
23226: pääisäntänä harjoittaa laivanisännyysliikettä, taikka, muissa
23227: ammateissa, työapulaisenaan käyttää muita kuin aviopuoli-
23228: soaan tahi omia vajavaltaisia lapsiaan, niin vaaditaan, että
23229: hän, ollakseen siihen oikeutettu, nauttii kansalaisluottamusta
23230: sekä hallitsee itseään ja omaisuuttansa. Sen, joka tahtoo
23231: siten harjoittaa elinkeinoa, tulee sillä paikkakunnalla, missä
23232: elinkeinoa on harjoitettava, tehdä (poist.) kirjallinen ilmoi-
23233: tus, kaupungissa maistraatille ja maalla kunnallislauta-
23234: kunnalle.
23235:     2. Kun sellainen ilmoitus tehdään, on myös annettava
23236: tieto siitä tahi niistä elinkeinoista, jotka aijottu liike käsit-
23237: tää, ja, jos ilmoitus tarkoittaa maalla har}oitettavaa liikettä,
23238: paikasta, jossa sitä tullaan harjoittamaan; ilmoitus on myös-
23239: kin tehtävä, jos sellainen liike muutetaan toiseen kuntaan.
23240:     3. Jos elinkeinonharjoittaja tahtoo perustaa osaston
23241: tahi haaraliikkeen toiselle paikkakunnalle, kuin missä hä-
23242: nen pääliikettään harjoitetaan, ilmoittakoon sen tuon toisen
23243: paikkakunnan edellä mainitulle viranomaiselle, myötäliit-
23244: täen selvityksen pääliikkeen olemassaolosta.
23245:      4. Viranomainen on velvollinen, neljän päivän kuluessa
23246: ilmoituksen tapahduttua, antamaan siitä todistuksen.
23247:      5. Elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta asianmukai-
23248: sesti ilmoittaa toiminimensä on erikseen säädetty.
23249:     6. Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön siitä
23250: ilmoituksen 1 momentissa mainitulle viranomaiselle yhdek-.
23251: sänkymmenen päivän kuluessa liikkeen lakkauttamisesta.
23252:                          Elinkeinolaki.                      13
23253: 
23254:                               3 §.
23255:     1. Elinkeinon harjoittamiseen sillä tavalla, kuin tämän
23256: edellisessä pykälässä on mainittu, olkoon myös aviovaimo
23257: oikeutettu.
23258:     2. Vajavaltainen voi saada oikeuden harjoittaa elinkei-
23259: noa, jos holhooja siihen suostuu ja, milloin Holhouslaissa
23260: niin määrätään, hankkii siihen asianomaisen oikeuden luvan.
23261:     3. Jos jälkeenjäänyt aviopuoliso tahi kuolinpesän osa-
23262: kas tahtoo jatkaa kuolleen elinkeinonharjoittajan liikettä, teh-
23263: köön siitä ilmoituksen, niinkuin 2 §:ssä on sanottu, ja il-
23264: moittakoon samalla, kuka tulee liikettä hoitamaan. Sama
23265: olkoon laki, jos omaisuuden konkurssiin luovutettua velal-
23266: lisen harjoittamaa liikettä jatketaan saamamiesten laskuun,
23267: taikka jos elinkeinonharjoittaja on pantu holhouksen alai-
23268: seksi ja holhooja tahtoo elinkeinon harjoittamista holhotin
23269: puolesta jatkettavaksi.
23270:     4. Jos joku pitemmäksi tahi lyhemmäksi ajaksi ottaa
23271: vuokralle toisen liikkeen, olkoon niinikään velvollinen teke-
23272: mään siitä ilmoituksen.
23273: 
23274:                               4 §.
23275:     1. (Poist.) Kauppaa tahi muuta samantapaista liikettä
23276: ei ylöskantomies tahi kruunun rahavarain hoitaja, viralli-
23277: nen syyttäjä, rautateiden, tullitoimen tahi poliisilaitoksen
23278: virkamies tahi palvelija itse eikä myöskään aviopuolisonsa
23279: tahi vajavaltaisten lastensa kautta saa harjottaa.
23280:     2. Jos sen lisäksi, mitä edellisessä momentissa on sa-
23281: nottu, katsotaan tarpeelliseksi rajoittaa (poistJ valtion pal-
23282: veluksessa olevain henkilöiden elinkeinon harjoittamisen
23283: oikeutta, annettakoon siitä säännös hallinnollista tietä.
23284: 
23285:                               5 §.
23286:     1. Luvallisen elinkeinon harjoittamiseen ilman muita
23287: työapulaisia kuin omaa aviopuolisoa tahi omia vajavaltaisia
23288: lapsia ja siihen avonaista puotia, konttoria tahi senkaltaista
23289: 14                1907. V. M. -    Esit. N:o 16.
23290: 
23291: erityistä myyntipaikkaa käyttämättä, ei vaadita 2 §:ssä sää-
23292: dettyä ilmoitusta. Tämä itsensä elättämisen oikeus on jo-
23293: kaisella, silläkin, joka on kansalaisluottamusta vailla tahi
23294: ei itse hallitse itseään eikä omaisuuttansa.
23295:     2. Käsityötä itsensä elättämiseksi harjoitettakoon ilmoi-
23296: tuksetta myöskin kulkusalla.
23297:     3. (Poist.) Kaupanpito tai muun elinkeinon harjoit-
23298: taminen toreilla, kaduilla, teillä ja muissa yleisissäJ pai-
23299: koissa olkoon kielletty kahtatoista vuotta nuoremmilta lap-
23300: silta kokonaan }a kahdestatoista kahdeksaantoista t·uotisilta
23301: henkilöiitä }älkeen kello yhdeksän illalla. Sen lisäksi, mitä
23302: edellä on sanottu, saatakoon viimeksimainittujen henkilöiden
23303: har}oittama tällainen kauppa }a muu elinkeino ra}oittaa
23304: tahi kieltää, ja siinä tarkoituksessa voidaan myöskin mää-
23305: rätä uhkasakkoja. Nämä määräykset ovat kaupungissa
23306: kaupunginvaltuuston ja maalla kunnan valtuuston tahi kunta-
23307: kokouksen hyväksyttävät sekä maistraatin tahi kunnallis-
23308: lautakunnan lausunnon Imukana lähetettävät kuvernöörin
23309: vahvistettaviksi, niinkuin kuntain päätösten alistamisesta on
23310: säädetty.
23311: 
23312:                             6 §.
23313:      1. Jos kansalaisluottamusta vailla oleva tahtoo saada
23314: oikeuden käyttää ammatissaan palkattuja apulaisia tahi
23315: työntekijöitä, taikka harjoittaa kauppaa tahi muuta sa-
23316: mantapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa tahi
23317: senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, hakekoon sitä
23318: kirjallisesti kaupungissa maistraatilta ja maalla kuvernöö-
23319: riitä sekä liittäköön hakemukseensa todistuksen siitä, että
23320: hänellä on oikeus hallita itseään ja omaisuuttansa. Mai-
23321: nitut viranomaiset saavat, sittenkuin asianomainen ammatti-
23322: valtuusto, missä se on olemassa, tahi kunnallislautakunta
23323: maalla on antanut vaaditun lausuntonsa hakemuksesta,
23324: asianhaarain mukaan suostua hakemukseen taikka hyljätä
23325: sen. Hakemukseen suostuminen älköön kuitenkaan oikeut-
23326: tako hakijaa apulaisikseen tahi työntekijöikseen ottamaan
23327:                          Elinkeinolaki.                      15
23328: 
23329: vajavaltaisia henkilöitä eikä ottamaan ja päästämään op-
23330: pilaisia.
23331:     2. Jos elinkeinonharjoittaja, joka on harjoittanut lii-
23332: kettä tehtyään sellaisen ilmoituksen kuin 2 §:ssä säädetään,
23333: on tuomittu kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, olkoon
23334: hän, jos tahtoo liikettänsä jatkaa, velvollinen hakemaan
23335: siihen oikeutta nyt määrätyssä järjestyksessä.
23336: 
23337: 
23338:                               7 §.
23339:     1. Yhteisellä kansalla ja tilanhaltijoilla maalla olkoon
23340: valta ilman erityistä ilmoitusta, itse tahi toisten kautta,
23341: sekä kaupungissa että maalla pitää kaupan kaikkea, mitä
23342: heidän tiloistansa saadaan taikka he itse ja heidän talon-
23343: väkensä kotiteollisuudella aikaansaavat. Sitä kaupiteltaessa
23344: on kuitenkin varteenotettava niitä järjestyssääntöjä, joita
23345: on asianomaisesti määrätty noudatettavaksi kaupanteossa
23346: toreilla, kaduilla ja teillä sekä satamissa, ja muissa yleisissä
23347: paikoissa.
23348:     2. Jos sellaista myyntiä, kuin yllä tässä pykälässä mai-
23349: nitaan, on harjoitettava avonaisessa puodissa, konttorissa
23350: tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, on siitä teh-
23351: tävä ilmoitus tai siihen hankittava lupa, niinkuin 2 ja 6
23352: §:ssä on sanottu.
23353:     3. Älköön niille, jotka torilla, satamassa tahi muulla
23354: yleisellä myyntialueella myyvät maalaistuotteita, määrät-
23355: täkö erityistä maksua semmoisesta kaupasta. Mutta jos
23356: he siinä käyttävät lautakojua, tiskiä lahi erotettua myynti-
23357: paikkaa, on näistä säädetyt makMä suoritettava kunnalle
23358: tahi muulle myyntialueen omistajalle.
23359:     4. Jokainen ravintoaineiden myyjä on, huolimatta siitä,
23360: mitä edellä säädetään, velvollinen alistumaan niihin mää-
23361: räyksiin, joita järjestetyn tarkastuksen aikaansaamiseksi
23362: annetaan yleisessä asetuksessa taikka kunnallisissa järjes-
23363: tyssäännöissä. (Poist.)
23364: 16              1907. V. M. -    Esit N:o 16.
23365: 
23366:                              8 §.
23367:     Opetus-, vaivaishoito- ja rangaistuslaitoksia älköön kiel-
23368: Iettäkö avonaisessa puodissa myyskentelemästä sellaisia
23369: tuotteita, joita niissä tahi niiden valvonnan alla on val-
23370: mistettu; kuitenkin on ennen kaupan alottamista siitä teh-
23371: tävä ilmoitus 2 §:n 1 momentissa mainitulle viranomaiselle,
23372: jolloin myös kaupan hoitaja on ilmoitettava.
23373: 
23374:                              9 §.
23375:     Kulkukaupan harjoittamisesta olkoon voimassa,        mitä
23376: siitä on lain kautta erikseen säädetty.
23377: 
23378:                             10 §.
23379:      1. Sen, joka olematta Suomen kansalainen on asettu-
23380: nut tähän maahan asumaan, olkoon lupa, tehtyään sellaisen
23381: ilmoituksen kuin 2 §:ssä on säädetty, harjoittaa elinkeinoa
23382: Suomessa, jos hän ilmoitusta tehdessään asianmukaisilla
23383: todistuksilla näyttää täyttävänsä ne ehdot, jotka saman py-
23384: kälän mukaan vaaditaan Suomen kansalaiselta.
23385:      2. Jos muu kuin suomalainen liiketoiminimi haluaa
23386: Suomeen perustaa tämän maan ulkopuolella hmjoittamansa
23387: liikkeen osaston tahi haaraliikkeen, olkoon laki niinkuin
23388: 2 §:n 3 momentissa sanotaan.
23389:      3. Tässä pykälässä mainittua elinkeinoilmoitusta teh-
23390: täessä on samalla annettava tieto siitä, kuka elinkeinon-
23391: harjoittajan poissaollessa· tulee liikettä hoitamaan; ja on
23392: silloin myöskin esitettävä selvitys siitä, että tämä on täysi-
23393: valtainen ja kansalaisluottamusta nauttiva ja sekä oikeu-
23394: tettu että velvollinen Suomen oikeuksissa vastaamaan niissä
23395: oikeudenkäynneissä, joita liikkeestä voi aiheutua.
23396: 
23397:                             11 §.
23398:    1. llman erityistä ilmoitusta olkoon se, joka ei ole Suo-
23399: men kansalainen, oikeutettu kaikkialla tässä maassa osta-
23400: maan maalaistuotteita sekä kaupunkien satamissa aluksesta
23401:                           Elinkeinolaki.                     17
23402: 
23403: myymään itse maahan tuomiansa ruokatavaroita, jota kaup-
23404: paa harjoittaessaan hänen on noudattaminen, mitä ylei-
23405: sissä asetuksissa sekä kaupunkien voimassa olevissa satama-
23406: järjestyksissä ja muissa säännöissä on tavarain tuonnista
23407: määrätty.
23408:     2. Merenkulkua matkustavaisten tai rahdin kuljetusta
23409: varten kotimaisten paikkakuntain välillä harjoitettakoon
23410: ainoastaan suomalaisilla taikka Venäjän keisarikunnasta
23411: kotoisin olevilla aluksilla.
23412: 
23413:                               12 §.
23414:      1. Mitä ylempänä on säädetty elinkeinon harjoittami-
23415: sen oikeudesta ei koske:
23416:      1:ksi) Kaivoksien ja malmisuonten käyttämiseksi perus-
23417: tettua laitosta;
23418:      2:ksi) Kirjakauppaa, kirja- tahi kivipainoa, luku- tahi
23419: lainakirjastoa;
23420:      3:ksi) Apteekki- ja rohdosliikkettä sekä myrkkyjen ja
23421: myrkynsekaisten aineiden valmistusta ja myyntiä;
23422:      4:ksi) (Poist) .Alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja
23423: myyntiä;
23424:      5:ksi) (Poist.) Raittiusjuomain valmistusta ja myyntiä;
23425:      6:ksi) Ravintola- ja muuta anniskeluliikettä;
23426:      7:ksi) Margariinin valmistusta ja myyntiä;
23427:      8:ksi) Räjähtäväin aineiden, tulenarkojen öljyjen ja mui-
23428: den niihin verrattavain aineiden valmistusta ja myyntiä;
23429:      9:ksi) (Poist.) Pankkiliikettä sekä säästöpankkia ja
23430: panttilainauslaitosta;
23431:      1O:ksi) Vakuutusliikettä;
23432:      11:ksi) Kaupanvälittäjän ja huutokaupantoimittajan am-
23433: mattia;
23434:      12:ksi) Warrantin antamiseen oikeutettua varastomaka-
23435: siinia;
23436:      13:ksi) Siirtolaisuuden välittämiseksi perustettua liike-
23437:  yritystä sekä työnvälitysliikettä;
23438:   Tyb'väenaslain valiokunnan mietinto· N:o 2.            2
23439: 18               1907. V. M. ~ Esit N:o 16.
23440: 
23441:     14:ksi) Yleisön käytettäväksi aijotun rautatien sekä säh-
23442: kölennätin- ja telefonijohdon perustamista ja käyttämistä;
23443:     15:ksi) Sähkölaitoksia valon synnyttämistä ja vo,iman
23444: siirtoa t•arten ;
23445:     16:ksi) Sirkus- ja variete-esityksiä ynnä muita senkal-
23446: taisia julkisia kuvituksia.
23447:      2. Ylläluetellut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja ase-
23448: tuksissa annettujen tahi vast' edes annettavien ehtojen ja
23449: määräysten alaisia.
23450:      3. Jalojen metallien ynnä muutamien muiden valmis-
23451: teiden leimaamisesta ja sen vaatimista ehdoista elinkeinon
23452: harjoittamista varten on erikseen säädetty.
23453: 
23454:                          13 § (73 §).
23455:     Jokainen elinkeinonharjoittaja, jonka tulee merkityttää
23456: itsensä kauppa- tahi laivarekisteriin, olkoon {pot:st) velvolli-
23457: nen liikkeessään pitämään kirjaa kaikista tuloista ja me-
23458: noista sekä varoista ja veloista, niin myös sen nojalla vuo-
23459: sittain tekemään tilinpäätöksen. Tarkempia säännöksiä tästä
23460: annetaan erityisellä lailla.
23461: 
23462:                          14 § (74 §).
23463: 
23464:     1. Jos teollisuuslaitosta on käytettävä veden, höyryn,
23465: kaasun, sähkön tahi muun luonnonvoiman avulla, niin on
23466: sekä laitoksen rakentamisessa että käyttövoimaa käyttäessä
23467: noudatettava, mitä siitä on säädetty tahi vastedes sää-
23468: detään.
23469:     2. Siitä, mitä ammattityössä on varteenotettava työn-
23470: tekijäin ja työpaikan lähellä asuvien hengen ja terveyden
23471: suojelemiseksi, on erikseen säädetty tahi t;astedes säädetään.
23472: 
23473:                          15 § (75 §).
23474: 
23475:    Kaupungissa on kaupunginvaltuuston sekä maalla kun-
23476: nallistautukunnan asia (poist.) kuorma- ja pika-ajureille,
23477:                         Elinkeino laki.                    19
23478: 
23479: palkkasoutajille, kaupunginläheteille, satamatyöntekijöille ja
23480: muiden sellaisten kulkuliikettä avustavain ammattien toi-
23481: mittajille, niin myös nuohoojille, mittaajille, pakkaajille ja
23482: muille semmoisille yleisen turvallisuuden vuoksi säätää
23483: tarkastusmääräyksiäl sekä vahvistaa asianomaisten am-
23484: mattilaisten ehdotuksen mukaan taksoja ja järjestyssääntöjä
23485: ynnä rangaistusmää,räyksiä niiden rikkomisesta.
23486: 
23487: 
23488:                         16 § (76 §).
23489:     1. Maistraattien, kunnallislautakuntien ja lääninhalli-
23490: tusten on pidettävä erityisiä luetteloita elinkeinonharjoitta-
23491: misen ilmoituksista ja luvanannoista sekä sen lakkauttaruis-
23492: ilmoituksista ja säilytettävä niille semmoisissa asioissa an-
23493: netut todistukset.
23494:     2. Edellämainituista luetteloista on tarpeellisia jäljen-
23495: nöksiä tahi otteita vuosittain maksutta lähetettävä kuntain
23496: taksoitusmiehille.
23497: 
23498:                         17 § (77 §).
23499:     Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovellutetaan
23500: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joihin maistraattia
23501: ei ole perustettu.
23502: 
23503:                         18 § (63 §).
23504:     1. Joka edeltäpäin asianmukaisesti ilmoitusta teke-
23505: mättä tahi lupaa hankkimatta, milloin sitä tarvitaan, har-
23506: joittaa elinkeinoa, taikka joka menee sitä elinkeino-oikeutta
23507: ulommaksi, mikä hänellä tämän lain ja erityisten määräys-
23508: ten mukaan on, rangaistakoon vähintään viidenkymme-
23509: nen ja enintään viidensadan markan sakolla.
23510:     2. Jos se, joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, jättää
23511: tekemättä siitä 2 §:n 6 momentissa säädetyn ilmoituksen,
23512: sakotettakoon häntä enintään viisikolmatta markkaa.
23513:     3. Itsenäisesti elinkeinoa har}oittava nuori henkilö,
23514: niin myös se, }onka luottamuksesta tahi laiminlyömisestä
23515: 20              1907. V. M. -   Esit N:o 16.
23516: 
23517: lapsi tahi nuori henkilö rikkoo 5 §:n 3 momentissa saa-
23518: dettyä kieltoa vastaan, rangaistakoon enintäin kolmensadan
23519: markan sakolla.
23520: 
23521:                         19 § (83 §).
23522:     Tämä laki on tuleva noudatettavaksi       päivästä
23523: kuuta 19      , jolloin maaliskuun 31 p:nä 1879 Elinkeinoista
23524: annetun asetuksen 1 ja 2 §§, 3 §, sellaisena kuin se on Keis.
23525: Asetuksessa 17 p. jouluk. 1888, 4-9, 11 ja 12 §§, 13 §,
23526: sellaisena kuin se on Keis. Asetuksessa 11 p. marrask. 1889,
23527: 14 §, sellaisena kuin se on Keis. Asetuksessa 12 p. tou-
23528: kok. 1884, 15-17 ja 19 §§, 20 §, sellaisena kuin se on
23529: Keis. Asetuksessa 12 p. toukok. 1884, 21, 22, 40 ja 46 §§,
23530: kuin myös muut säännökset, jotka ovat vastoin tämän lain
23531: määräyksiä, lakkaavat voimassa olemasta.
23532: 
23533:    Helsinki, Työväenasiain valiokunta, lokakuun 14 p:nä
23534: 1907.
23535: 
23536:    Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa valiokun-
23537: nan puheenjohtaja af Ursin, jäsenet Ahlroos, Ehrnrooth,
23538: Erkko, Hedvig Gebhard, Helle, Hiltula, Hjelt, A. Ingman,
23539: Kolkki, Paasivuori, Pohjanpalo, Pohjaväre, Pärssinen, Val-
23540: jakka ja Vikman sekä osittain varajäsenet Heininen, Häy-
23541: rynen, Jalava, Koponen, Lepistö ja D. Neovius.
23542:                         Elinkeinolaki.
23543: 
23544: 
23545: 
23546: 
23547:                      Vastalauseita.
23548:                               1.
23549:                               1.
23550:      Kun valiokunnan enemmistö on 4 §:ssä rajoittanut lue-
23551: teltujen virkamiesten ja heidän palvelijainsa oikeutta har-
23552: joittaa elinkeinoja, on se supistanut rajoituksen koskevaksi
23553: ainoastaan "kauppaa tahi muuta samantapaista liikettä",
23554: jättäen heidän oikeutensa harjoittaa tehdas- ja käsiteolli-
23555: suusliikettä hallinnollisten asetusten varaan. Täten tulee
23556: mainittu pykälä vaikutukseltaan lieväksi ja ei ole takeita
23557: siitä, ett'eivät puheenalaiset virkailijat ryhdy sivuansioik-
23558: seen toimimaan tehtailijoina, joka seikka olisi suureksi
23559: haitaksi heidän varsinaisen virkansa hoidolle. Suuren ylei-
23560: sön kannalta olisi sellainen vähimmin suotavaa, ja on mie-
23561: lestämme sentähden rajoitus ulotutettava myös käsi- ja teh-
23562: dasteollisuutta koskevaksi, kuten hallituksen esityksessäkin
23563: on.' tehty. Ehdotamme siis 4 pykälän 1 momentin näin
23564: kuuluvaksi:
23565:                      Teollisuutta ja kauppaa tahi muuta
23566:                  samantapaista liikettä ei ylöskantomies
23567:                  tahi kruunun rahavarain hoitaja, vira lli-
23568:                  nen syyttäjä, rautateiden, tullitoimen tahi
23569:                  poliisilaitoksen virkamie$ tahi palt'eli:ja itse
23570:                  eikä myöskään aviopuolisonsa tahi vajat,al-
23571:                  taisten lastensa kautta saa harjoittaa.
23572: 
23573:                               2.
23574:    Ryhtyessään asettamaan alinta ikärajaa lapsille, jotka
23575: ovat oikeutetut elinkeinoja harjoittamaan, on valiokunta
23576: 22             1907. V. M. -    Esit N:o 16.
23577: 
23578: hyväksynyt ne periaatteet, joita jo vuosikymmenien kuluessa
23579: ulkomailla ja meillä viime aikoina on tuotu lasten ansio-
23580: työtä vastaan. Lasten työn haitalliset vaikutukset heidän
23581: ruumiilliseen ja henkiseen kehitykseensä samoin kuin katu-
23582: elämän rappeuttava vaikutus eivät kuitenkaan ole ulottu-
23583: matta 12 ikävuotta vanhempiinkin lapsiin. Sen vuoksi
23584: täytyy valiokunnan ehdottamaa ikärajaa pitää liian alhai-
23585: sena. Tämän katsantokannan puolesta puhuu sekin seikka,
23586: että paraikaa suunnitellaan lakia yleiseksi kouluvelvollisuu-
23587: deksi, jonka mukaan jokaiselle kouluikäiselle lapselle tulee
23588: valmistaa tilaisuutta koulunkäyntiin. Tähän sanottanee,
23589: että sen laatuista elinkeinoa, mistä tässä pykälässä on puhe,
23590: harjoittavat lapset koulutyönsä ohessa. Mutta juuri se
23591: asiantila onkin huolestuttava.
23592:     Teollisuushallituksen keräämä tilasto osoittaa, että Hel-
23593: singin, Turun, Tampereen ja Viipurin 20,256:sta kansakou-
23594: lua käyvästä lapsesta 15,732 lasta on harjoittanut jotakin
23595: ansiotyötä koulutyönsä rinnalla, työskennellen ammatti-
23596: työssä kodissa ja kodin ulkopuolella, sanomalehden jake-
23597: lussa, kotiinkantajana ja kaupustelijana sekä rihkamain ja
23598: hedelmien myynnissä y. m. sentapaisissa toimissa. Tosin
23599: ei meillä ole tilastoa siitä, kuinka vahingollisesti tuollainen
23600: ansiotyö on vaikuttanut lasten edistymiseen koulussa, vaan
23601: opettajain kokemukset tässä suhteen eivät suinkaan ole
23602: ilahduttavia. Koulutyö jää laiminlyödyksi,~ lapsi ei voi
23603: ruumiillisesti uupuneena ja hengeltään väsähtäneenä seu-
23604: rata opetusta, joten tulokset ovat senmukaisia. Jos siis
23605: tahdotaan yleisen kouluvelvollisuuden kautta saavuttaa
23606: tuloksia, on kouluikäisiltä lapsilta kiellettävä sellainen
23607: työskentely, joka häiritsee koulunkäyntiä.
23608:     Tällaista toimenpidettä vastaan on tuotu se väite, että
23609: vanhemmat eivät jaksa elättää lapsiaan, vaan on heille
23610: suoranaista apua lasten työstä. Mutta tämän johdosta on
23611: huomattava, kuinka tosiolot ilmeisesti osoittavat, että lasten
23612: työn avulla syrjäytetään täysi-ikäisten työtä, joten lasten
23613: työ ei johdu työntekijäin puutteesta, vaan on se sairaloi-
23614:                         Elinkeinolaki.                     23
23615: 
23616: nen tila, joka terveen yhteiskuntaelämän kannalta on eh-
23617: käistävä. Näin vaikutetaan sellaiseen työjaon siirtoon, että
23618: täysi-ikäiset työvoimat tulevat mahdollisimman paljon käy-
23619: tetyiksi, ja kasvava sukupolvi pääsee osalliseksi kasvatuk-
23620: sesta ja huolenpidosta, joka sille oikeuden mukaan kuuluu.
23621: Jos yhteiskunta tahtoo työluokan lapsiin nähden täyttää
23622: velvollisuutensa, tulee sen suojella heitä ruumiillisilta ja
23623: siveellisiltä vaaroilta ja ryhtyä laajasuuntaisiin avustustoi-
23624: menpiteisiin heidän koulunkäyntinsä ja aineellisen toimeen-
23625: tulonsa turvaamiseksi. Tämä taasen edellyttää lasten suo-
23626: jeluksessa riittävän korkeaa ikärajaa.
23627:     Ehdotamme siis 5 pykälän 3 momentin näin kuulu-
23628: vaksi:
23629:                       Kaupanpito tai muun elinkeinon har-
23630:                  joittaminen toreilla, kaduilla, teillä ja
23631:                  muissa yleisissä paikoissa olkoon kielletty
23632:                  nef(jäätoista vuotta nuoremmilta lapsilta
23633:                   kokonaan ja neb"ästätoista kakdeksaantoista
23634:                  'vuotisilta henkilöiltä jälkeen kello yhdek-
23635:                   sän illalla. Edellisen lisäksi saatakoon
23636:                   viimeksimainittujen henkilöiden harjoittama
23637:                   tällat:nen kauppa ja muu elinkeino rajoit-
23638:                   taa tahi kieltää,· ja siinä tarkoituksessa
23639:                   voidaan myöskin määrätä uhkasakkoja.
23640:                   Nämä määräykset ovat kaupungissa kau-
23641:                  punginvaltuuston ja maalla kunnan val-
23642:                   tuuston tai kuntakokouksen hyt•äksyttävät
23643:                   sekä maistraatin tahi kunnallislautakun-
23644:                   nan lausunnon mukana lähetettät.•ät ku-
23645:                   vernöörin t'ahvistettaviksi, niinkuin kun-
23646:                   tain päätösten alistamisesta on säädetty.
23647: 
23648:                               3.
23649:     Tarkoittaessaan valmistaa kansalaisluottamusta vailla
23650: oleville henkilöille tilaisuutta elinkeinon harjoittamiseen
23651: palkatulla työväellä, on mielestämme valiokunnan enem-
23652: 24              1907. V. M. -   Esit N:o 16.
23653: 
23654: mistö suunnitellut luvan myöntämistavan tarpeettoman han-
23655: kalaksi. Ei voida mielestämme kieltää, ettei yhtä hyvin
23656: päästä toivottuun tulokseen luvan oikeudenmukaiseen
23657: myöntämiseen nähden, jos luvan antaminen maalla usko-
23658: taan kunnallislautakunnan tehtäväksi, sillä kunnallislauta-
23659: kunta paikallisia oloja tuntevana on tässä täysin pätevä
23660: asiasta päättämään. Ehdotamme siis 6 pykälän 1 momen-
23661: tin näin kuuluvaksi:
23662:                      1. Jos kansalaisluottamusta vailla oleva
23663:                  tahtoo saada oikeuden käyttää ammatissaan
23664:                  palkattuja apulaisia tahi työntekijöitä,
23665:                  taikka harjoittaa kauppaa tahi muuta 8ft-
23666:                  mantapaista liikettä avonaisessa puodissa,
23667:                  konttorissa tahi senkaltaisessa erityisessä
23668:                  myyntipaikassa, hakekoon sitä kirjallisesti
23669:                  kaupungissa maistraatilta ja maalla kun-
23670:                  nallislautakunnalta sekä liittäköön hake-
23671:                  mukseensa todistuksen siitä, että hänellä
23672:                  on oikeus hallita itseään ja omaisuuttansa.
23673:                  Mainitut viranomaiset saavat, sittenkuin
23674:                  as'ianomainen ammattivaltuusto, missä se
23675:                  on olemassa, on antanut vaaditun lau-
23676:                  suntonsa hakemuksesta, asianhaarain mu-
23677:                  kaan suostua hakemukseen taikka hyf:jätä
23678:                  sen. Hakemukseen suostuminen älköön
23679:                  kuitenkaan oikeuttako hakijaa aputaisikseen
23680:                  tahi työntekijöikseen ottamaan vajavaltai-
23681:                  sia henkilöitä eikä ottamaan ja päästämään
23682:                  oppilaisia.
23683:      Helsingissä, 18 p. lokakuuta 1907.
23684:                      Hilja Pärssinen.
23685:       Albin Valjakka.                     A. K. Ingman.
23686:       M. Paasivuori.                      E. Helle.
23687:       E. Pohjaväre.
23688:      Toiseen ja kolmanteen kohtaan yhtyy
23689:                                           N. R. af Ursin.
23690:                        Elinkeinolaki.                     25
23691: 
23692:                             II.
23693: 
23694:      Allekirjoittaneet emme ole voineet yhtyä valiokunnan
23695: enemmistön mielipiteeseen, että 2 §:ssä mainittu kirjallinen
23696: ilmoitus elinkeinon harjoittamisesta maalla on tehtävä kun-
23697: nallislautakunnalle, koska ne hallinnolliset tehtävät, jotka
23698: liittyvät tällaisen ilmoituksen vastaanottamiseen ja tarkas-
23699: tamiseen, eivät kuulu kunnallisille viranomaisille eivätkä
23700: nämä suinkaan kaikkialla omaa niitä edellytyksiä, joita
23701: sellaisten tehtävien asianmukaiseen hoitoon ehdottomasti
23702: vaaditaan.
23703:      Ehdotamme siis, että puheenaoleva tehtävä, kuten ar-
23704: mollisen esityksen 2 §:ssä ehdotetaan, edelleen pysytetään
23705: kruununvoudille, ja että mainitun §:n 1 momentin viimeinen
23706: lause sen vuoksi hyväksyttäisiin näin kuuluvaksi:
23707:                      Sen, joka tahtoo siten harjoittaa elin-
23708:                  keinoa, tulee sillä paikkakunnalla, missä
23709:                  elinkeinoa on harjoitettava, tehdä kirjalli-
23710:                  nen ilmoitus, kaupungissa maistraatille ja
23711:                  maalla kruununvoudille.
23712:      Aug. Hjelt.                        Hedvig Oebhard.
23713:      E. Kolkki.                         Leo Ehrnrooth.
23714:      A. Hiltula.                        Eero Erkko.
23715:      K. 0. Vikman.                      Frans Ahlroos.
23716: 
23717: 
23718: 
23719: 
23720:                             111.
23721:     Armollisen esityksen 4:n §:n 1 momentti on otettu
23722: nykyään voimassa olevasta elinkeinolaista. Siltä varalta
23723: että muillakin aloilla, kuin tässä momentissa mainituilla,
23724: katsottaisiin tarpeelliseksi rajoittaa valtion palveluksessa
23725: olevain henkilöiden elinkeinon harjoittamisen oikeutta, on
23726: esitykseen lisätty 2:nen momentti, joka myöntää hallituk-
23727: 26              1907. V. M. -   Esit. N:o 16.
23728: 
23729: selle oikeuden antaa sitä varten erityisiä säännöksiä. Kai-
23730: kissa tapauksissa koskisivat nämä säännökset ainoastaan
23731: 2:n §:n 1 momentissa mainittua elinkeinonharjoittajan
23732: oikeutta.
23733:     Valiokunnan enemmistö on tehnyt tämän pykälän
23734: määräyksissä perinpohjaisen muutoksen. Se on tosin rajoit-
23735: tanut niiden ammattien lukua, joita pykälässä mainitut
23736: virkamiehet ovat kielletyt harjoittamasta, säätäessään, että
23737: kielto !koskee ainoastaan ,kauppaa tahi muuta samanta-
23738: paista liikettä", jolloin samantapaisella liikkeellä tarkoite-
23739: taan myöskin välitystoimen harjoittamista. Mutta se on
23740: sen sijaan ulotuttanut määräyksen myöskin rautateiden
23741: virka- ja palvelusväestöön sekä sellaiseenkin kaupan tahi
23742: muun samantapaisen liikkeen harjoittamiseen, johon ei
23743: vaadita 2 pykälässä säädettyä ilmoitusta.
23744:     Valiokunnan ehdotuksen mukaan saisivat siis pykälässä
23745: luetellut virka- ja palvelusmiehet kyllä harjoittaa miten
23746: laajaa laivanisännyysliikettä, tehdasteollisuutta ja käsitöitä
23747: tahansa, mutta ei kauppaa eikä muuta samantapaista lii-
23748: kettä edes itse eikä aviopuolisonsa taikka vajavaltaisten
23749: lastensa kautta. Valiokunnan enemmistön kanta on näin-
23750: ollen epäjohdonmukainen ja kohtuuton. Mitä erityisesti
23751: tulee rautateiden virkamies- ja palvelijakuntaan, jotka valio-
23752: kunta on pykälän määräysten alaisiksi lisännyt, on tämä
23753: aiheutunut pääasiallisesti siitä, että jotkut asemapäälliköt,
23754: jotka harjoittavat välitysliikettä, ovat väärinkäyttäneet ase-
23755: maansa. Sen mukaan kuin rautatiehallitus on valiokun-
23756: nalle ilmoittanut, on lupia välitysliikkeen ja henki- y. m.
23757: vakuutusyhtiöitten asiamiehen toimeen haettu ja annettu
23758: verrattain vähän. Kaikkiaan lienee niitä voimassa noin
23759: parikymmentä, ja on niitä antaessa aina pantu ehdoksi,
23760: ettei toimi saa estää rautatieJäistä virkaansa hoitamasta.
23761: Jos valituksia luvan väärinkäyttämisestä ilmaantuu, ja ne
23762: havaitaan oikeutetuiksi, on lupa peruutettu. Että väärin-
23763: käytöksiä kuitenkin on tapahtunut ja edelleenkin tapahtuu,
23764: lienee epäilemätöntä, vaikkakin useat valitukset olisivat
23765:                          Elinkeinolaki.                       27
23766: 
23767: väärinkäsityksen aiheuttamia. Paremman tarkastustavan
23768: tultua käytäntöön valtion rautateillä voitanee nämä väärin-
23769: käytökset kuitenkin poistaa ilman lainsäädäntöäkin. Tun-
23770: tuu nimittäin kohtuuttomalta ja väärältä, että koko rautatie-
23771: läiskunta saisi kärsiä yksityisten rikosten tähden, ja että
23772: suurelta kansalaisjoukolta riistettäisiin osa heidän~toimeen­
23773: tulostaan, varsinkin kuin se hyöty, jota yhteiskunta tällai-
23774: sista rautatieläisten sivutoimista nauttii, epäilemättä enem-
23775: män kuin täysin vastaa siitä syntyviä haittoja.            Vielä
23776: arveluttavammaksi käy mielestämme tämä valiokunnan
23777: enemmistön lisäys sen kautta, että pykälän määräykset
23778: on ulotettu koskemaan myöskin yksityisten rautateiden
23779: virkamies- ja palvelijakuntaa ja heidän aviopuolisojaan ja
23780: lapsiaan. Huomioon on; muuten otettava, että vaikka ne
23781: syyt, mitä valiokunnassa on esitetty pykälän muuttami-
23782: seksi, kohdistuvat yksinomaan rautateiden virka- ja palve-
23783: lusmiehiin, kuitenkin nämä periaatteet, jotka poikkeavat
23784: voimassa olevan elinkeinolain ja armollisen esityksen elin-
23785: keinovapauden rajoittamista koskevasta vastaavasta pykä-
23786: lästä, tässä tapauksessa ovat ulotetut koskemaan myöskin
23787: kaikkia muita pykälässä lueteltuja valtion virkamiesten
23788: ryhmiä.
23789:      VaHokunnan ehdottarua muutos 4 §:n 2 momenttiin ei
23790: mielestämme myöskään ole onnistunut. Sen sijaan kuin arm.
23791:  esityksessä annetaan hallitukselle oikeus erityisillä säännök-
23792: sillä rajoittaa jollakin muulla alalla valtion palveluksessa ole-
23793:  vain elinkeinonharjoittamisen oikeutta samassa määrin kuin
23794:  1 momentissa on säädetty siinä mainituista virka- ja palve-
23795: lusmiehistä, laajentaa valiokunta nyt hallituksen oikeutta
23796: siinä määrin, että miltä tahansa virka- ja palvelusmieheltä
23797:  voidaan kieltää oikeus harjoittaa joko itse tai aviopuolisonsa
23798:  tahi vajavaltaisten lastensa kautta ei ainoastaan kauppaa
23799:  tahi muuta samantapaista liikettä, vaan myöskin muita lu-
23800:  vallisia elinkeinoja.
23801:      Sellaisen rajattoman vallan antaminen hallitukselle tehdä
23802:  supistuksia siinä elinkeinovapaudessa, mikä muutoin kuu-
23803: 28               1907. V. M. -      Esit N:o lb.
23804: 
23805: luu valtion palveluksessa oleville henkilöille ja heidän per-
23806: heenjäsenilleen, ei ole toimenpide, jonka puolesta sitovia
23807: syitä ei olisi esiintuotu ja joka siksi näyttää aiheettomalta.
23808:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saamme kunnioit-
23809: taen ehdottaa,
23810:     että 4 § hyväksyttäisiin näin kuuluvaksi:
23811: 
23812:                                         4 §.
23813:                      1.   Sitä oikeutta, joka 2 §:n 1 momen-
23814:                  tissa mainitaan, ei ole: ylöskantomiehellä
23815:                  tahi kruunun rahavarain hoitajalla, viralli-
23816:                  sella syyttäjällä, tullitoimen tahi poliisilai-
23817:                  toksen virkamiehellä tai palvelijana, eikä
23818:                  myöskään näiden henkilöiden aviopuoli-
23819:                  soilla tahi vajavaltaisilla lapsilla.
23820:                      2. Jos katsotaan tarpeelliseksi rajoit-
23821:                  taa jollakin muulla alalla valtion palveluk-
23822:                  sessa olevain elinkeinon harjoittamisen oi-
23823:                  keutta, annettakoon siitä säännös hallin-
23824:                  nollista tietä.
23825: 
23826:       Eero Erkko.     Leo Ehrnrooth.        K. 0. Vikman.
23827: 
23828: 
23829: 
23830: 
23831:                               IV.
23832:     Sen sijaan, että Armollisen esityksen 75 §:ssä on py-
23833: sytty niissä periaatteissa, jotka voimassa oleva elinkeino-
23834: asetus (19 §) sisältää erinäisten tarkastusmääräysten anta-
23835: misesta ja määrättyjen taksojen ja järjestyssääntöjen ynnä
23836: niiden rikkomisesta johtuvien uhkasakkojen vahvistamisesta
23837: erinäisille kulkuliikettä avustaville ammateille, on valiokunta
23838: 15 §:ssä tehnyt tässä kohden eräitä muutoksia. Niinpä
23839: valiokunta on maistraatilta ja kuvernööriitä siirtänyt yllä-
23840: mainitun velvollisuuden kaupunginvaltuustolle ja kunnallis-
23841:                      Elinkeinolaki.                        29
23842: 
23843:  lautakunnalle, jotapaitsi valiokunta on rajoittanut viran-
23844:  omaisten toimivallan kysymyksessä olevassa suhteessa sii-
23845:  hen, että ne voivat ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen asian-
23846:  omaisten ammattilaisten ehdotuksen mukaan. Tämän ohessa
23847:  valiokunta on vaihtanut sanan ,uhkasakkoja" sanaan ,ran-
23848:  gaistusmääräyksiä".
23849:      Allekirjoittaneiden mielestä ei ehdotettu poikkeaminen
23850:  nyt voimassaolevasta järjestyksestä ole hyvin perusteltu.
23851:  Kysymyksenalainen tehtävä näyttää täysin soveltuvan
23852:  maistraatin ja kuvernöörin virkatoimintaan, mutta sitävas-
23853:  toin tuskin kaupunginvaltuuston ja kunnallislautakunnan
23854:  yleisiin toimialoihin, jossa kohden muutoin on otettava
23855:  huomioon, ettei kaupunginvaltuustoa vastaa maalla kun-
23856:  nallislautakunta, vaan kunnallisvaltuusto tahi, missä sitä ei
23857:  ole, kuntakokous. Ei missään tapauksessa näytä hyvin-
23858:  harkitulta säätää, että viranomaisten vahvistuksen tulee
23859:  tapahtua asianomaisten ammattilaisten ehdotusten mukaan.
23860:  Esivallan vahvistushan tehdään sillä tavoin, kun viranomai-
23861:  selle ei myönnetä mitään oikeutta tehdä muutoksia vahvis-
23862:  tettavaksi lähetettyyn ehdotukseen, tyhjäksi muotoseikaksi,
23863:  eikä pykälässä mitenkään selvitetä kuinka on meneteltävä,
23864: kun asianomaiset ehkä eivät taivu antamaan asiassa eh-
23865: dotusta, ei myöskään anneta mitään ohjausta siihen järjes-
23866: tykseen ja tapaan nähden, joita eri ammattilaisryhmissä on
23867: noudatettava näitä ehdotuksia tehtäessä. Edelleen tuntuu
23868:  sanan ,uhkasakkoja" vaihtaminen sanaan ,rangaistusmää-
23869: räyksiä" huonosti harkitulta. Samalla kun tuskin herän-
23870: nee epäilyksiä uhkasakkomääräyksen soveliaisuudesta täl-
23871: laisessa tapauksessa, täytyy vakavia arveluita syntyä sitä
23872: vastaan, että kysymyksessä olevassa tapauksessa annetaan
23873: avoin valtakirja rangaistusmääräysten vahvistamiseen niille
23874: kunnallisille laitoksille, jotka Valiokunnan ehdotuksen mu-
23875: kaan näitä asioita käsittelevät. Ei suinkaan liene tarkoitus
23876: antaa avointa valtaa rikoslain rangaistusjärjestelmän sovel-
23877: luttamtseen siihen kuuluvine sakkoineen, vankeuksineen
23878: j. n. e.?
23879: 30               1907. V. M. -    Esit. N:o 16.
23880: 
23881:     Yllämainituilla syillä' allekirjoittaneet eivät ole voineet
23882: tässä kohden yhtyä Valiokunnan ehdotukseen, vaan olemme
23883: hyväksyneet tämän §:n armollisen esityksen mukaisena.
23884: On kuitenkin näyttänyt tarpeelliselta ja tarkoituksenmukai-
23885: selta, että niinhyvin asianomainen kunnallisviranomainen,
23886: kuin myöskin asianomaisten ammattilaisryhmien edustajat
23887: saavat tilaisuuden lausunnon antamiseen puheenalaista laa-
23888: tua olevissa asioissa, mihin nähden allekirjoittaneet ovat
23889: tahtoneet puoltaa §:n hyväksymistä näin kuuluvana:
23890: 
23891:                                      15 §.
23892:                      Kaupungissa on maistraatin sekä maalla
23893:                   kuvernöörin asia, kuultuaan asianomaista
23894:                   kunnallisviranomaista, ja sittenkuin asian-
23895:                   omaisen ammattilaisryhmän edustajille
23896:                   myöskin on annettu tilaisuus lausunnon
23897:                   antamiseen, ja pika-ajureille, palkkasouta-
23898:                   jille, kaupunginläheteille, satamatyönteki-
23899:                   jöille ja muiden sellaisten kulkuliikettä
23900:                   avustavain ammattien toimittajille, niin
23901:                   myös nuohoojille, mittaajille, pakkaajille ja
23902:                   muille semmoisille, yleisen turvallisuuden
23903:                   vuoksi säätää tarkastusmääräyksiä sekä
23904:                   vahvistaa määrättyjä taksoja ja järjestys-
23905:                   sääntöjä ynnä uhkasakkoja niiden rikko-
23906:                   misesta.
23907:      Helsingissä 19 p:nä lokakuuta 1907.
23908: 
23909:                       Leo Ehrnrooth.
23910: 
23911:        Eero Erkko.                        K. 0. Vikman.
23912:                       Elinkeino laki.                         31
23913: 
23914:                                V.
23915:      Valiokunnan enemmistö on katsonut tarpeelliseksi muut-
23916: taa armollisen esityksen 63:n §:n, joka tässä lakiehdotuk-
23917: sessa on 18:na pykälänä, sangen tuntuvassa määrässä. Muu-
23918: tos kohdistuu pääasiassa siihen, että mainitun pykälän en-
23919: simmäisessä momentissa olevan sakkomäärän alin aste on
23920: korotettu 10:stä 50:een markkaan.
23921:      Kun ne rikkomukset, jotka tämän pykälän mukaan tu-
23922: levat rangaistaviksi, kieltämättä ovat hyvin erilaisia vaih-
23923: dellen esim. nuorten henkilöiden kaupanpidosta määrätyn
23924: kellonlyömän jälkeen aina hyvinkin raskaisiin lainrikkomi-
23925: siin, on valiokunnan enemmistö yrittänyt laajentaa tätä
23926: sakkoasteikkoa alaspäin, lisäämällä pykälään erityisen kol-
23927: mannen momentin, jossa säädetään sakkomääräykset itse-
23928: näisesti elinkeinoa harjoittaville nuorille henkilöille samoin
23929: kuin niille, joiden tuottamuksesta tahi laiminlyömisestä lapsi
23930: tahi nuori henkilö rikkoo 5 §:n 3 momentissa säädettyä kiel-
23931: toa vastaan ollen tämän sakon alin määrä vähin mahdolli-
23932:  nen eli 3 markkaa ja korkein 300 markkaa.
23933:      Allekirjoittaneiden mielestä on Valiokunta epäonnistunut
23934:  ratkaistessaan esillä olevan tehtävän. Uusi momentti näyt-
23935:  tää nimittäin meistä aivan tarpeettomalta, koska jo ensim-
23936:  mäisen momentin määräystä voipi tuomari epäilemättä kai-
23937:  kissa esille tulevissa tapauksissa sovittaa todellisesti syylli-
23938:  seen, olkoonpa tämä sitten nuori henkilö} itse tahi hänen
23939:  edusmiehensä tahi vaikkapa vieras henkilö, joka voitonhi-
23940:  rnosta käyttää lasta tahi nuorta hnnkilöä edellä mainitulla
23941:  tavalla.
23942:      Vaaditaan vain sitä, että ensimmäisessä momentissa
23943:  oleva alin sakkomäärä, minkä Valiokunta niin aiheetto-
23944:  masti on korottanut, pysytetään sellaisena, kuin se on ar-
23945:  mollisessa esityksessä ja momentin sakkolatitudi jääpi sel-
23946:  laiseksi, että se voipi soveltua kaikkiin mahdollisiin esille
23947:  tuleviin tapauksiin.
23948:      Yllä sanotun nojalla ehdotamme kunnioittaen, että Edus-
23949:  kunta hyväksyisi puheenalaisen pykälän näin kuuluvana:
23950: 32              1907. V. M. -      Esit. N:o 16.
23951: 
23952:                         18 § (63 §).
23953:                      1. Joka edeltäpäin asianmukaisesti
23954:                  ilmoitusta tekemättä tahi lupaa hankki-
23955:                  matta, milloin sitä tarvitaan, harjoittaa
23956:                  elinkeinoa, taikka joka menee sitä elinkeino-
23957:                  oikeutta ulommaksi, mikä hänellä tämän
23958:                  lain ja erityisten määräysten mukaan on,
23959:                  rangaistakoon vähintään kymmenen ja enin-
23960:                  tään viidensadan markan sakolla.
23961:                      2. Jos se, joka lakkaa elinkeinoa har-
23962:                  joittamasta, jättää tekemättä siitä 2 §:n 6
23963:                  momentissa säädetyn ilmoituksen, sakotet-
23964:                  takoon häntä enintään viisikolmatta mark-
23965:                  kaa.
23966: 
23967:      K. 0. Vikman.                         Leo Ehrnroot.
23968:      Eero Erkko.
23969: 
23970: 
23971: 
23972: 
23973:                              VI.
23974: 
23975:      Valiokunta on käsitellessään 82 §:Iää Arm. esityksessä
23976: Elinkeinolaiksi, jossa pykälässä maakauppiaat veivoitetaan
23977: edelleenkin kruunulle suorittamaan 100 mk. vuotuista mak-
23978: sua jokaisesta avonaisesta puodista, jättänyt veroituksen
23979: ennalleen sillä tavoin, ettei se ole poistanut pykälää voi-
23980: massa olevasta elinkeinolaista.
23981:      Koska mainittu maakauppiasvero on ollut ja yhäti tu-
23982: lisi olemaan räikeänä epäkohtana verotus oloissamme siinä
23983: suhteessa, että kauppiaat kaupungeissa sekä tehtaat maalla
23984: ja kaupungeissa, jotka useinkin monta kertaa suuremmassa
23985: määrässä harjoittavat kauppaa, sentään ovat veroista vapaat,
23986: pidän velvollisuutenani ilmaista eroavan käsitteeni asiassa
23987: ja ehdoittaa, että siksi kunnes oikeudenmukaisempi asteettain
23988: kohoava tulovero tulee toimeen, kaikki kauppiaat ja tehtaat,
23989:                            Etinkeino1aki.                        33
23990: 
23991: jotka avonaista kauppaa harjoittavat sekä maalla että kau-
23992: pungeissa, velvoitettaisiin kruunulle suorittamaan vuotuista
23993: veroa sillätavoin, että veronmäärä edes vähänkään suhtaan-
23994: tuisi kaupan suuruuteen. Ehdoitan siis kunnioittaen, että
23995: 82 § käsittävä asia arm. esityksessä otettasiin tähän lakiin
23996: 19 §:ksi ja saisi seuraavan muodon:
23997: 
23998:                        jokaisesta avonaisesta myyntipaikasta
23999:                    niinhyvin maalla kuin kaupungeissa tulee
24000:                    kruu-nulle suorittaa 1!uotuista 1'eroa edelli-
24001:                    sen vuoden kunnallistaksoitukBen perm-
24002:                    teella seuraava määrä :
24003: 
24004:                       1,000-2,000 mk. vuosituloista 20:
24005:                       2,000-5,000                    40:
24006:                       5,000-10,000
24007:                                      "       "     100:
24008:                      10,000 ylöspäin
24009:                                      "      "       200:
24010:                                           "        "
24011:                        Maksu on suoritettava sen vuoden
24012:                    alusta, jona ilmoitus on tehty.
24013: 
24014: 
24015:                     Tuom. Pohjanpalo.
24016: 
24017: 
24018:    Tähän yhdymme
24019: 
24020:          Aukusti Hi1tu1a.                 Hilja Pärssinen.
24021: 
24022: 
24023: 
24024: 
24025:     Työ"väenasiain valiok. miet. N:o 2.                      3
24026: Helsinki, Työväen kirjapaino 1907.
24027:          1907. -    Edusk. Vast. -    Esitys N:o 16.
24028: 
24029: 
24030: 
24031: 
24032:                       S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
24033:                 n en vasta u:s Keisarillisen Majesteetin
24034:                 armolliseen esitykseen, joka sisältää elin-
24035:                 keinolain ehdotuksen.
24036: 
24037: 
24038: 
24039: 
24040: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
24041:         ja Suuriruhtinast
24042: 
24043: 
24044: 
24045: 
24046:      Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollisen esityksen,
24047: joka sisältää elinkeinolain ehdotuksen, on Suomen Eduskunta
24048: valmistelua varten lähettänyt asettamaansa Työväenasiainvalio-
24049: 2        1907. -- Edusk. Vast. -       Esitys2N:o 16.
24050: 
24051: kuntaan, mutta tämä valiokunta on Eduskunnalle ilmoittanut,
24052: että se ei ole ehtinyt asiata loppuun käsitellä.
24053:       Tämän Eduskunta saa alamaisesti Teidän Keisarilliselle
24054: Majesteetillenne ilmoittaa.
24055: 
24056: 
24057:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
24058: 
24059: 
24060:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
24061: 
24062: 
24063: 
24064: 
24065:           Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
24066:                    1907.- N:o 17.
24067: 
24068: 
24069: 
24070: 
24071:                Keisarillisen Majesteetin Armolli-
24072:           nen esitys Snomen Kansaneduskunnalle määrä-
24073:           rahoista rautatierakennuksia varten.
24074: 
24075:      Sittenkuin Suomen väliaikaisille        valtiopäiville
24076: 1905-1906 kokoontuneille Valtiosäädyille oli annettu ar-
24077: mollinen esitys uusista rautatierakennuksista, ovat Val-
24078: tiosäädyt alamaisessa vastauskirjelmässä 14 p:ltä kesä-
24079: kunta 1906 ilmoittaneet:
24080:      I. että V altiosäädyt puolestansa ovat päättäneet:
24081:                että normaaliraiteinen rautatie on raken-
24082:           nettava Joensuun kaupungista Pielisjoen länsi-
24083:           pnolitse sekä Pielisjärven itäpuolitse Uimahar-
24084:           jun ja Lieksan kautta Nnrmekseen siitä laadi-
24085:           tnn ehdotuksen mukaan ja 13,640,000 markaksi
24086:           Iasketnilla kustannuksilla;
24087:                 että normaaliraiteinen rantatie on raken-
24088:           nettava Laurilan seisahduslaitnrilta Oulun--
24089:           Tornion radalla Rovaniemen kirkonkylään, sitä
24090:           varten tehdyn ehdotuksen mukaan, 9,312,000
24091:           markaksi Iasketnilla kustannuksilla;
24092:                että normaaliraiteinen rautatie Seinäjoen
24093:           asemalta, Kristiinankaupunki ja Kaskinen pää-
24094:           tekohtina, Kauhajoen ja Teuvan pitäjien kantta
24095:           on rakennettava, haarautuen sanottuihin kah-
24096:           teen kaupunkiin Perälän kylän seuduilla, ja
24097:   2                         N:o 17
24098: 
24099:            kuluvana varainhoitokautena pantava työnalai-
24100:            seksi, sekä että tämän radan kokonaiskustan-
24101:            nukset lasketaan 11,500,000 markaksi; sekä
24102:                   että Valtiosäädyt näiden ratarakennusten
24103:            työnalaisiksi panemista varten ovat määrän-
24104:            neet Joensuun-Lieksan-Nurmeksen rataa var-
24105:            ten 2,()(X),000 markkaa, Kemin- Rovaniemen
24106:            rataa varten 1,500,000 markkaa sekä Seinäjoen
24107:            -Kristiinankaupungin ja Kaskisten rataa var-
24108:            ten 1,500,000 markkaa.
24109:      Edellämainituista radoista ovat V altiosäädyt edelleen
24110: lausuneet sen mielipiteen
24111:                   ettei keveämpiä kuin pituusmetriä kohti
24112:            25 kilogrammaa painavia kiskoja tästälähin
24113:            normaaliraiteisia valtionratoja varten hankit-
24114:            taisi, sekä
24115:                   ettei niillä radoilla, joita nyt on ehdotettu
24116:            rakennettaviksi, käytettäisi jyrkempiä nousuja
24117:            kuin 12 : 1000;
24118:      jonka ohessa Valtiosäädyt puolestaan ovat päättäneet
24119:                   että töiden alottamisen ehdoksi kysymyk-
24120:            sessä olevilla radoilla määri:i,tään että asian-
24121:            omaiset kunnat tahi yksityiset henkilöt edeltä-
24122:            päin sitoutuvat vastaamaan siitä rahamäärästä,
24123:            jolla maan lunastus ja rautatien aikaansaamien
24124:            haittojen korvaus saattaa nousta yli sen mää-
24125:            rän, minkä Hallitus erityisen arvion mukaan
24126:            kohtuulliseksi näkee.
24127:      Tätä asiaa alamaisesti esiteltäessä on Keisarillinen
24128: Majesteetti 11 p:nä joulukuuta (28 p:nä marraskuuta) 1906
24129: armossa vahvistanut V altiosäätyjen edelläolevat päätökset
24130: sekä myös armossa suostunut Valtiosäätyjen ylempänä
24131: mainittuun toivomukseen.
24132:      Sen ohessa Valtiosäädyt ovat anoneet
24133:                  II. että ensituleville valtiopäiville toimi-
24134:            tetaan täydellinen selvitys sopivimmasta suun-
24135:            nasta radalle, joka lähtien Savonlinnasta yhdis-
24136:                             N:o 17                          3
24137: 
24138:              täisi Karjalan radan Savon rataan sekä tämän
24139:              radan sopivaan paikkaan Jyväskylän-Suolah-
24140:              den radalla, ja että esitys tämän radan tahi
24141:              jonkun sen osan rakentamisesta valtiopäiville
24142:              annetaan.
24143:       Samalla kun Keisarillinen Majesteetti on suvainnut
24144: pääasiassa suostua tähän VaHiosäätyjen alamaiseen ano-
24145: mukseen, on Senaattia armossa käsketty ryhtymään tästä
24146: aiheutuviin toimenpiteisiin. Koska anottu selvitys, niin-
24147: kuin V altiosäätyjen perustelusta näkyy, etupäässä tar-
24148: koittaa sen kysymyksen selville saattamista, mikä suunta
24149: yleist-ltä .taloudelliselta kannalta katsoen olisi sopivin sille
24150: yhdistysradalle, »joka vastaisuudessa on idästä länteen
24151: maan sisäosien kautta rakennettava itäisten emäratojen ja
24152: Pohjanmaan radan välille>, on tämän kysymyksen käsit-
24153: telemistä varten asetettu erityinen komitea, joka on saa-
24154: nut toimekseen lausua mielensä ei ainoastaan Savonlin-
24155: nasta Savonradalle menevästä linjasta sekä mainitun ra-
24156: dan ja Jyväskylän-Suolahden rautatien yhdistämisestä,
24157: vaan myös tämän yhdistyslinjan sopivimmasta jatkosta
24158: aina Pohjanmaan rataan asti. Ei kumminkaan voi otak-
24159: sua käyvän komitealle mahdolliseksi antaa lausuntoansa
24160: niin hyvissä ajoin, että se saattaisi olla jo 1907 vuoden
24161: valtiopäiville asiasta annettavan esityksen pohjana. Niihin
24162: laajaperäisiin rautatierakennuksiin nähden, joihin viimeksi
24163: koolla olleet Valtiosäädyt ovat päättäneet ryhdyttäväksi
24164: ja joiden valmistumiseen menee verrattain pitkä aika, ei
24165: saattanekaan tulla kysymykseen että näillä valtiopäivillä
24166: päätettäisiin valtion varalle rakentaa vielä useampia rau-
24167: tateitä. Keisarillinen Majesteetti ei sen vuoksi ole tah-
24168: tonut nyt antaa eduskunnalle esitystä mainitun yhdistys-
24169: radan rakentamisesta.
24170:       Vielä ovat Valtiosäädyt huomauttaneet, miten ylem-
24171: pänä mainittujen rautatielinjain lisäksi useampia muita-
24172: kin hyvin perusteltuja rautatienrakennusyrityksiä on ollut
24173: Valtiosäätyjen tarkastettavina. Sellaisiksi linjoiksi, joi-
24174: den lähinnä on katsottu voivan joutua huomion alaisiksi,
24175: ovat Valtiosäädyt maininneet seuraavat:
24176:   4                         N:o 17
24177: 
24178:          Oulu-Vaala;
24179:          Ylivieska-Haapajärvi;
24180:          Kokkola-Suolahti, vaihtoehtoisesti Pännäinen -Suo-
24181: lahti;
24182:       Pori-Kankaanpää;
24183:       Turku-Uusikaupunki;
24184:       Helsinki, vaihtoehtoisesti Kauklahti-Nummela-Loi-
24185: maa-Riste;
24186:       Lahti--Heinola;
24187:       Sairala-Käkisalmi.
24188:       Vaikka ei kaikkia eikä edes enintä osaa näistä lin-
24189: joista yhtaikaa voi päättää rakennettaviksi, ovat Valtio-
24190: säädyt kuitenkin, siihen katsoen että niitä kaikkia voi-
24191: daan hyvillä syillä kannattaa ja useat niistä ovat keske-
24192: nänsä tasa-arvoiset, katsoneet olevan toivottavaa että, kun
24193: rautatiekysymykset tästedes otetaan valtiopäivillä harkin-
24194: nan alaisiksi, eduskunnan käytettävänä olisi mahdollisim-
24195: man täydellinen, samojen perusteiden mukaan tehty ja
24196: täysin luotettava selvitys puheena olevista linjoista sekä
24197: taloudellisessa ja teknillisessä suhteessa että rakennus-
24198: kustannuksiin nähden. Yhteydessä tämän kanssa ovat
24199: Valtiosäädyt ilmoittaneet :
24200:                   ID. että Valtiosäädyt, hyväksyen armol-
24201:             lisen esityksen ehdotuksen siitä, että kustan-
24202:             nusten suorittamiseksi vastaisista rautatietutki-
24203:             muksista ja muista niiden yhteydessä olevista
24204:             töistä määrätään vuosiksi 1906-1907 yhteensä
24205:             100,000 markkaa, alamaisesti anovat, että edellä
24206:             tarkemmin kosketeltu tutkimus ja selvitys Hal-
24207:             lituksen toimesta suoritettaisiin sekä tulokset
24208:             painettuina annettaisiin ensi valtiopäiville tie-
24209:             doksi.
24210:       Hyväksyen Valtiosäätyjen edellämainitun alamaisen
24211: anomuksen tarkoituksen Keisarillinen Majesteetti on käs-
24212: kenyt Senaatin hankkia mainitun selvityksen. 8en ohessa
24213: Keisarillinen Majesteetti on suvainnut käskeä Senaattia
24214: samaan aikaan, kuin V altiosäätyjen mainitsemat, ylem-
24215:                           N:o 17                        5
24216: 
24217: pana luetellut rautatielinjat tutkitaan, tutkituttaruaan
24218: myöskin linjan Pietari, vaihtoehtoisesti Valkeasaari-Kä-
24219: kisalmi- Hiitola tahi Sairala, niin että esitys tämän rau-
24220: tatien rakentamisesta voitaisiin eduskunnalle antaa, sen
24221: taloudellisen ja sotajohteellisen merkityksen oltua harkin-
24222: nan alaisena, mikä sillä, muihin tutkittuihin Iinjoihin ver-
24223: rattuna, saattaa olla.
24224:       Käytettävänä olleen lyhyen ajan ja sen selvityksen
24225: melkoisen laajuuden takia, jota Valtiosäädyt ovat ano-
24226: neet, ei tietysti ole ollut ensinkään mahdollisuutta jo 1907
24227: vuoden valtiopäiville hankkia tätä selvitystä. Kun, niin-
24228: kuin ylempänä on huomautettu, Valtiosäätyjen jo raken-
24229: nettaviksi päättämät rautatiet valmistuaksensa tarvitsevat
24230: monta vuotta sekä V altiosäädyt myöskin ovat katsoneet
24231: ylempänä mainitun yhdistysradan Savonlinnasta Jyväs-
24232: kylän-Suolahden rautatiehen olevan sen jälkeen lähinnä
24233: rakennettavan, näyttää selvältä, ettei mikään nyt viimeksi
24234: kosketelluista linjoista piankaan saata tulla eduskunnan
24235: päätöksen alaiseksi, mikäli se olisi valtion varalle raken-
24236: nettava. Tähän katsoen eivät asianhaarat näytä vaativan
24237: että ne uusien rautatielinjain tutkimukset, joita Valtio-
24238: säädyt ovat anoneet, olisivat kiireesti suoritettavat.
24239:       Vihdoin ovat Valtiosäädyt alamaisimmasti anoneet
24240:                    IV. että Hallitus asettaisi komitean val-
24241:              mistamaan kysymystä Suomen valtionrautatei-
24242:              den rakennushankkeista johtuvien pakkoluovu-
24243:              tuskustannusten alentamisesta sekä selvittä-
24244:              mään, voitaisiinko ja missä määrin näitä kus-
24245:              tannuksia määrätä niiden kuntien tai yksityis-
24246:              ten henkilöiden suoritettaviksi, jotka lähinnä
24247:              tulevat rautatiestä hyötymään; sekä
24248:                    että armollinen esitys asiasta aikanaan
24249:              eduskunnalle annettaisiin.
24250:       Suostuen tähän Valtiosäätyjen alamaiseen anomuk-
24251: seen Keisarillinen Majesteetti on käskenyt Senaatin ryh-
24252: tyä tästä aiheutuvaan toimenpiteeseen; ja on komitea sitä
24253: varten jo asetettu.
24254:                            •
24255:   6                       N:o 17
24256: 
24257:        Niinkuin näkyy siitä, mitä ylempänä on esiintuot.u,
24258: tarkoittaa viimeksi koolla olleiden Valtiosäätyjen, Keisa-
24259: rillisen Majesteetin vahvistama päätös kolmen uuden,
24260: sangen pitkän rautatielinjan rakentamista. Kun Valtio-
24261: säätyjen vastauskirjelmä on päivätty 14 p:nä kesäkuuta
24262: 1906 sekä asia vasta paljoa myöhemmin saattoi tulla Hä-
24263: nen Majesteettinsa lopullisesti harkittavaksi, oli se vaara
24264: tarjona, että rautatierakennustyöt vasten toivoa keskey-
24265: tyisivät, Elisenvaaran-Ptmkaharjun rataosa kun oli aiottu
24266: avattavaksi liikenteelle jo syksyllä 1906 ja mikään muu
24267: rautatie kuin Punkaharjun-Savonlinnan rataosa siihen
24268: aikaan ei ollut työn alaisena. Semmoisen keskeytyksen
24269: estämiseksi, joka, muista siitä johtuvista haitoista puhu-
24270: matta, olisi erittäin tuntuvasti kohdannut sitä lukuisaa
24271: työväestöä, joka rautatierakennuksista saa toimeentulonsa,
24272: ryhdyttiin jo ennen asian lopullista ratkaisemista ja niin
24273: pian kuin Valtiosäätyjen asiasta tekemät päätökset tuli-
24274: vat tunnetuiksi tarpeellisiin toimenpiteisiin rakennetta-
24275: viksi päätettyjen linjain lopullista tutkimista varten ke-
24276: sällä 1906. Ei kuitenkaan ollut mahdollista sanottuna
24277: kesänä ehtiä tutkia kaikkia kolmea linjaa, vaan käytiin
24278: silloin ainoastaan Joensuun--Nurmeksen ja Kemin-Ro-
24279: vaniemen rataHnjat, jota vastoin Seinäjoen-Kristiinan-
24280: kaupungin ja Kaskisten radan tutkiminen oli jätettävä
24281: vuodeksi 1907. Tämän johdosta ja kun viimemainitun
24282: radan tutkimisen tulokset eivät saata tulla lopullisesti
24283: valmistetuiksi eikä kustannusarvio tehdyksi ennenkuin ai-
24284: kaisintaan kuluvan vuoden loppupuolella, ei myöskään ole
24285: mahdollista teettää töitä tällä radalla niin laajalti, että
24286: tämän vuoden aikana Valtiosäätyjen niitä varten osotta-
24287: ma 1,500,000 markan määrä siihen kuluisi, vaan voitai-
24288: siin suurempi osa tuota summaa sopivammin käyttää
24289: muihin ratoihin, jonka vuoksi myös työsuunnitelmat
24290: on tämän mukaisesti tehty. Keisarillinen Majesteetti on
24291: sentähden, ja koska työsuunnitelmain vahvistamista
24292: ei voi jättää siksi kuin eduskunta ehkä on tehnyt pää-
24293: töksen asiasta, tahtonut ehdottaa
24294:                                 •
24295:                           N:o 17                         7
24296: 
24297:                  että eduskunta, hyväksyen ne toimenpiteet,
24298:           joihin Hallitus asiassa on ryhtynyt, tekisi sellai-
24299:           sen muodostelun viimeksi koolla olleiden Valtio-
24300:           säiityjen asiasta tekemään päätökseen, että Joen-
24301:           sunn-Nurmeksen, Kemin--Rovaniemen sekä Sei-
24302:           näjoen- Kristiinankaup~tn,qin ja Kaskisten ratoja
24303:           varten mäå'rätään vuosiksi 1906 ja 1907 yhteensä
24304:           5,000,000 markkaa, siten jaettuina sanottujen ra-
24305:           tojen kesken kuin sopiva työnjako saattaa vaatia.
24306:       Näyttää kuitenkin suotavalta vastaisenkin varalta jon-
24307: kun verran sovitella sitä rakennusohjelmaa, jonka vii-
24308: meksi koolla olleiden Valtiosäätyjen päätösten tarkka
24309: noudattaminen tekisi tarpeelliseksi. Kolmen ylempänä
24310: mainitun radan yhteenlasketut kustannukset tekevät, Val-
24311: tiosäätyjen päätösten pohjana olleiden laskujen mukaan,
24312: 34,452,000 markkaa. Nyttemmin tehdyt lopulliset Joen-
24313: suun-Nurmeksen ja Kemin-Rovaniemen ratojen kustan-
24314: nusarviot nousevat kumminkin, edellisen 18,760,000 mark-
24315: kaan ja jälkimmäisen 11,248,000 markkaan. Jos Seinäjoen
24316: -Kristiinankaupungin ja Kaskisten radan kustannusten
24317: otaksutaan vähäisen nousevan V altiosäätyjen laskeman
24318: määrän yli eli tekevän noin 12,000,000 markkaa, olisivat
24319: siis yhteenlasketut kustannukset sen ohjelman perille aja-
24320: misesta, jonka viiilleksi koolla olleet V altiosäädyt hyväk-
24321: syivät uusia rautatierakennuksia varten, tasaluvuin
24322: 42,000,000 markkaa.
24323:       Sitä kysymystä harkittaessa, kuinka pitkässä ajassa
24324: tämän sangen laajaperäisen rakennusohjelmttn toteuttami-
24325: nen on toimeenpantava, on etupäässä kahta näkökohtaa
24326: silmällä pidettävä. Toiselta puolen on katsottava suota-
24327: vaksi että jatkuvana pontevalla työllä maamme sisäisten
24328: kulkulaitosten kehittämiseksi valmistetaan mahdollisuutta
24329: maan tuottavien varojen lisättyyn ja monipuoliseen hy-
24330: väksikäyttämiseen. Toiselta puolen taas on toivottavaa
24331: että, koska uusien rautateiden tarvetta tässä maassa ei
24332: missään tapauksessa voida laskettavissa olevan ajan ku-
24333:   8                        N:o 17
24334: 
24335: luessa täydelliseti tyydyttää, rautatierakennustyöt suun-
24336: nitellaan niin, että niitä saatetaan pitemmän ajan ku-
24337: luessa suorittaa suunnilleen yhtä laajalti vuosittain, jottei
24338: niitä minäkään aikana tarvitsisi rahallisista tahi muista
24339: syistä suuremmassa määrässä supistaa. Sitä summaa
24340: määrättäessä, joka nyt mainittuihin näkökohtiin ja maan
24341: rahavaroihin katsoen voitaisiin keskimäärin vuotuisesti
24342: uusien rautateiden rakentamiseen käyttää, ei myöskään
24343: saa jättää huomioon ottamatta, että jo valmiitkin radat,
24344: syystä että liikenne alati kasvaa, vuosittain tarvitsevat
24345: melkoisia määrärahoja uutisrakennuksia ja liikkuvan ka-
24346: luston lisäämistä varten. Tämän johdosta ja siihenkin
24347: nähden, mitä eduskunnalle annetussa armollisessa esityk-
24348: sessä kulkulaitosrahastosta on sanottu uusiin rautatiera-
24349: kennuksiin tarvittavien varojen hankkimiskeinoista, ei nyt
24350: tehtäviksi päätettyjen rautateiden rakentamiseen voitane
24351: osottaa suurempaa summaa kuin keskimäärin 6 a 7 mil-
24352: joonaa vuosittain. Sopivan työnjaon aikaansaamiseksi on
24353: vuodeksi 1908 7,CX)(),OOO markan määräraha katsottu tar-
24354: vittavan. Tällä edellytyksellä tulevat nyt puheena olevat
24355: uudet rautatierakennukset valmistuaksensa tarvitsemaan
24356:  6 a 7 vuotta, 1907 vuoden alusta lukien.
24357:        Asian niin ollen olisi sekä teknilliseltä että taloudel-
24358: liselta kannalta varsin epäedullista jos, viimeksi koolla
24359:  olleiden Valtiosäätyjen päätöksen mukaisesti, kaikki kol-
24360: me ratalinjaa yhtaikaa pantaisiin työn alaisiksi. Siitä
24361:  olisi näet se seuraus, että kaikkien linjain rakentamista
24362:  olisi pitkitettävä niin, ettei mikään niistä voisi valmistua
24363:  ennenkuin mainitun ajanjakson lopulla. Paljon tarkoi-
24364:  tuksenmukaisempaa olisi supistaa työ ainoastaan kahteen
24365: rataan tahi radanosaan sekä sitä myöten kuin nämä lä-
24366: henisivät valmistumistaan siirtää työ muihin. Se olisi
24367:  edullista sekä teknilliseltä että taloudelliselta kannalta ja
24368:  tekisi mahdolliseksi jo kahden tai kolmen vuoden perästä
24369:  avata osa radoista liikenteelle, viivyttämättä muiden lop-
24370: puunsaattamista kauemmin, kuin jos kaikki ratalinjat yhtä
24371:  haavaa ja samassa määrässä otetaan työn alaisiksi. Nyt
24372:                              N:o 17                          9
24373: 
24374: ehdotetun rakennustavan toteuttamiseksi olisi sopivaa:
24375: että Joensuun-Nurmeksen rata jaetaan kahteen, mahdol-
24376: lisesti kolmeen osaan, niin että työt siirtyvät pohjoiseen
24377: päin sitä myöten kuin eteläisempi osa valmistuu; että
24378: Kemin-Rovaniemen rata, joka maanlaatuoloihin nähden
24379: on katsottava voitavan rakentaa lyhyemmässä ajassa kuin
24380: muut, yhtaikaa koko pituudeltaan pannaan työn alaiseksi
24381: ja rakennetaan valmiiksi ennen 1909 vuoden loppua; sekä
24382: että Seinäjoen-Kristiinankaupungin ja Kaskisten rata
24383: otetaan työn alaiseksi vasta sitä myöten kuin työnteki-
24384: jöitä ja työnjohtajia pääsee Kemin -Rovaniemen radan
24385: töistä ja että tämä työ saatetaan loppuun kolmessa vuo-
24386: dessa.
24387:        Siihen nähden, mitä edellä on esiintuotu, Keisarilli-
24388: nen Majesteetti on tahtonut Eduskunnan päätettäväksi
24389: ehdottaa
24390:                    että aluksi ainoastaan eteläinen osa Joensuun
24391:             -Nurmeksen rataa sekä Kemin-Rovaniemen rata
24392:             pannaan työn alaisiksi, siten laskien että jälkim-
24393:             mäinen voipi valmistua ennen 1909 vuoden lop·
24394:             pua, sekä että Seinäjoen-Kristiinankaupungin
24395:             ja Kaskisten rata otetaan työn ålaiseksi sitä myö·
24396:             ten kuin Kemin- Rovaniemen rata valmistuu;
24397:                    että näitä rautatierakennuksia varten vuodeksi
24398:             1908 määrätäiJJn 7,000,000 markkaa, siten
24399:             jaettuna eri ratojen kesken kuin sen vuoden työ·
24400:             suunnitelmia tehtäessä nähdäiin sopivimmaksi; sekä
24401:                    että ehkä sattuvien rautatientutkimusten ja
24402:              niiden yhteydessä olevien töiden kustannusten suo-
24403:              rittamiseksi vuodeksi 1908 määrätään 30,000
24404:             markkaa.
24405: 
24406:                  Armollisesti hyväksytty Tsarskoje Selossa
24407:             12 (25) p:nä toukokuuta 1907.
24408: 
24409:                       Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
24410: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
24411:                   1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.
24412: 
24413: 
24414: 
24415: 
24416:                  Valtiovarainvaliokunnan mietintö
24417:             n:o 7 Keisarillisen Majesteetin armollisen
24418:             esityksen johdosta joka koskee rautatiera-
24419:             kennuksia varten annettavla määrärahoja.
24420: 
24421: 
24422:        Suomen Eduskunta on pöytäkirjan otteella 8 päivältä
24423: viime kesäkuuta lähettänyt Valtiovarainvaliokunnan val-
24424: misteltavaksi armollisen esityksen n:o 17 määrärahoista
24425: rautatierakennuksia varten ynnä erinäiset kysymystä va-
24426: liokuntaan lykättäessä annetut lausunnot. Muutamat sil-
24427: loin tehdyistä huomautuksista kohdistuvat asioihin, jotka
24428: kuuluvat Rautatievaliokunnan alaan, ja koska esitys on
24429: lykätty ainoastaan Valtiovarainvaliokuntaan, on Valiokunta
24430: katsonut asiakseen pitää silmällä niitä puolia asiassa,
24431: jotka ovat valtiovarojen hankinnan ja käyttämisen kanssa
24432: yhteydessä. Esitys n:o 17 liittyy läheisesti armolliseen esi-
24433: tykseen n:o 20 lmlkulaitosrahastosta, mutta on Valiokunta
24434: katsonut asianmukaisimmaksi käsitellä näitä esityksiä erik-
24435: seen, joten riittänee nyt yleensä viitata Valiokunnan piak-
24436: koin kulkulaitosrahastosta annettavaan mietintöön.
24437:        Pyynnöstä on Valiokunta saanut tiedokseen Keisa-
24438: rillisessa Senaatissa esitystä n:o 17 valmisteltaessa syn-
24439: tyneet asiakirjat sekä ilmoituksen, ettei tätä esitystä laa-
24440: dittaessa ole tapahtunut mitään äänestystä.
24441:       Valtiovarainvaliokunnan mietintiJ N:o 7.
24442: 2               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.
24443: 
24444:       Ennen kuin Valiokunta lausuu ajatuksensa ensi vuo-
24445: den rautatierakennuksiin ehdotetusta määrärahasta, mai-
24446: nittakoon, mitä tehtäviä viime valtiopäivät ovat jättä-
24447: neet seuraavien vuosien suoritettaviksi.
24448:       Mainituilla valtiopäivillä päättivät Valtiosäädyt seu-
24449: raavain ratojen rakentamisesta:
24450: 
24451: Rata Joensuusta Lieksan kautta Nur-
24452:      mekseen, arviolta maksava . . . Smk. 13,640,000: -
24453: Rata Tornion radan Laurilan seisah-
24454:      duslaiturilta Rovaniemen kir-
24455:      konkylään, arviolta . . . . . . .     9,312,000: -
24456: Rata Seinäjoen asemalta Kristiinan-    "
24457:      kaupunkiinjaKaskisiin,arviolta    ,  11,500,000:-
24458:                          --~--------~--~--~-----
24459:                             Yhteensä Smk. 34,452,000: -
24460: 
24461:       Kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarviota vuosiksi
24462: 1906 ja 1907 tehtäessä oli kyllä varattu yhteensä 23,001,000
24463: markkaa rautatieverkkoon käytettäväksi, mutta koska siitä
24464: määrästä 11,200,000 markkaa laskettiin tarpeelliseksi uutis-
24465: rakennuksiin jo valmiilla radoilla sekä niiden liikkuvan
24466: kaluston enentämiseen ja koska silloin alulla olevan ra-
24467: kennustyön Elisenvaaran-Savonlinnan radan aikaansaa-
24468: miseksi laskettiin vaativan 6,801,000 markkaa, niin ei
24469: jäänyt samoilla valtiopäivillä päätettyihin ratoihin käy-
24470: tettäväksi enemmän kuin 5,000,000 markkaa. Suunnitel-
24471: tiin sellaista työn ja varojen jakoa, että Joensuun-Nur-
24472: meksen radan osalle tulisi 2,000,000 markkaa, Rovanie-
24473: men rataa varten 1,500,000 markkaa ja Etelä-Pohjanmaan
24474: rataa varten samoin 1,500,000 markkaa. Päätetyn uuden
24475: rautatielainan korko- ja kuoletusmaksuja varten varattiin
24476: 562,000 markkaa sekä uusien ratasuuntien tutkimiseen
24477: 100,000 markkaa. Yksi näistä kyseessä olevista uusista
24478: radoista, Savonlinnasta Savon radalle sekä sieltä Jyväs-
24479:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24480:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.        3
24481: 
24482: kylän-Suolahden radalle, sai siksi paljon kannatusta,
24483: että täydellistä selvitystä pyydettiin näille valtiopäiville
24484: sen sopivimmasta suunnasta.
24485:        Niin lyhyt kuin viime säätykokouksesta kulunut
24486: aika onkin, ovat silloin tehdyt laskut ja olettamukset
24487: olennaisesti ehtineet muuttua. Päätettyä suurta valtio-
24488: lainaa ei ole vielä voitu ottaa, vaan on sen sijasta täy-
24489: tynyt muihin valtion varoihin turvautua, jotta viime val-
24490: tiopäiväin tekemät ja Hallitsijan vahvistamat päätökset
24491: voitaisiin panna täytäntöön. Työt Elisenvaaran-Savon-
24492: linnan rautatiellä eivät ole edistyneet niin pitkälle kuin
24493: oli odotettu, eikä ehditty kesällä 1906 lopullisesti tutkia
24494: niitä kolmea linjaa, joiden rakentamisesta oli samana vuonna
24495: päätös tehty; Etelä-Pohjanmaan radan tutkiminen täytyi
24496: siis jättää vuodeksi 1907. Vaikka asianomaisissa pai-
24497: koissa suoritettavat työt vastikään ovat päättyneet, on
24498: vielä paljon työtä tarpeen, ennenkuin lopullinen kustan-
24499: nuslasku ja lopulliset piirustukset tähän viimemainittuun
24500: rataan nähden ovat valmiit; kustannukset lienevät tie-
24501: dossa ensi vuoden alussa ja piirustusten arvellaan val-
24502: mistuvan paria kuukautta myöhemmin. Niinpä ei myös-
24503: kään ole voitu käyttää Seinäjoelta alkavan radan raken-
24504: tamiseen sitä 1,500,000 markan summaa, joka siihen tar-
24505: koitukseen oli varattu, vaan on näitä varoja käytetty
24506: muihin ratoihin. Esillä olevassa esityksessä ensiksi ehdo-
24507: tetaan, että Eduskunta hyväksyisi ne toimenpiteet, joihin
24508: Hallitus tämän johdosta on ryhtynyt, joten kolmen radan
24509:  rakentamiseen osotetut 5,000,000 markkaa jäisivät Ylä-
24510: Karjalan ja Rovaniemen ratojen välillä jaettavaksi sen
24511: mukaan kuin sopiva työjako saattaa vaatia.
24512:        Niin arveluttavaa kuin onkin, että valtiopäiväin pää-
24513:  tökset jäiestäpäin tulevat Hallituksen harkinnan mukaan
24514:  muodostettaviksi tai muutettaviksi, ovat ne syyt, jotka
24515:  esityksessä ilmoitetaan tässä tapauksessa aiheuttaneen
24516:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24517: 4                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.
24518: 
24519: säätypäätöksen muodostelun, siksi päteviä, ettei Valio-
24520: kunta voi olla ehdottamatta:
24521: 
24522:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi sen
24523:            muodostelun, jonka Hallitus on tehnyt 1906
24524:            vuoden valtiopäivillä vuosiksi 1906 ja 1907
24525:            uusiin ratoihin myönnettyjen 5,000,000 mar-
24526:            kan käyttämisestä.
24527: 
24528:        Mutta tämän ohessa täytyy Valtiovarainvaliokunnan
24529: viime vuosien, vieläpä pitemmänkin ajan kokemuksen no-
24530: jalla tehdä muutamia huomautuksia meillä noudatettua
24531:  rautatienrakentamispolitiikkaa vastaan, koska se tapa, millä
24532: uusien ratojen asiaa on ajettu, Valiokunnan mielestä sekä
24533: periaatteellisesti että käytännössä antaa aihetta varsin
24534: vakaviin muistutuksiin.
24535:        Kun 1870-luvulla oli tehty kauas tähtääviä emärata-
24536: ehdotuksia, jotta koko maan rautatietarve tulisi yhtenäis-
24537: ten näkökohtien mukaan punnituksi, päättivät valtiopäivät
24538: kahdesti, ettei olisi paikallaan ratkaista muitten ehdotus-
24539: ten toteuttamista kuin niiden, joita varten kukin sääty-
24540: kokous näkisi voivansa ainakin suureksi osaksi myöntää
24541: tarvittavat varat. Mutta vuonna 1888, jolloin Hallitus
24542: edellisten valtiopäiväin päättämän anomuksen mukaisesti
24543: ehdotti rautatien rakentamista Viipurista Joensuuhun, jä-
24544: tettiin V altiosäädyille myöskin anomusehdotuksia Tampe-
24545: reen-Porin radan rakentamisesta, ja yhtäpitävän päätök-
24546: sen aikaansaamisek:;i suostuttiin lopulta molempien ehdo-
24547: tusten hyväksymiseen, vaikka tarjona olevat varat eivät
24548: riittäneet kuin vähäiseksi osaksi näiden ehdotusten toteut-
24549: tamiseen. Kolmen seuraavan vuoden ajaksi myönnetyt
24550: varat eivät vastanneet kuin kolmattaosaa siitä määrästä,
24551: mitä nuo silloin päätetyt radat lopulta maksoivat, kun ne
24552: vuosina 1894 ja 1895 avattiin liikenteelle. Ja seuraavilla
24553:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24554:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.       5
24555: 
24556: valtiopäivillä on tuon tuostakin menty samaan suuntaan,
24557: varsinkin sen johdosta, että säätyjen kesken sattunut eri- •
24558: mielisyys usein ei näyttänyt olevan muulla tavoin sovitetta-
24559:  vissa kuin myöntämällä mitä kumpikin puoli oli vaatinut.
24560: Sittemmin sattuneet valtiolliset selkkaukset, joiden alku-
24561: syyt eivät olleet oman maan rajojen sisäpuolella ets1ttävät,
24562: vaikuttivat hidastuttavasti myöskin rautatieverkon laajen-
24563: tamiseen, ja kun kadotettu aika oli mahdollisuuden mu-
24564: kaan otettava takaisin, on entistä rohkeammin tehty päär-
24565: töksiä, joiden toteuttaminen ehdottomasti on täytynyt jät-
24566: tää tulevaisuuden asiaksi. Niinpä viimeiset V altiosäädyt,
24567: vaikkei silloin kahden vuoden aikana uusiin ratoihin käy-
24568: tettävä määrä noussut 5 miljoonaa markkaa korkeammalle,
24569: uskalsivat tehdä ratkaisevan päätöksen kolmesta radasta,
24570: joiden silloin lasketut kustannukset nousivat myönnetyn
24571: maaran lähes seitsemänkertaiseen summaan, tasaluvuin
24572: 34 1/2 miljoonaan, ja sen ohessa pyydettiin näille valtio-
24573: päiville selvitystä Savonlinnaa, Savon ja Jyväskylän
24574: ratoihin liittävästä yhdysradasta, mikä tuskin missään
24575: tapauksessa on aikaan saatavissa vähemmästä hinnasta
24576: kuin puolestatoistakymmenestä miljoonasta. Mikäli noita
24577: lopullisesti päätettyjä ratoja on tutkittu, on sen ohessa
24578: tultu summiin, jotka pelottavalla tavalla osottavat ensi-
24579: mäisten laskujen epävarmuutta. Jos Seinäjoelta Kristii-
24580: nankaupunkiin ja Kaskisiin suunnattavan radan kustan-
24581: nukset nousevat suunnilleen yhtä paljon kuin Ylä-Km:ja-
24582: lan ja Rovaniemen radat lasketaan nousevan, niin 1906
24583: päätetyt radat, joihin silloin voitiin myöntää 5 miljoonaa
24584: markkaa, itse asiassa tulevat maksamaan yhdeksän kertaa
24585: suuremman summan.
24586:       Näitä näkökohtia esittäessään Valtiovarainvaliokunta
24587: ei tietenkään ole jättänyt huomioon ottamatta, että Suo-
24588: men kansan eduskunta tätä ennen on ollut tuntuvasti
24589: vaikeammassa asemassa sekä eduskunnan nelijaon tähden
24590:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24591:   6                1907.- V. M.- Esit. N:o 17.
24592: 
24593:   että sen pitkän väliajan takia, joka erotti eri säätykokouk-
24594: • set toisistaan. Kun kaksi säätyä useissa kysymyksissä
24595:   jäi kahta vastaan, oli yhteisen päätöksen saavuttaminen
24596:   usein molemminpuolisilla myönnytyksillä ostettava, ja kun
24597:   kolmen, neljän vuoden tarpeet olivat ennakolta arvatta-
24598:   vat, saattoi tämäkin pakottaa tekemään päätöksiä, jotka
24599:   eivät soveltuneet siihen aikaan, jolloin toimeenpano vih-
24600:   doin seurasi. Yksikamarinen ja joka vuosi kokoontuva
24601:   eduskunta on kummassakin suhteessa melkoista parem-
24602:   massa asemassa. Mutta senpätähden ne osittain välttä-
24603:   mättömät erehdykset, jotka tekivät edellisen eduskunnan
24604:   toiminnan puutteelliseksi, eivät enää saane tulla kysy-
24605:   mykseen. Mitä pitempi aika on päätöksen ja toimeen-
24606:   panon välillä, sitä epävarmempi on se pohja, jolle täytyy
24607:   rakentaa. Odotus saattaa tuntua tuskastuttavalta niiden
24608:   laajojen seutujen asukkaille, jotka ovat toivoneet ensi tila!:lsa
24609:   saavansa osansa rautatieverkosta, tuosta aineellisen ja aat-
24610:   teellisenkin edistymisen mahtavasta välikappaleesta, mutta
24611:   nykyistä asemaa valtiotaloudelliselta kannalta arvostelles-
24612:   saan Valtiovarainvaliokunta ei voi olla huomauttamatta,
24613:   että kehityksen suuntaaminen luonnolliselle tolalle ehdot-
24614:   tomasti vaatii, ettei uusia lupauksia anneta uusia ratoja
24615:   päättämällä, ennen kuin ne radat, joitten rakentamisesta
24616:   valtiomahtien päätös on olemassa, lähestyvät valmistumis-
24617:   taan. Uudet radat eivät suinkaan sen kautta myöhästy,
24618:   että niiden päättäminen siirtyy lähemmäksi sitä aikaa, jol-
24619:   loin rakentaminen voipi alkaa. Vasta kun on saatu to-
24620:   teutetuksi viime vuoden päätökset edes suuremmaksi
24621:   osaksi, voipi turvallisesti mennä eteenpäin uusia tuumia
24622:   punnitsemaan ja hyväksymään.
24623:          Tämä asia pakottaa harkitsemaan, onko se meno
24624:   uusiin ratoihin, 7 miljoonaa markkaa vuodessa, joka esi-
24625:   tyksessä on otettu johdoksi, riittävä, vai voisiko tähän
24626:   tarkoitukseen vuosittain käyttää enemmän varoja. Mitä
24627:         Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24628:                  1907.- V. M.- Esit. N:o 17.             7
24629: 
24630: tuskallisemmalta muutamien vuosien odotus tuntuu niille
24631: osille maata, missä jo kauan on ikävöimällä odotettu vuo-
24632: roa, s:ltä suotavampaa on tietysti, että tuo aika lyhenee,
24633: ja se voipi parhaiten tapahtua, jos vuotuisesti saattaa
24634: käyttää enemmin varoja uusiin ratoihin.
24635:        Vuosina 1868-1876 rautateitten rakennustyö tapah-
24636: tui epätasaisesti: muutamien vuosien ripeätä työtä seurasi
24637: täydellinen toimettomuus. Jo siihen aikaan oli kuitenkin
24638: keskimäärä vuotta kohti varsin suuri: noin 6,589,000
24639: markkaa. Vuosina 1879-1890 rakennettiin yhtämittaa
24640: ja keskimäärä oli silloin noin 5 miljoonaa vuotta kohti.
24641: Viime vuosisadan viimeinen vuosikymmen osotti tällä
24642: alalla suurempaa toimeliaisuutta, 6-7 miljoonaa vuotta
24643: kohti. Ei silloin nähty, että tämä kyllä tuntuva vuotuis-
24644: meno olisi maata rasittanut, päinvastoin. Samoin oli jo
24645: silloin selvää, että tasainen ja yhtenäinen työ on parempi
24646: kuin ajoittain tarmokkaampi ja sitten jälleen heikompi toi-
24647: minta, sekä ettei ole hyvä hajoittaa voimia useampaan kuin
24648: noin kahteen paikkakuntaan.
24649:        Viimeisten vuosien epäsäännöllinen ja osaksi häi-
24650:  riytynyt toiminta tällä alalla ei tietenkään sovi esimer-
24651:  kiksi, ja vaikka työvoimat sen johdosta ovat vähentyneet,
24652:  voidaan pian kyllä saada nousemaan työntekijäin kanta-
24653: joukko, joka kykenee suurempiin ennätyksiin. Asemaa
24654:  kansamme varallisuuden kannalta tarkastaen täytyy myön-
24655:  tää, että johonkin määrin korotettu keskimääräinen raken-
24656:  nussumma, esim. 10 miljoonaa markkaa vuodessa, kuta-
24657:  kuinkin vastaisi sitä määrää, minkä Suomen kansa vuosi-
24658:  kymmen tai kaksi takaperin säännöllisesti käytti kulku-
24659:  neuvojensa parantamiseksi uusilla rautateillä. Ammatti-
24660:  miesten antamat tiedot ovat omiansa kannattamaan suu-
24661:  remman summan käyttämistä tähän tarkoitukseen, kuin
24662:  armollisessa esityksessä on otettu ohjeeksi. Koska nyt
24663:  on vain yksi vuosi arvosteltavana, on Valiokunta, asiasta
24664:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24665:  8                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.
24666: 
24667:   äänestettyään pitänyt riittävänä, jos aluksi päätetään sen
24668:   kuluessa käyttää 10 miljoonaa rakenteella olevain ratojen
24669:   valmistamiseen, mutta on Valtiovarainvaliokunta tätä eh-
24670:   dotusta tehdessään pitänyt silmällä, että tätä määrää vast'-
24671: . edes voi suurentaa, edellyttäen, että kokemus näyttää
24672:   edullisen ja tasaisen rakennustyön siten olevan paremmin
24673:   saavutettavissa.
24674:          Tarkastaesaaan niitä syitä, joiden perusteella armol-
24675:   linen esitys päättyy olettamuksBen, ettei voitane suu-
24676:   rempaa summaa kuin 6 a 7 miljoonaa markkaa vuosittain
24677:   käyttää viime vuonna päätettyjen ratojen rakentamiseen,
24678:   on Valtiovarainvaliokunta havainnut pääpainon olevan
24679:   niissä suurissa uhrauksissa, jotka katsotaan tarpeellisiksi
24680:   jo valmiitten ratojen parantamiseksi, joko sitten on kysy-
24681:   mys uutisrakennuksista tai liikkuvan kaluston hankkimi-
24682:   sesta. Valiokunnan tulee ottaa nämä kysymykset pu-
24683:   heeksi armollista esitystä n:o 20 käsiteltäessä, mutta luu-
24684:   lee Valiokunta jo nyt voivansa huomauttaa, että joskin
24685:   yhä kasvava liikenne vaatii entisiin ratoihin kiinnitetyn
24686:   pääoman enentämistä, voipi rakennuksissa turhaa ko-
24687:   meutta väittämällä sekä jo olemassa olevan liikkuvan
24688:   kaluston huolellisella käyttämisellä saavuttaa parempia
24689:   tuloksia kuin tähän asti on saavutettu. Ja vaikka
24690:   viime aikoina ulkomaisen lainan hankkimista on kohdannut
24691:   ja ehkä vielä jonkun aikaa kohdannee vastuksia, näyttää
24692:   valtiovaraston säästöjen käyttäminen ja ehkä lyhytaikai-
24693:   nen velaksiotto voivan syrjäyttää varojen hankkimisessa
24694:    esiintyvät vaikeudet. Valiokunnan tulee palata tähänkin
24695:    asiaan esityksestä n:o 20 annettavasaa mietinnössään,
24696:    mutta on katsonut jo tässä tarpeelliseksi siihen viitata.
24697:          Erikseen on Valiokunta nyt esillä olevaa esitystä
24698:    tarkastaesaaan pannut huomiota siihen, että aiotaan pitää
24699:    kaksi rataa yhtaikaa rakennuksenalaisina, jonka ohessa
24700:    rakennetut rataosat, niin pian kuin suinkin sopii, avataan
24701:        Valtiovarainvaliokunnan mietinttJ N:o 7.
24702:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.          9
24703: 
24704: liikenteelle, jottei rakennukseen käytetyt varat jäisi kauan
24705: korottomiksi. Valiokunta pitää aivan oikeana, että asia
24706: järjestetään tällä tavalla. Mutta kun aikomuksena on
24707: saada rataosat Joensuu-Vuonislahti sekä koko Rovanie-
24708: men rata ensin valmiiksi, loppupuolella vuotta 1909,
24709: vaikk'ei ole laskettu sen suur-empaa kustannussummaa
24710: kuin 7 miljoonaamarkkaa käytettäväksi, voisi tietenkin koro-
24711: tetulla määrärahalla saada enemmän aikaan. Täydelleen
24712: tunnustaen, ettei sovi Eduskunnassa ottaa punnittavakai
24713: sellaisia näkökohtia, jotka ehkä maan pintasuhteisiin näh-
24714: den tekisivät sopivaksi rakentaa koko Kemin-Rovanie-
24715: men radan lyhyemmässä ajassa, katsoo Valiokunta ilmei-
24716: seksi, että Joensuun-Nurmeksen radan jakaminen kol-
24717: meen osaan, joista eteläisin päättyisi Vuonislahden ky-
24718: lään, olisi Ylä-Karjalalle varsin epäedullinen. Vaikka rata
24719: täten tulisi paikkaan, jossa risteys valtamaantien kanssa
24720: on saavutettu, ei tuommoinen rataosa voi koskaan saada
24721: samaa merkitystä kuin todelliseen liikekeskustaan, tässä
24722: tapauksessa Lieksaan asti, ulottuva rata. Koska esitys-
24723: kin myöntää puheena olevan radan olevan jaettava joko
24724: kahteen tai kolmeen osaan, ja Tie- ja vesirakennusten
24725: Ylihallitus, kuten Valiokunta on saanut tietää, alkujaan
24726: oli ehdottanut vähän suurempaa rahamäärää, millä olisi
24727: voitu jatkaa rataa pitemmälle, ei Valtiovarainvaliokunta ole
24728: voinut olla tässäkin näkemättä syytä käytettävän raha-
24729: määrän korottamiseen.
24730:        Edelläsanotun perusteella ja tunnustamalla, että yksi-
24731: tyiskohtien tutkiminen ja ratkaisu parhaiten on jätettävä
24732: viranomaisille, saapi Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
24733: että Eduskunta, pääasiallisesti hyväksymällä armollisen
24734:  esityksen, tahtoisi päättää:
24735: 
24736:                että aluksi ainoastaan eteläinen osa Joen-
24737:            suun-Nurmeksen rataa, Lieksae4n asti, sekä
24738:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24739: 10              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.
24740: 
24741:            Kemin-Rovaniemen rata pannaan työnalai-
24742:            siksi, siten laskien, että nämä voivat valmistua
24743:            ennen 1909 vuoden loppua, sekä että Seinä-
24744:            joen-Kristiinankaupungin ja Kaskisten rata
24745:            otetaan työnalaiseksi sitä myöten kuin Kemin-
24746:            Rovaniemen rata valmistuu;
24747:                   että näitä rautatierakennuksia varten vuo-
24748:            deksi 1908 määrätään 10,000,000 markkaa, si-
24749:            ten jaettuna eri ratojen kesken kuin mainitun
24750:            vuoden työsuunnitelmia tehtäessä nähdään so-
24751:            pivimmaksi; sekä
24752:                   että ehkä sattuvien rautatietutkimusten ja
24753:            niiden yhteydessä olevien töiden kustannusten
24754:            suorittamiseksi vuodeksi 1908 määrätään 30,000
24755:            markkaa.
24756: 
24757: 
24758: 
24759: 
24760:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
24761: Palmen, jäsenet Ahmavaara, v. Alfthan, Antila, Hakuli-
24762: nen, Heimonen, Kallio, Koskelin, Koskinen, A. Neovius,
24763: Partanen, Rapola, Rissanen, Tainio, Tanner, Tokoi, Wii-
24764: tanen, W. Wuolijoki ja Y. K. Yrjö-Koskinen sekä vara-
24765: jäsenet Arajärvi ja Schultz (osittain).
24766:       Helsingissä, lokakuun 7 p:nä 1907.
24767: 
24768: 
24769: 
24770: 
24771:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24772:                 1907. -    V. M. -    Esit. N:o 17.     11
24773: 
24774: 
24775: 
24776: 
24777:                           Vastalauseita.
24778: 
24779:                                  1.
24780: 
24781:       V aliakunnan myöntymys Hallituksen päätökseen,
24782: jonka kautta, poikkeemalla viime valtiopäiväin määräyk-
24783: sestä Suupohjan radan rakennusmäärärahaan nähden, on
24784: siirretty koko määräraha Kemin-Rovaniemen ja Karjalan
24785: ratojen rakentamiseen, nojaa mielestäni vääriin perustei-
24786: hin. - Valiokunnan katsantotapa veisi siihen, että Halli-
24787: tus milloin tahansa, ilmoittamalla käytännöllisiä syitä
24788: määrärahan siirtämiseen radalta toiselle, voisi epämääräi-
24789: seksi ajaksi lykätä Hallitsijan ja Eduskunnan laillisesti
24790: päättämän radan rakentamisen. Allekirjoittanut, joka
24791: omasta puolestaan hyväksyy Hallituksen toimenpiteen
24792: tässä asiassa, ei voi nojata tätä hyväksymistään Valio-
24793: kunnan esittämiin perusteihin.
24794:       Minun mielestäni on Hallituksen ehdoton velvolli-
24795: suus likimain sen ajan kuluessa, joka on arvioitu tarvit-
24796: tavan Suupohjan rautatien rakentamiseen, myös toimittaa
24797: se valmiiksi, jota vastoin rakennustoiminnan jakaminen
24798: useammille tai harvalukuisemmille vuosille on toisarvoi-
24799: nen asia.
24800:       Sen nojalla mitä minulla on ollut kunnia esittää
24801: saan kunnioittavimmin ehdottaa, että Eduskunta tässä
24802: kohden tekisi seuraavan päätöksen:
24803:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24804: 12               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.
24805: 
24806:                  Koska Suupohjan radan valmiiksi raken-
24807:            taminen, myöskin siinä tapauksessa, että työ olisi
24808:            heti alkuunpantu jakamalla vuosimääräraha kol-
24809:            men radan kesken, olisi viipynyt vuosikausia,
24810:            mutta kyseenalainen rakennustyö myöhemmin-
24811:            kin alettuna, suurempaa vuosimäärärahaa käyt-
24812:            täen, voidaan saada valmiiksi jotenkin samassa
24813:            ajassa, niin katsoo Eduskunta Hallituksen esiin-
24814:            tuomien käytännöllisten syiden riittävästi puo-
24815:            lustavan noudatettua menettelyä, jonka Edus-
24816:            kunta sentähden hyväksyy.
24817:      Helsingissä, lokakuun 7 p. 1907.
24818:                                         K. von Alfthan.
24819: 
24820:      Tämän vastalauseen tarkoitukseen yhtyvät:
24821:      J. E. Antlla.               Y. K. Yrjö-Koskinen.
24822: 
24823: 
24824: 
24825: 
24826:      Valtiovarainvalioktmnan mietintiJ N:o 7.
24827:                 1907. -   V. M. -    Esit. N:o 17.           13
24828: 
24829: 
24830: 
24831: 
24832:                                II.
24833: 
24834: 
24835:        Allekirjoittanut ei ole voinut joka kohdassa hyväk-
24836: syä Valiokunnan perusteluita eikä erittäinkään sitä arvos•
24837: telua, jonka Valiokunta on mietinnössään antanut aikai-
24838: sempain valtiopäiväin rautatiepolitiikasta. Tämä arvostelu
24839: näyttää minusta liian jyrkältä eikä tunnu täysin objek-
24840: tiiviselta. Lausuma, ettei yksien valtiopäiväin tule rau-
24841: tatierakennuksiin nähden tehdä päätöksiä, jotka vaikutta-
24842: vat verraten kauas vastaisuuteen ja joiden toteuttamiseen
24843: vaaditaan tuntuvasti suurempia määrärahoja kuin ensin-
24844: tulevana varainhoitokautena on osotettavissa, ei suinkaan
24845: pidä kaikissa oloissa kieltämättä paikkaansa. Päinvastoin
24846: voipi, erittäinkin aikana, jolloin maan vastaisen rautatie-
24847: verkon perusviivat on vedettävä, - toisin sanoin, jolloin on
24848: suoritettava juuri se tehtävä, joka viime vuosisadalla oli val-
24849: tiopäiväimme osana - olla paras politiikka uskaltaa suu-
24850: ria päätöksiä, päätöksiä jotka turvaavat kutakuinkin yh-
24851:  denmukaisen suunnitelman toteutumisen. Sellaisena ke-
24852: hityskautena saattaisi pikemmin merkitä harhautuneeksi
24853: politiikaksi menettelyn, joka rajoittuu hapuilemaan vähäi-
24854: sin yrityksin pala palalta ilman ennakolta määrättyä kes-
24855: kinäistä yhteyttä. Huomioon ottamalla satunnaiset mieli-
24856: piteitten vaihtelut valtiopäivistä toisiin, on täysi syy olet-
24857:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24858: 14              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.
24859: 
24860: taa, että me noudattamalla rautatierakennuksiimme näh-
24861: den viimeksimainitun laista politiikkaa olisimme saavut-
24862: taneet paljoa vähemmän tyydyttäviä tuloksia kuin nyt
24863: on saavutettu, vaikkakin yksityiskohdissa toisinaan on
24864: tehty erehdyksiä.
24865:       Tässä lyhyesti esittämieni syiden nojalla rohkenen
24866: kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi
24867: 
24868:                  ettei puheena olevaa Valiokunnan perus-
24869:            telmain osaa ole otettava esityksen johdosta
24870:            anneftavaan vastauskirjelmään.
24871: 
24872:        En myöskään voi pitää hyvin harkittuna, että Edus-
24873: kunta, voimatta nojautua minkäänlaiseen teknilliseen sel-
24874: vitykseen, siten ryhtyisi tarkemmin järjestämään Joen-
24875: suun-Nurmeksen radan rakennustöitä, kuin Valiokunnan
24876: ehdottama esityksen sivulla 9 olevan ensimäisen ponnen
24877: muutos tietäisi.
24878:        Valiokunta ei mielestäni myöskään ole voinut tuoda
24879: mitään selvitystä tahi vakuuttavaa syytä sen ehdotuk-
24880: sensa tueksi, että määräraha rautatierakennuksiin vuonna
24881: 1908 olisi korotettava 10 miljoonaan markkaan. Jotta
24882: semmoista korotusta kävisi puoltaminen, pitäisi olla näy-
24883: tetty, että sellainen rautatierakennusten kiirehtiminen ei
24884: ainoastaan ensi vuonna, vaan vastedeskin pitemmän ajan
24885: kuluessa olisi maan rahavarain mukainen ja voisi käydä
24886: päinsä sanottavasti haittaamatta muita tärkeitä tarkoituk-
24887: sia, jotka tulevat vaatimaan melkoisia valtiomenoja.
24888: Jollei tätä voida täysin varmasti näyttää - ja niin ei
24889: minun mielestäni ole tehty - niin voi Valiokunnan eh-
24890: dotuksen hyväksyminen aiheuttaa sangen valitettavaa
24891: haittaa vastaisuudessa. Tilapäinen rautatierakennustöiden
24892: kiirehtiminen on niihin vetävä suuren joukon työnteki-
24893: jöitä, joitten muutaman vuoden kuluttua, juuri ehdittyään
24894:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24895:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 17.        15
24896: 
24897: työhön perehtyä, taas täytyy jäädä työttömiksi, kun rau-
24898: tatierakennustyöt jälleen täytyy vähentää säännölliseen
24899: keskimääräänsä.
24900:       Näiden syiden nojalla saan kunnioittaen ehdottaa
24901: 
24902:                 että Eduskunta hylkäämällä Valiokunnan
24903:            ehdotuksen hyväksyisi esityksen 9 sivulla olevat
24904:            kolme pontta sinänsä.
24905:                                        A. Neovius.
24906: 
24907:      Tähän vastalauseeseen yhtyy pääasiallisesti, kuiten-
24908: kaan ei mikäli se koskee määrärahaa uusiin rantatie-
24909: rakennuksiin,
24910:                                        K. von Alfthan.
24911: 
24912: 
24913: 
24914: 
24915:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7.
24916: Helsingissä 1907.   Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
24917:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 17.
24918: 
24919: 
24920: 
24921: 
24922:                       Suomen Eduskunnan alamainen
24923:                v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin armolli-
24924:                seen esitykseen, määrärahoista rautatieraken-
24925:                nuksia varten.
24926: 
24927: 
24928: 
24929: 
24930:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
24931:             ja Suuriruhtinas!
24932: 
24933: 
24934: 
24935: 
24936:      Teidän Keisarillinen Majesteettinne on antanut
24937: Eduskunnalle armollisen esityksen määrärahoista rautati•,
24938: rakennuksia varten vuonna 1908.
24939: 2         1907. -   Edusk. Vast. -- Esitys N:o 17.
24940: 
24941:        Samassa kuin esityksessä ilmoitetaan, että Teidän
24942:  Keisarillinen Majesteettinne on suvainnut vahvistaa väliai-
24943:  kaisilla valtiopäivillä 1905-1906 tehdyt päätökset rauta-
24944:  teitten rakentamisesta, annetaan Eduskunnan tiedoksi, että
24945:  eri osissa on täytynyt poiketa silloin hyväksytystä suunni-
24946:  telmasta. Työt Elisenvaaran-Savonlinnan rautatiellä
24947: eivät edistyneet niin joutuisasti kuin oli odotettu, eikä
24948:  kesällä 1906 ehditty tutkia niitä kolmea linjaa, joiden
24949:  rakentamisesta oli samana vuonna päätös tehty. Etelä-
24950:  Pohjanmaan radan tutkiminen täytyi siis jättää vuodeksi
24951:  1907; sen kustannuslaskut lienevät tiedossa vasta ensi
24952: vuoden alussa ja piirustusten arvellaan valmistuvan paria
24953: kuukautta myöhemmin. Sen johdosta ei ole voitu käyttää
24954: Seinäjoelta alkavan radan rakentamiseen sitä 1,500,000
24955:  markan summaa, joka tähän tarkoitukseen oli varattu,
24956:  vaan on näitä varoja käytetty muihin ratoihin, ja pyy-
24957: detään ensiksi Eduskuntaa hyväksymään ne toimenpiteet,
24958: joihin Hallitus asiassa on ryhtynyt.
24959:        Niin arveluttavaa kuin onkin, että valtiopäiväin
24960: päätökset jäljestäpäin tulevat hallituksen harkinnan mu-
24961: kaan muodosteltaviksi tai muutettaviksi, ovat ne syyt,
24962: joiden esityksessä ilmoitetaan tässä tapauksessa aihflutta-
24963: neen säätypäätöksen muodostelun, olleet päteviä, joten
24964: Eduskunta saa ilmoittaa
24965: 
24966: 
24967:                       että Eduskunta puolestaan on hyt.>äk-
24968:                 synyt sen muodostelun, jonka Hallitus on
24969:                 tehnyt 1905-1906 vuoden valtiopäivillä
24970:                 1'Uosiksi 1906 jrt 1907 uusiin ratoihin myön-
24971:                 nettyjen 5,000,000 markan käyttämisestä.
24972: 
24973: 
24974:       Tämän ohessa ja samalla kuin Eduskunta pääasiassa
24975: <>n hyväksynyt armollisen esityksen vuodeksi 1908 eh-
24976: -dottaman suunnitelman, on Eduskunta rautatierakennuk-
24977: siin nähden saavutetun kokemuksen perusteella ottanut
24978:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 17.        3
24979: 
24980: harkittavakseen, olisiko viime aikoina noudatettua ra-
24981: kentamispolitiikkaa jossakin määrin muutettava.
24982:        Kun 1870-luvulla oli tehty kauas tähtääviä eh-
24983: dotuksia, miten emärataverkko parhaiten olisi Suomessa
24984: suunniteltava, tyydyttiin tekemään päätöksiä ainoastaan
24985: niistä radoista, joita varten Valtiosäädyt kulloinkin näkivät
24986: voivansa myöntää tarvittavat varat. Mutta vähitellen
24987: on tästä säännöstä poikettu, vieläpä siihen määrään, että
24988: viime valtiopäivät, vaikkei kahden vuoden aikana uusiin
24989: ratoihin käytettävä määrä noussut 5 miljoonaa markkaa
24990: korkeammalle, tekivät ratkaisev~n päätöksen kolmesta
24991: radasta, joiden kustannukset silloin laskettiin nousevan
24992: 34 1/ 2 miljoonaan, mutta todellisuudessa tullevat lähene-
24993: mään 45 miljoonaa. On siis useitten vuosien työ tar-
24994: peen, ennenkuin vuonna 1906 tehdyt päätökset ovat toteu-
24995: tetut, ja samassa määrässä uusien rautatielinjojen ai-
24996: kaansaamisen mahdollisuus siirtyy edemmäksi.
24997:        Nyttemmin kun Eduskunta kokoontuu vuosittain
24998: voipi välttää erehdyksiä, jotka ennen eivät olleet hel-
24999: posti vältettävissä. Mitä pitempi aika on päätöksen ja
25000: toimeenpanon välillä, sitä epävarmempi on se pohja, johon
25001: ratkaisu perustuu. Eduskunta on havainnut, että ke-
25002: hityksen suuntaaminen luonnolliselle toialle ehdottomasti
25003: vaatii, ettei lupauksia anneta uusia ratoja päättämällä,
25004: ennenkuin ne radat, joitten rakentamisesta valtiomahtien
25005: päätös on olemassa, lähestyvät valmistumistaan. Vasta
25006: kun on saatu ainakin pääasiallisesti viime vuoden pää-
25007: tökset toteutetuiksi, voipi turvallisesti mennä eteenpäin
25008: uusia tuumia punnitsemaan ja hyväksymään.
25009:        Tämän yhteydessä Eduskunta .on katsonut asiakseen
25010: ottaa harkittavaksi, onko se meno uusiin ratoihin, 7 mil-
25011: joonaa markkaa vuodessa, joka esityksessä on otettu joh-
25012: doksi, riittävä, vai voitaisiinko tähän tarkoitukseen käyttää
25013: enemmän varoja. Katsoen siihen että läajoissa osissa
25014: maata jo kauan on hartaasti odotettu rautateitä, olisi
25015: erittäin suotava että oikeutettuja toivomuksia tässä kohdin
25016: mitä pikemmin voitaisiin tyydyttää, ja tämä kävisi par-
25017: 4          1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 17.
25018: 
25019:  haiten laatuun, jos vuotuisesti voitaisiin käyttää enem-
25020:  män varoja uusiin ratoihin.
25021:        Vuosina 1868-1876 rautateitten rakennustyö tapah-
25022:  tui epätasaisesti, mutta jo siihen aikaan oli keskimäärä
25023:  vuotta kohti noin 6,589,000 markkaa. Vuosina 1879-
25024:  1890 rakennettiin yhtämittaa, ja keskimäärä oli noin 5
25025:  miljoonaa vuotta kohti. Viime vuosisadan viimeisenä
25026:  vuosikymmenenä käytettiin tähän tarkoitukseen 6-7 mil-
25027: joonaa vuotta kohti. Eikä tämän kyllä tuntuvan vuo-
25028:  tuismenon havaittu maata rasittavan. Samoin on käynyt
25029:  selväksi, että tasainen ja yhtenäinen rakennustoiminta on
25030:  edullisempi kuin ajoittain tarmokkaampi ja sitten jälleen
25031:  heikompi, sekä ettei ole hyvä hajoittaa voimia useampaan
25032:  kuin noin kahteen päärataan.
25033:        Viimeisten vuosien epäsäännöllinen ja osaksi häi-
25034:  riytynyt toiminta tällä alalla ei sovi esimerkiksi, ja vaikka
25035:  työvoimat sen johdosta ovat vähentyneet, voidaan pian
25036:  kyllä saada nousemaan työntekijäin kantajoukko, joka
25037:  kykenee suurempiin ennätyksiin, Asemaa kansamme va-
25038:  rallisuuden kannalta tarkastettaessa täytyy myöntää, että
25039: johonkin määrin korotettu keskimääräinen rakennussum-
25040:  ma, esim. 10 miljoonaa markkaa vuodessa, kutakuinkin
25041: vastaisi sitä määrää, minkä Suomen kansa vuosikymmen
25042: -tai kaksi takaperin säännöllisesti käytti kulkuneuvojensa
25043: parantamiseksi rakentamalla uusia rautateitä. Ammatti-
25044:  miesten antamat tiedot ovat omia.nsa kannattamaan suu-
25045: remman summan käyttämistä tähän tarkoitukseen, kuin ar-
25046:  mollisessa esityksessä on otettu ohjeeksi.! Eduskunta
25047: <On pitänyt riittävänä, jos vuonna 1908 käytetään 10 mil-
25048: joonaa markkaa rake:riteella olevain ratojen aikaansaa-
25049:  miseen, ja on tällöin pitänyt Eilmällä, että tätä määrää
25050:  vast'edes voitaisiin suurentaa, edellyttäen, että kokemus
25051: näyttää edullisen ja tasaisen rakennustyön siten olevan
25052:  :paremmin saavutettavissa.
25053:        Tätä päätöstä tehdessään Eduskunta on olettanut,
25054:  kuten se alamaisessa vastauksessaan esitykseen N:o 20
25055:  kulkulaitosrastosta on esittävä, että kustannuksia jo val-
25056:           1907. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 17.      5
25057: 
25058: miitten ratojen parantamiseksi, joko sitten on kysymys
25059: uutisrakennuksista tai liikkuvan kaluston hankkimisesta,
25060: tehdään tarpeellisella säästäväisyydellä, joten varojen
25061: hankinta uusien raftojen varalle ei kohdanne vastuksia. Ja
25062: erikseen on Edusiunta. nyt esillä olevaa esitystä tarkas-
25063: taessaan pannut huomiota siihen, että aiotaan pitää kaksi
25064: rataa yhtaikaa rakennuksen alaisena, jonka ohessa raken-
25065: netut rataosat, niin pian kuin suinkin sopii, avataan lii-
25066: kenteelle, jottei rakennukseen käytetyt varat pitkäksi
25067: aikaa jäisi korottomiksi. Eduskunta pitää aivan oikeana,
25068: että asia järjestetään tällä tavalla. Kun 7 miljoonan
25069: markan määrärahalla on laskettu saatavan rataosa Joen-
25070: suu-Vuonislahti sekä koko Rovaniemen rata valmiiksi
25071: ennen 1909 vuoden loppua, vaikkei ole laskettu sen
25072: suurempaa kustannussummaa, voisi tietenkin korotetuna
25073: määrärahalla s~:~.ada enemmän aikaan. Ryhtymättä sel-
25074: laisten seikkojen punnitsemiseen, jotka eivät sovi val-
25075: tiopäiväin ratkaistaviksi, on Eduskunta kuitenkin havain-
25076: nut, että jos aluksi ainoastaan eteläisin kolmasosa Joen-
25077: suun-Nurmeksen rataa, joka päättyisi Vuonislahden ky-
25078: lään, rakennettaisiin, tämä olisi Yläkarjalalle sangen epä-
25079: edullista, jonka tähden olisi suotava, että rataa yhteen-
25080: menoon jatketaan todelliseen liikekeskustaan, Lieksaan
25081: asti. Koska esityskin myöntää puheenaolevan radan
25082: olevan rakennustyön suorittamista varten jaettavan joko
25083: kahteen tai kolmeen osaan, ja Tie- ja vesirakennus-
25084: ten ylihallitus alkujaan oli ehdottanut vähän suu-
25085: rempaa rahamäärää, millä olisi voitu jatkaa rataa pitem-
25086: mälle, on Eduskunta katsonut tämänkin lisäsyyksi
25087: käytettävän rahamäärän korottamiseen.
25088:       Edelläsanotun perusteella Eduskunta, pääasiallisesti
25089: hyväksymällä armollisen esityksen, on päättänyt:
25090: 
25091: 
25092:                      että aluksi ainoastaan eteläinen osa
25093:                 Joensuun-Nurmeksen rataa, Lieksaan asti,
25094:                 sekä Kemin- Rm:aniemen rata pannaan
25095: 6       1907. -     Edusk. Vast. -     Esitys N:o 17.
25096: 
25097:               työnalaisiksi, siten laskien, että nämä voi-
25098:               t•at valmistua ennen 1909 vuoden loppna,
25099:               sekä että SeinäJoen-Kristiinankaupungin
25100:               Ja Kaskisten rata otetaan työnalaiseksi sitä
25101:                myöten kuin Kemin--Rm,aniemen rata val-
25102:                mistuu;
25103:                     että näitä rautatierakennuksia varten
25104:               vuodeksi 1908 määrätään 10,000,000 mark-
25105:               kaa, siten Jaetfttna eri ratojen kesken kuin
25106:               maim:tun vuoden työsuunnitelmia tehtäessä
25107:                nähdään sopivimmaksi; sekä
25108:                     että ehkä sattut•ien rautatietutkimusten
25109:               Ja niiden yhteydessä olevien töiden kustan-
25110:                nusten suorittamiseksi 'Vuodeksi 1908 mää-
25111:               rätään 30,000 markkaa.
25112: 
25113: 
25114:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25115: 
25116: 
25117:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1907.
25118: 
25119: 
25120: 
25121: 
25122:          Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
25123:                     1907.- N:o 18.
25124: 
25125: 
25126: 
25127: 
25128:                  Keisarillisen Majesteetin Armollinen
25129:            esitys Suomen Kansaneduskunnalle eräänlaa-
25130:            tuisista yhteismetsistä.
25131: 
25132:       Epäsuotuisat ilmasuhteet, riittävän liikepääoman
25133: puute sekä suuresti lisääntyneet työkustannukset ja kun-
25134: nallisverot ovat syynä siihen, että maanviljelys monin
25135: paikoin maassamme usein käy vähemmän tuottavaksi.
25136: Tulon, minkä maanviljelijä tarvitsee sen lisäksi, mitä
25137: maanviljelys voi tuottaa, voi hän kuitenkin saada met-
25138: sästään, jos sitä huolellisesti suojeliaan ja hoidetaan
25139: sekä suunnitelman mukaisesti käytetään. Kokemus kui-
25140: tenkin osottaa, että järkiperäistä metsätaloutta, siten jär-
25141: jestettyä että se koituu pysyväiseksi tulolähteeksi, ei voi
25142: ottaa käytäntöön pienillä tiloilla, koska se tuottavaksi tul-
25143: lakseen edellyttää suurempia pinta-aloja, hakkauksineen
25144: suuremmissa määrin. Pienempi maanomistaja, joka ei
25145: voi laskea itselleen määrättyä pysyväistä vuosituloa met-
25146: sästään, tulee senvuoksi usein myyneeksi sen summa-kau-
25147: palla ja riistää siten itseltään ja jälkeläisiltään sen vahvan
25148: aineellisen tuen, minkä metsän omistaminen antaa talon-
25149: hoidolle. Monet talonomistajat ovat siten joutuneet talou-
25150: delliseen rappiotilaan ja tulleet pakotetuiksi luopumaan
25151: tiloistaan.
25152:       Erittäin valaiseva tässä suhteessa on se tosiasia, että
25153: melkoinen määrä maatiloja eri osissa maata on lyhyen
25154: ajanjakson kuluessa joutunut teollisuusyhtiöiden omaksi.
25155: Tiloistaan ovat nämä yhtiöt tavallisesti suorittaneet kor-
25156: keamman hinnan, kuin minkä maanviljeliä, vaikkapa niiden
25157: metsäin laatuakin tuntien, olisi voinut maksaa, ja kauppa-
25158: 1lintana suoritettq rahamäärä jää vuosikausiksi korkoa tuot-
25159:   2                         N:o 18
25160: 
25161: tamatta, sillä aikaa kuin metsää huolellisesti säästetään ja
25162: toiselta puolen maanviljelys jätetään sillensä tai sitä harjoi-
25163: tetaan hyvin vähässä määrässä. Jos, kuten on varmana .
25164: pidettävä, tästä kaikesta huolimatta tällaisten yhtiöiden
25165: kannattaa ostaa tiloja käyttääkseen niitä metsänviljelystä
25166: varten, niin näyttää voitavan otaksua että, jos maata viljele- ·
25167: vät maanomistajat rupeavat harjoittamaan järkiperäistä.
25168: metsänviljelystä, itse metsänviljelyksen täytyy näillä kan- ·
25169: nattaa ainakin yhtä hyvin kuin teollisuusyhtiöilläkin, kun
25170: edelliset sen lisäksi kykenevät saamaan tiloista sellaisen.
25171: tulon maanviljelyksen kautta, jota yhtiöt harvoin saanevat.
25172:       Kun nyttemmin useat niin sanotuista lahjoitus-
25173: kantataloista, jotka, lunastettuja lahjoitusmaita ositettaessa,
25174: kruunu on ottanut haltuunsa ja jotka ovat erotetut kruu-
25175: nulle, ovat aijotut, pieniksi tiloiksi jaettuina, luovutettaviksi
25176: tilattomaan väestöön kuuluville henkilöille, niin ylempänä
25177: mainittua kokemusta ei voi jättää huomioon ottamatta.
25178: Sellainen toimenpide näyttää sentähden välttämättömältä,
25179: että lahjoitus-kantataloja tiloiksi ositettaessa pääasiallinen
25180: metsämaa erotetaan yhteiseksi omaisuudeksi ja sitten ja-
25181: kamatta sellaisena pysytetään sekä suunnitelman mu-
25182: kaan säännöllisesti hoidetaan osakasten yhteiseksi hyö-
25183: dyksi. Koska osakkaita täten estetään tulevaisuuden kus-
25184: tannuksella käyttämästä metsiä hyväkseen muulla tavalla
25185: kuin mitä järjellinen hoito vaatii, asetetaan nämä tilat
25186: ulkopuolelle sitä keinottelua, jonka tarkoitus on hävi-
25187: tystä enemmän tai vähemmän lähentelevällä hakkauksella
25188: hankkia metsästä tuloja ja sitten jättää tila oman onnensa
25189: nojaan. Teollisuusyhtiöillekin tällaiset tilat tietysti ovat
25190: vähemmän haluttuja, ainakin silloin kuin yhtiöt eivät
25191: voi hankkia itselleen kaikkia yhteisen metsämaan osia.
25192: Mainitun toimenpiteen perille saattamiseksi on kuitenkin
25193: siihen lain periaatteeseen nähden, että sillä on sananvalta,
25194: ken jakaa tahtoo, sensuuntainen lainsäädäntötoimi välttä-
25195: mätön, että tätä periaatetta ei sovelleta puheenalaista laa-
25196: tua oleviin yhteismaihin ja että toimeenpantua järjestel-
25197: mää käy vasten osakasten tahtoakin voimassa pitäminen.
25198:                               N:o 18                        3
25199: 
25200:       Maata omistavan, varoissaan olevan pikkuviljelijäluo-
25201: kan aikaansaamista varten on, muun muassa, viime vuo-
25202: sina isonlaisia maatiloja ostettu yleisillä varoilla ja ositettu
25203: pienemmiksi tiloiksi, joita edullisilla ehdoilla on myyty
25204: näiden tilain torppareille ja lampuodeille sekä, mikäli
25205: on riittänyt, muillekin tilattomaan väestöön kuuluville .
25206: .Jatkuvan suurempien maatilojen lohkomisen kautta, johon
25207: maamme yhteiskunnalliset ja taloudelliset olot osattavat
25208: pyrkimystä, voidaan edellyttää että yhä suurempi määrä
25209: pieniä tUoja tulee syntymään. Sellaisissakin tapauksissa
25210: on kuitenkin välttämätöntä järjestää yhteismetsiä, missä se
25211: suinkin on mahdollista.
25212:       Tässä yhteydessä on muutamia säännöksiä katsottu
25213: tarpeellisiksi poistamaan eräitä haittoja, jotka vaikeuttavat
25214: tarkoituksenmukaisten sopimusten aikaansaamista siihen
25215: suuntaan, kuin 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun metsälain
25216: 10 § sisältää.
25217:       Keisarillinen Majesteetti on siis tahtonut Eduskun-
25218: nan hyväksyttäväksi antaa edelläolevain perusteiden mu-
25219: kaan laaditun lakiehdotuksen, joka on näin kuuluva:
25220: 
25221: 
25222: 
25223:           Ehdotus Laiksi eräänlaatuisista yhteismetsistä.
25224: 
25225:                                1 §.
25226:        Jos kruunun maatilaa tahi liikamaata osittamalla on
25227: muodostettu maanviljelystiloja, joilla on yhteinen metsämaa,
25228: on tämä metsämaa, vaikka tilat siirtyisivätkin toisille omis-
25229: tajille: yhä edelleen jakamattomana kuuluva niihin tiloihin
25230: sekä julkisen valvonnan alaisena ja järjestetyn hoitosuun-
25231: nitelman mukaan hallittava tilanomistajain yhteiseksi
25232: hyödyksi; eikä siis kellään osakkaalla ole oikeutta saada
25233: osuuttansa tällaisestä metsämaasta jaon kautta erotetuksi.
25234:        Sama olkoon laki, milloin kruunu muutoin luovuttaa
25235: jonkin metsämaan useille tiloille yhteiseksi.
25236:   4                        N:o 18
25237: 
25238:                             2 §.
25239:       Yhteismetsää luovutettaessa on annettava määräyksiä
25240: hallinnon järjestämisestä sekä hoitosuunnitelman laatimi-
25241: sesta ja vahvistamisesta. Jollei niin ole tapahtunut, olkoon
25242: siinä kohden noudatettava 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun
25243: metsälain 7 §:ssä olevia säännöksiä.
25244: 
25245:                             3 §.
25246:       Jos yhteismetsää varten määrättyä hallintoa ei yllä-
25247: pidetä taikka jos sille vahvistettua hoitosuunnitelmaa ei
25248: noudateta, määrätköön tuomioistuin, osakkaan tahi yhteis-
25249: metsää valvovan viranomaisen vaatimuksesta, uskotun
25250: miehen hoitamaan sitä osakasten hyväksi ja heidän kus-
25251: tannuksellaan.
25252:       Kun tällaista vaatimusta ajetaan, olkoon tuomioistui-
25253: mella valta, jos siihen on syytä, heti kieltää yhteistä maata
25254: toistaiseksi mitenkään käyttämästä, sekä lopullisessa tuo-
25255: miossaan määrätä, että tämä tuomio, muutoksenhaun estä-
25256: mättä, saadaan panna täytäntöön.
25257: 
25258:                             4 §.
25259:       Jos osakas haaskaa yhteismetsää tahi muulla tavalla
25260: sitä käyttää vastoin vahvistettua hoitosuunnitelmaa, ran-
25261: gaistakoon niin kuin toisen maan luvattomasta viljelyksestä
25262: tahi muusta sen latuvastaisesta käytt'ämisestä.
25263:       Sellaisen rikoksen saa virallinen syyttäjäkin panna
25264: syytteeseen.
25265:                             5 §.
25266:       Mitä tässä edellä on säädetty on myöskin sovellet-
25267: tava, kun joko kunnan maasta taikka valtion avustuksella
25268: muissa kuin 1 §:ssä mainituissa tapauksissa muodostetaan
25269: tiloja, joilla on yhteinen metsämaa; ja toimitetaan silloin
25270: yhteisen maan valvonta sillä tavoin ln~in sitä :pmodostet-
25271: taessa on määrätty.
25272:                            N:o 18                           5
25273: 
25274:                              6 §.
25275:       Kun muutoin yhteisen metsämaan hallinnosta on
25276: tehty sopimus tahi laadittu hoitosuunnitelma, taikka kun
25277: eri tilain metsämaa metsälain 10 §:n mukaan on pantu
25278: yhteisesti hallittavaksi, olkoon, jos siten määrättyä hallin-
25279: toa ei pidetä voimassa tahi jos hyväksyttyä metsänhoito-
25280: suunnitelmaa ei vaarinoteta, noudatettava mitä tässä edellä
25281: 3 §:ssä on säädetty, jos osakas sitä vaatii.
25282:       Jos osakas rikkoo yhteisesti hallittavaksi asetetun
25283: metsämaan käyttöoikeudesta sovittuja määräyksiä, olkoon
25284: laki niinkuin 4 §:n 1 mom. on sanottu.
25285: 
25286: 
25287:                 Armollisesti hyväksytty Tsarskoje Selossa
25288:            12 (25) p:nä toukokuuta 1907.
25289: 
25290:                      Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
25291: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
25292:          1907. -   Edusk. Vast -    Esitys N:o 18.
25293: 
25294: 
25295: 
25296: 
25297:                      Suomen Eduskunnan alamai-
25298:                n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
25299:                armolliseen esitykseen eräänlaatuisista yhteis-
25300:                metsistä.
25301: 
25302: 
25303: 
25304: 
25305:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari.
25306:             ja Suuriruhtinas!
25307: 
25308: 
25309: 
25310: 
25311:      Sittenkuin Teidän Keisarillinen Majesteettinne oli
25312: Suomen Eduskunnalle antanut armollisen esityksen erään-
25313: laatuisista yhteismetsistä, on Eduskunnan Maatalous-
25314: 2         1907. -   Edusk. Vast. -      Esitys N:o 18.
25315: 
25316: valiokunta, johon asia oli lähetetty, Eduskunnalle ilmoit-
25317: tanut, että se ei ollut ennättänyt loppuun suorittaa esi-
25318: tyksen Valmistelevaa käsittelyä.
25319:        Tämän saa Eduskunta alamaisesti Teidän Keisaril-
25320: liselle Majesteetillenne ilmoittaa.
25321: 
25322:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
25323: 
25324: 
25325:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
25326: 
25327: 
25328: 
25329: 
25330:           Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
25331:                     1907.- N:o 19.
25332: 
25333: 
25334: 
25335: 
25336:                Keisarillisen Majesteetin araolli-
25337:           nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle suos-
25338:           tuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta.
25339: 
25340:      Niiden mallasjuomain valmistusmäärä, jotka verotus-
25341: esineenä varsinaisesti tulevat kysymykseen, nimittäin oluen
25342: ja portterin, on, noustuansa vuonna 1900 aina 28,595,768
25343: ja 1901 28,091,372 litraan, seuraavina vuosina ollut:
25344: 
25345: Vuonna 1902                                  24,699,346 litraa
25346:        1903                                  22,758,964
25347:        1904                                  20,890,250
25348:    "     1905                                19,952,302 )
25349: 
25350:      Mallasjuomain valmistamisesta maksetaan suostunta-
25351: veroa siihen menneiden maltaiden paljouden mukaan. Vuo-
25352: sina 1902-1906 on käytetty seuraavat määrät maltaita:
25353: 
25354: V. 1902, jolloin 85 juomatehdasta oli toimessa, 7,454,011 kg
25355: » 1903      »    90       »        »      ))    6,716,606 »
25356: » 1904      »    89       ))       ,,     »     6,574,086 »
25357: ~ 1905      »    89       »        »     »      6,317,672 »
25358:  » 1906      »   94       »       )>    )}      6,724,598 »
25359:                                       Yhteensä 33,786,973 kg
25360: 
25361:      Suostuntavero mallasjuomain valmistamisesta on vuo-
25362: sina 1902-1906 tuottanut:
25363:   2                        N:o 19
25364: 
25365: Vuonna 1902                  780,893 ma.rkkaa 75 penniä
25366:        1903                  715,363          16
25367:        1904                  648,209          86
25368:        1905                  620,383          56
25369:        1906                  739,314          51
25370:                   Yhteensä 3,504,164 markkaa 84 penniä
25371: eli keskimäärin vuotta kohti 700,832 markkaa 97 penniä.
25372: 
25373:       KustannUkset valmistuksen silmälläpidosta olivat:
25374: Vuonna 1902 .                22,622 markkaa 91 penniä
25375:        1903                  22,322         67
25376:        1904                  19,519         36.
25377:        1905                  19,063         62
25378:        1906                  22,401         32
25379:                    Yhteensä 105,929 markkaa 88 penniär
25380: joten nämät kustannukset keskimäärin vuotta kohti olivat
25381: 21,186 markkaa 98 penniä.
25382:       Kun se aika, joksi Suomen Valtiosäädyt 1905-1900
25383: vuoden ylimääräisillä valtiopäivillä hyväksyivät puheen-
25384: alaisen suostuntaveron, päättyy 1907 vuoden lopussa, jäte-
25385: tään täten Suomen Kansaneduskunnan päätettäväksi ehdo-
25386: tus mallasjuomain valmistamisesta suoritettavast.a suostun-
25387: taverosta vuonna 1908.
25388:       Suomessa valmistettuihin väkiviinajuomiin nähden on
25389: asetuksella 5 päivältä heinäkuuta 1906 tullut toimeen mel-
25390: koinen veronkorotus, ja samallaisia juomia maahan tuo-
25391: taessakin on 22 päivänä maaliskuuta 1906 annetun ase-
25392: tuksen mukaan suoritettava entistä suurempaa tullimaksua.
25393: Tämän väkiviinajuomain kovemman verottamisen tähden,
25394: joka ilmeisesti on synnyttänyt vuoden 1906 aikaan mallas-
25395: juomain lisääntynyttä kulutusta, ja kun alkoholiväkevät
25396: mallasjnomatkin ovat juovntusjnomia ja niitä enimmäkseen
25397: käytetään y lellisyystavarana, näyttää näitä juomia kohtaava
25398: verotus olevan saatettava oikeampaan suhteeseen siihen
25399: verotukseen, jonka alaisena väkiviinajuomat nykyään ovat..
25400:                            N:o 19                        3
25401: 
25402: Mallasjuomaveron korottamiseen on sitä enemmän syytä
25403: kun, kuten j älempänä tarkemmin esitetään, vähä-alkoholiset
25404: juomat vastedes olisivat tastä verosta vapaat ja mallas-
25405: juomatehtaille siten tulisi edulliseksi yhä enemmän siirtyä
25406: sellaisia juomia valmistamaan. Keisarillinen Majesteetti on
25407: sen tähden tahtonut ehdottaa, että suostuntaveroa väke-
25408: väin mallasjuomain valmistamisesta 1908 vuoden alusta
25409: alkaen suoritettaisiin kolme kertaa enemmän kuin nykyään
25410: eli 3 markkaa 10 kilogrammalta sellaisten juomain valmis-
25411: tamiseen kulutettuja maltaita. Sen ohessa on katsottu
25412: olevan syytä jonkun verran korottaa sitä lisäveroa, jota
25413: suoritetaan isommista mallasjuomatehtaista ja jota vuonna
25414: 1906 maksoi 10 pennin mukaan 10 kilogrammalta 34 pa-
25415: nimoa yhteensä 19,632 markkaa sekä 25 pennin mukaan 12
25416: panimoa 46,610 markkaa. Tämä lisä on katsottu voitavan
25417: määrätä 15 penniksi 10 kilogrammalta 50,000-150,000
25418: kilogramman m,allasmäärästä sekä 40 penniksi 10 kilogram- ·
25419: malta 100,000 kilogramman yli menevästä väkeväin mallas-
25420: juomain valmistukseen tehtaassa käytetystä mallasmäärästä.
25421:          Mainitun ehdotuksen mukaan korotettunakaan mallas-
25422: juomaveroa ei voida pitää rasittavan suurena niille, jotka
25423: tahtovat edelleenkin käyttää väkeviä mallasjuomia. Jos .
25424: kilogrammasta maltaita yleensä lasketaan saatavan 4litraa
25425: olutta, niin Glisi nykyinen perusvero, 1 markka 10 kilo-
25426: grammalta maltaita, ainoastaan 21/2 penniä sekä ehdotettu
25427: vero, 3 markkaa 10 kilogrammalta, 7 1/2 penniä litralta, eli
25428: 1 2 / 3 ja 5 penniä koko pullolta, johon tulee vähäinen lisäys
25429: suuremmille panimoille. Puheenalainen vero tulisi siten
25430: vastedeskin olemaan paljon pienempi eräissä muissa
25431: maissa mallasjuomista suoritettavaa veroa, joka esim. Nor-
25432: jassa vastaa 17 ja Tanskassa 9 1/, penniä litralta. Kun oluen
25433: tuontitulli on Venäjä~tä tuotaessa 10 penniä ja muista maista
25434: 50 penniä pullolta sekä tynnyreissä 11 1/ 2 ja 30 penniä lit-
25435: ralta, niin ei ehdotettua veronkorotusta malla.sjuomain
25436: tullimaksuihinkaan verraten tarvitse katsoa arveluttavaksi.
25437:          Alamaisessa kirjelmässä kesäkuun 14 päivältä 1906
25438: ovat V altiosäädyt anoneet kaikinpuolista selvitystä siitä,
25439:      4                                N:o 19
25440: 
25441: millä ehdoilla ja millä tavalla vähäalkoholisille eli mie-
25442: doille mallasjuomille voitaisiin suoda veronvapaus, sekä
25443: että ehdotus lainsäädäntötoimeksi tästä asiasta Valtiopäi-
25444: vilie annettaisiin. Tämän johdosta on Teollisuushallitus
25445: asiantuntijain avustamana toimittanut tutkimuksen asiasta
25446: sekä valmistanut ehdotuksen niistä toimenpiteistä, joita
25447: toisaalta mietojen mallasjuomain vapauttaminen verosta
25448: sekä toisaalta näiden juomain valmistuksen tarpeellinen
25449: silmälläpito tulisi aiheuttamaan.
25450:       Edellyttäen että mietojen ja väkevien mallasjuomain
25451: välirajaksi asetetaan kahden ja puolen volyymiprosentin
25452: eli kahden painoprosentin alkoholipitoisuus, osottaa Teolli-
25453: suushallituksen tutkimus, että Suomessa on vuosina 1903-
25454: 1905 valmistettu mietoja mallasjuomia myytäväksi seuraa-
25455: vat määrät:
25456: Vuonna 1903                                                10,840,998 litraa.
25457:   »    1904                                                10,747,867 »
25458:   ))   1905                                                13,263,052 ))
25459:                                                   Yhteensä 34,851,917 litraa.
25460:      'l'ämä valmistus jakaantuu väkeviä ma:llasjuomia
25461: valmistavain eli olutpanimaiden ja mietoja ma:Ilasjuomia
25462: valmistavain eli n. s. kaljapanimaiden välille seuraavasti:
25463: 
25464:                                        Oluttehtaat.    Kaljatehtaat.                    1
25465: 1                Käytetty Maksettu
25466:                                                                              Yhteensä
25467:      Vuosi.      maltaita suostunta-
25468:                    kg.
25469:                                      St<
25470:                           veroa mk. ~,.. Valmistus-         ~~~Valmistus-     litraa.
25471: 
25472:                                      f=~
25473:                                           "'' "
25474:                                          määrä litr. ~~määrä litr.
25475:                                                      !!"•
25476:                                       1                 '
25477: 
25478:     1903 . . .       363,528    39,646 38 7,235,454 -
25479:                                                                 }10,840,998
25480:                      253,764        -  -         - 39 3,605,544
25481: 
25482: J1904 . . .          372,791    39,809 40 6,931,904 -
25483:                                                                             }10,747,867
25484: 1
25485:                      290,55.9       - -          -  47          3,815,963
25486: 
25487: 11905 . . .          390,940    41,586 43 6,621,1441-
25488:                                                                             }13,263,052
25489: 1                .   567,908        - -         -151            6,641,908
25490: Yhteensä / 2,239,4901 121,041 1-120,788,5021-114,063,415/ 34,851,917
25491:                            N:o 19                        5
25492: 
25493:       Olutpa.nil;noista ovat etupäässä ne, jotka sijaitsevat
25494: kaupungeissa tai niiden läheisyydessä, ryhtyneet· mietoja
25495: mallasjuomia valmistamaan. Osa tästä valmistuksesta on
25496: toimitettu jälkihuuhtetulla väkevän mallasjuoman valmis-
25497: tukseen jo käytetyistä maltaista. Tästä ja muistakin syistä
25498: ovat Suomessa valmistetut miedot mallasjuomat vierrepi-
25499: toisuutensa ja ravintoarvonsa puolesta olleet hyvin erilai-
25500: set, ja jotkut kaljalajit ovat osottautuneet sisältävänsä niin
25501: paljon alkoholia, useinkin 4 Ofo jopa joskus yli 5 Ofo, että
25502: ne ovat väkeviksi luettavat. Eräät tutkitut näytteet ovat
25503: myöskin sisältäneet sakariinia, joten juomaa ei voida pitää
25504: terveydellisesti tyydyttävänä. On sen tähden tarpeellista
25505: asettaa ei ainoastaan oluttehtaiden vaan myöskin kaljateh-
25506: taiden valmistus silmälläpidon alaiseksi.
25507:        Oluttehtaiden valmistuksen silmälläpito näyttää voi-
25508: tavan edelleen pysyttää nykyisellä perustuksella, jonka
25509: mukaan kaikki valmistuksessa käytettävät maltaat ovat
25510: rouhitt,avat itsetoimivalla maJlasmittarilla varustetussa myl-
25511: lyssä eli rouhimessa. Kun sellaisessa tehtaassa valmistetut
25512: miedot mallasjuomat tulisivat verotuksesta vapautettaviksi 1
25513: käy kuitenkin tarpeelliseksi, että tarkemman silmälläpidon
25514: kautta saadaan varmuus siitä, minkä verran maltaita käyte-
25515:  tään väkevien ja minkä verran mietojen juomien valmistami-
25516:  seen. Koska silmälläpito siten tulee kysymään melkoisesti
25517:  enemmän työtä ja siis myöskin suurempia kustannuksia
25518:  kuin nykyään, on kohtuullista, että valmistajat suorittavat
25519:  osan näistä kustannuksista.
25520:        Niin kauvan kuin suostuntaveroa mallasjuomain val-
25521:  mistamisesta on maksettu, ovat säännökset sekä suoritet-
25522:  tavan veron määrästä että valmistuksen silmälläpidosta
25523:  olleet samaan asetukseen yhdistettyinä. Säännökset sil-
25524:  mälläpidostakin ovat siten tarpeettomasti joutuneet uudis-
25525:  tettaviksi joka kerta kuin suostuntavero on hyväksytty
25526:  seuraavana varainhoitokautena edelleen suoritettavaksi.
25527:  Tämän välttämiseksi on puheenalaiset, eriluontoiset sään-
25528:  nökset nyt erotettu toisistaan kahteen eri lainehdotukseen.
25529:   6                       N:o 19
25530: 
25531:       Se helpotus suostuntaveron suorittamisesta, joka
25532: tulisi oluttehtaille näiden valmistamiin mietoihin mallas-
25533: juomiin nähden, lienee omansa johtamaan nämät tehtaat,
25534: erittäinkin siellä, miss.ä väkeväin panimotuotteiden myynti
25535: kohtaa vaikeuksia, melkoista suuremmassa määrässä kuin
25536: tähän asti ryhtymään mietoja mallasjuomia valmistamaan.
25537: Näin ollen ja kun väkeväin mallasjuomain myynti lain-
25538: säädännön ja kuntain päätösten kautta joutunee entistä suu-
25539: rempain rajoitusten alaiseksir on mainittujen juomain val-
25540: mistuksessa ja kulutuksessa odotettavana melkoista vähen-
25541: nystä, joka osaksi estää sitä valtiotulonliiäystä,mikämuuten
25542: olisi tuloksena ehdotetusta suostuntaveron korotuksesta.
25543: Koko tuloa puheena olevasta suostuntaverosta ei sentähden
25544: vuodelta 1908 voitane varmuudella laskea enemmäksi kuin
25545: 1,200,000 markaksi, josta vielä tulevat lyhennettäviksi
25546: entistä korkeammat silmälläpitokustannukset, arviolta
25547: 140,000 markkaa vuodessa.
25548:       Keisarillinen Majesteetti tahtoo siis Kansaneduskun-
25549: nan hyväksyttäviksi antaa seuraavat ehdotukset Laiksi
25550: suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna
25551: 1908 sekä Laiksi mallasjuomain tehdasmaisesta valmis-
25552: tuksesta.
25553: 
25554:                  Ehdotus Laiksi suo~ntaverosta mallasjuomain
25555:            valmistamisesta vuonna 1908.
25556: 
25557:                              1 §.
25558:         Väkevän mallasjuoman valmistamisesta on 1908 vuo-
25559: den aikana suoritettava suostuntaveroa kolme markkaa
25560: kultakin kymmeneltä kilogrammalta siihen käytettyjä mal-
25561: t.aita.
25562:         Jos juomatehtaassa vuoden kuluessa väkevän mallas-
25563: juoman valmistukseen käytetään maltaita enemmän kuin
25564: 50,000 kilogrammaa, kannetaan tiidentoista pennin lisä-
25565: maksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita, joka
25566: yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan asti juo-
25567: matehtaassa käytetään sellaisen juoman valmistamiseen,
25568:                           N:o 19                        7
25569: 
25570: sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta kymmeneltä kilo-
25571: grammalta maltaita, joka vuoden kuluessa käytetään päälle
25572: 150,000 kilogramman.
25573:                             2 §.
25574:      Jos juomatehtaassa, jossa väkevää ma.llasjuomaa val-
25575: mistetaan, vuoden kuluessa ei ole käytetty sellaisen juoman
25576: valmista)Jliseen niin paljon maltaita, että suostuntamaksu
25577: 1 §:n mukaan ei nousisi 1,500 markkaan, on tämä määrä
25578: kuitenkin suoritett~va. Helpotusta tässä kohden voipi
25579: asianomainen Senaatin Toimituskunta myöntää, jos valmis-
25580: taja kesken vuotta on alkanut tai lopettanut liikkeensä tahi
25581: tehdas muuten, vahingonvalkean tai muun tapaturman
25582: tähden, on pitemmän ajan vuotta ollut toimettomana.
25583:       Suostunt.averoa on maksettava kunnes valmistaja on
25584: väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
25585: ilmoitnksen läänin Kuvernöörille.
25586:                              3 §.
25587:      Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallasjuo-
25588: masta, joka
25589:      a) viedään maasta;
25590:      b) valmistaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut,
25591: että sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautitta-
25592: vaksi käyttää.
25593:                              4 §.
25594:       Juomatehdas ja valmistettu tavara ovat panttina suos-
25595: tuntaveron maksamisesta.
25596:                             5 §.
25597:      Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
25598: suostuntaveron alaisen mallasjuoman valmistamisesta ja sen
25599: silmälläpidosta on voimassa mitä niistä on erittäin säädetty.
25600:                             6 §.
25601:       Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä,
25602: jotka suostuntaveron maksuunpanoon ja kantamiseen sekä
25603: tämän lain käyttämiseen nähden muuten havaitaan tar-
25604: peellisiksi.
25605:   8                         N:o-19
25606: 
25607: 
25608:                  Ehdotus Laiksi mallasjuomain tehdasmaisesta val-
25609:            mistuksesta.
25610:                              1 §.
25611:       Miedoksi kutsutaan tässä laissa mallasjuomaa, joka ei
25612: sisällä enempää kuin puolikolmatta (2,s) volyymiprosenttia
25613: alkoholia+ 15 Celsiuksen asteisena ja joka sen ohella joko
25614: on sellaisella vierteellä valmistettua, jonka ekstraktipitoi-
25615: suus hiivaa pantaessa ei ole suurempi kuin seitsemän
25616: prosenttia Ballingin kaavan mukaan, taikka, jos sen vierre-
25617: väkevyys hiivaa pantaessa on noussut tätä rajaa ylemmäksi,
25618: on ollut sellaisen erityisen käsittelyn alaisena, ettei se
25619: voi saavuttaa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoi-
25620: suuden.
25621:       Muut mallasjuomat pidetään väkevinä,
25622: 
25623:                               2 §.
25624:        Väkevien mallasjuomain valmistusta varten älköön
25625: panimoa perustettako, ellei kaupungissa kaupunginvaltuusto
25626: tahi, missä sitä ei ole, raastuvankokous ja maalla kunta-
25627: kokous tai kunnanvaltuusto ole antanut siihen suostumus-
25628: tansa. Sitävastoin on jokaisella lupa valmistaa mietoja
25629: mallasjuomia.
25630:                               3 §.
25631:        Joka aikoo mallasjuomia. valmistaa, ilmoittakoon sen
25632: vähintään kuusi viikkoa ennen valmistuksen alkamista kir-
25633: jallisesti läänin Kuvernöörille, oheenliittäen selvityksen:
25634:        a) valmistajan postiosotteesta ja paikasta, jossa panimo
25635: sijaitsee, sekä, jos on aikomus valmistaa väkevää mallas-
25636: juomaa, myöskin siitä, että panimo on laillisesti perustettu;
25637:        b) niistä vuoden ajoista, joina valmistusta tullaan har-
25638: joittamaan;
25639:        c) asiamiehestä, joka valmistajan poissa ollessa edus-
25640: taa häntä tarkastusasioissa; sekä
25641:        d) mitä lajia mallasjuomia on aikomus valmistaa ja,
25642: jos valmistus tarkoittaa mietoa mallasjuomaa, onko vierre-
25643:                              N:o 19                         9
25644: 
25645: väkevyys hiivaa pantaessa aiottu seitsemää prosenttia suu-
25646: remmaksi.
25647:       Jos on tarkoitus valmistaa mietoja mallasjuomia, joi-
25648: den alkuperäinen vierreväkevyys on suurempikuinseitsemän
25649: prosenttia, on ilmoitukseen sitäpaitsi liitettävä todistus siitä,
25650: että ne erityiset toimenpiteet, joita on aikomus käyttää
25651: panimassa alkoholipitoisuuden estämiseksi nousemasta yli
25652: puolenkohnatta, prosentin, ovat saaneet Teollisuushallituk-
25653: sen hyväksymisen.
25654:                              4 §.
25655:       Jos väkevien mallasjuomain valmistaja haluaa samassa
25656: huoneustossa tahi samoilla työkaluilla valmistaa myöskin
25657: mietoja mallasjuomia, hakekoon siihen lupaa Teollisuus-
25658: hallitukselta, jonka tulee Senaatin antamien tarkastusmää-
25659: räysten mukaisesti tutkia, millä ehdoilla sellainen lupa on
25660: myönnettävä. Teollisuushallituksen lupatodistus on liitet-
25661: tävä 3 §:ssä mainittuun ilmoitukseen.
25662:                            5 §.
25663:      Ilmoituksen tekemisestä antakoon Kuvernööri kahden
25664: viikon kuluessa todistuksen, joka sisältää myöskin 3 ja 4
25665: §:n mukaisesti ilmoitukseen liitetyt tiedot.
25666:                               6 §.
25667:      Jos mallasjuomain valmistus lakkaa pitemmäksi ajaksi
25668: kuin kuudeksi kuukaudeksi, on se viimeistään kolme viikkoa
25669: ennen liikkeen lakkaamista ilmoitettava Kuvernöörille,
25670: jonka tulee tästä ilmoituksesta antaa tieto asianomaiselle
25671: kontrollöörille ja poliisiviranomaisille.
25672:       ,Tos valmistus lakkaa pitemmäksi kuin yhden vuoden
25673: ajaksi, katsotaan liike lopetetuksi.
25674:                                7 §.
25675:      Valmistajan vastuulla on kussakin panimossa pidet-
25676: tävä päiväkirjaa, joka on tehty Senaatin antamien määräys-
25677: ten mukaan, ollen valmistaja velvollinen asianomaisten
25678: vaatimuksesta vaiallaan vahvistamaan siinä olevien tietojen
25679: todenperäisyyden.
25680:   10                       N:o 19
25681: 
25682:                             8 §.
25683:       Väkevien mallasjuomain valmistusta varten aiottuun
25684: panimoon tahi siihen kuuluvaan rakennukseen on valmis-
25685: tajan asetettava sekä senjälkeen kunnossa pidettävä auto-
25686: maattisella mallasmittarilla varustettu mylly tai rouhin,
25687: jonka Kuvernööri, saatuansa siitä selitelmän, on hyväksy-
25688: nyt. Tätä koskeva hakemus tulee Kuvernöörin ottaa tut-
25689: kittavakseen kahden viikon kuluessa siitä, kuin se on
25690: hänelle annettu.
25691:       Juomanpanossa käytettäviä maltaita älköön muualla
25692: rouhittako kuin panimon omassa~ sellaisella mallasmittarilla
25693: varustetussa myllyssä tahi rouhimessa.
25694: 
25695:                             9 §.
25696:       Missä mietoja mallasjuomia saadaan valmistaa väkevien
25697: mallasjuomain valmistuksen yhteydessä, ovat mietoon juo-
25698: maan tarvittavat maltaat sekä myöskin imeltämätön vilja,
25699: jos sellaista käytetään, kontrollöörin läsnäollessa otettavat
25700: 8 §:ssä mainitusta mallasrouhimesta ja mäskättävät. Ellei
25701: mäskäys tapahdu heti rouhimisen jälkeen, on puheena oleva
25702: valmistusaine sillä välin säilytettävä lukitussa huoneessa,
25703: johon ainoastaan kontrollööri voi päästä.
25704: 
25705:                             10 §.
25706:       Mallasjuomain valmistuksessa älköön, allamainituilla
25707: poikkeuksilla, käytettäkö muita aineita maltaiden sijasta,
25708: eikä myöskään sakariinia tai muita imeliä aineita.
25709:       Mietojen mallasjuomain valmistuksessa olkoon kui-
25710: tenkin sallittu raaka-aineena ennen hiivan panemista käyt-
25711: tää imeltämätöntä viljaa niin myös lisätä sokeria. Jos
25712: sokeria on lisätty enemmän kuin kymmenen prosenttia
25713: vierreväkevyydestä, sokerilisäys siihen luettuna, on valmis-
25714: tuksessa noudatettava niitä erityisiä määräyksiä, jotka
25715: koskevat enemmän kuin Ballingin kaavan mukaan seitse-
25716: mänprosenttisella vierteellä pantuja mallasjuomia.
25717:                           N:o 19                       11
25718: 
25719:                            11 §.
25720:      Tämän lain säännökset eivät koske kotipanoisia,
25721: ainoastaan oman kotiväen tai omien palvelijain avulla ja
25722: taloustöitä varten tavallisuuden mukaan sisustetuissa raken-
25723: nuksissa valmistettuja mallasjuomia.
25724: 
25725: 
25726:                            12 §.
25727:       Panimosta saa mietoa mallasjuomaa, ellei ostaja sitä
25728: nouda avoimessa astiassa, antaa ainoastaan astioissa, joissa
25729: on panimon nimi ja sanat: »Verosta vapaata mietoa mal-
25730: lasjuomaa».
25731:       Kun sellainen juoma on pttllossa, voidaan tämä mer-
25732: kitä korkille taikka pulloon kiinnitetylle nimilipulle.
25733: 
25734:                            13 §.
25735:       Tämän lain noudattamista sekä panimojen silmällä-
25736: pitoa hoitavat lähinnä ylikontrollöörin valvonnan alaiset
25737: kontrollöörit, joita asianomainen Kuvernööri, vaadittuaan
25738: ylikontrollöörin lausunnon, asettaa tarpeellisen määrän.
25739:       Jokaisen mallasjuomain valmistajan tulee sallia kon-
25740: trolliviranomaiselle pääsy kaikkiin panimon osiin ja siihen
25741: kuuluviin huoneustoihin sekä korvauksetta hankkia hänen
25742: tarvitsemansa työkalut ynnä apua maltaiden, vierteen ja
25743: valmiin juoman kontrolliptmnitsemiseen ja mittaukseen
25744: sekä astioiden mittaukseen ynnä muuhun. Panimossa, jossa
25745: valmistetaan sekä väkeviä että mietoja mallasjuomia, ovat
25746: sitäpaitsi panimon kaikki myyntipäiväkirjat vaadittaessa
25747: pidettävät kontrolliviranomaisen saatavissa.
25748: 
25749:                            14 §.
25750:       Panimon silmälläpidon kustannuksien korvaamiseksi
25751: suorittaa mallasjuoman valmistaja 2 penniä kultakin kilo-
25752: grammalta miedon mallasjuoman valmistamiseen käytettyjä
25753: maltaita tai imeltämätöntä viljaa.
25754:   12                          N:o 19
25755: 
25756:                              15 §.
25757:       Tätä lakia vastaan tehty rikkomus rangaistaan, ellei
25758: se käsitä rikosta, josta Rikoslain mukaan on ankarampi
25759: edesvastaus, vähintään sadan ja enintään tuhannen markan
25760: sakolla.
25761:       Jos mallasjuomain valmistaja useamman kuin yhden
25762: kerran on tekeytynyt sellaiseen rikokseen syypääksi, julis-
25763: tettakoon sitäpaitsi, jos rikos on sen arvoinen, kelpaamatto-
25764: maksi panimoliikettä harjoittamaan tai johtamaan.
25765: 
25766:                           16 §.
25767:      Tätä lakia on aina suomen- ja ruotsinkielinen kappale
25768: pidettävä julkipantlma sopivassa paikassa kussakin pani-
25769: mossa.
25770:                           17 §.
25771:      Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä
25772: ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita tämän lain täytän-
25773: töönpanoa sekä sen noudattamisen silmälläpitoa varten
25774: katsotaan tarvittavan.
25775: 
25776:                         18 §.
25777:      Tämä laki tulee noudatettavaksi 1 päivästä tammi-
25778: kuuta 1908.
25779: 
25780:                  Armossa hyväksytty Pietarhovissa 5 (18)
25781:             kesäkuuta 1907.
25782: 
25783:                        Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
25784: 
25785: 
25786: 
25787: 
25788:        Helsingissä, Keisarillisen Senaaitn kirjapainoss, 1907.
25789:                 UJO?.- V. M.- Esit. N:o 19.
25790: 
25791: 
25792: 
25793: 
25794:                 Valtiovarainvaliokunnan mietintö
25795:            N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armolllsen
25796:            esityksen johdosta, joka koskee suostunta-
25797:            veroa mallasjuomain valmistamisesta.
25798: 
25799:       Edellä mainitun armollisen esityksen on Eduskunta
25800: lähettänyt Valtiovarainvaliokuntaan, joka myös on pyyn-
25801: nöstä saanut vastaanottaa asian käsittelyssä Keisarillisessa
25802: Senaatissa syntyneet asiakir:jat ynnä pöytäkirjanotteen
25803: siellä toimitetusta äänestyksestä.
25804:        Sen järjestyksen mukaisesti, jonka Valtiovarainvalio-
25805: kunta on ottanut suostunta-asiain valmistelussa noudatet-
25806: tavaksi, on Valiokunta katsonut voivansa ryhtyä käsit-
25807: telemään puheena olevaa armollista esitystä, vaikkei 1908
25808: vuoden tulo- ja menoarvio vielä ole lopullisesti järjes-
25809: tettävissä. Viitaten niihin yleisiin näkökohtiin, jotka
25810: pelikorttisuostuntaa koskevassa V aliakunnan mietinnössä.
25811: N:o 2 on esitetty sellaisen menettelyn tueksi, saa Valio-
25812: kunta täten antaa mietintönsä tästä verokysymyksestä.,
25813: jotta Eduskunta, edellyttämällä että mallasvero havaitaan
25814: myöskin vuonna 1908 tarpeelliselisi, voisi tehdä päätöksen
25815: tämän suostunnan suorittamisesta. Tässä ei V aliakunnalta
25816: ole jäänyt huomaamatta, että valtava kansan mielipide,
25817: joka on myös julkilausuttu näillä valtiopäivillä, vaatii kai-
25818: ken väkeväin mallasjuomain valmistuksen ja myynnin
25819: laissa kiellettäväksi. Sitä tarkoittava lainsäädäntö ei kui-
25820: tenkaan voine missään tapauksessa astua voimaan ennen-
25821: kuin ensi vuoden päätyttyä.
25822: 
25823: 
25824:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
25825: 2                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
25826: 
25827:        Käsillä olevassa armollisessa esityksessä on kaksi eri
25828: lakiehdotusta: toinen koskee suostuntaveroa mallasjuomain
25829: valmistamisesta vuonna 1908 ja toinen mallasjuomain teh-
25830: dasmaista valmistusta. Tähän asti voimassa olevaan vero-
25831: järjestelmään ehdotetaan tärkeitä muutoksia: mallasveron
25832: korottaminen ja verovapauden suominen miedoille mal-
25833: lasjuomille.
25834:        Mallassuostunta on meillä järjestetty raaka--aineen
25835: verotukseksi yleneväisyysperiaatetta noudattamalla. Vero-
25836: määrät, iotka 1898 vuodesta lähtien ovat pysyneet muut-
25837: tumattomina, ovat: 1 markka kultakin 10 kilolta maltaita,
25838: mikä vuoden kuluessa käytetään aina 50,000 kiloon saakka;
25839: 1 markka 10 penniä kultakin 10 kilolta, joka vuodessa kulu-
25840: tetaan yli 50,000 kilon ja aina 150,000 kiloon asti; sekä
25841:  1 markka 25 penniä kultakin päälle 150,000 kilon vuo-
25842: dessa käytetyltä 10 kilolta. Pysyttämällä nämä veroluo-
25843: kat korottaa armollinen esitys pohjamaksun 3 markaksi
25844: sekä muiden luokkain maksut 3 markaksi 15 penniksi ja
25845:  3 markaksi 40 penniksi. Syyksi tähän veronkorotukseen
25846: mainitaan, että olisi pyrittävä rajoittamaan väkeväin mal-
25847: lasjuomain kulutusta, saattamalla näitä juomia kohtaava
25848:  verotus oikeampaan suhteeseen siihen tuntuvasti korotet-
25849:  tuun verotukseen, jonka alaisena väkijuomat viime vuo-
25850:  desta lähtien ovat.
25851:        Painavimmat mallasveron korotusta puoltavat syyt
25852:  eivät kuitenkaan, V aliakunnan mielestä, tällä kerralla ole
25853:  siveellis-yhteiskunnallista luonnetta, vaikka näilläkin näkö-
25854:  kohdilla tietysti tulee tässä kohden olla suuri merkitys. Ei
25855:  nimittäin ole varmaa, että mallasveron korotus suCiremmassa
25856:  määrässä vaikuttaisi väkeväin mallasjuomain kulutukseen.
25857:  Lainsäätäjän on käytettävä toisia keinoja ja apuneuvoja
25858:  voidakseen tehokkaasti ehkäistä alkoholin väärinkäyttöä.
25859:  Niin kauvan kuin ei ole kokemusta korkeamman veron vai-
25860:  kutuksesta siveellisessä suhteessa, tulee, V aliakunnan mie-
25861:  lestä, mallasjuomaveron tarkoituksena siis etupäässä olla
25862:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
25863:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.          3
25864: 
25865: valtion rahatarpeitten tyydyttäminen ja tähän nähden on
25866: nyt käsiteltävänä olevaa kysymystä tarkastettava lähinnä
25867: valtiotulojen kannalta.
25868:        Niinkuin Valtiovarainvaliokunta mietinnössään N:o
25869: 2 jo on huomauttanut, asettaa valtiovaraston asema tällä
25870: kertaa tuntuvasti lisääntyneitä vaatimuksia suostuntara-
25871: hastolle. .A.rmolliseen esitykseen N:o 22 sisältyvän suos-
25872: tuntatulo- ja menoarvion järjestämisehdotuksen mukaan
25873: olisi suostuntarahastolla vuonna 1908 tuloja, pääomasäästö
25874: lukuunotettuna, lähes 2,800,000 markkaa vähemmän kuin
25875: menoja, ja tämä vajaus on ehdotettu täytettäväksi Suomen
25876: Pankin voittovaroista. Yhdessä niiden rahamääräysten kans-
25877: sa, jotka näillä valtiopäivillä voivat saavuttaa Eduskunnan
25878: hyväksymisen, vaatinee tämä vajaus varoja enemmänkin,
25879: kuin mitä mainitussa armollisessa esityksessä on edellytetty.
25880: Vaikkei vielä voida arvioida täytettävän tarpeen määrää,
25881: saattaa kuitenkin pitää varmana, että tarjona olevia vero-
25882: lähteitä on entistä tehokkaammin käytettävä, ja ovat mal-
25883: lasjuomat ehdottomasti sopivimpia verotusesineitä, mitä
25884: meillä voidaan ottaa huomioon .
25885:        .A.rmollisessa esityksessä ehdotettu veromäärän koro-
25886:  tus, jonka on esityksessä arvioitu tuottavan 500,000 mar-
25887: kan lisätulon, on sentähden tällä kertaa välttämätön. Alem-
25888:  pana esitettyjen syiden nojalla on Valiokunta yhtynyt
25889:  puoltamaan pohjaveron korotusta vieläkin korkeammalle
25890:  eli 4 markkaan 50 penniin, pysyttämällä esitykseen otetut
25891:  veroluokat ja lisämaksut. V ero tekisi siten: ensimäisessä
25892:  veroluokassa 4 markkaa 50 penniä, seuraavassa 4 mark-
25893:  kaa 65 penniä ja viimeisessä 4 markkaa 90 penniä kulta-
25894:  kin 10 mallaskilolta.
25895:        Valiokunnan ehdottamat veromäärät tietävät tuntu-
25896:  vaa veron lisäystä, mutta Valiokunnan mielestä niitä ei
25897:  kuitenkaan voi pitää kohtuuttomina. Panimon-omistajain
25898:  taholta on tosin koetettu osottaa, että armollisen esityk-
25899:  sen mukainen veronkorotus jo järkyttäisi useampain pa-
25900:  nimojen toimeentuloehtoja. Valiokunta ei tahdo kieltää,
25901:       Valtiovarainvaliokunnan mietinttJ N:o 5.
25902: 4               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
25903: 
25904: että mallasveron korotus voisi tuntuvasti suoraan kohdata
25905: joitakuita maaseudulla olevia pieuenlaisia panimoita, joilla
25906: jo nyt on taloudellisia vaikeuksia voitettavana. Mutta
25907: tuommoista muuttuvain olosuhteitten epätasaista vaiku-
25908: tusta yksityisiin liikkeenharjoittajiin ei milloinkaan voida
25909: verotuksessa täydellisesti välttää, ja enimmältä osaltaan
25910: tämä vero ei jää rasittamaan panimoita, vaan siirtyy hin-
25911: nan korotuksen muodossa kuluttajain maksettavaksi. Ja
25912: vaikka verotus täten tulee ehkä tuntuvimmin koskemaan
25913: vähävaraisempia kansanluokkia, etenkin kaupunkilais-
25914: väestöä, ja sns tavallaan sotii terveitä verotusperi-
25915: aatteita vastaan, ei Valiokunta kuitenkaan ole epäillyt
25916: veroa korottaa, koska olut meikäläisissä oloissa on kat-
25917: sottava terveydelle vahingolliseksi ylellisyysaineeksi. Sen
25918: sijaan että oluen käyttö monessa muussa maassa, esim.
25919: Saksassa, on sekä paljon yleisempi että kohtuullisempi,
25920: siellä kun työväkikin käyttää sitä ruokansa kanssa, on
25921: se meidän työväellä ainoastaan mitä turmiollisin juovu-
25922: tusjuoma. Valiokunnan mielestä ei ole sentähden koko-
25923: naan jätettävä huomioon ottamatta näin suuren korotuk-
25924: sen siveellistäkään vaikutusta, vaikkakin kokemus on
25925: osottanut, että houkutus oluenjuontiin raittiustyö~tä huo-
25926: limatta yhä edelleen on niin suuri, ettei voida otaksua
25927: tämänkään oluen hinnan korotuksen varsin suuresti vai-
25928: kuttavan kulutukseen.
25929:       Kotimaisten valmisteitten veronkorotus tietysti ai-
25930: heuttaa arvelun, että korotettu vero mahdollisesti voi ai-
25931: kaansaada maan rajain ulkopuolella valmistetun tavaran
25932: tuonuin lisääntymisen. Arviolta nousisi Valiokunnan eh-
25933: dottama korotus, verrattuna nykyään voimassa olevaan
25934: veroon1 seuraaviin maarnn: 5 5/6 penniin kokonaiselta
25935: pullolta sekä 8 3/4 penniin litralta, joten vero vastedes
25936: olisi toisessa tapauksessa 7 1/2 ja toisessa 11 1/4 penniä.
25937: Valiokunnan ehdottama veromäärä tulisi olemaan vähän
25938: ylempänä Tanskan veroa, joka tekee 9 1/4 penniä litralta,
25939: mutta tuntuvasti alempana Norjan veroa, joka tekee 17 pen-
25940:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
25941:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.         5
25942: 
25943: ma litraa kohti. - Oluen ja portterin tulli taas on V enä-
25944: jältä tuotaessa 10 penniä pullolta ja 11 1/2 penniä litralta
25945: sekä muista maista tuotaessa 50 penniä pullolta ja tynny-
25946: reissä 30 penniä kilolta (brutto ).
25947:       Valiokunnan ehdottarua pohjavero olisi siis ainoas-
25948: taan 1/4 penniä litralta vähempi vastaavaa tullimaksua
25949: keisarikunnasta tuotaessa ja isompien panimoitten suori-
25950: tettava veromäärä nousisi, vaikka tosin sangen vähän,
25951: ylikin mainitun tullimaksun. Rahtikustannusten vuoksi
25952: ei oluen tuonnin lisääntymistä keisarikunnasta kuitenkaan
25953: liene odotettavissa, ja mitä ulkomaiseen olueen tulee ei
25954: tähän pelkoon ole vähintäkään syytä.
25955:       Ehdotetun veronkorotuksen rahallisen merkityksen
25956: valaisemiseksi, verrattuna nykyään voimassa oleviin ja ar-
25957: mollisessa esityksessä ehdotettuihin veromääriin, pannaan
25958: tähän seuraavat taulut:
25959:                                                                                                                                        0>
25960: 
25961: 
25962:   TAULU, joka osottaa panimoiden luvun sekä niissä kulutettujen maltaiden määrän vuosina 1905 ja 1906.
25963: 
25964:                                                                                                                  Kussakin luokassa
25965:                                                                Kukin luokka            Yhteensä kulutettu         kulutettu mallas-
25966:                                       Panimoiden luku                                                            määrä Ofo:ssa koko
25967:                                                             Ofo:ssa koko luvusta          maltaita; kg.          kulutetusta mallas-
25968:           V eroluokka.
25969:                                                                                                                                        ~
25970:                                                                                                                       määrästä
25971: 
25972:                                       V.   19051 V. 1906    V.   19051 V. 1906         v. 1905 1 v. 1906          v. 19051 v. 1906
25973: 
25974:                                            1        ll            3          4             5            6            7          8      :0::
25975:  r.   Enintään 50,000 kg..                 66       60           69.4       63.8       1,220,1:185   1,196,939      21.5       17.8    F=
25976:                                                                                                                                         1
25977:                                                                                    { 1,000,000       1,100,000)
25978: II. Enintään 50,000 " .                                                                                                                ~
25979:      50,000-150,000 " .         :}         20       22           21.1      23.4          712,666
25980:                                                                                        1,712,666
25981:                                                                                                        763,250
25982:                                                                                                      1,863,250
25983:                                                                                                                     30.2      27.7     :+
25984:                                                                                                                                        z
25985:                                                                                          450,000       600,000
25986:                                                                                                                                        ö
25987: III. Enintään 50,000 " .                                                                                                               ~
25988:                                                                                                      1,200,000} 48.3
25989:       50,000-150,000 " .
25990:           Yli 150,000 " .
25991:                                 }           9       12            9.5      12.8    {    000,000
25992:                                                                                        1,394,667
25993:                                                                                        2,744,667
25994:                                                                                                      1,864,409
25995:                                                                                                      3,664,409
25996:                                                                                                                               54.5
25997: 
25998: 
25999:                          Yhteensä 1        95   1   94     1 100.0      1 100.0    1 5,677,7181 6,724,5981        100.0    1 100.0
26000:        TAULU, joka osottaa todellisen verotulon vuosina 1905 ja 1906 sekä lasketun verotulon, jaettuina veroluokittain.
26001: --
26002:                                 Todellinen               Laskettu                         Tulo kussakin vero-                      Laskettu           Laskettu veron-
26003:                                  verotulo;               verotulo;                          luokassa Ofo:ssa                      veronlisäys;        lisäys kussakin
26004:                                                                                                                                                        veroluokassa;
26005:                                    Smk.                    Smk.                             kokonaistulosta                          Smk.                  Ofo:ia
26006:          Veroluokka.
26007: 
26008:                                                                                                                                                              g s~~e..... ~...
26009:                                                                                                                        <1                       <1                        <1
26010:                                                    ~ ~"' >         <1 '"
26011:                                                        s:q .,S~P.t::"'~"'
26012:                                                                             <1
26013:                                                                                                       sll> s e. ....         s~           s~
26014:                                 v.       v.     "s s~ .....         s~~               V
26015:                                                                                           .    v.
26016:                                                                                                       ~J ~~                  ~~           ~~
26017:                                                                                                                                                        s
26018:                                                                                                                                                        ~-
26019:                                1905     1906     =- ~:~ ~ ~ ~ il §                   1905     1906
26020:                                                  ~~i%          ~
26021:                                                     s· .,,.... Pl''II" .,   ~
26022:                                                                                                       "'
26023:                                                                                                       ~  .... "'~
26024:                                                                                                            (!>   "'
26025:                                                                                                                  ~p.
26026:                                                                                                                        (!>   "'
26027:                                                                                                                              ~     ....
26028:                                                                                                                                    (!>
26029:                                                                                                                                           "' p.~
26030:                                                                                                                                           "'    (!>
26031:                                                                                                                                                        ~ ~.
26032:                                                                                                                                                        "'    (!>
26033:                                                                                                                                                                     ~
26034:                                                                                                                                                                     "'
26035:                                                                                                                                                                           g:
26036:                                                                                                                                                                           (!>
26037:                                                                                                                                                                                     1
26038:                                                       ~
26039:                                                                     s· s· §                           "'   00
26040:                                                                                                            ~           0
26041:                                                                                                                        ~
26042:                                                                                                                              "'    00
26043:                                                                                                                                    ~
26044:                                                                                                                                           ~
26045:                                                                                                                                                 0
26046:                                                                                                                                                 ~
26047:                                                                                                                                                              ~
26048:                                                                                                                                                                           ,..
26049:                                                                                                                                                                           0
26050:                                                                                                                                                                                     ~
26051:                                                                                  1
26052:                                  1        2          3                4               5         6          7          8           9            10           11           12         ~
26053:      I. Enintään 50,000 kg 123,662 119,968        362,389          601,650            19.9     16.2    16.9           18.9   242,421      481,682       202.1        401.5          1
26054: 
26055: 
26056:      II. Enintään 50,000     100,000 110,000      330,000          495,000
26057:                                                                                                                                                                                     ~
26058:                          "                                                 } 28.8              26.2    26.7       26.7       377,062      655,956           194.4    338.2          z
26059:           50,000-150,000      78,283 83,955       241,017          354,911                                                                                                          ö
26060:                          "
26061:                                                                                                                                                                                     ~
26062:                                                                                                                                                                                 '
26063:  II!. Enintään 50,000 "       45,000 60,000       180,000          270,000                                                                                                      !
26064: 
26065:        50,000-150,000         99,000 132,000      378,000          558,000 } 51•               57.6    56.4       54.4       783,328 1,306,170          184.1        307.11
26066:                       "
26067:           Yli 150,000        174,403 233,391      650,719          903,561
26068:                                                                                                                                                                                 1
26069: 
26070: 
26071: 
26072: 
26073:                          "
26074:                                                                                                                                                                                 1
26075: 
26076:                   yhteent>ä 1 620,3481 7::!9,3141 2,142,1251 3,183,1221 100.o 1 100.0 1 100.0 1 100.0 11,402,8111 2,443,8081                            189.sl 330.5\
26077:                                                                                                                                                          ~
26078:                                                                                                                                                          keskimäärin                -1
26079: 8                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26080: 
26081:       Valiokunnan ehdotuksen mukainen veronkorotus siis
26082: tuottaisi, jos 1906 vuoden maltaiden kulutu::> pannaan las-
26083: kelman pohjaksi, 2,443,808 markan lisätulon, mikä vastaa
26084: 330,n °/o lisäystä. Esimerkiksi mainittakoon, että maamme
26085: suurimmalle panimolle koituisi korotuksen johdosta veron-
26086: lisäystä 369,112 markkaa ja sitä likinnä suurimmalle
26087: 236,981 markkaa.
26088:       Keskikokoisen panimon, jonka maltaiden kulutus on
26089: noin 100,000 kg ja nykyinen vero 10,500 markkaa, olisi
26090: suoritettava veroa 45,750 markkaa, ja 25,000 kg maltaita
26091: kuluttavan panimon veromäärä kohoaisi 2,500 markasta
26092: 11,250 markkaan.
26093:       Mitä sitten tulee tehdasmaisesti valmistettujen mie-
26094: tojen mallasjuomain verottamiseen tai verosta vapauttami-
26095: seen, ynnä sellaisten juomain valmistuksen valvontaan,
26096: niin on Valiokunta ensinnäkin mielihyvällä merkinnyt, että
26097: tämä kysymys, joka jo pitemmän aikaa on ollut päiväjär-
26098: jestyksessä, nyt lähenee ratkaisuaan. Valtiosäätyjen viime
26099: väliaikaisllla valtiopäivillä tekemän anomuksen johdosta on
26100: Hallitus ryhtynyt tässä suhteessa tarkastamaan nykyistä
26101: mallasverojärjestelmää ja perustuvat käsillä olevaan armol-
26102: liseen esitykseen sisältyvät mietoja mallasjuomia koske-
26103: vat säännökset pääasiallisesti ehdotukseen, jonka Teolli-
26104: suushallitus kutsumainsa asiantuntijain avulla on laati-
26105: nut ja joka tämän mietinnön keralla jaetaan Eduskunnan
26106: jäsenille.
26107:       Tähän asti voimassa olevien määräysten mukaan olisi
26108: kaikkien myytäväksi valmistettujen mallasjuomain, kotona
26109: pantua kaljaa lukuunottamatta, pitänyt olla verotuksen
26110: alaiset, mutta tehdasmaiselle kaljanvalmistukselle ei todel-
26111: lisuudessa ole pantu mallasveroa. Esitykseen liitetyn laki-
26112: ehdotuksen kautta tämä aikaisemmilla valtiopäivillä usein
26113: huomautettu lain kirjaimen ja oikeudenkäytön välisen yh-
26114: denmukaisuuden puute vihdoin tulisi poistetuksi.
26115:       Ennenkuin Valiokunta ryhtyy selvittämään kantaansa
26116: tässä kysymyksessä, lienee paikallaan luoda lyhyt silmäys
26117:      Valtiovarainvaliokunnan mietintiJ N:o 5.
26118:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.          9
26119: 
26120: niihin periaatteisiin, joihin edellämainitut lakiehdotukset
26121: nojautuvat.
26122:        Laissa määritellään tarkoin mitä miedoilla mallasjuo-
26123: milla on käsitettävä. Kun ei alkoholiraja ole tässä koh-
26124: den yksinään riittävä määrääjä, on lisäksi pantu säänn6s,
26125: ettei vierreväkevyys saa nousta yli määrätyn prosentti-
26126: luvun, joten saadaan vakuus siitä ettei alkoholipitoisuus
26127: käymisen aikana mene yli rajan. Mietoihin mallasjuomiin
26128: ehdotetaan luettavaksi myös ne runsasekstraktiset juomat,
26129: joihin nähden on ryhdytty sellaisiin toimiin, ettei niiden
26130: alkoholipitoisuus missään tapauksessa voi nousta yli sää-
26131: detyn alkoholirajan. Verosta vapaita olisivat niin hyvin
26132: valmistus varsinaisissa kaljatehtaissa kuin myös miedon
26133: mallasjuoman välittömään valmistukseen olutpanimoissa
26134: käytetyt raaka-aineet. Veronkavalluksen ehkäisemiseksi
26135: järjestettäisiin erityinen tarkka silmälläpito niihin panimoi-
26136: hin, jotka valmistavat sekä väkeviä että mietoja mailaa-
26137: juomia. Yksinkertaisempi ja halvempi silmälläpito järjes-
26138: tettäisiin niitä panimoita varten, joissa valmistetaan yksin-
26139: omaan mietoja mallasjuomia, ollen tämän silmälläpidon tar-
26140: koituksena ehkäistä laitonta alkoholirajan yli menemistä,
26141: estää lisäkkeiden käyttämistä sekä tarjota yleisölle va-
26142: kuutta hankitun tavaran laadusta.
26143:        Harkitessaan kysymystä mietojen mallasjuomain val-
26144: mistuksen verottamisesta ja valvonnasta on Valiokunnalla
26145:  ollut silmämääränä mallasjuomateollisuuden suuntaaminen
26146:  sellaista kehitystä kohti, että todella hyvien ja samalla
26147:  päihdyttämättömien eli mietojen mallasjuomain valmista-
26148: minen voittaisi alaa, niin että etenkin vähävaraisille kä-
26149:  visi yleisemmin mahdolliseksi kohtuullisella hinnalla hank-
26150:  kia ravitsevaa ja virkistävää juomaa. - Sen ohessa on
26151:  ollut tarkoituksena saada mahdollisimman laajalti aikaan
26152:  siirtyminen olutteollisuudesta mietojen mallasjuomain val-
26153:  mistamiseen, koska siten tuntuvasti helpotettaisiin yleisen
26154:  kieltolain voimaan saattamista.
26155:        Edellisen tarkoitusperän saavuttamiseksi olisi Valio-
26156:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26157: 10               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26158: 
26159: kunnan käsityksen mukaan toiselta puolen, mikäli mah-
26160: dollista, vältettävä mietojen mallasjuomain valmistukseen
26161: käytettyjen raaka-aineiden verottamista, samalla kun toi-
26162: selta puolen mietojenkin mallasjuomain valmistus olisi
26163: asetettava tarpeellisen valvonnan alaiseksi.
26164:        Mitä nyt puheena olevaan verotuskysymykseen tulee,
26165: niin on V aliakunta ollut yksimielinen siinä kohden, että
26166: vapautus mallassuostunnasta on myönnettävä niille juoma-
26167: tehtaille, joissa valmistetaan yksinomaan mietoja mallas-
26168: juomia. Sitävastoin on Valiokunnassa ilmennyt erimieli-
26169: syyttä siitä, olisivatko sellaisetkin juomatehtaat, joissa
26170: valmistetaan väkeviä mallasjuomia, vapautettavat suoritta-
26171: masta suostuntaveroa niistä maltaista, jotka ne käyttävät
26172: mietojen mallasjuomain valmistamiseen. - Valiokunnan
26173: enemmistö ei kuitenkaan ole havainnut olevan syytä vero-
26174: vapauden myöntämiseen maltaista, jotka sanottuun tarkoi-
26175: tukseen käytetään sellaisessa juomatehtaassa, jossa myös
26176: väkevien mallasjuomain valmistusta harjoitetaan.
26177:        V aliakunnan mielestä on nimittäin aihetta epäillä,
26178: salliiko meillä noudatettu mallasverojärjestelmä ehdotetr
26179: tujen täydentävien valvontatoimenpiteittenkään avulla
26180: veroteknillisessä suhteessa lähimainkaan tyydyttävällä var-
26181: muudella erottaa toisistaan samassa tehtaassa verovelvol-
26182: lista ja verosta vapaata valmistusta. Sitäpaitsi on tässä
26183: Valiokunnan käsityksen mukaan otettava huomioon seu-
26184: raavat asianhaarat. - Asian nykyistä tilaa vastaan ei,
26185: V aliakunnan mielestä, oluttehtailijain puolelta pitäisi olla
26186: syytä muistutukseen. Sillä vaikkakaan kaljatehtaat eivät
26187: veroa suorita ja oluttehtaat suorittavat sitä koko kulutta-
26188: mastaan mallasmäärästä, ovat viimemainitut, käyttämällä
26189: hyväkseen maltaista oluen valmistuksen jälkeen n. s. jälki-
26190: huuhtelun kautta saatua vierrevoimaa, saattaneet valmistaa
26191: mietoja mallasjuomia edullisemmin kuin varsinaisetkaljateh-
26192: tailijat. V eron korotus taasen, jos se muuten katsotaan
26193: kohtuulliseksi, ei itsessään suinkaan velvoita myöntämään
26194: oluttehtaille, ikäänkuin jonkinlaiseksi korvaukseksi, etua,
26195:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26196:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.          11
26197: 
26198: jota niillä nykyäänkään ei ole, nimittäin osittaista vero-
26199: vapautta. Ei tosin sovi kieltää, että veronkorotus tekee
26200: miedon mallasjuoman valmistuksen veronalaisista mal-
26201: taista entiseen verraten epä-edullisemmaksi, mutta toi-
26202: selta puolen on edelleenkin jälkihuuhtelun kautta saa-
26203: tava vierrevoima käytettävissä, jotapaitsi oluttehtaat pa-
26204: rempine koneineen ja laitteineen sekä ylipäätään siihen
26205: suurempaan ammattitaitoon nähden, jolla niitä hoidetaan,
26206: kykenevät supistamaan miedon mallasjuoman tuotanto-
26207: kustannukset suhteellisesti vähempään, kuin mikä alkeel-
26208: lisemmissa juomatehtaissa on mahdollista. Ja vihdoin -
26209: jos miedon mallasjuoman valmistus veronalaisista maltaista,
26210: kuten vastoin Valiokunnan käsitystä on koetettu osottaa,
26211: todellakin tuottaisi tappiota -      se seikka, että kaljan
26212: valmistus oluttehtaissa lakkaisi, todennäköisesti joko ko-
26213: hottaisi varsinaiset kaljatehtaat kukoistukseen tahi pakot-
26214: taisi pienemmät oluttehtaat siirtymään yksinomaan kaljan
26215: valmistamiseen. Viimeksi mainitussa tapauksessa olisi
26216:  saavutettu toinen niistä ylempänä esitetyistä tarkoitus-
26217:  peristä, joihin Valiokunnan mielestä nykyisen mallasjuoma-
26218:  lainsäädännön on kehitystä suunnattava.
26219:        Armollisessa esityksessä on ehdotettu, että väkevän
26220: ja miedon mallasjuoman väliseksi rajaksi määrättäisiin 2,5
26221: volyymiprosentin alkoholipitoisuus. Kun kuitenkin tämä
26222:  raja raittiusnäkökantaa silmällä pitäen on katsottu jossain
26223:  määrin liian korkeaksi, on Valiokunta päättänyt ehdottaa
26224:  sen määräämistä 2 volyymiprosentiksi, joka vastaa 5 °/o
26225:  ekstraktipitoisuutta Ballingin asteikon mukaan.
26226:        Niinikään edellytetään armollisessa esityksessä, että
26227:  mietojen mallasjuomain valmistuksessa olisi sallittu käyt-
26228:  tää raaka-aineena ennen hiivanpanemista imeltämätöntä
26229:  viljaa sekä lisäkkeenä, määrätyillä rajoituksilla ja ehdoilla,
26230:  sokeria. - Valiokunta puolestaan on katsonut, että vaik-
26231:  kakin ruokosokeri ravintoarvoonsa nähden vastaa mallas-
26232:  sokeria, käyttämällä edellistä, joka on melkoisesti imeläm-
26233:  pää kuin mallassokeri, yleisöltä riistettäisiin mahdollisuus
26234:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26235: 12              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26236: 
26237: maun avulla arvostella eri juomain vierrepitoisuutta eli
26238: niiden ravintoarvoa toistensa rinnalla. Kun sitäpaitsi
26239: yleensä sijaisaineiden ja lisäkkeiden salliminen tuntuvasti
26240: vaikenttaisi mallasjuomain valmistuksen valvontaa, on
26241: Valiokunta päättänyt puoltaa nykyään voimassa olevan
26242: sijais-aineiden käyttämiskiellon edelleen pysyttämistä, täy-
26243: dennettynä, armollisen esityksen mukaisesti, säännöksellä,
26244: joka tarkoittaa sakariinin tai muiden imeläin aineiden
26245: käyttämisen ehkäisemistä.
26246:       Yllämainittuja yleisiä periaatteita noudattaen on Va-
26247: liokunta ollut pakoitettu useissa kohdin muuttamaan ar-
26248: molliseen esitykseen sisältyväin lakiehdotusten sanamuo-
26249: toa. Sen ohessa ehdottaa Valiokunta näihin lakeihin
26250: muutamia yksityiskohtaisia muutoksia, joista edempänä
26251: tehdään selkoa.
26252: 
26253: 
26254:       Kun Valiokunnan on V aitiopäiväjärjestyksen 43 §:n
26255: mukaisesti arvioitava mallassuostunnasta vuonna 1908 odo-
26256:       ~
26257: 
26258: tettavät tulot, näyttää tarpeelliselta luoda silmäys niihin
26259: asianhaaroihin, jotka vaikuttavat verotulojen lisääntymiseen
26260: ja vähenemiseen.
26261:       Niinkuin aikaisemmilla valtiopäivillä on osotettu,
26262: ovat mallasverotulot viimeksi kuluneina kahtenakymme-
26263: nenä vuotena vaihdelleet sangen paljon. Taloudellisesti
26264: edullisina vuosina 1887-1891 tapahtunutta yhtäjaksoista
26265: kohoamista 471,151 markan vuositulosta aina 788,962
26266: markkaan seurasi kovina aikoina 1892-1894 tuntuva vä-
26267: heneminen aina 566,629 markkaan asti, sen jälkeen taas
26268: suuri kohoaminen vuoteen 1900, jolloin saavutettiin kor-
26269: kein määrä eli 948,692 markkaa. Vuosina 1901-1905
26270: mallasverotulot taas vuosi vuodelta tasaisesti vähenivät,
26271: ollen viimeksi mainittuna vuonna ainoastaan 620,384
26272: markkaa. Tämän nojalla arvioitiin viime valtiopäivillä
26273: mailaaverosta saatavan tuloja vuonna 1906 ainoastaan
26274: 558,000 markkaaja vuonna 1907 502,000 markkaa. Vuonna
26275:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o S.
26276:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.          13
26277: 
26278: 1906 oli kuitenkin huomattavana tuntuva lisäys edelli-
26279: seen vuoteen verraten, sillä tulot nousivat 739,314 mark-
26280: kaan. Tämä odottamaton mallasjuomain tuotannon ja ku-
26281: lutuksen lisääntyminen vuonna 1906 lienee johtunut sa-
26282: mana vuonna tapahtuneesta paloviinaveron ja ulkomais-
26283: ten väkijuomain tullin korotuksesta, vilkkaammasta toi-
26284: minnasta liike-alalla ja sen aiheuttamasta osittaisesta
26285: palkkaetujen paranemisesta työmarkkinoilla ynnä muista.
26286: erikoisista asianhaaroista.
26287:        Mallasverotulojen vaihtelut riippuvat ylipäätään teki-
26288: jöistä, joiden vaikutus ei ole ennakolta arvattavissa. Ta-
26289: loudellinen asema, erittäinkin vuodentulo, jopa osaksi ilma-
26290: suhteetkin ovat tässä kohden etusijassa huomioon otetta-
26291: vat. Ne ehkäisevät lainmääräykset, joita tuon tuostakin
26292: on annettu mallasjuomain myyntiin nähden, ovat kyllä
26293: olleet omansa jonkun verran vähentämään mallasverotu-
26294: loja, kun sitä vastoin väkevämpäin väkijuomain veron-
26295: korotus ja niiden saannin vaikeutuminen vaikuttavat
26296: päinvastaiseen suuntaan. Näiden viimeksi mainittujen
26297: tekijäin merkitys ei kuitenkaan liene arvattava ylen
26298: suureksi.
26299:        1908 vuoden verotuloja arvioidessaan on Valiokunta
26300: edellyttänyt kulutuksen vuosina 1906-1908 pysyvän
26301: kutakuinkin tasaisena. Arvaamattomain mahdollisuuksien
26302: varalta sekä senkin vuoksi, että ennen veronkorotuksen
26303: voimaanastumista olutta valmistettanee tavallista runsaam-
26304: mat määrät varastoihin pantavaksi, on arviolasku kuiten-
26305: kin tehtävä noudattamalla varovaisuuden vaatimuksia.
26306: Valiokunta on sentähden laskenut 1908 vuoden verotulon
26307: ainoastaan 2 miljoonaksi markaksi.
26308: 
26309: 
26310: 
26311: 
26312:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26313:                 1907.- V. M.- Esit. N:o 19.
26314: 
26315:       Valiokunta siirtyy nyt selostamaan niitä armolliseen
26316: esitykseen sisältyvissä lakiehdotuksissa olevia erikoissään-
26317: nöksiä, jotka edelläesitettyjen yleisten näkökohtien mukaan
26318: olisivat muutettavat, tai jotka muuten ovat kiinnittäneet
26319: Valiokunnan huomiota. Itse aineen jakoa vastaan kahteen
26320: eri lakiin ei V aliakunnalla puolestaan ole muistuttamista.
26321:        Mitä ensinnä verolakiehdotukseen tulee, niin anne-
26322: taan sen 1 §:ssä veromäärästä säännöksiä, jotka V a-
26323: liokunta on uudesti muodostanut ylempänä tehdyn ve-
26324: ron korottamista tarkoittavan ehdotuksensa mukaisiksi.
26325: Koska Valiokunnan ehdotuksen mukaan veronalaisuus
26326: ei riipu yksinomaan siitä, käytetäänkö maltaita vä-
26327: kevän vai miedon juoman valmistamiseen, on täytynyt
26328: tehdä ero veronalaisten ja verosta vapaiden mallasjuoma-
26329: tehtaitten välillä ja on tähän §:ään senvuoksi lisätty sano-
26330: tussa suhteessa tarpeellinen määritelmä. - 2 § säätää jo-
26331:  kaisen panimon vuosittain suoritettavaksi vähimmäksi ve-
26332:  roksi 1,500 markkaa. Tämän säännöksen päätarkoituk-
26333:  sena näyttää olevan estää pienten panimoiden syntymistä,
26334: joiden silmälläpitokustannukset nielisivät suurimman osan
26335:  panimosta tulevaa veroa. Niinikään tulisi tämän sään-
26336:  nöksen estää perustamasta näennäisiä panimoita, joiden
26337:  tarkoituksena olisi päästä käyttämään hyväkseen pani-
26338:  moille kuuluvaa myyntioikeutta. Kun Valiokunnan ehdot-
26339:  tarua pohjaveron lisäys vaatii korottamaan alinta rajaa,
26340:  on Valiokunta ehdottanut tämän rajan 3,000 markaksi.
26341:  Tähän sekä 5 §:ään on muodollisia muutoksia aiheuttanut
26342:  Valiokunnan kanta verovapauskysymyksessä; 2 §:ssä on
26343:  sitä paitsi oikaistu eräs suomalaiseen tekstiin nähtävästi
26344:  epähuomiossa tullut virheellisyys.
26345:        Seuraa sitten lakiehdotus mallasjuomain tehdasmai-
26346:  sesta valmistuksesta. Valiokunnan ehdotus alkoholirajan
26347:  määräämisestä 2 Ofo:ksi ja siitä johtunut vierreväkevyyden
26348:   suhteellinen alentaminen on vaikuttanut muutoksia 1 ja
26349:   3 §:ään. - 2 §:ään otettu määräys kunnallisviranomais-
26350:   ten ratkaisuvallasta uusien olutpanimaiden perustamiseen
26351:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26352:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.         15
26353: 
26354: nähden on tähän asti vastoin asian luontoa ollut 24 päi-
26355: vänä tammikuuta 1902 annetussa armollisessa asetuksessa,
26356: joka sisältää muutoksen erinäisiin mallasjuomain myymistä
26357: ja anniskelua koskeviin määräyksiin. Kun armollisen esi-
26358: tyksen ja vastamainitun asetuksen tähän kuuluvat sään-
26359: nökset osaksi ovat keskenään ristiriitaiset, on Valiokunta
26360: katsonut, että asetuksen 1 §:än 1 mom. on nimenomaan
26361: kumottava lailla mallasjuomain valmistuksesta, sekä siinä
26362: tarkoituksessa uudesti muodostanut nyt käsiteltävänä ole-
26363: van lakiehdotuksen 18 (16) §:än. - 4 §, jonka säännök-
26364: set nähtävästi tarkoittavat tehokkaan valvonnan aikaan-
26365: saamista sen tapauksen varalle, että samassa tehtaassa
26366:  olisi sallittu käyttää sekä veronalaisia että verosta vapaita
26367:  maltaita, on katsottu tarpeettomaksi ja poistettu, jolloin
26368:  seuraavain §:äin järjestysnumero on muuttunut. - 5 (nyt
26369:  4) §:stä on poistettu viittaus 4 §:ään. - Ehdotuksen 9 § on
26370:  ennen mainitusta syystä poistettu, mikä jälleen on vai-
26371:  kuttanut sitä seuraavain §:äin järjestysnumeroihin. - 10
26372:  (nyt 8) §:än 2 mom. poistuu sen johdosta mitä Valiokunta
26373:  on ehdottanut sijaisaineiden ja lisäkkeiden kiellon suhteen;
26374:  samasta syystä muuttuu tämän §:än 1 momentin sana-
26375:  muoto. - 12 (nyt 10) §:stä on sanat ,Verosta vapaata"
26376:  harhaan viepinä poistettu. - 13 (nyt 11) §:än säännök-
26377:  set velvollisuudesta pitää panimon myyntipäiväkirjat kont-
26378:  rolliviranomaisten saatavissa on nähtävästi tarkoitettu koh-
26379:  distumaan ainoastaan niihin tehtaisiin, joissa käytettäisiin
26380:  sekä veronalaisia että verottomia raaka-aineita. Kun kui-
26381:  tenkin kysymyksessä oleva määräys on näyttänyt olevan
26382:  paikallaan siinäkin tapauksessa, että väkeviä juomia val-
26383:  mistava panimo, kuten Valiokunta on ehdottanut, olisi
26384:  veronalainen koko kulutetusta mallasmäärästä, on mainittu
26385:  säännös pysytetty, asianmukaisesti muutettuna. - 14 (nyt
26386:   12) §:ssä säädettyä korvausta ei Valiokunnan mielestä
26387:  voida vaatia veronalaisilta tehtailta, vaan yksinomaan
26388:  verostavapailta. Tästä on johtunut muutos §:ään; toinen
26389:   muutos on aiheutunut 10 (nyt 8) §:än kohdalla mainitusta
26390:       Valtiovarainvaliokunnan mietintiJ N:o 5.
26391: 16              1907. -   V. M. -     Esit. N:o 19.
26392: 
26393: syystä.      Ehdotettujen rangaistusmäärien korottaminen
26394: on pidetty tehokkaana keinona veronkavalluksen estämi-
26395: seksi. Tässä tarkoituksessa on 15 (nyt 13) §:än säännök-
26396: set muutettu siten, että veronkavalluksen seuraamuksena
26397: jo ensi kerralla olisi julistaminen kelpaamattomaksi pa-
26398: nimoliikettä harjoittamaan tai johtamaan.
26399: 
26400: 
26401: 
26402:      Sen johdosta mitä edellä on lausuttu, saa Valiokunta
26403: kunnioittaen ehdottaa:
26404:                  että Eduskunta, edellyttämällä että puheena
26405:            oleva suosiunta havaitaan tarpeelliseksi, hyväk-
26406:            syisi näin kuuluvan lain:
26407: Laki suostuotaverosta mallasjuomain valmistamisesta
26408:                    vuonna 1908.
26409:                                1 §.
26410:        Veronalaisia tämän lain mukaan ovat ne juomateh-
26411: taat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
26412:        (Poist.). Mallasjuoman valmistamisesta veronalai-
26413: sessa juomatehtaassa on 1908 vuoden aikana suoritettava
26414: suostuntaveroa neljä markkaa viisikymmentä penniä kulta-
26415: kin kymmeneltä kilogrammalta siihen käytettyjä maltaita.
26416:        Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
26417: (poist.) mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita
26418: enemmän kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan viiden-
26419: toista pennin lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogram-
26420: malta maltaita joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja
26421: aina 150,000 kilogrammaan asti (poist.) sekä neljäkym-
26422: mentä penniä jokaiselta kymmeneltä kilogrammalta mal-
26423: taita, joka vuoden kuluessa käytetään päälle 150,000 kilo-
26424: gramman.
26425:                              2 §.
26426:        Jos veronalaisessa juomatehtaassa (poist.) vuoden ku-
26427: luessa ei ole käytetty mallasjuoman valmistamiseen nnn
26428:      Valti01Jarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26429:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.          17
26430: 
26431: paljon maltaita, että suostuntamaksu 1 §:n mukaan (poist.)
26432: nous1s1 3,000 markkaan, on tämä määrä kuitenkin suori-
26433: tettava. Helpotusta tässä kohden voipi asianomainen Se-
26434: naatin Toimituskunta myöntää, jos valmistaja kesken
26435: vuotta on alkanut tai lopettanut liikkeensä tahi tehdas
26436: muu~en, vahingonvalkean tai muun tapaturman tähden,
26437: on pitemmän ajan vuotta ollut toimettomana.
26438:       Suostuntaveroa on maksettava kunnes valmistaja on
26439: väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
26440: ilmoituksen läänin Kuvernöörille.
26441: 
26442:                        3-4 §§.
26443:       Samoin kuin armollisessa esityksessä.
26444: 
26445:                              5 §.
26446:        Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
26447: (poist.) mallasjuoman valmistamisesta ja (poist.) silmällä-
26448: pidosta veronalaisessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä
26449: on erittäin säädetty.
26450:                           6 §.
26451:       Samoin kuin armollisessa esityksessä.
26452: 
26453: 
26454: 
26455: 
26456:       Tämän ohella saa V aliakunta kunnioittaen ehdottaa
26457: 
26458:                         että Eduskunta puolestaan hyväk-
26459:                   syisi näin kuuluvan lain:
26460: 
26461: 
26462:   Laki mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta.
26463: 
26464:                            1 §.
26465:       Miedoksi kutsutaan tässä laissa mallasjuomaa, joka
26466: +   15 Celsiuksen asteisena ei sisällä enempää kuin kaksi
26467:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26468: 18              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19. •
26469: 
26470: volyymiprosenttia alkoholia (poist.) ja joka sen ohella joko
26471: on sellaisella vierteellä valmistettua, jonka ekstraktipitoi-
26472: suus hiivaa pantaessa ei ole suurempi kuin viisi prosent-
26473: tia Ballingin asteikon mukaan, taikka, jos sen vierreväke-
26474: vyys hiivaa pantaessa on noussut tätä rajaa ylemmäksi,
26475: on ollut sellaisen erityisen käsittelyn alaisena, ettei se
26476: voi saavuttaa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipi-
26477: toisuuden.
26478:       Muut mallasjuomat pidetään väkevinä.
26479: 
26480:                           2 §.
26481:       Samoin kuin armollisessa esityksessä.
26482: 
26483:                              3 §.
26484:        Joka aikoo mallasjuomia valmistaa, ilmoittakoon sen
26485: vähintään kuusi viikkoa ennen valmistuksen alkamista
26486: kiijallisesti läänin Kuvernöörille, oheenliittäen selvityksen:
26487:        a) valmistajan postiosotteesta ja paikasta, jossa pa-
26488: nimo sijaitsee, sekä, jos on aikomus valmistaa väkevää
26489: mallasjuomaa, myöskin siitä, että panimo on laillisesti
26490: perustettu ;
26491:        b) niistä vuoden ajoista, joina valmistusta tullaan
26492: harjoittamaan;                                _
26493:        c) asiamiehestä, joka valmistajan poissa ollessa edus-
26494: taa häntä tarkastusasioissa; sekä
26495:        d) mitä lajia mallasjuomia on aikomus valmistaa ja,
26496: jos valmistus tarkoittaa mietoa mallasjuomaa, onko vierre-
26497: väkevyys hiivaa pantaessa aiottu viittä prosenttia suu-
26498: remmaksi.
26499:        Jos on tarkoitus valmistaa mietoja mallasjuomia, joi-
26500: den alkuperäinen vierreväkevyys on suurempi kuin viisi
26501: prosenttia, on .ilmoitukseen sitäpaitsi liitettävä todistus
26502: siitä, että ne erityiset toimenpiteet, joita on aikomus käyt-
26503: tää panimossa alkoholipitoisuuden estämiseksi nousemasta
26504: yli kahden prosentin, ovat saaneet Teollisuushallituksen
26505: hyväksymisen.
26506:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o S.
26507:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.        19
26508: 
26509:                           (4 § poist.).
26510: 
26511:                           4 (5) §.
26512:        Ilmoituksen tekemisestä antakoon Kuvernööri kah-
26513: den viikon kuluessa todistuksen, joka sisältää myöskin 3
26514: (poist.) §:n mukaisesti ilmoitukseen liitetyt tiedot.
26515: 
26516:                             5 (6) §.
26517:        Jos mallasjuomain valmistus lakkaa pitemmäksi ajaksi
26518: kuin kuudeksi kuukaudeksi, on se viimeistään kolme viik-
26519: koa ennen liikkeen lakkaamista ilmoitettava Kuvernöö-
26520: rille, jonka tulee tästä ilmoituksesta antaa tieto asian-
26521: omaiselle kontrollöörille ja poliisiviranomaisille.
26522:        Jos valmistus lakkaa pitemmäksi kuin yhden vuo-
26523: den a:jaksi, katsotaan liike lopetetuksi.
26524: 
26525:                         6 (7) §.
26526:       Valmistajan vastuulla on kussakin panimossa pidet-
26527: tävä päiväkirjaa, joka on tehty Senaatin antamien mää-
26528: räysten mukaan, ollen valmistaja velvollinen asianomaisten
26529: vaatimuksesta vaiallaan vahvistamaan siinä olevien tieto-
26530: jen todenperäisyyden.
26531: 
26532:                           7 (8) §.
26533:       Väkevien mallasjuomain valmistusta varten aiottuun
26534: panimoon tahi siihen kuuluvaan rakennukseen on valmis-
26535: tajan asetettava sekä senjälkeen kunnossa pidettävä auto-
26536: maattisella mallasmittarilla varustettu mylly tai rouhin,
26537: jonka Kuvernööri, saatuansa siitä selitelmän, on hyväksy-
26538: nyt. Tätä koskeva hakemus tulee Kuvernöörin ottaa tut-
26539: kittavakseen kahden viikon kuluessa siitä, kuin se on
26540: hänelle annettu.
26541:        Juomanpanosaa käyteltäviä maltaita älköön muualla
26542: rouhittako kuin panimon omassa, sellaisella mallasmitta-
26543: rilla varustetussa myllyssä tahi rouhimessa.
26544:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26545: 20               1007. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26546: 
26547:                            (9 § poist.).
26548: 
26549:                             8 (10) §.
26550:        Mallasjuomain valmistuksessa älköön (poist.) käytet-
26551: täkö muita aineita maltaiden sijasta, eikä myöskään saka-
26552: riinia tai muita imeliä aineita. (2 mom. poist.).
26553: 
26554: 
26555:                             9 (11) §.
26556:       Tämän lain säännökset eivät koske kotipanoisia, ai-
26557: noastaan oman kotiväen tai omien palvelijain avulla ja
26558: taloustöitä varten tavallisuuden mukaan sisustetuissa ra-
26559: kennuksissa valmistettuja mallasjuomia.
26560: 
26561:                            10 (12) §.
26562:       Panimosta saa mietoa mallasjuomaa, ellei ostaja sitä
26563: nouda avoimessa astiassa, antaa ainoastaan astioissa, joissa
26564: on panimon nimi ja sanat: (poist.) ,Mietoa mallasjuomaa".
26565:       Kun sellainen juoma on pullossa, voidaan tämä mer-
26566: kitä korkille taikka pulloon kiinnitetylle nimilipulle.
26567: 
26568:                            11 (13) §.
26569:        Tämän lain noudattamista sekä panimaiden silmällä-
26570: pitoa hoitavat lähinnä ylikontrollöörin valvonnan alaiset
26571: kontrollöörit, joita asianomainen Kuvernööri, vaadittuaan
26572: ylikontrollöörin lausunnon, asettaa tarpeellisen määrän.
26573:        Jokaisen mallasjuomain valmistajan tulee sallia kont-
26574: rolliviranomaiselle pääsy kaikkiin panimon osiin ja siihen
26575: kuuluviin huoneistoihin sekä korvauksetta hankkia hänen
26576: tarvitsemansa työkalut ynnä apua maltaiden, vierteen ja
26577: valmiin juoman kontrollipunnitsemiseen ja mittaukseen sekä
26578: astioiden mittaukseen ynnä muuhun. Panimossa, jossa
26579: valmistetaan (poist.) väkeviä (poist.) mallasjuomia, ovat
26580: sitäpaitsi panimon kaikki myyntipäiväkirjat vaadittaessa
26581: pidettävät kontrolliviranomaisen saatavissa.
26582:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26583:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.        21
26584: 
26585:                            12 (14) §.
26586:        Se, joka valmistaa mallasjuomaa verostavapaassa teh-
26587: taassa, suorittaa panimon silmälläpidosta johtuvien kus-
26588: tannusten korvaamiseksi 2 penniä kultakin kilogrammalta
26589: (poist.) mallasjuoman valmistamiseen käytettyjä maltaita
26590: (poist.).
26591:                           13 (15) §.
26592:        Tätä lakia vastaan tehty rikkomus rangaistaan, ellei
26593: se käsitä rikosta, josta Rikoslain mukaan on ankarampi
26594: edesvastaus, vähintään sadan ja enintään tuhannen mar-
26595: kan sakolla. Jos rikkomus on tarkoittanut suostuntaveron
26596: kavaltamista, julistettakoon mallasjuomain valmistaja sitä
26597: paitsi kelpaamattomaksi panimoliikettä harjoittamaan ja
26598: johtamaan. (2 mom. poist.).
26599: 
26600:                          14 (16) §.
26601:       Tätä lakia on aina suomen- ja ruotsinkielinen kappale
26602: pidettävä julkipantuna sopivassa paikassa kussakin pani-
26603: mossa.
26604:                         15 (17) §.
26605:       Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyk-
26606: siä ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita tämän lain täy-
26607: täntöönpanoa sekä sen noudattamisen silmälläpitoa varten
26608: katsotaan tarvittavan.
26609: 
26610:                            16 (18) §.
26611:       Tämä laki, jolla kumotaan 24 päivänä tammikuuta
26612: 1902 mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta anne-
26613: tun armollisen asetuksen 1 §:n 1 mom., tulee noudatetta-
26614: vaksi 1 päivästä tammikuuta 1908.
26615: 
26616: 
26617: 
26618: 
26619:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26620: 22              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26621: 
26622:       Sen tapauksen varalle, että Eduskunta hyväksyy
26623: edellä olevan verolainehdotuksen, saa V aliakunta tämän
26624: lisäksi ehdottaa :
26625:                 että Eduskunta mallassuostunnan kokonais-
26626:            tulon vuodelta 1908 arvioisi 2,000,000 markaksi.
26627: 
26628: 
26629: 
26630: 
26631:        Asiasta vmmassa olevan lainsäädännön mukaan on
26632: mietojen mallasjuomain myynti eräitten rajoittavain mää-
26633: räysten alainen, joiden soveltaminen näyttää sitä vähem-
26634: män asianmukaiselta mikäli ehkäiseviä säännöksiä kaven-
26635: netaan. Kaljan myyntiä ei kuitenkaan ole käynyt vapaaksi
26636: julistaminen, ennenkuin laissa on säädetty selvä erotus
26637: mietojen ja väkeväin mallasjuomain valmistukseen nähden.
26638: Kun käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen hyväksyminen
26639: nyt poistaisi mainitun esteen, on V aliakunnan mielestä
26640: aivan välttämätöntä että, samalla kun tämä lainsäädäntö
26641: astuu voimaan, mietojen mallasjuomain myynti vapautetaan
26642: kaikista näiden juomain leviämistä ehkäisevistä rajoituksista
26643: ja asetetaan ainoastaan yleisen elinkeinolainsäädännön mää-
26644: räysten sekä terveydenhoidolliselta kannalta tarpeellisen
26645: silmälläpidon alaiseksi. Kun asian tämän puolen käsittely
26646: ei kuulu V altiovarainvaliokunnalle, on V aliakunta tahtonut
26647: Eduskunnan harkittavaksi esittää,
26648: 
26649:                  eikö tämä kysymys olisi lykättävä asian-
26650:            omaiseen valiokuntaan valmistelua ja ehdotuk-
26651:            sen tekemistä varten.
26652: 
26653: 
26654:        Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
26655: Palmen, jäsenet Ahmavaara, v. Alfthan, Antila, Hakuli-
26656: nen, Heimonen, Kallio, Kaskelin, Koskinen, Lagerlöf
26657: (osittain), A. Neovius, Partanen, Rapola, Rissanen, Tainio
26658:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26659:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.        23
26660: 
26661: (osittain), Tanner, Tokoi (osittain), Wiitanen, W. Wuoli-
26662: joki ja Y. K. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Arajärvi
26663: (osittain), Kanervo, Olkkonen (osittain), Riihelä (osittain)
26664: ja A. Suomalainen (osittain).
26665:        Helsingissä, syyskuun 28 p:nä 1907.
26666: 
26667: 
26668: 
26669: 
26670:       Valtiovarainvaliokunnan mietintiJ N:o 5.
26671: 24               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26672: 
26673: 
26674: 
26675: 
26676:                         Vastalauseita.
26677: 
26678:                                 I.
26679: 
26680:       Kun Valtiovarainvaliokunnan enemmistö on päättä-
26681: nyt kokonaan hyljätä sen pohjan, johon Hallituk(>en esi-
26682: tys suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta ja laista
26683: mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta nojaa, täytyy
26684: minun tätä päätöstä vastaan panna vastalauseeni sekä
26685: tässä alempana esittää ne syyt, joiden vuoksi mielestäni
26686: armollinen esitys asiasta on pääasiallisesti hyväksyttävä.
26687: 
26688: 
26689: 
26690:        Valiokunta on päättänyt korottaa veromäärän jokai-
26691: selta kymmeneltä mallaskilolta Hallituksen ehdottamasta
26692: kolmen markan määrästä neljään markkaan viiteenkymme-
26693: neen penniin eli samaan määrään, mikä oluesta nykyään
26694: maksetaan tullia Keisarikunnasta maahan tuotaessa.
26695:        Tämä veronkorotus, jonka jotkut Valiokunnan jäse-
26696: net arvelevat vaikuttavan erittäin ehkäisevästi kulutuk-
26697: seen, on minun mielestäni pääasiallisesti omansa yhäkin
26698: rasittamaan kansankerroksia, jotka jo ennestään ovat epä-
26699: oikeudenmukaisesti verotettuja yleisten kulutustavarain
26700: korkeitten tullien kautta.
26701:        Yksikään valtio ei tule nykyaikaan toimeen kokonaan
26702: ilman välillisiä veroja, joiden edullisuus on siinä, että määrä
26703: suoritetaan vähitellen ja jakautuu pitkin vuotta, mikä tuntu-
26704:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26705:                  lOO'i. -   V. M. -   Esit. N:o 19.       25
26706: 
26707: vasti helpottaa veronmaksua. Nämä veromuodot, jotka
26708: pääasiallisesti kohdistuvat yleisiin kulutustavaroihin, koh-
26709: taavat kuitenkin veronmaksajia erittäin epätasaisesti hei-
26710: dän veronmaksukykyynsä verraten.
26711:        Terveen valtiotaloudenhoidon täytyy kuitenkin
26712: koettaa tasoittaa tätä epäkohtaa sellaisilla välittömillä ve-
26713: roilla, joiden säätämisessä on erityisesti kiinnitetty huo-
26714: miota suorittajain maksukykyyn.
26715:        Suomessa suoritetaan suurin osa veroja välillisenä
26716: verona, erittäinkin sokerin, kahvin ja tupakan y. m. yleis-
26717: ten kulutustavarain tullina, sekä sen ohella paloviinan ja
26718: mallasjuomain valmistusverona. - Tämän epäkohdan kor-
26719: jaamiseksi on vastamainittuja välillisiä veroja ehdottomasti
26720: mitä pikemmin huojennettava sekä tulojen väheneminen
26721: ynnä ilmenevät uudet rahatarpeet korvattava järkiperäi-
26722: seen perustukseen nojaavalla välittömällä verolla.
26723:        Paraikaa koossa oleva Eduskunta ei kuitenkaan voi
26724: saada toimeen sellaista veronuudistusta, syystä ettei tar-
26725: peellisia valmistelutöitä ole tehty, vaan on verotarve tällä
26726: kertaa tyydytettävä hyväksi käyttämällä olemassa olevia
26727: verolähteitä.
26728:        Vaikka Hallituksen esittämä veronkorotuskin joutuu
26729: suurimmaksi osaksi kaupunkilaistyöväen suoritettavaksi,
26730: jonka tähden sitä täytyy pitää yhteiskuntataloudelliselta
26731:  kannalta huonosti valittuna, lienee siihen kuitenkin vasta-
26732:  mainituista syistä tällä kertaa myönnyttävä.
26733:        V eron korottaminen tämän lisäksi V aliakunnan eh-
26734:  dottamaan määrään täytyy sitä vastoin merkitä kohtuutto-
26735:  maksi ja on oleva omansa aikaansaamaan häiriöitä ja pu-
26736: lia mallasjuomain valmistuksessa sekä lisääntynyttä yh-
26737:  teiskunnallista tyytymättömyyttä jo nyt epäoikeudenmu-
26738:  kaisesti verotetussa vähävaraisessa väestössä. Tässä on
26739:  myös otettava huomioon, että mallasveron tulot siten nousi-
26740:  sivat määrään, joka vieläkin enemmän vaikenttaisi siirty-
26741:  mistä varainhoitojärjestelmään, jonka mukaan tästä vero-
26742:  lähteestä ei olisi oleva mitään tuloja odotettavissa.
26743:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26744: 26               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26745: 
26746:         Paitsi niitä kauppapoliittista laatua olevia epäilyksiä,
26747: joita veron korottaminen Keisarikunnan tullirajaan asti
26748: on omansa herättämään, on myös huomattava, että Halli-
26749: tuksen ehdottama veronkorotus 1 markasta 3 markkaan
26750: perustuu siihen edellytykseen, että kaikki maltaat, jotka
26751: olutpanimaissa käytetään kaljan valmistukseen, tulisivat
26752: verosta vapaiksi, kun taas Valiokunta on päättänyt ehdot-
26753: taa esityksen ehdotuksen muutettavaksi tässä kohden ja
26754: siten tekee olutpanimaille vastedes aivan mahdottomaksi
26755: valmistaa vähäalkoholisia mallasjuomia. Saavuttamatta sitä
26756: että olutpanimot vähitellen totutettaisiin siirtymään ve-
26757: rostavapaiden vähäalkoholisten mallasjuomajn valmistuk-
26758: seen, joten vastedes mahdollisesti voitaisiin välttää pani-
26759: moiden pakkolunastus, estää Valiokunnan ehdottama lain-
26760: säädäntö mallasjuomateollisuuttamme kehittymästä mainit-
26761: tuun toivottavaan suuntaan.
26762:         Valiokunnan enemmistö nojaa Ruotsin lainsäädän-
26763: töön ja sanoo varovansa että, jos sallittaisiin samassa pani-
26764: mossa valmistaa sekä verostavapaita että veronalaisia
26765: mallasjuomia, olisi siitä oleva seurauksena suuria veron-
26766: kavalluksia.
26767:         'l'ässä on huomattava, että Ruotsin mallasjuomalain-
26768: säädäntö on laadittu yksinomaan sitä tarkoitusta silmällä
26769: pitäen, että valtiorahastolla olisi mahdollisimman suuret
26770: tulot, jonka tähden siellä ei ole ryhdytty kustantamaan
26771: verrattain kalliiksi käyvää ja tehokasta valvontaa, vaan
26772: on raittiusnäkökanta syrjäytetty ja heikompain mallasjuo-
26773: main edut asetettu toiseen sijaan.
26774:         Seurauksena onkin ollut, etteivät nämä juomat Ruot-
26775: sissa voi menestyksellä kilpailla oluen kanssa. Tehokkaan
26776: silmälläpidon aikaansaaminen tietysti kohtaa vaikeuksia.
26777: Nykyään käytännösså oleva silmälläpitojärjestelmä nojaa
26778: oleellisesti luottamukseen ja on kuitenkin toiminut oival-
26779: lisesti.
26780:         Uusi järjestelmä tarkoittaa kaksinkertaisen silmällä-
26781: pidon käytäntöön saattamista. Toiselta puolen pidetään
26782:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26783:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.          27
26784: 
26785: silmällä maltaiden menekkiä ja toiselta puolen määrättyä
26786: alkoholi- ja vierrepitoisuutta olevan oluen valmistus-
26787: määrää.
26788:        Jos, niinkuin Valiokunnan enemmistö arvelee, verosta-
26789: vapaita ja veronalaisia maltaita sekotettaisiin toisiinsa, niin
26790: tulisi sellainen kavallus paikalla ilmi sen kautta, että mää-
26791: rättyä alkoholi- ja vierrepitoisuutta olevan oluen määrä
26792: nousisi yli sen määrän, joka olisi voitu valmistaa verote-
26793: tuista maltaista. Sitä paitsi voitaisiin, niinkuin Valiokunta-
26794: kin ehdottaa, korottaa mahdollisesti ilmenevän veronka-
26795: valluksen seuraamuksena tuomittavia rangaistusmääriä.
26796:        Hallituksen esittämä laki on valmistettu sen mukai-
26797: sesti, että viime säätykokous päätti yksimielisesti anoa
26798: Keisariselta Majesteetilta kaikinpuolisen selvityksen hankki-
26799: mista siitä, millä ehdoilla ja millä tavalla vähäalkoholisille
26800: mallasjuomille voitaisiin suoda verovapaus, sekä että eh-
26801: dotus lainsäädäntötoimeksi tästä asiasta annettaisiin ensi-
26802: tuleville valtiopäiville. Sittenkun teknillis-lainopillinen
26803: komitea on täysin selvittänyt ehdotuksen toteuttamisen
26804: mahdollisuuden veroteknilliseltä kannalta, ei paraikaa
26805: koolla olevan Eduskunnan tulisi hyljätä ehdotusta pa-
26806: kottavitta syittä ja teknillisittä perusteitta.
26807:        Sen nojalla mitä tässä edellä olen lausunut, saan
26808: kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta hylkäämällä Valio-
26809: kunnan ehdotuksen asiassa päättäisi
26810: 
26811:                   hyväksyä 1 §:n ehdotuksessa laiksi suos-
26812:             tuntaverosta mallasjuomain valmistuksesta sa-
26813:             moin kuuluvana kuin armollisessa esityksessä.
26814: 
26815:       Suostuntaverolain 2 §:ään nähden olen samaa mieltä
26816: kuin Valiokunta, että vähin maksu olisi korotettava 3,000
26817: markkaan, joka määrä minusta näyttää sopivalta siinäkin
26818: tapauksessa että veromäärä on 3 markkaa 10 mallaskilolta,
26819: ja saan sentähden kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta
26820: päättäisi
26821:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26822: 28              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26823: 
26824:                 hyväksyä 2 §:n armollisessa esityksessä si-
26825:            ten muutettuna että jokaisen panimon suoritet-
26826:            tava vähin maksu määrätään 3,000 markaksi.
26827: 
26828: 
26829:        Valiokunta on arvioinut mallasveron bruttotulot
26830: 2,000,000 markaksi, siinä tapauksessa että pohjamaksu
26831: korotetaan 4 markkaan 50 penniin 10 mallaskilolta.
26832:        Valiokunnan ehdottama veromäärä kuitenkin tuot-
26833: taisi, jos pohJaksi pannaan 1906 vuoden kulutus, 3,183,000
26834: markkaa.
26835:        Oluen myyntihinta kohoaisi Valiokunnan ehdotta-
26836: min veromäärin 5 penniä puolelta ja 10 penniä koko
26837: pullolta.
26838:        Niin vähäisen hinnankorotuksen ei saata katsoa vä-
26839: hentävän kulutusta enempää kuin kolmannen osan. -
26840: Eräistä panimoista, erittäinkin sellaisissa kaupungeissa
26841: sijaitsevista, missä kunnallinen paloviinankielto on voi-
26842: massa, saatujen tietojen mukaan on oluen kulutus suuresti
26843: lisääntymässä.
26844:        Jos tässä otetaan huomioon, että Valiokunnan kalja-
26845: tehtaisiin nähden ehdottama ankara rajoitus on tuntuvasti
26846: huonontava tavaran laatua, joten olut on oleva vastaa-
26847: vassa määrässä halutumpaa, lienee varovaisimmankin ar-
26848: vion mukaan bruttotulot Valiokunnan veroehdotuksen
26849: pohjalla laskettava vähintään 2,500,000 markaksi. Siinä
26850: tapauksessa että Eduskunta hylkäämällä V altiovarainvalio-
26851: kunnan ehdotuksen hyväksyisi armollisen esityksen mää-
26852: räykset, pyydän minä, viitaten Valiokunnan laatimaan
26853: tauluun, kunnioittaen ehdottaa
26854: 
26855:                 että Eduskunta mallasjuomasuostunnan
26856:            kokonaistulon vuodelta 1908 arvioisi 1,700,000
26857:            markaksi.
26858: 
26859: 
26860:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26861:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26862: 
26863:        Mallasjuomain tehdasmaista valmistusta koskevaan
26864: lakiin nähden on Valiokunta päättänyt ehdottaa verosta-
26865: vapaiden mallasjuomain alkoholirajan 2 volyymiprosentiksi
26866: sekä sen vierrepitoisuuden, joka on sallittu pantua juomaa
26867: pasteuriseeraamatta, 5 °/o:ksi Ballingin asteikon mukaan.
26868:        Tähän on huomautettava, että kaljassa, jota yhteinen
26869: kansa yleisesti pitää kaupan, on alkoholia tavallisesti
26870: 2,2-2,s volyymiprosenttia.
26871:        Mallasjuoman maku ja ravintoarvo riippuu oleelli-
26872: sesti alkoholi- ja vierrepitoisuudesta.
26873:        Tanskassa, missä verostavapaat mallasjuomat ovat
26874: päässeet laajaan käytäntöön, on alkoholiraja määrätty 2,2i
26875: painoprosentiksi, mikä vastaa 2,82 volyymiprosenttia ja
26876: sallii vierrepitoisuuden nousta hiukan yli 7 Ofo:n Ballingin
26877: asteikon mukaan.
26878:        Ruotsissa, missä alkoholiraja on 2 1/4 volyymiprosent-
26879: tia ja vierrepitoisuus 6 °/o Hallingin asteikon mukaan,
26880: eivät vähäalkoholiset mallasjuomat mauttomuutensa vuoksi
26881: ole saavuttaneet mainittavaa menekkiä. -
26882:        Hallituksen esityksessä ehdotetaan 2 1/2 volyymi-
26883: prosentin alkoholipitoisuus ja 7 prosentin vierrepitoisuus
26884: ylärajaksi ja on tämä keskitie, jonka kokeneet ammatti-
26885: miehet mainitsevat riittäväksi yhtä edullistAn tulosten saa-
26886: vuttamiseen kuin Tanskassa on saavutettu.
26887:        Valiokunta on vähintäkään ammattiselvitystä hank-
26888: kimatta päättänyt ehdottaa mentäväkai alle sen rajan, jonka
26889: kokemus Ruotsissa on osottanut liian alhaiseksi.
26890:        Täten saatetaan käytäntöön rajoitus, joka asettaa
26891: kaljapanimomme erittäin epäedulliseen asemaan ja on
26892: omansa vähentämään kaljan ja lisäämään oluen kulutusta.
26893:        Tähän asti ovat kaljatehtaamme tosin pitäneet kau-
26894: pan sekä vähäalkoholista että vähävierteistä tuotetta, jonka
26895: on onnistunut saavuttaa menekkiä ainoastaan sen kautta
26896: että tuotetta on, vastoin lain selvää säännöstä, mitä suu-
26897: rimmassa määrässä väärennetty sakariinia käyttämällä, joka
26898: väärennys on käynyt mahdolliseksi sen kautta, että kalja-
26899:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26900: 30               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26901: 
26902: tehtaat, vaikka tästä asianlaidasta on valtiopäivillä huo-
26903: mautettu, eivät ole suorittaneet veroa eivätkä olleet sil-
26904: mällä pidon alaisia, vaikka se on ollut selvästi säädettynä
26905: asiasta voimassa olevassa asetuksessa.
26906:         Yleisö on siten totutettu käyttämään makeanmakuista
26907: kaljaa.
26908:         Kun nyt kaljatehtaat vastedes asetettaisiin silmällä-
26909: pidon alaisiksi sekä sakariinin käyttäminen siten estettäi-
26910: siin, on Hallituksen asettama asiantuntijain-komitea otta-
26911: nut harkittavaksi, eikö sokerilisäkkeen käyttämistä voitaisi
26912: erityisillä ehdoilla sallia, jotta siten helpotettaisiin kalja-
26913: tehtaitten siirtymistä uuteen järjestelmään.
26914:         Kun lakiehdotuksessa on täydet takeet siitä, ettei
26915: sokerin lisääminen ole voiva nostaa alkoholipitoisuutta yli
26916: säädetyn rajan, ei näy olevan esitettävissä ainoatakaan pai-
26917: navaa syytä kieltoon käyttämästä sokeria mainittuun tar-
26918: koitukseen.
26919:         Sokerikilon hinta on nimittäin mallassokerikilon hintaa
26920: kalliimpi, jonka tähden sokerin käyttäminen käy kalliim-
26921: maksi tehtailijalle, joka on käyttävä sokeria ainoastaan
26922: vähäisiä määriä voidakseen menestyksellä kilpailla oluen
26923: kanssa, jonka valmistuksessa, esityksen mukaan, sokerin
26924: käyttäminen edelleen olisi kiellettyä.
26925:         Mallassokerin ja tavallisen sokerin hintasuhteet nä-
26926: kyvät seuraavasta sokeriteollisuuden alaa tuntevan ammatti-
26927: miehen valmistamasta laskelmasta: 100 kg maltaita antaa
26928: tehdastelussa 63 jopa 71 °/o vierrettä eli mallassokeria.
26929: Laboratoriokokeiluissa on vierrepitoisuus noussut jopa 80
26930: 0 /o:iin, mutta ei teknillisessä tehdastelussa.  Aikaisempain
26931: hintain mukaan maksoi 100 kg maltaita 30 markkaa, josta
26932: seuraa että 100 kg mallassokeria 63 °/o:n mukaan maksoi
26933: 48 mk ja 71 Ofo:n mukaan 42 mk. Nykyisen maltaitten
26934:  hinnan 37 markan 50 pennin mukaan on 100 kg mallas-
26935:  sokeria maksava vastaavat 60 ja 53 markkaa. Raaka-
26936: sokeri maksaa nykyään 70-72 markkaa 100 kilolta.
26937:         Mallassokerin käyttäminen tulee niinmuodoin hal-
26938:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26939:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.         31
26940: 
26941: vemmaksi kuin raakasokerin käyttäminen, johon nähden
26942: lisäksi on huomattava, että valtiovarastolla on tuloja so-
26943: kerin tullista, mutta ei tullivapaista maltaista.
26944:        Ravintoarvoltaan ovat mallassokeri ja tavallinen so-
26945: keri saman arvoiset, jonka tähden tavallisen sokerin käyt-
26946: täminen lisäkkeenä ei tiedä mitään petosta kuluttajiakoh-
26947: taan, niinkuin nykyään on laita sakariinia käytettäessä.
26948:        Tässä käsiteltyä asiaa koskevan lakiehdotuksen 10 §:n
26949: ruotsalaisessa tekstissä on pieni kielellinen virhe, jonka
26950: tähden sen sanamuotoa olisi korjattava.
26951:        Kun lakiehdotuksen 15 §:ssä olevia rangaistusmää-
26952: räyksiä tämän asetuksen rikkomisesta sietää koventaa,
26953: voin minä tässä kohden yhtyä Valiokunnan ehdotukseen.
26954: - Lakiehdotuksen 18 §:ään niinikään olisi tehtävä Valio-
26955: kunnan ehdottama muutos.
26956:        Sen nojalla mitä minulla on ollut kunnia edellä esit-
26957: tää, saan kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta, pääasial-
26958: lisesti hyväksymällä armollisen esityksen asiasta, päättäisi
26959: hyväksyä näin kuuluvan lain:
26960: 
26961:   Laki mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta.
26962: 
26963:      1-9 § armollisen esityksen mukaisesti.
26964: 
26965:                               10 §.
26966:      Mallasjuomain valmistuksessa älköön, allamainituilla
26967: poikkeuksilla, käytettäkö muita aineita maltaiden sijasta,
26968: eikä myöskään sakariinia tai muita imeliä aineita.
26969:      Mietojen mallasjuomain valmistuksessa olkoon kuiten-
26970: kin sallittu raaka-aineena käyttää ennen hiivan panemista
26971: imeltämätöntä viljaa niin myös lisätä sokeria. Jos sokeria
26972: on lisätty enemmän kuin kymmenen prosenttia vierre-
26973: väkevyydestä, sokerilisäys siihen luettuna, on valmistuk-
26974: sessa noudatettava niitä erityisiä määräyksiä, jotka koske-
26975: vat enemmän kuin Ballingin kaavan mukaan seitsemän-
26976: prosenttiRella vierteellä pantuja mallasjuomia.
26977:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
26978: 32             1007. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
26979: 
26980:                        11-14 §
26981: armollisen esityksen mukaisesti.
26982: 
26983:                              15 §
26984: V aliakunnan ehdotuksen mukaisesti.
26985: 
26986:                       16 ja 17 §.
26987: armollisen esityksen mukaisesti.
26988: 
26989:                          18 §
26990: V aliakunnan ehdotuksen mukaisesti.
26991: 
26992: 
26993:                                          K. von Alfthan.
26994: 
26995:      Edellä olevaan vastalauseeseen yhtyy pääasiassa:
26996:                                           Arvid Neovlus.
26997: 
26998:      Edelliseen vastalauseeseen yhtyy mikäli tulee veron-
26999: vapauden myöntämiseen kaikille miedoille mallasjuomille,
27000: sekä sokerin käyttämiseen mietojen mallasjuomain valmis-
27001: tamisessa.
27002:                                           P. Ahmavaara.
27003: 
27004: 
27005: 
27006: 
27007:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
27008:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.             33
27009: 
27010: 
27011: 
27012: 
27013:                                II.
27014: 
27015:       Täydelleen yhtyen niihin periaatteisiin, joiden mu-
27016: kaan raittiusrientojen hyväksi koetetaan ehkäistä mallas-
27017: juomain käyttämistä juovutusaineena, olen kuitenkin ar-
27018: vellut olevan siihen pyrittävä varovaisin askelin. Jos
27019: vero käytetystä kymmenestä kilosta maltaita nyt korote-
27020: taan yhdestä markasta kolmeksi markaksi, voidaan sekä
27021: yleisen järjestyksen ja tehtaitten tarpeellisen valvonnan
27022: että odotettavan verotulon kannalta katsoen kysyä, eikö
27023: jo siinä ole askel, jonka seurauksia ei voida varmuudella
27024: arvata. Vähimpiäkin veronkorotuksia edellisillä valtiopäi-
27025: villä kohdannut sitkeä vastarinta joka tapauksessa tällä
27026: kertaa tekee suhteellisen jyrkän muutoksen välttämättö-
27027: mäksi. Mutta kun V aliakunnan enemmistö kokemuksen
27028: vielä puuttuessa menee enentämään ehdotettua veromää-
27029: rää 4 markaksi 50 penniksi, saattaa muutoksella tarkoi-
27030: tettu siveellinen ja aineellinen hyöty mennä hukkaan.
27031: Kysymyksen eetillinen puoli kuuluu oikeastaan toisen valio-
27032: kunnan alaan, mutta verotekniikan kannalta olisi minusta
27033:  parempi tällä kertaa tyytyä ehdotettuun 3 markan veroon;
27034: voisihan saavutetun kokemuksen perusteella paljon suu-
27035: remmalla varmuudella päättää vastaisista veronkorotuksista,
27036:  samoin kuin paloviinaan nähden on tehty.
27037: 
27038:                                            E. o. Palmen.
27039: 
27040: 
27041: 
27042:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.               2
27043:                  1907. -   V. M. -     Eslt. N:o 19.
27044: 
27045: 
27046: 
27047: 
27048:                                 III.
27049: 
27050:       Valiokunnan enemmistö ei mielestämme ole osannut
27051: oikeaan asettaessaan oluttehtaissa valmistetut miedot mal-
27052: lasjuomat veron alaisiksi samalla kun se kuitenkin sallii
27053: niiden verovapaan valmistuksen varsinaisissa kaljatehtaissa.
27054: Samalla kun muuten yhdymme Valiokunnan mietintöön
27055: tahdomme tässä kohden esittää eriävän mielipiteemme.
27056:       Kuten Valiokunnan mietinnössä sivulla 9 sanotaan,
27057: on Valiokunta tätä kysymystä harkitessaan ennenkaikkea
27058: pitänyt päämääränään kehityksen ohjaamista siihen suun-
27059: taan, että mietojen mallasjuomain valmistaminen tulisi
27060: yleiseksi ja tyydyttäväksi sekä että samalla mahdollisuu-
27061: den mukaan helpotettaisiin kieltolain aikaansaamista. V a-
27062: liokunnan enemmistön ehdotus ei ymmärtääksemme kui-
27063: tenkaan johda tämmöisiin tuloksiin, vaan päinvastoin vai-
27064: keuttaa kunnollisen kaljan huokeata saantia samoinkuin
27065: kieltolain aikaansaamista. Jos nimittäin kaljan valmistus
27066: oluttehtaissa on veronalaista, tulee näille veron korkeuden
27067: vuoksi suorastaan mahdottomaksi valmistaa sitä. Sen
27068: valmistus siirtyisi senjohdosta kokonaan jo olemassaoleviin
27069: pieniin ja tarkotustaan vastaamattomiin kaljapanimaihin
27070: taikka myös tulisi syntymään uusia teknillisesti hyvin
27071: varustettuja kaljatehtaita. Edellisessä tapauksessa tulisi
27072: kaljan laatu ehdottomasti kärsimään, sillä tähänastinen
27073: kokemus osottaa, etteivät nämä pienet kaljatehtaat pysty
27074: valmistamaan tyydyttävän hyvää juomaa sekä että niissä
27075: paljon helpommin tapahtuu väärinkäytöksiä kuin suurissa
27076: tehtaissa. Uusien tehtaiden perustamista, joissa valmis-
27077:      Valtiovarainvaliokttnnan mietintö N:o 5.
27078:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.           35
27079: 
27080: tetaan yksinomaan mietoja mallasjuomia, on taasen tar-
27081: peetonta ryhtyä aiheuttamaan, kun kerran olemassa olevat
27082: oluttehtaat pystyvät suorittamaan saman tehtävän.
27083:        Mielipidettään perustelee V aliakunnan enemmistö
27084: sillä, että suuret oluttehtaat edelleenkin kaikenpuolisen
27085: etevämmyytensä nojalla jaksaisivat valmistaa mietoja mal-
27086: lasjuomia suuresta veronkorotuksesta huolimatta. Tähän
27087: on kuitenkin huomautettava, että jo nykyinenkin vero,
27088: vaikka se ei olekaan kuin noin neljäsosa ehdotetusta, on
27089: aiheuttanut sen, että oluttehtaat ovat olleet pakotetut su-
27090: pistamaan kaljateollisuutensa ainoastaan n. k. jälkihuuh-
27091: teluun, minkä avulla valmistetun kaljan ekstraktipitoisuus
27092: ja siis ravintoarvo on sangen vähäinen. Voinee sentähden
27093: pitää varmana, että näiden juomain valmistus oluttehtaissa
27094: tulisi tästä lähtien kokonaan lakkaamaan. Siten joudut-
27095: taisiin suosimaan pieniä, kaljapanimoita suurien olutteh-
27096: taiden kustannuksella. Tämä on vastoin nykyajan talou-
27097: dellista katsantokantaa, sillä jos kerran teollisuudessa joi-
27098: denkin tuotantolaitosten erikoinen suosiminen tulee kysy-
27099: mykseen, annetaan siinä kernaammin etusija' suuremmille
27100: tuotantolaitoksille, jotka kaikin puolin edullisemmin voi-
27101: vat täyttää tehtävänsä. Eikä suinkaan se seikka että
27102: pienten kaljapainimoiden tuotanto vastoin lain määräystä
27103: on tähän asti ollut verosta vapaata, kun sensijaan olut-
27104: tehtaat ovat kaljastaankin saaneet maksaa veroa, oikeuta
27105: edelleenkin pysyttämään tämmöistä nurjaa olotilaa.
27106:        Kieltolain aikaansaamista helpotettaisiin sitäpaitsi
27107: tuntuvasti, jos oluttehtaille nyt myönnettäisiin oikeus vero-
27108: vapaasti valmistaa mietoja mallasjuomia. Senkautta an-
27109: nettaisiin niille nimittäin tilaisuutta vähitellen siirtyä näi-
27110: den valmistukseen, joten ne kieltolain ehkä piankin voi-
27111: maan astuessa sitä helpommin voisivat kokonaan luopua
27112: väkeväin mallasjuomain valmistamisesta. Tämmöisen yli-
27113: menoajan myöntämisellä taitettaisiin kärki niiltä tehtaiden
27114: lunastusvaatimuksilta, joita oluttehtailijat kieltolain vm-
27115: maan astuttua epäilemättä tulevat tekemään.
27116:      Valtiovar·ainvaliokunnan mietintö N:o 5.
27117:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
27118: 
27119:       Olemme myöskin vakuutettuja siitä että tarkastuksen
27120: voi järjestää tarpeeksi tehoisaksi, vaikka samassa tehtaassa
27121: valmistetaankin veronalaista ja verovapaata juomaa. Sitä-
27122: paitsi Valiokunnan ehdottamat kovennetut rangaistukset
27123: lain määräysten rikkomisesta tulevat vähentämään lain
27124: kiertämistä.
27125:       Esittämiemme syiden perusteella ehdotamme Edus-
27126: kunnan hyväksyttäväksi sen periaatteen
27127: 
27128:                 että kaikissa juomatehtaissa sallittaisiin
27129:            verovapaasti valmistaa mietoja mallasjuomia.
27130: 
27131: 
27132: 
27133:      Siinä tapauksessa että tämä periaate hyväksytään
27134: ehdotamme
27135:                 että Eduskunta hyväksyisi näin kuuluvan
27136:           lain:
27137: 
27138: 
27139: Laki suostuntaverosta mallasjuomaln valmistamisesta
27140:                     vuonna 1908.
27141: 
27142:                               1 §.
27143:       Väkevän mallasjuoman valmistamisesta on 1908 vuo-
27144: den aikana suoritettava suostuntaveroa neljä markkaa
27145: viisikymmentä penniä kultakin kymmeneltä kilogrammalta
27146: siihen käytettyjä maltaita.
27147:       Jos juomatehtaassa vuoden kuluessa väkevän mallas-
27148: juoman valmistukseen käytetään maltaita enemmän kuin
27149: 50,000 kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin lisä-
27150: maksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita, joka
27151: yli sanotun määrän ja aina 150,000 kilogrammaan asti
27152: juomatehtaassa käytetään sellaisen juoman valmistamiseen,
27153: sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta kymmeneltä kilo-
27154: grammalta maltaita, joka vuoden kuluessa käytetään päälle
27155: 150,000 kilogramman.
27156:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
27157:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.       37
27158: 
27159:                               2 §.
27160:       Jos juomatehtaassa, jossa väkevää matiasjuomaa val-
27161: mistetaan, vuoden kuluessa ei ole käytetty sellaisen juo-
27162: man valmistamiseen niin paljon maltaita, että suostunta-
27163: maksu 1 §:n mukaan nousisi kolmeentuhanteen markkaan,
27164: on tämä määrä kuitenkin suoritettava. Helpotusta tässä
27165: kohden voipi asianomainen Senaatin Toimituskunta myön-
27166: tää, jos valmistaja kesken vuotta on alkanut tai lopettanut
27167: liikkeensä tahi tehdas muuten, vahingonvalkean tai muun
27168: tapaturman tähden, on pitemmän ajan vuotta ollut toi-
27169: mettomana.
27170:       Suostuntaveroa on maksettava kunnes valmistaja on
27171: väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
27172: ilmoituksen läänin Kuvernöörille.
27173: 
27174:                            3-6 §§.
27175:      Samoin kuin armollisessa esityksessä.
27176: 
27177: 
27178: 
27179:      Tämän ohella ehdotamme
27180:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi näin
27181:            kuuluvain lain:
27182: 
27183: 
27184:   Laki mallasjuomain tehdasmalsesta valmistuksesta.·
27185: 
27186:                               1 §.
27187:      Samoin kuin V aliakunnan mietinnössä.
27188: 
27189:                               2 §.
27190:      Samoin kuin armollisessa esityksel'!sä.
27191: 
27192:                               3 §.
27193:      Samoin kuin Valiokunnan mietinnössä.
27194:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
27195: 38             1907. -   V. M. -   Esit. N:o 19.
27196: 
27197:                            4-8 §§.
27198:      Samoin kuin armollisessa esityksessä.
27199: 
27200: 
27201:                               9 §.
27202:       Missä mietoja mallasjuomia saadaan valmistaa väke-
27203: vien mallasjuomain valmistuksen yhteydessä, ovat mietoon
27204: juomaan tarvittavat maltaat (poist.) kontrollöörin läsnä-
27205: ollessa otettavat 8 §:ssä mainitusta mallasrouhimesta ja
27206: mäskättävät. Ellei mäskäys tapahdu heti rouhimisen jäl-
27207: keen, on puheena oleva valmistusaine sillä välin säilytet-
27208: t,ävä lukitussa huoneessa, johon ainoastaan kontrollööri
27209: voi päästä.
27210: 
27211:                              10 §.
27212:      Samoin kuin 8 § V aliakunnan mietinnössä.
27213: 
27214: 
27215:                           11-13 §§.
27216:      Samoin kuin armollisessa esityksessä.
27217: 
27218: 
27219:                               14 §.
27220:      Panimon silmälläpidon kustannuksien korvaamiseksi
27221: suorittaa mallasjuoman valmistaja 2 penniä kultakin kilo-
27222: grammalta miedon mallasjuoman valmistamiseen käytet-
27223: tyjä maltaita. (Poist.)
27224: 
27225:                              15 §.
27226:      Samoin kuin 13 § Valiokunnan mietinnössä.
27227: 
27228: 
27229:                           16-17 §§.
27230:      Samoin kuin armollisessa esityksessä.
27231:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5.
27232:            1907. -     V. Liitemiet. -    Esit. n:o 19.
27233: 
27234: 
27235: 
27236: 
27237:                  Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarilli-
27238:             sen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
27239:             joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain val-
27240:             mistamisesta.
27241: 
27242:        Valtiovarainvaliokunta, jonka valmisteltavaksi edus-
27243: kunta oli lähettänyt tämän arm. esityksen, siihen
27244: liittyvine ehdotuksineen laiksi suosiuntaverosta mallas-
27245: juomain valmistamisesta vuonna 1908 sekä laiksi mal-
27246: lasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta, on asiasta
27247: antamassaan mietinnössä katsonut välttämättömäksi, että
27248: mietojen mallasjuomain myynti vapautetaan kaikista
27249: näiden juomain leviämistä ehkäisevistä rajoituksista, ja
27250: esittänyt, että tämä kysymys lykättäisiin asianomaiseen
27251: valiokuntaan valmistelua ja ehdotuksen tekemistä varten.
27252: Hyväksyen tämän esityksen, on eduskunta kuluvan
27253: lokak. 11 p:nä lähettänyt mietojen mallasjuomain myyn-
27254: nin järjestämistä koskevan kysymyksen valtiovarain-
27255: valiokunnan esittämässä tarkoituksessa talousvaliokun-
27256: taan, jolle tästä on annettu tieto eduskunnan pöytäkir-
27257:  janotteella; ja saa talousvaliokunta esittää asiasta seu-
27258:  raavaa.
27259:        Voimassa olevan elinkeinolain 14 §:n säädöksen
27260:  johdosta, ettei mainittu laki koskenut m. m. mallasjuo-
27261: main myyntiä, annettiin tästä asiasta erityinen asetus
27262: huhtik. 2 p:nä 1883. Kun lainsäädännössä ei ole aikai-
27263:  semmin määrätty rajaa, joka erottaisi väkevät mallas-
27264: jnomat miedoista, ovat useat äskenmainitun, 1883 vuo-
27265:  den, ja sitä muultavain myöhemmin annettujen asetusten
27266:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 4.
27267: 2          1907. -     V. Liitemiet. -- Esit. n:o 19.
27268: 
27269:  määräykset koskeneet myöskin mietoja mallasjuomia.
27270:  Ainoastaan kotitekoisen kaljan kauppa on alustapitäen
27271:  ollut tästä säännöittelystä vapaa, jonka ohessa koti-
27272: tekoisen oluen myynti on kokonaan kielletty. (K. as.
27273: 2 p. huhtik. 1883 § 25.)
27274:        Kun eduskunta nyt edellä mainitun arm. esityk-
27275:  sen johdosta, on hyväksynyt lain, jossa mietojen mallas-
27276: juomain käsite on tarkoin määritelty, ja kun siten on pantu
27277:  este sille väärinkäytökselle, että sellaisten juomain
27278:  nimellä voitaisiin myydä, kuten ennen usein lienee sat-
27279: tunut, päihdyttäviä mallasjuomavalmisteita, on samalla
27280:  ensinmainittujen juomain myyntiä koskevien määräysten
27281:  erottaminen mallasjuomain kauppaa yleensä koskevista
27282:  säännöksistä tullut mahdolliseksi. Tähän erottamiseen
27283:  näyttää olevankin perusteellista aihetta. Ensiksikin
27284:  ovat miedot mallasjuomat suurelle yleisölle siksi tärkeä
27285: tarveaine, että niiden saantia ei olisi mitenkään vaikeu-
27286:  tettava, johonka myynnin yksityiskohtainen säännöittely
27287: kuitenkin voisi johtaa. Kuta tarkempi sen lisäksi tämä
27288: säännöittely väkevien mallasjuomain kaupan suhteen on,
27289: sitä vähemmän asianmukaiseksi käy samojen sääntöjen
27290: soveltaminen mietoihin mallasjuomiin. Toiselta puolen
27291: näyttävät yleisen elinkeinolainsäädännön määräykset pää-
27292: asiassa riittäviltä mietojen mallasjuomain kauppaan
27293: nähden, joten erityinen säännöittely niiden myynnin
27294: suhteen on tarpeeton. Ainoastaan mikäli on kysymys
27295: tämän kaupan saattamisesta alkoholin väärinkäytön eh-
27296: käisemiseksi ja ylipäänsä terveydenhoidolliselta kannalta
27297: tarpeellisen silmälläpidon alaiseksi, tarvitaan siitä eri mää-
27298: räyksiä.    Sillä vaikkakin eduskunnan hyväksymässä
27299: laissa mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta on
27300: määräyksiä mietojenkin mallasjuomain valmistuksen sil-
27301: mälläpidosta terveydellisessä suhteessa, eivät ne kiellä
27302: myyjää valmiiseen juomaan sekoittamasta hänelle etua
27303: tuottavia li!ö.äkkeitä, jotka tekisivät juoman terveydelle
27304: vahingolliseksi. Sitäpaitsi jäävät kotitekoiset miedot mal-
27305:       Talousvaliohunnan mietintö n:o 4.
27306:           1907. -     V. Liitemiet. -    Esit. n:o 19.     3
27307: 
27308: lasjuomat mainitun lain ulkopuolelle. Ja kun niidenkin
27309: myynti ansaitseruistarkoituksessa lienee edelleenkin sal-
27310: littava, täytynee tällainen kotitekoisten mallasjuomain
27311: myynti asettaa saman lain alaiseksi kuin tehdasmaisesti
27312: valmistettujen mallasjuomain kauppa.
27313:       Millä tapaa mietojen mallasjuomain kaupan val-
27314: vonta olisi järjestettävä, siitä saattaa olla eri mieliä.
27315: Valiokunnasta näyttää riittävän, että, samalla kun vie-
27316: railla aineilla sekoitetun miedon mallasjuoman kauppa
27317: kielletään ja eri rangaistus siitä laissa määrätään, kun-
27318: tain terveydenhoitoviranomaisille pannaan velvollisuu-
27319: deksi pitää silmällä sanotusta kaupasta voimassa olevien
27320: määräysten noudattamista ja ilmoittaa niiden rikkomisia
27321: asianomaisille syyttäjille syytteeseenpanoa varten.
27322:        Kun voisi sattua, ettei sitä, joka pitää kaupan
27323: tietensä alkoholipitoisella aineella sekoitettua mietoa mal-
27324: lasjuomaa, voitaisi rangaista allwholipitoisen aineen
27325: myynnistä, katsoo valiokunta väärinkäytösten välttämi-
27326: seksi lakiin olevan otettavan eri rangaistusmääräyksen
27327: tämänkin tapauksen varalle.
27328:       Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, saa valiokunta
27329: kunnioittaen ehdottaa,
27330: 
27331:                 että eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
27332:            Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jättäisi
27333:            seuraavan lakiehdotuksen:
27334: 
27335: 
27336:           Laki mietojen mallasjuomain kaupasta.
27337: 
27338: 
27339:                               1 §.
27340:       Sellaista mietoa mallasjuomaa, josta mallasjuomain
27341: tehdasmaisesta valmistuksesta       päivänä annetun ase-
27342: tuksen 1 §:ssä säädetään, saakoot pitää kaupaksi kaikki
27343: ne, joilla on oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa, ja
27344:      Talousvaliokunnwn mietintö n:o 4.
27345: 4          1907. -· V. Liitemiet. -       Esit. n:o 19.
27346: 
27347: olkoon sellaisesta kaupasta muutoin voimassa, mitä elin-
27348: keinoista yleensä on säädetty tahi vastedes säädetään.
27349:       Mitä edellä on sanottu, koskee myöskin kotitekoi-
27350: sen miedon mallasjuoman kauppaa, jota ansaitsemisen
27351: tarkoituksessa hmjoitetaan.
27352:       Tehtaasta saatakoon mietoa mallasjuomaa myydä
27353: ilman eri ilmoitusta.
27354: 
27355:                                2 §.
27356: 
27357:       Mietoa mallasjuomaa, jonka valmistuksessa on käy-
27358: tetty muita aineita maltaiden sijasta taikka sakariinia
27359: tahi muita imeliä aineita, älköön kaupaksi pidettäkö.
27360: Joka tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon, ellei siitä rikos-
27361: laissa ole ankarampaa rangaistusta säädetty, korkeintaan
27362: kolmensadan markan sakolla, ja olkoon juoma sen
27363: lisäksi menetetty.
27364: 
27365:                                3 §.
27366: 
27367:      Joka myy tahi kaupittelee mietoa mallasjuomaa,
27368: johon hänen tietensä on sekotettu ainetta, jonka alko-
27369: holipitoisuus on enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia,
27370: rangaistakoon niinkuin juomaan sekotetun aineen lu-
27371: vattomasta myynnistä on säädetty.
27372:      Juoma olkoon menetetty.
27373: 
27374:                                4 §.
27375: 
27376:       Virallisten syyttäjäin ohella ovat asianomaiset ter-
27377: veydenhoitoviranomaiset velvolliset silmälläpitämään tä-
27378: män lain säädösten noudattamista sekä niitä vastaan
27379: tehtyjä rikkomuksia syytteeseenpanoa varten ilmoitta-
27380: maan; ja olkoon mietojen mallasjuomain kaupan ter-
27381: veyshoidollisessa silmälläpidossa muutoin noudatettava,
27382: mitä siitä on erittäin säädetty.
27383:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 4.
27384:          1907. -   V. Liitemiet. -   Esit. n:o 19.      5
27385: 
27386:                            5 §.
27387:       Tämä laki, jonka kautta huhtik. 2 p:nä 1883 an-
27388: nettu, mallasjuomain myymistä ja anniskelemista kos-
27389: keva asetus muutoksineen 9 p:ltä kesäk. 1892, 10 p:ltä
27390: huhtik. 1895 ja 24 p:ltä tammik. 1902, mikäli ne kos-
27391: kevat mietojen mallasjuomain kauppaa, sekä kaikki
27392: muut tämän lain kanssa ristiriitaiset määräykset kumo-
27393: taan, astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1908.
27394: 
27395: 
27396: 
27397:       Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
27398: johtaja Perttilä sekä jäsenet Aalto (osittain), Aromaa,
27399: Heikkilä, Hokkanen, Huoponen (osittain), Kares, Knuu-
27400: tila (osittain), Mantere, Oljemark, Reima, Runtti, Sillan-
27401: pää, Soininen, Sundblom (osittain) ja Viljakainen ynnä
27402: osittain varajäsenet Ala-Kulju, Redberg ja Naaralainen.
27403: 
27404:      Helsingissä, 25 p. lokak. 1907.
27405:                   ·---------------·-······· -··
27406: Helsingis~ä   1907. Osakeyhtiö Kauppakirjapaino.
27407:                1907. -   S. V. M. -   Eslt. N:o 19.
27408: 
27409: 
27410: 
27411: 
27412:                             Suuren valiokunnan mietintö N:o
27413:                          21 Keisarillisen Majesteetin armoUi-
27414:                          sen esityksen johdosta, joka koskee
27415:                          suostuotaveroa mallasjuomain valmis-
27416:                          tamisesta.
27417: 
27418: 
27419:     Käsiteltyänsä puheenaolevan armollisen esityksen joh-
27420: dosta tehtyä ehdotusta laiksi' mietojen mallasjuomain kau-
27421: pasta, saa Suuri valiokunta puolestaan lausua seuraavaa:
27422:     Lakiehdotuksen 3 §:n mukaan olisi miedon mallas-
27423: juoman sekottaminen aineella, jonka alkoholipitoisuus: on
27424: enemmän kuin 2 tilavuusprosenttia, vaikkei tämän sekoi-
27425: tuksen kautta miedon mallasjuoman alkoholipitoisuus
27426: nousisikaan yli tuon prosenttimäärän, rangaistava kuten
27427: juomaan sekotetun alkoholipitoisen aineen Iuvattarnasta
27428: myynnistä on säädetty. Suuri valiokunta on kuitenkin
27429: ollut sitä mieltä, että tällainen seuraamus on liian ankara
27430: ja mallasjuomalainsäädännön yleisiä periaatteita vastaan
27431: sotiva. Kun tällaista sekottamista ei kuitenkaan voida
27432: katsoa kokonaan rangaistuksesta vapautettavaksi teoksi,
27433: on Valiokunta päättänyt ehdottaa, että 2 §:n rangaistus-
27434: määräykset sovellutettaisiin sellaisiin tapauksiin, ettei mie-
27435: don mallasjuoman alkoholipitoisuus sekotuksen kautta
27436: nouse yli kahden prosentin.
27437:     Tähän nähden Suuri valiokunta saa kunnioittaen eh-
27438: dottaa:
27439:               että Eduskunta hyväksyisi lakiehdotuksen
27440:            mietojen mallasjuomain kaupasta sellaisena kuin
27441: 2              1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 19.
27442: 
27443:            se kuuluu Talousvaliokunnan mietinnössä N:o 4,
27444:            kuitenkin muuttamalla sen 3 §:n näin kuulu-
27445:            vaksi:
27446: 
27447:     joka myy tahi kaupittelee mietoa mallasjuomaa, johon
27448: hänen tietensä on sekotettu ainetta, jonka alkoholipitoi-
27449: suus on enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia, rangais-
27450: takoon kuten edellisessä §:ssä on säärktty, ellei rikos muun
27451: lainpaikan mukaan ole ankaramman mngaistuksen alainen.
27452:     juoma olkoon menetetty.
27453: 
27454: 
27455:     Helsingissä, 30 p:nä lokakuuta 1907.
27456: 
27457: 
27458: 
27459: 
27460:       Helsingissä 1907, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
27461:              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 19.      39
27462: 
27463:                           18 §.
27464: Samoin kuin 16 § Valiokunnan mietinnössä.
27465: 
27466: Helsingissä 29 p. syyskuuta 1907.
27467: 
27468: 
27469:    A. J. Partanen.                A. Suomalainen.
27470:    Väinö Tanner.                  Wälnö Wuolljokl.
27471: 
27472: 
27473: 
27474: 
27475: Valtiovarainval1"ok1Hinan mietintö N:o 5.
27476: ________ ______________
27477:               "
27478: 
27479: 
27480: 
27481: 
27482:  Helsinki, 1907.   Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
27483:                1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 1!;}.
27484: 
27485: 
27486: 
27487: 
27488:                             Suuren valiokunnan mietintö
27489:                          N:o 7 Keisarillisen Majesteetin ar-
27490:                          mollisen esityksen johdosta, joka
27491:                          koskee suostuntaveroa mallasjuo-
27492:                          main valmistamisesta.
27493: 
27494:     Käsiteltyään tätä asiaa Valtiovarainvaliokunnan siitäanta-
27495: man mietinnön N:o 5 perustuksella saa Suuri valiokunta,
27496: joka pääasiallisesti on yhtynyt kannattamaan vastamaini-
27497: tussa Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitettyjä peri-
27498: aatteita, mallasveron suuruuteen nähden esittää seuraavaa:
27499:     Valiokunnassa on huomautettu, että jos mallasjuoma-
27500: vero korotetaan siihen määrään kuin Valtiovarainvalio-
27501: kunta on ehdottanut, ja kotimaisten mallasjuomain hin-
27502: nat sen johdosta tuntuvasti kohoavat, niin on se vaara
27503: tarjolla, että etupäässä venäläiset mallasjuomat, ainakin
27504: nykyisten tulli- sekä rautatie- ja merirahtimaksujen valli-
27505: tessa, tulevat tehokkaasti kilpailemaan kotimaisten valmis-
27506: teiden kanssa. Sen lisäksi Valiokunta myöskin on otta-
27507: nut huomioon, että, vaikkakaan toistaiseksi ei ole esi-
27508: tetty mitään selvitystä siitä, maksetaanko tätä nykyä
27509: maastavientipalkintoja tahi suodaanko veron peruutusta
27510: Venäjältä Suomeen vietävistä mallasjuomista, tuollaisia
27511: etuja kaikessa tapauksessa voidaan myöntää niin pian
27512: kuin mallasjuomain vientiä suuremmassa määrässä ru-
27513: vetaan harjoittamaan, ja on Valiokunnan mielestä tämä-
27514: kin seikka omiaan huomattavassa määrässä helpotta-
27515: maan venäläisten mallasjuomavalmisteiden kilpailua suo-
27516: malaisten valmisteiden kanssa. Kun tuntuu todennäköi-
27517: seltä, että Venäjän teollisuus ei jätä tätä tilaisuutta me-
27518: 2               1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 19.
27519: 
27520: nestykselliseen kilpailuun hyväksensä käyttämättä, on
27521: Suuri valiokunta, pitäen tärkeänä ettei kysymyksessä ole-
27522: vasta mallasjuomaveron korotuksesta toivottuja etuja ase-
27523: teta vaaranalaisiksi, katsonut asiaksensa ehdottaa Valtio-
27524: varainvaliokunnan ehdottaman mallasveron alentamista.
27525:     Antaen tunnustuksen niille syille, joilla Valtiovarain-
27526: valiokunta on ehdottamaaosa veronkorotusta perustellut,
27527: on Suuri valiokunta ollut sitä mieltä, että vastamainittujen
27528: haittojen välttämiseksi ei kuitenkaan olisi tarvis palautua kan-
27529: nattamaan armollisessa esityksessä ehdotettua veromäärää,
27530: vaan on Valiokunta päättänyt ehdottaa mallasveron mää-
27531: rättäväksi armollisen esityksen ja Valtiovarainvaliokunnan
27532: ehdottamien määrien välille, nimittäin siten, että pohja-
27533: maksu kymmeneltä kilolta maltaita olisi 4 markkaa, mikä
27534: maksu seuraavissa veroluokissa kohoaisi 4 markkaan 15
27535: penniin ja 4 markkaan 40 penniin.
27536:     Suuri valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa:
27537: 
27538:                 että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen
27539:             laiksi suosiuntaverosta mallasjuomain valmis-
27540:             tamisesta vuonna 1908 Valtiovarainvaliokun-
27541:             nan ehdotuksen mukaisesti, kuitenkin muutta-
27542:             malla sen 1 §:n 2 kohdan näin kuuluvaksi:
27543: 
27544:     Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
27545: tehtaassa on 1908 vuoden aikana suoritettava suostunta-
27546: veroa neljä markkaa kultakin kymmeneltä kilogrammalta
27547: siihen käytettyjä maltaita.
27548: 
27549:                 sekä että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen
27550:             laiksi mallasjuomain tehdasmaisesta valmis-
27551:             tuksesta Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen
27552:             mukaisesti.
27553: 
27554:     Helsingissä 9 p:nä lokakuuta 1907.
27555: 
27556:       Helsingissä 1907, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
27557:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 19.
27558: 
27559: 
27560: 
27561: 
27562:                       Suomen Eduskunnan alamainen
27563:                 vastaus Keisarillisen Majesteetin armolli-
27564:                 seen esitykseen, joka koskee suostuntaveroa
27565:                 mallasjuomain valmistamisesta.
27566: 
27567: 
27568: 
27569: 
27570:     Suurivaltaisin, f\rmollisin Keisari
27571:             ja Suuriruhtinas!
27572: 
27573: 
27574: 
27575: 
27576:      Koska se aika, joksi Suomen Valtiosäädyt 1905-1906
27577: vuosien väliaikaisilla valtiopäivillä hyväksyivät suostunta-
27578: veron mallasjuomain valmistamisesta, päättyy 1907 vuoden
27579: 2          1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.
27580: 
27581: lopussa, on Teidän Keisarillinen Majesteettinne antanut
27582: Eduskunnalle armollisen esityksen samanlaisen veron
27583: suorittamisesta vuonna 1908.
27584:      Armolliseen esitykseen sisältyy kaksi lakiehdotusta:
27585: toinen koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistami-
27586: sesta vuonna 1908 ja toinen mallasjuomain tehdasmaista
27587: valmistusta. Välttämättömältä on näyttänyt tämän yhtey-
27588: dessä ottaa käsiteltäväksi myöskin mietojen mallasjuomien
27589: kaupan järjestäminen erinäisellä lailla.
27590: 
27591: 
27592: 
27593: 
27594:       Edellinen armolliseen esitykseen sisältyvistä lakieh-
27595: dotuksista muuttaa tuntuvasti nykyänsä noudatettavia
27596: määräyksiä siinä kohdin, että tähän asti suoritettu vero,
27597: 1 markka kultakin kymmeneltä kilogrammalta valmistuk-
27598: seen käytettyjä maltaita, ehdotetaan korotettavaksi 3 mar-
27599: kaksi, jonka ohessa suurempain panimojen suoritettavat
27600: lisäveron määrät, 10 ja 25 penniä kymmeneltä kilo-
27601: grammalta kulutettuja maltaita, korotettaisiin 15 ja 40
27602: penniksi.
27603:       Esitys ilmoittaa korotuksen tarkoitukseksi oikearu-
27604: man suhteen aikaansaamisen väkiviinajuomien ja väke-
27605: vämpien mallasjuomien verotuksessa, koska molemmat
27606: ovat ylellisyystavaraa ja käytetään juovutusaineena. Tun-
27607: nustaen tämän näkökohdan merkityksen Eduskunta puoles-
27608: taan on katsonut epävarmaksi, voiko mallasveron korotta-
27609: misella suuremmassa määrässä vaikuttaa mallasjuomain ku-
27610: lutukseen. Lainsäätäjän on käytettävä toisia keinoja
27611: voidakseen tehokkaasti ehkäistä alkoholin väärinkäyttöä.
27612: Mallasjuomaveron tarkoituksena onkin etupäässä valtion
27613: rahatarpeitten tyydyttäminen. Tähän nähden on nyt
27614: käsiteltävänä olevaa kysymystä tarkastettava lähinnä val-
27615: tiotulojen kannalta, varsinkin kun valtiovaraston asema
27616: tällä kertaa asettaa tuntuvasti lisääntyneitä vaatimGksia
27617: suostuntarahastolle.
27618:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.       3
27619: 
27620:       Armollisessa esityksessä lasketaan ehdotetun mallas-
27621: veron v. 1908 tuottavan 1,200,000 markkaa brutto, josta
27622: 500,000 markkaa on arvioitu ehdotetun veronkorotuksen
27623: tulokseksi. Eduskunta on katsonut että tästä verotusesi-
27624: neestä voidaan saada suurempikin lisäys valtion raha-
27625: tarpeen tyydyttämiseksi, ja päättänyt korottaa mallasjuo-
27626: main valmistamisesta suoritettavan pohjaveron 4 mar-
27627: kaksi kultakin kymmeneltä kilogrammalta siihen käytet-
27628: tyjä maltaita. Sitä vastoin on arveltu lisämaksujen voi-
27629: van pysyä esityksen mukaan 15 ja 40 penninä.
27630:       Tätä päätöstä tehdessään Eduskunta ei ole jättänyt
27631: huomioon ottamatta, että mallasveron korotus voisi eri-
27632: tyisesti kohdata joitakuita maaseudulla olevia pienen-
27633: laisia panimoita. Mutta tuommoista muuttuvain olosuh-
27634: teiden epätasaista vaikutusta ei verotuksessa voi milloin-
27635: kaan täydellisesti välttää. Enimmältä osalta korotus suu-
27636: remman hinnan muodossa siirtyykin kuluttajaio makset-
27637: tavaksi. Sitä paitsi olut meikäläisissä oloissa on katsot-
27638: tava terveydelle vahingolliseksi ylellisyysaineeksi, mikä
27639: myöskin puoltaa veron korottamista.
27640:       Enemmän huomiota ansaitsee arvelu, että korotettu
27641: vero voisi aikaansaada maan rajain ulkopuolella valmiste-
27642: tun tavaran tuonnin lisääntymisen, varsinkin jos valmis-
27643: tusveron palautus tai vientipalkkio, milloin mallasjuomaa
27644: toiseen maahan viedään, helpottaisi ulkoatuotujen mal-
27645: lasjuomain kilpailua oman maan valmisteiden kanssa.
27646: Eduskunnan tekemä korotus ei kuitenkaan anna aihetta
27647: tähän pelkoon, sillä vero tulee päätöksen mukaan nouse-
27648: maan 10 1/ 2 penniin litraa kohti, kun sen sijaan tulli
27649: Venäjältä, joka tuontimaana on edullisimmassa asemassa,
27650: nousee 11 1/ 2 penniin.
27651:       Esitettyjen lakiehdotusten pääkohtia on kysymys mie-
27652: tojen mallasjuomain verottamisesta tai verosta vapautta-
27653: misesta ynnä sellaisten juomain valmistuksen valvon-
27654: nasta, joka viimemainittu jo pitemmän aikaa on ollut päivä-
27655: järjestyksessä.
27656: 4          1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.
27657: 
27658:       Harkitessaan näitä kysymyksiä on Eduskunta pitänyt
27659: silmämääränään mallasjuomateollisuuden suuntaamista sel-
27660: laista kehitystä kohti, että todella hyvien ja samalla
27661: päihdyttämättömien eli mietojen mallasjuomain valmista-
27662: minen voittaisi alaa, jotta etenkin vähävaraisille kävisi
27663: yleisemmin mahdolliseksi kohtuullisella hinnalla hankkia it-
27664: selleen ravitsevaa ja virkistävää juomaa. Sen ohessa on ollut
27665: tarkoituksena saada mahdollisimman laajalti aikaan siirty-
27666: minen olutteollisuudesta mietojen mallasjuomain valmis-
27667: tamiseen, koska siten tuntuvasti helpotettaisiin yleisen
27668: kieltolain voimaan saattamista.
27669:       Edellisen tarkoitusperän saavuttamiseksi on mietojen
27670: mallasjuomain valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden
27671: verottamista mikäli mahdollista vältettävä, samalla kuin
27672: näidenkin mallasjuomain valmistus on asetettava tarpeel-
27673: lisen valvonnan alaiseksi. Puheenaolevaan verotuskysy-
27674: mykseen katsoen on selvä, että vapautus mallassuostun-
27675: nasta on myönnettävä niille juomatehtaille, joissa valmis-
27676: tetaan yksinomaan mietoja mallasjuomia. Sitävastoin ei
27677: ole havaittu olevan syytä saman edun myöntämiseen
27678: sille mietojen juomain valmistukselle, joka tapahtuu vä-
27679: kevienkin mallasjuomain valmistusta harjoittavassa juoma-
27680: tehtaassa. Syystä saattaa nimittäin epäillä, salliiko meillä
27681: noudatettu mallasverojärjestelmä täydentävien valvonta-
27682: toimenpiteittenkään avulla veroteknillisessä suhteessa
27683: tyydyttävällä varmuudella erottaa toisistaan samassa
27684: tehtaassa verovelvollista ja verosta vapaata valmistusta. Sitä
27685: paitsi on tässä otettava huomioon muutamat muutkin asian-
27686: haarat. Parempine koneineen ja laitteineen sekä ylipää-
27687: tään siihen suurempaan ammattitaitoon nähden, jolla olut-
27688: tehtaita hoidetaan, kykenevät ne supistamaan miedon
27689: mallasjuoman tuotantokustannukset suhteellisesti vähem-
27690: pään, kuin mikä alkeellisemmissa juomatehtaissa on mah-
27691: dollista. Ja jos kaljan valmistus oluttehtaissa lakkaisi, ko-
27692: hottaisi tämä seikka todennäköisesti joko varsinaiset kalja-
27693: tehtaat kukoistukseen tai pakottaisi pienemmät oluttehtaat
27694: siirtymään yksinomaan kaljan valmistamiseen.
27695:            1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.         5
27696: 
27697:        Armollisessa esityksessä on ehdotettu, että väkevän
27698: ja miedon mallasjuoman väliseksi rajaksi määrättäisiin 2,5
27699: volyymiprosentin alkoholipitoisuus. Kun kuitenkin tämä
27700: raja raittiusnäkökantaa silmällä pitäen on katsottu jossain
27701: määrin liian korkeaksi, on se alennettu 2 volyymiprosen-
27702: tiksi, joka vastaa 5 Ofo ekstraktipitoisuutta Ballingin astei-
27703: kon mukaan.
27704:        Niinikään edellytetään armollisessa esityksessä, että
27705: mietojen mallasjuomain valmistuksessa olisi sallittava,
27706: ennen hiivan panemista, käyttää raaka-aineena imeltämä-
27707: töntä viljaa sekä lisäkkeenä, määrätyillä rajoituksilla ja
27708: ehdoilla, sokeria. Mutta vaikkakin ruokosokeri ravinto-
27709: arvoonsa nähden vastaa mallassokeria, täytyy huomata,
27710: että käyttämällä edellistä, joka on melkoista imelämpää
27711: kuin mallassokeri, riistettäisiin yleisöltä mahdollisuus maun
27712: avulla arvostella eri juomain vierrepitoisuutta eli niiden
27713: ravintoarvoa toistensa rinnalla. Kun sitäpaitsi yleensä
27714: sijaisaineiden ja lisäkkeiden salliminen tuntuvasti vaikeut-
27715: taisi mallasjuomain valmistuksen valvontaa, on nykyään
27716: voimassa oleva sijaisaineiden käyttämiskielto näyttänyt
27717: olevan pysytettävä ja täydennettävä säännöksellä, joka
27718: tarkoittaa sakariinin tai muiden imeläin aineiden käyttä-
27719: misen ehkäisemistä.
27720:        Yllämainittuja yleisiä periaatteita noudattaen on Edus-
27721: kunta erinäisissä kohdin havainnut tarpeelliseksi muuttaa
27722: esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia.
27723:        Mitä tulee lakiin puheenalaisesta suostunnasta,
27724: on siinä, koska veronalaisuus ei riipu yksinomaan
27725: siitä, käytetäänkö maltaita väkevän vai miedon juo-
27726: man valmistamiseen, täytynyt tehdä ero veronalais-
27727: ten ja verosta vapaiden mallasjuomatehtaitten vä-
27728: lillä ja on sen vuoksi 1 §:ään lisätty sanotussa suh-
27729: teessa tarpeellinen määritelmä. Esityksen 2 § säätää
27730: jokaisen panimon vuosittain suoritettavaksi vähimmäksi
27731: veroksi 1,500 markkaa. Pohjaveron lisäys vaatii kuiten-
27732: kin korottamaan alinta rajaa, ja on se pantu 3,000 mar-
27733: kaksi. Muut tähän lakiehdotukseen tehdyt muutokset
27734: 6          1907. -- Edusk. Vast. -   Esit N:o 19.
27735: 
27736: seuraavat edellämainituista periaatteista tai ovat muodol-
27737: lista laatua.
27738:       Lakiehdotuksessa mallasjuomain tehdasmaisesta val-
27739: mistuksesta on alkoholirajan määrääminen 2 Ofo:ksi ja siitä
27740: johtunut vierreväkevyyden suhteellinen alentaminen vai-
27741: kuttanut muutoksia 1 ja 3 §:ään. - 2 §:ään otettu mää-
27742: räys kunnallisviranomaisten ratkaisuvallasta uusien olut-
27743: panimaiden perustamiseen nähden on tähän asti ollut 24
27744: päivänä tammikuuta 1902 annetussa armollisessa asetuk-
27745: sessa, joka sisältää muutoksen erinäisiin mallasjuomain
27746: myymistä ja anniskelua koskeviin määräyksiin, mutta
27747: oikeampi on, että asetuksen 1 §:n 1 mom. nimenomaan
27748: kumotaan lailla mallasjuomain valmistuksesta; tämän mu-
27749: kaan esityksen 18 (nyt 16) § on muodostettu uudestaan.
27750: Muutamat esityksessä tavattavat määräykset johtuvat siitä,
27751: että oli tarkoitus sallia veronalaisten ja verottomien raaka-
27752: aineitten käyttämistä samassa tehtaassa, ja on ne voitu
27753: poistaa. Ehdotettujen rangaistusmäärien korottaminen on
27754: pidetty tehokkaana keinona veronkavalluksen estämiseksi.
27755: Tässä tarkoituksessa on 15 (nyt 13) §:n säännökset
27756: muutettu.
27757:        1908 vuoden verotuloja arvioitaessa on edellytetty
27758: kulutuksen vuonna 1908 pysyvän kutakuinkin yhtä suurena,
27759: kuin lähinnä edellisenä aikana. Arvaamattomain mahdol-
27760: lisuuksien varalta sekä senkin vuoksi, että ennen veron-
27761: korotuksen voimaanastumista olutta valmistettaneen taval-
27762: lista runsaammat määrät varastoihin pantavaksi, on Edus-
27763: kunta noudattamalla varovaisuuden vaatimuksia laskenut
27764: 1908 vuoden verotulon ainoastaan 2 miljoonaksi mar-
27765: kaksi.
27766: 
27767: 
27768: 
27769:      Esitetyn perusteella sekä katsoen mallasjuomain val-
27770: mistamisesta suoritettavan suosiuntaveron tarpeelliseksi
27771: saa Eduskunta alamaisesti ilmoittaa,
27772:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.        7
27773: 
27774:                     etttt Eduskunta puolestaan on hy-
27775:                vttksynyt nttin kuuluvan lain:
27776: 
27777: 
27778:     Laki suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
27779:                        vuonna 1908.
27780: 
27781:                             1 §.
27782:       Veronalaisia tämän lain mukaan ovat ne juomateh-
27783: taat, joissa väkeviä mallasjuomia valmistetaan.
27784:     · Mallasjuomain valmistamisesta veronalaisessa juoma-
27785: tehtaassa on 1908 vuoden aikana suoritettava suostunta-
27786: veroa neljä markkaa kultakin kymmeneltä kilogrammalta
27787: siihen käytettyjä maltaita.
27788:       Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
27789: mallasjuomain valmistukseen käytetään maltaita enemmän
27790: kuin 50,000 kilogrammaa, kannetaan viidentoista pennin
27791: lisämaksu kultakin kymmeneltä kilogrammalta maltaita,
27792: joka siinä käytetään yli sanotun määrän ja aina 150,000
27793: kilogrammaan asti, sekä neljäkymmentä penniä jokaiselta
27794: kymmeneltä kilogrammalta maltaita, joka vuoden kuluessa
27795: käytetään päälle 150,000 kilogramman.
27796: 
27797:                            2 §.
27798:       Jos veronalaisessa juomatehtaassa vuoden kuluessa
27799: ei ole käytetty mallasjuoman valmistamiseen niin paljon
27800: maltaita, että suostuotamaksu 1 §:n mukaan nousisi 3,000
27801: markkaan, on tämä määrä kuitenkin suoritettava. Helpo-
27802: tusta tässä kohden voipi asianomainen senaatin toimi-
27803: tuskunta myöntää, jos valmistaja kesken vuotta on alka-
27804: nut tai lopettanut liikkeensä tahi tehdas muuten, vahin-
27805: gonvalkean tai muun tapaturman tähden, on pitemmän
27806: ajan vuotta ollut toimettomana.
27807:       Suostuotaveroa on maksettava, kunnes valmistaja on
27808: väkevän mallasjuoman valmistuksen lakkaamisesta tehnyt
27809: ilmoituksen läänin kuvernöörille.
27810: 8          1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.
27811: 
27812:                             3 §.
27813:       Suoritettu suostuntavero annetaan takaisin mallasjuo-
27814: masta, joka
27815:       a) viedään maasta;
27816:       b) valmistaessa tai sen jälkeen on niin pilaantunut,
27817: että sitä, luotettavan selvityksen mukaan, ei sovi nautitta-
27818: vaksi käyttää.
27819: 
27820:                             4 §.
27821: 
27822:      Juomatehdas ja valmistettu       tavara ovat panttina
27823: suostuntaveron maksamisesta.
27824: 
27825: 
27826:                             5 §.
27827:       Siitä, mitä väkevillä mallasjuomilla tarkoitetaan, sekä
27828: mallasjuoman valmistamisesta ja silmälläpidosta veron-
27829: alaisessa tehtaassa, on voimassa mitä niistä on erittäin
27830: säädetty.
27831: 
27832:                             6 §.
27833:       Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä,
27834: jotka suostuntaveron maksuunpanoon ja kantamiseen sekä
27835: tämän lain käyttämiseen nähden muuten havaitaan tar-
27836: peellisiksi.
27837: 
27838: 
27839: 
27840: 
27841:      Samoin Eduskunta saa alamaisuudessa ilmoittaa:
27842: 
27843: 
27844:                      että Eduskunta puolestaan on hy-
27845:                 väksynyt näin kuuluvan lain :
27846:            •
27847:            1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.          9
27848: 
27849: 
27850:      Laki mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta.
27851: 
27852:                              1 §.
27853:      Miedoksi kutsutaan tässä laissa mallasjuomaa, joka
27854: + 15 Celsiuksen asteisena ei sisällä enempää kuin kaksi
27855: volyymiprosenttia alkoholia ja joka sen ohella joko on
27856: sellaisella vierteellä valmistettua, jonka ekstraktipitoisuus
27857: hiivaa pantaessa ei ole suurempi kuin viisi prosenttia
27858: Ballingin asteikon mukaan, taikka, jos sen vierreväkevyys
27859: hiivaa pantaessa on noussut tätä rajaa ylemmäksi, on ol-
27860: lut sellaisen erityisen käsittelyn alaisena, ettei se voi saa-
27861: vuttaa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden.
27862:       Muut mallasjuomat pidetään väkevinä.
27863: 
27864:                            2 §.
27865:      Väkevien mallasjuomain valmistusta varten älköön
27866: panimaa perustettako, ellei kaupungissa kaupunginval-
27867: tuusto tahi, missä sitä ei ole, raastuvankokous ja maalla
27868: kuntakokous tai kunnanvaltuusto ole antanut siihen suos-
27869: tumustansa. Sitä vastoin on jokaisella lupa valmistaa mie-
27870: toja mallasjuomia.
27871: 
27872:                              3 §.
27873:        Joka aikoo mallasjuomia valmistaa, ilmoittakoon sen
27874: vähintään kuusi viikkoa ennen valmistuksen alkamista kir-
27875: jallisesti läänin kuvernöörille, oheenliittäen selvityksen:
27876:        a) valmistajan postiosotteesta ja paikasta, jossa pa-
27877: nimo sijaitsee, sekä, jos on aikomus valmistaa väkevää
27878: mallasjuomaa, myöskin siitä, että panimo on laillisesti
27879: perustettu ;
27880:        b) niistä vuoden ajoista, joina valmistusta tullaan
27881: harjoittamaan;
27882:        c) asiamiehestä, joka valmistajan poissa ollessa edus-    •
27883: taa häntä tarkastusasioissa; sekä
27884:        d) mitä lajia mallasjuomia on aikomus valmistaa ja,
27885: jos valmistus tarkoittaa mietoa mallasjuomaa, onko vierre-
27886: 10         1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.
27887: 
27888: väkevyys hiivaa pantaessa aiottu viittä prosenttia suu-
27889: remmaksi.
27890:        Jos on tarkoitus valmistaa mietoja mallasjuomia, joi-
27891: den alkuperäinen vierreväkevyys on suurempi kuin viisi
27892: prosenttia, on ilmoitukseen sitä paitsi liitettävä todistus
27893: siitä, että ne erityiset toimenpiteet, joita on aikomus käyt-
27894: tää panimossa alkoholipitoisuuden estämiseksi nousemasta
27895: yli kahden prosentin, ovat saaneet teollisuushallituksen
27896: hyväksymisen.
27897: 
27898:                           4 §.
27899:      Ilmoituksen tekemisestä antakoon kuvernööri kah-
27900: den viikon kuluessa todistuksen, joka sisältää myöskin 3
27901: §:n mukaisesti ilmoitukseen liitetyt tiedot.
27902: 
27903:                             5 §.
27904:       Jos mallasjuomain valmistus lakkaa pitemmäksi ajaksi
27905: kuin kuudeksi kuukaudeksi, on se viimeistään kolme viik-
27906: koa ennen liikkeen lakkaamista ilmoitettava kuvernöörille,
27907: jonka tulee tästä ilmoituksesta antaa tieto asianomaiselle
27908: kontrollöörille ja poliisiviranomaisille.
27909:       Jos valmistus lakkaa pitemmäksi kuin yhden vuoden
27910: ajaksi, katsotaan liike lopetetuksi.
27911: 
27912:                            6 §.
27913:       Valmistajan vastuulla on kussakin panimossa pidet-
27914: tävä päiväkirjaa, joka on tehty senaatin antamien mää-
27915: räysten mukaan, ollen valmistaja velvollinen asianomais-
27916: ten vaatimuksesta vaiallaan vahvistamaan siinä olevien
27917: tietojen todenperäisyyden.
27918: 
27919:                             7 §.
27920:      Väkevien mallasjuomain valmistusta varten aiottuun
27921: panimoon tahi siihen kuuluvaan rakennukseen on valmis-
27922: tajan asetettava sekä sen jälkeen kunnossa pidettävä auto-
27923: maatisella mallasmittarilla varustettu mylly tai rouhin,
27924: jonka kuvernööri, saatuansa siitä selitelmän, on hyväksy-
27925:            1907. -   Edusk. Vast. -- Esit. N:o 19.       11
27926: 
27927: nyt. Tätä koskeva hakemus tulee kuvernöörin ottaa tut-
27928: kittavakseen kahden viikon kuluessa siitä, kun se on hä-
27929: nelle annettu.
27930:       Juomanpanossa käytettäviä maltaita älköön muualla
27931: rouhittako kuin panimon omassa, sellaisella mallasmitta-
27932: rilla varustetussa myllyssä tahi rouhimessa.
27933: 
27934:                              8 §.
27935:       Mallasjuomain valmistuksessa älköön käytettäkö muita
27936: aineita maltaiden sijasta, älköönkä myöskään sakariinia tai
27937: muita imeliä aineita.
27938: 
27939:                            9 §.
27940:      Tämän lain säännökset eivät koske kotipanoisia, ai-
27941: noastaan oman kotiväen tai omien palvelijain avulla ja
27942: taloustöitä varten tavallisuuden mukaan sisustetuissa ra-
27943: kennuksissa valmistettuja mallasjuomia.
27944: 
27945:                            10 §.
27946:      Panimosta saa mietoa mallasjuomaa, ellei ostaja sitä
27947: nouda avoimessa astiassa, antaa ainoastaan astioissa, joissa
27948: on panimon nimi ja sanat: "Mietoa mallasjuomaa".
27949:      Kun sellainen juoma on pullossa, voidaan tämä mer-
27950: kitä korkille taikka pulloon kiinnitetylle nimilipulle.
27951: 
27952:                            11 §.
27953:       Tämän lain noudattamista sekä panimaiden silmällä-
27954: pitoa hoitavat lähinnä ylikontrollöörin valvonnan alaiset
27955: kontrollöörit, joita asianomainen kuvernööri, vaadittuaan
27956: ylikontrollöörin lausunnon, asettaa tarpeellisen määrän.
27957:       Jokaisen mallasjuomain valmistajan tulee sallia kont-
27958: rolliviranomaiselle pääsy kaikkiin panimon osiin ja siihen
27959: kuuluviin huoneustoihin sekä korvauksetta hankkia hänen
27960: tarvitsemansa työkalut ynnä apua malt'aiden, vierteen ja
27961: valmiin juoman kontrollipunnitsemiseen ja mittaukseen
27962: sekä astioiden mittaukseen ynnä muuhun. Panimossa,
27963: jossa valmistetaan väkeviä mallasjuomia, ovat sitäpaitsi
27964: 12        1907. -   Edusk. Vast. - Esit. N:o 19.
27965: 
27966: panimon kaikki myyntipäiväkirjat vaadittaessa pidettävät
27967: kontrolliviranomaisen saatavissa.
27968: 
27969:                            12 §.
27970:       Se, joka valmistaa mallasjuomaa verostavapaassa teh-
27971: taassa, suorittaa panimon silmälläpidosta johtuvien kus-
27972: tannusten korvaamiseksi kaksi penniä kultakin kilogram-
27973: malta mallasjuoman valmistamiseen 'käytettyjä maltaita.
27974: 
27975: 
27976:                            13 §.
27977:       Tätä lakia vastaan tehty rikkomus rangaistaan, ellei
27978: se käsitä rikosta, josta .Rikoslain mukaan on ankarampi
27979: edesvastaus, vähintään sadan ja enintään tuhannen mar-
27980: kan sakolla. Jos rikkomus on tarkoittanut suosiuntaveron
27981: kavaltamista, julistettakoon mallasjuomain valmistaja sitä
27982: paitsi kelpaamattomaksi panimoliikettä harjoittamaan tai
27983: johtamaan.
27984: 
27985:                            14 §.
27986: 
27987:      Tätä lakia on aina suomen- ja ruotsinkielinen kap-
27988: pale pidettävä julkipantuna sopivassa paikassa kussakin
27989: panimossa.
27990: 
27991:                            15 §.
27992:       Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyk-
27993: siä ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita tämän lain täy-
27994: täntöönpanoa sekä sen noudattamisen silmälläpitoa var-
27995: ten katsotaan tarvittavan.
27996: 
27997: 
27998:                            16 §.
27999:      Tämä laki, jolla kumotaan 24 päivänä tammikuuta
28000: 1902 mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta anne-
28001:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.       13
28002: 
28003: tun armollisen asetuksen 1 §:n 1 mom., tulee noudatetta-
28004: vaksi 1 päivästä tammikuuta 1908.
28005: 
28006: 
28007: 
28008: 
28009:        Mietojen mallasjuomain myynti näyttää tästä lähtien
28010: olevan vapautettava kaikista näiden juomain leviämistä
28011: ehkäisevistä rajoituksista, ja on tästä johtunut, että
28012: Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi valmistuttaa mainit-
28013: tua asia järjestävän uuden lain.
28014:        Voimassa olevan elinkeinolain 14 §:n säännöksen joh-
28015: dosta, ettei mainittu laki koskenut muun muassa mallas-
28016: juomain myyntiä, annettiin tästä asiasta erityinen asetus
28017: 2 päivänä huhtikuuta 1883. Kun lainsäädännössä ei ole
28018: aikaisemmin määrätty rajaa, joka erottaisi väkevät mallas-
28019: juomat miedoista, ovat useat äskenmainitun 1883 vuoden
28020: ja sitä muuttavain myöhemmin annettujen asetusten mää-
28021: ykset koskeneet myöskin mietoja mallasjuomia.
28022:        Kun mietojen mallasjuomain käsite on tarkoin mää-
28023: ritelty, ja este on pantu sille väärinkäytökselle, että sel-
28024: laisten juomain nimellä voitaisiin myydä päihdyttäviä
28025: mallasjuomavalmisteita, on samalla ensinmainittujen juo-
28026: main myyntiä koskevien määräysten erottaminen mallas-
28027: juomain kauppaa yleensä koskevista säännöksistä tullut
28028: mahdolliseksi. Tähän erottamiseen näyttää olevankin
28029: perusteellista aihetta. Ensiksikin ovat miedot mallasjuo-
28030: mat suurelle yleisölle siksi tärkeä tarveaine, että niiden
28031: saantia ei olisi mitenkään vaikeutettava. Kuta tarkempi
28032: säännöittely väkevien mallasjuomain kaupan suhteen on,
28033: sitä vähemmän asianmukaiseksi käy samojen sääntöjen
28034: soveltaminen mietoihin mallasjuomiin. Toiseksi näyttä-
28035: vät yleisen elinkeinolainsäädännön määräykset pääasiassa
28036: riittäviltä mietojen mallasjuomain kauppaan nähden.
28037: Ainoastaan mikäli on kysymys tämän kaupan saattami-
28038: sesta alkoholin väärinkäytön ehkäisemiseksi ja ylipäänsä
28039: terveydenhoidolliselta kannalta tarpeellisen silmälläpidon
28040: 14         1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 19.
28041: 
28042: alaiseksi, tarvitaan siitä eri määräyksiä. Sitäpaitsi jäisivät
28043: kotitekoiset miedot mallasjuomat, joiden myynti ansait-
28044: seruistarkoituksessa lienee edelleenkin sallittava, tervey-
28045: denhoidollisen tarkastuksen ulkopuolelle, ja täytynee siis
28046: niiden myynti asettaa saman lain alaiseksi kuin tehdas-
28047: maisesti valmistettujen mallasjuomain kauppa.
28048:        Mietojen mallasjuomain kaupan valvontaan nähden
28049: Eduskunta on pitänyt riittävänä, että, samalla kuin vierailla
28050: aineilla sekoitetun miedon mallasjuoman kauppa kielletään
28051: ja eri rangaistus siitä laissa määrätään, kuntain terveydenhoi-
28052: toviranomaisille pannaan velvollisuudeksi pitää silmällä
28053: sanotusta kaupasta voimassa olevien määräysten nou-
28054: dattamista ja ilmoittaa niiden rikkomisia asianomaisille
28055: syyttäjille syytteeseenpanoa varten.
28056:        Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, saa Eduskunta
28057: alamaisuudessa ilmoittaa:
28058:                       että Eduskunta on hyväksynyt ja
28059:                 jättänyt Majesteetin armollisesti vahvis-
28060:                  tettavaksi seuraavan lakiehdotuksen:
28061: 
28062: 
28063:             Laki mietojen mallasjuomain kaupasta.
28064: 
28065:                              1 §.
28066:      Sellaista mietoa mallasjuomaa, josta mallasjuomain
28067: tehdasmaisesta valmistuksesta     päivänä         kuuta
28068: annetun asetuksen 1 §:ssä säädetään, saakoot pitää kau-
28069: paksi kaikki ne, joilla on oikeus harjoittaa elinkeinoa
28070: Suomessa, ja olkoon sellaisesta kaupasta muutoin voi-
28071: massa, mitä elinkeinoista yleensä on säädetty tahi vast-
28072: edes säädetään.
28073:      Mitä edellä on sanottu, koskee myöskin kotitekoi-
28074: sen miedon mallasjuoman kauppaa, jota ansaitsemisen
28075: tarkoituksessa harjoitetaan.
28076:      Tehtaasta saatakoon mietoa mallasjuomaa myydä
28077: ilman eri ilmoitusta.
28078:           1907. -   ~dusk. Vast. -   Esit. N:o 19.       15
28079: 
28080:                             2 §.
28081:       Mietoa mallasjuomaa, jonka valmistuksessa on käy-
28082: tetty muita aineita maltaiden sijasta taikka sakariinia tahi
28083: muita imeliä aineita, älköön kaupaksi pidettäkö. Joka
28084: tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon, ellei siitä Rikoslaissa
28085: ole ankarampaa rangaistusta säädetty, korkeintaan kol-
28086: mensadan markan sakolla, ja olkoon juoma sen lisäksi
28087: menetetty.
28088: 
28089: 
28090:                             3 §.
28091:      Joka myy tahi kaupittelee mietoa mallasjuomaa,
28092: johon hänen tietensä on sekotettu ainetta, jonka alko-
28093: holipitoisuus on enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia,
28094: rangaistakoon kuten edellisessä §:ssä on säädetty, ellei
28095: rikos muun lainpaikan mukaan ole ankaramman rangais-
28096: tuksen alainen.
28097:      Juoma olkoon menetetty.
28098: 
28099: 
28100:                             4 §.
28101:       Virallisten syyttäjäin ohella ovat asianomaiset ter-
28102: veydenhoitoviranomaiset velvolliset silmälläpitämään tä-
28103: män lain säännösten noudattamista sekä niitä vastaan teh-
28104: tyjä rikkomuksia syytteeseenpanoa varten ilmoittamaan;
28105: ja olkoon mietojen mallasjuomain kaupan terveyshoidolli-
28106: sessa silmälläpidossa muutoin noudatettava, mitä siitä on
28107: erittäin säädetty.
28108: 
28109: 
28110:                             5 §.
28111:      Tämä laki, jonka kautta 2 päivänä huhtikuuta 1883
28112: annettu, mallasjuomain myymistä ja anniskelemista kos-
28113: keva asetus muutoksineen 9 päivältä kesäkuuta 1892,
28114: 16        1907. -- Edusk. Vast. -       Esit. N:o 19.
28115: 
28116: 10 päivältä huhtikuuta 1895 ja 24 päivältä tammikuuta
28117: 1902, mikäli ne koskevat mietojen mallasjuomain kaup-
28118: paa, sekä kaikki muut tämän lain kanssa ristiriitaiset
28119: määräykset kumotaan, astuu voimaan 1 päivänä tammi-
28120: kuuta 1908.
28121: 
28122: 
28123: 
28124: 
28125:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
28126: 
28127: 
28128:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
28129: 
28130: 
28131: 
28132: 
28133:          Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
28134:                    1907. -     N:o 20.
28135: 
28136: 
28137: 
28138: 
28139:                Keisarillisen Majesteetin armolli-
28140:           nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle kul-
28141:           kulaitosrahastosta.
28142:       Suomen Valtiosäätyjen väliaikaisilla valtiopäivillä
28143: 1905-1906 hyväksymässä ja Keisarillisen Majesteetin vuo-
28144: siksi 1906 ja 1907 vahvistamassa kulkulaitosrahaston en-
28145: nakkoarviossa on laskettu että sanotussa rahastossa viime-
28146: mainitun vuoden lopussa on 13,936,778: 19 S:mkan vajaus,
28147: joka oli täytettävä siitä valtiolainasta, mikä Valtiosäätyjen
28148: päätöksen mukaan oli otettava. Asiasta annetussa armol-
28149: lisessa esityksessä oli Keisarillinen Majesteetti ilmoittanut
28150: että tarpeellinen määrä maksettaisiin etukäteen käytettä-
28151: vänä olevista valtiovaroista, jollei lainaa ajoissa saataisi
28152: toimeen.
28153:       Sanotun ennakkoarvion laatimisen jäiestä on käy-
28154: nyt mahdolliseksi entistä todennäköisemmin laskea siihen
28155: arviolta pannut tuloerät ja on mainittua loppusaldoa käy-
28156: nyt jonkun verran vähentäminen.
28157:       Valtionrautateiden liikennevoiton oli laskettu vuo-
28158: silta 1906 ja 1907 tekevän yhteensä 6,000,000 markkaa.
28159: Näissä laskuissa otettiin lukuun myöskin se vaikutus,
28160: minkä tuohon voittoon tulisi tekemään jo silloin aikeissa
28161:  oleva alempipaikkaisen rautatienhenkilökunnan palkkaetu-
28162: jen korotus. Koska tämä palkankorotus vain osittain tu-
28163: lisi voimaan vuonna 1906, mutta vuonna 1907 koko laa-
28164: juudeltaan vaikuttasi ennakkoarvioon, niin oli suurin osa
28165:  mainittua liikennevoittoa laskettava vuodelta 1906. Liki-
28166:  määräisen laskun mukaan noussee kuitenkin nettovoitto
28167:  mainitulta vuodelta lähes 5,560,000 markaksi, joka summa
28168:  on melkoista suurempi sitä, mikä, vaikka otetaankin huo-
28169:  2                            N:o 20
28170: 
28171: mioon mitä vasta mainittiin, oli voitu otaksua tulevan
28172: sanotun vuoden kohdalle*). 1907 vuoden ennakkoarviossa
28173: on menot valtionrautateistä, eläkkeet y. m. mukaan luet-
28174: tuina, arvattu 35,341,400 markaksi sekä tulot 37,000,CX)()
28175: markaksi, joten säästöä tulisi 1,658,600 markkaa. 1906
28176: vuoden liikennetulos, joka vasta ennakkoarvion laatimisen
28177: perästä on tullut tunnetuksi, niin myös se seikka, että
28178: 1 p:stä toukokuuta 1907 alkava osittainen henkilöliiken-
28179: teen pilettienhinnan korotus luultavasti tuottaa jonkun ver-
28180: ran enemmän kuin puheenalaisena ajankohtana otaksut-
28181: tiin, oikeuttavat kuitenkin arvaamaan 1907 vuoden sääs-
28182: tön noin 1 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se on
28183: arvattu ennakkoarviossa, niin että vuosilta 1906 ja 1907
28184: olisi odotettavissa liikennetuloa yhteensä tasaisin luvuin
28185: 8,200,CX)() markkaa eli 2,200,CX)() markkaa enempi kuin
28186: kulkulaitosrahaston ennakkoarviossa on laskettu.
28187:        Kesäkuun 14 p:nä 1906 annetussa alamaisessa vas-
28188: tauksessa armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta ovat
28189: Valtiosäädyt, muun muassa, anoneet että kysymys koh-
28190: tuullisen korvauksen maksamisesta yleisen valtiorahaston
28191: varoista postin kuljettamisesta valtionrautateillä mitä pi-
28192: kemmin otettaisiin lopullisesti ratkaistavaksi. Kun nyt-
28193: temmin on aikaansaatu tarpeellinen selvitys asiasta, on
28194: Keisarillinen Majesteetti, suostuen tähän Valtiosäätyjen
28195: anomukseen, armossa valtuuttanut Senaatin postin valtion-
28196: rautateillä kuljettamisesta 1907 vuoden alusta lähtien kol-
28197: men vuoden kuluessa siirtämään yleisestä valtiorahastosta
28198: apumaksuna kulkulaitosrahastolle 500,CX)() markkaa vuo-
28199: dessa.
28200:        Kulkulaitosrahaston osuus paloviinaverosta, joka en-
28201: nakkoarviossa on laskettu 11,555,000 markaksi molem-
28202: 
28203:       *) Muist. Nettovoitto tulee valtionrautateiden tilinpäätöksen
28204: mukaan nousemaan jonkun verran päälle 6,200,000 markan; mutta
28205: siihen on luettu noin 640,000 markan määrä ennakkoarvioon me-
28206: noiksi merkittyjä eriä, jotka sanotussa tilinpäätöksessä on käytelty
28207: pääomanlisäyksenä ja sentähden kirjoitettu asianomaisen meno-
28208: konton hyväksi.
28209:                             N:o 20                          3
28210: 
28211: milta vuosilta yhteensä, tulee ehkä vuodelta 1906 tuotta-
28212: tamaan rahastolle noin 6,300,000 markkaa. Kun kuiten-
28213: kin on epävarmaa onko vastaavaa määrää odotettavissa
28214: vuonna 1907, niin ei näytä olevan syytä muuttaa en-
28215: nakkoarvioon nyt puheenalaiseksi tuloeräksi merkittyä
28216: määrää.
28217:       Kulkulaitosrahaston yhteenlaskettujen tulojen voi-
28218: daan siis otaksua nousevan 2, 700,000 markkaa suurem-
28219: miksi kuin 1906-1907 vuosien ennakkoarviossa on las-
28220: kettu. Koska rahamarkkinain tilan vuoksi V altiosääty-
28221: jen otettavaksi päättämä valtiolaina tuskin tulee vuonna
28222: 1907 otettavaksi, jääpi menopuolelta pois sanotusta lai-
28223: nasta vuodelta 1907 meneväksi osotettu vuotuismaksu-
28224: osuus 562,500 markkaa. Tämän johdosta vähenee en-
28225: nakkoarviossa 1907 vuoden lopussa olevaksi arvattu va-
28226: jaus kaikkiaan 3,262,500 markkaa ja on siis laskettava
28227: tasaisin luvuin 10,675,000 markaksi.
28228:        Kulkulaitosrahaston tulot vuodelta 1908. V altionrautatei-
28229:  den bruttotulot voidaan liikenteen lisääntymisen ja mat-
28230: kustajatariffiin tehtyjen muutosten sekä postinkuljetuk-
28231:  sesta valtiorahastosta siirrettävän apumaksun vuoksi laskea
28232:  39,500,000 markaksi. Menot lienevät, rautateiden palk-
28233:  kaussääntöön tulossa olevan lisäyksenkin johdosta arvatta-
28234:  vat 37,000,000 markaksi. Tämän vain ylimalkaisen arvio-
28235:  laskun mukaan nousisi nettotulo 2,500,000 markkaan.
28236:        Rahastolle tulevan paloviinarahain osuuden laske-
28237:  mista kohtaavat suuret vaikeudet, koska se suuressa mää-
28238:  rässä riippuu siitä, kuinka laajalti ja mihin aikaan ne
28239:  lainsäädäntötoimenpiteet tulevat toteutetuiksi, joiden tar-
28240:  koituksena on juovutusjuomain, etupäässä paloviinan ku-
28241:  lutuksen rajoittaminen. Suurempaa määrää kuin 6,000,000
28242:  markkaa ei liene kuitenkaan laskettava kertyväksi.
28243:        Kulkulaitosrahaston kokonaistulo voitanee siis arvata
28244:  8,500,000 markaksi.
28245:        Kulkulaitosrahaston menot vuodelta 1908.
28246:        I. Korot ja lainoJen vähennysmaksut. Vielä maksa-
28247:  matta olevista lainoista on merkittävä meneväksi sama
28248:   4                        N:o 20
28249: 
28250: määrä kuin on kuluvan rahainhoitokauden ennakkoar-
28251: viossa, eli yhteensä 6,507,860 markkaa.
28252:       II. Uudisrakennukset valmiilla radoilla Ja niiden liik-
28253: kuvan kaluston lisääminen. Rautatienhallituksen tekemässä
28254: ehdotuksessa puheenalaiseen tarkoitukseen myönnettävästä
28255: määrärahasta esitetään uudisrakennuksia varten 7,083,012
28256: markkaa ja liikkuvata kalustoa varten 5,054,500 markkaa,
28257: niinkuin tarkemmin näkyy liitteenä olevista luetteloista.
28258: Rautatienhallituksen tämän ehdotuksen perustelussa esiin-
28259: tuodaan, muun muassa, seuraavaa:
28260:       1-5 kohdassa mainittujen töiden varalta on mer-
28261: kitty vaan ylimalkaisia määriä, ottaen huomioon sen, että
28262: kahden viime vuoden aikana näihin tarpeisiin myönnetyt
28263: määrärahat ovat olleet aivan mitättömät. Kuinka tar-
28264: peellinen on erittäinkin uusien asuntojen rakentaminen
28265: henkilökunnalle, näkyy siitä, että Rautatienhallituksen on
28266: täytynyt vuonna 1906 maksaa vuokrapalkkiota S:mkaa
28267: 2,461,694: 67, josta ainoastaan Pietarissa on maksettu
28268: S:mkaa 141,319: 17.
28269:       10 kohtaan merkitty määräraha pajan rakentamista
28270: varten Fredriksbergin konepajan ääreen käy tarpeelliseksi
28271: sen takia, ·että Helsingissä oleva paja tulee purettavaksi
28272: paikan hankkimista varten uudelle veturitallille ja raitei-
28273: denj ärj estelyille.
28274:       Koska Helsingin aseman uudestaanrakentamisen joh-
28275: dosta nykyinen, muuten aivan riittämätön maalarintyö-
28276: huone tulee sisustettavaksi varastomakasiiniksi, niin on
28277: uutta Fredriksbergiin rakennettavaa maalarintyöhuonetta
28278: varten 11 kohtaan merkitty koko siihen tarvittava mää-
28279: räraha.
28280:       13 kohtaan merkitty määräraha tarvitaan Fredriks-
28281: bergin työpajan viereen jo rakennetun sähkökeskusaseman
28282: laajentamiseen niin että se voipi antaa sähkövalaistuksen
28283: Helsingin asemallekin.
28284:       Helsinkiin rakennettavan uuden hallintorakennuksen
28285: koko laskettu kustannusmäärä nousee 2,465,752 markaksi,
28286: josta tähän asti jo on määrätty 1,600,000 markkaa paitsi
28287:                           N:o 20                       5
28288: 
28289: 660,000 markkaa siihen tulevaa postihuoneistoa var-
28290: ten. 15 kohtaan on sen vuoksi merkitty loput määräraha-
28291: summasta.
28292:       17 kohtaan on merkitty tarpeellinen määräraha uu-
28293: den veturitallin rakentamiseksi Helsingin asemalle siellä
28294: nykyään olevan sijaan, joka on purettava tilan hankki-
28295: miseksi niille uusille raiteille, jotka Helsingin aseman
28296: uudestaanrakentamissuunnitelman mukaan tulevat lasket-
28297: taviksi.
28298:       Kasvavan merkityksensä vuoksi on Lahden asema
28299: jo kauan näyttäytynyt ahtaaksi; siinä oleva raiteisto, jota
28300: maanlaatuolojen vuoksi ei ole voitu laajemmaksi levit-
28301: tää, ei enää vastaa tarvetta. Sitä määrärahaa, jota Rauta-
28302: tienhallitus jo vuonna 1904 oli tähän tarpeeseen pyytä-
28303: nyt, ei ole kuitenkaan vielä myönnetty, eikä myöskään
28304: määrärahaa niinikään jo aikaisemmin ehdotettua Lahden
28305: aseman ja varikon vesijohtoa varten. 18 ja 19 kohtaan
28306: ovat näihin tarvittavat määrärahat nyt merkityt.
28307:       20 kohtaan merkitty määräraha viittätoista partta
28308: varten käy tarpeelliseksi valtionrautateiden veturiston li-
28309: säämisen johdosta.
28310:       Viipnrin uuden asematalon perustamiseen ja siihen
28311: tarvittavain aineiden hankkimiseen on, lisäykseksi jo en-
28312: nen siihen myönnettyihin 265,000 markkaan, 21 kohtaan
28313: merkitty 400,000 markkaa.
28314:       Jotta saataisiin loppuun suoritetuksi Perkjärven ase-
28315: man uudestarakentamistyöt, johon tarpeeseen tänä vuonna
28316: on osotettu 50,000 markkaa, tarvitaan vielä 150,000 mar-
28317: kan määrä, joka on merkitty 22 kohtaan.
28318:       23 kohtaan on merkitty tarpeellinen määräraha raja-
28319: aseman perustamiseksi Rajajoelle, Kulkulaitostoimituskun-
28320: nan 12 p:nä heinäkuuta 1906 annetun kirjeen mukaan.
28321: Koko tähän tarpeeseen laskettu kustannusmäärä tekee
28322: 861,000 markkaa, joista se määräraha, jota nyt pyydetään,
28323: tarvitaan asemarakennuksen perustustöiden suorittamiseen,
28324: raiteiden alustan täyttämiseen y. m. Tämän uuden ase-
28325: man syntymisen tähden voidaan Terijoen aseman jo en-
28326:    6                        N:o 20
28327: 
28328:   nestään hankkeissa oleva uudestaanrakentaminen, vaikka
28329:   se kyllä on tarpeellinen, lykätä muutamia vuosia tuon-
28330:   nemmaksi.
28331:         24 kohtaan merkitty määräraha tarvitaan maatöiden
28332:   suorittamiseen, raiteidenlaskemiseen, alustäytteihin, tavara-
28333:   makasiinien ja sähkölaitosten perustustöihin, Nishegoro-
28334:   dinkadun johtamiseen muutamain raiteiden yli, vesijoh-
28335:   tojen ja asemasiHain rakentamiseen, aitaus- y. m. töihin,
28336:   jotka järjestely- ja tavara-asemaa perustettaessa Kuliko-
28337: • van kentälle ovat ensiksi otettavat tehtäviksi.
28338:         Pietariin rakennettavan asuntokasarmin koko las-
28339:   kettu kustannusmäärä nousee 1,200,060 markkaan, joista
28340:   jo aikaisemmin on myönnetty 900,000 markkaa. 25 koh-
28341:   taan on sent.ähden loput merkitty.
28342:         Uuden liikkuvan kaluston luetteloon merkityn ve-
28343:   turi- ja vaunumäärän aiheuttaa vuosivuodelta kasvava lii-
28344:   kenne. Aineiden- ja työnhintain nousemisen vuoksi on
28345:   täytynyt jonkun verran korottaa yksikköhintoja.
28346:         Ei yhdeltäkään niiltä määrärahoilta, joita Rautatien-
28347:   hallitus on vaatinut, voi kieltää oikeutusta. Mitä erit-
28348:   täinkin tulee uuden raja-aseman rakentamiseen Rajajoelle,
28349:   niin vaatii sitä rakennettavaksi tuo yhä taajeneva asutus
28350:   rautatielinjan varrella Valkeasaaren ja Suomen puolisen
28351:   rajatulliaseman, Terijoen, välillä, jonka johdosta erityisiä
28352:   kustannuksia ja haittoja syntyy. Mainitun uuden aseman
28353:   laskettuja kustannuksia voitaneen jonkun verran supistaa
28354:    ehdotuksen lopputarkastuksessa. Mitä 1908 vuoden uu-
28355:   disrakennusten kokonaiskustannuksiin tulee, niin on näyt-
28356:    tänyt olevan välttämätöntä rajoittaa määrärahan tarvetta,
28357:    minkä se käy laatuun liikenteen vaatimuksia syrjäyttä-
28358:    mättä. Sitä varten näyttää 1-5 kohdassa mainittuin
28359:    määrärahain yhteenlaskettua summaa voitavan jonkun ver-
28360:    ran vähentää sekä jättää keskusvaihdelaitteen rakentami-
28361:    nen Kouvolaan vielä tuonnemmaksi. Vielä on todennä-
28362:    köistä että niitä määrärahoja, joita on pyydetty Fredriks-
28363:    bergiin tulevaa maalarintyöhuonetta, Lahden vesijohtoa
28364:    ja tavara-asemaa, Raj~joen uuden raja-aseman perusta-
28365:                           N:o 20                       7
28366: 
28367: mista sekä töiden ulottamista varten Pietarin tavara-ase-
28368: malla, voidaan jonkun verran vähentää. Ehkä on mah-
28369: dollista vähentää jotain muutakin erää. Uudisrakennuk-
28370: siin menevä loppusumma on sentähden merkitty arviolta
28371: 5,500,000 markaksi.
28372:       Koska käy edellyttäminen että niillä toimenpiteillä,
28373: joihin Rautatienhallitus on ryhtynyt jo olevan liikkuvan
28374: kaluston paremmin käytännössä pitämiseksi, tulee ole-
28375: maan menestystä, niin voitaneen uuden kaluston tarve
28376: arvata jonkun verran vähemmäksi kuin Rautatienhallituk-
28377: sen ehdotuksen mukaaR. Liikkuvan kaluston hankkimi-
28378: seksi vuonna 1908 tarkotettu määräraha on sentähden
28379: katsottu voitavan merkitä arviolta 4,000,000 markaksi.
28380:       III. Savonlinnan-Elisenvaaran radan valmiiksi ra-
28381: kentaminen. Rakennettavana olevan Elisenvaarasta Savon-
28382: linnaan menevän rautatien valmiiksi rakentamisen kus-
28383: tannusten laskennassa on huomattu että ne kustan-
28384: nukset tulevat nousemaan noin 730,000 markkaa päälle
28385: laskettujen 10,736,000 markan. Tämän lisäkustannuksen
28386: sanoo tie- ja vesirakennusten Ylihallitus johtuvan pää-
28387: asiallisesti seuraavista syistä: on katsottu tarpeelliseksi
28388: perustaa Elisenvaaran:haarautumisasema laajaperäisemmän
28389: suunnitelman mukaan kuin alkujaan oli aiottu; jotta jalka-
28390: miehet pääsisivät kulkemaan Punkasalmen, Tuunansalmen
28391: ja Kyrönsalmen poikki meneviä siltoja myöten, on näiden
28392: siltain leveyttä jonkun verran suurennettu; Särkisalmen
28393: aseman viereen Simpeleen järven rannalle on rakennettu
28394: maallenousulaituri, jota ei ole mainittu ehdotuksessa; Sa-
28395: vonlinnan kaupungille on myönnetty jonkun verran ko-
28396: rotettu apuraha kaupungin satamarakennusta varten. Tä-
28397: hän tulee lisäksi että rakennusaikana esiintyneet suurem-
28398: man palkan ja lyhemmän työajan vaatimukset, joita ei
28399: ole voitu kokonaan jättää täyttämättä, ovat osaltansa ko-
28400: hottaneet työkustannuksia.
28401:       Keisarillinen Majesteetti on tämän johdosta suostu-
28402: nut siihen, että tähän tarkoitukseen saadaan vuonna 1907
28403: valtiovaroista edeltäkäsin maksaa 730,000 markkaa, joka
28404:   8                       N:o 20
28405: 
28406: maarä on otettava huomioon kulkulaitosrahaston ennakko-
28407: arviossa vuodelta 1908.
28408:       IV. Määrärahat uusiin rautatierakennuksiin ja rauta-
28409: tietutkimuksiin. Eduskunnalle annetussa armollisessa esi-
28410: tyksessä, joka koskee uusiin rautatierakennuksiin myön-
28411: nettäviä määrärahoja, 1908 vuoden ennakkoarviossa mer-
28412: kitään rakennuksen alaisina olevien rautateiden varalle
28413: yhteensä 7,000,000 markkaa sekä rautatietutkimuksHn
28414: 30,000 markkaa.
28415:        I-IV osastossa mainittujen 1908 vuoden menojen
28416: summa nousee 23,767,860 markkaan. Kun tuloja ei ole
28417: voitu laskea suuremmiksi kuin 8,500,000 markaksi, niin
28418: tekee tarvittava lisäys 15,267,860 markkaa.
28419:        Tämä määrä ei kuitenkaan osota olemassa olevaa
28420: koko tarvetta. Kulkulaitosrahaston ylempänä esitetyn 1907
28421: vuoden tulojen ja menojen laskun mukaan tulee menoja
28422: olemaan 10,675,000 markkaa enemmän kuin tuloja. Kun
28423: etenkin rautatieverkon edelleen laajentamiseen meneväin
28424: rahavarain kasvava tarve voitiin edeltäpäin arvata, hyväk-
28425: syivät V altiosäädyt 1906 vuoden väliaikaisilla valtiopäi-
28426: villä hallituksen ehdotuksen kuoletuslainan ottamisesta,
28427: jonka korkokanta olisi enintään neljä prosenttia ja nimel-
28428: lismäärä niin suuri kuin mikä vastaa 56 vuoden ajaksi
28429: vahvistettua 2,250,000 markan vuotuismaksua. Kulkulai-
28430: tosrahastoa koskevassa armollisessa esityksessä oli Keisa-
28431: rillinen Majesteetti ilmoittanut että, jos ulkomaan raha-
28432: markkinain epäedulliset olot aiheuttaisivat lainan ottami-
28433: sen toistaiseksi lykkäämisen, niin tarvittavat varat sillä
28434: välin voitaisiin valtiorahaston ylijäämästä etukäteen antaa
28435: kulkulaitosrahastolle. Tämän mukaisesti on tänä vuonna
28436:  valtiorahastossa käytettävänä olevia varoja osotettava etu-
28437: anteina täyttämään ylempänä mainittuja lisätarpeita. Val-
28438: tiorahaston säästöjä tulee kuitenkin tuntuvat määrät käy-
28439: tettäviksi erilaatuisiin tarpeisiin, niinkuin Eduskunnalle
28440:  annettavista armollisista esityksistä aikanaan on näkyvä.
28441:  Sentähden ei ole vielä voitu tehdä tarpeellisia laskuja sen
28442: kysymyksen harkitsemiseksi, ovat.ko ja milloin ovat vasta-
28443:                             N:o 20                         9
28444: 
28445: mainitut etuannit, kokonaisenaan tahi osaksi, vltiorahas-
28446: tollekorvattavat. Sentähden puheenalainen määrä, 10,675,000
28447: markkaa, kulkulaitosrahaston 1908 vuoden ennakkoarviossa
28448: merkitään valtiorahastosta saaduksi siirtyväksi etuanniksi.
28449:       Kun otetaan huomioon,
28450:       että vielä ehkä on kuluva pitkäkin aika ennenkuin
28451: valtionrautateiden liikennevoitto liikenteen kasvamisen ja
28452: käyttökustannusten vähentämistä tarkoittavain toimen-
28453: piteiden kautta taas voipi nousta melkoiseksi määräksi;
28454:       että ne rahavarat, jotka on voitu antaa kulkulaitos-
28455: rahastolle paloviinaverosta, tästedes kait melkoisesti vähe-
28456: nevät ja ehkä ovat muista valtiotuloista vaikeasti korvat-
28457: tavissa; ja
28458:       että lähin tulevaisuus on valtionrautateille rahalli-
28459: sessa suhteessa epäedullinen siitäkin syystä, että suurim-
28460: pain asemain täydellinen uudestaanrakentaminen ynnä lu-
28461: kuisat muut valmiilla radoilla tarvittavat rakennus- ja täy-
28462: dentämistyöt kysyvät sumia vuotuisia määrärahoja,
28463:       niin näyttäytyy tarpeelliseksi että toistaiseksi pidetään
28464: uusiin rautatierakennuksiin pantavat menot kohtuullisissa
28465: rajoissa, jotta vältettäisiin vahiovelan äkkinäinen lisään-
28466: tyminen ja siitä johtuva korkoihin ja kuoletukseen mene-
28467: väin vuosimäärärahain kohoaminen. Viimeksi päätettyjen
28468: kolmen rautatierakennuksen loppuun saattamiseen mene-
28469: vät vuotuiset määrärahat eivät saisi kuitenkaan olla 6 tai
28470: 7 miljoonaa pienemmät, koska nämä työt muuten jakau-
28471: tuisivat pitemmälle ajalle kuin hyvään talouteen sopii.
28472: Tämän mukaisesti on jo mainittu 7,000,000 markan määrä-
28473: raha katsottu olevan vuodeksi 1908 nyt puheena olevaan
28474: tarkoitukseen kohtuullinen.
28475:       Tässä edellä esiintuodut näkökohdat ja laskut osat-
28476: tavat että vuonna 1906 otettavaksi päätetty valtiolaina
28477: olisi otettava 1908 vuoden kuluessa. Jos ulkomaan raha-
28478: markkinat silloin eivät ole luontuneet olennaisesti edulli-
28479: semmiksi kuin tätä nykyä ovat, niin voipi olla eduksi,
28480: että laina asetetaan suurempaa korkoa kasvavaksi kuin
28481: aiottu oli ja siihen yhdistetään se oikeus, että sen saa jo
28482:   10                        N:o 20
28483:          <<""
28484: lyhyen afan kuluttua irtisanoa sen konverttausta varten
28485: pienempää korkoa kasvaviksi obligatsioneiksi. Ne edut,
28486: joita semmoinen suotuisaan aikaan tehty konverttaus tar-
28487: joo, vastaisivat lyhempänä aikana meneviä kalliimpia korko-
28488: kuluja, jotka kulut muuten eivät olisi vähemmät, jos vä-
28489: hempää nimellistä korkoa kasvavaa lainaa ei saataisi ilman
28490: runsasta pääomanalennusta, jota paitsi viimemainitulla eh-
28491: dolla otettua lainaa ei käy edullisesti konverttaaminen.
28492:       On myöskin ajateltavissa että ulkomaan rahallisen tilan
28493: vuoksi huomattaisiin olevan syytä siihen, ettei obligatsioni-
28494: lainaa oteta vielä vuonna Hl08, vaan ainoastaan lainataan
28495: lähimmin tarpeellinen määrä väliaikaisen krediitin muotoi-
28496: sena, joka sittemmin obligatsionilainalla maksettaisiin.
28497:       Kaikissa tapauksissa on uudesta lainasta suoritettava
28498: korkomenoerä otettava lukuun kulkulaitosrahaston 1908
28499: vuoden ennakkoarviossa; ja lienee, jos edellytetään että
28500: lainasta, tahikka väliaikaisesta krediitistä, sovitaan sano-
28501: tun vuoden alkupuoliskon ajalla, mainittu menoerä lasket-
28502: tava kahdeksi kolmannekseksi lainaa varten vahvistetun
28503: vuotuismaksun määrästä eli siis 1,500,000 markaksi.
28504:       Sen perusteella, mitä tässä on esiintuotu, on Keisa-
28505: rillinen Majesteetti suvainnut Eduskunnan hyväksyttäväksi
28506: antaa seuraavan ehdotuksen:
28507:                   1. v~wnna 1906" mutatietarkoituksiin otetta-
28508:             vaksi päätettyä kuoletuslainaa otettaessa saa, jos
28509:             Hallitus harkitsee siitä olevan hyötyä, jonkun t·m·-
28510:             ran suurempaa kuin neljän prosentin korkokantaa
28511:             noudattaa,~ kuitenkaan korottamatta 2,250,000 mar-
28512:             kaksi vahvistettua lainan vuotuismaksua ja piten-
28513:             tämättä 56 vuodeksi määrättyä lainanjuoksuaikaa.
28514:                   2. Jos on olemassa tärkeitä syitä lainasta
28515:             sopimisen vieläkin lykkäämiseen, niin saakoon Hal-
28516:             litus lainata lähimmin tarpeellisen määrän lyhyt-
28517:             aikaisena velaksiottona, silloin maksettavana kuin
28518:             lenoletuslaina otetaan.
28519:                   3. Uuden lainan t·uotuismaksuksi luetaan
28520:             vuotta 1908 kohti arviolta 1,500,000 markan määrä
28521:                             N:o 20                          11
28522: 
28523:      Tässä edellä käsitelt.ävänä olleet meno- ja tuloerät
28524: on yhteen asetettu seuraavassa Eduskunnan hyväksyttä-
28525: väksi annetussa ehdotuksessa
28526: 
28527:        Kulkulaitosrahaston ennakkoarvioksi vuodeksi 1908.
28528:                             ~Menot:
28529: Laskettu vajaus 1 p:nä Tammikuuta 1908 Smk 101675,000:-
28530: Valtiolainain vuotuismak-
28531:   sut sekä provisionit ja
28532:   kulut . . . . . . . Smk 6,248,700:-
28533: Korko laamanninkäräjäjy-
28534:   värahastolle . . .                154,160:--
28535: Korko valtiorahastolle
28536:   3,500,000 lainasta .              105,000:- 6,507,860:--
28537: Uuden lainan korko ja kuoletus, laskettu 2/ 3
28538:   sitä varten vahvistetusta vuotuismaksusta 1,500,000:-
28539:       Määrärahat:
28540: Uudisrakennustöihin val-
28541:   miilla radoilla, arviolta . Smk 5,500,000:-
28542: Valmisten ratain liikkuvan
28543:   kaluston lisäämiseen, ar-
28544:   violta . . . . . . .            4,000,000:- 9,500,000:-
28545: Savonlinnan-Elisenvaaran radan valmiiksi
28546:   rakentamiseen . . . . . . . . . . .            730,000:-
28547: Kemin-Rovaniemen, Joensuun-Nurmeksen
28548:   sekä Seinäjoen-Kristiinan-Kaskisten ra-
28549:   toihin . . . . .                             7,000,000:
28550: Rautatietutkimuksiin . . . . . . ______3_0.!...,000   __:-_
28551:                                          Smk 35,942,860:-
28552: 
28553:                            Tulot:
28554: V aitiomantateiden liiken-
28555:   nevoitto                  Smk 2,500,000:-
28556: Osuus viinaverorahoista .         6,~,000:- 8,500,000:-
28557: Lainalla täytettävä vajaus                  27,442,860:-
28558:                                         Smk 35,942,860:-
28559:                Armossa hyväksytty Pietarhovissa 5 (18)
28560:           p:nä kesäkuuta 1907.
28561:                    Ministerivaltiosihteeri A. langhoff.
28562:   12                       N:o 20
28563: 
28564:                           Liite.
28565:       Rautatienhallituksen ehdotus uudisrakennuksista ja
28566: uuden liikkuvan kaluston hankkimisesta valmiille rauta-
28567: teille vuonna 1908.
28568: 
28569:                      Uudisrakennustyöt.
28570: 
28571: 
28572: 
28573:    1.   Maan ja vesialueen lunastus                 100,000
28574:    2.   Uusien sivuraiteiden laskeminen tahi
28575:            raiteistojen pitentäminen asemmn
28576:            ääressä                                  360,000
28577:    3.   Asematalojen uudis- ja lisärakennukset      150,000
28578:    4.   Asuinrakennusten ja ulkohuoneiden ra-
28579:            kentaminen henkilökunnan tarpeeksi 1 600,000
28580:    5.   Erityiset pienenpuoleiset työt, niinkuin
28581:            uusien tavaramakasiinien, ulkohuo-
28582:            nerakennusten, leivin- ja pesutupain
28583:            sekä saunain rakentaminen ja lisä-
28584:            rakennusten tekeminen vanhempiin,
28585:            ennen tehtyjen rakennusten laudoit-
28586:            taminen, varastomakasiinien, puu-
28587:            tavara- ja jäävajain uudis- tai. lisä-
28588:            rakennukset, asemasiltain, asema-
28589:            siHain viereen tulevain odotushuo-
28590:            neiden ja telefoonijohtojen uudesta-
28591:            rakentaminen, erikseen olevain vesi-             1
28592:            viskurien pystyttäminen y. m.            850,000 1
28593:   6.    Keskusvaihdelaitteen      järjestäminen
28594:            Kouvolan asemalle                         70,000
28595:    7.   Tum1elin kaivaminen Kouvolan ase-
28596:            man raiteiden alle .                      24,200
28597:   8.    Lisämääräraha V luokan aseman ra-
28598:            kentamiseen 160 kilometrille, Toija-
28599:            lan ja Urjalan (Kylmäkosken) välille      33,000
28600:                                            Siirto 2,187,200
28601:                                                 1
28602:                          N:o 20                       13
28603: 
28604: 
28605: 
28606:                                         Siirto 2,187,200
28607:  9.   V luokan aseman rakentaminen Gran-
28608:          kullan pysäkesillan ääreen Helsin-
28609:          gin-Karjan- Turun rautatien var-
28610:          relle . .                                  90,000
28611: 10.   Pajan rakentaminen ja raiteiden laske-
28612:          mmen Fredriksborgin konepajan
28613:          ääreen .                                  150,000 1
28614: 11.   Maalarin työpaja Fredriksbergiin t,ra-
28615:          verssineen, raiteineen ja lämmön-
28616:          johtoineen .                              500,000
28617: 12.   Varastomakasiinin rakentaminen Fred-
28618:          riksbergin konepajan ääreen .              55,000
28619: 13.   Sähkökeskusaseman rakentaminen;Fred-
28620:          riksbergiin.                              260,000
28621: 14.   Kaksoisraiteen laskeminen Jokelasta
28622:          Hyvinkäälle                               330,000
28623: 15.   Lisämääräraha Helsingin hallintoraken-
28624:          nuksen valmiiksi rakentamiseen, kus-
28625:          tannusarvion mukais~sti.                  205,752
28626: 16.   Rakennuksen rakentaminen keskus-
28627:          lämpöjohtoa varten, ynnä huoneet,
28628:          joihin sijoitetaan akkumulaattorit
28629:          sähkövalaistuksen tarpeeksi, joka tu-
28630:          lee yhteinen hallintorakennukselle,
28631:          asemarakennukselle ja pikatavara-
28632:          toimistolle .                              70,000
28633: 17.   Uusi 16 parsinen veturitalli Helsinkiin      298,000
28634: 18.   Vesijohdon rakentaminen Vesijärvestä
28635:          Lahden asemalle ja varikkoon .             92,000
28636: 19.   Tavara-aseman rakentaminen Lahden
28637:          aseman lähistöön .                        100,000
28638: 20.   15 parren rakentaminen ennestään ole-
28639:          viin veturitalleihin .                    195,000
28640:                                         Siirto \ 4,532,952 1
28641: 
28642: 
28643: 
28644: 
28645:                                                •
28646:      14                            N:o 20
28647: 
28648: 
28649: 
28650:                                                     Siirto    4,532,952
28651:      21.    Viipurin asematalo . . . . .                        400,000
28652:      22.    Perkjärven raiteiden ja asematalon
28653:                uudestaan rakentaminen . . . .         150,000
28654:      23.    Uuden raja-aseman rakentaminen Raja-
28655:                joelle . . . . . . . . . . . .         200,000
28656:      24.    Kulikovan kentälle Pietariin tulevan
28657:                järjestely- ja tavara-aseman sekä
28658:                Nishegorodin katusillan rakenta-
28659:                misen alkuunpanotyöt . . .           1,500,000
28660:      25.    Lisämääräraha Pietariin tekeillä olevan
28661:                asuntokasarmin valmiiksi rakenta-
28662:                miseen . . . . . . . . . . .           300,060
28663:                                             Summa 1 7,083,012
28664:                          Uutta liikkuvaa kalttStoa.
28665: 
28666:   20 veturia . . . . . . .            a 85,000 1,700,000
28667:   5 I ja II luok. matkustaja-, bogie-
28668: i     vaunua, makuu . . . . . . a 42,700 213,500
28669: 1,4 II luok. matkustaja-, bogievaunua,
28670: 1     päivä . . . . . . . . . . a 38,000 152,000
28671: 1 3 II ja III luok. matkustaja-, bogie-
28672: 1     vaunua, palVa . . . . . . a 32,000          96,000
28673:   8 III luok. matkustaja-, bogievau-
28674: 1     nua, päivä . . . . . . . . a 28,000 224,000
28675:   4Illuok.matkustaja-, kaksiakselisia a 15,000    60,000
28676:   8 III luok. sam.          sam.      a 11,000 88,000
28677:   15 pakaasivaunua                    a 7,000 105,000
28678:   10 lämmitys- ja jäähdytysvaunua a      7,100    71,000
28679:   1 ruutivaunu . . . .               0a 5,000
28680:                                          •    •    5,000
28681:   300 katettua tavaravaunua . . . a      4,200 1,260,000
28682:   300 avonaista tavaravaunua. . . a      3,600 1,080,000
28683:                               ------~~~--~~~----~
28684:                                Summa 1        1 5,054,500
28685: 
28686: 
28687:            Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907 .
28688:                 •
28689:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.
28690: 
28691: 
28692: 
28693: 
28694:                  Valtiovarainvaliokunnan mie-
28695:             tintö N:o 12 Keisarillisen Majesteetin ar-
28696:             molllsen esityksen johdosta, joka koskee
28697:             kulkulaitos rahastoa.
28698: 
28699: 
28700:        Eduskunta on pöytäkirjanotteella viime kesäkuun 20
28701: p:ltä lähettänyt tämän armollisen esityksen Valtiovarain-
28702: valiokuntaan, joka samalla on saanut tiedokseen asiasta
28703: lähetekeskustelussa annetut lausunnot. Pyynnöstä on Kei-
28704: sarillisesta Senaatista ja Rautatiehallituksesta saatu esitystä
28705: valaisevia asiakirjoja ja on Valiokunnalle ilmoitettu, ettei
28706: asiata valmisteltaessa Keisarillisessa Senaatissa ole äänes-
28707: tystä tapahtunut.
28708: 
28709: 
28710: 
28711:       Arvioidessaan kulkulaitosrahaston asemaa 1907 vuo-
28712: den päättyessä on Valtiovarainvaliokunnalla erinäisissä
28713: osissa ollut käytettävänään uudempia ja tarkempia tietoja
28714: tai laskuja kuin esitystä laadittaessa on ollut tarjona. Las-
28715: kujensa lähtökohdaksi on Valiokunta ottanut kulkulaitos-
28716: rahaston pääomasäästön 1906 vuoden lopussa, mikä val-
28717: tiontilinpäätöksen mukaan teki 2,448,713 markkaa 04 pen-
28718: niä eli tasaluvuin 2,448,000 markkaa. Tähän on lisättävä
28719: rahaston tulot vuodelta 1907, nimittäin: valtionrautateiden
28720: kokonaistulo, joka tähän asti tunnettujen tulosten perus-
28721: teella on varovaisen arvion mukaan laskettu 38,000,000
28722:       Valtiovarainvaliokunnan mietint(J N:o 12.
28723: 2               1907. -   V. M. -   Esit. N!o .20.
28724: 
28725: markaksi, edelleen korot, jotka Valtiokonttorista saadun
28726: tiedon mukaan nousnevat 150,000 markkaan, samoin osuus
28727: vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voittorahoista, jota
28728: on rahastoon kuluvana vuonna suoritettu tasaluvuin
28729: 1,240,000 markkaa. Lisäksi tulee vielä vuoden kuluessa
28730: peruutettuja varattuja määrärahoja, arviolta 50,000 mark-
28731: kaa, sekä siirrot: valtiorahastosta, korvaukseksi postin
28732: kuljettamisesta, 500,000 markkaa, ynnä paloviinarahoista,
28733: kulkulaitosrahaston osuus, laskettu . tähän astisten tulosten
28734: ja saatujen tietojen perusteella 6,000,000 markaksi. Rahas-
28735: ton tulot ynnä sanotut siirrot tekisivät siten yhteensä
28736: 45,940,000 markkaa eli, edellä mainittu pääomasäästö lukuun
28737: otettuna, 48,388,000 markkaa.
28738:        Mitä rahaston menoihin tulee, niin on huomattava,
28739: että valtionrautateiden vakinaisessa menosäännössä (11 Pää-
28740: luokka UI luku) tilinpäätösten mukaan vuosilta 1901-06
28741: säännöllisesti on syntynyt ennakkoarvioon verraten säästöä,
28742: jonka määrä on vaihdellut 1,000,000-2,000,000 markkaan.
28743: Saatujen tietojen mukaan tullee puheenalainen säästö kulu-
28744: vana vuonna supistumaan tavallista pienemmäksi; kuitenkin
28745: voitanee pitää varmana, että rautateiden vakinaiset menot,
28746: jotka tämän vuoden ennakkoarvioon ovat merkityt 34,915,400
28747: markaksi, itse asiassa nousevat korkeintaan 34,200,000
28748: markkaan. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat on Valiokunta
28749: laskenut 427,000 markaksi sekä vaJtiolainain vuotuismak-
28750: sut ja kustannukset 6,248,000 markaksi. Rautatieraken-
28751: nuksiin sekä uudisrakennuksiin valmiilla radoilla ja liikku-
28752: van kaluston lisäämiseen on kuluvan vuoden ennakko-
28753: arviossa osotettu kaikkiaan tasaluvuin 14,498,000 markkaa
28754: sekä muille rahastoille maksettaviin korkoihin noin 260,000
28755: markkaa. Jos tähän vielä otetaan kurssitappiota arviolta
28756: 30,000 ja satunnaisia tileistä poistoja varten 100,000 mark-
28757: kaa, niin saadaan menopuolen yleissummaksi 55,763,000
28758: markkaa. Kun tulopuoli oli arvioitu kaikkiaan 48,388,000
28759:      Valtiovarainvaliokunnan mietint6 N:o 12.
28760:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.         3
28761: 
28762: markaksi, olisi siis rahastossa 1907 vuoden päättyessä
28763: vajausta 7,375,000 markkaa eli 8,300,000 markkaa vähem-
28764: män kuin armollisessa esityksessä on otaksuttu.
28765: 
28766: 
28767: 
28768: 
28769:       Kulkulaitosrahaston menot vuodelta 1908.
28770: 
28771:       /. Korot ja lainojen vuotuismaksut. Armollisessa
28772: esityksessä laskettua 6,507,860 markan menoerää vastaan
28773: ei Valiokunnalla ole mitään muistuttamista.
28774:       II. Uudisrakennukset valmiilla radoilla ja niiden
28775: liikkuvan kaluston lisääminen. Näihin tarkoituksiin tar-
28776: vittavilla määrärahoilla on kulkulaitosrahaston menojen
28777: joukossa jo pitemmän ajanjakson .kuluessa ollut varsin
28778: huomattava sija. Vuosina 1901-05 tekivät ne vuotta
28779: kohti noin 10,383,000 markkaa, kun sitä vastoin saman
28780: ajan kuluessa on mennyt uusiin ratoihin keskimäärin
28781: 6,712,000 markkaa vuodessa. Käsillä olevassa esityksessä
28782: on Hallitus vuodeksi 1908 laskenut uudisrakennuksiin en-
28783: tisillä radoilla sekä niiden liikkuvan kaluston lisäämiseen
28784:           +
28785: 5,500,000 4,000,000, siis yhteensä 9,500,000 markkaa;
28786: esitykseen liitetyssä Rautatiehallituksen antamassa ehdo-
28787: tuksessa, jonka perustelusta esityksessä on selvitys, on
28788: samat menot arvioitu melkoista korkeampiin määriin:
28789: 7,083,012 +    5,054,500 markkaan, yhteensä siis 12,137,512
28790: markkaan. Uusien ratojen rakentamiseen ehdotetaan käy-
28791: tettäväksi vuonna 1908 ainoastaan 7,000,000 markkaa.
28792: Syistä, jotka Valiokunta jo on maininnut armollisesta esi-
28793: tyksestä n:o 17 antamassaan mietinnössä, Valtiovarain-
28794: valiokunta arvelee, että uusiin ratoihin käytettävä summa
28795: olisi korotettava 10 miljoonaan, mutta sen johdosta on
28796: sitä tärkeämpää tulla selville siitä, mitä valmiiden ratojen
28797: hyväksi tarvitaan.
28798:      Valtiovarainvaliokunnan mietinto N;o 12.
28799: 4                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.
28800: 
28801:       Tähän kysymykseen tutustuessaan on Valiokunta
28802: lähinnä havainnut, että asiassa tehtyjä ehdotuksia vaivaa
28803: jonkunmoinen epävarmuus ja ylimalkaisuus, joten sito-
28804: vaksi aiottuun menosääntöön on vaikea ottaa noita ehdo-
28805: tuksia. Esitykseen liitetty ehdotus on sama, jonka Rauta-
28806: tiehallitus esitti Senaatille helmikuun 8 päivänä 1907, mutta
28807: siihen tehdyt supistukset näyttävät perustuvan tasaluvuin
28808: tehtyyn arvioimiseen. Sittemmin on Rautatiehallitus ensi
28809: vuodeksi tehtävää menosääntöehdotusta varten antanut
28810: uuden ehdotuksen, joka osaksi on entisen kanssa yhtä-
28811: pitävä, toisissa osissa uusi tai muutettu; se ei edes järjes-
28812: tykseltään ja numerojakoon nähden ole edelliseen sovel-
28813: tuva. Uutta ehdotusta tehtäessä ilmeisesti ei ole otettu
28814: huomioon, että se määrärahojen vähennys, joka on tehty
28815: armollista esitystä laatiessa, olisi vaatinut Rautatehallituk-
28816: sen aikaisemman suunnitelman supistamista. Tässä jälki-
28817: mäisessä ehdotuksessa, jonka johdosta Senaatti ei vielä
28818: ole päätöstään tehnyt, lasketaan vuodeksi 1908 uudisra-
28819: kennuksiin valmiilla radoilla 6,901,902 markkaa, siis lä-
28820: himmiten puolitoista miljoonaa enemmän kuin esityksen
28821: mukaan tarvittaisiin.
28822:        Saadakseen varmempaa käsitystä siitä, missä määrin
28823: nuo eri ehdotukset perustuvat seikkaperäiseen arvosteluun,
28824: Valiokunta on verrannut niitä ja niiden pohjustusta keske-
28825: nään, tapaamaita sellaista varmuutta ja luotettavaisuutta,
28826: jota Eduskunnan hyväksyttäväksi annetun menosäännön
28827: perusteelta täytyy vaatia. Liikenteen välittömiä vaatimuksia
28828: on suuremmassa tai vähemmässä määrässä otettu varteen
28829: esitykseen liitetyn ehdotuksen kohdissa 1, 2, 6, 7, 14, 17,
28830:  18 ja 20 missä raiteen täydentäminen tai parantaminen
28831: y. m. on pääasiana; muihin kohtiin sisältyvistä menoista
28832: sitä vastoin useat, ehkä useimmat, tarkoittavat rakennus-
28833: tarpeen tyydyttämistä. Joskin liikenteen helpottamiseksi
28834: suunniteltuja töitä osittain voitaisiin lykätä tuonnemmaksi,
28835:       Valtiovarainvaliokunnan mietintiJ N:o 12.
28836:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.           5
28837: 
28838: on tietysti varsin suotavaa, että niihin tarpeen mukaan
28839: varoja uhrataan. Sellainen on esim. ehdotettu kaksois-
28840: raiteen pitentäminen Jokelasta Hyvinkäälle, joka ei edusta
28841: suurempaa menoa kuin 330,000 markkaa. Missä määrin
28842: kustannukset raiteiston lisäämiseksi ja tavaramakasiinien
28843: laajentamiseksi muuten ovat tarpeen, ei Valiokunta ota
28844: päättääkseen, jos kohta onkin herättänyt epäilyksiä, kun
28845: esim. V luokan asemaan (Grankulla) on pantava,·niin pal-
28846: jon kustannuksia kuin näkyy 9 kohdassa lasketusta mää-
28847: rästä. Virkamiehistön lisäämisestä aiheutuu kyllä suu-
28848: rempi rakennusten tarve, mutta kumpaisessakin suhteessa
28849: vaaditaan ankaraa säästäväisyyttä, jotta rautatieverkkomme
28850: voisi korvata perustuspääomansa korkoja ja kuoletusta.
28851:       Muutamat osaksi jo aikoja sitten päätetyt suunnitel-
28852: mat, joihin tarvittavat rahamääräykset lähimmässä tule-
28853: vaisuudessa tulevat suoritettaviksi, ovat siksi tuntuvat, että
28854: niihin on syytä kiinnittää enemmän huomiota. Kohdassa
28855: 15 mainitaan Helsingin aseman hallintorakennukseen tar-
28856: vittavan lisämäärärahana 205,752 markkaa, mutta täytyy
28857: muistaa, että tämä rakennus, joka ei ole kuin osa siitä
28858: mitä on katsottu Helsingin asemaa varten tarpeelliseksi,
28859: jo yksinään on maksava 2,465,752 markkaa. Pääkaupun-
28860: gin rautatieaseman yhteydessä on huomattava Pasilassa
28861: (Fredriksberg) tapahtuvain järjestelytoimien aiheuttamat
28862: melkoiset rakennusmenot, joihin vuodeksi 1908 on ehdo-
28863: tettu, kuten kohdista 10-13 näkyy, yhteensä 965,000
28864: markkaa, josta yksinomaan maalarin työpajaa varten
28865: 500,000 markkaa.
28866:       Kohdassa 21 ilmoitetaan Viipurin asemataloon me-
28867: nevän 400,000 markkaa, mutta tämä menoerä liittyy en-
28868: nen samaan tarkoitukseen myönnettyyn 265,000 markan
28869: määrään, eikä näillä summilla saada muuta aikaan kuin
28870: talon perustukset, jonka ohessa joku määrä rakennus-
28871: aineita ostetaan. Pietarin aseman osalle mainitaan me-
28872:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12.
28873: 
28874: 
28875:                                     ,,
28876:                                     '"
28877: 6              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 20.
28878: 
28879: nevän 1,500,000  +   300,000 markkaa, mutta nämä mää-
28880: rät ovat samoin lisänä aikaisempiin menoeriin, ja niitä seu-
28881: raa uusia vielä suurempia, joitten lopullinen suuruus tus-
28882: kin vielä on määrättävissä. Joka tapauksessa on varma,
28883: että Helsingin, Viipurin ja Pietarin asemien osalle tulee
28884: toistakymmentä miljoonaa. Joskin täytyy tunnustaa, että
28885: suuri osa tästä uhrauksesta on välttämätön liikenteen
28886: lisääntymisen tähden, voinee toiselta puolen pitää var-
28887: mana, että siksi suurien pääomien sitominen rataan, joka
28888: aikoinaan antoi 6 °/o:ia perustuspääomalle, mutta varsinkin
28889: viime aikoina on antanut yhä huonommat voitot (vv. 1901
28890: -1905 3,69, 3,21, 3,19, 2,99 ja 2,45 °/o:ia netto) epäile-
28891: mättä siirtää kauemmaksi mahdollisuuden ~aada tästä tär-
28892: keimmästä rataosastamme sen osuuden valtiolainaimme
28893: korkoja ja kuoletusta.
28894:        Näitä asioita valaistakseen Valiokunta ei voi jättää
28895: huomauttamatta, miten suuria summia tähän asti on
28896: maksettu esim. rautateitten virkakunnan vuokrarahojen
28897: korvaamiseksi. Kun Oalitsinan, Ollilan, Hovinmaan, Eli-
28898: senvaaran ja Sockenbakan asuinrakennuksiin (,kasarmei-
28899: hin") ilmoitetaan menevän 351,800 markkaa, ja paljon
28900: suurempi määrä on mennyt ja yhä menee Pietarissa asu-
28901: vain virkailijain kasarmiin, kannattaa todellakin ottaa huo-
28902: mioon, mitä menoja rakentamisella voidaan poistaa. Rauta-
28903: tiehallitus on siinä kohden maininnut, että tänä vuotena
28904: vuokrarahojen muodossa suoritetaan seuraavat määrät:
28905: 
28906:      Koneosastossa .                          837,903:50
28907:      Liikenneosastossa                      1,500,941: 12
28908:      Rataosastossa .                          122,850:-
28909:                                    Yhteensä 2,461,694: 62
28910: 
28911: mikä summa 5 °/o:n mukaan jo vastaisi noin 49 miljoonan
28912: markan pääomaa. Yksistään Pietarissa suoritettu määrä
28913:      Valtiovarainvaliokunnan mietinto N:o 12.
28914: 
28915: 
28916: 
28917:                            •
28918:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.          7
28919: 
28920:   vastaa Smk. 141,319: 17. Kun tämmöisten tarpeitten tyydyt-
28921:   tämiseksi käytetään suuretkin summat, voidaan tätä toimen-
28922:   pidettä hyvin puolustaa järkiperäisen säästäväisyyden kan-
28923:   nalta. Mutta menemättä lausumaan varmaa arvostelua,
28924:   miten korkealle jo mainittujen pääasemien tarve voi nousta,
28925:   on ilmeistä, että osittaisten tiedonantojen ja ehdotusten
28926:   perustuksella ei voi johdonmukaista ja säästäväistä poli-
28927:   tiikkaa noudattaa. Semmoinen tehokas ja tarkka asialli-
28928:   nen menojen tarkastus, joka kymmenittäin miljoonia joka
28929: · vuosi käyttävän hallinnonhaaran alalla on erityisen vält-
28930:   tämätön, kuten Valiokunta toisessa mietinnössä (n:o 11)
28931:   on huomauttanut, ei myöskään ole mahdollinen muuta
28932:   kuin suuripiirteisten ja pitkiksi ajoiksi eteenpäin valmis-
28933:   tettujen suunnitelmien nojalla, mutta Valiokunnalle esite-
28934:   tyistä asiakirjoista ei voi nähdä, että tätä vaatimusta on
28935:   tyydytetty. On sitäpaitsi aivan mahdotonta tyytyä siihen
28936:   tilaan, että kulkulaitosrahaston menosäännön pohjaksi ote-
28937:   tut laskut ja olettamukset muuttuvat siinä määrässä kuin
28938:   nyt puheena olevassa kysymyksessä. Ensimäinen askel
28939:   parannukseen on epäilemättä siinä, että yhä tarkemmin
28940:   ruvetaan valtiopäivillä tarkastamaan, miten on varoja pantu
28941:   ja aiottu panna entisten ratojen hyväksi, joko rakennuk-
28942:   siin tai liikkuvaan kalustoon. Mutta Eduskunnan tehtävä
28943:   tässä kohden ei kuitenkaan voi olla muu kuin yleisten
28944:   ohjeiden antajan, ja koska erityinen komitea jo toista
28945:   vuotta sitten on asetettu tarkasti tutkimaan syyt siihen
28946:   huonoon taloudelliseen tulokseen, joka jo kauan on yhä
28947:   pelottavammassa muodossa tullut rautateittemme tileissä
28948:   näkyviin, olisi Valiokunnan mielestä lausuttava toivomus,
28949:   että tämä komitea pian on esittävä seikkaperäisen selvi-
28950:   tyksen sekä rakentamistapaa että liikenneoloja vaivaavien
28951:   epäkohtien paljastamiseksi. Laajain seutujen hartaat toi-
28952:   veet pian päästä yhä laajenevan rautieverkon yhteyteen
28953: 
28954:       Valtiooarainvaliokunnan mietintlJ N:o 12.
28955: 8               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.
28956: 
28957: riippuu olennaisesti siitä parannuksesta, joka tässä kohdin
28958: saavutetaan.
28959:       Esillä olevat asiakirjat eivät aiheuta erikoista lausun-
28960: toa liikkuvan kaluston lisäämisestä. Mutta ennestään on
28961: tunnettu, että tällä alalla vallitsee epäkohtia, joita ei vielä
28962: ole saatu poistetuiksi. Tehokkaampi veturien ja vaunujen
28963: käyttäminen, sekä sen tappion poistaminen, jonka todis-
28964: tettavasti 1 ja II luokan matkustajaliike aiheuttaa, ansaitse-
28965: vat tässä kohden erityistä huomiota.
28966:       Vaikka Valiokunnan mielestä ei ole olemassa var-
28967: muutta siitä, vastaavatko armollisessa esityksessä uudis-
28968: rakennuksiin ja liikkuvan kaluston lisäämiseen ehdotetut
28969: 5,500,000 ja 4,000,000 markkaa todella sitä määrää, mikä
28970: rautatietalouden järkiperäisyyden kannalta katsoen tätä ny-
28971: kyä on välttämättä näihin tarkoituksiin käytettävä, ei Va-
28972: liokunta edellä esitettyihin asianhaaroihin nähden ole kat-
28973: sonut voivansa ehdottaa muuta kuin että puheenaolevat
28974: armolliseen esitykseen sisältyvät määrärahat sinään hyväk-
28975: syttäisiin.
28976:      111. Savonlinnan-Elisenvaaran radan valmiiksi
28977: rakentaminen. Viitaten niihin selityksiin, jotka armolli-
28978: sessa esityksessä annetaan puheenaolevan radan odotta-
28979: mattoman kalleuden syistä, Valtiovarainvaliokunta, samalla
28980: kun se ehdottaa tämän määrärahan hyväksyttäväksi, vielä
28981: katsoo velvollisuudekseen panna painoa siihen, että rauta-
28982: tietutkimuksia tehtäessä vastedes tarkemmin kuin tähän
28983: asti on arvioitava kustannukset, koska siinä kohden viime
28984: valtiopäivillä rakennettiin aivan epäluotettaville olettamuk-
28985: sille.
28986:       IV. Mttttrttrahat uusiin rautatierakennuksiin ja rau-
28987: tatietutkimuksiin. Tässä kohden viittaa Valiokunta mie-
28988: tintöönsä n:o 7, jossa on ehdotettu puheenaoleviin tarkoi-
28989: tuksiin vuonna 1908 käytettäväksi vastaavat 10,000,000
28990: ja 30,000 markkaa.
28991:       Valtiovarainvaliokunnan mietinto N:o 12.
28992:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.           9
28993: 
28994:       V. Valtionrautateiden vakinainen menosiiiinttJ. Edellä
28995: on huomautettu niistä vaikeuksista, jotka kohtaavat rauta-
28996: teiden menotalouden asiallista arvostelemista ja vastaista
28997: suunnittelua, mitä tulee valmiiden ratojen ja liikkuvan ka-
28998: luston täydennykseen. Erittäin on osotettu miten häilyvä
28999: on arvio kunakin vuonna tarvittavain määrärahain suu-
29000: ruuteen nähden. Tämä laskujen epävarmuus johtuu epäi-
29001: lemättä osaksi siitäkin seikasta, ettei Eduskunnalle annettu
29002: kulkulaitosrahaston ennakkoarvio sisällä kaikkia sanotun ra-
29003: haston tuloja ja menoja, vaan että siitä puuttuu toiselta puo-
29004: len rautateiden kokonais- eli liikennetulot ja toiselta puo-
29005: len vakinaiset eli liikennemenot, joiden sijassa on liikenne-
29006: tulojen ja -menojen eroitus eli n. s. liikennevoitto. - Eri-
29007: näisistä rautateiden menoista on varsin vaikea päättää,
29008: ovatko ne luettavat liikennemenoksi vai rautateiden pää-
29009: oman lisäykseksi, ja toisten suhteen, jotka ilmeisesti sisäl-
29010: tävät kumpaiseenkin ryhmään kuuluvia osia, on jaoitus
29011: tehtävä enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti määrätyn
29012: perusteen mukaan. Sen ohessa on varsin useassa tapauk-
29013: sessa, esim. korjaustöiden suhteen, ennakolta miltei mah-
29014: dotonta arvioida, miten suuri osa menosta kumpaankin
29015: ryhmään aikanaan tulee kuulumaan. Mainittu menojen
29016: ryhmitys on epäilemättä välttämätön rautatietalouden tu-
29017: loksen selville saamiseksi. Mutta kun se on enemmän tai
29018: vähemmän riippuva kulloinkin voimassa olevista kirjanpito-
29019: ohjeista tai suorastaan asianomaisen noudattamasta tilitys-
29020: tavasta, seuraa tästä, että liikennevoittakin eri tilitystapaa
29021: noudatettaessa, saa eri arvoja, niinkuin valtiovarain tilasta
29022: annettuun kertomukseen sisältyvistä numerotiedoista osit-
29023: tain käy ilmi. Nämä seikat osattavat Valiokunnan mie-
29024: lestä ensinnäkin, että n. s. liikennevoittoa ei voida pitää
29025: sellaisena tosi-arvona, joka soveltuisi laskuperusteeksi.
29026: Ja kun sen lisäksi liikennemenojen ja rautateiden pääomaa
29027: lisäävän varainkäytön välistä rajaa, joka muutenkin on
29028:       Valtiovarainvaliokunnan mietintiJ N:o 12.
29029: 10              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.
29030: 
29031: häilyvä, on miltei mahdotonta edeltäpäin vetää vuosi vuo-
29032: delta yhä tärkeämmiksi käyneiden korjaus- ja uudistus-
29033: töiden suhteen, näyttää jo yksinomaan viimemainittuihin
29034: töihin tarvittavain menoeräin arvioiminen ja etenkin nii-
29035: den tarpeellisuuden arvosteleminen välttämättä edellyttävän,
29036: että rautatietalouden menot kokonaisuudessaan otetaan
29037: Eduskunnan käsiteltävään kulkulaitosrahaston ennakko-
29038: arvioon. Tämä menettely, josta seuraa, että tulotkin koko-
29039: naisuudessaan ovat mainittuun ennakkoarvioon otettavat,
29040: on Valiokunnan mielestä senkin vuoksi luonnollinen, koska
29041: Eduskunnalla valtiolainain takaajana näyttää olevan oikeus
29042: osaltansa vaikuttaa niinhyvin liikennemenojen kuin rauta-
29043: teiden tulojen muodostumiseen, josta valtiolainain vuotuis-
29044: maksujen suorittamismahdollisuus ainakin osittain riippuu.
29045:        Näitä näkökohtia silmällä pitäen on Valiokunta laa-
29046: tinut käsillä olevan tulo- ja menoarvion kokonaisjärjestel-
29047: män mukaisesti, ottaen menopuolelle armollisessa esityk-
29048: sessä olevain eräin lisäksi valtionrautateiden vakinaiseen
29049: menosääntöön (Valtion menoarvion 11 Pääluokan III luku)
29050: sisältyvät menot sekä määrärahan eläkkeitä ja erinäisiä
29051: muita menoja varten ynnä tulopuolelle liikennevoiton sijaan
29052: rautateiden liikennetulot kokonaisuudessaan.
29053:        Valtionrautateiden vakinaiseen menosääntöön kuulu-
29054: vat menot nousivat tilinpäätösten mukaan seuraaviin
29055: määriin:
29056:               v. 1901 Smk:aan 22,603,334: 62
29057:                  1902           23,114,521: 67
29058:                " 1903      "    24,101,506: 89
29059:                " 1904     "
29060:                                 26,323,217: 91
29061:                "          "
29062:                  1905           28,152,132: 07
29063:                " 1906      "
29064:                                 29,917,505: 73
29065:                "           "
29066: ja on ne kuluvan vuoden menoarviossa laskettu Smk:ksi
29067: 34,915,400: - . Käsillä olevassa armollisessa esityksessä
29068: (siv. 3) arvioidaan valtionrautateiden menot vuonna 1908
29069:      Valtiovarainvaliokunnan mietinto N:o 12.
29070:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.           11
29071: 
29072: nousevan 37,000,000 markkaan, johon määrään sisältyy
29073: eläke- y. m. menoja 500,000 markkaa, mikä selviää ver-
29074: taillessa armolliseen esitykseen N:o 22 liitetyissä tauluissa
29075: olevia vastaavia laskelmia. Nyt puheenaoleva menoerä
29076: tekisi siis esityksen mukaan 36,500,000 markkaa. Rauta-
29077: tiehallituksen ensi vuodeksi tekemä ja Keisarilliselle Senaa-
29078: tille lähettämä menosääntöehdotus päättyy taasen 36,893,360
29079: markkaan 08 penniin. Vaikkakin, kuten ennemmin on mai-
29080: nittu, tämän menosäännön erissä edellisinä vuosina on
29081: syntynyt tuntuvia säästöjä, mistä saattaisi vetää sen johto-
29082: päätöksen, että se yleensä laaditaan runsaan arvion mu-
29083: kaan, on Valiokunta, joka ei ole ollut tilaisuudessa tar-
29084: kastamaan Rautatiehallituksen ehdotuksen yksityiskohtia,
29085: katsonut varovaisimmaksi, ottamalla huomioon rautateiden
29086: palkkaussääntöön tulossa olevan lisäyksen sekä polttoai-
29087:  neiden hinnan kohoamisen, laskea nämä menot vuodeksi
29088:  1908 tasaluvuin 36,900,000 markaksi.
29089:         VI. Elttkkeet ja erinttiset mtiärtirahat. Viitaten edel-
29090: liseen osastoon sekä armollisessa esityksessä N:o 22 teh-
29091: tyihin laskelmiin, saa Valiokunta ilmoittaa arvioineensa
29092:  kulkulaitosrahastosta vuonna 1908 suoritettavat eläkkeet
29093: 494,000 ja erinäiset muut menoarvion 15 Pääluokan koh-
29094: dalle otetut tästä rahastosta menevät määrärahat 6,000
29095: markaksi.
29096: 
29097: 
29098: 
29099:       Kulkulaitosrahaston osastoissa I-VI mainitut menot
29100: Dlisivat tämän mukaan 64,167,860 markkaa, mikä määrä
29101: ynnä edellä selvitetty vajaus 7,375,000 tekee yhteensä
29102: 71,542,860 markkaa.
29103: 
29104: 
29105: 
29106: 
29107:       Valtiovarainvaliokunnan mietinto N:o 12.
29108: 12              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.
29109: 
29110:         Kulkulaitosrahaston tulot vuodelta 1908.
29111:      1. Valtionrautateitten bruttotulot vuodelta 1908 on
29112: armollisessa esityksessä arvioitu, postinkuljetuksesta valtio-
29113: rahastolta saatavat 500,000 markkaa siitä vähennettyä,
29114: 39,000,000 markaksi. Ne olivat vuosina 1901-06:
29115: 
29116:                v. 1901 Smk. 26,600,850: 13
29117:                 " 1902 " 26,931,391: 87
29118:                 " 1903 " 30,182,294: 28
29119:                 " 1904 " 31,292,478: 08
29120:                 " 1905 , 31,699,792: 40
29121:                 , 1906      35,865,432: 71
29122:                             ll
29123: 
29124: 
29125: 
29126: 
29127:        Vaikka nämä tulot, kuten ennen on mainittu, kulu-
29128: vana vuonna ovat edelleenkin osoittaneet nousua, on Va-
29129: liokunta, kun äsken voimaanpannun pilettienhinnan koro-
29130: tuksen seuraukset eivät vielä ole laskettavissa, katsonut
29131: olevan syytä pysyä armollisen esityksen arvioimassa tulo-
29132: määrässä.
29133:        11-ll/. Rahaston osuus vtthittttismyynti- ja annis-
29134: keluyhtiöitten nettovoitosta on Valiokunnan mietinnössä
29135: N:o 9, johon Valiokunta täten kunnioittaen viittaa, laskettu
29136: 1,000,000 markaksi ja osuus paloviinarahoista 6,000,000
29137: markaksi.
29138:        IV. Siirto Valtiorahastosta. Armollisessa esityksessä
29139: ilmoitetaan, että Keisarillinen Majesteetti kesäkuun 14 p:nä
29140: 1906 on valtuuttanut Senaatin 1907 vuoden alusta lähtien
29141: kolmen vuoden kuluesa siirtämään valtiorahastosta kulku-
29142: laitosrahastoon vuosittain 500,000 markkaa korvaukseksi
29143: postin kuljettamisesta valtion rautateillä. - Valiokunta on
29144: puolestaan havainnut, että mainittu rahamäärä tuskin vas-
29145: taa muuta kuin puolet niistä kustannuksista, joita rauta-
29146: teille voidaan laskea aiheutuvan postin kuljettamisesta.
29147:       Valtiovarainvaliokunnan mietinttJ N:o 12.
29148:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.           13
29149: 
29150:      Tästä huomauttaen on Valiokunta merkinnyt erän
29151: kulkulaitosrahaston ennakkoarvioon.
29152: 
29153: 
29154: 
29155:       I-IV kohdissa mainitut tuloerät tekevät Valiokunnan
29156: laskujen mukaan yhteensä 46,500,000 markkaa. Kun ra-
29157: haston menot vuodelta 1908 ja vuonna 1907 syntynyt
29158: vajaus olivat lasketut yhteensä 71,542,860 markaksi, olisi
29159: tämän mukaan vielä tarpeen varoja 25,042,860 markkaa,
29160: mikä rahamäärä olisi hankittava kuoletuslainan kautta.
29161:       Harkittuaan niitä asianhaaroja, jotka ovat aiheutta-
29162: neet, ettei vuonna 1906 valtiolainan ottamisesta tehtyä
29163: päätöstä ole toteutettu, on Valiokunta puolestaan katsonut
29164: Hallituksen menettelyn tässä kohden nojautuneen päteviin
29165: syihin. Mitä taas tulee niihin lainan tai lyhytaikaisen ve-
29166: laksioton suhteen tehtyihin ehdotuksiin, jotka sisältyvät
29167: käsillä olevaan armolliseen esitykseen, on Valiokunta päät-
29168: tänyt ehdottaa, että Eduskunta ne hyväksyisi. Valiokunta
29169: on senvuoksi myös ottanut ennakkoarvioon Hallituksen
29170: ehdottaman 1,500,000 markan suuruisen arviomäärän
29171: vuonna 1908 menevää:;uuden lainan korkoa j~ kuoletusta
29172: varten.
29173: 
29174: 
29175:      Sen perusteella mitä edellä on esiintuotu, saa Valio-
29176: kunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi:
29177:                    hyväksytt armollisessa esityksesstt tehdyt
29178:             ehdotukset, jotka koskevat rautatietarkoituk-
29179:             siin otettavaksi pttätettytt kuoletuslainaa sektt
29180:             Hallituksen valtuuttamista, siinä tapauksessa
29181:             etttt lainasta sopiminen vieltikin on lyktittttvtt,
29182:             lainaamaan lähimmin tarpeellisen mättrttn lyhyt-
29183:             aikaisena velaksiottona; sektt
29184:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 12.
29185: 14                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.
29186: 
29187:                   hyvttksytt kulkulaitosraha~tolle vuodeksi
29188:              1908 seuraavan ennakkoarvion:
29189: 
29190:      Kulkulaitosrahaston ennakkoarvio vuodeksi 1908.
29191:                              Menot:
29192: Laskettu vajaus tammikuun 1 p:nä
29193:    1908                                    Smk. 7,375,000:-
29194: Valtionrautateiden vakinainen meno-
29195:    sääntö          . . . . . .·                 36,900,000:-
29196: Eläkkeet ja erinäiset määrärahat .
29197:                                             "      500,000:-
29198: Valtiolainain vuo-
29199:                                             "
29200:    tuismaksut se-
29201:    kä provisionit
29202:    ja kulut . . . Smk. 6,248,700:-
29203: Korko laamannin-
29204:    käräjäjyvära-
29205:    hastolle. .             154,160:-
29206:                       "
29207: Korko valtiorahas-
29208:    tolle 3,500,000
29209:    lainasta. _ _ _, _ _1_   05_,_0_0_0._·_ Smk. 6,507,860:-
29210: Uuden lainan korko ja kuoletus, las-
29211:    kettu 2/s sitä varten vahvistetusta
29212:    vuotuismaksusta                               1,500,000:--
29213:                                                 "
29214:    Määrärahat:
29215: Uudisrakennustöi-
29216:    hin valmiilla ra-
29217:    doilla, arviolta Smk. 5,500,000:-
29218: Valmisten ratain
29219:    liikkuvan ka-
29220:    luston lisäämi-
29221:    seen, arviolta . , 4,000,000:-             Smk.    9,500,000:-
29222:        Valtiovarainvaliokunnan mietintiJ N:o 12.
29223:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 20.            15
29224: 
29225: Savonlinnan-Elisenvaaran radan val-
29226:    miiksi rakentamiseen                              730,000:-
29227:                                               "
29228: Kemin- Rovaniemen, Joensuun- Nur-
29229:    meksen sekä Seinäjoen-Kristiinan-
29230:    Kaskisten ratoihin                            10,000,000:-
29231:                                               "
29232: Rautatietutkimuksiin .                               30,000:-
29233:                                               "
29234:                                             Smk. 73,042,860:-
29235: 
29236:                             Tulot:
29237: Valtionrautateiden kokonaistulo .           Smk. 39,000,000:-
29238: Osuus vähittäismyynti- ja anniskelu-
29239:     yhtiöiden nettovoitosta .                       1,000,000:-
29240:                                               "
29241: Siirto valtiorahastosta korvaukseksi
29242:     postinkuljetuksesta                             50Ö,000:-
29243:                                               "
29244: Osuus päkwiinarahoista.                           6,000,000:-
29245:                                               "
29246: Lainalla täytettävä vajaus                       26,542,860:-
29247:                                               "
29248:                                             Smk. 73,042,860:-
29249: 
29250: 
29251: 
29252:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
29253: Palmen, jäsenet v. Alfthan, Hakulinen, Heimonen, Kallio,
29254: Koskelin, Koskinen, Lagerlöf, Partanen, Rapola, Rissanen,
29255: Tanner, Tokoi (osittain), Wiitanen, W. Wuolijoki (osittain)
29256: ja Y. K. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Arajärvi, Kanervo,
29257: Schultz ja A. Suomalainen.
29258:      Helsingissä, lokakuun 23 p. 1907 ..
29259: 
29260: 
29261: 
29262: 
29263:      Valtiovarainvaliokunnan mietinttJ N:o 12.
29264: Helsinki 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
29265:                1907. -   S. V. M.- Esit. N:o 20.
29266: 
29267: 
29268: 
29269: 
29270:                             Suuren valiokunnan mietintö N:o
29271:                          17 Keisarillisen Majesteetin armolli-
29272:                          sen esityksen johdosta, joka koskee
29273:                          kulkulaitosrahastoa.
29274: 
29275: 
29276:     Sittenkuin Eduskunta on Suureen valiokuntaan lähet-
29277: tänyt Valtiovarainvaliokunnan tästä asiasta antamassa
29278: mietinnössä N:o 12· tekemät ehdotukset, mikäli ne kos-
29279: kevat rautatietarkoituksiin otettavaksi päätettyä kuoletus-
29280: lainaa ja lyhytaikaista velaksiottoa, sacf Suuri valiokunta,
29281: näitä asioita käsiteltyään, kunnioittaen ehdottaa:
29282: 
29283:                että Eduskunta hyvttksyisi Valtiovarain-
29284:            valiokunnan mietinnösstt N:o 12 puheenaole-
29285:            vissa suhteissa tehdyt ehdotukset.
29286: 
29287: 
29288: 
29289:    Helsingissä, 25 p:nä lokakuuta 1907.
29290: 
29291: 
29292: 
29293: 
29294:      Helsingissä 1907.   Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
29295: ..
29296:         1907. -     Edusk. Vast. -- Esitys N:o 20.
29297: 
29298: 
29299: 
29300: 
29301:                        S u o me n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
29302:                   n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
29303:                   armolliseen esitykseen kulkulaitosrahastosta.
29304: 
29305: 
29306: 
29307: 
29308:    Suurivaltaisin, f\rmollisin Keisari
29309:            ja Suuriruhtinas!
29310: 
29311: 
29312: 
29313: 
29314:      Teidän Keisarillinen Majesteettinne on antanut
29315: Suomen Eduskunnalle armollisen esityksen kulkulaitos-
29316: rahastosta, ehdottaen tämän rahaston tulo- ja menoarvion
29317: 2         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.
29318: 
29319: vuodeksi 1908 sekä osaksi muutetut ehdot 1905-1906
29320: vuosien valtiopäivillä päätetylle valtiolainalle, jota ulko-
29321: maan rahamarkkinoilla vallitsevien epäedullisten olojen
29322: tähden ei vielä ole voitu hankkia.
29323: 
29324:       Esityksen menoarvio perustuu olettamukseen, että
29325: kulkulaitosrahastossa 1907 vuoden lopussa on oleva
29326: 10,675,000 markan vajaus. Arvioidessaan asemaa tämän
29327: vuoden lopussa on kuitenkin Eduskunnan V altiovarain-
29328: valiokunnalla erinäisissä osissa ollut käytettävänäån
29329: uudempia ja tarkempia tietoja tai laskuja kuin esitystä
29330: laadittaessa oli tarjona. Laskujen lähtökohdaksi on nyt
29331: otettu kulkulaitosrahaston pääomasäästö 1906 vuoden
29332: lopussa, mikä valtion tilinpäätöksen mukaan teki
29333: 2,448, 713 markkaa 4 penniä eli tasaluvuin 2,448,000
29334: markkaa. Tähän on lisätty rahaston tulot vuodelta
29335: 1907, nimittäin: valtionrautateiden kokonaistulo, joka
29336: tähän asti tunnettujen tulosten perusteella varovaisen
29337: arvion mukaan on 38,000,000 markaksi laskettava, edel-
29338: leen korot, jotka Valtiokonttorista saadun tiedon mu-
29339: kaan noussevat 150,000 markkaan, samoin osuus vähit-
29340: täismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voittorahoista, jota
29341: on rahastoon kuluvana vuonna suoritettu tasaluvuin
29342: 1,240,000 markkaa. Lisäksi tulee vielä vuoden ku-
29343: luessa peruotettuja varattuja määrärahoja, arviolta 50,000
29344: markkaa, sekä siirrot: valtiorahastosta korvaukseksi
29345: postin kuljettamisesta 500,000 markkaa ynnä palo-
29346: viinarahoista kulkulaitosrahaston osuus, laskettu tähän-
29347: astisten tulosten ja saatujen tietojen perusteella 6,000,000
29348: markaksi. Rahaston tulot ynnä sanotut siirrot tehne-
29349: vät siten yhteensä 45,940,000 markkaa eli, edellä mai-
29350: nittu pääomasäästö lukuun otettuna, 48,388,000 markkaa.
29351:       Mitä rahaston menoihin tulee, on huomattava,
29352: että valtionrautateiden vakinaisessa menosäännössä (11
29353: Pääluokka, III. luku) tilinpäätösten mukaan vuosilta
29354: 1901-06 säännöllisesti ennakkoarvioon verraten on
29355: syntynyt säästöä, jonka määrä on vaihdellut 1,000,000
29356:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.       3
29357: 
29358: -2,000,000 markkaan. Saatujen tietojen mukaan tul-
29359: lee puheenalainen säästö kuluvana vuonna supistu-
29360: maan tavallista pienemmäksi; kuitenkin voitaneen pitää
29361: varmana, että rautateiden vakinaiset menot, jotka tämän
29362: vuoden ennakkoarvioon ovat merkityt 34,915,400 mar-
29363: kaksi, todellisuudessa nousevat korkeintaan 34,200,000
29364: markkaan. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat on las-
29365: kettu 427,000 markaksi sekä valtiolainain vuotuismak-
29366: sut ja kustannukset 6,248,000 markaksi. Rautatie-
29367: rakennuksiin sekä uutisrakennuksiin valmiilla radoilla
29368: ja liikkuvan kaluston lisäämiseen on kuluvan vuoden
29369: ennakkoarviossa osotettu kaikkiaan tasaluvuin 14,498,000
29370: markkaa ja muille rahastoille maksettaviin korkoihin
29371: noin 260,000 markkaa. Jos tähän vielä otetaan kurssi-
29372: tappiota, arviolta 30,000 markkaa, ja satunnaisia tileistä-
29373: poistoja varten 100,000 markkaa, niin saadaan meno-
29374: puolen yleissummaksi 55,763,000 markkaa. Kun tulo-
29375: puoli oli arvioitu kaikkiaan 48,388,000 markaksi, olisi
29376: siis rahastossa 1907 vuoden päättyessä vajausta 7,375,000
29377: markkaa eli 3,300,000 markkaa vähemmän kuin ar-
29378:  mollisessa esityksessä on otaksuttu.
29379: 
29380: 
29381:          Kulkulaitosrahaston menot vuodelta 1908.
29382:       L Korot ja lainojen vuotuismaksut. Armollisessa
29383: esityksessä laskettua 6,507,860 markan menoerää vas-
29384: taan ei Eduskunnalla ole mitään muistuttamista.
29385:       IL    U~disrakennukset valmiilla radoilla ja niiden
29386: liikkuvan kaluston lisääminen. Näihin tarkoituksiin tar-
29387: vittavilla määrärahoilla on kulkulaitosrahaston menojen
29388: joukossa jo pitemmän ajanjakson kuluessa ollut varsin
29389: huomattava sija. Hallitus on vuodeksi 1908 laskenut
29390: uutisrakennuksiin entisillä radoilla sekä niiden liikku-
29391: van kaluston lisäämiseen 5,500,000       +4,000,000, siis
29392: yhteensä 9,500,000 markkaa; esitykseen liitetyssä Rauta-
29393: tiehallituksen antamassa ehdotuksessa, jonka peruste-
29394: 4          1907. ·- Edusk. Vast. -    Esitys N:o 20.
29395: 
29396: lusta esityksessä on selvitys, on samat menot arvioitu
29397: melkoista korkeampiin määriin: 7,083,012        +   5,054,500
29398: markkaan, yhteensä siis 12,137,512 markkaan. Uusien
29399: ratojen rakentamiseen ehdotetaan käytettäväksi vuonna
29400: 1908 ainoastaan 7,000,000 markkaa. Alamaisessa vas-
29401: tauksessaan esitykseen n:o 17, joka koskee rautatie-
29402: rakennuksiin pyydettyjä määrärahoja, Eduskunta on
29403: perustellut käsitystään, että uuaiin ratoihin käytettävä
29404: summa on korotettava 10 miljoonaan, mutta sitä tär-
29405: keämpää on silloin käyttää varoja valmiiden ratojen
29406: hyväksi suurella säästäväisyydellä.
29407:       Tätä kysymystä tarkastettaessa käy lähinnä selville,
29408: että esitykseen liitetty ehdotus on sama, jonka Rautatie-
29409: hallitus esitti Senaatille 8 päivänä helmikuuta 1907,
29410: mutta sittemmin Rautatiehallitus on antanut uuden
29411: ehdotuksen, ilmeisesti ottamatta huomioon, että sen
29412: edellisiä ehdotuksia oli armollista esitystä laadittaessa tasa-
29413: luvuin tehdyn arvioimisen perusteella supistettu. Jälki-
29414: mäisessä ehdotuksessa, joka ei edes järjestykseen ja
29415: numerojakoon nähden ole edelliseen soveltuva, laske-
29416: taan uutisrakennuksiin valmiilla radoilla 6,901,902
29417: markkaa, siis lähimmiten puolitoista miljoonaa enemmän
29418: kuin esityksen mukaan tarvittaisiin vuonna 1908.
29419:       Näitä ehdotuksia toisiinsa verrattaessa ei tavata sel-
29420: laista varmuutta ja luotettavaisuutta, jota Eduskunnan
29421: hyväksyttäväksi annetun menosäännön perusteilta täy-
29422: tyy vaatia. Osaksi liikenteen vaatimukset, osaksi raken-
29423: nusten tarve on tässä kohdin otettu huomioon, mutta
29424: Eduskunnassa on lausuttu epäilyksiä, onko tarpeel-
29425: lista säästäväisyyttä noudatettu uusia rakennuksia suun-
29426: niteltaessa. Muun muassa on kiinnitetty huomiota
29427: siihen, että yhteen ainoaan Helsingin asemaa varten vaa-
29428: dittuun rakennukseen lasketaan menevän 2,465,752
29429: markkaa, jonka ohessa Fredriksbergissä (Pasilassa) tapah-
29430: tuvain järjestelytoimien aiheuttamiin melkoisiin rakennus-
29431: menoihin vuodeksi 1908 vaaditaan yhteensä 965,000 mark-
29432: kaa, siitä määrästä yksinomaan maalarintyöpajaavarten
29433:         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.     5
29434: 
29435: 500,000 markkaa. Viipurin asemataloon lasketaan esityk-
29436: sen liitteissä menevän 400,000 markkaa, mutta tämä
29437: menoerä liittyy ennen samaan tarkoitukseen myön-
29438: nettyyn 265,000 markan määrään, eikä näillä sum-
29439: milla saada muuta aikaan kuin talon perustukset,
29440: jonka ohessa joku määrä rakennusaineita ostetaan.
29441: Pietarin aseman osalle mainitaan menevän 1,500,000
29442: +   300,000 markkaa, mutta nämä määrät ovat lisänä
29443: aikaisempiin menoeriin, ja niitä seuraa uusia vielä
29444: suurempia, joitten lopullinen suuruus tuskin vielä on
29445: määrättävissä. Kun yksistään Helsingin, Viipurin ja
29446: Pietarin asemien osalle tulee uusia kustannuksia toista-
29447: kymmentä miljoonaa markkaa, näyttää kyllä epävar-
29448: malta, voineeko rautatieverkkomme tärkein osa, joka
29449: aikoinaan antoi 6 °j0 :ia perustuspääomalle, mutta viime
29450: aikoinaan on tuottanut paljon vähemmän (v. 1905
29451: ainoastaan 2,45 °/0 ), piankaan jälleen osaltaan korvata
29452: siihen käytettyjen lainavarojen korkoja ja kuoletusta.
29453:       Ryhtymättä yksityiskohdittain arvostelemaan, miten
29454: korkeita maksuja ilmoitetut tarpeet syystä saattavat ai-
29455: heuttaa, on Eduskunta katsonut ilmeiseksi, että vail-
29456: linaisten ja hajanaisten ehdotusten perustuksella ei
29457: voi johdonmukaista ja säästäväistä politiikkaa noudat-
29458: taa. Tehokas ja asiallinen menojen tarkastus, joka
29459: vuosittain kymmeniä miljoonia vaativan hallinnon-
29460: haaran alalla on erityisen välttämätön, ei ole mah-
29461: dollinen muuta kuin suuripiirteisten ja pitkiksi ajoiksi
29462: eteenpäin valmistettujen suunnitelmien nojalla. Mah-
29463: dotonta on tyytyä siihen tilaan, että kulkulaitos-
29464: rahaston menosäännön pohjaksi otetut laskut ja oletta-
29465: mukset muuttuvat siinä määrässä kuin nyt puheena
29466: olevassa kysymyksessä. Ensimäinen askel parannuk-
29467: seen on epäilemättä siinä, että yhä tarkemmin ruve-
29468: taan valtiopäivillä tarkastamaan, miten on varoja pantu
29469: ja aiottu panna entisten ratojen hyväksi, joko raken-
29470: nuksiin tai liikkuvaan kalustoon. Yhtä tärkeää on
29471: saada aikaan tehokkaampaa veturien ja vaunujen käyt-
29472: ö         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.
29473: 
29474: tämistä, muun muassa sen tappion välttämiseksi, jonka
29475: I ja II matkustajaluokan liikenne tuottaa. Eduskun-
29476: nan tehtävä tässä kohden ei kuitenkaan voi olla
29477: muu kuin yleisten ohjeiden antaminen, ja toivottava
29478: on, että rautatieliikkeen taloudellisia tuloksia tutkimaan
29479: asetettu komitea esittää seikkaperäisen selvityksen sekä
29480: rakentamistapaa että liikenneoloja vaivaavien epäkoh-
29481: tien poistamiseksi.
29482:       Vaikkei Eduskunnalle ole esitetty riittävää todis-
29483: tusta, vastaavatko esityksessä uutisrakennuksiin ja liik-
29484: kuvan kaluston lisäämiseen ehdotetut 5,500,000 ja
29485: 4,000,000 markkaa todella sitä määrää, mikä järki-
29486: peräisen rautatietalouden kannalta katsoen tätä nykyä
29487: on välttämättä näihin tarkoituksiin käytettävä, on
29488: Eduskunta tällä kertaa hyväksynyt armolliseen esityk-
29489: seen sisältyvät määrärahat sinään.
29490:       III. Savonlinnan-Elisenvaaran radan valmiiksi
29491: rakentaminen. Hyväksyessään tässä kohden ehdotetun
29492: menoerän Eduskunta on pannut painoa siihen, että
29493: rautatietutkimuksia tehtäessä vastedes tarkemmin kuin
29494: tähän asti arvioidaan kustannukset, koska siinä kohdin
29495: viime valtiopäivien päätös; perustuu aivan epäluotetta-
29496: viin arviolaskuihin.
29497:       IV. Mäiirärahat uust:in rautatierakennuksiin ja rau-
29498: tatietutkimuksiin. Vastauksessa armolliseen esitykseen n:o
29499: 17 Eduskunta on perustellut päätöksensä, jonka mukaan
29500: näihin tarkoituksiin vuodeksi 1908 on hyväksytty
29501:  10,000,000 ja 30,000 markkaa.
29502:        V. Valtionrautateiden vakinainen menosääntö. Edellä
29503: huomautettu epävarmuus rautateitten menosääntöä mää-
29504: rättäessä johtuu osaksi siitäkin seikasta, ettei Edus-
29505: kunnalle annettu kulkulaitosrahaston ennakkoarvio si-
29506: sällä kaikkia sanotun rahaston tuloja ja menoja. Siitä
29507: puuttuu toiselta puolen rautateiden kokonais- eli liiken-
29508: netulot ja toiselta puolen vakinaiset eli liikennemenot;
29509: arvioon on vain otettu liikennetulojen ja -menojen ero-
29510: tus eli n. s. liikennevoitto. Erinäisistä rautateiden
29511:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.       7
29512: 
29513: menoeristä on kuitenkin vaikea päättää, ovatko ne luetta-
29514: vat liikennemenoksi vai rautateiden pääoman lisäykseksi,
29515: ja toisten suhteen, jotka ilmeisesti sisältävät kumpaiseen-
29516: kin ryhmään kuuluvia osia, on jaotus tehtävä johonkin
29517: määrin mielivaltaisesti määrätyn perusteen mukaan. Sen
29518: ohessa on varsin useassa tapauksessa, esim. korjaustöi-
29519: den suhteen, ennakolta miltei mahdotonta arvioida, mi-
29520: ten menoerät aikanaan tulevat jakautumaan näiden
29521: ryhmien kesken. Rautatietalouden tuloksen selville
29522: saamiseksi on menojen varma ryhmitys välttämätön,
29523: mutta kun se riippuu .kulloinkin voimassa olevista kir-
29524: janpito-ohjeista tai suorastaan asianomaisen noudatta-
29525: masta tilitystavasta, seuraa tästä, että liikennevoittakin
29526: eri tilitystapaa noudatettaessa, saa eri arvoja, niinkuin
29527: valtiovarain tilasta annettuun kertomukseen sisältyvistä
29528: numerotiedoista osittain käy ilmi. Nämä seikat osotta-
29529: vat ensinnäkin, että n. s. liikennevoittoa ei voida pitää
29530: sellaisena tosiarvona, joka soveltuisi laskuperusteeksi,
29531: ja kun sen lisäksi liikennemenojen ja rautateiden pää-
29532: omaa lisäävän varainkäytön välistä rajaa, joka muuten-
29533: kin on häilyvä, on miltei mahdotonta edeltäpäin määrätä
29534: vuosi vuodelta yhä tärkeämmiksi käyneiden korjaus- ja
29535: uudistustöiden suhteen, näyttää jo yksinomaan viime-
29536: mainittuihin töihin tarvittavain menoeräin arvioiminen
29537: ja etenkin niiden tarpeellisuuden arvosteleminen välttä-
29538: mättä edellyttävän, että rautatietalouden menot koko-
29539: naisuudessaan otetaan Eduskunnan käsiteltävään kulku-
29540: laitosrahaston ennakkoarvioon. Tämä menettely, josta
29541: seuraa, että tulotkin kokonaisuudessaan ovat mainit-
29542:  tuun ennakkoarvioon otettavat, on senkin vuoksi luon-
29543:  nollinen, koska Eduskunnalla valtiolainain takaajana on
29544:  oikeus osaltansa vaikuttaa niinhyvin liikennemenojen
29545:  kuin rautateiden tulojen muodostumiseen, josta valtio-
29546:  lainain vuotuismaksujen suorittamismahdollisuus ainakin
29547:  osittain riippuu.
29548:        Näitä näkökohtia silmällä pitäen on käsillä oleva
29549:  tulo- ja menoarvio laadittu kokonaisjärjestelmän mu-
29550: 8         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.
29551: 
29552: kaisesti, ottamalla menopuolelle armollisessa esityksessä
29553: olevain eram lisäksi valtionrautateiden vakinaiseen
29554: menosääntöön (valtion menoarvion 11 Pääluokan lll
29555: luku) sisältyvät menot sekä määrärahan eläkkeitä ja
29556: erinäisiä muita menoja varten, ynnä tulopuolelle lii-
29557: kennevoiton sijaan rautateiden liikennetulot kokonaisuu-
29558: dessaan.
29559:       Valtionrautateiden vakinaiseen menosääntöön kuu-
29560: luvat menot on kuluvan vuoden menoarviossa laskettu
29561: Smk:ksi 34,915,400: -. Esityksessä arvioidaan valtion-
29562:  rautateiden menot vuonna 1908 nousevan 3 7,000,000
29563:  markkaan, mutta kun tähän määrään sisältyy eläke-
29564: y. m. menoja 500,000 markkaa, tekee puheenaoleva
29565:  menoerä siis 36,500,000 markkaa. Rautatiehallituksen
29566:  ensi vuodeksi tekemä ja Senaatille lähettämä menosään-
29567:  töehdotus päättyy taas 36,893,360 markkaan 8 pen-
29568:  niin. Kuten ennemmin on mainittu, on tämän meno-
29569: säännön erissä edellisinä vuosina syntynyt tuntuvia
29570: säästöjä, mistä saattaisi tehdä sen johtopäätöksen, että
29571: se yleensä laaditaan runsaan arvion mukaan, mutta
29572: kun ei ole valtiopäivillä voitu tarkastaa Rautatiehalli-
29573: tuksen ehdotuksen yksityiskohtia, ja rautateiden palk-
29574:  kaussääntöön tulossa oleva lisäys sekä polttoaineiden
29575: hinnan kohoaminen tuntuvasti voivat vaikuttaa loppu-
29576: summaan, on tämän menon varovaisuuden vuoksi las-
29577: kettu vuonna 1908 nousevan tasaluvuin 36,900,000
29578: markkaan.
29579:       VI. Eläkkeet ja erinäiset määrärahat. Armollisessa
29580: esityksessä N:o 22 olevien laskelmien nojalla ovat
29581: kulkulaitosrahastosta vuonna 1908 suoritettavat eläk-
29582: keet arvioidut 494,000 markaksi ja erinäiset muut tästä
29583: rahastosta menevät ja menoarvion 15 Pääluokan koh-
29584: dalle otetut määrärahat 6,000 markaksi.
29585: 
29586: 
29587:      Kulkulaitosrahaston osastoissa I -VI mainitut me-
29588: not olisivat tämän mukaan 64,167,860 markkaa, mikä
29589:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.       9
29590: 
29591: määrä ynnä edellä selvitetty vajaus 7,375,000 mark-
29592: kaa tekevät yhteensä 71,542,860 markkaa.
29593: 
29594: 
29595: 
29596: 
29597:           Kulkulaitosrahaston tulot vuodelta 1908.
29598: 
29599:       1. Valtionrautateitten bruttotulot vuodelta 1908 on
29600: esityksessä arvioitu 39,000,000 markaksi. Vaikka nämä
29601: tulot kuluvana vuonna ovat osottaneet nousua, on py-
29602: sytty arvioidussa tulomäärässä, koska äsken voimaan-
29603: pannun pilettienhinnan korotuksen seuraukset eivät
29604: vielä ole laskettavissa.
29605:       II-III. Rahaston osuus vähittäismyynti- ja annis-
29606: keluyhtiöitten nettovoitosta on laskettu 1,000,000 markaksi
29607: ja osuus paloviinarahoista 6,000,000 markaksi, syistä,
29608: jotka esitetään Eduskunnan alamaisessa vastauksessa
29609: armolliseen esitykseen n:o 23 paloviinaverosta.
29610:       IV. Siirto 'mltiorahastosta. Armollisessa esityksessä
29611: ilmoitetaan, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne 14
29612: päivänä kesäkuuta 1906 on valtuuttanut Senaatin 1907
29613: vuoden alusta lähtien kolmen vuoden kuluesa siirtä-
29614: mään valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon vuosittain
29615: 500,000 markkaa korvaukseksi postin kuljettamisesta
29616: valtionrautateillä. Erä on tämmöisenään merkitty kul-
29617: kulaitosrahaston ennakkoarvioon, kuitenkin huomautta-
29618: malla, että äsken saadun selvityksen mukaan mainittu
29619: rahamäärä tuskin vastaa muuta kuin puolta niistä kus-
29620: tannuksista, joita rautateille voidaan laskea aiheutuvan
29621: postin kuljettamisesta.
29622: 
29623: 
29624: 
29625: 
29626:      I-IV kohdissa mainitut tuloerät tekevät ylempänä
29627: tehtyjen laskujen mukaan yhteensä 46,500,000 markkaa.
29628: 10        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.
29629: 
29630: Kun rahaston menot vuodelta 1908 ja vuonna 1907
29631: syntynyt vajaus ovat lasketut yhteensä 71,542,860
29632: markaksi, olisi tämän mukaan vielä tarpeen varoja
29633: 25,042,860 markkaa, mikä rahamäärä olisi hankittava
29634: kuoletuslainan kautta.
29635:       Harkittuaan niitä asianhaaroja, jotka ovat aiheutta-
29636: neet, ettei vuonna 1 906 valtiolainan ottamisesta tehtyä
29637: päätöstä ole toteutettu, on Eduskunta puolestaan kat-
29638: sonut Hallituksen menettelyn tässä kohden nojautuneen
29639: päteviin syihin. Mitä taas tulee niihin lainan tai lyhyt-
29640: aikaisen velaksioton suhteen tehtyihin ehdotuksiin, jotka
29641: sisältyvät käsillä olevaan armolliseen esitykseen, on
29642: Eduskunta ne hyväksynyt, ottaen ennakkoarvioon Halli-
29643: tuksen ehdottaman 1 ,500,000 markan suuruisen arvio-
29644: määrän vuonna 1908 menevää uuden lainan korkoa ja
29645: kuoletusta varten.
29646: 
29647: 
29648: 
29649:     Sen perusteella mitä edellä on esiintuotu, saa
29650: Eduskunta ilmoittaa:
29651: 
29652:                        että Eduskunta on hyväksynyt armolli-
29653:                 sessa esityksessä tehdyt ehdott~,kset, Jotka
29654:                 koskevat rautatietarkoit-uksiin    otettavaksi
29655:                 päätettyä kuoletuslainaa sekä Hallituksen
29656:                 mltuuttamista, siinä tapauksessa että lai-
29657:                 nasta sopiminen vieläkin on lykättävä, lai-
29658:                 naamaan lähimmin tarpeellisen määrän
29659:                 lyhytaikaisena velalcsiottona; sekä
29660:                        että Eduskunta on hyväksynyt kulku-
29661:                 laitosrahastolle vuodeksi 1908 seuraavan
29662:                 ennakkoarvion:
29663:         !1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.      11
29664: 
29665:       Kulkulaitosrahaston ennakkoarvio vuodeksi 1908.
29666: 
29667: 
29668: Laskettu vajaus 1 p:nä tammikuuta
29669:     1908                             . Smk. 7,375,000:-
29670: Valtionrautateiden vakinainen meno-
29671:     sääntö                                  36,900,000: -
29672: Eläkkeet ja erinäiset määrärahat .      "      500,000:-
29673: Valtiolainain vuo-                      "
29674:     tuismaksut se-
29675:  ·. kä provisioni t
29676:     ja kulut        . Smk.6,248,700:-
29677: Korko laamannin-
29678:     käräjäjyvära-
29679:     hastolle                154,160:-
29680: Korko valtiorahas-     "
29681:    tolle 3,500,000
29682:     lainasta .         " . 105,000:-         6,507,860: -
29683: Uuden lainan korko ja kuoletus, "
29684:     laskettu 2fa sitä varten vahviste-
29685:     tusta vuotuismaksusta .                  1,500,000: -
29686:      Määrärahat:                        "
29687: U utisrakennustöi-
29688:     hin    valmiilla
29689:     radoilla, arviol-
29690:     ta             . Smk. 5,500,000:-
29691: Valmisten ratain
29692:     liikkuvan ka-
29693:     luston lisäämi-
29694:     seen, arviolta " 4,000,000:-             9,500,000:-
29695: Savonlinnan-Elisenvaaran radan val- "
29696:     miiksi rakentamiseen .                     730,000:-
29697: Kemin-Rovaniemen, J oensuun-Nur- "
29698:      meksen sekä Seinäjoen-Kristiinan
29699:      ja Kaskisten ratoihin                  10,000,000:-
29700: Rautatietutkimuksiin .                   "      30,000:-
29701:                                          "
29702:                                        Smk. 73,042,860:-
29703: 12       1907. -   Edusk. Vast. -     Esitys N:o 20.
29704: 
29705:                           Tulot:
29706: 
29707: Valtionrautateiden kokonaistulo . Smk. 39,000,000: -
29708: Osuus vähittäismyynti- ja anniskelu-
29709:    yhtiöiden nettovoitosta              1,000,000:-
29710: Siirto valtiorahastosta korvaukseksi "
29711:    postinkuljetuksesta .             "    500,000:-
29712: Osuus paloviinarahoista .            "  6,000,000: -
29713: Lainalla täytettävä vajaus           " 26,542,860: -
29714:                                         Smk. 73,042,860: -
29715: 
29716: 
29717: 
29718: 
29719:       Tämän ohessa, ja vaikka Eduskunta tällä kertaa
29720: ei ole tahtonut muuttaa esityksessä uutisrakennuksiin
29721: valmiilla radoilla ja niiden liikkuvan kaluston lisäämi-
29722: seen laskettua määrärahaa, on Eduskunta kuitenkin,
29723: ylempänä tarkemmin esitetyistä syistä, katsonut tar-
29724: peelliseksi puolestaan lausua:
29725: 
29726:                       että valtionrautateiden hallinnossa, niin-
29727:                hyvin mitä tulee säännöllisen liikenteen
29728:                hoitoon, kuin varain käyttämiseen rauta-
29729:                teillä suoritettaviin uutisrakennustöihin ja
29730:                liikku'ran kaluston lisäämiseen, on nouda-
29731:                tettava ankaraa säästäväisyyttä;
29732:                       että vastedes esitettäessä Eduskunnalle
29733:                varain osottamista uutisrakennuksiin val-
29734:                miilla radoilla, esitykseen olisi liitettävä niin-
29735:                hyvin seikkaperäinen sewnteko kaikista niistä
29736:                rakennustöistä, joiden suorittamisen asian-
29737:                vrnaisena varainhoitovuotena Hallitus katsoo
29738:                tarpeelliseksz·, kuin myös selvitys kunkin
29739:                suoritettavaksi ehdotetun suuremman raken-
29740:                nustyön kokonaiskustannuksesta; sekä
29741:    1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 20.       13
29742: 
29743:                että seuraavalla kerralla esitettäessä
29744:          Eduskunnalle varain osottamistavaltionranta-
29745:          teiden liikkuvan kaluston lisäämiseksi, Edus-
29746:          kunnalle annettaisiin selonteko sit:tä, mi-
29747:          hin toimenpiteisiin Hallitus on ryhtynyt,
29748:          }otta olemassaoleva liikkuva kalusto tulisi
29749:          täydellisemmin kuin tätä nykyä tarkoituk-
29750:          seensa käytetyksi.
29751: 
29752: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
29753: 
29754: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
29755: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
29756:                      1907.- N:o 21.
29757: 
29758: 
29759: 
29760: 
29761:                  Keisarillisen Majesteetin armollinen
29762:            esitys Suomen Kansaneduskunnalle varojen
29763:            osottamisesta kansakoululaitosta varten vuo-
29764:            deksi 1908.
29765: 
29766: 
29767:       Jo silloin kun armollinen esitys kansakoulujen perus-
29768: tamisesta ensi kerran 1863 vuoden valtiopäivillä annettiin
29769: Suomenmaan Valtiosäädyille, lausuttiin siinä toivomuksena,
29770: että opetusta kiinteissä kouluissa voitaisiin hankkia kai-
29771: kille kouluijässä oleville lapsille, jotka sellaista opetusta
29772: tarvitsivat. Oli laskettu että maan silloisen väestön luku-
29773: määrään nähden sanottuun tarkoitukseen tarvittaisiin aina-
29774: kin 2,()()) kiinteätä kansakoulua. Aluksi edellytettiin kum-
29775: minkin ainoastaan, että kuhunkin maalaiskuntaan lyhyem-
29776: män ajan kuluessa voisi syntyä yksi tahi kaksi koulua.
29777:        Tästä lähtien on miltei kaikilla valtiopäivillä
29778: nostettu kysymys siitä, mitenkä sopivimmalla tavalla voi-
29779: taisiin jouduttaa kansakoululaitoksen kehitystä yllä esitet-
29780: tyyn suuntaan, jossa tarkoituksessa osaksi on tahdottu
29781: velvoittaa kuntia määrättyjen ohjeitten mukaan kansakou-
29782: luja perustamaan, osaksi taas säätää oppipakko kouluijässä
29783: oleville lapsille. Tärkeä askel oli asetus 24 päivältä touko-
29784: kuuta 1898, joka määräsi kunnat jaettaviksi kansakoulu-
29785: piireihin ja kansakouluja perustettavaksi niin lukuisasti,
29786: että kaikki kouluijässä olevat lapset voivat mikäli mah-
29787: dollista omassa koulupiirissään saada opetusta. Tähän-
29788: astiset toimenpiteet ovat kumminkin osottautuneet riit-
29789:   2                         N:o 21
29790: 
29791: tämättömiksi.     Viimekuluneena vuonna on senvuoksi
29792: asetettu kaksi eri komiteaa, joista toisen tehtävänä on
29793: ollut laatia ehdotus alemman opetuksen järjestämiseksi
29794: maaseudulla, toisen taas valmistaa lakiehdotus ylemmän
29795: kansakoulun pakollisesta käymisestä. Kun viimemainittu
29796: komitea ei vielä ole lopettanut laajaperäistä työtään ja
29797: Eduskunnalle annettavan esityksen laatiminen niin ollen on
29798: jäävä siksi kunnes molempien komiteain ehdotukset ovat
29799: saapuneet, on kysymys oppipakon voimaanpanemisesta
29800: kansakouluun nähden lykättävä vuoteen 1908. Tähän asti
29801: tehdyt laskelmat valtiovaroista apurahoina ja lainoina suo-
29802: ritettavista määrärahoista, jotka katsotaan tarpeellisiksi sel-
29803: laisen uudistuksen toimeenpanemiseksi kansakoululaitok-
29804: sen alalla kymmenen tahi viidentoista vuoden kuluessa,
29805: näyttävät kumminkin että kustannukset alimman lasku-
29806: perusteen mukaan nousisivat 35-37 miljoonaan markkaan,
29807: samalla kuin valtiovaraston vuosimenot samana aikakautena
29808: lakkaamatta nousisivat ja tekisivät koulu-uudistuksen täy-
29809: dellisen voimaanpanon jälkeen 12-14 miljoonaa markkaa.
29810:       Pääasiallisena esteenä kansakoulujen lisääntymiselle
29811: kunnissa, on vaikeus varojen hankinnafl.'la kansakouluhuo-
29812: neustojen rakentamista ja laajentamista varten. Yhä suurem-
29813: massa määrässä on senvuoksi ruvettu hakemaan avustusta
29814: valtiovarastolta sellaisiin rakennuksiin sekä myöskin lainoja
29815: huokeilla ehdoilla. Jotta apurahojen lukumäärää kansa-
29816: koulurakennuksia varten voitaisiin lisätä, on määräraha
29817: tähän tarkoitukseen, joka kumpaakin vuotta 1906 ja 1907
29818: kohti on ollut 150,000 markkaa, katsottu täytyvän korot-
29819: taa 360,000 markkaan vuodeksi 1908, niinkuin etempänä
29820: 8 osastossa on esitettynä.
29821:        Tärkeintä on että kunnat voivat saada huokeita ra-
29822: kennuslainoja. Tähän asti on valtiovaroista yleensä myön-
29823: netty 8,000 markkaa yksinkertaista koulua kohti, ei kui-
29824: tenkaan missään tapauksessa yli 2 / 3 rakennuskustannuksista.
29825: Joulukuun 31 päivänä 1906 oli tätä tarkoi-
29826:        tusta varten olevasta lainausrahas-
29827:        tosta annettuja lainoja yhteensä Smk. 6,014,364:-
29828:                             N:o 21                        3
29829: 
29830: johon tulee lisäksi aikaisemmin myön-
29831:      netyt, mutta vielä nostamattomat Smk. 212,000: --
29832: sekä vuonna 1907 nostettavaksi myön-
29833:      netyt, noin.                          500,000: -
29834:                               Summa Smk. 6, 726,364: -
29835: 
29836:       Lainausrahasto, jota käytetään myöskin muihin tär-
29837: keihin yleisiin tarpeisiin, ei kuitenkaan erityisettä lisäyk-
29838: settä voi tyydyttää tätä kansakoulurakennuslainojen ky-
29839: syntää. Keisarillinen Majesteetti on sen johdosta, tehdäk-
29840: seen lähimpinä vuosina mah-dolliseksi lainojen antamisen
29841: knnnille tähän tarkoitukseen niin laajalti 7 kuin asian edistä-
29842: minen vaatii, armossa määrännyt
29843:       että valtiorahaston varoista on siirrettävä lainaus-
29844: rahastoon 2,000,<m markkaa, yhdessä lainausrahastosta
29845: samaan tarkoitukseen aikaisemmin myönnettyjen tahi
29846: vast'edes myönnettävien lainojen vuotuismaksujen kanssa,
29847: käytettäväksi lainojen antamiseen maalaiskunnille kansa-
29848: kouluhuoneustojen rakentamiseksi niillä ehdoilla, jotka sel-
29849: laisista lainoista ovat määrätyt armollisessa julistuksessa
29850:  11 päivältä huhtikuuta 1899.
29851: 
29852: 
29853: 
29854: 
29855:     Eduskunnalle jätetään täten päätettäväksi seuraavista
29856: määrärahoista maan kansakoululaitoksen ylläpitämiseksi
29857: vuonna 19CB.
29858: 
29859: 
29860:           l. Apumaksu kaupunkien kansakoululaitokselle.
29861: 
29862:      Suostuntavaroista annettu avustus kaupunkien kan-
29863: sakoululaitoksen ylläpitämiseksi teki 1906 vuoden lopulla
29864: Smk. 714,410 ja oli siis 69,590 markkaa vähempi sitä
29865: määrää, minkä V altiosäädyt viime valtiopäivillä olivat tä-
29866: hän tarpeeseen osottaneet.
29867:   4                       N:o 21
29868: 
29869:     Viimekuluneina viitenä vuotena ovat valtioavut kau-
29870: punkien kansakouluille lisääntyneet seuraavast-i:
29871: 
29872:       vuonna 1902 .                   37,960 markkaa-
29873:               1900 .                   6,205
29874:              1904.                    23,700
29875:               1905 .                  51,485
29876:               1906.                   10,335
29877: 
29878: eli koko viiden vuoden ajanjaksona 129,es& markkaa, joka
29879: tekee vuotta kohti keskimäärin 25,937 markkaa. Kuten
29880: ylläolevat numerotkin osottavat, on kuitenkin lisäys kau-
29881: punkien kansakoulujen valtioapuihin eri vuosina hyvin
29882: vaihteleva, riippuen pääasiallisesti siitä, milloinka suurem-
29883: mat kaupungit esittävät anomuksensa saada valtioapunsa
29884: korotetuiksi. Senpätähden ei mainittu keskimäärä sem-
29885: moisenaan kelpaa luotettavaksi perusteeksi, kun on lasket;.;
29886: tava tämän menoerän suuruus vuodeksi 1908. On myöskin
29887: muistettava, että V altiosäätyjen viime valtiopäivillä teke-
29888: män päätöksen mukaan se peruste, Jonka mukaan kaupun-
29889: kien kansakouluille suostuntavaroista annettavat apurahat
29890: ovat laskettavat, on sikäli muutettu, että niihin me-
29891: noihin, joiden suorittamiseen valtio ottaa osaa, nyt
29892: saa lukea myös vuokramäärät niistä kansakouluja var-
29893: ten vuokratuista huoneustoista, joitten havaitaan vas-
29894: taavan tarkoitustaan, rahamenot kirjojen hankkimiseksi
29895: kansakoulujen opettajain kirjastoihin sekä auskulteerausta
29896: ja opintomatkoja varten myönnetyt määrärahat. Tämä
29897: kaupunkikuntien eduksi näin muutettu laskuperuste, samoin
29898: kuin kaupunkikansakoulujen ajanmukaisen kehityksen
29899: aiheuttamat vaatimukset, vaikuttavat luonnollisesti sen
29900: että näiden oppilaitosten kannatus vuosi vuodelta kysyy
29901: yhä enemmän valtioapuja. Mutta näinkin ollen täytyy
29902: kuitenkin olettaa, että Valtiosäätyjen nyt kuluvalla vuo-
29903: delle laskema lisäys, 80,000 markkaa, on puheena ole-
29904: vaan tarkoitukseen riittävä, ja joskin vähempi li-
29905: säys opettajiston palkkoihin eräissä kaupungeissa, joissa
29906:                               N:o 21                         5
29907: 
29908: ne tätä nykyä vielä ovat maaseudun palkkamääriä pie-
29909: nemmät, voisi tulla kysymykseen siinä tapauksessa että
29910: opettajain palkat maaseudulla tulevat korotettaviksi, kuten
29911: seuraavassa ehdotetaan, ei kuitenkaan tulevanakaan vuonna
29912: liene odotettavissa mitään erityisempää lisäyksen tarvetta,
29913: jonka vuoksi määräraha voidaan pysyttää muuttamatta
29914: vuodeksi 1908.
29915:       Jos siis edellyttää, että kaupunkien kansakouluille
29916: myönnetyt valtioavut vuoden 1907lopulla nousevat 714,410
29917: +   80,000 eli tasaluvuin 795,000 markkaan, tarvittaisiin
29918: mainittujen koulujen avustamiseen vuodeksi 1908
29919: 
29920:             795,000   + 80,(X)() = 875,000 markkaa.
29921: 
29922: 
29923: 
29924: 
29925:     2.   Apumaksu maalaiskansakoulujen varsma1sen opettajiston
29926:                           palkkaamiseen.
29927: 
29928:       Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1906 on tämä
29929: määräraha 2,260,000 markan suuruinen. Kun myönnetty-
29930: jen apumaksujen summa sanotun vuoden lopussa teki
29931: 2,069,000 markkaa, on siis melkoinen osa määrärahasta
29932: jäänyt käyttämättä.
29933:       Miten monta valtioapua opettajien ja opettajatarten
29934: palkkaamiseksi on viimekuluneina viitenä vuotena myön-
29935: netty, miten monta aikaisemmin myönnettyä apua samana
29936: ajanjaksona lakkautettu sekä paljonko valtion menosääntö
29937: näiden toimenpiteiden kautta on vuotuisesti noussut, näh-
29938: dään seuraavasta taulusta:
29939:   6                                  N:o 21
29940: 
29941:                            Myönnettyjä 1 Lakkautettuja              Vuotuinen         1
29942:                            valtioapuja.   valtioapuja.               lisäys.          [
29943: 
29944:                            asoo Ja6oo,åsoo Ja6oola8oo ja6oo
29945:                             mk.      mk.       mk.       mk.        mk.         mk.
29946:                        1
29947: 
29948: Vuonna 1902                   99      115            6    261            93      89
29949:       })   1903 ...           87       89        11       10             76      79
29950:       »    1904 ...           70       56            5    15             65      41
29951:            1905 ...           77      124            5     8             72     116
29952:            1906 ...           86      107            6    16             80      91
29953:          Yhteensä 1          419 1    491 1      331      75 1          386 1   416
29954:  Vuo tuinen lisäys keskimäärin .                               .1        771     83
29955: 
29956:        Koska jotkut valtioavut on annettu vain määrävuo-
29957: siksi, osottavat ylläolevat numerot valtioapujen vuotuisen
29958: lisäyksen hieman suuremmaksi, kuin uusien opettajain lu-
29959: kumäärä vastaaviita vuosilta on. Tästä huolimatta ja
29960: vaikka todennäköistä on, että Valtiosäätyjen vuodeksi 1907
29961: arvioima lisämääräraha 150,000 markkaa ei tule aivan ko-
29962: konaan käytettäväksi, täytynee kuitenkin laskea maalais-
29963: kansakoulujen avustaiDiseksi tarvittavan vuonna 1908, paitsi
29964: ennen myönnettyjä, noin 100 valtioapua opettajain ja 110
29965: opettajatarten palkkaamiseksi eli tasaluvuin sama lisäysr
29966: 150,000 markkaa, minkä Valtiosäädyt ovat myöntäneet jo
29967: vuosiksi 1906 ja 1907.
29968:       Jos siis puheenalainen menoerä arvioidaan kuluvan
29969: vuoden lopulla nousevan Smk:aan 2,089,000 150,000 =                 +
29970: 2,239,000 ja tämä määrä tasoitetaan Smk:ksi 2,240,000, olisi
29971: apurahaksi maalaiskansakoulujen varsinaisen opettajiston
29972: palkkaamiseen varattava vuodeksi 1908
29973: 
29974:            2,240,000       + 150,000       =   2,390,000 markkaa.
29975: 
29976:      Nämä numerot osottavat sen määrän, johon puheena-
29977: oleva menoerä nousee, laskettuna nykyisen palkkasäännön
29978: perusteella.
29979:                            N:o 21                         7
29980: 
29981:       Hallitukselle on kuitenkin aika ajoittain ja erittäinkin
29982: viime aikoina kansakoulunopettajiston puolelta tehty esi-
29983: tyksiä sen huolestuttavan taloudellisen tilan johdosta, jossa
29984: tämä opettajisto on. Tosiaan näyttääkin siltä kuin olisi
29985: välttämätöntä tässä kohdin mahdollisimman pian aikaan-
29986: saada parannus.
29987:        Ne ehdotukset, joita opettajiston edustajat tässä
29988: suhteessa ovat esittäneet, ovat kuitenkin melkoisesti
29989: pitemmälle käyviä kuin kansakoulunopettajille missään
29990: muussa maassa myönnetyt palkkaedut, johon nähden erit-
29991: täin on huomioon otettava se pitempi valmistautumisaika
29992: ja se laajempi opetusvelvollisuus, joka muualla on olemassa.
29993: Askenmainitun ehdotuksen mukaan tulisi, lukuunottamatta
29994: erinäisiä luonnossa suoritettavia etuja ja kunnalta tulevaa
29995: lisää, jokainen opettaja ja opettajatar virkaan astuessaan
29996: saamaan 2,000 markan suuruisen peruspalkan, joka kolmine
29997: korotuksineen 15 vuoden kuluttua nousisi 3,200 markkaan.
29998: Tehdyn laskelman mukaan olisi vuonna 1908 maalais-
29999: kansakoulunopettajain lukumäärä 1,777 ja opettajatarten
30000: 1,599 eli yhteensä 3,376. Ehdotettu peruspalkka olisi siis
30001: jo vuonna 1908 3,376 X 2,000 = 7,752,<XXJ markkaa. Pal-
30002: kankorotukset taas, jotka joka viidenneltä vuodelta ehdote-
30003: taan 400 markaksi kullekin opettajalle ja opettajattarelle,
30004: tulisivat, alempana sivuilla 12--13 löytyvän yleiskatsauk-
30005: sen mukaan, olemaan seuraavat:
30006:                                    opettajia ja palkan- S
30007:                                   opettajattaria korotus umma.
30008: vähintäin 15 vuoden palveluksesta 727 X 1,200 = 872,400
30009:           10                      391 X 800 = 312,800
30010:            5                      800 X 400 = 320,000
30011:                                                1,505,200
30012:        Näin anotusta palkkojen korottamisesta olisi tietenkin
30013: seurauksena että useimpien kaupunkienkin täytyisi myöntää
30014: suuremmat palkat kansakoulunopettajistolleen, jonka luku-
30015: määrä kaikissa kaupungeissa yhteensä nousee vähän yli
30016: l,<XXJ. Tämän johdosta tulisi kaupunkien kansakouluille
30017: myönnettävä valtioapu melkoisesti kohoamaan. Mutta
30018:   8                         N:o 21
30019: 
30020: vaikk'ei tätä otettaisikaan huomioon tuottaisivat jo kaksi
30021: äskenmainittua erää kansakoululaitoksen tulo- ja meno-
30022: arvioon 7,752,(X)() +   1,505,200 = 9,257,200 markan suu-
30023: ruisen valtiomenon, kun se sitävastoin tähänastisten las-
30024: kuperusteiden mukaan samalta vuodelta on 2,980,(X)() mark-
30025: kaa. Näin melkoinen yhden ainoan virkamiesryhmän palk-
30026: kojen korotus yhdellä kertaa ei olisi oikeassa suhteessa maan
30027: nykyisiin rahavaroihin ja tämänsuuntainen yritys tekisi
30028: epäilemättä vuosikymmeniksi eteenpäin mahdo-ttomaksi
30029: sen pakollisen kansakoulu-opetuksen aikaansaamisen kai-
30030: kille kouluiässä oleville lapsille, joka erittäin viime aikain
30031: valtiollisten uudistusten johdosta on katsottava välttämät-
30032: tömäksi.
30033:       Koulutoimen Ylihallitus on omasta puolestaan puol-
30034: tanut peruspalkkana maksettavaksi jokaiselle naimatto-
30035: malle opettajalle ja opettajattarelle 1,(X)() markkaa sekä
30036: jokaiselle naineelle opettajalle 1,500 markkaa, ynnä viime-
30037: mainitun palkkamäärän maksamista myöskin sellaiselle
30038: leskeksi jääneelle opettajattarelle, jolla on lapsia, tahi nai-
30039: misissa olevalle opettajattarelle, joka on joutunut perheensä
30040: ainoaksi elättäjäksi. Tämä peruspalkka kohoaisi 5, 10 ja
30041: 15 vuoden nuhteettoman palveluksen jälkeen joka kerralla
30042: 200 markkaa ensinmainitulle sekä300markkaa jälkimmäiselle
30043: ryhmälle. Likimääräisen laskelman mukaan näin järjestetty
30044: palkkojen parannus kohottaisi palkkausten kokonaismää-
30045: rän 5,21U,(X)() markaksi vuonna 1908. Ottaen huomioon
30046: niin hyvin ne suuret tarpeet, joihin nykyhetkellä maan
30047: varojavaaditaan, kuin myöskin välttämättömyyden yhä
30048: edelleenkin lisätä kansakoululaitoksen tulo- ja menoar-
30049: viota, täytyy katsoa tämänkin ehdotuksen menevän pitem-
30050: mälle kuin on mahdollista.
30051:       Yllä kerrottu kansakoulunopettajiston esittämä ehdo-
30052: tus perustuu yhtäläisen palkan periaatteesen sekä opetta-
30053: jalle että opettajattarelle, eikä siinä tehdä erotusta nai-
30054: neen ja naimattoman välillä. Ylihallituksen ehdotuk-
30055: sessa on myöskin yhdenvertaisuusperiaatetta noudatettu
30056: opettajattariin ja opettajiin nähden, jotka eivät ole naimi-
30057:                            N:o 21                        9
30058: 
30059: sissa, mutta puolletaan siinä melkoista suurempaa palkkaa
30060: kaikille, joilla on perhe elätettävänä. 15 vuoden palve-
30061: luksen jälkeen olisi viimemainittujen palkka 2,400 mark-
30062: kaa, edellisten sitävastoin ainoastaan 1,600 markkaa.
30063:       Molemmat nämä periaatteet ansaitsevat huomiota.
30064: Todellisuudessa lieneekin nykyinen opettajien ja opettaja-
30065: tarten palkkojen er~aisuus johtunut siitä olettamuksesta,
30066: että kaikkein useimmista opettajista tulee perheenelättä-
30067: jiä ja että he senvuoksi ovat suuremman palkan tarpeessa
30068: kuin opettajattaret. Olisi epäilemättä toivottavaa että
30069: palkkaedut voitaisiin, mikäli mahdollista, sovelluttaa per-
30070: heolojen aiheuttaman elinkustannusten erilaisuuden mu-
30071: kaan. Siinä mielessä tehdyn ehdotuksen laatiminen vaa-
30072: tisi kuitenkin tilastollista' selvitystä1 jota nykyään ei ole
30073: saatavissa. Ehdotus, joka täten jätetään Eduskun-
30074: nan harkittavaksi, on laadittu seuraavien perusteiden mu-
30075: kaan:
30076:       Yhdenvertaisuusperiaatetta on varteen otettu sikäli,
30077: että naimattomien opettajien ja opettajatarten peruspalkka
30078: on korotettu samaan määrään, 1,000 markkaan, mutta sen
30079: ohessa pantu huomiota naimisissa olevien suurempiin elin-
30080: kustannuksiin, johon nähden peruspalkka naineelle opetta-
30081: jalle sekä myöskin leskeksi jääneelle opettajattarelle, jolla
30082: on lapsia elätettävänä, ja naimisissa olevalle opettajatta-
30083: relle, jonka mies on kykenemätön perheen elatuksesta
30084: huolta pitämään, määrättäisiin 1,200 markaksi.
30085:       Palkankorotuksia tulisi, kuten tähänkin asti, olemaan
30086: neljä, nimittäin 5, 10, 15 ja 20 vuoden palveluksen jäl-
30087: keen, mutta korotettaisiin nykyisiä 120 ja 160 markan
30088: määriä 150 markaksi kerralta naimattomille opettajille ja
30089: opettajattarille sekä 200 markaksi niille, joilla perheen-
30090: elättäjinä on 1,200 markan peiUspalkka.
30091:       Tämän ehdotuksen mukaan tulisi siis naimaton opet-
30092: taja ja opettajatar 20 vuoden palveluksen jälkeen saamaan
30093: palkkaa 1,600 markkaa, 1,440 markan asemesta opettajalle
30094: ja 1,080 markan asemesta opettajattarelle nykyisten mää-
30095: räysten mukaan, sekä nainut opettaja ja opettajatar, jolla
30096:   10                        N:o 21
30097: 
30098: on perhe elätettävänä, 2,000 markkaa, mainittujen 1,440
30099: ja 1,080 markan asemesta. Kunnilta tämän lisäksi tulevat
30100: apumaksut pysyisivät muuttumatta.
30101:       Kysymys, olisiko nykyisiä kansakoulunopettajain elä-
30102: kettä koskevia säännöksiä muutettava, osittain eläkemää-
30103: räin, osittain eläkkeen nauttimisen ehtojen puolesta, ei
30104: vielä ole siksi selvitetty, että se oliei voitu palkkojen ko-
30105: rottamista koskevan ehdotuksen yhteydessä harkittavaksi
30106: esittää.
30107:       Jos Eduskunta hyväksyy yllä esitetyn ehdotuksen
30108: kansakoulunopettajiston palkkauksen parantamisesta, tar-
30109: vitaan vuodeksi 1908, paitsi edellisessä mainittua 2,390,000
30110: markan määrää, peruspalkkojen korottamista vastaava
30111: määräraha. Olettaen että naimattomien opettajien luku
30112: on likimäärin yhtäsuuri kuin niitten opettajatarten, jotka
30113: perheenelättäjinä tulisivat samoin kuin naineet opettajat
30114: saamaan korkeamman peruspalkan, tulisi, kun koko opet-
30115: tajiston lukumäärä sanottuna vuoima on arvioitu 3,376,
30116: kutakin opettajaa ja opettajatarta kohti 400 markan li-
30117: säys, eli siis yhteensä 1,350,400 markkaa. Se meno-
30118: lisäys, jonka määrättyjen virkavuosien jälkeen tapahtuvien
30119: palkanlisäysten korottaminen tuottaisi, on etempänä 4
30120: osastossa laskettu.
30121:       Apumaksuiksi maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
30122: tajiston paikkaamista varten olisi niinmuodoin vuodeksi
30123: 1908 osotettava
30124: 
30125:                       3,740,400 markkaa.
30126: 
30127: 
30128: 
30129: 
30130:     3.   Apumaksu opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen
30131:              mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten.
30132: 
30133:      1\likäli nyt saatavissa olevain tietojen mukaan on
30134: voitu laskea, on maalaiskansakouluissa palveleville mies-
30135: käsitöiden ohjaajille: ja naiskäsitöiden opettajattarille myön-
30136:                             N:o 21                       11
30137: 
30138: netty vuoden 1906 loppuun asti yhteensä 106,352 mark-
30139: kaa, joka määrä on Valtiosäätyjen mainitulle vuodelle te-
30140: kemää arviolaskua 8,648 markkaa pienempi. Tämän opet-
30141: tajiston lukumäärä tekee, sen palkkaamiseksi 1906 vuoden
30142: lopussa myönnettyjen valtioapujen perusteella, 740 mies-
30143: käsitöiden ohjaajaa ja 1,074 naiskäsitöiden opettajatarta.
30144: Tehtyjen laskujen mukaan Valtiosäätyjen vuodeksi 1907
30145: osottama lisäys 12,500 markkaa vastannee tarvetta. Vuo-
30146: den 1908 varalle olisi lisäys määrättävä jonkun verran suu-
30147: remmaksi eli 13,000 markaksi.
30148:       Otaksuen siis, että puheena oleva apumaksu 1907
30149: vuoden lopulla on 106,352    + 12,500 eli tasaluvuin 119,000
30150: markkaa, olisi opettajain ja opettajatarten palkkaamiseen
30151: mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten vuodeksi 1908
30152: myönnettävä
30153:            119,000 +  13,000 = 132,000 markkaa.
30154:       Valtiosäätyjen 1900 vuoden valtiopäivillä tekemän
30155: esityksen johdosta, että otettaisiin harkittavaksi kysymysr
30156: pitäisikö ja missä määrin voimassa olevat säännökset mies-
30157: ja naiskäsitöiden opetuksesta yhden opettajan tahi opet-
30158: tajattaren johtamissa maalaiskansakouluissa muuttaa, jotta
30159: tämä opetus voitaisiin laveimmassa määrässä käytännölli-
30160: sellä tavalla toteuttaa, oli Koulutoimen Ylihallitus ala-
30161: maisessa kirjelmässä 29 päivältä huhtikuuta 1904 ehdot-
30162: tanut että sekä mieskäsitöiden ohjaajan että naiskäsitöiden
30163: opettajattaren tulisi saada palkkaa vähintäin 150 markkaa,
30164: jonka suorittamiseen valtio ottaisi osaa 75 markalla, minkä,
30165: ohessa naiskäsitöiden opettajatarten kelpoisuusvaatimukset
30166: olisivat tarkemmin määriteltävät. Nyt on kuitenkin Yli-
30167: hallitus, koska pätevistä mieskäsitöiden ohjaajista ja nais-
30168: käsitöiden opettajatta1ista on tuntuva puute, arvellut tar-
30169: peelliseksi ehdottaa, että palkat kummassakin ryhmässä,
30170: korotettaisiin 175 markaksi, josta valtio suorittaisi 100 mark-
30171: kaa. Siinä tapauksessa, että viimeksi mainittu ehdotus nyt
30172: pantaisiin täytäntöön, olisi, siihen nähden että mieskäsi-
30173: töiden ohjaajien ja naiskäsitöiden opettajatarten lukumäärä
30174: on laskettu silloin olevan 2,224, näiden opettajain palkkaami-
30175:   12                          N:o 21
30176: 
30177: seen vuodeksi 1908 tarpeen 222,400 markkaa. Koska kuiten-
30178: kin ne toimenpiteet kansakoululaitoksen kehittämiseksi,
30179: jotka lähimmässä tulevaisuudessa ovat aijotut toimeenpan-
30180: taviksi, tulevat välittömästi vaikuttamaan myöskin käsi-
30181: työopetuksen järjestämiseen mutta tähän kuuluvat kysy-
30182: mykset vielä ovat valmistelun alaisina, ei näitten asiain
30183: väliaikainen ratkaisu vuoteen 1908 nähden näytä asian-
30184: mukaiselta, vaan v9itanee tähän tarkoitukseen varata sama
30185: valtioapu kuin tähänkin asti.
30186: 
30187: 
30188: 
30189: 
30190:        4.   Määräraha palkankorotuksiin maalaiskansakoulujen
30191:                      varsinaiselle opettajistolle.
30192: 
30193:       Tämä menoerä kansakoululaitoksen meno- ja tuloar-
30194: viossa oli vuoden 1906 lopulla 512,460 markkaa, siis ai-
30195: noastaan 7,540 markkaa vähemmän kuin mitä opettajiston
30196: palkankorotuksiin mainittuna vuonna oli käytettävänä.
30197:       Jos edellyttää, että kaikki ne opettajat ja opettajat-
30198: taret ovat viroissaan vielä vuonna 19087 jotka sanotun vuo-
30199: den alussa olisivat oikeutetut palkankorotuksen saamiseen-
30200: niitä lukuunottamatta, jotka täysin palvelleina joutuvat
30201: sanottuna vuonna eläkkeelle - samoinkuin nekin henkilöt,
30202: jotka vuonna 1903 otettiin opettajiksi ja opettajattariksi
30203: maalaiskansakouluihin ja jotka siis vuonna 1908 saavat
30204: ensimmäisen palkankorotuksensa, saisivat palkankorotuksia
30205: mainittuna vuonna:
30206: 
30207: 400 opettajaa ja 400 opettajatarta 5 vuoden palveluksesta
30208: 190           > 201               10
30209: 162           " 147               15
30210: 248           ,, 170              20
30211: 
30212:      Sovelluttamalla nyt voimassa olevia määräyksiä,
30213: joiden mukaan opettajan palkanlisäys on 160 mark-
30214: kaa ja opettajattaren 120 markkaa, nousisi palkankorotuk-
30215:                              N:o 21                          13
30216: 
30217: ~iin tarvittava määräraha 592,040 markkaan. Mutta jos
30218: tässä ylempänä 2 osastossa tehty ehdotus näiden palkan-
30219: ]isäysten korottamisesta vastaaviin 200 ja 150 markkaan
30220: hyväksytään, on tarpeen 732,700 markan suuruinen mää-
30221: räraha. Tämä laskelma on tehty edellyttämällä, että nai-
30222: mattomien, palkkauslisäykseen oikeutettujen opettajain lu-
30223: kumäärä on yhtä suuri, kuin niiden opettajatarten, jotka
30224: perheenelättäjinä saisivat korkeamman palkanlisäyksen.
30225: Kuitenkin saattaisi tapahtua, että tarvittava määrä olisi
30226: jonkun verran tässä otaksuttua suurempi. Mutta kun
30227: otetaan huomioon että jokunen määrä opettajia ja opetta-
30228: jattaria kivuloisuuden takia tai muista syistä eroaa vuo-
30229: sittain kansakoulun palveluksesta, ennenkun he ovat pal-
30230: velleet täydet virkavuotensa sekä että palkankorotukset
30231: ovat lasketut vuoden alusta, vaikka opettajanvirat useim-
30232: miten täytetään keskellä vuotta, joka vaikuttaa sen että
30233: todellinen tarve nähtävästi on ylläolevaa arviolaskua pie-
30234: nempi, lienee puheenaolevaan tarkoitukseen, jos määrätty-
30235: jen virkavuosien palveluksesta annettavat määrärahat eh-
30236: dotetulla tavalla korotetaan, riittävä määräraha tarjona,
30237: jos se vuodeksi 1908 määrätään
30238: 
30239:                        740,000 markaksi.
30240: 
30241: 
30242: 
30243: 
30244:    5.   Määräraha maalaiskansakoulujen opettajiston eläkkeiksi.
30245: 
30246:       Kuten 1907 vuoden menosääntö lisäyksineen osottaa,
30247: maksettiin 1906 vuoden lopussa eläkkeitä 63:lle virasta
30248: eronneelle maalaiskansakoulun opettajalle ja 46 opet-
30249: tajattarelle yhteensä Smk. 85,150: 50. Jos tähän laske-
30250: taan se 20,000 markan lisämääräraha, minkä viimeksi
30251:   14                          N:o 21
30252: 
30253: koolla olleet Valtiosäädyt harkitsivat tarpeelliseksi vuo-
30254: deksi 1907, saadaan Smk. 105,150: 50, joka määrä, ta-
30255: soitettuna 106,000 markaksi, voidaan ottaa lähtökohdaksi
30256: määrärahaa arvioidessa ensitulevaa vuotta varten.
30257:       Mikäli laskujen nojalla saattaa päättää, joutuu
30258: 17 opettajaa ja 6 opettajatarta, palveltuaan säädetyt 30
30259: vuotta, eiäkkeelle vuonna 1908; ja on näille tuleva elä-
30260: kemäärä yhteensä 21,500 markkaa. Tosin joku eläkeraha
30261: :saattaa jäädä käyttämättä, jos eläkkeeseen oikeutettu opet-
30262: taja tai opettajatar jo aikaisemmin kuolee tai jos hän vielä
30263: .edelleenkin pysyy virassaan; mutta toiselta puolen on huo-
30264: mattava, että eläkkeitä, yllälaskettujen lisäksi, myöskin
30265: annetaan sellaisille opettajille ja opettajattarille, jotka pa-
30266: rantumattoman taudin tähden jo, ennenkuin ovat eläk-
30267: keeseen oikeutetut, ovat pakotetut eroamaan kansakou-
30268: lun palveluksesta. Ja koska viimemainittujen luku on
30269: nousemassa, on lisäystarve puheena olevalle vuodelle ar-
30270: vioitava ainakin 25,000 markaksi. Maalaiskansakoulujen
30271: opettajiston eläkkeitä varten vuodeksi 1908 olisi siis las-
30272: kettava.
30273:            106,000   + 25,000 = 131,000 markkaa.
30274: 
30275: 
30276: 
30277: 
30278:  6.    Apumaksu kaupunkien kansakoulujen opettajiston eläkkeiksi.
30279: 
30280:       Ylihallitukselle saapuneiden ilmoitusten mukaan suo-
30281: rittivat maan kaupunkikunnat vuodelta 1906 säädettyjä
30282: eläkemaksuja 254 opettajan ja 644 opettajattaren puolesta,
30283: jotka virkojensa laatuun nähden saattavat tulla eläkkeeseen
30284: oikeutetuiksi, yhteensä 36,850 markkaa; ja on 24 päivänä
30285: Toukokuuta 1898 asiasta annetun armollisen asetuksen no-
30286: jalla suostuntavaroista sama määrä siirrettävä eläkerahas-
30287: toon. Viimekuluneina viitenä vuotena on eläkkeeseen oi-
30288: keutettujen kaupunkiopettajain ja -opettajatarten lukumäärä
30289: lisääntynyt vuosittain keskimäärin 8:lla opettajalla ja 18:lla
30290:                              N:o 21                          15
30291: 
30292: opettajattarella; viime vuodelta oli lisäyskuitenkinmelkoista
30293: suurempi eli 10 opettajaa ja 41 opettajatarta. Kuluvaksi
30294: vuodeksi osotetun määrärahan, 38,550 markkaa, voi-
30295: daan niin ollen arvioida suunnilleen vastaavan puheen-
30296: alaista tarvetta, ja jos olettaa, että vuonna 1908 tulee li-
30297: säksi 12 opettajaa ja 30 opettajatarta, joilla on asetuksen-
30298: mukainen eläkeoikeus, on mainitun vuoden lisämääräraha,
30299: laskettuna 50 markan mukaan kutakin opettajaa ja 37
30300: markan 50 pennin mukaan kutakin opettajatarta kohti1
30301: 1,725 markkaa. Kaupunkien kansakoulujen opettajiston
30302: eläkkeihin tarvitaan siis vuodeksi 1908 valtioapua
30303: 
30304:              38,550   + 1,725   =   40,275 markkaa.
30305: 
30306: 
30307: 
30308: 
30309: 7.   Määräraha sairaitten kansakoulunopettajain ja -o~ettajatarten
30310:                           avustamiseen.
30311: 
30312:       Sittenkun V altiosäädyt 1904-1905 vuosien valtio-
30313: päivillä ovat korottaneet määrärahan sairaittenkansakoulun-
30314: opettajain ja -opettajatarten avustamiseen 25,000 markasta
30315: 45,000 markaksi ja viime valtiopäivillä 55,000 markaksi, on
30316: käynyt mahdolliseksi tehokkaammin avustaa niitä kansa-
30317: koulunopettajia ja -opettajattaria, jotka sairauden tähden
30318: ovat olleet pakotetut joksikin ajaksi jättämään virkansa
30319: sijaisen hoidettavaksi tai suuremmassa määrässä käyttä-
30320: mään lääkärin apua. Mikäli on tultu huomaamaan ovat
30321: hermotaudit, keuhkotauti ja reumatismi ne vaivat, joille
30322: kansakoulun palveluksessa olevat henkilöt yleisimmin ovat
30323: altisna. Yhteiskunnan asia lienee hankkia puheenalaisille
30324: sairaille tilaisuus järkiperäiseen hoitoon.
30325:       Näiden sairasapurahain kipeä tarve ilmenee siitä, että
30326: vastakuluneena vuotena, paitsi vuoden määrärahaa 55,000
30327:   16                          N:o 21
30328: 
30329: markkaa, myöskin 12,400 markan ylijäämä edelliseltä vuo-
30330: delta, siis yhteensä 67,400 markkaa, jaettiin 108 opettajalle
30331: ja 119 opettajattarelle apurahoina, joitten keskimääräinen
30332: suuruus oli 213 markkaa. Valtiosäätyjen lausunnon mu-
30333: kaisesti on erittäin säälittävissä tapauksissa apurahaa an-
30334: nettu myöskin taudintapauksen sattuessa opettajan per-
30335: heessä.
30336:       Koska kuitenkin puheenalaista määrärahaa hiljattain
30337: on niin tuntuvasti korotettu ja sitä yhden ainoan vuoden
30338: kuluessa on niin runsaasti käytetty, lienee se vielä vuo-
30339: deksi 1908 pysytettävä semmoisena, joksi Valtiosäädyt sen
30340: viimeksi määräsivät, eli
30341: 
30342:                    55,000 markan suurmsena.
30343: 
30344: 
30345: 
30346: 
30347:        8.   Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojen
30348:                           rakentamiseen.
30349: 
30350:       Tähänkin tarkoitukseen on viimeisinä vuosina
30351: ollut käytettävänä suuremmat määrärahat kuin sitä
30352: ennen. Valtiosäädyt korottivat nimittäin vuonna ·1905
30353: yllämainitun apumaksun 70,000 markasta 150,000 mark-
30354: kaan vuodessa, ja saman määrän myönsivät myöskin vii-
30355: meksi koolla olleet V altiosäädyt. Mutta vaikka kunnat ja
30356: koulupiirit jonkun verran ovatkin saaneet avustusta
30357: pyrkimyksessään saada tarkoituksenmukaiset omat suojat
30358: kouluillensa, ovat kuitenkin, siihen 12,000-20,000 markan
30359: kustannukseen katsoen, minkä jokaisen sellaisen laitoksen
30360: aikaansaaminen tuottaa, nämäkin apurahat osottautuneet
30361: tarkoitukseensa kerrassaan riittämättömiksi. Vuonna 1904
30362: oli vielä 308 kansakoulua sijoitettuna vuokrahuoneisiin ja
30363: 1,094 koulupiiriä kansakoulua vailla. Vaikka muutamia
30364: satoja koulutaloja sittemmin onkin rakennettu, on kuiten-
30365:                            N:o 21                         17
30366: 
30367: kin vähintäin tuhatmäärä kouluja vielä rakennettava, en-
30368: nenkuin ylempien kansakoulujen perustamisen edistämistä
30369: koskevan, 24 päivänä Toukokuuta 1898 annetun asetuksen
30370: tarkoitus on täydelleen saavutettu. Tämän tarpeen tyy-
30371: dyttäminen, paitsi tarvittavien lisärakennusten laittamista
30372: ja vanhojen koulutalojen korjaamista, vaatii kunnilta suu-
30373: ria rahallisia uhrauksia. Näistä syistä ja vielä siihenkin
30374: katsoen, ettei tästälähin kunnille yleensä enään myönnetä
30375: vapaita rakennuspuita kruununmetsistä kansakoulutalojen
30376: rakentamiseen, josta seuraa, että rahallista apua vast'edes
30377: paljoa runsaammin tarvitaan, näyttää välttämättömältä että
30378: puheena olevaa määrärahaa melkoisesti korotetaan. Apu-
30379: maksuksi kansakoulutalojen ja käsityöhuoneustojen raken-
30380: tamiseen ehdotetaan niinmuodoin vuodeksi 1908
30381: 
30382:                       360,()(X) markkaa.
30383: 
30384: 
30385: 
30386: 
30387:   9. Määräraha kirjastoja varten maalaiskuntien kansakoulujen
30388:                  opettajille ja opettajattarille.
30389: 
30390:       Nykyään on olemassa opettajakirjasto joka maalais-
30391: kunnassa ja muutamissa kunnissa, kielellisistä syistä tai
30392: muiden paikallisten olosuhteiden takia, kaksikin kirjastoa.
30393: Näitä laitoksia löytyi vuonna 1904 yhteensä 504, eikä
30394: niitten lukumäärä sittemmin ole sanottavasti muuttunut;
30395: kahtena viimeisenä vuotena on syntynyt vain 3 uutta kir-
30396: jastoa, joten niitä tätä nykyä on kaikkiaan 507, nimittäin
30397: 427 suomalaista ja 80 ruotsalaista kirjastoa.
30398:       Puheenalaisia kirjastoja varten myönnetyt määrära-
30399: hat - 25,()(X) markkaa vuodessa alkaen vuodesta 1901 -
30400: Dvat tarkoitukseensa täydelleen käytetyt. Opettajamäärän
30401: vuotuinen lisääntyminen on vaikuttanut sen, että viime
30402:   18                        N:o 21
30403: 
30404: vuosien kirjastovarojen jaossa muutama kirjastoryhmä on
30405: saanut tyytyä niukempaan rahaerään, kuin toivottavaa olisi
30406: ollut. Sentähden näyttää määräraha olevan korotettava
30407: 30,000 markkaan.
30408:       Mutta opettajakirjastoihin nähden on toinenkin tarve,
30409: joka tässä yhteydessä on. varteenotettava. Useimmilla
30410: näistä kirjakokoelmista ei vielä ole varsinaista säilytys-
30411: paikkaa. Tästä syntyy vahinkoa, joka olisi ehkäistävä sen
30412: kautta, että kirjakokoelmille hankitaan kaapit. Siihen
30413: tarkoitukseen on laskettu tarvittavan 60 markan suurui-
30414: nen määräraha kutakin maassa nykyään löytyvää 507 opet-
30415: tajakirjastoa kohti. Ylläsanotun perusteella olisi kirjas-
30416: toja varten maalaiskuntien kansakoulunopettajistolle myön-
30417: nettävä vuodeksi 1908
30418: 
30419:                        30,000 markkaa
30420: sekä kaappien hankkimiseen samoille kirjastoille kerta
30421: kaikkiaan 30,420 markkaa.
30422: 
30423: 
30424: 
30425: 
30426:    10.   Määräraha maalaiskansakoulujen jatkokursseja varten;
30427: 
30428:      Kansakoulujen jatkokursseja varten myönsivät Valtio-
30429: säädyt viime valtiopäivillä melkoisesti korotetut määrärahatr
30430: nimittäin vuodeksi 1906 70,000 markkaa ja vuodeksi
30431: 1907 80,000 markkaa. Tosin viime vuoden määrärahasta
30432: melkein puolet jäi käyttämättä, syystä että sinä vuonna
30433: toimeenpantiin verrattain v~hän (171) jatkokursseja, joista.
30434: kustannuksia oli 35,337 markkaa 78 penniä. Mutta sitten-
30435: kun kursseja varten oli uudet määräykset vahvistettu,
30436: joiden kautta myönnettiin suurempi vapaus oppiaineiden
30437: valinnassa ja suotiin parempia palkkioita kurssien toi-
30438: meenpanijoille, on toiminta tällä alalla käynyt virkeäm-·
30439:                               N:o 21                         19
30440: 
30441: mäksi kuin ennen. Arvellaan, että kuluvan vuoden maa-
30442: räraha tulee kokonaan käytettäväksi. Sen johdosta ja kun
30443: jatkokurssit ovat hyödyllisiä renkaita kansanvalistustyössä,
30444: -ehdotetaan, että jatkokurssien toimeenpanemiseen maalais-
30445: kansakouluissa osotetaan vuodeksi 1908
30446:                       90,000 markkaa.
30447: 
30448: 
30449: 
30450: 
30451: 11. Määräraha stipendeiksi auskulteerausta ja opintomatkoja varten.
30452: 
30453:       Näihin tarkoituksiin ovat Valtiosäädyt kumpaiseksi-
30454: kin vuodeksi 1906 ja 1907 myöntäneet yhteisen määrära-
30455: han 15,000 markkaa, josta 10,500 markkaa oli käytettävä
30456: opetuksen kuuntelemista varten oman maan seminaareissa ja
30457: kansakouluissa ja 4,500 markkaa kasvatusopillisia opintomat-
30458: koja varten ulkomaille. Kun näistä stipendeistä on ollut
30459: suurta hyötyä ja varsinkin ensiksi mainittu määräraha on
30460: havaittu riittämättömäksi lukuisiin anomuksiin nähden,
30461: olisi vuodeksi 1908 stipendeiksi auskulteerausta varten
30462: osotettava korotettu määrä 14,500 markkaa ja niinmuo-
30463: doin, lisäämällä 4,500 markkaa opintomatkoja varten ul-
30464: komaille, näihin tarkoituksiin osotettava yht{'lensä 19,000
30465: markkaa.
30466: 
30467: 
30468: 
30469: 
30470:     12.   Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maalais-
30471:                          kansakouluihin.
30472: 
30473:     Maalaiskansakouluihin ostetuista havaintovälineistä
30474: on edelleenkin samoilla ehdoilla kuin ennen myön-
30475:   20                         N:o 21
30476: 
30477: netty Valtiosäätyjen sitä tarkoitusta varten osottamista
30478: varoista valtioapua 60 °j 0 ostohinnasta. Laajalti ovat kunnat
30479: käyttäneet hyväksensä tätä tilaisuutta saadakseen koului-
30480: hinsa ajanmukaisia ja opetuksen eri haaroja valaisevia ha-
30481: vaintovälikappaleita. Seurauksena tästä on ollut että, vaikka.
30482: puheena oleva määräraha viime valtiopäivillä korotettiin
30483: vuodeksi 1906 25,000 markkaan ja vuodeksi 1907 35,000
30484: markkaan, nämätkin rahamäärät ovat osottautuneet riittä-
30485: mättömiksi. Saavutetun kokemuksen nojalla olisi määrä-
30486: raha havaintovälineiden hankkimiseen vuodeksi 1908 las-
30487: kettava
30488:                       50,000 markaksi.
30489: 
30490: 
30491: 
30492: 
30493:  13.   Määräraha yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemiseksi
30494:           kansakoulunopettajille ja -opettajattarille; ja
30495: 
30496:  14. Apumaksu oppikirjojen ostoon maalaiskansakoulujen varatto-
30497:                          mille oppilaille
30498: 
30499:       Nämä määrärahat esiintyvät nykyään voimassaolevassa
30500: tulo- ja menoarviossa ensi kerran kansakoululaitoksen meno-
30501: säännössä. Edellisen suhteen on käynyt selville, että siihen
30502: tarkoitukseen vuodeksi 1907 osotettu määrä, 30,000 mark-
30503: kaa, ei tule vastaamaan tarvetta, koska rahamäärästä 18,000
30504: markkaa on jaettava stipendeiksi kurssien osanottajille ja
30505: loput 12,000 markkaa käytettävä itse opetuksen kustantami-
30506: seen, minkä vuoksi ei jää varoja muihin tarkoitusta varten
30507: tarvittaviin menoihin. Joku pienehkö lisäys puheenalaisia
30508: jatkokursseja varten viimeksi osotettuun vuosimäärärahaan
30509: näyttäytyy sentähden jo nyt tarpeelliseksi, ja ehdotetaan
30510: siis että se korotettaisiin vuodeksi 1908
30511:                         35,()(X) markaksi.
30512:                            N:o 21                      21
30513: 
30514:      Apumaksu oppikirjojen ostoon voidaan mainittua
30515: vuotta varten laskea samaan määrään kuin vuodeksi
30516: 1907 eli
30517:                   20,000 markkaan
30518: 
30519: 
30520: 
30521: 
30522:                 15. Apumaksu kansanopistoille
30523: 
30524:       Lähtien siitä käsityksestä etta kansanopistot lähinnä
30525: liittyvät yleiseen kansan opetukseen, ovat V altiosäädyt
30526: useilla valtiopäivillä anomuksissa puoltaneet valtioapua
30527: näille · oppilaitoksille. Viime valtiopäivillä V altiosäädyt
30528: osottivat suostuntamenoarvioon otettavaksi 150,000 markan
30529: rahamäärän kumpaakin vuotta 1906 ja 1907 kohti, jaetta-
30530: vaksi apu;rahoina kansanopistoille, korkeintaan 6,000 mark-
30531: kaa vuodessa opistoa kohti, sekä perustaruiskustannuk-
30532: siin kahtena ensimmäisenä vuotena korkeintaan 3,000
30533: markkaa vuodessa. Koska nämä hyödylliset laitokset
30534: edelleenkin kaipaavat sellaista avustusta ja niiden toiminta
30535: on senlaatuinen, että niitä varten myönnettävä määräraha 7
30536: samaten kuin kansakoulujen jatkokursseihin annetut mää-
30537: rärahat, voidaan lukea kansakoululaitoksen menoarvioon,
30538: ehdotetaan että samoilla ehdoilla kuin tähänkin asti kan-
30539: sanopistojen avustamiseksi vuodeksi 1908 osotetaan
30540:                      150,(X)() markkaa.
30541: 
30542: 
30543: 
30544: 
30545:      Sen perusteella mitä edellä on esitetty kansakoulun-
30546: opettajiston palkkauksen parantamisen tarpeellisuudesta
30547: on Keisarillinen Majesteetti tahtonut Kansaneduskunnan
30548: hyväksyttäväksi jättää seuraavan ehdotuksen:
30549: 22                     N:o 21
30550: 
30551:                   Laki maalaiskansakoulujen     opettajiston
30552:            palkkauksesta.
30553: 
30554:               Mwtttaen armollisia julistuksia 19 på'ivältä
30555:       Maaliskuuta 1886 ja 12 päivältä: Maaliskuuta 1901,
30556:       mikäli ne koskevat kansakoulujen opettajiston palk-
30557:       ka~tsta, säädetään:
30558:              1 §. Valtiovaroista maalaiskansakoulujen opet-
30559:       tajiston palkkaukseksi suoritettava apuraha on 1908
30560:       vuoden alusta oleva 1,000 ma1·kkaa niinhyvin mies-
30561:       puoliselle kuin naispuoliselle opettajalle; mutta ko-
30562:       rotetaan tämä yleinen pentspalkka 1,200 markaksi
30563:       naimisissa olevalle miesopettajalle, ja leskeksi jää-
30564:       neelle naisopettajalle, jolla on lapsia elätettävänä,
30565:       kuin myöskin naimisissa olevalle naisopettajalle,
30566:      jonka mies on kykenemätön pitämään huolta per-
30567:       heensli elatuksesta. Opettaja tai opettajatar, jolle
30568:       on myönnetty k01·otettu peruspalkka, saa sitä loput
30569:       virka-aikaansa nauttia.
30570:              :2 §. Opettajct ja opettajatar, joka nuhteetto-
30571:      masti 012 tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymme-
30572:      nen, viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan,
30573:      joka kermn 150 markan suuruisen palkanlisiiyksen,
30574:      jos peruspalkka on 1000 rnarkkaa, ja 200 markan
30575:      suuruisen, jos peruspalkka on 1,200 markkaa.
30576:             !J §. Näitä määräyksiä sovellutettaessa otetaan
30577:      huomioon, ettli korkeampi peruspalkka lasketaan sen
30578:      jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus siitä,
30579:      oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta
30580:      sanottuun etuun, on sisäänjätetty, sekli että se tai
30581:      ne palkanlisiiykset, joita hakija sitci ennen on vir-
30582:      kavuosien johdosta saanut, sametUa korotetaan ku-
30583:      ten 2 §:ssli säiidetään.
30584:                            N:o 21                      23
30585: 
30586:      Edellyttämällä että edelläoleva lakiehdotus hyväksy-
30587: tään ja että muihinkin ylläesitettyihin ehdotuksiin saadaan
30588: Kansaneduskunnan suostumus, tulevat suostuntavaroista
30589: kansakoululaitosta varten suoritettavat määrärahat vuonna
30590: 1908 olemaan seuraavat:
30591: 
30592: 1.  Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
30593:      tokselle (arviomääräraha)                   875,000 mk.
30594: 2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi-
30595:      naisen opettajiston palkkaamiseen
30596:      (arviomääräraha)                          3,740,40)
30597: 3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten
30598:      palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden
30599:      opetusta varten (arviomääräraha)            132,000
30600:  4. Määräraha palkankorotuksiin maalais-
30601:      kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
30602:      tolle (arviomääräraha) .                    740,000
30603:  5. Määräraha saman opettajiston eläkkeiksi 131,000
30604:  6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
30605:      opettajiston eläkkeiksi (.arviomääräraha)    40,275 »
30606:   7. Määräraha sairaitten kansakoulunopetta-
30607:      jien ja opettajatarten avustamiseen .        55,000
30608:  8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityö-
30609:      huoneustojen rakentamiseen.                 360,000
30610:   9. Määräraha kirjastoja varten maalaiskun-
30611:      tien kansakoulunopettajille ja opettajat-
30612:      tarille ynnä kirjastokaappeja varten (ra-
30613:      jaton siirtomääräraha) .                     60,420
30614: 10. Määräraha maalaiskansakoulujen jatko-
30615:      kmsseja varten                               90,000
30616: 11. Määräraha stipendeiksi auskulteerausta
30617:      ja opintomatkoja varten .                    19,000
30618: 12. Määräraha havaintovälineiden hankki-
30619:      miseksi maalaiskansakouluihin (rajat{)n
30620:      siirtomääräraha)                             50,000 »
30621: 13. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien
30622:      toimeep.panemiseksi kansakoulunopet-
30623:      tajille ja -opettajattarille .               35,000
30624:   24                           N:o 21
30625: 
30626: 14. Apumaksu oppikirjojen ostoon maalais-
30627:     kansakoulujen varattomille oppilaille . 20,000
30628: 15. Apumaksu kansanopistoille (rajaton siir-
30629:     tomääräraha) . . . . . . .               150,0CO
30630:                                    Summa 6,498,095 mk.
30631: 
30632: 
30633:                   Armossa hyväksytty Pietarhovissa 5 (18)
30634:              p:nä kesäkuuta 1907.
30635: 
30636:                         Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
30637: 
30638: 
30639: 
30640: 
30641:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, l:J07.
30642:               1907. -     V. M. -    Esit. N:o 21.
30643: 
30644: 
30645: 
30646: 
30647:                   Valtiovarainvaliokunnan mietintö
30648:             N:o 6 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityk-
30649:             sen johdosta, joka koskee varojen osottamista
30650:             kansakoululaitosta varten vuodeksi 1908.
30651: 
30652:       Pöytäkirjan otteella viime kesäkuun 20 p:ltä on
30653: Eduskunta lähettänyt tämän armollisen esityksen Valtio-
30654: varainvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ja on
30655: Valiokunta tätä varten Keisarillisesta Senaatista saanut
30656: esitystä siellä valmisteltaessa syntyneet asiakirjat sekä
30657: pöytäkirjan otteen niistä äänestyksistä, joita asian käsit-
30658: tely Senaatissa on aiheuttanut. - Tämän armollisen
30659: esityksen yhteydessä on otettn harkinnan alaisiksi edus-
30660: tajain Mikael Soinisen y. m. allekirjoittama anomus-
30661: ehdotus kansakoulunopettajain taloudellisen aseman
30662: parantamisesta (Valtiopäiväin asiakirjain Liitteet II
30663: siv. 33-36) ja edustajain Oskar Nix'in y. m. allekirjoit-
30664: tama anomusehdotus valtion avustuksen myöntämisestä
30665: kansanluentojen, raittiustyön ja nuorisoseurain edistä-
30666:  miseksi (Valtiopäiväin asiakirjain Liitteet II siv. 37),
30667: mitkä Eduskunta pöytäkirjan otteilla kesäkuun 17 p:ltä
30668: 1907 on Valtiovarainvaliokunnan käsiteltäviksi lykännyt.
30669: 
30670:      Ryhtyessään esillä olevaa tehtäväänsä täyttämään,
30671: Valiokunnan ensinnäkin on merkittävä, että armollisen
30672: esityksen johdanto, jossa luodaan lyhyt silmäys kansa-
30673: koulu-asian kehitykseen maassamme ja huomautetaan
30674: sen edistämiseksi lähimmässä tulevaisuudessa tarvitta-
30675: vista suurista rahamääristä sekä samalla ilmoitetaan,
30676: että Keisarillinen Majesteetti, helpottaakseen lainojen
30677: saantia kansakoulurakennuksia varten, armossa on mää-
30678:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N·o 6.
30679: 2             1907. -     V. M. -    Esit. N:o 21.
30680: 
30681: rännyt 2,000,000 markkaa valtiorahaston varoista siir-
30682: rettäväksi lainausrahastoon, ei Valiokunnan puolelta
30683: anna aihetta erikoiseen lausuntoon.
30684: 
30685: 
30686:      1. Apumaksun suorittamista varten kaupunkien
30687: kansakoululaitokselle ehdotetaan armollisessa esityksessä
30688: vuodeksi 1908 kaikkiansa 875,000 markkaa. Tarkastaes-
30689: saan tätä ehdotusta sekä niitä perusteita, joihin se nojaa,
30690: ei Valiokunta ole huomannut aihetta muistutukseen.
30691: Näin ollen Valiokunta pyytää kunnioittaen esittää,
30692: 
30693:                  että mainittu ehdotus semmoisenaan hy-
30694:             väksyttäisiin.
30695: 
30696: 
30697:      2.   Apumaksua maalaiskansakouluJen varsinaisen
30698: opettajiston palkkaamiseen harkitessansa Valiokunta on
30699: tosin havainnut, että mainitun opettajiston nykyisiä palk-
30700: kaetuja ei enää voi pitää täysin tyydyttävinä. Valio-
30701: kunnan enemmistö ei kuitenkaan ole katsonut saatta-
30702: vansa yhtyä kannattamaan mitään niistä kolmesta ehdo-
30703: tuksesta, jotka armollisessa esityksessä ovat tavattavina.
30704: Hallituksen omakin ehdotus, joka mainituista ehdotuk-
30705: sista sisältää vähimmän palkkojen korotuksen, nostaisi
30706: tähän tarkoitukseen tulevana vuonna tarvittavan meno-
30707: erän 1,350,400 markkaa suuremmaksi kuin se tulisi ole-
30708: maan nykyistä palkkausjärjestelmää noudattamalla. Ny-
30709: kyään, kun runsaita varoja kysytään uudistusten toi-
30710: meenpanemiseen yhteiskuntaelämän eri aloilla, ei Valio-
30711: kunnan enemmistö ole pitänyt mahdollisena puheen-
30712: alaiseen palkkausasiaan käyttää noin suurta, vuosittain
30713: yhä kohoavaa summaa, varsinkin kun kansakoulu-asia
30714: laajemmassa muodossa piakkoin tullee käsittelyn alai-
30715: seksi ja se seikka saattanee vaikuttaa opettajien palk-
30716: koihinkin. Valiokunta sentähden on katsonut asiaksensa,
30717:       Valtiovarainvaliok1mnan mietintö N:o 6.
30718:               1907. -     V. M. -    Esit. N:o 21.       3
30719: 
30720: hyväksymällä armollisen esityksen omaksuman opet-
30721: tajien perheellisyyteen tai perheettömyyteen nojau-
30722: tuvan maksuperustan, ehdottaa, että naisopettajan ja
30723: naimattoman miesopettajan valtiovaroista suoritettava
30724: pohjapalkka määrättäisiin 800 markaksi ja naineen mies-
30725: opettajan sekä leskeksi jääneen naisopettajan, jolla on
30726: lapsia, ynnä naimisissa olevan naisopettajan, joka on
30727: perheensä ainoana elättäjänä, 1,000 markaksi. Tämän
30728: mukaan ja olettaen, että naimattomain miesopettajien
30729: luku on likimäärin yhtä suuri kuin niiden naisopetta-
30730: jien, jotka perheenelättäjinä tulisivat samoin kuin nai-
30731: neet miesopettajat saamaan korkeamman peruspalkan,
30732: tulisi, kun koko maalais-opettajiston lukumäärä puheen-
30733: alaisena vuonna on arvioitu 3,376:ksi, kutakin opettajaa
30734: kohden 200 markan lisäys, siis yhteensä 675,200 tai
30735: tasaluvuin 676,000 markkaa. Ja kun nykyistä palkkaus-
30736: järjestelmää noudattaen valtio-apu esillä olevaan tarkoi-
30737: tukseen olisi tulevaa vuotta varten laskettava 2,390,000
30738:  markaksi, niin Valiokunta edellä esitettyä palkkojen koro-
30739: tusta huomioon ottamalla pyytää kunnioittaen ehdottaa,
30740: 
30741:                  että Eduskunta apumaksun suoritta-
30742:             mista varten maalaiskansakouluJen varsinai-
30743:             sen opettajiston palkkaamiseen vuodeksi 1908
30744:                                       +
30745:             myöntäisi 2,390,000 676,000 eli yhteensä
30746:             3,066,000 markkaa.
30747: 
30748: 
30749: 
30750:     3. Apumaksu opettajain Ja opettajatarten palk-
30751: kaamiseen mies- Ja nais-käsitöiden opetusta varten on
30752: armollisessa esityksessä ehdotettu laskettavaksi edelleen
30753: samojen perusteiden mukaan kuin nykyäänkin. Asiaa
30754: käsitellessään Valiokunta kyllä on havainnut, että kor-
30755: jaus mainituissa maksuperusteissa olisi tarpeen. Mutta
30756: huomioon ottaen ne syyt tämän korjauksen siirtämiseen
30757:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
30758: 4             1907. -     V. M. -    Esit. N:o 21.
30759: 
30760: tuonnemmaksi, mitkä armollisessa esityksessäkin ovat
30761: esiintuodut, Valiokunta yhtäpitävästi armollisen esityksen
30762: kanssa pyytää kunnioittaen ehdottaa,
30763: 
30764:                  että Eduskunta apumaksuksi opettajain
30765:            ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja nais-
30766:            käsitöiden opetusta varten vuodeksi 1908
30767:            myöntäisi 132,000 markkaa.
30768: 
30769: 
30770:      4. Määrärahaa palkankorotuksiin maalaiskansa-
30771: koulujen varsinaiselle opettajistolle arvioidessaan on
30772: Valiokunnan enemmistö päättänyt ehdottaa nykyisen
30773: laskuperusteen, 20 °jo pohjapalkasta 5, 10, 15 ja 20 vuo-
30774: den palvelusajan kuluttua, edelleen pysytettäväksi. Jos
30775: siis pohjapalkka Valiokunnan toisessa paikassa tekemän
30776: ehdotuksen mukaisesti järjestetään, tulisi palkankorotus
30777: naisopettajille ja naimattomille miesopettajille olemaan
30778: 160 markkaa sekä naineille miesopettajille ja leskeksi
30779: jääneille naisopettajille, joilla on lapsia, niin kuin myös
30780: naimisissa oleville naisopettajille, jotka ovat joutuneet
30781: perheensä ainoiksi elättäjiksi, 200 markkaa kerrallaan
30782: 5, 10, 15 ja 20 vuoden nuhteettomasta palveluksesta.
30783: Sovittamalla tämän laskuperusteen niihin tietoihin, joita
30784: armollinen esitys vuonna 1908 palkankorotukseen oi-
30785: keutettujen opettajien lukumäärästä sisältää, sekä edel-
30786: lyttäen tässäkin, että naimattomien, palkankorotukseen
30787: oikeutettujen miesopettajien lukumäärä on yhtä suuri
30788: kuin niiden naisopettajien, jotka perheen-elättäjinä sai-
30789: sivat korkeamman palkankorotuksen, on Valiokunta las-
30790: kenut ensi vuodeksi puheena olevaan tarkoitukseen
30791: tarvittavan summan 759,280 markaksi, ja pyytää tä-
30792: män perusteella kunnioittaen ehdottaa,
30793: 
30794:                 että Eduskunta määrärahaksi palkan-
30795:            korotuksiin maalaiskansakoulujen varsinai-
30796:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N·o 6.
30797:                 1907. -     V. M. -    Esit. N:o 21.          5
30798: 
30799:              selle opettajistolle myöntäisi vuodeksi 1908
30800:              tasaisin luvuin 770,000 markkaa.
30801: 
30802: 
30803:      5. Määrärahaa maalaiskansakoulujen opettajiston
30804: eläkkeisiin ensi vuotta varten arvioidessaan käyttää armol-
30805: linen esitys laskuperusteena nykyisiä eläkemääriä. Se
30806: periaatteellinen ristiriita, joka täten haittaa armollista
30807: esitystä, siinä kun puheena olevan opettajiston pohja-
30808: palkkaa määrättäessä on perustaksi pantu perheellisyys,
30809: eläkkeiden laskuperustana sitä vastoin on säilytetty
30810: sukupuoli, ei Valiokunnalta ole voinut jäädä huomaa-
30811: matta. Valiokunnan enemmistö, joka myöskin on pohja-
30812: palkan perustaksi hyväksynyt perheellisyys-periaatteen,
30813: on kuitenkin, siihen katsoen, että maalaiskansakoulujen
30814: opettajiston palkkaus oppivelvollisuus-asian yhteydessä
30815: todennäköisesti ennen pitkää tulee uudistetun käsitte-
30816: lyn alaiseksi, luullut tällä kertaa voivansa eläkkeiden
30817: suhteen yhtyä armolliseen esitykseen ja pyytää siis
30818: kunnioittaen ehdottaa,
30819:                    että määrärahaksi maalaiskansakoulu-
30820:              jen opettajiston eläkkeisiin myönnettäisiin
30821:               vuodeksi 1908 kaikkiansa 131,000 markkaa.
30822: 
30823: 
30824:        6.   Armollisessa esityksessä ehdotetaan        vuodeksi
30825: 1908   apumaksua kaupunkien               kansakoulunopettajien
30826: eläkkeiksi 40,275 markkaa.
30827:      Kun Valiokunnalla tätä ehdotusta vastaan ei ole
30828: muistuttamista, pyytää se kunnioittaen ehdottaa,
30829:                   että Eduskunta puheenaolevaksi määrä-
30830:              rahaksi hyväksyisi tasaisin luvuin 41,000
30831:              markkaa.
30832: 
30833:       7. Määräraha sairaitten kansakoulunopettajain ja
30834: -opettajatarten avustamiseen on armollisessa esityksessä
30835:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
30836: 6            1907. -    V. M. -     Esit. N:o 21.
30837: 
30838: ehdotettu pysytettäväksi samana kuin mitä vuodeksi
30839: 1907 on myönnetty, eli 55,000 markan suuruisena. -
30840: Kun tämän avustuksen tarve on ollut kasvamassa ja
30841: määrärahan tarkoitus ansaitsee kannatusta senkin vuoksi,
30842: että sairaille aikanaosa suotu tehokas avustus on
30843: omiansa vähentämään niiden lukua, jotka ovat pakoi-
30844: tetut ennen määräaikaa siirtymään eläkeluokkaan, on
30845: Valiokunta yhtynyt ehdottamaan,
30846: 
30847:               että tähän tarkoitukseen vuodeksi 1908
30848:           myönnettäisiin 70,000 markkaa.
30849: 
30850: 
30851:      8. Apumaksuksi kansakoulutalojen ja käsityöhuo-
30852: neiden rakentamiseen tarvittavan rahamäärän suuruutta
30853: harkitessansa on Valiokunta ollut sitä mieltä, että ny-
30854: kyänsä tähän tarkoitukseen käytettävänä oleva määrä on
30855: aivan riittämätön, ja että armollisen esityksen ehdottarua
30856: summa on myös liian pieni. Puheena olevien 'apu-
30857: maksujen suuruus on viime aikoina vaihdellut 2,000-
30858: 3,000 markkaan koulua kohti. Ainoastaan poikkeus-
30859: tapauksissa on jonkun verran suurempia apuja voitu
30860: myöntää. Samaan tarkoitukseen ulkomailla annettu
30861: valtion avustus on monin paikoin vastannut suurinta
30862: osaa rakennuskustannuksista. Ja kuitenkin lienee epäi-
30863: lemätöntä että kuntien varallisuussuhteet ovat siellä
30864: meikäläisiä melkoista paremmat. Meidän olomme, joissa
30865: uusien kansakoulutalojen rakentamisesta koituva rasi-
30866: tus tätä nykyä on pahimmillansa, vaativat sitä paitsi
30867: jo tästäkin syystä erityisemmin korkeata avustusta val-
30868: tion puolelta puheena olevaan tarkoitukseen. Varsin-
30869: kin syrjäisemmillä seuduilla, joissa kansanvalistus on
30870: kovin alhaisella kannalla, voisi tämä avustus kohota
30871: poikkeustapauksissa aina 75 °/o:iin rakennuskustannuk-
30872: sista. Huomattava tämän ohessa on, että moni kunta ja ni-
30873: menomaan edistyshaluisemmat ovat jo järjestäneet kansa-
30874:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
30875:               1907. --- V. M. -      Esit. N:o 21.     7
30876: 
30877: kouluolonsa kutakuinkin tyydyttävälle kannalle saamatta
30878: sanottavia rakennusapuja, mutta joutuen tämän harras-
30879: tuksensa johdosta suuriin velkoihin, jotka niitten sisäl-
30880: listä elämää tuntuvasti lamauttavat. Sitä vastoin ne
30881: kunnat, jotka enimmin ovat laiminlyöneet puheenalaisen
30882: velvollisuutensa, saisivat tästä palkinnoksi runsaimmat
30883: avustukset. Valiokunta on sen tähden sitä mieltä, että
30884: Hallitus olisi oikeutetta va ainakin poikkeustapauksissa
30885: antamaan avustusta myös kansakoulurakennuksista
30886: aiheutuneiden lainojen maksamiseen, ja pyytää edellä
30887: olevan nojalla kunnioittaen ehdottaa,
30888:                 että Eduskunta apumaksun suorittamista
30889:            varten kansakoulutalqjenja käsityöhuoneiden
30890:            rakentamiseen vuodeksi 1908 myöntäisi 500,000
30891:            markkaa.
30892:       Edelliseen liittyen on Valiokunnassa herännyt kysy-
30893: mys kansanopistojenkin avustamisesta rakennus-avuilla.
30894: Nämä laitokset, joiden merkitystä kansallemme ei voi
30895: liian korkealle arvostella, saavat rakennuksiinsa uhrata
30896: verraten suuria summia. Niiden 24 opiston rakennuk·
30897: set, joilla nykyään jo on omat talot, ovat maksaneet
30898: 1,117,000 markkaa eli noin 50,000 markkaa opistoa kohti.
30899: Mutta ne ovat vielä yleensä vaillinaiset. Kokemus on
30900: osottanut että ajanmukaisen, tarkoitustaan vastaavan
30901: kansanopistotalon rakennuskustannukset ovat nousseet
30902: keskimäärin 80,000 markkaan. Pienempikin avustus tun-
30903: tuisi jo epäilemättä suurelta huojennukselta opistojen
30904: monasti hyvinkin ahtaissa taloudellisissa oloissa; ja on
30905: Valiokunta sitä mieltä että avustuksia olisi Hallituksen
30906:  harkinnan mukaan annettava sekä uutisrakennuksiin
30907: että rakennuslainaio lyhennykseen. Edellä olevan no-
30908: jalla saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa
30909:                   että Eduskunta rakennusavuiksi kansan-
30910:             opistoja varten vuodeksi 1908 myöntäisi
30911:             50,000 markkaa.
30912:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
30913: 8             1907. -    V. M. -     Esit. N:o 21.
30914: 
30915:      9. Määrärahaksi kirjastoja varten maalaiskansa-
30916: koulujen opettqjille ja opettajattarilLe armollinen esitys eh-
30917: dottaa 30,000 markkaa ensi vuodeksi ja kaappien hank-
30918: kimiseen S!lmoille kirjastoille kerta kaikkiaan 30,420
30919: markkaa.
30920:      10. Myöskin on armollisessa esityksessä ehdotettu
30921: määrärahaksi        maalaiskansakoulujen jatkokursseihin
30922: tulevaa vuotta varten 90,000 markkaa.
30923:       Näitä ehdotuksia vastaan Valiokunnalla ei ole mi-
30924: tään muistuttamista, minkä johdosta Valiokunta pyytää
30925: kunnioittaen ehdottaa,
30926:                     että Eduskunta ne muuttamatta hyväk-
30927:            syisi.
30928: 
30929:      11. Määräraha stipendeiksi kuunteluaja opinto-
30930: matkoja varten on nykyänsä yksinomaan maalais-
30931: kansakoulun opettajain ja opettajatarten käytettävänä.
30932: Valiokunnan mielestä olisi kuitenkin suotavaa, että kan-
30933: sanopistojenkin opettajat ja opettajattaret siitä pääsisivät
30934: osallisiksi. Olisi varattava heitä varten 1 ulkomainen
30935: 800 markan suuruinen ja 2 kotimaista 200 markan suu-
30936: ruista matkarahaa. Sitä vastoin olisi pidettävä riittä-
30937: vänä määrärahaksi kansakoulun-opettajille ja opettajatta-
30938: rille kuuutelua varten 14,300 ja opintomatkoja varten
30939: 4,500 markkaa. Valiokunta sentähden pyytää kunnioittaen
30940: ehdottaa,
30941:                 että Eduskunta stipendeiksi maalais-
30942:            kansakoulujen ja kansanopistojen opettajille
30943:            ja opettajattarille kuunteluaja opintomatkoja
30944:            varten myöntäisi vuodeksi 1908 kaikkiansa
30945:            20,000 markkaa.
30946: 
30947: 
30948:     12. Määräraha havainto-välineiden hankkimiseksi
30949: maalaiskansakouluihin olisi myös, samoin kuin edelli-
30950:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
30951:                1907. -     V. M. -    Esit. N:o 21.         9
30952: 
30953: nenkin, ulonnettava kansanopistojenkin tarpeisiin käytet-
30954: täväksi ja arvelee Valiokunta, että 10,000 markan lisäys
30955: olisi tähän tarkoitukseen riittävä. Tämän johdosta Valio-
30956: kunta pyytää kunnioittaen ehdottaa,
30957:                  että Eduskunta havainto-välineiden hank·
30958:             kimista varten maalaiskansakouluihinja kan-
30959:             sanopistoihin myöntäisi vuodeksi 1908 kaik-
30960:             kiansa 60,000 markkaa.
30961: 
30962:       13. Määrärahaksi yliopistoLlisten jatkokurssien
30963: toimeenpanemista varten kansakoulunopettajille ja -opet-
30964: tajattarille on Valiokunta katsonut voitavan tällä kertaa ja
30965: kunnes näistä kursseista on enemmän kokemusta saatu,
30966: puoltaa armollisessa esityksessä ehdotetut 35,000 mark-
30967: kaa. Nämä varat olisivat jäteitävät asianomaisen val-
30968: tuuskunnan täydellä valtuudella puheena olevaan tarkoi-
30969: tukseen käytettäviksi, ja niiden osallisuuteen olisivat
30970: myös harjoituskoulujen opettajat maamme seminaa-
30971: reissa päästettävä!. Näistä näkökohdista huomauttaen
30972: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
30973:                   että Eduskunta tässä kohden hyväk-
30974:             syisi armollisen esityksen.
30975: 
30976:       14. Armollisessa esityksessä on apumaksuksi oppi-
30977: kirjojen ostoon maalaiskansakoulujen varattomille oppi-
30978: laille ehdotettu vuodeksi 1908 samansuuruinen määrä-
30979: raha kuin vuodeksi 1907 on myönnetty, eli 20,000
30980: markkaa.
30981:        Oppikirjojen puute on ollut monelle kouluopetuk-
30982: sen saamisen esteenä. Sen kautta, että kirjat annetaan
30983: oppilaiden omiksi, herätetään oppilaissa suurempaa huo-
30984: lellisuutta kirjain käyttämisessä, jotapaitsi oppilailla kou-
30985: lun päätettyäänkin olisi tilaisuus tietojensa ylläpitämi-
30986: seen. Kirjain omiksi antaminen on terveydenhoidonkin
30987: kannalta suotavampi kuin lainaaminen.
30988:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
30989: 10            1907. -    V. M. -     Esit. N:o 21.
30990: 
30991:       Valiokunta on senvuoksi katsonut olevan syytä en-
30992: tistä tehokkaammin edistää omain kirjain hankkimista
30993: kansakoulunoppilaille, minkä vuoksi Valiokunnan enem-
30994: mistön mielestä valtiovaroista olisi suoritettava 40 "/o
30995: niiden kirjain hinnasta, mitkä kuntain varoilla oppilai-
30996: den omiksi hankitaan. Toiselta puolen olisi kuntain
30997: omaan harkintaan jätettävä, olisiko kirjoja täten hankit-
30998: tava kaikille vai ainoastaan vähävaraisille oppilaille. -
30999: Tähän nähden Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
31000: 
31001: 
31002:                 että Eduskunta apumaksuksi oppikirjain
31003:            ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille vuo-
31004:            deksi 1908 myöntäisi 100,000 markkaa.
31005: 
31006: 
31007: 
31008:       15. Apumaksuiksi kansanopistoille armollisessa esi-
31009: tyksessä ehdotettu määrä on epäilemättä liian alhainen.
31010: Valiokunnan tietämän mukaan meillä tätä nykyä on 26
31011: vanhaa kansanopistoa, joille valtioapua olisi annettava
31012: 6,000 markkaa vuodessa opistoa kohti. Tähän jo tarvi-
31013: taan 156,000 markkaa. Mutta lisäksi olisi 8 uudelle
31014: kansanopistolle varattava 3,000 markkaa kullekin perus-
31015: tamiskustannuksiin. Valiokunta sentähden pyytää kun-
31016: nioittaen ehdottaa,
31017: 
31018: 
31019:                   että Eduskunta apumaksun suorittami-
31020:             seen kansan-opistoille vuodeksi 1908 myön-
31021:             täisi 180,000 markkaa.
31022: 
31023: 
31024: 
31025:     Säädyt viime valtiopäivillä myönsivät ermatsJa
31026: määrärahoja yhteiskunnallista valistustyötä varten, nim.
31027:       Valtiovarainvaliokunrw,n mietintö N:o 6.
31028:               1907. -- V. M. -       Esit. N:o 21.          11
31029: 
31030: raittiustyön kannattamiseksi 20,000 markkaa, nuoriso-
31031: seurojen avustamiseen 30,000 markkaa ja helppotajui-
31032: siin luentoikin 25,000 markkaa kumpaiseksikin vuodeksi
31033: 1906 ja 1907. Tämä päätös julaistiin 13 p. Marraskuuta
31034: 1906 Keisarillisen Majesteetin hyväksymänä, joten ei
31035: vielä ole täyttä vuotta kulunut! siitä kuin varoja ruvettiin
31036: tarkoitukseensa käyttämään. Vaikka tosin Valiokunnalle
31037: on annettu tietoja varojen tähänastisesta käyttämisestä,
31038: näyttää asianmukaisella, että tarkempi selvitys jätetään
31039: valtiopäiväin Valtiovarainvaliokunnalle 1908, jolloin pa-
31040: remmalla vakuudella voipi arvostella sitä tapaa ja me-
31041: nestystä, millä valistustyötä näillä varoilla on koetettu edis-
31042: tää. Yhä edelleen ovat olemassa ne tarpeet, jotka aiheutti-
31043: vat mainitut rahamääräykset, mihin nähden Valiokunta
31044: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
31045:                    raittiustyön kannattamiseksi ja Raittiu-
31046:             den Ystäväin päätoimikunnan yksissä neu-
31047:             voin Finlands Svenska Nykterhetsjörbund
31048:             nimisen yhdistyksen kanssa käytettäväksi
31049:             myöntäisi 20,000 markan määrärahan vuo-
31050:             deksi 1908;
31051:                    maamme nuorisoseurqja varten myön-
31052:             täisi 30,000 markkaa vuodeksi 1908, niin
31053:             että 25,000 markkaa annettaisiin Suomen
31054:             Nuorison Liiton toimikunnan käytettäväksi
31055:             suomenkielisten nuorisoseurain hyväksi ja
31056:             5,000 markkaa käytettäisiin ruotsinkielisten
31057:             nuorisoseurain avustamiseksi: sekä
31058:                    myöntäisi 25,000 markkaa vuodeksi
31059:             1908 Kansanvalistusseuran ja Svenska Folk-
31060:              skolans Vänner nimisen yhdistyksen yhtei-
31061:             sesti asettaman valiokunnan käytettäväksi
31062:              sellaisten helppotajuisten luentokurssien kan-
31063:              nattamiseen,joiden katsotaan sitä ansaitsevan.
31064: 
31065: 
31066:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
31067: 12           1907. -    V. M. -     Esit. N:o 21.
31068: 
31069:       Sen perusteella mitä edellä on kansakoulunopetta·
31070: jiston palkkauksen parantamisen suhteen esitetty, saa
31071: Valiokunta lopuksi kunnioittaen ehdottaa,
31072:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi
31073:            seuraavan lain :
31074:      Laki maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.
31075:        Muuttaen armollisia julistuksia 19 päivältä Maalis-
31076:  kuuta 1886 ja 12 päivältä Maaliskuuta 1901, mikäli
31077:  ne koskevat kansakoulujen opettajiston palkkausta, sää·
31078:  detään:
31079:        1 §. Valtiovaroista maalaiskansakoulujen opetta-
31080:  jiston palkkaukseksi suoritettava apuraha on 1908 vuo·
31081:  den alusta oleva 800 markkaa niinhyvin miespuoliselle
31082: kuin naispuoliselle opettajalle; mutta korotetaan tämä
31083: yleinen peruspalkka 1,000 markaksi naimisissa olevalle
31084: miesopettajalle ja leskeksi jääneelle naisopettajalle, jolla
31085:  on lapsia elätettävänä, kuin myöskin naimisissa olevalle
31086: naisopettajalle, jonka mies on kykenemätön pitämään
31087: huolta perheensä elatuksesta. Opettaja tai opettajatar,
31088: jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa sitä loput
31089: virka-aikaansa nauttia.
31090:        2 §. Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti
31091: on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisi·
31092: toista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan, joka kerran
31093:  160 markan suuruisen palkanlisäyksen, jos peruspalkka
31094: on 800 markkaa, ja 200 markan suuruisen, jos perus-
31095: palkka on 1,000 markkaa.
31096:        3 §. Näitä määräyksiä sovellutettaessa otetaan
31097: huomioon, että korkeampi peruspalkka lasketaan sen
31098: jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus siitä, oheen-
31099: liitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta sanottuun
31100: etuun, on sisäänjätetty, sekä että se tai ne palkanlisäyk-
31101: set, joita hakija sitä ennen on virkavuosien johdosta
31102: saanut, samalla korotetaan kuten 2 §:ssä säädetään.
31103: 
31104:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
31105:              1907. -     V. M. -    Esit. N:o 21.     13
31106: 
31107:       Siinä tapauksessa että Eduskunta hyväksyy Valio-
31108: kunnan tekemät ehdotukset tulisivat puheenaolevat me-
31109: not kansakoululaitosta varten ynnä erinäisiin sivistys-
31110: tarkoituksiin vuonna 1908 olemaan seuraavat:
31111: 
31112: 
31113:   1. Apumaksu kaupunkien kansakoululai-
31114:        tokselle (arviomääräraha) , . . . . . 875,000 mk.
31115:   2. Apumaksu maalaiskansakoulujen varsi-
31116:        naisen opettajiston palkkaamiseen
31117:        (arviomääräraha) • . . . . . . . • 3;066,000 ~
31118:  3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten
31119:        palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden
31120:        opetusta varten (arviomääräraha) . .    132,000 »
31121:   4. Määräraha palkankorotuksiin maalais·
31122:        kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
31123:        tolle (arviomääräraha) . . . . . . • 770,000 »
31124:  .5. Määräraha saman opettajiston eläk-
31125:        keiksi (arviomääräraha) . . . . . .     131,000 »
31126:  6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
31127:        opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
31128:        raha)          . . . . . . . . . . .     41,000 »
31129:  7. Määräraha sairaitten kansakoulunopetta-
31130:       jien ja -opettajatarten avustamiseen .    70,000 »
31131:  8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsityö-
31132:       huoneiden rakentamiseen        . . . • 500,000 »
31133:  8 a. Määräraha rakennusavuiksi kansan-
31134:       opistoja varten .' . . . . . . . . .      50,000 »
31135:  9. Määräraha kirjastoja varten maalais-
31136:       kuntien kansakoulunopettajille ja -opet-
31137:       tajattarille ynnä kirjastokaappeja var-
31138:       ten (rajaton siirtomääräraha) • . . .     60,420 »
31139: 10. Määräraha maalaiskansakoulujen jatko.
31140:       kursseja varten . . . . . . . • .         90,000 »
31141: 11. Määräraha stipendeiksi kuuntelua ja
31142:       opintomatkoja varten . . . . .            20,000 »
31143:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
31144: 14            1907. -     V. M. -     Esit. N:o 21.
31145: 
31146: 12. Määräraha havaintovälineiden hankki-
31147:      miseksi maalaiskansakonluihin ja kan-
31148:      sanopistoihin (rajaton siirtomääräraha)  60,000 mk.
31149: 13. Määräraha yliopistollisten jatkokurssien
31150:      toimeenpanemiseksi kansakoulunopet-
31151:      tajille ja -opettajattarille .   . .     35,000 »
31152: 14. Apumaksu oppikirjojen ostoon maalais-
31153:      kansakoulujen oppilaille            .   100,000 »
31154: 15. Apumaksu kansanopistoille (rajaton
31155:      siirtomääräraha) . . . • .          . . 180,000 »
31156: 16. Määräraha raittiustyön kannattamiseksi
31157:      (rajaton siirtomääräraha) . .            20,000 »
31158: 17. Määräraha nuorisoseurain avustami-
31159:      seksi (rajaton siirtomääräraha) .        30,000 »
31160: 18. Määräraha luentokurssien kannattami-
31161:       seksi (rajaton siirtomääräraha)      .   25,000 »
31162:                                      Summa 6,255,420 »
31163: 
31164: 
31165:       Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu-
31166: heenjohtaja Palmen, jäsenet Ahmavaara, v. Alfthan, An-
31167: tila (osittain), Hakulinen, Heimonen (osittain), Kallio,
31168: Koskelin, Koskinen, Lagerlöf (osittain), A. Neovius (osit-
31169: tain, Partanen (osittain), Rapola (osittain), Rissanen, Tai-
31170: nio (osittain), Tanner, Tokoi (osittain), Wiitanen (osittain),
31171: W. Wuolijoki ja Y. K. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
31172: Arajärvi (osittain), Kanervo (osittain), Oikkonen, Raati-
31173: kainen (osittain), Riihelä (osittain), Schultz (osittain) ja
31174: A. Suomalainen.
31175:        Helsingissä, lokakuun 1 p:nä 1907.
31176: 
31177: 
31178: 
31179: 
31180:       V altiovarainvaliokunna;n mietintö N:o 6.
31181:               1907. -    V. M. -     Esit. N:o 21.     15
31182: 
31183: 
31184: 
31185: 
31186:                    V a s t a 1a u s e i t a.
31187: 
31188:                                1.
31189: 
31190:        Yhtyen pääasiassa niihin perusteihin ja mielipitei-
31191: siin, joita edustaja Soininen y. m. ovat anomuksessaan
31192: esiintuoneet, olemme samoin kuin anomuksentekijätkin
31193: sitä mieltä, että maalaiskansakoulun mies- ja nais-opet-
31194: tajalle valtiovaroista maksettava pohjapalkka olisi mää-
31195: rättävä 1,000 markaksi, mutta korotettava naineelle
31196: mies-opettajalle sekä leskeksi jääneelle nais-opettajalle,
31197: jolla on yksi tai usempia lapsia elätettävinä, samoin
31198: kuin naimisissa olevalle nais-opettajalle, jonka mies on
31199: kykenemätön pitämään huolta perheensä elatuksesta,
31200: 1,500 markaksi. Palkankorotusta olisi 5, 10 ja 15 vuo-
31201: den nuhteettomasta palveluksesta myönnettävä edellisen
31202: ryhmän opettajille 200 markkaa ja jälkimäisen ryhmän
31203: opettajille 300 markkaa. Pyydämme sentähden, viita-
31204: ten niihin laskelmiin, joita armollinen esitys sisältää,
31205:  kunnioittaen ehdottaa,
31206: 
31207:                  että Eduskunta myöntäisi vuodeksi 1908
31208:             apumaksun suorittamista varten maalais·
31209:             kansakoulujen opettajiston palkkaamiseen
31210:             4,265,000 markkaa; sekä
31211: 
31212:                   määrärahaksi palkankorotuksiin matnt-
31213:             tulle opettajistolle 954,000 markkaa.
31214: 
31215: 
31216:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
31217: 16            1907. -    V. M. -     Esit. N:o 21.
31218: 
31219:       Lisäksi pyydämme sen nojalla, mitä edellä olemme
31220: esittäneet, kunnioittaen ehdottaa,
31221:                että Eduskunta puheena olevassa asiassa
31222:            hyväksyisi näin kuuluvan lain:
31223: 
31224:      »Laki maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.
31225: 
31226:        Muuttaen armollisia julistuksia 19 päivältä Maalis-
31227: kuuta 1886 ja 12 päivältä Maaliskuuta 1901, mikäli ne
31228: koskevat kansakoulujen opettajiston palkkausta, sää-
31229: detään:
31230:        1 §. Valtiovaroista maalaiskansakoulujen opet-
31231: tajiston palkkaukseksi suoritettava apuraha on 1908
31232: vuoden alusta oleva 1,000 markkaa niinhyvin miespuo-
31233: liselle kuin naispuoliselle opettajalle; mutta korotetaan
31234: tämä yleinen peruspalkka 1,500 markaksi naimisissa
31235: olevalle miesopettajalle ja leskeksi jääneelle naisopetta-
31236: jalle, jolla on yksi tai useampia lapsia elätettävinä, kuin
31237: myöskin naimisissa olevalle naisopettajalle, jonka mies
31238: on kykenemätön pitämään huolta perheensä elatuksesta.
31239: Opettaja tai opettajatar, jolle on myönnetty korotettu
31240: peruspalkka, saa sitä loput virka·aikaansa nauttia.
31241:        2 §. Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti
31242: on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen ja viisi-
31243: toista (poist.) vuotta palveltuaan, joka kerran 200 markan
31244: suuruisen palkanlisäyksen, jos peruspalkka on 1,000
31245: markkaa, ja 300 markan suuruisen, jos peruspalkka on
31246: 1,500 markkaa.
31247:        3 §. Näitä määräyksiä sovellutettaessa otetaan
31248: huomioon, että korkeampi peruspalkka lasketaan sen
31249: jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus siitä,
31250: oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta sanot-
31251: tuun etuun, on sisäänjätetty, sekä että se tai ne palkan-
31252: lisäykset, joita hakija sitä ennen on virkavuosien joh-
31253: dosta saanut, samalla korotetaan kuten 2 §:ssä säädetään.»
31254:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
31255:               1907. -     V. M. -    Esit. N:o 21.      17
31256: 
31257:       Mitä sitten tulee kansakoulun-opettajiston eläk-
31258: keeseen, olisi se opettajalle, joka tiiysinpalvelleena eroo
31259: virastansa, korotettava 1,000 tai 1,500 markaksi aina
31260: sen mukaan kuinka suurta pohjapalkkaa hän virasta
31261: erotessaan nauttii. Kun asia kuitenkaan meistä ei näytä
31262: valmiilta jo näillä valtiopäivillä päätettäväksi, ehdo-
31263: tamme kunnioittaen,
31264: 
31265:                  että Eduskunta anoisi yllämainittuun
31266:             suuntaan käyvää armollista esitystä ensi hel-
31267:             mikuussa kokoontuville valtiopäiville.
31268: 
31269: 
31270: 
31271:       Edellyttämällä, että Eduskunta hyväksyy edellä-
31272: olevan lakiehdotuksen ja suostuu muuten myöntämään
31273: Valiokunnan ehdottamat rahaerät, tulevat puheena-
31274: olevat kansakoululaitosta varten suoritettavat määrä-
31275: rahat vuonna 1908 olemaan seuraavat:
31276:   1. Apumaksu kaupunkien kansakoulu-
31277:       laitokselle (arviomääräraha).            87 5,000 mk.
31278:  2. Apumaksu maalaiskansakoulujen var-
31279:       sinaisen opettajiston palkkaamiseen
31280:       (arviomääräraha).                    . 4,265,000 »
31281:  3. Apumaksu opettajain ja opettajatarten
31282:       palkkaamiseen mies- ja nais-käsitöi-
31283:       den opetusta varten (arviomääräraha) 132,000
31284:  4. Määräraha palkankorotuksiin maalais-
31285:       kansakoulujen varsinaiselle opettajis-
31286:       tolle (arviomääräraha).                  954,000 »
31287:  5. Määräraha saman opettajiston eläk-
31288:       keiksi (arviomääräraha) .                131,000 »
31289:  6. Apumaksu kaupunkien kansakoulujen
31290:       opettajiston eläkkeiksi (arviomäärä-
31291:       raha).                                    41,000 »
31292: 
31293:       Valtiovaraim,aliokunnan mietintö N:o 6.
31294: 18            1907. -    V. M. -     Esit. N:o 21.
31295: 
31296:  7. Määräraha sairaitten kansakoulunopet-
31297:      tajien ja -opettajatarten avustamiseen     70,000 mk.
31298:  8. Apumaksu kansakoulutalojen ja käsi-
31299:      työhuoneiden sekä kansanopistohuo-
31300:      neistojen rakentamiseen .                550,000 »
31301:  9. Määräraha kirjastoja varten maalais-
31302:      kuntien kansakoulunopettajille ja
31303:      -opettajattarille ynnä kirjastokaappeja
31304:      varten (rajaton siirtomääräraha).          60,420 »
31305: 10. Määräraha maalaiskansakoulujen jat-
31306:      kokursseja varten                          90,000 »
31307: 11. Määräraha       stipendeiksi kuuntelua
31308:      ja opintomatkoja varten                    20,000 »
31309: 12. Määräraha havaintovälineiden hanl\ki-
31310:      miseksi maalaiskan sakoul uihin ja kan-
31311:      sanopistoihin (rajaton siirtomäärä-
31312:      raha).                                     60,000 »
31313: 13. Määräraha yliopistollistenjatkokurssien
31314:      toimeenpanemiseksi kansakoulunopet-
31315:      tajille ja -opettajattarille.              35,000 »
31316: 14. Apumaksu oppikirjojen ostoon maalais-
31317:       kansakoulujen oppilaille.                100,000 ,
31318: 15. Apumaksu kansanopistoille (rajaton
31319:      siirtomääräraha).                         180,000 »
31320: 16. Määräraha raittiustyön kannattami-
31321:      seksi (rajaton siirtomääräraha).           20,000 »
31322: 17. Määräraha nuorisoseurain avustami-
31323:      seksi (rajaton siirtomääräraha) .          30,000 »
31324: 18. Määräraha luentokurssien kannatta-
31325:       miseksi (rajaton siirtomääräraha) .       25,000 »
31326:                                    Summa     7,638,420 mk.
31327:       K. von Alfthan.                       J. E. Antila.
31328:       Juhani Arajärvi.                      J. H. Hakulinen.
31329:        E. G. Palmen.                        F. 0. Rapola.
31330:       Y. K. Yrjö-Koskinen.
31331:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
31332:                   1907. -     V. M. -     Esit. N:o 21.   19
31333: 
31334: 
31335: 
31336: 
31337:      ..
31338:                                     II.
31339: 
31340:        Ehdottaessaan valtionvaroista avustusta nuorisoliik-
31341: keen hyväksi entisen jakosuunnitelman mukaan, ei Valio-
31342: kunnan enemmistö ole ottanut huomioon niitä vaihteluita,
31343: mitä tämän liikkeen alalla viimekuluneen vuoden aikana
31344: on tapahtunut. Ennen olemassa olevan Suomen Nuo-
31345: rison Liiton ja ruotsinkielisten nuorisoseurain lisäksi on
31346: tällä työmaalla ryhtynyt toimimaan uusi voimakas liike,
31347: sosialidemokratinen nuorisoliike, joka aivan yhtä hyvällä
31348: syyllä kuin edellisetkin ansaitsee saada kannatusta val-
31349: tionvaroista.
31350:        Sosialidemokratisen nuorisoliikkeen on aiheuttanut
31351: se voimakas yhteiskunnallinen virtaus, joka parin viime
31352: vuoden kuluessa on maassamme vaikuttanut. Nuori-
31353: sassammekin on se herättänyt vastakaikua, samalla kui-
31354: tenkin jakaen sen eri mielipideryhmiin. Maamme enti-
31355: set nuorisoseurat eivät kuitenkaan osottaneet sitä mu-
31356: kautuvaisuutta ajan vaatimuksiin, jota niiltä olisi voi-
31357: nut odottaa. Yhteiskunnallisten asiain harrastamiselle
31358: ei niissä ole omistettu riittävää huomiota; se on joko
31359: kokonaan lamassa tai aivan syrjäseikkana. Sosialide-
31360: mokratisia aatteita kannattavalle nuorisolle kävi niin
31361: ollen mahdottomaksi ajanpitkään löytää tyydytystä jo
31362: olemassa olevissa nuorisoseuroissa. Läheisempää yh-
31363: teenliittymistä varten samoin ajattelevien kesken perus-
31364: tettiin tämän vuoksi viime vuonna joulukuun 10 päi-
31365: vänä Tampereella »Suomen Sosialidemokratinen Nuoriso-
31366: liitto». Liiton tarpeellisuutta todistaa osaltaan sekin
31367:  että siinä nyt jo, näin lyhyen toimintakauden kuluttua,
31368:           Valtiovavainvaliokunnan rnietintö N:o 6.
31369: 20            1907. -- V. M. -       Esit. N:o 21.
31370: 
31371: on eri osissa maata 40 osastoa ja niissä yhteensä noin
31372: 5,000 jäsentä. Osastojen toiminta on ollut vilkasta ja
31373: niissä kasvatetaan jäseniä etupäässä esitelmien, kirjal-
31374: lisuuden ja keskustelujen avulla. Joillakuilla on nyt jo
31375: oma kirjastoosa ja yhteisen äänenkannattajan saanee
31376: liitto ensi vuoden alusta. Keskustelun alaisina osastoissa
31377: ovat etupäässä olleet yhteiskunnalliset kysymykset; kun-
31378: nalliset asiat, yleinen kieltolaki ja antimilitarismi, rau-
31379: han aatteen edistäminen. Sitäpaitsi harrastetaan niissä
31380: urheilua ja taide-aistin kehittämistä etupäässä laulun
31381: ja näytelmien avulla.
31382:        Voitanee väittää tämän liiton toimivan puoluetar-
31383: koituksissa ja myönnettävä onkin, että se koettaa kehit-
31384: tää nuorisoa määrättyyn suuntaan. Mutta ei voi myös-
31385: kään sulkea silmäänsä siltä tosiseikalta, että muutkin
31386: nuorisoseurat ovat enemmän tai vähemmän puoluelai-
31387: toksia. Päätarkotuksena Sosialidemokratisella Nuoriso-
31388: liitolla, samoinkuin toisillakin nuorisoseuraliikkeillä, on
31389: kuitenkin nuorison ~ehittäminen itsekasvatuksen avulla
31390: kunnon kansalail>iksi ja siinä niillä on kaikilla työala,
31391: joka ansaitsee kaikinpuolista tukemista valtion puolelta.
31392:        Jos kerran valtioapua siis annetaan nuorisoseura-
31393: liikkeelle, on kohtuutonta sulkea siitä osattomaksi niin
31394: tärkeätä ja huomattavaa haaraa kuin sosialidemokrati-
31395:  nen nuorisoliike. Pidämme senvuoksi kohtuullisena, että
31396: Eduskunta tähän tarkotukseen myöntää 5,000 markkaa
31397:  vuodeksi 1908, jonka vuoksi ehdotamme nuorisoseura-
31398: liikkeelle annettavaa valtioavustusta koskevan ponnen
31399:  hyväksyttäväksi seuraavassa muodossa:
31400: 
31401:                   että Eduskunta maamme nuorisoseuroja
31402:             varten myöntäisi 35,000 markkaa vuodeksi
31403:             1908, niin että 25,000 markkaa annettaisiin
31404:             Suomen Nuorison Liiton toimikunnan käy-
31405:             tettäväksi suomenkielisten nuorisoseurain hy-
31406:             väksi, 5,000 markkaa Suomen Sosialidemo-
31407:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
31408:          1907. -     V. M. -    Esit. N:o 21.           21
31409: 
31410:       kratisen Nuorisoliiton Liittotoimikunnan käy-
31411:       tettäväksi ja 5,000 markkaa käytettäisiin ruot-
31412:       sinkielisten nuorisoseurain avustamiseen.
31413: 
31414: Helsingissä, 2 päivänä lokakuuta 1907.
31415: 
31416: Mimmi Kanervo.                        Frans Koskinen.
31417: A. J. Partanen.                       T. Rissanen.
31418: A. Suomalainen.                       Taavi Tainio.
31419: Väinö Tanner.                         0. Tokoi.
31420:                    Wäinö Wuolijoki.
31421: 
31422: 
31423: 
31424: 
31425: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.
31426: Helsinki 1907, Osakeyhtiö Kauppakirjapaino.
31427:              1907 -   S. V. Jll[. -   Esit l.IT:o 21.
31428: 
31429: 
31430: 
31431: 
31432:                            Suuren valiokunnan mietintö N:o
31433:                        10 Keisarillisen Majesteetin armolli-
31434:                        sen esityksen johdosta, joka koskee
31435:                        varojen osottamista kansakoululai-
31436:                        tosta varten vuodeksi 1908.
31437: 
31438: 
31439:     Sittenkuin Eduskunta on lähettänyt puheenaolevaan
31440: armolliseen esitykseen sisältyvän ehdotuksen laiksi maa-
31441: laiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta Suureen valio-
31442: kuntaan, saa Valiokunta, asiaa käsiteltyänsä, puolestaan
31443: esittää seuraavaa:
31444:     Kun se palkanparannus, joka Valtiovarainvaliokun-
31445: nan 'tästä asiasta antamassa mietinnössä N:o 6 ehdote-
31446: taan maalaiskansakoulujen opettajistolle suotavaksi, on
31447: Suuren vaaliokunnan mielestä niin vähäinen, ettei se
31448: ainakaan täysin eikä pitemmäksi ajaksi riittäisi korjaa-
31449: maan tällä alalla valitsevia tuntuvia epäkohtia, ja kun
31450: Valiokunta on katsonut, että armollisessa esityksessä
31451: ehdotetut palkkamäärät ja samaten palkankorotukset,
31452: ylenmäärin rasittamatta valtion menosääntöä, ovat kui-
31453: tenkin omiansa tyydyttämään kohtuuden vaatimuksia,
31454: niin Valiokunta on pitänyt asianansa ehdottaa, että armol-
31455: linen esitys tässä kohden hyväksyttäisiin.
31456:     Samalla kun Suuri valiokunta on katsonut voivansa
31457: yhtyä kannattamaan sitä mielipidettä, että korkeampaa
31458: palkkamäärää on maksettava opettajan perhesuhteiden sitä
31459: vaatiessa, on Valiokunta kuitenkin ollut sitä mieltä, että
31460: avioliittoon meneminen yksinään ei saa olla aiheena kero-
31461: 2             1907 -   S. V. Jll[, -   Esit. 1\T:o 21.
31462: 
31463: tetun palkan saamiseen, vaan että sitä on maksettava
31464: ainoastaan perheelliselle mies- tai naisopettajalle. Laki-
31465: ehdotuksen 1 §:n loppupuoli onkin muodostettu tämän
31466: periaatteen mukaiseksi.                      •
31467:     Kun Suurella valiokunnalla ei ole ollut mitään muuta
31468: huomautettavaa kysymyksessä olevan lakiehdotuksen suh-
31469: teen, niin saa se täten kunnioittaen ehdottaa:
31470: 
31471:                 etttt Eduskunta hyvttksyisi lakiehdotuksen
31472:             maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauk-
31473:             sesta Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen mu-
31474:             kaisesti, kuitenkin muuttamalla sen 1 ja 2
31475:             §:n nttin kuuluviksi:
31476: 
31477:     1 §. Valtiovaroista maalaiskansakoulujen opettajiston
31478: palkkaukseksi suoritettava apuraha on 1908 vuoden alusta
31479: oleva 1,000 markkaa niinhyvin miespuoliselle kuin nais-
31480: puoliselle opettajalle; mutta korotetaan tämä yleinen pe-
31481: ruspalkka 1,200 markaksi naimisissa olevalle tahi olleelle
31482: mies- ja (poist.) naisopettajalle, joka on perheenstt ptttt-
31483: asiallinen elttttttjtt. Opetta ja tai opettajatar, jolle on myön-
31484: netty korotettu peruspalkka, saa sitä loput virka-aikaansa
31485: nauttia.
31486:     2 §. Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti on
31487: tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista ja
31488: kaksikymmentä vuotta palveltuaan, joka kerran 150 mar-
31489: kan suuruisen palkanylennyksen, jos peruspalkka on 1,000
31490: markkaa, ja 200 markan suuruisen, jos peruspalkka on
31491: 1,200 markkaa.
31492: 
31493: 
31494:     Helsingissä, 16 p:nä lokakuuta 1907.
31495:              1907 -   S. V. M. -    Esit. N:o 21.            3
31496: 
31497: 
31498: 
31499: 
31500:                         Vastalause.
31501:     Koska en voi yhtyä Suuren valiokunnan enemmistöön
31502: niin pyydän kunnioittaen ehdottaa,
31503: 
31504:               että Eduskunta puheena olevassa laissa
31505:            hyväksyisi ntiin kuuluvan
31506: 
31507:                            1 §:n.
31508:    Valtionvaroista maalaiskansakoulujen opettajiston palk~
31509: kaukseksi suoritettava apuraha on 1908 vuoden alusta
31510: oleva 800 markkaa niinhyvin miespuolisille kuin nais-
31511: puolisille opettajille; mutta korotetaan tämä yleinen perus~
31512: palkka 1000 markaksi naimisissa olevalle tahi olleelle mies~
31513: ja naisopettajalle, joka on perheensä ainoana elättäjänä.
31514:                                             Oskari Tokoi.
31515:    Tähän yhtyy
31516:                                            Josua Järvinen.
31517: Hels.ingissä 1907.   Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
31518:                     •
31519:               1907. -   S. V. M. -   Esitys N:o 21.
31520: 
31521: 
31522: 
31523: 
31524:                             Suuren valiokunnan mietintö N:o
31525:                         10 a Keisarillisen Majesteetin armol-
31526:                         lisen esityksen johdosta, joka koskee
31527:                         varojen osottamista kansakoululai-
31528:                         tosta varten vuodeksi 1908.
31529: 
31530: 
31531:     Sittenkuin Eduskunta, tehtyään lakiehdotukseen maa-
31532: laiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta eräitä muu-
31533: toksia, on Suureen valiokuntaan palauttanut tämän asian,
31534: saa Suuri valiokunta, asiaa toistamiseen käsiteltyään,
31535: esiintuoda seuraavaa:
31536:     Pysyen siinä ennen esittämässään periaatteessa, että
31537: naimisissa olevalle tai olleelle mies- ja naisopettajalle, joka
31538: on perheensä pääasiallinen elättäjä, on maksettava kor-
31539: keampi palkkaus kuin perheettömälle, on Suuri valiokunta,
31540: joka kuitenkin on katsonut tarpeelliseksi selventää ennen
31541: ehdottamaaosa kysymyksessä olevan lakiehdotuksen 1 §:n
31542: sanamuotoa sillä määräyksellä, että tällaisen korotetun
31543: palkan nauttiminen tulee kysymykseen ainoastaan jos
31544: opettajalla on yksi tai useampia lapsia, päättänyt ehdot-
31545: taa, että alempi palkkamäärä tulisi olemaan 900, ylempi
31546: 1,100 markkaa, jossa tapauksessa vuotuinen valtionmeno
31547: opettajain palkkaukseen tulisi jokseenkin läheisesti sen
31548: määrän suuruiseksi, johon Eduskunnan päättämästä kansa-
31549: koulunopettajiston palkkauksesta johtuva meno tulisi nou-
31550: semaan.
31551:     Edellä lausutun periaatteen mukaisesti on Valiokunta
31552: myöskin ehdottanut, että palkankorotukset, joita olisi mak-
31553:                 1907 - S. V. M. -
31554:                                             •
31555:                                      Esit. N:o 21.
31556: 
31557: settava 5, 10, 15 ja 20 vuoden palvelusajan jälkeen, maa-
31558: rättäisiin kullakin kerralla 20 Ofo:ksi alkuperäisistä palkka-
31559: määristä.
31560:     Tähän nähden Suuri valiokunta saa kunnioittaen eh-
31561: dottaa:
31562: 
31563:                 ettti Eduskunta, muutoin pysyen tämän
31564:             lakiehdotuksen toisessa ktisittelyssä tekemtis-
31565:             sätin ptiättJksessti, muuttaisi sen 2 ja 3 §:n
31566:             nltin kuuluviksi:
31567: 
31568:     1 §. Valtiovaroista maalaiskansakoulujen opettajiston
31569: palkkaukseksi suoritettava apuraha on 1908 vuoden alusta
31570: oleva 900 markkaa niinhyvin miespuoliselle kuin nais-
31571: puoliselle opettajalle; mutta korotetaan tämti yleinen pe-
31572: ruspalkka 1,100 markaksi naimisissa olevalle tai olleelle
31573: mies- ja naisopettajalle, joka on perheensti pääasiallinen
31574: elättltjlt ja jolla on yksi tai useampia lapsia. Opettaja
31575: tai opettajatar, jolle on mytJnnetty korotettu peruspalkka,
31576: saa sitti loput virka-aikaansa nauttia.
31577:     2 §. Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti on
31578: tehtävänsä toimittauut, saa viisi, kymmenen, viisitoista ja
31579: kaksikymmentä vuotta palveltuaan, joka kerran 180 mar-
31580: kan suuruisen palkanlistiyksen, jos peruspalkka on 900
31581: markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos peruspalkka on
31582: 1,100 markkaa.
31583: 
31584: 
31585: 
31586:    Helsingissä, 21 p:nä lokakuuta 1907.
31587: 
31588: 
31589: 
31590: 
31591:       Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
31592:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21.
31593: 
31594: 
31595: 
31596: 
31597:                 Suomen Eduskunnan             alamainen
31598:           vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esi-
31599:           tykseen varojen osottamisesta kansakoululaitosta
31600:           varten vuodeksi 1908.
31601: 
31602: 
31603: 
31604: 
31605:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
31606:             ja Suuriruhtinast
31607: 
31608: 
31609: 
31610: 
31611:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armolli-
31612: sessa esityksessä jättänyt Eduskunnan päätettäväksi eri-
31613: näisistä määrärahoista maan kansakoululaitoksen ylläpi-
31614: 2        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21. ·
31615: 
31616: täroiseksi vuonna 1908, ja on Eduskunta tätä kysy-
31617: mystä käsitellessään ottanut harkittavakseen muutamia
31618: muitakin yhteiskunnallista valistustyötä tarkoittavia
31619: menoja, joiden tarpeellisuus jo edellisillä valtiopäivillä
31620: on tunnustettu.
31621: 
31622: 
31623: 
31624: 
31625:      1. Apumaksun suorittamista varten kaupunkien
31626: kansakoululaitokselle ehdotetaan armollisessa esityksessä
31627: vuodeksi 1908 kaikkiansa 87 5,000 markkaa, ja saa
31628: Eduskunta ilmoittaa,
31629: 
31630:                että mainittu ehdotus semmoisenaan on hy-
31631:           väksytty.
31632: 
31633: 
31634: 
31635:       2. Apumaksua maalaiskansakoulu;jen     varsinaisen
31636: opettafiston palkkaamiseen harkitessansa Eduskunta on
31637: havainnut, että mainitun opettajiston nykyisiä palk-
31638: kaetuja ei enää voi pitää täysin tyydyttävinä. Ei
31639: kuitenkaan ole katsottu voitavan muuttamatta hyväk-
31640: syä armollisessa esityksessä tehtyä ehdotusta, eikä
31641: myöskään kannattaa muitakaan siinä mainittuja eh-
31642: dotuksia.
31643:       Eduskunta, joka on hyväksynyt armollisen esi-
31644: tyksen omaksuroan opettajien perheellisyyteen tai per-
31645: heettöroyyteen · nojautuvan maksuperustan, on siten
31646: muuttanut armollisen esityksen lakiehdotuksen 1 §:n
31647: säännöstä, että korotettu palkka annetaan naimi-
31648: sissa     olevalle tai   olleelle mies- ja naisopetta-
31649: jalle, joka on perheensä pääasiallinen elättäjä ja
31650: jolla on yksi tai useampia lapsia. Peruspalkan Edus-
31651: kunta on määrännyt 900 markaksi, ja perheellisyyden
31652: nojalla korotettavan palkan 1,100 markaksi. On Ii-
31653:      1   ;
31654:              1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21.    3
31655:          '
31656: säksi pidetty kohtuullisena, että mies- ja naisopettaja,
31657: jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa nauttia
31658: sitä lopunkin virka-aikaansa, vaikka hänen perheel-
31659: linen asemansa muuttuisikin.       Tämän mukaan ja
31660: olettaen, että naimattomain miesopettajien luku on liki-
31661: määrin yhtä suuri kuin niiden naisopettajien, jotka
31662: perheenelättäjinä tulisivat samoin kuin naineet mies-
31663: opettajat saamaan korkeamman peruspalkan, tulisi,
31664: kun koko maalaisopettajiston lukumäärä puheenalai-
31665: sena vuonna on arvioitu 3,376:ksi, lisäys tekemään
31666: 300X3,376 = 1,012,800 markkaa. Ja kun nykyistä
31667: palkkausjärjestelmää noudattaen valtioapu kyseessäole-
31668: vaan tarkoitukseen olisi tulevaa vuotta varten laskettava
31669: 2,390,000 markaksi, nousee tämä palkkausmeno Edus-
31670: kunnan hyväksymän perustaen mukaan 3,402,800 eli
31671: tasaluvuin 3,405,000 markkaan. Tämän perusteella
31672: Eduskunta saa ilmoittaa,
31673: 
31674:                    että Eduskunta apumaksun snorittamista
31675:              varten maalaiskansakoulujen varsinaisen opetta-
31676:              jiston palkkaamiseen vuodeksi 1908 on myön-
31677:               tänyt 2,390,000   + 1,012,800, eli tasaluvuin
31678:               3,405,000 markkaa.
31679: 
31680: 
31681: 
31682: 
31683:       3. Apumakstt opettajain ja opettajatarten palkkaa-
31684: miseen mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten on armol-
31685: lisessa esityksessä ehdotettu laskettavaksi edelleen sa-
31686: mojen perusteiden mukaan kuin nykyäänkin, ja saa
31687: Eduskunta yhtäpitävästi esityksessä esiintuodun perus·
31688: telun kanssa ilmoittaa,
31689: 
31690:                    että Eduskunta apumaksuksi opettajain ja
31691:              opettajatarten palkkaamiseen mies- ja naiskäsi-
31692: 4        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21.
31693: 
31694:           töiden opetusta varten 1Juodeksi 1908 on myön-
31695:           tänyt 132,000 markkaa.
31696: 
31697: 
31698: 
31699:      4. Määrärahaa palkankorotuksiin maaTmskansakou-
31700: lujen varsinaiselle opettajistolle arvioidessaan on Edus-
31701: kunta päättänyt hyväksyä nykyisen la61kuperusteen,
31702: 20°/0 peruspalkasta 5, 10, 15 ja 20 vuoden palvelus-
31703: ajan kuluttua, edelleen noudatettavaksi. Ylempänä mai-
31704: nittujen korotettujen palkkamäärien perusteella sekä ar-
31705: mollisessa esityksessä olevan tilaston mukaan lasket-
31706: tuna nousee tämä määräraha alemmassa luokassa
31707: 346,140 ja ylemmässä 496,760 markkaan, siis yhteensä
31708: 842,900 eli tasaluvuin 845,000 markkaan, ja saa
31709: Eduskunta ilmoittaa,
31710: 
31711:                  että Eduskunta määrärahaksi palkankoro-
31712:           tuksiin maalaiskansakoulujen varsinaiselle opetta-
31713:           jistolle on myöntänyt vuodeksi 1908 tasaluvuin
31714:           845,000 markkaa.
31715: 
31716: 
31717: 
31718:       5. Määrärahaa maalaiskansakoulujen opettajiston
31719: eläkkeisiin ensi vuotta varten arvioidessaan käyttää ar-
31720: mollinen esitys laskuperusteena nykyisiä eläkemääriä.
31721: Vaikka kyllä periaatteellinen ristiriita haittaa armollista
31722: esitystä, siinä kun puheenaolevan opettajiston perus-
31723: palkka on perheellisyydestä riippuva, sukupuolen yhä
31724: ollen eläkkeiden laskuperusteena, on Eduskunta kui-
31725: tenkin katsonut tällä kertaa voivansa eläkkeiden suhteen
31726: yhtyä esitykseen ja saa siis alamaisesti ilmoittaa,
31727: 
31728:                 että määrärahaksi maalaiskansakoulujen
31729:           opettajiston eläkkeisiin on myönnetty 'vuodeksi
31730:           1908 kaikkiansa 131,000 markkaa.
31731:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21.     5
31732: 
31733:       6. Armollisessa esityksessä ehdotetaan vuodeksi
31734: 1908 apumaksua kaupunkien kansakoulunopettajien eläk-
31735: keiksi 40,275 markkaa, eikä Eduskunnalla ole tätä
31736: ehdotusta vastaan muistuttamista, joten se saa il-
31737: moittaa,
31738: 
31739:                että Eduskunta puheenaolemksi maarara-
31740:           haksi on hyväksynyt tasaluvuin 41,000 markkaa.
31741: 
31742: 
31743: 
31744:       7. Määräraha sairaitten kansakoulunopettajain ja
31745: -opettajatarten avustamiseen on armollisessa esityksessä
31746: ehdotettu pysytettäväksi 55,000 markan suuruisena.
31747: Kun tämän avustuks~ tarve on ollut kasvamassa ja
31748: määrärahan tarkoitus ansaitsee kannatusta senkin vuoksi,
31749: että sairaille aikanansa suotu tehokas avustus on omi-
31750: ansa vähentämään niiden lukua, jotka ovat pakoitetut
31751: ennen määräaikaa siirtymään eläkeluokkaan, on Edus-
31752: kunta nähnyt korotuksen olevan tarpeen ja saa ala-
31753: maisesti ilmoittaa,
31754: 
31755:               että tähän tarkoitukseen vuodeksi 1908 on
31756:           myönnetty 70,000 markkaa.
31757: 
31758: 
31759: 
31760:       8. Apumaksuksi kansakoulutalojen ja käsityöhuonei-
31761: den rakentamiseen tarvittavan rahamäärän suuruutta har-
31762: kitessansa Eduskunta on katsonut nykyänsä tähän tarkoi-
31763: tukseen käytettävänä olevan sekä samoin esityksen siinä
31764: kohden ehdottaman määrän riittämättömäksi. Puheena-
31765: olevien apumaksujen suuruus on viime aikoina vaih-
31766: dellut 2,000-3,000 markkaan koulua kohti. Aino-
31767: astaan poikkeustapauksissa on jonkun verran suurempia
31768: apuja voitu myöntää.       Samaan tarkoitukseen ulko-
31769: mailla annettu valtion avustus on monin paikoin vas-
31770: 6        1907. -   Edusk. Vast. -- Esitys N:o 21.
31771: 
31772: tannut suurinta osaa rakennuskustannuksista,-- vaikka
31773: kuntien varallisuussuhteet siellä lienevät melkoista pa-
31774: remmat. Suomessa, m1ssa uusien kansakoulutalojen
31775: rakentamisesta koituva rasitus tätä nykyä on suurim-
31776: millansa, vaaditaan jo tästäkin syystä erityisemmin
31777: korkeata avustusta valtion puolelta puheena olevaan
31778: tarkoitukseen. Varsinkin syrjäisemmillä seuduilla, jois~a
31779: kansanvalistus on alhaisella kannalla, vo1s1 tämä
31780: avustus kohota poikkeustapauksissa aina 75 °j0 :iin
31781: rakennuskustannuksista. Huomattava tämän ohessa on,
31782: että moni kunta ja nimenomaan edistyshaluisemmat
31783: ovat jo järjestäneet kansakouluolonsa kutakuinkin tyy-
31784: dyttävälle kannalle saamatta sanottavia rakennusapuja,
31785: mutta joutuen tämän harrastuksensa johdosta suuriin
31786: velkoihin, jotka niitten sisällist~elämää tuntuvasti la-
31787: mauttavat. Sitä vastoin ne kunnat, jotka enimmin
31788: ovat laiminlyöneet puheenalaisen velvollisuutensa, sai-
31789: sivat tästä palkinnoksi runsaimmat avustukset. Edus-
31790: kunta on tämän johdosta pitänyt kohtuullisena, että
31791: Hallitus on oikeutettava ainakin poikkeustapauksissa
31792: antamaan avustusta myös kansakoulurakennuksista ai-
31793: heutuneiden lainojen maksamiseen, ja saa edellä olevan
31794:  nojalla ilmoittaa,
31795: 
31796:                 että Eduskunta ''apumaksun suorittamista
31797:           varten kansakoulutaw}en ja käsityöhuoneiden
31798:           rakentamiseen vuodeksi ~1908 on myöntänyt
31799:           500,000 markkaa.
31800: 
31801:       Tämän yhteydessä on Eduskunnassa herätetty ky-
31802: symys kansanopistojenkin avustamisesta rakennusavuilla.
31803: Nämä laitokset, joiden merkitystä ei voi liian kor-
31804: kealle arvostella, saavat rakennuksiinsa uhrata ver-
31805: raten suuria summia. Niiden 24 opiston rakennukset,
31806: joilla nykyään jo on omat talot, ovat maksaneet
31807: 1,117,000 markkaa eli noin 50,000 markkaa opistoa
31808: kohti, mutta ajanmukaisen, tarkoitustaan vastaavan
31809:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21.        7
31810: 
31811: kansanopistotalon rakennuskustannukset ovat nousseet
31812: keskimäärin 80;000 markkaan.        Pienempikin avustus
31813: tuntuisi jo huojennukselta opistojen monasti ahtaissa
31814: taloudellisissa oloissa; ja on Eduskunta siis tahtonut
31815: suoda avustusta näille opistoille, Hallituksen harkinnan
31816: mukaan annettavakai sekä uutisrakennuksiin että ra-
31817: kennuslainain lyhennykseen.      Eduskunta saa siis il-
31818: moittaa,
31819: 
31820:                  että Eduskunta rakennusavuiksi kansan-
31821:            opistoja varten vuodeksi 1908 on myöntänyt
31822:            50,000 markkaa.
31823: 
31824: 
31825: 
31826:       9. Määrärahaksi kirJastoJa varten maalaiskansalwu-
31827: lujen opettajille Ja opetta:jattarille armollinen esitys eh-
31828: dottaa 30,000 markkaa ensi vuodeksi ja kaappien
31829: hankkimiseen samoille kirjastoille kerta kaikkiaan 30,420
31830: markkaa, sekä
31831:       10. Määrärahaksi maalaiskansakouluJen :jatkokurs-
31832: seihin tulevaa vuotta varten 90,000 markkaa. Edus-
31833: kunta ei ole katsonut olevan syytä muistutuksiin näitä
31834: ehdotuksia vastaan ja saa siis ilmoittaa,
31835: 
31836:                 että Eduskunta on ne mu'ldtamatta hyväk-
31837:            synyt.
31838: 
31839: 
31840:      11. Määräraha stipendeiksi kuuntelua Ja opintomat-
31841: koJa varten on nykyänsä yksinomaan maalaiskansa-
31842: koulujen opettajain ja opettajatarten käytettävänä. On
31843: kuitenkin suotavaa, että kansanopistojenkin opettajat
31844: ja opettajattaret siitä pääsisivät osallisiksi. Heitä var-
31845: ten näyttää olevan varattava yksi ulkomainen 800
31846: markan. suuruinen ja kaksi kotimaista 200 markan
31847: suuruista matkarahaa. Sitä vastoin on pidettävä riit-
31848: 8         1907. -   Edusk. Vast. -- Esitys N:o 21.
31849: 
31850: tävänä määrärahaksi kansakoulun-opettajille ja opetta-
31851: jattarille kuuntelua varten 14,300 ja opintomatkoja
31852: varten 4,500 markkaa. Eduskunta saa sentähden il-
31853: moittaa,
31854: 
31855:                   että Eduskunta stipendeiksi maalaiskansa-
31856:            lwulujen ja kansanopistojen opettajille ja opetta-
31857:            jattarille kuuntelua ja opintomatkoja varten on
31858:            myöntänyt vuodeksi 1908 kaikkt'ansa 20,000
31859:            markkaa.
31860: 
31861: 
31862: 
31863:       12. Määräraha havaintovälineiden hankkimiseksi maa-
31864: Zaiskansakouluihin on myös, samoinkuin edellinenkin,
31865: ulonnettava kansanopistojenkin tarpeisiin käytettäväksi.
31866: Esityksen ehdottarua määräraha on tämän johdosta
31867: korotettu 10,000 markalla. Eduskunta saa siis ilmoittaa,
31868: 
31869:                 että Eduskunta havaintovälineiden hank-
31870:           kim?"sta varten maalaiskansakouluihin ja kan-
31871:           sanopistoihin on myöntänyt vuodeksi 1908 kaik-
31872:           kiansa 60,000 markkaa.
31873: 
31874: 
31875: 
31876: 
31877:        13. Määrärahaksi yliopistollisten jatkokurssien toi-
31878: meenpanemista varten kansakoulunopettajille ja -opettajat-
31879: tarille armollisessa esityksessä ehdotettu summa, 35,000
31880: markkaa, on katsottu semmoisenaan hyväksyttäväksi,
31881: kunnes näistä kursseista on enemmän kokemusta saatu.
31882: Näyttää parhaalta, että varat jätetään asianomaisen
31883: valtuuskunnan täydellä valtuudella käytettäviksi; niiden
31884: osallisuuteen tulisi myös harjoituskoulujen opettajien
31885: maamme seminaareissa päästä. Näitä näkökohtia huo-
31886: mauttaen Eduskunta saa ilmoittaa,
31887:           1907. -   Eflusk. Vast. -   Esitys N:o 21.       9
31888: 
31889:                että Eduskunta tässä kohden on hyväksy-
31890:            nyt mmollisen esityksen.
31891: 
31892: 
31893: 
31894: 
31895:        14. Armollisessa esityksessä on apumaksuksi oppi-
31896: kirjojen ostoon maalaiskansakoulujen Varattomille oppilaille
31897: ehdotettu vuodeksi 1908 samansuuruinen määräraha
31898: kuin vuodeksi 1907 on myönnetty, eli 20,000 markkaa.
31899:        Oppikirjojen puute on ollut monelle kouluopetuk-
31900: sen saamisen esteenä. Sen kautta, että kirjat annetaan
31901: oppilaiden omiksi, herätetään oppilaissa suurempaa
31902: huolellisuutta kirjain käyttämisessä, jota paitsi oppilailla
31903: koulun päätettyäänkin siten on tilaisuus tietojensa ylläpi-
31904: tämiseen. Kirjain omiksi antaminen on terveydenhoi-
31905: donkin kannalta suotavampi kuin lainaaminen. Entistä
31906: tehokkaammin edistääkseen omain kirjain hankkimista
31907: kansakoulunoppilaille, on Eduskunta korottanut tämän
31908: apumaksun 150,000 markkaan, suostuen siihen, että
31909: valtiovaroista vastedes suoritetaan 40 °/0 niiden kir-
31910: jain hinnasta, mitkä kuntain varoilla oppilaiden omiksi
31911: hankitaan. Kuntain omaan harkintaan on jätettävä,
31912: onko kirjoja täten hankittava kaikille vai ainoastaan
31913: vähävaraisilla oppilaille. Eduskunta saa siis ilmoittaa,
31914: 
31915:                 että Eduskunta apumaksuksi opp1:kirjain
31916:           ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille vuodeksi
31917:           1908 on myöntänyt 150,000 markkaa.
31918: 
31919: 
31920: 
31921: 
31922:      15. Apumaksuiksi kansanopistoille armollisessa esi-
31923: tyksessä ehdotettu määrä on epäilemättä liian alhainen.
31924: Tätä nykyä on 26 vanhaa kansanopistoa, joille val-
31925: tioapua olisi annettava 6,000 markkaa vuodessa opistoa
31926: 10        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21.
31927: 
31928: kohti, mutta lisäksi on 8 uudelle kansanopistolle va-
31929: rattava 3,000 markkaa kullekin perustamiskustannuk-
31930: siin. Eduskunta sentähden pyytää ilmoittaa,
31931: 
31932: 
31933:                 että Eduskunta apumaksun suorittamiseen
31934:            kansanopistoille 'Vuodeksi 1908 on myöntänyt
31935:            180,000 markkaa.
31936: 
31937: 
31938: 
31939: 
31940:      ' .V altiosäädyt viime valtiopäivillä myönsivät eri-
31941: näisiä määrärahoja yhte:iskun'nallista valistustyötä varten,
31942: nimittäin raittiustyön kannattamiseksi 20,000 markkaa,
31943: nuorisoseuro:jen avustamiseen 30,000 markkaa ja helppo-
31944: ta:juisiin luentoikin 25,000 markkaa kumpaiseksikin vuo-
31945: deksi 1906 ja 1907. Tämä päätös julkaistiin 13 p.
31946: marraskuuta 1906 Teidän Keisarillisen Majesteettinne
31947: vahvistamana, joten ei vielä ole täyttä vuotta kulunut
31948: siitä kuin varoja ruvettiin tarkoitukseensa käyttämään.
31949: Vaikka tosin on annettu tieto ja varojen tähänastisesta
31950: käyttämisestä, näyttää asianmukaiselta, että tarkempi
31951: selvitys jätetään valtiopäiväin Valtiovarainvaliokun-
31952: nalle 1908, jolloin varmemmin voipi arvostella
31953: sitä tapaa ja menestystä, millä valistustyötä on näillä
31954: varoilla edistetty. Yhä edelleen ovat olemassa ne tar-
31955: peet, jotka aiheuttivat mainitut rahamääräykset, mihin
31956: nähden Eduskunta on päättänyt
31957: 
31958:                 raittinstyön kannattamiseksi :ja Raittiu-
31959:           den Ystäväin päätoimiknnnan yksissä neuvoin
31960:           Finlands Svenska Nykterhetsförbnnd ntmtsen
31961:           yhdistyksen kanssa käytettäväksi myöntää 20,000
31962:           markan määrärahan vnodeksi 1908;
31963:                 maamme nnorisoseltrofa varten myöntää
31964:           30,000 markkaa vuodeksi 1908, niin että
31965:          1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 21.        11
31966: 
31967:           25,000 markkaa annetaan Suomen Nuorison
31968:           Liiton toimikunnan käytettäväksi snomenkielisten
31969:           nuorisosettrain hyväksi ja 5,000 markkaa käy-
31970:           tetään Finlands svenska ungdomsförbund nimi-
31971:           sen yhdistyksen avustamiseksi; sekä
31972:                 myöntää 25,000 markkaa vuodeksi 1908
31973:           Kansanvalistu-sseuran ja Svenska Folkskolans
31974:            Vänner nimisen yhdistyksen yhteisesti asettaman
31975:           valiokunnan käytettäväksi sellaisten helppotajuis-
31976:           ien luentokurssien kannattamiseen, joiden katso-
31977:           taan sitä ansaitsevan.
31978: 
31979: 
31980:       Sen perusteella mitä edellä on kansakoulunopetta-
31981: jiston palkkauksen parantamiseen nähden esitetty, saa
31982: Eduskunta lopuksi ilmoittaa,
31983:               että Eduskunta        on   hyväksynyt !seuraa-
31984:           van lain:
31985: 
31986:    Laki maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.
31987:      Muuttaen armollisia julistuksia 19 päivältä maalis-
31988: kuuta 1886 ja 12 päivältä maaliskuuta 1901, mikäli
31989: ne koskevat kansakoulujen opettajiston palkkausta, sää-
31990: detään:
31991:                          1 §.
31992:        Valtiovaroista  maalaiskansakoulujen     opettajis-
31993: ton palkkaukseksi suoritettava apuraha on 1908
31994: vuoden alusta oleva 900 markkaa niinhyvin miespuo-
31995: liselle kuin naispuoliselle opettajalle; mutta korote-
31996: taan tämä yleinen peruspalkka 1,100 markaksi naimi-
31997: sissa olevalle tai olleelle mies- ja naisopettajalle, joka
31998: on perheensä pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi
31999: tai useampia lapsia. Opettaja tai opettajatar, jolle on
32000: myönnetty korotettu peruspalkka, saa sitä loput virka-
32001: aikaansa nauttia.
32002: 12       1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21.
32003: 
32004:                           2 §.
32005:       Opettaja ja opettajatar, joka nuhteettomasti
32006: on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisi-
32007: toista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan, joka ker-
32008: ran 180 markan suuruisen palkanlisäyksen, jos perus-
32009: palkka on 900 markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos
32010: peruspalkka on 1,100 markkaa.
32011: 
32012:                           3 §.
32013:      Näitä määräyksiä sovellutettaessa otetaan huo-
32014: mioon, että korkeampi peruspalkka lasketaan sen
32015: jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus siitä,
32016: oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta sa-
32017: nottuun etuun, on sisäänjätetty, sekä että se tai ne
32018: palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virkavuo-
32019: sien johdosta saanut, samalla korotetaan kuten 2 §:ssä
32020: säädetään.
32021: 
32022:       Ylempänä esitetyn lmukaan ovat puheenaolevat
32023: menot kansakoululaitosta varten ynnä erinäisiin sivis-
32024: tystarkoituksiin vuonna 1908 lasketut seuraaviksi
32025: määriksi:
32026:  1.  Apumaksu kaupunkien kansakoulu-
32027:     laitokselle (arviomääräraha)            875,000 mk.
32028:  2. Apumaksu        maalaiskansakoulujen
32029:     varsinaisen opettajiston palkkaa-
32030:     miseen (arviomääräraha)               3,405,000 n
32031:  3. Apumaksu opettajain ja opettajat-
32032:     tarien palkkaamiseen mies- ja
32033:     naiskäsitöiden opetusta varten (ar-
32034:     viomääräraha) .         . .    .        132,000 n
32035:  4. Määräraha palkankorotuksiin maa-
32036:     laiskansakoulujen varsinaiselle Opet-
32037:     tajistolie (arviomääräraha)             845,000  ,
32038:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21.       13
32039: 
32040: 5.   Määräraha saman opettajiston eläk-
32041:      keiksi (arviomääräraha). .                131,000 mk.
32042:  6. Apumaksu kaupunkien kansakou-
32043:      lujen opettajiston eläkkeiksi (arvio-
32044:      määräraha).           . . .                41,000
32045:  7. Määräraha sairaitten kansakoulun-                     "
32046:      opettajien ja -opettajattarien avus-
32047:      tamiseen. . . . . . .             .        70,000
32048:  8. Apumaksu kansakoulutalojen ja                         "
32049:      käsityöhuoneiden rakentamiseen.           500,000
32050:  8 a. Määräraha rakennusavuiksi kan-                      "
32051:      sanopistoja varten. . .           . .      50,000
32052:  9. Määräraha kirjastoja varten maa-                      "
32053:      laiskuntien kansakoulunopettajille ja
32054:      -opettajattarille ynnä kirjastokaap-
32055:      peja varten (rajaton siirtomäärä-
32056:      raha).             . ...                   60,420
32057: 10. Määräraha        maalaiskansakoulujen                 "
32058:       jatkokursseja varten .                    90,000
32059: 11. Määräraha stipendeiksi kuuntelua                      "
32060:       ja opintomatkoja varten .                 20,000
32061: 12. Määrärahahavaintovälineiden hank-                     "
32062:       kimiseksi maalaiskansakouluihin ja
32063:       kansanopistoihin (rajaton siirtomää-
32064:       räraha).        . . . .                    60,000
32065: 13. Määräraha yliopistollisten jatko-                     "
32066:       kurssien toimeenpanemiseksi kan-
32067:       sakoulunopettajille ja -opettajatta-
32068:       rille                 . .      .    .      35,000
32069: 14. Apumaksu oppikirjojen ostoon maa-                     "
32070:       laiskansakoulujen oppilaille             150,000
32071: 15. Apumaksu kansanopistoille (rajaton                    "
32072:       siirtomääräraha). . .                    180,000
32073: 16. Määräraha raittiustyön kannatta-                      "
32074:       miaaksi (rajaton siirtomääräraha).         20,000
32075:                                                           "
32076: 14       1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 21.
32077: 
32078: 17. Määräraha nuorisoseurain avusta-
32079:     miseksi (rajaton siirtomääräraha)..        30,000 mk.
32080: 18. Määräraha luentokurssien kannat-
32081:     tamiaaksi (rajaton siirtomääräraha)        25,000   "
32082:                                     ----~----------~
32083:                                     Summa 6, 719,420 mk.
32084: 
32085: 
32086: 
32087: 
32088:      Suomen Eduskunta pysyy alati j.ln. e.
32089: 
32090: 
32091:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
32092: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjap'aino.
32093:                ASIAKIRJAT
32094: 
32095: 
32096: VALTIOPÄIVILTÄ HELSINGISSÄ
32097:                  VUONNA 1907
32098: 
32099: 
32100: 
32101:                        KOLMAS OSA
32102: 
32103: 
32104: 
32105: 
32106:                        HELSINKI 1908
32107:   HELSINGIN" SENTRAALIKJRJAPAINO JA KIR.JANSITOi\10 ~)'SAKEYHTIÖ.
32108:                               Sisällys:
32109: 
32110:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 22 varojen hankkimisesta nii-
32111: hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät· riitä.
32112:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 14; ynnä vas-
32113: talauseita.
32114:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
32115: 
32116:      Keis. M:tin armollinen esitys N:o 23 siitä verosta, joka palovii-
32117: twn valmistuksesta on suoritettava, sekä sanotun veron käyttämisestä.
32118:      Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö, N:o 9; ynnä liite.
32119:      Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 13.
32120:      Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
32121: 
32122:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 24: tuulaakimaksun laskemisen
32123: perusteista.
32124:        Talousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 1.
32125:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 3.
32126:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
32127: 
32128:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 26 tarttuvien kasm:tautien ja
32129: vahingollisten hyönteisten tuhotöitten ehkäisemiseksi Suomessa.
32130:        Maatalousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 2; ynnä vas-
32131: talause.
32132:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 11.
32133:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
32134: 
32135:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 26 Suomen valtionvaroista Val-
32136: takunnanrahastoon sotilastarpeisiin suoritettavasta apumaksusta.
32137:        Valtiovarainvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 13; ynnä vas-
32138: talauseita ja liite (vastalauseineen).
32139:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
32140:   2
32141: 
32142:        Keis. M:tin armollinen esitys N:o 2'i, koskeva lakia maanvuok-
32143: rasta maalla.
32144:        Maatalousvaliokunnan siitä antama mietintö N:o 3; ynnä vasta-
32145: lauseita.
32146:        Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
32147: 
32148:       Keis. M:tin armollinen esitys N:o 28 kulkukaupasta.
32149:       Lakivaliokunnan siitä antama mietintö N:o 5.
32150:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 18.
32151:       Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 18 a.
32152:       Suomen Eduskunnan alamainen vastaus.
32153:                     1907.- N:o 22.
32154: 
32155: 
32156: 
32157: 
32158:                · Keisarillisen Majesteetin armolli-
32159:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle varo-
32160:            jen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
32161:            vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
32162: 
32163:       Voimassa olevan Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:n mu-
32164: kaan pitää varsinaisten valtiopäiväin alussa eduskunnalle
32165: annettaman esitys varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin,
32166: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja on selvityk-
32167: seksi siitä esitykseen liitettävä laskelma valtion vakinai-
32168: sista varoista ja tarpeista ensitulevaksi varainhoitovuodeksi.
32169:       Niinkuin tähän liitetty lasku valtiorahastosta tar-
32170: kemmin selvittää, voidaan valtiorahaston pääomasäästö
32171: 1906 vuoden päättyessä arvioida 72,500,000 markaksi.
32172: Tämä säästö on kuitenkin vain osaksi käytettävissä tar-
32173: peellisten menojen suorittamiseen, sanotusta pääomasta
32174: kun on sidottuna erinäisiin varastoihin ja kassavaroihin
32175: muutamissa hallintovirastoissa 5,160,()(X) markkaa, pitkä-
32176: aikaisiin lainoihin ja viljalainoihin kaikkiaan 13,030,()(X)
32177: markkaa, saataviin muista rahastoista 4,558,()(X) markkaa
32178: ja erinäisiin etumaksuihin noin 4,000,()(X) markkaa. Valtio-
32179: talouden laajuuteen nähden on sitä paitsi välttämätöntä
32180: pitää kassareserviä, jonka tulee olla ainakin 10,()(X),000
32181: markan suuruinen. Ylijäämästä on jo käytettäväksi mää-
32182: rätty myönnettyihin, mutta ei nostettuihin lainoihin noin
32183: 6,200,000 markkaa, niiden joukossa tarpeen tullen 2,900,000
32184: markkaa Osuuskassojen Keskuslainarahasto 0. Y:lle ja
32185: 1,800,000 markkaa Elimäen kunnalle, jonka ohessa, niin-
32186: kuin armollisessa esityksessä määrärahoista kansakoulu-
32187:   2                        N:o 22
32188: 
32189: laitosta varten on ilmoitettu, 2,000,000 markkaa on va-
32190: rattu lainausrahaston lisäämiseksi, jotta kävisi mahdolli-
32191: seksi antaa lainoja kansakoulurakennuksia varten. Vihdoin
32192: täytyy, kun toistaiseksi ei ole toiveita siitä että tänä
32193: vuonna saataisiin otollisilla ehdoilla hankituksi rautatie-
32194: rakennuksia y. m. varten otettavaksi päätetty valtiolaina,
32195: yleisistä valtiovaroista antaa tarpeellisia etumaksuja
32196: kulkulaitosrahaston menojen suorittamiseksi, jotka menot
32197: nykyisen vuoden lopussa on laskettu olevan 10,675,000
32198: markkaa suuremmat kuin rahaston varat. Jos kaikki
32199: tämä otetaan huomioon, niin sitä osaa valtiorahaston va-
32200: roista, joka 1906 vuoden päättyessä oli käytettävänä
32201: muihin tarpeisiin, ei voida arvioida korkeammaksi kuin lä-
32202: hemmäs 16,900,000 markaksi.
32203:        1907 vuoden ennakkoarviossa ovat valtiorahaston tulot
32204: arvioidut 66,073,700 markkaan sekä vakinaiset menot
32205:  57,975,861 markkaan 78 penniin. Se ylijäämä, jonka nämä.
32206: numerot osoittavat eli 8,197,838 markkaa 22 penniä, vähenee
32207: kuitenkin vuoden ylimääräiseen ennakkoarvioon otettujen
32208:  menojen määrällä, joka tekee 1,460,500 markkaa. Valtiora-
32209:  haston ylijäämä vuodelta 1907 olisi siten 6,637,000 markkaa.
32210:  Tästä määrästä on kuitenkin vähennettävä myönnetyt lisä-
32211: ykset 1907 vuoden ylimääräiseen ennakkoarvioon, tasalu-
32212:  vuin 3,380,000 markkaa, sekä ne määrärahat, joita sen
32213:  lisäksi vaadittanee jo vuonna 1907 ja jotka tekevät noin
32214:  1,609,000 markkaa. Tuloja säästyisi niinmuodoin menojen
32215:  yli 1907 vuoden loppuun 1,648,000 markkaa. Tässä ei ole
32216:  otettu lukuun niitä määriä, joita vuonna 1907 saatetaan
32217:  myöntää lisäyksiksi vuoden vakinaiseen ennakkoarvioon,
32218:  joille lisäyksille todennäköisesti saadaan vastapainoa siitä.
32219:  että osa menoja kokemuksen mukaan ei nouse siihen
32220:  määrään, joksi ne ennakkoarviossa ovat lasketut.
32221:         Tähän liitetyn arviolaskun mukaan on valtiorahas-
32222:  ton tulot vuodelta 1908 laskettu 69,432,000 markaksi sekä.
32223:  valtiorahaston vakinaiset menot samalta vuodelta 62,107,000
32224:  markaksi. Siihen tulee lisäksi ne myönnetyt määrärahat,
32225:                             N:o 22                          3
32226: 
32227: jotka luultavasti vuonna 1908 otetaan ennakkoarvioon,
32228: noin 704,000 markkaa, määrärahat, joita ei vielä ole
32229: myönnetty, mutta joita tarvittanee vuonna 1908, nousten
32230: 1,533,000 markkaan, sekä sen lisäksi erinäisiä ylimääräisiä
32231: menoja, joita mahdollisesti vuoden kuluessa on <:suoritet-
32232: tava ja jotka tehtyjen laskelmien mukaan nousevat 2,450,000
32233: markkaan. Tämän laskun mukaan, joka tietysti on liki-
32234: määräinen ja ennakkoarviota lopullisesti laadittaessa saat-
32235: taa muuttua, tekisi tulojen säästö menojen yli vuodelta
32236: 1908 noin 2,638,000 markkaa.
32237:        Nämä ylijäämät vuosilta 1907 ja 1908 huomioon ot-
32238: taen tulisivat valtiorahaston käytettävinä olevat varat
32239: viimemainitun vuoden lopussa, jos ei niitä käytettäisi
32240: muihin tarkoituksiin, joita tähän asti ei ole mainittu, nou-
32241: semaan lähes 21,200,000 markkaan. Tässä on huomattava
32242: että niitä obligatsioneja, joihin suuri osa valtiorahaston
32243: varoja on sijoitettu, nykyisissä liikeoloissa ei voitaisi il-
32244: man melkoista tappiota rahaksi muuttaa.
32245:        Niinkuin erityisessä armollisessa esityksessä kulku-
32246: laitosrahastosta on huomautettu, tarvitaan vuonna 1908
32247: kulkulaitosrahaston tulojen lisäksi lähes 16,800,000 mar-
32248: kan määrä rahaston menojen suorittamiseen, johon mää-
32249: rään ei ole luettu korvausta valtiorahastoon siitä 10,675,000
32250: markan etumaksusta, joka on laskettu tarvittavan vuodeksi
32251:  1907. Edellyttäen että kulkulaitosrahaston varoja vasta
32252: myöhempään vuonna 1908 voidaan lisätä saamalla valtio-
32253: laina, täytyy mahdollisesti syntyvä vajaus etukäteen
32254:  täyttää valtiorahaston varoilla. Niin pian kuin tuo valtio-
32255: laina on saatu, tulisivat tosin sekä vuonna 1908 etukäteen
32256:  annetut varat että sekin määrä, jonka valtiorahaston tänä
32257: vuonna täytyy siihen tarkoitukseen edeltäkäsin antaa, val-
32258:  tiorahastoon takaisinmaksetuiksi. Mutta niitä määriä, jotka
32259:  siten valtiorahastoon kertyvät, ei vielä 1908 vuoden tulo-
32260:  ja menoarviota järjestettäessä voida huomioon ottaa. Paitsi
32261:  sitä tarvitaan eri tarkoituksia varten melkoisia määriä maini-
32262:  tuista varoista. Keisarillinen Majesteetti on nähnyt tarpeelli-
32263:  seksi määrätä että Eduskunnalle on annettava erityinen ar-
32264:   4                        N:o 22
32265: 
32266: mollinen esitys apumaksun suorittamisesta Suomen val-
32267: tiovaroista sotilastarkoituksia varten. Muihin tarpeihin
32268: nähden on erittäin huomattava ettei voida toivattavassa
32269: laajuudessa ryhtyä toimenpiteisiin tilattomain kansalaisten
32270: maanhankinnan edistämiseksi, ellei valtio voi säästyneistä
32271: pääomista varata suuria määriä tähän tarkoitukseen lai-
32272: noina annettaviksi.
32273:       J·oka tapauksessa lienee vältettävä, että säännöllis-
32274: ten vuosimenojen suorittamiseen käytetään säästöjä, jotka
32275: varainhoidon kannalta mieluimmin olisivat varattavat yli-
32276: määräisiä tarpeita varten. Kun tähän tulee että edellä-
32277: olevissa valtiorahaston tulojen ja menojen laskelmissa vuo-
32278: deksi 1908 ei ole otettu lukuun ehkä ilmestyviä arvaamat-
32279: tomia tarpeita, on välttämätöntä että ne menot, jotka
32280: viime vuosina on maksettu suostuntavaroilla, myöskin
32281: vuonna 1908 samalla tavalla suoritetaan.
32282:       Sotilasrahaston pääomasäästö on laskettu 1907 vuo-
32283: den päättyessä nousevan 3,717,000 markkaan. Tähän lii-
32284: tetyn laskun mukaan on sotilasrahaston tulot vuodelta
32285: 1908 arvioitu 2,348,000 markaksi, mutta menot vain 506,000
32286: markaksi. Pääomasäästö 1908 vuoden lopussa nousisi si-
32287: ten 5,559,000 markkaan, mutta tätä säästöä ei voida ottaa
32288: huomioon yleisessä vuosirahansäännön-järjestelyssä.
32289:      Mitä tulee siihen melkoiseen osaan vuosirahansään-
32290: nön-järjestelyä, joka sisältyy kulkulaitosrahastoon, viita-
32291: taan siitä annettuun erityiseen armolliseen esitykseen.
32292:       Tähän liitetyn laskun mukaan suostuntarahastosta
32293: vuonna 1907 tulisi tässä rahastossa sanotun vuoden päät-
32294: tyessä olemaan 1,188,050 markan säästö. Erityisissä Edus-
32295: kunnalle annetuissa armollisissa esityksissä on Keisarilli-
32296: nen Majesteetti vuodeksi 1908 pyytänyt määrärahoja
32297: 
32298:       valtiopäiväkustannuksiin ja huoneiston
32299:         vuokraamiseen eduskunnan istuntoja
32300:         varten sekä säätytalon, arkiston ja
32301:         kirjaston hoitoon .                     730,000: - -·
32302:       kansakoululaitosta varten .           . 6,498,495:--
32303:                            N:o 22                        5
32304: 
32305: Tähän tulee vielä:
32306:     määräraha H. F. Antellin testamenttaa-
32307:        main kokoelmain hoitoa varten           12,000:-
32308:     veronkanto- ja tarkastuskustannuksia:
32309:        leima- ja pelikorttisuostuntaveroista
32310:           (siihen luettuina kustannukset ehkä
32311:           tarvittavan toisen painokoneen
32312:           hankkimisesta Leimakonttoriin)      158,000: --
32313:        mallasjuomasuostunnasta .              140,000:-
32314:                                 --------------~-----
32315:                                       Summa 7,538,495:-
32316:       Tämän summan suorittamiseksi voidaan etupäässä ot-
32317: taa lukuun suostuntarahaston laskettu säästö 1907 vuoden
32318: 1opussa, 1,188,050 markkaa, sekä bruttotulo seuraavista
32319: suostuntaveroista, joiden suorittamisesta armolliset esityk-
32320: set Eduskunnalle annetaan, nimittäin leimasuostunnasta,
32321: suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta sekä peli-
32322: korttisuostunnasta.
32323:       Kun tulo näistä suostuntaveroista on laskettu
32324: 3,539,000 markaksi, minkä lisäksi 20,000 markkaa odote-
32325: taan kertyvän suostuntarahaston säästön koroista, tarvi-
32326: taan edellämainittujen menojen suorittamiseksi 2,791,445
32327: markan lisäys, jonka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut
32328: Eduskunnalle ehdottaa otettavaksi Suomen Pankin voitto-
32329: varoista.
32330:       Suostuntabudgetti vuodeksi 1908 muodostuisi siten
32331: näin:
32332:                            Menoja.
32333: Veronkanto- ja tarkastuskustan-
32334:      nukset:
32335:      leima- ja pelikorttisuostun-
32336:         noista .                     158,000: -
32337:      mallasjuomasuostunnasta . 140,000:- 298,000:--
32338: Kustannukset 1908 vuoden valtiopäivistä sekä
32339:      säätytalon, arkiston ja kirjaston hoidosta 730,000:-
32340: Määräraha kansakoululaitosta varten             . 6,498,495:-
32341: Antellin kokoelmain hoitoa varten                    12,000:-
32342:                                         Summa 7,538,495:-
32343:   6                       N:o 22
32344: 
32345:                           Tuloja:
32346: Pääomasäästö 1907 vuoden lopussa             1,188,050:-
32347: Bruttotulo seuraavista suostuntaveroista:
32348:      leimasuostunnasta . .                   2,300,000: -
32349:      mallasjuomasuostunnasta                 1,200,000: --
32350:      pelikorttisuostunnasta .                    39,000:-
32351: Korkoja                                          20,000:-
32352: Suomen Pankin voittovaroista               . 2, 791,445: -
32353:                                       Summa 7,538,495: ·-
32354: 
32355:     Sen nojalla: mitä ylempänä on esiintuotu, Keisarilli-
32356: nen Majesteetti on tahtonut armossa ehdottaa:
32357: 
32358:                  että Eduskunta hyväksyen ylläolevan meno-
32359:           ja tulolaskelman päättäisi puheena olevien menojen
32360:           S?.writtamiseen käytettäväksi sekä suostuntarahaston
32361:           säästön ynnä tttlon edellämainituista suostuntave-
32362:           t·oista että myös Suomen Pankin voittovaroista sen
32363:           määrän, joka lisäksi tarvitaan ja, joka on arviolta
32364:           laskettu 2,791,445 markaksi.
32365: Valtiorahasto
32366: 
32367:  (Arviolasku.)
32368: 
32369: 
32370: 
32371:      6 <(]> d
32372:  8                          N:o 22
32373: 
32374:                                  V aitiorahaston tila 1905
32375: 
32376: 
32377:                                          3'11if.
32378:                                                    1~     ~       ~1
32379:                                                                         1
32380:                                                    1
32381:            "V"a.ra"t:
32382:                                                                         1
32383: Pano- ja ottotili Suomen Pankissa       8,535,677 72
32384:                                                                         1
32385: Saatavia ulkomaisilta asiamiehiltä .     341,010 52
32386: Kassa                                   2,427,609 35                    1
32387: Obligatsioneja                         27,685,819 68    38,990,117 27
32388: Varastoja:                             ---1
32389:     Jyviä                               1,246,157 01
32390:     Rahaksi lyömätöntä kultaa ja ho-
32391:       peaa .                             151,643 41
32392:     Sekalaisia varastoja.                625,24808       2,023,048 50
32393: Tulorästejä .                                      1     2,756,709 55
32394: Lähetteiden tili.                                           14,671 61
32395: Talletettu Maanviljelyspankkiin .        176,200 70
32396: Pitkäaikaisia lainoja.                 11,244,731 60
32397: Jyyälainoja.                             447,452 43
32398: Saatava kulkulaitosrahastolta           3,500,000 -
32399: Saatava hätäapurahastolta.              1,000,000 -
32400: Saatava Postisäästöpankilta .            141,691 04
32401: Saatava Rautatiehallitukselta           2,100,000 --    18,610,075 77
32402: Erinäisiä ennakkomaksuja.               3, 735,253!80             1
32403: Talletettuja arvopapereita.               508,983,52
32404: Erinäisiä velallisia                    1,507,198 67     5,751,435,99
32405: 
32406:                              Summa 1       -       1-1 68,146,058169
32407:                                  N:o 22                                9
32408: 
32409: vuoden päättyessä.
32410: 
32411: r                                                      1~1
32412:                                                $nf.            $nf.
32413:                                                                            1~1
32414:               "V' e   ~ a."t:-                                             1
32415: 
32416:                                                        1
32417:     Rahaston pääoma.                                         60,015,932 27
32418:     Menorästejä                                               1,176,824 29\
32419:     Varatuita määrärahoja.                                    4,311,832 35
32420:     Virkakuntalli välinen virka-apu ..                                74   041
32421:     Suomen Pankin saatava Rahapajalta.          53,993 61
32422:                                                                                1
32423:     Erinäisiä talletuksia                      923,725 86
32424:                                                                                1
32425:     Erinäisiä ve lkojia .                     1,367,233 01                     1
32426: 
32427:     Eläkekassat.                               296,443 26     2,641,395 741
32428: 
32429: 
32430: 
32431: 
32432:                                                                                1
32433: 
32434: 
32435:                                                                                1
32436: 
32437: 
32438:                                                                                1
32439: 
32440: 
32441: 
32442: 
32443:                                                                                1
32444:                                                                                1
32445:                                                                                1
32446: 
32447: 
32448: 
32449: 
32450:                                                        1               1       1
32451: 
32452: 
32453: 
32454:                                  Summa    1     -      -
32455:  V aitiorahaston
32456: tila 1906 vuoden päättyessä.
32457: 
32458: 
32459:         (Arviolasku).
32460:     12                        N:o 22
32461: 
32462:                                     Valtiorahaston tila 1906
32463: 
32464:                                                               Arvio-
32465: 
32466: 
32467: 1
32468: 1
32469: 
32470: 
32471: 
32472:              "V" a r a"t:
32473: 1                                                                     1   \
32474:                                                               ! ~
32475: 1
32476: i Pano- ja ottotili Suomen Pankissa     20,800,000-
32477: / Saatavia ulkomaisilta asiamiehiltä.     320,000-
32478:                                                                  1    l
32479: 
32480:                                         --,
32481: 1 Kassa                  ..              2,800,000-              1
32482: / Obligatsioneja.                       27,040,000/- 50,960,000-1
32483:   Varastoja:
32484: 1
32485:        Jyviä.                               1,250,000)-                   1
32486: 
32487:       Rahaksilyömätöntä kultaa ja ho-                                 1   1
32488:                                                                       1   '
32489: 
32490:          peaa                                325,0001-                1   1
32491: 1
32492: 
32493: 1      Sekalaisia varastoja .                785,oool-    2,360,000 -1
32494: 1 T 1 ·· t ...
32495:     u oras eJa . . .                                l-    2,800,000--1
32496: 1 Lähetteiden tili.
32497: 1
32498:                                                              29,000-1
32499: 1 Talletettu Maanviljelyspankkiin.         163,000-                       1,
32500: 
32501: 
32502: 
32503: 
32504: 1 Pitkäaikaisia lainoja . . . . . .     12,580,000 -                      1,
32505: 
32506: 
32507: 1 Jyvii1ainoja . . . . . . . . .           450,000-
32508:                                                                           1
32509: \ Saatava kulkulaitosrahastolta          3,500,000-
32510:                                                                           '
32511: \ Saatava hätäapurahastolta.             1,ooo,ooo , _
32512: 1
32513: 1
32514: / Saatava postisäästöpankilta .                58,000-
32515:                                                     1   17,751,000    -l  1
32516:   Erinäisiä ennakkomaksuja. .               4,000,000/-                   :
32517: 
32518:                                             1,:0~~:1=
32519: 1
32520: 
32521: ( Talletettuja arvopapereita .
32522: / Erinäisiä velallisia                                    6,300,000   -1
32523:                                Summa    1           1-1 80,200,000/-1
32524:                             N:o 22                        13
32525: 
32526: vuoden päättyessä.
32527: 
32528: lasku).
32529: 
32530: 
32531: 
32532: 
32533:             "V"e1a1::
32534:                                                                 1
32535:  Rahaston pääoma. . .                           72,500,000 -j
32536:  M.enorästejä . . . . .                          1,100,000 -!
32537:  Varatuita määrärahoja                           4,000,000 --1
32538:  Suomen Pankin saatava Rahapajalta 1  100,000-
32539:  Erinäisiä talletuksia                900,000-                1
32540: 
32541:  Erinäisiä velkojia .                1,300,000-
32542:  Eläkekassat . . . .                  300,000- 2,600,000 -~1
32543:                                                                 1
32544: 
32545: 
32546: 
32547: 
32548:                                               1             l   1
32549: 
32550: 
32551:                             Summa             1-1 80,200,0001-!
32552:                                           N:o 22                                        15
32553: 
32554: 
32555:                              Valtiorahaston
32556:         tulot ja vakinaiset menot vuosina 1907-1908.
32557: 
32558:                                     (Arviolasku).
32559: 
32560:                                                             1907 vuoden
32561:                                                              ennakkoar- Laskettu \
32562:                                                               vion mu- määrä vuo-
32563:                                                                 kaan.   deksi 1908.
32564: 
32565:                       T"U.1o"t.
32566:                                                                         Itua
32567: Tulo}a valtiotilulcsista }a muusta valtion omaisuudesta.
32568:                                                                                          1    1
32569:                                                                                          1    1
32570: Tuloja kruunun maatiloista .                                   856,000-   866,000:-1
32571: Tuloja kruunun kalastuksista .
32572:                                                        '1       95,000--  1oooooLi  ,         1
32573: 
32574: 
32575: 
32576: 
32577: Tuloja kruunun metsistä                                      7,500,000- 8,500,000 -1
32578: 'ruloja kanavista .                                            750,000-   800000
32579:                                                                              ,
32580:                                                                                   _i1
32581:                                                                                     1
32582: Korkoja                                                      1,200,000- 1,000,000-1
32583:           10,401,000: - - 11,266,000: -
32584:                                                                                          1    1
32585:                     Välittömiä veroja,
32586:                                                                                               1
32587: Maaveroja                                                    1,912,000 _       1,912,000 _ 1
32588: Elinkeinoveroja .                                              488,000 -         498,000 --
32589: Henkiveroja                                                  2,150,000-        2,160,000-11
32590:            4,550,000: -- -     4,570,000: -
32591:                                                                                          1    i
32592:                                                                                          1    1
32593:                     Välillisiä ve1·oja.
32594: 'rullituloja                                                40,260,000- 41,540,0001--1
32595:                                                                                          1    1
32596: Aksiiseja: leimamaksua pelikorteista                           25,000            25,0001-1
32597:            40,285,000: - - 41,565,000: -
32598:                                                                                          1    '
32599: 
32600: 
32601: 
32602: 
32603:                 Sekaluontoisia vero'.)·a.                               1                1    1
32604:                                                                                          1    1
32605:  Kuolinpesäprosenttia .                                        50,000~--         60,000 -1
32606: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja .                            445,000-          445,000      -!
32607:                                                                                  74,000 -1
32608:                                                                                           1
32609: .M:uita sekaluontoisia veroja.                                 74,000 -
32610:              569,000:-- 579,000: --------+~----+--+----+-1
32611:                                                         1
32612: 
32613:                                       Siirto l55,805,oooi-157,980,oool--l
32614:      16                                   N:o 22
32615: 
32616:                                                               1907 vuoden
32617:                                                               ennakkoar- Laskettu
32618:                                                                vion mu- määrä vuo-
32619:                                                                  kaan.   deksi 1908.
32620: 
32621:                                                                  $n,(.   11"'1      $n,(.     1~
32622: 1
32623: 
32624: 
32625:                                                      Siirto   55,805,000 -       57,980,000 -
32626: 1
32627:       Maksuja m·in{iisten valtiolaitosten käyttämisestä.
32628:     Postimaksuja.                                              5,200,000 -        6,000,000 --
32629:     Majakkamaksuja                                             1,100,000 -        1,200,000
32630:     Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa
32631:     Oppilasmaksuja koululaitoksissa
32632:                                                                 700,000 -
32633:                                                                 408,500 -
32634:                                                                                    700,000
32635:                                                                                    427,000
32636:                                                                                               =i
32637:                                                                                               -~
32638:     Sekalaisia vähempiä maksuja .                                  2,000 -            2,000   -·1
32639:                7,410,500: -   -   8,329,000: -
32640: 
32641:                      Sekalaisia tuloja.
32642:     Kruununsakkorahoja                                          260,000 -          200,000         1
32643: 
32644:     Perinnöksiostomaksuja .                                       10,000 --          10,000 -1
32645:     Lunastettujen maatilojen kauppahinnan maksua.
32646:     Korvausta kruunun ennakolta maksamista kustan-
32647:                                                                 236,000 -          260,000    -1   1
32648:                                                                                                    1
32649: 
32650:         nuksista                                                546,000 -          546,000
32651:     Viralliset sanomalehdet.                                      70,000 -           70,000
32652:                                                                                               =1
32653:     Keisarillisen Senaatin kirjapaino
32654:     Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtiolaitoksissa
32655:                                                                   53,800 -
32656:                                                                 564,000 -
32657:                                                                                    350,000
32658:                                                                                            -j
32659:                                                                                    564,000 -,
32660:                                                                                                    1
32661:     Apumaksuja kunnilta .                                       583,400 -           583,000   -1
32662:     Muita sekalaisia ja satunnaisia tuloja .                    232,000 --         232,000    --1
32663:                2,555,200: -   -- 2,815,000: -
32664:                                                                                                    1
32665:                                                                                                    1
32666: 
32667: 
32668:                             Siirtoja.                                                              1
32669:     r~ ainausrahastosta,   korkoa sinne siirretyistä va-
32670:                                                                                                    1
32671:         roista
32672:     Sotilasrahastosta, sotilasvirkatalojen hoitokustan-
32673:                                                                   88,000 -           88,000   --1
32674:                                                                                                    1
32675: 
32676:         nukset .                                                110,000 -          115,000    -1
32677:     Kulkulaitosrahastosta, korkoa
32678:                  303,000: -   -   308,000: -
32679:                                                                 105,000 -          105,000    --t  i
32680: 
32681:                                                Summa tuloa 166,073,7001-169,432,0001-1
32682:                                          N:o 22                                          17
32683: 
32684:                                                          1907 vuoden
32685:                                                          ennakkoar- Laskettu
32686:                     J.\IL e ::11 o 1;.                    vion mu- määrä vuo-
32687:                                                             kaan.   deksi 1908.
32688: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Ma-
32689:    jesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu         :J!mf.   17'1<!     :J!mf.       1~
32690:                     valtio-omaisuus.
32691: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat                       244,000 -          294,000 -
32692: Rakennukset ja laitokset .                                   25,900 -            26,000 -
32693:               269,900: -    -   320,000: -
32694: 
32695:               Valtiopäiväkt,stannuksia
32696:  Valtiorahastosta meneviä kustannuksia                       20,000 -           -             -
32697:                        20,000:-
32698: 
32699:                    Hallituslaitokset.
32700:  Kenraalikuvernöörinvirka .                                 241,200 -           244,000 -
32701:  Keisarillinen Senaatti.                                  1,639,300 -         1,643,000 -
32702:  V aitiosihteerinvirasto .                                  377,400 -           378,000 -
32703:  Kenraalikuvernöörin kanslia                                293,300 -          293,000 -
32704:             2,551,200: -    -   2,558,000: -
32705: 
32706:  Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
32707:                   hallinnon haarat.
32708:  Hovioikeudet.                                              899,500 -  1,000,000 -
32709:  Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet .                        440,843 20   450,000 -
32710:  Viipurin läänin maanjako-oikeus                             15,760 -     16,000 -
32711:  Lainvalmistelukunta                                         25,900 -     64,000 -
32712:  Vankeinhoitohallitus                                        50,400 -     54,000 -
32713:  Kuritushuoneet ja työvankilat.                           1,338,700 -  1,506,000 -
32714:  Läänin- ja kihlakunnan vankilat.                           891,800 -    979,000 -
32715:  Alaikäisten kasvatuslaitokset                              280,300 -    293,000 -
32716:  Muita vankeinhoidon menoja                                 204,200 -    205,000 -
32717:  Erinäisiä määrärahoja.                                     174,900 -          175,000 -
32718:              4,322,303: 20- 4,742,000: -
32719:   Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
32720:   Lääninhallitukset .                                     1,054,395 -         1,123,000 -
32721: . Kihlakuntain hallinto .                                 1,830,615 -         2,300,000 -
32722:                                                   Siirto II0,048,41312olll,043,oool-
32723:                                                                                          2
32724:   18                                  N:o 22
32725: 
32726:                                                       1907 vuoden
32727:                                                        ennakkoar- Laskettu
32728:                                                         vion mu- määrä vuo-
32729:                                                           kaan.   deksi 1908.
32730: 
32731:                                                           &'n;f.   1~     ::w,c   1~
32732:                                              Siirto 10,048,413 20 11,043,000 -
32733:   Muita läänien hallinnon menoja.                       98,055 -      98,000 -
32734:   Kaupunkien polisilaitos .                          3,734,558 -   3,735,000 -
32735:   Lääkintöhallitus                                     144-,000 -    146,000 -
32736:   Lääkärinhoito maalla .                               561,050 -     562,000 -
32737:   Helsingin yleinen sairashuone                        699,200 -     700,000 -
32738:   Lääninsairaalat ja muut yleiset sairashuoneet .      891,420 -     892,000 -
32739:   Mielenvikaisten hoitolaitokset .                     827,300 -     828,000 -
32740:   Lapsenpäästölaitokset.                                80,000 -      80,000      -
32741:   Rokotus                                               93,300  -     94,000 -
32742: 1 Tarttuvien tautien ehkäiseminen                      164,500 -     165,000 -
32743:   Muita lääkintölaitoksen menoja .                     263,525 -     264,000 -
32744:   Yleisten rakennusten ylihallitus.                    116,980 -     122,000 -
32745:   Lääninrakennuskonttorit                               49,910 -      50,000 -
32746:   Muita rakennusvirkakunnan menoja.                     26,600 --     32,000 -
32747:  Tilastollinen päätoimisto                              56,200 -      57,000 -
32748:  Painoasiain ylihallitus                                43,079 -       -- -
32749:   V aivaishoidon tarkastus                              48,500 -      49,000 -
32750:   V aivaishoidon ylläpitämiseksi .                     111,976 10    112,000 -
32751:   Suomen passitoimisto Pietarissa.                     115,170 -     116,000 -
32752:   Erinäisiä määrärahoja .                              117,312 21    118,000 -
32753:            11,127,645: 31 -   11,643,000: -
32754: 
32755:        Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat
32756:                    hallinnonhaarat.
32757: Valtiokonttori                                           134,300 -        143,000 -
32758: Tullihallitus                                            229,300 --       246,000 -
32759: Tullikamarit ja tullitoimistot                         1,383,525 --     1,520,000 -
32760: Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret.                   290,350 -       350,000 -
32761: Muita tullilaitoksen menoja                              818,300 -       829,000 -
32762:                                                Siirto l21,146,823j51j22,351,000I-
32763:                                           N:o 22                                    19
32764: 
32765:                                                          1907 vuoden
32766:                                                           ennakkoar- Laskettu
32767:                                                            vion mu- määrä vuo-
32768:                                                              kaan.   deksi 1908.
32769: 
32770:                                                              ~       li"i'     ~      1/'1&
32771: 
32772: 
32773:                                                  Siirto 21,146,823 51 22,351,000 -
32774: 1
32775:     Rahapaja.                                               49,400 -      50,000 -
32776:     Kruununjyvästöt .                                       60,500 -      61,000 -
32777:     Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tarkastus      20,500 -      21,000 -
32778:     Erinäisiä määrärahoja.                                  46,474 80     47,000
32779:                3,032,649: 80 -    3,267,000: -
32780: 
32781:        Kamaritoimitttskuntaan kohdistuvat hallinnon-
32782:                           haarat.
32783:     Yleinen revisionioikeus .                                 34,100 -         34,000 -
32784:     Revisionikonttori .                                       78,100 - ·       79,000 -
32785:     Metsähallitus .                                          127,750 -        152,000 -
32786:     Hoitoalueiden hallinto                                   705,300 -        710,000 -
32787:     Evon metsänhoito-opisto .                                 26,600 -         27,000 -
32788:     Metsänvartij akoulut.                                     95,785 -        100,000 -
32789:     Muita metsänhoitolaitoksen menoja .                    1,153,500 -       1,155,000 --
32790:     Sotilas- ja sivilivirkakuntain virkatalojen hoito        155,500 -         171,000 -
32791:     Erinäisiä määrärahoja.                                   229,020 -        230,000 -
32792:                2,605,655: -   -   2,658,000: -
32793: 
32794:          Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat
32795:                        hallinnonhaarat.
32796:     Tuomiokapitulit.                                        184,600 -         197,000 -
32797:     Luterilainen papisto                                    166,841 60        167,000 -
32798:     Luterilaisten kirkkojen ylläpitoa varten .                45,300 -         46,000 -
32799:     Muita kirkollisia yhdyskuntia.                           132,021 20       132,000 -1
32800:     Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto.                  1,258,710 -       1,380,000 -
32801:     Koulutoimen ylihallitus.                                 214,900 -         220,000 -
32802:     N ormaalilyseot .                                        387,000 -         390,000 -
32803:     Klassilliset lyseot                                    1,217,400 -       1,230,000 -
32804:                                                    Siirto \27,536,126\ui28,950,ooo\-
32805:  20                               N:o 22
32806: 
32807:                                                           1907 vuoden
32808:                                                           ennakkoar- Laskettu
32809:                                                            vion mu- määrä vuo-
32810:                                                              kaan.   deksi 1908.
32811: 
32812:                                                              3in,c   1~     $nf.   1~
32813:                                             Siirto 27,536,126 11 28,950,000 -
32814: Realilyseot ja realikoulut .                          887,500 -     900,000 -
32815: Alkeiskoulut .                                        215,400 -     225,000 -
32816: Tyttökoulut                                           800,700 -     815,000 -
32817: Valtioapua yksityisille kouluille.                  1,135,700 -   1,256,000 -
32818: Muita alkeisoppilaitosten menoja                       98,800 -     115,000 -
32819: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminaarit .       796,100 -     800,000 -
32820: Kansakoulujen piiritarkastajat.                       195,500 -     196,000 -
32821: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja .                 81,350 -     114,000 -
32822: Kuuromykkäin opetuslaitokset                          455,000 -     455,000 -
32823: Sokeain opetuslaitokset.                              122,700 -     123,000 ·-
32824: Tylsämielisten opetuslaitokset                         28,000 -      46,000 -
32825: Muita menoja aistiviallisopetuksesta.                   8,400 -       9,000 -
32826: Määrärahaa yhteiskunnallista valistustyötä varten      80,000 -     100,000 -
32827: Arkeologinen toimisto                                 124,100 -     124,000 -
32828: Meteorologinen keskuslaitos                                  48,020 -       65,000 -
32829: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi                          434,850 -      470,000 -
32830:                                                      :1
32831: Erinäisiä määrärahoja.                                      151,440 -      185,000 -
32832:            9,270,332: 80- 9,760,000: -
32833: 
32834: 
32835:       Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat
32836:                  hallinnonhaarat.
32837: 
32838: Maanmittauksen ylihallitus .                                104,400 -      105,000 -
32839: Vakauslaitos                                                 11,300 -       26,000 -
32840: Läänien maanmittarikunta                                    284,340 --     285,000 -1
32841: Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja                         34,000 -      34,000 -
32842: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia .                  1,296,600 -    1,300,000 -
32843: Geodeettinen toimisto                                         -      -       50,000 -
32844: Maanviljelyshallitus.                                        86,800 -      102,000 -
32845:                                                 Siirto 135,017,1261ni36,850,oool-
32846:                                    N:o 22                                 21
32847: 
32848:                                                     1907 vuoden
32849:                                                      ennakkoar- Laskettu
32850:                                                       vion mu- määrä vuo-
32851:                                                         kaan.   deksi 1908.
32852: 
32853:                                                                t~           lj'l/<1
32854: 
32855: 
32856:                                              Siirto 35,017,126 11 36,850,000 -
32857: Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat         1,712,400 -   1,792,000 -
32858: Maanviljelystaloudellinen koelaitos                     44,900 -      45,000 -
32859: Maanviljelys- ja kauppakemialliset laboratoriot         41,600 -      48,000 -
32860: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit                   209,800 -     215,000 --
32861: Karjanhoito ja meijeritalouskonsulentit                 42,900 -      43,000 -
32862: Hevoshoito .                                           170,500 -     171,000 -
32863: Eläinlääkintälaitos                                    431,300 -     440,000 -
32864: Kalastus .                                             198,725 -     199,000 -
32865: Maataloudelliset seurat .                            1,096,800 -   1,197,000 -
32866: Erinäisiä määrärahoja .                                570,000 --    570,000 -
32867:            6,336,365: - - 6,622,000: -
32868: 
32869: 
32870: 
32871:        Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat
32872:                   hallinnonhaarat.
32873: 
32874: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus                   133,700 -     140,000 -
32875:   »   »          •        insinöörikunta              250,8001-     280,000 -
32876: Muita tie- ja vesirakennusten menoj~ .                974,100-      980,000 -
32877: Kanavat                                               546,100 -     600,000 -
32878: Postihallitus                                         219,700 -     230,000 -
32879: Postikonttorit                                      1,297,700 -   1,310,000 -
32880: Rautatiepostitoimistot                                474,900 -     480,000 -
32881: Postikonttoriosastot, postitoimistot, -asemat ja
32882:     -pysäkit                                          641,800-      700,000-
32883: Muita postilaitoksen menoja                         2,013,200 -   2,580,000-
32884: Postisäästöpankin hallitus.                             4,955 57      5,000-
32885: Erinäisiä määrärahoja                                 357,195 ·-    370,000-
32886:            6,914,150: 57 - 7,675,000: -
32887:                                      ----------~-----+~------+-
32888:                                            Siirto l46,450,20116sl49,245,0001-
32889:                                        N:o 22
32890: 
32891:                                                          1907 vuoden
32892:                                                          ennakkoar- Laskettu
32893:                                                           vion mu- määrä vuo-
32894: 1
32895: 
32896:                                                             kaan.   deksi 1908.
32897: 
32898:                                                             Clmf.   lfli"   3lmf.   lfli"
32899:                                                  Siirto 46,450,201 68 49,2.!5,000 -
32900:     ]{auppa- Ja teollisttustoimitusktmtaan kohdistuvat
32901:                     hallinnonhaarat.
32902: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus                     169,900 -       168,000 -
32903: Luotsauspiirit                       ,                      535,200 -       543,000 -
32904: Majakkalaitokset .                                          461,500 -       499,000 -
32905: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja .                  711,539 -       891,000 -
32906: Merenmittauskustannuksia                                    173,007 50      153,000 -
32907: Teollisuushallitus .                                        125,200 -       129,000 -
32908: Ammattientarkastajat .                                       40,400 -        41,000 -
32909: Polyteknillinen opisto                                      307,4501--      358,000 --
32910: Teollisuuskoulut                                            319,550 -       370,000 -
32911: Käsityökoulut                                               120,000 -       130,000 -
32912: Kauppakoulut                                                238,700 -       250,000 -1
32913: Merikoulut .                                                163,700 -       164,000
32914: Merenkuluntarkastaja.
32915: Geologinen toimisto
32916:                                                              11,500 -
32917:                                                              70,900 --
32918:                                                                              14,000
32919:                                                                              72,000
32920:                                                                                       =i
32921: Vakuutusten tarkastaja.
32922: Suomen kauppa-asiamiehet                      .               7,500 -
32923:                                                              15,683 20
32924:                                                                               8,000 -
32925:                                                                              16,000 -
32926: Erinäisiä määrärahoja.                                      385,180 -       483,000 -
32927:              3,856,909: 70 -   4,289,000: -
32928: 
32929:     Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnon-
32930:                         haarat.
32931: Suomen Vaitioarkisto .                                       49,200 -        50,000 -
32932: Suomen viralliset lehdet                                     90,300 -        91,000 -
32933: Keisarillisen Senaatin kirjapaino                           263,000 -       240,000 -
32934: Erinäisiä määrärahoja.                                        5,500 -         6,000 -
32935:               408,000: -   -- 387,000: -
32936:                                                   Siirto 150,715,111138,53,921,0001-
32937:                                        N:o 22                                                 23
32938: 
32939:                                                            1907 vuoden
32940:                                                            ennakkoar- Laskettu
32941:                                                             vion mu- määrä vuo-
32942:                                                               kaan.   deksi 1908.
32943: 
32944:                                                               .'linf.   lf'lkl     .'li11f.    11'!!!
32945: 
32946:                                                  Siirto 50,715,111 38 53,921,000 -
32947:              Sekalaisia yleisiä menoja.
32948: Kenraalikuvernöörin ja Senatin käyttövarat .                 250,000 --           250,000 -
32949: Matkakustannuksia .                                            35,000 --            35,000 -
32950: Korjaus- ja uutisrakennuskustannuksia                       1,900,000 -          2,000,000 -
32951: Komiteakustannuksia.                                          170,000 -           250,000 -
32952: Erinäisiä määrärahoja.                                       900,300 40 1,351,000 -
32953:           3,255,300: 40 -      3,886,000: -
32954: 
32955:           Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
32956: Sivilivirkakunta                                            2,510,000 -          2,700,000 -
32957: Tullivirkakunta.                                             126,400 -            130,000 -
32958: Postilaitos .                                                  15,000 -             15,000 -
32959: Sotilaseläkkeitä.                                            540,000 -            540,000 -
32960: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja.                             16,250 -             17,000 -
32961: Erinäisiä määrärahoja.                                       396,800 -            497,000 -
32962:           3,604,450: -     -   3,899,000: -
32963: 
32964:                         Siit·toja.
32965: Tilattoman väestön lainarahastoon                            150,000 -            150,000 -
32966: Rahastoon maan hankkimista varten tilattomalle
32967:      väestölle                                               150,000 -            150,000 -
32968: Työhön aivan kykenemättömäin henkilöiden ra-
32969:     hastoon                                                    70,000 -             70,000 -
32970: Turvattomain lasten hoitorahastoon.                            31,000 -             31,000 -
32971:            401,000: -      -   401,000: -
32972:                            Summa vakinaista menoa 57,975,861 78 62,107,000 -
32973: 
32974:                                        Laskettu ylijäämä    8,097,833 22         7,325,000 -
32975:                                                 Summa 166,073,7001-169,432,0001-
32976:   24                       N:o 22
32977: 
32978:       Niistä suuremmista poikkeuksista nykyisen vuoden
32979: ennakkoarviosta, joita muutamat tulo- ja menoluokat
32980: edelläolevassa 1908 vuoden arviolaskussa näyttävät, anne-
32981: taan seuraavassa tarkempia selityksiä. Mitä erittäin tulee
32982: laskettuihin lisämenoihin, lienee huomautettava että useat
32983: niistä eivät vielä ole olleet hallituksen harkinnan alaisina,
32984: vaikka sellaisista menoista tehdyt ehdotukset on katsottu
32985: olevan arviolaskussa huomioon otettava.
32986: 
32987: 
32988:                            Tulot.
32989: 
32990:     Tulot kruunun metsistä. - V aitiorahaston tulot kruu-
32991: nunmetsistä nousivat
32992: 
32993:        vuonna 1903                  6,396,(X)() markkaan
32994:               1904                  6,055,(X)()    »
32995: 
32996:               1905                  4,695,000      »
32997: 
32998: 
32999:       1906 vuoden ensimmäisten yhdentoista kuukauden
33000: tuloksesta päättäen voitaneo sanotulta vuodelta odottaa
33001: 7,000,000 markan kokonaistuloa. 1907 vuoden ennakko-
33002: arviossa tämä tulo on laskettu 7,500,000 markaksi. Nii-
33003: hin melkoisiin vuosina 1905 ja 1906 myytyihin runko-
33004: määriin nähden, joita ostajat eivät vielä ole metsistä otta-
33005: neet, hakattanee, jos nykyiset puutavarateollisuudelle ver-
33006: rattain edulliset olot jatkuvat ja mitään suurempaa työ-
33007: lakkoa ei tapahdu, lähimmässä tulevaisuudessa kruunun
33008: metsistä entistä enemmän puita, ja on sentähden tuloksi
33009: vuodelta 1908 katsottu voitavan ottaa 8,500,000 markkaa.
33010:       Tuonti tulli. - Tulo tuontitullista teki:
33011: 
33012:        vuonna 1903                  34,623,000 markkaa
33013:               1904                  35,429,000
33014:               1905                  36,720,000
33015: 
33016:     Vuonna 1906 tuotti tuontitulli noin 44,834,000 markkaa.
33017: Tämä tavaton lisäys johtuu etupäässä siitä, että melkoinen
33018:                            N:o 22                       25
33019: 
33020: osa maassa tarvittavasta raakasokerista oli otettava ulko-
33021: maalta korkeammista tullinmaksuista kuin jos, tavallisuu-
33022: den mukaan, kaikki raakasokeri olisi otettu Venäjältä, sekä
33023: että eräitä muitakin tavaroita sanottuna vuonna tuotiin suh-
33024: teellisesti enemmän ulkomaalta kuin Venäjältä. Kun ei
33025: ole luultavaa että ne poikkeusolot, jotka ovat tämän ai-
33026: heuttaneet, tulisivat jatkumaan, on tuontitulli 1907 vuo-
33027: den ennakkoarviossa laskettu 39,000,000 markaksi ja vuo-
33028: deksi. 1908 sitä ei ole katsottu voitavan arvioida korkeam-
33029: maksi kuin 40,000,000 markaksi.
33030:        Vientitulli, joka vuonna 1904 teki 103,000 markkaa ja
33031: vuonna 1905 105,000 markkaa, tuotti vuonna 1906 noin
33032: 770,000 markkaa sen johdosta että sanotun vuoden alusta
33033: otettiin käytäntöön hienosta puutavarasta suoritettava tulli.
33034: Vuodelta 1908 on tuontitulli laskettu 700,000 markaksi.
33035:       Postimaksut. - Nämä maksut ovat tuottaneet:
33036: 
33037:         vuonna 1903 .            4,309,000 markkaa
33038:           ))   1904.             4,561,000
33039:                1905.             4,730,000    >
33040: 
33041: 
33042:       1906 vuoden ennakkoarviossa olivat postimaksut las-
33043: ketut 4,800,000 markaksi, mutta ovat ne itse asiassa tuot-
33044: taneet noin 5,340,000 markkaa. Nämä maksut ovat siis
33045: vuodesta 1903 lisääntyneet noin 7 °/0 :a keskimäärin vuo-
33046: dessa. Jos lisäys jatkuisi samassa suhteessa, voitaisiin
33047: tulo vuodelta 1907 laskea noin 5,700,000 markaksi ja vuo-
33048: delta 1908 noin 6,000,000 markaksi.
33049:       Majakkamaksut tekivät:
33050: 
33051:         vuonna 1903 .            1,149,000 markkaa
33052:                1904.             1,243,000
33053:                1905.             1,187,000
33054: 
33055: sekä vuodelta 1906 noin 1,227,000 markkaa. Vuodelta
33056: 1908 on tulo majakkamaksuista katsottu voitavan laskea
33057: 1,200,000 markaksi.
33058:   26                        N:o 22
33059: 
33060:       Keisarillisen Senaatin kirjapaino. - Senaatin kirja-
33061: painoon nähden on semmoinen muutos kirjanpidossa
33062: aiottu panna toimeen että kirjapainoa hyvitetään kaikesta
33063: painatustyöstä, joka siellä suoritetaan Senaatin toimitus-
33064: kuntia ja erinäisiä virastoja varten. Tämän johdosta on
33065: tulopuolelle otettu tämän hyvityksen laskettu määrä ja sitä
33066: vastoin menopuolelle neljännentoista pääluokan >Erinäisiä
33067: määrärahoja> luvun kohdalle merkitty uusi 350,000 mar-
33068: kan menoerä sanotun painatustyön kustannusten suoritta-
33069: miseksi.
33070: 
33071:                            Menot.
33072: 
33073:       Keisarillisen Majesteetin käyttövarat. --- Siihen katsoen,
33074: että Keisarillisen Majesteetin suoranaisesti käytettävinä
33075: olevat varat ovat näyttäytyneet riittämättömiksi niillä
33076: aiottujen menojen suorittamiseen, on vuosimäärärahaan
33077: lisätty 50,000 markkaa.
33078:       Hovioikeudet. -- Menomäärää vuoden ennakkoarviossa
33079: on korotettu sen tähden, että Hovioikeuksiin tarvitaan yli-
33080: määräisiä osastoja.
33081:       Lainvalmistelukunta.- Korotus vuoden ennakkoarvioon
33082: nähden johtuu toisen osaston perustamisesta.
33083:       Kuritushuoneet ja työvankilat. - Lisäyksen vuoden
33084: ennakkoarvion menoerään aiheuttaa pääasiallisesti Turun
33085: kuritushuoneeseen mielenvikaisia vankeja varten perustet-
33086: tavan laitoksen menosääntö sekä väliaikaisen työvankilan
33087: perustamisesta johtuvat menot.
33088:       Läänin- ja kihlakunnanvankilat. - Lisäystä tähän
33089: erään vaatii osaksi lisääntynyt vankien luku osaksi uusien
33090: virkamiesten tarve ja virkamiesten palkkojen korotus.
33091:       Lääninhallitukset. - Menomäärä vuoden ennakko-
33092: arviossa on korotettu siitä syystä, että tarvitaan lisättyjä
33093: määrärahoja ylimääräisten apulaisten palkkaamiseen sekä
33094: ehkä tarpeelliseksi käyvään alempien virkamiesten palkka-
33095: etujen korotukseen.
33096:       Kihlakuntien hallinto. - Tämän otsakkeen määrära-
33097: hoja on katsottu tarpeelliseksi lisätä sen johdosta että
33098:                            N:o 22                      27
33099: 
33100: kruununvontien ja kruununnimismiesten palkkaetuja on
33101: ehdotettu kohtuullisesti korotettavaksi ja että maapolisin
33102: lisäämisen tarvetta ei vielä ole täysin tyydytetty.
33103:        Kaupunkien polisilaitokset. - Kun edeltäpäin ei voida
33104: arvata missä määrin käy mahdolliseksi vuonna 1908 vä-
33105: hentää maamme kaupunkien nykyistä polisivoimaa, on
33106: sanotuksi vuodeksi paitsi niitä rahamääriä, jotka ennakko-
33107: arviossa esiintyvät kaupunkien polisilaitoksia varten, kat-
33108: sottu olevan edelleenkin tarpeen ne määrärahat, jotka
33109: armollisen määräyksen mukaan 6 p:ltä syyskuuta 1906 on
33110: myönnetty polisin väliaikaiseksi lisäämiseksi kuluvana
33111: vuonna.
33112:        Painoasiain ylihollitus. - Siihen nähden että paino-
33113: vapauslaki lähimmässä tulevaisuudessa on odotettavissa, on
33114: määräraha Painoasiain ylihallitusta varten katsottu voita-
33115: van jättää pois.
33116:        Tullikamarit }a tullitoimistot. - Tätä määrärahaa
33117: on korotettu sen vuoksi että on tehty esityksiä tulli-
33118: palvelijain lisäämisen ja heidän palkkaetujensa parantami-
33119: sen tarpeellisuudesta.
33120:        Rantavartiohöyrylaivat }a höyrypurret. - Tämän vuo-
33121:  den ennakkoarvion menomäärää tällä kohdalla kohottavat
33122: pääasiallisesti uuden tullihöyrylaivan miehistön palkka-
33123:  edut sekä laivan kunnossapidon ja laivaa varten tarvitta-
33124: vien polttoaineiden kustannukset.
33125:        Metsähallitus. -Ehdotettu Metsähallituksen uudestaan
33126:  järjestäminen vaatii tämän viraston menoja lisättäviksi.
33127:        Yliopisto. --- Korotus verrattuna vuoden ennakkoarvion
33128:  summaan johtuu etupäässä uuden maanviljelystaloudelli-
33129: sen osaston menoista, jota paitsi yliopiston konsistori on
33130:  ehdottanut dosentinapurahat lisättäviksi sekä lukumääräl-
33131:  tään että suuruudeltaan kuin myöskin korotettua määrä-
33132:  rahaa ylimääräisen opetuksen kustantamiseksi.
33133:        Apumaksuja yksityisille koululaitoksille. -- Tämän me-
33134:  noerän menojen korotus riippuu pääasiallisesti niistä apu-
33135:  rahoista, joita armollisesta määräyksestä vastedes tullaan
33136:  myöntämään maalla olevia yksityisiä ylempiä oppilaitoksia
33137:  varten.
33138:   28                       N:o 22
33139: 
33140:       Meteorologinen keskuslaitos. - Siihen nähden että on
33141: nostettu kysymys uusien meteorologisten asemain perusta-
33142: misesta, erittäinkin sadehavaintojen tekemistä varten, on
33143: tätä menomäärää korotettu 17,000 markkaa.
33144:       Geodeettinen toimisto. --- Tällaisen toimiston perusta-
33145: misesta aiheutuvia valmistelevia toimenpiteitä varten on
33146: vuodeksi 1908 merkitty 50,000 markan määräraha.
33147:       Maanvi~ielyshallitus.      Tämän menoerän lisään-
33148: tyminen johtuu pääasiallisesti järjestetyn maanviljelys-
33149: tilaston aikaansaamista varten tarvittavista määrära-
33150: hoista.
33151:       Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat. - Tässä
33152: menoryhmässä lienevät määrärahat maamiestalvikursseja
33153: ja alempia maanviljelyskouluja varten korotettavat.
33154:       Maataloudelliset seurat. - Tämän otsakkeen alla ole-
33155: vaa määrärahaa maanviljelyksen kohottamiseksi on lisätty
33156: 100,000 markalla pienviljelyksen edistämiseksi palkinto-
33157: jen antamisella sekä rakennusmestarien ja koneenkokoon-
33158: panijain palkkaamiseksi.
33159:       Kanavat. - Tämän menoerän korotus riippuu etu-
33160: päässä ehdotetusta kanavalaitoksen henkilökunnan palkka-
33161: etujen uudestaan järjestämisestä.
33162:       Postilaitos. - Muut menot. - Tähän ryhmään on
33163: uudeksi menoksi laskettu apumaksua kulkulaitosrahastolle
33164: postin kuljettamisesta valtionrautateillä viisisataatuhatta
33165: markkaa.
33166:       Luotsi- ja majakkalaitoksen muut menot.- Uuden jään-
33167: särkijähöyrylaivan miehistön palkkaamiseksi sekä tämän
33168: laivan käyttökustannusten suorittamiseksi on tähän me-
33169: noerään pantu 175,000 markan määräraha.
33170:       Polyteknillinen opisto. - Opettajavoimai:n lisääruistar-
33171: vetta varten on tähän arviolta otettu 50,000 markkaa.
33172:       Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hal-
33173: linnonhaarat. - Erinäiset määrärahat - Korotus tässä
33174: ryhmässä aiheutuu osaksi lisättyjen määrärahain tarpeesta
33175: käsityötaidon edistämiseksi, osaksi lisätyistä valtioavuista
33176:                             N:o 22                       29
33177: 
33178: raittiusseuroille sekä uusista määrärahoista Suomen am-
33179: mattiyhdistyksille ammattioppilasten ja nuorten ammatti-
33180: työmiesten töiden näyttelyjen järjestämiseksi.
33181:        Korjaus- ja uudisrakennuskustannukset. -- Koska nä-
33182: mä kustannukset ovat olleet pysyväisesti nousemassa, on
33183: puheenalaista määrärahaa korotettu 100,(X)() markkaa.
33184:        Komiteakustannukset. - Nämäkin kustannukset ovat
33185: Qlleet nousemassa ja korotetaan sen vuoksi vuodeksi 1908.
33186:        Sekalaiset yleiset menot. - Erinäiset määrärahat. - Tä-
33187: hän menoerään otettu uusi 350,000 markan suuruinen
33188: määräraha Senaatin kirjapainossa suoritetun painatustyön
33189: kustannusten suorittamiseksi on aikaisemmin mainittu.
33190: Pakkolunastuskustannusten määrärahaa on odotettavissa
33191: olevaan suurenpuoleiseen pakkolunastukseen nähden ko-
33192: rotettu 100,(X)() markkaa.
33193:        Eläkkeet ja yleiset apurahat. -- Sivilivirkakunta. - Sen
33194:  lain määräykset, joka 22 (9) p:nä joulukuuta 1906 annet-
33195:  tiin vuosina 1902-1905 erotettujen virkamiesten oikeuk-
33196:  siinsa jälleen asettamisesta sekä virkamiehistä, jotka sa-
33197: man ajan kuluessa on nimitetty virkoihinsa poikkeamaHa
33198:  perustuslainmukaisesta järjestyksestä, ovat aiheuttaneet
33199:  armollisen määräyksen erinäisistä mainituille virkamiehille
33200:  annettavista korvauksista ja apurahoista. Tästä syystä on
33201:  menoja korotettu.
33202:        Eläkkeet ja yleiset apurahat. -- Erinäiset määrärahat.
33203:  - Että nämä määrärahat ovat tämän vuoden menosään-
33204:  nössä olevia suuremmat johtuu siitä, että Sivilivirkakun-
33205:  nan leskein- ja orpoinkassalta, jonka valtioapu lakkasi
33206:  1906 vuoden päättyessä, on odotettavissa anomus uuden
33207:  valtioavun saamisesta.
33208:                                    N:o 22
33209: 
33210: 
33211: 
33212: 
33213:                       Valtiorahaston
33214:             ylimääräiset menot vuosina 1907-1908.
33215:                                (Arviolasku).
33216: 
33217: 
33218:                                                                                -.--1
33219:                                                       1--1-90_7--.-----1--1-90_8
33220: 
33221:   1907 vuoden ylimääräisen menoarvion mukaan.             ~       !tz,;t   ~       lf'li'l
33222: Sairaalan rakentamiseksi mielenvikaisia vankeja
33223:      varten Turun kuritushuoneessa .                      100,000-
33224: Polisikoulun ylläpitämiseksi Helsingin polisikun-
33225:      nan yhteydessä .                                      72,000-
33226: Metsämaiden ostoa varten valtiolle                        300,000-
33227: Arkeologis-historiallis-kansantieteellisen museon
33228:     rakentamista varten Helsinkiin .                      375,000-
33229: Uuden talon rakentamista varten Tampereen
33230:      suomalaiselle klassilliselle lyseolle                106,000-
33231: Lisärakennuksia varten Helsingin ruotsalaiselle
33232:     normaalilyseolle                                       90,000-
33233: Virtain pitäjässä olevien Keiturikosken ja Her-
33234:     raiskosken välisen kulkuväylän kanavoimista
33235:     varten                                                110,000-
33236: Rautaisen höyrylaivan hankkimista varten Stor-
33237:     brotten nimiselle karille                            290,000-
33238: Palkkaussuhteitten täydentävää tilastollista tutki-
33239:     mista varten painatusteollisuuden alalla.               4,000-
33240: 'ryötilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsittelevän
33241:     aikakauskirjan julkaisemista varten                    13,500 -·
33242:                  --- 1,460,500: - -
33243:                                              Siirto 1 1,460,5001-1
33244:                                    N:o 22                                31
33245:                                        .
33246:                                                          1907         1908
33247: 
33248: 
33249: 
33250: 
33251:                                              Siirto   1,460,500 -
33252: 
33253:  1907 vuoden ylimääräiseen menosääntöön myön-
33254:                 nettyjä lisäyksiä.
33255: 
33256: Imatran putouksen läheisyydessä sijaitsevan Mii-
33257:     kin perintötilasta lohkaistun maapalstan os-
33258:     tamista varten. .                                    80,000-
33259: Toisen postitalon rakentamista varten Helsingin
33260:     kaupunkiin .                                       660,000-
33261: Ompelijattarien y. m. senkaltaisten naistyönteki-
33262:     jäin työolojen tilastolliseen tutkimiseen .          6,500-
33263: Uuden jäänmurtajahöyrylaivan hankkimiseen             1,600,000-
33264: Sammutusaluksen hankkimista varten Helsingin
33265:     kaupungille .                                        33,000 -
33266: Anjalan majoraatin vastikerahaston muodostamista
33267:     varten                                            1,000,000-
33268:                 - 3,379,500 - -
33269: 
33270: 
33271: Vielä myöntämättömiä määrärahoja, joita sen lisäksi
33272:      ainakin osaksi tarvittanee jo 1907 t•uoden
33273:                       kuluessa.
33274: 
33275: Lisärakennuksia varten Helsingin viereiseen ku-
33276:     ritushuoneeseen (koko määräraha 300,000) .         150,000--     150,000-
33277: Lisärakennuksia varten Turun viereiseen kuritus-
33278:     huoneeseen (koko määräraha 400,000) .              134,000-      133,000-
33279: Koivulan kasvatuslaitoksen uudisrakennuksiin
33280:     (koko määräraha 330,000) .                         110,000-      110,000-
33281: lJuden koulutalon rakentamiseen Sortavalan suo-
33282:     malaiselle tyttökoululle (koko määräraha
33283:     200,000)                                             50,000-     150,000-
33284:                                              Siirto 1 5,284,0001-1   543,oool-
33285:    32                                N:o 22
33286: 
33287: 
33288:                                                                1907         1908
33289: 
33290: 
33291:                                                                                    1
33292: 
33293:                                                 Siirto       5,284,000-    543,000-
33294:   Uuden koulutalon rakentamiseen Nikolainkau-
33295:        pungin suomalaiselle tyttökoululle (koko
33296:        määräraha 210,000)                                      60,000-     150,000-
33297:   Uuden koulutalon rakentamiseen Turun suoma-
33298:        laiselle realilyseolle (koko määräraha 330,000)         90,000-     240,000-
33299:   Hangon sataman laajentamiseen                               434,000--
33300:   Erään Kalajoen perkaamista varten hätäapurahas-
33301:        tosta ennemmin annetun etumaksun kor-
33302:        vaamiseen                                              200,000-
33303:   Kuopion käsityönäyttelyn suorittamattorniin me-
33304:        noihin                                                  16,000-
33305:   Li!'läystä 1906 vuoden ylimääräisessä menosään-
33306:        nössä olevaan määrärahaan tullihöyryaluksen
33307:        hankkimista varten .                                    65,000-
33308: , Maatilain ostamista varten tilattomalle väestölle .         300,000-
33309:                                                                 600,0001-
33310:    -    1907: 1,609,000:-- 1908: 1,533,0:..:00~:------\----~+----i---1
33311:                                               Summa 1 6,449,0001- 1,533,000-
33312: 
33313:                                                          1
33314: 
33315: 
33316: 
33317: 
33318:    Ennemmin myönnetyistä määrärahoista otettanee
33319:             1908 vuoden menoarvioon.
33320: 
33321:  Metsämaiden ostamista varten valtiolle .                                  300,000-
33322:  Arkeologis-historiallis-kansantieteellisen museon
33323:     rakentamista varten Helsinkiin .                                       250,000-
33324:  Uuden höyrypurren hankkimiseen Äransgrundin
33325:     majakkalaivaa varten .                                                 141,000-
33326:  Työtilastoa ja yhteiskuntapolitiikkaa käsittele-
33327:     vän aikakauskirjan julkaisemista varten .                               12,500-
33328:                    - 703,500-
33329:                                                 Siirto                    2236 500-
33330:                                        N:o 22                                33
33331: 
33332: 
33333: 
33334:                                                          7~1~--~-9-08-.--11'&-
33335:                                                 Siirto                2,236,500-
33336: 
33337: 
33338:  Ehdotuksia uudisrakennuksista y. m., joita hallitus
33339:     vielä ei ole harkinnut, vaan mitkä mahdolli-
33340:          sesti sattuvina menoina on katsottu
33341:                   tähän otettaviksi.
33342: 
33343: Lisärakennuksia varten Vaasan lääninvankilaan              55,000 -      55,000 -
33344: Uusi leikkaussali ja talousrakennus Viipurin lää-
33345:    ninsairaalaan .                                        430,000 -     230,000 -
33346: 1Uusi lämpöjohto, pesulaitos y. m. Turun läänin-
33347:                                                                                      1
33348:     sairaalaan                                            230,000 -     130,000 -
33349: Uusi kirurginen osasto ja pesutupa Kuopion lää-
33350:    ninsairaalaan .                                        606,0001-     300,000 -
33351: i Uusi paviljonki levottomia sairaita varten Niu-
33352:      vanniemen keskuslaitokseen                           160,000 -     160,000 -
33353:  Skrofuloosihoitolaa varten Iisalmella                     50,000 -      50,000 -
33354:  Omien rakennusten rakentamista varten Kajaanin
33355:     yleiselle sairashuoneelle.                            100,000 -     100,000 -
33356:  Omien rakennusten rakentamista varten Tampe-
33357:     reen yleiselle sairashuoneelle .                      400,000 -     200,000 -
33358:  Uuden rakennuksen rakentamiseen naissairaita
33359:     varten Käkisalmen turvalaitokseen                     250,000 -     100,000 -
33360:  Uusien konevoimalla käypien patrullipursien
33361:     hankkimiseen tullilaitokselle                         150,000 -     150,000 -
33362:  Uuden koulutalon rakentamiseen Joensuun suo-
33363:     malaiselle tyttökoululle .                            200,000 -     150,000 -
33364:  Koulutalon rakentamiseen Helsingin teollisuus-
33365:     koululle                                              450,000 -     450,000 -
33366:                                                 Siirto 1 3,081,0001--1 4,311,5001-
33367:                                                                             3
33368:  34                             N:o 22
33369: 
33370:                                                      Koko                1908
33371:                                                     määräraha
33372:                                                                                         1
33373: 
33374:                                                       $nf.   lfli'l     $nf.    17"<!
33375: 
33376:                                            Siirto   3,081,000 -       4,311,500 -
33377: Luotsilaitoksen uudisrakennustöihin
33378:                                   0                   250,000 -         25G,OOO -
33379: Työtilastollisiin tutkimuksiin
33380:                             o                          25,000 -          25,000 -
33381: Maantien tekemiseen Sodankylästä Inariin            1,030,000 -         100,000 -
33382:         - 4,386,000: - - 2,450,000: - -
33383:                    Summa menoja vuonna 19081                 1 1 4,686,5001-
33384: Sotilasrahasto.
33385:    (Arvio lasku).
33386:      36                        N:o 22
33387: 
33388:                                         Sotilasrahaston tila
33389: 
33390: 
33391:                                                     ~         1114
33392: 
33393:                     'V"a:ra"t:
33394: 
33395:     Pano- ja ottotili Suomen Pankissa               48,784 30
33396:     Pitkäaikaiset lainat .                           2,300 -
33397:     Tulorästejä .                                    3,958 84
33398: 
33399: 1
33400:                                         Summa 1     55,043 /14
33401: 
33402: 
33403: 
33404: 
33405:                                         Sotilasrahaston tila
33406:                                                         Arvio-
33407: 
33408: 
33409: 
33410:                     'V"a:ra't:
33411: 
33412:     Pano- ja ottotili Suomen Pankissa               198,800
33413:                                                               H
33414:     Pitkäaikaiset lainat .                            2,200
33415:     Tulorästejä. .                                    4,000
33416:     Obligatsioneja . . .                          1,725,000
33417:                                         Summa 1 1,930,000 /-
33418:                            N:o22                            37
33419: 
33420: 1905 vuoden päättyessä.
33421: 
33422: 
33423:                                 -                  :Jimf.
33424:                                                             1~
33425:                     "Vel.a1::
33426: 
33427:  Rahaston pääoma.                                   25,865 50
33428:  Menorästejä                                        15,785 64
33429: j Varattuja määrärahoja                             13,392 -
33430:                                         Summa 1     55,043 114
33431:                                     ,
33432: 
33433: 
33434: 1906 vuoden päättyessä.
33435: 
33436: lasku.
33437: 
33438: 
33439:                                                    :Jimf.
33440:                                                             1~
33441:                     "Vel.a1;:
33442: 
33443:  Rahaston pääoma.                                 1,900,000 -
33444:  Menorästejä                                         16,000 -
33445:  Varattuja määrärahoja                               14,000 -
33446: 
33447: 
33448:                                         Summa 1 1,930,000 1-
33449:  38                                    N:o 22
33450: 
33451: 
33452:                      Sotilasrahaston
33453:         tulot ja vakinaiset menot· vuosina 1907-1908,
33454: 
33455:                                     (.Arviolasku).
33456: 
33457:                                                            1907 v:n en-
33458:                                                              nakko-    Laskettu
33459:                                                            arvion mu- määrä vuo-
33460:                                                               kaan.   deksi 1908.
33461: 
33462:                     T-u.~o't:   '                             9inf.   11"4     :k~    lf'li.i!
33463: Tuloja valtiotiluksista ja mttusta valtion omaisuudesta.
33464: Tuloja kruunun maatiloista .                                 400,000 -        400,000 -
33465: Tuloja mainittujen tilain metsistä .                         100,000 -        100,000 -
33466: Korkoja                                                       80,000 -        110,000 -
33467:              580,000: -   -   610,000: -
33468: 
33469:                   Välittömiä veroja.
33470: Maaveroja                                                   1,547,000 -      1,547,000 -
33471: 
33472:               Sekaluontoisia veroja :
33473: Senttonaalia                                                 140,000 -        140,000 -
33474: Virkaylennys- ja toimitusmaksuja .                             50,000 -        50,000 -
33475:              190,000: -   -   190,000: -
33476: 
33477:                   Sekalaisia tuloja:
33478: Sekalaisia ja satunnaisia tuloja                                1,100 -         1,000 -
33479:                                          Summa tuloja 1 2,318,1001-1 2,348,0001-
33480: 
33481:                    J.\ol.l:en.o't:
33482: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Ma-
33483:    jesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu
33484:                     valtio-omaisuus:
33485: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat                          56,000 -        56,000 -
33486: 
33487: Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat:
33488: Revisionikonttori .                                               500 -          1,000 -
33489:                                                  Siirto/      56,500/-1        57,000/-
33490:                                    N:o 22                                          39
33491: 
33492:                                                        1907 v:n en-
33493:                                                           nakko-     Laskettu
33494:                                                         arvion mu- määrä vuo-
33495:                                                            kaan.    deksi 1908.
33496: 
33497:                                                           $nf.   IJII&!     $nf.    IJII&!
33498: 
33499: 
33500:                                              Siirto        56,5001-         57,000 -
33501:              Menoja sotilastarpeisiin:                            1
33502: 
33503: Ylisotaoikeus                                              18,700 -         19,000 -
33504: Menoja lakkautetusta kadettikoulusta .                     10,000 -         10,000 -
33505: Erinäisiä määrärahoja.                                   191,193 96        191,000 -
33506: Menoja Suomeen sijoitetusta sotaväestä .                   99,251 72        99,000 -
33507:            319,145: 68 - - 319,000: -
33508: 
33509:              Sekalaisia yleisiä menoja:
33510: Erinäisiä määrärahoja.                                     15,000 -         15,000 -
33511: 
33512:                      Siirtoja:                                                      1
33513: 
33514: Valtiorahastoon, korvausta sotilasvirkatalojen hoi-
33515:     dosta.                                                110,000 -        115,0001-
33516:                          Summa vakinaista menoa          500,645 68        506,000 --
33517: 
33518:                                    Laskettu ylijäämä    1,817,454 32      1,842,000 -
33519: 
33520: 1                                           Summaj 2,318,1001-1 2,348,0001-
33521: 40                               N:o 22
33522: 
33523:                      Suostuntarahasto
33524:                            vuonna 1907.
33525:                              (Arviolasku).
33526: 
33527: 
33528:                                                                      3lnf.
33529:                                                                              J~
33530:                        T-u.1oja.
33531: 
33532: Laskettu säästö 31 p:nä joulukuuta 1906                            4,300,000 -
33533: Kokonaistulo leimasuostunnasta                                     2,000,000 -
33534:       »        mallasjuomasuostunnasta                               500,000 -
33535:       >>       pelikorttisuostunnasta                                 38,000 -
33536: Korkoja                                                               80,000 -
33537: Sekalaista tuloa                                                         200 -
33538:                                                         Summa\ 6,918,2001-
33539: 
33540: 
33541:                        1\l.l:e::n.oja.
33542: 
33543: Määrärahoja kansakoululaitosta varten:
33544:       9 P. L. VI: 10-13                           . 3,961,500: -
33545:                    21-27                              355,000:-
33546:               VIII: 2-5.                              225,000:-
33547:      15 P. L. III                                     106,000:-
33548:               VI: 8-9.                                 93,550:-    4,741,050 -
33549: Valtiopäiväkustannuksia:
33550:       2 P. L. I: 1                                    665,200:-
33551:                II: 1                                    3,000:-
33552:             III: 1-2                                   40,400:-
33553:       Palokunnantalon korjaukseen arviolta .          100,000:-
33554:       Valaistukseen siellä valtiopäiväin aikana         2,000:-      810,600 -
33555: Antellin kokoelmain hoitoon                                           12,000 -
33556: Veronkanto- ja tarkastuskustannuksia:
33557:        6 P. L. V: kartta- ja pelikorttisuostunnasta                  136,500 -
33558:       12 P. L. XV: mallasjuomasuostunnasta                            30,000 -
33559:                                                                    5,730,1501-
33560: Laskettu säästö 31 p:nä joulukuuta 1907                            1,188,0501-
33561: 
33562:                                                         Summa\ 6,918,200\-1
33563:                                      N:o 22                                     41
33564: 
33565: 
33566: 
33567: 
33568: Summittainen yhteensovittelu 1908 vuoden tuloista ja menoista
33569:     kaikissa tulo- ja menoarvion alaisissa rahastoissa.
33570: 
33571:           Vakinainen tulo- ja menoarvio.
33572:                                                                         9ln,C
33573:                                                                   1- - - - i - 1
33574: 
33575: 
33576: 
33577:                     A. Valtiotulot.
33578:                       Bnsimäinen osasto.
33579: 
33580:       Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
33581:  Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorah.)                                  866,000-
33582:    »       »           »      (Sotilasrah.)                               400,000-
33583:                   kalastuksista (Valtiorah.)                              100,000-
33584:    »              metsistä (Valtiorah.)                                 8,500,000-
33585:                      »     (Sotilasrah.) .                                100,000-
33586:    •       »      valtionrautateistä (Kulkulaitosrah.)                 39,500,000 -
33587:    »       •      kanavista (Valtiorah.) .                                800,000-
33588:  Korkoja (Valtiorah.)                                                   1,000,000-
33589:          (Suostuntarah.) .                                                 20,000-
33590:          (Sotilasrah.)                                                    110,000-
33591:          (Sotilashuonerah.)                                               370,000-
33592:                           51,766,000: -
33593: 
33594: 
33595:                          Toinen osasto.
33596: 
33597:                         Välittömiä veroja:
33598: 
33599:  Maaveroja (Valtiorah.)                                                 1,912,000-
33600:      »      (Sotilasrah.).                                              1,547,000 --
33601:                                                             Siirto 1   55,225,oool-
33602:        42                                   N:o 22
33603: 
33604: 
33605: 
33606: .1
33607:   i                                                         Siirto    55,225,000 -
33608: 
33609:       Elinkeinoveroja (Valtiorah.) .                                    498,000-
33610:               »       (Paloviinarahat) .                                25,000*)-
33611:       Henkiveroja (Valtiorah.) . . . .                                 2,160,000-
33612:                                  6,142,000: -
33613: 
33614: 
33615: 
33616: 
33617:                               Kolmas osasto.
33618: 
33619:                                Välillisiä veroja.
33620: 
33621:       Tullitulot (Valtiorah.) . . .                                  41,540,000 -
33622:       Aksiiseja (Paloviinarahat) .                                   6,100,000*)-
33623:           »     (Suostuntarah.) .                                      1,239,000 --
33624:                 (Valtiorah.) .                                            25,000-
33625:                                 48,904,000: -
33626: 
33627: 
33628: 
33629: 
33630:                                Neljäs osasto.
33631: 
33632:                             Sekaluontoisia veroja.
33633: 
33634:       Leimasuostuntaveroa (Suostuntarah.)                              2,300,000-
33635:       Kuolinpesäprosenttia (Valtiorah) . .                                60,000-
33636:       Senttonaalia (Sotilasrah.) . . . . . .                            140,000-
33637:       Virkaylennys- ja toimitusmaksuja (Valtiorah.)                     445,000-
33638:             »        »          ,         (Sotilasrah.) .                 50,000-
33639:       Muita sekaluontoisia veroja (V altiorah.)                           74,000-
33640:                                 3,069,000: -
33641:                                                             Siirto 1 109,881,0001-
33642: 
33643:         *) Tämä erä on arvioitu ennen paloviinarahoja koskevan esityksen
33644: valmistumista.
33645:                                      N:o 22                                   43
33646: 
33647: 
33648: 
33649: 
33650:                                                             Siirto   109,881,000 -
33651: 
33652: 
33653:                         Viides osasto.
33654: 
33655:         Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
33656: 
33657:                         (Valtiorahasto ).
33658: 'ostimaksuja . . . . .                                                 6,000,000-
33659: fajakkamaksuja . . .                                                   1,200,000-
33660: airasmaksuja yleisissä sairashuoneissa                                   700,000-
33661: )ppilasmaksuj a koululaitoksissa                                        427,000-
33662: :ekalaisia vähempiä maksuja . . . .                                        2,000-
33663:                          8,329,000: -
33664: 
33665: 
33666: 
33667:                        Kuudes osasto.
33668: 
33669:                         Sekalaisia tuloja.
33670: 
33671: '-ruununsakkorahoja (Valtiorah.) . . .                                  200,000-
33672: 'erinnöksiostomaksuja (Valtiorah.) . .                                   10,000-
33673: ,unastettujen maatilain kauppahinnanmaksua (Valtiorah.)                 260,000-
33674: [orvausta kruunun ennakolta maksamista kustannuksista
33675:       (Valtiorah.i . . . . . . . . . . . . . .                          546,000 -
33676: Tiralliset sanomalehdet (Valtiorah.) . . . . .                           70,000-
33677: ~eisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtiorah.)                          350,000-
33678: 'uloja työtoiminnasta erinäisissä valtionlaitoksissa (Valtiorah.)       564,000-
33679: lpumaksuja kunnilta (V altiorah.) .       . . . . . . . . . . .         583,000-
33680: ~ontrollimaksuja tislauslaitoksista ja denaturoimismaksuj a
33681:       (Paloviinarahat) . . . . . . .      . . . . . . . . . .           90,000*)-
33682: 
33683: 
33684:                                                             Siirto 1 120,883,0001-
33685: 
33686:       *) Tämä erä on arvioitu ennen paloviinarahoja koskevan esityksen
33687: lmistumista.
33688: 44                                   N:o 22
33689: 
33690: 
33691: 
33692: 
33693:                                                               Siirto   120,883,000
33694: Osuutta vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten nettovoitosta
33695:      (Kulkulaitosrah.) . . . . . . . . . . . . .                          900,000
33696: Muut sekalaiset ja satunnaiset tulot (Valtiorah.) .                       232,000
33697:                         »          »   (Sotilasrah.) .                      1,000
33698:                           3,806,000: -
33699: 
33700: 
33701: 
33702:                         Summa valtiotuloa.
33703:                           122,016,000: -
33704: 
33705: 
33706: 
33707: Lisäystä Suomen Pankin voittovaroista                                    2,791,445
33708: 
33709: Lisäystä rahastojen pääomasäästöistä:
33710:        Suostuntarahastosta . . . . .                                     1,188,050
33711:        Sotilashuonerahastosta . . . .                                      320,000
33712: Siirtoa Lainausrahastosta Valtiorahastoon koronhyvitykseksi
33713:         jälkimäisestä siirretyistä varoista                                 88,000
33714:                                                     Summa varoja       126,403,495
33715: 
33716: 
33717: Tulo- ja menoarvion alaisten rahastojen välisiä sii1·toja:
33718: 
33719:       Valtiorahastoon:
33720:             Sotilasrahastosta, korvausta sotilasvirkatalojen
33721:                   hoidosta . . . . . . . .        115,000: -
33722:             Kulkulaitosrahastosta, korkoa . . . . 105,000: -
33723:       Kulkulaitosrahastoon:
33724:             Paloviinarahoista, Kulkulaitosrahas-
33725:                    on osuus . . . . . . . . . . 5,100,000: -
33726: 
33727: 
33728: 
33729: 
33730:                                                              Summa 1 126,403,495
33731:                                            N:o 22                              45
33732: 
33733: 
33734: 
33735: 
33736:                   B. Valtiomenot.
33737:                     Bnsimäinen Pääluokka.
33738: 
33739: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa
33740:       välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
33741: 
33742: ~isarillisen Majesteetin käyttövarat (Valtiorah.)                         294,000-
33743:     ,               »              »(Sotilasrah.)                          56,000-
33744: tkennusten ja laitosten ylläpito (Valtiorah.)                              26,000-
33745:                         376,000: -
33746: 
33747: 
33748:                          Toinen Pääluokka.
33749: 
33750:                         Valtiopäiväkustannuksia.
33751: 
33752: ostuntarahasto .                                                          730,000-
33753:                               730,000: -
33754: 
33755: 
33756:                         Kolmas Pääluokka.
33757: 
33758:                            Hallituslaitokset.
33759: 
33760: ltiorahasto . . . .                                                      2,558,000 -.
33761:                              2,558,000: -
33762: 
33763: 
33764:                          Neljäs Pääluokka.
33765: 
33766:         Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
33767:                           hallinnonhaarat.
33768: 
33769:  ltiorahasto . . . .                                                     4,742,000-
33770:                              4,742,000: -
33771:                                                               Siirto 1   8,406,oool-
33772:  46                                   N:o 22
33773: 
33774: 
33775: 
33776: 
33777:                                                              Siirto      8,406,00(
33778: 
33779:                        Viides Pääluokka.
33780: 
33781:          Sivilitmmituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
33782: 
33783: Valtiorahasto . . . . .                                                 11,643,00(
33784:                           11,643,000: -
33785: 
33786: 
33787: 
33788:                       Kuudes Pääluokka.
33789: 
33790:       Valtiovamintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
33791: 
33792: V aitiokonttori (V altiorah.) .                                            143,00
33793: Tullilaitos (Valtiorah.) . .                                             2,945,00
33794: Rahapaja (Valtiorah.) . . .                                                 50,00
33795: Kruununjyvästöt (Valtiorah.)                                                61,00
33796: Leimakonttori (Suostuntarah.) .                                            158,00
33797: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten tarkastus (V altiorah.)            21,00
33798: Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) . .                                      47,00
33799:                            3,425,000: -
33800: 
33801: 
33802: 
33803:                      Seitsemäs Pääluokka.
33804: 
33805:        Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
33806: Valtiovarain tarkastus (Valtiorah.).                                       113,00
33807:                          (Sotilasrah.)                                       1,00
33808: Metsänhoitolaitos (Valtiorah.) . . .                                     2,144,0<
33809: V:iJ:katalojen hoito (Valtiorah.) . . .                                    17l,OC
33810: Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) ..                                      230,0(
33811:                            2,659,000: -
33812: 
33813: 
33814: 
33815: 
33816:                                                              Siirto 1   26,133,0(
33817:                                      N:o 22                                    47
33818: 
33819: 
33820: 
33821: 
33822:                                                             Siirto     26,133,000 -
33823: 
33824:                     Kahdeksas Pääluokka.
33825: 
33826:                           Sotilasmenoja.
33827: 
33828: Ylisotaoikeus (Sotilasrah.) .                                             19,000-
33829: Meno,ja lakkautetusta kadettikoulusta (Sotilasrah.) .                     10,000-
33830: Erinäisiä määrärahoja (V altiorah.) .                                      6,000-
33831:     »          »       (Sotilasrah.) .                                   191,000-
33832: Menoja Suomeen sijoitetusta venäläisestä sotaväestä (Sotilas-
33833:       rah.).                                                               99,000-
33834:                            325,000:-
33835: 
33836: 
33837: 
33838:                     Yhdeksäs Pääluokka.
33839:                                                                                        1
33840: 
33841:    Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.                         i
33842:                                                                                        1
33843: 
33844: 
33845: 
33846: Luterilaiset seurakunnat (Valtiorah.)                                     410,000 -
33847: Muita kirkollisia yhdyskuntia (Valtiorah.) .                              132,000 --
33848: Keisarillinen Aleksanterin yliopisto (Valtiorah.)                       1,3SO,oool-
33849: Koulutoimen ylihallitus IValtiorah.) .                                    22o,oool-
33850: Alkeisopetus (Valtiorah.)                                               4,931,000 -
33851: Kansakoululaitos (V altiorah.)                                          1,110,000 -
33852:           »        (Suostuntarah.)                                      6,122,220 -
33853: Aistivialliskoulut (Valtiorah.)                                           633,000 -
33854: Yhteiskunnallista valistustyötä varten (Valtiorah.).                      100,000 -
33855:          •               •           »    (Suostuntarah.)                 150,000 -
33856: Arkeologinen toimisto (Valtiorah.)                                        124,000 -
33857: Meteorologinen keskuslaitos (Valtiorah.)                                   65,000 -
33858: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi (Valtiorah.)                           470,000 --
33859:    >      »   »            »           (Suostuntarah.).                    12,000 -
33860: Erinäisiä määrärahoja (V altiorah.) .                                     185,000 -
33861:                            16,044,220: -
33862:                                                             Siirto 1   42,502,2201-
33863:  48                                    N:o 22
33864: 
33865: 
33866: 
33867: 
33868:                                                             Siirto     42,502,220 -
33869: 
33870:                      Kymmenes Pääluokka.
33871: 
33872:       Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
33873: 
33874: Vaitiorahasto .                                                         6,622,000-
33875:                             6,622,000: -
33876: 
33877: 
33878: 
33879:                      Yhdestoista Pääluokka.
33880: 
33881:       Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
33882: 
33883: Tie- ja vesirakennukset (Valtiorah.)                                    1,400,000-
33884: Kanavat (V altiorah.)                                                    600,000-
33885: Valtionrautatiet (Kulkulaitosrah.)                                     3G,500,000 -
33886: Postilaitos (Valtiorah.)                                                5,300,000-
33887: Suomen Postisäästöpankin hallitus (Valtiorah.)                              5,000[-
33888: Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) .                                      370,000-
33889:                          44,175,000: -
33890: 
33891: 
33892: 
33893:                     Kahdestoista Pääluokka.
33894: 
33895: Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
33896: 
33897: Luotsilaitos (Valtiorah.).                                              2,101,000-
33898: Merenmittauskustannuksia (Valtiorah.) .                                  153,000-
33899: Teollisuushallitus (V altiorah.) .                                       129,000-
33900: Ammattientarkastajat (V altiorah.)                                        41,000-
33901: Polyteknillinen opisto (Valtiorah.).                                     358,000-
33902: Teollisuuskoulut (Valtiorah.)                                            370,000-
33903: Käsityökoulut (Valtiorah.)                                               130,000-
33904: Kauppakoulut (Valtiorah.).                                               250,000-
33905: Merikoulut (V altiorah.)                                                 164,000-
33906:                                                             Siirto 1   96,995,2201-
33907:                                     N:o 22                                      49
33908: 
33909: 
33910: 
33911: 
33912:                                                              Siirto    96,995,220 -
33913: 
33914: Merenkuluntarkastaja (Valtiorah.)                                         14,000-
33915: Geologinen toimisto (Valtiorah.)                                          72,000-
33916: Vakuutuksentarkastaja (Valtiorah.)                                         8,000-
33917: Suomen Kauppa-asiamiehet (Valtiorah.)                                     16,000-
33918: Paloviina-asetuksissa edellytettyjä menoja (Paloviinarahat).             715,000-
33919: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito (Suostuntarah.) .                140,000-
33920: Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) .                                     483,000-
33921:                          5,144,000: -
33922: 
33923: 
33924: 
33925:                   Kolmastoista Pääluokka.
33926: 
33927:       Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
33928: 
33929: Valtiorahasto .
33930:                           387,000:-
33931: 
33932: 
33933: 
33934:                   Neljästoista Pääluokka.
33935: 
33936:                    Sekalaisia yleisiä menoja.
33937: 
33938: Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Senaatin käyttövarat
33939:       (V altiorah.) .                 .                                  244,000-
33940: Matkakustannuksia (V altiorah.)                                            35,000-
33941: Korjaus- ja uudisrakennuskustannuksia (Valtiorah.)                      2,000,000-
33942: Komiteakustannuksia (Valtiorah.)                                         250,000-
33943: Kuntain osuus viinanpoHtoverosta (Paloviinarahat)                        400,000-
33944: Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) .                                    1,351,000-
33945:     •            »    (Sotilasrah.J                                        15,000-
33946:                          4,295,000: -
33947: 
33948: 
33949: 
33950:                                                          Siirto /     103,125,~20/-
33951:                                                                             4
33952:  60                                 N:o 22
33953: 
33954: 
33955: 
33956: 
33957:                                                        Siirto    103,125,220 -
33958:                   Viidestoista Päiluokka.
33959: 
33960:                 Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
33961: 
33962: Eläkkeitä V aitiorahastosta                                        2,845,000-
33963: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerah.) .                                690,000-
33964:         •        (Valtiorah.)                                        540,000-
33965: Eläkkeitä Suostuntarahastosta                                        131,000-
33966: Eläkkeitä Kulkulaitosrahastosta .                                   494,000-
33967: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja (Valtiorah.) .                      17,000-
33968: Erinäisiä määrärahoja (Valtiorah.) .                                497,000-
33969:     »          •        (Suostuntarah.)                               95,275-
33970:     »          »        (Kulkulaitosrah.)                              6,000-
33971:                            5,315,275: -
33972: 
33973: 
33974: 
33975:                  Kuudestoista Päiluokka.
33976: 
33977:                           Valtiovelka.
33978: 
33979: Kulkulaitosrahasto                                                 6,248,700-
33980: Mahdollisesti maksettavaa uuden valtiolainan korkoa ja kuo-
33981:    letusta.                                                        1,500,000-
33982:                         7,748,700: -
33983: 
33984:                       Summa, valtiomenoa:
33985:                         116,189,195: -
33986: 
33987: 
33988: 
33989: 
33990: Siirtoja:
33991:     Vaitiorahastosta:
33992:        Tilattoman väestön lainarahastoon                             150,000 -
33993:        Rahastoon maanhankkimista varten tilattomalle väestölle       150,000-
33994:                                                     ~~~~--~~~-1
33995:                                                        Sijrto    116 489 195 -
33996:                                      N:o22                                    61
33997: 
33998:                                                                         ~           ;>1M
33999: 
34000: 
34001:                                                             Siirto    116,489,195
34002:       Rahastoon työhön aivan kykenemättömiä henkilöitä
34003:            varten                                                         70,000 -
34004:       Turvattomien lasten hoitorahastoon .                                81,000 -
34005:       Kulkulaitosrahastosta:
34006:            Laamanninkäräjäjyvärahastoon, korkoa                          154,160 -
34007:                                                   Summa menoja        116,744,855 -
34008: 
34009: Tulo- ja menoarvion alaisten rahastojen välisiä siirtoja:
34010:        Sotilasrahastosta:
34011:              Valtiorahasto on, korvausta sotilasvirkatalojen hoi-
34012:                     dosta. .                             115,000:-
34013:        Kulkulaitosrahastosta:
34014:               Valtiorahastoon, korkoa                    105,000:-
34015:        Paloviinarahastosta:
34016:              Kulkulaitosrahasto on, kulkulaitosra-
34017:                     haston osuus .                     5,100,000: -
34018:        Laskettu ylijäämä:
34019: Valtiorahastossa                                                        7,825,000 -
34020: Sotilasrahastosaa                                                       1,842,000 -
34021: Kulkulaitosrahastossa .                                                   992,140   -
34022:                                                            Summa 1 126,908,4951-
34023:                                     N:o22
34024: 
34025: 
34026: 
34027: 
34028:        Ylimääräinen tulo- ja menoarvio.
34029: 
34030:                                                                                  ~i
34031:                        A. Tuloja.
34032: Ylijäämää vakinaisesta tulo- ja menoarviosta:
34033:       V aitiorahasto o                                                  4,686,500 - i
34034:       Kulkulaitosrahasto  0                                               992,140 !
34035: Lisäystä uudesta valtiolainasta (Kulkulaitosraho)o                     16,267,860,-
34036:                                               --~---------r--~~--~1
34037:                                                  Summa varoja          21,946,500-
34038: 
34039: 
34040: 
34041: 
34042:                       B. Menoja.
34043: Ennen myönnetyistä määrärahoista käytettänee (Valtioraho)      0         703,500-
34044: Sen lisäksi tarvittanee (V altioraho)                                   1,533,000-
34045: Ehdotuksia uudisrakennuksista yo mo, joita hallitus ei vielä
34046:       ole harkinnut, vaan mitkä mahdollisesti sattuvina me-
34047:       noina kuitenkin on katsottu tähän otettaviksi (Valtioraho)
34048: Kulkulaitosrahaston ylimääräiset menot    0
34049:                                                                         2,450,000 -1
34050:                                                                        17,260,000 --
34051:                                                 Summa menoja 1         21,946,5001-
34052: 
34053:              Armossa hyväksytty Pietarhovissa 5 (18) p:nä kesä-
34054:         kuuta 1907.
34055: 
34056:                                    Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
34057: 
34058: 
34059:            1Ielsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
34060:              1907. -     V. M. -    Esit. N :o 22.
34061: 
34062: 
34063: 
34064: 
34065:                        Valtiovarainvaliokunnan
34066:                  mietin t() N:o 14 Keisarillisen Majes-
34067:                  teetin armollisen esityksen johdosta,
34068:                  joka koskee varojen hankkimista niihin
34069:                   tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tu-
34070:                  lot eivät riitä.
34071: 
34072: 
34073:      Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:ssä olevan säännöksen
34074: mukaisesti on Eduskunta pöytäkirjanotteella viime
34075: kesäkuun 20 p:ltä lähettänyt tämän armollisen esityk-
34076: sen Valtiovarainvaliokuntaan, joka myös on saanut
34077: tiedokseen lähetekeskustelussa asiasta annetut lausun-
34078: not. Niinikään on Valiokunta pyynnöstä saanut ky-
34079:  symyksen käsittelyssä Keisarillisessa Senaatissa synty-
34080: neet asiakirjat, joista ilmenee, ettei siinä ole äänestystä
34081: tapahtunut.
34082: 
34083: 
34084: 
34085: 
34086:       Kun Valtiovarainvaliokunnan, edellä mam1tun pe-
34087: rustuslainsäädöksen mukaan, tulee ehdottaa, miten va-
34088: roja menojen suorittamiseen on hankittava, mikäli
34089: vakinaiset valtiovarat eivät riitä, on Valiokunnan ensi-
34090: mäisenä tehtävänä ollut laskea valtion tarpeet nyt ky-
34091: symyksessä olevana varainhoitovuotena eli vuonna
34092:  1908 ja sen jälkeen ottaa harkittavaksi, missä määrin
34093:  vakinaisia valtiovaroja on näiden tarpeiden tyydyttä-
34094:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34095: 2            1907. -    V. H. -     Esit. N:o 22.
34096: 
34097: miseen käytettävissä sekä vihdoin osottaa siihen mah-
34098: dollisesti tarvittavat lisävarat.
34099:       Kaikkien näiden laskujensa ja arvioittensa ulko-
34100: puolelle on Valiokunta kuitenkin jättänyt sen osan
34101: valtion taloutta, joka on keskitetty kulkulaitosrahas-
34102: toon, koska puheenaolevat valtion tulot ja menot ar-
34103: mollisten julistusten nojalla lokakuun 2 p:ltä 1873 ja.
34104: tammikuun 25 p:ltä 1886 muodostavat erityisen koko-
34105: naisuuden, ja Eduskunta tämän mukaisesti jo on, asi-
34106: asta annetun erityisen armollisen esityksen ja Valtio-
34107: varainvaliokunnan siitä antaman mietinnön johdosta,
34108: hyväksynyt tulo ja menoarvion kulkulaitosrahastolle·
34109: vuodeksi 1908.
34110:       Niinikään on V aHokunta tämän mietinnön ulko-
34111: puolelle jättänyt paloviinarahat ja niistä suoritettavat
34112: menot, koska nämätkin varat ja niiden käyttäminen,
34113: asiasta hyväksyttyjen erityisten määräysten nojalla,
34114: edelleen tulevat olemaan riippumattomina muun valtio-
34115: talouden muodostumisesta.
34116:       Mitä asian käsittelyn järjestykseen tulee, on Va-
34117: liokunta katsonut sopivimmaksi tässä seurata valtion
34118: menoarviota, jota on noudatettu myöskin armolliseen
34119: esitykseen liitetyssä laskelmassa valtion vakinaisista.
34120: varoista ja tarpeista.
34121: 
34122: 
34123: 
34124: 
34125:        Menoja harkitessaan on Valiokunta nojannut.
34126: osittain edellämainittuun laskaimaan ja osittain niihin
34127: päätöksiin, jotka Eduskunta, joko armollisten esitysten
34128: johdosta tai muuten, on yleisistä menoista tehnyt sekä.
34129: vihdoin niihin alamaisiin anomuksiin, jotka Eduskunta
34130: on päättänyt Keisarilliselle Majesteetille tehdä määrä-
34131: rahain myöntämisestä erinäisten yleisten tarpeiden tyy-
34132: dyttämiseksi. Sen ohessa on arviota osittain täyden-
34133: netty asianomaisten virkakuntain ensi vuoden meno-
34134:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34135:               1~07.   -   V• .M. -    Esit. N:o 22.        3
34136: 
34137: arviota varten tekemistä tarve-ehdotuksista saaduilla
34138: tiedonannoilla.
34139:       Esitykseen liitetyssä laskelmassa esiintyviä menoja
34140: tarkastaessaan on Valiokunta niiden joukossa havain-
34141: nut eräitä sellaisia, joista Valiokunta mietinnössään
34142: N:o 11 on lausunut huomautuksia joko menon tarkoi-
34143: tukseen, tarpeellisuuteen tai suuruuteen nähden. Kun
34144: nämä lausunnot vielä eivät ole Keisarillisen Majes-
34145: teetin tietoon saatetut ja ensi vuoden menoarvioehdo-
34146: tus kohdakkoin valmistuu Keisarillisessa Senaatissa,
34147: ei voitane otaksua, että sanotut huomautukset suurem-
34148: massa määrin ehtivät puheenalaiseen menoarvioon vai-
34149: kuttaa, samminkin kun eräitten menojen supistaminen
34150: tai poistaminen luonnostaan vaatii pitempää aikaa tai
34151: järjestelmän muutoksia asianomaisessa hallinnonhaa-
34152: rassa. Valiokunta on senvuoksi yleensä ottanut mai-
34153: nitunkinlaiset menot tällä kertaa laskuun armollisessa
34154: esityksessä arvioituihin määriin, rajoittuen niiden suh-
34155: teen kerta kaikkiaan tähän muistutukseen. Ainoastaan
34156: mikäli erikoiset asianhaarat tai V aHokunnan käytettä-
34157: vissä olleet uudemmat tiedot ovat antaneet siihen ai-
34158: hetta, on näiden menoeräin arviosummia muutettu.
34159:       Mitä muihin menoeriin tulee, on Valiokunta nii-
34160: täkin kosketteleva ainoastaan mikäli on katsottu ole-
34161: van aihetta joihinkin muutoksiin arvioiduissa meno-
34162: määrissä tai mikäli tämän asian käsittelyn muodollinen
34163: puoli on sitä vaatinut.
34164: 
34165:      Keisarillisen .MaJesteetin käyttövarat ,ja Hänen
34166: MaJesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu val-
34167: tio-omaisuus. Kuluvan lokakuun 12 päivänä annetun
34168: armollisen määräyksen kautta on se osa Keisarillisen !Ma-
34169: jesteetin käyttövaroista, joka suoritetaan valtiorahastosta,.
34170: korotettu 244,000 markasta 294,000 markkaan, niinkuin
34171: esityksessä on otaksuttu. Sotilasrahastosta samaan tar-
34172: koitukseen menevät 56,000 markkaa lukuun ottaen
34173: nousevat nämä käyttövarat niinmuodoin 350,000 mark-
34174:      Valtiovaraim,aliokunnan rnietintö N:o 14.
34175: 4            1907. -    V. ltl. - Eslt. N:o 22.
34176: 
34177: kaan.     Muut tähän ryhmään kuuluvat menot otetaan
34178: laskelmaa seuraten entiseen määräänsä 26,000 mark-
34179: kaan, jolloin ryhmän loppusumma on 376,000 markkaa.
34180: 
34181:       Valtiopäiväkustannukset. Tähän ryhmään kuulu-
34182: vat menot on Valiokunta erityisen armollisen esityksen joh-
34183: dosta antamassaan mietinnössä N:o 8, jonka Eduskunta
34184: on hyväksynyt, laskenut 7 40,000 markaksi, siihen
34185: luettuna eduskuntatalon asiaa valmistelemaan asetetun
34186: valtuuskunnan käyttövarat, 30,000 markkaa. Eduskun-
34187: nan väliaikaisen huoneiston korjaamisesta johtuneet
34188: menot otetaan · edempänä hucmioon. - Ryhmän me-
34189: nojen summa on siis 740,000 markkaa.
34190: 
34191:        Hallituslaitokset.   Kenraalikuvernöörinvirka.  Ar-
34192:  mollisen määräyksen mukaan helmikuun 19 päivältä 1903
34193:  perustettiin 5 vuoden ajaksi 4 virkamiehentointa eri-
34194:  tyisiä asioita varten Kenraalikuvernöörin luona. Kun
34195:  tämä aika ensi maaliskuun 1 p:nä siis menee umpeen,
34196:   on Valiokunta ottanut laskuun näiden virkamiesten
34197:   pakkauksen, joka on yhteensä 40,000 markkaa vuotta
34198: kohti, ainoastaan 2 kuukaudelta, mistä johtuu menojen
34199:  vähennystä 33,000 markkaa eli 244,000 markasta
34200:  211,000 markkaan. -       Kenraalikuvernöörinkanslia. Ar-
34201:  mollisella käskyllä huhtikuun 9 p:ltä 1903 on määrätty,
34202: että samana päivänä vahvistettu uusi vuosirahansääntö
34203:  Suomen Kenraalikuvernöörinkanslialle on voimaansaa-
34204:  tettava väliaikaisesti 5 vuoden ajaksi, luettuna 1 p:stä
34205: heinäkuuta 1903, uutta lukua. Uudistaen sen, mitä
34206: tämän kanslian menosäännöstä jo on lausuttu V alia-
34207: kunnan mietinnössä N:o 11, siv. 16, ei Valiokunta ole
34208: voinut olla huomauttamatta täten tarjautuvasta tilai-
34209: suudesta sanotun menosäännön supistamiseen. Mitä tu-
34210: lee ensi vuodeksi arvioitavaan menoerään, niin on se
34211: ainakin vuoden jälkimäiselle puoliskolle laskettava ny-
34212: kyistä melkoisesti alemmaksi. Koko vuoden osaksi
34213:  lankeavan määrän on Valiokunta ottanut laskelmaan
34214:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34215:              1907. -    V. M. - Esit. N:o 22.                  5
34216: 
34217: tasaluvuin 250,000 markaksi, minkä rajan yli menon
34218: missään tapauksessa ei pitäisi nousta, vaan pikemmin
34219: siitä vieläkin vähentyä.
34220:       Muut tähän ryhmään kuuluvat menot on merkitty
34221: esityksen mukaan yhteensä 2,021,000 markaksi, joten
34222: loppusumma on 2,482,000 markkaa.
34223: 
34224:      Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan koh-
34225: distuvat hallinnouhaarat. Kuritushuoneet Ja työvankilat.
34226: Tässä kohden on vuotuiset ennakkoarviot yleensä ol-
34227: leet korkealle arvioidut, minkä johdosta tilinpäätös on
34228: osoittanut melkoisia säästöjä. Niinpä olivat nämä menot
34229: 
34230: 
34231:              ennakkoarvion        tilinpäätöksen
34232:                 mukaan                mukaan          säästö
34233: 
34234: v. 1901     1,099,411: 50       1,039,819: 31       59,592: 19
34235: , 1902      1,135,326:-           933,511: 58      201,814: 42
34236: , 1903      1,169,104: -          964,779: 56      204,324: 44
34237: , 1904      1,192,854:-           972,7 47: 52     220,106: 48
34238: , 1905      1,198,025:-           906,077: 46      291,947: 54
34239: , 1906      1,254,687: 99       1,096,489: 82      158,198:17
34240: 
34241:       Tästä päättäen olisi ehkä syytä jonkun verran
34242: vähentää esityksessä vuodeksi 1908 arvioitua menon-
34243: lisäystä, joka kuluvan vuoden ennakkoarvioon verraten
34244: on noin 167,000 markkaa, ja jonka aiheet on ilmoi-
34245: tettu esityksen sivulla 26. Mutta kun viimemaini-
34246: tuista johtuvan lisäyksen määrä vielä ei ole tarkalleen
34247: määrättävissä, ei V aliakunta ole tahtonut arvioitua meno-
34248: erää vähentää. -      Samasta syystä on pysytetty sem-
34249: moisinaan esityksen arvio läänin }a kihlakwnnan vanki-
34250: loiden menoista. Tämän hallinnonhaaran menot ovat
34251: siis arvioidut samaan määrään kuin armollisessa esi-
34252: tyksessä eli 4,742,000 markaksi.
34253:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34254: 6            1907. -     V. M. - Eslt. N:o 22.
34255: 
34256:       Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa-
34257: rat. Kihlak:untain hallinto. Tämä meno-erä on nous-
34258: sut etenkin sen kautta, kuten esityksen 27 sivulla
34259: huomautetaan, "että kruununvontien ja kruununnimis-
34260: miesten palkkaetuja on ehdotettu kohtuullisesti koro-
34261: tetta vaksi". Valiokunnan mielestä olisi suotavaa, ettei
34262: tällaisia lisäyksiä otettaisi menosääntöön ennenkuin
34263: Eduskunnalle annetaan tilaisuus lausua niistä mielipi-
34264: teensä. -     Ryhmän menojen kokonaismäärä on otettu
34265: samaksi kuin esityksessä eli 11~643,000 markaksi.
34266: 
34267:       Val tiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallin·
34268: nonhaarat. Tullikamarit ja tullitoim1:stot. Sen joh-
34269: dosta, että esityksessä siv. 27 mainittuja ehdotuksia
34270: tullipalvelijain lisäämisestä ja heidän palkkaetujensa
34271: parantamisesta sittemmin on Keisarillisessa Senaatissa
34272: tuntuvasti supistettu, päättyy tullikamarien ja tullitoi-
34273: mistojen menosääntöehdotus vuodelle         1908 noin
34274: 1,418 7000 markkaan. V aHokunta on sentähden laske-
34275: nut tämän menoerän tasaluvuin 1,420,000 markaksi. -
34276: Muita tullilaitoksen menoja. Näihin on kuluvan vuoden
34277: lisämenoarvion yhteydessä korkeimmassa paikassa myön-
34278: netty erinäisiä lisäyksiä, minkä johdosta Valiokunta
34279: on katsonut tarpeelliseksi korottaa niiden määrän
34280: 845,000 markkaan. - Leimakonttori. Tämän menoerän
34281: muodostavat veronkanto- ja tarkastuskustannukset peli-
34282: kortti- ja leimasuostuntaveroista. Kun nämä verot,
34283: joiden suorittamisesta vuonna 1908 Valiokunta erityis-
34284: ten armollisten esitysten johdosta antamissaan mietin-
34285: nöissä N:ot 2 ja 10 on tehnyt ehdotukset, ovat, kuten
34286: edempänä osotetaan 7 välttämättömät, jotta valtion tar-
34287: peet tulisivat tyydytetyiksi, on Valiokunta tähän otta-
34288: nut puheenaolevan menoerän, laskettuna esityksessä
34289: siv. 5 arvioituun määrään eli 158,000 markaksi. -
34290: Muut tämän ryhmän menot, laskettuina ehdotuksen
34291: 
34292: 
34293:      Valtiovara~'nvaliokunnan mietintö N:o 14.
34294:              1907. - V. M. -        Esit. N:o 22.       7
34295: 
34296: mukaan, ovat yhteensä 918,000 markkaa, joten loppu-
34297: :summa nousee 3,34:1,000 markkaan.
34298: 
34299:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
34300: haarat. Rm:t'sionikonttori. Ottaen tässä huomioon soti-
34301: lasrahastosta suoritettavat oikaisuprosentit on meno
34302: laskettu 80,000 markaksi. - Metsähallituksen kustannus-
34303: ten pysyessä suunnilleen entisessä määrässä havaitaan
34304: .hoitoalueiden hallinnon kustannusten viime aikoina tun-
34305: tuvasti kohonneen: siihen meni vuonna 1904 Smk:aa
34306:  523,704: 40, mutta vuodelta 1908 vastaava meno las-
34307: ketaan 767,000 markaksi.- Muita metsänhoitolaitoksen me-
34308:  noja oli vuonna 1904 Smk. 713,45 7: 24, mutta ne nousivat
34309:  1907 vuoden me11osäännön mukaan 1,153,500 mark-
34310:  kaan. Näissä kohdin havaittavat lisäykset aiheutuvat
34311: siitä uudistuksesta, joka on ollut ja yhä on tekeillä
34312: tässä hallinnonhaarassa ja jonka tarpeellisuudesta ei
34313: <>le muuta kuin yksi mieli. Näihin ynnä muutamaan
34314:  pienempaan menonlisäykseen nähden on Valiokunta
34315: arvioinut menot tässä kohden 1,230,000 markaksi. -
34316:  Muut puheenaolevan hallinnonhaaran menot on otettu
34317:  ~sityksessä laskettuihin määriin eli yhteensä 714,000
34318: markaksi. Kokonaissumma on siten :!,791,000 markkaa.
34319: 
34320:       Menoja sotilastarpeisiin. Tämän ryhmän muo-
34321: dostavat luotsilaitoksen tähden edelleen pysytetyn
34322: Ylisotaoikeuden kustannukset, menot lakkautetusta ka-
34323: dettikoulusta, erinäiset määrärahat ja menot Suomeen
34324: sijoitetusta sotaväestä. Menojen loppusumma on, niin-
34325: kuin esityksen sivulla 39 oleva laskelma osottaa,
34326: 319,000 markkaa.
34327: 
34328:      Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hal-
34329: linnonhaarat. Keisarillinen Aleksanterin- Yliopisto. Vaki-
34330: naiset ja ylimääräiset menot yliopistolle ovat tehneet
34331: 
34332:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34333: 8            1907. -    V. M. -     Esit. N:o 22.
34334: 
34335:                      Vakinaiset menot.     Ylimääräiset menot.
34336: 
34337:      v. 1901           975,413: 20          260,350: 77
34338:          1902        1,034,438: 93          238,000:
34339:      "   1903        1,057,393: 84          361,545: 45
34340:      "   1904        1,091,107: 65          218,737:
34341:      "   1905        1,128,788: 49          121,937:
34342:      "   1906        1,169,518: 93           46,315:
34343:      "
34344:       Yliopiston vakinaiset menot nousivat 1907 vuoden
34345: menosäännössä 1,258, 710 markkaan ja on ne armollisessa.
34346: esityksessä vuodeksi 1908 merkitty 1,380,000 markaksi,
34347: mutta tekee meno myöhemmät lisäykset lukuunottaen noin
34348: 1,420,000 markkaa.        Uusi maanviljelystaloudellinen
34349: osasto, dosenttipalkkioiden lisääminen sekä suuruudel-
34350: taan että luvultaan ja ylimääräisen opetuksen kustan-
34351: nukset ovat viime vuosina osaltaan vaikuttaneet me-
34352: nojen nopeaan nousuun.         'l_lavallista suurempi lisä-
34353: meno on äskettäin tullut harkittavaksi : jotta useim-
34354: missa aineissa voisi tarjota luentoja sekä ruotsin- että
34355: suomen kielellä, on ehdotettu useampien vakinaisten
34356: professori paikkojen kaksinnusta.      Vakinaisten profes-
34357: soripaikkojen luku on nykyänsä 46 ja ylimääräisten
34358: 24, jälkimäisistä useat       mieskohtaisesti asetettuja.
34359: Lasketaan, että tästä muutoksesta aiheutuva lisämeno
34360: voisi aluksi supistua 9 7, 7 50 markaksi, koska voisi
34361: palkkoja enentämällä muuttaa useat ylimääräiset pro-
34362: fessorit vakinaisten asemaan. Mutta aijottu opettajiston
34363: lisäys tulisi epäilemättä piankin asettamaan melkoista
34364: suuremmat erät valtiorahaston suoritettaviksi. Luon-
34365: nollista on V aHokunnan mielestä, että siksi suuria
34366: kustannuksia vaativa uudistus, joka samalla tarkoittaa
34367: periaatteellista muutosta, ei voi tulla hyväksytyksi
34368: ennenkuin se on ollut Eduskunnankin harkittavana. -
34369: Valiokunta on merkinnyt menon vuodelle 1908 1,420,000
34370: markaksi. - Valtioapu yksityisille kouluille. Tämä meno on
34371: vuosi vuodelta ripeästi noussut sitä mukaa kuin oppikoulu-
34372:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34373:               1907.       V. M. -    Esit. N:o 22.
34374: 
34375: jen luku yleensä on lisääntynyt ja yksityiskoulujär-
34376: jestelmä on voittanut alaa valtion oppilaitosten rin-
34377: nalla. Rahamäärää käsiteltäessä on V aHokunnassa eh-
34378: dotettu harkittavaksi, eikö suomalaisilla paikkakunnilla.
34379: valtioapua nauttivien ruotsinkielisten yksityiskoulujen
34380: apurahoja olisi vähitellen lakkautettava. Valiokunta ei.
34381: kuitenkaan ole katsonut voivansa ottaa esitettyä kysy-
34382: mystä tutkittavaksensa. Puheenaoleva valtioapu teki
34383: valtiontilinpäätöksen mukaan
34384: 
34385: 
34386:              v.   1898 Smk.   534,378: 35
34387:                   1899        586,760: 37
34388:              "    1900  " 662,876: 22
34389:              "    1901  " 683,399: 97
34390:              "    1902       "823,501: 66
34391:              "    1903  "     908,344: 44
34392:              "    1904  "     919,199: 98
34393:              "    1905   "  1,026,883: 28
34394:              "    1906  " 1,099,099: 97
34395:              "               "
34396:      Kuluvan vuoden menoarvioon on tätä tarkoitusta
34397: varten otettu 1, 135,700 markkaa ja on käsillä olevassa.
34398: armollisessa esityksessä arvioitu ensi vuotta varten tar-
34399: vittavan 1,256,000 markkaa.        Valiokunnan saamain
34400: myöhempien tietojen mukaan nousisi tämä menoerä
34401: vuonna 1908 noin 1,352,000 markkaan. Melkoinen
34402: lisämeno on sitä paitsi tässä kohden odotettavana, jos
34403: yksityiskouluille myönnetty valtioapu lähimmässä tule-
34404: vaisuudessa korotettaisiin 4,000 markkaan luokkaa
34405: kohti, sen mukaan kuin Anomusvaliokunta näillä val-
34406: tiopäivillä on mietinnössään N:o 8 ehdottanut. Koska.
34407: Eduskunta ei vielä ole käsitelly~, tätä asiaa, ei kui-
34408: tenkaan voine puheena olevaa menoerää korottaa vuo--
34409: deksi 1908.
34410:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34411: 10           1907. -    V. M. -     Esit. N:o 22.
34412: 
34413:        Kansakoulujen valtioavustu.s. Sen mukaisesti mitä
34414: Eduskunta kuluvan lokakuun 26 p:nä on päättänyt ar-
34415: mollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen osot-
34416: tamista kansakoululaitosta varten, on Valiokunnan ollut
34417: uudelleen laskettava maalaiskansakoulujen varsinaisen
34418: -opettajiston palkkaamiseen ja palkankorotuksiin tarvitta-
34419: vat rahamäärät, jotka Valiokunta mietinnössään N:o 6
34420: siv. 3-5 oli arvioinut edellisen 3,066,000 ja jälki-
34421: mäisen 770,000 markaksi. Kun Eduskunnan päätöksen
34422: mukaan alempi peruspalkka on oleva 900 ja ylempi
34423:  1,100 markkaa, tulee, noudattaen samaa laskutapaa
34424: .kuin aikaisemmassa arviossa, kutakin opettajaa kohden
34425: nykyiseen peruspalkkaan 300 markan lisäys. Kun koko
34426: :maalais-opettajiston lukumäärä vuonna 1908 on arvioitu
34427: .3,376:ksi, olisi siis lisäys 300X3,376= 1,012,800
34428:  markkaa. Ja kun nykyistä palkkausjärjestelmää nou-
34429: dattaen valtioapu kysymyksessä olevaan tarkoitukseen
34430:  olisi tulevaa vuotta varten laskettava 2,390,000 mar-
34431: kaksi, nousisi siis tämä palkkausmeno 3,402,800 eli
34432: tasaluvuin 3,405,000 markkaan. -        Mitä sitten tulee
34433: palkankorotuksia varten tarvittavaan määrärahaan, niin
34434: on se armollisessa esityksessä olevan tilaston perus-
34435: teella ja ennen noudatettua laskutapaa seuraten arvioitu
34436: Eduskunnan päättämäin korotusmääräin mukaan nou-
34437: sevan ylemmässä luokassa 496,760 ja alemmassa
34438:  346,140 markkaan, siis yhteensä 842,900 eli tasalu-
34439:  vuin 845,000 markkaan. -          Kun edellä mainittuihin
34440: 3,405,000 ja 845,000 markan määriin lisätään apu-
34441:  maksut kaupunkien kansakoululaitokselle sekä opetta-
34442: jain ja opettajatarten palkkaamiseen mies- ja naiskäsi-
34443: töiden opetusta varten, mitkä Eduskunta on hyväksy-
34444: nyt Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti 87 5,000 ja
34445:  132,000 markaksi, on tässä puheena oleva kansakoulu-
34446: jen valtioavustus 5,257,000 markkaa.
34447: 
34448: 
34449: 
34450:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34451:              1907. -     V. ~1. -    Esit. N:o 22.           11
34452: 
34453:       Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja.          Tähän   on
34454: 'Qtettu Eduskunnan osottamat määrärahat:
34455: 
34456: Xansakoulutalojen ja käsityöhuonei-
34457:      den rakentamiseen.                 Smk 500,000: -
34458: Xirjastoja varten maalaiskuntien kan-
34459:      sakouluopettajille ja -opettajat-
34460:      tarille ynnä kirjastokaappeja var-
34461:      ten.                                    60,420:
34462: Maalaiskansakoulujen jatkokursseja       "
34463:      varten.                                 90,000:
34464: Stipendeiksi kuuntelua ja opinto-        "
34465:      matkoja varten                          20,000:
34466: Havaintovälineiden       hankkimiseksi   "
34467:      maalaiskansakouluihin ja kan-
34468:      sanopistoihin                           60:000:
34469: Yliopistollisten jatkokurssien toi-      "
34470:      meenpanemiseksi kansakoulun-
34471:      opettajille ja -opettajattarille .      35,000:
34472: Oppikirjojen ostoon maalaiskansa-        "
34473:      koulujen oppilaille                    150,000:
34474:                                                 "
34475:                                             Smk. 915,420:
34476: 
34477: ynnä sen lisäksi esityksen luetteloon siv. 20 merkitty
34478: :menoerä 114,000 markkaa, joten erinäisten kansakoulu-
34479:  laitoksen menojen summa on Smk. 1,029,420: - eli
34480: iasaluvuin Smk. 1,030,000: - .
34481: 
34482:       Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten.
34483:  Esityksen sivulla 20 on tähän merkitty 100,000 mark-
34484: -kaa, mikä erä on Keisarillisen Majesteetin kuluvan
34485: lokakuun 12 p:nä vahvistama meno kansanopistojen
34486: sekä isäntä- ja emäntäkoulujen kannattamiseksi. Lisäksi
34487: on V aHokunta ottanut Eduskunnan kansakoulumenojen
34488: yhteydessä osottamat määrärahat:
34489: 
34490:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34491: 12            1907. -      V. :11.    Esit. N:o 22.
34492: 
34493: Kansanopistoille .                  Smk. 180,000:
34494: Rakennusavuiksi kansanopistoja var-
34495:      ten                                  50,000:
34496: Raittiustyön kannattamiseksi         " 20,000:
34497: Nuorisoseurain avustamiseksi         " 30,000:
34498: Luentokurssien kannattamiseksi .     " 25,000:
34499:                                                   "
34500:                                               Smk. 305,000:
34501:       Menot tässä kohden olisivat sen mukaan 100,000·
34502: +    305,000  =405,000 markkaa.
34503:      Tieteen Ja taiteen kannattamiseksi. Meno on esi-
34504: tyksessä laskettu 470,000 markaksi. Kun tähän lisä-
34505: tään Eduskunnan kuluvan lokakuun 1 p:nä hyväksymät
34506: määrärahat H. F. Antellin testamenttaamain kokoelmain
34507: hoitoa varten, yhteensä 12,000 markkaa, samoin 50,000.
34508: markkaa suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi
34509: ja 20,000 markkaa ,Kansan Näyttämö" nimiselle osa-
34510: keyhtiölle työväenteatterin ylläpitämistä varten, minkä
34511: kahden viimemainitun määrän myöntämistä Eduskunta
34512: tämän lokakuun 1 ja 22 p:nä on päättänyt anoa, ko-
34513: höaa tämän ryhmän menojen loppusumma 552,000
34514: markkaan.
34515:      Muut Kirkollisasiaintoimituskuntaan kuuluvan hal-
34516: linnonhaaran menot on Valiokunta pysyttänyt niissä
34517: määrissä, joihin ne esityksen siv. 19-20 ovat arvioi-
34518: dut ja jotka yhteensä nousevat 6,440,000 markkaan.
34519:      Tämän hallinnonhaaran menojen kokonaismäärä on
34520: siten laskettu 16A56,000 markaksi.
34521: 
34522:     ]laanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
34523: nonbaarat. - Kalastus. Sittenkun Eduskunta kuluvan
34524: lokakuun 22 p:nä on päättänyt anoa, että 1908 vuo-
34525: den menoarvioon otettaisiin 30,000 markan arviomäärä-
34526: raha hylkeen tapporahoiksi ja 100,000 markan määrä-
34527: raha apurahoiksi kalastusyhdistyksille ja niille maan-
34528: 
34529:       Valtiovarainvalt'okunnan mietintö N:o 14.
34530:               1907. -     V. M. -     Esit. N:o 22.        13
34531: 
34532: viljelysseuroille, jotka ovat ottaneet kalastuselinkeinonkin
34533: edistämisen työkseen, on Valiokunta, siihen nähden että
34534: viimemainittuun tarkoitukseen nykyään jo on menoar-
34535: viossa osotettu 50,000 markkaa, laskenut lisäyksen
34536: 80,000 markaksi, ja tämän kohdan menojen loppusum-
34537: man tasaluvuin ::!80,000 markaksi. -          Maataloudelliset
34538: seurat. Uudempien tietojen nojalla on tämän menon
34539: laskettu nousevan 1,218,000 markkaan. - Muut puhee-
34540: naolevan hallinnonhaaran menot ovat esityksessä arvi-
34541: oidut yhteensä 5,226,000 markaksi. Loppusumma nousee
34542: 6,724,000 markkaan.
34543:     Kulkulaitostoimituskuntaan. kohdistuvat hallin-
34544: nonhaarat. - Postikonttorit. V aliakunnan saamain tieto-
34545: jen mukaan tulee tämä menoerä ensi vuonna nouse-
34546: maan sen johdosta, että postilaitoksen laajentaminen on
34547: vaatinut uusien virkojen asettamista, etupäässä postil-
34548: joonitointa varten. Meno on laskettu 1,405,000 mar-
34549: kaksi. - Rautatiepostitoimistot. Tässäkin on menon-lisäys
34550: odotettavissa matkakustannuksiin sekä postivaunujen
34551: ostoon ja kunnossapitoon osotetuissa erissä, minkä
34552: vuoksi menosumman on laskettu nousevan 535,000
34553: markkaan. -     Muita postilaitoksen menoja. Armollisen
34554: esityksen sivulla 28 ilmoitetaan, että vuodeksi 1908
34555: arvioituuu summaan, 2,580,000 markkaa, sisältyy
34556: 500,000 markan suuruinen korvaus kulkulaitosrahas-
34557: tolle postin kuljettamisesta valtionrautateillä. Kun kui-
34558: tenkin sanottu apumaksu on käsiteltävä rahastojen vä-
34559: lisenä siirtona, on se tästä poistettu. Toiselta puolen
34560: on Valiokunnan tietämän mukaan menojen lisääntymi-
34561: nen tässä kohden odotettavissa, koska postiljoonien
34562: päivärahoja sekä postinkuljetuskustannuksia varten ku-
34563: luvalle vuodelle lasketut rahamäärät ovat osottautuneet
34564: riittämättömiksi ja uusia virkoja täytyy asettaa. Näi-
34565: den asianhaarain vuoksi on meno otettu 2,432,000 mar-
34566: kaksi. -- Postisäästöpankin hallitus. Kun postisäästö-
34567: pankin liike vuonna 1906 tuotti tappiota 12,562
34568:       Valtiovarainvaliokunnan m~'etintö N;o 14.
34569: 14           1907. -     V. M. -     }Jsit. N:o 22.
34570: 
34571: markkaa 61 penniä, mikä ensi vuonna tulee valtiova--
34572: roista korvattavaksi, on esitykseen otetun 5,000 mar-
34573: kan sijaan pantu tasaluvuin 13,000 markkaa. - Muut
34574: tämän hallinnonhaaran menot, mikäli ne eivät kuulu.
34575: kulkulaitosrahaston talouteen, otetaan tähän laskuun
34576: semmoisina kuin ne ovat esityksessä siv. 21. Niiden
34577: yhteinen määrä on 3,300,000 markkaa. Hallinnonhaa-
34578: ran menojen summa on siis 7,685,000 markkaa.
34579: 
34580:       Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
34581: hallinnonhaarat. - Käsityökoulut. V aliokuunan tietä-
34582: män mukaan on tähän tarkoitukseen osotettua arvio-
34583: määrärahaa aikomus korottaa ensi vuodeksi 130,000:sta.
34584: 150,000:een markkaan, mihin nähden se on otettu las-
34585: kuun 150,000 markaksi. - Kauppakoulut. Ne perusteet,.
34586: joiden mukaan yleisistä varoista suoritetaan apua kauppa-
34587: oppilaitoksille, löytyvät armollisessa asetuksessa tammi-
34588: kuun 25 p:ltä 1904. Menon suuruus riippuu sentäh-
34589: den etupäässä kysymyksessä olevain oppilaitosten muo-
34590: dostumisesta. Saatujen tietojen perusteella on Valio-
34591: kunta laskenut tähän tarkoitukseen ensi vuonna mene-
34592: vän 290,000 markkaa. - Mallasjuomain valmistnksensil-
34593: mälliipito. Kun valtion tarpeiden tyydyttäminen, kuten
34594: Valiokunta edempänä on osottava, vaatii suostuotaveron
34595: kantamista mallasjuomain valmistamisesta, otetaan tähän
34596: sanotusta suostunnasta aiheutuvat silmällä pito- eli kon-
34597: trollikustannukset. Nyt käsillä olevassa, samaten kuin
34598: puheenalaista suostuotaveroa koskevassa erityisessä ar-
34599: mollisessa esityksessä ovat nämä kustannukset arvioidut
34600: 140,000 markaksi. Kun ne nousivat
34601: 
34602:               v. 1904 Smk:aan 19,519: 36
34603:               " 1905          19,063: 62
34604:               " 1906     "    22,401: 32
34605:                               "
34606: on siis eroitus tuntuva ja riippuva siitä, että kysymyk-
34607: sessä oleva kontrolli oli välttämättä saatava tehok-
34608:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34609:             1907. -     V. )[. -    Esit. N:o 22.
34610: 
34611: kaammaksi etenkin senvuoksi, että tätä veroa koske-
34612: vassa esityksessä edellytettiin sallittavaksi mallasjuo-
34613: man valmistaminen samassa tehtaassa niinhyvin veron-
34614: alaisista kuin verostavapaista maltaista. Kun Edus-
34615: kunta, hyväksymällä Valiokunnan mietinnön N:o 5, on
34616: päättänyt veroa kannettavaksi kaikista maltaista, jotka.
34617: käytetään väkevää mallasjuomaa valmistavassa tehtaassa,.
34618: ei valvontaa tietenkään tarvitse järjestää yhtä kalliiksi
34619: kuin olisi ollut välttämätöntä siinä tapauksessa, että
34620: esitys olisi mainitussa kohdassa hyväksytty. Mutta.
34621: toiselta puolen kaipaa nykyinen kontrolli uudistusta,.
34622: mietojen mallasjuomain valmistuksen silmälläpito tuot-
34623: taa myös uusia menoja ja Eduskunnan hyväksymä laki-
34624: ehdotus mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta
34625: edellyttää ylikontrollöörin viran perustamisen. Näihin
34626: asianhaaroihin katsoen on Valiokunta ottanut 1908
34627: vuoden menojen joukkoon kyseessä olevia valvontakus-
34628: tannuksia varten arviomäärärahana 70,000 markkaa. -
34629: Muut käsillä olevan hallinnonhaaran menot tekevät.
34630: yhteensä 3,909,000 markkaa, joten kokonaismenoksi tu-
34631: lee 4-,419,000 markkaa.
34632: 
34633:      Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaa-
34634: rat. - Keisarillisen Senaatin kir}apainoa varten osotettu
34635: määräraha on laskettu samaksi kuin kuluvalle vuodelle
34636: eli 263,000 markaksi. - Muut menot tekevät 147,000
34637: markkaa ja menojen yleissumma 410,000 markkaa.
34638: 
34639:      Sekalaisia yleisiä menoja.  Erinäisiä määräraho}a.
34640: Kun esityksessä arvioituun 1,351,000 markkaan lisätään
34641: sotilasrahastosta menevä 15,000 markan määräraha
34642: Suomen topograa:fiseen mittaamiseen (vert. esit. siv. 39}
34643: on tä.mä erä 1,366,000 markkaa. -Muut tämän ryhmän
34644: menot nousevat 2,535,000 mm·kkaan ja ryhmä koko-
34645: naisuudessaan 3,901,000 markkaan.
34646: 
34647: 
34648:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34649: 16           1907. -    V. :&1. -   Esit. ~:o 22.
34650: 
34651:       Eläkkeitä ,ja yleisiä apurahoja. Armollisen esi-
34652: tyksen siv. 23 ilmoitetaan tämä menoryhmä, mikäli
34653: se koskee valtiorahastoa, vuodeksi 1908 3,899,000
34654: markaksi. Erän sotilaseläkkeitä muodostavat ne lak-
34655:  kautuspalkkaedut, joita vuonna 1901 hajoitetun Suo-
34656: men sotaväen päällystö ja siviilivirkamiehet nauttivat
34657: valtiorahaston varoista. Sanottu erä vähfmee luonnolli-
34658: sesti vuosi vuodelta sen mukaan kuin asianomaiset
34659: kuolevat tai siirtyvät vakinaiseen valtionvirkaan. Ensi
34660: vuodeksi on saatujen tietojen perusteella arveltu riittä-
34661:  vän 465,000 markkaa. -         Sotilaseläkkdtä ja apurahoja
34662: .suoritetaan varsinaisesti sotilashuonerahastosta, jonka me-
34663: not tähän tarkoitukseen vuonna 1908 on arvioitu
34664:  684,000 markaksi ja otettu käsillä olevaan laskelmaau.
34665:  -    Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeet, joitten suhteen
34666: Eduskunta on kansakoulumäärärahoja koskevan erityi-
34667: sen esityksen johdosta tehnyt päätöksen, otetaan tähän
34668: Eduskunnan hyväksymään määrään 131,000 markkaa. --
34669: Niinikään kuuluu käsillä olevaan menoryhmään erinäis-
34670:  ten mäiirärahain nimellä Eduskunnan edellämainitussa
34671: yhteydessä hyväksymät: apumaksu kaupunkien kansa-
34672: koulujen opettajiston eläkkeiksi 41,000 ja määräraha
34673: .sairaitten kansakoulunopettajien ja -opettajatarten avus-
34674:  tamiseen 70,000 markkaa eli yhteensä 111,000 mark-
34675:  kaa. -    Mwut eläkkeet ja yleiset apurahat tekevät yh-
34676:  teensä 3,359,000 markkaa mistä seuraa, että koko tä-
34677:  män menoryhmän suuruus on ·1,750,000 marklma. -(Jos
34678:  tähän lisätään kulkulaitosrahastosta menevät eläkkeet
34679:  ja apurahat, jotka ovat sanotun rahaston menoarviossa
34680:  arvioidut 500,000 markaksi, niin saadaan tulokseksi,
34681: että meidän valtiotaloutemme uhraa tätä nykyä vuo-
34682: sittain eläketarkoituksiin 5 1/ 4 miljoonaa markkaa).
34683:       On ilmeistä, että näin suuri valtiomeno yksin-
34684:  omaan niin epätuottavaan tarkoitukseen, kuin valtion
34685: virkamiesten eläkkeisiin, on katsottava aivan kohtuut-
34686: tomaksi, ja saattaa johtua ainoastaan siitä, että meillä
34687: vallitsevissa eläkeoloissa on olemassa suuria epäkohtia,
34688:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34689:               1907. -     V. M. -    Esit. N:o 22.        17
34690: 
34691: niin hyvin mitä tulee tällä alalla voimassa oleviin sää-
34692: döksiin kuin myös siihen käytäntöön, joka eläkkeiden
34693: ja erinäisten muiden tähän kuuluvain apurahain myön-
34694: tämisessä on päässyt vallalle. Valiokunta ei ,sentähden
34695: ole voinut olla lausumatta mielipiteenään, että pikai-
34696: nen ja perinpohjainen korjaus tässä suhteessa on ki-
34697: peän, ~ikä vähimmän rahallisen tarpeen vaatima.
34698: Tässä tarkoituksessa onkin useampia alotteita, osittain
34699: koko virkamieslaitoksemme uudestajärjestämiseksi, Edus-
34700: kunnassa näillä valtiopäivillä tehty. Kun Eduskunta
34701:  kuitenkin on katsonut näiden aiotteiden olevan toisen
34702: valiokunnan valmistettavia ja tämän mukaisesti lykän-
34703: nyt puheenaolevat anomusehdotukset Perustuslakivalio-
34704: kuntaan, ei Valtionvarainvaliokunta ole luullut asiak-
34705: seen käydä tässä yhteydessä harkitsemaan eläke- y. m.
34706:  tähän kuuluvain olojen varsinaista uudestajärjestämistä.
34707:        Mutta kun eläkemenosäännön nykyinen suuruus
34708:  tekee aivan erityisen tarpeelliseksi saada tähän kuulu-
34709:  vat menot pikaisesti mikäli mahdollista alenemaan ja
34710:  kun Valiokunta on vakuutettu, että tätä tarkoittaviin
34711:  toimenpiteisiin on mahdollista ryhtyä ilman asiaa kos-
34712:  kevien asetusten uudistamistakin ja siis jo ennen, kuin
34713:  tällainen uudistus on ehditty aikaansaada, on Valiokunta
34714:  katsonut tärkeäksi ettäEduskunta tässä yhteydessä lausuu
34715:  tarpeelliseksi, että Hallitus tällä valtiotalouden alalla
34716:  käypi noudattamaan erityistä säästäväisyyttä. Valio-
34717:  kunnan mielestä on luovuttava siitä jo vanhemmilta
34718:  ajoilta meillä vallalle päässeestä sangen vapaamieli-
34719:  sestä eläkeasetusten sovelluttamisesta joka ilmenee siinä,
34720:  että vakinaisia eläkkeitä on myönnetty virkamiehille
34721:  ennen kuin he ovat tulleet täysinpalvelleiksi. Tämmöi-
34722:  siä osa-eläkkeitä olisi myönnettävä ainoastaan mikäli
34723:  asianomaisen oikeus sellaisen saamiseen asetusten to-
34724:  dellisen tarkoituksen mukaan on aivan riidaton. Sa-
34725:  moin olisi ylimääräisten eläkkeiden myöntäminen tu-
34726:  leva kysymykseen vain erittäin hellittävissä tapauksissa,
34727:   ja mitä ankarinta varovaisuutta olisi noudatettava, kun
34728:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.        2
34729: 18           1907. -     V. M. -     Esit. N:o 22.
34730: 
34731: on kysymys tällaisten huomattavampaan summaan ko-
34732: hoavien eläkkeiden myöntämisestä varsinkin suhteelli-
34733: sesti hyvin palkattujen virkamiesten leskille ja lapsille.
34734: 
34735: 
34736: 
34737: 
34738:     Edellä esitettyjen menojen lisäksi jotka yhteensä
34739: nousevat.                   Smk:aan 70,779,000:
34740: tulee ottaa huomioon seuraavat siirrot:
34741: Kulkulaitosrahastoon,
34742:    korvaukseksi postin
34743:    kuljettamisesta .    Smk. 500,000:
34744: Tilattoman väestön lai-
34745:    narahastoon .             150,000:
34746: Rahastoon maan hank-     "
34747:    kimista varten ti-
34748:     lattomalle   väes-
34749:    tölle                     150,000: -
34750: Työhön aivan kykene-     "
34751:    mättömäin henkilöi-
34752:    den rahastoon .            70,000:
34753: Turvattomain lasten      "
34754:    hoitorahastoon .           31,000: -          901,000:
34755:                              "
34756: joten tullaan vakinaisen menoarvion loppusummaan
34757:                                         Smk. 71,680,000:
34758: 
34759: 
34760: 
34761: 
34762:                 Ylimääräinen menoarvio.
34763: 
34764:      Tässä kohtaa ensinnä se 20,000,000 markan määrä,
34765: minkä Eduskunta erityisen armollisen esityksen joh-
34766: dosta on kuluvan lokakuun 28 p:nä. päättänyt suori-
34767:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34768:            1907. -     V• .M. - Esit. N:o 22.          19
34769: 
34770: tettavaksi Suomen valtiovaroista Valtakunnanrahastoon.
34771: Vaikka tämä meno oikeastaan ei kuulu nyt kysymyk-
34772: sessä olevaan vuoteen, on se kuitenkin huomioon otet-
34773: tava, koska se suuruuteensa nähden varsin tuntuvasti
34774: vaikuttaa sanotun vuoden talouteen.
34775:        Mitä muihin ylimääräisiin menoihin tulee, on
34776: Valiokunta saanut Keisarillisesta Senaatista kirjeessä
34777: ilmoituksen, että Vapaaehtoisen Palokunnan talon kor-
34778: jaus ja sisustaminen Eduskunnan huoneistokai sovel-
34779: tuakseen on tuottanut menoja kaikkiaan 197,159 mark-
34780: kaa 31 penniä, mistä summasta Vapaaehtoinen Palo-
34781: kunta on nyttemmin tehdyn sopimuksen mukaan otta-
34782: nut suorittaakseen 26,322 markkaa 40 penniä, joten
34783: valtiovaraston osuus nousee Smk:aan 170,836: 91.
34784: Viimemainitusta erästä on Smk. 42,654: 43 käytetty
34785: huonekaluihin ja muihin sisustusesineihin sekä Smk.
34786:  128,182: 48 korjauksiin. Sq,malla ilmoittaa Senaatti,
34787: että kysymys näiden ennakkomaksuina suoritettujen
34788:  menojen lopullisesta huomaamisesta asianomaisessa
34789: menokohdassa ja rahastossa on jätetty Valtiovarain-
34790:  toimituskunnan asiaksi. Täten täydentäen sen, mitä
34791: Valiokunta puheenaolevasta asiasta on ilmoittanut mie-
34792:  tinnössään N:o 8 siv. 6-7, on Valiokunta merkinnyt
34793: tämän menon varalle_ ylimääräiseen menoarvioon tasa-
34794: luvuin 1 71,000 markkaa. - Tarkastaesaaan armollisen
34795: esityksen sivuilla 31-34 olevia luetteloja vuodeksi
34796:  1908 arvioiduista ylimääräisistä menoista, on Valio-
34797:  kunta ollut sitä mieltä, että kaikkia arvioituja meno-
34798:  eriä ei voida ottaa tässä laskussa huomioon. Niiden jou-
34799:  kossa on nim. m. m. 2,450,000 markkaa ehdotettu
34800:  sellaisiin tarkoituksiin, joita Hallitus, kuten esityksen
34801:  siv. 33 ilmoitetaan, vielä ei ole harkinnut, jonka täh-
34802:  den saattaa tapahtua, että niistä osa lopullisessa kä-
34803:  sittelyssä hyljätään tai supistetaan ja osa lykkääntyy
34804:  vuoteen 1909. Edellisten vuosien tileihin perustuen
34805:  on Valiokunta, jolla ei ole ollut riittävää aikaa tutkia
34806:  kunkin menoerän välttämättömyyttä ja joka sen vuoksi
34807:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34808: 20             1907. -     V. M. -     Esit. N:o 22.
34809: 
34810: ei saata yksityiskohtaisesti ehdottaa, missä osissa ar-
34811: vioituja menoja voitaisiin supistaa tai tuonnemmaksi
34812: lykätä, ottanut niiden varalle laskuihin tasaluvuin
34813: 3,500,000 markkaa.
34814:       Ylimääräisen menoarvion loppusumma olisi tämän
34815: mukaan
34816:                                   23,671,000 markkaa.
34817: 
34818: 
34819: 
34820: 
34821:      Tulos Valiokunnan edellä esitetystä valtion tar-
34822: peiden harkitsemisesta on niinmuodoin seuraava:
34823: 
34824:      Vakinainen menoarvio .        Smk 71,680,000:-
34825:      Ylimääräinen   "----------~"---2_3~,6_7_1~,-o_o_o._·::
34826:                             Yhteensä Smk 95 1351,000:-
34827: 
34828: mihin summaan, kuten ennen on huomautettu, ei si-
34829: sälly Kulkulaitosrahastoon eikä Paloviinarahoihin kuu-
34830: luvia menoja.
34831: 
34832: 
34833: 
34834:       Tämän jälkeen tulee Valtiovarainvaliokunnan siir-
34835: tyä, V aitiopäiväjärjestyksen 43 §:n säädöksen mukai-
34836: sesti, tarkastamaan, missä määrin vakinaiset valtiovarat
34837: riittävät näiden menojen suorittamiseen.
34838:       Sanottujen varain joukossa on tässä, samoin kuin
34839: armollisessa esityksessä, ensiksi otettava huomioon vaki-
34840: naisten valtiovarain pääomasäästöt.
34841:       Mitä näihin säästöihin tulee, joilla Suomen valtion
34842: taloudessa on suhteellisesti suuri rahallinen merkitys,
34843: ovat ne pääasiallisesti kahta olennaisesti eri laatua. -
34844: Toiset niistä ovat nimittäin erityisten säädösten kautta.
34845: varatut määrättyjen yleisten tarpeiden tyydyttämiseksi,
34846: ja. sen mukaisesti muodostetut erityisiksi itsenäisiksi
34847:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34848:             1907. -    V. M. -     Esit. N:o 22.      21
34849: 
34850: rahastoiksi. Tärkeimmät näistä rahastoista, joiden pää-
34851: omain yhteenlaskettu määrä 1906 vuoden päättyessä
34852: teki 52,943,146 mk. 81 p. ja nyt kuluvan vuoden lo-
34853: pussa voidaan arvata noin 55,080,000 mk:ksi, ovat
34854: (suuruutensa mukaisessa järjestyksessä) valtion lainaus-,
34855: valtion vara-, laamanninkäräjäjyvä-, maan hankkimista
34856: tilattomalle väestölle tarkoittava, tilattoman väestön
34857: laina-, hätäapu- ja suonkuivausrahasto. Puheenaolevien
34858: rahastojen tarkoituksesta seuraa, etteivät niiden pääoma-
34859: säästöt saata yleensä tulla kysymykseen kun on puhe
34860: niiden yleh;ten tarpeiden tyydyttämisestä, jotka ovat
34861: näille rahastoille vieraat, s. o. valtion vuotuisen meno-
34862: arviDn alaisista yleisistä menoista. Sama on yleensä·
34863: myöskin näiden rahastojen vuotuisten tulojen laita,
34864: jotka melkein poikkeuksetta ovat ainoastaan korkoja
34865: niiden päaomista ja jotka vuosittain eivät nousekaan
34866: kuin vajaaseen 2 miljoonaan markkaan. Katsoen nii-
34867: den yleisten tarpeiden jatkuvaan kasvamiseen ja lisään-
34868: tymiseen, joita tyydyttämään nämä rahastot ovat tarkoite-
34869: tut, osottautuu nimittäin yleensä tarpeelliseksi varata
34870: rahastojen korkotulotkin samojen (etupäässä lainananto-)
34871: tarkoitusten palvelemiseen. Näin ollen V altiovarain-
34872: valiokunta samoin kuin Hallituskaan ei ole katsonut
34873: olevan syytä ottaa ensi vuoden tulo- ja menoarvion
34874: järjestelyssä huomioon mitään osaa puheenalaisten, val-
34875: tion vuotuisen tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevain
34876: rahastojen pääomista eikä korkotuloista.
34877:       Määrättyyn tarkoitukseen, nimittäin sotilaseläkkei-
34878: siin, käytettäväksi on erityisten säännösten kautta niin-
34879: ikään osotettu sotilashuonerahasto, joka eroaa edellä-
34880: mainituista rahastoista siinä kohden, että sen menot
34881: kuuluvat valtion vuotuisen menoarvion alaisiin samoin-
34882: kuin niiden rahastojen menot, jotka muodostavat toisen
34883: pääryhmän, nimittäin yleisen valtiorahaston ja sotilas-
34884: rahaston.
34885:       Toisessa asemassa kuin edellämainittujen erityisiin
34886: tarkoituksiin varattujen rahastojen pääomat, ovat ne
34887:      Valtiovarcnnvaliokunnan mietintö N:o 14.
34888: 22            1907. -    V. M. -     Esit. N:o 22.
34889: 
34890:  pääomasäästöt, jotka pidetään yleisen valtiorahaston ja
34891:  sotilasrahaston kirjoissa. Ne ovat ainoastaan vakinai-
34892:  sista valtiovaroista syntyneitä ylijäämiä, joita, jollei
34893:  tässä oteta huomioon sotilasrahastosta olevia erikois-
34894:  säädöksiä, ei ole mihinkään erityiseen tarkoitukseen
34895:  varattu. Tätä periaatteellista asiaintilaa ei muuta se
34896:  seikka, että yleisen valtiorahastonkin säästöistä melkoi-
34897:  sia summia on enemmän tai vähemmän pysyväisesti
34898:  sijoitettu m. m. pitkäaikaisiin lainoihin. Tämä osaltaan
34899:  vaikuttaa ainoastaan siihen, etteivät tässäkään pu-
34900:  heena olevat säästövarat ole kokonaisuudessaan vapaina
34901:  käytettäviksi säännöllisiin valtion menoarvion alaan
34902: ·kuuluviin tarkoituksiin. Sama seuraa lisäksi siitäkin,
34903:  että melkoisen osan puheenaolevista varoista aina täy-
34904:  tyy olla eri tavoin kiinni itse valtion juoksevassa talou-
34905:  dessa (jyvä y. m. varastoina, kertymättöminä tuloina
34906:  eli n. s. tulorästeinä, ennakkomaksuina y. m.).
34907: 
34908: 
34909: 
34910: 
34911:       Valtion päätettyjen tilien mukaan nousivat valtio-
34912: rahaston    varat 1906 vuoden päättyessä Smk:aan
34913: 83,027,150: 23, jota kuitenkin vastasi erinäiset velat,
34914: menorästit, varatut määrärahat y. m. yhteensä Smk.
34915: 9,226,715: 29. Rahaston pääoma oli siis Smk.
34916: 73,800,434: 94.
34917: 
34918:       Varoista oli kiinni :
34919: erinäisissä' varastoissa                  Smk     2,057,073: 56
34920: tulorästeinä .                                    4,172,558: 33
34921: pitkäaikaisina lainoina                    "     12,578,941: 22
34922: jyvälainoina                               "        257,410: 50
34923: muissa valtion rahaatoissa .               "      4,500,000:
34924: muulla tavalla sidottuna                   "      7,449,645: 10
34925:                                            "
34926:                                Summa Smk 31,015,628: 71
34927:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34928:             1907. -    V. .M. -    Esit. N:o 22.            23
34929: 
34930: Täten tekivät rahaston vapaat varat
34931:                                          Smk 52,011,521: 52
34932:      Siitä oli:
34933: pano- ja ottotilillä Suomen Pan-
34934:       kissa                                     21,704,724: 24
34935: saatavana valtion ulkomaalaisilta         "
34936:       asiamiehil tä] .                             270,623: 14
34937: virastojen kassana                        "      2,708,922: 49
34938: o bligatsioneina .                        "     27,327,251: 65
34939:                                           "
34940:       Näiden eräin loppusumma, Smk 52,011,521: 52,
34941: edusti siis sitä määrää, joka 1906 vuoden päättyessä
34942: valtiorahaston varoista voitiin katsoa olevan käytettä-
34943: vänä. Kuinka suuri vastaava rahamäärä tulee olemaan
34944: kuluvan vuoden päättyessä, sitä on nyt vielä luon-
34945: nollisesti mahdoton varmuudella tietää. Mikäli Valtio-
34946: varainvaliokunta on voinut niiden tietojen ja laskel-
34947: main nojalla, jotka sille V altiokonttorista on annettu,
34948: arvostella, voitanee valtiorahaston vapaat varat 1907
34949: vuoden päättyessä, edellyttäen että tästä rahastosta
34950: ennakkomaksuna on siirretty kulkulaitosrahastoon tar-
34951: vittavat varat siinä syntyneen vajauksen peittämiseksi,
34952: varovaisesti laskien arvioida 51,000,000 markaksi,
34953: josta obligatsioneissa noin 27,500,000 markkaa, viras-
34954: toiden kassoina noin 3,200,000, saatavina ulkomaisilta
34955: asiamiehiltä noin 200,000 sekä Suomen Pankissa pano-
34956: ja ottotilillä noin 20,100,000 markkaa.
34957:       Arvostellessaan kysymystä, kuinka suuri osa tästä
34958: summasta voidaan ottaa lukuun seuraavan vuoden me-
34959: noarviota järjesteltäessä, on Valiokunta ottanut huo-
34960: mioon armollisessa esityksessä siv. 3 mainitun asian-
34961: haaran, nim. että niitä obligatsioneja, joihin suuri osa
34962: valtiorahaston käytettävissä olevia varoja on sijoitettu,
34963: nykyisissä liikeoloissa ei voitaisi ilman melkoista tap-
34964: piota rahaksi muuttaa. Valiokunta on senvuoksi pe-
34965: rustanut laskunsa ensi kädessä siihen määrään, mikä
34966:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
34967: 24           1907. -     V. M. -     Esit. N:o 22.
34968: 
34969: on arvioitu olevan 1907 vuoden päättyessä pa.no- ja
34970: ottotilillä Suomen Pankissa. Mutta tämäkään erä!ei
34971: ole kokonaisuudessaan käytettävissä, koska valtion ta-
34972: louden laajuuteen nähden on välttämätöntä pitää mel-
34973: koista kassareserviä. Hallitus on armollisessa esityksessä
34974: arvannut välttämättömän kassareservin 10,000,000
34975: mk:ksi. Valiokunta puolestaan on pitänyt viimemai-
34976: nittua arviota verrattain korkeana, mutta ei ole tah-
34977: tonut sitä kuitenkaan alentaa.
34978:       Edelleen on otettava huomioon, että valtiorahas-
34979: tosta myönnettyjä varatuita määrärahoja tämänkin vuo-
34980: den päättyessä tulee olemaan huomattava määrä, arvi-
34981: osta 4,100,000 mk., joka summa niinikään lienee va-
34982: rovaisin ta kokonaisuudessaan vähentää rahaston vapai-
34983: den varojen määrästä. Näiden vähennysten, jälkeen
34984: olisi menoarvion järjestelyä varten käytettävissä oleva
34985: rahamäärä 6,000,000 mk.
34986:       Rahaston obligatsionivarastoa tarvitsisi näin ollen
34987: muuttaa rahaksi ainoastaan sikäli, kuin rahoja olisi
34988: tarpeen myönnettyihin mutta nostamattomiin lainoihin
34989: sekä lainain antamiseksi kansakoulurakennuksia varten,
34990: mitkä tarkoitukset ovat mainitut armollisen esityksen
34991: siv. 1 ja 2.
34992:       Terveen valtiotalouden mukaiseksi ei ole yleensä
34993: katsottava säästyneiden valtiovarain käyttämistä juok-
34994: sevain vuotuisten menojen suorittamiseen. Mutta nii-
34995: den menojen joukossa, joiden edellä on osotettu kuu-
34996: luvan nyt järjestettävään menoarvioon, onkin muuta-
34997: mia, jotka eivät ole tätä säännöllistä laatua, vaan jotka
34998: joko kohdistuvat jo kuluneeseen aikaan tai ovat muu-
34999: ten ylimääräistä laatua. Niiden suorittamiseen voidaan
35000: siis Valtiovarainvaliokunnan mielestä ennenmainittu
35001: valtiorahaston käytettävissä oleva ylijäämä osottaa.
35002: Tällaiseen menettelyyn on V aHokunnan mielestä tällä
35003: kertaa sitä enemmän syytä ja oikeutta, kun verratto-
35004: masti suurin osa puheenaolevista ylimääräisiin luetta-
35005: vista menoista sisältyy siihen 20 miljoonan markan
35006:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35007:             1907. -    V. .M. -     Esit. N:o 22.      25
35008: 
35009: apumaksuun Valtakunnanrahastoon, jonka suorittamiseen
35010: Eduskunta on antanut suostumuksensa ja jonka laa-
35011: tunsa puolesta voidaan katsoa kuuluvan jo kuluneen
35012: ajan juokseviin menoihin.
35013: 
35014: 
35015: 
35016: 
35017:       Mitä sitten tulee sotilasrahaston pääomasäästöihin,
35018: nHn nousivat ne 1906 vuoden päättyessä 2 1036,128
35019: markkaan 59 penniin. Nyt kuluvan vuoden päättyessä
35020: voidaan ne, tehtyjen laskujen mukaan, arvata noin
35021: 4,000,000 markaksi, mikä määrä kokonaisuudessaan
35022: olisi rahaston tarkoituksiin käytettävissä (siitä nom
35023: 3,700,000 markkaa obligatsioneina).
35024:       Armollisessa esityksessä siv. 4 on lausuttuna, ettei
35025: sotilasrahaston pääomasäästöä voida ottaa huomioon
35026: yleisessä vuosirahansäännön-järjestelyssä.
35027:       Yhtyen siihen, mitä Perustuslakivaliokunta Val-
35028: tiovarainvaliokunnan mietintöön N:o 13 liitetyssä lau-
35029: sunnossaan siv. 29-30 on esittänyt, nimittäin ettei
35030: 1878 vuoden Asevelvollisuuslain 122 §:n sanamuoto
35031: estä käyttämästä sotilasrahaston varoja muuhunkin kuin
35032: suomalaisen sotaväen varustukseen ja ylläpitoon, mutta
35033: että sotilasrahastoa voivat ainoastaan Hallitsija ja Edus-
35034: kunta yhteisesti käyttää, on Valtiovarainvaliokunta, kun
35035: käsilläolevaan menoarvion-järjestelyyn sisältyy usein-
35036: mainittu 20,000,000 markan määrä, katsonut sotilas-
35037: rahaston pääomasäästön tällä kertaa olevan otettava
35038: tässä järjestelyssä huomioon.
35039: 
35040: 
35041: 
35042: 
35043:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35044:                •
35045: 26           1907. -    V. M. -     Esit. N:o 22.
35046: 
35047:       Sotilashuonerahaston varat nousivat 1906 vuoden
35048: päättyessä 9,451,606 markkaan 58 penniin, josta on
35049: vähennettävä erinäisiä velkoja Smk. 34,364; 02. Pää-
35050: oma oli siis 9,417,242: 56. Varoista oli suurin osa
35051: eli Smk. 8,0 12,7 33: 24 sijoitettuna pitkäaikaisiin lai-
35052: noihin; loput eli Smk. 1,438,873: 34 oli osittain obli-
35053: gatsioneissa, osittain pano- ja· ottotilillä Suomen Pan-
35054: kissa. Tämän rahaston varojen sijoittamiseen nähden
35055: on määrätty m. m., että niistä on , vähintään 1 mil-
35056: joona markkaa talletettava täysikelpoisissa, helposti ra-
35057: haksi muunnettavissa koti- tahi ulkomaan korkoa kas-
35058: vavissa obligatsioneissa".
35059:       Kun puheenaoleva rahasto, kuten ennen on mai-
35060: nittu, on osotettu erityisiä menoja varten, on sen
35061: pääomasäästöä käytettävä ainoastaan, mikäli rahaston
35062: tulot eivät riitä vuosimenoihin. Viime vuosina onkin,
35063: kun erityisten asianhaarain johdosta sotilaseläkkeet nou-
35064: sivat tavattomassa määrin, rahaston pääomaa säännölli-
35065: sesti täytynyt käyttää, niin että se on Smk:sta 9,863,000,
35066: vuoden 1899 lopussa, vähentynyt edellä ilmoitettuun
35067: määrään, vaikka rahastoon vuonna 1904 muista val-
35068: tiovaroista on siirretty 700p00 markkaa. Kuluvan
35069: vuoden päättyessä on rahaston varain arvioitu olevan
35070: Smk. 9,175,000: --, josta noin 1,375,000 markkaa
35071: obligatsioneina sekä pano- ja ottotilillä. -Kun rahas-
35072: ton menot sotilaseläkkeisiin vuodeksi 1908 ovat edellä
35073: lasketut 684,000 markaksi ja saman vuoden korkotulot
35074: esityksessä siv. 41 olevan arvion mukaan nousevat
35075: 370,000 markkaan, seuraa tästä, että rahaston pää-
35076: omasta 1908 vuoden menoarviojärjestelyssä on otettava
35077: huomioon 314,000 markkaa.
35078: 
35079: 
35080: 
35081: 
35082:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35083:             1907. -    V. M. -     Esit. N:o 22.     27
35084: 
35085:       Tämän jälkeen siirtyy Valiokunta tarkastamaan
35086: valtion vakinaisia tuloja vuonna 1908, kohdistaen en-
35087: sin huomionsa valtiorahaston ja sen jälkeen sotilas-
35088: ja sotilashuonerahaston tuloihin, sekä seuraten tässäkin
35089: kummankin suhteen valtion tuloarvion järjestystä.
35090: 
35091: 
35092: 
35093: 
35094:                    Valtiorahaston tulot.
35095:                    (vrt. esit. siv. 15-16).
35096: 
35097:     Tuloja va1tiotiluksista ja muusta valtion omai·
35098: suudesta. - Tulofa k:ruununmetsistä. Nämät tulot olivat
35099: 
35100:                v. 1898        Smk. 2,702,000
35101:                     1899       ,, 3,060,000
35102:                "    1900           5,001,000
35103:                "    1901       " 3,427,000
35104:                "    1902        " 3,573,000
35105:                "    1903       ",, 6,396,000
35106:                "    1904           6,055,000
35107:                "    1905       ,," 4,695,000
35108:                "    1906           6,888,000
35109:                "               "
35110: ja nousnevat ne kuluvana vuonna ainakin 9,100,000
35111: markkaan. Vaikkakin nämä tulot, riippuen puutavara-
35112: markkinain tilasta ja muista enemmän tai vähemmän
35113: satunnaisista seikoista, verrattain suuresti vaihtelevat
35114: eri vuosina, näkyy esitetyistä numeroista, että tämä
35115: taloudenhaara on viime aikoina edistynyt, mikä epäi-
35116: lemättä riippuu metsänhoidon hallinnon viime vuosina
35117: erittäin virkeästä toiminnasta uudistusten toimeenpane-
35118: miseksi tällä alalla.    Uudistusten hedelmät tulevat
35119: asian laatuun nähden luonnollisesti vasta vähitellen
35120: näkyviin, mistä huolimatta alettuja parannuksia olisi
35121:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35122: 28           1907. -     V. M. - Esit. N:o 22.
35123: 
35124: edelleenkin tarmokkaasti jatkettava. - Vuodeksi 1908
35125: on tulot kruununmetsistä arvioitu samoin kuin esityk-
35126: sessä eli 8,500,000 markakst". - Muutkin tämän ryh-
35127: män menot on Valiokunta arvioinut esityksen mukai-
35128: siksi, joten loppusumma on 11.266,000 markkaa.
35129: 
35130:      VäliWJmiä veroja. Tulot on otettu laskuun esi-
35131: tyksen arvion mukaan 4,570,000 markan määrään.
35132: 
35133:       Välillisiä veroja. - Tullituloja. Tuontitullin suh-
35134:  teen on Valiokunta saatujen tietojen nojalla, sen lisäksi
35135:  mitä siitä esityksen sivuilla 24-25 on ilmoitettu,
35136: pannut merkille, että se kuluvan vuoden lokakuun 1
35137: päivään asti on tuottanut 1,655,000 markkaa enem-
35138: män kuin samaan päivään vuonna 1906, vaikka raaka-
35139: sokeria ei enää ole tuotettukaan mainittavasti muualta
35140: kuin Venäjältä. Tämän tuloksen perusteella voidaan
35141: kuluvan vuoden kokonaistulo varovaisenkin arvion mu-
35142: kan laskea 46 a 47 miljoonaksi. - Kun tuontitulli
35143: olennaisesti riippuu vuodentulosta ja muista sellaisista
35144: asianhaaroista, joita edeltäpäin ei saateta arvata, lienee
35145: varovaisinta arvioida 1908 vuoden tulo tässä kohden
35146: 42,000,000 markaksi. Vientitullin on V aliakunta las-
35147: kenut 600,000 markaksi, sahausmaksun 400,000, toi-
35148: mitusmaksut samoin 400,000 ja sekalaiset vähemmät
35149: tulot 10,000 markaksi, joten tullitulojen summa nousee
35150: 43,410,000 markkaan.
35151:       Pelikorteista suoritettavasta leimamaksusta kertyvät
35152: 25,000 markkaa huomioon ottaen on tämän osaston
35153: loppusumma 43,435,000 markkaa.
35154: 
35155:     Sekaluontoisia veroja. Otetaan laskuun esityksen
35156: mukaan 579,000 markan määrään.
35157: 
35158:      Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
35159: Tässäkin kohden on esityksessä oleva lasku pidetty sil-
35160: lään, joten tulo olisi 8,329,000 markkaa.
35161:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35162:            1907. -     V. M. -     Esit. N:o 22.      29
35163: 
35164:      Sekalaisia tuloja. Esityksen arviota vastaan ei
35165: ole ollut mitään huomauttamista, minkä vuoksi las-
35166: kuihin on merkitty 2,815,000 markkaa.
35167: 
35168:       Siirtolna on vihdoin huomattava lainausrahastosta
35169: korkovaroja 88,000 markkaa ja kulkulaitosrahastosta
35170: lainan korkoa 105,000 markkaa. Esityksessä mainittu
35171: siirto sotilasrahastosta ei tässä tule huomioon, koska
35172: se ei ole otettu laskuun menopuolella. Siirtojen loppu-
35173: summa on siis 193,000 markkaa.
35174: 
35175: 
35176:     Valtiorahaston tulot vuonna 1 908 nousevat tämä11
35177: mukaan kaikkiaan 71,187,000 markkaan.
35178: 
35179: 
35180: 
35181: 
35182:                  Sotilasrahaston tulot.
35183:                      (Vrt. esit. siv. 38.)
35184: 
35185:      Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omai-
35186: suudesta. - Korkoja. Siitä mitä edellä on tämän ra-
35187: haston pääomasäästön käyttämiseen nähden esitetty,
35188: seuraa korkotulojen väheneminen. Esityksessä arvioi-
35189: dun 110,000 markan sijaan on, otettu arviolta 20,000
35190: markkaa.      Muut erät tekevät esityksen mukaan
35191: 500,000 markkaa, ja ryhmän tulojen kokonaismäärä
35192: 520,000 markkaa.
35193: 
35194:       Välittömiä veroja.      Lasketaan kuten esityksessä
35195: 1,04:7,000 markaksi.
35196: 
35197:      Sekaluontoisia veroja ja Sekalaisia tuloja. Nämä
35198: ryhmät otetaan niinikään esityksen arvion mukaan yh-
35199: teensä 191,000 markan määrään.
35200:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35201: 30             1907. -     V. M. -     Esit. N:o 22.
35202: 
35203:     Sotilasrahaston tulot vuonna 1908 nousevat tä-
35204: män mukaisesti kaikkiaan 2,258,000 markkaan.
35205: 
35206: 
35207: 
35208: 
35209:                Sotilashuonerahaston tulot.
35210: 
35211:      Nämä on arvioitu, kuten edellä jo on ilmoitetut,
35212: armollisen esityksen s1v. 41 olevaan määrään eli
35213: 370,000 markaksi.
35214: 
35215: 
35216: 
35217: 
35218:       Edellisen mukaan olisi siis valtion menoarvion
35219: alaisten tarpeiden suorittamiseen käytettävänä vakinaisia
35220: valtiovaroja:
35221: 
35222:      valtiorahaston säästövaroja Smk 6,000,000:
35223:      sotilasrahaston                  4,000,000:
35224:      sotilashuonerahaston "       "     314,000:
35225:      valtiorahaston         "
35226:                         tuloja    " 71,187,000:
35227:      sotilasrahaston              " 2,258,000:
35228:      sotilashuonerahaston ,"      "     370,000:
35229:                                   "
35230:                            Summa Smk 84,129,000:
35231: 
35232:       Kun valtion tarpeiden loppusumma oli Smk
35233: 95,351,000: - , on siis tuloksena Valiokunnan tarkas-
35234: tuksesta, että vakinaiset valtiovarat eivät riitä valtion
35235: menojen suorittamiseen, vaan että siihen tarvitaan
35236: 11,222,000 markan suuruinen lisä.
35237:       Kun Valtiovarainvaliokunnan nyt on tehtävä eh-
35238: dotuksensa siitä, millä tavoin varat tämän vajauksen
35239: täyttämiseksi on hankittava, tulee Valiokunnan ensiksi
35240: ottaa huomioon suostuntavaroissa tämän vuoden päät-
35241:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35242:             1907. -- V. .M. -       Esit. N:o 22.      31
35243: 
35244: tyessä oleva säästö. Tehtyjen laskujen mukaan voi-
35245: daan tämä säästö arvioida tasaluvuin 1, 700,000 mar-
35246: kaksi.
35247:       Tämän jälkeen Valiokunta viittaa siihen, että Edus-
35248: kunta, edellyttäen että suostuntaa on oleva tarpeen, jo
35249: on erityisten armollisten esitysten johdosta hyväksynyt
35250: vuodeksi 1908 suostun taverot: pelikorteista ja mallas-
35251: juomain valmistamisesta sekä leimasuostunnan. Mitä
35252: näistä veroista kertyväin tulojen arvioon tulee, on Edus-
35253: kunta, alennettuaan mallassuostunnan Valiokunnan ehdot-
35254: tamasta 4 markan 50 pennin määrästä 4 markkaan 10 ki-
35255: lolta maltaita, antanut Valiokunnan toimeksi lausua mie-
35256: lensä siitä, onko tapahtuneen alennuksen, ja missä
35257: määrin, katsottava vaikuttavan tähän arvioimiseen. Tä-
35258: män johdosta saa Valiokunta kunnioittaen ilmoittaa,
35259: että Valiokunnan aikaisempi arvio on tehty niin varo-
35260: vaisesti, ettei päätetyn veromäärän alennuksen ole kat-
35261: sottava aiheuttavan sen muuttamista.
35262:       Muiden suostuntaverojen suhteen on Eduskunta
35263: hyväksynyt Valiokunnan arviot.
35264:       Tämän mukaan olisi suostuntavaroista vuonna 1908
35265: karttuva tulo seuraava:
35266: 
35267: pelikorttisuostunta .                   Smk.    50,000: -
35268: mallas juomasuostun ta                   " 2,000,000: -
35269: leimasuostun ta                          " 3,000,000: -
35270:                                Yhteensä Smk. 5,050,000:-
35271: 
35272: mikä tulo lähinnä suostuntarahaston säästön jälkeen on
35273: ylempänä mainitun vajauksen täyttämiseen käytettävä.
35274: Vielä on käytettävissä suostuntarahaston korot, jotka
35275: alempana mainitun siirron johdosta voitanee vuodelta
35276: 1908 arvioida 100,000 markaksi.
35277:      Tämän lisäksi tarvitaan sanottuun tarkoitukseen
35278: kuitenkin edelleen 4,372,000 markkaa, minkä summan
35279: Valiokunta ehdottaa osotettavaksi Suomen Pankin
35280: käyttämättämistä voittovaroista.
35281:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35282: 32           1907. -    V. M. -     Esit. N:o 22.
35283: 
35284:      Mitä sanottuihin voittovaroihin tulee, on Pankki-
35285: valiokunta mietinnössään N:o 6 ilmoittanut niiden mää-
35286: rän 12,789,470 markaksi 65 penniksi. Tähän on kui-
35287: tenkin lisättävä 5,000,000 markkaa, joiden siirtämi-
35288: sestä suostuntarahastoon V altiosäädyt 1904-05 vuo-
35289: sien valtiopäivillä tekivät päätöksen, vaikka siirtoa,
35290: kuten Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o 11 siv.
35291: 38 on mainittu, ei ole tapahtunut. - V altiovarain-
35292: valiokunta on pitänyt suotavana, että suostuntarahas-
35293: toa vahvistetaan jonkun verran suuremman siirron
35294: kautta, kuin mitä ylläolevan laskelman mukaan tarvi-
35295: taan vakinaisten valtiovarojen ja suostuntavarojen li-
35296: säksi 1908 vuoden menojen suorittamiseen. Valio-
35297: kunta on sentähden päättänyt ehdottaa, että suostunta-
35298: rahastoon siirrettäisi puheenaolleet 5,000,000 mark-
35299: kaa, joista päätös ennemmin on tehty, sekä senlisäksi
35300: 2,789,470 markkaa 65 penniä, joten koko siirto tekisi
35301: 7,789,470 markkaa 65 penniä. Jälelle jäisi 10,000,000
35302: markkaa ja saa Valtiovarainvaliokunta puolestaan eh-
35303: dottaa:
35304:                        että tämä jäännös, 10,000,000 mark-
35305:                  kaa, siirrettäisiin Suomen Pankin vara-
35306:                  rahastoon.
35307: 
35308: 
35309: 
35310: 
35311:      Ylläesitetyn mukaan tulisivat siis valtion tulo- ja
35312: menoarvioon sisältyvät tulot ja menot, mikäli ne eivät
35313: kuulu Paloviina- ja Kulkulaitosrahastoihin, olemaan
35314: seuraavat:
35315: 
35316: 
35317: 
35318: 
35319:      Valtiovarainvaliokwwnan mietintö N:o 14.
35320:             1907. -    V. 11. ·- Esit. N:o 22.                  33
35321: 
35322: 
35323: 
35324:                          Valtiotulot.
35325: 
35326:   Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
35327: 
35328: Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorah.) .           866,000: -
35329:    ,      ,            ,        (Sotilasrah.) .     400,000: -
35330:    ,.     ,      kalastuksista (Valtiorah.)         100,000: -
35331:    ,      ,      metsistä (Valtiorah.)            8,500,000: -
35332:    ,      ,          ,       (Sotilasrah. J         100,000: -
35333:    ,.  kanavista (Valtiorah.) .                     800,000: -
35334: Korkoja (Valtiorah.)                              1,000,000: -·
35335:    ,    (Suostuntarah.) .                           100,000: -
35336:    ,    (Sotilasrah.) . .                            20,000:-
35337:    ,    (Sotilashuonerah.) .                        370,000: -
35338:                          12,256,000: -
35339: 
35340: 
35341: 
35342:                        Välittömiä veroja.
35343: 
35344: Maaveroja (Valtiorah.). . .                        1,912,000:
35345:     ,     (Sotilasrah.)                            1,547,000:
35346: Elinkeinoveroja (Valtiorah.).                        498,000:
35347: Henkiveroja (Valtiorah.) . .                       2,160,000:
35348:                        6,117,000:
35349: 
35350: 
35351: 
35352:                         Välillisiä veroja.
35353: 
35354: Tullitulot (Valtiorah.) . .                       43,410,000: -
35355: Aksiiseja (Suostuntarah.).                         2,050,000:
35356:     ,     (Valtiorah.) . .                            25,000: -
35357:                        45,485,000: -
35358: 
35359: 
35360:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.             3
35361: 34           1907. -     V. Jl. -   Esit. N:o 22.
35362: 
35363: 
35364:                      Sekaluontoisia veroja.
35365: 
35366: Leimasuostuntaveroa (Suostuntarah.) .          3,000,000: -
35367: Kuolinpesäprosenttia (Valtionrah.) .              60,000:-
35368: Senttonaalia (Sotilasrah.). .                    140,000:
35369: Virkaylennys-ja toimitusmaksuja (Valtiorah.) 445,000: -
35370:       ,       ,         ,        (Sotilasrah.)    50,000: -
35371: Muita sekaluontoisia veroja (Valtiorah.)          74,000:-
35372:                        3,769,000: -
35373: 
35374: 
35375: 
35376:       Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
35377: 
35378:                        (Val tiorahasto ).
35379: Postimaksuja . . .                              6,000,000: -
35380: Majakkamaksuja . . . . . . . .                  1,200,000:
35381: Sairasmaksuja yleisessä sairashuoneissa           700,000:
35382: Oppilasmaksuja koululaitoksissa . .               427,000:
35383: Sekalaisia vähempiä maksuja .                       2,000:
35384:                       8,329,000: --
35385: 
35386: 
35387:                        Sekalaisia tuloja.
35388: 
35389: Kruununsakkorahoja (Valtiorah.). .                  200,000: -
35390: Perinnöksiostomaksuja (Valtiorah.) .                 10,000:-
35391: Lunastettujan maatilain kauppahinnan-
35392:      maksua (Valtiorah.) . . . . . . .              260,000:
35393: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
35394:      kustannuksista (Valtiorah.) .                  546,000:
35395: Viralliset sanomalehdet (Valtiorah.). . .            70,000:
35396: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtio-
35397:      rah.) . . . . . . . . . . .                    350,000:
35398: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion-
35399:      laitoksissa (Valtionrah.) .                    564,000:
35400: Apumaksuja kunnilta (Valtiorah.) .                  583,000:
35401:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35402:              1907. -    V. M. -      Estt. N:o 22.              35
35403: 
35404: Muut sekalaiset ja satunnaiset tulot (Val-
35405:     tiorah.) . . . • . . . . . .                     232,000: -
35406: Muut sekalaiset ja satunaiset tulot (Soti-
35407:     lasrah.) . . . . . . .                             1,000: -
35408:                       2,816,000: -
35409: 
35410: 
35411:                     Summa valttotuloa.
35412:                       78,772,000: -
35413: 
35414: 
35415: Lisäys Suomen pankin voittovaroista              7,789,470: 65
35416: Lisäystä rahastojen pääomasäästöistä:
35417:      Valtiorahastosta . .                        6,000,000:
35418:      Sotilasrahastosta . . .                     4,000,000:
35419:      Suostun tarahastosta. .                     1,700,000:
35420:      Sotilashuonerahastosta.                       314,000:
35421: Siirtoa Lainausrahastosta Valtiorahastoon
35422:       koronhyvitykseksi jälkimäisestä siir-
35423:       retyistä varoista . . . . .                     88,000: -
35424: Kulkulaitosrahastosta V aitiorahastoon . .           105,000:
35425:                                        Summa     98,768,470: 65
35426: 
35427: 
35428:                           Menot.
35429:                   Vakinainen menoarvio.
35430: 
35431: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa
35432:      välittömästi käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
35433: 
35434: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat                350,000:
35435: Rakennukset ja laitokset . .                          26,000:
35436:                           376,000:
35437: 
35438: 
35439:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35440: 36             1907. -     V. ltl. -   Eslt. N;o 22.
35441: 
35442:                      Valtiopäiväkustannuksia.
35443: Edustajain palkkiot ja matkakulut sekä.
35444:     yleiset kustannukset                               634,000: -
35445: Eduskunnan kirjasto ja arkisto                          12,000: -
35446: Eduskunnali huoneistot . . .                            64,000:-
35447: Eduskuntatalon asiaa valmistelevan val-
35448:     tuuskunnan käytettäväksi                            30,000: -
35449:                       740,000: -
35450: 
35451: 
35452:                          Hallitus laitokset.
35453: Kenraalikuvernöörinvirka                             211,000: -
35454: Keisarillinen Senaatti . . .                       1,643,000: -
35455: V al tiosih te erin virasto .                        378,000:-
35456: Kenraalikuvernöörin kanslia                          250,000: -
35457:                             2,482,000: -
35458: 
35459: 
35460:      Tuomioist·uimet }a Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
35461:                        hallinn01'1ltaarat.
35462: Hovioikeudet . . . .                               1,000,000: -
35463: Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet                    450,000: -
35464: Viipurin läänin maanjako--oikeus .                    16,000:
35465: Lainvalmistelukunta . . . .                           64,000:
35466: V ankeinhoitohallitus . . . .                         54,000:
35467: Kuritushuoneet ja työvankilat .                    1,506,000:
35468: Läänin- ja kihlakunnan vankilat .                    979,000:
35469: Alaikäisten kasvatuslaitokset                        293,000:
35470: Muita vankeinhoidon menoja . .                       205,000:
35471: Erinäisiä määrärahoja . . . . .                      175,000:
35472:                       4,742,000: -
35473: 
35474: 
35475:       Sivilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
35476: Lääninhallitukset                                  1,123,000:
35477: Kihlakuntain hallinto . . . . . .                  2,300,000:
35478: Muita läänien hallinnon menoja _ .                    98,000:
35479:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35480:             1907. -     V. M. -     Eslt. N:o 22.                 37
35481: 
35482: Kaupunkien polisilaitos                    3, 735,000: -
35483: Lääkintöhallitus . . .                        146,000: -
35484: Lääkärinhoito maalla .                        562,000:
35485: Helsingin yleinen sairashuone .               700,000:
35486: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairashuo-
35487:      neet . . . .                            892,000:
35488: Mielenvikaisten hoitolaitokset               828,000:
35489: Lapsenpäästölaitokset . . .                    80,000:
35490: Rokotus .        . .....                       94,000: -
35491: Tarttovien tautien ehkäiseminen               165,000: -
35492: Muita lääkintölaitoksen menoja                264,000: -
35493: Yleisten rakennusten ylihallitus              122,000:-
35494: Lääninre:~.kennuskonttorit . .                   5,000: -·-
35495: Muita rakennusvirkakunnan menoja.               32,000
35496: Tilastollinen päätoimist.o . .                 57,000:
35497: Vaivaishoidon tarkastus . . .                  49,000:
35498: Vaivaishoidon ylläpitämiseksi .               112,000:
35499: Suomen passitoimisto Pietarissa               116,000: -
35500: Erinäisiä määrärahoja . . .                   118,000:-
35501:                        11,643,000: -
35502: 
35503: 
35504: Valti01:araintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
35505: Valtiokonttori. . . . . .                             143,000:
35506: Tullihallitus . . . . . .                             246,000:
35507: Tullikamarit ja tullitoimistot .                    1,420,000:
35508: Rantavartiohöyrylaivat ja höyrypurret                 350,00(1:
35509: Muita tullilaitoksen menoja                           845,000:
35510: Rahapaja . .                                           50,000:
35511: Kruununjyvästöt                                        61,000:
35512: Leimakonttori                                         158,000:
35513: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
35514:      tarkastus      . . . .                            21,000:-
35515: Erinäisiä määrärahoja                                  47,000: -
35516:                        3,341,000:
35517: 
35518: 
35519:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35520: 38             1907. -    v. M:. -    Esit. N:o 22.
35521: 
35522:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
35523: Yleinen revisionioikeus                                  34,000:
35524: Revisionikonttori . .                                    80,000:
35525: Metsähallitus . . . .                                  152,000:
35526: Hoitoalueiden hallinto                                  767,000: -
35527: Evon metsänhoito-opisto                                  27,000: -
35528: Metsänvartijakoulut .                                  100,000: -
35529: Muita metsänhoitolaitoksen menoja                     1,230,000: -
35530: Sotilas- ja sivilivirkakuntain virkatalojen
35531:      hoito . . . . . . . . .                           171,000:
35532: Erinäisiä määrärahoja                                  230,000:
35533:                         2,791,000: -
35534: 
35535: 
35536:                      Menofa sotilastarpeisiin.
35537: Ylisotaoikeus . . . . . . . . . .                       19,000: --
35538: Menoja lakkautetusta kadettikoulusta .                  10,000: -
35539: Erinäisiä määrärahoja        . . . .                   191,000:
35540: Menoja Suomeen sijoitetusta sotaväestä                  99,000: -
35541:                       319,000: -
35542: 
35543: 
35544: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
35545: 'l1uomiokapitulit . . •                             197,000: -
35546: Luterilainen papisto . . • . . . . .                167,000: -
35547: Luterilaisten kirkkojen ylläpitoa varten.            46,000:
35548: Muita kirkollisia yhdyskuntia                       132,000:
35549: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto              1,420,000:
35550: Koulutoimen ylihallitus .                           220,000:
35551: N ormaalilyseot .                                   390.000:
35552: Klassilliset lyseot . .                           1,280,000: -
35553: Realilyseot ja realikoulut                          900,000:
35554: Alkeiskoulut . . .                                  225,000:
35555: Tyttökoulut . .                                     815,000:
35556: Valtioapua yksityisille kouluille .               1,352,000:
35557: Muita alkeisoppilaitosten menoja                    115,000: -
35558:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35559:             1907. -    V. M. -    Esit. N:o 22.              39
35560: 
35561: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-
35562:      naarit . . . . .                               800,000: -
35563: Kansakoulujen piiritarkastajat                      196,000: -
35564: Kansakoulujen valtioavustus .                     5,257,000: -
35565: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja              1,030,000:
35566: Kuuromykkäin opetuslaitokset                        455,000:
35567: Sokeain opetuslaitokset . . . . . •                 123,000:
35568: Tylsämielisten opetuslaitokset                       46,000:
35569: Muita menoja aistiviallisopetuksesta                  9,000:
35570: Määrärahaayhteiskunnallista valistustyötä
35571:      varten      . . . .                           405,000:
35572: Arkeologinen keskuslaitos . • .                    124,000:
35573: Meteorologinen toimisto . . . .                     65,000:
35574: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi.                552,000:
35575: Erinäisiä määrärahoja      . . . .                 185,000: -
35576:                      16,456,000: -
35577: 
35578: Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
35579: Maanmittauksen ylihallitus .                        105,000: -
35580: Vakauslaitos . . .                                   26,000:
35581: Läänien maanmittarikunta .                          285,000:
35582: Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja                34,000:
35583: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia           1,300,000:
35584: Geodeettinen toimisto           . . . . .            50,000:
35585: Maanviljelyshallitus            . . . . .           102,000:
35586: Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat      1,792,000:
35587: Ma"Bnviljelystaloudellinen koelaitos .               45,000:
35588: Maanviljelys- ja kauppakemialliset la-
35589:      boratoriot. . . . .                             48,000:
35590: Maanviljelysinsinöörit ja agronoomit                215,000:
35591: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit •           43,000:
35592: Hevoshoito . . . .                                  171,000:
35593: Eläinlääkintälaitos . .                             440,000:-
35594: Kalastus. . . . . .                                 280,000:
35595: Maataloudelliset seurat                           1,218,000:
35596: Erinäisiä määrärahoja                               570,000:
35597:                        6,724,000:
35598:      ValUovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35599: 40           1907. -     V. JI. -   Esit. N:o 22.
35600: 
35601:  Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
35602: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus .                 140,000:-
35603:                          insinöörikunta              280,000: -
35604:  ~'   "        "
35605: Muita tie- ja vesirakennusten menoja .                980,000: -
35606: Kanavat                                               600,000: -
35607: Postihallitus . . .                                   230,000: -
35608: Postikonttorit . . .                                1,405,000: -
35609: Rautatiepostitoimistot .                              535,000:
35610: Postikonttoriosastot, postitoimistot, -ase-
35611:       mat ja -pysäkit . · .                           700,000:
35612: Muita postilaitoksen menoja                         2,432,000:
35613: Postisäästöpankin hallitus .                           13,000:
35614: Erinäisiä määrärahoja                                 370,000:
35615:                        7,685,000:
35616: 
35617:  Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
35618:                         nonhaarat.
35619: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus              168,000: -
35620: Luotsauspiirit . . .           . . . .               543,000: -
35621: Majakkalaitokset . . . . . . .                       499,000: -
35622: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja             891,000:-
35623: Merenmittauskustannuksia                             153,000: -
35624: Teollisuushallitus                                   129,000:
35625: Ammattientarkastajat .                                41,000:
35626: Polyteknillinen opisto                               358,000:
35627: Teollisuuskoulut .                                   370,000:
35628: Käsityökoulut.                                       150,000:
35629: Kauppakoulut                                         290,000:
35630: Merikoulut . .                                       164,000:
35631: Merenkuluntarkastaja .                                 14,000:
35632: Geolooginen toimisto .                                72,000: -
35633: Vakuutustentarkastaja                                   8,000:-
35634: Suomen kauppa-asiamiehet .                            16,000:
35635: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito.              70,000:
35636: Erinäisiä määrärahoja          . . . .               483,000:
35637:                        4,419,000: -
35638:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35639:              1907. -    V. M. -     Esit. N:o 22.            41
35640: 
35641:    Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
35642: Suomen V aitioarkisto . . .                          50,000:-
35643: Suomen viralliset lehdet . . • .                     91,000: -
35644: Keisarillisen Senaatin kirjapaino                   263,000: -
35645: Erinäisiä määrärahoja                                 6,000:-
35646:                        410,000: -
35647: 
35648:                   Sekalaisia yleisiä menoja.
35649: 
35650: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttö-
35651:      varat.                                       250,000:
35652: Matkakustannuksia .                                35,000:
35653: Korjaus- ja uutisrakennuskustannuksia           2,000,000:
35654: Komiteakustannuksia                               250,000:
35655: Erinäisiä määrärahoja .                         1,366,000:
35656:                         3,901,000: -
35657: 
35658: 
35659:                Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
35660: 
35661: Sivilivirkakunta                                2,700,000:
35662: Tullivirkakunta                                   130,000:
35663: Postilaitos .                                      15,000:
35664: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta)         684,000:
35665: Samoin (Valtiorahastosta) .                       46ö,OOO:
35666: Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeitä.           131,000:
35667: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja.                 17,000:
35668: Erinäisiä määrärahoja .                           497,000:
35669: Samoin kansakoululaitoksessa                      111,000:
35670:                        4, 750,000: -
35671: 
35672: 
35673:               Summa vakinaista valtiommoa :
35674: 
35675:                        70,779,000: -
35676: 
35677:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35678: 42           1907. -     V. M. -    Esit. N:o 22.
35679: 
35680:                             Siirtoja.
35681: 
35682: Kulkulaitosrahastoon                             500,000:
35683: Tilattoman väestön lainarahastoon .              150,000:
35684: Rahastoon maan hankkimista varten
35685:       tilattomalle väestölle                     150,000:
35686: Työhön aivan kykenemättömäin henki-
35687:      löiden rahastoon .                          . 70,000:
35688: Turvattomain lasten hoitorahastoon                 31,000:
35689:                       901,000: -
35690: 
35691: 
35692:                    Vakinainen menoarvio :
35693:                        71,680,000: -
35694: 
35695: 
35696:                 Ylimääräinen menoarvio.
35697: Maksu V altakunnanrahastoon        20,000,000:
35698: Eduskunnan väliaikaisen huoneiston
35699:     korjaus ja sisustus .             171,000:
35700: Muita ylimääräisiä menoja varten .  3,500,000:
35701: 
35702:              Summa ylimääräistä valtiomenoa:
35703: 
35704:                        23,671,000: -
35705: 
35706: 
35707:                            Summa menoja 95,351,000: -
35708: 
35709:                        Laskettu yli§äämä.
35710: 
35711: Suostuntarahastossa .                           3,417,470: 65
35712:                                         Summa 98,768,470: 65
35713: 
35714: 
35715:      Valtiovarainvalwkwrvnan mietintö N:o 14.
35716:              1907 o -    Vo Mo -     Esito N:o 22o           43
35717: 
35718:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, V altiovarain-
35719: valiokunta, viitaten V aitiopäiväjärjestyksen 43 §:n 2
35720: momentin säännöksiin, kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
35721: kunta, hyväksyen Valtiovarainvaliokunnan edellä ole-
35722: van laskelman valtion tuloista ja menoista vuodeksi
35723: 1908 päättäisi:
35724: 
35725:                         että vuodelta 1908 valtiopäiväkustan-
35726:                   nusten suorittamiseen, kansakoululaitoksen
35727:                  menoja varten, H. F. Antellin testament-
35728:                  taamain kokoelmain hoitoon sekä Valtakun-
35729:                  nanrahastoOn maksettavan rahamäärän suo-
35730:                  rittamiseksi, sen mukaan kuin Eduskunta
35731:                  näistä menoista on päättänyt, on, mikäli
35732:                  'vakinaiset valtiovarat, ylläesitetyssä laaiuu-
35733:                  dessa käytettyinä, eivät siihen riitä, käy-
35734:                  tettävä: suostuntarahastossa 1907 vuoden
35735:                  päättyessä oleva säästö, leimasuostunnasta,
35736:                  mallasiuomasuostunnastaia pelikorttisuostun-
35737:                  nasta vuodelta 1908 kertyvät tulot, sitten-
35738:                  1.-un niistä on suoritettu, saman vuoden
35739:                  veronkanto- ja valvontakustannukset sano-
35740:                  tuista suostunnoista, sekä tämän lisäksi
35741:                  4,372,000 markkaa Suomen Pankin t'oit-
35742:                  tovaroia;
35743:                         että täten osotetut varat, sikäli kuin
35744:                  käyvät menoien suorittamiseen tarpeellisiksi,
35745:                  ovat suosiuntarahastosta valtiorahastoon siir-
35746:                  rettävät; ja
35747:                        että Suomen Pankin voittovaroista on
35748:                  siirrettävä suosiuntarahastoon 7, 789,4 70
35749:                  markan 65 pennin määrä.
35750: 
35751: 
35752: 
35753: 
35754:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35755: 44           1907. -     V. M. -      Esit. N:o 22.
35756: 
35757:       Tulo- ja menoarvion järjestelyssä on otettava huo-
35758: mioon ei ainoastaan, että varainhoitokauden menoja.
35759: vastaa riittävät tulot tai muut varat, vaan myöskin
35760: että varat kertyvät sellaisina aikoina ja ovat käytettä-
35761: vissä sitä mukaa kuin niitä tarvitaan. Ellei näin ole
35762: laita, syntyy välttämättömästi ajoittain puute ja toisin
35763: ajoin saattaa varoja olla paljonkin yli tarpeen. Suurin
35764: osa valtion vakinaisista menoista ja tuloista jakaantuu
35765: vuoden eri osille siten, ettei mainitunlaisia epäsäännöl-
35766: lisyyksiä ole peljättävissä. Mutta kun ylimääräisten
35767: menojen joukossa tällä kertaa on 20,000,000 markan
35768: erä, joka yksin vastaa melkein tarkalleen sitä määrää,
35769: mikä on laskettu olevan pauo- ja ottotilillä kuluvan
35770: vuoden päättyessä, on Valiokunta pitänyt velvollisuu-
35771: tenaan kiinnittää huomiota siihen, että sanotun menon
35772: suorittaminen yhdellä kertaa ja ennen kuin ensi vuoden
35773: tulojen ylijäämistä on ehtinyt kertyä uutta kassareser-
35774: viä, epäilemättä on tuottava melkoisia vaikeuksia raha-
35775: astam hallinnolle. Tätä hankaluutta lisää sekin, että
35776: lainaa kulkulaitosrahastoon tuskin voitanee aivan heti-
35777: miten saada otetuksi. Valiokunta on näiden syiden
35778: nojalla katsonut asiakseen kunnioittaen ehdottaa, ett>t
35779: Eduskunta alamaisessa vastauskirjelmässään anoisi
35780: 
35781:                        että Keisarillinen Majesteetti armossa
35782:                  antaisi Suomen Senaatin asiaksi Keisari-
35783:                  kunnan viranomaisten kanssa sopia siitä,
35784:                  minä aikoina ja missä erin Valtakun-
35785:                  nan rahastoon maksettavat 20,000,000
35786:                  markkaa ovat Suomen valtiovaroista suori-
35787:                  tettavat.
35788: 
35789: 
35790: 
35791: 
35792:      Valti()f)arainvaliokunnwn mietintö N:o 14.
35793:            ;t907. -    V. M. -     Eslt. N:o 22.
35794: 
35795:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjoh-
35796: taja Palmen, jäsenet Ahmavaara, von Alfthan, Antila,
35797: Hakulinen, Heimonen, Kallio, Koskelin, Koskinen, La-
35798: gerlöf, Arvid Neovius, Partanen, Rapola, Rissanen,
35799: Tanner, Tokoi, Viitanen, W. Wuolijoki ja Y. K. Yrjö-
35800: Koskinen sekä osittain varajäsenet Kanervo, Schultz
35801: ja A. Suomalainen.
35802: 
35803:     Helsingissä, lokakuun 29 p. 1907.
35804: 
35805: 
35806: 
35807: 
35808:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35809: 46           1907. -     V. M. -     Esit. N:o 22.
35810: 
35811: 
35812: 
35813: 
35814:                        Vastalauseita.
35815:                                 I.
35816: 
35817:       Koska Valtiovarainvaliokunta on mietintönsä sen
35818: osan viimeiselle lausunnolle, joka koskee Yliopiston
35819: tulo ja menoarviota, antanut epäselvän muodon, saan
35820: täten vastalauseeksi ilmoittaa, että minä puolestani to-
35821: sin olen yhtynyt Valiokunnan lausuntoon siinä suh-
35822: teessa, että Yliopiston menoja ei voida melkoisemmin
35823: korottaa ennenkuin Eduskunnalle on suotu tilaisuus
35824: lausua mielensä asiasta, jota vastoin en voi hyväksyä,
35825: että Eduskunta tahi Yliopiston ulkopuolella olevat lai-
35826: tokset häiritsevästi sekaantuvat Yliopiston vapaaseen
35827: sisälliseen itsehallin toon.
35828:       Helsingissä, lokakuun 2 9 p:nä 1907.
35829: 
35830:                                             K. von Alfthan.
35831: 
35832:      Edellä olevaan vastalauseeseen yhdyn pääasiassa.
35833: 
35834:                                             Arvid Neovius.
35835: 
35836: 
35837: 
35838: 
35839:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35840:             1907. -     V. Jl. -     Esit. N:o 22.   47
35841: 
35842: 
35843: 
35844: 
35845:                                II.
35846: 
35847:      V aHokunnan enemmistö on kaupunkien poliisilai-
35848: toksen menoja varten vuodeksi 1908 hyväksynyt halli-
35849: tuksen ehdottamat Smk. 3, 735,000: -. Tämä menoerä
35850: on viime vuosien kuluessa noussut pelottavassa määrässä,
35851: tehden vuonna 1904 Smk. 1,590,592: 23, vuonna 1905
35852: Smk. 1,834,759: 06, vuonna 1906 Smk. 2,629,688: 05
35853: sekä vuoden 1907 ennakkoarvion mukaan 3,734,558
35854: markkaa. Nekin, jotka ovat sitä mieltä että polisi-
35855: voiman lisääminen viime vuosien valtiollisesti levotto-
35856: mana aikana oli tarpeen vaatima, eivät voine olla
35857: muuta kuin yksimielisiä siitä, että ylimääräinen lisäys
35858: nyttemmin alkaa olla tarpeeton. Joskaan ei heti voi-
35859: tane järjestää polisilaitosta paikallisen itsehallinnon
35860: pohjalle ja siten huomattavasti keventää valtion taak-
35861: kaa, voitanee kuitenkin lakkauttaa senatin päätöksellä
35862: 14 päivältä syyskuuta 1906 myönnetyt ylimääräiset
35863: määrärahat, jotka Helsingin kaupungin osalle tekevät
35864: 1,300,000 markkaa ja muita kaupunkeja varten
35865: 600,000 markkaa eli yhteensä 1,900,000 markkaa.
35866: Valtion menot kaupunkien polisilaitoksen hyväksi nou-
35867: sisivat siis, jos tämä summa vähennetään Valiokunnan
35868: hyväksymästä määrästä, 1,834,558 markkaan.
35869:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14.
35870: 48          1907. -     V. ltl. -    Esit. N :o 22.
35871: 
35872:      Ehdotamme sen vuoksi
35873: 
35874:                      että Eduskunta hyt,äksyisi vuoden
35875:                1908 kulunkiarviossa kaupunkien polisi-
35876:                laitosta varten määrättävän menoerän
35877:                1,835,000 markaksi.
35878: 
35879:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1907.
35880: 
35881:      W. Heimonen.                            F. Koskinen.
35882:      A. Partanen.                            T. Rissanen.
35883:      A. Suomalainen.                         Väinö Tanner.
35884:      0. Tokoi.                               Viht. Wiitanen.
35885:                        Wäinö Wuolijoki.
35886: 
35887: 
35888: 
35889: 
35890:           Helsinki 1907, Helsingin Sentraalikirjapaino.
35891:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
35892: 
35893: 
35894: 
35895: 
35896:                      Suomen Eduskunnan alamai-
35897:                nen vastaus Keisarillisen Majesteetin ar-
35898:                molliseen esitykseen varojen hankkimisesta
35899:                niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tu-
35900:                lot eivät riitä.
35901: 
35902: 
35903: 
35904: 
35905:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
35906:             ja Suuriruhtinas!
35907: 
35908: 
35909: 
35910: 
35911:       Teidän Keisarillinei! Majesteettinne on Valtiopäivä-
35912: järjestyksen 26 §:n mukaisesti antanut Eduskunnalle esi-
35913: tyksen varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin
35914: 2         1907. -   Edusk. Vast. -· Esitys N:o 22.
35915: 
35916: vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ja on esitykseen selvi-
35917: tykseksi liitetty laskelma valtion vakinaisista varoista
35918: ja tarpeista ensitulevaksi vuodeksi.
35919:       Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan on Edus-
35920: kunnan Valtiovarainvaliokunnan asiana ollut ehdottaa,
35921: miten varoja menojen suorittamiseen on hankittava, mikäli
35922: vakinaiset valtiovarat eivät riitä, ja on valiokunta tämän
35923: johdosta ensiksi laskenut valtion tarpeet vuonna 1908 ja sen
35924: jälkeen ottanut harkittavakseen, missä määrin vakinaisia
35925: valtiovaroja on näiden tarpeiden tyydyttämiseen käytettä-
35926: vissä sekä tehnyt ehdotuksen siihen tarvittavien li!'lä-
35927: varojen hankkimisesta.
35928:        Näiden laskujen ja arvioiden ulkopuolelle on kui-
35929: tenkin jätetty se osa valtion taloutta, joka on keskitetty
35930: kulkulaitosrahastoon, koska puheenaolevat valtion tulot
35931: ja menot armollisten julistusten nojalla 2 päivältä loka-
35932: kuuta 1873 ja 25 päivältä tammikuuta 1886 muodostavat
35933:  erityisen kokonaisuuden, johon nähden Eduskunta, siitä
35934: annetun armollisen esityksen johdosta, on hyväksynyt
35935:  tulo- ja menoarvion vuodeksi 1908.
35936:        Samoin paloviinarahat ja niistä suoritettavat menot
35937:  ovat käsitellyt erikseen, koska nekin voimassaolevien eri-
35938: tyisten määräysten nojalla edelleen tulevat olemaan
35939: riippumattomina siitä, miten valtiovaraston talous muu-
35940: ten muodost.uu.
35941: 
35942: 
35943: 
35944:       ~Menoja harkitessaan on Eduskunta nojautunut osittain
35945: edellämainittuun laskelmaan ja osittain niihin päätöksiin,
35946: jotka Eduskunta, joko armollisten esitysten tai anomus-
35947: ehdotusten johdosta on tehnyt yleisistä menoista. Sen
35948: ohessa on arviota osittain täydennetty niillä tiedonan-
35949: noilla, jotka asianomaiset virkakunnat ovat esittäneet,
35950: tehdessään ehdotuksia ensi vuoden menoarviota varten.
35951:       Esitykseen liitetyssä laskelmassa esiintyviä menoja
35952: tarkastaesaaan on Eduskunta havainnut niiden joukossa
35953:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.       3
35954: 
35955: sellaisiakin, joista Eduskunta valtiovarain tilasta annettua
35956: kertomusta tarkastaessaan on lausunut huomautuksiajoko
35957: menon tarkoitukseen, tarpeellisuuteen tai suuruuteen näh-
35958: den. Kun nämä lausunnot eivät kuitenkaan ehdi tulla
35959: varteen otetuiksi ensi vuoden menoarviota tehtäessä ja
35960: eräitten menojen supistaminen tai poistaminen vaatii pi-
35961: tempää aikaa, on yleensä otettu myös mainitunlaiset menot
35962: tällä kertaa laskuun armollisessa esityksessä arvioituihin
35963: määriin. Ainoastaan mikäli erikoiset asianhaarat tai uu-
35964: demmat tiedot ovat antaneet siihen aihetta, on näiden
35965: menoeräin arviosummia muutettu.
35966: 
35967:      Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ,ja Hänen
35968: Ma,jesteettinsa välittömästi käytettäväksi asetettu val-
35969: tio-omaisuus. Esitykseen liitetyssä arviolaskussa on se
35970: osa käyttövaroista, joka suoritetaan valtiorahastosta, ko-
35971: rotettu 244,000 markasta 294,000 markkaan, ja ott.amalla
35972: lukuun sotilasrahastosta samaan tarkoitukseen menevät
35973: 56,000 markkaa nousevat nämät käyttövarat 350,000
35974: markkaan. - Muut tähän ryhmään kuuluvat menot ote-
35975: taan laskelmaa seuraten entiseen määräänsä 26,000 mark-
35976: kaan, jolloin ryhmän loppusumma on 376,000 markkaa.
35977:       Valtiopäiväkustannukset. Tähän ryhmään kuulu-
35978: vat menot on Eduskunta, niinkuin erityisen armollisen
35979: esityksen johdosta annettu vastaus osottaa, laskenut
35980: 740,000 markaksi. Eduskunnan väliaikaisen huoneus-
35981: ton korjaamisesta johtuneet menot otetaan edempänä
35982: huomioon.
35983:       Hallituslaitokset. Kenraalikuvernöörint•irka. Ar-
35984: mollisen määräyksen mukaan 19 päivältä helmikuuta 1903
35985: perustettiin viiden vuoden ajaksi neljä virkamiehentointa
35986: erityisiä asioita varten kenraalikuvernöörin luona. Kun
35987: tämä aika ensi maaliskuun 1 päivänä menee umpeen, on
35988: näiden virkamiesten palkkaus otettu laskuun ainoastaan 2
35989: kuukaudelta, mistä johtuu menojen vähennystä 33,000
35990: markkaa eli 244,000 markasta 211,000 madckaan. --Ken-
35991: 4          1907. -   Edusk. Vast- Esitys N:o 22.
35992: 
35993: raalikuvernöörinkanslia. Armollisella käskyllä 9 päivältä
35994: huhtikuuta 1903 on määrätty, että samana päivänä vahvis-
35995: tettu uusi vuosirahansääntö Suomen kenraalikuvernöörin-
35996: kanslialle on voimaansaatettava väliaikaisesti viiden vuoden
35997: ajaksi, luettuna 1 päivästä heinäkuuta 1903, uutta lukua.
35998: Viitaten siihen, mitä Eduskunnan Valtiovarainvaliokunta
35999: on valtiovarain tilasta annetun kertomuksen johdosta.
36000: lausunut tämän kanslian menosäännöstä, ei Eduskunta
36001: voi olla huomauttamatta täten tarjoutuvaa tilaisuuta
36002: sanotun menosäännön supistamiseen. Mitä tulee ensi
36003: vuodeksi arvioitavaan menoerään, niin on se ainakin
36004: vuoden jälkimäiselle puoliskolle laskettava nykyistä mel-
36005: koisesti alemmaksi. Koko vuoden osalle tuleva määrä
36006: on laskettu tasaluvuin 250,000 markaksi, minkä rajan
36007: yli menon missään tapauksessa ei pitäisi nousta, vaan
36008: pikemmin siitä vieläkin vähentyä.
36009:       Muut tähän ryhmään kuuluvat menot on merkitty
36010: esityksen mukaan yhteensä 2,021,000 markaksi, joten
36011: loppusumma on 2,4:82,000 markkaa.
36012: 
36013:      Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan koh-
36014: distuvat hallinnonhaarat. Kuritushuoneet fa työvankilat.
36015: Tässä kohden ovat vuotuiset ennakkoarviot yleensä olleet
36016: korkealle arvioidut, minkä johdosta tilinpäätös on osot-
36017: tanut melkoisia säästöjä. Ei kuitenkaan ole tällä kertaa
36018: tahdottu arvioitua määrää vähentää, koska on odotetta-
36019: vissa menojen lisäys, jota ei vielä voida tarkalleen mää-
36020: rättä.- Samasta syystä on pysytetty semmoisinaan esityk-
36021: sen arvio läänin ja kihlakunnan vankiloiden menoista. Tä-
36022: män hallinnonhaaran menot ovat siis arvioidut esityksen
36023: mukaisesti 4, 742,000 markaksi.
36024: 
36025:        Siviilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaa·
36026: rat.  Kihlakuntain hallinto. Tämä menoerä on noussut
36027: etenkin sen johdosta, että, kuten esityksessä huomaute-
36028: taan, kruununvontien ja kruununnimismiesten palkka-
36029: etuja on ehdotettu kohtuullisesti korotettavaksi. Edus-
36030:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.       5
36031: 
36032: kunnan mielestä on suotavaa, ettei tällaisia lisäyksiä
36033: oteta menosääntöön ennenkuin Eduskunnalle annetaan
36034: tilaisuus lausua niistä mielipiteensä. - Ryhmän menojen
36035: kokonaismäärä on otettu samaksi kuin esityksessä eli
36036: 11,643,000 markaksi.
36037: 
36038:     Valtiovaraintoimituskuntaan kohdistuvat hallin·
36039: nonhaarat. Tullikamarit ja tullitoimistot. Sen johdosta,
36040: että esityksessä mainittuja ehdotuksia tullipalvelijain
36041: lisäämisestä ja heidän palkkaetujensa parantamisesta
36042: sittemmin on Keisarillisessa Senaatissa tuntuvasti su-
36043: pistettu, päättyy tullikamarien ja tullitoimistojen me-
36044: nosääntöehdotus vuodekEli 1908 noin 1,418,000 markkaan.
36045: Eduskunta on laskenut tämän menoerän tasaluvuin
36046: 1,420,000 markaksi. - Muita tullilaitoksen menoja. Koska
36047: vuoden lisämenoarvion yhteydessä on myönnetty erinäi-
36048: siä lisäyksiä näihin menoihin on niiden summa koro-
36049: tettu 845,000 markkaan. - Leimakonttori. Tämän me·
36050: noerän muodostavatveronkanto-ja tarkastuskustannukset
36051: pelikortti- ja leimasuostuntaveroista. Kun nämä verot
36052: on havaittu välttämättömiksi, ·jotta valtion tarpeet tulisi-
36053: vat tyydytetyiksi, on tähän otettu puheenaoleva meno-
36054: erä esityksessä arvioituun määrään eli 158,000 markaksi.
36055: - Muut tämän ryhmän menot, laskettuina ehdotuksen
36056: mukaan, ovat yhteensä 918,000 markkaa, joten loppu-
36057: summa nousee 3,341,000 markkaan.
36058: 
36059:     Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat hallinnon-
36060: haarat. Revisionikonttori. Ottaeu tässä huomioon soti-
36061: lasrahastosta suoritettavat oikaisuprosentit on meno las·
36062: kettu 80,000 markaksi. - Metsähallituksen kustannusten
36063: pysyessä suunnilleen entisessä määrässä havaitaan hoito-
36064: alueiden hallinnon kustannusten viime aikoina tuntuvasti
36065: kohonneen: siihen meni vuonna 1904 Smk. 523,704:40,
36066: mutta vuodelta 1908 vastaava meno lasketaan 767,000
36067: markaksi. - Muita metsänhoitolaitoksen menoja oli vuonna
36068: 1904 Smk. 713,457: 24, mutta ne nousivat 1907 vuoden
36069: 6          1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 22.
36070: 
36071: menosäännön mukaan 1,153,500 markkaan. Näissä kohdin
36072: havaittavat lisäykset aiheutuvat siitä uudistuksesta, joka
36073: on ollut ja yhä on tekeillä tässä hallinnonhaarassa ja
36074: jonka tarpeellisuudesta ei ole muuta kuin yksi mieli.
36075: Näihin ynnä muutamiin pienempiin menolisäyksiin
36076: nähden on Eduskunta arvioinut menot tässä kohden
36077: 1,230,000 markaksi. - Muut puheenaolevan hallinnon-
36078: haaran menot on laskettu samoinkuin esityksessä eli
36079: yhteensä 714,000 markaksi. Kokonaissumma on siten
36080: 2,791,000 markkaa.
36081: 
36082:      Menoja sotilastarpeisiin.     Tämän ryhmän menoJen
36083: loppusumma on        esityksen   mukaan laskettu tekevän
36084: 319,000 markkaa.
36085: 
36086:      Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hal-
36087: linnonhaarat. Keismillisen .Aleksanterin- Yliopiston vaki-
36088: naiset menot ovat armollisessa esityksessä vuodeksi 1908
36089: merkityt 1,380,000 markaksi, mutta myöhemmät lisäykset
36090: lukuunottaen meno tekee noin 1,420,000 markkaa. Äsket-
36091: täin on yliopistossa tehty ehdotus, joka aiheuttaisi suu-
36092: rehkon lisämenon: jotta useimmissa aineissa voitaisiin
36093: tarjota luentoja sekä ruotsin että suomen kielellä, on
36094: ehdotettu useiden vakinaisten professoripaikkojen kak-
36095: sinnusta. On laskettu, että tästä muutoksesta aiheutuva
36096: lisämeno aluksi tekisi 97,750 markkaa, mutta aiottu
36097: opettajiston lisäys tulisi epäilemättä piankin asettamaan
36098: melkoista suuremmat erät valtiorahaston suoritetta-
36099: viksi. Luonnollista on, että siksi suuria kustannuksia
36100: vaativa uudistus, joka samalla tarkoittaa periaatteel-
36101: lista muutosta, ei voi tulla hyväksytyksi, ennenkuin se
36102: on ollut Eduskunnankin harkittavana. Yliopistolle on
36103: vuodeksi 1908 merkitty 1,420,000 markkaa. -: Valtioapu
36104: 1Jksityisille kouluille. Tämä meno on vuosi vuodelta no-
36105: peasti noussut sitä mukaa kuin oppikoulujen luku yleensä
36106: on lisääntynyt ja yksityiskoulujärjestelmä on voittanut
36107: alaa valtion oppilaitosten rinnalla. Kuluvan vuoden me-
36108:            1907. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 22.     7
36109: 
36110: noarvioon on tätä tarkoitusta varten otettu 1,135, 700
36111: markkaa; ensi vuotta varten on esityksessä arvioitu tar-
36112: vittavan 1,256,000 markkaa. Myöhempien tietojen mu-
36113: kaan nousisi tämä menoerä vuonna 1908 noin 1,352,000
36114: markkaan. - Kansakoulwjen valtioavustus. Sen mukai-
36115: sesti, mitä Eduskunta alamaisessa vastauksessaan armol-
36116: liseen esitykseen varojen osottamisesta kansakoululaitosta
36117: varten vuodeksi 1908 on esittanyt, tarvitaan maalaiskansa-
36118: koulujen varsinaisen opettajiston palkkaamiseen tasaluvuin
36119: 3,405,000 markkaa, sekä saman opettajiston palkankoro-
36120: tuksiin 845,000 markkaa. Kun siihen lisätään apumaksut
36121: kaupunkien kansakoululaitokselle sekä opettajain ja opet-
36122: tajatart~n palkkaamiseen mies- ja naiskäsitöiden opetusta
36123: varten, mitkä Eduskunta on hyväksynyt 875,000 ja 132,000
36124: markaksi, on tässä puheena oleva kansakoulujen valtio-
36125: avustus 5,257,000 markkaa. - Erinäisiin kansakoululai-
36126: toksen menoihin on laskettu tasaluvuin 1,030,000 markkaa.
36127: - Määrärahat yhteiskunnallista valistustyötä varten. Esi-
36128: tyksessä on tähän merkitty 100,000 markkaa, mikä erä
36129: on vahvistettu kansanopistojen sekä isäntä- ja emäntä-
36130: koulujen kannattamiseksi. Lisäksi on Eduskunnan pää-
36131: töksen mukaan kansanopistojen, raittiustyön, nuorisoseu-
36132: rain ja julkisten luentokurssien kannattamiseksi osotettu
36133: 305,000 markkaa, kuten alamaisessa vastauksessa esityk-
36134: seen varojen osottamisesta kansakoululaitosta varten tar-
36135: kemmin selvitetään, ja ovat siis menot tässä kohdin
36136: 100,000+   305,000 = 405,000 markkaa. - Tieteen ja tai-
36137: teen kannattamiseksi.    Meno on esityksessä laskettu
36138: 470,000 markaksi. Kun tähän lisätään Eduskunnan hy-
36139: väksymät määrärahat H. F. Antellin testamenttaamain
36140: kokoelmain hoitoa varten, yhteensä 12,000 markkaa, sa-
36141: moin 50,000 markkaa suomenkielisen kirjallisuuden ko-
36142: hottamiseksi ja 20,000 markkaa ,Kansan Näyttämö" ni-
36143: miselle osakeyhtiölle työväenteatterin ylläpitämistä var-
36144: ten, kohoaa tämän ryhmän menojen loppusumma 552,00(
36145: markkaan. - Muut Kirkollisasiaintoimituskuntaan kuulu-
36146: van hallinnonhaaran menot on Eduskunta pysyttänyt niissä
36147: 8        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36148: 
36149: määris~,;ä, joihin ne esityksessä ovat arvioidut ja jotka
36150: yhteensä nousevat 6,440,000 markkaan.
36151:       Tämän hallinnonhaaran menojen kokonaismäärä on
36152: siten laskettu 16,456,000 markaksi .
36153:     .Maanviljelystoimituskuntaan kohdistuvat• hallin-
36154: nonhaarat. - Kalastus. Eduskunta on päättänyt anoa,
36155: että 1908 vuoden menoarvioon otettaisiin 30,000 markan
36156: arviomääräraha hylkeen tapporahoiksi ja 100,000 markan
36157: määräraha apnrahoiksi kalastusyhdistyksille ja niille maan-
36158: viljelys seuroille, jotka ovat ottaneet kalastnselinkeinon-
36159: kin edistämisen työalakseen. Koska kuitenkin viimemai-
36160: nittuun tarkoitukseen nykyään jo on menoarviossa laskettu
36161: 50,000 markkaa, on esityksen summaan, 199,000 markkaa,
36162: lisättävä 80,000 markkaa, joten tämän kohdan menojen
36163: loppusumma tasaluvuin tekee 280,000 markkaa. -Maa-
36164: taloudelliset seurat. Uudempien tietojen nojalla on tämän
36165: menon laskettu nousevan 1,218,000 markkaan. - Muut
36166: puheena olevan hallinnonhaaran menot ovat esityksessä
36167: arvioidut yhteensä 5,226,000 markaksi. Loppusumma
36168: nousee 6,724,000 markkaan.
36169:     Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
36170: nonhaarat. - Postikonttorit. Saatujen tietojen mukaan
36171: tämä menoerä ensi vuonna nousee sen johdosta, että postilai-
36172: toksen laajentaminen on vaatinut uusien virkojen asetta-
36173: mista, etupäässä postiljoonitointa varten. Meno on las-
36174: kettu 1,405,000 markaksi. - Rautatiepostitoimistot. Täs-
36175: säkin on menonlisäys odotettavissa matkakustannuksiin
36176: sekä postivaunujen ostoon ja kunnossapitoon osotetuissa
36177: erissä, minkä vuoksi menosumman on laskettu nousevan
36178: 535,000 markkaan. - Muita postilaitoksen menoja. Ar-
36179: mollisessa esityksessä ilmoitetaan, että vuodeksi 1908
36180: arvioituon summaan, 2,580,000 markkaa, sisältyy 500,000
36181: markan suuruinen korvaus kulkulaitosrahastolle postin
36182: kuljettamisesta valtionrautaieillä. Kun kuitenkin sanottu
36183: apumaksu on käsiteltävä rahastojen välisenä siirtona, on
36184: se tästä poistettu. Toiselta puolen on menojen lisäänty-
36185:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.       9
36186: 
36187: minen tässä kohdin odotettavissa, koska postiljoonien
36188: päivärahoja sekä postinkuljetuskustannuksia varten ku-
36189: luvalla vuodelle lasketut rahamäärät ovat osottautuneet
36190: riittämättömiksi ja uusia virkoja täytyy asettaa. Näistä
36191: syistä on meno otettu 2,432,000 markaksi. - Postisäästö-
36192: pankin hallitus. Kun postisäästöpankin liike vuonna
36193: 1906 tuotti tappiota 12,562 markkaa 61 penniä, mikä
36194: ensi vuonna tulee valtiovaroista korvattavaksi, on esi-
36195: tykseen otetun 5,000 markan sijaan pantu tasaluvuin
36196: 13,000 markkaa. - lduut tämän hallinnonhaaran menot,
36197: mikäli ne eivät kuulu kulkulaitosrahaston talouteen, ote-
36198: taan tähän laskuun semmoisina kuin ne ovat esityksessä.
36199: Niiden yhteinen määrä on 3,300,00'b markkaa. Tii.män
36200: hallinnonhaaran menoJen summa on sus 7.685,000
36201: markkaa.
36202: 
36203:       Kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat
36204: hallinnonhaarat. - Käsityökoulut. Tähän tarkoitukseen
36205: osotettua arviomäärärahaa on aikomus korottaa ensi vuo-
36206: deksi 130,000:sta 150,000:een markkaan, mihin nähden se
36207: on otettu laskuun 15 0, 000 markaksi. - Kauppakoulut.
36208: Menon suuruus riippuu etupäässä puheenalaisten oppilai-
36209: tosten lisääntymisestä ja laajentumisesta. Saatujen tie-
36210: tojen perusteella on laskettu tähän tarkoitukseen mene-
36211: vän 290,000 markkaa. - Mallasjuomain t•almistuksen sil-
36212: mälläpito. Kun valtion tarpeiden tyydyttämisen on huo-
36213: mattu vaativan suostuotaveron kantamista mallasjuomain
36214: valmistamisesta, on arvioon otettava sanotusta suostnnnasta
36215: aiheutuvat silmälläpitokusta.nnukset. Esityksessä ovat
36216: nämä kustannukset arvioidut 140,000 markaksi. Kun
36217: Eduskunta käsitellessään armollista esitystä, joka koskee
36218: suostuntaveroa mallasjnomain valmistamisesta on päättä-
36219: nyt veroa kannettavaksi kaikista maltaista, joita käyte-
36220: tään väkevää mallasjnomaa valmistavassa tehtaassa, ei
36221: valvontaa tietenkään tarvitse järjestää yhtä kalliiksi kuin
36222: olisi ollut välttämätöntä siinä tapauksessa, että esitys
36223: olisi mainitussa kohdassa hyväksytty. Mutta toiselta
36224: 10        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36225: 
36226: puolen kaipaa nykyinen kontrolli uudistusta; mietojen
36227: mallasjuomain valmistuksen silmälläpito tuottaa myös
36228: uusia menoja, ja Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus
36229: mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta edellyttää
36230: ylikontrollöörinviran perustamista. Näihin asianhaaroi-
36231: hin katsoen on otettu 1908 vuoden menojen joukkoon
36232: kyseessäolevia valvontakustannuksia varten arviomäärä-
36233: rahana 70,000 markkaa. - Muut käsillä olevan hallin-
36234: nonhaaran menot tekevät yhteensä 3,909,000 markkaa,
36235: joten kokonaismenoksi tulee 4,419,000 markkaa.
36236: 
36237:      Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaa-
36238: rat. - Keisarilb:sen Senaatin kirjapainoa varten osotettu
36239: määräraha on laskettu samaksi kuin kuluvalle vuodelle
36240: eli 263,000 markaksi. - Muut menot tekevät 147,000
36241: markkaa, ja menojen yleissumma 410,000 markkaa.
36242: 
36243:       Sekalaista yleisiä menoja. - Erinäisiä määrära-
36244: hoja. Kun esityksessä arvioituun 1,351,000 markkaan lisä-
36245: tään sotilasrahastosta menevä 15,000 markan määräraha
36246: Suomen topografiseen mittaamiseen, on tämä eräl,366,000
36247: markkaa. -Muut tämän ryhmän menot nousevat 2,535,000
36248: markkaan ja ryhmä kokonaisuudessaan 3,901,000 mark·
36249: kaan.
36250: 
36251:       Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja. Armollinen esitys
36252: ilmoittaa tämän menoryhmän vuodeksi 1908, mikäli se
36253: koskee valtiorahastoa, 3,899,000 markaksi. Erän so#las-
36254: eläkkeitä muodostavat ne lakkautuspalkkaedut, joita vuonna
36255: 1901 hajoitetun Suomen sota väen päällystö ja siviilivir-
36256: kamiehet nauttivat valtiorahaston varoista. Sanottu erä
36257: vähenee luonnollisesti vuosi vuodelta sen mukaan kuin
36258: asianomaiset kuolevat tai siirtyvät vakinaiseen valtion-
36259: virkaan. Ensi vuodeksi on saatujen tietojen perusteella
36260: arveltu riittävän 465,000 markkaa. - So#laseläkke~:tä ia
36261: -apurahoja suoritetaan varsinaisesti sotilashuonerahat;fosta,
36262: jonka menot tähän tarkoitukseen vuonna 1908 on arvioitu
36263:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys~N:o 22.      11
36264: 
36265: 684,000 markaksi ja otettu käsillä olevaan laskelmaan.-
36266: Maalaiskansakoulunopettajain eläkkeiden varalle,joitten suh-
36267: teen Eduskunta on kansakoulumäärärahoja koskevan eri-
36268: tyisen esityksen johdosta tehnyt päätöksen, otetaan tähän
36269: Eduskunnan ·hyväksymä määrä 131,000 markkaa. -
36270: Niinikään kuuluvat käsilläolevaan menoryhmään erinäisten
36271: määrärahain nimellä Eduskunnan edellämainitussa yh-
36272: teydessä hyväksymät: apumaksu kaupunkien kansakoulu-
36273: jen opettajiston eläkkeiksi 41,000 ja määräraha sairaitten
36274: kansakoulunopettajien ja -opettajattarien avustamiseen
36275: 70,000 markkaa eli yhteensä 111,000 markkaa. - Muut
36276: eläkkeet ja yleiset apurahat tekevät yhteensä 3,359,000
36277: markkaa, mistä seuraa, että koko tämän menoryhmän
36278: suuruus on 4-,750,000 markkaa. Kun tähän lisätään kul-
36279: kulaitosrahastosta menevät eläkkeet ja apurahat, jotka
36280: ovat sanotun rahaston menoarviossa arvioidut 500,000
36281: markaksi, saadaan tulokseksi, että tätä nykyä vuosittain
36282: eläketarkoituksiin menee 5 1/, miljoonaa markkaa.
36283:       On ilmeistä, että näin suuri valtiomeno yksin-
36284: omaan niin tuottamattomaan tarkoitukseen, kuin val-
36285: tion virkamiesten eläkkeisiin, on katsottava aivan koh-
36286: tuuttomaksi, ja johtuu ainoastaan siitä, että vallitse-
36287: visaa eläkeoloissa on olemassa suuria epäkohtia, niin-
36288: hyvin mitä tulee tällä alalla voimassaoleviin saan-
36289: nöksiin kuin myös siihen käytäntöön, joka eläkkeiden
36290: ja erinäisten muiden tähän kuuluvain apurahain myön-
36291: tämisessä on päässyt vallalle. Eduskunta ei sentähden
36292: ole voinut olla lausumatta mielipiteenään, että pika nen
36293: ja perinpohjainen korjaus tässä suhteessa on kipeän
36294: tarpeen vaatima. Kun aika ei ole tällä kertaa myöntänyt
36295: asiassa tehtyjen ehdotusten perinpohjaista harkitsemista,
36296: mutta eläkemenosäännön nykyinen suuruus tekee erit-
36297: täin tarpeelliseksi saada tähän kuuluvat menot pikai-
36298: sesti, mikäli mahdollista, alenemaan ja kun Eduskunta
36299: on vakuutettu, että tätä tarkoittaviin toimenpitei-
36300: siin on mahdollista ryhtyä ilman asiaa koskevien
36301: asetusten uudistamistakin ja siis jo ennen, kuin täl-
36302: 12       1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36303: 
36304: lainen uudistus on ehditty aikaansaada, on Eduskunta
36305: tässä yhteydessä tahtonut lausua tarpeelliseksi, että
36306: hallitus tällä valtiotalouden alalla käypi noudattamaan
36307: erityistä säästäväisyyttä. On luovuttava siitä jo van-
36308: hemmilta ajoilta meillä vallalle päässeestä sangen vapaa-
36309: mielisestä eläkeasetusten sovelluttamisesta, joka ilmenee
36310: vakinaisten eläkkeiden myöntämisessä virkamiehille
36311: ennen kuin he ovat tulleet täysinpalvelleiksi. Tämmöi-
36312: siä osaeläkkeitä olisi myönnettävä ainoastaan mikäli
36313: asianomaisen oikeus sellaisen saamiseen asetusten to-
36314: dellisen tarkoituksen mukaan on aivan riidaton. Sa-
36315: moin olisi ylimääräisten eläkkeiden myöntäminen tu-
36316:  leva kysymykseen vain erittäin säälittävissä tapauksissa,
36317:  ja mitä suurinta varovaisuutta olisi noudatettava, kun
36318:  on kysymys tällaisten huomattavampaan summaan ko-
36319:  hoavien eläkkeiden myöntämisestä varsinkin suhteelli-
36320: sesti hyvin palkattujen virkamiesten leskille ja lapsille.
36321: 
36322: 
36323: 
36324: 
36325:      Edellä esitettyjen menOJ·en lisäksi, jotka yhteensä
36326: nousevat .                     Smk:aan 70,779,000:
36327: 
36328: tulee ottaa huomioon seuraavat siirrot:
36329: Kulkulaitosrahastoon,
36330:   korvaukseksi postin
36331:    kuljettamisesta ..   Smk. 500,000:
36332: Tilattoman väestön lai-
36333:    narahastoon .             150,000:
36334: Rahastoon maan hank-     "
36335:    kimista varten ti-
36336:   lattomalle     väes-
36337:    tölle                     150,000: -
36338:                           "
36339:          1907. -   Edusk. Vast. -     Esitys N:o 22.      13
36340: 
36341: Työhön aivan kykene-
36342:   mättömäin henkilöi-
36343:   den rahastoon .      Smk          70,000:
36344: Turvattomain    lasten
36345:   hoitorahastoon                    31,000: -    901,000: -
36346:                            "
36347: joten tullaan
36348: 
36349: vakinaisen menoarvion loppusummaan
36350:                                Smk. 71,680,000:
36351: 
36352: 
36353: 
36354:                 Ylimääräinen menoarvio.
36355: 
36356:       Tässä kohtaa ensinnä se 20,000,000 markan määrä,
36357: minkä Eduskunta erityisen armollisen esityksen joh-
36358: dosta on myöntänyt suoritettavaksi Suomen valtiova-
36359: roista ValtakU:nnanrahastoon. Vaikka tämä meno oike-
36360: astaan ei kuulu nyt kysymyksessäolevaan vuoteen, on
36361: se kuitenkin huomioon otettava, koska se suuruuteensa
36362: nähden varsin tuntuvasti vaikuttaa sanotun vuoden ta-
36363: louteen.
36364:       Alamaisessa vastauksessaan esitykseen varain osot-
36365: tamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen Edus-
36366: kunta on hyväksynyt tasaluvuin 171,000 markkaa suo-
36367: ritettavaksi Vapaaehtoisen Palokunnan talon korjauksen
36368: ja sisustamisen korvaamiseksi, ja on tämäkin meno
36369: merkitty ylimääräiseen menoarvioon.
36370:       Armollisessa esityksessä on lisäksi lueteltu erinäi-
36371: siä menoja 1907-1908 vuosien ylimääräisiin menoihin
36372: otettaviksi. Koska kuitenkin niiden joukossa on sel-
36373: laisia tarkoituksia, joita ei hallitus vielä ole harkinnut,
36374: joten osa niistä mahdollisesti lopullisessa käsittelyssä
36375: hylätään tai supistetaan ja osa niistä saattaa lykkäytyä
36376: vuoteen 1909, on Eduskunta, jolla ei ole ollut riittävää
36377: aikaa tutkia kunkin menoerän välttämättömyyttä, päät-
36378: 14         1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 22.
36379: 
36380: tänyt niiden'~varalle ottaa laskuihin tasaluvuin 3,500,000
36381: markkaa.
36382:      Ylimääräisen menoarvion loppusumma olisi tämän
36383: mukaan
36384:                                            Smk. 23,671,000
36385: 
36386: 
36387: 
36388: 
36389:      Tulos edellä esitetystä valtion tarpeiden harkitse-
36390: misesta on niinmuodoin seuraava:
36391: 
36392:      Vakinainen menoarvio . . . . Smk. 71,680,000:-
36393:      Ylimääräinen  "               " 23,671,000: -
36394:                          Yhteensä Smk. 95,351,000: -
36395: 
36396: mihin summaan, kuten ennen on huomautettu, eivät
36397: sisälly Kulkulaitosrahastoon eikä Paloviinarahoihin
36398: kuuluvat menot.
36399: 
36400: 
36401: 
36402:       Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n säännöksen mukai-
36403: sesti on tämän jälkeen tarkastettava, missä määrin va-
36404: kinaiset valtiovarat riittävät näiden menojen suoritta-
36405: miseen.
36406:       Sanottujen varain joukossa on tässä, samoinkuin
36407: armollisessa esityksessä, ensiksi otettava huomioon vaki-
36408: naisten valtiovarain pääomasäästöt.
36409:       Mitä näihin säästöihin tulee, joilla Suomen val-
36410: tion taloudessa on suhteellisesti suuri rahallinen
36411: merkitys, ovat ne pääasiallisesti kahta olennaisesti eri
36412: laatua. Toiset niistä ovat erityisten säännösten kautta
36413: varatut määrättyjen yleisten tarpeiden tyydyttämiseksi,
36414: ja sen mukaisesti muodostetut erityisiksi itsenäisiksi
36415:           l907. - Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.       15
36416: 
36417: rahastoiksi. Tärkeimmät näistä rahastoista, joiden pää-
36418: omain yhteenlaskettu määrä 1906 vuoden päättyessä
36419: teki 52,943,146 markkaa 81 penniä ja nyt kuluvan
36420: vuoden lopussa voidaan arvata noiu 55,080,000 mar-
36421: kaksi, ovat valtion lainausrahasto, vararahasto, laamannin-
36422: käräjäjyvärahasto, maan hankkimista tilattomalle väestölle
36423: tarkoittava rahasto, tilattoman väestön lainarahasto, hätä-
36424: apurahasto ja suonkuivausrahasto. Puheenaolevien rahas-
36425: tojen tarkoituksesta seuraa, etteivät niiden pääomasäästöt
36426: saata yleensä tulla kysymykseen, kun on puhe niille
36427: vieraiden, yleizten tarpeiden tyydyttämisestä. Sama on
36428: yleensä myöskin näiden rahastojen vuotuisten tulojen
36429: laita, jotka melkein poikkeuksetta ovat korkoja niiden
36430: pääomista ja jotka vuosittain eivät nousekaan kuin vajaa-
36431: seen 2 miljoonaan markkaan. Katsoen niiden yleisten
36432: tarpeiden jatkuvaan lisääntymiseen, joita tyydyttämään
36433: nämä rahastot ovat tarkoitetut, osottautuu yleensä tar-
36434:  peelliseksi varata rahastojen korkotulotkin samojen (etu-
36435:  päässä lainananto-)tarkoitusten palvelemiseen. Näin ollen
36436:  ei Eduskunta enempää kuin Hallituskaan ole katsonut
36437:  olevan syytä ottaa ensi vuoden tulo- ja menoarvion
36438:  järjestelyssä huomioon mitään osaa puheenalaisten, val-
36439:  tion vuotuisen tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevain
36440:  rahastojen pääomista eikä korkotuloista.
36441:        Määrättyyn tarkoitukseen, nimittäin sotilaseläkkei-
36442:  siin, käytettäväksi on erityisten säännösten kautta niin-
36443:  ikään osotettu sotilashuonerahasto, joka eroaa edellä-
36444:  mainituista rahastoista siinä kohdin, että sen menot
36445:  ovat valtion vuotuisen menoarvion alaisia samoin-
36446:  kuin niiden rahastojen menot, jotka muodostavat toisen
36447:  pääryhmän, nimittäin valtiorahaston ja sotilasra-
36448:  haston.
36449:        Toisessa asemassa kuin edellämainittujen erityisiin
36450:  tarkoituksiin varattujen rahastojen pääomat, ovat ne
36451:  pääomasäästöt, jotka pidetään valtiorahaston ja so-
36452:  tilasrahaston kirjoissa. Ne ovat ainoastaan vakinai-
36453:  sista valtiovaroista syntyneitä ylijäämiä, joita, jollei
36454: 16       1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36455: 
36456: tässä oteta huomioon sotilasrahastoa koskevia erikois-
36457: säädöksiä, ei ole mihinkään erityiseen tarkoitukseen
36458: varattu, Tätä periaatteellista asiaintilaa ei muuta se
36459: seikka, että valtiorahastonkin säästöistä melkoisia sum-
36460: mia on sijoitettu muun muassa pitkäaikaisiin lai-
36461: noihin. Tämä osaltaan ainoastaan vaikuttaa siihen,
36462: etteivät tässäkään puheenaolevat säästövarat ole koko-
36463: naisuudessaan vapaina käytettäviksi säännöllisiin val-
36464: tion menoarvion alaan kuuluviin tarkoituksiin. Tähän
36465: tulee lisäksi, että melkoisen osan puheenaolevista va-
36466: roista aina täytyy olla eri tavoin kiinni itse valtion
36467: juoksevassa taloudessa (jyvä- y. m. varastoina, kerty-
36468: mättöminä tuloina eli niin sanottuina tulorästeinä, en-
36469: nakkomaksuina y. m.).
36470: 
36471: 
36472: 
36473: 
36474:       Valtion päätettyjen tilien mukaan nousivat 1:altio-
36475: rahaston    varat 1906 vuoden päättyessä Smk:aan
36476: 83,027,150: 23, jota kuitenkin vastasivat erinäiset velat,
36477: menorästit, varatut määrärahat y. m., yhteensä Smk.
36478: 9,226,715: 29. Rahaston pääoma oli sus Smk.
36479: 73,800,434: 94.
36480: 
36481:      Varoista oli kiinni :
36482: erinäisissä varastoissa .             Smk. 2,057,073: 56
36483: tulorästeinä .                         "   4,172,558: 33
36484: pitkäaikaisina lainoina .              "  12,578,941: 22
36485: jyvälainoina                           "     257,410: 50
36486: muissa valtion rahaatoissa .           "   4,500,000:
36487: muulla tavalla sijoitettuna .          "   7,449,645: 10
36488:                          Yhteensä Smk. 31,015,628: 71
36489: 
36490: Täten tekivät rahaston vapaat varat
36491:                                       Smk. 52,011,521: 52
36492:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.        17
36493: 
36494:      Siitä oli:
36495: pano- ja ottotilillä Suomen Pan-
36496:       kissa                       Smk. 21,704,724: 24
36497: saatavana valtion ulkomaalaisilta
36498:       asiamiehiltä .                      270,623: 14
36499: virastojen kassana                 " 2,708,922: 49
36500: obligatsioneina.                       "
36501:                                        27,327,251: 65
36502:                                        "
36503:       Näiden eräin loppusumma, Smk. 52,011,521: 52,
36504: edusti siis sitä määrää, joka 1906 vuoden päättyessä
36505: valtiorahaston varoista voitiin katsoa olevan käytettä-
36506: vänä. Kuinka suuri vastaava rahamäärä tulee olemaan
36507: kuluvan vuoden päättyessä, sitä on nyt vielä luonnolli-
36508: sesti mahdoton varmuudella tietää. Mikäli Eduskunnan
36509: Valtiovarainvaliokunta on voinut niiden tietojen ja las-
36510: kelmain nojalla, jotka sille Valtiokonttorista on annettu,
36511: arvostella, voitaneen valtiorahaston vapaat varat 1907
36512: vuoden päättyessä, edellyttäen, että tästä rahastosta
36513: ennakkomaksuna on siirretty kulkulaitosrahastoon tar-
36514: vittavat varat siinä syntyneen vajauksen peittämiseksi,
36515: varovaisesti laskien arvioida 51,000,000 markaksi,
36516: josta obligatsioneissa noin 27,500,000 markkaa, viras-
36517: tojen kassoina noin 3,200,000, saatavina ulkomaisilta
36518: asiamiehiltä noin 200,000 sekä Suomen Pankissa pano-
36519: ja ottotilillä noin 20,100,000 markkaa.
36520:       Arvostellessaan kysymystä, kuinka suuri osa tästä
36521: summasta voidaan ottaa lukuun seuraavan vuoden me-
36522: noarviota järjesteltäessä, on Eduskunta ottanut huo-
36523: mioon armollisessa esityksessä mainitun asianhaaran,
36524: nimittäin että niitä obligatsioneja, joihin suuri osa valtio-
36525: rahaston käytettävissä olevia varoja on sijoitettu, ny-
36526:  kyisissä liikeoloissa ei voitaisi ilman melkoista tappiota
36527: rahaksi muuttaa. Lasku on senvuoksi perustettu en-
36528:  siksi siihen määrään, mikä on arvioitu olevan 1907
36529:  vuoden päättyessä pano- ja ottotilillä Suomen Pankissa.
36530:  Mutta tämäkään erä ei ole kokonaisuudessaan käytettä-
36531:                                                        2
36532: 18        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36533: 
36534:   vissä, koska valtion talouden laajuuteen nähden on vält-
36535:   tämätöntä pitää melkoista kassareserviä. Hallitus on
36536:   armollisessa esityksessä laskenut välttämättömän kassa-
36537:  reservin 10,000,000 markaksi. Eduskunta puolestaan
36538:   on pitänyt viimemainittua arviota verrattain korkeana,
36539:  mutta ei ole tahtonut sitä alentaa.
36540:         Edelleen on otettava huomioon, että valtiorahas-
36541:   tosta myönnettyjä varattuja määrärahoja tämänkin vuo-
36542:   den päättyessä tulee olemaan huomattava määrä, ar-
36543:   violta 4,100,000 markkaa, joka summa niinikään lienee
36544:  varovaisinta kokonaisuudessaan vähentää rahaston vapai-
36545:  den varojen määrästä. Näiden vähennysten jälkeen
36546:  olisi menoarvion järjestelyä varten käytettävissä oleva
36547:  rahamäärä 6,000,000 markkaa.
36548:         Rahaston obligatsionivarastoa tarvitsisi näin ollen
36549:  muuttaa rahaksi ainoastaan sikäli, kuin rahoja olisi
36550:  tarpeen myönnettyihin, mutta uostamattomiin lainoihin
36551:  sekä lainain antamiseksi kansakoulurakennuksia varten.
36552:         Terveen valtiotalouden mukaiseksi ei ole yleensä
36553:  katsottava säästyneiden valtiovarain käyttämistä juok-
36554:  sevain vuotuisten menojen suorittamiseen. Mutta nii-
36555:  den menojen joukossa, joiden edellä on osotettu kuu-
36556:  luvan nyt järjestettävään menoarvioon, onkin muuta-
36557:  mia, jotka eivät ole tätä säännöllistä laatua, vaan jotka
36558:  joko kohdistuvat jo kuluneeseen aikaan tai muuten
36559:  ovat ylimääräistä laatua. Niiden suorittamiseen voi-
36560: daan siis ennenmainittu valtiorahaston käytettävissä
36561: oleva ylijäämä osottaa. Tällaiseen menettelyyn on tällä
36562:  kertaa sitä enemmän syytä ja oikeutta, kun verratto-
36563: masti suurin osa puheenaolevista ylimääräisiin luetta-
36564: vista menoista sisältyy siihen 20 miljoonan markan
36565: apumaksuun Valtakunnanrahastoon, jonka suorittamiseen
36566: Eduskunta on antanut suostumuksensa ja jonka laa-
36567: tunsa puolesta voidaan katsoa kuuluvan kuluneen ajan
36568: juokseviin menoihin.
36569:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.      19
36570: 
36571:       Mitä sitten tulee .. sotilasrahaston pääomasäästöihin,
36572: nousivat ne 1906 vuoden päättyessä 2,036,128 mark-
36573: kaan 59 penniin. Nyt kuluvan vuoden päättyessä
36574: voidaan ne, tehtyjen laskujen mukaan, arvata noin
36575: 4,000,000 markaksi, mikä määrä kokonaisuudessaan
36576: olisi rahaston tarkoituksiin käytettävissä (siitä noin
36577: 3,700,000 markkaa obligatsioneina).
36578:       Armollisessa esityksessä on lausuttuna, ettei soti-
36579: lasrahaston pääomasäästöä voida ottaa huomioon ylei-
36580: sessä vuosirahasäännön järjestelyssä.
36581:       Syistä, jotka on esitetty Eduskunnan alamaisessa
36582: vastauksessa esitykseen Valtakunnanrahastoon suori-
36583: tettavasta apumaksusta, Eduskunta on katsonut sotilas-
36584: rahaston pääomasäästön tällä kertaa olevan otettavan
36585: huomioon menoarvion järjestelyssä.
36586: 
36587: 
36588: 
36589:       Sotilashuonerahaston varat tekivät 1906 vuoden
36590: päättyessä, kun velkojen määrä oli luettu p~is, Smk.
36591: 9,417,242: 56. Varoista oli suurin osa eli Smk.
36592: 8,0 12,7 33: 24 sijoitettuna pitkäaikaisiin lainoihin ;
36593: loput eli Smk. 1,438,873: 34 oli osittain obligat-
36594: sioneissa, osittain pano- ja ottotilillä Suomen Pan-
36595: kissa. Tämän rahaston varojen sijoittamiseen nähden
36596: on määrätty muun muassa, että niistä on vähintään 1
36597: miljoona markkaa talletettava täysikelpoisissa, helposti
36598: rahaksi muunnettavissa korkoa kasvavissa koti- tahi
36599: ulkomaan obligatsioneissa.
36600:       Kun puheenaoleva rahasto, kuten ennen on mai-
36601: nittu, on osotettu erityisiä menoja varten, on sen
36602: pääomasäästöä käytettävä ainoastaan, mikäli rahaston
36603: tulot eivät riitä vuosimenoihin. Viime vuosina onkin,
36604: kun erityisten asianhaarain johdosta sotilaseläkkeet nou-
36605: sivat tavattomassa määrin, rahaston pääomaa säännölli-
36606: sesti täytynyt käyttää, niin että se Smk:sta 9,863,000,
36607: vuoden 1899 lopussa, on vähentynyt edellä ilmoitettuun
36608: 20        1907. -     Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36609: 
36610: määrään, vaikka rahastoon vuonna 1904 muista val-
36611: tiovaroista on siirretty 700,000 markkaa. Kuluvan
36612: vuoden päättyessä on rahaston varain arvioitu olevan
36613: Smk. 9,175,000: --, josta noin 1,375,000 markkaa
36614: obligatsioneina sekä pario- ja ottotilillä. Kun rahas-
36615: ton menot sotilaseläkkeisiin vuodeksi 1908 ovat edellä
36616: lasketut 684,000 markaksi ja saman vuoden korkotulot
36617: esityksessä olevan arvion mukaan nousevat 370,000
36618: markkaan, seuraa tästä, että rahaston pääomasta 1908
36619: vuoden menoarviojärjestelyssä on otettava huomioon
36620: 314,000 markkaa.
36621: 
36622: 
36623:       Eduskunta siirtyy tämän jälkeen tarkastamaan
36624: valtion vakinaisia tuloja vuonna 1908, kohdistaen en-
36625: sin huomionsa valtiorahaston ja sen jälkeen sotilas-
36626: ja sotilashuonerahaston tuloihin, seuraten tässäkin val-
36627: tion tuloarvion järjestystä.
36628: 
36629: 
36630: 
36631:                     Vaitiorahaston tulot
36632:     Tuloja vaJtiotiluksista ja muusta valtion omai-
36633: suudesta. -- Tuloja kruununmetsistä lasketaan karttu-
36634: van kuluvana vuonna ainakin 9,100,000 markkaa.
36635: Vaikka nama tulot, riippuen puutavaramarkkinain
36636: tilasta ja muista enemmän tai vähemmän satunnaisista
36637: seikoista, verrattain suuresti vaihtelevatkiin eri vuosina, on
36638: tämä taloudenhaara viime aikoina edistynyt, mikä epäi-
36639: lemättä riippuu metsänhoidon hallinnon viime vuosina
36640: erittäin virkeästä toiminnasta uudistusten toimeenpane-
36641: miseksi tällä alalla.      Uudistusten hedelmät tulevat
36642: asian laatuun nähden luonnollisesti vasta vähitellen
36643: näkyviin, mistä huolimatta alotettuja parannuksia olisi
36644: edelleenkin tarmokkaasti jatkettava. Vuodeksi 1908
36645: on tulot kruununmetsistä arvioitu samoinkuin esityk-
36646:          1907. -   Edusk Vast. -   Esitys N:o 22.       21
36647: 
36648: sessä eli 8,500,000 markaksi. - Muutkin tämän ryh-
36649: män menot on arvioitu esityksen mukaisiksi, joten
36650: loppusumma on ll,266,000 markkaa.
36651: 
36652:      VäliWJmlä veroja.!~ Tulot on otettu laskuun esi-
36653: tyksen arvion mukaan 4,570,000 markan määrään.
36654: 
36655:       Välillisiä veroja. - Tullituloja. Tuontitullin suh-
36656: teen on saatujen tietojen nojalla, sen lisäksi mitä siitä
36657: esityksessä on ilmoitettu, pantu merkille, että se kulu-
36658: van vuoden lokakuun 1 päivään asti on tuottanut
36659: 1,655,000 markkaa enemmän kuin samaan päivään
36660: vuonna 1906, vaikka raakasokeria ei enää ole tuotettu-
36661: kaan mainittavasti muualta kuin Venäjältä. Tämän
36662: tuloksen perusteella voidaan kuluvan vuoden kokonais-
36663: tulo varovaisenkin arvion mukaan laskea 46 a 4 7 mil-
36664: joonaksi. Kun tuontitulli olennaisesti riippuu vuoden-
36665: tulosta ja muista sellaisista asianhaaroista, joita edeltä-
36666: päin ei saateta arvata, lienee varovaisinta arvioida
36667: 1908 vuoden tulo tässä kohdin 42,000,000 markaksi.
36668: Vientitulli on laskettu 600,000 markaksi, sahausmaksu
36669: 400,000, toimitmsmaksut samoin 400,000 ja sekalaiset
36670: vähemmät tulot 10,000 markaksi, joten tullitulojen
36671: summa nousee 43,410,000 marklwan.
36672:       Pelikorteista suoritettavasta leimamaksusta kertyvät
36673: 25,000 marklwa huomioon ottaen on tämän osaston
36674: loppusumma 43,435,000 markkaa.
36675:     Sekaluontoisia veroja. Otetaan laskuun esityksen
36676: mukaan 679,000 markan määränä.
36677: 
36678:      Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttllmlsestä.
36679: Tässäkin kohdin on esityksessä oleva lasku pidetty sil-
36680: lään, joten tulo olisi 8,329,000 markkaa.
36681: 
36682:      Sekalaisia tuloja. Esityksen arviota vastaan ei
36683: ole ollut mitään huomauttamista, minkä vuoksi las-
36684: kuihin on merkitty 2,815,000 markkaa.
36685: 22       1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36686: 
36687:       Siirtoina on vihdoin huomattava lainausrahastosta
36688: korkovaroja 88,000 markkaa ja kulkulaitosrahastosta
36689: lainan korkoa 105,000 markkaa. Esityksessä mainittu
36690: siirto sotilasrahastosta ei tässä tule huomioon, koska
36691: sitä ei ole otettu laskuun menopuolella. Siirtojen loppu-
36692: summa on siis 193,000 markkaa.
36693: 
36694:     l aitiorahaston tulot vuonna 1908 nousevat tämän
36695: mukaan kaikkiaan 71,187,000 markkaan.
36696: 
36697: 
36698: 
36699: 
36700:                !Sotilasrahaston tulot.
36701:     Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omai-
36702: suudesta. - Korkoja. Siitä mitä~ edellä on tämän ra-
36703: haston pääomasäästön käyttämiseen nähden esitetty,
36704: seuraa korkotulojen väheneminen. Esityksessä arvioi-
36705: dun 110,000 markan sijaan on otettu arviolta 20,000
36706: markkaa. -    Muut erät tekevät esityksen mukaan
36707: 500,000 markkaa, ja ryhmän tulojen kokonaismäärä
36708: 520,000 markkaa.
36709: 
36710:      'Välittömiä veroja.    Lasketaan kuten esityksessä
36711: 1,547,000 markaksi.
36712: 
36713:      Sekaluontoisia veroja ja Sekalaisia tuloja. Nämä
36714: ryhmät lasketaan niinikään esityksen arvion mukaan yh-
36715: teensä 191,000 markaksi.
36716: 
36717:     Sotilasrahaston tulot vuonna 1908 nousevat tä-
36718: män mukaisesti kaikkiaan 2,258,000 markkaan.
36719:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.     23
36720: 
36721: 
36722:             Sotilashuonerahaston tulot.
36723:      Nämä on arvioitu, kuten edellä jo on ilmoitettu,
36724: armollisen esityksen mukaan 370,000 markaksi.
36725: 
36726: 
36727: 
36728: 
36729:       Edellisen mukaan olisi siis valtion menoarvion
36730: alaisten tarpeiden suorittamiseen käytettävänä vakinaisia
36731: valtiovaroja:
36732: 
36733:   valtiorahaston säästövaroja Smk. 6,000,000:
36734:   sotilasrahaston                    4,000,000:
36735:   sotilashuonerahaston "        "      314,000:
36736:   valtiorahaston         "
36737:                      tuloja     "II 71,187,000:
36738:   sotilasrahaston                    2,258,000:
36739:   sotilashuonerahaston ,"        "     370,000:
36740:                                 " 841129,000:
36741:                       Yhteensä Smk.
36742: 
36743:       Kun valtion tarpeiden loppusumma oli Smk.
36744: 95,351 1000: - , on siis tuloksena tästä tarkastuksesta,
36745: että vakinaiset valtiovarat eivät riitä valtion menojen
36746: suorittamiseen, vaan että siihen tarvitaan 11,222,000
36747: markan suuruinen lisä.
36748:       Kun tulee harkittavaksi, millä tavoin varat tä-
36749: män vajauksen täyttämiseksi on hankittava, tulee ensiksi
36750: ottaa huomioon suostuntavaroissa tämän vuoden päät-
36751: tyessä oleva säästö. Tehtyjen laskujen mukaan voi-
36752: daan tämä säästö arvioida tasaluvuin 1,700,000 mar-
36753: kaksi.
36754:       Erinäisissä vastauksissa Teidän Keisarillisen Majes-
36755: teettinne armollisiin esityksiin Eduskunta on hyväk-
36756: synyt vuodeksi 1908 suostuntaverot pelikorteista jä
36757: mallasjuomain valmistamisesta sekä leimasuostunnan.
36758: Näistä veroista on laskettu kertyvän tuloa:
36759: 24       1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36760: 
36761: pelikorttisuostunnasta .             Smk.    50,000: -
36762: mallasjuomasuostunn asta              " 2,000,000:-
36763: leimasuostunnasta                     " 3,000,000: -
36764:                             Yhteensä Smk. 5,050,000:-
36765: 
36766: mikä tulo lähinnä suostuotarahaston säästön jälkeen on
36767: ylempänä mainitun vajauksen täyttämiseen käytettävä.
36768: Vielä on käytettävissä suostuotarahaston korot, jotka
36769: alempana mainitun siirron johdosta voitaneen vuodelta
36770: 1908 arvioida 100,000 markaksi.
36771:       Tämän lisäksi tarvitaan sanottuun tarkoitukseen
36772: kuitenkin vielä 4,372,000 markkaa, minkä summan
36773: Eduskunta on osottanut Suomen Pankin käyttämättä-
36774: mistä voittovaroista. Eduskunta on tällöin ottanut huo-
36775: mioon, että pankin voittovaroja on 12,789,470 markkaa
36776: 65 penniä, johon on lisättävä 5,000,000 markkaa, joiden
36777: siirtämisestä suostu:utarahastoon Valtiosäädyt 1904-05
36778: vuosien valtiopäivillä tekivät päätöksen, vaikka siirtoa
36779: syystä, joka mainitaan siinä mietinnössä, minkä Eduskun-
36780: nan Valtiovarainvaliokunta on antanut valtiovarain tilaa
36781: koskevasta kertomuksesta, ei ole tapahtunut. Samalla
36782: kuin Eduskunta on harkinnut tarpeelliseksi siirtää
36783: Suomen Pankin vararahastoon 10,000,000 markkaa, on
36784: Eduskunta päättänyt, että puheenaolleet 5,000,000
36785: markkaa nyt ovat siirrettävät suostuntarahastoon, sekä
36786: sen lisäksi 2,789,470 markkaa 65 penniä, joten koko
36787: siirto tekisi 7,789,470 markkaa 65 penniä.
36788: 
36789: 
36790: 
36791: 
36792:      Ylläesitetyn mukaan tulisivat siis valtion tulo- ja
36793: menoarvioon sisältyvät tulot ja menot, mikäli ne eivät
36794: kuulu Paloviina- ja Kulkulaitosrahastoihin, olemaan
36795: seuraavat:
36796:           1907. -    Edusk. Vast. -     Esitys N:o 22.       25
36797: 
36798: 
36799: 
36800:                         V aitiotulot
36801: 
36802:   Tuloja valtiotiluksista ja muusta valtion omaisuudesta.
36803: 
36804:                                                       Smk.
36805: Tuloja kruunun maatiloista (Valtiorah.) .            866,000: -
36806:    ,.,    ,            ,        (Sotilasrah.) .      400,000:-
36807:    ,      ,      kalastuksista (Valtiorah.)          100,000: -
36808:    ,      ,      metsistä (Valtiorah.)             8,500,000: -
36809:    ,      ,          ,       (Sotilasrah. )          100,000: -
36810:    ,.  kanavista (Valtiorah.) .                      800,000: -
36811: Korkoja (Valtiorah.)                               1,000,000: -
36812:    ,    (Suostuntarah.) .                            100,000: -
36813:    ,    (Sotilasrah.) . .                             20,000:-
36814:    ,    (Sotilashuonerah.)                           370,000: -
36815:                          12,256,000: -
36816: 
36817: 
36818:                        Välittömiä veroja.
36819: 
36820: Maaveroja (Valtiorah.). . .                        1,912,000: -
36821:     ,     (Sotilasrah.) . .                        1,547,000: -
36822: Elinkeinoveroja (Valt.iorah.).                       498,000:-
36823: Henkiveroja (Valtiorah.) . .                       2,160,000: -
36824:                        6,117,000: -
36825: 
36826: 
36827:                         Välillisiä veroja.
36828: 
36829: Tullitulot (Valtiorah.) . .                       43,410,000: -
36830: Aksiiseja (Suostuntarah.).                         2,050,000:
36831:     ,     (Val tiorah.) . .                           25,000: -
36832:                         45,485,000: -
36833: 26       1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36834: 
36835:                    Sekaluontoisia veroja.
36836: 
36837: Leimasuostun taveroa (Suostuntarah.)           3,000,000: -
36838: Kuolinpesäprosenttia (Valtionrah.) .              60,000:-
36839: Senttonaalia (Sotilasrah.) . . . .               140,000: -
36840: Virkaylennys-ja. toimitusmaksuja (Va.ltiorah.) 445,000: -
36841:       ,       ,         ,        (Sotilasrah.)    50,000: -
36842: Muita sekaluontoisia veroja (Valtiorah.)          74,000: -
36843:                        3,769,000: -
36844: 
36845: 
36846: 
36847:       Maksuja erinäisten valtiolaitosten käyttämisestä.
36848: 
36849:                      (Val tiorahasto.)
36850: Postimaksuja . . .        . . . . .             6,000,000: -
36851: Majakkamaksuja • . • . . . . .                  1,200,000: -
36852: Sairasmaksuja yleisissä sairashuoneissa           700,000:
36853: Oppilasmaksuja koululaitoksissa . .               427,000:
36854: Sekalaisia vähempiä maksuja .                       2,000:
36855:                        8,329,000: --
36856: 
36857: 
36858:                      Sekalaisia tuW;ja.
36859: 
36860: Kruununsakkorahoja (Valtiorah.). .                200,000: -
36861: Perinnöksiostomaksuja (Valtiorah.) .               10,000:-
36862: Lunastettujan maatilain kauppahinnan-
36863:      maksua (Valtiorah.) . . . . . . •           260,000:
36864: Korvausta kruunun ennakolta maksamista
36865:      kustannuksista (Valtiorah.) . . . .          546,000:
36866: Viralliset sanomalehdet (Valtiorah.). . .          70,000:-
36867: Keisarillisen Senaatin kirjapaino (Valtio-
36868:      rah.) . . . . . • . . . · · •               350,000: -
36869: Tuloja työtoiminnasta erinäisissä valtion-
36870:      laitoksissa (Valtionrah.) . .               564,000:
36871: Apumaksuja kunnilta (Valtiorah.) . . .           583,000:
36872:           1907. -    Edusk. Vast. -- Esitys N:o 22.          27
36873: 
36874: Muut sekalaiset ja. satunnaiset tulot (Val-
36875:     tiorah.) . . . • . • . . . . .                232,000: -
36876: Muut !sekalaiset ja. satunnaiset tulot (Soti-
36877:     lasrah.) . . . • • • •                            1,000: -
36878:                          2,816,000: -
36879: 
36880:                      Summa valtiotuloa:
36881:                         78,772,000: -
36882: 
36883: 
36884: Lisäys Suomen Pankin voittovaroista             7,789,470: 65
36885: Lisäystä rahastojen pääomasäästöistä:
36886:      V al tioraha.stosta . .                    6,000,000: -
36887:      Sotilasrahastosta . . .                    4,000,000: -
36888:      Suostun ta.ra.hastosta. .                  1,700,000: -
36889:      Sotilashuonerahastosta.                      314,000: -
36890: Siirtoa Lainausrahastosta Valtiorahastoon
36891:       koronhyvitykseksi jälkimäisestä siir-
36892:       retyistä varoista . . . . . . . .            88,000:-
36893: Kulkulaitosrahastosta Valtiorahastoon . .         105,000: --
36894:                             Yhteensä varoja     98,768,470: 65
36895: 
36896: 
36897: 
36898:                      Valtiomenot.
36899:                     Vakinainen menoarvio.
36900: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat ja Hänen Majesteettinsa
36901:      välittömiisti käytettäväksi asetettu valtio-omaisuus.
36902: 
36903:                                                     Smk.          t,
36904: Keisarillisen Majesteetin käyttövarat             350,000:
36905: Rakennukset ja laitokset . . . .                   26,000:-
36906:                          376,000: -
36907: 28         1907. -    Edusk. Vast. -    Esitys N:o 22.
36908: 
36909:                      Valtiopäiväkustannuksia.
36910: Edustajain palkkiot ja matkakulut sekä
36911:     yleiset kustannukset                             634,000:-
36912: Eduskunnan kirjasto ja arkisto                        12,000:
36913: Eduskunnan huoneustot . . .                           64,0UO: -
36914: Eduskuntatalon asiaa valmistelevan val-
36915:     tuuskunnan käytettäväksi                             30,000: -
36916:                       740,000:-
36917: 
36918:                         Hallitus laitokset.
36919: Kenraalikuvernöörinvirka                             211,000:
36920: Keisarillinen Senaatti . . .                       1,643,000:
36921: Valtiosihteerinvirasto . . .                         378,000:
36922: Kenraalikuvernöörin kanslia                          250,000: -
36923:                        2,482,000: -
36924: 
36925:      Tuomioistuimet ja Oikeustoimituskuntaan kohdistuvat
36926:                       hallinnonhaarat.
36927: Hovioikeudet . . . . • .                           1,000,000: -
36928: Kihlakunnan· ja raastuvanoikeudet                    450,000:
36929: Viipurin läänin maanjako--oikeus                      16,000:
36930: Lainvalmistelukunta , . . .                           64,000:
36931: V ankeinhoitohallitus                                 54,000:
36932: Kuritushuoneet ja työvankilat .                    1,506,000:
36933: Läänin- ja kihlakunnan vankilat •                    979,000:
36934: Alaikäisten kasvatuslaitokset •                      293,000:
36935: Muita vankeinhoidon menoja . .                       205,000:
36936: Erinäisiä määrärahoja . . . . •                      175,000:
36937:                        4,742,000:-
36938: 
36939:       Si'tilitoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
36940: Lääninhallitukset . , • .                          1,123,000:
36941: Kihlakuntain hallinto . • . .                      2,300,000:
36942: Muita läänien hallinnon menoja                        98,000:
36943:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.          29
36944: 
36945: Kaupunkien polisilaitos                    3,735,000:
36946: Lääkintöhallitus . . .                       146,000:
36947: Lääkärinhoito maalla •                       562,000:
36948: Helsingin yleinen sairashuone .              700,000:
36949: Lääninsairaalat ja muut yleiset sairashuo-
36950:      neet . . . . .                          892,000:
36951: Mielenvikaisten hoitolaitokset               828,000:-
36952: Lapsenpäästölaitokset . . .                   80,000: -
36953: Rokotus .       . .....                        94,000: -
36954: Tarttuvien tautien ehkäiseminen              165,000: -
36955: Muita lääkintölaitoksen menoja               264,000: -
36956: Yleisten rakennusten ylihallitus             122,000:-
36957: Lääninrakennuskonttorit . .                    50,000: -·-
36958: Muita rakennusvirkakunnan menoja .            32,000: -
36959: Tilastollinen päätoimisto . .                  57,000:
36960: Vaivaishoidon tarkastus . . .                  49,000:
36961: Vai vaishoidon ylläpitämiseksi .             112,000:
36962: Suomen passitoimisto Pietarissa              ] 16,000:
36963: Erinäisiä määrärahoja . . .                  118,000: -
36964:                        11,643,000: -
36965: 
36966: 
36967: Valtioraraintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
36968: Valtiokonttori. . . . . .               ..       143,000:
36969: Tullihallitus . . . . . .                        246,000:
36970: Tullikamarit ja tullitoimistot .               1,420,000:
36971: Rantavartiohöyrylaivat ja -höyrypurret           350,000:
36972: Muita tullilaitoksen menoja                      845,000:
36973: Rahapaja . .                                      50,000:
36974: Kruununjyvästöt                                   6l,OCO:
36975: Leimakonttori                                    158,000:
36976: Säästöpankkien ja panttilainauslaitosten
36977:      tarkastus                                   21,000: -
36978: Erinäisiä määrärahoja                            47,000: -
36979:                        3,341,000:
36980: 30         1907. -    Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
36981: 
36982:      Kamaritoimituskuntaan kohdistuvat. hallinnonhaarat.
36983: Yleinen revisionioikeus                              34,000:
36984: Revisionikonttori .                                  80,000:
36985: Metsähallitus . . . .                               152,000:
36986: Hoitoalueiden hallinto                              767,000: -
36987: Evon metsänhoito-opisto                              27,000: -
36988: Metsänvartijakoulut .                               100,000: -
36989: Muita metsänhoitolaitoksen menoja                 1,230,000: -
36990: Sotilas- ja sivilivirkakuntain virkatalojen
36991:       hoito . . . . . .                             171,000:
36992: Erinäisiä määrärahoja                               230,000:
36993:                         2,791,000:
36994: 
36995: 
36996:                      Menoja sotilastarpeisiin.
36997: Ylisotaoikeus . . . . .                              19,000:
36998: Menoja lakkautetusta kadettikoulusta .               10,000:
36999: Erinäisiä määrärahoja                               191,000:
37000: Menoja Suomeen sijoitetusta sotaväestä               99,000:
37001:                       319,000: -
37002: 
37003: 
37004: Kirkollisasiaintoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
37005: Tuomiokapitulit . . .                               197,000:
37006: Luterilainen papisto .                              167,000:
37007: Luterilaisten kirkkojen ylläpitoa varten .            46.000:
37008: Muita kirkollisia yhdyskuntia                       132,000:
37009: Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto              1,420,000:
37010: Koulutoimen ylihallitus .                           220,000:
37011: N ormaalilyseot .                                   390.000:
37012: Klassilliset lyseot . .                           1,230,000:
37013: Realilyseot ja realikoulut                          900,000:
37014: Alkeiskoulut .                                      225,000:
37015: Tyttökoulut .                                       815,000:
37016: Valtioapua yksityisille kouluille .               1,352,000:
37017: Muita alkeisoppilaitosten menoja                    llfi,OOO:
37018:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.         31
37019: 
37020: Kansakoulunopettaja- ja opettajatarsemi-
37021:      naarit . . . . . . .                        800,000: -
37022: Kansakoulujen piiritarkastajat                   196,000: -
37023: Kansakoulujen valtioavustus .                  5,~57,000: ·-
37024: Erinäisiä kansakoululaitoksen menoja           1,030,000:
37025: Kuuromykk äin opetuslaitokset                    455,000:
37026: Sokeain opetuslaitokset . . . . . •              123,000:
37027: Tylsämielisten opetuslaitokset                    46,000:
37028: Muita menoja aistiviallisopetuksesta               9,000:
37029: Määrärahaa yhteiskunnallista valistustyötä
37030:      varten                                      405,000: -
37031: Arkeologinen toimisto                            124,000: -
37032: Meteorologinen keskuslaitos                       65,000:-
37033: Tieteen ja taiteen kannattamiseksi .             552,000: -
37034: Erinäisiä määrärahoja . . . . .                  185,000:-
37035:                      16,456,000: -
37036: 
37037: Maant•if;fetystoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
37038: Maanmittauksen ylihallitus .                     105,000:
37039: V akauslaitos . .                                 26,000:
37040: Läänien maanmittarikunta .                       285,000:
37041: Erinäisiä maanmittauslaitoksen menoja             34,000:
37042: Maanmittaus- ja verollepanokustannuksia        1,300,000:
37043: Geodeettinen toimisto           . . . . .         50,000:
37044: Maanviljelyshallitus            . . . . .        102,000:
37045: Maataloudelliset oppilaitokset ja koulutilat   1,792,000:
37046: Maanviljelystaloudellinen koelaitos .             45,000:
37047: Maanviljelys- ja kauppakemialliset la-
37048:      boratoriot. . . . .                           48,000:-
37049: Maanviljelysinsinöörit ja agronomit               215,000:
37050: Karjanhoito- ja meijeritalouskonsulentit           43,000: -
37051: Hevoshoito .                                      171,000:
37052: Eläinlääkintälaitos . .                           440,000:
37053: Kalastus.                                         280,000:
37054: Maataloudelliset seurat                         1,218,000:
37055: Erinäisiä määrärahoja                             570,000:
37056:                        6, 724,000: --
37057: 32       1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.
37058: 
37059:  Kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
37060: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus .            140,000:-
37061:  ,    ,         ,         insinöörikunta •       280,000:-
37062: Muita tie- ja vesirakennusten menoja .           980,000: -
37063: Kanavat                                          600,000: -
37064: Postihallitus . . . .                            230,000: -
37065: Postikonttorit . . . .                         1,405,000: -
37066: Rautatiepostitoimistot .                         535,000:
37067: Postikonttoriosastot, postitoimistot, -ase-
37068:       mat ja -pysäkit . · .                      700,000:
37069: Muita postilaitoksen menoja                    2,432,000:
37070: Postisäästöpankin hallitus .                      13,000:
37071: Erinäisiä määrärahoja                            370,000:
37072:                        7,685,000: -
37073: 
37074: Kauppa- ja Teollisuustoimituskuntaan kohdistuvat hallin-
37075:                        nonhaarat.
37076: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus          168,000:
37077: Luotsauspiirit . . . . . . . . . .               543,0~)0:
37078: Majakkalaitokset.      . . . . .                 499,000:
37079: Muita luotsi- ja majakkalaitoksen menoja         891,000:-
37080: Merenmittauskustannuksia                         153,000: -
37081: Teollisuushallitus                               129,000:
37082: Ammattientarkastajat .                            41,000:
37083: Polyteknillinen opisto                           358,000:
37084: Teollisuuskoulut .                               370,000:
37085: Käsityökoulut.                                   150,000:
37086: Kauppakoulut                                     290,000:
37087: Merikoulut . .                                   164,000:
37088: Merenkuluntarkastaja .                            14,000:-
37089: Geolooginen toimisto .                            72,000: -
37090: Vakuutustentarkastaja                              8,000:-
37091: Suomen kauppa-asiamiehet .                        16,000:
37092: Mallasjuomain valmistuksen silmälläpito.          70,000:
37093: Erinäisiä määrärahoja                            483,000:
37094:                        4,419,000: -
37095:          1907. -     Edusk. Va$1. -    Esitys N:o 22.       33
37096: 
37097:    Talousosaston kansliaan kohdistuvat hallinnonhaarat.
37098: Suomen Valtioarkisto . .                             50,000:-
37099: Suomen viralliset lehdet . . . .                     91,000: -
37100: Keisarillisen Senaatin kirjapaino                   263,000:-
37101: Erinäisiä määrärahoja . . . . .                       6,000: -
37102:                        410,000: -
37103: 
37104:                    Sekalaisia yleisiä menqa.
37105: 
37106: Kenraalikuvernöörin ja Senaatin käyttö-
37107:      varat.                                      250,000:
37108: Matkakustannuksia .                               35,000:
37109: Korjaus- ja uutisrakennuskustannuksia          2,000,000:
37110: Komiteakustannuksia                              250,000:
37111: Erinäisiä määrärahoja .                        1,366,000:
37112: 
37113:                         3,901,000: -
37114: 
37115: 
37116:               Eläkkeitä ja yleisiä apurahoja.
37117: 
37118: Sivilivirkakunta                               2,700,000:
37119: Tullivirkakunta                                  130,000:
37120: Postilaitos .                                     15,000:
37121: Sotilaseläkkeitä (Sotilashuonerahastosta)        684,000:
37122: Samoin (Valtiorahastosta) .                      465,000:
37123: Maalaiskansakoulunopetta jain eläkkeitä.         131,000:
37124: Mieskohtaisia määrä- ja apurahoja.                17,000:
37125: Erinäisiä määrärahoja .                          497,000:
37126: Samoin kansakoululaitoksessa                     111,000:
37127:                       4,750,000: -
37128: 
37129:             Summa vakinaista valtiomenoa:
37130: 
37131:                        70,779,000: --
37132: 
37133:                                                         3
37134: 34       1907. -     Edusk. Vast. -    Esitys N:o 22.
37135: 
37136:                            Siirtoja.
37137: 
37138: Kulkulaitosrahastoon                             500,000:
37139: Tilattoman väestön lainarahastoon .              150,000:
37140: Rahastoon maan hankkimista varten
37141:       tilattomalle väestölle                     150,000:
37142: Työhön aivan kykenemättömäin henki-
37143:      löiden rahastoon .                            70,000:
37144: Turvattomain lasten hoitorahastoon                 31,000:
37145:                       901,000: -
37146: 
37147: 
37148:                    Vaklnalneu menoarvio :
37149:                       71,680,000: --
37150: 
37151: 
37152:                YlimiULrltlnen menoarvlo.
37153: Maksu V altakunnanrahastoon        20,000,000:
37154: Eduskunnan väliaikaisen huoneuston
37155:     korjaus ja sisustus .             171,000:
37156: Muita ylimääräisiä menoja varten .  3,500,000:
37157: 
37158:             Summa ylimääräistä valtiomenoa :
37159: 
37160:                       23,671,000:
37161: 
37162: 
37163:                           Summa menoja 95,351,000: -
37164: 
37165: 
37166:                      Laskettu yliJäärnä.
37167: 
37168: Suostuntarahastossa .                          3,417,470: 65
37169:                                  Yhteensä 98,768,470: 65
37170:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 22.        35
37171: 
37172:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta
37173: nojautuen Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n 2 momentin
37174: säännöksiin saapi alamaisesti ilmoittaa, että Eduskunta
37175: hyväksyen edelläolevan laskelman valtion tuloista ja
37176: menoista vuodeksi 1908, on päättänyt:
37177: 
37178:                       että vuodeksi 1908 Eduskunnan erik-
37179:                seen päättämiin menoihin: valtiopäiväkustan-
37180:                nusten suorittamiseen, kansakoululru"to~en
37181:                kustannu~iin, H. F. Antellin testament-
37182:                taamien kokoelmain hoitoon sekä Keisari-
37183:                kunnan Valtakunnanrahastoon ma~ettavan
37184:                rahamäärän suorittamiseksi, mikäb: -vaki-
37185:                naiset valtiot,arat valtiopäivillä tehdyn las-
37186:                kelman mukaan eivät mihin riitä, oso-
37187:                tetaan: suostu.ntamhastossa 1907 vuoden
37188:               ·päättyessä oleva säästö, leimasuostunnasta,
37189:                mal~juomasuostunnasta Ja pelikorttisuos-
37190:                tnnnasta vuodelta 1908 kertyvät tulot, sitten-
37191:                kuin niistä on suoritettu saman vuoden
37192:                veronkanto- ja valvontakustannu~et sano-
37193:                tttista suostunnoista, sekii tämän lisäksi
37194:                4,372,000 markkaa Suomen Pankin voit-
37195:                tovaroJa;
37196:                       että täten osotehd varat, sikäli k:uin
37197:                käyvät menoJen suorittamiseen tarpeellisi~i,
37198:                ovat suostuntamhastosta valtiorahastoon siir-
37199:                rettävät; sekä
37200:                       että Snomen Pankin voittovaroista on,
37201:                niiden 5,000,000 markan lisä~i, Joista
37202:                päätös tehtiin jo 1904-1905 vuosien val-
37203:                tiopäivillä, suosiuntarahastoon siirrettävä
37204:                2, 789,470 markkaa 65 penniä.
37205: 36       1907. -    Edusk. Vast. -      Esitys N:o 22.
37206: 
37207:       Tulo- ja menoarvion järjestelyssä on otettava huo-
37208: mioon ei ainoastaan, että varainhoitokauden menoja
37209: vastaavat riittävät tulot tai muut varat, vaan myöskin
37210: että varat kertyvät sellaisina aikoina ja ovat käytettä-
37211: vissä sitä mukaa kuin niitä tarvitaan. Ellei näin ole
37212: laita, syntyy välttämättömästi ajoittain puute ja toisin
37213: ajoin saattaa varoja olla paljonkin yli tarpeen. Suurin
37214: osa valtion vakinaisista menoista ja tuloista jakaantuu
37215: vuoden eri osille siten, ettei mainitunlaisia epäsäännöl-
37216: lisyyksiä ole pelättävissä.    Mutta kun ylimääräisten
37217: menojen joukossa tällä kertaa on 20,000,000 markan
37218: erä, joka yksin vastaa melkein tarkalleen sitä määrää,
37219: mikä on laskettu olevan pano- ja ottotilillä kuluvan
37220: vuoden päättyessä, on Eduskunta pitänyt velvollisuu-
37221: tenaan kiinnittää huomiota siihen, että sanotun menon
37222: suorittaminen yhdellä kertaa ja ennenkuin ensi vuoden
37223: tulojen ylijäämistä on ehtinyt kertyä uutta kassareser-
37224: viä, epäilemättä on tuottava melkoisia vaikeuksia raha-
37225: astam hallinnolle. Tätä hankaluutta lisää sekin, että
37226: lainaa kulkulaitosrahastoon tuskin voitaneen aivan heti-
37227: miten saada otetuksi. Näiden syiden nojalla Suomen
37228: Eduskunta saapi alamaisesti anoa,
37229: 
37230:                       että Te:idän Keisarillinen Majesteettinne
37231:                 armossa antaisi Suomen senaatin asiak~i
37232:                 Keisarikunnan viranomaisten kanssa sopia
37233:                 siitä, minä aikoina ja missä erin Valta-
37234:                 kunnan rahastoon maksettavat 20,000,000
37235:                 markkaa ovat Suomen -valtiovaroista suori-
37236:                 tettamt.
37237: 
37238:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. IJ. e.
37239: 
37240:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
37241: 
37242: 
37243:           Helsinki 1907, Helsingin Sentraalikirjapaino.
37244:                    1907.- N:o 23.
37245: 
37246: 
37247: 
37248: 
37249:                Keisarillisen Majesteetin armol-
37250:           linen esitys Suomen Kansaneduskunnalle siitä
37251:           verosta, joka paloviinan valmistamisesta on
37252:           suoritettava, sekä sanotun veron käyttämi-
37253:           sestä.
37254: 
37255:       Koska paloviinan valmistamisesta suoritettava vero
37256: nyt voimassa olevan, Suomen Valtiosäätyjen ylimääräisillä
37257: valtiopäivillä vuonna 1905-1906 hyväksymän ja 5 p:nä
37258: heinäkuuta 1906 armossa vahvistetun asetuksen mukaan
37259: lakkaa 1907 vuoden päättyessä, on Keisarillinen Majes-
37260: teetti tahtonut jättää Suomen Kansaneduskunnan päätet-
37261: täväksi mainitun veron suorittamisesta ja käyttämisestä
37262: vuonna 1908.
37263:       Tulot paloviina- ja anniskeluverosta ynnä valtiova-
37264: rastolle suoritetuista kontrollimaksuista sekä kustannukset
37265: väkiviinajuomain valmistuksen ja kaupan silmälläpidosta
37266: ynnä ne veromäärät, jotka denaturoidusta paloviinasta on
37267: suoritettu takaisin vuosina 1902-1906, näkyvät seuraavasta
37268: yleiskatsauksesta:
37269:                                                                                                                                      IlO
37270: 
37271: 
37272: 
37273: 
37274:                                        Tuloja 9mf.                                     Menoja::lmf.
37275: r
37276: 1                                                                                                                    Puhdasta    1
37277:                                               Tislauksesta                                                             tuloa
37278:        Vuosi.                                                                            Takaisinmak-
37279:                    Paloviina-     Anniskelu- ja denaturoi-                  Tarkastus-
37280:                                               misesta suo-     Yhteensä.                  sattua palo-   Yhteensä.      fiJn;:
37281:                      vero.          vero.                                  kustannukset.
37282:                                              ritettu tarkas-                               viinaveroa.
37283:                                                tusmaksu.
37284: 
37285:                                                                                                                                      ~
37286:                                                                                                                                      0
37287:     1902 . . . .   5,534,658 51     31,709 32     98,614 61 5,664,982 44      217,731 66   253,680 88    471,412 54 5,193,569 90
37288:                                                                                                                                      ~
37289:     1903 . . . .   5,041,793 85     29,701 85    100,998 71 5,172,494 41      216,333 74   244,890 90    461,224 64 4,711,269 77
37290:     1904 . . . .   5,367,270 40     29,160 03     92,017 07 5,488,447 50      212,774 44   229,879 50    442,653 94 5,045,793 56
37291:     1905 . . . .   7,024,583 72     24,908 53     99,665 53 7,149,157 78      235,676 61   372,967 97    608,644 58 6,540,513 20
37292:     1906 . . . .   6,584,528 06     34,213 44     99,945 85 6,718,687 35      205,951 10   404,123 03    610,074 13 6,108,613 22
37293: 
37294: j      Yhteensä 129,552,8341541    149,6931171   491,241177130,193,76914811,088,46715511,505,54212812,594,009183127,599,759165
37295:     Keskimäärin 5,910,566 91        29,938 63     98,248 35 6,038,753 89    217,693 51   301,108 45    518,80196 5,519,95193
37296:                             N:o 23                           3
37297: 
37298:       Paloviinaveroa on 1 päivään heinäkuuta 1906 suori-
37299: tettu 85 penniä, mutta sanotusta päivästä 1 markka 20
37300: penniä litralta säännöllisväkevää paloviinaa. Valmistus on
37301: vuosina 1902-1906 ollut:
37302: V. 1902, jolloin 25 polttimoa oli toimessa, 6,518,554,4o5 litraa
37303: ) 1903,          24                         6,062,997,81
37304: ) 1904,          23                         6,465,099,04
37305:  ) 1905,         28                         8,246,906,68
37306: > 1906,          23
37307: vuoden alkupuoliskolla.        5,635,322,33} 6 844 499
37308:    '   loppupuoliskolla        1 209 176 67 '     '    ,oo
37309:                                 '    '   '
37310:      Omassa maassa valmistetun paloviinan kulutus on
37311: mainittuna aikana ollut:
37312: Vuonna 1902.                                 6,579,541,92 litraa
37313:        1903                                  6,782,934,38
37314:        1904                                  6,695,809,13
37315:   »    1905                                  6,922,925,87
37316:        1906.                                 6,652,730,87
37317:       Siihen katsoen, että paloviinaveroa vuosi sitten on
37318: suuresti korotettu, aina 35 penniä litralta, ei tätä nykyä
37319: näytä voitavan tehdä mitään lisäkorotusta viimeksi sää-
37320: dettyyn veromäärään, vaan puheenalaista veroa olevan
37321: vuonna 1908 suoritettava samaten kuin :pytkin 1 markka
37322: 20 penniä litralta.
37323:       Kun varastossa olevaa paloviinaa 1906 vuoden päät-
37324: tyessä oli tavattoman paljon eli 3,135,224,17 litraa ja sitä
37325: paitsi kulutus luultavasti tulee melkoisesti vähenemään,
37326: ei vuosien 1907 ja 1908 valmistusta voida arvioida enem-
37327: mäksi kuin keskimäärin 5,100,000 litraksi vuodessa,
37328: josta paloviinavero 1 markan 20 pennin mukaan lit-
37329: ralta olisi 6,120,000 markkaa. Kun tähän lisätään annis-
37330: keluvero, arviolta 25,000, ja tarkastusmaksut tislauksesta
37331: ja denaturoimisesta 90,000 markkaa, niin voidaan tulot
37332: puheenaolevista eristä vuodelle 1908 arvioida yhteensä
37333:   4                        N:o 23
37334: 
37335: 6,235,000 markaksi. Siitä ovat kuitenkin vähennettävät
37336: väkiviinajuomain valmistuksen ja kaupan silmälläpitokus-
37337: tannukset, arviolta 235,000 markkaa, sekä takaisin makset-
37338: tava vero denaturoidusta paloviinasta 500,000 markkaa.
37339: Puhdas tulo paloviinaverosta vuodelta 1908 tulisi siis ole-
37340: maan 5,500,000 markkaa.
37341:       Paloviinan ja muiden poltettujen tai tislattujen
37342: väkiviinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa
37343: pitämisestä kesäkuun 9 p:nä 1892 annetun asetuksen mu-
37344: kaan on kulkulaitosrahastoon menevä kaksi viidettäosaa
37345: niiden yhtiöiden vuosivoitosta, jotka kaupungeissa harjoit-
37346: tavat väkiviinajuomain vähittäismyyntiä ja anniskelua ei
37347: oman edun tähden, vaan juoppouden ehkäisemiseksi. Kulku-
37348: laitosrahaston tulot näistä voittovaroista olivat viisivuotis-
37349: kautena 1902--1906:
37350: 
37351: Vuonna 1902                   1,131,603 markkaa 35 penniä
37352:        1903                     874,019         67   :i>
37353: 
37354:        1904                     927,305         73
37355:        1905                     986,583         13   »
37356:        1906                     982,052         08
37357: 
37358:       Vuonna 1907 on arvioitu puheena olevia voittovaroja
37359: saatavan 900,000 markkaa, ja voidaan kulkulaitosrahaston
37360: tuloerä vuodeksi 1908, jolloin voittovarat vuodelta 1907
37361: ovat valtiovarastoon suoritettavat, arvata myöskin 900,000
37362: markaksi. Paloviinavaroja lienee siis vuonna 1908 lasket-
37363: tava kertyvän kaikkiaan 6,400,000 markkaa.
37364:       Yllämainitun heinäkuun 5 päivänä 1906 annetun ase-
37365: tuksen mukaan pääsivät sanotusta vuodesta alkaen myöskin
37366: Lapin kihlakunnan klmnat sekä eräät siihen asti osattomina
37367: olleet kaupungit nauttimaan osuutensa siitä 400,000 markan
37368: määrärahasta, joka paloviinaveron tuottamasta valtiotulosta
37369: on vuosittain maksettu kunnille apurahaksi hyödyllisiin
37370: kunnallisiin tarpeisiin. Tämä määräraha on jaettu maalais-
37371: kunnille niiden manttaalien mukaan ja kaupungeille siten,
37372: että jokainen täysi sataluku hengillekirjoitettuja asukkaita
37373:                            N:o 23                        5
37374: 
37375: on katsottu yhtä manttaalia vastaavaksi. Manttaalia ei
37376: kuitenkaan enää voida pitää oikeana jakoperusteena pu-
37377: heenalaisille varoille, jotka aikojen kuluessa jo ovat kadot-
37378: taneet alkuperäisen kotitarvepoHto-oikeutta vastaavan kor-
37379: vauksen luonteensa ja muodostuneet valtion apurahaksi
37380: kunnallismenojen suorittamiseen. Sen johdosta onkin 1900
37381: ja 1905-1906 vuoden valtiopäivillä ollut puheena sellainen
37382: muutos, että jako toimitettaisiin yksinomaan kuntain asu-
37383: kasluvun nojalla, niinkuin 18 p:nä marraskuuta 1867 anne-
37384: tussa asetuksessa oli säädettynä vuoteen 1872 asti. Kun siten
37385: saataisiin oikeudenmukaisompi ja nykyisten kunnallismeno-
37386: jen suuruutta vastaavampi perustus mainitun valtioavun
37387: jaolle, näyttää siihen olevan siirryttävä. Vuoden 1905 olojen
37388: perusteella on tehty laskelma siitä, mitä muutoksia sellainen
37389: jako tulisi tuottamaan eri kunnille tuleviin osuuksiin. Tästä
37390: laskelmasta näkyy, että muutokset tulisivat olemaan eräi-
37391: siin kuntiin nähden varsin suuret, tuottaen Uudenmaan ja
37392: erittäinkin Turun ja Porin läänissä melkoisen vähennyksen,
37393: Viipurin, Kuopion ja Vaasan lääneissä taas lisäyksen. Sel-
37394: laisia kuntia, joissa ero nousee yli 1,000 markan, on Uu-
37395: denmaan läänissä 4, Turun ja Porin läänissä 10 ja Hämeen
37396: läänissä 2, joissa kaikissa tulisi vähennystä, sekä viime-
37397: mainitussa läänissä 1, Viipurin läänissä 6, Kuopion lää-
37398: nissä 2 ja Vaasan läänissä 4 kuntaa, jotka saisivat lisäystä.
37399: Suurimmat määrät ovat Helsingin kaupungissa (- 4,193),
37400:                             +
37401: Viipurin maalaiskunnassa ( 3,395) ja Paraisissa(- 1,750).
37402:       Jotta uuden jakoperusteen käytäntöön ottaminen ei
37403: kovin tuntuvasti vaikuttaisi kuntain talouteen, ei puheen-
37404: alaista muutosta olisi toimeenpantava yhdellä kertaa, vaan
37405: asteettain sopivan välitysajan kuluessa. Tämän tähden ja
37406: koska se ehdotus, että osa vähittäismyynti- ja anniskelu-
37407: yhtiöiden voittovaroista jaettaisiin kunnille, mikä jonkun
37408: verran korvaisi vähentyvää paloviinaveron osuutta, ei vielä
37409: vuonna 1908 voi toteutua, lienee sanottuna vuonna ainoas-
37410: taan neljännes entiseen jakoperusteeseen verraten väki-
37411: luvun mukaan laskettua vähennystä tai lisäystä otettava
37412: lukuun.
37413:   6                       N:o 23
37414: 
37415:       Paloviinavaroista saatava tulo, joka, sittenkun kun,
37416: nille jaettava 400,000 markan apuraha on siitä vähennett-y
37417: yllämainitun arvion mukaan 6,000,000 markkaa, voidaan
37418: edelleenkin siirtää kulkulaitosrahastoon.
37419:       Keisarillinen Majesteetti antaa siis Kansaneduskunnan
37420: hyväksyttäväksi paloviinaveron suorittamisesta ja sen käyt-
37421: tämisestä seuraavan lakiehdotuksen:
37422: 
37423: 
37424: 
37425:                 Ehdotus Laiksi siitä verosta, joka paloviinan
37426:           valmistamisesta Suomessa on suoritettava, sekä tämän
37427:           veron käyttämisestä vuonna 1908.
37428: 
37429:                             1 §.
37430:        V eroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on vuonna
37431: 1908 maksettava yksi markka kaksikymmentä penniä kul-
37432: takin litralta säännöllisväkevyyttä, jolla tarkoitetaan sel-
37433: laista paloviinaa, mikä sisältää viisikymmentä volyymipro-
37434: senttia alkoholia ollessaan+   15 asteista Celsiuksen lämpö-
37435: mittarin mukaan. Tämä vero suoritetaan koko valmistet-
37436: tavaksi otetulta määräitä ja maksetaan lääninrahastoon,
37437: kuitenkin joka kerta vähintään tuhannelta kolmeltasadalta
37438: litralta, jos vero mm suuresta valmistusmäärästä on vielä
37439: maksamatta.
37440:                             2 §.
37441:       Paloviinaverosta on vuonna 1908 suoritettava:
37442:       Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa
37443: varten sekä syyttäjäin palkitsemiseksi osotta-
37444: mastaan erityisestä ahkeroimisesta paloviina-
37445: asetusten rikkomisia syytteeseen saattaessa,
37446: arviolta. .                                     235,000: -
37447:       Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin kai-
37448: kille kunnille jaettavaksi niiden hengille kir-
37449: joitetun väkiluvun mukaan, kuitenkin siten
37450:                          N:o23                            7
37451: 
37452: että, jos kunnalle tällöin tulisi vähemmän
37453: tai enemmän kuin tätä ennen noudatettavana
37454: olleen jakoperusteen mukaan, ainoastaan nel-
37455: jännes vähennyksestä tai lisäyksestä otetaan
37456: lukuun, kaikkiaan . . . .      . . . . . . 400,000: -
37457:                              Yhteensä Smk. 635,000: -
37458: 
37459:     Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta,
37460: menee kulkulaitosrahastoon.
37461: 
37462: 
37463: 
37464:                Armossa hyväksytty Pietarhovissa 5 (18)
37465:           p:nä kesäkuuta 1907.
37466: 
37467:                    Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
37468:       Liite.                      N:o 23
37469: 
37470: Laskelma kaupunki- ja maalaiskunnille tulevasta osuudesta 1905 vuoden palo-
37471:               viinaverosta manttaali- tai asukasluvun mukaan.
37472:                                                                 Osuus    Enemmän
37473:                                              Osuus
37474:                                                               asukaslu- (+)tai väh.
37475:                                            manttaalin Asukas- vun mu- (-)kuin
37476:           Kunnan nimi.         Manttaalia.  mukaan              kaan     manttaali-
37477:                                                        luku.            luvun muk.
37478:                                              9fnt:                   9fnt:           9fnt:
37479:                                                      1"""                    1"""              1"""
37480:       Uudenmaan lääni.
37481: 
37482:           Kaupungit.
37483:  Helsinki ja Viapori .           984         17,702 20      93,626 13,509 48 -4,192 72
37484:  Loviisa.                         30            539 90      3,004      433 45 -         106 45
37485:  Porvoo.                          50            899 50      5,092      734 73 -         164 77
37486:  Tammisaari                       24            431 79       2,384     343 99 -              87 80
37487:  Hanko.                           -           *)- -          4,682     675 58                - -
37488: 
37489:         .Maalaiskunnat.
37490:  Bromarf                          37,3854       672 56       4,451     642 24 -              3032
37491:  Tenhola                          87,2500     1,569 63       4,504     649 89 -         919 74
37492:  Tammisaaren maaseurakunta        26,6667       479 73       1,849     266 80 -         212 93
37493:  Pojo                             73,6458     1,324 89       5,362     773 69-          551 20
37494:  Karis                            69,466 7    1,248 81}
37495:                                                              3,806     549 18- 699 63
37496:  Mustion ruukin seurakunta .      -
37497:  Snappertuna                      41,7083       750 33       2,604     375 74- 374 59
37498:  Ingå (ynnä Fagervik) .           58,5000     1,052 42       4,063     586 26 -         466 16
37499:  Degerby .                        35,1042       631 52       1,578     227 69 - 403 83
37500:  Karjalohja                       35,1667       632 65      2,108      304 17- 328 48
37501:  Sammatti.                        14,5833       262 35       1,008     145 45 - 116 90
37502:  Nummi.                           68,3662     1,229 91      3,535      510 07 -         719 84
37503:  Pusula .                         51,2909       922 72      3,858      556 68 -         366 04
37504:  Pyhäjärvi                        20,2485       364 27      4,599      663 60       + 299 33
37505:  Vihti.                           81,5201    1,466 55       8,237    1,188 53 -         278 02
37506: 
37507:       *) Hangon, Maarianhaminan, Kotkan, Mikkelin, Heinolan, Joensuun, Iisal-
37508: men, Jyväskylän ja Kemin kaupungit sekä Enontekiäisen, Kittilän, Sodankylän,
37509: Inarm ja Utsjoen maalaiskunnat saavat paloviinaverosta osuutta vasta vuodelta
37510: 1906. Tauluun kustakin läänistä otettu lisäys tai vähennys ei sentähden ole
37511: täysin yhtäpitävä eri jakotapain eron kanssa.
37512:                                             N:o 23                                       9
37513: 
37514: 
37515: 
37516: Lohja                                    92,3116      1,660 68   6,636    957 52 · - 703 16
37517: Sjunde~                                  96,0831      1,728 53   4,231    610 50 -1,118 03
37518: Kyrkslätt                               96,7915       1,741 28   6,760    975 41 -   765 87
37519: Esbo.                                   92,7635       1,668 82 6,218    897 21 -       771 61
37520: Helsingin pitäjä                       112,3750       2,021 63 15,781 2,277 07 +       255 44
37521: Nurmijärvi .                            60,5068       1,088 52 10,094 1,456 48     +   367 96
37522: Tuusula                                 45,2083         813 30 6,758    975 13 +       161 83
37523: Sibbo                                   89,7310       1,614 26  6,890   994 17 -       620 09
37524: Borgnäs                                 27,8125        500 35    2,269     327 40 -    172 95
37525: Mäntsälä.                               51,6875        929 86    7,974   1,150 59 +    220 73
37526: Pukkila                                 20,3750        366 55    2,213     319 32 -     47 23
37527: Askola.                                 49,9160         897 99 2,971    428 69 -       469 30
37528: Porvoon maaseurakunta                  202,3810       3,640 83 14,453 2,085 45 -1,555 38
37529: Pernå                                  138,2565       2,487 23  7,612 1,098 35 -1,388 88
37530: Liljendaali                             25,9163         466 23  1,778   256 55 - 209 68
37531: Myrskylä.                               29,3328         527 70 2,769    399 55 -   128 15
37532: Orimattila                              61,7082       1,110 13 9,571 1,381 02 + 270 89
37533: Iitti                                   57,3017       1,030 86 11,795 1,701 92 + 671 06
37534: Jaala.                                  17,9790         326 44 3,444    496 94 + 170 50
37535: Artjärvi                                22,4156        403 25    2,861    412 82 +       9 57
37536: Lapträski                               57,7071       1,038 15   5,026    725 21 -     312 94
37537: Elimäki                                 88,2495       1,587 61   5,928    855 36 -     732 25
37538: Anjala .                                22,0418         396 53   2,718    392 19 -       434
37539: Ruotsin-Pyhtää.                         36,9994        665 62    4,224    609 49 -      56 13
37540:                        Yhteensä       3,384,7035     60,894 08 311,324 44,921 56 -15,972 52
37541: 
37542: 
37543: 
37544:   Turun ja Porin lääni.
37545: 
37546:           Kaupungit.
37547: Turku                                  342            6,152 91 34,208 4,935 94 -1,216 97
37548: Pori .                                 139            2,500 94 13,988 2,018 36 -   482 58
37549: Rauma.                                  46              827 41  4,624   667 21 -   160 20
37550: Uusikaupunki                            33              593 70 3,310    477 61 --  116 09
37551: Naantali                                 8              143 92    890   128 42 -    15 50
37552:                               :   1
37553: Maarianhamina .                         -               - -      1,121    161 75        - -
37554: 10                            N:o 23
37555: 
37556: 
37557:       Maalaiskunnat.
37558: Ekkerö                       25,6250      459 60   1,305   188 30 -   271 30
37559: Hammarland                   42,7500      767 04   1.940   279 93 - 487 11
37560: Jomala.                      78,1771    1,396 26   3,009   434 17 -   962 09
37561: Finström.                    59,2812    1,059 74   2,382   343 71 - 716 03
37562: Geta.                        27,3646      489 98   1,166   168 24 - 321 74
37563: Saltvik.                     59,6562    1,066 87   2,642   381 22 - 685 65
37564: Sund.                        55,3229      990 06   1,906   275 02 - 715 04
37565: Vårdö                        16,7188      300 66   1,167   168 39 - 132 27
37566: Lumparland                   12,3~46      222 08     575    82 97-    139 11
37567: Lemland.                     34,4583      616 79   1,833   264 49     352 30
37568: Föglö                        22,2344      398 89   1,593   229 86 - 169 03
37569: Kökar .                       4,1563       74 62     813   117 31 + 42 69
37570: Sottunga.                     4,8750       88 15     398    57 43 -    30 72
37571: Kumlinge                     15,oooo      260 29     989   142 70 - 117 59
37572: Brändö.                      11,8333      203 17   1,211   174174 -    28 43
37573: Iniö                         151/.        272 60     786   11341      159 19
37574: Velkua.                      12 1/,       219 26     550    79 36 -   139 90
37575: Taivassalo                   74 •;,     1,328 93   2,976   429 41 - 899 52
37576: Kivimaa                      37 T/24      663 -    2,448   353 23 - 309 77
37577: Lokalahti                    37 1/.       660 03   1,769   255 25 - 404 78
37578: Vehmaa                      113 23/u    2,026 -    3,489   503 43 -1,522 57
37579: Uusikirkko .                 85 lT/48   1,517 46   4,989   719 87 - 797 59
37580: Uudenkaupungin maaseurak.     6 1/12      108 15     611    88 16 -    19 99
37581: Pyhämaa (Rohdainen)          23 41/uo     414 96   2,592   374 -- -    40 96
37582: Pyhämaan Luoto .             12 u/u       221 50   1,286   185 56 -    35 94
37583: Laitila .                    83 1f1o    1,476 70   8,262 1,192 -
37584:                                                                14     284 56
37585: Karjala                      17,9167      322 34   1,055   152 - 170
37586:                                                                23         11
37587: Mynämäki                     94,1667    1,694 15   4,563   658 40 -1,035 75
37588: Mietoinen                    48,4583      871 82   1,864   268 96 - 602 86
37589: Lemu                         26,7183      480 69     812   117 17 - 363 52
37590: Askainen.                    40,6500      731 34   1,277   184 26 - 547 08
37591: Merimasku.                   29,3116      527 34   1,038   149 79 - 377 56
37592: Rymättylä                    63,8633    1,148 92   2,634   380 07 - 768 85
37593: Houtskär.                    26,6666      479 77   1,993   287 57 - 192 20
37594: Korpo                        36,4167      655 17   2,601   375 30 - 279 87
37595:                                   N:o23                                     11
37596: 
37597: 
37598: Nagu.                           67,2500     1,209 90   3,597    519 02 -   690 88
37599: Parainen.                      161 3/,      2,890 63   7,907   1,140 92 -1,749 71
37600: Kakskerta                       213/4         388 69    607      87 58 -   301 11
37601: Kaarina                         51 1/2        920 R6   5,907    852 33 -    68 03
37602: Piikkiö.                        64 5/ 6     1,158 65   2,218    320 04 -   838 61
37603: Kuusisto .                      14 49/ 12     262 35     437     63 06 -   199 29
37604: Paimio.                        117 7/12     2,101 60   4,432    639 50 -1,462 10
37605: Sauvo                          100 6/ 6     1,801 99   3,160    455 96 -1,346 03
37606: Karuna                          47 1/ 12      841 47   1,754    253 09 - 588 38
37607: Kemiö.                         133,0384     2,393 49   6,189    893 02 -1,500 47
37608: Dragsfjärd                      30,9216      556 31    4,532    653 93 + 97 62
37609: Vestanfjärd .                   28,0251      504 20    1,668   240 68 -   263 52
37610: Hiittinen.                      14,1666      254 88    1,887   272 28 + 17 40
37611: Finnby.                         23,5417      423 54    1,752   252 80 -   170 74
37612: Perniö (ynnä Yliskylä)         146,3752     2,633 43   7,240 1,044 67 -1,588 76
37613: Kisko                           48,1666       866 56   2,868   413 83 -   452 73
37614: Suomusjärvi                     36,6666       659 66   1,735   250 35 -   409 31
37615: Kiikala                         33,5625      603 82    3,071    443 12 -- 160 70
37616: Pertteli                        34,8750      627 43    2,448    353 23 -  274 20
37617: Kuusjoki.                       20,0833      361 32    2,141    308 93 -    52 39
37618: Muurila                         27,8333      500 74    1,527    220 33 -   280 41
37619: Uskela (ynnä Salon kauppala)    54,0833      973 01    3,719    536 62 -   436 39
37620: Angelniemi .                    24,5883       442 37   1,072    154 68 -   287 69
37621: Halikko                        114,9166     2,067 46 5,894      850 46 -1,217 -
37622: Marttila                        35,0416      630 43}
37623:                                                      4,257      614 25 -   290 54
37624: Karinainen .                    15,2500      274 36
37625: Koski                           32,8750      591 45    3,202    462 02 -   129 43
37626: Euran kappeli                   24,6416      441 52    1,668    240 68 -   200 84
37627: Prunkkala                       23,2083      417 55    1,237   178 49 -   239 06
37628: Lieto                           91,6667     1,649 17   4,177   602 71 -1,046 46
37629: Räntämäki .                     62,4583     1,123 69   8,430 1,216 38 + 92 69
37630: Paattinen                       18,oooo       323 83   1,009   145 59 -   178 24
37631: Raisio                          54,4583       979 76   1,921   277 18- 702 58
37632: Naantalin maaseurakunta .       27,6167      496 85     963     138 95 -   357 90
37633: Rusko                           16,416 7     295 35     693      99 99 -   195 36
37634: Masku .                         48,0883      865 07    1,611    232 45 -   632 62
37635:  12                               N:o 23
37636: 
37637: 
37638: 
37639: Vahto                            16,3333          293 85      850    122 65 -- 171 20
37640: Nousiainen .                     72,1667         1,298 35   3,166    456 83 -      841 52
37641: Pöytyä.                          59,3333         1,067 46   5,064    730 69 -      336 77
37642: Oripää .                         12,9167          232 39    1,653    238 51 + 612
37643: Yläne                            20,8333          374 81    2,853    411 66 + 36 85
37644: Ronkilahti                       14 5/24          255 61    1,664    2!0 10   -     15 51
37645: Hinnerjoki                       16 1f.           293 82    1,806    260 59   --    33 23
37646: Eura.                            301/.            548 68    3,058    441 24 -      107 44
37647: Kiukainen                        30 7/12          550 19    3,883    560 29   + 10 10
37648: Lappi                            36
37649:                                       19
37650:                                            /·~    661 87    3,606    520 32 --- 141 55
37651: Rauman maaseurakunta             28 16/ 24         515 70   4,009    578 47 + 62 77
37652: Eurajoki .                       8719/24         1,579 35   5,778    833 72 -745 63
37653: Luvia                            19 7/ 8          357 54    2,867    413 68+ 56 14
37654: Porin maaseurakunta .            27 ··;~8         500 33    6,526    941 65+ 441 32
37655: Ulvila                           32 13/u          585 42    6,974 1,006 29 + 420 87
37656: Nakkila                          37 22/u          682 12    4,300    620 45 -  61 67
37657: Kullaa .                         14 87/ ••        268 15    2,648    382 09 + 113 94
37658: Normarkku.                       15 '"/••         277 16    4,199    605 88+ 328 72
37659: Poomarkku.                        9 171~·         168 27    4,421    637 91+ 469 64
37660: Ahlainen.                        16~/~ 8          289 32    4,051   584 53 + 295 21
37661: Merikarvia .                     15 ·;••          274 91    7,703 1,111 48 + 836 57
37662: Siikainen.                       13 ~·;••         241 91    4,751   685 53 + 443 62
37663: Kankaanpää                       26 33 /~ 8       480 14    8,349 1,204 69 + 724 55
37664: Honkajoki                           28
37665:                                   8 /48           154 42    3,154   455 10 + 300 68
37666: Karvia.                          111"/48          205 02    3,907    563 75   + 358 73
37667: Parkano                          23 u/4s          430 28    7,148   1031 40   -+ 601 12
37668: Jämijärvi.                       15 /~8
37669:                                       16
37670:                                                    275 86   3,412    492 32 + 216 46
37671: Ikaalinen (ynnä Ikaal. kaupp.)   73 /~ 8
37672:                                       45
37673:                                                  1,329 74   11,821 1,705 67 + 375 93
37674: Viljakkala                       24 12/48          436 28   2,649    382 23   -     54 05
37675: Hämeenkyrö                       69 16/48        1,247 88   8,395   1,211 33 - 36 55
37676: Lavia                            19 ·;~.          343 69    5,438    784 66 + 440 97
37677: tluodenniemi                     19 13/ 32        349 13    2,813    405 89 + 56 76
37678: Mouhijärvi .                     521/8            937 78    4,307    621 47 -      316 31
37679: Suoniemi.                        25 1/.           458 77    1,974    284 83 -      173 94
37680: Karkku                           5711/u          1,033 74   3,571    515 27 -      518 47
37681: Tyrvää.                          85 7/     24    1,534 49   8,786   1,267 75 -266 74
37682:                                         N:o 23                                           13
37683: 
37684: 
37685: Kiikka .                              45 1/,           818 59     3,824    551 77 -     266 82
37686: Kiikoinen                             101/.            184 40     2,501    360 87 +     176 47
37687: Kauvatsa.                             21 2/a           375 25     2,612    376 89 +       164
37688: Harjavalta                            34 1/.           605 85     1,775    256 12 -     349 73
37689: Kokemäki                             111 '/.          2,014 25    7,589   1,095 03 -    919 22
37690: Huittinen                             92 1/.          1,665 66    9,946   1,435 13 -    230 53
37691: Köyliö .                              37 5/24          671 45     3,514    507 04 -     164 41
37692: Säkylä.
37693: Vampula.
37694:                 .   .                 26 11/12
37695:                                       3011/12
37696:                                                        485 25
37697:                                                        556 20
37698:                                                                   2,500
37699:                                                                   2,729
37700:                                                                            360 74 -
37701:                                                                            393 77 -
37702:                                                                                         124 51
37703:                                                                                         162 43
37704:                                            41
37705: Punkalaidun                           45 /•s           825 95     6,264    903 84 +      77 89
37706: Alastaro                              47 ·;.           860 60     4,447    641 67 -     218 93
37707: Metsämaa                              12 '/••          220 25     1,387    200 13 -      20 12
37708: Loimaa                         l1
37709:                                      105              1,895 05   11,283   1,628 05 -    267 --
37710: Loimaan osa Y päjää            f
37711:                     Yhteensä        4,992,4372       99,802 11 457,520 66,016 46 -33,785 65
37712: 
37713: 
37714:       Hämeen lääni.
37715:        Kaupungit.
37716: Hämeenlinna .                                   53     953 50     5,317    767 20 -     186 30
37717: Tampere .                                   357       6,422 43   35,736   5,156 42 -1,266 01
37718: 
37719:        Maalaiskunnat.
37720:                                                            1
37721: Somero                                70,8542         1,274164    7,884   1,137 59 -    137 05
37722: Somerniemi                            23,8750           429 65    1,828    263 77 -     165 88
37723: Tammela.                              88,3333         1,589 11   15,245   2,199 73 +    610 62
37724: Jokioinen                             34,oooo          611 71     3,973    573 27 -      38 44
37725: Ypäjä                                 18,oooo          323 87     2,060    297 24 -      26 63
37726: Humppila                              11,4583          206'22     2,735    394 64 +     188 42
37727: Urjala                                57,4167         1,032199   10,224   1,475 24 +    442 25
37728: Kylmäkoski                            21,1250           38018     1,754    253 08 -     127 10
37729: Akaa.                                 42,0925          757 25     3,889    561 16 -     196 09
37730: Kalvola                               44,7604          805 28     4,123    594 91   -   210 37
37731: Sääksmäki                            105,3333         1,894 94    6,831    985 66 -     909 28
37732: Pälkäne                               89,7500         1,614 65    4,354    628 25 -     986 40
37733: Lempäälä                              74,6875         1,343 72    5,485    791 44 -     552 28
37734: Vesilahti .                           92,8750         1,670 95    7,111   1,026 06 -    644 89
37735:  14                             N:o 23
37736: 
37737: 
37738: 
37739: Tottijärvi                     10,1042     181 75    1,222  176 32-    543
37740: Pirkkala .                     66,oooo   1,187 40   8,354 1,205 42 +  1802
37741: Ylöjärvi                       23,2292     417 95   3,078   444 13 +  2618
37742: Messukylä                      40,7500     733 15   4,248   612 95- 120 20
37743: Kangasala                     100,1666   1,802 10   6,686   964 74-- 837 36
37744: Sahalahti.                     31,3125     563 38   1,835   264 78- 298 60
37745: Orivesi.                       62,2917   1,120 65  9,277 1,338 60 + 217 95
37746: Teisko .                       34,1667     614 77  4,510   650 76 +    35 99
37747: Kuru.                          21,4271     385 58 4,772    688 56+ 302 98
37748: Ruovesi                        52,0156     935 89 13,596 1,961 79 + 1,025 90
37749: Kuorevesi                      15,2415     274 19 2,854    411 81 + 137 62
37750: Korpilahti                     40,1567     722 52 10,686 1,541 90 + 819 38
37751: Jämsä                          57,8917   1,041 48 13,930 2,009 99 + 968 51
37752: Längelmäki                     25,5000     458 80 4,302    620 74 + 161 96
37753: Eräjärvi                       15,2500     274 40  1,871   269 97 -     443
37754: Kuhmoinen.                     44,1806     794 84    6,915    997 78 + 202 94
37755: Kuhmalahti                     26,4894     476 58    2,559    369 24 - 107 34
37756: Luopioinen .                   33,0833     595 15    4,221    609 06 +    13 91
37757: Tuulos .                       31,1250     560 08    2,005    289 31 -   270 77
37758: Hauho .                       112,3958   2,022 13    5,454    786 97 -1,235 16
37759: Tyrväntö.                      41,4375     745 38    1,751    252 66 -     492 72
37760: Hattula                        76,6320   1,378 62    4,492    648 16 -     730 46
37761: Hämeenlinnan maaseurak.        19,6042     352 65    1,833    26! 49 -      88 16
37762: Vanaja.                        54,8750     987 34    3,081    444 56 -     542 78
37763: Renko .                        26,0625     450 88    2,993    431 87 -      19 01
37764: Janakkala                      55,7916   1,003 71    7,315   1,055 50 +     51 79
37765: Loppi                          42,8229     770 38    6,914     997 63 +    227 25
37766: Hausjärvi                      64,5000   1,160 41    9,992   1,441 76 +    281 35
37767: Kärkölä                        31,5791     568 18    4,526    653 06   +    84 88
37768: Nastola.                       38,7083     696 45    5,368   774 56 +       78 11
37769: Hollola                        90,2833   1,624 20   12,863 1,856 03 +      231 83
37770: Koski                          41,3750     744 50    3,180   458 85 -      285 65
37771: Lammi.                         96,2917   1,732 37    6,918   998 21 -      734 16
37772: Asikkala .                     88,9166   1,599 70    8,681 1,252 60 -      347 10
37773: Padasjoki.                     36,1875     651 07   5,209     751 62 +     100 55
37774:                  Yhteensä j 3,241,40601 50,939,721316,040145,602\04- 5,337,68
37775:                                 N:o 23                                     15
37776: 
37777: 
37778:         Viipurin lääni.
37779: 
37780:           Kaupungit.
37781: Viipuri .                     177,oo     3,184 39 17,701 2,554 11- 630 28
37782: Sortavala.                     2l,oo       377 86  2,153   310 66 -  67 20
37783: Käkisalmi                      13,oo       233 89 1,370    197 68 -  36 21
37784: Lappeenranta                   24,oo       431 79. 2,450   353 52 -  7827
37785: Hamina                         33,oo       593 70  3,352   483 67 - 110 03
37786: Kotka                          -            - -    6,487   936 02    - -
37787: 
37788:         Moolaiskunnat.
37789: Pyhtää.                        16,99      305 67   3,689   532 29 + 226 62
37790: Kymi                           14,53       261 41  9,726 1,403 38 + 1,141 97
37791: Sippola.                       34,oo       611 69  6,839   986 81 + 375 12
37792: Vehkalahti .                   46,11       829 56 10,322 1,489 38 + 659 82
37793: Miehikkälä .                   23,97       431 24 4,118    594 19 + 162 95
37794: Virolahti .                    34,99       629 50 8,330 1,201 95 + 572 45
37795: Säkkijärvi                     63,95     1,150 52 12,248 1,767 29 + 616 77
37796: Suursaari.
37797: Tytärsaari                }     3,oo       53 97 {      766} 172 -
37798:                                                         426
37799:                                                                      +    118 03
37800: 
37801: Lapvesi                        58,20     1,047 07    13,056 1,883 88 +
37802:                                                                      836 81
37803: Lemi.                          21,36      384 29      4,529   653 50 +
37804:                                                                      169 21
37805: Luumäki.                       39,90      717 84  7,075 1,020 87 + 303 03
37806: Valkeala .                     55,32      995 26 15,223 2,196 57 + 1,201 31
37807: Suomenniemi .                 15,8o       284 26  2,141   308 93 +    24 67
37808: Savitaipale .                 37,63       677 --  7,459 1,076 27 + 399 27
37809: 'l'aipalsaari .               27,o8       487 19 4,171    601 84 + 114 69
37810: Joutseno .                    31,22       561 68  4,274   616 70 +    55 02
37811: Ruokolahti .                   70,78     1,273 40 10,042 1,448 98 + 175 58
37812: Rautjärvi.                     30,92       556 28 4,620    666 63 + 110 35
37813: Kirvu                          50,50       908 54 8,075 1,165 16 + 256 62
37814: Jääski                        46,60        838 38 8,672 1,251 30 + 412 92
37815: Antrea.                       59,20      1,065 06 11,252 1,623 57 + 558 51
37816: Viipurin maaseurakunta        96,94      1,747 04 35,618 5,139 39 + 3,395 35
37817: Johanneksen pitäjä .          18,82        338 59 6,383    921 02 + 582 43
37818: Koivisto                       21,84      392 92     8,203   1,183 63 +   790 79
37819:  16                                 N:o 23
37820: 
37821: 
37822: Seiskari                                1,23     22 13        752     108 51 + 86 38
37823: Lavansaari .                            1,84     33 10      1,029     148 48 + 115 38
37824: Kuolemajärvi .                      25,oo       449 77      4,718     680 77 + 231 -
37825: Uusikirkko .             : 1
37826:                                     52,11       937 51     13,916   2,007 97 + 1,070 46
37827: Kivennapa                           53,47       961 97     14,885   2,147 79 + 1,185 82
37828: Muola                               48,72       876 52 15,089       2,177 22 + 1,300 70
37829: Heinjoki .
37830: Valkjärvi.
37831:                     ••              12,59
37832:                                     28,75
37833:                                                 226 51  3,336  481 36 +
37834:                                                 517 24 7,774 1,121 73 +
37835:                                                                                 254 85
37836:                                                                                 604 49
37837: Rautu                               27,so       491 15  5,299  764 57 +         273 42
37838: Sakkola                             31,92       574 27  5,596  807 46 +         233 19
37839: Metsäpirtti .                       15,11        271 84     4,233    610 79 +   338 95
37840: Pyhäjärvi                           78,70      1,415 88     6,138    885 66 - 430 22
37841: Räisälä.                            41,78       751 66      6,008    866 91 + 115 25
37842: Käkisalmen maaseurakunta .          15,25       274 36      2,532    365 35 +  90 99
37843: Kaukola                             28,62       514 90   3,767       543 55 + 28 65
37844: Hiitola.                            50,82       914 30   6,967 1,005 28 + 80 98
37845: Kurkijoki                           51,58        927 97  8,036 1,159 53 + 231 56
37846: Parikkala                           65,27      1,174 27 13,336 1,924 28 + 750 01
37847: Jaakkima.                           61,8o      1,111 84 12,369 1,784 75 + 672 91
37848: Sortavalan maaseurakunta            77,11      1,387 28 17,101 2,467 54 + 1,080 26
37849: Uukuniemi.                          30,71        552 50 5,057    729 68 + 177 18
37850: Ruskeala.                           36,06       648 76      5,008    722 61 +    73 85
37851: Soanlahti.               •   1      16,60       298 65      2,029    292 77 -     588
37852: Suistamo.                           45,24       813 91      6,128    884 22 +    7039
37853: Korpiselkä .                        21,37       384 47      2,181    314 70 -  69 77
37854: Suojärvi                            30,21       543 51      4,968    716 84 + 173 33
37855: Salmi                               98,51      1,772 29
37856:                                                           } 10,107 1,458 36 -   313 93
37857: Mantsinsaari                        -
37858: Kitelä
37859: Impilahti.                    }     40,58       730 08 10,879 1,569 75 + 839 67
37860: 
37861:                   Yhteensä\       2,279,93 1 41,0I8\13144o,oo8163,489\621+22,471\49
37862:                                       R:o23                                          17
37863: 
37864: 
37865:       Mikkelin lääni.
37866: 
37867:         Kaupungit.
37868: Mikkeli                           -                     -   -    4,133    596 36     - -
37869: Heinola                           -                     - -      1,661    239 67     -    -
37870: Savonlinna .                      22,oo                395 38    2,249    324 51 -   70 87
37871: 
37872:        Maalaiskunnat.
37873: Heinolan maaseurakunta            28 31(••             514 01    6,360   917 70 + 403 69
37874: Sysmä .                           47 23(24             861 79    9,140 1,318 83 + 457 04
37875: Hartola                           30 '"''"/,oo;oo      551 69    7,727 1,114 94 + 563 25
37876: Luhanka.                           6 19(24             122 23   2,324   335 33 + 213 10
37877: Leivonmäki                        14 "/u4               252 20 2,118    305 61 + 53 41
37878: Joutsa .                          18 6""9/,,.,oo        328 91  6,087   878 30 + 549 39
37879: Mäntyharju .                      72 m"f,.,oo         1,302 97 13,210 1,906 10 + 603 17
37880: Ristiina                          55 65/,2            1,004 25  6,737   972 09 -  32 16
37881: Anttola                           24 328/ •••           443 05 2,565    370 11- 72 94
37882: Mikkelin maaseurakunta           100 127/192          1,807 80 13,562 1,956 89 + 149 09
37883: Hirvensalmi                       37 271/676            673 81  6,763   975 85 + 302 04
37884: Kangasniemi .                     65 211(288          1,180 45 11,436 1,650 12 + 469 67
37885: Haukivuori .                      23 31/192             415 22 4,256    614 11 + 198 89
37886: Pieksämäki .                      53 236/288            966 77  9,265    1,336 87 + 370 10
37887: Virtasalmi                        21 73/96              390 99  2,916      420 75 + 29 76
37888: Jäppilä.                           9 973/13"0           163 17 1,782       257 13 + 93 96
37889: Joroinen .                        53 289/m              964 97  8,407    1,213 07 + 248 10
37890: Juva.                            107 169/288          1,931 93 12,021    1,734 53- 197 40
37891: Puumala.                          48 "'!•••             865 86  5,838    842 38- 23 48
37892: Sulkava                           52,7083               947 32 5,992     864 60- 82 72
37893: Sääminki.                         72,1071             1,296 -   8,897  1,283 77- 12 23
37894: Karimäki.                         80,1047             1,439 68 11,090  1,600 20 + 160 52
37895: Enonkoski                          8,7013              156 46    1,439   207 64 + 51 18
37896: Savonranta .                      12,395 8             222 80    2,590   373 71 + 150 91
37897: Heinävesi                         50,3339              904 61    8,144 1,175 11 + 270 50
37898: Kangaslampi .                     18,7917               337 77   2,567   370 40 + 32 63
37899: Rantasalmi .                      90,1366             1,619 86   8,463 1,221 13- 398 73
37900:                      Yhteensä 11,226,2796           122,0611951189,739127,3771811+5,315186
37901:  18                                     N:o 23
37902: 
37903: 
37904: 
37905:        Kuopion lääni.
37906:             Kaupungit.
37907: Kuopio.                             122          2,194 90   12,285   1,772 63- 422 27
37908: Joensuu                             -              --        3,519     507 76   - -
37909: Iisalmi .                           -              - -       1,963     283 25   - -
37910: 
37911:        Maalaiskunnat.
37912: Leppävirta .                      77,2981}
37913:                                            1,390 67         15,503   2,236 96 +   846 29
37914: Varkauden ruukin seurakunta
37915: Suonnejoki .                      35,0526    630 63          7,064   1,019 28 +   388 65
37916: Hankasalmi                        33,1145    595 76          6,495   937 18 +     341 42
37917: Rautalampi .                      47,2755    850 53         12,734 1,837 41 +     986 88
37918: Vesanto                           11,2604    202 59          3,748   540 81 +     338 22
37919: Karttula .                        34,8650    627 25          9,523 1,374 09 +     746 84
37920:                                 1
37921: Kuopion maaseurakunta           1 90,8645  1,634 74         16,977 2,449 64 +     814 90
37922:                               i 34,8987
37923: Tuusniemi                                    627 86          7,595   1,095 90+ 467 3904
37924: Maaninka                          32,2048    579 39          5,917     853 78 +   274
37925: Pielavesi.                        54,4503    979 61         11,656 1,681 87 +     702 26
37926: Keitele.                          15,3333    275 86          3,908   563 89 +     288 03
37927: Kiuruvesi                         39,9444    718 64         10,452 1,508 14 +     789 50
37928: Iisalmi.
37929: Rutakko .                   ·ft
37930:                             0  J
37931:                                  104,1056  1,872 96         22,307   3,218 72 + 1,345 76
37932: 
37933: Lapinlahti                        38,3941    690 75          8,214   1,185 21 +   494 46
37934: Nilsiä                         \
37935:                                i 76,6358 1,378 75           19,076 2,752 51 + 1,373 76
37936: Juvankosken seurakunta         J
37937: Kaavi                             61,9168  1,113 94          8,954   1,291 99 +   178 05
37938: Polvijärvi                        37,2292    669 79          5,986     863 73 +   193 94
37939:             '
37940: Kuusjärvi                         25,7921    464 02          3,559     513 54 +    49 52
37941: Liperi                            74,1488  1,334 01         10,527   1,518 96 +   184 95
37942: Kontiolahti .                     44,0520    792 54         10,632   1,534 11 +   741 57
37943: Rääkkylä.                         38,2190    687 60          6,906     996 48 +   308 88
37944: Kiteen pitäjä .                   74,2555  1,335 93         12,543   1,809 85 +   473 92
37945: Kesälahti.                        24,3419    437 93          3,500    505 02 +     67 09
37946: Pälkjärvi . . . . . . . . . .     24,5000    440 78          2,577    371 84 -     68 94
37947: Tohmajärvi . . . . . . . . ·1       53,5620}
37948:                                                   963 45    10,129   1,461 53 +   498 08
37949: Värtsilän ruukinseurakunta .
37950:                                     N:o 23                                      19
37951: 
37952: 
37953: Kiihtelysvaara                  51,3334         923 54  8,075 1,165 16 +       241 62
37954: Ilomantsi.                     127,0520       2,285 79 10,309 1,487 51 -       798 28
37955: Kovero                          -                - -    4,309   621 75          - -
37956: Eno                             34,3230         617 50 6,190    893 17 +       275 67
37957: Pielisjärvi                     90,9661       1,636 57 13,924 2,009 12 +       372 55
37958: Juuka                           53,9714        971 -      9,874   1,424 74 +   453 74
37959: Rautavaara .                    13             233 88     2,088     301 28 +    67 40
37960: Nurmes (ynnä Nurmeksen
37961:    kauppala)                    77,6250       1,396 55   12,867   1,856 60 +   460 05
37962: Kuhmoniemi (osa)                -               - -         -       - -         - -
37963:                    Yhteensä   1,631,9758     31,555 71 321,885 46,445 41 +14,889 70
37964: 
37965:       Vaasan lääni.
37966:          Kaupungit.
37967: Nikolainkaupunki .             144            2,590 70   14,431 2,082 28 -     508 42
37968: Kaskinen.                        8              143 93      834   120 34 -      23 59
37969: Kristiinankaupunki .            24             431 78     2,465   355 68 -      76 10
37970: Uusikaarlebyy                   10             179 91     1,025   147 90 -      32 01
37971: Pietarsaari                     39             701 64     3,999    577 02 -    124 62
37972: Kokkola .                       23             413 79     2,312    333 60 -     80 191
37973: Jyväskylä                       -               -- -      3,182    459 14       -   -
37974:         Maalaiskunnat.
37975: Sideby .                        13,667         245 88     3,023    436 19 +
37976:                                                                           190 31
37977: Isojoki .                       29,063         522 87     5,468 788 99 + 266 12
37978: Lapfjärd                        43,542         783 36     6,042 871 81 +   8845
37979: Kristiinankaup. maaseurak.      11,625          209 15  1,411   203 59-     556
37980: Karijoki                        13,177          237 07  2,552   368 23 + 131 16
37981: Närpes.                         99,078        1,782 42 10,800 1,558 35--- 224 03
37982: Öfvermark                       26,045          468 57 3,835    553 36 +   84 79
37983: Korsnäs                         33,781          607 75  4,698   677 88 +   7013
37984: Teuva                           41,580          748 06  7,070 1,020 14 + 272 08
37985: Kauhajoki                       32,812          590 32 11,960 1,725 50+ 1,135 18
37986: Kurikka                         35,604         640 55     8,213   1,185 07 +   544 52
37987: Jalasjärvi                      33,961         610 81    11,825   1,706 25 + 1,095 44
37988: Peräseinäjoki .                 11,014         198 15     4,985     719 29 + 521 14
37989: Ilmajoki                        63,542        1,143 18   11,522   1,662 53+ 519 35
37990:  20                            N:o 23
37991: 
37992: 
37993: 
37994: Seinäjoki.                    13,o8s      235 38 3,435    495 64 +      260 26
37995: Ylistaro .                    78,583    1,413 79 10,190 1,470 33 +       56 54
37996: Isokyrö .                    78,708     1,416 03 8,758 1,263 71 -       252 3jl
37997: Vähäkyrö                     80,625     1,450 52 5,021    724 49 -      726 03
37998: Laihia .                     95,500     1,718 14 8,515 1,228 65 -       489 49
37999: Jurva .                      21,104       379 68 4,193    605 02 +      225 34
38000: Pörtom                        22,625     407 05    3,133     452 07 +    45 02
38001: Petalaks                      13,750     247 38     2,020    291 47 +    44 09
38002: Bergö .                        3,896      70 10       828    119 47 +    49 37
38003: Malaks.                       48,375     870 31    4,827      696 50 - 173 81
38004: Solf . .                      36,646      659 30   3,378      487 78 - 171 52
38005: Mustasaari                   101,417    1,824 59    9,745   1,406 12 - 418 47
38006: Repplot .                     19,020      342 19    2,982     430 28 + 88 09
38007: Kveflaks .                    33,833      608 69    3,929     566 92 -  41 77
38008: Maksmo                        14,338     257 86     1,711     246 88 -  10 98
38009: Vörå . .                     114,187    2,054 33    8,629   1,245 09 - 809 24
38010: Nurmo.                        17,958      323 08    3,829     552 49 + 229 41
38011: Lapua .                       70,333    1,265 36   12,855   1,854 87 + 589 51
38012: Kauhava.                      52,854      950 89   8,486    1,224 46 + 273 57
38013: Ylihärmä.                     16,063     288 99    3,515      507 19 + 218 20
38014: Alahärmä                      30,668     551 75     6,090     878 74 + 326 99
38015: Oravainen . . .               35,375     636 43     4,106    592 46 -    43 97
38016: Munsala . . . .               51,792     931 79     4,787    690 72 -   241 07
38017: Uudenkaarlebyyn maaseurak.    37,646     677 29     3,350    483 38 -   193 91
38018: Jeppo . . .                   19,708     354 57     2,347    338 65 -    14 92
38019: Pietarsaari .                 63,922    1,150 02    5,636    813 23 -   336 79
38020: Purmo.                        20,290      365 04    2,429    350 48 -    14 56
38021: Ähtävä.                       26,602     478 60     2,455    354 23 -   124 37
38022: Tedjärvi                      29,291     526 97     3,067    442 54 -    84 43
38023: Kronoby                       55,840    1,004 61    3,744    540 23 -   464 38
38024: Larsmo.                       16,426      295 72    2,116    305 32 +   980
38025: Kokkolan maasenrakunta .      49,455      889 74    3,808    549 46 - 339 28
38026: Alaveteli.                    19,916     358 31     1,926    277 91 -  80 40
38027: Kälviä . .                    36,227     651 76    3,453     498 24 - 153 52
38028: Lohtaja .                    39,616      712 73    3,008     434 03 -   278 70
38029: Himanka. ·.                  21,450      385 91    2,664     384 39 -     152
38030:                                 N:o 23                                    21
38031: 
38032: 
38033: Kannus.                         30,769     553 56    3,873    558 84 +     5 28
38034: Toholampi                       24,061     432 88    3,341    482 08 +    49 20
38035: Ullava .                         5,146      92 58     990     142 85 +    50 27
38036: Kaustinen                       20,853     375 17    2,923    421 76 +    46 59
38037: Veteli                          19,436     349 67    3,434    495 50 +   145 83
38038: Lestijärvi .                     4,385      78 89      937    135 20 + 56 31
38039: Halsua.                          5,952     107 08    1,231    177 62 +  70 54
38040: Perho                           17,083     307 34    1,845    266 22 -  41 12
38041: Soini.                          13,854     249 25    3,161    456 11 + 206 86
38042: Lehtimäki                        7,813     140 56    2,058    296 95 + 156 39
38043: Alajärvi                        20,708     372 56    6,475    934 29 + 561 73
38044: Vimpeli                         10,688     192 29    3,144    453 65 + 261 36
38045: Evijärvi                        23,438     421 67    4,063    586 26 + 164 59
38046: Kortesjärvi .                   20,698     372 38    3,650    526 66 + 154 26
38047: Lappajärvi                      26,687     480 12    5,176    746 85 + 266 73
38048: Kuortane.                       20,319     365 56    4,938     712 51 + 346 95/
38049: Töysä                            8,510     153 10    3,482     502 42 + 349 32
38050: Alavus .                        23,750     427 28    9,052   1,306 13 + 878 85
38051: Virrat                          30,594     550 42    9,131   1,317 53 + 767 11
38052: Ätsäri                          18,236     328 08    6,486     935 88 + 607 80
38053: Pihlajavesi .                    7,562     136 05    2,132     307 63 + 171 58
38054: Multia .                        15,042     270 62  3,984       574 86 + 304 24
38055: Keuruu.                         32,997     593 65 10,661 1,538 30 + 944 65
38056: Petäjävesi                      13,333     239 87  5,147   742 67 + 484 80
38057: Jyväskylän maaseurakunta        31,405     565 01 10,715 1,546 09 + 981 08
38058: Uurainen.                       12,250     220 39 3,135    452 35 + 231 96
38059: Saarijärvi .
38060: Pylkönmäki                  ~
38061:                             J
38062:                                 43,792     787 86   12,465   1,798 60 + 1,010 74
38063: 
38064: Karstula .                      29,338     527 82    9,287   1,340 04 + 812 22
38065: Kivijärvi .                     16,823     302 66    5,593   807 02 +    504 36
38066: Pihtipudas                      25,323     455 59    4,988   719 73 +    264 14
38067: Viitasaari.                     32,274     580 64    9,933 1,433 25 +    852 61
38068: Konginkangas                     5,792     104 20    2,308   333 02 +     228 82
38069: Sumiainen                        5,250      94 45    2,229     321 63 + 227 18
38070: Laukaa.                         36,705     660 36   11,651   1,681 14 + 1,020 78
38071:                  Yhteensä / 2,889,2101 51,979/651460,235,66,408/221+14,428/57
38072:  22                         N:o 23
38073: 
38074: 
38075: 
38076:        Oulun UUlni.
38077: 
38078:            Kaupungit.
38079: Oulu.                   161          2,824 60 16,143 2,329 31 -   495 29
38080: Raahe                    25            449 79 2,502    361 02 -    88 77
38081: Kemi.                   -               - -    1,885   271 99      - -
38082: Tornio .                12             215 90 1,271    183 40 -    32 50
38083: Kajaani.                16             341 84 1,669    240 82 -     102
38084: 
38085:        Maalaiskunnat.
38086: Sievi.                  30,0104       539 91   4,216   608 33 +    68 42
38087: Rautio .                10.6667       191 91   1,333   192 34 +      043
38088: Ylivieska.              35,2500       634 19   6,473   934 - +    299 81
38089: Alavieska.              23,4167       421 28   2,950   425 66 +      438
38090: Kalajoki                45,4167       817 10   4,928   711 07 -   106 03
38091: Merijärvi.              181U58        326 47   1,740   251 07 -    75 40
38092: Oulainen.               45,6146       820 66   4,835   697 65 -   123 01
38093: Pyhäjoki.               48,6979       876 11   4,196   605 45 -   270 66
38094: Salon kappeli.          14,8125       266 50   1,401   202 15 -    (l.i 35
38095: Salon pitäjä            27,4375       493 63   2,377   342 98 -   150 65
38096: Vihanti.                25,3125       455 40   2,826   407 77 -    47 63
38097: Rantsila                35,7500       643 18   3,007   433 89 -   209 29
38098: Paavola                 42,3958       762 74   4,666   673 27 -    89 47
38099: Revonlahti .            17,4271       313 54   1,225   176 76 -   136 78
38100: Siikajoki .             23,9375       430 66   1,777   256 41 -   174 25
38101: Hailuoto .              26,8750       483 51   1,953   281 80 -   201 71
38102: Pyhäjärvi.              43,7500       787 08   5,419   781 92 -      516
38103: Reisjärvi .             21,7375       391 06   3,221   464 76 +    73 70
38104: Haapajärvi              32,3698       582 35   5,177   747 - +    164 65
38105: Nivala                  41,2813       742 68   7,275 1,049 72 +   307 04
38106: Kärsämäki               27,3542       492 11   2,587   373 28 -   119 17
38107: Haapavesi               43,3646       780 15   5,718   825 06 +    44 91
38108: Pulkkila                25,2187       453 69   2,431   350 77 -   102 82
38109: Piippola                29,5062       530 82   2,940   424 22 -   116 60
38110: Kestilä.                18,4896       332 83   2,410   347 74 +    14 91
38111: Säräisniemi .           35,0416       630 43   3,958   571 11 -    59 32
38112:                          N:o 23                                     23
38113:                                                         ...
38114: 
38115: 
38116: 
38117: 
38118: Paltamo                  38,3542     690 03    4,538   654 80 -  35 23
38119: Kajaanin maaseurakunta   31,2916     562 97    3,069   442 83 - 120 14
38120: Sotkamo .                91,6042    1,648 06   9,094 1,312 19- 335 87
38121: Kuhmoniemi               60,6354    1,090 89   7,281 1,050 59 -  40 30
38122: Ristijärvi .             20           359 82   2,178   314 27 --    45 55
38123: Hyrynsalmi.              23,4583      422 05   2,238   322 93 -  99 12
38124: Suomussalmi              45,4062      816 90   6,724   970 22 + 153 32
38125: Puolanka.                38,6875      696 03   4,547   656 10- 39 93
38126: Utajärvi                 37,3958      672 79   4,278   617 28 -  55 51
38127: Muhos .                  62,6875    1,127 81   4,245   612 52 - 515 29
38128: Tyrnävä                  50,4167      907 05   2,966   427 97 - 479 08
38129: Temmes                   13,5833     244 39      947   136 65 -    107 74
38130: Lumijoki.                41,7708      751 50   2,110   304 46 -    447 04
38131: Liminka                  77,6458    1,396 93   3,265   471 II -    925 82
38132: Kempele.                 19,3750      348 57   1,222   176 32 -    172 25
38133: Oulunsalo                16,4167      295 35   1,408   203 16 -     92 19
38134: Oulun maaseurakunta .    47,2187      849 51   5,292   763 59 -     85 92
38135: Ylikiiminki .            22,3958     402 92    2,638   380 64 -     22 28
38136: Kiiminki.                18,4792     332 46    1,705   246 02 -     86 44
38137: Haukipudas.              42,7917     769 86    4,498   649 03 -    120 83
38138: Ii                       43,2083     777 36    6,056   873 83 +     96 47
38139: Kuivaniemi .              9,4792     170 54    1,896   273 58 + 103 04
38140: Pudasjärvi               61,7500    1,110 95   8,742 1,261 40 + 150 45
38141: Taivalkoski .            15,4792      278 50   3,092   446 15 +    167 65
38142: Kuusamo.                 59,9792    1,079 08   9,591 1,383 90 +    304 82
38143: Kuolajärvi               16,9167     304 35    3,878   559 56 +    255 21
38144: Kemijärvi                15,8854     285 80    4,579   660 71 +    374 91
38145: Rovaniemi                51,8854     933 47    8,711 1,256 93 +    323 46
38146: Tervola                  29,5000      530 73   3,076   443 84 -  86 89
38147: Simo.                    16,9445      304 84   2,968   428 26 + 123 42
38148: Kemin maaseurakunta      39,4875      709 52   5,851   844 25 + 134 73
38149: Alatornio.               70,7708    1,273 28   6,667   961 99 - 311 29
38150: Karunki                  14,987 5    268 73    1,942   280 22 +     11 49
38151: Ylitornio.               36,5208     657 05    3,981   574 43 -     82 62
38152: Turtola.                 12,8229     230 70    1,738   250 78 +     20 08
38153: Kolari .                 13,4688     242 30    1,821   262 76 +     22 46
38154:      24                                       N:o 23
38155: 
38156: 
38157: 
38158:     M.uonionniska                          9,6400         17344          1,281            18484 +     1140
38159:     Enontekiäinen                                                          941            135 78
38160:     Kittilä .                                                            3,455            49853
38161:     Sodankylä                                                            4,351            627 82
38162:     Inari.                                                               1,547            22322
38163:     Utsjoki.                                                               490             70 70
38164:                       Yhteensä        2,320,5209        41,748165 275,406 39,738 88-2,099 77
38165: 
38166:     Uudenmaan lääni                   3,384,7035        60,894 08   311,324          44,92156-15,972 52
38167:     Turun ja Porin »                  4,992,4372        99,802 11   457,520          66,016 46-33,785 65
38168:     Hämeen         »                  3,241,4060        50,939 72   316,040          45,602 04- 5,337 68
38169:     Viipurin       »                  2,279,93          41,01813    440,008          63,489 62 +22,47149
38170:     Mikkelin       >>                 1,226,2796        22,06195    189,739          27,377 81 + 5,315 86
38171:     Kuopion        >>                 1,631,9758        31,555 71   321,885          46,445 41 +14,889 70
38172:     Vaasan         »                  2,889,210         51,979 65   460,235          66,408 22 +14,428 57
38173:     Oulun     ----"--------~-2~,3_2_0~15_2_o9~_4_1~,7_4_8r6_5~2_7_5~,4_0_6~3_9~,7_3_8~8_8~---2~,o-o_9+7-71
38174:                 Koko maassa l21,966,463ol4oO,OOOI-12,772,15714oO,OOOI-I                               -1-
38175:                                                       Vähennystä :Jimi     Kuntaa[          Lisäystä 3inf:
38176: 1                                       Kuntaa
38177:                                                      vähint.   enint.                     vähint.   enint.
38178: 
38179: 
38180:     Uudenmaan 1. Kaupungit .                4         87: 80-4,192: 72       -                  -
38181:                  M.aalaiskunnat            29          4:34-1,555:38             9        161:85- 671:06
38182:     Turun 1.     Kaupungit .                5         15:50-1,218:97         -                  -
38183:                  Maalaiskunnat             89         19:99-1,749: 71        27            1:64- 836:47
38184:     Hämeen 1.    Kaupungit .                2        186:30-1,266:01         -                  -
38185:                  Maalaiskunnat            127          4:43-1,235: 16        22           13:91-1,025:90
38186:     Viipurin 1.  Kaupungit .                5         36:21- 630:28          -                  -
38187:                  Maalaiskunnat              4          5:77- 430:22          48           24: 67-3,395: 35
38188:     Mikkelin 1.  Kaupungit .                1         70:87-                 -                  -
38189:                  Maalaiskunnat              7         12:23- 398:62          20           29:76- 603:13
38190:     Kuopion 1.   Kaupungit .                1        422:27- - : -           -                  -
38191:                  Maalaiskunnat              2         68:94- 798:28          30           49: 52-1,373: 76
38192:     Vaasan 1.    Kaupungit .                6         32:01- 508:42          -                  -
38193:                  Maalaiskunnat             25          1:52- 809:24          58            5: 28-1,135: 41
38194:     Oulun 1.     Kaupungit .                4          1:02- 495:29          -                  -
38195: 1
38196:                  Maalaiskunnat             38          5:16- 925:82          29           11:40- 627:82
38197: 1                   Koko maassa 1 349            1     1:02-4,192: 721 243            1    1: 64-3,395: 35
38198: 
38199:               Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1907.
38200:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 23.
38201: 
38202: 
38203: 
38204: 
38205:                 Valtiovarainvaliokunnan mietintö
38206:            N:o 9 Keisarillisen Majesteetin armolllsen esi-
38207:            tyksen johdosta, joka koskee paloviinan
38208:            valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sa-
38209:            notun veron käyttämistä.
38210: 
38211:       Tämän armollisen esityksen on Eduskunta valmis-
38212: televaa käsittelyä varten lähettänyt Valtiovarainvalio-
38213: kuntaan, kehottaen samalla VaHokuntaa tarpeellisista
38214: asian kohdista hankkimaan Talousvaliokunnan lausun-
38215: non. Sen ohessa on Valiokunta saanut Keisarillisessa
38216: Senaatissa asian valmistelussa syntyneet asiakirjat.
38217: 
38218: 
38219: 
38220: 
38221:        Sittenkun Valtiovarainvaliokunta Eduskunnan vasta-
38222: mainitun päätöksen noudattamiseksi oli kirjelmässä
38223: viime syyskuun 19 päivältä pyytänyt Talousvaliokunnan
38224: lausuntoa niin hyvin mitä tulee paloviinaveron määrään ·
38225: litralta kuin siihen valvontaan, jonka alaiseksi väki-
38226: viinajuomain valmistus ja kauppa olisi asetettava, ynnä
38227: erityisesti siitä, miten kuntain osuus tästä verotulosta
38228: olisi jaettava, on Talousvaliokunta tähän mietintöön liite-
38229: tyssä vastauskirjelmässä antanut pyydetyn lausunnon.
38230:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9.
38231: 2               1907. -    V. M. -       Esit. N:o 23.
38232: 
38233:      Mainitussa lausunnossa on Talousvaliokunta eh-
38234: dottanut, että paloviinavero armollisen esityksen mu-
38235: kaisesti pysytettäisiin nykyisessä määrässään, mihin
38236: ehdotukseen Valtiovarainvaliokunta puolestaan on päät-
38237: tänyt yhtyä.
38238: 
38239: 
38240:      Tulot tästä verosta vuonna 1908 on Valiokunta ar-
38241: vioinut seuraavasti:
38242:      Viisivuotiskautena 1902-06 on 50 volyymiprosen-
38243: tin voimaista paloviinaa valmistettu:
38244: 
38245: v. 1902, jolloin 25 polttimoa oli toimessa, 6,518,554 litraa
38246: " 1903,    "     24        "         "         "       6,062,997   "
38247: " 1904,    "     23        "         "         "       6,465,099   "
38248: " 1905,    "     25        "         "         "       8,246,906   "
38249: " 1906,    "     23        "         "         "       6,844,499   "
38250: 
38251:       Sanottuna viisivuotiskautena on keskimääräinen
38252: valmistus niinmuodoin ollut 6,827,611 litraa, johon näh-
38253: den kuitenkin on huomattava, että valmistus vuonna
38254: 1905 poikkeusolojen johdosta nousi tuntuvasti yli sään-
38255: nöllisen määrän, mikä seikka vaikuttaa häiritsevästi
38256: keskimäärään. Valiokunnan hankkimien tietojen mu-
38257: kaan on valmistusmäärä 1907 vuoden yhdeksänä ensi-
38258: mäisenä kuukautena ollut 4,525,899 litraa. Koko 1907
38259: vuoden valmistus voitanee laskea noin 7,000,000 litraksi.
38260:       Samaan aikaan nousi paloviinan kulutus alempana
38261: mainittuihin määriin:
38262: 
38263:                vuonna 1902 6,579,541 litraan
38264:                   "       1903 6, 782,934          "
38265:                   "       1904 6,695,809           "
38266:                   "       1905 6,922,925           "
38267:                   "       1906 6,652,730           "
38268:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9.
38269:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 23.       3
38270: 
38271:        Vuosina 1902-06 oli keskimääräinen kulutus
38272:  6,726,788 litraa. 1907 vuoden yhdeksänä ensimäisenä
38273:   kuukautena nousi kulutus Valiokunnan hankkimien tie-
38274:   tojen mukaan 4,134, 786 litraan, ja tuntuu siis alennus
38275:   tämän vuoden kokonais-kulutuksessa olevan odotetta-
38276:   vissa. Valiokunnan harkinnan mukaan ei 1907 vuoden
38277:   kulutusta voida arvioida enemmäksi kuin 6,500,000 lit-
38278:   raksi.
38279:          Armollisessa esityksessä perustetaan paloviinave-
38280:   rosta vuonna 1908 odotettavissa olevien tulojen laskelma
38281:   siihen oletukseen, että valmistusmäärä on sanottuna
38282:   vuonna oleva 5,100,000 litraa, josta nykyään voimassa
38283:   olevan veromäärän mukaan olisi verotuloja 6,120,000
38284:   markkaa.
38285:          Paloviinaveron tuloja koskevan laskelman pohjaksi
38286: . ei kuitenkaan ole pantava valmistusmäärää. Melkoiset
38287:   määrät paloviinaa voidaan nimittäin voimassa olevan
38288:   lain mukaan pitää varastossa jopa kaksikin vuotta; ja
38289:   valmistaja maksaa veroa mikäli tavaraa otetaan varas-
38290:   tosta, mutta sen veromäärän mukaan, joka oli voimassa
38291:   siihen aikaan kuin puheena oleva määrä pantiin varas-
38292:   toon. Tähänkin nähden on kunkin vuoden kulutus-
38293:   määrä se pohja, jonka mukaan verotulot on arvioitava.
38294:         Niinkuin edellä olevat luvut osottavat, on kulutus
38295:   vuosina 1902-06 pysynyt jotenkin tasaisena nousten
38296:   keskimäärin noin 6, 700,000 litraan. Tätä keskimäärää
38297:   ei kuitenkaan VaHokunnan mielestä käy vähentämättä
38298:   paneminen laskelman pohjaksi. Kuten äsken mainittiin,
38299:   tuntuu kulutus nykyään olevan alenemaan päin, vaikkei
38300:   huomattavammassa määrässä. Sen johdosta, että viran-
38301:   omaiset ovat ryhtyneet ehkäisemään sitä pitemmän ai-
38302:   kaa noudatettua menettelyä, että kotimaista väkiviinaa
38303:   on melkoiset määrät käytetty ulkomaisen konjakin ni-
38304:   mellä käyvän väkijuoman valmistamiseen, täytyy myös-
38305:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9.
38306: 4                  1907. -   V. M. -    Esit. N:o 23.
38307: 
38308: kin otettaa kulutuksen ensitulevana vuonna vähenevän.
38309: Tästä syystä näkyy yllämainittu keskiluku olevan jossa-
38310: kin määrin vähennettävä 1908 vuoden arvioiaskelmaa
38311: tehdessä. Näihin asianhaaroihin nähden on Valiokunta
38312: katsonut voivansa arvioida kulutusmäärän 6,000,000
38313: litraksi vuonna 1908.
38314: 
38315: Armollisen esityksen mukaan oli 1906 vuoden päättyessä
38316:      varastoissa tasaluvuin . . . . 3,100,000 litraa
38317: Vuonna 1907 on valmistusmäärä ar-
38318:      violta . . . . . . . . . . 7,000,000 ,
38319:                             Yhteensä 10,100,000 litraa
38320: Kun tästä vähennetään 1907 vuoden
38321:      kulutusmäärä . . . . . . . 6,500,000
38322: on 1907 vuoden päättyessä varastossa               "
38323:      jälellä . . . . . . . . . . 3,600,000
38324:                                                             "
38325: joka määrä on oletettava otettavaksi varastoista 1908
38326: vuoden kuluessa. Valiokunnan saamain tietojen mukaan
38327: voidaan olettaa, että viimemainitusta varastossa olevasta
38328: määrästä noin 400,000 litraa on jälellä 1906 vuoden
38329: alkupuoliskolta. Tämä osa on voimassa olevain sään-
38330: nösten mukaan otettava varastosta ennen 1908 vuoden
38331: heinäkuun 1 päivää, mutta suoritetaan siitä veroa ai-
38332: noastaan 85 pennin mukaan litralta. Kun 1908 vuoden
38333: koko kulutusmäärä on laskettu 6,000,000 litraksi, olisi
38334: siis jälellä olevasta osasta eli 5,600,000 litrasta suori-
38335: tettava veroa 1 markka 20 penniä litralta.
38336:       Paloviinaverosta olisi siis tuloja arviolta:
38337: 
38338:       400,000 litraa    a-      85 penniä         340,000 mk.
38339:     5,600,000 ,         a 1 mk. 20 ,            6, 720,000 ,
38340:                                        Yhteensä 7,060,000 mk.
38341:        Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9.
38342:                    1907. -    V. M. -   Esit. N:o 23.       5
38343: 
38344:       Tästä 7,060,000 markan määrästä on vähennettävä
38345: denaturoidusta paloviinasta palautuva vero. Vuosina
38346: 1902-06 on denaturoitu määrä vaihdellut 385,000 ja
38347: 444;000 litran välillä ja voitanee vuonna 1908 arvioida
38348: enintään 450,000 litraksi.
38349:       Palautuva veromäärä olisi siis 540,000 markkaa.
38350:       Edellä arvioituihin veromääriin on lisättävä annis-
38351: keluvero sekä tislauksestaja denaturoimisesta suoritettava
38352: tarkastusmaksu, jotka erät armollisessa esityksessä on
38353: arvioitu toinen 25,000 ja toinen 90,000 markaksi. Tätä
38354: arviota vastaan ei Valiokunnalla ole ollut muistutta-
38355: misen syytä.
38356:       Paloviinaverosta olisi niinmuodoin vuonna 1908
38357: tuloja seuraavat määrät:
38358: 
38359:   paloviinan valmistusvero         SD:lk. 7,060,000:-
38360:   Vähennetään takaisinmaksettu vero ,       540,000:-
38361:   Jälelle jää                      Smk. 6,520,000:-
38362: 
38363:   Anniskeluvero                                      25,000:-
38364:                                                   Smk.
38365:   Tarkastusmaksut                             ,      90,000:-
38366:                              Yhteensä tuloja Smk. 6,635,000:-
38367:      Kulkulaitosrahastolle 10 §:n nojalla 9 päivänä
38368: kesäkuuta 1892 annetussa asetuksessa paloviinan ja
38369: muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain
38370: myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä
38371: tuleva osuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voit-
38372: tovaroista oli:
38373:            vuonna 1902       1,131,603 markkaa
38374:               ,         1903            874,019         ,
38375:               ,         1904            927,305         ,
38376:               ,         1905            986,583         ,
38377:                         1906            982,052         ,
38378:                "
38379:      Valtiovarainvalio.hmnan mietintö N:o 9.
38380: 6               1007. -   V. M. -   Esit. N:o 23.
38381: 
38382:      Esityksessä on edellä mainitut voittovarat kumpai-
38383: seltakin vuodelta 1907 ja 1908 arvioitu 900,000 mar-
38384: kaksi. Tässä on kuitenkin huomattava, että tuntuvaa
38385: voittovarain lisääntymistä on odotettavissa sitä mukaa
38386: kuin yhtiöitten yksinoikeuttaminen edistyy. Valiokunnan
38387: saamien tietojen mukaan oli vuonna 1906 Helsingissä
38388: toimeenpantu väkiviinajuomain myynnin ja anniskelun
38389: antaminen yhden ainoan yhtiön yksinoikeudeksi lisän-
38390: nyt valtiovaraston voittovarain-osuutta yksistään tästä
38391: kunnasta 100,000 markalla edelliseen vuoteen verraten.
38392: Tähän nähden on Valiokunta arvellut voivansa arvioida
38393: tämän tuloerän vähintäin 1,000,000 markaksi. Jos tämä
38394: summa lisätään edellä arvioituun tulomäärään, niin saa-
38395: daan loppusummaksi 7,635,000 markkaa.
38396:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Valiokunta
38397: kunnioittaen esittää hyväksyttäväksi:
38398:                  että tulo paloviinaverosta vuonna 1908
38399:            arvioidaan 7,060,000 markaksi, anniskeluvero
38400:            25,000 markaksi ynnä tislauksesta ja denaturoi-
38401:            misesta karttuva tarkastusmaksu 90,000 mar-
38402:            kaksi, sekä
38403:                  että kulkulaitosrahastolle samana vuonna
38404:            tuleva osuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöit-
38405:            ten voittovaroista arvioidaan 1,000,000 markaksi.
38406: 
38407: 
38408: 
38409: 
38410:       Valtiovarainvaliokunnan on . niinikään annettava
38411: lausunto esitykseen otetun lakiehdotuksen 2 §:ssä ole-
38412: vista paloviinaveron käyttämistä koskevista määräyk-
38413: sistä. Mainitun pykälän mukaan olisi paloviinavaroista
38414: samoinkuin ennen suoritettava kustannukset paloviinan
38415: valmistuksen silmälläpidosta ja paloviina-asetusten rik-
38416:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9.
38417:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 23.          7
38418: 
38419: komisten syytteeseen saattamisesta, jotka kustannukset
38420: on arvioitu 235,000 markaksi, sekä kuntain paloviina-
38421: veron osuus, joka menoerä on ehdotettu samaksi mää-
38422: räksi kuin tähän asti eli 400,000 markaksi. Nämä
38423: määrärahat lienee Eduskunnan sinänsä hyväksyttävä.
38424:       Siihen perustukseen nähden, jonka mukaan kun-
38425: tain paloviinaveron osuus olisi jaettava, on Talousvalio-
38426: kunta tähän liitetyssä lausunnosaan puoltanut manttaa-
38427: lin poistamista jakoperusteena sekä suorastaan siir-
38428: tymistä kuntain henkikiijoitetun henkilöluvun mukai-
38429: seen perusteeseen. Valtiovarainvaliokunta, jolla ei ole
38430: ollut aikaa tämän ehdotuksen harkitsemiseen, on rajoit-
38431: tunut tekemään lakiehdotuksen 2 §: ään sanotun lau-
38432: sunnon mukaisen muutoksen.
38433:       Valiokunta saa sentähden ehdottaa hyväksyttäväksi
38434: 
38435:                  että kustannukset paloviinan valmistuksen
38436:            silmälläpidosta vuonna 1908 lasketaan 235,000
38437:            markaksi; sekä
38438:                  että kuntain paloviinaveron osuus sanot-
38439:            tuna vuonna määrätään 400,000 markaksi.
38440: 
38441:       Edellä mainittuihin tarkastuskustannuksiin nähden
38442: on Talousvaliokunta ehdottanut, että tähän tarkoituk-
38443: seen myönnetystä 235,000 markan summasta tarpeelli-
38444: nen määrä annettaisiin kuvernöörien käytettäväksi asian-
38445: omaisten syyttäjäin pyynnöstä niiden kustannusten suo-
38446: rittamiseen, joita näillä on ollut paloviina-asetusten rikko-
38447: misia syytteeseen saattaessaan. Tässäkin asiassa saa
38448: Valiokunta viitata Talousvaliokunnan mainittuun lau-
38449: suntoon.
38450:       Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että käytettä-
38451: viksi jäävät paloviinavarat siirrettäisiin kulkulaitosra-
38452: hastoon. Tämän johdosta saa Valiokunta huomauttaa,
38453:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9.
38454: 8               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 23.
38455: 
38456: että siitä lähtien kun kulkulaitosrahasto Valtiosäätyjen
38457: alotteesta 1872 vuoden valtiopäivillä perustettiin, on
38458: paloviinaveron tulot, niistä vähennettyä tarkastuskustan-
38459: nukset sekä kuntain keskenjaettavaksi määrätty summa.
38460: siirretty mainittuun rahastoon. Vuoteen 1905 saakka
38461: siirrettiin paloviinarahoista sen lisäksi ensin valtio- ja
38462: sittemmin suostuntarahastoon vuosittain 660,000 markkaa.
38463: korvauksena viinanpolttovuokrasta, mikä siirto lakkasi
38464: kun sitä 1905-06 vuosien valtiopäiville ei ehdotettu.
38465: Valiokunnan mielestä on nyt sitä enemmin syytä siir-
38466: tää paloviinaveron koko käytettävissä oleva tulo kulku-
38467: laitosrahastoon, kun sanotussa rahastossa Eduskunnan
38468: tiedoksi saatettujen laskelmain mukaan kuluvan vuoden
38469: päättyessä tulee olemaan tuntuva vajaus. Rahaston osuus
38470: paloviinarahoista voitaisiin VaHokunnan edellä esittämien
38471: laskelmain nojalla arvioida kaikkiaan 6,000,000 mar-
38472: kaksi, sekä rahastoon suorastaan tuloutettu osa vähit-
38473: täismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voittorahoista 1,000,000
38474: markaksi, mitkä määrät yhteensä tekisivät 7,000,000
38475: markkaa.
38476:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty saa Valtiova-
38477: rainvaliokunta kunnioittaen ehdottaa,
38478: 
38479:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi näin
38480:            kuuluvan lain:
38481: 
38482:                 Laki siitä verosta, joka paloviinan val-
38483:            mistamisesta Suomessa on suoritettava, sekä
38484:            tämän veron käyttämisestä vuonna 1908.
38485: 
38486:                        1 §.
38487:     Veroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on
38488: vuonna 1908 maksettava yksi markka kaksikymmentä
38489:      Valtiovarainvaliokunnan mietinto N:o 9.
38490:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 23.          9
38491: 
38492: penma kultakin litralta säännöllisväkevyyttä, jolla tar-
38493: koitetaan sellaista paloviinaa, mikä sisältää viisikym-
38494: mentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan + 15 as-
38495: teista Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä vero
38496: suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja
38497: maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähin-
38498: tään tuhannelta kolmeltasadalta litralta, jos vero niin
38499: suuresta valmistusmäärästä on vielä maksamatta.
38500: 
38501:                               2 §.
38502:      Paloviinaverosta on vuonna 1908 suoritettava:
38503: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa varten sekä syyt-
38504:      täjäin palkitsemiseksi osottamastaan erityisestä
38505:      ahkeroimisesta paloviina-asetusten rikkomisia syyt-
38506:      teeseen saattaessa, arviolta . . . . 235,000: -
38507: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin kaikille
38508:      kunnille jaettavaksi niiden hengille
38509:      kirjoitetun väkiluvun mukaan (poist.)
38510:      kaikkiaan . . . . . . . . . . 400,000: -
38511:                             Yhteensä Smk. 635,000: -
38512:     Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta verosta,
38513: menee kulkulaitosrahastoon.
38514: 
38515: 
38516:       Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
38517: johtaja Palmen, jäsenet Ahmavaara (osittain), v. Alfthan,
38518: Antila, Hakulinen, Heimonen, Kallio, Koskelin, Koskinen,
38519: Lagerlöf (osittain), Partanen, Rapola, .Rissanen, Tainio
38520: (osittain), Tanner, Tokoi (osittain), Wiitanen, W. Wuoli-
38521: joki (osittain) ja Y. K. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
38522: Arajärvi (osittain), Riihelä (osittain), Schultz (osittain)
38523: ja A. Suomalainen.
38524:        Helsingissä, Lokakuun 12 päivänä 1907.
38525:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9.
38526: LIIte.
38527: 
38528: 
38529:     SUOMEN EDUSKUNNAN
38530: 
38531: TALOUSVALIOKUNTA.
38532: 
38533: Helsingissä, syyskuun 23 p:nä 1907.
38534:               N:o 13.
38535: 
38536: 
38537: 
38538: 
38539:                                  Valtiovarainvaliokunnalle.
38540: 
38541: 
38542:                Kuluvan syyskuun 18 p:nä talousvaliokunnalle lä-
38543:          hetetyssä kirjeessään on valtiovarainvaliokunta, viitaten
38544:          Suomen eduskunnan sen edellisenä päivänä tekemään
38545:          päätökseen, että viimemainitun valiokunnan oli käsitel-
38546:          tävä näille valtiopäiville annettu armollinen esitys siitä
38547:          verosta,joka paloviinan valmistamisesta on suoritettava,
38548:          sekä sanotun veron käyttämisestä vuonna 1908 ja han-
38549:          kittava siitä tarpeellisissa kohdin talousvaliokunnan
38550:          lausunto, pyytänyt talousvaliokuntaa antamaan asiassa
38551:          lausuntonsa niin hyvin, mitä tulee veron määrään lit-
38552:          ralta kuin siihen valvontaan, jonka alaisiksi väkiviina-
38553:          juomain valmistus ja kauppa ovat asetettavat, ynnä
38554:          erityisesti siitä, miten kuntain osuus tästä verotulosta
38555:          olisi jaettava. Tämän johdosta saa valiokunta, joka on
38556:          saanut tiedon eduskunnassa asiata valiokuntaan lähe-
38557:          tettäessä tapahtuneesta keskustelusta sekä nähtävikseen
38558:          tätä armollista esitystä Keisarillisessa senaatissa val-
38559:          misteltaessa kertyneet asiakirjat, kunnioittaen esittää
38560:          seuraavaa.
38561:                Paloviinaveroa, joka kotipolton lakkautettua ensin
38562:          määrättiin 1 markaksi 60 penniksi kannulta, mikä vas-
38563:          taa noin 61 penniä litralta, mutta joka vuonna 1867
38564:          alennettiin 1 markkaan kannulta, vastaten noin 38 pen-
38565:                                                        11
38566: 
38567: niä litralta, on sen jälkeen asteettain korotettu, kunnes
38568: se 1905-1906 vuosien valtiopäivillä korotettiin 1 mark-
38569: kaan 20 penniin litralta säännöllisväkevyyttä.
38570:       Kun hallitus nyt esittää tuon veron pysyttämistä
38571: entisellään, on valiokunnassa huomautettu, ettei koke-
38572: mus vielä ole osottanut, mitä viimeinen tuntuvampi palo-
38573: viinaveron korotus on vaikuttanut tämän aineen sala-
38574: polttoon ja -kuljetukseen. Niinikään on epäilty paloviina-
38575: veron huomattavaruman korotuksen tällä kertaa voivan
38576: vaikuttaa, että ulkomaisia huokeahintaisia, väärennet-
38577: tyjä väkijuomia ruvettaisiin entistä enemmän tuomaan
38578: maahan. Näin ollen ja varsinkin sentähden, ettei vuonna
38579: 1906 tapahtunut väkijuomatullin korotus, joka osaltaan
38580: on omansa ehkäisevästi vaikuttamaan sanotunlaisten
38581: väkijuomain maahantuontiin, koskenut Venäjältä tuota-
38582: via poltettuia väkijuomia, katsoo valiokunta - vaikkapa
38583: sen enemmistö onkin ollut sitä mieltä, että paloviina-
38584: veron korotus, jos se vaan on kyllin tuntuva, vaikuttaa
38585: tehokkaasti paloviinan käytön supistamista etenkin vähä-
38586: varaisten keskuudessa, ja senvuoksi pitänyt tarpeellisena
38587: tuon veron korottamista niin paljon kuin suinkin on
38588: mahdollista saattamatta paloviinan kotimaista tuotantoa
38589: sen vaaran alaiseksi, että saman väkevyisiä ulkomaisia
38590: juomatavaroita voitaisiin täällä myydä huokeammalla
38591: kuin kotimaassa valmistettuja, - ettei paloviinaveroa
38592: voida tällä kertaa entisestään korottaa, jonka vuoksi
38593: valiokunta on päättänyt mielipiteenään lausua
38594:                  että vero olisi pysytettävä hallituksen eh-
38595:            dottamassa määrässä.
38596:   12
38597: 
38598:      Mitä siihen 235,000 markan suuruiseen arviomää-
38599: rään tulee, joka on ehdotettu käytettäväksi paloviinan
38600: valmistuksen silmälläpitoa varten sekä syyttäjäin pal-
38601: kitsemiseksi osottamastaan erityisestä ahkeroimisesta
38602: paloviina-asetusten rikkomisia syytteeseen saattaessa,
38603:                  ei valiokunta ole tahtonug tehdä muistu-
38604:            tusta ehdotetun määrärahan kokonaissummaa
38605:            vastaan.
38606:        Luonnollista valiokunnan mielestä onkin, että
38607: näistä varoista korvataan kustannuks~t paloviinan val-
38608: mistuksen silmälläpidosta. Ja koska voimassaolevan
38609: paloviinan myyntiä y. m. koskevan asetuksen 62 § myön-
38610: tää senaatin talousosastolle oikeuden harkinnan mukaan
38611: antaa kohtuullisia palkintoja syyttäjille tahi muille henki-
38612: löille, jotka ovat osottaneet erinomaista uutteruutta
38613: törkeämpiä rikkomuksia mainittua asetusta vastaan
38614: ilmisaataessa ja syytteeseen pantaessa, ei valiokunta
38615: katso laillisesti voitavan kieltää senaattia käyttämästä
38616: kertyvää paloviinaveroa tähänkin tarkotukseen. Mutta
38617: vaikkei vielä mitään alotetta mainitun lainpaikan muut-
38618: tamiseksi tahi kumoamiseksi - siitäkin syystä, että
38619: perinpohjaisia muutoksia alkoholijuomalainsäädännön
38620: alalla on ollut aikeissa - ole tehty, toivoo valiokunta,
38621: koska tuollainen virkamiesten innostaminen rahapalkin-
38622: tojen vuoksi osottamaan erityistä uutteruutta virkavel-
38623: vollisuuksiensa täyttämisessä, jota heiltä voidaan vaatia
38624: ilman sellaisia palkintojakin, on omansa alentamaan
38625: poliisiviranomaisten arvoa kansalaisten silmissä, ettei
38626: hallitus näitä palkintoja täst'edes enää jakaisi. Kun
38627: kuitenkin oikeuden ja kohtuuden mukaista on, että po-
38628: liisiviranomaisille annetaan korvausta niistä useinkin
38629: tuntuvista kuluista, kuten matkarahoista, apulaisten
38630: palkkaamiseen käytetyistä menoista y. m. s., joita heillä
38631:                                                       13
38632: 
38633: tällaisten rikkomusten ilmisaamisesta epäilemättä on,
38634: katsoo valiokunta suotavaksi
38635:                  että puheenaolevasta menoerästä osotetaan
38636:           tarpeellinen määrä kuvernöörien käytettäväksi
38637:           sellaisten laskujen suorittamiseen, joista asian-
38638:           omaiset syyttäjät mainitussa suhteessa anovat
38639:           korvausta.
38640: 
38641: 
38642:       Siirtyessään käsittelemään maan kunnille palo-
38643: viinaverosta ehdotetun määrärahan jakamista näiden
38644: kesken, on valiokunta merkinnyt, että tämä osuus on
38645: paloviinan kotipolton lakkauttamisesta saakka, lyhyttä
38646: väliaikaa lukuunottamatta, jaettu asianomaisten kuntien
38647: kesken manttaaliperusteen mukaan, jolloin jokainen
38648: sataluku kaupunkien asukkaita on katsottu vastaavan
38649: yhtä manttaalia. Ehdotuksia tämän perusteen muutta-
38650: misesta henkilöperusteeksi on tosin useampia kertoja
38651: valtiopäivilläkin tehty, mutta ovat nämä ehdotukset
38652: aina rauenneet. Mielihyvällä on talousvaliokunnan
38653: suuri enemmistö nähnyt, että hallitus nyt puheena ole-
38654: vassa armollisessa esityksessä on ehdottanut tällaista
38655: henkilöperusteeseen siirtymistä. Tämän enemmistön
38656: mielestä näyttää nimittäin kunnille tulevan paloviina-
38657: vero-osuuden jako voivan oikeudenmukaisimmin tapah-
38658: tua ainoastaan niiden henkilöluvun, lähinnä henkikir-
38659: joitetun henkilöluvun mukaan, koskapa paloviinan nau-
38660: tintokin jakautuu samalla tapaa eri kuntien kesken.
38661: Ja näyttää ehdotettuun muutokseen valiokunnan enem-
38662: mistön mielestä erittäin olevan aihetta siitäkin syystä,
38663: että manttaali joko on jo lakannut tahi ainakin on eh-
38664: dotettu lakkautettavaksi olemasta verotuksen perus-
38665: teena useassa kohdin, missä se ennen on sellaisena
38666: perusteena ollut.
38667:   14
38668: 
38669:       VaHokunnan vähemmistö on iiosin ollut sitä mieltä,
38670: että entinen manttaaliperuste olisi pysytettävä, etupäässä
38671: siitä syystä, että manttaaliinpantua maata rasittavat
38672: monenlaiset verotukset, joita ei suoriteta henkilöltä, ja
38673: koska ehdotettu siirtyminen saattaisi suuria vaikeuksia
38674: kuntain taloudenhoitoon nähden. Tätä paitsi on vä-
38675: hemmistön puolelta esitetty, että manttaaliinpannun
38676: maan verotus etenkin Ahvenanmaalla ja meren saaris-
38677: tossa yleensä on suhteettoman raskas. Mutta kun pu-
38678: heenaoleva viinaveron osuus ei suinkaan tule yksin-
38679: omaan manttaaliinpannun maan hyväksi, vaan käyte-
38680: tään kunnallisiin tarpeisiin yleensä, ei tässä suhteessa
38681: tehty väite ole voinut muuttaa valiokunnan enemmis-
38682: tön käsitystä asiasta.
38683:       Kuntain taloudenhoitoon tosin kysymykseen tullut
38684: siirtyminen jonkun verran vaikuttaa. Tässä suhteessa
38685: on kuitenkin huomioonotettava, että useimmat kunnat
38686: ehdotetun muutoksen johdosta tulisivat saamaan entistä
38687: ainoastaan varsin vähän pienemmän viinavero-osuuden,
38688: nousten tuo eroitus vain aniharvoissa tapauksissa yli
38689: tuhannen markan. Ja erittäinkin on muistettava, ettei
38690: kuntain taloudenhoito saa olla esteenä oikeudenmukai-
38691: sen jakoperusteen käytäntöön ottamiselle tässäkään suh-
38692: teessa. Näin ollen ei valiokunnan melkoinen enem-
38693: mistö ole vähintäkään epäillyt puolustaa armollisen esi-
38694: tyksen hyväksymistä tässä kohdin. Päinvastoin on
38695: enemmistö ollut sitä mieltä, ettei mitään syytä olisi ole-
38696: massa rajoittua sellaiseenkaan asteettaiseen siirtymi-
38697: seen, kuin armollisessa esityksessä ehdotetaan, vaan
38698: 
38699:                 että manttaalista jakoperusteena asian-
38700:            omaisten kuntain henkikirjoitetun henkilöluvun
38701:            mukaiseen perusteeseen olisi ilman väliasteita
38702:            suorastaan siirryttävä.
38703:                                                      15
38704: 
38705:       Tällainen jo liian kauan vallinneiden epäkohtain
38706: perinpohjainen korjaus on valiokunnan enemmistön mie-
38707: lestä täysin ajan vaatima eikä se kuntain taloudenhoitoon-
38708: kaan nähden panne voittamattomia esteitä. VaHokunnan
38709: pieni vähemmistö, 2 jäsentä, on tässäkin kohden ollut
38710: sitä mieltä, että muutoksen, jos se toimeenpannaan,
38711: pitäisi tapahtua asteettain, kuten armollisessa esityk-
38712: sessä on ehdotettu.
38713:       Paitsi mitä edellä on esitetty, saa talousvaliokunta
38714: toivomuksenaan lausua, että kuntain tulisi käyttää heille
38715: lankeava osuus paloviinaverosta sellaisten, kaikkien
38716: kuntalaisten sekä erittäinkin vähempiosaisten yleis-
38717: sivistyksen kohottamista tarkoittavain ja nimenomaan
38718: aatteellisten harrastusten hyväksi, joihin kunnan jäse-
38719: niä lain mukaan ei voida verottaa.
38720: 
38721:                  Valiokunnan puolesta:
38722: 
38723:                       Emil Perttilä.
38724: 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
38725:                 1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 23.
38726: 
38727: 
38728: 
38729: 
38730:                               Suuren valiokunnan mietintö N:o
38731:                           13 Keisarillisen Majesteetin armolli-
38732:                           sen esityksen johdosta, joka koskee
38733:                           paloviinan valmistamisesta suoritetta-
38734:                           vaa veroa sekä sanotun veron käyt-
38735:                           tämistä.
38736: 
38737: 
38738:     Sittenkuin Eduskunta on Suureen valiokuntaan lähet-
38739: tänyt ehdotuksen Laiksi siitä verosta, joka paloviinan val-
38740: mistamisesta Suomessa on suoritettava, sekä tämän veron
38741: käyttämisestä vuonna 1908, saa Valiokunta, asiaa. käsitel-
38742: tyään, kum1ioittaen ehdottaa:
38743: 
38744:                 ettet Eduskunta hyvttksyisi puheenaolevan
38745:             lakiehdotuksen sellaisena kuin se esiintyy
38746:             Valtiovarainvaliokunnan tttsttt asiasta anta-
38747:             massa mietinnösstt N:o 9.
38748: 
38749:    Helsingissä, 21 p:nä lokakuuta 1907.
38750: 
38751: 
38752: 
38753:                            --~
38754: 
38755: 
38756: 
38757: 
38758:       Helsingissä 1907, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
38759:         1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 23.
38760: 
38761: 
38762: 
38763: 
38764:                     S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i--
38765:               n e n v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin
38766:               armolliseen esitykseen, joka koskee palovii--
38767:               nan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä
38768:               sanotun veron käyttämistä.
38769: 
38770: 
38771: 
38772: 
38773:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
38774:             ja Suuriruhtinas!
38775: 
38776: 
38777: 
38778: 
38779:       Koska~ paloviinan valmistamisesta väliaikaisilla
38780: valtiopäivillä 1905-1906 hyväksytty vero 1907 vuo-
38781: den päättyessä lakkaa, on Teidän Keisarillinen Majes-
38782: 2         1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 23.
38783: 
38784:  teettinne antanut Suomen Eduskunnan hyväksyttäväksi
38785:  armollisen esityksen sen suorittamisesta ja käyttämisestä
38786: vuonna 1908.
38787:        Armollisessa esityksessä ehdotetaan, että paloviina-
38788:  veroa vuonna 1908 maksettaisiin samaten kuin nytkin
38789:  1 markka 20 penniä litralta säännöllisväkevää palo-
38790:  viinaa, ja on Eduskunta hyväksynyt tämän ehdotuksen.
38791:        Arvioidessaan paloviinaverosta kertyvät tulot vuonna
38792:  1908 on Eduskunta esityksessä mainittujen numerojen
38793: ·sekä myöhempien tietojen perusteella havainnut, ettfi
38794:  1907 vuoden valmistus nousee noin 7,000,000 litraan
38795: ja saman vuoden kulutus korkeintaan 6,500,000 litraan.
38796:        Paloviinaverosta odotettavia tuloja vuodelta 1908
38797:  laskettaessa on armollisessa esityksessä oletettu 5,1 00,000
38798:  litran valmistusmäärää 1 josta nykyään voimassa olevan
38799:  veromäärän mukaan olisi verotuloja 6,120,000 markkaa.
38800:        Laskelman pohjaksi ei kuitenkaan ole pantava
38801:  valmistusmäärää semmoisenaan. Melkoiset määrät palo-
38802:  viinaa voidaan nimittäin voimassaolevan lain mukaan
38803:  pitää varastossa jopa kaksikin vuotta; ja valmistaja
38804:  maksaa veroa, mikäli tavaraa otetaan varastosta, mutta
38805:  sen veromäärän mukaan, joka oli voimassa siihen ai-
38806:  kaan kuin puheenaoleva määrä pantiin varastoon.
38807:  Tähän nähden on kunkin vuoden kulutusmäärä se pohja,
38808: jonka mukaan verotulot on arvioitava.
38809:        Kulutus vuosina 1902-06 on pysynyt jotenkin
38810:  tasaisena, nousten keskimäärin noin 6, 700,000 litraan,
38811:  mutta tuntuu nykyään olevan alenemaan päin, vaikkei
38812:  aivan suuressa määrässä. Sen johdosta, että viran-
38813:  omaiset ovat ryhtyneet ehkäisemään sitä pitemmän
38814:  aikaa noudatettua menettelyä, että kotimaista väkivii-
38815:  naa on melkoiset määrät käytetty ulkomaisen konjakin
38816:  nimellä käyvän väkijuoman valmistamiseen, täytyy
38817:  myöskin olettaa kulutuksen ensitulevana vuonna vähe-
38818:  nevän, ja on Eduskunta siis arvioinut kulutusmäärän
38819: ·6,000,000 litraksi vuonna 1908.
38820:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 23.         3
38821: 
38822: Armollisen esityksen mukaan oli 1906 vuoden päät-
38823:     tyessä varastoissa tasaluvuin  3,100,000 litraa
38824: Vuonna 1907 on valmistusmäärä ar-
38825:     violta .                       7,000,000
38826:                             Yhteensä 10,100,000 litraa
38827:                                                        "
38828: Kun tästä vähennetään 1907 vuoden
38829:      kulutusmäärä arviolta .          6,500,000
38830: on 1907 vuoden päättyessä varastoissa                  "
38831:      jäljellä                         3,600,000
38832:                                                        "
38833: joka määrä on oletettava otettavaksi varastoista 1908
38834: vuoden kuluessa. Eduskunnalle hankittujen tietojen
38835: mukaan voidaan olettaa, että viimemainitusta varas-
38836: tossa olevasta määrästä noin 400,000 litraa on jäljellä
38837: 1906 vuoden alkupuoliskolta. Tämä osa on voimassa
38838: olevain säännösten mukaan otettava varastosta ennen
38839: 1908 vuoden heinäkuun 1 päivää, mutta suoritetaan
38840: siitä veroa ainoastaan 85 pennin mukaan litralta. Kun
38841: 1908 vuoden koko kulutusmäärä on laskettu 6,000,000
38842: litraksi, olisi siis jäljellä olevasta osasta eli 5,600,000
38843: litrasta suoritettava veroa 1 markka 20 penniä litralta.
38844:       Paloviinaverosta olisi sus tuloja arviolta:
38845: 
38846:     400,000 liiraa a       85 penniä Smk. 340,000
38847:   5,600,000    "   a 1 mk. 20 "       "   6, 720,000
38848:                         --------~--~~--~--~--
38849:                             Yhteensä Smk. 7,060,000
38850: 
38851:      Tästä 7,060,000 markan määrästä on vähennettävä
38852: denaturoidusta paloviinasta palautuva vero. Vuosina
38853: 1902-06 on denaturoitu määrä vaihdellut 385,000
38854: ja 444,000 litran välillä, ja voitaneen vuonna 1908,:
38855: arvioida sen määrä enintään 450,000 litraksi. Palau-
38856: tuva veromäärä olisi siis 540,000 markkaa.
38857:      Edellä arvioituihin veromääriin on lisättävä annis-
38858: keluvero sekä tislauksesta ja denaturoimisesta suoritet-
38859: tava tarkastusmaksu, jotka erät armollisessa esityksessä.
38860: 4         1907. -   Edusk. Vast. -- Esit. N:o 23.
38861: 
38862: on arvioitu toinen 25,000 ja toinen 90,000 markaksi.
38863: Tätä arviota vastaan ei ole ronistuttamisen syytä.
38864:      Paloviinaverosta olisi niinmuodoin vuonna 1908
38865: tuloja 'Seuraavat määrät:
38866: 
38867: paloviinan valmistusvero .        . Smk. 7,060,000:-
38868: Vähennetään takaisinmaksettava vero "     540,000:-
38869: Jäljelle jää .                         Smk. 6,520,000:-
38870: 
38871:  Anniskeluvero                         Smk.         25,000:-
38872: ·Tar kastusmaksut                                   90,000:-
38873:                                         "
38874:                      Yhteensä tuloja Smk. 6,635,000:-
38875: 
38876:        Kulkulaitosrahastolle 10 §:n nojalla 9 päivänä
38877:  kesäkuuta 1892 annetussa asetuksessa paloviinan ja
38878:  muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain
38879:  myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä
38880:  tuleva osuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten
38881:  voittovaroista arvioidaan 900,000 markaksi kumpaisel-
38882:  takin vuodelta 1907 ja 1908. Tuntuvaa voittovarain
38883:  lisääntymistä on kuitenkin odotettavissa sitä mukaa
38884:  kuin yhtiöitten yksinoikeuttaminen edistyy. Eduskun-
38885:  nalle annettujen tietojen mukaan oli vuonna 1906 Hel-
38886:  singissä toimeenpantu väkiviinajuomain myynnin ja
38887: .anniskelun antaminen yhden ainoan yhtiön yksinoikeu-
38888:  deksi lisännyt valtiovaraston voittovarain-osuutta yksis-
38889:  tään tästä kunnasta noin 100,000 markalla edelliseen
38890:  vuoteen verraten. Tähän nähden voitaneen puheena-
38891:  oleva tuloerä arvioida vähintään 1,000,000 markaksi .
38892: .Jos tämä summa lisätään edellä arvioituun tulo määrään,
38893:  niin saadaan loppusummaksi 7,635,000 markkaa.
38894:        Sen nojalla mitä edellä on esitetty, on Eduskunta
38895:  arvioinut tulon 1908 vuoden paloviinaverosta 7,060,000
38896:  markaksi, anniskeluveron 25,000 markaksi ynnä tislauk-
38897:  sesta ja denaturoimisesta karttuvan tarkastusmaksun
38898:           1907. -   Edusk. Vast. -   Esit N:o 23.       5
38899: 
38900: 90,000 markaksi, sekä kulkulaitosrahastolle samana
38901: vuonna tulevan osuuden vähittäismyynti- ja anniskelu-
38902: yhtiöitten voittovaroista 1,000,000 markaksi.
38903: 
38904: 
38905: 
38906:       Armolliseen esitykseen sisältyvään lakiehdotukseen
38907: ei ole tehty suuria muutoksia. Paloviinan valmistuksen
38908: silmälläpidosta ja paloviina-asetusten rikkomusten syyt-
38909: teeseen saattamisesta aiheutuvain kustannusten arvion
38910: 235,000 markkaa, sekä kuntain paloviinaveron osuuden,
38911: joka menoerä on ehdotettu samaksi määräksi kuin
38912: tähän asti eli 400,000 markaksi, on Eduskunta hyväk-
38913: synyt.
38914:       On tosin nyt kuten ennenkin ilmaantunut epäi-
38915: lyksiä siitä, sopiiko virkamiehiä erityisillä rahapalk-
38916: kioilla innostaa virkavelvollisuuksiensa täyttämiseen,
38917: mutta koska voimassaolevan paloviinan myyntiä y. m.
38918: koskevan asetuksen 62 § myöntää senaatin talousosas-
38919: tolle oikeuden harkinnan mukaan antaa kohtuullisia
38920: palkintoja syyttäjille tahi muille henkilöille, jotka ovat
38921: osottaneet erinomaista uutteruutta törkeämpiä rikko-
38922: muksia mainittua asetusta vastaan ilmisaataessa ja syyt-
38923: teeseen pantaessa, niin ei ole nähty voitavan kieltää
38924: senaattia käyttämästä kertyvää paloviinaveroa tähänkin
38925: tarkoitukseen. Eduskunta on kuitenkin sitä mieltä,
38926: että näitä varoja olisi etupäässä käytettävä korvauk-
38927: seksi niistä kuluista, kuten matkarahoista, apulaisten
38928: palkkaamiseen käytetyistä menoista y. m. s., joita po-
38929: liisiviranomaisilla on tällaisten rikkomusten ilmisaami-
38930: sesta ja syytteeseen saattamisesta.
38931:       Armollisen esityksen puoltama muutos, että kun-
38932: nille tulevan 400,000 markan jako toimitetaan asukas-
38933: luvun mukaan, on saavuttanut Eduskuunan hy~äksy­
38934: misen, siitäkin syystä että manttaali joko on lakannut
38935: tahi ainakin on ehdotettu lakkaotettavaksi olemasta
38936: verotuksen perusteena useassa kohdin, missä se ennen
38937: 6        1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o:.23.
38938: 
38939: on sellaisena perusteena ollut. Ja koska kuntain talou-
38940: denhoito ei saa olla esteenä oikeudenmukaisen jako-
38941: peruateen käytäntöön ottamiselle, on Eduskunta katso-
38942: nut tarpeettomaksi rajoittua sellaiseenkaan asteettaiseen
38943: siirtymiseen, kuin armollisessa esityksessä ehdotetaan,
38944: vaan päättänyt että manttaalijakoperusteesta on siirryt-
38945: tävä asianomaisten kuntain henkikirjoitetun henkilölu-
38946: vun mukaiseen perusteeseen suoraan ilman väliasteita.
38947:       Armollisen esityksen ehdotus, että käytettäviksi
38948: jäävät paloviinarahat siirretään kulkulaitosrahastoon,
38949: on sitä enemmän oikeutettu, kun sanotussa rahastosaa
38950: Eduskunnan tiedoksi saatettujen laskelmain mukaan
38951: kuluvan vuoden päättyessä tulee olemaan tuntuva va-
38952: jaus.    Rahaston osuus paloviinarahoista voitaisiin
38953: edellä esitettyjen laskelmain nojalla arvioida kaikkiaan
38954: 6,000,000 markaksi, sekä rahastoon suorastaan tulou-
38955: tuva osa vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöitten voitto-
38956: rahoista 1,000,000 markaksi, mitkä määrät yhteensä
38957: tekisivät 7,000,000 markkaa.
38958:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
38959: alamaisuudessa ilmoittaa:
38960: 
38961:                     että Eduskunta puolestaan on hyväk-
38962:                synyt näin kuuluvan lain:
38963: 
38964: 
38965: 
38966:                     Laki siitä verosta, joka paloviinan val-
38967:                mistamisesta Suomessa on suoritettava, sekä
38968:                tämän veron käyttämisestä vuonna 1908.
38969: 
38970:                            1 §.
38971:      Veroa Suomessa valmistetusta paloviinasta on
38972: vuonna 1908 maksettava yksi markka kaksikymmentä
38973: penniä kultakin litralta säännöllisväkevyyttä, jolla tar-
38974: koitetaan sellaista paloviinaa, mikä sisältää viisikym-
38975:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 23.       7
38976: 
38977: mentä volyymiprosenttia alkoholia ollessaan         +
38978:                                                  15 as-
38979: teista Celsiuksen lämpömittarin mukaan. Tämä vero
38980: suoritetaan koko valmistettavaksi otetulta määräitä ja
38981: maksetaan lääninrahastoon, kuitenkin joka kerta vähin-
38982: tään tuhannelta kolmeltasadalta litralta, jos vero nun
38983: suuresta valmistusmäärästä on vielä maksamatta.
38984: 
38985: 
38986:                            2 §.
38987:      Paloviinaverosta on vuonna 1908 suoritettava:
38988: Paloviinan valmistuksen silmälläpitoa var-
38989:      ten sekä syyttäjäin palkitsemiseksi
38990:      osottamastaan erityisestä ahkeroimi-
38991:      sesta paloviina-asetusten rikkomisia
38992:      syytteeseen saattaessa, arviolta Smk. 235,000: -
38993: Hyödyllisiin kunnallisiin tarpeisiin kaikille
38994:      kunnille jaettavaksi niiden hengille
38995:      kirjoitetun väkiluvun mukaan kaik-
38996:      kiaan                             Smk. 400,000:
38997:                             Yhteensä Smk. 635,000:
38998: 
38999:       Mitä tämän lisäksi saadaan puheenalaisesta ve-
39000: rosta, menee kulkulaitosrahastoon.
39001: 
39002:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
39003: 
39004:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
39005: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
39006:                      1907 .. - N:o 24:.
39007: 
39008: 
39009: 
39010: 
39011:                  Keisarillisen Majesteetin armoUineri
39012:            esitys Suomen Kansaneduskunnalle tuulaaki-
39013:            maksuu laskemisen perusteesta.
39014:       Marraskuun 1 p:nä 1905 annetulla armollisella ase-
39015: tuksella on Valtiosäätyjen myönnytyksellä säädetty, että
39016: tnulaakimaksun laskemisen perusteena on oleva tammikuun
39017: 1 päivään 1908, niinkuin ennenkin, määrätty prosentti sen
39018: tavaran tullimaksnsta, joka on sellaisen verotuksen alainen.
39019:       Niinikään on mainitun asetuksen nojalla annettu
39020: asiasta tarpeellisia hallinnollisia määräyksiä, jotka sisältävät
39021: muun muassa:
39022:       että tuulaakimaksun silloinen suurin määrä, joka
39023: vastasi neljää prosenttia tuulaakiverotuksen alaisen tavaran
39024: tu1limaksusta, oli pysytettävä;
39025:       että määräys tnulaakimaksun suorittamisesta yhtä-
39026: Jäisellä prosentilla sekä mahaan tuotavien että maasta
39027: vietävien tavarain tullista myöskin oli pysyvä munttu-
39028: matta, sekä
39029:       että tämän maksun olivat velvolliset suorittamaan
39030: yhtä suureen määrään sekä kaupunkien asukkaat että
39031: kaikki muut, jotka meritse taikka maitse Suomen ulko-
39032: puolella olevista paikkakunnista kaupunkeihin tuovat tahi
39033: sieltä vievät tullinalaisia tavaroita.
39034:       Sittemmin on Senaatti niitten ehdotusten mukaan,
39035: ]'otka asianomaiset kaupunkien viranomaiset ovat Senaa- ·
39036: tille antaneet, vahvistanut tunlaakiprosentin määrän niille
39037: kaupungeille, jotka ovat oikeutetut nauttimaan puheen-
39038: alaista etua. Prosenttilukuun nähden ei muuta muutosta
39039: enn.en annettuihin määräyksiin ole tapahtunut kuin että sitä
39040: Mikkelin kaupungille on vähäisen kohotettu. Siten vah-
39041:   2                           N:o 24
39042: 
39043: vistetut prosenttiluvut ovat olleet: Haminassa 3 prosenttia~
39044: Hangossa 2, Helsingissä 2, Iisalmessa 2, Joensuussa 2~
39045: Kaskisissa 3, Kemissä 3, Kokkolassa 3, Kotkassa 2, Kuo-
39046: piossa 3, Loviisaesa 3, Maarianhaminassa 2, Mikkelissä 21/ 2 r
39047: Naantalissa 2, Nikolainkaupungissa 2, Oulussa 21/2 , Pietar-
39048: saaressa 3, Porissa 2, Porvoossa 2, Raahessa 3, Raumalla
39049: 2, Ristiinankaupungissa 3, Savonlinnassa 3, Sortavalassa
39050: 2, Tammisaaressa 2, Torniossa 2, Uudessakaarlepyyssä 3,.
39051: Uudessakaupungissa 2 sekä Viipurissa 2 prosenttia.
39052:       Turun kaupungissa on puheenalainen määrä ollut
39053: 3 prosenttia, paitsi niistä tavaroista, jotka on tuotu maa-
39054: han m.ainitun kaupungin kautta, mutta joista tuulaaki-
39055: maksua senjälkeen myöskin on pantu maksettavaksi toi-
39056: sessa tullikamarissa j semmoisista tavaroista on maksu
39057: vahvistettu ainoastaan 2 prosentiksi.
39058:       Kun se ajanjakso, joksi ylempänä mainitut määräyk-
39059: set ovat vahvistetut voimassa oleviksi, päättyy 1907 vuo-
39060: den lopussa, on asianomaisilta kaupunkikunnilta vaadittu
39061: lausunnot puheenalaisen maksun suorittamisesta mainitun
39062: vuoden jälkeen. Näissä lausunnoissa ei ole esiintuotu
39063: mitään ehdotusta maksun nykyisen laskupen1steen muut-
39064: tamiseksi. Tähänkin nähden on Keisarillinen Majesteetti
39065: katsonut tätä maksua voitavan toistaiseksi suorittaa
39066: saman perusteen mukaan kuin tähän asti. Ja kun
39067: kokemus on osottanut ettei ole olemassa mitään tarvetta
39068: useasti uudistaa tuulaakimaksun määräysten tarkasta-
39069: mista, on näiden määräysten voimassaolo-aika katsottu
39070: voitavan tällä kertaa vahvistaa viideksi vuodeksi. 'fämän
39071: mukaisesti on Keisarillinen Majesteetti tahtonut Eduskun-
39072: nan hyväksyttäväksi antaa seuraavan
39073: 
39074:                  Ehdotuksen    Laiksi   tuulaakimaksun laskemisen
39075:            perusteesta.
39076:                  Tttulaakimaksun laskemisen perusteeksi on,
39077:            niinkttin tiihän saakka, vahvistettava rniiäräprosentti
39078:            niitten tavarain tullimaksnsta, jotka ovat t~ailaaki­
39079:            nwksMn alaiset.
39080:                           N:o 24                           3
39081: 
39082:                 Hallituksen, asiana on antaa liihempiä miiä-
39083:           räyksiä asiasta.
39084:                 Tämä laki on voimassa 1 päivästä tammi-
39085:           kuuta 1908 vuoden 1912 loppmtn scuikka.
39086: 
39087:      Edellä olevat tuulaairimaksun suorittamisesta anne-
39088: tut hallinnolliset määräykset aiotaan yhä edelleen määrätä
39089: noudatettaviksi.
39090: 
39091: 
39092:                Armossa hyväksytty Pietarhovissa 5 (18)
39093:           kesäkuuta 1907.
39094: 
39095:                     Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
39096: Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
39097:                1907.   V. M. -   Esit. N:o 24.
39098: 
39099: 
39100: 
39101: 
39102:                   Talousvaliokunnan mietintö N:o 1 Keisarilli-
39103:            sen Majesteetin armollisen esityksen johdosta,
39104:            joka koskee tuulaakimaksun laskemisen perus-
39105:            tetta.
39106: 
39107:       Suomen eduskunta on lähettänyt tämän armoUi-
39108: sen esityksen talousvaliokunnan käsiteltäväksi, joka
39109: on hankkinut nähtävikseen asiata Keisarillisessa senaa-
39110: tissa valmisteltaessa kertyneet asiakirjat.
39111: 
39112: 
39113:        Kun tuulaakimaksun laskemisen perusteesta vii-
39114: meksi, marraskuun 1 päivänä 1905 annetun armollisen ase-
39115: tuksen voimassaoloaika päättyy tämän vuoden lopussa,
39116: on Keisarillinen Majesteetti nytkin, kuten kaikille varsi-
39117: naisille valtiopäiville, alkaen vuodesta 1872, antanut
39118: eduskunnan hyväksyttäväksi sellaisen ehdotuksen laiksi
39119: tästä asiasta, että sanottua maksua olisi suoritettava
39120: määräprosentti niiden tavarain tullimaksusta, jotka ovat
39121: tuulaakimaksun alaiset. Sen ohessa ehdottaa Keisarilli-
39122: nen Majesteetti niin hyvin, että hallitus saisi antaa lä-
39123: hempiä määräyksiä asiasta, kuin myöskin, että uusi laki
39124: hyväksyttäisiin olemaan voimassa 1 päivästä tammikuuta
39125: 1908 vuoden 1912 loppuun saakka.
39126:       Tätä asia ta käsitellessään ei valiokunta ole havainnut
39127: olevan olemassa asianhaaroja, jotka vaatisivat tuulaaki-
39128: maksun laskemisen nykyisen perusteen muuttamista.
39129: Näin ollen ja kun hallituksen asiana on ennenkin ollut
39130: antaa lähempiä määräyksiä puheenaolevasta maksusta,
39131:      Talousvaliokunnan mietintö N:o 1.
39132: 2             1907.   V. M. -   Esil N:e 24.
39133: 
39134: ehdottaa valiokunta, joka luottaa siihen, ettei puheena-
39135: olevana, tosin pitkänä ajanjaksona tapahtuisi mitään
39136: suurempaa nykyään voimassa olevien tullimäärien ko-
39137: rotusta eikä siitä johtuvaa odottamatonta tuulakimak-
39138: sun ylennystä, kunnioittaen
39139: 
39140:                  että eduskunta hyväksyisi armollisen esi-
39141:            tyksen muuttamatta.
39142: 
39143:      Helsingissä 5 p. syysk. 1907.
39144: 
39145: 
39146:       Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa :
39147: puheenjohtaja Perttilä sekä jäsenet Aalto, Aromaa, Heik-
39148: kilä, Hokkanen, Huoponen, Kares, Knuutila, Mantere,
39149: Oljemark, Reima, Runtti, Sillanpää, Soininen, Sundblom
39150: ja Viljakainen ynnä varajäsen Ala-Kulju.
39151: 
39152: 
39153: 
39154: 
39155:      Talousvaliokunnan mietintö N:o 1.
39156:              1907.- S. V. K - Esit. ll':o 94.
39157: 
39158: 
39159: 
39160: 
39161:                 Suuren valiokunnan mietintö ll':o 3 Keisa-
39162:            rillisen M:adesteetin a.rmollisen esityksen joh-
39163:            dosta. tuula.a.kima.ksun laskemisen perusteesta.
39164: 
39165: 
39166:      Asiaa Suuressa valiokunnassa käsiteltäessä ei ole ilmaan-
39167: tunut mitään joka olisi omansa aiheuttamaan muutosehdo-
39168: tusta niihin perusteihin, joiden mukaan tuulaakimaksu vast-
39169: edes kuten tähänkin saakka on laskettava.
39170:     Mitä sitten tulee näiden perusteiden voimassaoloaikaan
39171: on Valiokunnassa huomautettu, ettei sitä pitäisi ulottaa niin
39172: pitkälle kuin vuoden 1912 loppuun saakka, kuten Talous-
39173: valiokunta tästä asiasta antamassaan mietinnössä N:o 1
39174: yhdenmukaisesti armollisen esityksen kanssa ehdottaa, vaan
39175: olisi se supistettava 3 vuodeksi, joten se kestäisi vuoden
39176: 1910 loppuun. Pääasiallisena syynä tähän muutosehdotuk-
39177: seen on mainittu, että kun nykyisen Eduskunnan toimiaika
39178: päättyy vuonna 1909, niin silloin valittavan Eduskunnan olisi
39179: annettava päättää tuulaakimaksun vastaisesta suorittamisesta,
39180: etenkin kun on käynyt selville, että tätä maksua vastaan aina-
39181: kin sen nykyisessä muodossa on ole.massa tyytymättömyyttä.
39182: Näihin seikkoihin katsoen saa Suuri valiokunta kunnioittaen
39183: ehdottaa:
39184: 
39185:                ettti Eduskunta hyvtiksyisi armollisessa
39186:            esityksesstt olevan ehdotuksen Laiksi tuulaaki-
39187:            maksun laskemisen perusteesta, kuitenkin muut-
39188:  2            1907. -     S. V. lll. -   Esit. N:o 24.
39189: 
39190:             tamalla sen viimeisen kohdan ntiin kuulu-
39191:             vaksi:
39192:    Tämä laki on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1908
39193: vuoden 1910 loppuun saakka.
39194: 
39195: 
39196: 
39197:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1907.
39198: 
39199: 
39200: 
39201: 
39202:       Helsingissä 1907.   Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
39203:         1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 24.
39204: 
39205: 
39206: 
39207: 
39208:                   Suomen Eduskunnan alamainen
39209:              vastaus Keisarillisen Majesteetin armo !Ii-
39210:              seen esitykseen tuulaakimaksun laskemisen
39211:              perusteesta.
39212: 
39213: 
39214: 
39215: 
39216:    Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
39217:            ja Suuriruhtinas!
39218: 
39219: 
39220: 
39221: 
39222:     Kun tuulaakimaksun laskemisen perusteesta vii-
39223: meksi 1 päivänä marraskuuta 1905 annetun armoUi-
39224: sen asetuksen voimassaoloaika päättyy tämän vuoden
39225: 2        1907. -   Edusk. Vast. -   Esit. N:o 24.
39226: 
39227: lopussa, on Teidän Keisarillinen Majesteettinne antanut
39228: Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuksen laiksi tästä
39229: asiasta.
39230:       Asiata käsitellessään ei Eduskunta ole havainnut
39231: olevan olemassa asianhaaroja, jotka vaatisivat tuulaaki-
39232: maksun laskemisen nykyisen perustaen muuttamista, ja
39233: on siis sen hyväksynyt.
39234:       Armollisessa esityksessä on ehdotettu, että tuu-
39235: laakimaksua koskevain määräysten voimassaoloaika ulo-
39236: tettaisiin vuoden 1912 loppuun saakka. Koska kuitenkin
39237: nykyisen Eduskunnan toimiaika päättyy vuonna 1909,
39238: olisi silloin valittavan eduskunnan annettava päättää
39239: tuulaakimaksun vastaisesta suorittamisesta, etenkin kun
39240: on käynyt selville, että tätä maksua vastaan ainakin
39241: sen nykyisessä muodossa on olemassa tyytymättömyyttä.
39242:  Sen vuoksi on Eduskunta päättänyt että puheenalaisten
39243: määräysten voimassaoloaika olisi supistettava kolmeksi
39244:  vuodeksi, joten se kestäisi vuoden 1910 loppuun.
39245:       Edellä esitetyn nojalla saa Eduskunta alamaisuu-
39246:  dessa ilmoittaa:
39247: 
39248: 
39249:                       että Eduskunta on hyväksynyt armol-
39250:                lisessa esityksessä olevan ehdotuksen Laiksi
39251:                tuulaakilmaksun laskemisen perusteesta, näin
39252:                kuuluvana:
39253: 
39254: 
39255:                      Laki tuulaakimaksun laskemisen perus-
39256:                teesta.
39257: 
39258: 
39259:       Tuulaakimaksun laskemisen perusteeksi on, niinkuin
39260: tähän saakka, vahvistettava määräprosentti niitten ta-
39261: varain tullimaksusta, jotka ovat tuulaakimaksun alaiset.
39262:       Hallituksen asiana on antaa lähempiä määräyksiä
39263: asiasta.
39264:         1907. -   Edusk. Vast.   Esit. N:o 24.   3
39265: 
39266:      Tämä laki on voimassa 1 päivästä tammikuuta
39267: 1 908 vuoden 1910 loppuun saakka.
39268: 
39269: 
39270: 
39271: 
39272:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
39273: 
39274: 
39275:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1907.
39276: Helsingissä 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
39277:                     1907. -   N:o 25.
39278: 
39279: 
39280: 
39281: 
39282:                 Keisarillisen Majesteetin armol-
39283:           linen esitys Snomen Kansanednskunnalle tart-
39284:           tuvien kasvitautien ja vahingollisten hyön-
39285:           teisten tuhotöitten ehkäisemiseksi Suomessa.
39286: 
39287:       Koska karviaismarjaviljelykselle erittäin vaarallinen
39288: loissieni, ameriikkalainen karviaismarjahome, Sphaerotheca
39289: mors uvae (Schwein.) Berk., on esiintynyt eri osissa Suo-
39290: mea, on sienen edelleen leviämisen estämiseksi ja rajoit-
39291: tamiseksi osaksi karviaistainten sekä tuoreiden ja kuivat-
39292: tujfln karviaismarjain tuonti Suomeen toistaiseksi kiel-
39293: letty, osaksi kosketeltua tarkoitusta varten ryhdytty eri-
39294: näisiin muihin toimenpiteisiin, jotka riippuvat maanomis-
39295: tajien vapaaehtoisesta myötävaikutuksesta. Kun nama
39296: eivät kuitenkaan ole näyttäytyneet tarkoitukseen riittä-
39297: viksi, on vaadittu enempiä toimenpiteitä, joilla maan
39298: omistajain ja haltijain oikeutta vapaasti käyttää puu-
39299: tarhojaan ja taimistojaan sekä niiden tuotteita eräissä
39300: kohdin rajoitettaisiin. Kokemus on ennen näyttänyt, että
39301: samallaiset rajoitukset voivat olla tarpeen maanviljelyk-
39302: selle vahingollisten hyönteisten hävittämiseksi sekä näit-
39303:  ten aikaansaaman tuhon ja erinäisten tarttuvien kasvi-
39304: tautien ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Tämän joh-
39305: dosta ja kun sellaiset toimenpiteet eivät voi olla koske-
39306: matta yksityistä omistus- tai käyttöoikeutta, on pidetty
39307: tarpeellisena että, kuten jo on laita tarttuviin kotieläin-
39308: tauteihin nähden, laissa säädettäisiin että edellämainitut
39309: toimenpiteet voitaisiin nyt kysymyksessä olevissakin ta-
39310:   2                           N:o 25.
39311: 
39312: pauksissa tarpeen tullen hallinnollista tietä määrätä nou·
39313: datettaviks:i siten välittömästi koettaakseen ehkäistä sen-
39314: tapaisia maataloudelle tuhoa tuottavia tauteja. Keisaril-
39315: linen Majesteetti on sen vuoksi tahtonut Kansaneduskun-
39316: nan hyväksyttäväksi jättää sitä tarkoittavan lakiehdo-
39317: tuksen, näin kuuluvana:
39318: 
39319: 
39320:                   Ehdotus laiksi tarttuvien kasvitautien ja vahin-
39321:           gollisten hyönteisten tuhotöitten ehkäisemisestä.
39322: 
39323:       Kun tarvitaan toimenpiteitä maanviljelykselle va-
39324: hingollisten hyönteisten hävittämiseksi sekä näiden ai-
39325: kaansaamain tuhojen ja tarttuvien kasvitautien ehkäisemi-
39326: seksi, on maanomistaja velvollinen alistumaan niihin mää-
39327: räyksiin, jotka eri tautien lajin ja laadun mukaan, asian-
39328: omaisia asiantuntijoita kuultua, hallinnollista tietä an-
39329: netaan.
39330:       Armossa hyväksytty Pietarhovissa 16 ' 29 p:nä kesä-
39331: kuuta 1907.
39332: 
39333:                        Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
39334: 
39335: 
39336: 
39337: 
39338:         Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1907.
39339:                   1907. -    V. M. -   Esit. n:o 25.
39340: 
39341: 
39342:                                   Maatalousvaliokunnan mietintö
39343:                             n:o 2 Keisarillisen Majesteetin ar-
39344:                             mollisen esityksen johdosta Suomen
39345:                             Eduskunnalle tarttovien kasvitautien
39346:                             ja vahingollisten hyönteisten tuho-
39347:                             töitten ehkäisemiseksi Suomessa.
39348: 
39349: 
39350: 
39351: 
39352:       Yllämainitun armollisen esityksen on Eduskunta lä-
39353:  hettänyt valmistelevaa käsittelyä varten Maatalousvaliokun-
39354:  taan, joka pyynnöstään on saanut käytettävikseen eräitä
39355:  esitystä Senaatissa valmistettaessa syntyneitä asiakirjoja.
39356: 
39357: 
39358: 
39359: 
39360:        Suomessa ei, kuten jo useissa muissa sivistysmaissa
39361:   on tapahtunut, tähän asti ole ryhdytty lainsäädäntötoi-
39362:   menpiteisiin taloudellista vahinkoa tuottavien kasvitautien
39363:   ehkäisemiseksi ja vastustamiseksi.
39364:        Armollinen esitys tahtoo tämän puutteen poistaa ylei-
39365:   sellä säädöksellä, joka yksinkertaisesti velvoittaa maan-
39366:   omistajan alistumaan kaikkiin niihin määräyksiin, jotka,
39367:   asianomaisia asiantuntijoita kuultua, hallinnollista tietä
39368:   annetaan .
39369: •      Valiokunta ei voi olla huomauttamatta, että lakiehdo-
39370:   tus nykyisessä muodossaan on sangen vaillinainen, siinä
39371:   kun ei ole ensinkään koetettu määrätä niitä perusteita, jotka
39372:   lakia sovelluttaessa olisivat noudatettavat. Niinpä ei ole
39373: 
39374:       Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 2.
39375: 2                1907. -   V. M. -   Esit. n:o 25.
39376: 
39377: edes mainittu sitä viranomaista, jonka käsiin lain edellyt-
39378: tämä, miltei rajaton määräämisvalta on ehdotettu. Ei sanota
39379: onko tarkoitus erityisissä tapauksissa suorittaa korvausta
39380: siitä vahingosta, jonka yksityinen tarpeellisiksi havaittujen
39381: toimenpiteitten kautta ehkä kärsii, eikä myöskään minkä
39382: perusteiden mukaan korvaus kenties myönnetään. Seuraa-
39383: mukset annettujen määräysten laiminlyömisestä ovat nekin
39384: jääneet kokonaan selvittämättä.
39385:       Näitten ja muitten puutteellisuuksien takia ei valio-
39386: kunta ole katsonut voivansa puoltaa armollista esitystä
39387: nykyisessä muodossaan hyväksyttäväksi.
39388:       Mutta valiokunta on periaatteellisestikin asettunut toi-
39389: selle kannalle kuin armollinen esitys. Kotieläintautien
39390: ehkäisemiseksi ja vastustamiseksi on meillä jo voimassa
39391: verrattain laaja lainsäädäntö, joka on laadittu silmällä
39392: pitäen huomattavampia, nimeltään mainittuja tauteja ja
39393: syntynyt valtiopäivien myötävaikutuksella. Mikäli valio-
39394: kunnan tietoon on tullut, lienee kasvitauteja koskeva lain-
39395: säädäntö ulkomailla sekin yleensä syntynyt silmällä pitäen
39396: erikoisia huomattavampia tauteja. Tämä onkin aivan luon-
39397:  nollista, sillä tarpeelliset toimenpiteet eri tautien vastusta-
39398: miseksi saattavat tietysti olla laadultaan hyvinkin erilaisia
39399:  ja edellyttävät silloin vastaavia määräyksiä lainsäädännössä.
39400: Valiokunta on puolestaan sitä mielipidettä, että etupäässä
39401:  juuri tällaisten kasuististen säädösten kautta meilläkin olisi
39402: pyrittävä sen lainsäädännön aukon täyttämiseen, josta nyt
39403: on kysymys.
39404:       Luonnollista on, että tämän ohessa kasvitautien suhteen,
39405: samoin kuin kotieläintautien suhteen jo on tapahtunut,
39406: annetaan myöskin yleisiä määräyksiä varsinkin semmoisia
39407: tapauksia varten, joita kokemuksen nojalla ei ole voitu
39408: edeltäpäin arvata.
39409:       Mitä erityisesti siihen kasvitautiin, karviaismarjarut-
39410: toon, tulee, joka lähinnä on aiheuttanut kyseessä olevan
39411: armollisen esityksen, on valiokunta ollut yksimielinen
39412: 
39413:      Maatalousvaliokunnan mietinto n:o 2.
39414:                 1907. -   V. M. -   Esit. n:o 25.               3
39415: 
39416: siitä, että lakimääräykset sen ehkäisemiseksi ovat ehdot-
39417: tomasti tarpeen vaatimia. Eduskunnan myötävaikutus
39418: semmoisten säädösten aikaansaamiseksi olisi ollut sitä
39419: suotavampi, kun, lukuunottamatta kiireellisten toimenpi-
39420: teitten välttämättömyyttä juuri tässä tapauksessa, sen kautta
39421: olisi päästy alkuun sen kasuistisen lainsäädännön laati-
39422: misessa, joka kasvitautien alalla arvatenkin huomataan
39423: tarpeelliseksi meilläkin ja johon valiokunnan mielipiteen
39424: mukaan olisi ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista.
39425:       Edellä esitetyillä perusteilla ehdottaa valiokunta kun-
39426: nioittavimmin, että Eduskunta alamaisessa vastauskirjel-
39427: mässään Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaisi
39428:                  että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä armol-
39429:            lista esitystä laiksi tarttuvien kasvitautien ja vahin-
39430:            gollisten hyönteisten tuhotöiden ehkttisemisestä;
39431:            mutta
39432:                  että Eduskunta pitttä tttrkettntt, että tarpeel-
39433:            liset toimenpiteet taloudellisesti tuhoavien kasvitau-
39434:            tien vastustamiseksi niin pian kuin mahdollista
39435:            yksityiskohtaisemman lainsäädännön kautta mää-
39436:            rätään.
39437: 
39438: 
39439: 
39440:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa valiokunnan
39441: varapuheenjohtaja Hannes Gebhard sekä jäsenet Brander,
39442: Huttunen, Häkkinen, Kairamo, Kalliokorpi, Karlsson,
39443: Martikainen, Merinen, Paloheimo (osittain), Rannikko,
39444: Siren (osittain), Slätis (osittain) ja S. Wuolijoki sekä vara-
39445: jäsenet Eronen, Lehtinen, Pullinen, Rajala ja Storbjörk.
39446: 
39447: 
39448: 
39449:      Helsingissä, 1 p:nä lokakuuta 1907.
39450: 
39451: 
39452:      Maatalousvaliokunnan mietinto n:o 2.
39453: 4               1907. -   V. M. - Esit. n:o 25.
39454: 
39455: 
39456: 
39457: 
39458:                       Vastalause.
39459:       Kuten armollisen esityksen perusteluissa mainitaan,
39460: eivät maan viranomaiset taistelussa tuhoatuottavia kasvi-
39461: tauteja ja vahingollisia hyönteisiä vastaan aina ole katso-
39462: neet voivansa määrätä välttämättömiksi katsottuja toimen-
39463: piteitä noudatettaviksi, koska nämä erityisissä tapauksissa
39464: koskisivat yksityistä omistus- tai käyttöoikeutta. Yleisesti
39465: sitovaa lakia, joka tekee mahdolliseksi tarpeen tullen tyy-
39466: dyttävällä tavalla järjestää tähän kuuluvia oloja, on sen
39467: vuoksi pidetty välttämättömänä.
39468:       Valiokunnan enemmistö on periaatteellisesti sitä mieltä,
39469: että kysymyksessä olevalla alalla on ennen kaikkea aikaan-
39470: saatava lainsäädäntö muutamia erityisiä huomattavampia
39471: kasvitauteja varten. Mutta tällainen molempien valtio-
39472: mahtien myötävaikutuksella syntynyt laki ei suinkaan aina
39473: vastaa todellista tarvetta. Sillä ei ole sitä joustavuutta ja
39474: kykyä mukautua olosuhteisiin, joka nyt kysymyksessä ole-
39475: valla alalla on välttämätöntä.
39476:       On tunnettua, että monet kasvitaudit ja vahingolliset
39477: hyönteiset usein ilmaantuvat näköjään aivan yht'äkkiä
39478: ja odottamatta. Jotta olisi menestyksen toiveita, on näitä
39479: maatalouden vihollisia vastaan taisteltava tarmokkaasti
39480: ja ilman ajanhukkaa. Ei voitane kieltää, että, jollei
39481: ennestään ole olemassa erityisiä jotain kasvitautia tai va-
39482: hingollista hyönteistä koskevia lakimääräyksiä, hallitus voi,
39483: sille annetun valtuuden nojalla, melkoista lyhemmän ajan
39484: 
39485:      Maatalousvaliokunnan mietintO n:o 2.
39486:                  1907. -   V. M. - Esit. n:o 25.               5
39487: 
39488: kuluessa laatia tarpeen vaatiman asetuksen, kuin jos kysy-
39489: myksessä oleva asia on lykättävä valtiopäivien käsiteltä-
39490: väksi, jotka mahdollisesti juuri ovat lopettaneet työnsä
39491: sinä vuonna.
39492:       Voitanee väittää, että jos hallitus hyvissä ajoin laatisi
39493: ehdotuksen niitä kasvitauteja ja vahingollisia hyönteisiä kos-
39494: keviksi lakimääräyksiksi, joiden ylipäätään voidaan arvella
39495: tulevan erityisen lainsäädännön esineiksi ja nämä lakieh-
39496: dotukset jätettäisiin valtiopäivien käsiteltäviksi sekä mah-
39497: dollisesti saavuttaisivat niiden hyväksymisen, niin oltaisiin
39498: tuhotöitten esiintyessä tulevaisuudessa, mitä tähän puoleen
39499: asiasta tulee, riittävästi valmistuneita ryhtymään taisteluun
39500: niitä vastaan. Olkoonpa niin. Mutta sellaisiin edeltäpäin
39501: arvaamattomiin tauteihin nähden, kuten amerikkalainen
39502: karviaismarjahome, olisi hallitus yhä edelleen voimaton.
39503: Valiokunnan enemmistö ehdottaa tosin, että erikoistapauk-
39504: sia tarkoittavien lainsäädösten ohessa voitaisiin määrätyitä
39505: tapauksia varten myöskin säätää yleisiä ohjeita, jotka tulisi-
39506: vat kysymykseen sellaisissa tapauksissa, joita kokemuksen
39507: nojalla ei ole voitu edeltäpäin arvata. Meidän mielestämme
39508: tulisi tällaisten yleisten määräysten, jotta niillä yleensä olisi
39509: käytännöllistä merkitystä, sisältää hyvin laajan valtuuden.
39510: Valiokunnan enemmistön kannattamassa mietinnössä näyttää
39511: näin ollen esiintyvän kaksi vastakkaista periaatetta. Mutta
39512: jos hallitus voi yhdessä tapauksessa saada laajan valtuuden,
39513: voi se meidän mielestämme sen saada muissakin.
39514:       Huomiota ansaitsee myöskin, että tautia vastustetta-
39515: essa saatu •kokemus voi osottaa, että jotkut ennen anne-
39516: tut määräykset kaipaavat muutosta tai ovat täydennettävät.
39517: Jos hallitus olisi sidottu molempien valtiomahtien myötä-
39518: vaikutuksella syntyneeseen lainsäädäntöön, ei muutosta
39519: viitattuun suuntaan voi aikaansaada ilman uutta lainsää-
39520: däntötoimenpidettä.
39521:       Luulemme riittävästi perustelleemme, että, kuten ylem-
39522: pänä on esitetty, yksityiskohtaisella, erikoistapauksia var-
39523: 
39524:      Maatalousvaliokunnan mietintiJ n:o 2.
39525: 6               1907. -   V. M. -   Esit. n:o 25.
39526: 
39527: ten laaditulla lailla ei ole kyllin joustavuutta ja kykyä
39528: mukautua olosuhteisiin, sekä että tällaiset ominaisuudet juuri
39529: kysymyksessä olevassa tapauksessa ovat välttämättömät.
39530:       Sen yhteydessä, mitä valiokunnan mietinnössä maini-
39531: taan ulkomailla voimassa olevasta lainsäädännöstä kasvi-
39532: tautien ja vahingollisten hyönteisten tuhotöitten estämi-
39533: seksi, ansaitsee mainitsemista englantilainen laki 4. päi-
39534: vältä heinäkuuta tänä vuonna (.The Destructive Insects
39535: and Pests Act, 1907"), joka antaa maanviljelysdepartemen-
39536: tille (,The Board af Agriculture and Fisheries"), hyvin
39537: laajan valtuuden, milloin se pitää tarpeellisena, säätää
39538: asetuksia maanviljelys- ja puutarhakasveja uhkaavien vahin-
39539: gollisten hyönteisten ja kasvitautien hävittämiseksi. Tämän
39540: lain perusteella julkaisi mainittu departementti jo 12 heinä-
39541: kuuta asetuksen, koskeva amerikkalaista kasviaismarjaho-
39542: metta, siis samaa kasvitautia, joka meidän hallituksellemme
39543: on antanut lähimmän aiheen armolliseen esitykseen. Tämä
39544: lainsäädäntötoimi, joka on kaikkein uusin kysymyksessä
39545: olevalla alalla, poikkeaa siis kokonaan siitä muutamissa
39546: maissa aikaisemmin noudatetusta periaatteesta, jonka mu-
39547: kaan säädetään erityisiä lakeja erinäisten kasvitautien ja
39548: vahingollisten hyönteisten varalle.
39549:       Edelleen ansaitsee huomiota Ruotsin maanviljelys-
39550: keskuskoelaitoksen maanviljelyskasvitieteellisen osaston
39551: johtajan professori Jakob Ericssonin, joka on etevimpiä
39552: tiedemiehiä kasvitautien alalla, tunnetussa ja arvossa pide-
39553: tyssä saksalaisessa maanviljelysaikakauskirjassa ,Deutsche
39554: landwirtschaftliche Presse" äskettäin julkaisenA lausunto,
39555: josta me rohkenemme esittää seuraavan otteen: ,Jotta yleensä
39556: valtioiden asiana olevalla taistelulla kasvitautia vastaan
39557: olisi minkäänlaisia menestyksen toiveita, käy välttämättö-
39558: mäksi, että muut valtiot järjestäytyvät ja varustautuvat
39559: samalla tavalla kun Englanti nyt on tehnyt. Maan kor-
39560: keimman maanviljelysviraston, ja yksin tämän, tulee maan
39561: hallitukselta ja valtiopäiviltä saada valtuus, niin laaja kuin
39562: 
39563:      Maatalousvaliokunnan mietinttJ n:o 2.
39564:                 1907. -   V. M. -   Esit. n:o 25.           7
39565: 
39566: mahdollista, ryhtyä niihin toimenpiteisiin ja antaa sellai-
39567: sia määräyksiä, jotka kussakin tapauksessa näyttävät tar-
39568: peen vaatimilta. Korkeimman maanviljelysviraston vastuun-
39569: alainen asema ja sen oikeus alaisiltaan asiantuntijoilta
39570: vaatia tarpeellisia alustavia tietoja ja selvityksiä tarjoavat
39571: täyden takuun siitä, että yhteinen etu asiain sellaiseen
39572: järjestelyn kautta paraiten tulee valvotuksi".
39573:       Tämäkin lausunto todistaa, että nykyään useammalla
39574: kuin yhdellä taholla pyritään lainsäädäntötoimenpiteissä
39575: kysymyksessä olevalla alalla toteuttamaan aivan toista
39576: periaatetta kuin se, jota valiokunnan enemmistö on kan-
39577: nattanut. Tämän lisäksi käy ilmi, että sekä äsken hyväk-
39578: sytty englantilainen laki, että professori Erikssonin lau-
39579: sunto periaatteessa ovat täydelleen yhtäpitävät armollisen
39580: esityksen sisällyksen kanssa.
39581:       Edellä esitetyn nojalla emme voi huomata mitään
39582: painavia syitä valiokunnan enemmistön esittämän mieli-
39583: piteen tueksi, vaan näyttävät meistä päinvastoin kaikki
39584: asianhaarat puhuvan armollisen esityksen puolesta.
39585:        Vähäisemmän muutoksen haluaisimme siihen kuiten-
39586: kin tehdä. Koska lain määräysten alaisiksi tulisivat paitsi
39587: maanomistajat, myöskin maanvuokraajat, torpparit, kasvi-
39588: ja siemenkauppiaat y. m., ehdotamme, että esityksessä
39589: sana Hmaanomistaja" vaihdettaisiin sanoiksi Hmaanomis-
39590: taja tai haltija tahi liikkeenharjoittaja". Ettei taas halli-
39591: tuksen määräykset missään suhteessa perustuisi yksin-
39592: omaan tietopuoliselle pohjalle, pidämme parhaimpana,
39593: että paitsi asiantuntijoita, myöskin asianomaista ammatti-
39594: laitosta, esimerkiksi maanviljelyshallitusta tai paikkakun-
39595:  nalla toimivaa maanviljelysseuraa, kuulusteltaisiin ennen-
39596:  kuin tarpeen vaatimia määräyksiä julaistaan.
39597:        Edellä esitetyillä perusteilla saamme sen vuoksi eh-
39598: dottaa, että valtiopäivät hyväksyisivät armollisen esityksen
39599:  sisältämän lakiehdotuksen seuraavassa muutetussa muo-
39600: dossa:
39601: 
39602:      Maatalousvaliokunnan mietint() n:o 2.
39603: 8                 1907. - V. M. -    Esit. n:o 25.
39604: 
39605:                  Laki tarttuvien kasvitautien ja vahingollis-
39606:              ten hyönteisten tuhotöitten ehkäisemisestä.
39607: 
39608:                    Kun tarvitaan toimenpiteitli maanviljelykselle
39609:              vahingollisten hytinteisten hlivittlimiseksi sekii nlii-
39610:              den aikaansaamain tuhojen ja tarttuvien kasvi-
39611:              tautien ehkliisemiseksi, on maanomistaja tai hal-
39612:              tija tahi elinkeinonharjoittaja velvollinen alistu-
39613:              maan niihin mliäräyksiin, jotka eri tautien lajin
39614:              ja laadun mukaan, asianomaisia asiantuntijoita ja
39615:              ammattilaitosta kuultua, hallinnollista tietä anne-
39616:              taan.
39617: 
39618:     Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1907.
39619:     1(. J.   l(arlsson.                   Johan Storbjörk.
39620: 
39621: 
39622: 
39623: 
39624:     Maatalousvaliokunnan mietinto n:o 2.
39625:              1107 - •· v. K. -       ••lt. ••o 11.
39626: 
39627: 
39628: 
39629: 
39630:                             Suuren valiokunnan mietintö N:o
39631:                         11 · Keisarillisen Majesteetin armoUi-
39632:                         sen esityksen johdosta tarttovien kasvi-
39633:                         tautien ja vahingollisten hyönteisten
39634:                         tuhotöitten · ehkäisemiseksi Suomessa.
39635: 
39636: 
39637:     Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta saa kunni-
39638: oittaen ehdottaa:
39639: 
39640:                etttt Eduskun~a hyvtiksyisi Maatalous-
39641:            valiokunnan mietinnösstitin N·o 2 tttsstt asi-
39642:            assa tekemiin hylktitivtin ehdotuksen.
39643: 
39644: 
39645: 
39646:    Helsingissä, 16 p:nä lokakuuta 1907.
39647: 
39648: 
39649: 
39650: 
39651:      Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
39652:         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 25.
39653: 
39654: 
39655: 
39656: 
39657:                      Suomen Edusk.unnan alamai-
39658:                n e n v a s t a u s Keisarillisen Majesteetin
39659:                armolliseen esitykseen tarttuvien kasvitautien
39660:                ja vahingollisten hyönteisten tuhotöitten eh-
39661:                käisemiseksi Suomessa.
39662: 
39663: 
39664: 
39665: 
39666:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
39667:             ja Suuriruhtinas!
39668: 
39669: 
39670: 
39671: 
39672:      Armollisena esityksenä on Teidän Keisarillinen
39673: Majesteettinne antanut Suomen Eduskunnalle ehdotuk-
39674: sen laiksi tarttuvien kasvitautien ja vahingollisten hyön-
39675: 2        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 25.
39676: 
39677: teisten tuhotöitten ehkäisemisestä Suomessa.
39678:       Suomessa ei, kuten useissa muissa sivistysmaissa
39679: jo on tapahtunut, tähän asti ole ryhdytty lainsäädäntö-
39680: toimenpiteisiin taloudellista vahinkoa tuottavien kasvi-
39681: tautien ehkäisemiseksi ja vastustamiseksi.
39682:       Armollinen esitys tahtoo tämän puutteen poistaa
39683: yleisellä säännöksellä, joka velvoittaa maanomistajan
39684: alistumaan kaikkiin niihin määräyksiin, jotka, asian-
39685: omaisia asiantuntijoita kuultua, hallinnollista tietä an-
39686: netaan.
39687:       Eduskunta ei voi olla huomauttamatta, että laki-
39688: ehdotus nykyisessä muodossaan on sangen vaillinainenr
39689: siinä kun ei ole ensinkään koetettu määrätä niitä pe-
39690: rusteita, jotka lakia sovellettaessa olisivat noudatetta-
39691: vat. Niinpä ei ole edes mainittu sitä viranomaista,
39692: jonka käsiin lain edellyttämä, miltei rajaton määräämis-
39693: valta on ehdotettu annettavaksi. Ei sanota, onko tarkoitus
39694: ja minkä perusteiden mukaan erityisissä tapauksissa suo-
39695: rittaa korvausta siitä vahingosta, jonka yksityinen tar-
39696: peellisiksi havaittujen toimenpiteitten kautta ehkä kärsii.
39697: Seuraamukset annettujen määräysten laiminlyömisestä
39698: ovat nekin jääneet kokonaan selvittämättä.
39699:       Pääasiallisesti näitten puutteellisuuksien takia ei
39700: Eduskunta ole katsonut voivansa hyväksyä armollista
39701: esitystä sen nykyisessä muodossa.
39702:       Mutta Eduskunta on periaatteellisestikin asettunut
39703: toiselle kannalle kuin armollinen esitys. Kotieläi:ctau-
39704: tien ehkäisemiseksi on meillä jo voimassa lainsää-
39705: däntö, joka on laadittu silmällä pitäen huomattavam-
39706: pia, nimeltään mainittuja tauteja ja syntynyt valtio-
39707: päivien myötävaikutuksella. Kasvitauteja koskeva lain-
39708: säädäntö ulkomailla lienee yleensä syntynyt silmällä
39709: pitäen erikoisia huomattavampia tauteja. Tämä onkin
39710: aivan luonnollista, sillä toimenpiteet eri tautien vastusta-
39711: IDiseksi saattavat olla laadultaan hyvinkin erilaisia ja
39712: edellyttävät vastaavia määräyksiä lain~äädännössä. Edus-
39713: kunta on puolestaan katsonut, että etupäässä tällaisten
39714:          1907. -   Edusk. Vast. -    Esitys N:o 25.          3
39715: 
39716: kasuististen säännösten kautta meilläkin olisi pyrittävä
39717: sen lainsäädännön aukon täyttämiseen, josta nyt on ky-
39718: symys. Mitä erityisesti tulee siihen kasvitautiin, kar-
39719: viaismarjaruttoon, joka lähinnä on aiheuttanut armol-
39720: lisen esityksen, on Eduskunta ollut sitä mieltä, että
39721: kiireellinen lainsäädäntö sen ehkäisemiseksi on ehdot-
39722: tomasti tarpeen vaatima.
39723:      Luonnollista on, että tämän ohessa kasvitautien
39724: suhteen, samoinkuin kotieläintautien suhteen jo on
39725: tapahtunut, annetaan myöskin yleisiä määräyksiä var-
39726: sinkin semmoisia tapauksia varten, joita kokemuksen
39727: nojalla ei ole voitu edeltäpäin arvata.
39728:       Edellä esitetyillä perusteilla saa Eduskunta Teidän
39729: Keisarilliselle Majesteetillenne ilmoittaa:
39730: 
39731: 
39732:                 että Eduskunta ei ole voinut hyväksyä
39733:           armol1:/sta esitystä lniksi tarttuvien kasvitautien
39734:           ja vahingollisten hyönteisten tuhotöiden ehkäise-
39735:           misestä; mutta
39736: 
39737:                  että Eduskunta pitiiii tärkeänä, että tar-
39738:           peelliset toimenpiteet taloudellisesti tuhoavien kas-
39739:           vitautien mstustamiseksi niin pian kuin mah-
39740:           dollista yksityislwhtaisemman lainsiiiidännön kautta
39741:           määrätään.
39742: 
39743: 
39744:         Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
39745: 
39746: 
39747:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1907.
39748: Helsingissä 1907.   Helsingin Sentraalikirjapaino.
39749:                       1907, -- W:o 26.
39750: 
39751: 
39752: 
39753: 
39754:                 l•isarillite• laju.,e,in u•oiJt...
39755: 
39756: 
39757:            -...... ............
39758:            aen esitys Suomen Edu.ska...tle hOMft. nl-
39759:            *itvar•bta Talt~kupwah,.sttttiJ ~ttil3.StNp~i..
39760:                            ,
39761:           ~U:iseUa. Jmis~mrjall.1 ~~n l6 (~) ~..
39762: Vfil:i;ij. l.909 ~i .~ill~ Mfij~~ti l:tyväk~ ww..vJ...
39763: seksi lakkoo~ WJ(Ut.OO .l90l ~Ql. Al~v~Jv~~mi~D­
39764: käytännön sitä vastaan että Suomen valtiovaroista vuo-
39765: den 1905 tammikuun 11 päivästä 1907 vuoden loppuun suo-
39766: ~ Va~kiUt~~f~O~ ~JW~nftu. miljoonan
39767: markan vuotuinen apumaksu sotilastarpeisiin. Su~IJl
39768: Senaatin ilmoituksen mukaan sotilasrahaston siihen ai-
39769: kaan -~ttäl'ifiii _."J~;ai; ~ MJnsivat noin 1,200,00)
39770: markkaan vuosittain, minkä vuoksi määrättiin, että tähän
39771: tarkoitukseen olil valtiorahastosta sotilasrahastoon vuotui-
39772: sesti siirrettävä 7,00),00) markan suuruinen rahamäärä.
39773: Sen summan täyttämiseksi, joka ta.män lisäksi tarvittiin
39774: edellämainitun menon suorittamiseksi rahainhoitokautena
39775: 1905-1907, esitettiin Valtiosäädyille Suomen Pankin
39776: voittovaroista osotettavaksi 1,8(X),(X)() markkaa vuotta kohti.
39777:       Alamaisessa vastauksessaan tähän Armolliseen esityk-
39778: seen Valtiosäädyt hyväksyivät äskenmainitun apumaksun
39779: ainoastaan vuodelle 1905, koska ehdotettu määräraha ko-
39780: vin rasitti valtionmenoarviota, ja koska Valtiosäädyt ei-
39781: vät ehtineet laatia täydellistä tulo- ja menoarviota vuo-
39782: sille 1905-1907. Kun siis 1905 vuoden Valtiosäädyille
39783: annettu Armollinen esitys siten huomattiin ainoastaan
39784: osaksi tulleen toteutetuksi, on Keisarillinen Majesteetti
39785: tahtonut antaa Eduskunnalle ehdotuksen saman apumak-
39786: sun suru:ittamis.e.s.ta YlJ.OS.iJ.ta .19.0.6 :ia J.9.01.
39787:   2                              N:o 26
39788: 
39789:       Kyseessä oleva meno on etupäässä maksettava so-
39790: tilasrahaston varoista, mitkä kuitenkaan yksistään eivät
39791: siihen riitä, koska, Suomen Senaatin ilmoituksen mu-
39792: kaan, sotilasrahaston säästö kuluvan vuoden alussa -
39793: 2,036,000 markkaa --:- sekä~ rahaston vuodelta 1907 laske-
39794: tut tulot: 1,817,0Cl0· måtkkaa :...:... nousevat yhteensä
39795: 3,853,000 ·markkaan.
39796:       'J,'ähän n,ähden tulee Keisarillisen Majesteetin oso-
39797: thks~n mukaisesti, . sanottuuri rahamäärään valtiorahaston
39798: säästyneistä -varoista lisättäviksi 12,547,000 markkaa. Sen
39799: lisäksi tarvittavan rahamäärän ylläsanotun menon suorit-
39800: tamiseksi Keisarillinen Majesteetti ehdottåflti'Eduskunnalle
39801: ·osotettavaksij Eduskunnan käytettli:vl:S'Sa;· olevista varoista
39802: korkeintaan 3,600,000 ·markaltli:""kåhdelta vtiode1tfi,.·•
39803:                                                                 ..
39804: 
39805:       A riDOSSa h yväk syt·ty• ·p. Ietar
39806:                                    ·    h •      28      Heinäkuuta
39807:                                          OVISSa 1ö p:näi .Elokuuta
39808: 1907,                                     ., ,;, "'·'
39809: 
39810:                          Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
39811: 
39812: 
39813: 
39814: 
39815:           Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
39816:              1907. -    V. M. -    Esit. N:o 26.
39817: 
39818: 
39819: 
39820: 
39821:                  V a 1t i o v a r a i n v a 1 i o k u n n a n mie-
39822:            tintö N:o 13 armollisen esityksen johdosta, joka
39823:            koskee Suomen valtiovaroista Valtakunnanrahas-
39824:            toon sotilastarpeisiin suoritettavaa apumaksua.
39825: 
39826: 
39827:        Suomen Eduskunta on 10 päivänä Syyskuuta 1907
39828: tekemällään päätöksellä lähettänyt Valtiovarainvaliokun-
39829: taan tämän armollisen esityksen ynnä pöytäkirjanotteen
39830: asiaa Eduskunnassa käsiteltäessä syntyneestä keskuste-
39831: lusta sekä samassa jättänyt Valtiovarainvaliokunnan
39832: asiaksi Perustuslakivaliokunnalta pyytää lausuntoa, mikäli
39833: asia koskee perustuslakia. Tämän päätöksen johdosta
39834: Valiokunta heti kääntyi Perustuslakivaliokunnan puo-
39835: leen pyynnöllä, että se mainitussa suhteessa antaisi lau-
39836: suntonsa, ja on Valtiovarainvaliokunta tämän kuun 23
39837: päivänä saanut vastauskirjelmän vastalauseineen, joka
39838: eri liitteenä seuraa tätä mietintöä. Koska Perustuslaki-
39839: valiokunta kysymyksen oikeudellisen puolen valaisemi-
39840: seksi on hankkinut asiaa koskevat viralliset asiakirjat
39841: sekä antanut seikkaperäiset tiedo! niiden sisällyksestä,
39842: eikä nyt jälellä oleva aika mitenkään ole myöntänyt
39843: mitään lykkäystä asian käsittelyssä, jää Valtiovarain-
39844:  valiokunnan asiaksi lausua mielensä tämän kysymyksen
39845:  politisesta ja rahallisesta puolesta.
39846:        Valtiopäiväjärjestyksen 40 §:n mukaan tulee Pe-
39847:  rustuslakivaliokunnan valmistella sinne lähetetyt asiat,
39848:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
39849: 2             1907. -    V. M. -     Esit. N:o 26.
39850: 
39851: jotka koskevat perustuslain säätämistä, muuttamista,
39852: selittämistä tai kumoamista, ja 69 § tähän lisää, että Val-
39853: tiopäiväjärjestyksen noudattamisesta esiintynyt erimieli-
39854: syys on lykättävä Perustuslakivaliokuntaan, jonka siinä
39855: asiassa antamaa lausuntoa on noudatettava. Nyt esillä
39856: olevan kysymyksen oikeudelliseen puoleen nähden lie-
39857: nee siis lähdettävä siitä, että Perustuslakivaliokunta
39858: asiaa tutkittuansa on havainnut Eduskunnan perustus-
39859: lain kannalta olevan vapaan harkinnassaan, onko nyt
39860: vaadittu rahamaksu myönnettävä vuosilta 1906 ja 1907.
39861: Tarkastuksensa tulokseksi Perustuslakivaliokunta on
39862: merkinnyt:
39863:        että voimassaoleva perustuslaki ei estä Eduskuntaa
39864: myöntämästä kyseessäolevaa rahamaksua; sekä
39865:        että Eduskunnalla perustuslain mukaan on oikeus
39866: päättää kyseessä olevan rahamaksun koko määrästä.
39867:        Omasta puolestaan yhtyen tähän käsitykseen, saapi
39868: Valtiovarainvaliokunta nyt käsiteltävän kysymyksen laa-
39869: dusta huomauttaa seuraavaa.
39870:        Miten vähän myötätuntoa sota ja sotataakka voi-
39871: vatkaan Suomessa saavuttaa, on Suomen kansa aina,
39872: mahtavampaan kansaan valtiollisesti liittyneenä, saanut
39873: omien toivomustensa ohessa, monestipa niiden edellä
39874: ottaa huomioon sen rautaisen lain, joka vaatii kansoja
39875: ulkonaisen asemansa turvaamiseksi käyttämään voimia
39876: ja varoja, joiden soisi jäävän rauhallisten tointen ja
39877: kulttuurityön palvelukseen. Ulkopolitikan suuret kysy-
39878: mykset ovat, kuten vv. 1877-1878 asevelvollisuuslakia
39879: tutkittaessa tunnustettiin, ulkopuolella Suomen kansan
39880: vaikutuspiiriä, mutta niistä uhrauksista, jotka voivat
39881: siitä aiheutua, saattaa Suomen kansa kumminkin saada
39882: runsaan osansa kannettavakseen. Se, minkä kansat uh-
39883: raavat rauhan aikana puolustukseen, ei ole muuta kuin
39884:  vakuutusmaksu sodan monta vertaa pahempain taakko-
39885: jen välttämiseksi. Pienet ja vähäväkiset kansat vielä
39886: vähemmin kuin Europan suurvallat voivat tässä koh-
39887:       Valti'ovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
39888:              1907. -    V. M. -     Esit. N:o 26.          3
39889: 
39890: den asettua ulkopuolelle niitä oloja, jotka vallitsevat
39891: koko sivistyneessä maailmassa.
39892:        Tähän nähden sotavarustus, vaikka se olisikin
39893: suoritettavana 1878 vuoden asevelvollisuuslain mukaan,
39894: ei tarkoittaisi yksistään Suomen etuja ja tarpeita: kan-
39895: sallamme on velvollisuuksia myöskin valtakuntaa koh-
39896: taan, joita ei kukaan ole tahtonut jättää silleen. Tämä
39897: velvollisuus pysyy voimassa, joskin mahdollisuus sen
39898: suorittamiseen ei nykyään ole sellainen kuin maamme
39899: perustuslait vaativat.
39900:         Pyrkimykset ja tarkoitukset, jotka eivät ole lähte-
39901: neet Suomen kansasta, ovat tehneet, ettei Suomella ny-
39902: kyään ole omaa sotalaitosta. Jos kohta tämä asema
39903: on syntynyt kansamme tahtoa vastaan, eikä sen pitkit-
39904: täminen sovellu Suomen kansan etuihin tai kunnian-
39905: tuntoon, voipi väliaikainen velvollisuuden suoritus olla
39906: paikallaan, kunnes on palautettu sellainen tila, joka
39907: on perustuslakien mukainen.
39908:         Valtiovarainvaliokunta näistä suurimmassa lyhy-
39909:  käisyydessä mainituista syistä arvelee, että valtiovaro-
39910: jen käyttäminen siihen, mitä Suomen asema valtakun-
39911:  nassa vaatii, voidaan katsoa olevan maan hyödyksi ja par-
39912:  haaksi, vaikkei valiokunta ole katsonut mahdolliseksi
39913:  kaikissa kohdissa yhtyä armolliseen esitykseen.
39914:         Erityisesti on tämän yhteydessä otettava huomioon,
39915:  että mitä' vaikeimmissa oloissa, kun rauhallisten ja
39916:  laillisten olojen palauttaminen ehdottomasti oli tarpeen,
39917:  kysymys viritettiin väliaikaisen suoriutumisen aikaan-
39918:  saamisesta, ja oli silloin suurlenkin taloudellisten uh-
39919:  rausten mahdollisuus tunnustettu, jotta yksityiset va-
39920:  pautuisivat siveellisistä ristiriitaisuuksista, jotka olivat
39921:  sietämättömiä. Jos kohta muodollisesti sitovaan sopi-
39922:  mukseen ei voinut 1904-1905 vuosien valtiopäivillä
39923:  päästä, oli sopimuksen aikaansaamisen välttämättömyys
39924:  yleisesti tunnustettu.
39925:         Suomen kansa on turvatakseen oikeuttaan sisälli-
39926:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
39927: 4             1907. -    V. M. -     Esit. N:o 26.
39928: 
39929: sesti itsenäiseen elämään vedonnut korkeampaan maail-
39930: manjärjestykseen ja sille ei sovi muodollisten näkökoh·
39931: tien perustuksella pyrkiä vapaaksi edellytyksistä, jotka
39932: olivat perustuksena sille kaikkialla riemulla vastaan-
39933: otetulle sanomalle, että 1901 vuoden asevelvollisuus-
39934: asetus oli vaikutukseltaan lakkaava. Tältä kannalta
39935: näyttää kohtuulliselta, että sama rahamaksu, joka on
39936: suoritettu vuodelta 1905, suoritetaan myöskin vuosilta
39937: 1906 ja 1907.
39938:       Jos tässä kohden Valtiovarainvaliokunnan mielestä
39939: voi hyväksyä armollisessa esityksessä ehdotetun mak-
39940: sumäärän, niin sitä vastoin se tapa, millä tämä määrä
39941: on ehdotettu suoritettavaksi, ei ole Valiokunnan mie-
39942: lestä hyväksyttävä. Tulo- ja menosäännön kokonai-
39943: suus sekä Hallitusmuodon ja Valtiopäiväjärjestyksen
39944: lausuma periaate, että varat kansan tarpeiden tyydyttä-
39945: miseksi ovat hankittavat uusilla veroilla, mikäli valtio-
39946: varaston vakinaiset tulot eivät siihen riitä, vaativat eh-
39947: dottomasti, että rahamaksun koko määrä nyt niinkuin
39948: v. 1905 on Eduskunnan päätettävänä.                     .
39949:       Edellä sanotun perusteella saapi Valtiovarainvalio-
39950: kunta kunnioittaen ehdottaa:
39951: 
39952:                 että Eduskunta päättäisi 20 miljonaa
39953:            markkaa Suomen valtiovaroista Valtakunnan-
39954:            rahastoon suoritettavaksi.
39955: 
39956:        Siinä tapauksessa että tämä Valiokunnan ehdotus
39957: saavuttaa Eduskunnan hyväksymisen, saanee Valtiova-
39958: rainvaliokunta asiakseen kaikkia rahamääräyksiä kä-
39959: sittävässä mietinnössäLehdottaa miten nämä varat ovat
39960: hankittavat.
39961:        Tämän ohessa ja koska nykyinen tila, jolloin 1878
39962: vuoden asevelvollisuuslakia ei sovelluteta, vaikka sitä
39963: ei 'ole laillisessa järjestyksessä kumottu, ehdottomasti on
39964: saatava päättymään, sekä siihen nähden, että se järjes-
39965:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
39966:               1907. -    V. M. -    Esit. N:o 26.         5
39967: 
39968: tely, joka 1904-1905 vuoden valtiopäivillä tässä asiassa
39969: tapahtui, edellä ehdotetun suorituksen kautta on katsot-
39970: tava loppuun saatetuksi, pitää Valtiovarainvaliokunta
39971: velvollisuutenaan ehdottaa alamaisessa vastauskirjelmässä
39972: anottavaksi:
39973: 
39974:                  että sotilasasia ilman viivytystä on perus-
39975:            tuslain mukaisella tavalla järjestettävä.
39976: 
39977: 
39978: 
39979: 
39980:       Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa pu-
39981: heenjohtaja Palmen ja jäsenet Ahmavaara, von Alfthan,
39982: Antila, Hakulinen, Heimonen, Kallio, Koskelin, Koskinen,
39983: Lagerlöf, Arvid Neovius, Partanen, Rapola, Rissanen,
39984: Tainio, Tanner, Tokoi, Wiitanen, W. Wuolijoki, ja Y. K.
39985: YIjö- Koskinen.
39986: 
39987:      Helsingissä, 24 p. Lokak. 1907.
39988: 
39989: 
39990: 
39991: 
39992:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
39993: 6            1907. -    V. M. -    Esit. N:o 26.
39994: 
39995: 
39996: 
39997: 
39998:                    Vastalauseita.
39999:                               I.
40000: 
40001:        Emme voi yhtyä valiokunnan mietinnössä esitet-
40002: tyihin mielipiteisiin :
40003:        1) koska armollisen esityksen sisältö on vastoin
40004: perustuslakia ja ristiriidassa Eduskunnan veronmyöntä-
40005: misoikeuden kanssa ;
40006:        2) koska se tärkeä edellytys, sotilasasian perustus-
40007: lainmukainen järjestäminen, jolle tätä asiaa koskeva
40008: valtiosäätyjen päätös vuonna 1905 rakentui, ei ole to-
40009: teutunut;
40010:        3) koska kyseessäolevan rahamaksun myöntäminen
40011: arveluttavalla tavalla järkyttäisi Suomen perustuslakien
40012: Eduskunnalle takaamaa oikeutta olla osallisena maan
40013: puolustuslaitoksen järjestämisessä; sekä
40014:        4) koska se tarkotus, johon esitetyt varat käytet-
40015: täisiin, ei ole hyväksyttävä,
40016:        ja ehdotamme senvuoksi,
40017: 
40018:                 että Eduskunta hylkäisi kyseessäolevan
40019:            armollisen esityksen.
40020: 
40021: 
40022: 
40023:       Kun nyt vallitseva tila maan puolustuslaitoksessa
40024: on syntynyt vastoin Suomen valtiosääntöä, olisi tämä
40025: kysymys ilman viivytystä perustulainmukaisessa jär-
40026: jestyksessä ratkaistava. Entiseen asiain tilaan palaa-
40027:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
40028:              1907. -     V. M. -    Esi.t. N:o 26.                 7
40029: 
40030: minen ei kuitenkaan olisi onneksi, sillä seisovan sota-
40031: väen ylläpito, joka varakkaammillekin maille on rasit-
40032: tava taakka, tulisi Suomen köyhälle kansalle ylivoi-
40033: maiseksi. Yhtämittainen kasarmielämä, samalla kun
40034: se siveellisesti turmelee nuorison, pitää työvoimia poissa
40035: hyödyttävästä työstä.     Vakinainen armeija sitäpaitsi
40036: houkuttelee vallanpitäjiä väärinkäytöksiin ja kansan
40037: pohjakerrosten oikeutettujen, sen taloudellisen aseman
40038: parantamispyrintöjen väkivaltaiseen ehkäsemiseen. Sen-
40039: sijaan yleinen kansanpuolustuslaitos miliisin muodossa
40040: täysin tyydyttää vaatimukset maanpuolustuksen suh·
40041: teen ja on vapaa näistä ja monista muista epäkohdista,
40042: jotka vakinaisen sotaväen tekevät kansalle vastenmie-
40043: liseksi.
40044:       Tämän nojalla ehdotamme, että Eduskunta kään-
40045: tyisi hallitsijan puoleen anoen,
40046: 
40047:                   että Eduskunnalle annettaisiin esitys vuo-
40048:             den 1878 asevelvollisuuslain kumoamisesta ja
40049:             yleisen kansanpuolustuksen järjestämisestä.
40050: 
40051:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1907.
40052: 
40053:      W. Heimonen.                                F. Koskinen.
40054:      A. Partanen.                                T. Rissanen.
40055:      T. Tainio.                                  Väinö Tanner.
40056:      0. Tokoi.                                   Viht. Wiitanen.
40057:                         Wäinö Wuolijoki.
40058: 
40059: 
40060: 
40061: 
40062:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
40063: 8             1907. -     V. M. -     Esit. N:o 26.
40064: 
40065: 
40066: 
40067: 
40068:                                 II.
40069: 
40070:       Kun en ole voinut hyväksyä tämän Valtiovarain·
40071: valiokunnan mietinnön periaatteellista pohjaa enkä sen-
40072: tähden myöskään Valiokunnan ehdotusten sanamuotoa,
40073: olen pitänyt tarpeellisena vastalauseessa esittää eriävän
40074: mielipiteeni. Kun jälellä oleva täpärä aika ei, niinkuin
40075: näin tärkeissä asioissa olisi suotava, enää salli Edus·
40076: kunnan harkita ja hyväksyä täydellistä vastauskirjelmän
40077: ehdotusta, täytyy minun ainoastaan lyhyesti viitata sii-
40078: hen ajatuskulkuun, jonka minun mielestäni tulisi mää-
40079: rätä vastauksen sisällys, sekä muodostella ponnet, joi·
40080: hin vastauksen tämän mukaisesti tulisi päättyä.
40081:       Esitys lähtee siitä edellytyksestä että puheena oleva
40082: apumaksu Venäjän valtakunnanrahastoon on vastike
40083: siitä, ettei Suomi ole viime vuosina pitänyt yllä sota·
40084: väkeä, sekä että hallitsija Suomen lain mukaan olisi
40085: oikeutettu tähän tarkoitukseen määräämään maksetta-
40086: vaksi varoja valtio- ja sotilasrahastoista.
40087:        Että Suomi yhteytensä vuoksi Keisarikunnan kanssa
40088:  Qn velvollinen osaltaan avustamaan valtakunnan puolus-
40089: tusta, ei ole Suomen puolelta milloinkaan kielletty.
40090:  Mutta Suomi on velvollinen antamaan tämän avustuk-
40091:  sensa ainoastaan sillä tavalla ja siinä muodossa kuin
40092:  sen perustuslait säätävät.
40093:        Nämä velvoittavat Suomen asettamaan suomalaista
40094:  sotaväkeä ja siten osaltaan vaikuttamaan valtakunnan
40095:  puolustukseen. Mitä taas rahavaroibio tulee, on voi-
40096:  massa se periaate, että Suomen varat ovat käytettävät
40097:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö" N:o 13.
40098:               1907. -    V. M. -    Esit. N:o 26.          9
40099: 
40100: maan hyödyksi ja parhaaksi, eikä maamme valtio-oikeu-
40101: dellinen asema ole sellainen, että Suomi olisi velvolli-
40102: nen rahavaroilla avustamaan Keisarikunnan sotaväen
40103: ylläpitoa.
40104:       Mitään velvoitusta rahavastikkeen suorittamiseen
40105: ei myöskään johdu siitä, että Suomi tätä nykyä ei pidä
40106: yllä sotaväkeä, sillä tähän ei ole syy Suomen kansan.
40107:       Sotilasrahaston varojen käyttämisestä ei hallitsija
40108: enää ole oikeutettu yksin määräämään. Sen jälkeen
40109: kuin 1878 vuoden Asevelvollisuuslaki astui voimaan,
40110: syntyi tämän lain 122 §:n mukaan semmoinen asiantila,
40111: että kansaneduskunta on saanut eittämättömän oikeuden
40112: yhteisesti hallitsijan kanssa määrätä sotilasrahaston va-
40113: rain käyttämisestä.
40114:       Oikeudesta yleisen valtiorahaston varain käyttämi-
40115: seen on voimassa - erinäisten lainsäännösten nojalla sekä
40116: sen johdosta että maamme valtiovarain tila on jo vuosi-
40117: kymmeniä ollut semmoinen, ettei hallitus ole tullut vaki-
40118: naisilla valtiovaroilla toimeen - että Suomen lait eivät
40119: salli hallitsijan ilman Eduskunnan suostumusta käyttää
40120: yleisen valtiorahaston varoja puheenaolevan menoerän
40121: suorittamiseen.
40122:       Edellä esitettyjen syiden nojalla olisi Eduskunnan
40123: mielestäni Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti ilmoi~
40124: tettava
40125:                    että, koska armollisen esityksen sanamuoto
40126:              nojaa edellytyksiin, jotka ovat vastoin voimassa
40127:              olevaa lakia ja seurauksillaan voisivat aikaan-
40128:              saada kansaneduskunnan perustuslainmukaisen
40129:              itseverotusoikeuden rajoittamista, Eduskunta ei
40130:              ole voinut hyväksyä sitä.
40131: 
40132:      Esitys näyttää mielestäni kuitenkin aiheuttavan
40133: Eduskuntaa ottamaan uudelleen harkittavaksi ne asian-
40134: haarat, jotka ovat 1904-05 vuosien Valtiosäätyjen pää-
40135: töksen yhteydessä, mikäli koskee vastausta sanotuille
40136:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:O 13.
40137: 10            1907. -    V. M. -    Esit. N:o 26.
40138: 
40139: valtiopäiville annettuun armolliseen esitykseen apumak-
40140: sun suorittamisesta Venäjän valtakunnanrahastoon. Sel-
40141: lainen harkinta vie mielestäni seuraaviin johtopäätöksiin.
40142:        Vuosien 1904-05 valtiopäivillä tehdessään vasta
40143: mainitun päätöksensä, suostuen apumaksun suorittami-
40144: seen ainoastaan yhdeltä vuodelta, lähtivät Valtiosäädyt
40145: siitä varmasta edellytyksestä, ettei sotilasasian perustus-
40146: lainmukaista ratkaisua viivytettäisi yli tarpeellisen ajan.
40147:         Ei kuitenkaan käy kieltäminen että puheena ole-
40148: vaa vastauskirjelmää on jäänyt haittaamaan jonkunlainen
40149: lausetavan epäselvyys, joka on suonut sijaa sillekin
40150: tulkitsemiselle, että kymmenen miljonan markan apu-
40151: maksu Venäjän valtakunnan rahastoon olisi luvattu suo-
40152: rittaa myöskin vuosilta 1906 ja 1907. Tämä asianhaara
40153: näyttää puoltavan sitä, että myöskin nämä kaksikym-
40154: mentä miljonaa markkaa nyt maksetaan, jottei tässä
40155: asiassa enää olisi mitään epäselvää ja jotta se aihe maan
40156: arvolle epäedullisiin väärinselityksiin poistettaisiin.
40157:         Kun on eri mieliä siitä, olisiko sotilasrahaston va-
40158: rain käyttäminen tähän tarkoitukseen laillisesti oikeu-
40159: tettua ellei asevelvollisuuslain 122 §ole sitä ennen asian-
40160:  mukaista lainsäädäntötietä muutettu, ja kun joka
40161: tapauksessa näyttää toivoitavalta että sotilasrahastoa
40162: toistaiseksi säästetään, niihin sen tarkoituksen mukai-
40163:  siin menoihin, jotka käyvät välttämättömiksi, kun soti-
40164: lasasia jälleen tulee perustuslain mukaisesti järjestetyksi,
40165:  näyttää olevan oikeinta että koko rahamäärä kaksikym-
40166:  mentä miljonaa markkaa maksetaan yleisestä valtio-
40167:  rahastosta.
40168:         Edellä esitettyjen syiden nojalla näyttää Eduskun-
40169:  nan sentähden olevan alamaisesti Keisarilliselle Majes-
40170:  teetille myös ilmoitettava
40171: 
40172:                  että Eduskunta, syystä että Valtiosääty-
40173:            jen vastaus 1904-05 vuosien valtiopäiville an-
40174:            nettuun armolliseen esitykseen apumaksun suo-
40175:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
40176:            1907. -     V. M. -    Esit. N:o 26.           11
40177: 
40178:           rittamisesta Venäjän valtakunnanrahastoon,
40179:           vastauksen todellisesta sisällyksestä huolimatta,
40180:           on suonut sijaa sille tulkitsemiselle, että sellai-
40181:           nen kymmenen miljonan markan apumaksu
40182:           myös on luvattu vuosilta 1906 ja 1907, ja py-
40183:           syen sanotun vastauksen pohjana olevassa edel-
40184:           lytyksessä, että sotilasasian ratkaisua perustus-
40185:           laillisessa järjestyksessä ei viivytelä kauempaa
40186:           kuin on välttämätöntä, on päättänyt että vieläkin
40187:           kaksikymmentä miljonaa markkaa on kerras-
40188:           saan yleisen valtiorahaston säästyneistä varoista
40189:           suoritettava Venäjän valtakunnanrahastoon.
40190: 
40191:       Mitä tulee yleisessä valtiorahastossa 1907 vuoden
40192: päättyessä oleviin säästöihin viitatattakoon tässä ai-
40193: noastaan niihin arviolaskuihin, jotka ovat armollisessa
40194: esityksessä varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joi-
40195: hin vakinaiset valtiotulot eivät riitä. Näiden arviolas-
40196: kujen mukaan olisi valtiorahastossa ylijäämävaroja 1907
40197: vuoden päättyessä yhteensä 18,509,000 markkaa. Tässä
40198: kohden on kuitenkin huomattava, että tullituloja on
40199: arvioitu vuonna 1907 olevan ainoastaan 39 miljonaa
40200: markkaa, jota vastoin ne vuonna 1906 nousivat 44,8
40201: milj. markkaan ja 1907 vuoden kahdeksana ensimäi-
40202: senä kuukautena niitä todellisuudessa oli 1,8 milj. mk
40203: enemmän kuin samaan aikaan vuonna 1906. Jo tämä
40204: lisää 1907 vuoden päättyessä olevan säästön yli 24
40205: miljonan markan.
40206:       Tässä yhteydessä on myös huomattava, että voi-
40207: tanee edellyttää varmaksi että, jos Eduskunta hyväksyy
40208: ehdotuksen 20,000,000 markan suorittamisesta Venäjän
40209: valtakunnanrahastoon, tästä jobtuvassa välinsuorituk-
40210: sessa ainakin otetaan lukuun ne määrältään jo vahvis-
40211: tetut, mutta vielä maksamatta olevat saamiset, jotka
40212: Suomen valtiovarasiolla on Venäjän valtiovarastolta ha-
40213: joitetun Suomen sotaväen omaisuudesta, joka on joutu-
40214:      Valtiovaraivaliokunnan mietintö· N:o 13.
40215: 12            1907. -    V. M. -    Esit. N:o 26.
40216: 
40217: nut Venäjän sotilaslaitoksen haltuun tai luovutettu
40218: sen käytetäväksi. Ensimainittua laatua olevat, määräl-
40219: tään jo vahvistetut saamiset nousevat 1,700,000 markan
40220: vaiheille, ja niinmuodon jonkun verran vähentäisivät
40221: suoritettavaa käteistä rahamäärää.
40222:       Helsingissä, lokakuun 24 p:nä 1907.
40223: 
40224: 
40225:                                             Arvid Neovius.
40226: 
40227: 
40228: 
40229: 
40230:      Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
40231:              1907. -    V. M. -       Esit. N:o 26.     13
40232: 
40233: 
40234: 
40235: 
40236:                                111.
40237: 
40238:       Koska en ole voinut yhtyä valiokunnan mietinnön
40239: ensimmäiseen ponteen, niin pyydän saada täten esittää
40240: eriävän mielipiteeni.       .
40241:       Kyseessä oleva arm. esitys perustuu siihen käsi-
40242: tykseen, että kun Suomi vuosina 1906 ja 1907 ei ole
40243: pitänyt yllä sotaväkeä, niin Hallitsialla on oikeus mää-
40244: räämään valtiovaroista suoritettavaksi rahavastikkeen
40245: näiltä vuosilta.
40246:       Perustuslakivaliokunta on tämän johdosta selvittä-
40247: nyt, ettei tämä käsite ole sopusoinnussa valtio-oikeu-
40248: dellisen asemamme kanssa.
40249:       Vuosien 1904-05 Valtiosäädyt vastauksessaan sa-
40250: man luontoiseen esitykseen asiallisilla perusteilla osoit-
40251: tivat myös mainitun' esityksen perusajatuksen valtio-
40252: oikeuteemme sopimattomaksi, vaan siitä huolimatta ei
40253: tämä käsitys ole saanut Hallitsian huomiota. Täten on
40254: arm. esitys perustuslain vastainen, koska se kieltää Suo-
40255: men kansan eduskunnalta oikeuden olla osallisena val-
40256: tiovaroja koskeviin päätöksiin.
40257:       Sitäpaitse Valtiosäädyt käsitellessään arm. esitystä
40258: vv. 1904-05 valtiopäivillä huomauttivai nimenomaan,
40259: että »Valtiosäätyjen mielestä on erittäin tärkeä, että ra-
40260: hallinen vastike puolustusvoiman ylläpitämisestä suori-
40261: tetaan ainoastaan lyhyeltä, määrätyltä ajalta ja että sota-
40262: joukkojen asettamista siinä tarkoituksessa annetun, pe-
40263: rustuslaillisessa järjestyksessä säädetyn lain perusteella
40264: ei viivytelä yli tarpeellisen ajan».
40265:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
40266: 14            1907. -    V. M. -    Esit. N:o 26.
40267: 
40268:       Nyt on kumminkin yli kaksi vuotta kulunut siitä,
40269: vaan arm. esityksessä ei näy pienintäkään huomautusta
40270: asian lopullisesta ratkaisusta. Päinvastoin arm. esityk-
40271: sestä ja edeltävistä asiakirjoista käy selYille, että pu-
40272: heena olevaa maksua pidetään jonkunlaisena »vakanssi-
40273: maksuna», kun Suomi ei vuosina 1906 ja 1907 ole pi-
40274: tänyt yllä sotaväkeä. Tarkoitusperä saa vielä epämää-
40275: räisemmän hengen, kun ottaa huomioon, että Senaatin
40276: esitys, jonka alkulauseesta kävi selville, että »mainittua
40277: menoa pyydettiin erityisistä syistä ja että sitä niin muo-
40278: doin ei ollut tarkoitettu uudistettavaksi», hyljättiin. Tä-
40279: ten jää Suomen kansa täydellisesti epävarmuuden tilaan
40280: tämän tärkeän kysymyksen suhteen, vaikkei laillisen
40281: sotapalveluksen lakkautukseen ole sillä vähintäkään
40282: syytä. Näin ollen lainvastainen hallintosuunta tällä
40283: alalla näyttää yhä jatkuvan ja kun rahallista vastiketta
40284: mainitulla tavalla vaaditaan, niin on mielestäni ole-
40285: massa täysin oikeudellisia syitä tällä kertaa kieltäytyä
40286: sellaista apumaksua suorittamasta.
40287:        Tämän perustuksella saan kunnian ehdottaa,
40288: 
40289:                   että Eduskunta hyljäisi armollisen esz-
40290:             tyksen.
40291: 
40292:                                              Kyösti Kallio.
40293: 
40294: 
40295: 
40296: 
40297:       Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 13.
40298:                                                        Liite.
40299: 
40300:               1907. --- V. M. -   Esit. N:o 26.
40301: 
40302: 
40303:  Suomen Eduskunnan
40304: Perustuslakivaliokunta.
40305: 
40306: 
40307: 
40308: 
40309:           Valtiovarainvaliokmmalle.
40310: 
40311: 
40312:       Kirjelmässä viimekuluneen syyskuun 14 päivältä
40313: on Valtiovarainvaliokunta, viitaten Eduskunnan päätök-
40314: seen syyskuun 10 päivältä pyytänyt Perustuslakivalio-
40315: kunnan lausuntoa niistä kohdin, joissa Keisarillisen
40316: Majesteetin armollinen esitys N:o 26 Suomen valtio-
40317: varoista Valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin suoritet-
40318: tavasta apumaksusta, koskee perustuslakia.
40319:       Asian käsittelyä varten on Perustuslakivaliokunta
40320: Keisarillisen Senaatin Puheenjohtajan välityksellä saanut
40321: käytettäväkseen Keisarillisesta Senaatista ja Kenraali-
40322: kuvernöörin kansliasta erinäisiä asiakirjoja, jotka osittain
40323: koskevat 1904-5 vuosien valtiopäiville annettua arm.
40324: esitystä N:o 29 Suomen valtiovaroista Valtakunnan-
40325: rahastoon sotilastarpeisiin suoritettavasta apulisästä,
40326: osittain valaisevat nyt käsillä olevan arm. esityksen syn-
40327: tyä tai kumpaankin esitykseen läheisesti liittyviä kysy-
40328: myksiä.
40329: 
40330: 
40331:       Voidaksensa arvostella, missä kohdin ja millä ta-
40332: valla tämä arm. esitys koskee perustuslakia, on Valio-
40333: kunta katsonut välttämättömäksi, mikäli se Valiokunnan
40334: käytettävissä olevien asiakirjain avulla on ollut mahdol-
40335: lista, ottaa selkoa arm. esityksen synnystä ja niistä
40336: 2             1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
40337: 
40338: perusteista, joille se rakentuu. Valiokunta ei näin ollen,
40339: tämän asian erinomaiseen tärkeyteen ja erityiseen laa-
40340: tuun nähden, ole voinut välttää seikkaperäistä selon-
40341: tekoa tätä arm. esitystä edeltävistä toimenpiteistä ja
40342: lausunnoista. Tässä selonteossa on Valiokunta nojautu-
40343: nut ainoastaan virallisista asiakirjoista saataviin tietoihin.
40344: 
40345: 
40346: 
40347:        Valtiopäivilie v. 1900 antoi K. M. arm. esityksen
40348: Suomen Valtiosäädyille siitä, että poiketen 27 p. joulu-
40349: kuuta 1878 annetun asevelvollisuuslain 9 ja 10 §:n sään-
40350: nöksistä reservin harjoituskokouksia ei pidettäisi vuonna
40351: 1900. Kun silloin uuden järjestelmän käytäntöön saat-
40352: taminen maan sotalaitoksessa oli kysymyksenalaisena
40353: ja tämä laitos siis oli jossakin määrin väliasteeilisella
40354: kannalla, olivat Valtiosäädyt sitä mieltä, että sellainen
40355: väliaikainen poikkeemus voimassaolevan asevelvollisuus-
40356: lain määräyksistä, kuin arm. esitys tarkoitti, olisi hyväk-
40357: syttävä, sekä ilmoittivat, että Valtiosäädyt, jotka siihen
40358: nähden, että asetusehdotus sisälsi poikkeuksen perustus-
40359: laista, olivat käsitelleet sitä Valtiopäiväjärjestyksen 71 §:n
40360: säätämällä tavalla, olivat hyväksyneet arm. esityksessä
40361: olevan asetusehdotuksen muuttamattomana. Koska lä-
40362: hinnä seuraavinakin vuosina, ennenkuin Valtiosäädyt
40363: ensi kerran kokoontuisivat valtiopäiville taikka Valtio-
40364: säätyjen ylimääräisillä valtiopäivillä v. 1899 hyväksymä
40365: ehdotus asetukseksi erinäisten säännösten muuttamisesta
40366: asevelvollisuuslaissa saisi K. M:n armollisen vahvistuk-
40367: sen, saattaisi ilmaantua asianhaaroja, joissa K. M. voisi
40368: havaita olevan syytä reservin harjoituskokousten peruut-
40369: tamiseen jonakuna tai joinakuina näistä vuosista, oli-
40370: vat Valtiosäädyt, mikäli se heistä riippui, tahtoneet
40371: poistaa ne mutkallisuudet, jotka johtuivat siitä, että
40372: sellaiseen toimenpiteeseen tarvittiin Valtiosäätyjen suos-
40373: tumus. Sen vuoksi olivat Valtiosäädyt puolestaan
40374:               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.            3
40375: 
40376: päättäneet suostua reservin harjoituskokousten peruu-
40377: tuttamiseen yhtenä tai useampana seuraavanakin vuonna,
40378: ennenkuin Valtiosäädyt ensi kerran kokoontoisivat val-
40379: tiopäiville.
40380:        Jo seuraavana vuonna tapahtui kuitenkin asevel-
40381: vollisuuslain käytännöstä lakkauttaminen ilman Valtio-
40382: säätyjen suostumusta sekä uuden ilman Valtiosäätyjen
40383: myötävaikutusta syntyneen asevelvollisuusasetuksen jul-
40384: kaiseminen; vieläpä maksettiin ilman Valtiosäätyjä kysy-
40385: mättä Venäjän valtakunnanrahastoon vuosina 1902-4
40386: eri erissä kaikkiansa 14,230,000 markkaa. Valtiosäädyillä
40387: ei ollut ennen kuin 1904-05 v:n valtiopäivillä tilaisuutta
40388: lausua mielipidettänsä näistä tapahtumista. Anomuk-
40389: sessaan 31 päivältä joulukuuta 1904 lausuivat Valtio-
40390: säädyt 1901 vuoden asevelvollisuusasetuksesta m. m.:
40391:        «Kun kysymys Suomen asevelvollisuudesta ja sen
40392: yhteydessä olevista asioista ei ole voinut saada pätevää
40393: ratkaisua 1901 vuoden asetuksen kautta ja kun yhteis-
40394: kunnalle kokonaisuudessaan on tuiki välttämätöntä, että
40395: vältetään ne jatkuvat ristiriidat ja onnettomuudet, joita
40396: sanotun asetuksen edelleen sovelluttaminen synnyttäisi,
40397: rohkenevat Valtiosäädyt toivoa, että T. K. M:nne ar-
40398: mossa suvaitsisi määrätä, että heinäkuun 12 (kesäkuun
40399: 29) päivänä 1901 annettua aseyelvollisuusasetusta on,
40400: peruuttamaila hetimiten kutsunnat, lakattava käyttä-
40401: mästä, kunnes kysymys asevelvollisuudesta Suomessa tu-
40402: lee perustuslain mukaisessa järjestyksessä ratkaistuksi, ja
40403: että kutsunnasta poisjääneille tahi muuten 1901 vuoden
40404: asetuksen täytäntöönpanoa varten määrätyt seuraamukset
40405: saavat raueta. Ja kun väliaikaisia toimenpiteitä saattaa
40406: olla tarpeen siihen asti, kun sotilaskysymys saadaan
40407: laillisesti järjestetyksi, saanevat valtiopäivät vastaanottaa
40408: semmoisia toimenpiteitä koskevan armollisen esityksen,
40409: joihin ei voida hallinnollista tietä ryhtyä. Mitä erittäin
40410: tulee kaartinpataljoonan väliaikaiseen täydentämiseen
40411: vapaaehtoisuuden perusteella, katsovat Valtiosäädyt voi-
40412: 4            1907. -   V. M. -    Esit. N:o 26.
40413: 
40414:  vansa selittää ettei nykyiseen asiantilaan nähden mikään
40415:  enempi myötävaikutus Valtiosäätyjen puolelta tätä var-
40416:  ten olisi tarpeen.»
40417:        Venäjän valtakunnanrahastoon tapahtuneista mak-
40418:  sunsuorituksesta puhuivat Valtiosäädyt vastauksessaan
40419:  arm. esitykseen N:o 12, joka koski m. m. suosiuntameno-
40420:  arvion väliaikaista järjestämistä, esittäen sen alamaisen
40421:  pyynnön, että K. M. suvaitsisi, ennenkuin enempiä apu-
40422:  lisiä Venäjän valtakunnanrahaston menoihin Suomen val-
40423: tiovaroista osotetaan, Valtiosäädyille antaa armollisen esi-
40424:  tyksen semmoisten apulisien tarkoituksesta ja määrästä.
40425:        Viimeksimainitun Valtiosäätyjen alamaisen pyynnön
40426: johdosta lausui Senaatti, jolta lausuntoa siitä oli vaadittu,
40427: kirjelmässään 15 p:ltä helmikuuta ainoastaan, että tämä
40428: kysymys oli mitä lähimmässä yhteydessä niiden asiain
40429: kanssa, joita käsitellään Valtiosäätyjen alamaisessa ano-
40430: muksessa 31 p:ltä joulukuuta 1904, josta Senaatin lausun-
40431: toa niinikään oli vaadittu, ja että Senaatti pyytää saada K.
40432: M:lle esittää alamaisen lausuntonsa Valtiosäätyjen ky-
40433: seessäolevasta sotilaskysymystä koskevasta alamaisesta
40434: anomuksesta, niin pian kuin töiden kulku Senaatissa
40435: alamaisen lausunnon antamiseksi Valtiosäätyjen maini-
40436: tusta anomuksesta tekisi sen mahdolliseksi.
40437:        Kaksi päivää myöhemmin, 17 p. helmikuuta, lau-
40438: sui Senaatti kuitenkin jo mielensä tästä asiasta. Tässä-
40439: kin lausunnossa viittasi Senaatti, joka katsoi kysymyksen
40440: laatuunsa nähden olevan Valtiosäädyille esitettävän, siihen
40441: lausuntoon, minkä Senaatti oli antava Valtiosäätyjen,
40442: laillisen järjestyksen palauttamista koskevasta anomuk-
40443: sesta, missä Senaatti oli saava tilaisuuden tarkemmin lau-
40444: sua ajatuksensa sotalaitoksen järjestämisestä Suomessa.
40445: Mutta kun tämä kysymys Senaatin mielestä ei ollut vielä
40446: riittävästi valmisteltu voidaksensa saada lopullisen rat-
40447: kaisun, niin Senaatti väliaikaisena toimenpiteenä esitti,
40448: että K. M. suvaitsisi armossa käskeä, että, kunnes asevel-
40449: vollisuuskysymys Valtiosäätyjen myötävaikutuksella olisi
40450:               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.           5
40451: 
40452: ratkaistu, 1901 vuoden asevelvollisuuslakia olisi sovellu-
40453: tettava ainoastaan Suomen kaartinpataljoonan täydentä-
40454: miseksi. Katsoen siihen, että Suomi tänä väliaikana ei
40455: tulisi asettamaan muuta sotaväkeä kuin kaartinpatal-
40456: joonan, Senaatti sen ohessa katsoi kohtuulliseksi, että
40457: Suomen valtiovaroista sanottuna aikana vuosittain olisi
40458: suoritettava Valtakunnanrahastoon vakanssimaksuna
40459: määrätty rahamäärä, jonka suuruus, maan varoihin
40460: katsoen, Senaatin mielestä olisi vahvistettava yhdeksäksi
40461: miljoonaksi markaksi vuodessa. Tämä meno voitiin
40462: Senaatin mielestä lähinnä suorittaa sotilasrahaston va-
40463: paista tuloista. Mutta kun nämät tulot, kun ensin vä-
40464: hennettiin rahastosta suorastaan maksettavat menot,
40465: mitkä nousivat 1,000,000 markkaan, siihen luettuna
40466: kustannukset kaartinpataljoonan ylläpidosta, nousivat
40467: ainoastaan noin 1,200,000 markkaan vuodessa, niin olisi
40468: puheenaolevaa tarkoitusta varten valtiorahastosta soti-
40469: lasrahastoon vuosittain siirrettävä 6,000,000 markkaa.
40470: Sen lisäksi tarpeelliset varat, mitkä tekivät noin 1,800,000
40471: markkaa vuodessa, voitaisiin esittää Valtiosäädyille oso-
40472: tettaviksi Suomen Pankin voittovaroista. Se ehdotus
40473: arm. esitykseksi, jonka senaatti tämän nojalla teki, oli
40474: näin kuuluva:
40475:       »Alamainen ehdotus Keisarillisen Majesteetin ar-
40476: molliseksi esitykseksi Suomenmaan Valtiosäädyille Suo-
40477: men valtiovaroista Valtakunnanrahastolle suoritettavasta
40478: sotilasvakanssimaksusta sekä sitä varten tarpeellisten
40479: varain osottamisesta.
40480:       Kun Suomen sotalaitoksen lopullinen järjestäminen
40481: vaatii erinäisiä valmistuksia, niin on Keisarillisen Majes-
40482: teetin armollinen tahto, että, kunnes tätä koskeva kysy-
40483: mys on saavuttanut lopullisen ratkaisunsa, asevelvollis-
40484: ten kutsuntoja 29 päivänä Kesäkuuta (12 päivänä Heinä-
40485: kuuta) 1901 annetun Asevelvollisuuslain määräysten mu-
40486: kaan on toimitettava ainoastaan Henkivartioväen 3:nnen
40487: Suomen tarkkaampujapataljoonan täydentämiseksi, mutta
40488:  6            1907. -    V. M. -   Esit. N:o 26.
40489: 
40490:   että sillä aikaa Suomen valtiovaroista on Valtakunnan-
40491:   rahastolle suoritettava vuotuinen sotilasvakanssimaksu.
40492:   Mitä tulee tämän maksun suuruuteen, niin on maan
40493:   varoihin nähden katsottu, että se olisi määrättävä yhdek-
40494:   säksi miljoonaksi markaksi vuodessa.
40495:         Keisarillinen Majesteetti on sentähden tahtonut
40496:   Valtiosäädyille ehdottaa
40497:         että, kunnes Suomen sotalaitoksen järjestämistä
40498:   koskeva kysymys Valtiosäätyjen perustuslainmukaisella
40499:   myötävaikutuksella on saavuttanut lopullisen ratkaisunsa,
40500:   jota ennen asevelvollisten kutsuntoja on toimitettava aino-
40501:   astaan Henkivartioväen 3:nnen Suomen tarkkaampuja-
40502:   pataljoonan täydentämiseksi, on Suomen valtiovaroista
40503:   Valtakunnanrahastolle suoritettava sotilasvakanssimaksu,
40504:   suuruudeltaan yhdeksän miljoonaa markkaa vuodessa.
40505:          Kun sotilasrahaston käytettävissä olevat tulot, jotka,
40506:   kun rahaston menot vähennetään sen tuloista, nousevat
40507:   noin 1,200,000 markkaan vuodessa, eivät riitä tämän
40508:   menon suorittamiseen, niin on Keisarillisen Majesteetin
40509:   armollinen aikomus siirrättää kunakin vuosista 1905,
40510:   1906 ja 1907 valtiorahastosta sotilasrahastoon sanottua
40511:   tarkoitusta varten kuusi miljonaa markkaa; ja on Kei-
40512:   sarillinen Majesteetti tahtonut täten ehdottaa, että Valtio-
40513:   säädyt Suomen Pankin voittovaroista ospttaisivat sen
40514:   rahamäärän, suuruudeltaan 1,800,000 markkaa vuodessa,
40515:   joka tämän lisäksi tarvitaan yllä esitetyn menon suorit-
40516:   tamiseen varainhoitokautena 1905-1907. »
40517:          Lausunnossan 4 p:ltä maaliskuuta 1905 Valtio-
40518:   säätyjen anomuksesta, joka koski laillisen järjestyksen
40519: · palauttamista, oli Senaatilla tilaisuus palata asiaan. Ase-
40520:   velvollisuusasiaan nähden Senaatti siinä esitti muutamia
40521:   yleisiä perusteita asian lopulliseksi järjestämiseksi: että
40522:   Suomen kansalaisten sallittaisiin suorittaa asevelvolli-
40523:   suutensa erityisissä joukko-osastoissa, joihin kuitenkin
40524:   myös Suomessa asuvia syntyperäisiä venäläisiä voitaisiin
40525:   ottaa, että sanotut joukot rauhan aikana olisivat sijoitet-
40526:              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.           7
40527: 
40528: tuna Suomeen, että joukkojen välittömän päällystön tulisi
40529: osata suomea, että korkein rauhanaikuinen lukumäärä
40530: (ehd. 12,000) määrättäisiin, että joukkojen taloudenhoito
40531: olisi suomalaisten viranomaisten asiana ja että uuteen
40532: lakiin 1901 vuoden laista otettaisiin määräykset palvelus-
40533: ajasta, mutta että muut asiat olisivat hallitsijan yksinään
40534: päätettävät. Samalla kuin Senaatti pyysi saada oikeutta
40535: valmistaa esitystä Valtiosäädyille näiden periaatteiden
40536: mukaan, samalla Senaatti ehdotti toimenpiteitä asian
40537: väliaikaista järjestämistä varten siihen suuntaan, »että
40538: Valtiosäätyj en valtiosäännönmukaisella myötävaikutuk-
40539: sella määiättäisiin että 12 p:nä heinäkuuta (29 p:nä
40540: kesäkuuta) 1901 annettua asevelvollisuuslakia toistaiseksi
40541: ja siksi kuin puheenaoleva kysymys on saanut lopulli-
40542: sen ratkaisunsa, niinkuin tähänkin asti, käytettäisiin vain
40543: sen verran kuin Suomen kaartin tarkkampujapataljoonan
40544: täydentämiseksi tarvittaisiin, mutta Suomen yleisistä
40545: varoista sillä aikaa maksettaisiin apulisiä valtakunnan
40546: menojen suorittamiseksi sotilaallisia tarkoituksia varten».
40547: Jos näin tapahtuisi, oletti Senaatti kutsuntain voivan
40548: tapahtua ilman häiriöitä.
40549:        Asiasta antoi Kenraalikuvernööri lausuntonsa 22
40550: p. maalisk. 1905. Hän huomautti että Valtiosäätyjen
40551: tästä asiasta lausuma toivomus tarkoitti toiselta puolen
40552: 1901 vuoden asevelvollisuuslain täydellistä tarkastusta
40553: yhdessä valtiopäiväin kanssa sekä toiselta puolen tämän
40554: lain toimeenpanemisen keskeyttämistä, kunnes tämä
40555: tarkastus olisi toimitettu. Kenraalikuvernööri puolestaan
40556: lausui että edellisen pyynnön täyttäminen olisi sel-
40557: västi ristiriidassa paraillaan koossaolevain valtiopäivien
40558:  alkajaisissa pidetyssä armollisessa prlheessa lausutun
40559:  Hallitsijan tahdon kanssa, mikä koski mainitun lain pää-
40560: perusteiden säilyttämistä muuttamattamassa voimassa.
40561:  Tosin ei tämän puheen sananmukainen ajatus estänyt
40562: tekemästä osittaisia muutoksia ja lisäyksiä. Mutta kui-
40563:  tenkaan ei vielä voinut päättää, tuliko tästä asiasta
40564: 8            1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
40565: 
40566: annettavaksi esitystä Valtiosäädyille, koska kysymys
40567: yleisvaltakunnallisen ja paikallisen suomalaisen lainsää-
40568: dännön alojen toisistaan rajoittamisesta paraillaan
40569: oli harkinnanalaisena erityisessä komiteassa, jonka pu-
40570: heenjohtajana oli senaattori Tagantsev, ja ennenkuin
40571: tämä komitea oli työnsä lopettanut, oli tietymätöntä, tuli-
40572: siko paikallisen lainsäädännön alalle siirretyksi mitään
40573: asevelvollisuutta koskevia asioita. Tämän johdosta ei
40574: Kenraalikuvernööri pitänyt mahdollisena vakanssiveroa
40575: koskevassa valtiopäiväesityksessä huomauttaa, niinkuin
40576: Senaatti oli ehdottanut, tapahtuvasta sotilaskysymyksen
40577: järjestämisen      ratkaisusta Suomessa » Valtiosäätyjen
40578: perustuslainmukaisella myötävaikutuksella». Mitä taas
40579: tuli Valtiosäätyjen anomukseen 1901 vuoden asevelvolli-
40580: suuslain väliaikaisesta lakkauttamisesta, niin tämä pyyntö
40581: näytti Kenraalikuvernöörin mielestä huomioonotettavalta.
40582: Mainittua lakia toteutettiin ainoastaan Henkivartioväen
40583: 3:nnen Suomen tarkkampujapataljoonan täydentämiseksi,
40584: johon vuosittain tarvittiin vähemmän kuin 200 rekryyttiä,
40585: mutta tämän tähden oli ylläpidettävä koko joukko ase-
40586: velvollisuutta koskevia laitoksia sekä tuoltavasta työstä
40587: koottava enemmän kuin 20,000 henkeä kutsuntaan. Paitsi
40588: niitä selkkauksia, joita syntyi siitä, että osa Suomen asu-
40589: jamistoa vastusti asevelvollisuuslain toimeenpanoa, näytti
40590: siltä, etteivät suoritetut uhraukset olleet missään suhteessa
40591: valtakunnan tämän lain vaikutuksesta saamiin etuihin.
40592: Mutta koska, niinkuin Kenraaliadjutantti Saharov oli
40593: ilmoittanut, lähimmässä tulevaisuudessa ei ollut odotetta-
40594: vissa 1901 vuoden asetuksessa edellytettyjen, »etupäässä
40595: suomalaisilla täydennettävien» sotajoukko-osastojen muo-
40596: dostamista, piti Kenraalikuvernööri enimmin tarkoitustaan
40597: vastaavana, että asetuksen sovelluttaminen lakkautettai-
40598: siin, kunnes joukot muodostettaisiin. Näin ollen oli Ken-
40599: raalikuvernöörin mielestä täysin oikeudenmukaista, että
40600: Suomen kruunu vastikkeeksi siitä, että Suuriruhtinaan·
40601: maan asujaroisto väliaikaisesti vapautettaisiin henkilökoh-
40602:               1907. -    V. M. -   Esit. N:o 26.              9
40603: 
40604: taisen asevelvollisuuden suorittamisen taakasta, saatettai-
40605: siin ottamaan osaa Keisarikunnan sotilaallisiin menoihin.
40606: Määritellessään »Sotilasvakanssiveron» 9 miljoonaksi
40607: markaksi vuodessa oli Senaatti esityksessään edellyt-
40608: tänyt, että asevelvollisuuslakia edelleenkin sovellutettai-
40609: siin 3:nnen henkivartiopataljoonan täydentämiseksi. Jos
40610: Suomi väliaikaisesti vapautettaisiin pakollisesta henki-
40611: lökohtaisesta asevelvollisuudesta olisi tätä summaa Ken-
40612: raalikuvernöörin mielestä korotettava vielä yhdellä mil-
40613: joonalla. Kenraalikuvernööri ilmoittaa toivovansa että
40614: arm. esitys vakanssiverosta laadittaisiin tähän suuntaan.
40615:        Maaliskuun 31 p:nä esiteltiin Senaatissa armollinen
40616: julistuskirja 16 /29 p:ltä maaliskuuta 1905, jossa ilmoitettiin,
40617: että Hallitsija, suostuen Suomen Valtiosäätyjen alamai-
40618: seen esitykseen, Suuriruhtinaanmaan sotilaslaitoksen jär-
40619: jestämisestä ja ottaen huomioon, että mainittua esitystä
40620: ei voitu lopullisesti ratkaista ennenkuin yleisvaltakun-
40621: nallisen ja Suomen paikallisen lainsäädännön alojen
40622: toisistaan rajoittamista varten erityisesti asetettu komi-
40623: tea oli suorittanut tehtävänsä, oli nähnyt hyväksi tois-
40624: taiseksi käytännöstä lakkauttaa kesäkuun 29 (heinä-
40625: kuun 12) p:nä 1901 annetun Suomen asevelvollisuuslain
40626: niiden perusteiden mukaan kuin oli osotettu samana
40627: päivänä Valtiosäädyille annetussa arm. esityksessä. Mai-
40628: nitussa esityksessä, joka samalla kertaa esiteltiin, mai-
40629: nittiin niinikään että H. M. Keisari ja Suuriruhtinas oli
40630: nähnyt hyväksi, »suostuen nyt koolla olevien valtiopäi-
40631: vien esitykseen, toistaiseksi käytännöstä lakkauttaa kesä-
40632: kuun 29 (heinäkuun 12) päivänä 1901 annetun asevel-
40633: vollisuuslain, ollen samalla Suomen valtiovaroista tam-
40634: mikuun 1 päivästä 1905 1907 vuoden loppuun suo-
40635: ritettava Valtakunnan Rahastoon vuotuinen apulisä so-
40636: tilastarpeisiin. » Maan varoihin nähden oli katsottu koh-
40637: tuulliseksi määrätä tämän apulisän suuruus kymmeneksi
40638: miljoonaksi markaksi, jonka suorittamiseksi olisi sotilas-
40639: rahaston vuotuisten tulojen, noin 1,200,000 markan, li-
40640: 10           1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
40641: 
40642: säksi vuosien 1905, 1906 ja 1907 kuluessa valtiorahas-
40643: tosta sotilasrahastoon sanottua tarkoitusta varten vuo-
40644: sittain siirrettävä 7,000,000 markkaa; puuttuvan määrän
40645: hankkimiseen varainhoitokauden 1905-1907 aikana eh-
40646: dotti K. M. Valtiosäädyille, että Suomen Pankin voitto-
40647: varoista osotettaisiin 1,800,000 markkaa vuodessa.
40648:        Vastauksessaan Valtiosäädyt lähtivät siitä edelly-
40649: tyksestä, että armollinen esitys tarkoitti semmoista Val-
40650: tiosäätyjen anomuksessa 31 p:ltä joulukuuta 1904 mai-
40651: nittua väliaikaista toimenpidettä, johon ei käynyt hallin-
40652: nollista tietä ryhtyminen ja ettei tehty ehdotus ollut
40653: mikään uusi, anomuksesta riippumaton asia, vaan niitä
40654: sotilaslaitoksen alaan kuuluvia kysymyksiä, jotka ano-
40655: muksen johdosta olivat kaivanneet armollista ratkaisua.
40656: Niinikään edellyttivät Valtiosäädyt ettei 29 p. maalis-
40657: kuuta 1905 annetun julistuskirjan sisällystä, mikäli tässä
40658: asiassa tarpeelliseen uuteen lainsäädäntöön tuli, voitu
40659: käsittää muuksi kuin myönnytykseksi, että Valtiosää-
40660: dyillä oli oikeus ottaa tähän lainsäädäntöön osaa, vaikka
40661: se ajankohta, jolloin lakiehdotus valtiopäiville annettai-
40662: siin, vielä riippui eräästä julistuskiljassa mainitusta eri-
40663: tyisestä asianhaarasta. Jos sotilaslaitoksen alalla v. 1901
40664: alkanut lainvastainen hallintosuunta edelleen olisi jat-
40665: kunut, mutta rahallista apua sotilaallisiin tarkoituksiin
40666: Suomen sotilasmenojen vähäisen määrään perusteella
40667: kuitenkin olisi vaadittu, olisi ollut päteviä oikeudellisia
40668: syitä kieltäytyä semmoista apumaksua suorittamasta,
40669: eikä sen kautta millään tavoin olisi syrjäytetty Suomen
40670: velvollisuuksia puolustuslaitoksen nähden, jotka velvolli-
40671: suudet Valtiosäädyt olivat tunnustaneet. Mutta kun
40672: laillisuuden tielle tässä suhteessa taas oli astuttu, oli
40673: asiaintila sellainen, että edellämainitut velvoitukset voi-
40674: tiin ja piti ottaa varteen asiata harkittaessa. Arm. esi-
40675: tyksen sisällystä ja sanamuotoa tarkastaessaan katsoi-
40676: vat Valtiosäädyt velvollisuudekseen viitaten 31 p. jou-
40677: lukuuta 1904 antamaansa vastaukseen arm. esitykseen
40678:               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.            11
40679: 
40680: N:o 12, lausua, että kun Suuriruhtinaanmaan valtio-
40681: vara-asiat ovat erikseen eheä kokonaisuus sekä Suo-
40682: men valtiovaroja, kuten Valtiopäiväjärjestyksen 27
40683: §:stäkin, joka vastaa 1772 vuoden Hallitusmuodon 50 §:ää,
40684: käypi selville, on käytettävä Suomen hyödyksi ja par-
40685: haaksi, seurasi tästä, ettei apumaksuja Venäjän valta-
40686: kunnanrahastoon käynyt oikeudenmukaisesti paneminen
40687: Suomenmaan menoarvioon, elleivät Valtiosäädytkin me-
40688: non tarkoitusta ja määrää tutkittuaan olleet havainneet
40689: semmoisen maksun olevan Suomenmaan hyödyksi taikka
40690: johtuvan sen velvoituksista Keisarikuntaa kohtaan. Sa-
40691: malla lausuivat Valtiosäädyt, ettei sotilasrahaston tuloja,
40692: ne kun perustuvat ruotujakolaitokseen, jota Hallitus-
40693: muodon 18 §:n mukaisesti ei voida Valtiosäätyjen suos-
40694: tumuksetta muuttaa, saanut hallinnollista tietä tehdyn
40695: päätöksen kautta käyttää mihinkään sanotulle rahas-
40696: tolle vieraaseen tarkoitukseen. Valtiosäätyjen mielestä
40697: oli tärkeätä, että rahallinen vastike puolustusvoiman
40698: ylläpitämisestä suoritettiin ainoastaan lyhyeltä määrä-
40699: tyltä (ruots. »hegränsad>>) ajalta ja että sotajoukkojen aset-
40700: tamista siinä tarkoituksessa annetun, perustuslainmu-
40701: kaisessa järjestyksessä säädetyn lain perusteella ei vii-
40702: vytettäisi yli tarpeellisen ajan. Siihen nähden että esityk-
40703: sessä ehdotettu maksunsuoritus Suomen valtiovaroista
40704: oli väliaikainen toimenpide, joka oli aiheutunut K. M:n
40705: arm. suostumuksesta Valtiosäätyjen esitykseen 1901
40706: vuoden asevelvollisuusasetuksen käyttämisen lakkautta-
40707: misesta, katsoivat Valtiosäädyt että maksunsuoritus voi-
40708: tiin hyväksyä, mutta ainoasta;m yhdeksi vuodeksi, koska
40709: valtiopäiväin äkillisen päättämisen johdosta sekä sen
40710: vuoksi, että valtiovaroja koskevat esitykset myöhään an-
40711: nettiin Valtiosäädyille, ei täydellistä tulo- ja menoarvion
40712: järjestelyä oltu voitu laatia ja kysymyksessä oli Suomen
40713: valtion menoarviossa siksi tuntuva määrä. Esittämiensä
40714: syiden nojalla Valtiosäädyt siis päättivät, »että Valtiosää-
40715: dyt suostuvat siihen, että vuodelta 1905, sittenkuin yleisestä
40716: 12           1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
40717: 
40718: valtiorahastosta on 7,000,000 markkaa siirretty sotilas-
40719: rahastoon, viimeksimainitun rahaston käytettävissä ole-
40720: vat varat suoritetaan valtakunnanrahastoon, sekä että
40721: se määrä, mikä tarvitaan tämän lisäksi, jotta vastamai-
40722: nittu maksumäärä nousisi 10,000,000 markkaan, osate-
40723: taan suostuularahaston varoista, ei kuitenkaan enempää
40724: kuin 1,800,000 markkaa.»
40725:        Valtiosäätyjen alamainen vastaus esitettiin Senaa-
40726: tissa 6 p. kesäkuuta 1905 lausunnon antamista varten.
40727: >>Edelleen ovat Valtiosäädyt» - niin sanottiin Senaatin
40728: lausunnossa - »T. K. M:nne asiassa antaman arm. esityk-
40729: sen johdosta suostuneet siihen, että vuodelta 1905,
40730: sen siirron tapahduttua valtiorahastosta sotilasrahas-
40731: toon, josta T. K. M:nne on suvainnut antaa ar-
40732: mollisen käskyn, sotilasrahaston käytettävissä olevat
40733: varat suoritettaisiin valtakunnanrahastoon sekä että se
40734: määrä, joka tätä paitsi tarvitaan, jotta siirto nousisi
40735: 10,000,000 markkaan, osotettaisiin suostuotarahaston
40736: varoista, ei kuitenkaan enempää kuin 1,800,000 mark-
40737: kaa.» Tässä lausunnossaan, jonka Senaatti antoi sa-
40738: massa kirjelmässä ja samassa yhteydessä, missä Se-
40739: naatti lausui mielensä Valtiosäätyjen muista tulo- ja
40740: menoarvion järjestämistä koskevista päätöksistä, Senaatti,
40741: »alamaisuudessa puoltaa armollista vahvistusta» Valtio-
40742: säätyjen päätökselle. Kenraalikuvernöörin 7/20 p. kesäk.
40743: antama lausunto asiasta koskee varsinaisesti vain maan
40744: raha-asiain järjestämistä sen johdosta, että Valtiosäädyt
40745: olivat myöntäneet kaikki suostunnat vain yhdeksi vuo-
40746: deksi, mutta ehdottaa ValHosäätyjen päätösten vahvista-
40747: mista kuluvaksi vuodeksi.
40748:        Valtiosäätyjen päätöksen mukaisesti annettiin 6/19
40749: p. heinäk. 1905 arm. asetus, joka sisälsi, että »sitten-
40750: kun yleisestä valtionrahastosta 7,000,000 markkaa on
40751: siirretty sotilasrahastoon, suoritetaan vuodelta 1905
40752:               1907. -   V. M. -· Esit. N:o 26.             13
40753: 
40754:  viimeksimainitun rahaston käytettävissä olevat varat
40755:  valtakunnanrahastoon, ja se määrä, mikä tarvitaan tä-
40756:  män lisäksi, jotta vastamainittu maksumäärä nousisi
40757:  10,000,000 markkaan, osotetaan suostuotarahaston va-
40758: roista, ei kuitenkaan enempää kuin 1,800,000 markkaa.»
40759:        Tämän asetuksen mukaisesti suoritettiin mainittu
40760: määrä, 10,000,000 markkaa, v. 1905 Venäjän valta-
40761: kunnanrahastoon.
40762:        Se kaartinpataljoonan täydentäminen vapaaehtoi-
40763: suuden tietä, jota Valtiosäädyt olivat edellyttäneet, ei
40764: saavuttanut arm. hyväksymistä, vaan hajoitetiin päivä-
40765: käskyllä 7 p:ltä syyskuuta ja armollisella määräyksellä
40766: 4 päivältä joulukuuta 1905 viimeinen Suomen sotaväen
40767: jäännös, Suomen kaartinpataljoona.
40768:        Julistuskirjassa 4 p:ltä marraskuuta 1905, jossa
40769: Hallitsija, lopullisesti harkittuansa Valtiosäätyjen ala-
40770: maista anomusta 31 p:ltä joulukuuta 1904 toimenpiteistä
40771: laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan, oli ha-
40772: vainnut niiden ansaitsevan armollista huomiota sekä
40773: olevan täytäntöönpantavat, kumottiin vihdoin kokonaan
40774: 1901 v:n asevelvollisuusasetus. Se uusi hallitus, joka
40775: joulukuun alussa 1905 astui toimeensa, teki jo 21 p.
40776: joulukuuta Hallitsijalle alamaisen esityksen asevel-
40777: vollisuusasian järjestämisestä. Vaikka Senaatti ei vielä
40778: ollut valmis tutkittavaksi alistamaan ehdotusta tähän
40779: asiaan tarpeellisten töitten järjestämisestä, esitti Senaatti,
40780: että hiljakkoin määrättyä henkivartioväen Suomen tarkka-
40781: ampujapataljoonan hajoittamista ei olisi loppuun saa-
40782: tettava, vaan pataljoona jätettävä edelleen olemaan, kanta-
40783: joukon muodostamista varten, josta uusille Suomen sota-
40784: joukoille voisi saada harjoitusopettajia ja alapäällikköjä.
40785: Kaartin pataljoonan päällikkö- ja alipäällikkökunnan
40786: avulla, joka ei vielä ollut laskettu hajalleen, voitaisiin
40787: lyhyessä ajassa luoda uusi täydellinen pataljoona otta-
40788: malla palvelukseen tarvittava määrä miehiä vapaaehtois-
40789: ten sopimusten perusteella. Lähettäessään tämän Senaatin
40790: 14           1907. -   V. M. -    Esit. N:o 26.
40791: 
40792: ehdotuksen v. t. Ministerivaltiosihteerille lausui Ken-
40793: raalikuvernööri 30 p. joulukuuta 1905 j 12 p. tammikuuta
40794: 1906 päivätyssä kirjelmässään, että koska Henkivartio-
40795: väen 3:s Suomen tarkkampujapataljoona hajotettiin sen
40796: johdosta, että sen täydentäminen yleisen asevelvollisuu-
40797: den perustuksella lakkasi, ja koska Senaatin anomus
40798: ennen kaikkea koski sotilaslaitosta, Kenraalikuvernööri
40799: arveli, että tämän kysymyksen lopullinen ratkaisu saat-
40800: toi tapahtua ainoastaan sotilaallisten näkökohtien mu-
40801: kaan, jonka vuoksi hänen mielestään oli välttämätöntä
40802: asiasta saada valmistavat lausunnot kaartinjoukkojen ja
40803: Pietarin sotilaspiirin sotajoukkojen korkealta Ylikomen-
40804: tajalta ja Sotaministeriltä. Koska sitäpaitsi tämä kysy-
40805: mys oli asetettu yhteyteen suomalaisten sotajoukkojen
40806: uudelleenasettamisen kanssa, Kenraalikuvernööri huo-
40807: mautti, että Suomen asujamiston asevelvollisuuden suo-
40808: rittamisella ja suomalaisten kansallisten sotajoukkojen
40809: uudelleen asettamisella ei ollut ainoastaan paikallinen,
40810: vaan myös yleisvaltakunnallinen merkitys. V. t. Ministeri-
40811: valtiosihteerin kirjelmässä 5 p:ltä helmikuuta 1 23 p:ltä
40812: tammikuuta ilmoitettiin, että Hallitsija ei ollut katsonut
40813: mahdolliseksi suostua Senaatm tekemään esitykseen.
40814:        Senaatin talousosaston Varapuheenjohtajan Edus-
40815: kunnan täysi-istunnossa viimekuluneen syyskuun 10 päi-
40816: vänä tekemän ilmoituksen mukaan oli Senaatissa valmis-
40817: teltavana ehdotus uudeksi sotilaslaiksi,joka läheisessä tule-
40818: vaisuudessa oli valmistuva Hallitsijalle esiteltäväksi. Mää-
40819: räykset siitä järjestyksestä ja niistä oikeusperiaatteista,
40820: joiden mukaan Suomen sotalaitosta koskevan lainsäädän-
40821: nön tulisi tapahtua, oli jo otettu siihen ehdotukseen
40822: uudeksi hallitusmuodoksi, jonka Senaatti oli valmistanut.
40823:        Yhteydessä marraskuun 4 p:n julistuskirjan kanssa
40824: oli n. s. valtakunnanlainsäädäntökomitean suomalaisten
40825: jäsenten eronpyyntö, jonka tässä puheeksi ottamiseen on
40826: syytä, koska tätä komiteaa oli mainittu sekä arm. ju-
40827: listuskirjassa 16/29 p:ltä maaliskuuta 1905 että samana
40828:              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 26.           15
40829: 
40830: pmvana annetussa arm. esityksessä. Komitea oli saa-
40831: nut alkunsa sen johdosta, että Senaatti kirjelmässään
40832: 16 p:ltä huhtikuuta 1902 oli ilmoittanut, että 15 (3) p.
40833: helmikuuta 1899 annetun arm. julistuskirjan sekä sii-
40834: hen kuuluvien perussäännösten määräykset eivät sovel-
40835: tuneet Suomen Valtiopäiväjärjestyksen säännöksiin. Tä-
40836: mä johti siihen, että K. M. 1 p. marraskuuta {19 p. lo-
40837: kakuuta) 1904 kä!>ki, että valmistelemaan kysymystä·
40838: yleis valtakunnallisen ja Suomen paikallisen lainsäädännön
40839: alojen toisistaan rajoittamisesta oli asetettava komitea,
40840: jossa oli oleva sekä venäläisiä että suomalaisia jäseniä. Heti
40841: marraskuun julistuskirjan julkaisemisen jälkeen, 9 p.
40842: marraskuuta 1905, antoivat puheenalaisen komitean suo-
40843: malaiset jäsenet yhteisesti Senaattiin kirjelmän, jossa
40844: he alamaisuudessa pyysivät vapautusta komitean jäse-
40845: nyydestä, mainiten syyksi m. m. niitä muuttuneita
40846: oloja, jotka olivat, sen jälkeen kuin heidät oli määrätty
40847: komitean jäseniksi, syntyneet erittäinkin 4 p. marras-
40848: kuuta 1905 annetun arm. julistuskirjan antamisen joh-
40849: dosta. Asia tuli käsiteltäväksi Senaatissa vasta 31 p.
40850: toukokuuta 1906, jolloin Senaatti päätti lähettää ano-
40851: muksen K. M:lle sekä, siihen katsoen että ne edellytyk-
40852: set, jotka olivat olleet puheenalaisen komitean asetta-
40853: misen aiheena, olivat poistuneet, esittää K. M:lle, että
40854: mainitut komitean jäsenet vapautettaisiin heille anne-
40855: tusta toimesta. Samalla Senaatti ilmoitti ettei uusien jä-
40856:  senten määräämiseen eronneiden sijaan näyttänyt ole-
40857:  van syytä. Asia on vielä korkeimmassa paikassa rat-
40858:  kaisematta.
40859:         Kysymys apumaksun suorittamisesta tulee Valio-
40860:  kunnan käytettävinä olevissa asiakirjoissa uudestaan
40861:  esille Suomen Kenraalikuvernöörin kirjelmässä Suomen
40862:  Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerille 17 ;30 p:ltä
40863:  huhtikuuta 1906. Siinä Kenraalikuvernööri kiinnittää
40864:  huomiota siihen, että Senaatin K. M:lle alistamasta
40865:  menosäännöstä puuttui valtakunnanrahastolle suoritet-
40866: 16           1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
40867: 
40868: tava apumaksu sotilastarpeisiin. Mainittu apumaksu
40869: oli vahvistettu armollisella esityksellä Valtiosäädyille
40870:  16/29 p:ltä maaliskuuta 1905 Keisarillisen Suomen Se-
40871: naatin tekemästä esityksestä, jossa katsottiin kohtuulli-
40872: seksi, että Suomi maksaa sotilasvakanssiveroa sinä väli-
40873: aikana, jonka kuluessa maa ei tule suorittamaan asevel-
40874: vollisuutta luonnossa. Julistuskirjalla 22 p:ltä lokakuuta
40875: (4 p:ltä marraskuuta) 1905 oli kumottu ainoastaan vuo-
40876: den 1901 asevelvollisuuslaki, joka oli määrännyt Suo-
40877: melle henkilökohtaisen asevelvollisuuden, mutta ei ollut
40878: kumottu sitä armollista tahtoa, mikä on julkilausuttu
40879: Valtiosäädyille annetussa esityksessä 16/29 p:ltä maalis-
40880: kuuta 1905 Valtakunnanrahastolle suoritettavasta apu-
40881: maksusta sotilastarpeisiin. Tämän johdosta katsoi Ken-
40882: raalikuvernööri välttämättömäksi, että menosääntöön
40883: merkittäisiin siirretyksi valtiorahastosta sotilasrahastoon
40884: 7,000,000 markkaa sekä sotilasrahastosta puheenaole·
40885: vaan tarkoitukseen suoritettavat 8,200,000 markkaa. Sen
40886: kysymyksen johdosta taas, että Valtiosäädyt myöntäisi-
40887: vät 1,800,000 markkaa, Kenraalikuvernööri samana päi-
40888: vänä lähettämässään kirjelmässä oli kehottanut Senaattia
40889: lähettämään K. M:lle alamaisen ehdotuksen Valtiosää-
40890: dyille annettavaksi armolliseksi esitykseksi.
40891:       Senaatti esitti mainitun kehotuksen johdosta kirjel-
40892: mässään 17 p:ltä toukokuuta ensinnäkin, mille kannalle
40893: Valtiosäädyt 1904-05 vuosien valtiopäivillä olivat asettu-
40894: neet myöntäessään apumaksun vuodelta 1905, jonka pää-
40895: töksen Valtiosihteerinviraston 6/19 p. heinäkuuta 1905
40896: läbettämän kirjelmän mukaan K. M. oli armossa vahvis-
40897: tanut ja jonka mukaisesti arm. asetus oli annettu 26 p.
40898: heinäkuuta 1905. Sittenkuin kysymys Suomen varojen
40899: siirrosta Venäjän valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin
40900: oli täten ratkaistu, oli kieltämättä ainoastaan viimeksi-
40901: mainittu asetus tässä asiassa noudatettavana. Vuonna
40902: 1905 maksettiin 10,000,000 markan määrä valtakunnan-
40903: rahastoon ja siten oli mainitun asetuksen määräys täy-
40904:               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.            17
40905: 
40906: tetty. Kun Kenraalikuvernööri oli lausunut välttämät-
40907: tömäksi että menosääntöön olisi ollut otettava 8,200,000
40908: markan määrä mainittua tarkoitusta varten, niin se
40909: ilmeisesti johtui siitä, ettei Kenraalikuvernööri ollut huo-
40910: mannut, että puheenalainen asia Valtiosäätyjen K. M:n
40911: vahvistaman päätöksen kautta oli ratkaistu toisin kuin
40912: arm. esityksessä oli edellytetty, ja että esityksessä esiin-
40913: tyvillä lausumilla ei ollut lainsäädäntötoimen merkitystä.
40914: Koska se asetus, joka oli tuloksena asian käsittelystä
40915: valtiopäivillä oli rajoittanut apumaksun suorittamisen
40916: valtakunnanrahastoon yhdeksi vuodeksi, ei Senaatilla
40917: ollut velvollisuutta eikä edes oikeutta 1906 vuoden meno-
40918: sääntöön ottaa mitään semmoista siirtoa. Ainoastaan
40919: Valtiosäätyjen suostumuksella saattoi määräraha tätä
40920: tarkoitusta varten uudelleen saada sijaa Suomen tulo- ja
40921: menoarviossa. Sen johdosta, että Kenraalikuvernööri oli
40922: lausunut että esitys tästä asiasta olisi valtiopäiville annet-
40923: tava, huomautti Senaatti, ettei sen oikeusperusteen mu-
40924: kaan, jonka Valtiosäädyt olivat esiintuoneet ja jonka
40925: pätevyyden K. M. oli tunnustanut armossa vahvista-
40926: malla Valtiosäätyjen päätöksen tässä asiassa, esitys saatta-
40927: nut koskea ainoastaan 1,800,000 markan suostuntamäärä-
40928: rahaa, vaan sen tulisi käsittää koko siirrettäväksi aiottu
40929: maara. Tämä seikka ei kuitenkaan olisi estänyt Se-
40930: naattia tekemästä alistusta esityksen antamisesta Edus-
40931: kunnalle mainitusta asiasta, mutta Senaatin mielestä oli
40932: oikeudelliselta ja valtiolliselta kannalta välttämätöntä että
40933: kysymys Suomen sotilaslaitoksesta niin pian kuin suin-
40934: kin tulisi ratkaistuksi uuden lain kautta, joka olisi suoma-
40935: laisten joukkojen asettamisen perusteena. Kun Suomen hal-
40936: lituksen huomion täytyi olla suunnattuna tämän päämää-
40937: rän toteuttamiseen, ei voitu puolustaa toimia,jotka olisivat
40938: omiaan viivyttämään sotilaskysymyksen asianmukaista
40939: ratkaisua sekä samalla vähentämään joukkojen asetta-
40940: miseen tarvittavia varoja. Sitä paitsi huomautti Senaatti,
40941: 
40942:                                                        2
40943: 18           1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
40944: 
40945: että oli epäilyttävää, tulisiko asiata koskeva arm. esitys
40946: valtiopäivillä hyväksytyksi.
40947:        Lähettäessään tämän Senaatin kirjelmän K. M:lle
40948: esitettäväksi sanoo Kenraalikuvernööri kiljelmässään 24
40949: p:ltå toukokuuta/6 p:ltä kesäkuuta 1906 Senaatin lau-
40950: suneen, että kysymys 10,000,000 markan suuruisen apu-
40951: maksun myöntämisestä Suomen valtiovaroista vuosilta
40952: 1906 ja 1907, joka valtiopäivien arm. vahvistuksen saa-
40953: neelia päätöksellä oli tullut hylätyksi, oli pidettävä
40954: lopullisesti ratkaistuna ja ettei sitä voitu enää uudelleen
40955: herättää. Kenraalikuvernööri puolestaan oli sitä mieltä,
40956: ettei Valtiosäätyjen päätöksen vahvistaminen 1,800,000
40957: markan myöntämisestä yhdeksi vuodeksi, ollenkaan tietä-
40958: nyt että H. M Keisari olisi yhtynyt niihin perustelui-
40959: hin, joilla kosketellussa päätöksessä oli vastustettu apu-
40960: maksun myöntämistä vuosilta 1906 ja 1907, vaan tiesi
40961: ainoastaan, että H. M. Keisari oli vahvistanut valtiopäivien
40962: päätöksen 1,800,000 markan myöntämisestä suostunta-
40963: rahaston varoista 10,000,000 markan summan täydentä-
40964: miseksi, mikä summa armollisen käskyn mukaan oli
40965: siirrettävä Suomen kruunulta valtakunnanrahastoon soti-
40966: lastarpeisiin. Mitä tuli 8,200,000 markan siirtämiseen
40967: sotilasrahastosta Valtakunnanrahastoon, niin tämä kysy-
40968: mys ei ollut ollenkaan ollut Valtiosäätyjen harkittavana
40969: eikä ollut annettukaan niiden tutkittavaksi, koska ar-
40970: mollisessa esityksessä oli ainoastaan mainittu, että vuo-
40971: sittain kolmen vuoden aikana vuosina 1905-1907 tuli
40972: sotilasrahaston varoista siirrettäväksi 8,200,000 markkaa
40973: valtakunnanrahastoon sekä että tätä tarkoitusta varten
40974: valtiorahastosta sotilasrahastoon oli siirrettävä 7,000,000
40975: markkaa vuodessa, mntta tästä oli puhuttu armol-
40976: lisella käskyllä 16/29 p:ltä maaliskuuta 1905 ratkaistuna
40977: kysymyksenä. Perusteelon oli myöskin se Senaatin
40978: esiintuoma syy, että sellainen toimenpide kuin apumak-
40979:  un myöntäminen Valtakunnanrahastolle sotilastarpei-
40980: siin, tulisi aiheuttamaan viivytystä ratkaistaessa kysy-
40981:               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.            19
40982: 
40983:  mystä Suomen sotajoukkojen uudestaan kuntoonpane-
40984:  mista koskevan lain antamisesta, koska ei Senaatti
40985:  itsekään edellyttänyt mahdolliseksi, että jo kuluvana
40986:  vuonna olisi annettu laki Suomen sotajoukkojen uudes-
40987: taan järjestämisestä. Kaiken tämän johdosta pyysi
40988:  Kenraalikuvernööri Ministerivaltiosihteeriä esittämään
40989: tätä kysymystä K. M:n armolliseen harkintaan siten,
40990: että jos H. M. ei suvainnut käskeä, että koko määrä
40991: 10,000,000 markkaa oli siirrettävä sotilasrahastosta Valta-
40992:  kunnanrahastoon, jota varten olisi tarvinnut siirtää val-
40993: tiorahastosta sotilasrahastoon 7,000,000 markan sijasta
40994: 8,200,000 markkaa, Valtiosäätyjen tutkittavaksi parail-
40995: laan koossaolevilla ylimääräisillä valtiopäivillä annet-
40996: taisiin armollinen esitys 1,800,000 markan myöntämi-
40997: sestä mainittuun tarkoitukseen Suomen Pankin voitto-
40998: varoista.
40999:        Niinkuin tunnettu, ei arm. esitystä tästä asiasta
41000: vuonna 1906 annettu silloin koossaoleville valtiopäi-
41001: ville.
41002:        Tämän jälkeen kuluu lähemmäs vuosi ennenkuin
41003: asia uudelleen tulee esiin virallisessa kirjevaihdossa. V.
41004: 1907 huhtikuun 5/18 p. lähetti Kenraalikuvernööri Se-
41005: naatille Ministerivaltiosihteerin kirjelmän 29 p:ltä maalis-
41006: kuutajU p:ltä huhtikuuta 1907, jossa viitattiin siihen,
41007: että 16/29 päivänä maaliskuuta 1905 annetulla armolli-
41008: sella julistuskirjalla oli Valtiosäätyjen 31 päivänä joulu-
41009: kuuta 1904 päivätyssä anomuksessa tekemän pyynnön
41010: mukaisesti lakkautettu Suomen 29 p. kesäkuuta/12 p.
41011: heinäkuuta 1901 annetun asevelvollisuusasetuksen sovel-
41012: luttaminen sillä edellytyksellä, että Suomen kruunu vuo-
41013: sina 1905-1907 Valtakunnanrahastoon sotilastarkoituk-
41014: sia varten suorittaisi vuosittain 10,000,000 markan apu-
41015: maksun, sekä ilmoitettiin, että H. M. Keisari, niiden
41016: edellytysten nojalla, joilla asevelvollisuusasetuksen sovelta-
41017: minen lakkautettiin, 28 p:nä maaliskuutaj10 p:nä huhti-
41018: kuuta 1907, oli armossa nähnyt hyväksi käskeä Senaa-
41019: 20           1907. -   V. M. -    Esit. N:o 26.
41020: 
41021: tin tehdä ja K. M:lle lähettää ehdotuksen armolliseksi
41022: esitykseksi 1907 vuoden valtiopäiville sotilastarkoituk-
41023: siin menevästä apumaksusta, joka on Venäjän valtakun-
41024: nanrahastoon suoritettava vuosilta 1906 ja 1907 saman-
41025: suuruisena ja samain perusteiden mukaan kuin vuo-
41026: delta 1905.
41027:        Annetun käskyn johdosta Senaatti 30 p. toukokuuta
41028: 1907 teki ehdotuksen arm. esitykseksi asiasta. Alamai-
41029: sessa alistuksessaan samalta päivältä Senaatti tekee sel-
41030: koa siitä kannasta, jolle Valtiosäädyt 1904-1905 vuosien
41031: valtiopäivillä olivat tähän kysymykseen nähden asettu-
41032: neet. Senaatin mielestä oli se käsitys asian oikeudelli-
41033: sesta puolesta, jonka Valtiosäädyt olivat tuoneet esiin
41034: ja jonka mukaan jokainen apumaksu Suomen valtiova-
41035: roista Venäjän valtakunnanrahastoon sotilastarpeita var-
41036: ten oli eduskunnan hyväksyttävä, siitä huolimatta,
41037: käytettiinkö siihen vakinaisia vaiko suostuntavaroja,
41038:  kieltämättä oikea. Sen vuoksi oli Senaatti laatinut eh·
41039:  dotuksensa arm. esitykseksi siihen muotoon, että eduskun-
41040:  nan hyväksyttäväksi ehdotettaisiin, että Suomen valtiova-
41041:  roista saataisiin vieläkin apumaksuksi sotilastarpeita var-
41042: ten Venäjän Valtakunnanrahastoon siirtää yhteensä kak-
41043:  sikymmentä miljoonaa Suomen markkaa. Esitysehdo-
41044:  tuksensa alkulauseelle oli Senaatti sen ohessa antanut
41045:  sanamuodon, josta kävi ilmi, että mainittua menoa pyy-
41046:  dettiin erityisestä syystä ja että sitä niinmuodoin ei ollut
41047:  tarkoitettu uudistettavaksi. Senaatti huomautti samalla
41048:  että tämä seikka oli tärkeä, koska Suomen kansa, Se-
41049:  naatin vakaumuksen mukaan, tahtoi suorittaa avustuk-
41050:  sensa maansa ja Keisarikunnan puolustukseksi voimassa-
41051:  pitämällä suomalaista sotaväkeä eikä rahavastiketta
41052:  maksamalla. Mitä tuli keinoihin tämän melkoisen me-
41053:  non suorittamiseksi, edellytti Senaatti, erinäisten rahal-
41054:  listen vaikeuksien vuoksi, esitysehdotuksessaan, että kä-
41055:  visi mahdolliseksi jakaa puheena olevien kahdenkym-
41056:  menen miljoonan Suomen markan suoritus kahdelle
41057:              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.            21
41058: 
41059: vuodelle, vuosille 1907 ja 1908. Sen määräyksen täyt-
41060: tämiseksi, että apumaksua oli kummaltakin vuodelta
41061: 1906 ja 1907 maksettava myös saman perusteen mukaan
41062: kuin vuodelta 1905 s. o. siten, että määräraha ensi si-
41063: jassa oli maksettava sotilasrahastosta, joka asianmukai-
41064: sesti lisättäisiin siirtämällä siihen yleisiä valtiovaroja,
41065: ilmoitti Senaatti, että pääomasäästö sotilasrahastossa
41066: 1906 vuoden lopulla oli 2,036,128 markkaa 59 penniä,
41067: että tulojen ylijäämä vuonna 1907 oli arvioitu 1,817,000
41068: markaksi sekä että niiden korvausten jäljellä oleva
41069: summa, jotka tulevat Suomen sotilaslaitokselle siitä
41070: omaisuudesta, mikä hajoitetuista Suomen sotajoukoista
41071: jätettiin Venäjän sotalaitokselle, voitiin laskea nousevan
41072: vähintään 1,700,000 markkaan, vaikka se vielä ei ollut
41073:  kaikilta kohdilta määrätty, joten siis sotilasrahaston edel-
41074: lämainittujen varojen yhteenlaskettu määrä teki 7,400,000
41075:  markkaa. Näin ollen vaadittaisiin, että rahastoon lisät-
41076:  täisiin noin 12,600,000 markkaa, jonka määrän Senaatti
41077:  ehdotti otettavaksi yleisen valtiorahaston säästyneistä
41078:  varoista. Näiden perusteiden mukaan Senaatti ehdotti
41079:  hyväksyttäväksi seuraavan esitysehdotuksen:
41080:         »Keisarillisen Majesteetin armollinen esitys Suomen
41081:  Kansaneduskunnalle Suomen valtiovaroista Venäjän Val-
41082:  takunnanrahastoon suoritettavasta apumaksusta sotilas-
41083:  tarpeita varten.
41084:         Kun Armollisella Julistuskirjalla 29 (16) p:ltä maa-
41085:  liskuuta 1905 heinäkuun 12 (kesäkuun 29) p:nä 1901
41086:  annetun Suomen asevelvollisuusasetuksen käytäntö, Val·
41087:  tiosäätyjen alamaisessa anomuksessa 31 p:ltä joulukuuta
41088:  1904 tekemästä esityksestä, lakkautettiin, tapahtui se
41089:  sillä edellytykesllä, että Suomen valtiovaroista kolmelta
41090:  vuodelta eli vuosilta 1905, 1906 ja 1907 Valtakunnanra-
41091:  hastoon suoritettaisiin kymmenen miljoonan markan
41092:  vuotuinen apumaksu sotilastarpeisiin, ja annettiin sa-
41093:  man julistuskirjan välittömässä yhteydessä Valtiosäädyille
41094:  armollinen esitys tämän apumaksun suorittamisesta.
41095: 22           1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
41096: 
41097:        Alamaisessa vastauksessaan tähän armolliseen esi-
41098: tykseen hyväksyivät Valtiosäädyt edellämainitun apu-
41099: maksun ainoastaan vuodelta 1905, koska valtiopäiväin
41100: äkillisen päättämisen johdosta ja sentähden, että valtio-
41101: varoja koskevat esitykset annettiin myöhään Valtiosää-
41102: dyille, täydellistä tulo- ja menoarvion järjestelyä ei ollut
41103: voitu laatia ja kysymyksessä oli Suomen valtionmeno-
41104: arvioon nähden melkoinen määrä.
41105:        Kun edellämainitun armollisen esityksen tarkoi-
41106: tus siten on ainoastaan osaksi tullut toteutetuksi, on
41107: Keisarillinen Majesteetti tahtonut Eduskunnalle antaa
41108: ehdotuksen sanotun apumaksun suorittamisesta vuo-
41109: silta 1906 ja 1907.
41110:        Mitä tulee tämän kaikkiaan kahteenkymmeneen
41111: miljoonaan Suomen markkaan nousevan menon suorit-
41112: tamiskeinoihin, niin siihen eivät yksistään riitä sotilas-
41113: rahaston varat, joista tämänlaatuinen meno etupäässä
41114: olisi maksettava. Vaikkakin, kuten Keisarillinen Ma-
41115: jesteetti katsoo mahdolliseksi, meno suorituksen hel-
41116: poittamiseksi jaetaan vuosille 1907 ja 1908, ei voi
41117: odottaa että sotilasrahaston varat, niihin luettuna
41118: säästö tämän vuoden alussa, tekevä 2,036,000 markkaa,
41119: ja rahaston yhteensä 3,659,000 markaksi lasketut tulot
41120: vuosilta 1907 ja 1908 sekä jäljellä oleva maara
41121: niistä korvauksista, jotka Suomen sotilasrahaston tulee
41122: saada hajoitettujen Suomen sotajoukkojen Venäjän soti-
41123: laslaitokselle annetusta omaisuudesta, 1908 vuoden lop-
41124: puun nousisivat enempään kuin noin 7,400,000 mark-
41125: kaan. Puheena olevan maksun suorittamiseksi soti-
41126: lasrahastosta Venäjän Valtakunnanrahastoon tarvitaan
41127: siis lisätä ensinmainittuun rahastoon noin 12,600,000
41128: markkaa ja katsoo Keisarillinen Majesteetti tämän mää-
41129: rän voitavan yleisen valtiorahaston säästyneistä va-
41130: roista sotilasrahastoon siirtää.
41131:       Keisarillinen Majesteetti tahtoo tämän mukaisesti
41132: Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdottaa
41133:              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 28.            23
41134: 
41135:        että sotilasrahaston varat ynnä tarpeellinen lisä-
41136: määrä valtiorahastosta vuosina 1907 ja 1908 käytetään
41137: sen yhteensä 20 miljoonan markan määrän suorittami-
41138: seksi Venäjän Valtakunnanrahastoon, joka vielä on jäl·
41139: jellä 1905 vuoden valtiopäiville annetussa armollisessa
41140: esityksessä sotilastarpeisiin pyydetystä kaikkiaan 30
41141: miljoonan markan apumaksusta.»
41142:        Senaatin esitysehdotusta ei Kenraalikuvernööri kirjel-
41143: mässään 12/25 p:ltä kesäkuuta 1907 puolestaan katsonut
41144: voivansa kannattaa. Kenraalikuvernööri sanoo tarkas-
41145: taessaan Senaatin ehdotusta havainneensa, että tämä
41146: olennaisesti erosi H. M:nsa antamista ~hjeista. Sen
41147: sijaan että vuonna 1905 valtiopäiville annetussa arm. esi-
41148: tyksessä esitetiin valtiopäivien päätettäväksi, että vuo-
41149: sina 1905-1907 1,800,000 markkaa vuosittain myön-
41150: nettäisiin Suomen Pankin voittovaroista, ehdotti Se-
41151: naatti, nähtävästi samoista perustelmista lähtien, jotka
41152: liittyivät Valtiosäätyjen päätökseen vaadittujen varojen
41153: myöntämisestä vuodelta 1905, että nyt eduskunnan rat-
41154: kaistavaksi esitettäisiin kysymys koko avustussummasta,
41155: ja kysymyksen sensuuntaista esittämistä piti Kenraali-
41156: kuvernööri täydellisesti vääränä niiden näkökohtien mu-
41157:  kaan, jotka hän oli esittänyt aikaisemmin mainituissa
41158: lausunnoissaan Ministerivaltiosihteerille 17/30 p:ltä huh-
41159: tikuuta ja 24 p:ltä toukok./6 p:ltä kesäkuuta 1906. Se-
41160: naatin ehdotuksen lausuu Kenraalikuvernööri poikkea-
41161: van sille kaikkeinkorkeimmasti osotetuista perusteista
41162:  siinäkin suhteessa, että siihen ei sisältynyt ehdotusta
41163:  että osa kyseessä olevaa avustusta suoritettaisiin niistä
41164: varoista, joihin Valtiosäädyillä lain mukaan on määrää-
41165: misvalta, s. o. Suomen Pankin voittovaroista tai suos-
41166: tuntavaroista. Senaatti nimittäin ehdottaa valtiopäiville
41167:  esitettäväksi, että yhteensä 20 miljoonan markan suo-
41168:  rittamiseksi »Venäjän valtakunnanrahastoon» käytettäi-
41169:  siin yksinomaan sotilasrahaston varoja ja tarpeellinen
41170: lisä valtiorahastosta. Tahtomalta tarkemmin viipyä
41171: 24            1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
41172: 
41173: , Valtakunnanrahaston liian tarkassa nimittämisessä»,
41174: katsoi Kenraalikuvernööri olevan syytä huomauttaa
41175: ettei ollut mahdollista hyväksyä tällaista kysymyksen
41176: olennaisimman puolen käsittelyä. Senaatille 28 p. maa-
41177: liskuutailO p. huhtikuuta tänä vuonna annetun arm.
41178: käskyn tarkan sisällyksen mukaan tuli 10 miljoonan
41179: vuotuista korvaussummaa järjestettäessä määrätä 1) so-
41180: tilasrahaston nettotulo; 2) se määrä, joka arm. käskyn
41181: mukaan vuosittain oli tähän summaan lisättävä val-
41182: tiorahaston varoista, sekä 3) se summa, minkä K. M.
41183: suvaitsisi esittää osotettavaksi niistä varoista, joihin
41184: eduskunnalla on määräämisoikeus. Sotilasrahastossa
41185: tulisi Senaatin tekemien laskelmien mukaan tämän
41186: vuoden lopussa olemaan likipitäin 3,865,000 markkaa,
41187: täten oJi siis jäljellä oleva määrä, joka tuli valtiora-
41188: haston ja eduskunnan määrättävissä olevien varojen
41189: osalle, 16,135,000 mk. Jos oletettiin, että samoinkuin
41190: 1905, eduskunnan osotettavaksi esitettäisiin 3,600,000 mk.,
41191: niin jäi valtiorahaston osalle 12,535,000 markkaa. Siitä
41192: Senaatin ehdotuksesta, että apumaksun suoritus jaettai-
41193: siin vuosille 1907 ja 1908, lausui Kenraalikuvernööri, että
41194: sellainen lykkäys oli mahdollinen ainoastaan rahaministe-
41195: rin suostumuksella. Niinikään Kenraalikuvernööri sen
41196: johdosta, että Senaatti arvioidessaan sotilasrahaston käy-
41197: tettävissä olevia varoja oli ottanut huomioon Suomen soti-
41198: laslaitokselle vielä suorittamaUoman korvauksen siitä ha-
41199: joitettujen suomalaisten joukkojen omaisuudesta, joka oli
41200: luovutettu Keisarikunnan sotalaitokselle ja jonka arvon
41201: Senaatti oli arvioinut 1,700,000 markaksi, lausui, ettei tä-
41202: mänlaatuista tilinselvitystä, joka oli tehtävä aivan erikseen,
41203: voitu ottaa lukuun ilman rahaministerin suostumusta
41204: erityisenä eränä kymmenen miljoonan apumaksun osot-
41205: tamisessa Valtakunnanrahastoon, minkä apumaksun suo-
41206: rittamista ei voitu panna riippuvaksi yllämainitun, Se-
41207: naatin sitä paitsi vain likimääräisesti arvioiman kor-
41208: vauksen suorittamisen ajasta ja ehdoista. Kaiken tämän
41209:              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.           25
41210: 
41211: perustuksella ehdotti Kenraalikuvernööri arm. esitykselle
41212: Senaatin tekemästä ehdotuksesta poikkeavaa muotoa,
41213: joka sitten, ainoastaan pariin numerolukuun nähden
41214: tarkistettuna, sai korkeimman vahvistuksen.
41215:        Viime kuluneen elokuun 14 p. lähetti Kenraalikuver·
41216: nööri Senaatille Ministerivaltiosihteerin viraston kirjelmän
41217: 29 p:ltä heinäkuuta/11 p:ltä elokuuta ynnä K. M:n arm.
41218: esityksen Suomen Eduskunnalle sotilastarkoituksia varten
41219: suoritettavasta apumaksusta. Koska Senaatti alamaisessa
41220: alistuksessaan, jonka mukana oli ehdotus arm. esityk-
41221: seksi puheenaolevasta asiasta, oli lausunut oikeuskäsi-
41222: tyksensä asiasta, ei Senaatti katsonut erityistä lausuntoa
41223: tästä kysymyksestä sen nykyisellä kannalla tarpeelli-
41224:  seksi, vaan määräsi ainoastaan toimenpiteihin ryhdyttä-
41225:  väksi arm. esityksen eduskunnalle toimittamista varten.
41226: 
41227: 
41228:       Armollinen esitys lähtee siitä, että K. M. julistus-
41229: kirjalla 16/29 p:ltä maaliskuuta 1905 oli lakkauttanut
41230: 1901 v:n asevelvollisuusasetuksen käytännön »sitä vas-
41231: taan» että kolmen vuoden aikana suoritettaisiin 10,000,000
41232: markan apumaksu Suomen valtiovaroista Venäjän valta-
41233: kunnanrahastoon. Kun Valtiosäädyt v. 1905 hyväksyi-
41234: vät apumaksun ainoastaan vuodeksi 1905, »koska ehdo-
41235: tettu määräraha kovin rasitti valtionmenoarviota ja koska
41236: Valtiosäädyt eivät ehtineet laatia täydellistä tulo- ja meno-
41237: arviota vuosille 1905-1907», ja kun siis arm. esitys
41238: siten huomattiin ainoastaan osaksi tulleen toteutetuksi,
41239: niin on K. M. tahtonut antaa Eduskunnalle ehdotuksen
41240: saman apumaksun suorittamisesta vuosilta 1906 ja 1907.
41241: Arm. esitys siis katsoo, niinkuin myöskin sitä edeltä-
41242: vistä asiakirjoista ja lausunnoista käy selville, puheen-
41243: alaista apumaksua jonkinlaiseksi »vakanssimaksuksi»
41244: siitä, että Suomi ei näinä vuosina ole suorittanut ase-
41245: velvollisuutta luonnossa. Ja kun Valtiosäädyt m. m.
41246:  ajan lyhyyden ja määrärahan suuruuden vuoksi eivät
41247: 26           1907. -   V. M. -    Esit. N:o 26.
41248: 
41249: hyväksyneet apumaksua koko ehdotetulta ajalta, esite-
41250: tään asia nyt mainittuihin kahteen vuoteen nähden
41251: uudelleen Eduskunnalle.
41252:        Mitä varojen hankkimiseen tulee, lausutaan arm.
41253: esityksessä, että kyseessäoleva meno on etupäässä mak-
41254: settav!l sotilasrahaston varoista, joista oletetaan kertyvän
41255: 3,853,000 markkaa. Tähän rahamäärään tulee, arm. esityk-
41256: sen sanojen mukaan, Keisarillisen Majesteetin osotuksen
41257: mukaisesti lisättäväksi valtiorahaston säästyneistä varoista
41258: 12,547,000 markkaa. Sen lisäksi tarvittavan rahamäärän
41259: ehdottaa K. M. suoritettavaksi Eduskunnan käytettävissä
41260: olevista varoista korkeintaan 3,600,000 markalla kah-
41261: delta vuodelta. Vaikkakin tämä arm. esitys esitetään
41262: ehdotuksena Eduskunnalle ja vaikka siinä lausutaan,
41263: että K. M. on »tahtonut antaa Eduskunnalle ehdotuksen
41264: saman apumaksun suorittamisesta vuosilta 1906 ja 1907»
41265: kuin vuodelta 1905, näyttää kuitenkin, etenkin kun ottaa
41266: huomioon mitä arm. esityksen esitöistä on tunnettu,
41267: varmalta, että arm. esitys edellyttää sotilasrahaston ja
41268: valtiorahaston varoja voitavan suorittaa Venäjän valtakun-
41269: nanrahastoon armollisen osotuksen mukaan ilman Edus-
41270: kunnan suostumusta ja että Eduskunnan myönnytystä
41271: pyydetään ainoastaan 3,600,000:n markan määrärahaan,
41272: joka määrä on ajateltu suoritettavaksi, niinkuin arm. esi-
41273: tyksessä sanotaan »Eduskunnan käytettävissä olevista
41274: varoista» s. o. suostuntavaroista tai Suomen Pankin
41275: voittovaroista.
41276:        Arm. esitys siis perustuu sellaiseen käsitykseen että,
41277: kun Suomi, sen aseman johdosta, joka syntyi 1905, ei
41278: ole vuosina 1906 ja 1907 pitänyt yllä sotaväkeä, hal-
41279: litsija on oikeutettu määräämään valtiovaroista suori-
41280: tettavaksi rahavastikkeen näiltä vuosilta.
41281:        Tämä käsitys ei Valiokunnan mielestä ole sopu-
41282: soinnussa Suomen valtio-oikeudellisen aseman kanssa.
41283:        Että Suomi yhteytensä vuoksi Keisarikunnan kanssa
41284: on velvollinen osaltaan avustamaan valtakunnan puolus-
41285:              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.          27
41286: 
41287: tusta, ei ole Suomen puolelta milloinkaan kielletty.
41288: Mutta Suomi on velvollinen antamaan tämän avustuk-
41289: sensa ainoastaan sillä tavalla ja siinä muodossa kuin
41290: sen perustuslait säätävät.
41291:       Suomen perustuslait, 1772 vuoden Hallitusmuodon
41292: 18 §:ssä sekä erinäisissä säännöksissä 27 p. joulukuuta
41293: 1878 annetussa Asevelvollisuuslaissa, velvoittavat Suo-
41294: men asettamaan suomalaista sotaväkeä ja siten osaltaan
41295: vaikuttamaan valtakunnan puolustukseen. Mitä taas
41296: rahavaroihin tulee, säätää Suomen perustuslaki Hallitus-
41297: muodon 50 §:ssä ja Valtiopäiväjärjestyksen 27 §:ssä sen
41298: yleisen periaatteen, että Suomen varat ovat käytettävät
41299: maan hyödyksi ja parhaaksi, josta m. m. johtuu ettei
41300: Suomen valtiovaroja voida määrätä veroksi Keisari-
41301: kunnalle. Suomen valtio-oikeudellinen asema ei siis
41302: ole sellainen, että Suomi olisi velvollinen rahavaroilla
41303: avustamaan Keisarikunnan sotaväen ylläpitoa.
41304:       Mitään velvoitusta rahavastikkeen suorittamiseen
41305: ei myöskään johdu siitä, että Suomi tätä nykyä ei pidä
41306: yllä sotaväkeä, sillä tähän ei ole syy Suomen kansan,
41307: joka ei koskaan ole kieltäytynyt tässä suhteessa täyttä-
41308: mästä sitä velvollisuutta, joka sillä lain mukaan on.
41309: Vuonna 1878 annetun Asevelvollisuuslain syrjäytys on
41310: tapahtunut perustuslain säätämästä järjestyksestä poik-
41311: keavalla tavalla, eikä meidän valtiosääntömme ole sel-
41312: lainen, että hallitsijana olisi oikeus poistaa laissa mää-
41313: rätty velvollisuus ja sen sijaan vaatia rahavastiketta.
41314:       Jos siis olisi kysymys rahaveron asettamisesta pe-
41315: rustuslainmukaisesti järjestetyn puolustuslaitoksen sijaan,
41316: ei se olisi mahdollista ilman perustuslain muutosta.
41317:       Kysymys ei kuitenkaan ole nyt meidän sotilaslai-
41318: toksemme järjestämisestä uudella tavalla, joka poik-
41319: keaisi valtio-oikeudellisesta asemastamme, eikä kyseessä-
41320: olevaa rahamaksua, jos se myönnettäisiin, olisi myös-
41321: kään käsitettävä rahavastikkeeksi siitä, ettei laillista
41322: asevelvollisuuslakia sovelleta. Kysymys on ainoastaan
41323: 28           1907. -   V. M. -- Esit. N:o 26.
41324: 
41325: siitä, ~nyöntääkö vai kieltääkö Suomen Eduskunta raha-
41326: maksun, joka on aiheutunut aivan erikoisista asianhaa-
41327: roista.
41328:       Puheenalaisen määrärahan esittäminen on johtunut
41329: niistä toimenpiteistä, joihin Valtiosäädyt 1904-1905
41330: vuosien valtiopäivillä ryhtyivät saadakseen sovitetuksi
41331: ristiriidan Suomen kansan ja sen Hallitsijan välillä. Sil-
41332: loin Valtiosäädyt anoivat laillisen järjestyksen palautta-
41333: mista kaikilla aloilla, myöskin sotilasalalla; sen vuoksi
41334: Valtiosäädyt pyysivät 1901 vuoden asevelvollisuusase·
41335: tuksen kumoamista ja sotilaskysymyksen ratkaisua pe-
41336: rustuslainmukaisessa järjestyksessä, samalla myöntäen,
41337: että väliaikaisia toimenpiteitä saattoi olla tarpeen siihen
41338: asti, kuin sotilaskysymys saataisiin laillisesti ratkaistuksi.
41339:        Näistä sovittelutoimenpiteistä johtui, että valtiosää-
41340: dyt v. 1905 katsoivat voivansa myöntää 10,000,000 mar-
41341: kan määrärahan suoritettavaksi Venäjän valtakunnan-
41342: rahastoon vuodelta 1905. Ja samanlaisesta väliaikaisesta,
41343: määrävuosiksi annettavasta määrärahasta on nytkin
41344:  kysymys.
41345:        Tähän katsoen Valiokunta on sitä mieltä, että pe-
41346:  rustuslakimme ei estä tämmöisen määrärahan suoritta-
41347:  mista, jos sen katsotaan olevan maan hyödyksi ja
41348:  parhaaksi. Mikä on »maan hyödyksi ja parhaaksi»,
41349:  on harkintakysymys ; perustuslakimme mainitut sanat
41350:  eivät sisällä muuta kuin mitä jokaisen muun maan
41351:  valtiosääntö tässä suhteessa sisältää s. o. että maan
41352:  rahavaroja voidaan käyttää kaikkiin niihin tarkoituksiin,
41353:  joiden toteuttaminen on maalle tarpeen.
41354:         Valiokunnan on edelleen vastattava kysymykseen,
41355:  mitä valtiovaroja meidän peru~;tuslakiemme mukaan
41356:  voidaan käyttää puheenalaisen väliaikaisen rahamaksun
41357:  suorittamiseen, siinä tapauksessa että se myönnetään,
41358:  sekä missä määrin hallitsija yksin on oikeutettu niistä
41359:  määräämään ja missä määrin eduskunnan myötävaiku-
41360:  tus on siihen tarpeen.
41361:              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 26.           29
41362: 
41363:        Kyseessäolevan rahamaksun suorittamiseen on ar-
41364: mollisen esityksen mukaan aiottu ensi sijassa käyttää
41365: sotilasrahaston varoja, jonka vuoksi Valiokunnan on
41366: lausuminen ajatuksensa siitä, onko ja millä tavoin pe-
41367: rustuslakien mukaan mahdollista tätä rahastoa puheen-
41368: alaiseen tarkoitukseen käyttää.
41369:        Suomen sotilasrahasto on syntynyt jaotuslaitoksen
41370: tuloista, jotka 1772 vuoden Hallitusmuodon 18 §:n mu-
41371: kaan olivat käytettävät ruotujakoisen sotaväen ylläpitä-
41372: miseksi. Porvoon valtiopäivillä suostuivat Valtiosäädyt sii-
41373: hen, että niin kauan kuin Suomen hajalle laskettua sota-
41374: väkeä ei ylläpidetty, sotilaallisen jaotuslaitoksen tulot
41375: menisivät kruunun rahastoon. Näistä varoista muodostet-
41376: tiin sittemmin erityinen sotilasrahasto, josta eri aikoina
41377: suoritettiin eri menoja sotilastarkoituksia varten; ruotu-
41378: jakoista sotaväkeä pidettiin yllä ainoastaan vv. 1854-67.
41379:  Kun Suomen sotalaitos asetettiin asevelvollisuuden kan·
41380:  nalle, säädettiin Asevelvollisuuslain 122 §:ssä: »Sotaväestön
41381:  varustuksen ja ylläpidon määrääminen on yksistänsä Kei-
41382:  sarin ja Suuriruhtinaan asia. Kustannukset tästä mak-
41383:  setaan käytettävinä olevista yleisen sotilasrahaston va-
41384:  roista, ja mitä sen yli tarvitaan, suoritetaan niillä ra-
41385:  havaroilla, joita Säädyt sitä varten ovat määränneet».
41386:  Tämän jälkeen sotilasrahaston tuloja pääasiallisesti käy-
41387:  tettiin Suomen asevelvollisten joukkojen ylläpitoon,
41388:  jonka ohessa niistä on suoritettu erinäisiä muitakin so-
41389:  tilasmenoja. Kun nyt suomalaista sotaväkeä ei yllä-
41390:  pidetä ja asiat ovat kehittyneet sillä tavoin, etteivät
41391:  Valtiosäädyt 1904-1905 vuosien valtiopäivillä katso-
41392:  neet voivansa vaatia tämän sotaväen ylläpitämistä
41393:   1878 vuoden lain mukaan, ei sotilasrahaston varoja
41394:  nykyään tosiasiallisesti voida käyttää suomalaisen so-
41395:   taväen varustukseen ja ylläpitoon.          Mitä täten va-
41396:   paiksi joutuneihin varoihin tulee, ei mainitun pykälän
41397:   sanamuoto estä käyttämästä niitä muuhunkin kuin suo-
41398:   malaisen sotaväen varustukseen ja ylläpitoon. Mutta
41399: 30            1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
41400: 
41401: sotilasrahaston varojen käyttämisestä ei hallitsija silti ole
41402: oikeutettu yksin määräämään. Sen jälkeen kuin 1878
41403: vuoden Asevelvollisuuslaki astui voimaan, syntyi tämän
41404: lain 122 §:n mukaan semmoinen asiaintila, että sotilas-
41405: menosääntö kokonaisuudessaan oli Valtiosäädyille esitet-
41406: tävä ja Valtiosäädyt sen nojalla päättivät, kuinka paljon
41407: sotilasrahaston käytettävissä olevien varojen lisäksi oli
41408: näitä tarkoituksia varten osotettava - menettely, fota
41409: noudatettiin koko sinä aikana, jona 1878 vuoden Ase-
41410: velvollisuuslakia sovellutettiin.    Suomen Valtiosäädyt
41411: eivät ole antaneet suostumustaosa 1878 vuoden Asevel-
41412: voHisuuslain kumoamiseen, eikä siis se toimenpide, jolla
41413: hallitsija yksipuolisesti lakkautti Asevelvollisuuslain käy-
41414: tännön, ole voinut laajentaa hänen oikeuttaosa sotilas-
41415: rahaston varojen käyttämiseen yli sen, mikä hänellä oli
41416: sinä aikana, jona tätä lakia laillisella tavalla sovellettiin.
41417: Ja tästä seuraa että sotilasrahastoa voivat ainoastaan
41418: hallitsija ja eduskunta yhteisesti käyttää.
41419:       Arm. esitys edel1yttää lisäksi että Keis. Majesteetti
41420: voisi ilman eduskunnan suostumusta määrätä varoja
41421: yleisestä valtiorahastosta käytettäväksi puheenalaiseen
41422: tarkoitukseen.
41423:        Liittyen siihen oikeuskäsitykseen, jonka Valtiosää-
41424: dyt 1904-1905 vuosien valtiopäivillä ovat lausuneet,
41425: ei Valiokunta saata myöntää tätä edellytystä Suomen
41426: valtio-oikeuden mukaiseksi, vaan katsoo, että jos hallit-
41427: sija sanotulla tavalla käyttäisi Suomen varoja, sellainen
41428:  toimenpide joutuisi ristiriitaan eduskunnan veronmyön-
41429: tämisoikeuden kanssa.
41430:        Hallitsijalla on kyllä laaja oikeus käyttää valtio-
41431:  varoja, jonka oikeuden Kun. K:n 4 luku ja H. M:n 5 §
41432:  säätää. Mutta hallitsijan oikeutta vastaa velvollisuus
41433: paitsi erityisissä poikkeustapauksissa pitää huoli valtion-
41434: tarpeista valtion vakinaisilla tuloilla ilman suostuntoja
41435: tai valtiolainoja - periaate, joka on lausuttuna jo Kun.
41436:  K. 4 luvun 6 kohdassa. Jos vakinaiset valtiovarat eivät
41437:             1907. -   V. M. ·- Esit. N:o 26.           31
41438: 
41439: riitä maan tarpeisiin ja siis veron myöntämistä eduskun·
41440: nan puolelta tarvitaan, on eduskunnalla täysi oikeus, en-
41441: nenkuin se myöntää suostunnan tai takuun valtiolainan
41442: ottamisesta, tutkia kaikki ne menot, jotka hallitus on
41443: aikonut suorittaa, sekä tämän harkinnan nojalla joko
41444: myöntää pyydetyt varat tai julistaa jotkut aiotu,t meno-
41445: erät tarpeettomiksi ja sen nojalla kieltää pyydettyjen
41446: varojen myöntäminen tai myöntää pienempi määrä kuin
41447: on pyydetty. Tämä perustuu V. J:n 27:n ja 43 §:n
41448: säännöksiin sekä käy täysin selväksi Yhdistys- ja Va-
41449: kuuskirjan 5 kohdasta, jossa sanotaan: »Koska oikea
41450: vapaus on siinä, että valtakunnan voimassa pitämistä
41451: varten annetaan mitä tarpeelliseksi nähdään, niin on
41452: Ruotsin kansalla kieltämätön oikeus sitä Kuninkaan
41453: kanssa tuumia, sovitella, kieltää ja myöntää».
41454:       Maamme valtiovarain tila on jo .vuosikymmeniä
41455: ollut semmoinen, ettei hallitus ole tullut vakinaisilla
41456: valtiovaroilla toimeen, vaan sekä suosiuntavaroja että
41457: valtiolainoja tarvitaan ja käytetään maan tarpeisiin.
41458: Näin ollen Suomen lait eivät salli hallitsijan ilman
41459: eduskunnan suostumusta käyttää yleisen valtiorahaston
41460: varoja puheenaolevan menoerän suorittamiseen.
41461:       Tämän käsityksen maamme kansaneduskunnan
41462: oikeudesta ovat myöskin Suomenmaan Valtiosäädyt eri
41463: aikoina ja useammassa eri tilaisuudessa esiintuoneet
41464: Valiokunta on sitä mieltä, että Eduskunnan on pidet-
41465: tävä siitä kiinni yhtenä Suomen valtiosäännön kulma-
41466: kivenä.
41467: 
41468: 
41469:       Se seikka, että Valtiosäädyt 1904-1905 vuosien
41470: valtiopäivillä, lausuessaan että apumaksu voitiin hyväk-
41471: syä, mutta ainoastaan lyhyeksi, rajoitetuksi ajaksi, eivät
41472: evänneet sitä mahdollisuutta, että tämä rajoitettu aika
41473: saattaisi tulla niinkin pitkäksi kuin arm. esityksessä oli
41474: edellytetty, ja että ne, ilmoittaessaan hyväksyneensä apu-
41475: 32            1907. -   V. M. -    Esit. N:o 26.
41476: 
41477: maksun vain yhdeksi vuodeksi vetosivat nimenomaan
41478: ajan lyhyyteen, joka ei sallinut täydellisen tulo- ja meno-
41479: arvion tekemistä, on antanut aihetta tulkita Valtiosäätyjen
41480: päätöstä rahamaksun periaatteelliseksi myöntämiseksi kol-
41481: men vuoden ajaksi, joka olisi nykyisille valtiopäiville sitova.
41482: Valiokunta katsoo asiakseen tämän johdosta huomauttaa,
41483: että, kun Valtiosäädyt nimenomaan lausuivat että» mak-
41484: sunsuoritus voidaan hyväksyä, mutta ainoastaan yh-
41485: deksi vuodeksi», ne ilmeisesti pidättivät seuraaville
41486: valtiopäiville harkintaoikeuden sekä rahamaksun suu-
41487: ruuteen että sen myöntämisen edellytyksiin nähden.
41488:       Valiokunnan mielipide on siis, että 1904-5 vuosien
41489: valtiopäivien päätös perustuslain mukaan velvoittaa
41490: rahamaksun suorittamiseen ainoastaan vuodelta 1905,
41491: joten siis Eduskunta perustuslain kannalta on vapaa har-
41492: kinnassaan, onko rahamaksu myönnettävä myöskin vuosilta
41493: 1906 ja 1907.
41494: 
41495: 
41496: 
41497:      Koska Perustuslakivaliokunta on saanut toimek-
41498: seen antaa lausuntonsa ainoastaan niistä kohdista, joissa
41499: arm. esitys koskee perustuslakia, eikä sen asiana siis
41500: ole ollut arvostella kysymyksen laajakantoisia poliitista
41501: ja rahallista puolta, katsoo se täten suorittaneensa sille
41502: annetun tehtävän.
41503:       Tuloksena siitä tarkastuksesta, jonka Perustuslaki-
41504: valiokunta tältä kannalta on omistanut arm. esitykselle,
41505: on siis
41506: 
41507:                 että voimassaoleva perustuslaki ei estä
41508:             Eduskuntaa myöntämästä kyseessäolevaa raha-
41509:             maksua; sekä
41510: 
41511:                   että Eduskunnalla perustuslain mukaan on
41512:             oikeus päättää kyseessäolevan rahamaksun koko
41513:             määrästä.
41514:              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.             33
41515: 
41516:       Tämän lisäksi on Perustuslakivaliokunta sitä mieltä,
41517: että Eduskunnan alamaisessa vastauksessaan tulisi lau-
41518: sua, että Suomen valtiosääntö vaatii että sotilasasia ilman
41519: viivytystä on ratkaistava perustuslainmukaisessa järjestyk-
41520: sessä, ja olisi Valiokunnan mielestä Eduskunnan tässä
41521: yhteydessä tehtävä siitä aiheutuva alamaisen anomus.
41522: 
41523: 
41524:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
41525: heenjohtaja Setälä, varapuheenjohtaja Sirola (osittain),
41526: jäsenet Aalle, Danielson-Kalmari, Estlander, Hänninen-
41527: Valpas (osittain), Leivo, Mömmö, Nevanlinna, Renvall,
41528: G. G. Rosenqvist, Torppa, Turkia, Wiljomaa ja Virk-
41529: kunen sekä varajäsenet Helle (osittain), Koponen ja
41530: Lahtinen (osittain).
41531: 
41532: 
41533:      Helsingissä 22 p. lokakuuta 1907.
41534: 
41535: 
41536:            Perustuslakivaliokunnan puolesta :
41537: 
41538:                        E. N. Setälä.
41539: 
41540: 
41541: 
41542: 
41543:                                                        3
41544: 34           1907. -- V. M. - Esit. N:o 26.
41545: 
41546: 
41547: 
41548: 
41549:                    Vastalauseita.
41550: 
41551:                              1.
41552:        Perustuslakivaliokunta lausuu ylempänä, että
41553: »1904-5 vuosien valtiopäivien päätös perustuslain mu-
41554: kaan velvoittaa apumaksun suorittamiseen ainoastaan
41555: vuodelta 1905, joten siis Eduskunta perustuslain kan-
41556: nalta on vapaa harkinnassaan, onko apumaksu myön-
41557: nettävä myöskin vuosilta 1906-7 ». Jos nämä sanat
41558: käsitetään siten, että Eduskunnan harkintavalta esillä
41559: olevassa asiassa muodollisesti on täysin vapaa, ei niitä
41560: vastaan tietysti ole mitään muistuttamista. Mutta valio-
41561: kunnan enemmistö näkyy tarkoittavan muutakin kuin
41562: muodollista harkintavapautta. Sentähden me allekir-
41563: joittaneet katsomme velvollisuudeksemme huomauttaa,
41564: että meidän nähdäksemme 1904-05 vuosien valtio-
41565: päiväin päätöksellä on ollut sellainen luonne ja se on
41566: tehty sellaisten olojen vallitessa, että se asiallisesti ra-
41567: joittaa nykyisen eduskunnan päätäntövaltaa. Perus-
41568: tamme tämän käsityksemme, paitsi valiokunnan ylem-
41569: pänä mainitsemiin virallisiin asiakirjoihin, siihen tun-
41570: nettuun tosiasiaan, että 1904-05 vuosien valtiopäivillä
41571: edustajien enemmistön luottamusmiehinä toimivat hen-
41572: kilöt kirjelmässä Suomen kenraalikuvernöörille 19 päi-
41573: vältä tammik. 1905 olivat ehdottaneet hallitsijalle suosi-
41574: teltavaksi: keisarillista käsky kirjettä, joka määräisi joko
41575:  että 1901 vuoden sotilasasetuksen kaikkinainen sovel-
41576:  luttaminen tahi ainakin vuonna 1905 toimitettava ase-
41577:  velvollisten kutsun ta on viipymättä lakkautettava ja kaar-
41578:  tin pataljoona täydennettävä vapaaehtoisilla,- ja samaan
41579:  aikaan keisarillista esitystä valtiopäiville 10,000,000 mar-
41580:              1907. -   V. M. ~ Esit. N:o 26.            35
41581: 
41582: kan suuruisen vuotuisen rahamaksun väliaikaisesta suo-
41583: rittamisesta siksi kuin sotilaskysymys tulee Valtiosää-
41584: tyjen myötävaikutuksella lopullisesti järjestetyksi.
41585:        Tämän kiljallisen ehdotuksen valossa ovat tutkit-
41586: tavat toiselta puolen hallitsijan päätös 16/oo p:ltä
41587: maalisk. 1905 kutsunlain lakkauttamisesta ja 10 mil-
41588: joonan markan )uorittamisesta vv. 1905-07 valtakunnan-
41589: rahastoon, ja toiselta puolen valtiosäätyjen päätös mai ·
41590: nitun rahamäärän myöntämisestä vuodelta 1905. Näin
41591: lehdessämme olemme saavuttaneet sen vakaumuksen, että
41592: samoinkuin hallitsijan sisältää eduskunnankin puheena
41593:  oleva päätös sovittelujen tuloksena sitoumuksen, jonka
41594:  velvoittava voima perustuslain hengen mukaisesti ei
41595: rajoitu vuoteen 1905, vaan edelleenkin jatkuu. On to-
41596:  sin kieltämätöntä, että tärkeä edellytys, jolle valtiosää-
41597:  tyjen päätös v. 1905 rakentui, ei ole vielä toteutunut.
41598:  Toimenpiteet sotilasasian lopullista, perustuslainmu-
41599:  kaista järjestämistä varten, joita sekä arm. julistuskirja
41600:  että arm. esitys 16/29 p:ltä maalisk. 1905 oli antanut
41601:  syytä odottaa, ovat nimittäin, mikäli tiedetään, jääneet
41602:  suorittamatta, niin että lopulliseen järjestelyyn kuluva
41603:  väliaika ilmeisesti on oleva pitempi kuin keväällä v. 1905
41604:  tiedettiin olettaa. Vaan kun tämä viivytys, kuten asia-
41605:  kirjoista näkyy, suuressa määrin on aivan arvaamatto-
41606:  mien tapausten, n. s. suurlakon ja sen synnyttämien
41607:  muutosten aiheuttama, emme katso Eduskunnalle mah-
41608:  dolliseksi järjestämistoimenpiteiden lykkäytymisen pe-
41609:  rustuksella kieltää määrärahan myöntämistä siltä ajalta,
41610:  joksi hallitsija voi katsoa sen jo v. 1905 periaatteelli-
41611:  sesti, vaikkakaan ei muodollisesti myönnetyksi.
41612: 
41613:      J. R. Danielson-Kalmari.        E. Nevanlinna.
41614:      J. E. Wiljomaa.                 Artturi H. Virkkunen.
41615:      Juho Torppa.
41616: 36             1907. -   V. M. -·- Esit. N:o 26.
41617: 
41618: 
41619: 
41620: 
41621:                               II.
41622: 
41623:        Perustuslakivaliokunnan ei välttämättömästi olisi
41624:  tarvinnut lausua mieltänsä siitä, onko ja missä mää-
41625:  rin 1904-1905 vuosien valtiopäiväin päätös n. s. mil-
41626: joonakysymyksessä katsottava sitovaksi tai veivoittavaksi
41627:  nyt koolla olevaan eduskuntaan nähden. Kun Perustus-
41628:  lakivaliokunta sen kuitenkin on tehnyt, ei Perustuslaki-
41629:  valiokunnan mielestäni olisi pitänyt rajoittua sen kieltä-
41630:  mättömän tosiasian merkitsemiseen, että 1905 vuoden
41631:  valtiopäiväin päätös sinänsä sisälsi 10,000,000 markan
41632:  myöntämisen Venäjän valtakunnanrahastoon vuodelta
41633:  1905 ja että tämän johdosta nyt koolla olevalla eduskun-
41634:  nalla on vapaus harkita katsooko eduskunta voivansa
41635:  myöntää ja olevansa velvollinen myöntämään saman
41636:  määrärahan vuosilta 1906 ja 1907. Kun vastaus on täten
41637:  rajoitettu ja kun se sen ohessa on annettu juhlallisesti viit-
41638: taamalla perustuslakiin, voi se mielestäni johtaa väärään
41639:  käsitykseen sen vastauksen täydestä sisällyksestä, jonka
41640:  1904-1905 vuosien valtiopäiväin Valtiosäädyt antoivat
41641: armolliseen esitykseen apumaksun myöntämisestä Venä-
41642: jän valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin.
41643:        Jos tahtoo saada täysin tyhjentävän vastauksen
41644: kysymykseen, onko nyt koolla oleva eduskunta, ratkais-
41645: tessaan n. s. miljoonakysymystä, jossakin suhteessa si-
41646: dottu Valtiosäätyjen kannanjohdosta 1904--1905 vuosien
41647: valtiopäivillä, niin ei, minun mielestäni, ole pidettävä
41648: kiinni ainoastaan sanottujen valtiopäivien muodollisesta
41649: päätöksestä, vaan on myös otettava huomioon Valtiosääty-
41650: jen koko vastauskirjelmä hallitsijalle ja tässä vastaus-
41651:               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.            37
41652: 
41653:  kirjelmässä kosketellut historialliset seikat. Jos näin
41654:  tekee, niin huomaa, että kysymyksessä oleva esi-
41655:  tys suoranaisesti johtuu siitä sotilaskysymyksen lopul-
41656: lisen ratkaisemisen lykkäämistä sisältävästä sopimuk-
41657:  sesta, jonka hallitsija ja Suomen kansa vuonna 1905
41658: tekivät ja joka, kuten tunnettu, oli momenttina sen
41659:  poliitisen ristiriidan sovittelussa, jonka n. s. routavuodet
41660: olivat synnyttäneet.
41661:        Se esitys, joka nyt on eduskunnalle annettu, »Suo-
41662: men valtiovaroista Valtakunnanrahastoon sotilastarpei-
41663: siin suoritettavasta apumaksusta» tarkoittaa sotilasasian
41664: järjestämiseksi samaa väliaikaista toimenpidettä, joka
41665: 1905 vuoden Valtiosäädyille esitettiin ja jonka, koska se
41666: oli aiheutunut K. M:n armollisesta suostumuksesta Val-
41667: tiosäätyjen esitykseen 1901 vuoden asevelvollisuusase-
41668: tuksen käyttämisen lakkauttamisesta ja koska se kuului
41669: Suomen kansan »suuressa anomuksessa» esittämien toivo-
41670: musten alaan, Valtiosäädyt katsoivat voivansa ja ole-
41671: vansa velvolliset periaatteellisesti hyväksymään. Vastaväit-
41672: teitä ei tehty myöntämistä vastaan sinänsä eikä myös-
41673: kään väliajan pituutta (3 vuotta) vastaan. »Näillä valtio-
41674: päivillä» vain - kuten Valtiosäätyjen hyväksymässä
41675: valtiovaliokunnan mietinnössä sanotaan -             ei_ voitu
41676: puoltaa sanotun maksun suorittamista vuotta pitemmältä
41677: ajalta, »koska» -kuten Valtiosäädyt sanovat vastauk-
41678: sessaan Hallitsijalle - »valtiopäiväin äkillisen päättämi-
41679: sen johdosta, josta Valtiosäädyt vasta toissapäivänä sai-
41680: vat tiedon, sekä sen vuoksi, että valtiovaroja koskevat esi-
41681: tykset niin myöhään annettiin Valtiosäädyille, ei täydel-
41682: listä tulo- ja menoarvion järjestelyä ole voitu laatia ja
41683: kysymyksessä on Suomen valtion menoarviossa siksi
41684: tuntuva määrä».
41685:        Valtiosäätyjen vastaus vuonna 1905 silloiseen esi-
41686: tykseenon-niinkuin kysymyksen esihistoriakin- sen-
41687: laatuinen, että se on katsottava objektiivisesti päteväksi
41688: aiheeksi nyt esitettyyn esitykseen, mutta on samalla
41689: 38            1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
41690: 
41691: senlaatuinen, että se tukee sitä mielipidettä, että tässä
41692: on kysymys sopimukseen perustuvasta velvoituksesta.
41693: Tätä velvoitusta ei tosin voi perustaa mihinkään muo-
41694: dollisesti sitovaan päätökseen ei myöskään mihinkään
41695: perustuslain tai yleisen lain pykälään, mutta se ei hei-
41696: konna velvoituksen sitovaa voimaa, ennemmin päinvas-
41697: toin. lhmiselämää varten on olemassa järkkymättö-
41698: miä normeja, jotka positiivisessa lainsäädännössä eivät;kos-
41699: kaan:saa ilmaisuansa, mutta jotka kannattavat ja tuke-
41700: vät jokaista positiivista lainsäädäntöä. Suomen kansalla,
41701: jonka usein on tällaisiin normeihin täytynyt vedota,
41702: jonka enemmän kuin kerran on täytynyt vedota annet-
41703: tuihin sanoihin ja lupauksiin, on se velvollisuus it-
41704: seään kohtaan, että se ei anna todellista eikä luuloteltua
41705: tukea sille arvelulle että Suomen kansa itse, kun on
41706: kysymys sen omista eduista, tahtoisi poiketa sellaisista
41707: normeista s. o. poiketa siitä »perustuslaista», joka on
41708: kaiken järjestetyn yhteiskuntaelämän perustana.
41709:        Mutta jos eduskunta nyt katsoo, että on myönnet-
41710: tävä ne 20 miljoonaa markkaa, jotka esityksessä pyy-
41711: detään, niin on Eduskunnalla oikeus ja velvollisuus
41712: nimenomaan lausua, että myöntäminen tapahtuu niillä
41713: edellytyksillä, jotka olivat Valtiosäätyjen lähtökohtana
41714: valtiopäivillä 1905 ja joihin Valtiosäädyt erityisesti pani-
41715: vat painoa, kun katsoivat voivansa suostua ehdotukseen
41716: rahamaksun suorittamisesta sotilastarkoituksiin Venäjän
41717:  valtakunnanrahastoon, nim. niillä edellytyksillä, että
41718: sotilasasia lopullisesti ratkaistaisiin eduskunnan myötä-
41719: vaikutuksella ja että n. s. rahallinen vastike suoritettaisiin
41720: ainoastaan »lyhyeltä, määrätyltä ajalta», tai että sota-
41721: joukkojen asettamista siinä tarkoituksessa annetun, pe-
41722: rustuslainmukaisessa järjestyksessä säädetyn lain perus-
41723: teP.lla »ei viivytelä yli tarpeellisen ajan».
41724: 
41725:                                       G. G. Rosenqvist.
41726:               1907. -   V. M. -    Esit. N:o 26.           39
41727: 
41728: 
41729: 
41730: 
41731:                             111.
41732: 
41733:        Yhtyen kaikessa paaastassa Valiokunnan lausun-
41734:  toon on minun kuitenkin esiintuotava eräässä kohdassa
41735: eriävä mielipiteeni.
41736:       Valiokuntakin katsoo, että 1904-1905 vuosien
41737:  Valtiosäätyjen päätös on tulkittava momenttina sen
41738:  Hallitsijan ja kansan välillä syntyneen ristiriidan sovit-
41739: telussa, jonka 1901 vuoden laittoman asevelvollisuus-
41740: asetuksen sovelluttamisyritykset saivat aikaan.
41741:        Mutta jos asian tältä kannalta arvostelee-- ja niin
41742: se on miellestäni arvosteltava - on pakko myös siihen
41743: sovittaa sopimusta yleensä koskevia oikeussääntöjä.
41744:        K. M:n arm. esitys 29 p:ltä maalisk. 1905 on sil-
41745: loin katsottava sovittelutarjoukseksi, johon Valtiosäädyt
41746: vastauksenaan 15 p:ltä huhtikuuta 1905 vastatarjouksena
41747: vastasivat. Valtiosäätyjen vastaus perusteluineen, edelly-
41748: tyksineen ja päätöksineen on yhtenä kokonaisuutena
41749: pidettävä.
41750:       Valtiosäätyjen vastausta en minä muulla tavalla
41751: voi tulkita kuin siten, että Valtiosäädyt periaatteessa
41752: hyväksyivät Hallitsijan esityksen mutta rajoittivat erityi-
41753: sistä syistä sillä kertaa myöntymyksensä yhteen vuoteen
41754: sekä esiintoivat myöntämisensä edellytyksinä erikoisia
41755: Hallitsijasta riippuvia vastaisia toimenpiteitä.
41756:       Mielestäni on sentähden 1904-1905 vuoden sää-
41757: typäätös siten tulkittava, että se periaatteellisesti tunnus-
41758: taa oikeaksi Hallitsijan kolmivuotis-maksua tarkoittavan
41759: tarjouksen, mutta jättää 1905 ja 1907 vuosien osalle tule-
41760: vien rahamaksujen lopullisen myöntämisen erityisistä,
41761: Valtiosäätyjen vastauskirjelmään sisältyvistä edellytyk-
41762: sistä riippuviksi.
41763:                                          Heikki Renvall.
41764: 40           1907. -   V. M. -   Eslt. N:o 26.
41765: 
41766: 
41767: 
41768: 
41769:                            IV.
41770: 
41771:       Vastaukseksi Valtiovarainvaliokunnalle pyydämme
41772: esittää:
41773: 
41774:       1. Apumaksun suorittaminen Suomen valtiovaroista
41775: Venäjän valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin on Suo-
41776: men perustuslakien sisältöä koskeva.
41777:       2. Suomen eduskunta voi perustuslakien estämättä
41778: keskustella ja päättää armollisessa esityksessä n:o 26
41779: Suomen valtiovaroista Venäjän valtakunnanrahastoon
41780: suoritettaviksi ilmoitettujen ja ehdotettujen varain myön-
41781: tämisestä tai kieltämisestä.
41782:       3. Päätös edellä mainittujen varain myöntämisestä
41783: on eduskunnassa tehtävä sillä tavalla kuin perustus-
41784: lakeja muuttavan tai selittävän päätöksen tekemisestä on
41785: valtiopäiväjärjestyksessä säädetty.
41786: 
41787:      Yrjö Sirola.                    Eedvard Valpas.
41788:              1907. -   V. M. -- Esit. N:o 26.          41
41789: 
41790: 
41791: 
41792: 
41793:                             V.
41794: 
41795:        Kun en ole voinut yhtyä siihen valiokunnan enem-
41796: mistön käsitykseen, joka selvimmin ilmenee mietinnön
41797: ensimäisessä ponnessa, katson velvollisuudekseni vasta-
41798: lauseessa esittää eriävän mielipiteeni.
41799:       Kun vuoden 1878 asevelvollisuuslaissa tarkalleen
41800: määritellään millä tavoin Suomen kansa on velvollinen
41801: ottamaan osaa maan puolustukseen ja kun mainitun
41802: lain 122 §:ssä, jolla on perustuslain luonne, määrätään,
41803: että sotaväen ylläpitoon menevät kustannukset »makse-
41804: taan käytettävinä olevista yleisen sotilasrahaston va-
41805: roista ja mitä sen yli tarvitaan, suoritetaan niillä raha-
41806: varoilla, joita säädyt sitä varten ovat määränneet», ja
41807: koska mainitussa lain pykälässä tarkoitetaan yksinomaan
41808: Suomen sotaväkeä, sen ylläpitoa ja siihen meneviä kus-
41809: tannuksia ja koska mainittua lakia, tai sen 122 §:lää
41810: ei perustuslain säätämässä järjestyksessä ole tähän saakka
41811: kumottu tai muutettu, käsitän minä, että niin kauan
41812: kun mainittu laki on voimassa, niin kauan kun sitä ei
41813: ole laillisessa järjestyksessä kumottu, muutettu tai seli-
41814: tetty toisin käsitettäväksi, ei myös voida, perustuslakeja
41815: syrjäyttämättä, suorittaa kyseessä olevaa apumaksua
41816: Venäjän valtakunnanrahastoon.
41817:       Kun tämän lisäksi vuoden 1772 hallitusmuodon
41818: 50 § ja valtiopäiväjärjestyksen 27 § sisältää sen peri-
41819: aatteen, että Suomen varat ovat käytettävät maan hyö-
41820: dyksi ja parhaaksi ja koska Suomen valtio-oikeudelli-
41821: nen asema ei ole sellainen, että Suomi olisi velvollinen
41822: rahavaroilla avustamaan keisarikunnan sotaväen yllä-
41823: 42          1907. ~ V. M. -        Esit. N:o 26.
41824: 
41825: pitoa ja koska kukaan ei tahtone sellaista väittää, että
41826: Venäjän sotayäen ylläpidoksi apumaksuina suoritetut
41827: varat tulisivat käytetyiksi maamme hyödyksi ja par-
41828: haaksi, käsitän minä, että kyseessä olevien apurahojen
41829: suoritus Venäjän valtionrahastoon, on, ei ainoastaan
41830: vastoin selvää perustuslain määräystä vaan samalla
41831: myös perustuslakiemme henkeä vastaan. Käsitykseni
41832: asiasta on siis,
41833: 
41834:                 että voimassaoleva perustuslaki estää edus-
41835:           kuntaa myöntämästä kyseessäolevaa apumaksua
41836:           vuosilta 1906 ja 1907;
41837: 
41838:      ja ehdotan,
41839: 
41840:                 että eduskunta       hylkäisi kyseessäolevan
41841:            armollisen esityksen.
41842: 
41843:                                            Matti Turkia.
41844: 
41845:      Tähän yhtyvät:
41846: 
41847:       lida Aalle.                      Oskar Leivo.
41848:       Albin Koponen.                   P. J. Mömmö.
41849:              1907. -   V. M. -- Esit. N:o 26.             43
41850: 
41851: 
41852: 
41853: 
41854:                             VI.
41855: 
41856:       Kun en ole voinut yhtyä Valiokunnan enemmistön
41857: kannattamaan käsitykseen Valiokunnan käsiteltäväksi
41858: lähetetystä armollisesta esityksestä N:o 26, olen katso-
41859: nut velvollisuudekseni vastalauseessa esittää eriävän mieli-
41860: piteeni.
41861:       1) Ensiksi on otettava vastattavaksi kysymys, voiko
41862: Eduskunta ryhtyä puheena olevaa armollista esitystä
41863: käsittelemään.
41864:       Vuosien 1904-05 valtiopäiville annetussa armolli-
41865: sessa esityksessä N:o 29 lausuttiin, että K. M:n mää-
41866: räyksen mukaan valtiorahastosta oli, vuosina 1905, 1906
41867: ja 1907, 7 miljoonaa markkaa vuosittain siirrettävä soti-
41868: lasrahastoon esityksessä mainittua tarkoitusta, nimittäin
41869: Suomen valtiovaroista kolmen vuoden aikana Venäjän
41870: valtakunnanrahastoon maksettavan vuotuisen 10 miljo-
41871: nan markan apumaksun suorittamista varten. Ja esi-
41872: tyksessä pyydettiin valtiopäiväin myötävaikutusta ainoas-
41873: taan sen määrän osottamiseen, joka sotilasrahaston
41874: siten lisättyjen varojen lisäksi oli tarpeen ehdotetun menon
41875: vuotuisen määrän 10 miljoonan markan suorittamis~en.
41876: Tämä osottaa esityksen nojanneen siihen käsitykseen,
41877: että hallitsijalla oli valta yksin määrätä siirrettäviksi Ve-
41878: näjän valtakunnanrahastoon niin hyvin ne rahamäärät,
41879: jotka esityksen mukaan maksettaisiin valtiorahastosta,
41880: kuin myös sotilasrahastossa olevat rahaston omiin tuloi-
41881: hin kuuluvat varat.
41882:       Vastauksessaan esitykseen katsoivat Valtiosäädyt
41883:  tarpeelliseksi nimenomaan lausua että, »kun Suuriruhti-
41884: 44           1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
41885: 
41886:  naanmaan valtiovara-asiat ovat erikseen eheä kokonai-
41887: suus sekä Suomen valtiovaroja, kuten Valtiopäiväjärjes-
41888: tyksen 27 §:stäkin käypi selville, on käytettävä Suomen
41889: hyödyksi ja parhaaksi, niin seurasi tästä, ettei apumak-
41890: suja Venäjän valtakunnanrahastoon käy oikeudenmukai-
41891: sesti paneminen Suomenmaan menoarvioon, elleivät
41892: Valtiosäädytkin, menon tarkoitusta ja määrää tutkittuaan,
41893: ole havainneet semmoisen maksun olevan Suomenmaan
41894: hyödyksi taikka johtuvan sen velvoituksista Keisari-
41895: kuntaa kohtaan» ; jonka ohella Valtiosäädyt, mitä erit-
41896: täin sotilasrahastoon tulee, viittasivat Hallitusmuodon
41897: 18 §:ään.
41898:       Tällä lausunnolla Valtiosäädyt niinmuodoin väitti-
41899: vät itse esityksen peruskäsityksen vääräksi ja osottivat
41900: sen soveltumattomuuden maamme oikeuteen. Ja Valtio·
41901: säätyjen päätös kohdistui tämänmukaisesti koko puheena
41902: olevaan vuotuiseen rahamäärään, jota siis ainoastaan
41903: tämän Valtiosäätyjen päätöksen nojalla on voitu käyttää
41904: tarkoitukseensa.
41905:       Mitä tulee hallitsijan oikeuteen Valtiosäätyjä kuu-
41906: iematta määrätä niin hyvin valtio- kuin sotilasrahastonkin
41907: varain käyttämisestä esityksessä mainittuun tarkoituk-
41908: seen, nojaa nyt käsiteltävänä oleva arm. esitys siitä huo- ·
41909: limatta samaan käsitykseen kuin 1904-05 vuosien Val-
41910: tiopäivilie annettu esitys. On sentähden ilmeistä, ettei
41911: Valtiosäätyjen silloin tekemä nimenomainen esitys ole
41912: saavuttanut tarpeellista huomiota.
41913:       Kun niinmuodoin ei käy sivuuttaminen, että pu-
41914: heena oleva esitys sisällykseltään on maamme perustus-
41915: lakien vastainen, koska se tärkeissä kohdissa kieltää kan·
41916: saneduskunnan oikeuden olla osallisena valtiovaroja kos-
41917: keviin päätöksiin, ja tämä ehdottomasti koskee kansan-
41918: eduskunnan veronmyöntämisoikeuttakin, niin katson että
41919: Eduskunnan tällä kertaa ei ole ryhdyttävä armollista
41920: esitystä käsittelemään. Päinvastoin pitäisi Eduskunnan,
41921: vaatimalla perustuslainmukaista oikeuttaan olla osalli-
41922:              1907. -· V. M. -    Esit. N:o 26.           45
41923: 
41924:  sena päättämässä yleensä kaikkien valtion varojen ja
41925:  erittäin sotilasrahaston varojen käyttämisestä semmoisiin
41926:  tarkoituksiin, joista tässä on puhetta, lausua, että Edus-
41927:  kunta katsoo olevansa estetty nykyään ryhtymästä käsit-
41928:  telemään armollista esitystä.
41929:        Samaan lopputulokseen johtuu, jos sen ohessa ottaa
41930:  huomioon, että esitys jättää tilaisuutta sellaiseen tulkit-
41931:  semiseen, että hallitsijalla, eduskunnan myötävaikutuk-
41932:  setta, olisi oikeus siirtää valtiovaroja kysymyksessä ole-
41933:  valla tavalla vastikkeeksi siitä, ettei Suomi suorita ase-
41934:  velvollisuutta hei~äkuun 12 p:nä 1901 annetun asetuk-
41935:  sen mukaan, ja niin ollen sellaiseen tulkitsemiseen, että
41936:  eduskunnan oikeutta olla osallisena maan sotilaslaitosta
41937:  koskevaan lainsäädäntöön kiellettäisiin. Pääedellytyksenä
41938: esitystä käsiteltäessä 1905 vuoden valtiopäivillä oli kui-
41939:  tenkin, että tämä oikeus oli tunnustettu.
41940:        Huolenpito maan oikeuden vaarinottamisesta ja
41941:  valvomisesta näyttää vaativan, että Eduskunta kaikin
41942: tavoin koettaa estää vastaisuudessa pysyväksi jäämästä
41943: sellaista arveluttavaa väärinkäsitystä, joka tässä on
41944: olemassa seikkoihin nähden, jotka valtion oikeusjärjes-
41945: tykselle ovat perustavia erinomaisen tärkeissä kohdissa.
41946: Mutta jos Eduskunta - vaikkakin pidättäen itselleen
41947: oikeutensa puheena olevassa suhteessa - panisi armol-
41948: lisen esityksen toimenpiteensä pohjaksi, voisi tämä, erit-
41949: täinkin jos esityksen vaatimukseen pääasiassa myönnyt-
41950: täisiin, aiheuttaa sen käsityksen, että Eduskunta ainakin
41951: tällä kertaa on luopunut oikeudestaan, ja voitaisiin sitä
41952: vastedes esiintuoda Eduskuntaa vastaan.
41953:        Se seikka että Eduskunnan, Hallitusmuodon 38 §:n
41954: mukaan, ei tule kieltäytyä kutsuttaessa kokoontumasta
41955: hallitsijan kanssa neuvottelemaan asioista, joita varten
41956: hän sen kutsuu kokoon, ei suinkaan sisällä sitä, että voi-
41957: taisiin pitää Eduskunnan velvollisuutena käsitellä esi-
41958: tystä, joka nojaa perustuslaista poikkeavaan käsityk-
41959: seen Eduskunnan toimivallasta esityksessä kosketelluun
41960: 46           1907. -- V. M. -    Esit. N:o 26.
41961: 
41962: asiaan nähden. Sillä Hallitusmuodon 38 §:n säännös edel-
41963: lyttää, että Eduskunnalle annetut esitykset ainakin pää-
41964: asiassa tunnustavat Eduskunnan perustuslainmukaisen
41965: toimi vallan.
41966: 
41967: 
41968: 
41969: 
41970:        Niiden syiden lisäksi, jotka Valiokunta on esittänyt
41971: sen tueksi että Eduskunnalla on oikeus olla {)Sallisena
41972: päättämässä kaikista niistä varoista, jotka on tarkoitettu
41973: tai ehdotettu käytettäväksi Venäjän valtakunnanrahastoon
41974: suoritettavaan apumaksuun, olisi minun mielästäni, joka
41975: tässä kohdin hyväksyn valiokunnan esityksen sen pää-
41976: tarkotusperään nähden, lisättävä seuraavat syyt, jotka
41977: myös voitaneen johtaa edellä mainitusta Valtiosäätyjen
41978: vuonna 1905 antamasta lausunnosta.
41979:        Suomen asemasta eri valtiona omine valtiovara-
41980: asioineen johtuu, että yleensä valtiovaroista suoritetut
41981: menot voivat olla maan hyödyksi ja parhaaksi ainoas-
41982: taan siinä tapauksessa, että ne käytetään Suomen omaan
41983: valtiotarkoitukseen. Tämä tarkoitus vaatii m. m. erit-
41984: täin, että kaikki valtiomenot on määrättävä ja tarkastet-
41985: tava samoinkuin myös välitettävä valtion omien orgaa-
41986: nien toimesta. Se sulkee sentähden pois sellaiset me-
41987: not, jotka tarkoittavat valtiovarain siirtämistä toisen
41988: valtion valtiovaroihin käytettäviksi suomalaisen viran-
41989: omaisen määräämäitä ja valvomatta, erittäinkin kun
41990: näiden menojen tarkoitukseksi nimeno,maan ilmoitetaan
41991: valtakunnan yleiset tarkoitukset.
41992:        Hallitsijalle kiistämättä tuleva oikeus määrätä vai- ·
41993: tion vakinaisista tuloista, tutkittuaan mitä maan hyöty
41994:  ja paras vaativat, kohdistuu sentähden valtion omaa tar-
41995:  koitusta varten käytettäviin menoihin ja on täten oikeu-
41996:  dellisesti rajoitettu. Jotta sitä vastoin poikkeustapauk-
41997:              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.            47
41998: 
41999: sissa voitaisiin suorittaa menoja, jotka ovat oman valtio-
42000: tarkoituksen ulkopuolella, täytyy siihen olla olemassa
42001: hallitsijan ja eduskunnan yhtäpitävä päätös.
42002: 
42003: 
42004: 
42005: 
42006:       2) Siltä varalta että Valtiovarainvaliokunta kui-
42007: tenkin l(atsoisi voivansa ehdottaa, että Eduskunta ryh-
42008: tyisi asiallisesti käsittelemään armollista esitystä, pidän
42009: tarpeellisena erinäisissä kohdin ilmaista Perustuslaki-
42010: valiokunnan enemmistön kannasta eriävän mielipiteeni.
42011:        Siinäkin tapauksessa että Eduskunta katsoisi voi-
42012: vansa ryhtyä armollista esitystä käsittelemään, lienee
42013: Eduskunnalla syytä harkita, saako myöntyminen esityk-
42014: sessä mainittuun tarkoitukseen aikaan muutoksen voi-
42015:  massa olevaan asevelvollisuuslakiin 27 päivältä joulu-
42016:  kuuta 1878, sekä sisältääkö armolhnen esitys tarpeelli-
42017:  sen aiotteen sellaiseen pernstuslainmuutokseen.
42018:        Tässä kosketeltakoon muutamin sanoin sitä seik-
42019:  kaa, että Suomen kansalle tuleva perustuslain mukai-
42020:  nen oikeus, suorittaa asevelvollisuutta niitä tarkoituksia
42021:  varten ja sillä tavoin kuin 1878 vuoden laki tarkemmin
42022:  mainitsee, muuttuisi sen kautta, että myönnyttäisiin ar-
42023:  mollisen esityksen ehdotukseen. Rahallisen vastik-
42024:  keen suorittaminen niiden puolustusvoimain ylläpitämi-
42025:  sen sijasta, jotka 1878 vuoden asevelvollisuuslaissa edel-
42026:  lytetään, on soveltumaton koko siihen perustukseen, jolle
42027:  sanottu laki on rakennettu ja vaikuttaisi sen ohella erit-
42028:  täin lain 2, 3 ja 122 §:n sisällykseen, jotka säännökset
42029:  ovat perustuslainluontoisia. Esityksen hyväksyminen
42030:  tässä kohdin tietäisi nimittäin Eduskunnan puolestaan
42031:  hyväksyneen sen asianlaidan, ettei 1878 vuoden lain
42032:   säännöksiä sovelluteltaisi edelleen sinä aikana, josta tässä
42033:   on puhetta. Mutta 1878 vuoden asevelvollisuuslaki ei
42034: 48           1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
42035: 
42036: tarkoita ainoastaan niiden perusteiden täydellistä maa-
42037:  räämistä, joiden mukaan sotilasrasitukset on järjestet-
42038: tävä, vaan myös erittäin kaikkien tähän tarkoitukseen
42039:  suoritettavien maan menojen järjestelyä, lukuunottamatta .
42040: erinäisiä määrärahoja, jotka jo siihen aikaan, kuin ase-
42041: velvollisuuslaki säädettiin, oli määrätty sotilasrahastosta
42042: suoritettaviksi. Kun menot, jotka Eduskunta myöntää
42043: sotilastarkoituksiin, niinmuodoin on käytettävä m. m.
42044:  puheena olevan lain 122 §:n mukaisesti, mutta tämä
42045: lainkohta koskee valtiovarain käyttämistä 1878 vuoden
42046: lain säännösten mukaisesti, niin seuraa tästä että esi-
42047: tyksen tarkoitukseen ei käy myöntyminen muuttamatta
42048: m. m. mainittua säännöstä.
42049:        Tämän käsityskannan ovat Valtiosäädyt julkilausu-
42050: neet valtiopäivillä vuonna 1897 hyväksyessään seuraa-
42051: van Valtiovaliokunnan mietintöön n:o 2 sisältyvän lau-
42052: sunnon sen johdosta, että Suomen kadettikoulun uutis-
42053: rakennusta varten oli otettu varoja yleisesta valtio-
42054: rahastosta :
42055:        »Niinikään saadaan kaikista sotilasmenosäännöistä,
42056: alkaen siitä, joka hyväksyttiin 1877-1878 vuosien val-
42057: tiopäivillä, se selville, että asev. lain 122 §:ssä olevilla
42058: sanoilla: :.sotaväen varustuksen ja ylläpidon» siitä läh-
42059: tien on tunnustettu olevan niin laajaperäinen merkitys,
42060: että ne tarkoittavat maan kaikkia sotilaslaitoksia kaik-
42061: kine tarpeineen, ei suinkaan niihin lukematta rakennus-
42062: määrärahoja. Ei myöskään ole tähän asti, eduskun-
42063: nassa enempää kuin sen ja hallituksen keskenkään, syn-
42064: tynyt vähintäkään erimielisyyttä siitä, ettei juuri sotilas-
42065: menosääntö kokonaisuudessaan olisi järjestettävä sano-
42066: tussa lainkohdassa mainittujen perusteiden mukaisesti.
42067: Samainen asev. lain 122 § sitä paitsi säätää sen
42068: tärkeän periaatteen, ettei varainhoitokauden kestäessä
42069: minkäänlaiset muut menot sotilaallisiin tarkoituksiin
42070: saa tulla kysymykseen, kuin sellaiset joita varten on
42071: määräraha säätyjen siksi varainhoitokaudeksi hyväksy-
42072:              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 26.           49
42073: 
42074:  mässä · menosäännöissä, tai jotka voidaan suorittaa mai-
42075: nittuun menosääntöön otetusta määrärahasta arvaamat-
42076: tomia tarpeita varten».
42077:        Samaten osoittavat myös Hallitusmuodon 18 § ja
42078: 1878 vuoden asevelvollisuuslain 2 §, että ne varat, jotka
42079: sotilastarpeita varten osotetaan, on käytettävä viimeksi-
42080: mainitun lain määräysten mukaan.
42081:        On tosin lausuttu että, koska 1878 vuoden laki
42082: nykyään on lakkautettu käytännöstä, sanotun lain nimen-
42083: omaista muutosta ei olisi tarpeen, sekä että Valtiosää-
42084: tyjen menettely vuonna 1905 olisi vahvistanut tämän
42085: käsityksen.
42086:        Sellaiseen käsitykseen en voi yhtyä. Meidän oikeu-
42087: temme ei tunne mitään erityistä muotoa lain toistaiseksi
42088: lakkauttamiselle eikä lakien sovelluttamisen väliaikai-
42089: selle keskeyttämiselle. Jotta se voisi käydä päinsä, pitää
42090: sen tapahtua lainmuutoksen ja tässä tapauksessa perus-
42091: tuslainmuutoksen muodossa sekä niinmuodoin siinä jär-
42092: jestyksessä kuin Valtiopäiväjärjestys tähän nähden säätää.
42093:        Semmoista 1878 vuoden asevelvollisuuslain muutosta
42094: puheena olevassa kohdassa ei kuitenkaan ole tapahtunut.
42095: Todellisuudessa on laki lakkautettu käytännöstä toimen-
42096: piteillä, joita ei milloinkaan ole tunnustettu oikeudelli-
42097: sesti päteviksi.
42098:        Mitä Eduskuntaan tulee, on se 1904-05 vuosien
42099: valtiopäivillä yksipuolisella selityksellä, kuitenkin ainoas·
42100: taan välillisesti, hyväksynyt tämän asianlaidan, lau-
42101: suessaan, että kotimaisen sotilaslaitoksen uudestaan
42102: perustamiseen tarpeelliset toimenpiteet vaativat jon-
42103: kun verran aikaa. Valtiopäivät edellyttivät sen ohessa
42104: että muutoksia 1878 vuoden asevelvollisuuslakiin havait·
42105: taisiin tarpeellisiksi sekä että ne toimeenpantaisiin sa-
42106: malla kuin asevelvollisuuskysymys perustuslainmukai-
42107: sessa järjestyksessä ratkaistaisiin. Tämä Valtiosäätyjen
42108: suureen anomukseen sisältyvä lausunto on täsmällisemmin
42109: toistettu esitykseen N:o 29 annetussa vastauksessa, jossa
42110: 50           1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.
42111: 
42112: painokkaasti huomautetaan että tätä säännötöntä•     asiain-
42113: tilaa saisi kestää ainoastaan »lyhyen, määrätyn ajan•.
42114:        Vastauksessa onkin ajanmääräys, sillä vastike myön-
42115: nettiin ainoasti yhdeksi vuodeksi.
42116:        Valtiosäätyjen tässä menettelyssä ei ole mitään,
42117: joka sisältäisi sen että 1878 vuoden asevelvollisuuslain
42118: lakkauttaminen käytännöstä oli tapahtunut lain mukai-
42119: sesti. Kun Valtiosäädyt anoivat että, siinä tapauksessa
42120: että väliaikaisia toimenpiteitä havaittaisiin tarpeellisiksi
42121: siihen asti kun asevelvollisuusasia tulisi lopullisesti jär-
42122: jestetyksi, näihin toimenpiteisiin ryhdyttäisiin laillisessa
42123: järjestyksessä, ei tämä suinkaan sulkenut pois sitä, että
42124: tämä järjestelykin olisi tapahtuva asevelvollisuuslakia
42125: muuttamalla.
42126:        Valtiosäätyjen vastaus esitykseen 1904-1905 vuo-
42127: sien valtiopäivillä sisältää myös epäämättömästi, että
42128: myönnetty rahamäärä, 10 miljoonaa markkaa, oli oleva
42129: rahavastike siitä, ettei 1878 vuoden lakia kysymyksessä
42130:  olevana aikana tultaisi sovelluttaman, ja siten vastik-
42131:  keena siitä, mitä maan tämän lain mukaan olisi ollut
42132:  suoritettava.
42133:        Mikään ei oikeuta päättämään, että Valtiosäädyt
42134:  v. 1905 eivät olisi katsoneet voivansa vaatia, että maan
42135: velvollisuuksien sotilaallisessa suhteessa, yhä vastedeskin
42136: ja kunnes uusi lainsäädäntö on saatu aikaan, tulisi pe-
42137:  rustua 1878 vuoden lakiin.
42138:        Mutta huolimatta siitä mikä merkitys annetaankin
42139:  tälle Valtiosäätyjen kannalle ja menettelytavalle aikana,
42140: jolloin maassamme edelleen vallitsivat aivan säännöt-
42141:  tömät olot, joiden poistamisesta Valtiopäivät lausun-
42142:  noissaan tuon tuostakin huomauttivat, niin ei siitä käy
42143:  johtaminen minkäänlaista aihetta nykyiselle Eduskun-
42144:  nalle ryhtyä pääasiallisesti laillisissa oloissa syrjäyttä-
42145:  mään nimenomaisia perustuslain säännöksiä. Se että
42146:  sotilastarkotuksiin määrättyjä varoja nyt ei välittö-
42147:  mästi käytetä kotimaisen sotajoukon ylläpitämiseen 1878
42148:              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.            51
42149: 
42150: vuoden lain mukaan, ei mitenkään voi sisältää sitä, että
42151: niitä voitaisiin käyttää tarkoituksiin, jotka eivät ole sopu-
42152: soinnussa sotilaslaitoksemme perusteiden kanssa. Sellai-
42153: nen käyttäminen, joko väliaikaisesti tai pysyvästi, olisi
42154: mahdollinen ainoastaan sen kautta että voimassaoleva
42155: asevelvollisuuslaki muutettaisiin. Päinvastainen me-
42156: nettely sisältäisi sen, ettei 1878 vuoden lakia lainkaan
42157: olisi olemassa, vaan että se olisi katsottava kumotuksi.
42158:       Sentähden, jos myönnetään että esitetty Suomen val-
42159: tiovarain siirtäminen sotilasrahastosta tai muista val-
42160: tionrahasioista ei voi käydä pamsä voimassaolevaa
42161: asevelvollisuuslakia muuttamatta, mutta ettei tätä lakia
42162: ole tässä kohdin laillisessa järjestyksessä muutettu,
42163: ja jos sen ohella pitää paikkansa, että nyt puheena
42164: oleva varojen osottaminen sanotusta rahastosta Venä-
42165: jän valtakunnanrahastoon voi, siinä tapauksessa että
42166: Eduskunta myöntyy armollisen esityksen tarkoituk-
42167: seen, käydä päinsä ainoastaan nimenomaisen eduskunta-
42168: päätöksen nojalla, niin seuraa minun mielestäni tästä
42169: että päätös on tehtävä siinä järjestyksessä, joka on
42170: perustuslain muuttamiselle nimenomaan säädetty, ja että
42171: se ainoastaan tätä tietä voi tulla toimeen.
42172:       Mutta voitaisiin kenties katsoa, että hallituksen
42173: esitys sisältäisi muodolliseen perustuslainmuutokseen tar-
42174: peellisen alotteen. Tämä tuskin kuitenkaan lienee täy-
42175: sin pätevillä syillä osotettavissa. Sillä esityksen lähtö-
42176: kohta on, niinkuin edellä huomautettiin, sellainen, ettei
42177: kysymystä 1878 vuoden asevelvollisuuslain muuttamisen
42178: tarpeellisuudesta sen kannalta ole ensinkä~n voinut
42179: syntyä. Sellaista alotetta, jota tähän olisi tarvittu, ei
42180: sentähden ole olemassa.
42181: 
42182: 
42183:       3) Perustuslakivaliokunnan lausuntoon, että valtio-
42184: päiväin päätös vuodelta 1905 ei perustuslain mukaan
42185: sisällä muuta sitoumusta kuin sitoumuksen sanottuna
42186: 52            1907. ·- V. M. -     Esit. N:o 26.
42187: 
42188: vuonna maksaa 10 miljoonaa markkaa, olen yhtynyt.
42189: Haluan kuitenkin tämän lausunnon perustelemista var-
42190: ten erittäin esiintuoda muutamia näkökohtia.
42191:       Lausunnosta seuraa, että Eduskunta nyt voi oikeu-
42192: dellisten asiainhaarain estämättä evätä armollisen esi-
42193: tyksen. Syyksi vastakkaiseen käsitykseen ja niinmuodoin
42194: sen mielipiteen tueksi, että Eduskunta nyt olisi, paitsi
42195: muista syistä, oikeudellisestikin velvoitettu myöntämään
42196: pyydetyn määrärahan, on huomautettu, että Valtiosäädyt
42197: päätöksellään vuodelta 1905 ovat periaatteellisesti hyväk-
42198: syneet rahavastikkeen suorittamisen siitä, ettei maata vaa-
42199: dittu täyttämään velvollisuutta asettaa sotaväkeä. Ja
42200: tämä hyväksyminen olisi käsitettävä joko kohdistuvaksi
42201: esityksessä mainittuun kolmen vuoden aikaan taikka
42202: myös koko siihen aikaan, joka saattaa kulua asevelvol-
42203: lisuusasian lopulliseen järjestämiseen asti.
42204:        Sellainen käsitys näyttää minusta sisältävän sen, sekä
42205: sinänsä että myös senranksiltaan ja käytäntöön sovellutta-
42206: misen kannalta arveluttavan periaatteen että valtiopäivät
42207: voisivat päätöksillään, jotka olisivat ainoastaan periaatteel-
42208: lista laatua, ja jotka eivät tarkoittaisi eivätkä voisi tarkoit-
42209: taa toimenpanoa, rajoittaa ja sitoa vastaisten valtio-
42210: päiväin toiminta- ja päätäntövapautta. Tämä käsitys on
42211: sen ohessa ilmeisesti vastoin 1905 vuoden valtiopäi väin
42212: päätöstä. Sillä yhtä ilmeistä kuin on, että Valtiosäädyt
42213: silloin olisivat voineet myöntää pyydetyn vastikkeen esi-
42214: tyksessä tarkoitetun kolmivuotiskauden ajaksi, yhtä var-
42215: masti sisältää päätös, että Valtiosäädyt ovat myöntyneet
42216: kymmenen miljoonan siirtämiseen ainoastaan vuodelta
42217: 1905. Ne lupaukset ja oletukset saman määrän maksa-
42218: misesta kahtena jälellä olevana vuonna, joita erinäisten
42219: asianhaarain johdosta on tahdottu löytää valtiopäiväin
42220: menettelystä vuonna 1905 ja joiden todistamiseksi on
42221: mainittu eräitä kohtia Valtiosäätyjen vastauksessa esi-
42222: tykseen N:o 29, eivät voi perustaa oikeudellista sitovai-
42223: suutta paraikaa koossa olevaan Eduskuntaan nähden.
42224:              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 26.           53
42225: 
42226:        Vielä lienee tarpeen vastustaa sitä käsitystä, jonka
42227: mukaan paraikaa koossa olevaa Eduskuntaa velvoittavan
42228: oikudellisen sitovaisuuden katsotaan syntyneen Valtio-
42229: säätyjen päätöksen kautta vuodelta 1905 sillä perustuk-
42230: sella että tätä päätöstä olisi pidettävä niin sanoaksemme
42231: kansainvälis-oikeudellista luontoa olevana välipuheena,
42232: hallitsijan ja kansan välisenä rauhansopimuksena. Vaikka
42233: Suomen perustuslait eivät sinänsä sisälläkään mitään
42234: tämän laatuisesta sopimuksesta, olisi se kuitenkin tun-
42235: nustettava yleisesti sitovien oikeudellisten ohjeiden
42236: nojalla.
42237:        Tämä käsitys näyttää minusta kahdessa kohden
42238: väärältä. Meidän oikeutemme ei tunne mitään sellaisia
42239: hallitsijan ja kansan välisiä sopimuksia eli välipuheita,
42240: joita tässä edellytetään. Sen laatuiset ja niitä asioita
42241: koskevat välipuheet, joista tässä on puhetta, voidaan
42242: tehdä ainoastaan Eduskuntapäätöksen muodossa. Mai-
42243: nittuun käsitykseen sisältyy sen ohella myönnytys, että
42244: niitä valtio-oikeudellisessa ja valtiollisessa suhteessa sy-
42245: välle tunkevia tapahtumia, joiden seurauksia 1904-05
42246: vuosien valtiopäivät pyrkivät poistamaan taikka saatta-
42247: maan Suomen oikeusjärjestyksen mukaisiksi, saataisiin
42248: pitää kansainvälistä laatua olevia oikeusoloja luovina,
42249: joten niitä olisi järjesteltävä huomioon ottamalla muutakin
42250: kuin Suomen lakia ja Suomen valtioetuja. Erittäin Suo-
42251: men asevelvollisuusasiaan nähden voisi se käsitys saa-
42252: da tukea, että sitä ratkaistaessa, hallitsijan ja kansan-
42253: eduskunnan yhteistoimin, molemmat asialliset eivät
42254:  olisi velvolliset pitämään ohjeenaan Suomen hyötyä ja
42255:  parasta.
42256: 
42257:                                       Ernst Estlander.
42258: ···-------------·------------
42259:      Helsingissä 1!107. Osakeyhtiö Kauppakirjapaino.
42260:          1907. -   Edusk. vast. -- Esitys N:o 26.
42261: 
42262: 
42263: 
42264: 
42265:                       S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
42266:                 n en vastaus Keisarillisen Majesteetin
42267:                 armolliseen esitykseen Suomen valtiova-
42268:                 roista Valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin
42269:                 suoritettavasta apumaksusta.
42270: 
42271: 
42272: 
42273: 
42274:     Suurivaltaisin, .F\rmollisin Keisari
42275:             ja Suuriruhtinas!
42276: 
42277: 
42278: 
42279: 
42280:       Teidän Keisarillinen Majesteettinne on antanut armol-
42281: lisen esityksen näille valtiopäiville kokoontuneelle Eduskun-
42282: nalle Suomen valtiovaroista Valtakunnanrahastoon sotilastar-
42283: 2          1907. -   Edusk. vast. -   Esitys N:o 26.
42284: 
42285: pmsnn suoritettavasta apumaksusta.
42286:        Armollisessa esityksessä ilmenee sellainen käsitys, että
42287: kun Suomi, sen aseman johdosta, joka syntyi vuonna 1905,
42288: ei ole vuosina 1906 ja 1907 pitänyt yllä sotaväkeä, hallit-
42289: sija on oikeutettu määräämään valtiovaroista suoritettavaksi
42290: rahavastikkeen näiltä vuosilta.
42291:       Tämä käsitys ei ole sopusoinnussa Suomen valtio-
42292:  oikeudellisen aseman kanssa.
42293:       Että Suomi yhteytensä vuoksi Keisarikunnan kanssa
42294: on velvollinen osaltaan avustamaan valtakunnan puolustusta,
42295: ei ole Suomen puolelta milloinkaan kielletty. Mutta Suomi
42296: on velvollinen antamaan tämän avustuksensa ainoastaan sillä
42297: tavalla ja siinä muodossa kuin sen perustuslait säätävät.
42298:       Suomen perustuslait, 1772 vuoden Hallitusmuodon 18
42299: §:ssä sekä erinäisissä säännöksissä 27 päivänä joulukuuta 1878
42300: annetussa Asevelvollisuuslaissa, velvoittavat Suomen asetta-
42301: maan suomalaista sotaväkeä ja siten osaltaan vaikuttamaan
42302: valtakunnan puolustukseen. Mitä taas raha-asioihin tulee,
42303: säädetään Hallitusmuodon 50 §:ssä ja Valtiopäiväjärjestyksen
42304: 27 §:ssä se yleinen periaate, että Suomen valtiovarat ovat
42305: käytettävät maan hyödyksi ja parhaaksi, josta muun muassa
42306: johtuu, ettei niitä voida määrätä veroksi Keisarikunnalle.
42307:  Suomen valtio-oikeudellinen asema ei siis ole sellainen, että
42308: Suomi olisi velvollinen rahavaroilla avustamaan Keisarikun-
42309: nan sotaväen ylläpitoa.
42310:        Mitään velvoitusta rahavastikkeen suorittamiseen ei
42311: myöskään johdu siitä, että Suomi tätä nykyä ei pidä yllä
42312: sotaväkeä, sillä tähän ei ole syy Suomen kansan, joka
42313: puolestaan on ollut valmis täyttämään lainmukaisen velvolli-
42314: suutensa. Vuonna 1878 annetun Asevelvollisuuslain syr-
42315: jäytys on tapahtunut perustuslain säätämästä järjestyksestä
42316: poikkeavalla tavalla, eikä Suomen valtiosääntö ole sel-
42317: lainen, että hallitsijalla olisi oikeus poistaa laissa määrätty
42318: velvollisuus ja sen sijaan vaatia rahavastiketta.
42319:       Jos siis olisi kysymys rahaveron asettamisesta perus-
42320: tuslainmukaisesti järjestetyn puolustuslaitoksen sijaan, ei se
42321: olisi mahdollista ilman perustuslain muutosta.
42322:           1907. -    Edusk. vast. -   Esitys N:o 26.          3
42323: 
42324:        Kysymys ei kuitenkaan ole nyt Suomen sotilaslaitoksen
42325: järjestämisestä uudella tavalla, joka poikkeaisi maan valtio-
42326: oikeudellisesta asemasta, eikä kyseessäolevaa rahamaksua
42327: ole myöskään käsitettävä rahavastikkeeksi siitä, ettei laillista
42328: asevelvollisuuslakia sovelleta. Kysymys on ainoastaan väliaikai-
42329: sesta määrärahasta, joka on aiheutunut aivan erikoisista asian-
42330: haaroista. Puheenalaisen määrärahan esittäminen on johtunut
42331: niistä toimenpiteistä, joihin Valtiosäädyt 1904-1905 vuosien
42332: valtiopäivillä ryhtyivät saadakseen sovitetuksi ristiriidan Suo-
42333: men kansan ja sen Hallitsijan välillä. Silloin Valtiosäädyt
42334: anoivat laillisen järjestyksen palauttamista kaikilla aloilla,
42335: myöskin sotilasalalla; sen vuoksi Valtiosäädyt pyysivät 1901
42336: vuoden asevelvollisuusasetuksen kumoamista ja sotilaskysy-
42337: myksen ratkaisua perustuslainmukaisessa järjestyksessä, sa-
42338: malla myöntäen, että väliaikaisia toimenpiteitä saattoi o'na
42339: tarpeen siihen asti, kuin sotilaskysymys saataisiin laillisesti
42340: ratkaistuksi. Näistä sovittelutoimenpiteistä johtui, että Val-
42341: tiosäädyt vuonna 1905, katsoivat voivansa myöntää 10,000,000
42342: markan määrärahan suoritettavaksi Venäjän valtakunnan-
42343:  rahastoon vuodelta 1905. Samanlaisesta väliaikaisesta, mää-
42344:  rävuosiksi annettavasta määrärahasta on nytkin kysymys,
42345: ja katsoo Eduskunta, etteivät Suomen perustuslait estä täm-
42346:  möisen määrärahan suorittamistll, jos sen havaitaan olevan
42347:  maan hyödyksi ja parhaaksi.
42348:        Mitä varojen hankkimiseen tulee, näyttää armoUi-
42349:  sen esityksen sanamuoto osottavan, että esitys edellyttää
42350: sotilasrahaston ja valtiorahaston tuloja voitavan suorittaa
42351: Venäjän valtakunnanrahastoon armollisen osotuksen mukaan
42352: ilman Eduskunnan suostumusta, ja että Eduskunnan myön-
42353: nytystä pyydetään ainoastaan 3,600,000 markan määrärahaan,
42354: joka määrä on ajateltu suoritettavaksi, niinkuin esityksessä
42355:  sanotaan, Eduskunnan käytettävissä olevista varoista.
42356:        Kun suomalaista sotaväkeä ei tätä nykyä ylläpidetä
42357: ja asiat ovat kehittyneet sillä tavoin, etteivät Valtiosäädyt
42358:  1904-1905 vuosien valtiopäivillä katsoneet voivansa vaatia
42359:  tämän sotaväen ylläpitämistä 1878 vuoden Asevelvollisuuslain
42360: 4          1907. -   Edusk. vast. -    Esitys N:o 26.
42361: 
42362: mukaan, ei sotilasrahaston varoja nykyään tosiasiallisesti
42363: voida käyttää suomalaisen sotaväen varustukseen ja yllä-
42364: pitoon. Täten vapaiksi joutuneita varoja ei Asevelvollisuus-
42365: lain 122 §:n sanamuoto tosin estä käyttämästä muuhunkin
42366: tarkoitukseen kuin suomalaisen sotaväen varustukseen ja yllä-
42367:  pitoon. Mutta sotilasrahaston varojen käyttämisestä ei hal-
42368:  litsija silti ole oikeutettu yksin määräämään. Sen jälkeen
42369: kuin 1878 vuoden Asevelvollisuuslaki astui voimaan, syntyi
42370: tämän lain 122 §:n mukaan semmoinen asiaintila, että
42371: sotilasmenosääntö kokonaisuudessaan oli Valtiosäädyille esitet-
42372: tävä ja Valtiosäädyt sen nojalla päättivät, kuinka paljon so-
42373: tilasrahaston käytettävissä olevien varojen lisäksi oli näitä
42374: tarkoituksia varten osotettava -- menettely, jota noudatettiin
42375: koko sinä aikana, jona 1878 vuoden Asevelvollisuuslakia so-
42376: vellutettiin. Suomen Valtiosäädyt eivät ole antane~t suostu-
42377: mustansa 1878 vuoden Asevelvollisuuslain kumoamiseen, eikä
42378: siis se toimenpide, jolla Asevelvollisuuslain käytäntö yksi-
42379: puolisesti lakkautettiin, ole voinut laajentaa hallitsijan
42380: oikeutta sotilasrahaston varojen käyttämiseen yli sen,
42381: mikä hänellä oli sinä aikana, jona tätä lakia sovellettiin. Ja
42382: tästä seuraa että sotilasrahastoa voivat ainoastaan hallitsija
42383: ja eduskunta yhteisesti käyttää.
42384:         Mitä valtiorahaston varoihin tulee yhtyy Eduskunta siihen
42385: oikeuskäsitykseen, jonka Valtiosäädyt 1904-1905 vuosien
42386: valtiopäivillä ovat lausuneet, ja katsoo, että jos hallitsija
42387: ilman eduskunnan suostumusta määräisi Suomen varoja
42388: suoritettavaksi Venäjän valtakunnanrahastoon, sellainen toi-
42389: menpide joutuisi ristiriitaan eduskunnan veronmyöntämis-
42390:  oikeuden kanssa.
42391:         Hallitsijan ja kansan rahainkäyttöoikeutta koskevat peri-
42392:  aatteet, joiden juuret ulottuvat aina Maanlain Kuninkaan-
42393:  kaareen, ovat ilmilausuttuina Hallitusmuodon 5 ja 50 §:ssä,
42394: Yhdi&tys- ja Vakuuskirjan 5 kohdassa sekä Valtiopäiväjär-
42395: jestyksen 27 ja 43 §:ssä. Näiden; mukaan on hallitsijana
42396: kyllä laaja oikeus käyttää valtiovaroja, mutta tätä oikeutta
42397: vastaa hallitsijan velvollisuus, paitsi erityisissä poikkeusta-
42398: pauksissa, pitää huoli valtion tarpeista valtion vakinaisilla
42399:           1907. -    Edusk. vast. -   Esitys N:o 26.           5
42400: 
42401:  tuloilla ilman suostuntoja tai valtiolainoja. Jos vakinaiset
42402:  valtiovarat eivät riitä maan tarpeisiin ja siis veron myön-
42403:  tämistä eduskunnan puolelta tarvitaan, on eduskunnalla kieltä-
42404:  mätön oikeus, ennenkuin se myöntää suostunnan tai takuun
42405:  valtiolainan ottamisesta, tutkia kaikki ne menot, jotka hal-
42406:  litus on aikonut suorittaa, sekä tämän harkinnan nojalla
42407:  joko myöntää pyydetyt varat tai julistaa jotkut aiotut me-
42408:  noerät tarpeettomiksi ja sen johdosta kieltää pyydettyjen va-
42409:  rojen myöntäminen tai myöntää pienempi määrä kuin on
42410:  pyydetty.
42411:         Maamme valtiovarain tila on jo vuosikymmeniä ollut
42412:  semmoinen, ettei hallitus ole tullut vakinaisilla valtiovaroilla
42413: toimeen, vaan sekä suostuntavaroja että valtiolainoja tarvi-
42414:  taan ja käytetään maan tarpeisiin. Näin ollen Suomen lait
42415:  eivät salli hallitsijan ilman eduskunnan suostumusta käyttää
42416: valtiorahaston varoja puheenaolevan menoerän suorittami-
42417: seen.
42418:        Tämän käsityksen maamme kansaneduskunnan oikeu-
42419:  desta ovat myöskin Suomenmaan Valtiosäädyt eri aikoina ja
42420:  useammassa eri tilaisuudessa esiintuoneet. Tästä periaat-
42421: teesta Eduskunta järkähtämättä pitää kiinni, se kun on yksi
42422: Suomen valtiosäännön kulmakiviä.
42423:        Pysyen siinä oikeuskäsityksessä, joka yllä on esitetty,
42424: on Suomen Eduskunta ottanut koko kyseessäolevan mak-
42425: sumäärän myöntämisen harkittavaksensa ja sitä tehdessään
42426: katsonut, että loputkin siitä rahamaksusta, jota 1904-1905
42427: vuosien valtiopäiville annettu armollinen esitys edellytti, on
42428: suoritettava. Eduskunta saa sen vuoksi alamaisuudessa
42429: ilmoittaa päättäneensä
42430: 
42431: 
42432:                 että kaksikymmentä miljoonaa markkaa
42433:            Suomen 'l)alti01Jaroista s~writetaan Valtakunnan-
42434:            rahastoon.
42435: 6         1907. -   Edusk. vast. -- Esitys N:o 26.
42436: 
42437:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
42438: 
42439:        Suomen kansa, mahtavampaan kansaan valtiollisesti
42440: liittyneenä, on aina saanut omien toivomustensa ohessa ja
42441: monesti niiden edelläkin ottaa huomioon sen rautaisen lain,
42442: ioka vaatii kansoja ulkonaisen asemansa turvaamiseksi uh-
42443: raamaan voimia ja varoja, joiden soisi jäävän rauhallisten
42444: tointen ja kultuurityön palvelukseen. Ulkopolitiikan suuret
42445: kysymykset ovat tosin ulkopuolella Suomen kansan vaiku-
42446:  tuspiiriä, mutta niistä uhrauksista, jotka voivat siitä aiheu-
42447:  tua, saattaa Suomi kumminkin saada runsaan osansa kan-
42448:  nettavakseen. Yhtä vähän kuin suurvallat voivat pienet
42449: kansat tässä; kohdin asettua ulkopuolelle koko sivistyneessä
42450: maailmassa vallitsevia oloja. Niinpä Suomen kansa ei
42451: suinkaan tahdo kieltää sillä olevan velvollisuuksia valta-
42452:  kuntaa kohtaan, mitä puolustuslaitokseen tulee, vaikkakin
42453:  pyrkimykset ja tarkoitukset, jotka eivät ole lähteneet Suo-
42454:  men kansasta, ovat vaikuttaneet että Suomi on estettynä
42455: suorittamasta tätä velvollisuuttaan perustuslakiensa säätä-
42456: mällä tavalla. Siihen nähden että nykyinen välitila, jossa
42457: ei 1878 vuoden Asevelvollisuuslakia sovelluteta, vaikkei se
42458: ole laillisesti kumottu, on ehdottomasti saatava päättymään,
42459: ja koska se järjestely, joka 1904-1905 vuosien valtiopäivillä
42460: tässä asiassa tapahtui, nyt päätetyn suorituksen kautta on pi-
42461:  dettävä loppuunsaatettuna, katsoo Suomen Eduskunta velvol-
42462: lisuudekseen alamaisuudessa anoa,
42463: 
42464:                  että sotilasasia ilman viivytystä on perus-
42465:            tuslainmukaisella · tavalla järjestettävä.
42466: 
42467: 
42468:           Suomen Eduskunta pysyy alati, j. n. e.
42469: 
42470: 
42471:      Helsingissä 31 päivänä lokakuutå 1907.
42472: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
42473:                      1907.- N:o 27.
42474: 
42475: 
42476: 
42477: 
42478:                 Keisarillisen Majesteetin armolli-
42479:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle, kos-
42480:            keva lakia maanvuokrasta Jnaalla.
42481: 
42482:       Vaikka 19 p:nä kesäkuuta 1902 annettu laki maan-
42483: vuokrasta maalla on useissa kohdin parantanut vuok-
42484: ramiehen asemaa ja siis aikaisempaan lainsäädäntöön verra-
42485: ten melkoisesti vienyt kehitystä eteenpäin, ei sanotun
42486: lain ole onnistunut tyydyttää sitä lukuisata ryhmää tä-
42487: män maan asukkaista, jotka hankkivat toimeentulonsa toi-
42488: sen maata viljelemällä. Erittäinkin on sitä lakia vastaan
42489: muistutettu: että se ei riittävästi suosi pitkäaikaisia vuokra-
42490: sopimuksia, että vuokramies vuokrasuhteen päättyessä ei
42491: saa riittävää korvausta siitä, mitä vuokraesine hänen sii-
42492: hen panemainsa kustannusten ja työn kautta on parantu-
42493: nut, että semmoisiksi seikoiksi, jotka aiheuttavat vuokra-
42494: sopimuksen menettämisen, on luettu useita vuokramiehen
42495: tekoja, joilla ei ole suoranaista yhteyttä vuokrasuhteen
42496: kanssa, ja että sen johdosta, mille kannalle laki näissä ja
42497: muutamissa muissa kohdin on asettunut, vuokramies on
42498: jäänyt vuokranantajasta liian nippuvaan asemaan.
42499:       Tähän katsoen on komitea, jonka Suomen Senaatti
42500: 26 p:nä huhtikuuta 1906 asetti ehdottamaan parannuksia
42501: tilattoman maalaisväestön oloihin, katsonut olevan syytä
42502: muun muassa antamassaan mietinnössä ehdottaa että 1902
42503: vuoden lain sijaan toimitettaisiin uusi lainsäädäntö asiasta.
42504:       Sanotun mietinnön perustuksella on laadittu se eh-
42505: dotus laiksi maanvuokrasta maalla, jonka Keisarillinen
42506: Majesteetti nyt on tahtonut armossa jättää Eduskunnan
42507: hyväksyttäväksi.
42508:   2                          N:o 27
42509: 
42510:        Vaikkakin ne epäkohdat, joiden poistamiseksi 1902
42511: vuoden lain tarkastus on katsottu tarpeelliseksi, pääasialli-
42512: sesti ovat koskeneet torppareita ja niiden vertaisia lam-
42513: puoteja sekä n. k. mäkitupalaisia, ei lakiehdotusta ole
42514: rajoitettu tällaisiin vuokramiehiin, vaan sen on katsottu
42515: pitävän käsittää maalla olevan maan vuokraoikeus koko
42516: laajuudessaan. Paitsi että tämä menettely tuo mukanaan
42517: sen edun, että eräitä yleisiä periaatteita voidaan samalla
42518: kertaa säätää kaikista erilajisista vuokrasuhteista, on tuskin
42519: mahdollistakaan lakimääräyksillä vetää kaikin puolin tark-
42520: kaa rajaa ylempänä mainittujen vuokramiesluokkain ja
42521: muihin ryhmiin kuuluvain vuokramiesten välille; erittäinkin
42522: tulisi häilyväksi raja mäkitupalaisten ja muiden semmoisten
42523: välillä, jotka asuntotarkotusta varten ovat maalla ottaneet
42524: maata vuokralle. Kun kuitenkaan kaikki maanvuokrat eivät
42525: ole samassa määrin sopimusvapautta rajoittavain säännösten
42526: tarpeessa ja kun lainsäätäjän on otettava huomioonsa mui-
42527: takin vuokrasopimusten erilaisuuksia, niistä eri tarkoituk-
42528: sista riippuvia, joihin maata on luovutettu, niin on lakiehdo-
42529: tuksen laadinnassa menetelty siten, että etupäässä on tehty
42530: säännöksiä semmoisten vuokrasopimusten varalta, jotka
42531: tarkattavat joko jonkin määräalueen tilasta luovuttamista
42532: täydellisen maanviljelyksen harjoittamista tahi asuntotarko-
42533: tusta varten, taikka semmoisen maanviljelystilan luovutta-
42534: mista, joka hallinnon puolesta on jonkun päätaion alainen
42535: (n. k.lampuotitila). Sitten siirtyy lakiehdotus (62 §:ssä) siihen
42536: kysymykseen, missä määrin mainittuja säännöksiä on nou-
42537: datettava, kun vuokrasopimus tarkottaa semmoista maan-
42538: viljelykseen käytettäväksi aiottua kokonaista tilaa tai tilan
42539: osaa, joka hallintonsa puolesta ei ole minkään päätaion
42540: alainen, ja lopuksi määrätään (63 §:ssä), mitä säännöksiä
42541: on oleva voimassa muita kuin maanviljelys- ja asuntotar-
42542: kotuksia varten tehdyistä vuokrasopimuksista, esim. tehdas-
42543: liikettä tarkottavista taikka maanviljelysvuokrasta silloin
42544: kuin 'VUokrattu alue ei ole rakennettu eikä rakennettavaksi
42545: aiottu, niinkuin esim. niittypalstan vuokraan nähden,
42546:                             N:o 27                         3
42547: 
42548:       Lakiehdotuksen viidestä luvusta sisältää ensimmäi-
42549: nen yleisiä määräyksiä vuokrasopimuksesta. Sen sijaan kun
42550: nyt voimassa olevan lain mukaan lyhin vuokra-aika riip-
42551: puu asianosaisten sopimuksesta ja ainoastaan siltä va-
42552: ralta ,että sopimusta ei ole tehty, on laissa määrätty kym-
42553: meneksi vuodeksi sekä pisin aika on määrätty viideksikym-
42554: meneksi vuodeksi, säädetään tämän ehdotuksen 1 §:ssä että
42555: lyhin vuokra-aika yleensä on viisikolmatta vuotta ja pisin
42556: vuokra-aika viisikahdeksatta vuotta. Niinkuin tähänkin asti,
42557: voitaisiin vuokrasopimuksia tehdä vuokramiehen elinajaksi-
42558: kin. Sillä, että lainsäätäjä siten koettaa suosia vuokrasopi-
42559: musten tekemistä mahdollisimman pitkiksi ajoiksi, saavute-
42560: taan enemmän vakavuutta vuokramiehen nautintaoikeuteen,
42561: joka taas tekee hänet halukkaammaksi panemaan työtä maan
42562: parantamiseen. Siltä varalta että molempain sopimuskump-
42563: panien etu jossakin tapauksessa vaatisi lyhempää kuin
42564: viidenkolmatta vuoden vuokra-aikaa, on vuokralautakun-
42565: nalle - josta laitoksesta annetaan tarkempia säännöksiä
42566: viidennessä luvussa - myönnetty valta sallia sopimuksia
42567: tehtäväksi viittäkolmatta vuotta lyhemmäksi määräajaksi.
42568: Onko perinnöllistä maanvuokraa sallittava, ei ole tässä
42569: yhteydessä voitu ottaa tutkittavaksi, semminkään kun sitä
42570: koskevat lainsäännökset pitäisi olla sisällykseltään oleelli-
42571: sesti toisenlaisia kuin määräaikaista tai elinkautista maan-
42572: vuokraa koskevat.
42573:       Vuokramaksusta säädetään ehdotuksessa, niinkuin nyt
42574: voimassa olevassa laissakin, että se pitää olla todellinen
42575: ja vuotuinen; mutta siihen on lisätty että vuokramaksu
42576: pitää olla rahana määrätty, koska päivätyövelvollisuutena
42577: määrätty vuokra on omansa synnyttämään riitoja sopimus-
42578: kumppanien välillä sekä ylipäänsä saattaa vuokramiehen
42579: enemmän mieskohtaisesti riippuvaksi vuokranantajasta.
42580: Kun kuitenkin äkillinen siirtyminen rahamaksukannalle
42581: monialla saattaisi kohdata vaikeuksia, sallii lakiehdotus väli-
42582: kirjaan otettavaksi semmoisen määräyksen, että vuokra-
42583: maksu voidaan määrätyn hinnan mukaan suorittaa päivä-
42584: töinä, kuitenkin niin, että vuokramiehellä on oikeus siirtyä
42585:   4                        N:o 27
42586: 
42587: rahamaksukannalle, jos hän määräajassa edeltäpäin Vuok-
42588: ranantajalie ilmoittaa sitä haluavansa (2 ja 11 §).
42589:       Jotta vuokramiehet eivät antautuisi vuokrasopimuk-
42590: siin kovin rasittavilla ehdoilla, on vuokrasopimukset näyt-
42591: tänyt olevan alistettava vuokralautakunnan tutkittaviksi.
42592: Jos vuokralautakunta silloin huomaa, etteivät vuokraehdot
42593: ole vuokramiehelle ilmeisesti kohtuuttomia, ja sen ohessa
42594: vuokrakirjan laillisesti tehdyksi, niin on lautakunnan 5 §:n
42595: mukaan vahvistettava välikirja. Jos taas vahvistusta ei
42596: voida myöntää, ovat syyt asianasaisille ilmoitettavat, jotta
42597: he voisivat niiden johdolla ottaa asian uudestaan harkitta-
42598: vaksensa. Tietenkin on semmoinen välikirja, jota ei ole
42599: siten vahvistettu, tehoton, ja siis ei tuomioistuimenkaan ole
42600: myönnettävä kiinnitystä sen vakuudeksi.
42601:       1902 vuoden laissa säädetty keino, millä vuokra-
42602: mies saa sellaisen suullisen sopimuksen, jonka nojalla
42603: hän on ottanut vuokra-alueen haltuunsa, oikeudessa vah-
42604: vistetuksi, on lakiehdotuksen 6 §:ssä pysytetty niin muo-
42605: dostettuna kuin vastamainittu vuokraehtojen tutkimista
42606: koskeva periaate on vaatinut, jonka ohessa säännös on
42607: ulotettu siihenkin tapaukseen, että haltuunotto on tapah-
42608: tunut sellaisen kirjallisen sopimuksen nojalla, jota ei ole
42609: alistettu vuokralautakunnan tutkittavaksi.
42610:       Toisessa luvussa käsitellään vuokranantajan ja vuok-
42611: ramiehen oikeuksia ja velvollisuuksia. Vuokramiehen
42612: pääasiallisia velvollisuuksia on lakiehdotuksen niinkuin
42613: voimassa olevan lainkin mukaan vuokra-alueen tilusten
42614: hyvästi viljeleminen sekä vuokranantajan rakennusten ja
42615: muiden laitosten hoitaminen ja kunnossapito (7 §). Miten on
42616: meneteltävä, jos joku tilaan kuuluva tarpeellinen rakennus
42617: vuokra-aikana vanhuuttaan rappeutuu, on lähinnä jätettävä
42618: riippuvaksi siitä, mitä asianosaiset välikirjassaan ovat siitä
42619: määränneet. Mutta siltä varalta, että semmoista määräystä
42620: ei ole, lakia ei näytä voitavan jättää tätä koskevaa sään-
42621: nöstä vaille. Sentähden lakiehdotuksessa sellaisen tapauksen
42622: varalta määrätään, nyt voimassa olevaan lakiin liittyen, että
42623: vuokranantajan on tilan tai päätalan alueelta osotettava
42624:                            N:o 27                        5
42625: 
42626: tahi sinne hankittava tarvittavat puuaineet ja muut luon-
42627: nolliset rakennusaineet, jota vastoin vuokramies on velvol-
42628: linen hankkimaan loput rakennusaineista ja toimittamaan
42629: uudisrakennustyön. Tästä tulee hänen kuitenkin vuokrasta
42630: luopuessaan saada korvausta samain perusteiden mukaan
42631: kuin muistakin tilalla tekemistään parannuksista. Jos taas
42632: rakennus on tulipalon tai muun tapaturman kautta hävin-
42633: nyt, niin näyttää vuokranantajan olevan rakennuksen omis-
42634: tajana tavallisten oikeussääntöjen mukaan kärsittävä va-
42635: hinko ja siis toimitettava uudestaan rakentaminen, elleivät
42636: asianosaiset tässäkin tapauksessa ole sopimuksella järjes-
42637: täneet vastuunalaisuutta toisin (8 §).
42638:        Toinen vuokramiehen olennainen velvollisuus on
42639: että hän oikeaan aikaan suorittaa vuokramaksun (9 §).
42640: SiHä varalta että vuokramaksu on suoritettava päivätöinä,
42641: on lakiehdotus koettanut turvata vuokramiestä kohtuutto-
42642: milta vaatimuksilta tässä kohden säätämällä että päivätyöt
42643:  ovat vuokrakirjassa niin jaettavat vuotta kohti, että
42644: vuokramies ei esty omaa maanviljellystänsä hoitamasta, ja
42645:  että, jos tällaista määräystä ei ole välikirjassa, päivätyöt
42646:  ovat katsottavat jaetuiksi tasan vuotta kohti.
42647:        Koska on vaikea maanviljelyksen alalla koko maalle
42648: sopivalla ja eri vuodenaikojen vaatimuksia vastaavalla
42649: tavalla määrätä työpäivän pituus sekä kun vuokramaksun
42650: päivätöissä suorittamisen on edellytettävä vähitellen lakkaa-
42651:  van, niin lakiehdotukseen ei ole pantu säännöstä työpäivän
42652:  suurimmasta pituudesta, vaan on jätetty asianosaisten
42653:  varaan siitä itse sopia.
42654:        Jos vuokramies laiminlyö velvollisuutensa tilan hoi-
42655:  toon nähden, on hän velvollinen siitä luopuessansa kat-
42656:  selmuksen mukaan korvaamaan vahingon (13 §). Vuokra-
42657:  ajallakin on vuokranantajana oikeus vaatia katselmusta sen
42658:  selville saamiseksi missä kunnossa tila on (37 §:n 4 mom.).
42659:  Jos silloin havaitaan vuokramiehen laiminlyöneen vasta-
42660:  mainittuja velvollisuuksiansa, niin hänelle määrätään aika
42661:  puutteiden korjaamiseen. Jollei hän niitä korjaa, on vuok-
42662:  ranantaja, niinkuin nyt voimassa olevan lainkin mukaan,
42663:   6                        N:o 27
42664: 
42665: oikeutettu saattamaan tila kuntoon vuokramiehen kustan-
42666: nuksella ja saa täten saamisen vuokramieheltä (13 §:n 2 mom.).
42667: Jos rappio on melkoinen, on vuokranantajalla oikeus
42668: irtisanoa vuokramies, jollei tämä ole määrätyn ajan
42669: kuluessa korjannut puutteita tahi voi näyttää että erin-
42670: omaiset syyt ovat estäneet häntä niitä korjaamasta (31 §).
42671: Laiminlyödystä vuokramaksun suorittamisvelvollisuudesta
42672: sitä vastoin ei ole vuokranantajalle annettu oikeutta irti-
42673: sanoa vuokramiestä muussa tapauksessa kuin jos vuokra-
42674: miehen pesä on luovutettu konkurssiin tai hän muuten
42675: on niin köyhtynyt, ettei enää pysty täyttämään velvolli-
42676: suuttansa. Samanlainen tulisi oikeussuhde olemaan sem-
42677: moiseen saamiseen nähden, jonka vuokranantaja on hank-
42678: kinut siten että hän edellä mainitulla tavalla vuokramiehen
42679: sijasta on korjannut viljelyspuutteen (32 §).
42680:       Lakiehdotus siis ei asetu sille kannalle, että vuok-
42681: ramies toiselta puolen pitäisi jo olevan vuokrasuhteen aikana
42682: voida velvoittaa maksamaan tilan rappiosta korvausta vuok-
42683: ranantajalle, tämän olematta velvollinen vuokramiehen
42684: sijasta korjaamaan puutetta, mutta että häntä toiselta puolen
42685: ei saisi irtisanoa sentähden että on laskenut tilan rappiolle,
42686: olipa kuinka suuressa määrin tahansa, vaan voitaisiin
42687: ainoastaan sillä keinoin pakottaa tilalta pois muuttamaan,
42688: että vuokraoikeuden saisi vuokranantajan hyväksi ulosottaa.
42689: Vuokramiehen veivoittaminen vuokra-aikana suorittamaan
42690: rappion korvausta, vaikka maksettavaksi tuomittua määrää
42691: ei tarvitsisi panna vuokraesineeseen viljelyspuutteiden kor-
42692: jaamiseksi, olisi nimittäin omansa hämmentämään sitä
42693: kysymystä, kuinka laajalti vuokramies on vastuunalainen
42694: rappiosta vuokrasuhteen päättyessä; ja vuokraoikeuden
42695: määrääminen varallisuusoikeudeksi, jonka saisi ulosottaa
42696: vuokranantajan mutta ei vuokramiehen muiden saamamies-
42697: ten hyväksi, näyttää olevan arveluttava oikeusluoma.
42698:       Mitä vuokramiehen oikeuksiin tulee, niin hän lakieh-
42699: dot.uksen mukaan saa, kun noudattaa viljelysvelvollisuut-
42700: tansa eikä ole toisin sovittu, hyväkseeen käyttää tilaa
42701: niinkuin parhaaksi näkee, ei kuitenkaan muuhun kuin
42702:                            N:o 27                         7
42703: 
42704: sopimusta tehtäessä on tarkotettu, jos vuokranantajatie
42705: siitä tulisi vahinkoa tai haittaa, sekä myöskin käyttää
42706: vuokra-alueen metsää kotitarpeekseen sekä metsästää
42707: vuokra-alueella ja kalastaa siihen kuuluvassa vedessä
42708: (7 ja 31 §). Kun rikoslaissa säädetään rangaistus ja kor-
42709: vausvelvollisuus toisen maan käyttämisestä yli oikeuden,
42710: niin vuokraoikeuden menettämistä ei ole katsottu olevan,
42711: niinkuin nyt voimassa olevassa laissa, määrättävä lisäseuraa-
42712: mukseksi haaskauksesta, jota vuokramies tekee sen tilan
42713: alueella, joka on vuokralle annettu tai johon vuokrattu
42714: maa kuuluu.
42715:       Vuokramiehen tärkeimpiä oikeuksia on hänen oikeu-
42716: tensa korvauksen saantiin vuokraesineeseen tekemistään
42717: parannuksista. Tästä asiasta sanotaan lakiehdotuksessa että
42718: vuokramiehen, joka on parantanut tilaa maan, rakennusten
42719: tai muiden laitosten puolesta, tulee vuokrasuhteen päättyessä
42720: saada vuokranantajalta korvausta siitä arvon lisäyksestä,
42721: mikä tilalle noiden parannusteu kautta on tullut (15 §.) Tämä
42722: periaate tavataan nyt voimassa olevassa laissakin, mutta
42723: on siinä rajoitettu muun muassa seuraavissa kohdin. Siinä
42724: laissa näet säädetään 1) että korvausta älköön määrättäkö
42725: niitä kustannuksia suuremmaksi, jotka ovat olleet tarpeel-
42726: liset työn suorittamiseen, ja 2) että on otettava huomioon,
42727: onko vuokramies lisääntyneen tulon kautta saanut teke-
42728: mänsä parannukset isommalta tai pienemmältä osalta kor-
42729: vatuiksi; ja että siis ei tarvitse antaa mitään korvausta, jos
42730: vuokramies parannuksen hänelle tuottaman hyödyn kautta
42731: on saanut täyden hyvityksen siitä, mitä hän on parannukseen
42732: pannut. Ensinmainitun rajoituksen puolustukseksi voidaan
42733: tosin esittää että vuokranantaja olisi voinut itse toimittaa
42734: parannuksen, jolloin vuokraesineen lisääntynyt arvo olisi
42735: tullut hänen hyödyksensä ilman muita menoja kuin pa-
42736: rannukseen pannut kustannukset. Tätä vastaan näyttää
42737: kuitenkin syystä voitavan väittää että vuokramiehellä taval-
42738: lisesti on työn alkuunpanon ansio ja että hän joka tapauk-
42739: sessa on ollut tappionvaaran alainen. Jälkimmäinen ra-
42740: joitus taas on kohtuuton, koska se kieltää vuokramieheltä
42741:   8                        N:o 27
42742: 
42743: sen voiton, joka työstä oikeastaan on hänelle tuleva. Siihen
42744: nähden, mitä tässä on sanottu, on molemmat nämä rajoi-
42745: tukset jätetty pois.
42746:       Sitä vastoin on lakiehdotukseen nyt voimassa ole-
42747: vasta laista otettu se säännös, että jos vuokramaksun suu-
42748: ruus vuokrasopimusta tehtäessä on määrätty erityisiin
42749: vuokrakirjassa     mainittuihin, vuokramiehen tehtäviin
42750: parannuksiin nähden, taikka jos vuokramies on saanut
42751: parannuksiin suoranaista apua vuokranantajalta, tahi vuok-
42752: ran alennusta tai muuta velvollisuuksiensa helpotusta, niin
42753: se on korvausta määrättäessä otettava kohtuullisesti huo-
42754: mioon (16 §).
42755:       Määrättäessä minkä perusteiden mukaan ja kuinka
42756: laajalti vuokranant,aja on oleva velvollinen antamaan vuok-
42757: ramiehelle korvausta, ei ole kuitenkaan jätettävä huomioon
42758: ottamatta että, niin suotavaa kuin onkin että maan vilje-
42759: leminen edistyy, useimmilla Suomen maanomistajilla ei
42760: ole runsaita varoja maanparannuksiin pantavina. Knhtuul-
42761: linen maanomistajan edun huomioon ottaminen ja sen
42762: seikan tärkeys, että uuden maanvuokralain säännökset
42763: eivät pidättäisi maan kiinteimistönomistajia antamasta
42764: maata vuokralle, näyttävät sentähden vaativan että vuok-
42765: ramies ei saa ilman maanomistajan suostumusta tehdä
42766: erittäin kalliita parannuksia, niinkuin järvenlaskua, sala-
42767: ojitusta, pengerryslaitoksia ja niityn kastelemislaitoksia,
42768: jos vuokramies tahtoo vaatia korvausta siten lisääntyneestä
42769: maanarvosta. Tästä on säännös 17 §:ssä, joka olennaiselta
42770: sisällykseltään on otettu nyt voimassa olevasta laista, mutta
42771: sanamuodoltaan enemmän rajoitettu.
42772:       Viimeksimainitusta syystä ja kun vuokraolojen py-
42773: syväisyydestä on vuokramiehellekin etua, on 18 §:ssä sää-
42774: detty että vuokranantaja on vapaa antamasta korvausta
42775: parannuksista, jos hän vuokra-ajan lopussa tarjoutuu
42776: entisillä ehdoilla vuokramiehen kanssa tekemään uuden
42777: sopimuksen niin pitkäksi ajaksi kuin, elleivät asianosaiset
42778: siitä sovi, vuokralautakunta määrää, ei kuitenkaan pitem-
42779: mäksi kuin viideksikolmatta vuodeksi, joka säännös ei
42780:                           N:o 27                        9
42781: 
42782: kuitenkaan koskisi semmoisia tapauksia; jolloin alkuperäi-
42783: nen sopimus on tehty viittäkolmatta vuotta lyhemmäksi
42784: ajaksi. Mainittu mahdollisuus päästä korvausta suoritta-
42785: masta olisi vuokranantajana myöskin uuden sopimusajan
42786: lopussa ja edelleen joka kerta kuin vuokrasopimuksen
42787: aikaa pitennetään. Kun sopimus uudistettaisiin vuokraa
42788: korottamatta, vaikka maan arvo tavallisesti on väliajalla
42789: noussut, niin asian siten järjestämistä ei voitane pitää
42790: vuokramiehelle kohtuuttomana. Elinkautisessa vuokrassa
42791: ei semmoista etua tietenkään olisi vuokranantajalle tarjona,
42792: ellei vuokramiehelle varata irtisanomisoikeutta, jolloin
42793: vuokranantaja puolestaan 19 §:n mukaan voipi pidättää
42794: itsellensä vapauden parannuksien korvauksen maksamisesta.
42795:        Samalla kuin nyt voimassa olevassa laissa vuokran-
42796: antajalle myönnetty oikeus suorittamattomasta vuokra-
42797: maksusta pidättää vuokramiehen irtainta omaisuutta on
42798: lakiehdotuksessa pysytetty (21 §),on näyttänyt olevan syytä
42799: antaa vuokramiehellekin tämän kanssa yhdenmukainen oikeus
42800: siltä varalta, että vuokranantaja ei maksa vuokramiehen
42801: saatavaa hänen tekemistään parannuksista tahi pane siitä
42802: vakuutta; ja sen vuoksi säädetään (22 §) että vuokrasopi-
42803: mus semmoisessa tapauksessa on katsottava pitennetyksi
42804: sen vuokravuoden loppuun, jona korvaus maksetaan.
42805:        Kolmannessa luvussa, joka koskee vuokrasuhteen
42806: muutoksia ja lakkaamista, on ensimmäiseksi säännökset
42807: vuokraoikeuden siirtymisestä toiselle henkilölle. Se kysy-
42808: mys, onko vuokramiehellä valta siirtää vuokraoikeutta,
42809: järjestetään joskus jo välikirjassa määräämällä että sem-
42810: moinen siirto saa tapahtua maanomistajaa kuulematta, joka
42811: myöskin sisältää sen, että maanomistaja ennakolta on hy-
42812: väksynyt uuden vuokramiehen. Siltä varalta että sem-
42813: moista määräystä ei ole, säätää lakiehdotus että vuokra-
42814:  mies saa siirtää vuokraoikeuden semmoiselle henkilölle,
42815: johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä, ja
42816: olisi tämän seikan tutkiminen vuokralautakunnan asia, ellei
42817: vuokranantaja ole uutta vuokramiestä hyväksynyt. Kui-
42818: tenkin on vuokranantajana katsottu pitävän olla valta
42819:   10                      N:o 27
42820: 
42821: maaraajan kuluessa lunastaa vuokraoikeus, jos se on siir-
42822: retty jollekin muulle kuin vuokramiehen rintaperilliselle.
42823:       Erityisen tärkeät ovat ne säännökset, jotka järjestä-
42824: tävät vuokrasopimuksen perusteella syntyneen oikeussuh-
42825: teen sen varalta että kiinteimistö myydään. .Jo 1902
42826: vuoden laki on luopunut siitä vanhasta säännöstä että
42827:  >kauppa rikkoo vuokran> määräämällä että, jos vuokra-
42828: mies on ottanut vuokratun alueen haltuunsa, vuokrasopi-
42829: muksen tulee olla voimassa uutta omistajaa kohtaan. Tämä
42830: periaate on nyt puheina olevassa lakiehdotuksessakin py-
42831: sytetty ja samalla laajennettu olemaan voimassa silloinkin,
42832: kun konkurssipesän toimitsijat konkurssin johdosta myy-
42833: vät kiinteistön. Ulosottohuutokaupalla myytäessä on sitä
42834: vastoin nyt voimassa olevan lain mukaan vuokraoikeus
42835: jätettävä huomioon ottamatta, jollei sitä ole kiinnitetty
42836: tahi jollei sen tule jäädä voimaansa maksamattomun
42837: kauppahinnan oikeutta koskevain säännösten perustuksella.
42838: Tästä kannasta on, vuokramiehen oikeuden mahdollisim-
42839: man tehokkaasti turvaamiseksi, esillä olevassa esityksessä
42840: luovuttu sikäli että, jos vuokramies ulosottohuutokaupassa
42841: ilmoittaa kiinnittämättömän vuokraoikeuden, sitä on käsi-
42842: teltävä niinkuin se olisi kiinnitetty, kuitenkin kaikkien
42843: kiinnitettyjen tahi maksamattoman kauppahinnan oikeutta
42844: koskevain säännösten kautta turvattujen saamis- ja nau-
42845: tintaoikeuksien jälestä. Ulosottoon pantu kiinteistö on siis
42846: ensin tarjottava vuokraoikeuden pysyväisyyden ehdolla;
42847: jos silloin näkyy että ne saamamiehet, joilla on parempi
42848: oikeus, huutokauppahinnasta saavat kaikki saatavansa, niin
42849: vuokraoikeus jää pysyväiseksi; muuten pannaan kiinteistö
42850: uudestaan huutoon ilman vastamainittua ehtoa. Tätä kos-
42851: kevat säännökset sisältyvät niihin kiinnityslain 22 §:n sekä
42852: eräiden ulosottolain pykäläin muutosehdotuksiin, jotka
42853: ovat liitetyt maanvuokralain ehdotukseen. Viimemainitun
42854: lakiehdotuksen 26 §:ssä sanotaan sentähden ainoastaan
42855: että, jos ulosottotoimin myytäessä ei ole tehty ehtoa vuok-
42856: raoikeuden pysyväisyydestä, niin ostaja on oikeutettu irti-
42857: sanomaan vuokramiehen.
42858:                            N:o27                       11
42859: 
42860:       Jos ulosoton seurauksena on että vuokramiehen täy-
42861: tyy luopua vuokraoikeudesta, niin ehdotus myöntää hänelle
42862: korvauksen hänen tekemistään parannuksista kiinteistön
42863: uudelta omistajalta (30 §). Ulosottohuutokaupassa on osta-
42864: jain sentähden tarjouksia tehdessään otettava huomioon
42865: tämä asianlaita. Sen merkitys vähenee kuitenkin melkoi-
42866: sesti sen kautta että maanomistaja, jos antaa vuokrasopi-
42867: muksen jäädä pysyväiseksi ja vuokra-ajan päättyessä tar-
42868: joaa sopimusta uudistettavaksi, sillä voipi vapautua maini-
42869: tusta velvollisuudesta.
42870:       Silloinkin kuin vuokra-alue moitekanteen tai rajan-
42871: käynnin kautta joutuu uudelle omistajalle ja hän vaatii
42872: vuokrasopimusta purettavaksi, on uusi omistaja ehdotuksen
42873: mukaan velvollinen antamaan vuokramiehelle korvausta
42874: parannuksista. Sitä vastoin tätä periaatetta siinä tapauk-
42875: sessa, jolloin vuokraoikeus jaon takia joutuu pois vuokra-
42876: mieheltä, ei käy noudattaminen, koska sen kiinteistön
42877: omistaja, jolle alue silloin on joutunut, on luopunut saman-
42878: arvoisista tiluksista. Tässä tapauksessa tulisi ehdotuksen
42879: mukaan vuokranantajan, s. o. sen tilan omistajan, johon
42880: alue ennen on kuulunut, vastata korvauksesta (30 §). Jako-
42881: lakia koskevaan armolliseen esitykseen on muuten otettu
42882: säännös siitä, kuinka vuokramiehen oikeus jaossa on mah-
42883: dollisimmassa määrin vartetm otettava.
42884:       Jo ylempänä on viitattu siihen, että vuokranantaja on
42885: oikeutettu sanomaan irti vuokramiehen, jos tämä on laskenut
42886: tilan melkoisesti rappiolle. Sen lisäksi säädetään ehdo-
42887: tuksessa, että vuokraoikeuden voi menettää, jos vuokra-
42888: mies vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää tilaa
42889: muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu sekä jos
42890: hän kokonaan lähtee tilalta pois (31 §). Ne monet muut
42891: tapaukset, joissa vuokraoikeuden menettäminen 1902 vuo-
42892: den laissa on säädetty, on ehdotuksesta jätetty pois.
42893:       Mitä neljännessä luvussa määrätään katselmuksesta
42894: on pääasiassa yhtäpitävä nyt voimassa olevan lain vastaa-
42895: vien säännösten kanssa.
42896:   12                      N:o 27
42897: 
42898:       Niinkuin siitä, mitä edellä on sanottu, käy selville,
42899: olisivat erityiset tehtävät maanvuokraa maalla koskevissa
42900: asioissa uskottavat vuokralautakunnalle. Lakiehdotuksen
42901: viides luku sisältää säännöksiä tämän vuokralautakunnan
42902: kokoonpanosta ja toiminnasta. Vuokralautakunta tahi
42903: poikkeustapauksissa useampiakin asetettaisiin jokaiseen kun-
42904: taan ja kussakin lautakunnassa olisi puheenjohtaja ja neljä
42905: jäsentä, jotka valittaisiin kolmen vuoden ajaksi kerrallaan
42906: (46 ja 47 §§). Jotta lautakunta nauttisi sekä vuokranan-
42907: tajain että vuokramiesten täyttä luottamusta, säädetään
42908: ehdotuksessa, että kaikki kunnan tai piirin kiinteistön-
42909: omistajat valitsevat kaksi jäsentä ja niinikään kaikki
42910: vuokramiehet kaksi jäsentä (48 §). Jäsenet valitsevat ulko-
42911: puoleltansa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joka
42912: viimeksimainittu jäävin tahi esteen sattuessa astuu puheen-
42913: johtajan sijaan.       Jollei kukaan vaalissa saa äänten
42914: enemmistöä, valitsee paikkakunnan kihlakunnanoikeus pu-
42915: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan (49 §). Oikeusturvalli-
42916: suuden kannalta on näyttänyt perust,ellulta, että oikaisua
42917: vuokralautakunnan päätöksiin saisi hakea paikkakunnan
42918: kihlakunnanoikeudessa; mutta kun tässä tarkotetut asiat
42919: yleensä ovat laadultaan yksinkertaisia eivätkä siedä pitkää
42920: viivytystä, on kihlakunnanoikeuden päätös katsottu pitävän
42921: jäädä lopulliseksi, niin ettei sen enempää muutoksenhakua
42922: olisi sallittu (58 §).
42923:       Kuudennessa luvussa, joka sisältää erityisiä määräyk-
42924: siä, erotetaan 64 §:ssä lain sovellutusalasta, niinkuin
42925: nyt voimassa .olevassa laissakin on tehty, kruununtaloja,
42926: kuninkaankartanoita, sotilas- ja siviilivirkakunnan sekä
42927: papiston virkataloja sekä näihin tiloihin kuuluvia torppia
42928: koskevat vuokrasopimukset. Tämän lakiehdotuksen peri-
42929: aatteita ei voida ilman muodosteluja ja lähempiä määräyk-
42930: siä sovelluttaa vastamainitunlaisiin vuokrasopimuksiin,
42931: jonka tähden erityinen lainsäädäntötoimenpide niistä käy
42932: tarpeelliseksi, mm pian kuin uusi maanvuokralaki on astu-
42933: nut voimaan.
42934:                            N:o 27                        13
42935: 
42936:       Yleisesti voimassa olevain oikeusperiaatteiden mukaan
42937: ei yksityisoikeudellisilla säännöksillä ylipäänsä ole taakse-
42938: päin vaikuttavaa voimaa aikaisemmin syntynoihin oikeus-
42939: suhteisiin. Ja vaikka lainsäätäjä epäilemättä on oikeutettu
42940: antamaan tuollaisille säännöksille tämän voiman, ei sitä
42941: kuitenkaan ole annettava ilman erityisen tärkeitä syitä.
42942: Tämänsuuntaisen toimeenpiteen tueksi näyttää kuitenkin
42943: puheenalaisessa tapauksessa voitavan mainita, että uuden
42944: maanvuokralain ilmestyttyä Suomessa tulee olemaan kolme
42945: eri luokkaa vuokramiehiä, nimittäin ne, jotka ovat tehneet
42946: vuokrasopimuksen ennen vuoden 1904 tammikuun 1 päi-
42947: vää, jolloin 1902 vuoden laki astui voimaan, ne jotka ovat
42948: antautuneet vuokrasuhteeseen sanotun päivän jälkeen, ja
42949: ne jotka ovat ottaneet maata vuokralle sen jäiestä kuin
42950: uusi laki on tullut voimaan; sekä että, jos nämä eri luokat
42951: oikeuksien ja etujen puolesta tulisivat olemaan varsinaisesti
42952: erilaisessa asemassa, jota jatkuisi useita vuosikymmeniä
42953: eli niin kauan kun aikaisemman lain aikana syntyneitä
42954: sopimuksia on voimassa, niin sellainen asiantila ei voisi
42955: olla herättämättä tyytymättömyyttä ja katkeruutta niissä
42956: lukuisissa vuokramiehissä, joiden sopimukset ovat synty-
42957: neet vanhemman lain heille vähemmän edullisten oikeus-
42958: ohjeiden aikana. Tässä näyttää lainsäätäjällä olevan tärkeä
42959: sosiaalipoliittinen syy _luopua yllämainitusta yleisestä peri-
42960: aatteesta, sikäli kuin se käy päinsä melkoisesti järkyttä-
42961: mättä olevia oikeussuhteita. Etupäässä on tässä katsottu
42962: olevan tärkeätä, että vuokramies saa, uuden lain voimaan
42963: astuttua tekemistään parannuksista, korvausta uuden lain
42964: mukaan. Edelleen näyttää olevan tarpeellista että se,
42965: mitä uusi laki säätää vuokrasopimuksen uudistamisesta,
42966: siirtämisestä ja päättymisestä, sovelletaan myöskin jo ole-
42967: viin vuokrasuhteisiin, niin myös että vuokramiehellä on
42968: uudessa laissa hänelle myönnetty oikeus siirtyä päivätyövel-
42969: vollisuudesta rahamaksukannalle. Kun näistä säännöksistä
42970: huolimatta on mahdollista, että vuokramies, joka on teh-
42971: nyt vuokrasopimuksen vanhemman lain aikana, katsoo
42972: oikeussuhteen olevan itsellensä epäedullisen, niin on vuok-
42973:   14                      N:o 27
42974: 
42975: ramiehelle, jos sopimus tulisi olemaan voimassa pikänlai-
42976: sen aikaa, katsottu olevan myönnettävä oikeus irtisanoa
42977: vuokrasopimus kolmen vuoden kuluttua siitä päivästä,
42978: jolloin uusi laki astui voimaan.
42979:       Koska nyt mainitun laatuiset säännökset koskevat
42980: saavutettuja oikeuksia, ja siis poikkeavat siitä oikeussään-
42981: nöstä, joka on lausuttu muun muassa Hallitusmuodon
42982: 39 §:ssä, ovat nämä säännökset saatavat aikaan perustus-
42983: lain muuttamiselle määrätyssä järjestyksessä ja on ne sen-
42984: tähden laadittu eri lakiehdotukseksi.
42985:       Ylempänä mainitut neljä eri lakiehdotusta, jotka täten
42986: jätetään Eduskunnan hyväksyttäviksi, ovat näin kuuluvat:
42987:                            N:o 27                      15
42988: 
42989: 
42990: 
42991: 
42992:          Ehdotus laiksi maanvuokrasta maalla.
42993: 
42994:                          I LUKU.
42995:                       Yleiset määräykset.
42996: 
42997:                              1 §.
42998:       Sopimus maalla olevan maan vuokraamisesta on teh-
42999: tävä määräajaksi tai elinkaudeksi. Määräaikaista vuokra-
43000: sopimusta älköön tehtäkö pitemmäksi ajaksi kuin viideksi-
43001: kahdeksatta vuodeksi; älköön myöskään semmoista sopi-
43002: musta muissa kuin 18 §:n 3 kohdassa sekä 62 ja 63 §:ssä
43003: mainituissa tapauksissa tehtäkö lyhemmäksi ajaksi kuin
43004: viideksikolmatta vuodeksi, ellei V luvussa mainittu vuokra-
43005: lautakunta katso olevan syytä siihen suostua.
43006:       Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta tahi
43007: jos vuokra-aika vuokralautakunnan suostumuksetta on mää-
43008: rätty lyhemmäksi kuin 1 momentissa sanotaan, olkoon
43009: sopimus voimassa viisikolmatta vuotta.
43010:       Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maalis-
43011: kuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäivänä.
43012: Jos sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisin
43013: laskettava, noudatettakoon sitä määräystä.
43014: 
43015:                          2 §.
43016:      Vuokramaksu pitää olla todellinen, vuotuinen ja ra-
43017: hana määrätty.
43018:      Vuokrasopimuksessa olkoon kuitenkin oikeus määrätä,
43019: että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä määräajalta
43020: taikka ensimmäisen vuokramiehen hallinta-ajalta, joko ko-
43021: konaan tai osaksi, on määrätyn hinnan mukaan suori-
43022:   16                       N:o 27
43023: 
43024: tettava luonnontuotteina tai päivätöinä. Siitä, että vuokra-
43025: miehellä sellaisessa tapauksessa on oikeus siirtyä raha-
43026: maksukannalle, säädetään 11 §:ssä.
43027:       Jos vuokrasopimus koskee autiotilaa tahi uudistorp-
43028: paa, älköön yhden tai useamman vapaavuoden myöntämi-
43029: nen vuokramiehelle olko kielletty.
43030: 
43031:                              3 §.
43032:         Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti kahden todis-
43033: tajan läsnä ollessa.
43034:                              4 §.
43035:         Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikkaa
43036: missä ja aikaa milloin se on tehty:
43037:         sen tilan nimi tai numero, joka on vuokralle annettu
43038: tai johon vuokrattu alue kuuluu, ja, jos vuokra ei koske koko
43039: tilaa, myöskin vuokra-alueen rajat tai muu tarkka selvitys
43040: siitä;
43041:         vuokra-aika, sekä
43042:         vuokramaksun määrä.
43043:        _Jos vuokrasopimuksessa on määräyksiä siitä, että
43044: vuokramiehellä on oikeus metsäntuotteihin tai laidunmaa-
43045: han vuokra-alueen ulkopuolella, taikka muita ehtoja, ovat
43046: nekin vuokrakirjaan pantavat.
43047:         Vuokrakirjaan älköön pantaka määräystä, että sitä ei
43048: saa kiinnittää.
43049:         Vuokrakirjaa laadittakoon kaksi kappaletta, toinen
43050: vuokranantajalle, toinen vuokramiehelle.
43051: 
43052:                              5 §.
43053:        Vuokrakirjan alistakoot asianosaiset vuokralautakun-
43054: nan tutkittavaksi. Jos lautakunta huomaa välikirjan
43055: laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät ole vuokra-
43056: miehelle ilmeisesti kohtuuttomat, niin vahvistakoon sen.
43057: Jollei välikirjaa voida vahvistaa, ovat syyt asianasaisille
43058: ilmoitettavat.
43059:        Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvis-
43060: tettua vuokrakirjaa tai panna siihen lisäyksen, tehkööt
43061:                             N:o 27                          17
43062: 
43063: siitä sopimuskirjan; ja olkoon sen vahvistamisesta soveltu-
43064: vilta kohdin voimassa mitä 1 momentissa on säädetty.
43065:                              6 §.
43066:       Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen sopimus-
43067: kirjan nojalla, jota ei ole 5 §:sså määrätyssä järjestyksessä
43068: tutkittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toi-
43069: sen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokra-
43070: mies, vuokranantajalle toimittamansahaasteen nojalla, kih-
43071: lakunnanoikeudessa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi.
43072: Oikeus merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoi-
43073: tusten tahi muun saatavissa olevan selvityksen mukaan
43074: heidän keskensä on sovittu sekä kuulustakoon asiasta
43075: vuokralautakuntaa. Jos oikeus havaitsee että välipuheessa
43076: vuokrattavaksi aiottu alue sekä vuokramaksu ovat niin
43077: määrätyt kuin 2 ja 4 §:ssä säädetään, ja että vuokraeh-
43078: dot eivät ole vuokramiehelle ilmeisesti kohtuuttomat, vah-
43079: vistakoon sopimuksen olemaan voimassa asianosaisten kes-
43080: ken. Sittenkuin päätös on saanut lain voiman, olkoon se
43081: yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.
43082:       Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-
43083: matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän ei ole
43084: myöskään pannut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin
43085: 1 momentissa sanotaan, olkoon vuokranantajana oikeus
43086: irtisanoa hänet.
43087:                            TI LUKU.
43088:  Vuokranantajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.
43089:                            7 §.
43090:       Vuokramies olkoon velvollinen hyvin hoitamaan vuok-
43091: ra-alueen tilukset sekä hoitamaan ja kunnossa pitämään
43092: vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset niin, että
43093: ne eivät tämän velvollisuuden laiminlyömisen kautta
43094: huonone. Maata laihduttava viljelystapa on rappiolle las-
43095: kemiseksi katsottava.
43096:       Noudattaen mitä 1 momentissa on säädetty, olkoon
43097: vuokramies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu
43098:                                                             2
43099:   18                        N:o 27
43100: 
43101: oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta niinkuin
43102: parhaaksi näkee. Vuokrasopimuksessa älköön kieliettäkö
43103: vilj elysparannuksia toimeenpanemasta.
43104:        Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokra-
43105: mies, ellei ole toisin sovittu, oikeutettu sitä kotitarpeekseen
43106: käyttämään. Jos tällaista käyttämistä varten on tehty
43107: suunnitelma, noudatettakoon sitä.
43108:        Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästysoi-
43109: keus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalastus-
43110: oikeus, jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty.
43111: 
43112: 
43113:                              8 §.
43114:       Jos tilaan kuuluva, sen viljelemiseen tarpeellinen ra-
43115: kennus on tulipalon kautta tahi muuten ilman vuokra-
43116: miehen tuottamusta hävinnyt tai niin vahingoittunut, että
43117: se on uudestaan rakennettava, on vuokranantajan, ellei
43118: ole toisin sovittu, toimitettava uudestarakentaminen.
43119:       Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mainittu,
43120: on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettu kel-
43121: paamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu, vuokran-
43122: antajan tilan tai päätaion alueelta osotettava tahi sinne
43123: hankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen tarpeel-
43124: liset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet sekä
43125: vuokramiehen hankittava muut aineet ja toimitettava uudis-
43126: rakennustyö. Vuokramiehen oikeudesta korvauksen saantiin
43127: semmoisesta parannuksesta säädetään 15 §:ssä.
43128:       Mitä tässä on sanottu vuokranantajan velvollisuu-
43129: desta rakennusaineiden osottamisseen tai hankkimiseen
43130: sovellettakoon myöskin tilaan kuuluvain rakennusten kun-
43131: nossapitoon.
43132:       Jos vuokranantaja ei täytä mitä hän näissä tapauk-
43133: sissa aineiden ja työn puolesta on velvolline;n täyttämään;
43134: olkoon vuokramiehellä oikeus vuokranantajan kustannuk-
43135: sella hankkia tarpeelliset aineet ja toimittaa rakennustyö
43136: taikka sanoutua vuokrasopimuksesta irti. Vuokramies
43137: olkoon myöskin oikeutettu vahingonkorvaukseen.
43138:                            N:o 27                        19
43139: 
43140:                              9 §.
43141:       Jos vuokra on suoritettava rahana tai luonnontuotteina,
43142: eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon vuokramies
43143: ne kahta kuukautta ennen kunkin vuokravuoden loppua.
43144: Luonnontuotteita älköön vuokramies, ellei toisin ole sovittu,
43145: olko velvollinen toimittamaan vuokranantajalle sen tilan
43146: ulkopuolelle, joka on vuokralle annettu tai johon vuokrattu
43147: maa kuuluu.
43148:                              10 §.
43149:       Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, määrättä-
43150: köön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti semmoi-
43151: seksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään hoita-
43152: masta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä, jaettakoon
43153: päivätyöt tasan vuotta kohti.
43154:     · Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivätyö-
43155: velvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, korvat-
43156: koon vuokranantajan vahingon.
43157: 
43158:                             11 §.
43159:       Jos välikirjassa on määrätty että vuokramaksu on
43160: suoritettava luonnontuotteina tai päivätöinä, älköön se estäkö
43161: vuokramiestä siirtymästä rahamaksukannalle, jos hän vuok-
43162: ranantajalle ilmoittaa sitä haluavansa, ja on muutos astuva
43163: voimaan kun on kulunut yksi vuosi siitä laissa määrätystä
43164: palkollisten muuttopäivästä, joka mainitun ilmoituksen
43165: jäiestä ensiksi seuraa. Semmoista ilmoitusta ei saa ilman
43166: molempain asianosaisten suostumusta peruuttaa.
43167: 
43168:                              12 §.
43169:        Vuokranantaja, joka·ei ole: vuokramiehen kanssa tehnyt
43170:  tiliä vuokramaksusta kolmen vuoden kuluessa sen vuokra-
43171:  vuoden lopusta, jonka ajalla vuokramaksu olisi ollut suo-
43172:  ritettava, olkoon siihen vuokramaksuun nähden menettänyt
43173:  puhevaltansa vuokramiestä vastaan.
43174:                             13 §.
43175:       Jos vuokramies on laiminlyönyt mitä 7 §:ssä on tilan hoi-
43176:  dosta säädetty, olkoon velvollinen vuokra-ajan lopussa tahi
43177:   20                       N:o 27
43178: 
43179: vuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan
43180: korvaamaan vahingon.
43181:      Jos katselmuksessa, jonka vuokranantaja vuokra-ajalla
43182: toimittaa, havaitaan vuokramiehen huonosti hoitaneen tilaa,
43183: korjatkoon tämä puutteet katselmuksessa määrättävän
43184: ajan kuluessa tahi olkoon vuokranantaja oikeutettu teke-
43185: mään sen hänen kustannuksellansa.
43186: 
43187:                             14 §.
43188:       Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostumusta
43189: toiselle antako vuokralle vuokra-aluetta tai osaa siitä; ja on
43190: sellaisessa vuokralle annossa muuten noudatettava mitä
43191: tässä laissa säädetään.
43192: 
43193:                             15 §.
43194:       Vuokramies, joka on parantanut tilaa maan, raken-
43195: nusten tai muiden laitosten puolesta, on oikeutettu vuokra-
43196: ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muuten päättyessä katsel-
43197: muksen mukaan saamaan vuokranantajalta korvauksen siitä
43198: arvon lisäyksestä, mikä tilalle on näiden parannusten kautta
43199: tullut.
43200:                              16 §.
43201:       Jos vuokramaksun suuruus vuokrasopimusta tehtäessä
43202: on määrätty erityisiin vuokrakirjassa mainittuihin, vuokra-
43203: miehen tehtäviin parannuksiin nähden, taikka jos vuokra~
43204: mies on saanut parannuksiin suoranaista apua vuokran-
43205: antajalta, tahi vuokran alennusta tai muuta velvollisuuk-
43206: siensa helpotusta, niin se on korvausta määrättäessä otet~
43207: tava kohtuuden mukaisesti huomioon.
43208: 
43209:                             17 §.
43210:       Järvenlaskusta, salaojituksesta, pengerryslaitoksesta,
43211: niityn kastelemislaitoksesta tai muusta näihin verrattavasta
43212: kalliista parannuksesta saakoon vuokramies korvausta ai-
43213: noastaan jos työ on toimitettu maanomistajan suostumuk-
43214: sella. Jos sen ohessa on tehty sopimus myöskin korvauk-
43215:                           N:o 27                      21
43216: 
43217: sen suuruudesta tahi sen laskemisen perusteista, noudatet-
43218: takoon sitä.
43219:                            18 §.
43220:      Vuokranantaja on vapaa suorittamasta korvausta:
43221:       1) vuokramiehen omista rakennuksista ja niiden pa-
43222: rannuksista, ellei vuokrakirjassa ole toisin määrätty;
43223:      2) sellaisista parannuksista, jotka vuokramies on teh-
43224: nyt vastoin vuokrakirjassa olevaa määräystä;
43225:       3) muista parannuksista, jos määräaikainen vuokra-
43226: sopimus on tehty vähintäänkin viideksikolmatta vuodeksi
43227: ja vuokranantaja katselmuksen tapahduttua tarjoutuu muu-
43228: ten entisillä ehdoilla tekemään uuden sopimuksen vuokra-
43229: miehen kanssa niin pitkäksi ajaksi kuin, jolleivät asian-
43230: osaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannusten
43231: arvon mukaan määrää, ei kuitenkaan viittäkolmatta vuotta
43232: pitemmäksi.
43233:      Mitä 3 kohdassa säädetään, sovellettakoon vastaavalla
43234: tavalla myöskin niihin parannuksiin, jotka vuokramies te-
43235: kee siten kerran tai useammin pitennettynä vuokra-aikana,
43236: jos vuokranantaja jokaisen semmoisen ajan lopussa tarjou-
43237: tuu mainitulla tavoin yhä edelleen uudistamaan sopi-
43238: muksen.
43239:                            19 §.
43240:      Jos vuokrakirjassa varataan vuokramiehelle irtisa-
43241: nomisoikeus, olkoon siinä myös lupa määrätä että vuok-
43242: ranantaja, jos vuokramies käyttää irtisanomisoikeuttansa,
43243: on vapaa hänen tekemäinsä parannusten korvaamisvelvolli-
43244: suudesta.
43245:                            20 §.
43246:       Omat rakennuksensa olkoon vuokramies velvollinen,
43247: ellei ole toisin sovittu, vuokra-ajan lopussa viemään pois;
43248: pankoon myös rakennuksen sijan kuntoon. Jos hän ei vie
43249: rakennuksia pois yhden vuoden kuluessa, olkoon maanomis-
43250: taja oikeutettu julkisella huutokaupalla myymään ne vuok-
43251: ramiehen laskuun.                          .
43252:   22                       N:o 27
43253: 
43254:                             21 §.
43255:       Jos vuokramies vuokrasuhteen päättyessä on velkaa
43256: maksettavaksi joutunutta vuokramaksua tai korvausta
43257: puutteellisesta rakennusten kunnossapidosta tai muusta tilan
43258: rappeudesta, taikka eläinten, työkalujen tai muun vuokran-
43259: antajalta tilan viljelystä varten saamansa tavaran huonosta
43260: hoidosta tai hävittämisestä, eikä ole siitä antanut täyttä
43261: vakuutta, olkoon vuokranantajana valta pidättää hänen
43262: tilalla olevaa omaisuuttansa, jota laillisesti saadaan ulos-
43263: mitata, siksi kuin vuokramies on tämän velkansa suoritta-
43264: nut tahi antanut siitä vakuuden.
43265: 
43266:                              22 §.
43267:      Jos maanomistaja vuokrasuhteen päättyessä on vuok-
43268: ramiehelle velkaa hänen tekemistään parannuksista, kat-
43269: sottakoon vuokrasopimus, ellei maanomistaja anna kor-
43270: vauksesta semmoista vakuutta, jonka vuokralautakunta
43271: hyväksyy, pitennetyksi sen vuokravuoden loppuun, jolloin
43272: korvaus suoritetaan, ollen vuokramiehellä kuitenkin oikeus
43273: ennenkin jättää vuokra-alue maanomistajan käytettäväksi.
43274:       Vuokramiehellä olkoon siinä tapauksessa, että vuokra-
43275: sopimus 1 momentin mukaan on katsottu pitennetyksi,
43276: oikeus kuitata vuokramaksua korvaussaatavaansa vastaan.
43277: 
43278: 
43279: 
43280:                          III LUKU.
43281:           Vuokt·asuhteen muutoksista ja lakkaamisesta.
43282: 
43283:                              23 §.
43284:       Määräaikaisen vuokraoikeutensa saa vuokramies siir-
43285: tää toiselle henkilölle, johon vuokranantaja kohtuuden
43286: mukaan voipi tyytyä; ja tämä seikka on vuokralautakunnan
43287: tutkittava, jollei vuokranantaja uutta vuokramiestä hy-
43288: väksy tahi vuokrakirjassa sanota että vuokraoikeuden saa
43289: ilma11 maanomistajan suostumusta siirtää.
43290:                           N:o 27                       23
43291: 
43292:        Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin
43293: vuokramiehen rintaperilliselle, olkoon vuokranantaja oikeu-
43294: tettu, kolmenkymmenen päivän kuluessa saatuansa tiedon
43295: siitä, että vuokralautakunta on siirron vahvistanut, Innas-
43296: tamaan itselleen vuokraoikeuden siitä hinnasta, minkä
43297: vuokralautakunta harkitsee kohtuulliseksi.
43298: 
43299:                            24 §.
43300:       Jos vuokraoikeus on siirretty, vaikka siihen ei ole
43301: annettu lupaa vuokrakirjassa, vastatkoon sekä entinen
43302: että uusi vuokramies suorittamattomasta, ennen uuden
43303: vuokramiehen tuloa kuluneelta ajalta menevästä vuokra-
43304: maksusta, niin myös tilan huonon hoidon tähden sillä ajalla
43305: tulleesta vahingosta.
43306:                            25 §.
43307:       Jos vuokramies kuolee määräaikaisen vuokrakauden
43308: kestäessä, saakoot hänen leskensä ja rintaperi1lisensä naut-
43309: tia hyväksensä vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
43310: Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeutettu
43311: ainoastaan 23 ja 24 §:ssä mainituilla ehdoilla saamaan vuok-
43312: raoikeuden.
43313:       Elinkautinen vuokra kestää vuokrasopimusta tehtäessä
43314: vuokramiehen kanssa avioliitossa olevan vaimon elinajankin.
43315: 
43316:                            26 §.
43317:       Kun kokonaan tai osaksi vuokralle annettu tila ulos-
43318: ottotoimin myydään, ja myytäessä ei tehdä ehtoa vuok-
43319: raoikeuden pysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irti-
43320: sanomaan vuokramiehen.
43321:       Kun tilan vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa
43322: vuokranantaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssi-
43323: pesän toimitsijat, olkoon vuokrasopimus voimassa uutta
43324: omistajaa kohtaan, jos sopimus, kun sen vahvistaminen
43325: on ollut tarpeen, on oikeassa järjestyksessä vahvistettu ja
43326: vuokramies on ottanut vuokratun alueen haltuunsa. Jos
43327: sopimusta ei ole vahvistettu taikka jos vuokramies ei ole
43328: vielä ottanut aluetta haltuunsa, olkoon u1.1si omistaja oi-
43329:   24                        N:o 27
43330: 
43331: keutettu sanomaan irti vuokramiehen, paitsi siinä tapauk-
43332: sessa että vuokraoikeus kiinnityksen nojalla edelleenkin on
43333: oleva voimassa tahi tilan luovutuksessa on tehty ehto
43334: vuokraoikeuden pysyväisyydestä.
43335: 
43336:                            27 §.
43337:      Jos vuokra-alue moitekanteen tai rajankäynnin kautta
43338: on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, tai
43339: hänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle alue on jou-
43340: tunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi.
43341:      Jos joku osa vuokra-aluetta joutuu pois, tahi jos tul-
43342: van, maanvieremän, kulovalkean tai muun tapaturman
43343: kautta vuokra-alueeseen kuuluvat edut melkoisesti vähe-
43344: nevät tai huononevat, saakoon vuokramies vuokramaksun
43345: vähennetyksi kohtuulliseen määrään, joka on katselmuksessa
43346: määrättävä. Jos vuokramies mieluummin tahtoo luopua
43347: vuokrasta ja syystä voidaan otaksua että hän, jos pois
43348: joutuminen tahi tapaturma olisi ennalta arvattu, ei olisi
43349: vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oikeus sanou-
43350: tua irti siitä sopimuksesta.
43351:                              28 §.
43352:       Jos maanjaossa vuokra-alue tai osa sitä on annettu
43353: toiselle tilalle tahi muuten joutunut pois vuokramieheltä,
43354: mutta hänelle ei ole annettu samanvertaista vastiketta, taikka
43355: jos, vaikka vastiketta onkin annettu, vuokra-alueen tiluk-
43356: set ovat niin muuttuneet, että vuokramiehelle niistä läh-
43357: tevä hyöty on melkoisesti vähentynyt, olkoon laki niin-
43358: kuin 27 §:ssä sanotaan.
43359:                               29 §.
43360:       Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tai vuokraso-
43361: pimuksen purkamisesta on tehtävä tai vuokrasopimus irti-
43362: sanottava vuoden kuluessa, 26 ja 27 §:ssä mainituissa ta-
43363: pauksissa siitä ajasta lukien, jolloin vuokra-alue joutui pois
43364: omistajalta, tila toiselle luovutettiin tai vahinko sattui, sekä
43365: siinä tapauksessa, joka 28 §:ssä mainitaan, siitä ajasta, jol-
43366: loin jako-osat vastaanotettiin:
43367:                            N:o 27                        25
43368: 
43369:                              30 §.
43370:       Kun vuokrasopimus 26 §:ssä ja 27 §:n 1 momentissa mai-
43371: nituissa tapauksissa lakkaa, olkoon vuokramiehellä oikeus
43372: saada korvausta uudelta omistajalta tekemistään parannuk-
43373: sista sekä tilan entiseltä omistajalta siitä vahingosta, jonka
43374: hän vuokrasopimuksen ennenaikaisen päättymisen takia on
43375: kärsinyt.
43376:       Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut, saa-
43377: koon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahingosta
43378: ja parannuksista.
43379:       Vuokramies, joka 27 tai 28 §:n nojalla on luopunut
43380: vuokrasta, olkoon oikeutettu saamaan korvauksen ainoas-
43381: taan tekemistään parannuksista.
43382: 
43383:                           31 §.
43384:      Vuokraoikeus olkoon menetetty ja vuokranantaja siis
43385: oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen:
43386:      1) jos vuokramies laskee tilan melkoisesti rappiolle
43387: eikä katselmuksessa määrätyn a3an kuluessa korjaa
43388: puutteita;
43389:      2) jos hän, saamastaan varotuksesta huolimatta, vuok-
43390: ranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää tilaa muuhun
43391: kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu; ja
43392:      3) jos hän tykkänään lähtee tilalta pois.
43393:      Jos vuokramies 1 kohdassa tarkotetussa tapauksessa
43394: näyttää sairauden, kadon tahi muun semmoisen syyn täh-
43395: den olleensa kykenemätön määräajan kuluessa korjaamaan
43396: puutteita, pankoon hänelle tuomioistuin sitä varten uuden
43397: ajan; ja vuokraoikeutta älköön katsottako menetetyksi, jos
43398: vuokramies sen ajan kuluessa täyttää velvollisuutensa.
43399: 
43400:                              32 §.
43401:      Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua tahi
43402: joka vuokra-ajalla on velvoitettu korjaamaan tilan vilje-
43403: lyksessä olevia puutteita tai korvaamaan 10 §:n 2 momentissa
43404: mainitun vahingon, on niin köyhtynyt, ettei pysty täyt-
43405:   26                       N:o 27
43406: 
43407: tämään velvollisuuttansa, taikka jos vuokramiehen omai-
43408: suus on luovutettu konkurssiin, ja jos vuokrakirjassa ei
43409: ole määräystä, että vuokraoikeuden saa maanomistajaa kuu-
43410: lematta toiselle luovuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu
43411: vaatimaan vakuutta vuokraehtojen täyttämisestä.
43412:      Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukauden
43413: kuluessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokrananta-
43414: jana valta sanoa irti vuokrasopimus.
43415: 
43416:                              33 §.
43417:      Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä laissa mai-
43418: nitaan, älköön vuokranantajana tai sillä, jolle hänen oikeu-
43419: tensa on siirty"Tiyt, olko valtaa purkaa voimassa olevaa
43420: vuokrasopimusta.
43421:                              34 §.
43422:      Vuokramiehellä olkoon oikeus vuokrasopimuksessa
43423: määrätä, että hän saa irtisanoutua vuokrasopimuksesta muis-
43424: sakin tapauksissa kuin tässä laissa mainitaan.
43425: 
43426:                               35 §.
43427:        Määräaikainen vuokrasopimus päättyy vuokrakauden
43428: umpeenkuluttua ilman erityistä irtisanomista. Kun vuok-
43429: rasopimus lakkaa kuoleman tai irtisanomisen nojalla, on
43430: vuokra-alue luovutettava seuraavan vuokravuoden lopussa.
43431: Jos irtisanominen tapahtuu ~' 27 tai 28 §:n nojalla, olkoon
43432: vuokramiehellä, jos hän ei tahdo hyväkseen nauttia tässä
43433: mainittua lähtöaikaa, oikeus luopua vuokra-alueesta sinä
43434: lähtöpäivänä, joka lähinnä sattuu kaksi kuukautta irtisa-
43435: nomisen jälestä.
43436:                               36 §.
43437:        Irtisanominen tehtäköön todistajain läsnä ollessa tahi
43438: otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos irtisanottava ei
43439: ole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on sellaisen
43440: tapauksen varalta säädetty. Jos joku on maärätty vuokran-
43441: antajan puolesta nostamaan vuokramaksua, olkoon lupa
43442: laillisin vaikutukt>in irtisanoutua hänelle,
43443:                             N:o 27                       27
43444: 
43445:       Haaste, jossa vaaditaan vuokraoikeutta lakkautetta-
43446: vaksi, käy irtisanomisesta.
43447: 
43448: 
43449:                          IV LUKU.
43450:                         Katselmuksista.
43451: 
43452:                               37 §.
43453:        Sen selville saamiseksi, missä kunnossa tila on silloin
43454: kuin se vuokramiehelle luovutetaan, on tilalla pidettävä
43455: tulokatselmus, jossa muun muassa vuokra-alueen rakennuk-
43456: set, puutarha, pellot, niityt, perkatut syöttöhaat, ojat, tiet,
43457: sillat, aidat, kaivot ja vesijohdot ovat merkittävät kirjaan
43458: sekä laadultaan ja ruokoltaan seliteltävät. Jos vuokra-aluee-
43459: seen kuuluu metsää, on sekin katselmuksessa tarkastettava
43460: ja seliteltävä. Semmoinen katselmus on pidettävä viimeis-
43461: täänkin kuusi kuukautta sen perästä kuin vuokramies on
43462: ottanut tilan haltuunsa, kuitenkin ottaen huomioon että
43463: maa katselmuksen aikana on sen pitämiseen sovelias.
43464:        Kun vuokrasuhd~ päättyy, on rappiosta tai parannuk-
43465: sista maksettavan korvauksen määräämiseksi pidettävä läh-
43466: tökatselmus viimeistäänkin sen ajan kuluessa lähtöpäivästä
43467: lukien, mikä tulokatselmusta varten on määrätty. Lähtökat-
43468: selmus pidettäköön kuitenkin, jos jompikumpi asianosainen
43469: vaatii, ennen lähtöpäivää, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin
43470: kahdeksan kuukautta sitä ennen. Jos asianosaiset vuokra-
43471: suhteen päättyessä ovat sopineet rappiosta tai parannuk-
43472: sista maksettavan korvauksen määrästä ja siitä tehneet
43473: välikirjan, älköön lähtökatselmus olko tarpeellinen.
43474:        Jos vuokrasopimus yhden tai useamman kerran uudis-
43475: tetaan, on kuitenkin, rappion tai parannusten selville saa-
43476: miseksi: jokaisen vuokrakauden lopussa pidettävä katselmus
43477:  sen ajan kuluessa, mikä lähtökatselmusta varten on säädetty.
43478:        Katselmuksia sen selville saamiseksi, missä kunnossa
43479:  tila on, pidettäköön muulloin~in, jos vuokranantaja t:;ti
43480:  yuokrami!:ls vftatii,
43481:   28                       N:o 27
43482: 
43483:                             38 §.
43484:       Jos tilalla ei ole pidetty tulokatselmusta, tahi jos
43485: t.ulokatselmus on pidetty mutta ei lähtökatselmusta, eivätkä
43486: viimemainitussa tapauksessa asianosaiset myöskään ole
43487: tehneet sellaista sopimusta, kuin 37 §:n 2 momentissa tar-
43488: kotetaan, älköön vuokra-ajalla tapahtuneesta rappeutumi-
43489: sesta tahi parannuksesta maksettako korvausta.
43490:       Jos tulokatselmusta ei ole toimitettu 37 §:n 1 momen-
43491: tissa säädetyn ajan kuluessa, mutta sittemmin kuitenkin on
43492: pidetty katselmus sen selville saamiseksi, missä kunnossa tila
43493: on, niin semmoisen katselmuksen perusteella saatakoon vaa-
43494: tia korvausta ainoastaan sen jäiestä syntyneestä rappiosta
43495: ja tehdyistä parannuksista.
43496:                             39 §.
43497:       Katselmuksen toimittakoon, tuomarinvastuulla, vuok-
43498: ralautakunta, niin kokoonpantu kuin 55 §:ssä sanotaan,
43499: taikka, jos jompikumpi asianosainen haluaa, erityinen kat-
43500: selmuslautakunta, jossa on kolme maanviljelykseen pereh-
43501: tynyttä miestä, joista kumpikin asianosainen valitsee yh-
43502: den ja nämä yhteisesti kolmannen puheenjohtajaksi. Jos
43503: asianosaisten valitsemat katselmusmiehet eivät sovi kol-
43504: mannesta, valitsee vuokralautakunta puheenjohtajan. Ellei
43505: asianosainen kahdeksan päivän kuluessa sen jäiestä kuin
43506: on saanut vastapuolelta kehotuksen, valitse katselmusmiestä,
43507: kutsukoon vuokralautakunnan puheenjohtaja sopivan hen-
43508: kilön katselmusmieheksi.
43509:       Jos katselmus on vuokralautakunnan toimitettava,
43510: olkoon sen soveltuvilta kohdin noudatettava mitä alempana
43511: tässä luvussa katselmuslautakunnasta sanotaan.
43512: 
43513:                              40 §.
43514:          Katselmuksen ajan määrätköön katselmuslautakunnan
43515: puheenjohtaja sekä antakoon siitä hyvissä ajoin ·tiedon
43516: toisille katselmusmiehille ja kutsukoon asianosaiset toimi-
43517: tukseen. Jos joku asianosaisten valitsemista katselmusmie-
43518: l:J_istä jää katselmukseen tulematta, valitkoon asianosainen
43519:                            N:o 27                       29
43520: 
43521: toisen hänen sijaansa. Jos asianosainen ei sit.ä tee, kut-
43522: sukoot saapuville' tulleet katselmusmiehet sopivan henki-
43523: lön katselmusmieheksi.
43524: 
43525:                            41 §.
43526:      Jos katselmusmiehet ovat eri mieltä, jääköön se mieli-
43527: pide päätökseksi, jota useimmat kannattavat.
43528: 
43529:                           42 §.
43530:      Katsehnuksesta on tehtävä toimituskirja, johon pan-
43531: takoon myöskin katselmusmiesten päätös, jos he ovat
43532: päätöksen tehneet. Tätä katselmuskirjaa on annettava kap-
43533: pale kummallekin asianosaiselle.
43534: 
43535:                            43 §.
43536:       Vuokranantaja suorittakoon tulokatselmuksen kustan-
43537: nukset. Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa,
43538: harkitkoon katselmuslautakunta, ovatko kustannukset jom-
43539: mankumman asianosaisen vai molempain yhteisesti mak-
43540: settavat.
43541:                            44 §.
43542:       Jos asianosainen on tyytymätön katselmuslautakun-
43543: nan antamaan päätökseen, hakekoon siihen muutosta oi-
43544: keudessa haasteen nojalla, joka on toimitettava vastapuo-
43545: lelle kolmen kuukauden kuluessa katselmuksen jälestä;
43546: muussa tapauksessa jääköön katselmuslautakunnan päätös
43547: voimaan ja pantakoon täytäntöön niinkuin ulosottolaissa
43548: säädetään välitystuomiosta.
43549: 
43550:                             45 §.
43551:       Joka tahtoo valittaa siitä, että katselmusmies on ollut
43552: jäävillinen tai muusta syystä toimeensa oikeudeton, taikka
43553: että katselmuksen toimittamisessa on tapahtunut muu virhe,
43554: hakekoon siihen oikaisua niinkuin 44 §:ssä on säädetty.
43555: Jos kihlakunnanoikeus havaitsee sellaisen virheen tapah-
43556: tuneen, että katselmuslautakunnan toimenpide sen takia on
43557: hylättävä, niin poistakoon sen toimenpiteen ja määrätköön
43558:   30                       N:o 27
43559: 
43560: asianasaisille ajan, minkä kuluessa uusi katselmus on pi-
43561: dettävä. Siihen päätökseen älköön haettako muutosta.
43562: 
43563: 
43564:                          V LUKU.
43565:                      Vuokralautakunnasta.
43566: 
43567:                             46 §.
43568:       Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta. Jos
43569: katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai useampia
43570: vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous että kunta on
43571: sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä ilmoitettava lää-
43572: nin kuvernöörille.
43573:       Vuokralautakunnan tulee niiden tehtävien lisäksi,
43574: jotka ylempänä tässä laissa on mainittu,vaadittaessa antaa
43575: valtion ja kunnan viranomaisille lausuntoja sekä yksityi-
43576: sille henkilöille neuvoja vuokra-asioissa.
43577: 
43578:                            47 §.
43579:       Vuokralautakunnassa on puheenjohtaja ja neljä jäsentä,
43580: kaikki valittuja kolmen vuoden ajaksi kerrallaan.
43581:       Lautakunnassa pitää myös olla yhtä pitkäksi ajaksi
43582: valittu varapuheenjohtaja, joka jäävin tai esteen sattuessa
43583: astuu puheenjohtajan sijaan.
43584: 
43585:                             48 §.
43586:       Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat kaikki kun-
43587: nassa tai piirissä asuvat kiinteimistönomistajat kaksi sekä
43588: kaikki kunnassa tai piirissä asuvat vuokramiehet niinikään
43589: kaksi. Vaalin toimittaa kuntakokouksen esimies syyskuussa
43590: sinä vuonna, jonka lopussa valittujen on lautakuntaan astut-
43591: tava. Vaalissa on jokaisella valitsijana yksi ääni; jos äänet
43592: jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla.
43593:       Valtakirjan nojalla älköön kukaan muu kuin saman
43594: kunnan jäsen käyttäkö puhevaltaa eikä myöskään useam-
43595: man kuin yhden äänivaltaisen puolesta.
43596:                            N:o 27                        31
43597: 
43598: 
43599:                           49 §.
43600:      LautakUllilan jäsenet valitsevat ulkopuoleltansa pu-
43601: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei ku-
43602: kaan saa kaikkia ääniä tai äänten enemmistöä, valitsee
43603: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikkakunnan kih-
43604: lakunnanoikeus.
43605:                            50§.
43606:       Vuokralautakunnan jäsenistä eroaa arvan mukaan en-
43607: simmäisen vuoden lopussa kaksi jäsentä, toinen vuokranan-
43608: tajain ja toinen vuokramiesten valitsema, toisen vuoden
43609: lopussa muut jäsenet, kolmannen vuoden lopussa puheen-
43610: johtaja ja varapuheenjohtaja sekä sen jäiestä ne, jotka ovat
43611: eroamisvuorossa.
43612:       Jos joku muuten eroaa ennen toimiaikansa päätty-
43613: mistä, valittakoon viipymättä joku toinen loppuajaksi hä-
43614: nen sijaansa.
43615:                              51 §.
43616:       Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi,
43617: varapuheenjohtajaksi tahi jäseneksi on jokainen kunnassa
43618: asuva henkilö, joka on tullut viidenkolmatta vuoden ikään
43619: ja hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, ei kuitenkaan se, joka
43620: on kansalaisluottamuksensa menettänyt, eikä myöskään se,
43621: joka laillisen tuomion perusteella on kelvoton maan pal-
43622: velukseen tahi toisen asiata ajamaan.
43623: 
43624:                           52 §.
43625:       Vuokralautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohta-
43626: jan tahi jäsenen toimesta älköön vapautettako muita kuin
43627: se, joka on täyttänyt kuusikymmentä vuotta, se joka vii-
43628: meiset kolme vuotta on lautakunnassa toiminut sekä se,
43629: jota virka tahi muu pätevä syy estää tointa hoitamasta.
43630: 
43631:                             53 §.
43632:       Joka tahtoo valittaa vuokralautakunnan puheenjohta-
43633: Jan, varapuheenjohtajan tahi jäsenen vaalista, tehköön sen
43634:   32                       N:o 27
43635: 
43636: kirjallisesti paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa kolmen-
43637: kymmenen päivän kuluessa vaalin jäiestä taikka, jos valittu
43638: valittaa, sen jäiestä kuin hän sai vaalista tiedon; ja annet-
43639: takoon valitus tuomarille, milloin ei ole oikeuden istunto-
43640: päivä. Valittu olkoon kuitenkin velvollinen heti astumaan
43641: toimeen.
43642:       Kihlakunnanoikeuden semmoisesta asiasta antamaan
43643: päätökseen älköön muutosta haettako.
43644: 
43645:                           54§.
43646:      Vuokralautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsu-
43647: muksesta.
43648:      Puheenjohtaja tai jäsen, joka ilman laillista estettä
43649: jää pois pidettäväksi määrätystä kokouksesta, maksakoon
43650: kunnan kassaan, puheenjohtaja kuusi markkaa, jäsen kolme
43651: markkaa.
43652:                           55§.
43653:       Vuokralautakunnan puheenjohtaja Ja jäsenet ovat
43654: toiminnassaan tuomarinvastuun alaiset.
43655:       Vuokralautakunta on päätöksenvoipa, kun on saapu·
43656: villa puheenjohtaja ja vähintäänkin kaksi jäsentä. Kun
43657: vuokralautakuntaa käytetään katselmuksen toimittamiseen,
43658: älköön jäsenten luku olko kahta suurempi.
43659:       Maanomistajain ja vuokramiesten valitsemia läsnä-
43660: olevia jäseniä olkoon kuitenkin aina yhtä monta; ja sen-
43661: tähden ratkaistaan tarpeen tullen arvalla kenen jäsenen on
43662: astuttava pois.
43663:       Vuokralautakunnan kokouksissa on tehtävä pöytäkirja.
43664: 
43665:                            56 §.
43666:       Vuokralautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten palkan
43667: määrää ja suorittaa kunta. Kuntakokouksen päätöksestä
43668: tässä asiassa on lupa valittaa kihlakunnanoikeuteen saman
43669: ajan kuluessa kuin on säädetty valituksen tekemisestä
43670: muista semmoisen kokouksen tekemistä päätöksistä.
43671:                            N:o 27                         33
43672: 
43673:       Vuokralautakunnan katselmustoimituksista on suon-
43674: tettava palkkiota ja sen asiakirjain lunastuksesta maksua
43675: kihlakunnanoikeuden, kuntakokouksen esityksestä, vahvis-
43676: taman taksan mukaan.
43677:                             57§.
43678:       Jos vuokranantaja tai vuokramies tahtoo vuokralanta-
43679: kunnan toimenpidettä, ilmoittakoon sen vuokralautakunnan
43680: puheenjohtajalle. Puheenjohtaja määrätköön ajan, milloin
43681: asia otetaan käsiteltäväksi, ja antakoon hakija sen jäl-
43682: keen asiasta ja ajasta vähintäänkin kahdeksan päivää en-
43683: nen kokousta todistettavan tiedon vastapuolelle.
43684:       Vastapuolen on noudatettava kutsua sillä uhalla, että
43685: asia voidaan päättää, vaikkei hän olekaan tullut saapuville.
43686: 
43687:                             58§.
43688:      Joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan
43689: jäsen on ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton 1
43690: tahi että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut
43691: muu virhe, taikka jos joku muuten on tyytymätön vuokra-
43692: lautakunnan päätökseen, hakekoon oikaisua kihlakunnan-
43693: oikeudessa, niinkuin 44 ja 45 §:ssä sanotaan.
43694:      Kihlakunnanoikeuden näistä asioista antamaan pää-
43695: tökseen älköön muutosta haettako.
43696: 
43697: 
43698:                          VI LUKU.
43699: 
43700:                      Erityisiä määräyksiä.
43701: 
43702:                            59§.
43703:      Jos joku antaa vuokralle maata, joka ennen on vuok-
43704: rattu toiselle, on jälkimmäinen luovutus mitätön.
43705: 
43706:                            60 §.
43707:      Jos maanomistaja on rasittanut tilaa, joka kokonaan
43708: tai osaksi on vuokralle annettu, luovuttamalla toiselle hen-
43709:                                                       3
43710:    34                       N:o 27
43711: 
43712: kilölle oikeuden, jonka käyttäminen riistää vuokramieheltä
43713: hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan nautintaoikeuden,
43714: olkoon laki niinkuin 59 §:ssä sanotaan. Jos vuokramiehen
43715: nautintaoikeus ainoastaan supistuu myöhemmin myönne-
43716: tyn oikeuden kautta, olkoon tämän oikeuden haltija vel-
43717: vollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli se loukkaa
43718: vuokramiehen nautintaoikeutta.
43719: 
43720:                             61 §.
43721:       Jos vuokrasopimukseen on pantu ehto, joka on vas-
43722: toin tätä lakia, olkoon sellainen ehto mitätön.
43723: 
43724:                           62 §.
43725:      Kun vuokrasopimus koskee semmoista manttaaliin
43726: pantua, maanviljelykseen käytettäväksi tarkotettua tilaa,
43727: joka ei ole minkään päätaion alainen, niin 1 §:n säännöstä
43728: lyhimmästä vuokra-ajasta, 2 §:n 2 momentin ynnä 10 ja
43729: 11 §:n määräyksiä päivätyövelvollisuudesta sekä 5 ja 6 §:n
43730: määräyksiä vuokraehtojen tutkimisesta älköön noudatet-
43731: tako; ja olkoot 7-9, 13-20 sekä 23 ja 24 §:n säännökset
43732: voimassa ainoastaan mikäli ei ole toisin sovittu.
43733:                              63 §.
43734:      Jos joku toiselle antaa vuokralle tilan tai tilan osan
43735: muuta kuin maanviljelys- tai asuntotarkotusta varten, taikka
43736: maanviljelystarkotusta varten alueen, joka ei ole varustettu
43737: rakennuksilla tahi aiottu niillä varustettavaksi, niin on 1 §:n
43738: säännöstä pisimmästä vuokra-ajasta ja lähtöpäivästä sekä
43739: 2 §:n 1 momentin, 3, 4, 21, 26-29, 31, 32, 36, 59 ja 60 §:n
43740: määräyksiä noudatettava; mutta muuten sopimuksentekijät
43741: vapaasti sopikoot vuokraehdoista.
43742:                              64 §.
43743:        Tämä laki ei koske kruununtalojen, kuninkaankarta-
43744: noiden, sotilas- ja siviilivirkakunnan sekä papiston virka-
43745: talojen näihin tiloihin kuuluvain torppain vuokraa, eikä
43746: myöskään huoneenvuokraa, vaikka sellaiseen vuokraan si-
43747: :Sältyisikin tonttimaan nautintaoikeus.
43748:                              N:o 27                          35
43749: 
43750:                            65 §.
43751:       Tämä laki astuu voimaan 1 p:nä tammikuuta vuonna
43752: 19 . Kuitenkin on sitä ennen ryhdyttävä niihin toimen-
43753: piteisiin, jotka tarvitaan lain täytäntöönsaattamiseksi; ja
43754: kumotaan täten 19 p:nä kesäkuuta 1902 annettu laki maan-
43755: vuokrasta maalla.
43756:       Missä määrin tätä lakia on sovellettava jo oleviin
43757: vuokrasuhteihin, jotka ovat syntyneet ennen tämän lain
43758: voimaan astumista, säädetään erikseen.
43759: 
43760: 
43761:                  Ehdotus laiksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-
43762:            teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, semmoi-
43763:            sestaan kuin se on joulukuun 3 päivänä 1895 annetussa
43764:            asetuksessa.
43765: 
43766:                             22 §.
43767:       Vahvistettu kiinnitysoikeus olkoon voimassa siitä päi-
43768: västä, jona se hakemus, joka kiinnityksen aiheutti, Oikeu-
43769: teen annettiin; ja merkittäköön se päivä tarkalleen siihen
43770: päätökseen, jolla kiinnitys vahvistetaan.
43771:       Jos sama kiinteistö on kiinnitetty useammista saa-
43772: misista, olkoon aikaisemmalla kiinnityksellä etuoikeus
43773: maksuun myöhemmän edellä ja samanpäiväisillä kiinni-
43774: tyksillä sama oikeus. Maksamattoman kauppahinnan pant-
43775: tioikeudella olkoon etuoikeus siitä ajasta lukien, jolloin
43776: kauppa tehtiin; ja pysyköön sama etuus myyjällä edelleen-
43777: kin, jos hän on kiinnityttänyt panttioikeutensa Maakaa-
43778: ressa säädetyn ajan kuluessa.
43779:       Jos kiinteä omaisuus on maksamattoman kauppa-
43780: summan oikeutta koskevain säännösten mukaan vastaava
43781: nautintaoikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi muuhun
43782: etuun, joka omaisuuden luovutuksessa on pidätetty, taikka
43783: jos sellainen oikeus on omaisuuteen kiinnitetty, ja jos
43784: omaiRuus samaan aikaan tai myöhemmin on joutunut saa-
43785: misesta pantiksi; niin väisty köön saaminen mainitun oi-
43786:   36                      N:o 27
43787: 
43788: keuden tieltä. Jos omaisuus aikaisemmin oli saamisesta
43789: panttina, väistyköön oikeus saamisen tieltä, jollei tämä
43790: muuten tule täysin suoritetuksi. Jos oikeus tuloon tahi
43791: muuhun etuun siten katoaa, ja jos se on määrätty vissiksi
43792: raha- tahi tavara-määräksi; saakoon sen oikeuden haltija
43793: sen pääoma-arvon puolesta, joka samalle oikeudelle on
43794: pantava, sen mukaan kuin Ulosottolain 5 luvun 30 §:ssä
43795: on säädetty, sen etuoikeuden, mikä tässä edellä olevan 2
43796: momentin mukaisesti saamiselle on tuleva. Samalla etu-
43797: oikeudella suoritettakoon myös aina mitä sellaista tuloa
43798: tai etua on maksamatta, jos se ei ole ollut suorittamatta
43799: pitempää aikaa kuin kolme vuotta lankeemispäivästä tahi
43800: jos sen uloshaku on sanotun ajan kuluessa alettu ja sitten
43801: keskeyttämättä jatkettu.
43802:       Kiinnitetystä tahi muutoin saamisen panttina olevasta
43803: kiinteistöstä äl:;:C\ön tämän saamisen edellä otettako ulos
43804: muuta kuin vi.uneisen ja kuluvan vuoden palkat niille,
43805: jotka kiinteistön hoitoa varten ovat omistajan vakinaisessa
43806: palveluksessa, niin myös kruunulle, kunnalle tahi yksityi-
43807: selle tuleva ulosteko ja senkaltainen määrämaksu, niinkuin
43808: relssivero, tonUivero, palstatilan palkintovero tahi maan-
43809: jaon apumaksu, joka on kiinteistölle laillisesti määrätty
43810: ja maksettavaksi langennut eikä ole ollut suorittamatta
43811: pitempää aikaa kuin Maakaaressa sanotaan. Sama oikeus
43812: kuin pääomasta olkoon pantinhaltijalla korostakin ja muusta
43813: säädetystä maksusta, joka ei ole maksamatta pitempää ai-
43814: kaa kuin 3 momentissa on sanottu, niin myös saamisen
43815: ulosottoon menevistä ulosmittaus- ja muista kuluista.
43816:       Ylempänä tässä §:ssä mainittujen saamisten ja oi-
43817: keuksien jäiestä on kiinteistö lähinnä vastaava sellaisen
43818: vuokra-alueen nautintaoikeudesta, jonka vuokramies kiin-
43819: nittämättömän vuokrakirjan nojalla on ottanut haltuunsa
43820: Jos kiinteistö on vastaava useammista tällaisista vuokra-
43821:  oikeuksista, olkoon vanherumaila vuokraoikeudella etusija
43822:  myöhemmän rinnalla; jos vuokrakirjat ovat samana päi-
43823: vänä tehdyt 1 olkoon niillä yhtäläinen oikeus.
43824:                             N:o 27                         37
43825: 
43826:        Panttioikeus, joka perustuu ainoastaan hallinnansaan-
43827: tiin, olkoon kuitenkin tehoton toista pantinhaltijaa vastaan,
43828: niin myös sitä vastaan, joka on saanut kiinteistön ulos-
43829: mittaukseen; ja olkoon sellainen panttioikeus aina rauen-
43830: nut, jos kiinteistö luovutetaan konkurssiin.
43831: 
43832: 
43833:                  Ehdotus laiksi, jolla muutetaan muutamia 3 päi-
43834:            vänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä.
43835: 
43836:                           5 LUKU.
43837:          Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta.
43838: 
43839:                              21 §.
43840:       Kuulutuksessa, jolla kiinteistön huutokauppa ilmoite-
43841: taan, pitää myös mainita, että kaikkein asianomistajain
43842: tulee huutokaupassa taikka, jos 19 §:n mukaan eri kokous
43843: keskustelua varten on määrätty, tässä kokouksessa oikeu-
43844: tensa valvoa; että saaminen tai vuokraoikeus, joka 26 ja
43845: 32 §:n mukaan on ilmoitettava, pitää huutokaupan toimit-
43846: tajalle viimeistään keskustelussa ilmoitettaman, sekä että
43847: vuokraoikeuden haltijan samalla myös tulee näyttää vuokra-
43848: kirjansa tai oikeaksi todistettu jäljennös siitä.
43849:       Niille, jotka ovat kiinteistöön saaneet ulosmittauksen
43850: tahi kiinnityksen, taikka joilla on saaminen tai muu oikeus,
43851: josta omaisuus maksamattoman kauppasumman oikeutta
43852: koskevain säännösten mukaan tai muuten on vastaava,
43853: taikka jotka ovat oikeutetut saamaan kiinteistöstä etu-
43854: oikeudellista veroa tahi muuta maksettavaa, pitää sen
43855: ohessa, jos he ja heidän asuinpaikkansa tiedetään, huuto-
43856: kauppakeskustelusta ja huutokaupasta annettaman tieto
43857: eri kutsumuskirjeillä. Sellainen tieto on, ellei sitä ole
43858: saaduksi erittäin tunnustettu, katsottava asianmukaisesti
43859: annetuksi, jos kirje vähintään neljää viikkoa ennen huuto-
43860: kauppaa on pantu postiin sisäänkirjoitettuna kuljetetta-
43861: vaksi.
43862:   38                        N:o 27
43863: 
43864:                              24 §.
43865:       Kun kiinteistö on myytävä, lukekoon huutokaupan
43866: toimittaja julki ulosmittauspöytäkirjan tahi sen päätöksen,
43867: jolla ulosotonhaltija on julistanut kiinteistön ulosrnitatuksi,
43868: niin myös rasitustodistuksen ja muut 16, 17 ja 21 §:ssä
43869: mainitut asiakirjat, sekä kehottakoon niitä, joilla on saa-
43870: minen tahi muu oikeus, mikä on kiinteistöstä suoritettava
43871: tahi muuten myymisessä huomioon otettava, sen ilmoitta-
43872: maan; antakoon myös läsnäoleville velkojille sekä velalli-
43873: selle, jos hän on saapuvilla, tilaisuuden lausua mielipiteensä
43874: niistä saamisvaatimuksista, jotka ovat ilmoitetut tahi äs-
43875: ken sanotuista asiakirjoista käyvät ilmi, niin myös myynti-
43876: ehdoistakin .
43877:       .Jos nyt puheena ollutta keskustelua varten 19 §:n
43878: mukaan eri kokous on määrätty pidettäväksi, noudatetta-
43879: koon siinä mitä tässä on säädetty; ja toimitettakoon silloin
43880: huutokaupassa ainoastaan asiakirjain julkilukeminen.
43881: 
43882:                            32 §.
43883:       Nautintaoikeus, josta kiinteistö kiinnityksen nojalla
43884: tahi maksamattoman kauppahinnan oikeutta koskevain
43885: säännösten mukaan on vastaava, merkittäköön etuoikeu-
43886: tensa mukaan velkojain luetteloon, sille kuitenkaan mitään
43887: arvoa kirjoittamatta. Sama olkoon laki oikeudesta tuloon
43888: tahi muuhun etuun, joka on jollekulle myönnetty omai-
43889: suudesta suoritettavaksi, jos ei sitä oikeutta saateta, sen
43890: mukaan mitä 30 §:n 2 momentissa on sanottu, panna
43891: luetteloon pääoma-arvoonsa, niin myös sellaisesta kiin-
43892: nittämättömästä vuokraoikeudesta, josta kiinteistö sen mu-
43893: kaan kuin erikseen on säädetty on vastaava ja joka on
43894: velkojain keskustelussa tai kirjallisesti sitä ennen huuto-
43895: kaupan toimittajalle ilmoitettu.
43896: 
43897:                             38 §.
43898:      .Jos kiinteistö velkojain luetteloon on merkitty vas-
43899: taavaksi nautintaoikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi
43900: muuhun etuun, joka jollekulle on myönnetty kiinteistöstä
43901:                             N:o 27                         39
43902: 
43903: suoritettavaksi; huudettakoon kiinteistö sillä ehdolla myy-
43904: täväksi että se oikeus on voimassa pysyvä. Jos silloin
43905: havaitaan, että joku, jolla on parempi oikeus, ei voi tar-
43906: jotusta kauppasummasta saada täyttä hyvitystä, pantakoon,
43907:  ellei tämä suostu jättämään tapahtunutta huutoa voimaansa,
43908: kiinteistö uudestaan huutoon, tekemättä ehtoa oikeuden
43909:  pysyväisyydestä. Jos kauppasumma silloin nousee suu-
43910:  remmaksi, ja jos viimemainitun oikeudenhaltija ·ei heti
43911:  maksa sisään mitä parempi-oikeuksinen on ylijäämästä
43912: .saapa, olkoon viimeinen myyminen pätevä; muussa ta-
43913: pauksflssa jääköön ensimmäinen pysyväiseksi.
43914: 
43915: 
43916: 
43917:                 Ehdotus laiksi, joka koskee maanvuokrasta maalla
43918:                               annetun lain soveltamista aikaisem-
43919:            min syntyReisiin vuokrasuhteihin.
43920: 
43921:        Mitä                      maanvuokrasta maalla anne-
43922: tussa laissa säädetään vuokramiehen oikeudesta korvauksen
43923: saantiin parannuksista, sekä vuokrasopimuksen uudistami-
43924: sesta, siirtämisestä ja päättymisestä sovellettakoon myös
43925: jo oleviin, ennen lain voimaan astumista syntyneisiin vuokra-
43926:  suhteihin, jollei vuokrasuhde kuulu niihin, joista sanotun
43927: lain 62 ja 63 §:ssä puhutaan. Kuitenkin on korvausta sen
43928: lisäksi mitä vanhemmassa laissa on säädetty annettava ai-
43929: noastaan sellaisista parannuksista, jotka on tehty sen jä-
43930: lestä kuin uusi laki on astunut voimaan, sekä korvaus-
43931:  kysymystä tutkittaessa otettava lukuun missä määrin vuokra-
43932:  maksun voidaan katsoa kohtuullisesti vastaavan niitä etuja,
43933:  mitä vuokramies on nauttinut.
43934:        11 §:n säännöstä, että vuokramiehellä on oikeus siir-
43935: tyä päivätyövelvollisuudesta rahamaksukannalle, sovelletta-
43936: koon niinikään 1 momentissa tarkotettuihin vuokrasuhteihin
43937:  siten että, jos välikirjassa ei ole määräystä päivätyön hin-
43938:  nasta eivätkä sopimukse-ntekijät voi siitä sopia, vuokra-
43939: lautakunnan on pyynnöstä annettava sellainen määräys.
43940:   40                          N:o 27
43941: 
43942:      Vuokramiehellä, joka on tehnyt vuokrasopimuksen
43943: ennen sitä päivää, jolloin uusi laki astui voimaan, olkoon
43944: oikeus sanoa sopimus irti sittenkun sanotusta päivästä on
43945: kulunut kolme vuotta.
43946:      Älköön, sen jäiestä kuin laki maanvuokrasta maalla
43947: on astunut voimaan, vuokramiestä julistettako vuokra-
43948: oikeuttansa menettäneeksi muista syistä kuin semmoisista,
43949: jotka mainitussa laissa on myönnetty.
43950:                                                                   29 p:nä
43951:                   Armossa hyväksytty Pitkäpaadessa 12 p:nä
43952:             Syyskuuta
43953:             Lokakuuta 1907•
43954: 
43955: 
43956:              V. t. Ministerivaltiosihteeri F. G. Björnberg.
43957: 
43958: 
43959: 
43960: 
43961:        Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
43962:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'n.
43963: 
43964: 
43965: 
43966: 
43967:                 Maatalousvaliokunnan m ietlntö
43968:            N:o 3 Keisarillisen Majesteetin armolllsen
43969:            esityksen johdosta, joka koskee lain hyväk-
43970:            symistä maanvuokrasta maalla.
43971:        Pöytäkirjanotteella kuluvan lokakuun 15 päivältä on
43972: Eduskunta lähettänyt tämän armollisen esityksen valmis-
43973: televaa käsittelyä varten Maatalousvaliokuntaan. Keisa-
43974: rillisesta Senaatista Valiokunta on, pyynnöstään, saanut
43975: esitystä valmistettaessa syntyneet asiakirjat sekä pöytäkir-
43976: janotteet asiaa käsiteltäessä Senaatissa tapahtuneista ää·
43977: nestyksistä. - Tämän armollisen esityksen yhteydessä
43978: on Valiokunta ottanut käsittelyn alaiseksi edustajain H. 0.
43979: Paloheimon y. m. allekirjoittaman esitysehdotuksen laiksi
43980: torpan ja mäkitupalais-palstan vuokrauksesta (Valtiopäiväin
43981: asiakirjain Liitteet VIII, siv. 121-157), sekä edustajain E.
43982: Hokkasen y. m. esitysehdotuksen uudeksi maanvuokra-
43983: laiksi (mainitut Liitteet siv. 158-171) ynnä edustajain S.
43984: Häkkisen y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen lain-
43985: säädäntötoimenpiteestä torpparien ja maanvuokraajain
43986: häätämisten ehkäisemiseksi (mainitut Liitteet siv. 172-
43987:  173), mitkä Eduskunta pöytäkirjanotteilla kesäkuun 17 p:ltä
43988: 1907 on Maatalousvaliokunnan käsiteltäviksi lykännyt.
43989: 
43990: 
43991: 
43992: 
43993:      Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 3.
43994: 2               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
43995: 
43996:        Vaikka arm. esityksen määräykset ovat laaditut pi-
43997: täen silmällä etupäässä torppareita ja niiden vertaisia
43998: lampuoteja sekä mäkitupalaisia, ei lakiehdotusta ole rajo-
43999: tettu näiden vuokramiesten oikeuksien ja velvollisuuksien
44000: järjestämiseen, vaan on katsottu sen pitävän sisältää sään-
44001: nökset kaikenlaatuisesta maalla olevan maan vuokraami-
44002: sesta. Kun kuitenkaan kaikki vuokramuodot eivät ole sa-
44003: massa määrässä vuokramiehen oikeuksia turvaavien sään-
44004: nösten tarpeessa ja kun ne eri tarkotukset, joihin maata
44005: vuokrataan, aiheuttavat muitakin erilaisuuksia, on arm. esi-
44006: tyksen 62 ja 63 §:ssä säännöksiä siitä missä määrin
44007: lain määräyksiä on noudatettava silloin kuin vuokrasopi-
44008: mus tarkottaa semmoista maanviljelykseen käytettäväksi
44009: aiottua kokonaista tilaa tai tilan osaa, joka hallintonsa
44010: puolesta ei ole minkään päätaion alainen, sekä mitkä sään-
44011: nökset ovat olevat voimassa muuta kuin maanviljelys- ja
44012: asuntotarkotusta varten tehdyistä vuokrasopimuksista taikka
44013: maanviljelysvuokrasta silloin kuin vuokrattu alue ei ole
44014: rakennettu eikä rakennettavaksi aiottu.
44015:        Varsinaisena tarkotuksena maan vuokraa maalla kos-
44016: kevain lainsäädösten tarkastamisessa on ollut torppain, lam-
44017: puotitilain ja mäkitupa-alueiden vuokramiesten epävarman
44018: oikeudellisen aseman turvaaminen, johon, jos kohta 1902
44019: vuoden laki sanottujen vuokramiesten asemaa erinäisissä
44020: kohdin paransikin, kuitenkin yhä vielä on lainsäädäntötoi-
44021: menpiteitä tarpeen. Näiden vuokramiesten heikosta ja epäit-
44022: senäisestä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta tilasta on seu-
44023: rauksena, että heiltä puuttuu sitä taloudellista ja myös hen-
44024: kistä voimaa, mikä olisi tarpeen, jotta vuokramies voisi riit-
44025: tävästi huolehtia eduistaan ja oikeuksistaan. Tämä asian-
44026: haara tekee tällaisiin vuokramiehiin nähden sellaiset lainsää-
44027: däntötoimet välttämättömiksi, jotka muita vuokramiehiä var-
44028: ten eivät ole tarpeellisia, eivätkä oikeutettujakaan. Torp~
44029: pien, lampuotitilojen ja mäkitupa-alueiden vuokramiesluo-
44030:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N;o 3.
44031:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'J:l.            3
44032: 
44033: kalla on myös suuren lukumääränsä vuoksi yhteiskunnalli-
44034: sessa ja kansallisessa suhteessa niin tärkeä merkitys, että
44035: pitkällekin menevät näiden kansanryhmien aseman paran-
44036: tamista tarkattavat toimenpiteet ovat katsottavat oikeute-
44037: tuiksi.
44038:         Mitä taas tulee muihin (itsenäistilojen sekä huvila-, teh-
44039: das- ja niittypalstojen) vuokramiehiin, niin heidän asemansa
44040: vakaannuttaminen sopimusvapautta rajoittavien säädösten
44041: kautta ei ole samassa määrässä tarpeen vaatima kuin edellä-
44042: mainittujen, vaan voisi sopimusvapauden liiallinen supista-
44043: minen heihin nähden käydä sekä yhteiskunta- että yksityis-
44044: taloudelliselta kannalta katsoen päinvastoin haitalliseksikin,
44045: minkä vuoksi sopimusvapaudelle on vuokrasuhteitten jär-
44046: jestämisessä heihin nähden jätettävä laaja sija. Tosin Valio-
44047: kunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että tähän jälkimäi-
44048: seen vuokramiesryhmään tulisivat kuulumaan myös vuokra-
44049: miehet sellaisilla yhtiöiden ja yksityisten omistamilla tiloilla,
44050: jotka käytetään pää-asiallisesti metsän tuotantoa varten,
44051: mutta koska tällaisia tiloja koskevat kysymykset ovat eri-
44052: tyisesti otettavai harkinnan alaisiksi, niin Valiokunta on
44053: katsonut pitävänsä olla tässä yhteydessä ryhtymättä näi-
44054: den tilojen vuokra-olojen käsittelyyn.
44055:        Edellä esitetystä havaitaan, että toiselta puolen torp·
44056: pien, lampuotitilojen ja mäkitupa-alueiden ja toiselta puo-
44057:  len muunlaista maan vuokrausta koskevat lakisäännökset
44058:  muodostuvat niin suuresti toisistaan eroaviksi, että niiden
44059:  sillä tavalla toisiinsa liittäminen, kuin arm. esityksessä on
44060:  tehty, tuottaa erinomaisen suuria vaikeuksia ja on omiaan
44061:  tekemään säädettävän lain etenkin yhteiselle kansalle vai-
44062:  keasti ymmärrettäväksi. Niihin etuihin nähden, joita sel-
44063:  lainen järjestely tarjoaa, että kaikki maanvuokraa koskevat
44064:  säännökset ovat sijoitetut yhteen lakiin, on valiokunta
44065:  kuitenkin, vaikkakin ajan niukkuus on sen työlle tuotta-
44066:  nut vaikeuksia, katsonut asiakseen laatia ehdotuksen
44067:       Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.
44068: 4               1907. -   V. M. -   Eslt. N:o 'J:'l.
44069: 
44070: maanvuokralaiksi, joka sisältää määräyksiä kaikenlaatui-
44071: sesta vuokrauksesta siten, että eri vuokralajeja koskevat
44072: säännökset ovat asetetut eri osastoihin. Lakiehdotuksen
44073: ensimäinen osasto koskee siis torpan, lampuotitilan ja
44074: mäkitupa-alueen vuokrausta, toinen osasto itsenäistilojen
44075: vuokrausta ja kolmas maanvuokrausta muihin tarkotuksiin;
44076: neljänteen osastoon on vihdoin koottu sellaiset yleiset
44077: määräykset, jotka koskevat kaikkia näitä vuokralajeja.
44078: 
44079: 
44080:        Nykyään voimassa olevan lain mukaan on vuokra-
44081: sopimus tehtävä määrä-ajaksi, enintään viideksikymmeneksi
44082: vuodeksi tai elinkaudeksi. Lyhin vuokra-aika on jätetty
44083: riippuvaksi asianosaisten sopimuksesta ja ainoastaan
44084: poikkeustapauksissa, on se laissa kymmeneksi vuodeksi
44085: määrätty.    Vakavuuden saavuttamiseksi vuokramiehen
44086: nautiotaoikeuteen on arm. esityksessä lyhin aika mää-
44087: rätty viideksikolmatta vuodeksi ja pisin aika viideksi-
44088: kahdeksatta vuodeksi. Siltä varalta kuitenkin, että mo-
44089: lempain sopimuskumppanein etu jossain tapauksessa
44090: vaatisi lyhempää kuin viidenkolmatta vuoden vuokra-aikaa,
44091: on vuokralautakunnalle myönnetty valta sallia sopimuk-
44092: sia tehtäväksi viittäkolmatta vuotta lyhemmäksi määrä-
44093: ajaksi.
44094:        Valiokunta ehdottaa lyhimmäksi ajaksi vuokrasuh-
44095: teissa, jotka koskevat torppaa, lampuotitilaa tai mäkitupa-
44096: aluetta viisikymmentä vuotta. Tällainen lyhin vuokra-aika
44097: on etenkin varsinaisiin maanviljelystorppiin ja lampuoti-
44098: tiloihin nähden tärkeä. Sekä .vuokramiehen oman edun,
44099: että maanviljelyksen ja yhteiskunnallisen edistymisen kan-
44100: nalta on se vuokramuoto edullisin, joka jatkuu mahdolli-
44101: simman pitkän ajan ja onnellisimmaksi olisi se ratkaisu
44102: katsottava, että vuokramies saisi tilaisuuden sovittuaan siitä,
44103: maanomistajan kanssa, lunastaa sen maan omakseen, jota
44104:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o_ 3.
44105:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.        5
44106: 
44107: hän viljelee. Kun vuokramies tietää, että hän saa vuokra-
44108: aluetta kauan viljellä ja että sitä työtä, minkä hän maa-
44109: hän sitoo, hänen perillisensä vielä voivat jatkaa, hoitaa
44110: hän sitä heti alusta alkaen sillä kiintymyksellä, jota ilman
44111: voimaperäisiä maanviljelystä ei saata syntyä.
44112:        Sitä paitsi on otettava huomioon, että useim-
44113: missa tapauksissa vuokralle annetut tilukset lienevät si-
44114: joituksensa takia sellaiset, että maanomistajalle ei ole
44115: edullista ottaa niitä omaan viljelykseensä. Nykyisen ke-
44116: hityksen suunta maatalouden alalla ei myöskään edistä
44117: eri viljelmien yhdistämistä, vaan on päinvastoin omansa
44118: jouduttaruaan uusien viljelmien lohkeamista tilojen ulko-
44119: palstoilla ja syrjäisillä mailla. Kun siis maanomistaja
44120: ei oman etunsa kannalta yleensä pyri saamaan torppien
44121: viljelysmaita haltuunsa, niin hänen ei tarvitse pelätä
44122: itselleen haittoja siitä, että ne pitkäaikaisen vuokrasopi-
44123: muksen kautta joutuvat tarkoituksenmukaisen hoidon alai-
44124: siksi, kun hän vaan saattaa luottaa siihen että hänelle
44125: kuuluvat kohtuulliset tulot vuokra-alueesta samalla hänelle
44126: turvataan.
44127:        Maanomistajain puolelta voidaan näin pitkän ly-
44128: himmän vuokra-ajan säätämistä vastaan huomauttaa sen
44129: voivan joutua ristiriitaan maanomistajan etujen kanssa,
44130: koska maanomistaja ei vuokramaksun suuruutta määrät-
44131: täessä voi kovin pitkältä ajalta eteenpäin ottaa huomioon
44132: kaikkia tulevaisia olosuhteita, eikä sitä yleisistä yhteis-
44133: kunnallisista syistä johtuvaa maan arvon nousemista,
44134: joka todennäköisyyden mukaan vuokra-ajalla on ta-
44135: pahtuva. Nämät haitat on valiokunta katsonut voita-
44136: van poistaa siten, että hankitaan mahdollisuus, ellei toi-
44137: sin ole vuokrasopimuksessa määrätty, saada vuokramaksu
44138: sellaisten olojen muuttumisen vuoksi, jotka eivät ole
44139: vuokrasuhteen kanssa yhteydessä (niinkuin uuden rauta-
44140: tien rakentamisen, uuden teollisuuslaitoksen perustamisen)
44141:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44142: 6                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
44143: 
44144: vuokra-ajalla korotetuksi, kuitenkin siten, että myös viljelijä,
44145: s. o. vuokramies, niinkuin kohtuus vaatii, saa jonkun ajan
44146: hyväkseen nauttia tällaisten olosuhteiden tuottamia etuja.
44147:        Valiokunta sen vuoksi ehdottaa, että sittenkuin viisi-
44148: kolmatta vuotta vuokrasopimuksen tekemisestä on kulu-
44149: nut, maanomistaja olisi oikeutettu alistamaan vuokramak-
44150: sun vuokralautakunnan tutkittavaksi, joka, ottaen huo-
44151: mioon ainoastaan tällä ajalla tapahtuneet edellämainitun-
44152: laatuiset asianhaarat, määräisi sen suuruuden. Ennen-
44153: kuin viisikolmatta vuotta on kulunut siitä kuin edellinen
44154: korotus tapahtui, ei uutta veron tarkistamista saisi tapahtua.
44155:        Viisikymmenvuotisesta vuokra-ajasta saattaa vuokra-
44156: miehellekin olla sellaisia haittoja, että olojen muutok-
44157: set, joita hänkään sopimusta tehdessä ei ole voinut edeltä
44158: arvata, esim. jonkun teollisuuslaitoksen häviäminen, voi-
44159: vat tehdä hänelle vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksi al-
44160: kuperäisen, aivan toisten olosuhteiden perusteella mää-
44161: rätyn vuokramaksun suorittamisen. Valiokunta sen vuoksi
44162: ehdottaa sellaista säännöstä, että jos yllämainittujen seik-
44163: kojen vaikutuksesta alkuperäisesti sovittu vuokramaksu
44164: käy kohtuuttoman suureksi, tulee myös vuokramiehellä
44165: olla oikeus vaatia vuokralautakuntaa ryhtymään samai-
44166: Jaiseen vuokramaksun määrän tarkastamiseen, eikä täl-
44167: lainen vuokramaksun alentaminen saisi olla mihinkään
44168: lyhimpään aikamääräykseen sidottu.
44169:         Viisikymmenvuotista vuokra-aikaa katsoo Valiokunta
44170: sitäkin suuremmalla syyllä voivansa ehdottaa, kun se eri-
44171: näisissä osissa maata jo pitemmän aikaa talonpoikais-
44172: tiloilla haitatta on ollut käytännössä ja toisissa osissa
44173: maata on vuokramiesten, etenkin torpparien yleisesti kan-
44174: nattama.
44175:         Valiokunnassa ei ole esitetty muita sellaisia syitä
44176: viisikymmen-vuotisten torpan ja lampuotitilojen vuokra-
44177: sopimuksia vastaan, josta kävisi selville, että nämät
44178:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44179:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.           7
44180: 
44181: vuokrasopimukset olisivat ristiriidassa maanomistajan to-
44182: dellisten etujen kanssa.
44183:        Mitä sitten mäkitupa-alueisiin tulee, ei tosin niihin
44184: nähden ole olemassa samanlaisia maatalouden tarpeisiin
44185: perustuvia syitä, jotka puhuvat viidenkymmenen vuo-
44186: den lyhimmän vuokra-ajan puolesta torppien vuokrauk-
44187: sessa, mutta on Valiokunta, katsoen toiselta puolen sii-
44188: hen suureen vahinkoon, minkä vähävarainen työmies
44189: voi tulla kärsimään, jos hän lyhyen vuokra-ajan päätyt-
44190: tyä on pakoitettu hajoittamaan kotinsa ja siirtämään
44191: sen muualle, toiselta puolen siihen tosiasiaan, että
44192: maanomistajille tällaisista vuokramiehistä on suuria etuja,
44193: kun he niistä voivat saada kiireellisinä aikoina välttämät-
44194: tömätöntä aputyöväkeä, minkä saanti vuosi vuodelta käy
44195: heille yhä vaikeammaksi, ja kun he yleensä eivät voi tuot-
44196: tavarumin käyttää tällaisia pieniä alueita, jotka tavallisesti
44197: ovat heidän viljelyksilleen tarpeettomia, usein aivan karu-
44198: jakin, myös niihin nähden ehdottanut viisikymmentä
44199: vuotta lyhimmäksi vuokra-ajaksi.
44200:        Kummassakaan tapauksessa ei Valiokunta ole voinut
44201: puoltaa sitä arm. esityksen määräystä, että vuokra-aika vuok-
44202: ralautakunnan hyväksymisellä voitaisiin määrätä myös lyhem-
44203: mäksi, koska Valiokunta on arvellut tämän kautta tultavan
44204: tekemään tyhjäksi määräyksen lyhimmästä vuokra-ajasta.
44205:        Samasta syystä kuin Valiokunta on ehdottanut ly-
44206: himmäksi vuokra-ajaksi viisikymmentä vuotta, ehdottaa
44207: Valiokunta poistettavaksi elinkautisen vuokra-ajan. Elinkau-
44208: tinen vuokra ei sovellu yhteen vuokran jatkuvaisuuden aja-
44209: tuksen kanssa. Kun lisäksi vuokramies ei voi tietää, kuinka
44210: kauvan hänen on sallittu elää, ei elinkautista vuokraa naut-
44211: tivalta vuokramieheltä voi odottaa yhtä suurta halua edis-
44212: tää hallitsemansa maan viljelystä, kuin siltä, joka enna-
44213: kolta voi laskea miten kauvan hänen vuokransa kestää,
44214: joten elinkautinen vuokra ei maanviljelyksenkään kannalta
44215:       Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 3.
44216: 8               1907. -   V. M. -   Esit. N:o TJ.
44217: 
44218: katsottuna ole puollettava. Jos taas elinkautinen vuokra-
44219: mies viljelisi tilaansa hyvin loppuun saakka, tuottaisi kor-
44220: vauskysymyksen järjestäminen vaikeuksia. Kokemus on
44221: lisäksi osottanut, että elinkautista vuokraa nauttivat vuok-
44222: ramiehet, senkin vuoksi, että vuokramiehen lapset hel-
44223: posti ymmärrettävästä syystä eivät suuremmiksi tultuaan
44224: halua pysyä vanhempainsa luona, usein itsekin pitävät
44225: määrä-aikaista vuokraa edullisempana.
44226:        Niitä syitä, jotka aiheuttavat lyhimmän vuokra-ajan
44227: määräämisen torppien, lampuotitilojen ja mäkitupa-aluei-
44228: den vuokrauksessa, ei ole olemassa itsenäistilojen vuok-
44229: raukseen, samoinkuin ei myöskään vuokraukseen muuta
44230: kuin maanviljelys- tai asuntotarkotusta tahi sellaisten asunto-
44231: alueiden vuokraukseen nähden, joita ei ole katsottava mäki-
44232: tupa-alueiksi eikä myöskään sellaisten maanviljelystarko-
44233: tusta varten annettujen maa-alueiden vuokraukseen näh-
44234: den, jotka eivät ole varustettu rakennuksilla tai aiottu niillä
44235: varustettaviksi, minkä vuoksi Valiokunta ei katso olevan
44236: syytä niihin nähden luopua nykyisen lainsäädännön peri-
44237: aatteista.
44238: 
44239:        Vuokramaksuun nähden Valiokunta ehdottaa hyväk-
44240: syttäväksi arm. esityksen määräyksen, että vuokramaksu
44241: tulee olla rahassa määrätty. Kun nykyisessä maanvuokra-
44242: laissa oleva määräys, että vuokramaksun tulee olla , to-
44243: dellinen", on antanut aihetta sellaiseen käsitykseen, että
44244: maan vuokralle antaminen alhaista vuokraa vastaan ei ole
44245: sallittu, jollaisen käsityksen voimassa pitämiseen Valiokun-
44246: nan mielestä ei ole aihetta, niin ehdottaa Valiokunta mää-
44247: rättäväksi, että vuokrakirjaan tulee olla merkitty koko se
44248: vastike, mikä vuokramiehen on saamistaan eduista to-
44249: dellisesti suoritettava, samoinkuin että muuta välipuhetta,
44250: kuin mikä vuokrakirjaan sisältyy, ei ole lupa asianosaisten
44251: kesken vuokravastikkeesta tehdä. Tällainen määräys on
44252:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 3.
44253:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o '1:1.        9
44254: 
44255: myös välttämätön sen tarkastuksen vuoksi, jonka alaiseksi
44256: vuokramaksu lakiehdotuksen mukaan alistetaan. Valio-
44257: kunta ei myöskään yhtynyt käsitykseen, että vuokramak-
44258: sun tulisi olla vuotuinen, koska monin paikoin maata
44259: käytännössä oleva tapa, että vuokramies edeltäpäin suo-
44260: rittaa jonkun summan, saadakseen vuokramaksun vähene-
44261: mään, ei ole tuonut mukanaan niitä haittoja, joita siitä
44262: on pelätty olevan.
44263:        Arm. esityksen määräys siitä, että vuokramaksu on
44264: vuokralautakunnan tutkittavaksi ja vahvistettavaksi alistet-
44265: tava, sen estämiseksi, etteivät vuokraehdot tasapuolisen
44266: arvostelun mukaan ole kohtuuttomia, tarkottaa vuokra-
44267: miehen turvaamista kohtuuttoman veron suorittami-
44268: sesta. Tätä tarkotusperää ei kuitenkaan saavuteta, jos
44269: vuokramies voi, siirtäessään vuokraoikeuden toiselle, tehdä
44270: sen ehdoilla, jotka uudelle vuokramiehelle ovat kohtuutto-
44271: man raskaat. Tämän tähden Valiokunta ehdottaa lisättä-
44272: väksi määräyksen, jonka mukaan vuokramiehelle myön-
44273: nettäisiin oikeus siirtää vuokraoikeutensa toiselle ainoas-
44274: taan sellaisesta summasta, joka ei saa olla suurempi kuin
44275: mitä hän itse saisi parannusten korvauksena vuokrananta-
44276: jalta, jos vuokrasopimus siirtämishetkellä loppuisi.
44277:        Koska työpäivän kohtuuton pituus on useissa seuduin
44278: vuokramiesten aseman tehnyt vaikeaksi ja aiheuttanut rii-
44279: taisuuksia vuokranantajien ja vuokramiesten välille, ja koska
44280: lakiehdotuksessa sitäpaitsi on koetettu vuokramaksu saada
44281: suuruudeltaan tarkasti määrätyksi, on Valiokunta katso-
44282: nut suotavaksi, että lakiin otettaisiin määräys pisimmästä
44283: työajasta vuokrasopimuksessa sovittua päivätyövelvolli-
44284: suutta suoritettaessa. Ottaen huomioon, että työaika ke-
44285: sällä useissa paikoin jo on yksitoistatuntinen ja talvella
44286: keskimäärin yhdeksäntuntinen, olisi pisimmäksi ajaksi mää-
44287: rättävä kuutena kesäkautena yksitoista tuntia ja kuutena
44288: talvikautena keskimäärin seitsemän tuntia. Maanomistajan
44289:      Maatalousvaliokunnan mietint() N:o 3.
44290: 10               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'J:'l.
44291: 
44292: ja vuokramiehen välillä vuokrasopimuksen ulkopuolella
44293: tehty välipuhe ylityön tekemisestä eri maksua vastaan tulisi
44294: luonnollisesti siitä huolimatta olemaan sallittu. Kysymyk-
44295: sessä oleva määräys sisältäisi ainoastaan sen, ettei vuok-
44296: rasopimuksen nojalla voitaisi pitempää työ-aikaa vaatia.
44297: 
44298:        Maanvuokra sisältää vuokraesineen jättämisen vuok-
44299: ramiehen käytettäväksi oikeudella nauttia sen tuotteita,
44300: mutta ainoastaan, mikäli ne sisältyvät sen tavanmukaiseen
44301: nauttimukseen ja vuokrasopimuksen ehtoihin. Yksinomaan
44302: tällä edellytyksellä määrätään se vastike, jonka vuokran-
44303: antaja vuokramieheltä saa, minkä vuoksi on tärkeää, että
44304: vuokramies vuokraesinettä ainoastaan sopimuksessa mää-
44305: rätyllä tavalla käyttää. Valiokunta on erityisesti tahtonut
44306: tätä seikkaa painostaa, ja senvuoksi ehdottanut 17 §:ään
44307: lisättäväksi momentin, jossa vuokramiehen velvollisuus
44308: tässä suhteessa nimenomaan mainitaan. Kielto vuokra-
44309: alueen käyttämisestä maanomistajan haitaksi ja vahingoksi
44310: muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu, sisältää,
44311: mitä erityisesti maanviljelystarkotukseen annettuun vuok-
44312: raan tulee, osaksi sen, että vuokramies ei vuokra-alueelle
44313: saa perustaa esim. tehdaslaitosta, osaksi myös, ettei hän
44314: saa vuokra-aluetta käyttää niin, että maanpohjan vähene-
44315: misen kautta varsinaista vahinkoa syntyy. Kiellon rikko-
44316: minen varotuksesta huolimatta nyt puheena olevassa tapa-
44317: uksessa, on yhtenä niistä syistä, joista vuokramies 40 §:n
44318: mukaan saattaa menettää vuokraoikeutensa
44319:        Tunnettua on, että vuokramiehen oikeus puutar-
44320: peiden saantiin synnyttää usein maanomistajien ja vuok-
44321: ramiesten kesken erimielisyyksiä ja rettelöitä, joiden sel-
44322: vittämiseen vaaditaan oikeuden väliintuloa. Tämän vuoksi
44323: on Valiokunta tällaisten riitojen ja rettelöiden välttämi-
44324: seksi, ynnä selvyyden saamiseksi vuokramiehen oikeu-
44325: desta puutarpeiden saantiin, katsonut olevan syytä ehdottaa
44326:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 3.
44327:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z7.          11
44328: 
44329: arm. esityksen määräykset siten muutettaviksi, että ky-
44330: seenalaisesta vuokramiehen oikeudesta aina olisi nimen-
44331: omaan mainittava vuokrakirjassa, siinäkin tapauksessa,
44332: että vuokramiehellä on puutarpeiden saantioikeus ainoas-
44333: taan vuokra-alueella kasvavasta metsästä, samoinkuin mil-
44334: loin hänellä sitä ollenkaan ei ole.
44335: 
44336:        Valiokunnan mielestä ovat arm. esityksen säännökset
44337: vuokraoikeuden menettämisestä hyväksyttävät, mikäli kos-
44338: kee torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta.
44339: Valiokunta on kuitenkin ehdottanut lisämääräyksen, jonka
44340: mukaan tuomioistuimella tulisi olemaan arm. esityk-
44341: sessä ehdotettua laajempi harkintavalta vuokraoikeuden
44342: menettämistä koskevia asioita käsitellessään ottaa huo-
44343: mioon esiintyviä asianhaaroja ja niiden mukaan so-
44344: vittaa riitakysymyksen ratkaisu. Mikäli sitävastoin vuokra-
44345: sopimukset koskevat itsenäistilaa, niin on Valiokunta
44346: niiden menettämisperusteiden lisäksi, joita arm. esityk--
44347: sessä mainitaan, katsonut vuokranantajan oikeuksien
44348: suojaamiseksi olevan syytä ottaa nykyisestä maanvuokra-
44349: laista eräitä määräyksiä, jonkun verran muutettuina. Sel-
44350: laisia määräyksiä ovat nykyisen maanvuokralain 43 §:n
44351: 3, 4, 6 ja 7 kohdan määräykset, joiden mukaan vuokramies
44352: menettää vuokra-oikeutensa, jos hän vuokranantajan lu-
44353: vatta siirtää vuokraoikeutensa toiselle tai antaa vuokra-
44354: tilan tai ennen vuokraamattoman osan siitä toiselle vuok-
44355: ralle, tai tekee muutoksia tilan aluetta koskeviin sopimuk-
44356: siin; jos hän varotuksesta huolimatta, siinä tapauksessa
44357: että toisin ei ole sovittu, vuokranantajan luvatta vie tai
44358: antaa viedä pois tilalta rehuja tai lantaa; jos hän poikkee
44359: tilalla toimeenpannusta viljelys- tai metsänhoitosuunnitel-
44360: masta, taikka muuten rikkoo vuokrasopimuksen pääasialli-
44361: sia määräyksiä sekä vihdoin, jos hän tuomitaan rangais-
44362: tukseen haaskauksen uusimisesta sillä tilalla, joka on vuok-
44363:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 3.
44364: 12             1907. -   V. M. -   Esit. N:o <J:l.
44365: 
44366: ralle annettu. Kaikissa näissä tapauksissa olisi tuomio-
44367: istuimen asiana kuitenkin tutkia, eikö vuokramies lieven-
44368: tävien asianhaarain takia edelleen ole saapa jäädä vuokra-
44369: oikeuden nauttimiseen.
44370:       Useissa tapauksissa menettää torpan, lampuotitilan
44371: tai mäkitupa-alueen vuokramies vuokra-oikeutensa, kun
44372: päätila ulosottotoimin myydään. Kokemus on nimittäin
44373: osottanut, että ainoastaan verrattain vähäinen osa tällai-
44374: sia vuokramiehiä, vaikka heillä on ollut kirjallinen sopi-
44375: mus, on käyttänyt hyväkseen oikeutta vuokrasopimuksensa
44376: kiinnittämiseen, ja että, jos sopimus on ollut kiinnitetty,
44377: sen uudistaminen on laiminlyöty. Kun kiinnitysjärjestelmä
44378: nykyisessä muodossaan, mikäli se koskee torpan, lam-
44379: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta, täten on osoit-
44380: tautunut tarkoitustaan vastaamattomaksi, on Valiakunta
44381: koettanut löytää muita muotoja kiinnittämiseilä tarkotetun
44382: päämäärän saavuttamiseksi ja ehdottaa näihin vuokra-
44383: sopimuksiin nähden voimaanpantavaksi erityisen rekiste-
44384: röimisjärjestelmän. Sen mukaan kihlakunnanoikeuden vel-
44385: vollisuutena olisi rekisteröidä vuokrakirjat sitä varten laa-
44386: dittuun luetteloon, mikä luettelo, samoinkuin siihen kuulu-
44387: vat liitteet, olisi julkinen ja jokaisen nähtävissä pidettävä.
44388: Valiokunta on ajateilut, että vuokrakirjat merkittäisiin luet-
44389: teloon aika-järjestyksessä, ja olisi kihlakunnantuomari
44390: rasitustodistusta antaessaan velvollinen myös mainitse-
44391: maan tähän luetteloon merkityt vuokraoikeudet Näin
44392: rekisteröidyllä vuokraoikeudella olisi yhtäläinen etuoikeus
44393: kuin jos vuokrakirja olisi kiinnitetty sinä päivänä, joilain
44394: ilmoitus tähän toimenpiteeseen ryhtymistä varten tuoma-
44395: rille tehtiin, jotapaitse se pysyisi ilman uudistamista voi-
44396: massa kunnes se kuoletettavaksi ilmoitettaisiin. Samoin-
44397: kuin arm. esityksess!l kiinnitys, olisi rekisteröiminen kui-
44398: tenkin tarpeen ainoastaan pakollisen myynnin varalta.
44399: Jos tilan, joka on joko kokonaan tai osaksi annettu vuok-
44400:      1~aatalousvaliokunnan   mietinto N:o 3.
44401:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'Zl.         13
44402: 
44403: ralle, vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa vuokran-
44404: antaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssipesän
44405: toimitsijat, ei kauppa riko vuokraa, jos sopimus on oi-
44406: keassa järjestyksessä vahvistettu ja vuokramies on otta-
44407: nut vuokratun alueen haltuunsa.
44408:        Valiokunnalle ei tosin ole tuntematonta, että jo kau-
44409: vemman aikaa on ollut vireillä kysymys yleisen kiinteistö-
44410: kirja· ja rekisteröiruisjärjestelmän voimaanpanemisesta. Kun
44411: kuitenkin todennäköistä on, että pitkä aika on kuluva, en-
44412: neukun tämä uudistus on ehditty perille saattaa, ei Valio-
44413: kunta ole tätä seikkaa pitänyt riittävänä syynä luopua erityi-
44414: sen rekisteröiruisjärjestelmän voimaanpanemisesta torpan,
44415: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasopimuksiin nähden.
44416: Siihen katsoen, että Valiokunnan ehdottarua rekisteröiruisjär-
44417: jestelmä tulisi olemaan ainoastaan väliaikainen, siksi kunnes
44418: yleinen rekisterijärjestelmä saadaan aikaan, sekä että re-
44419: kisteröimisjärjestelmän voimaanpaneminen kiinnitysjärjes-
44420: telmän ohella muihinkin kuin torpan, lampuotitilan ja mäki-
44421: tupa-alueen vuokraukseen nähden, ei näytä olevan tällä
44422: hetkellä tarpeen vaatima, ei Valiokunta ole ehdottanut sano-
44423: tun järjestelmän ulottamista muihin kuin vastamainittuihin
44424: vuokralajeihin.
44425: 
44426:        Siihen korvaukseen nähden, jonka vuokramies vuokra-
44427: suhteen päättyessä tai muuten lakatessa on oikeutettu saa-
44428: maan, Valiokunta pääasiassa on hyväksynyt sen periaatteen,
44429: joka armollisen esityksen perusteluissa mainitaan. Ainoastaan
44430: joissakuissa suhteissa Valiokunta ehdottaa muutoksia tehtä-
44431: väksi. Valiokunnan käsityksen mukaan torpan ja lampuoti-
44432: tilan vuokramiehen oikeutta korvauksen saantiin sellaisista
44433: parannuksista, jotka arm. esityksen 17 §:ssä mainitaan, ei
44434: olisi tehtävä riippuvaksi maanomistajan erikoisesti myöntä-
44435: mästä luvasta. Järvenlaskuun ja sellaiseen pengertämiseen,
44436: jonka kautta veden peittämä ala kuivattaisiin, ei vuokramies
44437:       Maatalousvaliokunnan mietin/(} N:o 3.
44438: 14              1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z7.
44439: 
44440: vuoden 1902 Vesioikeuslain säädösten mukaan voi ilman
44441: maanomistajan suostumusta ryhtyä. Mitä taasen muihin sa-
44442: notussa §:ssä mainittuihin maanparannuksiin tulee, ovat ne,
44443: erityisesti sala-ojitus ja uutisviljelysten tekeminen, joka myös
44444: on siinä tarkotettuihin parannuksiin luettava, maanviljelyk-
44445: sen edistymiselle siksi tärkeitä, ettei ole syytä näissä vuok-
44446: rauksissa tehdä niitä riippuviksi kestään muusta kuin maata
44447: viljelevästä vuokramiehestä itsestään. Kustannukset paran-
44448: nuksista eivät näissä tapauksissa myöskään voine nousta niin
44449: korkeiksi, että niiden lunastaminen maanomistajalle tuottaisi
44450: vaikeuksia, jonka lisäksi on muistettava, että maanomis-
44451: taja, kuten alempana tulee esitettäväksi, pääsee korvausta
44452: suorittamasta, jos hän uudistaa vuokrasopimuksen. Sitä
44453: vastoin on Valiokunta katsonut olevan syytä ehdottaa
44454: nyt kysymyksessä olevan arm. esityksen 17 §:n määräyk-
44455: sen jätettäväksi voimaan vuokrasuhteissa, jotka koskevat
44456: itsenäistilaa ja sellaista maanviljelyksen harjoittamista var-
44457: ten vuokralle annettua maatilan osaa, joka ei ole raken-
44458: nuksilla varustettu tai aiottu niillä varustettavaksi; ja on
44459: Valiokunta vastamainittuihin vuokralajeihin nähden katso-
44460: nut nykyisen lain korvausta koskevat säännökset, jonkun
44461: verran vuokramiehen eduksi muutettuina, vastaavan tar-
44462: kotustaan, kuitenkin siten, että oikeus sopimuksen kautta
44463: laajentaa ja supistaa sanottua velvollisuutta olisi asianasai-
44464: sille myönnettävä.
44465:        Rakennusten korvausvelvollisuuteen nähden Valio-
44466: kunta ehdottaa arm. esityksen ehdottamat säädökset, mikäli
44467: koskee maanviljelystarkotuksiin tehtyjä vuokrasopimuksia,
44468: siten selvennettäviksi, ettei epätietoisuutta saattaisi syntyä
44469: maanomistajan velvollisuudesta maksaa korvausta ainoas-
44470: taan sellaisten rakennusten parannuksista, jotka ovat vilje-
44471: lykseen tarpeelliset. Mäkitupa-alueen vuokrassa on maan-
44472: omistajan korvausvelvollisuus ulotettu myös vuokra-
44473: miehen omistamiin huoneisiin, kuitenkin ainoastaan si-
44474:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44475:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.           15
44476: 
44477: käli kuin nämä huoneet ovat sellaisia, joita vuokramies
44478: itse perheineen asuntonaan käyttää ja taloudessaan tar-
44479: vitsee. Ottaen huomioon 27 §:n säännöksen maanomis-
44480: tajan oikeudesta päästä korvauksen maksamisesta, jos hän
44481: tarjoutuu uudistamaan vuokrasopimuksen, havaitaan, että
44482: tämä velvollisuus mäkitupalaisen rakennuksiin nähden siis
44483: merkitsee sitä, että maanomistaja on velvollinen vuokra-
44484: kauden lopussa, ellei hän tahdo vuokrasopimusta uudistaa,
44485: lunastamaan mainitut huoneet. Valiokunnan ajatuksen
44486: mukaan maanomistaja, joka aina voi käyttää näitä raken-
44487: nuksia, olisi tällaiseen lunastamisvelvollisuuteen velvoitettava
44488: sitä suuremmalla syyllä, kun poislähtevä mäkitupa-alueen
44489: vuokramies ainoastaan suurella tappiolla rakennuksiaosa
44490: voi muuttaa tai myydä.
44491: 
44492:       Arm. esityksessä ehdotetaan, että vuokranantaja
44493: on vapaa suorittamasta korvausta parannuksista, jos
44494: vuokrasopimus on tehty vähintään viideksikolmatta vuo-
44495: deksi ja vuokranantaja katselmuksen tapahduttua tarjou-
44496: tuu entisillä ehdoilla tekemään uuden sopimuksen vuokra-
44497: miehen kanssa niin pitkäksi ajaksi kuin, jolleivät asian-
44498: osaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannusten
44499: arvon mukaan määrää, ei kuitenkaan viittäkolmatta vuotta
44500: pitemmäksi. Tätä määräystä ehdotetaan vastaavalla tavalla
44501: sovellettavaksi myös niihin parannuksiin, jotka vuokramies
44502: tekee siten kerran tai useammin pitennettynä vuokra-aikana,
44503: jos vuokranantaja jokaisen semmoisen ajan lopussa tar-
44504: joutuu mainitulla tavalla yhä edelleen uudistamaan sopi-
44505: muksen.
44506:       Tätä arm. esityksen määräystä ei Valiokunta ole
44507: voinut hyväksyä sellaisenaan, sillä siitä tulisi olemaan
44508: seurauksena, että vuokramies tuolla loppuajalla, jona
44509: hänen pitäisi maasta ansaita korvaussumma, tulisi hou-
44510: kutelluksi harjoittamaan ryöstöviljelystä, jota ei vuokran-
44511:       Maatalousvaliokunnan mietinto N;o 3.
44512: 16              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 2:7.
44513: 
44514: antajan eikä yhteiskuntatalouden kannalta voida hyväk-
44515: syä. Valiokunnan mielestä vuokranantajaa ei voida oi-
44516: keudenmukaisesti koskaan vapauttaa velvollisuudesta suo-
44517: rittaa vuokramiehelle korvausta siitä työstä ja pääomasta,
44518: jolla tämä on lisännyt vuokranantajan maaomaisuuden
44519: arvoa, ja jonka tämä tilalta lähtiessään jättää hänelle.
44520: Mutta kun vuokranantajalle toiselta puolen voipi tulla
44521: vaikeaksi, usein ehkä mahdottomaksikin näitä korvaus-
44522: summia suorittaa, on Valiokunta pitänyt kohtuullisena,
44523: että hän tästä velvollisuudesta voipi päästä joka kerta
44524: kun hän on valmis vuokralautakunnan hyväksymillä eh-
44525: doilla uudistamaan vuokrasopimuksen laissa määrätyllä
44526: tavalla ilman, että vuokramaksua vuokramiehen suoritta-
44527: mien parannusten vuoksi sopimusta uudistettaessa saa
44528: korottaa. Tästä järjestelmästä on se suuri etu, että sen
44529: kautta vuokrasuhde tulisi yleensä jäämään perinnölliseksi,
44530: paitsi niissä tapauksissa, jolloin vuokranantaja jonkun vuokra-
44531: kauden päätyttyähaluaa ottaa vuokramaan omaan hoitoonsa.
44532: Jotta näitä viimeksimainittuja tapauksia varten vuokra-
44533: miehelle varattaisiin oikeus korvauksen saantiin varem-
44534: miltakin vuokrakausilta, on Valiokunta katsonut tarpeel-
44535: liseksi ehdottaa sellaisen määräyksen, että vuokra-alueella
44536: jokaisen vuokrakauden päätyttyä pidettävässä katselmuk-
44537: sessa vuokranantajan korvausvelvollisuu5 on arvioitava,
44538: näin saatu summa merkittävä katselmuskirjaan tulevaa
44539: vuokrakauden päättäruispäivää varten ja otettava huomioon
44540: silloin tapahtuvan katselmuksen johdosta vuokran-antajan
44541: ja vuokramiehen välillä tehtävässä, viimeisen vuokra-kauden
44542: parannuksia tai rappeutta koskevassa suorituksessa. Tätä
44543:  järjestelmää vastaan, joka siis täydelleen pyrkii turvaamaan
44544: vuokramiehelle hänen omaisuutensa, sekä yleensä vakaan-
44545:  nuHamaan vuokranantajan ja vuokramiehen väliset suh-
44546: teet, on Valiokunnassa tehty se muistutus, että vuokra-
44547:  mies sen kautta tulisi muka , turpeeseen sidotuksi", kun
44548:       Maatalousvaliokunnan mietint6 N.o 3.
44549:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o '1:1.           17
44550: 
44551: hän ei olisi oikeutettu vuokrakauden päätyttyä vaatimaan
44552: korvausta itselleen, jos vuokranantaja tarjoisi hänelle
44553: vuokrasopimuksen uudistamista. Tämä muistutus ei kui-
44554: tenkaan Valiokunnan mielestä ole oikeutettu, sillä olisi-
44555: han vuokramiehellä, Valiokunnan ehdotuksen mukaan,
44556: oikeus myydä vuokraoikeutensa toiselle henkilölle, jonka
44557: vuokralautakunta voi hyväksyä, ja siten päästä vuokra-
44558: suhteesta irti ja samalla saada korvaus vuokraesineeseen
44559: panemistaan parannuksista. Vuokramies ei Valiokunnan
44560: ehdotuksen mukaan olisi sidottu maahan muulla tavalla
44561: kuin maanomistaja, joka hänkin ainoastaan myynnin kautta
44562: saattaa irrottaa maahan sijoitetun pääomansa.
44563:         Valiokunnan ehdotuksen 27 §:n loppuun on otettu
44564: määräys siitä, että lopullisen korvaussumman suuruutta
44565: määrättäessä on katsottava, ettei vuokranantaja tule suorit-
44566: tamaan korvausta muusta kuin niistä parannuksista, jotka
44567: todellisesti hänelle jäävät. Kaikissa katselmuksissa, jotka
44568: vuokrasuhteen uusiutuessa pidetään, on tosin tehtävä eri-
44569: kohtainen lasku, joka osottaa vuokramiehelle silloin tulevan
44570: korvauksen rahaksi laskettuna, ja on tämä lasku sitten
44571: lopullisen korvaussumman suuruutta määrättäessä pantava
44572: perustukseksi niiden parannusten korvaamiselle, joita lasku
44573: koskee. Mutta jos nämä parannukset viimeisessä katsel-
44574: muksessa havaitaan vähentyneen arvossa, niinkuin jos esim.
44575: vuokramiehen edellisellä vuokrakaudella rakentama raken·
44576:  nus viimeisen vuokrakauden ajalla on rappeutunut, ei maan-
44577: omistaja Valiokunnan ehdotuksen mukaan olisi velvollinen
44578:  korvaamaan muuta kuin sen parannuksen arvon, mikä sillä
44579:  silloin on, kun vuokraesine maanomistajan haltuun joutuu.
44580:          Arm. esitykseen on otettu määräys siitä, että
44581:  vuokramiehellä tulee olla oikeus siirtyä päivätyöverosta
44582:  rahaverokannalle. Vaikka tämä maarays epäilemättä
44583:  tulee olemaan koko lakiehdotuksen uudistuksista maan-
44584:  omistajille, eritoten suurtilallisille, kaikista raskain, joka
44585:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 3.                2
44586: 18               1907. -   V. M. -   Esit. N:o <J:l.
44587: 
44588: itse asiassa vähitellen tulee muuttamaan ainakin koko
44589: torppajärjestelmän luonteen, ei arm. esityksessä ole
44590: katsottu tarpeelliseksi tätä määräystä sanottavasti pe-
44591: rustella. Koska Valiokunta puolestaan on yksimielisesti
44592: tämän tärkeän periaatteen hyväksynyt, pyytää se lyhyesti
44593: saada esittää syynsä siihen. Yleisesti tunnettua on, että
44594: velvollisuus suorittaa vuokramaksu päivätöissä on viime
44595: aikoina aikaan saanut rettelöitä ja vaikeuksia. Luonno-
44596: tontahall on, että monikymmentuhansiin nouseva maan-
44597: viljelijäluokka, joka taloudellisesti on aivan itsenäinen, s. o.
44598: maanviljelyksestään täysin toimeentuleva, yhteiskunnalli-
44599: sesti on palvelijan asemassa maanomistajaan nähden. Jos
44600: tätä järjestelmää varemmin tehtyjen vuokrasopimusten ja
44601: lain pakosta tulisi jatkumaan kaukaiseen tulevaisuuteen,
44602: niin on pelättävissä, että se tulisi viemään mitä vakavim-
44603: piin hankauksiin asianosaisten kesken, jotka hankaukset
44604: voisivat käydä sitä katkerammiksi, kuta enemmän yleinen
44605: kansanvalistus ja vähäväkisten saavuttama valtiollinen vai-
44606: kutusvalta tulee kohottamaan torppariväestön itsetuntoa.
44607: Avaamalla vuokramiehelle mahdollisuuden siirtyä raha-
44608: maksukannalle, milloin hän huomaa sen itselleen talou-
44609: dellisesti mahdolliseksi, toivoo Valiokunta siis, että uusi
44610: laki tulee vaikuttamaan rauhoittavasti.
44611:        Tähän tulee lisäksi vielä se, että torpparien päivä-
44612: työt eivät useinkaan enää tätä nykyä ole täysarvoisia,
44613: syystä että torpparit tavallisesti eivät niitä enää itse tee,
44614: vaan pyrkivät lähettämään puolestaan usein vähemmän
44615: arvoisia ,värkkäreitä" eli renkejään, ja luonnollista on, että
44616: nämä päivätyöt vastaisuudessa tulisivat olemaan vieläkin
44617: vähempiarvoiset, sen mukaan kuin tällaisten värkkärien
44618: palkat kohoavat, varsinkin, jos torpparien pitäisi niitä
44619: suorittaa vastahakoisesti ja ainoastaan lain pakosta. Toi-
44620: selta puolen on kokemus osoittanut, että taloon suo-
44621: ritettavat päivätyöt kiireellisenä kesäaikana useinkin ovat
44622:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44623:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 2:1.          19
44624: 
44625: tehneet suurta haittaa torpparien omalle maanviljelykselle,
44626: kun he eivät ole olleet tilaisuudessa käyttämään työvoi-
44627: miaan edukseen juuri niinä hetkinä, joina niitä olisi tarvittu.
44628:        Kuten jo edellä mainittiin, tulee puheenaoleva muu-
44629: tos etupäässä tuntumaan niillä suurtiloilla, joilla työ pää-
44630: asiallisesti suoritetaan torpparien veropäivätöitten kautta
44631: ja joita maassamme on verrattain vähän.
44632:        Arm. esityksessä on kuitenkin ainoastaan vuokra-
44633: miehelle myönnetty oikeus siirtyä rahamaksukannalle.
44634: Valiokunnan mielestä vaatii kuitenkin kohtuus saman-
44635: laisen oikeuden maanomistajallekin, sillä uuden lain
44636: mukaan voitaisiin tulla täten kytkemään maanomistaja
44637: vuosikymmeniksi, usein ehkä hänen koko elinajakseen,
44638: sellaiseen päivätyönsuorittajaan, joka kiusanteolla tekisi
44639: työnsä kelvottomasti. Senvuoksi valiokunta on katsonut
44640: tarpeelliseksi myöntää maanomistajalle oikeuden vapautua
44641: tämänlaatuisesta päivätyön suorituksesta. Tätä vastaan voi-
44642: daan väittää, että maanomistajalle, tuolle taloudellisesti
44643: väkevämmälle, täten annetaan sellainen valta, joka voipi
44644: olla vähempiväkisen vuokramiehen taloudelle turmioksi.
44645: Mutta kunnollisilla vuokramiehillä tulee useimmiten epäi-
44646: lemättä olemaan se luonnollinen turva, että maanomistaja
44647: vuosi vuodelta yhä enenevässä määrässä tarvitsee työväkeä,
44648: jonka vuoksi hänen etunsa mukaista on olla vaatimatta
44649: kunnollisesti päivätyönsä suorittavia torppareita siirtymään
44650: rahamaksukannalle. Yksinomaan vuokramiehelle myön-
44651: netty oikeus siirtyä rahamaksukannalle tulisi siis olemaan
44652: suojana pääasiallisesti ainoastaan vähemmin kunnollisille
44653: torppareille. Edellämainitun luonnollisen turvan lisäksi on
44654: Valiokunta sitäpaitsi ehdottanut lakiin otettavaksi sen
44655: määräyksen, että maanomistaja ei olisi oikeutettu vaati·
44656: maan päivätöitä muutettaviksi rahaksi, ellei vuokralauta-
44657: kunta harkitse sitä kohtuulliseksi.
44658: 
44659:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44660: 20             1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
44661: 
44662:        Vaikka lakiehdotukseen otettujen säännösten kautta
44663: on koetettu saada järjestetyksi vuokra-olot oikeuden mu-
44664: kaisuuden ja kohtuuden sekä molempien asianosaisten etuja
44665: tyydyttävälle kannalle, tekee eri osissa maata vallitsevien
44666: olojen erilaisuus sekä muut asianhaarat mahdottomaksi
44667: edeltäkäsin antaa ehdottomia kaikkiin yksityistapauksiin so-
44668: veltuvia määräyksiä useista vuokrasuhteen tärkeistä koh-
44669: dista. Välttämättömäksi käy sentähden asettaa sekä maan-
44670: omistajien että vuokramiesten edustajista kokoonpantuja
44671: vuokralautakuntia, joiden tulisi edellämainitun laatuisissa
44672: tapauksissa vaikuttaa vuokrasuhteen tasoittamiseksi ja va-
44673: kaannuttamiseksi. Sen lisäksi mitä arm. esityksessä on
44674: vuokralautakunnan tehtäväksi ehdotettu, olisi Valiokun-
44675: nan ehdotuksen mukaan vuokralautakunnan asiana, paitsi
44676: mitä jo on mainittu sen velvollisuudesta tarkastaa vuokra-
44677: maksun suuruus sellaisten vuokrasuhteen ulkopuolella
44678: olevien seikkojen sattuessa, jotka tekevät vuokramak-
44679: sun korottamisen tai alentamisen kohtuulliseksi, vahvistaa
44680: siirtosumman suuruus vuokramiehen luovuttaessa vuokra-
44681: oikeutensa toiselle henkilölle, samoinkuin antaa suostu-
44682: muksensa vuokran antajalle siirtyä päivätyöverosta raha-
44683: maksukannalle, kuin myöskin erinäisten seikkojen sattuessa
44684: harkita ja ratkaista, onko vuokramiehelle myönnettävä oi-
44685: keus vuokrata toiselle hänelle vuokralle annettu alue.
44686: Vuo,kralautakunnalle olisi myös annettava tehtäväksi koet-
44687: taa sovitella vuokran antajan ja vuokramiehen välillä esiin-
44688: tyviä vuokrasuhdetta koskevia riitaisuuksia. Siten tulisivat
44689: arvatenkin sellaiset riitakysymykset, joihin vuokrasuhde
44690: antaa aihetta, nopeasti sovitetuiksi. Vuokralautakunnat
44691: tulisivat täten maatyö-oloissa vastaamaan n. s. sovittelu-
44692: lautakuntia teollisuuden alalla.
44693: 
44694:       Ne vuokra-asioita koskevat riitaisuudet, joita vuokra-
44695: lautakunnan edessä ei saataisi sovituksi, kuin myös sel-
44696:      Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.
44697:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.          21
44698: 
44699: laiset asiat, joissa vuokralautakunnalla on ollut ratkaisu-
44700: valta, mutta joissa joku asianosaisista on tyytymätön sen
44701: päätökseen, tulisivat Valiokunnan ehdotuksen mukaan
44702: käsiteltäviksi vuokratuomioistuimessa. Vuokratuomioistui-
44703: mena toimisi kihlakunnan oikeus, kuitenkin siten, että
44704: varsinaisen lautakunnan sijalle astuisi erityinen kuusijäseni-
44705: nen lautakunta, jonka jäsenistä puolet olisivat vuokrananta-
44706: jien ja puolet vuokramiesten valitsemia. Puheenjohtajana
44707: vuokratuomioistuimessa olisi vakinainen kihlakunnantuo-
44708: mari, sekä hänen esteellisenä ollessaan joku muu tuoma-
44709: rintehtäviin hyvin harjaantunut henkilö.
44710:       Ne syyt, joiden nojalla Valiokunta ehdottaa tä-
44711: ten kokoonpannun vuokratuomioistuimen muodostamista,
44712: johtuvat osaksi siitä, että tällaisilla tuomioistuimilla
44713: tulisi olemaan mahdollisimman paljon asiantuntemusta
44714: vuokra-asioissa, osaksi sentakia, että sekä vuokranantajien
44715: että vuokramiesten katsantokanta pääsisi asian käsitte-
44716: lyssä ja ratkaisussa vaikuttamaan. Edelleen on Valio-
44717: kunta katsonut asiakseen ehdottaa, että vuokratuomio-
44718: istuinten pää-asiassa antamat päätökset olisivat lopullisia,
44719: joten muutoksen hakeminen ei olisi sallittu. Täten es-
44720: tyisi nyt kyseessä olevissa asioissa, jotka ylimalkaan ovat
44721: sitä laatua, että niiden ratkaisun pohjana on oleva
44722: paikallisolojen tuntemiseen nojautuva harkinta ja arvos-
44723: telu, oikeudenkäynnin tarpeeton pitkittyminen.
44724:        Mikäli koskee vuokralautakunnan puheenjohtajan ja
44725: vuokratuomioistuimen puheenjohtajan sijaisen palkkiosta
44726: koituvia kustannuksia, ehdottaa Valiokunta ne suoritetta-
44727: viksi valtion varoista. Vuokralautakunnan puheenjohtajan
44728: samoinkuin jäsenten palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista
44729: olisivat kuitenkin kaikkien kunnassa olevien vuokrananta-
44730: jain ja vuokramiesten yhteisesti suoritettavat. Valiokunta
44731: on kuitenkin katsonut asianmukaiseksi, että kunta suorittaa
44732: palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista etukäteen, jonka jäi-
44733:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44734: 22              1907. -   V. M. -   Esit. N:o Zl.
44735: 
44736: keen ne kunnallisverojen taksotuksen mukaan jaetaan mai-
44737: nitun taksotuksen alaisten vaalioikeutettujen vuokrananta-
44738: jain ja vuokramiesten maksettaviksi ja peritään seuraavana
44739: vuonna kunnallisverojen kannassa.
44740:       Vuokratuomioistuimen lautakunnan jäsenten palk-
44741: kauksen määräämisen ja suorittamisen Valiokunta ehdot-
44742: taa samalla tavalla tapahtuvaksi kuin kihlakunnanoikeuden
44743: lautakuntien palkkauksesta on säädetty.
44744:       Kun Suomessa löytyy useita kuntia, joissa vuokran-
44745: antajain ja vuokramiesten lukumäärä on niin vähäinen,
44746: että vuokralautakunnan ja vuokratuomioistuimen asettami-
44747: nen niissä olisi vähemmän tarpeellinen, on Valiokunta kat-
44748: sonut asiakseen ehdottaa, että Senaatille jätettäisiin valta
44749: määrätä, että tällaisissa kunnissa, vuokralautakunnan toi-
44750: met olisivat jätettävät kunnallislautakunnalle, samoinkuin
44751: paikkakunnan kihlakunnanoikeus tavallisessa kokoonpa-
44752: nossaan saisi ratkaista myös ne asiat, jotka kuuluisivat
44753: vuokratuomioistuimelle, ellei yhteensä 10 vuokranautajaa
44754: tai vuokramiestä vuokralautakunnan ja vuokratuomioistui-
44755: men asettamista vaadi.
44756: 
44757: 
44758:        Pykälään 125 on Valiokunta ottanut ne säännökset,
44759: jotka ovat arm. esityksen 64 §:ssä, lisäämällä niihin kui-
44760: tenkin, että maanvuokralain säännösten ulkopuolelle tulisi
44761: jäämään myöskin sellainen vuokraus, jonka esineenä on
44762: kaupunkiin yhdistetty tai kaupungin omistama muu maa,
44763: koska Valiokunnan mielestä on tarpeellista, että kaupun-
44764: kien käytäntövaltaa tällaiseen maahan nähden ei pitkiksi
44765: ajoiksi sidota. Sitä paitsi on tässä §:ssä ehdotettu, että
44766: maanvuokralaki ei tulisi koskemaan valtion tai kunnan
44767: tilattomalle väestölle osittamista varten hankkimien tilan-
44768: osien vuokrausta, jotta maan ostaminen ja osittaminen
44769: tilattoman maalaisväestön hyväksi voisi esteettömästi jatkua.
44770:      Maatalousvaliokunnan mietint(J N;o 3.
44771:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z7.           23
44772: 
44773:       Armolliseen esitykseen liitetyn lakiehdotuksen mu-
44774: kaan, joka koskee maanvuokralain soveltamista aikaisem-
44775: min syntyneisiin vuokrasuhteisiin, ja jonka lakiehdotuk-
44776: sen Valiokunta on ehdottanut muutamilla muutoksilla hy-
44777: väksyttäväksi, tulisi erinäisillä maanvuokralain säännök-
44778: sillä olemaan taaksepäin vaikuttava voima aikaisemmin
44779: syntyneisiin vuokrasuhteisiin. Tämän vuoksi on tärkeätä,
44780: että se aika mikä on kuluva ennenkuin maanvuokralaki
44781: astuu voimaan, saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Harki-
44782: tessaan tätä kysymystä on Valiokunta katsonut tarkoituk-
44783: senmukaisimmaksi, että maanvuokralaki astuisi heti, kun
44784: se on julaistu, voimaan, mutta että väliaikaisesti, siksi kun-
44785: nes vuokralautakuntien ja vuokratuomioistuinten lautakun-
44786: tien vaalia koskevat tarpeelliset järjestävät säännökset on
44787: ehditty hallinnollista tietä antaa, ja sanotut lautakunnat
44788: asettaa, vuokralautakunnan toimet suorittaisi kunnallis-
44789: lautakunta ja vuokratuomioistuimen tehtävät paikkakunnan
44790: kihlakunnanoikeus.
44791:       Tämän menettelyn kautta tulisi saavutetuksi se tar-
44792: kotus, jota varten edustajat S. Häkkinen y. m. ovat Edus-
44793: kunnalle tehneet anomusehdotuksen siitä, että ne lain sää-
44794: dökset, jotka sisältävät määräyksiä torpparien tai muiden
44795: maalla olevan maan vuokraajien häätämisestä, ovat jätettä-
44796: vät sovelluttamatta, kunnes uusi maanvuokralaki on voi-
44797: maan astunut.
44798: 
44799: 
44800: 
44801: 
44802:       Sanotun    perusteella    Valiokunta kunnioittaen eh-
44803: dottaa:
44804: 
44805:                  ettii Eduskunta vastauksessaan alamai-
44806:            sesti ilmoittaisi, ettei se ole voinut muutta-
44807:            matta hyviiksytl armollisessa esityksesstl ole-
44808:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44809: 24               1907. -   V. M. -    Esit. N:o 27.
44810: 
44811:             vaa lakiehdotusta, vaan on puolestaan hyvttk-
44812:             synyt nttin kuuluvan lain:
44813: 
44814: 
44815: 
44816:                  Maanvuokralaki.
44817:                   ENSIMÄINEN OSASTO.
44818: 
44819:      Torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
44820:                  vuokrauksesta.
44821: 
44822:                              1 Luku.
44823:             Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta.
44824: 
44825:                                1 §.
44826:       Torppana on pidettttvti mtitirtitty maatilan alue, ioka
44827: maanviljelyksen harjottamista varten vuokralle anne:
44828: taan ja on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla
44829: tai aiottu niillti varustettavaksi.
44830:       Lampuotitilalla ymmtirrettitin semmoista maanvilje-
44831: lykseen ktiytettttvttksi aiottua manttaaliin pantua tilaa
44832: tai tilan osaa, joka hallintonsa puolesta on ptititalon
44833: alainen.
44834:       Mtikitupa-alueella tarkotetaan maa-alaa, joka an-
44835: netaan vuokralle maanviljelys- tai teollisuustytJvttesttJtJn
44836: kuuluvan taikka muun taloudellisesti samanvertaisen
44837: henkiltJn tai perheen asunto-alueeksi.
44838: 
44839:                        2 § (1 §).
44840:      Sopimus (poist.) 1 §:ssti mainitun maan vuokraami-
44841: sesta on tehtävä määräajaksi, (poist.) eninttitin sadaksi,
44842: vtihinttitin viideksikymmeneksi vuodeksi.
44843:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44844:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.           25
44845: 
44846:       Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta
44847: tahi jos vuokra-aika (poist.) on määrätty lyhemmäksi kuin
44848: 1 momentissa sanotaan, olkoon sopimus voimassa viisi-
44849: kymmentti vuotta.
44850:       Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maa-
44851: liskuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäivänä.
44852: Jos sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisin
44853: laskettava, noudatettakoon sitä määräystä.
44854: 
44855:                           3 § (2 §).
44856:         Vuokramaksu pitää olla (poist.) rahassa määrätty, ja
44857: vuokrakirjaan koko se vastike merkitty, mikti vuokra-
44858: miehen on saamistaan eduista todellisesti suoritettava.
44859: Muuta vt:tlipuhetta, kuin mikä vuokrakirjaan sist:tltyy,
44860: t:tlktJön asianosaisten kesken vuokravastikkeesta tehtt:tktJ.
44861:        Vuokrasopimuksessa olkoon kuitenkin oikeus mää-
44862: rätä, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä (poist.)
44863: ajalta, (poist.) joko kokonaan tai osaksi, on paikka-
44864: kunnalla kt:tyvän hinnan mukaan suoritettava luonnon-
44865: tuotteina tai päivätöinä. Siitä, että asianosaisella sellai-
44866: sessa tapauksessa on oikeus siirtyä rahamaksukannalle, sää~
44867: detään 22 §:ssä.
44868:        (Poist.) Yhden tai useamman vapaavuoden myöntä-
44869: minen tilktJtJn (poist.) olko kielletty.
44870: 
44871:                           4 § (3 §).
44872:       Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti kahden to-
44873: distajan läsnä ollessa.
44874: 
44875:                           5 § (4 §):
44876:      Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikkaa
44877: missä ja aikaa milloin se on tehty:
44878:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44879: 26              1007. -   V. M. -   Esit. N:o 'n.
44880: 
44881:      sen tilan nimi' tai numero, johon vuokrattu alue
44882: kuuluu tai joka on vuokralle annettu, ja, jos vuokra ei
44883: koske koko tilaa, myöskin vuokra-alueen rajat tai muu
44884: tarkka selvitys siitä;
44885:       vuokra-aika; (poist.)
44886:       vuokramaksun määrä, sektt
44887:        jos sopimus koskee torpan tai lampuotitilan
44888: vuokrausta, ilmoitus siittt, onko vuokramiehelltt ja misstt
44889: mttäriisstt oikeus puutarpeiden saantiin, sekii siitti,
44890: onko vuokramiehellä, ja millainen oikeus karjataiturneen
44891: vuokra-alueen ulkopuolella.
44892:        Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, ovat
44893: nekin vuokrakirjaan pantavat.
44894:        (Poist.)
44895:        Vuokrakirjaa Iaadittakoon kolme yhtiipitttviiä kappa-
44896: letta, yksi kumpaakin asianosaista sekä kolmas vuokra-
44897: lautakuntaa varten.
44898: 
44899:                           6 § (5 §).
44900:         Vuokrakirja on alistettava (poist.) vuokralauta-
44901: kunnan tutkittavaksi. Jos lautakunta huomaa välikirjan
44902: laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen
44903: arvostelun mukaan ole vuokramiehelle (poist.) kohtuutto-
44904: mat, niin vahvistakoon sen. Vahvistuksesta on sektt kum-
44905: mallekin asianosaiselle annettavaan, että vuokralauta-
44906: kunnalle jttävttttn vuokrakirjan kappaleeseen heti teh-
44907: tttvii merkinttt, jossa myös on mainittava aika milloin
44908: vuokrakirja vahvistettiin. Jollei välikirjaa voida vahvis-
44909: taa, ovat syyt asianasaisille ilmoitettavat.
44910:       Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvis-
44911: tettua vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt
44912: siitä sopimuskirjan; ja olkoon siihen ntthden soveltu-
44913: vilta kohdin voimassa mitä 1 momentissa on säädetty.
44914:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44915:                  1907. -   V. M. -    Esit. N:o <J:l.       27
44916: 
44917:                                7 §.
44918:        Jos seikat, jotka eivt:tt ole vuokrasuhteen kanssa
44919: yhteydesst:t, niinkuin uuden rautatien rakentaminen,
44920: uuden teollisuuslaitoksen perustaminen tai vanhan ht:t-
44921: vit:tminen taikka olojen muuttumisesta aiheutuva hin-
44922: tojen yleinen ja pysyvt:t kohoaminen tai aleneminen,
44923: tekevt:tt vuokramaksun korottamisen tai alentamisen koh-
44924: tuulliseksi, olkoon, ellei toisin ole sovittu, kummallakin
44925: asianosaisella valta alistaa vuokramaksu vuokralauta-
44926: kunnan tutkittavaksi, joka, ottaen huomioon ainoastaan
44927: edellt:tmainitut asianhaarat, mt:tt:trt:tt:t sen suuruuden.
44928:        Älköön kuitenkaan vuokramaksua korotettako, en-
44929: nenkun viisikolmatta vuotta on kulunut vuokrasopimuksen
44930:  tekemisesta, t:tlköönkt:t sitt:t uudestaan korotettako, ennen-
44931: kun viisikolmatta vuotta on kulunut siitti kuin edellinen
44932:  korotus tapahtui.
44933:                            8 § (6 §).
44934:        Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen sopimus-
44935: kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyk-
44936: sessä tutkittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä
44937: toisen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon
44938: vuokramies, vuokranantajalle toimittamaosa haasteen no-
44939: jalla, vuokratuomioistuimessa vaatia välipuhetta vahvis-
44940: tettavaksi. Vuokratuomioistuin merkitköön pöytäkirjaan
44941: mitä asianosaisten ilmoitusten tai muun saatavissa ole-
44942: van selvityksen mukaan heidän keskensä on sovittu
44943: sekä kuulustakoon asiasta vuokralautakuntaa, jos kat-
44944: soo sen tarpeelliseksi. Jos vuokratuomioistuin havait-
44945: see, että välipuheessa vuokrattavaksi aiottu alue sekä
44946: vuokramaksu ovat niin määrätyt kuin 3 ja 5 §:ssä sääde-
44947: tään, ja että vuokraehdot eivät ole vuokramiehelle (poist.)
44948: kohtuuttomat, vahvistakoon sopimuksen olemaan voimassa
44949: asianosaisten kesken. Tt:tten vahvistettu vuokrasopimus
44950:       Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.
44951: 28               1907. -V. M. -      Esit. N:o 27.
44952: 
44953: olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokra-
44954: sopimus, ellei se 78 §:ssä mainitusta syystä joudu uuden
44955: kttsittelyn alaiseksi.
44956:        Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-
44957: matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän ei ole
44958: myöskään pannut vireiile semmoista oikeudenkäyntiä kuin
44959: 1 momentissa sanotaan, olkoon vuokranantajana oikeus
44960: irtisanoa hänet.
44961: 
44962: 
44963:                             2 Luku.
44964:                 Vuokrakirjan rekisteröimisestil.
44965:                               9 §.
44966:       Vuokrakirja on, sittenkun se on asianmukaisesti
44967: vahvistettu, vuokralautakunnan toimesta rekistertJitävtt.
44968: Kuitenkin olkoon kummallakin asianosaisella lupa mytis
44969: itse tehdä ilmoitus vuokrakirjan rekister6imisesttt.
44970:       Kun suullinen vuokravälipuhe on 8 §:ssä säädetyssä
44971: järjestyksessä vahvistettu, on se vuokratuomioistuimen
44972: puheenjohtajan toimesta rekistertiitävä.
44973: 
44974:                           10 §.
44975:       Kun vuokrakirja rekistertiitävttksi ilmoitetaan, esi-
44976: tettäk66n :samalla selvitys vuokranantajan omistus-
44977: oikeudesta.
44978:       Vuokranantaja olkoon velvollinen vuokralautakun-
44979: nalle tai, 9 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa,
44980: vuokratuomioistuimen puheenjohtajalle antamaan vasta-
44981: mainittua selvitystä varten tarpeelliset asiakirjat.
44982: 
44983:                              11 §.
44984:      Vuokrakirjat rekister6i kihlakunnanoikeus sitä var-
44985: ten laadittuun luetteloon, joka, samoinkuin siihen kuulu-
44986:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
44987:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.            29
44988: 
44989: vat liitteet, on julkinen ja jokaisen nähtävissä pi-
44990: dettävä.
44991:       Otteita luettelosta ja siihen kuuluvista asiakirjoista
44992: annettakoon säädettyä maksua vastaan.
44993: 
44994:                             12 §.
44995:         Kun vuokrakirja on rekisteriJity, nauttikoon vuokra-
44996: mies vuokraoikeuteen nähden yhtäläistä oikeutta, kuin
44997: jos vuokrakirja olisi rekisteriJimispäivänä tilaan kiin-
44998: nitetty.
44999:         Ilmoituksen rekisterOimisestä saa tehdä kihlakun-
45000: nan tuomarille, ellei ole oikeuden istuntopäivä; ja olkoon
45001: rekisterOimisellä silloin, jos rekisteriJimisasia ltihinnä
45002: seuraavissa kärt:tjissä käsiteltt:tvt:tksi ilmoitetaan, ja re-
45003:  kisteriJiminen sen johdosta toimitetaan, etuoikeus siitti
45004: pt:tivästä, jona ilmoitus tuomarille tehtiin.
45005:         RekisterOiminen pysyy ilman uudistamista voimassa,
45006:  kunnes se kuoletettavaksi ilmoitetaan.
45007: 
45008:                                13 §.
45009:       Torpan, lampuotitilan tai mt:tkitupa-alueen vuokra-
45010: mies, joka nauttii vuokraoikeutta ennen tt:tmtin lain
45011: voimaanastumista tehdyn vuokrasopimuksen nojalla,
45012: olkoon oikeutettu saamaan vuokrakirjansa rekisteröi-
45013: dyksi siint:t järjestyksesst:t kuin 9, JO ja 11 §:sst:t sanotaan.
45014:       Jos sellainen vuokrakirja ennen oli kiinnitetty ja
45015: kiinnitys rekisterOimisaikana oli voimassa, pysyköön
45016: vuokramiehellä se etuoikeus, minkä htin kiinnityksen
45017: nojalla oli saanut.
45018:                               14 §.
45019:      Menettelystt:t rekisterOimisasioissa noudatettakoon
45020: soveltuvilta kohdin mitt:t kiinnitysasioitten ktiyttelystä
45021: oikeudessa on sätidetty.
45022:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45023: 30               1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z1.
45024: 
45025:                               15 §.
45026:      Senaatin asiana on antaa vuokrakirjain rekister6i-
45027: misestä tarpeellisia lähempiä määräyksiä.
45028: 
45029: 
45030: 
45031:                            3 (2) Luku.
45032: Vuokranautajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.
45033: 
45034:                            16 § (7 §).
45035:       Vuokramies olkoon velvollinen hyvin hoitamaan
45036: vuokra-alueen tilukset sekä hoitamaan ja kunnossa pitä-
45037: mään vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset, jotka
45038: ovat maanviljelykseen tarpeelliset, niin, etteivät ne tämän
45039: velvollisuuden laiminlyömisen kautta huonone. Maata
45040: laihduttava viljelystapa on rappiolle laskemiseksi katsottava.
45041: 
45042:                            17 § (7 §).
45043:       Noudattaen mitä 16 §:ssä on säädetty, olkoon
45044: vuokramies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin so-
45045: vittu, oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta
45046: niinkuin parhaaksi näkee. Älk66n kuitenkaan vuokra-
45047: mies vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttäk6
45048: vuokra-aluetta muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tar-
45049: kotettu.
45050:      Vuokrasopimuksessa älköön kieliettäkö viljelysparan-
45051: nuksia toimeenpanemasta.
45052:      Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokra-
45053: mies (poist.) oikeutettu sitä kotitarpeekseen käyttämään
45054: sen verran ja sillä tavalla, kuin vuokrasopimuksessa on
45055: määrätty. Jos tällaista käyttämistä varten on tehty suun-
45056: nitelma, noudatettakoon sitä.
45057:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45058:                 1907. -   V. M. -   Esit. Nlo 27.         31
45059: 
45060:       Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästys-
45061: oikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalas-
45062: tusoikeus, jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty.
45063: 
45064:                           18 § (8 §).
45065:        Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva, sen vilje-
45066: lemiseen tarpeellinen rakennus on tulipalon kautta tahi
45067: muuten ilman vuokramiehen tuottamusta hävinnyt tai niin
45068: vahingoittunut, että se on uudestaan rakennettava, on
45069: vuokranantajan, ellei ole toisin sovittu, toimitettava uudes-
45070: tarakentaminen.
45071:        Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mai-
45072: nittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa ju-
45073: listettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu,
45074: vuokranantajan tilan tai päätaion alueelta osotettava tahi
45075: sinne hankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen
45076: tarpeelliset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet
45077: sekä vuokramiehen hankittava muut aineet ja toimitettava
45078: uudisrakennustyö. (Poist.)
45079:      Mitä 2 momentissa on sttädetty, noudatettakoon
45080: my()skin, jos tilan metsävarat sen sallivat, sellaisen
45081: uuden rakennuksen rakentamiseen nähden, joka paikka-
45082: kunnalla yleisesti käytänt()ön tulleen muuttuneen viljelys-
45083: tavan tai vuokra-alueen viljelysten laajentamisen takia
45084: havaitaan vttlttämätt()mäksi.
45085:      Mitä 2 momentissa on sanottu vuokranantajan vel-
45086: vollisuudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankki-
45087: miseen, sovellettakoon myöskin torppaan tai lampuoti-
45088: tilaan kuuluvain, maanviljelykseen tarpeellisten rakennus-
45089: ten kunnossapitoon.
45090:       Jos vuokranantaja ei täytä mitä hän näissä tapauk-
45091: sissa aineiden ja työn puolesta on velvollinen täyttämään,
45092: olkoon vuokramiehellä oikeus vuokranantajan kustannuk-
45093: sella hankkia tarpeelliset aineet ja toimittaa rakennustyö
45094:       Jlaatalomvaliokunnan mietintö N:o 3.
45095: 32              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 27.
45096: 
45097: taikka sanoutua vuokrasopimuksesta irti. Vuokramies
45098: olkoon myöskin oikeutettu vahingonkorvaukseen.
45099: 
45100:                            19 § (9 §).
45101:       Jos vuokra on suoritettava rahana tai luonnontuot-
45102: teina, eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon vuokra-
45103: mies ne kahta kuukautta ennen kunkin vuokravuoden
45104: loppua. Luonnontuotteita älköön vuokramies, ellei toisin
45105: ole sovittu, olko velvollinen toimittamaan vuokranantajalle
45106: sen tilan ulkopuolelle, joka on vuokralle annettu tai johon
45107: vuokrattu maa kuuluu.
45108: 
45109:                           20 § (10 §).
45110:       Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, maa-
45111: rättäköön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti sem-
45112: moiseksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään
45113: hoitamasta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä,
45114: jaettakoon päivätyöt tasan pitkin vuotta.
45115:       }(un päivätyövelvollisuutta suoritetaan vuokrasopi-
45116: muksen nojalla, olkoon työpäivä, ellei lyhemmästä ajasta
45117: ole sovittu, enintään yksitoista tuntia pitkä kuutena
45118: kestikuukautena ja keskimäärin yhdekstin tuntia muina
45119: kuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta.
45120:      Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivätyö-
45121: velvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, korvat-
45122: koon vuokranantajan vahingon.
45123: 
45124:                              21 §.
45125:       Kutsumus ptiivätyön suorittamiseen on vuokramie-
45126: helle annettava viimeistään edellisenti ptiivänti.
45127:       Jos vuokramies sovittuna aikana tai vuokrananta-
45128: ja/ta saamansa sanan johdosta on joko itse saapunut,
45129: tai puolestaan lähettttnyt toisen henkilön suorittamaan
45130:      Mootalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45131:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'Z7.           33
45132: 
45133: tytJvelvollisuutta, tilkiHJn vuokranantaja kielttiytyko ptiivti-
45134: työtti vastaanottamasta.
45135:        Jos työvelvollisuuden suorittaminen huonon stitin
45136: vuoksi on sinti ptiivtinti estynyt, olkoon vuokramies, jos
45137: vuokranantaja vaatii, velvollinen uudelleen viikon ku-
45138: luessa siitti ptiivtistti lukien saapamaan siten keskeyty-
45139: nyttti ptiivtityötti suorittamaan. Siitti ajan hukasta,
45140: jonka vuokramies on tullut ktirsimtitin matkasta tyopai-
45141: kalle ja sieltti takaisin, korvatkoon vuokranantaja puolet.
45142:        Mitti ptiivtitöistti jllti täten suorittamatta, sen mak-
45143: sakoon vuokramies rahalla.
45144:                        22 § (11 §).
45145:       Jos välikirjassa on määrätty, että vuokramaksu on
45146: suoritettava luonnontuotteina tai päivätöinä, älköön se es-
45147: täkö vuokramiestä siirtymästä rahamaksukannalle, jos hän
45148: vuokranantajalle ilmoittaa sitä haluavansa, ja on muutos
45149: astuva voimaan, kun on kulunut yksi vuosi siitä laissa
45150: määrätystä palkollisten muuttopäivästä, joka mainitun il-
45151: moituksen jäiestä ensiksi seuraa. Sama oikeus olkoon
45152: vuokranantajalla, jos vuokralautakunta siihen suostuu.
45153:       Semmoista ilmoitusta ei saa ilman molempain asian-
45154: osaisten suostumusta peruuttaa.
45155: 
45156:                         23 § (12 §).
45157:       Vuokranantaja, joka ei ole vuokramiehen kanssa teh-
45158: nyt tiliä vuokramaksuista yhden vuoden kuluessa sen
45159: vuokravuoden lopusta, jonka ajalla vuokramaksu olisi
45160: ollut suoritettava, olkoon siihen vuokramaksuun nähden
45161: menettänyt puhevaltansa vuokramiestä vastaan.
45162: 
45163:                      24 § (13 §).
45164:       Jos vuokramies on laiminlyönyt mitä 16 ja 17
45165: §:ssä on vuokraesineen hoidosta säädetty, olkoon vei-
45166:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.                3
45167: 34               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
45168: 
45169: vollinen vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muuten
45170: päättyessä katselmuksen mukaan korvaamaan vahingon.
45171:       Jos katselmuksessa, jonka vuokranantaja vuokra-ajalla
45172: toimittaa, havaitaan vuokramiehen huonosti hoitaneen
45173: vuokraesinetta, korjatkoon tämä puutteet katselmuksessa
45174: määrättävän ajan kuluessa tahi olkoon vuokranantaja
45175: oikeutettu tekemään sen hänen kustannuksellansa.
45176:                            25 § (14 §).
45177:        Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostu-
45178: musta toiselle vuokralle antako vuokra-aluetta tai osaa
45179: siitä (poist.). Jos vuokramies on alaikäinen tai on kttynyt
45180: sairaatoiseksi taikka jos muita erittäin painavia syittt
45181: on olemassa, ottakoon kuitenkin vuokralautakunta har-
45182: kittavakseen ja ratkaistavakseen, onko tällainen vuok-
45183: ralleanto sallittava ja kuinka pitkäksi ajaksi. Muuten
45184: noudatettakoon edellämainitussa vuokralleannossa mitä
45185: tässä laissa säädetään.
45186:                            26 § (15 §).
45187:      Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on pa-
45188: rantanut vuokraesinettti maan tahi sellaisten rakennus-
45189: ten ja muiden laitosten puolesta, jotka ovat viljelyk-
45190: seen tarpeelliset, on oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahi
45191: vuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan
45192: saamaan vuokranantajalta korvauksen siitä arvon lisäyk-
45193: sestä, mikä tilalle on näiden parannusten kautta tullut.
45194:      Samattaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen
45195: vuokramies oikeutettu saamaan niistti vuokramaalle
45196: rakentamistaan huoneista, joita hän itse perheineen
45197: asuntonaan kttyttttti ja taloadessaan tarvitsee, kuin
45198: myiJs vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelysparan-
45199: nuksista.
45200:                    (16 § esit. poistJ
45201:                    (17 § esit. poistJ
45202:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 8.
45203:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.         35
45204: 
45205:                            27 § (18 §).
45206:       (Poist.) Jos maanomistaja vuokra-ajan umpeen ku-
45207: luttua tahtoo uudistaa vuokrasopimuksen tlisstt laissa
45208: mttttrtttyksi lyhimmttksi ajaksi, älktJtJn vuokramies olko
45209: oikeutettu vaatimaan vuokranantaja/ta 26 §:ssä mainitun
45210: korvauksen suorittamista. Sama olkoon laki, kun maan-
45211: omistaja edellisen uudistamisajan umpeenkuluttua jttlleen
45212: tahtoo uudistaa vuokrasopimuksen, aina siksi, kunnes
45213: maan-omistaja jonkun uudistamisajan loppuun kuluttua
45214: haluaa korvauksen suorittamista vastaan itse ottaa
45215: vuokraesineen haltuunsa.
45216:       Sopimusta uudistettaessa on noudatettava, mitä
45217: vuokrasopimuksesta ja sen alistamisesta vuokralauta-
45218: kunnan vahvistettavaksi tasstt laissa on sttädetty, kui-
45219: tenkin siten, ettei vuokramies tule suorittamaan korotet-
45220: tua vuokraa niisttt parannuksista, joista vuokranantaja
45221: 26 §:n mukaan on velvollinen hänelle korvausta mak-
45222: samaan; ja olkoon myöskin 7 §:n sttänntJs vuokramak-
45223: sun korottamisesta ja alentamisesta tällaiseen uudistet-
45224: tuun vuokrasopimukseen nähden voimassa.
45225:        Siinä katselmuksessa, joka 47 §:n 3 momentin mu-
45226: kaan pidetään, on tehtttvtt erikohtainen lasku, joka osot-
45227: taa vuokramiehelle silloin tulevan korvauksen rahaksi
45228: laskettuna. Mtttträttttesstt lopullisen korvaussumman
45229: suuruutta, jonka perustukseksi, mikttli koskee ennen
45230: viimeksi umpeen kulunutta vuokra-aikaa tehtyjä paran-
45231: nuksia, vastamainittu lasku on pantava, on katsottava,
45232: ettei vuokranantaja tule suorittamaan korvausta muusta
45233:  kuin niistä parannuksista,jotka todellisesti hänelle jäävttt.
45234: 
45235:                            28 § (19 §).
45236:      Jos vuokrakirjassa varataan vuokramiehelle irtisano-
45237: misoikeus, olkoon siinä myös lupa määrätä että vuokran-
45238:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45239: 36              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
45240: 
45241: antaja, jos vuokramies käyttää irtisanomisoikeuttansa, on
45242: vapaa hänen tekemäinsä parannusten korvaamisvelvolli-
45243: suudesta.
45244: 
45245:                           29 § (20 §).
45246:      Vuokramies viektJön omat rakennuksensa, joita
45247: vuokranantaja ei ole velvollinen lunastamaan, vuokra-
45248: ajan lopussa pois, ellei ole toisin sovittu; pankoon
45249: myös rakennusten sijan kuntoon. Jos hän ei vie ra-
45250: kennuksia pois kahden vuoden kuluessa, olkoon maan-
45251: omistaja oikeutettu julkisella huutokaupalla myymään ne
45252: vuokramiehen laskuun.
45253: 
45254:                           30 § (21 §).
45255:        Jos vuokramies vuokrasuhteen päättyessä on velkaa
45256: maksettavaksi joutunutta vuokramaksua tai korvausta
45257: puutteellisesta rakennusten kunnossapidosta tai muusta
45258: tilan rappeudesta taikka eläinten, työkalujen tai muun
45259: vuokranantajalta tilan viljelystä varten saamansa tavaran
45260: huonosta hoidosta tai hävittämisestä, eikä ole siitä anta-
45261: nut täyttä vakuutta, olkoon vuokranantajalla valta pidät-
45262: tää hänen vuokra-alueella olevaa omaisuuttansa, jota lail-
45263: lisesti saadaan ulosmitata, siksi kun vuokramies on tämän
45264: velkansa suorittanut tai antanut siitä vakuuden.
45265: 
45266:                           31 § (22 §).
45267:      Jos maanomistaja vuokrasuhteen päättyessä on vuokra-
45268: miehelle velkaa hänen tekemistään parannuksista, katsot-
45269: takoon vuokrasopimus, ellei maanomistaja anna korvauk-
45270: sesta tityttä vakuutta, (poist.), pitennetyksi sen vuokra-
45271: vuoden loppuun, jolloin korvaus suoritetaan, ollen vuokra-
45272: miehellä kuitenkin oikeus ennenkin jättää vuokraalue
45273: maanomistajan käytettäväksi.
45274:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45275:                  1907. -   V. M. -~Esit. N:o 27.           37
45276: 
45277:      Vuokramiehellä olkoon siinä tapauksessa, että vuokra-
45278: sopimus 1 momentin mukaan on katsottu pitennetyksi,
45279: oikeus kuitata vuokramaksua korvaussaatavaansa vastaan.
45280:       Ellei vuokramies tarjottua vakautta hyvtiksy, on asia
45281: alistettava vuokralautakunnan tutkittavaksi ja ratkaista-
45282: vaksi.
45283: 
45284:                            4 (3) Luku.
45285: 
45286:          Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta.
45287: 
45288:                            32 § (23 §).
45289:        (Poist.) Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää
45290: toiselle henkilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan
45291: voipi tyytyä (poist.). Ellei vuokranantaja uutta vuokra-
45292: miestä hyväksy, eikti vuokrakirjassa ole sanottu, että
45293: vuokramies ilman maanomistajan suostumusta saa siir-
45294: tää vuokraoikeutensa, on asia vuokralautakunnan tutkit-
45295: tava ja ratkaistava.
45296:        Siirtosummaa tilktJtJn mtitirtitttiktJ sitti korvausta
45297: suuremmaksi, jonka vuokramies 26 §:n nojalla olisi oi-
45298: keutettu saamaan, jos vuokrakausi silloin ptitittyisi. Tti-
45299: mtin tarkotuksen saavuttamiseksi on siirtokirja alistet-
45300: tava vuokralautakunnan vahvistettavaksi; ja noudatta-
45301: koon vuokralautakunta vahvistamiseen ja siirtokirjaan
45302: siitti tehtttvtitin merkinttitin ntthden mitti 6 §:ssti on sa-
45303: nottu.
45304:       Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin
45305: vuokramiehen rintaperilliselle, tai htinen vanhemmilleen
45306: taikka jollekin htinen sisaruksistaan, olkoon vuokran-
45307: antaja oikeutettu, kolmenkymmenen päivän kuluessa saa-
45308: tuansa siitä tiedon, (poist.), Innastamaan itselleen vuokra-
45309: oikeuden, (poist.) edellisessa momentissa mainitusta siirto-
45310: summasta.
45311:       MaatalO'U8valiokunnan mietintiJ N:o 3,
45312: 38               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
45313: 
45314:                            33 § (24 §).
45315:       Jos vuokraoikeus on siirretty, vaikka siihen ei ole
45316: annettu lupaa vuokrakirjassa, vastatkoon sekä entinen että
45317: uusi vuokramies suorittamattomasta, ennen uuden vuokra-
45318: miehen tuloa kuluneelta ajalta menevästä vuokramaksusta,
45319: niin myös vuokraesineen huonon hoidon tähden sillä
45320: ajalla tulleesta vahingosta.
45321: 
45322:                            34 § (25 §).
45323:       Jos vuokramies kuolee (poist.) vuokrakauden kes-
45324: täessä, saakoot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia
45325: hyväksensä vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
45326:        Ellei vuokramieheltti ole jtitinyt lesketi tai rinta-
45327: perillista, olkoon htinen vanhemmillaan tai sisaruksil-
45328: laan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan,
45329: jos vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan voivan
45330:  uuteen vuokramieheen tyytyti.
45331:       Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeu-
45332: tettu ainoastaan 32 (poistJ §:ssä mainituilla ehdoilla saa-
45333: maan vuokraoikeuden.
45334:      Perinn6njaossa tilk66n vuokra-oikeutta arvioitaka
45335: korkeammaksi kuin 32 §:ssti siirtosummasta on stitidetty.
45336:      (Poist.)
45337:                         35 § (26 §).
45338:       Kun kokonaan tai osaksi vuokralle annettu tila ulos-
45339: ottotoimin myydään, eikti myytäessä tehdä ehtoa vuokra-
45340: oikeuden pysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irti-
45341: sanomaan vuokramiehen.
45342:       Kun tilan vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa
45343: vuokranantaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssi-
45344: pesän toimitsijat, olkoon vuokrasopimus voimassa uutta
45345: omistajaa kohtaan, jos sopimus (poist.) on oikeassa
45346: järjestyksessä vahvistettu ja vuokramies on ottanut vuok-
45347:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
45348:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'J:l.       39
45349: 
45350: ratun alueen haltuunsa. Jos sopimusta ei ole vahvistettu
45351: taikka jos vuokramies ei ole vielä ottanut aluetta hal-
45352: tuunsa, olkoon uusi omistaja oikeutettu sanomaan irti
45353: vuokramiehen, paitsi siinä tapauksessa että vuokraoikeus
45354: kiinnityksen tai rekistertJimisen nojalla edelleenkin on
45355: oleva voimassa tahi tilan luovutuksessa on tehty ehto
45356: vuokraoikeuden pysyväisyydestä.
45357:       Sama/laista oikeutta nauttikoon vuokramies, joka
45358: ennen tttmlin lain voimaan astumista tehdyn vuokrasopi-
45359: muksen nojalla on ottanut vuokra-alueen haltuunsa, kun
45360: vuokrasopimus on kirjallinen, tai jos se on suullinen,
45361: on slilidetyssli jlirjestyksessli vahvistettu.
45362: 
45363:                         36 § (27 §).
45364:        Jos vuokra-alue moitekanteen tai rajankäynnin kautta
45365: on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, tai
45366: hänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle alue on jou-
45367: tunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi.
45368:        Jos joku osa vuokra-aluetta joutuu pois, tahi jos tul-
45369: van, maanvieremän, kulovalkean tai muun tapaturman
45370: kautta vuokra-alueeseen kuuluvat edut melkoisesti vähene-
45371: vät tai huononevat, saakoon vuokramies vuokramaksun
45372: vähennetyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuul-
45373: liseksi harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtoo
45374: luopua vuokrasta ja syystä voidaan otaksua, että hän,
45375: jos pois joutuminen tahi tapaturma olisi ennalta arvattu,
45376: ei olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oikeus
45377: sanoutua irti (poist.) sopimuksesta.
45378: 
45379:                         37 § (28 §).
45380:        Jos maanjaossa vuokra-alue tai osa sitä on annettu
45381: toiselle tilalle tahi muuten joutunut pois vuokramieheltä,
45382: mutta hänelle ei ole annettu samanvertaista vastiketta,
45383: taikka jos, vaikka vastiketta onkin annettu, vuokra-alueen
45384:      Mootalousvaliokunnan mietintö :N:o 3.
45385: 40              1907. -   V. M. -   Esit. N:o ?:1.
45386: 
45387: tilukset ovat niin muuttuneet, että vuokramiehelle niistä
45388: lähtevä hyöty on melkoisesti vähentynyt, olkoon laki niin·
45389: kuin 36 §:ssä sanotaan.
45390:        Jos torpan tai lampuotitilan vuokramies jaon joh-
45391: dosta on saanut menettttmiensti tilusten sijaan paremmin
45392: viljeltyti maata ja jos vuokra sen kautta on ktiynyt vuokra-
45393: miehelle melkoisesti tuottavammaksi, olkoon vuokranantaja
45394: oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen, ellei vuokra-
45395: mies tahdo sitoutua kohtuulliseen vuokralautakunnan
45396: hyvtiksyttttvälin vuokramaksun korotukseen jtilellti ole-
45397: vaksi vuokra-ajaksi.
45398:                         38 § (29 §).
45399:        Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tahi korot·
45400: tamisesta, tai vuokrasopimuksen purkamisesta on tehtävä tai
45401: vuokrasopimus irtisanottava kahden vuoden kuluessa, 35
45402: ja 36 §:ssä mainituissa tapauksissa siitä ajasta lukien,
45403: jolloin vuokra-alue joutui pois omistajalta, tilan luovutus
45404: tapahtui tai vahinko sattui, sekä siinä tapauksessa, joka
45405: 37 §:ssä mainitaan, siitä ajasta, jolloin jako·osat vastaan-
45406: otettiin.
45407:                         39 § (30 §).
45408:        Kun vuokrasopimus 35 §:ssä ja 36 §:n 1 momen-
45409: tissa mainituissa tapauksissa lakkaa, olkoon vuokramie-
45410: hellä oikeus saada korvaus uudelta omistajalta tekemis-
45411: tään parannuksista sekä tilan entiseltä omistajalta siitä
45412: vahingosta, jonka hän vuokrasopimuksen ennenaikaisen
45413: päättymisen takia on kärsinyt.
45414:        Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut, saa-
45415: koon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahingosta
45416: ja parannuksista.
45417:        Vuokramies, joka 36 §:n 2 momentin tai 37 §:n 1
45418: momentin nojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeutettu
45419: saamaan korvauksen ainoastaan tekemistään parannuksista.
45420:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45421:                 1907. -   V. M. -   Esft. N:o <n.        41
45422: 
45423:                        407"§!(31 §).
45424:       Vuokraoikeus olkoon menetetty, ja vuokranantaja siis
45425: oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen :
45426:       a) jos vuokramies laskee vuokraesineen melkoisesti
45427: rappiolle eikä katselmuksessa määrätyn ajan kuluessa kor-
45428: jaa puutteita;
45429:       b) jos hän, saamastaan varotuksesta huolimatta,
45430: vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää vuokra-
45431: esinettti muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu; ja
45432:       c) jos hän tykkänään lähtee vuokra-alueelta pois.
45433:       Jos vuokramies 1 kohdassa tark~tetussa tapauksessa
45434: näyttää sairauden, kadon tahi muun semmoisen syyn täh-
45435: den olleensa kykenemätön määräajan kuluessa korjaamaan
45436: puutteita, pankoon hänelle vuokratuomiQistuin sitä varten
45437: uuden ajan; ja vuokraoikeutta älköön katsottaka menetetyksi,
45438: jos vuokramies sen ajan kuluessa täyttää velvollisuutensa.
45439:       Jos asianhaarat muuten ovat erittttin lieventäviti,
45440: harkitkoon vuokratuomioistuin eikö vuokramies voi pättstti
45441: ainoastaan vahingonkorvauksen suorittamisella.
45442:                        41 § (32 §).
45443:       Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua tahi
45444: joka vuokra-ajalla on velvoitettu korjaamaan vuokra-
45445: esineen hoidossa olevia puutteita tai korvaamaan 20 §:n 3
45446: momentissa tai 40 §:n 3 momentissa mainitun vahingon,
45447: on niin köyhtynyt, ettei pysty täyttämään velvollisuuttaan
45448: taikka jos vuokramiehen omaisuus on luovutettu kon-
45449: kurssiin ja jos vuokrakirjassa ei ole määräystä, että
45450: vuokraoikeuden saa maanomistajaa kuulematta toiselle
45451: luovuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan va-
45452: kuutta vuokraehtojen täyttämisestä.
45453:       Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukauden
45454: kuluessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokranantajana
45455: valta sanoa irti vuokrasopimus.
45456:       Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.
45457: 42              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
45458: 
45459:                           42 § (33 §).
45460:       Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä laissa
45461: mainitaan, älköön vuokranantajalla tai sillä, jolle hänen
45462: oikeutensa on siirtynyt, olko valtaa purkaa voimassa ole-
45463: vaa vuokrasopimusta.
45464:                           43 § (34 §).
45465:        Vuokramiehellä olkoon lupa vuokrasopimuksessa
45466: pidttttlilt itselleen oikeus irtisanoutua vuokrasopimuksesta
45467: muissakin tapauksissa kuin tässä laissa mainitaan.
45468:                           44 § (35 §).
45469:       (Poist.) Vuokrasopimus päättyy vuokrakauden um-
45470: peenkuluttua ilman erityistä irtisanomista. Kun vuokra-
45471: sopimus lakkaa (poist.) irtisanomisen nojalla, on vuokra-
45472: alue luovutettava seuraavan vuokravuoden lopussa. Jos
45473: irtisanominen tapahtuu 18, 36 tai 37 §:n nojalla, olkoon
45474: vuokramiehellä, jos hän ei tahdo hyväkseen nauttia tässä
45475: mainittua lähtöaikaa, oikeus luopua vuokra-alueesta sinä
45476: lähtöpäivänä, joka lähinnä seuraa kaksi kuukautta irti-
45477: sanomisen jälestä.
45478:       Vuokramies, joka on menettttnyt vuokraoikeutensa,
45479: olkoon velvollinen muuttamaan ensi ltthttJpttivttnä, ellei
45480: oikeus harkitse asianhaaroja sellaisiksi, etttt httnen on
45481: jo sittt ennen muuttaminen.
45482:                         45 § (36 §).
45483:       Irtisanominen tehtäköön todistajain läsnä ollessa tahi
45484: otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos irtisanottava ei
45485: ole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on sellai-
45486: sen tapauksen varalta säädetty. Jos joku on määrätty
45487: vuokranantajan puolesta nostamaan vuokramaksua, olkoon
45488: lupa laillisin vaikutuksin irtisanoutua hänelle.
45489:       Haaste, jossa vaaditaan vuokraoikeutta lakkautetta-
45490: vaksi, käy irtisanomisesta.
45491:      Maatalousvaliokunnan mietint(J N:o 3.
45492:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'Z'l.         43
45493: 
45494:                             5 Luku.
45495:                           Katselmuksista.
45496:                       46 § (37 § 1 mom.).
45497:        Sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokra-
45498: esine on silloin kuin se vuokramiehelle luovutetaan, on
45499: tilalla pidettävä tulokatselmus, jossa muun muassa vuokra-
45500: alueen rakennukset, puutarha, pellot, niityt, perkatut syöttö-
45501: haat, ojat, tiet, sillat, aidat, kaivot ja vesijohdot ovat mer-
45502: kittävät kirjaan sekä laadultaan ja ruokoltaan seliteltävät.
45503: Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, on sekin katselmuk-
45504: sessa tarkastettava ja seliteltävä. Semmoinen katselmus
45505: on pidettävä viimeistäänkin kuusi kuukautta sen perästä
45506: kuin vuokramies on ottanut tilan haltuunsa, kuitenkin ot-
45507: taen huomioon, että maa katselmuksen aikana on sen
45508: pitämiseen sovelias.
45509: 
45510:                47 § (37 § 2 ja 3 mom.).
45511:       Kun vuokrasuhde päättyy, on rappiosta tai paran-
45512: nuksista maksettavan korvauksen määräämiseksi pidettävä
45513: lähtökatselmus viimeistäänkin sen ajan kuluessa lähtöpäi-
45514: västä lukien, mikä tulokatselmusta varten on määrätty.
45515: Lähtökatselmus pidettäköön kuitenkin, jos jompikumpi
45516: asianosainen vaatii, ennen lähtöpäivää, ei kuitenkaan ai-
45517: kaisemmin kuin kahdeksan kuukautta sitä ennen.
45518:       Jos asianosaiset vuokrasuhteen päättyessä ovat so-
45519: pineet rappiosta tai parannuksista maksettavan korvauk-
45520: sen määrästä ja siitä tehneet välikirjan, älköön lähtökat-
45521: selmus olko tarpeellinen.
45522:       Jos vuokrasopimus yhden tai useamman kerran uu-
45523: distetaan, on kuitenkin, rappion tai parannusten selville
45524: saamiseksi, jokaisen vuokrakauden lopussa pidettävä kat-
45525: selmus sen ajan kuluessa, mikä lähtökatselmusta varten
45526: on säädetty.
45527:       MaataloUSfJaliokunnan mietinto N:o 3.
45528: 44               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 2:1.
45529: 
45530:                     48 § (37 § 4 mom.).
45531:         Katselmuksia sen selville saamiseksi, missä kun-
45532:  nossa vuokraesine on, pidettäköön muulloinkin kuin 46
45533: ja 47 §:ssii on sanottu, jos vuokranantaja tai vuokramies
45534: vaatii.
45535:                        49 § (38 §).
45536:       Jos (poist.) tulokatselmusta ei ole pidetty, tahi jos
45537: tulokatselmus on pidetty, mutta ei lähtökatselmusta, ei-
45538: vätkä viimemainitussa tapauksessa asianosaiset myöskään
45539: ole tehneet sellaista sopimusta, kuin 47 §:n 2 momen-
45540: tissa tarkotetaan, älköön vuokra-ajalla tapahtuneesta rap-
45541: peutumisesta tahi parannuksesta maksettako korvausta.
45542:       Jos tulokatselmusta ei ole toimitettu 46 §:ssä sääde-
45543: tyn ajan kuluessa, mutta sittemmin kuitenkin on pidetty
45544: katselmus sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokra-
45545: esine on, niin semmoisen katselmuksen perusteella saata-
45546: kaan vaatia korvausta ainoastaan sen jäiestä syntyneestä
45547: rappiosta ja tehdyistä parannuksista.
45548: 
45549:                            50 § (39 §).
45550:      Katselmuksen toimittakoon, tuomarinvastuulla, kat-
45551: selmuslautakuntana vuokralautakunta, niin kokoonpantu
45552: kuin 64 §:ssä sanotaan, taikka, jos jompikumpi asianosai-
45553: nen haluaa, erityinen katselmuslautakunta, jossa on kolme
45554: maanviljelykseen perehtynyttä miestä, joista kumpikin asian-
45555: osainen valitsee yhden ja nämä yhteisesti kolmannen puheen-
45556: johtajaksi. Jos asianosaisten valitsemat katselmusmiehet
45557: eivät sovi kolmannesta, valitsee vuokratuomioistuin puheen-
45558: johtajan. Ellei asianosainen kahdeksan päivän kuluessa
45559: sen jäiestä kuin on saanut vastapuolelta kehotuksen, valitse
45560: katselmusmiestä, kutsukoon vuokralautakunnan puheen-
45561: johtaja sopivan henkilön katselmusmieheksi.
45562:       (Poist.)
45563:       Maatalousvaliokunnan mietin/() N:o 3.
45564:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o '1:1.       45
45565: 
45566:                          51 § (40 §).
45567:       Katselmuksen ajan määrätköön katselmuslautakun-
45568: nan puheenjohtaja sekä antakoon siitä hyvissä ajoin tie-
45569: don toisille katselmusmiehille ja kutsukoon asianosaiset
45570: toimitukseen. Jos joku asianosaisten valitsemista katsel-
45571: musmiehistä jää katselmukseen tulematta, valitkoon asian-
45572: osainen heti toisen hänen sijaansa. Jos asianosainen ei
45573: sitä tee, kutsukoot saapuville tulleet katselmusmiehet sopi-
45574: van henkilön katselmusmieheksi.
45575:      Ellei katse/musta erityisen katselmuslautakunnan
45576: kautta syysttt tai toisesta saada riittttvttksi katsottavan
45577: ajan kuluessa pidetyksi, ryhtyköön vuokralautakunta jom-
45578: mankumman asianosaisen pyynnösttt katselmuksen toi-
45579: mittamiseen.
45580:                          52 § (41 §).
45581:       Jos katselmusmiehet ovat eri mieltä, jääköön se
45582: mielipide päätökseksi, jota useimmat kannattavat.
45583: 
45584:                          53 § (42 §).
45585:      Katselmuksesta on tehtävä toimituskirja, johon pan-
45586: takoon myöskin katselmusmiesten päätös, jos he ovat
45587: päätöksen tehneet. Tätä katselmuskirjaa on annettava
45588: kappale kummallekin asianosaiselle.
45589: 
45590:                          54 § (43 §).
45591: 
45592:      (Poist.) Kustannukset katselmuksista suoritetaan si-
45593: ten kuin 65 §:n 2 ja 3 momentissa sttttdetttttn.
45594:                          55 § (44 §).
45595:      Jos asianosainen on tyytymätön katselmuslautakun-
45596: nan  antamaan päätökseen, hakekoon siihen muutosta
45597: vuokratuomioistuimessa haasteen nojalla, joka on toimi-
45598:       Maatalousvaliokunnan mietinUJ N:o 3.
45599: 46               1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z'l.
45600: 
45601:  tettava vastapuolelle kuudenkymmenen päivttn kuluessa
45602:  katselmuksen jälestä; muussa tapauksessa jääköön kat-
45603:  selmuslautakunnan päätös voimaan ja pantakaan täytän-
45604:  töön niinkuin Ulosottolaissa säädetään välitystuomiosta.
45605: 
45606:                            56 § (45 §).
45607:        Joka tahtoo valittaa siitä, että katselmusmies on ol-
45608:  lut jäävillineo tai muusta syystä toimeensa oikeudeton,
45609:  taikka että katselmuksen toimittamisessa on tapahtunut
45610:  muu virhe, hakekoon siihen oikaisua niinkuin 55 §:ssä
45611:  on säädetty. Jos vuokratuomioistuin havaitsee sellaisen
45612:  virheen tapahtuneen, että katselmuslautakunnan toimen-
45613:  pide sen takia on hylättävä, niin poistakaan sen toimen-
45614:  piteen ja määrätköön (poist.) ajan, minkä kuluessa uusi
45615:  katselmus on pidettävä. Siihen päätökseen älköön haet-
45616:  tako muutosta.
45617:                            6 (5) Luku.
45618: 
45619:                       Vuokralautakunnasta.
45620: 
45621:                          57 § (46 §).
45622:         Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta.
45623:   Jos katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai useam-
45624:   pia vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous, että kunta
45625:   on sitä varten jaettava .piireihin; ja on tästä ilmoitettava
45626:   läänin kuvernöörille.
45627:         (Poist.) Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänä
45628: . tässä laissa on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuok-
45629: . rasuhdetta ' koskevien riitaisuuksien vuokranantajan ja
45630:   vuokramiehen välilltt syntyessä jommankumman asian-
45631:   osaisen pyynntJstä ottaa riitakysymys molempien riita-
45632:   puolten tai heidän laillisesti valtuutettujen asiamiestenstt
45633:   saapavilla ollessa käsiteltäväksi sekä silloin koettaa
45634:   saada riita sovitetuksi. Jos asianosainen ei noudata
45635:        Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45636:                 1907 -   V. M. -   Esit. N:o 27.             47
45637: 
45638: vuokralautakunnan kutsumusta saapamaan tällaisen
45639: asian käsittelyyn, rangaistakoon enintään viidensadan
45640: markan sakolla.
45641:        Jos sovinto saadaan aikaan, tehtäk1J6n siitä kirja,
45642: joka on kummankin asianosaisen allekirjoitettava. Sel-
45643: laisen sovinnon tttytänt66npanosta olkoon voimassa mitä
45644:  Ulosottolaissa välitystuomiosta säädetälln.
45645:        Vuokralautakunnan tulee my6s, vaadittaessa antaa
45646:  valtion ja kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisia
45647:  tietoja, sekä yksityisille henkilöille neuvoja vuokra-asioissa.
45648: 
45649:                           58 § (47 §) .
45650:     . Vuokralautakunnassa on puheenjohtaja sektt kaksi
45651: tai neljä varsinaista jäsentä, jotka kaikki asetetaan kol-
45652: men kalenterivuoden ajaksi kerrallaan.
45653:       Lautakuntaan on myös samaksi ajaksi asetettava
45654: varapuheenjohtaja ja yhttt monta varajttsenttt kuin varsi-
45655: naista, jotka jäävin tai esteen sattuessa astuvat puheen-
45656: johtajan ja varsinaisen jttsenen sijaan.
45657:        Kuntakokouksen asiana on päättäti valitaanko vuok-
45658: ralautakuntaan kaksi vaiko neljä jäsentä.
45659:        Jos vuokralautakunnan varsinainen tai varajäsen
45660: ennen toimikautensa päättymisttt kuolee tai eroaa eikä
45661: lautakuntaan jttä sen tehtävien suorittamiseen riittttvästi
45662: jäsenitt, valittakoon loppuajaksi uusi jttsen poistuneen
45663:  sijaan.
45664:                            59 § (48 §).
45665:      Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat (poist.) ne
45666:  kunnassa tai piirissä asuvat maanomistajat, jotka ovat
45667:  torpan, lampuotitilan, tai mäkitupa-alueen vuokralle-
45668:  antajia, joko yhden, tai kaksi varsinaista ja yhtä monta
45669:  varajäsentä sekä (poist.) kunnassa tai piirissä asuvat torp-
45670:  pien, lampuotitilojen ja mttkitupa-alueitten vuokramiehet
45671:        Maatalousvaliokunnan mietint6 N:o 3.
45672: 48              1907. -   V. M. -   Eslt. N:o 27.
45673: 
45674: saman määrtin varsinaisia ja varajäseniti. Vaalin toi-
45675: mittaa kuntakokouksen esimies viimeisttiän syyskuussa
45676: sinä vuonna, jonka lopussa valittujen on lautakuntaan
45677: astuttava. Vaalissa on jokaisella valitsijalla yksi ääni; jos
45678: äänet jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla.
45679:      Alköön se vuokranantaja tai vuokramies olko
45680: vaalioikeutettu, joka on kansalaisluottamusta vailla.
45681:      Valtakirjan nojalla älköön (poist.) muu kuin saman
45682: kunnan jäsen käyttäkö puhevaltaa eikä myöskään useam-
45683: man kuin yhden äänivaltaisen puolesta.
45684:       Kunnan jakamisesta vuokralautakuntapiireihin,
45685: vaaliluettelojen valmistamisesta ja tarkastamisesta ynnä
45686: muista tähän kuuluvista seikoista antaa senaatti lähem-
45687: piä mätiräyksiä.
45688:                        60 § (49 §).
45689:       Vuokralautakunnan jäsenet valitsevat, vanhimman
45690: jtisenen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa puheenjoh-
45691: tajan ja varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei kukaan saa
45692: kaikkia ääniä tai äänten enemmistöä, on puheenjohtaja
45693: ja varapuheenjohtaja vuokratuomioistuimen määrättävtt
45694: ja on ttltä varten toimitusta johtaneen vuokralautakun-
45695: nan jtisenen asiasta viipymätta tehtttvä ilmoitus vuokra-
45696: tuomioistuimen puheenjohtajalle.
45697:       Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja on
45698: valittu, on htinen ltiänin kuvernöörille annettava tieto
45699: sektt omasta ettti vuokralautakunnan jtisenten vaalista.
45700:                     (50 § esit. poist.).
45701: 
45702:                           61 § (51 §).
45703:      Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi,
45704: varapuheenjohtajaksi tahi jäseneksi on jokainen kunnassa
45705: asuva henkilö, joka on tullut viidenkolmatta vuoden ikään
45706: ja hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, ei kuitenkaan se,
45707: joka on kansalaisluottamuksensa menettänyt, eikä myös-
45708:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 3.
45709:               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.            49
45710: 
45711: kään se, joka laillisen tuomion perusteella on kelvoton
45712: maan palvelukseen tahi toisen asiata ajamaan.
45713:       Vuokralautakunnan puheenjohtajaksi ja varapuheen-
45714: johtajaksi olkoon lupa valita myös muu kuin kunnassa
45715: asuva henkilö, jos hctn muuten on vaalikelpoinen ja suos-
45716: tuu toimen vastaanottamaan.
45717: 
45718:                         62 § (52 §).
45719:      Vuokralautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjoh-
45720: tajan tahi jäsenen toimesta älköön, 61:n §:n 2 mo-
45721: mentissa mainittua tapausta lukuunottamatta, vapautettako
45722: muita kuin se, joka on täyttänyt kuusikymmentä vuotta,
45723: se joka viimeiset kolme vuotta on lautakunnassa toimi-
45724: nut sekä se, jota virka tahi muu pätevä syy estää tointa
45725: hoitamasta.
45726: 
45727:                         63 § (53 §).
45728:        Joka tahtoo valittaa vuokralautakunnan puheenjohta-
45729: jan, varapuheenjohtajan tahi jäsenen vaalista, tehköön sen
45730: kirjallisesti paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa kolmen-
45731: kymmenen päivän kuluessa vaalin jälestä, taikka, jos va-
45732: littu valittaa, sen jäiestä kuin hän sai vaalista tiedon; ja
45733: annettakoon valitus tuomarille, milloin ei ole oikeuden
45734: istuntopäivä. Valittu olkoon kuitenkin velvollinen heti
45735: astumaan toimeen.
45736:      · Kihlakunnanoikeuden semmoisesta asiasta antamaan
45737: päätökseen älköön haettako muutosta.
45738: 
45739: 
45740:               64 § (54 § 1 mom. ja 55 §).
45741:      Vuokralautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovat
45742: toiminnassaan tuomarinvastuun alaiset.
45743:      Vuokralautakunta, joka kokoontuu puheenjohtajan
45744: kutsumuksesta, on päätöksenvoipa, kun on saapuvilla
45745:      Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 3.              4
45746: 50              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'ZT.
45747: 
45748: puheenjohtaja ja vähintäänkin kaksi jäsentä. Kun vuokra-
45749: lautakuntaa käytetään katselmuksen toimittamiseen, älköön
45750: jäsenten luku olko kahta suurempi.
45751:        Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia (poist.)
45752: jäseniä olkoon (poist.) aina vuokralautakunnassa saapu-
45753: villa yhtä monta; ja (poist.) ratkaistakaan tarpeen tullen
45754: arvalla kenen jäsenen on astuttava pois.
45755:        Vuokralautakunnan kokouksissa on tehtävä pöytä-
45756: kirja.
45757:                    (54 § 2 m. esit. poist)
45758:                 65 § (56 ja 43 § mom. 2).
45759: 
45760:       Vuokralautakunnan puheenjoqtajan (poist.) palkkio,
45761: jonka suuruudesta senaatti antaa tarpeellisia mttttrttyksitt,
45762: suoritetaan valtion varoista.
45763:       Kun vuokralautakunta toimii katselmuslautakun-
45764: tana, suorittaa kunta palkkiot tulo- ja ltthtökatselmuk-
45765: sista etukttteen, jonka jtilkeen ne kunnallisverojen tak-
45766: sotuksen mukaan jaetaan mainitun taksotuksen alais-
45767: ten vaalioikeutettujen vuokranantajain ja vuokramiesten
45768: maksettaviksi ja peritätin seuraavana vuonna kunnallis-
45769: verojen kannassa.
45770:       Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, har-
45771: kitkoon vuokralautakunta ovatko kustannukset jomman-
45772: kumman asianosaisen vai molempain yhteisesti maksettavat.
45773:       Vuokralautakunnan katselmustoimituksista suoritet-
45774: tava palkkio ja asiakirjain lunastusmaksu lasketaan tak-
45775: san mukaan, jonka vuokratuomioistuin, kuntakokouksen
45776: esityksestä, tutkii ja noudatettavaksi vahvistaa.
45777: 
45778:                           66 § (57 §).
45779:      Jos vuokranantaja tai vuokramies tahtoo vuokralau-
45780: takunnan toimenpidettä, ilmoittakoon sen vuokralauta-
45781:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45782:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o ?:1.       51
45783: 
45784: kunrian puheenjohtajalle. Puheenjohtaja määrätköön ajan
45785: milloin asia otetaan käsiteltäväksi, ja antakoon hakija sen
45786: jälkeen asiasta ja ajasta vähintäänkin kahdeksan päivää
45787: ennen kokousta todisteHavan tiedon vastapuolelle.
45788:       Vastapuolen on noudatettava kutsua sillä uhalla, että
45789: asia voidaan päättää, vaikkei hän olekaan saapuvilla.
45790:       Vastapuolen velvollisuudesta saapua vuokralauta-
45791: kunnan eteen riitakysymyksen sovittelua varten stilide-
45792: tättn 57 §:n 2 momentissa.
45793: 
45794:                           67 § (58 §).
45795:       Joka on tyytymtttön vuokralautakunnan ptititökseen
45796: tai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jä-
45797: sen on ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton,
45798: tahi että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut
45799: muu virhe, (poist.) hakekoon oikaisua vuokratuomio-
45800: istuimessa haasteen nojalla, joka on vastapuolelle toimi-
45801: tettava kuudenkymmenen pttivtin kuluessa siitä kun
45802: vuokralautakunnan ptttttös annettiin.
45803:       (Poist.)
45804: 
45805:                              68 §.
45806:       Senaatilla olkoon valta mtitirtitti, etttt sellaisissa
45807: kunnissa, joissa vuokranantajien ja vuokramiesten luku
45808: on vtthtiinen, tai joissa paikkakunnalliset olot muuten
45809: sitä vaativat, vuokralautakunnan toimet ovat toistai-
45810: seksi annettavat kunnallislautakunnan hoidettaviksi, sekti
45811: vuokratuomioistuimen tehtttvttt paikkakunnan kihlakun-
45812: nanoikeudelle, niin kokoonpantuna kuin yleisessti laissa
45813: sätidetttttn.
45814:       Kuitenkin on vuokralautakunta ja vuokratuomio-
45815: istuin asetettava kuntaan, jossa vähintttän kymmenen
45816: vuokranantajaa tai vuokramiestti sitti vaatii.
45817:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45818: 52               1907. -   V. M. -    Esit. N:o 27.
45819: 
45820:                             7 Luku.
45821:               Oikeudenkäynnisti vuokra-asioissa.
45822: 
45823:                              69 §.
45824:       Vuokratuomioistuimena toimii kihlakunnanoikeus,
45825: kuitenkin siten, ettet vuokra-asioita kt'isiteltctesst'i varsi-
45826: naisen lautakunnan sijalle astuu erityinen kuusijttseninen
45827: lautakunta, joka kutakin kuntaa varten valitaan tt'imt'in
45828: §:n 3 momentissa sanotulla tavalla.
45829:       Vakinaisen tuomarin esteellisent'i ollessa mt'it'irt'itköön
45830: hovioikeus vuokratuomioistuimen puheenjohtajaksi muun
45831: tuomarin tehtctviin pt'itevt'in ja niisst'i hyvin harjaantaneen
45832: henkilön.
45833:       Lautakunnan jctsenet ja varajt'isenet, joiden toimi-
45834: aika menee umpeen samalla kertaa, valitaan kussakin
45835: kunnassa kolmeksi vuodeksi. Niiden vaalista ja vaali-
45836: kelpoisuudesta olkoon muuten soveltuvilta kohdin voi-
45837: massa mitt'i 59, 6 L 62 ja 63 §:sst'i vuokralautakunnasta
45838: on sctctdetty.
45839:       Sittenkun vaali on toimitettu, ja toimituksesta laa-
45840: dittu pöytctkirja tarkistettu, toimittakoon kuntakokouksen
45841: esimies siitti otteen vuokratuomioistuimen puheenjohtajalle.
45842: 
45843:                               70 §.
45844:      Vuokratuomioistuimen lautakunnan jctsen pitt'it'i, en-
45845: nenkuin ht'in oikeuteen astuu, tehdt'i tuomarinvala, ellei
45846: hctn sellaista valaa ennen ole vannonut. Jollei oikeus
45847: ole tuomionvoipa, olkoon sen puheenjohtaja oikeutettu
45848: sanotun valan vannotuttamaan.
45849: 
45850:                               71 §.
45851:     Vuokratuomioistuin on tuomionvoipa, kun lauta-
45852: kunnassa on saapavilla neljt'i jt'isentt'i.
45853:       Maatalousvaliokunnan mietint6 N:o 3.
45854:                  1907. -   V. M. -    Esit. N:o Tl.         53
45855: 
45856:       Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia jtise-
45857: niti tulee aina olla lautakunnassa ltisnti yhtti monta;
45858: tarpeen tullen ratkaiskoon arpa, kenen jtisenen on lauta-
45859: kunnasta astuttava pois.
45860: 
45861:                               72 §.
45862:        Vuokratuomioistuimen tehttivtinti on, sen listiksi mitti
45863: ttissti laissa edellti on mtitirtttty, vuokrasuhdetta koske-
45864: vien, vuokranantajan ja vuokramiehen vtilillti syntyvien
45865: riitaisuuksien ratkaiseminen. Älköön vuokratuomioistuin
45866: kuitenkaan ottako ktisitelttivtikseen mittitin asiata, ellei
45867: kantaja ntiytti, ettti asia sitti ennen on ollut vuokralauta-
45868: kunnassa ktisittelyn alaisena.
45869: 
45870:                               73 §.
45871:        Vuokratuomioistuimessa ktisitelttivät · asiat panta-
45872: koon vireille kirjallisen haasteen nojalla.
45873:        Jos tuomari, kun haastetta häneltti pyydetctctn, ha-
45874: vaitsee, ettei asia, josta haastetta anotaan, kuulu vuokra-
45875: tuomioistuimeen, ilmoittakoon sen kakijalle ja antakoon
45876: vaadittaessa siitä kirjallisen todistuksen. Tyytymctttö-
45877: mällt'i olkoon oikeus siitct valittaa hovioikeuteen sen ajan
45878: kuluessa ja siinct järjestyksessä kuin 78 §:ssä sanotaan.
45879: 
45880:                               74 §.
45881:         Jos vuokratuomioistuimen puheenjohtaja tehdyn
45882: v(J,itteen johdosta tai muuten havaitaan jttävilliseksi, il-
45883: moittakoon siitct viipymttttct hovioikeudelle, jonka asiana
45884: on silloin, kuin myös, jos hovioikeus 78 §:sstt mainitun
45885: valituksen johdosta on julistanut vuokratuomioistuimen
45886: puheenjohtajan jctctvilliseksi, mät'irt'itil toinen tuomarin
45887: tehtttviin ptitevct ja niissil harjaantunut henkilö hctnen
45888: sijaansa. Sijaisen palkkio suoritetaan valtion varoista.
45889:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45890: 54              1907. -   V. M. -    Esit. N:o Zl.
45891: 
45892: 
45893:                              75 §.
45894:       Ratkaistessaan kttsiteltllviään asioita päättäktitin
45895: vuokratuomioistuin, vapaasti harkittuaan kaikki esille
45896: tulleet asianhaarat, mitä asiassa on todeksi katsottava.
45897: 
45898:                              76 §.
45899: 
45900:       Asioita vuokratuomioistuimessa kllsiteltttesstt, nou-
45901: datettakoon, mikttli tttssll luvussa ei ole toisin määrtttty,
45902: mittt yleinen laki ja muut asetukset oikeudenkllynnistä
45903: kihlakunnanoikeudessa stttttttvät.
45904: 
45905:                              77 §.
45906:        Vuokratuomioistuin kuulustelkoon, milloin käsiteltll-
45907: vttnttlln olevan asian selvittämiseksi katsoo sen tarpeelli-
45908: seksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa, jonka sen va-
45909: ralta tulee olla vuokratuomioistuimen istuntopaikalla
45910: saapuvilla.
45911:                              78 §.
45912:       Joka tahtoo valittaa siitä, etttt vuokratuomioistui-
45913: men puheenjohtaja tahi jllsen on ollut jäävillinen tai
45914: muuten toimeensa oikeudeton, taikka että asian käsitte-
45915: lyssä on tapahtunut muu virhe, hakekoon siihen muu-
45916: tosta hovioikeudessa neljttnkymmenenviiden pttivän ku-
45917: luessa siitti, kun vuokratuomioistuimen lopullinen pttttttJs
45918: on julistettu. Jos hovioikeus havaitsee sellaisen virheen
45919: tapahtuneen, etttt vuokratuomioistuimen toimenpide sen
45920: takia on hyljttttttvä, poistakoon toimenpiteen, ja ottakoon
45921: vuokratuomioistuin asian uudestaan lain mukaisesti käsi-
45922: teltävttksi, ellei hovioikeus ole katsonut, ettei asia kuulu
45923: vuokratuomioistuimeen. Hovioikeuden tällaisessa asiassa
45924:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45925:                1007. -    V. M. - Esit. N:o 27.           55
45926: 
45927: antamasta päätiJksestä älköiJn valitettako, älkiJIJnktt
45928: muissa kuin nyt mainituissa tapauksissa vuokratuomio-
45929: istuimen piiätiJkseen muutosta haettako.
45930: 
45931:                                79 §.
45932:      Vuokratuomioistuimen lautakunnan jäsenten palkat
45933: miiärätäiin ja suoritetaan samalla tavalla kuin kihla-
45934: kunnanoikeuden lautakunnan palkkauksesta on säiidetty.
45935: 
45936: 
45937:                          TOINEN OSASTO.
45938: 
45939:              ltsenäistilan vuokrauksesta.
45940: 
45941:                              8 Luku.
45942:                      Vuokrasopimuksesta.
45943:                            80 § (62 §).
45944:       (Poist.) ltseniiistilaksi sanotaan tässii laissa sem-
45945: moista manttaaliin pantua, maanviljelykseen käytettäväksi
45946: tarkotettua tilaa tai tilan osaa, joka hallintonsa puolesta
45947: ei ole minkään päätaion alainen, (poist.).
45948: 
45949:                             81 § (1 §).
45950:       Sopimus (poist.) itseniiistilan vuokraamisesta on teh-
45951: tävä (poist.) kirjallisesti kahden todistajan läsntt ollessa.
45952:       Sellaista sopimusta tilkiJIJn tehtäkö muutoin kuin
45953: mäiiriiajaksi enintäiin viideksikymmeneksi vuodeksi, tai
45954: elinkaudeksi.
45955:       Vuokravuosi lasketaan, ellei toisin ole sovittu, maa-
45956: liskuun 14 päivästä maaliskuun 14 päivään, joka päivä
45957: on pidettävä lähtöpäivänä. (Poist.)
45958:                          (2 § esit. poist.)
45959:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
45960: 56               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
45961: 
45962:                            82 § (4 §).
45963:       Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikkaa
45964: missä ja aikaa milloin se on tehty:
45965:       sen tilan nimi tai numero, joka on vuokralle an-
45966: nettu (poist.);
45967:       vuokra-aika (poist);
45968:       vuokramaksun määrä, sekti
45969:       ilmoitus siita, onko vuokramiehella ja missa mtilt-
45970: rttssa oikeus puutarpeiden saantiin.
45971:       (Poist) Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita eh-
45972: toja, ovat nekin vuokrakirjaan pantavat.
45973:       Vuokrakirjaan älköön pantako määräystä, että sitä
45974: ei saa kiinnittää. Jos vuokrakirjassa on sellainen mtilt-
45975: rtiys, olkoon se mactrttys voimaton.
45976:        Vuokrakirjaa laadittakoon kaksi yhtapitavtta kappa-
45977: letta, yksi kumpaakin asianosaista varten.
45978: 
45979:                              83 §.
45980:       Jos vuokrakirjassa ei ole mttarttystl:t vuokra-ajasta,
45981: olkoon kummallakin asianosaisella valta milloin tahansa
45982: irtisanoa vuokrasopimus.
45983:                       (5 § esit. poist.)
45984: 
45985:                            84 § (6 §).
45986:       Jos joku maanomistajan kanssa tehdyn suullisen
45987: välipuheen (poist.) nojalla on alkanut vuokramaksua vas-
45988: taan viljellä itsenl:tistilaa (poist), olkoon oikeutettu hti-
45989: nelta saamaan kirjallisen vuokrasopimuksen. Jos maan-
45990: omistaja kieltaytyy vaadittaessa tekemttstti sellaista
45991: sopimusta, haastattakoon vuokramies maanomistajan
45992: kihlakunnanoikeuteen ja oikeuden tulee merkitti pöytä-
45993: kirjaan, mitä asianosaisten ilmoitusten ja muun saata-
45994:      Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
45995:                 1907. -   V. M. - Esit. N:o Zl.               57
45996: 
45997: vissa olevan selvityksen mukaan heidän keskensä on
45998: sovittu (poist.). Jos silloin havaitaan, ettei vttllpuhe
45999: ole ristiriidassa tlimttn lain itsenliistilojen vuokrausta
46000: koskevien sttlinntJsten kanssa, tulee oikeuden pttttttJkselltl
46001: vahvistaa sopimus voimassa olemaan asianosaisten
46002: kesken sovitun ajan, lukien villipuheen tekemisesta.
46003: Sittenkun päätös on saanut lain voiman, olkoon se yhtä
46004: pätevä kuin (poist.) kirjallinen vuokrasopimus. Jos tila
46005: sitti ennen myynnin, vaihdon, tahi tttysin huudatetun
46006: panttauksen taikka muun luovutuksen nojalla on siirtynyt
46007: uudelle omistajalle, olkoon suul{inen vttlipuhe voimaton.
46008:       Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-
46009: matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta ja jos hän ei ole
46010: myöskään pannut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin
46011: 1 momentissa sanotaan, olkoon vuokranantajana oikeus
46012: irtisanoa hänet.
46013: 
46014:                             9 Luku.
46015: Vuokranautajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.
46016:                            85 (7 §).
46017:      Vuokramies olkoon velvollinen hyvin viljelem/ill.n
46018: vuokratilaa  sekä hoitamaan ja kunnossa pitämään
46019: vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset, jotka
46020: ovat tilan viljelykseen tarpeelliset, niin etteivät ne
46021: tämän velvollisuuden laiminlyömisen kautta huonone.
46022: Jos rakennusten kunnossapitovelvollisuudesta on toisin
46023: sovittu, noudatettakoon sitti. Maata laihduttava viljelys-
46024: tapa on rappiolle laskemiseksi katsottava.
46025: 
46026:                           86 § (7 §).
46027:       (Poist.) Vuokramies iilklJtJn kttyttttM vuokratilaa
46028: muuhun kuin vuokrasopimuksessa mainittuun tarko-
46029: tukseen.
46030:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46031: 58               1907. -   V. M. -    Esit. N:o 'Zl.
46032: 
46033:         (Poist.) Vuokramiehelli:t t:tlkötJn olko oikeutta ki:tyt-
46034: ttiti tilan metst:ti:t, ellei sitti ole hänelle vuokrakirjassa
46035: myönnetty. Jos sellainen oikeus on vuokramiehelle
46036: myönnetty, noudattakoon kuitenkin metst:tnhoitosuunni-
46037: telmaa, joka on pantu tai vuokra-ajan kuluessa pan-
46038: naan tilalla toimeen. Jos sen kautta supistetaan vuokra-
46039: miehen oikeutta ktiytttii:t metsää siinti mäi:trin, kuin
46040: htinelle . on vuokrasopimuksessa vakuutettu, sovitetta-
46041: koon vuokramaksu sen mukaan.
46042:         (Poist.) Vuokramies tilk66n nauttiko tilaan kuulu-
46043: vaa metst:tstys- tai kalqstusoikeutta, ellei sitti etua ole
46044: htinelle vuokrakirjassa myönnetty.
46045: 
46046:                               87 §.
46047:       Vuokramies älköön saako, ellei toisin ole sovittu,
46048: vuokranantajan luvatta vieda tai antaa viedti tilalta
46049: pois rehuja tai lantaa.
46050:       Jos vuokramiehellti, joka lttht6ptiivtitin asti on ti-
46051: lalla elttttttnyt sen laajuutta ja rehuvaroja vastaavan
46052: karjan, muuttoaikana on rehuja jtilellti, olkoon htinelli:t
46053: valta ottaa ne mukaansa; jos hän tahtoo myydä rehut,
46054: tarjotkoon ne ensin Vuokranantajalie tahi sijaansa tule-
46055: valle vuokramiehelle.
46056: 
46057:                            88 § (8 §).
46058:       Jos tilaan kuuluva, sen viljelemiseen tarpeellinen ra-
46059: kennus on tulipalon kautta tahi muuten ilman vuokra-
46060: miehen tuottamusta hävinnyt tahi niin vahingoittunut,
46061: että se on uudestaan rakennettava, on vuokranantajan,
46062: ellei ole toisin sovittu, toimitettava uudeiltarakentaminen.
46063:       Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mai-
46064: nittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa ju-
46065:       1Laatalousvaliokunnan mietin/() N:o 3.
46066:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o <n.         59
46067: 
46068: listettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu,
46069: vuokranantajan tilan (poist.) alueelta osotettava tahi sinne
46070: hankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen tarpeel-
46071: liset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet sekä
46072: vuokramiehen hankittava muut aineet ja toimitettava
46073: uudisrakennustyö. (Poist.)
46074:        Mitä 2 momentissa on sanottu vuokranantajan vel-
46075: vollisuudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankki-
46076: miseen, sovellutettakoon myöskin (poist.) rakennusten
46077: kunnossapitoon.
46078:        Jos vuokranantaja ei täytä mitä hän näissä tapauk-
46079: sissa aineiden ja työn puolesta on velvollinen täyttämään,
46080: eiket tahdo itsektittn suorittaa rappeutuneen rakennuk-
46081: sen uudistamiseen tai rakennuksen kunnossapitoon tar-
46082: peellista ~vötet, olkoon vuokramiehellä oikeus vuokran-
46083: antajan kustannuksella hankkia tarpeelliset aineet ja toi-
46084: mittaa rakennustyö taikka sanoutua vuokrasopimuksesta
46085: irti. Vuokramies olkoon myöskin oikeutettu vahingon-
46086: korvaukseen.
46087:                    (12 § esit. poist.)
46088: 
46089: 
46090:                           89 § (13 §).
46091:      Jos vuokramies on laskenut tilan rappeutumaan
46092: tahi laiminlyönyt velvollisuutensa pitt:ta rakennuksia .
46093: kunnossa, olkoon velvollinen vuokra-ajan lopussa tahi
46094: vuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan
46095: korvaamaan vahingon.
46096:       Jos katselmuksessa, jonka vuokranantaja vuokra-
46097: ajalla toimittaa, havaitaan vuokramieher huonosti hoita-
46098: neen vuokratilaa, korjatkoon tämä puutteet katselmuk-
46099: sessa määrättävän ajan kuluessa tahi olkoon vuokran-
46100: antaja oikeutettu tekemään sen hänen kustannuksellaan.
46101:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
46102: 60               1907. -   V. M. -   Esit. N:o <n.
46103: 
46104:                            90 § (14 §).
46105:      Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostu-
46106: musta toiselle vuokralle antako vuokratilaa tai ennen
46107: vuokraamatonta osaa siitä, (poist.) lilktiönkli vuok-
46108: ranantajan luvatta tehkö muutoksia tilan aluetta kos-
46109: keviin vuokrasopimuksiin. Jos vuokrakauden kestliessli
46110: tilan aluetta koskeva vuokrasopimus plitittyy, tai muuten
46111: lakkaa, olkoon maanomistajan asiana plititttiti uuden
46112: sopimuksen tekemisesta tai vanhan uudistamisesta.
46113: 
46114:                        91 § (15 ja 19 §).
46115:       ltsentiistilan vuokramies, joka on parantanut tilaa,
46116: maan, sellaisten rakennusten tai muiden laitosten
46117: puolesta, jotka ovat viljelykseen tarpeelliset, on, ellei
46118: toisin ole sovittu, oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahi
46119: vuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan
46120: saamaan vuokranantajalta korvauksen siitä arvon lisäyk-
46121: sestä, mikä tilalle on näiden parannusten kautta tullut.
46122: Ä.lklJön kuitenkaan korvausta mlilirtitttikö korkeammaksi
46123: sitli kustannusta, jonka vuokramies ktiyttlimtinsli tytJn
46124: ja plitioman kautta on parannuksiin pannut, johon vietti
46125: lislitttiktJtJn kohtuullinen tulo hlinen ktiytttimtistlittn tytJsttl
46126: ja plitlomasta, ellei vuokramies parannusten tuottaman
46127: kytJdyn kautta ole katsottava ehtineen saada riitttlvtiil
46128: hyvitysttt.
46129:          Vuokranantaja on kuitenkin vapaa korvauksen suo-
46130: rittamisesta, jos vuokramies on ktlyttänyt pidttttämtltlnstl
46131: oikeutta vuokrasopimuksen irtisanomiseen vuokra-ajalla.
46132:                         (16 § esit. poist.)
46133: 
46134:                            92 § (17 §).
46135:       Järvenlaskusta, salaojituksesta, pengerryslaitoksesta,
46136: niityn kastelemislaitoksesta ja suon kuivauksesta tai
46137:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
46138:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'n.         61
46139: 
46140: muusta näihin verrattavasta kalliista parannuksesta saa-
46141: koon vuokramies korvausta ainoastaan jos työ on toi-
46142: mitettu maanomistajan kirjallisen suostumuksen nojalla.
46143: Jos sen ohessa on tehty sopimus myöskin korvauksen
46144: suuruudesta tahi sen laskemisen perusteista, noudatetta-
46145: koon sitä.
46146:       Sama olkoon laki, jos vuokramies on parantanut
46147: tilaa sen listtksi mitä 85 ja 88 §:n mukaan oli hänen
46148: velvollisuutensa, rakentamalla uuden huoneen tai teke-
46149: mtillä uudestaan tilalla ennestään olevan.
46150:                     ( 18 § esit. poist.)
46151: 
46152: 
46153:                          93 § (20 §).
46154:      (Poist.) Jos vuokramies on omista aineistaan ra-
46155: kentanut huoneen, josta htin 92 §:n 2 momentin mukaan
46156: ei ole oikeutettu saamaan korvausta, ja jos vuokran-
46157: antaja ei tahdo lunastaa huonetta, olkoon vuokramies
46158: velvollinen muuttamaan sen pois vuokra-ajan loputtua;
46159: pankoon myös rakennuksen sijan kuntoon. Jos hän ei
46160: vie rakennuksia pois yhden vuoden kuluessa, olkoon maan-
46161: omistaja oikeutettu julkisella huutokaupalla myymään ne
46162: vuokramiehen laskuun.
46163: 
46164:                              94 §.
46165:       Hedelmäpuut, jalommat koristuspuut, marjapensaat
46166: tahi muut arvokkaammat kasvit, joita vuokramies on
46167: istuttanut sen listiksi mitä tilalla ennen oli, ovat vuokra-
46168: miehen ltihtiessti tarjottavat vuokranantajalle. Jos htin
46169: ei tahdo lunastaa istutuksia kohtuulliseen hintaan, saa
46170: vuokramies viedti ne pois vuoden kuluessa vuokrakau-
46171: den ptiätyttyti, tahi olkoon laki niinkuin 93 §:ssti. sa-
46172: notaan.
46173:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46174: 62               1907. -   V. M. -    Esit. N:o <J:l.
46175: 
46176:                               95 §.
46177:        Vuokramies vastatkoon, ellei toisin ole sovittu, ti-
46178: lalta menevasta verosta ja kaikesta muusta rasituksesta,
46179: jota vuokranantaja ei ole ottanut suorittaaksensa. Jos
46180: tilalle vuokrakauden kestaessa listitaan uutta veroa, vas-
46181: tatkoon vuokranantaja lisayksesta, elleivat asianosaiset
46182: sen suorittamisesta muuten sovi.
46183: 
46184: 
46185:                     96 § (9, 21 ja 22 §).
46186: 
46187:     Vuokran maksuajasta ja vuokrana suoritettavien luon-
46188: nontuotteitten toimittamisesta vuokranantajalle sekä vuok-
46189: ranantajan oikeudesta vuokramiehen irtaimiston pidattä-
46190: miseen ynnä vakuudesta, joka vuokramiehelle on annet-
46191: tava parannuksien korvauksen suorittamisesta, olkoon
46192: soveltuvilta kohdin voimassa, mitä edellä 19 ja 30 §:ssä
46193: ja 31 §:n 1 ja 2 momentissa säädetaan. Vuokramak-
46194: suksi luetaan tässa myös tilan maksamaton vero ja
46195: muu ulosteko, josta vuokramiehen on vastattava.
46196: 
46197: 
46198: 
46199: 
46200:                             10 Luku.
46201: 
46202:          Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta.
46203: 
46204:                            97 § (23 §).
46205:      (Poist.) Vuokranantajan luvatta alköön vuokra-
46206: mies siirtakö vuokraoikeuttaan toiselle.
46207: 
46208:                       (24 § esit. poist.)
46209:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46210:               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'n.              63
46211: 
46212:                         98 § (25 §).
46213:       Jos vuokramies kuolee (poist.) vuokrakauden kes-
46214: täessä, saakoot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hy-
46215: väksensä vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun. (Poist.)
46216:       Jos leski tai rintaperilliset ylemptinä mainitussa
46217: tapauksessa tahtovat sanoutua vuokrasta irti, tehkööt
46218: sen kuudessa kuukaudessa vuokramiehen kuolemasta.
46219: (Poist.)
46220:                          99 § (25 §).
46221:        Jos vuokramieheltti ei jtiä lesketi eiktt rintaperil-
46222: lisiä, jotka 98 §:n mukaan ovat oikeutetut saamaan nau-
46223: tintaoikeuden, lakatkoon vuokra ensi lähttJpaivänll
46224: vuokramiehen kuoltua, vaikkei sovittu vuokrakausi sil-
46225: loin vielti olisikaan lopussa.
46226: 
46227:                          100 § (26 §).
46228:      Kun (poist.) vuokralle annettu tila ulosottotoimin
46229: myydään, eikä myytäessä tehdä ehtoa vuokra-oikeuden
46230: pysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irtisanomaan
46231: vuokramiehen.      -
46232:      Kun tilan vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa
46233: vuokrantaja tai, hänen konkurssiosa johdosta, konkurssi-
46234: pesän toimitsijat, olkoon vuokrasopimus voimassa uutta
46235: omistajaa kohtaan, kun sopimus on kirjallinen sekä vuok-
46236: ramies on ottanut vuokratun (poist.) tilan haltuunsa tai
46237: kun sopimus, jos se on suullinen, on oikeassa jarjestyk-
46238: sessti vahvistettu. Jollei suullista vtilipuhetta ole vah-
46239: vistettu, taikka jos vuokramies ei ole vielä ottanut tilaa
46240: haltuunsa, olkoon uusi omistaja oikeutettu sanomaan
46241: irti vuokramiehen (poist.) Jos vuokraoikeus on kiinni-
46242: tetty tai jos tilan luovutuksessa on tehty ehto vuokra-
46243: oikeuden pysyväisyydestä, olkoon edelleen voimassa.
46244:       Maatalowwaliokunnan mietintö N:o 3.
46245: 64              1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z7.
46246: 
46247: 
46248:                           101 § (27 §).
46249:       Jos vuokratila moitekanteen tai rajankäynnin kautta
46250: on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, tai
46251: hänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle tila on
46252: joutunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi.
46253:       Jos (poist.) osa tilaa joutuu pois, tahi jos tulvan,
46254: maanvieremän, kulovalkean tai muun tapaturman kautta
46255: vuokratilaan kuuluvat edut melkoisesti vähenevät tai
46256: huononevat, saakoon vuokramies vuokramaksun vähen-
46257: netyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuulli-
46258: seksi harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtoo
46259: luopua vuokrasta ja syystä voidaan otaksua, että hän,
46260: jos pois joutuminen tahi tapaturma olisi ennalta arvattu,
46261: ei olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oi-
46262: keus sanoutua irti (poist.) sopimuksesta.
46263: 
46264: 
46265:                           102 § (28 §).
46266:       Jos maanjaossa (poist.) vuokratilan tiluksia on an-
46267: nettu toiselle tilalle, tai muuten joutunut pois vuokramie-
46268: heltä, mutta hänelle ei ole annettu samanvertaista vasti-
46269: ketta, taikka jos, vaikka vastiketta onkin annettu, vuokra-
46270: tilan tilukset ovat niin muuttuneet, että vuokramiehelle
46271: niistä lähtevä hyöty on melkoisesti vähentynyt, olkoon
46272: laki niinkuin 101 §:ssä sanotaan.
46273:       Jos vuokramies jaon johdosta on saanut menetttt-
46274: miensa tilusten sijaan paremmin viljeltya maata ja jos
46275: vuokra sen kautta on kaynyt vuokramiehelle melkoisesti
46276: tuottavammaksi, olkoon vuokranantaja oikeutettu irti-
46277: sanomaan vuokrasopimuksen, ellei vuokramies tahdo
46278: sitoutua kohtuulliseen vuokramaksun korotukseen jlilellli
46279: olevaksi vuokra-ajaksi.
46280:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46281:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o Zl.           6S
46282: 
46283:                           103 § (29 §).
46284:      Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tai ko-
46285: rottamisesta taikka vuokrasopimuksen purkamisesta on
46286: tehtävä tai vuokrasopimus irtisanottava vuoden kulu-
46287: essa, 100 ja 101 §:ssä mainituissa tapauksissa siitä
46288: ajasta lukien, jolloin vuokra-alue joutui pois omistajalta,
46289: tilan luovutus tapahtui tai vahinko sattui, sekä siinä ta-
46290: pauksessa, joka 102 §:ssä mainitaan, siitä ajasta, jolloin
46291: jako-osain vastaanotto tapahtui.
46292: 
46293: 
46294:                           104 § (30 §).
46295:       Kun vuokrasopimus 100 §:ssä ja 101 §:n 1 momentissa
46296: mainituissa tapauksissa lakkaa, olkoon vuokramiehellä oi-
46297: keus saada korvaus uudelta omistajalta tekemistään pa-
46298: rannuksista sekä tilan entiseltä omistajalta siitä vahingosta,
46299: jonka hän vuokrasopimuksen ennenaikaisen päättymisen
46300: takia on kärsinyt.
46301:       Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut,
46302: saakoon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahin-
46303: gosta ja parannuksista.
46304:       Vuokramies, joka 101 §:n 2 momentin tai 102 §:n 1
46305: momentin nojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeu-
46306: tettu saamaan korvauksen ainoastaan tekemistään paran-
46307: nuksista.
46308: 
46309:                           105 § (31 §).
46310:        Vuokraoikeus olkoon menetetty ja vuokranantaja siis
46311: oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen:
46312:        1) jos vuokramies 89 §:n mainitsemassa katselmuk-
46313: sessa on havaittu laskeneen tilan (poist.) rappeutumaan,
46314: eikä (poist.) ole mttttrtt-ajan kuluessa korjannut puut-
46315: teita;
46316:       Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 3.             5
46317: 66              1907. -   V. M. -   Esit. N:o <J:l.
46318: 
46319:       2) jos vuokramies, (poistJ varotuksesta huolimatta,
46320: käyttää tilaa muuhun tarkotukseen, kuin vuokrasopimuk-
46321: sessa on määrtitty, taikka jos hän ltihtee kokonaan ti-
46322: lalta pois;
46323:       3) jos vuokramies rikkoo 90 tai 97 §:n stt/in-
46324: nöksiä;
46325:        4) jos vuokramies, varotuksesta huolimatta rikkoo
46326: 87 §: n 1 momentissa olevan kiellon;
46327:        5) jos vuokramies poikkee tilalla toimeenpannusta
46328: viljelys- tai metsänhoitosuunnitelmasta, taikka muuten
46329: rikkoo vuokrasopimuksen pätiasiallisia määrtiyksiti, sekä
46330:        6) jos vuokramies tuomitaan rangaistukseen haas-
46331: kauksen uusimisesta sillti tilalla, joka on vuokralle an-
46332: nettu.
46333:        Sopimuksen kautta tilkö6n mtitirtitttik6 vuokra-
46334: oikeutta menetettävtiksi muista syisttt, kuin nyt on sa-
46335: nottu.
46336:        (Poist.)
46337:                              106 §.
46338:      · Jos teko tai laiminlyonti, jota 105 §:n mukaan seu-
46339: raa vuokraoikeuden menettäminen, on tapahtunut asian-
46340: haarain ollessa melkoisesti lieventäviti, taikka jos se
46341: itsesstitin on vtihtiptit6inen, taikka jos pitempi aika on
46342: kulunut ennen rikoksen uusimista tai muistutuksen an-
46343: tamista, tutkikoon tuomioistuin, onko vuokramies kat-
46344: sottava oikeutensa menetttineeksi.
46345: 
46346:                              107 §.
46347:       Jos vuokramies 105 §:n 3, 4, 5 ja 6 kohdan mu-
46348: kaan on menettänyt vuokraoikeutensa ja vuokranantaja
46349: tahtoo sen nojalla purkaa vuokrasopimuksen, sanokoon
46350: vuokramiehen irti kuuden kuukauden kuluessa, lukien
46351: 3, 4 ja 5 kohdan mainitsemissa tapauksissa siitti ptii-
46352:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46353:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.            67
46354: 
46355: västä, jona hän sai rikkomuksesta tiedon, sekti 6 koh-
46356: dassa mainituissa tapauksissa siitä pttivttsttt, milloin
46357: pttttttJs, jolla vuokramies julistettiin rikokseen syypttttksi,
46358: sai lain voiman; muutoin olkoon vuokrasopimus pysy-
46359: vttinen.
46360: 
46361:                           108 § (32 §).
46362:      Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua tahi
46363: joka vuokra-ajalla on velvoitettu korjaamaan tilan hoi-
46364: dossa olevia puutteita tai, jonka tulee suorittaa Vuok-
46365: ranantajalie korvaus 89 §:n 2 momentissa maini-
46366: tuista kustannuksista, ei (poist.) täytti velvollisuuttaan
46367: taikka jos vuokramiehen omaisuus on luovutettu kon-
46368: kurssiin ja jos vuokravälikirjassa ei ole määräystä, että
46369: vuokraoikeuden saa maanomistajaa kuulematta toiselle
46370: luovuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan va-
46371: kuutta vuokraehtojen täyttämisestä.
46372:       Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukauden
46373: kuluessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokrananta-
46374: jana valta sanoa irti vuokrasopimus.
46375: 
46376: 
46377:                           109 § (33 §).
46378:      Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä laissa
46379: mainitaan, älköön vuokranantajana tai sillä, jolle hänen
46380: oikeutensa on siirtynyt, olko valtaa purkaa voimassa ole-
46381: vaa vuokrasopimusta.
46382: 
46383: 
46384:                           110 § (34 §).
46385:         Vuokramiehellä olkoon lupa vuokrasopimuksessa pi-
46386: dtttttttt itselleen oikeus irtisanoutua vuokrasopimuksesta
46387: muissakin tapauksissa kuin tässä laissa mainitaan.
46388:       Maatalousvaliokunnan mietintlJ N;o 3.
46389: 68             1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
46390: 
46391:                          111 § (35 §).
46392:       (Poist.) Vuokrasopimus päättyy vuokrakauden um-
46393: peenkuluttua ilman erityistä irtisanomista. Kun vuokra-
46394: sopimus lakkaa (poistJ irtisanomisen nojalla, on vuokra-
46395: tila luovutettava seuraavan vuokravuoden lopussa, paitse
46396: 108 §:ssii mainitussa tapauksessa, jolloin vuokra-
46397: miehen tulee muuttaa ensi liihtöpiiiviinii. Jos irti-
46398: sanominen tapahtuu 88, 101 tai 102 §:n nojalla, olkoon
46399: vuokramiehellä, jos hän ei tahdo hyväkseen nauttia tässä
46400: mainittua lähtöaikaa, oikeus luopua vuokra-alueesta sinä
46401: lähtöpäivänä, joka lähinnä sattuu kaksi kuukautta irti-
46402: sanomisen jälestä.
46403: 
46404:                          112 § (36 §).
46405:       Vuokraoikeutensa menettttneen vuokramiehen vel-
46406: vollisuudesta tilalta muuttoon seka irtisanomisen toimit-
46407: tamiseen nähden noudatettakoon mitä 44 §:n 2 momen-
46408: tissa ynnä 45 §:ssii on siiädetty.
46409: 
46410: 
46411:                          11 (4) Luku.
46412:                          Katselmuksista.
46413: 
46414:                   113 § (37, 38; 40-42 §).
46415:      Mitii edellii 5 luvussa on siiiidetty katselmuksista,
46416: noudatettakoon myös itsenäistiloihin ntthden, mikiili tttssii
46417: alempana ei toisin sanota.
46418: 
46419:                          114 § (39 §).
46420:       Katselmukset toimittaa tuomarin vastuulla erityi-
46421: sentt katselmuslautakuntana kolme maanviljelykseen pe-
46422:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46423:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.            69
46424: 
46425: rehtynyttä miestä, joista kumpikin asianosainen valitsee
46426: yhden ja nämä yhteisesti kolmannen. Jos asianosaisten
46427: valitsemat katselmusmiehet eivät sovi kolmannesta, (poist.)
46428: mätirätkOtJn hänet, katse/musta vaatineen asianosaisen
46429: pyynntJstti, kuntakokouksen esimies siinä kunnassa, jo-
46430: hon tila kuuluu. Jos ei asianosainen kahdeksan päi-
46431: vän kuluessa kitskyn saatuansa valitse katselmusmiestä,
46432: kutsukoon kuntakokouksen esimies, kun asia hänelle
46433: ilmoitetaan, ttihtin toimeen sopivan henkilön (poist.).
46434: Katselmusmiehet valitkoot keskuudestaan puheenjohtajan.
46435:       (Poist.)
46436:                           115 § (43 §).
46437:      (Poist.) Tulokatselmuksen kustannukset ovat vuok-
46438: ranantajan maksettavat. Kun katselmuksia pidetään muissa
46439: tapauksissa, harkitkoon katselmuslautakunta, ovatko kus-
46440: tannukset jommankumman asianosaisen vai molempain
46441: yhteisesti maksettavat.
46442: 
46443:                               116 §.
46444:        Jos vuokrasopimus on uudistettu saman vuokra-
46445: miehen tahi hänen leskensä tai rintaperillistensti kanssa,
46446: eiktt ltihttJ- ja tulokatse/musta silloin ole pidetty, tilktJtJn
46447: tämti estäktJ asianosaisia vaatimasta korvausta rappeu-
46448: desta tahi parannuksesta, kun vuokrasuhde lopullisesti
46449: lakkaa.
46450:                       117 § (44 ja 45 §).
46451:        Muutoksen hakemisesta noudatettakoon mitti 55 ja
46452: 56 §:ssä on säädetty, paitsi että sellainen muutoksen-
46453: haku on tehttivti kihlakunnanoikeudelle, jonka pätittJs,
46454: 55 §:ssä sanotuissa tapauksissa, voidaan tavallisessa
46455: jtirjestyksessä saattaa ylemmän oikeuden tutkittavaksi.
46456:                      (5 luku esit. poist.)
46457:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 3.
46458: 70             1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'n.
46459: 
46460: 
46461:                    KOLMAS OSASTO.
46462: 
46463: Maan vuokraamisesta muuhun kuin edellä tässä
46464:       laissa mainittuihin tarkoituksiin.
46465:                            12 Luku.
46466: 
46467:                          118 § (63 §).
46468:      Jos joku toiselle vuokralle antaa
46469:      tilan tai maa-alueen muuta kuin maanviljelys- tai
46470: asuntotarkotusta varten; tahi
46471:      asunnontarkotusta varten alueen, joka ei ole kat-
46472: sottava mtikitupa-alueeksi,
46473:      niin on tttmän lain Toisen Osaston 81, 83, 100-103
46474: ja 112 §:n sekti 105 §:n 2 kohdan säännöksiä ynnti so-
46475: veltuvilta kohdin 82, 96, 107 ja 108 §:n määräyksiä nou-
46476: datettava; mutta muuten sopimuksen tekijät vapaasti
46477: sopikoot vuokraehdoista.
46478: 
46479:                             119 §.
46480:       Jos joku toiselle antaa vuokralle maanviljelystarko-
46481: tusta varten maa-alueen, joka ei ole varustettu raken-
46482: nuksilla tai aiottu niillä varustettavaksi, niin noudatet-
46483: takoon tttmän lain Toisen Osaston 81, 83, 97, 100-103,
46484: 104 ja 112 §:n sekil 105 §:n 2 ja 3 kohdan sättnnöksiä
46485: ynnti soveltuvilta kohden 82, DO, 96, 107 ja 108 §:n
46486: mtitiräyksiti kuin myös, ellei toisin ole sovittu, 91 ja 92
46487: §:n 1 momentin stitinnöksiti; mutta muuten sopimuksen
46488: tekijttt vapaasti sopikoot vuokraehdoista.
46489: 
46490: 
46491: 
46492:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46493:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.            11
46494: 
46495: 
46496: 
46497:                      NELJÄS OSASTO
46498: 
46499:                   Erityisiä määräyksiä.
46500:                             13 Luku.
46501:                           120 § (59 §).
46502:      Jos joku antaa vuokralle maata, joka ennen on
46503: vuokrattu toiselle, on jälkimmäinen luovutus mitätön.
46504: 
46505:                           121 § (60 §).
46506:        Jos maanomistaja on rasittanut tilaa, joka kokonaan
46507: tai osaksi on vuokralle annettu, luovuttamalla toiselle hen-
46508: kilölle oikeuden, jonka käyttäminen riistää vuokramieheltä
46509: hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan nautintaoikeuden,
46510: olkoon laki niinkuin 120 §:ssä sanotaan. Jos vuokramie-
46511: hen nautiotaoikeus ainoastaan supistuu myöhemmin myön-
46512: netyn oikeuden kautta, olkoon tämän oikeuden haltija
46513: velvollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli se loukkaa
46514: vuokramiehen nautintaoikeutta.
46515: 
46516:                              122 §.
46517:        Vuokranantajan lunastettavan asuin- tahi alkohuo-
46518: neisiin kuuluvan sisustuksen, joka on muurissa tai sei-
46519: nttsstt kiinni, niinkuin pellit, lukot, akkunat, seinttttn kiin-
46520: nitetyt penkit ja sttngyt, tahi muut senkaltaiset, olkoon
46521: vuokramies velvollinen jiittttmättn paikoilleen. Jos httn
46522: vie jotakin niista pois, hankkikoon sen takaisin tahi
46523: korvatkoon vahingon.
46524:                           123 § (61 §).
46525:       Jos vuokrasopimukseen on pantu ehto, joka on vas-
46526: toin tätä lakia, olkoon sellainen ehto mitätön.
46527:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46528: 72              1907. -    V. M. - Esit. N:o Zl.
46529: 
46530:                              124 §.
46531:      Maanomistajalla tttsstt laissa ymmttrretttttn mytJs
46532: sukukartanon omistajaa.
46533:                           125 § (64 §).
46534:      Tämä laki ei koske vuokrausta, jonka esineentt on
46535: kruununtila, kuninkaankartano, sotilas- ja siviiliviraston
46536: sekä papiston virkatalo, kaupunkiin yhdistetty tai kau-
46537: pungin omistama muu maa, taikka näihin kuuluva torppa
46538: tai mäkitupa-alue.
46539:      AlktJtJn tttttt lakia myöskään sovellettako valtion
46540: tai kunnan tilattomalle väesttJlle osittamista varten hank-
46541: kiman tilan osien vuokraukseen, ttlktJönktt myöskään huo-
46542: neen vuokraan, vaikka tonttimaa sisältyykin sellaiseen
46543: vuokraan.
46544:                              126 §.
46545:       Tåmttn lain voimaanpanemista varten tarpeelliset
46546: mttttrttykset annetaan hallinnollista tiettt.
46547: 
46548:                      127 § (65).
46549:      Tämä laki astuu heti voimaan, kuitenkin niin, etttt
46550: siihen asti kunnes vuokralautakunnat ja vuokratuomio-
46551: istuinten lautakunnat on asetettu, vuokralautakunnan
46552: toimet suorittaa kunnallislautakunta ja vuokratuomio-
46553: istuimen tehtttvttt paikkakunnan kihlakunnanoikeus, niin
46554: kokoonpantuna kuin yleisessä laissa sättdetään.
46555:       Senaatin asiana on määrättt milloin vuokralauta-
46556: kunnat ja vuokratuomioistuinten lautakunnat viimeistättn
46557: tulee olla asetettuina.
46558: 
46559:                      128 § (65 §).
46560:      Kesäkuun 19 p:nä 1902 annettu laki maanvuokrasta
46561: maalla kumotaan täten.
46562:      Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.
46563:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'Z'I.   73
46564: 
46565:      Missä määrin tätä lakia on sovellettava jo oleviin
46566: vuokrasuhteisiin, jotka ovat syntyneet ennen tämän lain
46567: voimaan astumista, siitä säädetään erikseen.
46568: 
46569: 
46570: 
46571: 
46572:      Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 3.
46573: 74              1907. -   V. M. -    Esit. N:o Zl.
46574: 
46575: 
46576: 
46577: 
46578:       Arm. esityksessä olevaan ehdotukseen laiksi, jolla
46579: muutetaan kiinnitystä kiinteään omaisuuteen kos-
46580: kevan asetuksen 22 § sekä ehdotukseen laiksi, jolla
46581: muutetaan muutamia 3 p:nä joulukuuta 1895
46582: annetun ulosottolain pykäliä, on Valiokunta tehnyt
46583: ainoastaan eräitä pienempiä, ehdotetusta vuokrakirjain re-
46584: kisteröimisjärjestelmästä aiheutuvia muutoksia, jota paitsi
46585: niinikään pienempiä muutoksia on tehty myöskin Ulos-
46586: ottolain 17, 31 ja 51 §:ään. Valiokunta siis kunnioittaen
46587: ehdottaa:
46588:                  etttt Eduskunta vastauksessaan ilmoit-
46589:            taisi hyvttksyneensli puheenalaiset ehdotukset,
46590:            tehden niihin muutamia vlihttisili muutoksia,
46591:            joiden johdosta asetukset tulisivat nttin kuu-
46592:            luviksi:
46593: 
46594:                 Laki, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-
46595:            teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §,
46596:            semmoisena kuin se on joulukuun 3 päi-
46597:            vänä 1895 annetussa asetuksessa.
46598:                              22 §.
46599:       Vahvistettu kiinnitysoikeus olkoon voimassa siitä
46600: päivästä, jona se hakemus, joka kiinnityksen aiheutti,
46601: oikeuteen annettiin; ja merkittäköön se päivä tarkalleen
46602: siihen päätökseen, jolla kiinnitys vahvistetaan.
46603:       Jos sama kiinteistö on kiinnitetty useammista saa-
46604: misista, olkoon aikaisemmalla kiinnityksellä etuoikeus
46605:      Maataloutwaliokunnan mietintö N:o 3.
46606:                  1907. -   V. M. -   Esit. -N:o '1:1.
46607: 
46608: maksuun myöhemmän edellä ja samanpäiväisillä kiinni-
46609: tyksillä sama oikeus. MaksamaUoman kauppahinnan
46610: panttioikeudella olkoon etuoikeus siitä ajasta lukien, jol-
46611: loin kauppa tehtiin; ja pysyköön sama etuus myyjällä
46612: edelleenkin, jos kän on kiinnityttänyt panttioikeutensa
46613: Maakaaressa säädetyn ajan kuluessa.
46614:        Jos kiinteä omaisuus on maksamaUoman kauppa-
46615: summan oikeutta koskevain säännösten mukaan vastaava
46616: nautiotaoikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi muuhun
46617: etuun, joka omaisuuden luovutuksessa on pidätetty, taikka
46618: jos sellainen oikeus on omaisuuteen kiinnitetty, ja jos
46619: omaisuus samaan aikaan tai myöhemmin on joutunut
46620: saamisesta pantiksi; niin väistyköön saaminen mainitun
46621: oikeuden tieltä. Jos omaisuus aikaisemmin oli saamisesta
46622: panttina, väistyköön oikeus saamisen tieltä, jollei tämä
46623:  muuten tule täysin suoritetuksi. Jos oikeus tuloon tahi
46624: muuhun etuun siten katoaa, ja jos se on määrätty vissiksi
46625:  raha- tahi tavara-määräksi; saakoon sen oikeuden haltija
46626:  sen pääoma-arvon puolesta, joka samalle oikeudelle on
46627: pantava, sen mukaan kuin Ulosottolain 5 luvun 30 §:ssä
46628:  on säädetty, sen etuoikeuden, mikä tässä edellä olevan 2
46629: momentin mukaisesti saamiselle on tuleva. Samalla etu-
46630: oikeudella suoritettakoon myös aina mitä sellaista tuloa
46631: tai etua on maksamatta, jos se ei ole ollut suorittamatta
46632:  pitempää aikaa kuin kolme vuotta lankeemispäivästä tahi
46633:  jos sen uloshaku on sanotun ajan kuluessa alettu ja sit-
46634:  ten keskeyttämättä jatkettu.
46635:        Kiinnitetystä tahi muutoin saamisen panttina olevasta
46636:  kiinteistöstä älköön tämän saamisen edellä otettako ulos
46637:  muuta kuin viimeisen ja kuluvan vuoden palkat niille,
46638:  jotka kiinteistön hoitoa varten ovat omistajan vakinaisessa
46639:  palveluksessa, niin myös kruunulle, kunnalle tahi yksityi-
46640:  selle tuleva ulosteko ja senkaltainen määrämaksu, niin-
46641:  kuin relssivero, tonttivero, palstatilan palkintovero tahi
46642:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46643: 76              1907. -   V. M. -   Esit. N:o TJ.
46644: 
46645: maanjaon apumaksu, joka on kiinteistölle laillisesti maa-
46646: rätty ja maksettavaksi langennut eikä ole ollut suoritta-
46647: matta pitempää aikaa kuin Maakaaressa sanotaan. Sama
46648: oikeus kuin pääomasta olkoon pantinhaltijalla korostakin
46649: ja muusta säädetystä maksusta, joka ei ole maksamatta
46650: pitempää aikaa kuin 3 momentissa on sanottu, niin myös
46651: saamisen ulosottoon menevistä ulosmittaus- ja muista
46652: kuluista.
46653:       Ylempänä tässä §:ssä mainittujen saamisten ja oi-
46654: keuksien jäiestä on kiinteistö lähinnä vastaava sellaisen
46655: vuokra-alueen nautintaoikeudesta, jonka vuokramies kiin~
46656: nittämättömän tai rekisteröimättömän vuokrakirjan no-
46657: jalla on ottanut haltuunsa. Jos kiinteistö on vastaava
46658: useammista tällaisista vuokraoikeuksista, olkoon vanhem-
46659: malla vuokraoikeudella etusija myöhemmän rinnalla; jos
46660: vuokrakirjat ovat samana päivänä tehdyt olkoon niillä
46661: yhtäläinen oikeus.
46662:       Panttioikeus, joka perustuu ainoastaan hallinnon-
46663: saantiin, olkoon kuitenkin tehoton toista pantinhaltijaa
46664: vastaan, niin myös sitä vastaan, joka on saanut kiinteis-
46665: tön ulosmittauksen; ja olkoon sellainen panttioikeus aina
46666: rauennut, jos kiinteistö luovutetaan konkurssiin.
46667: 
46668: 
46669:                  Laki, jolla muutetaan muutamia 3 päi-
46670:             vänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain
46671:             pykäliä.
46672: 
46673:                            5 LUKU.
46674: 
46675:      Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta.
46676:                              17 §.
46677:       Se, jonka toimitettava huutokauppa on, hankkikoon
46678: rasitustodistuksen kiinteistöstä sekä velallisen omistusoikeu-
46679:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46680:               1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'Z7.           77
46681: 
46682: den vahvistamiseksi tahi kiinteistöön kiinnitetyn tai rekis-
46683: teröidyn oikeuden luonnon selvittämiseksi tarpeelliset ja
46684: vielä saamatta olevat asiakirjat, jotka ovat oikeudelta saa-
46685: tavissa, niin myös, milloin maalaiskiinteistö on myytävä,
46686: tarpeellisen otteen maarekisteristä; kuitenkin olkoon vel-
46687: koja, jos huutokaupan toimittaja vaatii, velvollinen edeltä
46688: maksamaan asiakirjain lunastamiseen tarpeelliset kulut.
46689: 
46690: 
46691: 
46692:                              21 §.
46693:         Kuulutuksessa, jolla kiinteistön huutokauppa ilmoite-
46694: taan, pitää myös mainita, että kaikkein asianomistajain
46695: tulee huutokaupassa taikka, jos 19 §:n mukaan eri kokous
46696: keskustelua varten on määrätty, tässä kokouksessa oikeu-
46697: tensa valvoa; että saaminen tai vuokraoikeus, joka 26 ja
46698: 32 §:n mukaan on ilmoitettava, pitää huutokaupan toimit-
46699: tajalle viimeistään keskustelussa ilmoitettaman, sekä että
46700: vuokraoikeuden haltijan samalla myös tulee näyttää vuokra-
46701: kirjansa tai oikeaksi todistettu jäljennös siitä.
46702:         Niille, jotka ovat kiinteistöön saaneet ulosmittauksen
46703: tahi kiinnityksen tai saaneet siihen vuokraoikeuden rekis-
46704: teröidyksi, taikka joilla on saaminen tai muu oikeus, josta
46705: omaisuus maksamaUoman kauppasumman oikeutta koske-
46706: vain säännösten mukaan tai muuten on vastaava, taikka
46707: jotka ovat oikeutetut saamaan kiinteistöstä etuoikeudellista
46708: veroa tahi muuta maksettavaa, pitää sen ohessa, jos he
46709: ja heidän asuinpaikkansa tiedetään, huutokauppakeskuste-
46710: lusta ja huutokaupasta annettaman tieto eri kutsumuskir-
46711:  jeillä. Sellainen tieto on, ellei sitä ole saaduksi erittäin
46712:  tunnustettu, katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos kirje
46713:  vähintään neljää viikkoa ennen huutokauppaa on pantu
46714:  postiin sisäänkirjoitettuna kuljetettavaksi.
46715: 
46716:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46717: 78             1907. -   V. M. -    Esit. N:o 'Z7.
46718: 
46719:                             24 §.
46720:        Kun kiinteistö on myytävä, lukekoon huutokaupan
46721: toimittaja julki ulosmittauspöytäkirjan tahi sen päätöksen,
46722: jolla ulosotonhaltija on julistanut kiinteistön ulosmitatuksi,
46723: niin myös rasitustodistuksen ja muut 16, 17 ja 21 §:ssä
46724: mainitut asiakirjat, sekä kehottakoon niitä, joilla on saa-
46725: minen tahi muu oikeus, mikä on kiinteistöstä suoritettava
46726: tahi muuten myymisessä huomioon otettava, sen ilmoitta-
46727: maan; antakoon myös läsnäoleville velkojille sekä velalli-
46728: selle, jos hän on saapuvilla, tilaisuuden lausua mielipiteensä
46729: niistä saamisvaatimuksista, jotka ovat ilmoitetut tahi äsken
46730: sanotuista asiakirjoista käyvät ilmi, niin myös myynti-
46731: ehdoistakin.
46732:        Jos nyt puheena ollutta keskustelua varten 19 §:n
46733: mukaan eri kokous on määrätty pidettäväksi, noudatetta-
46734: koon siinä mitä tässä on säädetty; ja toimitettakoon silloin
46735: huutokaupassa ainoastaan asiakirjain julkilukeminen.
46736: 
46737:                             31 §.
46738:        Jos saamisesta tai muusta oikeudesta myönnetyn kiin-
46739: nityksen tai rekister6imisen pätevyys on erityisen tutkimuk-
46740: sen varassa tahi ratkaistu päätöksellä, joka ei ole saanut
46741: laillista voimaa, taikka jos sellaista kiinnitystä tai rekiste-
46742: r6imista on haettu, mutta hakemusta ei vielä ole tutkittu,
46743: merkittäköön sekin saaminen tahi oikeus velkojain luette-
46744: loon ja otettakoon lukuun alinta tarjousta määrättäessä.
46745: 
46746:                            32 §.
46747:      Nautintaoikeus, josta kiinteistö kiinnityksen tai rekiste-
46748: r6imisen nojalla tahi maksamaUoman kauppahinnan oi-
46749: keutta koskevain säännösten mukaan on vastaava, merkit-
46750: täköön etuoikeutensa mukaan velkojain luetteloon, sille
46751: kuitenkaan mitään arvoa kirjoittamatta. Sama olkoon laki
46752:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46753:                  1907. -   V. M. -    Esit. N:o '1:1.     79
46754: 
46755: oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka on jollekulle
46756: myönnetty omaisuudesta suoritettavaksi, jos ei sitä oikeutta
46757: saateta, sen mukaan mitä 30 §:n 2 momentissa on sanottu,
46758: panna luetteloon pääoma-arvoonsa, niin myös sellaisesta kiin-
46759: nittämättömästä tai rekisteröimattömästa vuokraoikeudesta,
46760: josta kiinteistö sen mukaan kuin erikseen on säädetty on
46761: vastaava ja joka on velkojain keskustelussa tai kirjallisesti
46762: sitä ennen huutokaupan toimittajalle ilmoitettu.
46763: 
46764:                             38 §.
46765:        Jos kiinteistö velkojain luetteloon on merkitty vas-
46766: taavaksi nautinto-oikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi
46767: muuhun etuun, joka jollekulle on myönnetty kiinteistöstä
46768: suoritettavaksi; h uudettakaan kiinteistö sillä ehdolla myy-
46769: täväksi että se oikeus on voimassa pysyvä. Jos silloin
46770: havaitaan, että joku, jolla on parempi oikeus, ei voi tar-
46771: jotusta kauppasummasta saada täyttä hyvitystä, pantakoon,
46772: ellei tämä suostu jättämään tapahtunutta huutoa voimaansa,
46773: kiinteistö uudestaan huutoon, tekemättä ehtoa oikeuden
46774: pysyväisyydestä. Jos kauppasumma silloin nousee suu-
46775: remmaksi, ja jos viimemainitun oikeudenhaltija ei heti
46776: maksa sisään mitä parempi-oikeuksinen on ylijäämistä
46777: saapa, olkoon viimeinen myyminen pätevä; muussa tapauk-
46778: sessa jääköön ensimmäinen pysyväiseksi.
46779: 
46780:                               51 §.
46781:       Kun kiinteän omaisuuden ulosmittaus on peräytynyt
46782: tahi toimitetun myymisen kautta lakannut, tehköön huuto-
46783: kaupan toimittaja siitä heti ilmoituksen, maalla tuomarille
46784: ja kaupungissa oikeudelle; liittäköön siihen myöskin, kun
46785: kiinnitetty kiinteistö on myyty, tarpeellisen otteen 6 luvun
46786: 9 §:ssä mainitusta luettelosta ja ne kiinnityskirjat, jotka
46787: koskevat kauppasummasta maksettua velkaa, kuin myös-
46788: kin ilmoituksen pysytetyistä ja rauenneista nautinto-oikeuk-
46789:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46790: 80              1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z'l.
46791: 
46792: sista sekä oikeuksista tuloon tahi muuhun etuun, jotta voi-
46793: taisiin merkitä, mitkä kiinnitykset ja rekistertJimiset on
46794: pysytetty voimassaan, sekä kuolettaa rauenneet kiinnityk-
46795: set ja rekistertJimiset.
46796: 
46797: 
46798: 
46799: 
46800:      Maatalousvaliokunnan mietintii N:o 3.
46801:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o ?:1.            81
46802: 
46803: 
46804: 
46805: 
46806:         Maanvuokralakia koskevaan arm. esitykseen on lii-
46807: tetty eri lakiehdotus, jossa uudelle maanvuokralaille eh-
46808: dotetaan erinäisissä kohdissa annettavaksi taaksepäin vai-
46809: kuttava voima ennen lain voimaan astumista tehtyihin
46810: vuokrasopimuksiin.
46811:         Valiokunta tunnustaa oikeaksi sen arm. esityksessä
46812: lausutun mielipiteen, että aikaisemmin syntyneitä oikeus-
46813: suhteita järkyttäviin tahi muuttaviin toimenpiteisiin on
46814: ryhdyttävä vasta silloin, kun erityisen tärkeät syyt sii-
46815: hen pakottavat, kuin myös, että nyt esillä oleva tapaus
46816: on sellainen, jossa tämän suuntainen menettely on vält-
46817: tämätön.
46818:         Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut kannattaa arm.
46819: esityksen säännöksiä sellaisinaan, vaan on katsonut, että
46820: uuden lain vaikutus entisiin vuokrasuhteisiin olisi osaksi
46821: ulotettava pitemmälle, osaksi rajoitettava vähempään, kuin
46822: mitä arm. esityksessä on ehdotettu.
46823:         Armollisen esityksen mukaan tulisi ensiksikin uuden
46824:  lain korvausta sekä vuokrasopimuksen uudistamista, siir-
46825: tämistä ja päättymistä koskevat säännökset sovellutetta-
46826:  viksi myös aikaisemmin syntyneisiin vuokrasopimuksiin,
46827:  jollei vuokrasopimuksen esineenä ole itsenäinen tila tai muu
46828: kuin maanviljelys- tai asuntotarkotusta varten vuokralle an-
46829:  nettu alue (esim. tehdaspalsta), taikka viljelykseen tarkotettu
46830:  maa-ala, joka ei ole varustettu rakennuksilla tai aiottu niillä
46831:  varustettavaksi (esim. niittypalsta), kuitenkin niin että kor-
46832:  vausta sen lisäksi, mitä vanbernmassa laissa on säädetty,
46833:  olisi annettava ainoastaan sellaisista parannuksista, jotka
46834:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.                6
46835: S:.l              1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z7.
46836: 
46837: on tehty sen jäiestä kuin uusi laki on astunut voi-
46838: maan. Pääasiallisesti tulisi uuden lain taaksepäin ulot-
46839: tuva vaikutus siis koskemaan torpan, lampuotitilan ja
46840: mäkitupa-alueen vuokrasopimuksia.
46841:        Valiokunta on hyväksynyt arm. esityksen kannan,
46842: että äsken mainittujen säännösten takautuva vaikutus olisi
46843: rajoitettava ainoastaan torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
46844: alueen vuokrasopimuksiin. Sitä vastoin on Valiokunta kat-
46845: sonut tarpeelliseksi, että vuokramiehen oikeus korvauksen
46846: saamiseen ulotetaan myös sellaisiin parannuksiin, jotka
46847: vuokra-alueella on suoritettu ennen uuden lain voimaan-
46848: astumista. Kun entistä oikeampi käsitys vuokranantajan
46849: velvollisuuksista tässä kohden on tullut hyväksytyksi ja
46850: uudessa laissa tulisi saamaan ilmaisun, on lainsäätäjän koe-
46851: tettava saada korvausvelvollisuus-periaate noudatettavaksi
46852: niin laajalta kuin todellista kohtuuttomuutta toista asian-
46853: osaista vastaan tekemättä on mahdollista. Tosin ei voida
46854: enää korjata niitä vääryyksiä, jotka aikaisemman lainsää-
46855: dännön aikana ovat vuokramiehiä kohdanneet, mutta kat-
46856: sottava on, että tällaiset vääryydet tulevaisuuteen nähden
46857: tulevat ehkäistyiksi. Maanomistajan veivoittaminen suo-
46858: rittamaan korvausta siitä omaisuuden lisäyksestä, joka on
46859: syntynyt vuokramiehen työn ja pääoman kautta, vaikkakin
46860: ennen uuden lain voimaanastumista, ei ole muuta kuin
46861: luonnollisen oikeudentunteen vaatimusten täyttämistä, sillä
46862: maanomistaja suorittaa silloin vastikkeen ainoastaan siitä
46863: omaisuuden lisäyksestä, joka todellakin joutuu hänen omak-
46864: seen. Luonnollisesti on korvauksen suuruutta määrättäessä
46865: huomioon otettava, mitä vuokramaksun vähennyksen tai
46866: muun avustuksen kautta jo ennen on vuokramiehen
46867: parannusten korvaamiseksi hänelle hyväksi tullut. Sekä
46868: oikeudenmukaisinta että myös korvausmäärän suuruu-
46869: den selvittämiseen nähden välttämätöntä on kuitenkin
46870: rajoittaa maanomistajan korvausvelvollisuus niihin paran-
46871:        Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46872:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.      83
46873: 
46874: nuksiin, jotka ovat tehdyt uuden maanvuokralain voimaan
46875: astuessa vuokra-aluetta hallitsevan vuokramiehen omana
46876: hallinta-aikana. Kun kuitenkaan ei olisi kohtuullista, että
46877: vuokramies, joka esim. vanhemmiltaan on, ehkäpä vain
46878: joitakuita vuosia ennen uuden lain voimaanastumista, pe-
46879: rinyt vuokraoikeuden, niin on Valiokunta katsonut tällai-
46880: sessa tapauksessa vuokramiehen pitävän saada korvauk-
46881: sen suuruutta määrättäessä hyväkseen lukea myös edeltä-
46882: jänsä toimittamat parannukset, ei kuitenkaan pitemmältä
46883: ajalta kuin viideltäkolmatta vuodelta taaksepäin lain voi-
46884: maanastumisesta lukien. Sitävastoin vuokramies Valio-
46885: kunnan mielestä ei ole oikeutettu korvaukseen niistä pa-
46886: rannuksista, jotka oston kautta ovat siirtyneet hänelle,
46887: sillä kauppasopimus ei ole voinut tarkoittaa muuta kuin
46888: nautintaoikeuden siirtämistä määrä-ajaksi, joka jääkin
46889: lyhentämättä.
46890:        Vaikka Valiokunta niinmuodoin on ehdottanut maan-
46891: omistajan korvausvelvollisuuden ulottamista melkoista
46892: pitemmälle kuin arm. esitys, ei Valiokunta kuitenkaan
46893: katso maanomistajan tällaistenkaan säännösten kautta
46894: voivan joutua liian raskaiden kuormien alaiseksi, sem-
46895: minkin kun hän, koska uudessa laissa olevat vuokra-
46896: sopimuksen uudistamista koskevat säännökset olisivat
46897: sovellutettavat myös aikaisemmin tehtyihin vuokrasopimuk-
46898: siin, pääsisi korvaussumman maksamisesta, jos hän
46899: tarjoutuu uudistamaan vuokrasopimuksen uuden lain 27
46900:  §:n säätämässä järjestyksessä.
46901:        Arm. esityksen mukaan olisi vuokramiehellä, joka
46902: on tehnyt vuokrasopimuksen ennen sitä päivää, jolloin uusi
46903: laki astui voimaan, oikeus sanoa sopimus irti, sitten-
46904: kun sanotusta päivästä on kulunut kolme vuotta, jotta
46905:  vuokramies, joka on tehnyt vuokrasopimuksen vanhem-
46906: man lain aikana ja joka katsoo oikeussuhteen olevan
46907: itselleen epäedullisen, voisi päästä sopimuksesta vapaaksi,
46908:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46909: 84              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
46910: 
46911: jolloin hän myös saisi nauttia sellaista oikeutta korvaus-
46912: ten saantiin kuin esityksen 1 §:ssä säädetään. Kun tämä
46913: korvaus kuitenkin olisi suoritettava ainoastaan uuden
46914: lain voimaanastumisen jälkeen tehdyistä parannuksista, tu-
46915: lisi arm. esityksen myöntämä irtisanomisoikeus itse asiassa
46916: olemaan vuokramiehelle varsinaista merkitystä vailla.
46917: Valiokunta on arvellut tällaisen irtisanomisoikeuden myön-
46918: tämisellä voivan olla vuokramiehelle merkitystä, kuitenkin
46919: vain jos siihen liittyy siten laajennettu oikeus korvauksen
46920: saantiin, kuin Valiokunta 1 §:ssä on ehdottanut. Jotta tä-
46921: män kautta ei kohtuuttoman raskaita velvollisuuksia ase-
46922: teHaisi maanomistajan hartioille, olisi vuokranantajalle, yh-
46923: denmukaisesti kyseenalaisen lakiehdotuksen 1 §:n säännös-
46924: ten kanssa, myönnettävä valta päästä korvausta maksa-
46925: masta, jos hän tarjoutuu uudistamaan vuokrasopimuksen
46926: uuden vuokralain säätämässä järjestyksessä vuokrakauden
46927: jälellä olevaksi ajaksi. Kun asia tällä tavalla järjestetään,
46928: ei tämän velvollisuuden kantaminen maanomistajalle to-
46929: dellisuudessa kävisi rasittavaksi.
46930:        Arm. esityksessä ehdotetaan lisäksi, että vuokramie-
46931: helle maanvuokralakiehdotuksessa varattu oikeus siirtyä
46932: päivätyöverosta rahamaksukannalle, jos hän vuotta ennen
46933: siitä vuokranantajalle ilmoittaa, olisi heti ulotettava koske-
46934: maan myös aikaisemmin tehtyjä vuokrasopimuksia.
46935: Valiokunta on jo edellä esiintuonut ajatuksensa siitä,
46936: että siirtyminen työvuokrasta rahavuokraan on katsottava
46937: suureksi edistysaskeleeksi. Kuitenkin voi tämän muutok-
46938: sen äkkinäisestä toimeenpanosta olla arveluttavia seu-
46939: rauksia sellaisen vuokranantajan talouteen, jossa melkoi-
46940: sempi osa työvoimista hankitaan torppajärjestelmän kautta.
46941: Ja jos maanomistaja, ehkäpä aivan äskettäin, on omilla
46942: varoillaan perustanut ja rakentanut torppia, sen kautta
46943: hankkiakseen itselleen työvoimia, niin on odottamaton
46944: siirtyminen rahaveroon sellaisessa tapauksessa katsottava
46945:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46946:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z7.       85
46947: 
46948: kohtuuttomuudeksi maanomistajaa kohtaan. Muutoksen
46949: vaikutuksien lieventämiseksi maanomistajaan nähden olisi
46950: Valiokunnan ajatuksen mukaan sellainen rajoitus tehtävä
46951: arm. esityksen säännökseen, että vuokramies, joka asuu
46952: vuokra-aluetta ennen maanvuokralain voimaanastumista
46953: tehdyn vuokrasopimuksen nojalla, saisi käyttää oikeutta
46954: siirtyä rahamaksukannalle vasta kun kymmenen vuotta
46955: on kulunut lain voimaanastumisesta. Kun Valiokunta
46956: maanvuokralain 22 §:ään lisäksi on ottanut säännöksen,
46957: että myös maanomistajalle olisi varattava oikeus vaatia
46958: vuokraa rahassa suoritettavaksi, on vastaava muutos tehty
46959: myös nyt esillä olevaan säännökseen.
46960:        Vihdoin on arm. esityksessä säännös siitä, että sen
46961: jäiestä kuin uusi maanvuokralaki on astunut voimaan,
46962: vuokramiestä ei saa julistaa vuokraoikeuttaosa menettä-
46963: neeksi muista syistä kuin semmoisista, jotka mainitussa
46964: laissa on myönnetty, mikä säännös Valiokunnan mielestä
46965: on kaikin puolin hyväksyttävä.
46966:        Selvyyden vuoksi on Valiokunta jakanut puheena-
46967: olevan lakiehdotuksen neljään eri pykälään.
46968:        Sen perusteella, mitä tässä on esiintuotu, Valio-
46969: kunta kunnioittaen ehdottaa:
46970:                  että Eduskunta alamaisesti ilmoittaisi
46971:            puolestaan hyväksyneensti armollisessa esi-
46972:            tyksessä olevan lakiehdotuksen ntiin kuulu-
46973:            vana:
46974:                  Laki, joka koskee
46975:                       annetun maanvuokralain sovelta-
46976:            mista aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-
46977:            teislln.
46978:                            1 §.
46979:      Mitä                     annetussa maanvuokralaissa
46980: säädetään torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokra-
46981:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
46982: 86              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 27.
46983: 
46984: miehen oikeudesta korvauksen saantiin parannuksista, sekä
46985: vuokrasopimuksen uudistamisesta, siirtämisestä ja lakkaami-
46986: sesta sovellettakoon myös jo oleviin, ennen lain voimaan as-
46987: tumista syntyneisiin vuokrasuhteisiin (poist.) Älköön kuiten-
46988: kaan korvausta laskettaka muista kuin niista parannuksis-
46989: ta, jotka mainitun lain voimaan astuessa vuokra-aluetta
46990: hallitseva vuokramies itse on hallinta-aikanaan toimittanut.
46991: Jos sellaisen vuokramiehen nautinta-oikeus perustuu pe-
46992: rintöön, saakoon han korvausta edelttljansakin aikana
46993: toimitetuista parannuksista, ei kuitenkaan pitemmatta
46994: ajalta yhteenstl, kuin viideltakolmatta vuodelta taakse-
46995: pain sanotusta ajasta lukien.
46996:       Korvauksen suuruutta maarattaesstl on huomioon
46997: otettava vuokramiehen tai hanen edeltajanstl nauttimat
46998: edut suoritetun vuokramaksun ynna muun vastikkeen
46999: mtlartl ja vapaavuodet jos niita oli myönnetty, sekti va-
47000: paasti harkittava kaikki muutkin korvauksen mtltirtlan
47001: vaikuttavat asianhaarat.
47002: 
47003:                               2 §.
47004:       Maanvuokralain 22 §:sstl olevaa säännöstä, että
47005: sekti vuokranantajalla etttl vuokramiehellä on oikeus siir-
47006: tyä päivätyövelvollisuudesta rahamaksukannalle sovelletta-
47007: koon niinikään 1 §:sstl tarkotettuihin vuokrasuhteisiin
47008: (poist.), ei kuitenkaan ennen kuin kymmenen vuotta on
47009: kulunut maanvuokralain voimaan astumisesta.
47010:       Jos välikirjassa ei ole määräystä päivätyön hinnasta,
47011: eivätkä sopimuksentekijät voi siitä keskentltin sopia, (poist.)
47012: meneteltaköön niinkuin maanvuokralain 57 ja 67 §:ssa
47013: satldetatln.
47014:                               3 §.
47015:      Vuokramiehellä, joka on tehnyt vuokrasopimuksen
47016: ennen sitä päivää, jolloin uusi laki astui voimaan, olkoon
47017:      Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.
47018:                   1907. -   V. M. -    Esit. N:o 'rl.      87
47019: 
47020:   oikeus sanoa sopimus irti sittenkun sanotusta päivästä on
47021:   kulunut kolme vuotta; ja olkoon hlin silloin oikeutettu
47022:   saamaan korvausta, sen mukaan kuin tt:tman lain 1 §:ssa
47023:   saadetaan.
47024:        Jos maanomistaja tahtoo uudistaa vuokrasopimuk-
47025: ' sen vuokrakauden jti,lelle olevaksi ajaksi, olkoon laki
47026:   niinkuin maanvuokralain 27 §:ssa saadetaan.
47027: 
47028:                                 4 §.
47029:        Älköön, sen jäiestä kuin maanvuokralaki on as-
47030:   tunut voimaan, vuokramiestä julistettako vuokraoikeut-
47031:   taosa menettäneeksi muista syistä kuin semmoisista, jotka
47032:   mainitussa laissa on myönnetty.
47033: 
47034: 
47035: 
47036: 
47037:         Kun Valiokunta pitää välttämättömänä, että laki maan-
47038:   vuokralain soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokra-
47039:   suhteisiin astuu voimaan yhdellä kertaa maanvuokralain
47040:   kanssa, niin Valiokunta ehdottaa Eduskunnalle kunnioit-
47041:   taen:
47042: 
47043:                    etta esilla oleva lainsaatamisasia Msi-
47044:              tellaan siina jarjestyksessa, kuin Valtiopaiva-
47045:              jarjestyksen 60 §:n 2 momentissa on saadetty.
47046: 
47047: 
47048: 
47049: 
47050:         Maanvuokralakiehdotuksen 125 §:n mukaan ei sen
47051:   määräyksiä tulisi ulotettavaksi sanotussa §:ssä mainittui-
47052:   hin tiloihin, jotka eivät ole yksityisten omia.
47053:        Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
47054: 88              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'Il.
47055: 
47056:      Sittenkun maanvuokrausta koskeva lainsäädäntö
47057: maanvuokralain kautta tulee uudistetuksi, on Valiokunnan
47058: mielestä tarpeen ottaa myöskin sanottuja tiloja koskevat
47059: vuokra-olot tarkastuksen alaisiksi, minkä vuoksi Valio-
47060: kunta kunnioittaen ehdottaa:
47061: 
47062:                  ettet Eduskunta vastauskirjelmttssetetn
47063:            anoisi, ettet hallitus ottaisi harkittavaksi, olisiko
47064:            syytet ryhtytt sellaisiin toimenpiteisiin, ettet
47065:            maanvuokralaissa olevia sttetnnöksiet soveltu-
47066:            vilta kohdin ulotettaisiin myöskin kruunun-
47067:            talojen, kuninkaankartanoiden, sotilas-, siviili-
47068:            ja kirkollisviraston virkatalojen sektt netihin
47069:            tiloihin kuuluvain torppain vuokraukseen, sekä
47070:                   etttt, mikttli sanottuihin, toimenpiteisiin
47071:            tarvitaan Eduskunnan myötttvaikutusta, Edus-
47072:            kunnalle annettaisiin armollinen esitys asiasta.
47073: 
47074: 
47075: 
47076:       Tämän asian käsittelyssä ovat osallisina olleet pu-
47077: heenjohtaja Paasikivi, jäsenet Brander, Castren, Hannes
47078: Gebhard, Huttunen, Häkkinen, Kairamo, Kalliokorpi, Karls-
47079: son, Martikainen, Merinen, Paloheimo (osittain), Rannikko,
47080: Siren, Slätis ja S. Vuolijoki, sekä osittain varajäsenet Ero-
47081: nen, Lehtinen, Rajala, Riihelä, Pullinen ja Storbjörk.
47082:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1907.
47083: 
47084: 
47085: 
47086: 
47087:      Maatalou.waliokunnan mietintö N;o 3.
47088:               1907. -   V. M. -    Esit. N:o Z7.            89
47089: 
47090: 
47091: 
47092: 
47093:                         Vastalauseita.
47094:                                   1.
47095:                             18 §:tilin.
47096:        Maatalousvaliokunnan enemmistö ei mielestämme ole
47097: osunut oikeaan, muodostaessaan tämän lain 18 § 1 mo-
47098: menttia.
47099:        Niistä periaatteellisista näkökohdista, jotka ovat tämän
47100: lain ytimenä, ja kulmakivinä pidetyt, on yksi se, että vuok-
47101: ramies saa täyden korvauksen niistä parannuksista, ·joita
47102: hän on tehnyt, joko työn tai pääoman kautta, korotta-
47103: malla hänelle annetun vuokramaan tai rakennusten ar-
47104: voa. Näin ollen kyseessä oleva momentti, mikäli siinä
47105: puhutaan tulipalon kautta hävinneen rakennuksen uudes-
47106: taan rakentamisesta on sitä laatua, että se ön perin vaikea,
47107: melkeinpä mahdoton käytännössä toteuttaa. Pelkäämme,
47108: että momentti tässä muodossa tulee olemaan salakari, jo-
47109: honka monen uskollisen ja ahkeran vuokramiehen tekemät
47110: parannukset jäljettömiin katoavat, samalla kuin se antaa
47111: tilaisuuden kunnottomille ja huolimattomille - joita aina
47112: myöskin löytyy - vaikkapa murhapolton kautta, siirtää
47113: sen, rakennusvelvollisuuden, joka hänelle kuuluu, vuokran-
47114: antajalle.
47115:        Nämät näkökohdat huomioonottaen, rohkenemme
47116: kunnioittaen esittää,
47117:               etttt Eduskunta hyvttksyisi kysymyksesstt
47118:          olevan 18 § nOin kuuluvaksi:
47119:                                18 §.
47120:               Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva,
47121:          sen viljelemlseen tarpeellinen rakennus, on van-
47122:       MaatatouSfJaliokunnan mietintO N:o 3.
47123: 90              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
47124: 
47125:        huuttaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettu
47126:        kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu,
47127:        vuokranantajan tilan tai päätalan alueelta osoi-
47128:        tettava tahi sinne hankittava rakennuksen uudes-
47129:        taan rakentamiseen tarpeelliset puuaineet ja muut
47130:        luonnolliset rakennusaineet, sekä vuokramiehen
47131:        hankittava muut aineet ja toimitettava uudis-
47132:        rakennustyö.
47133:              Palovakuutusmaksut tällaisista rakennuk-
47134:        sista, ovat vuokranantajan ja vuokramiehen, puo-
47135:        leksi kummankin, suoritettavat. Jos tällainen
47136:        vakuutettu rakennus palaa, rakennettakoon uudes-
47137:        taan niinkuin 1 momentissa on sanottu. Palo-
47138:        vakuutuskorvaus jaettakoon tasan vuokrananta-
47139:        jan ja vuokramiehen välillä.
47140:               Mitä 1 momentissa on stiädetty, noudatetta-
47141:        koon myöskin, jos tilan metsttvarat sen sallivat,
47142:        sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen ntih-
47143:        den, joka paikkakunnalla yleisesti ktiytttntöön tul-
47144:        leen muuttuneen viljelystavan tai vuokra-alueen
47145:        Viljelysten laajentamisen takia havaitaan vttltttt-
47146:        mättömäksi.
47147:               Mitä 1 momentissa on sanottu vuokranan-
47148:        tajan velvollisuudesta j. n. e. (mietinnön mukaan).
47149:      Helsingissä 16 p. Lokakuuta 1907.
47150:         J. Rannikko.            S. N. Rajata.
47151:                   H. 0. Paloheimo.
47152:                       Tähän yhtyvät:
47153: 
47154:         A. Osw. Kairamo.            Hannes Oebhard.
47155: 
47156: 
47157: 
47158:      Maatalousvaliokunnan mietint(J N:o 3.
47159:                 1907. -   V. M. -    Esit. N:o 'n.         91
47160: 
47161: 
47162: 
47163: 
47164:                                II.
47165: 
47166:      20 §:tiän, työptiivttn pituuden mtitirtiämisestti.
47167: 
47168:        Allekirjoittanut ei ole voinut hyväksyä Valiokunnan
47169: enemmistön kantaa siinä, että kysymys työpäivän rajoitta-
47170: misesta kytkettäisiin tähän torpparien ja maanomistajain
47171: vuokrasuhdetta 50:ksi vuodeksi järjestävään lakiin, ja pyy-
47172: tää sen vuoksi tässä saada esiintuoda syynsä.
47173:        Yleisen lain kautta ei ole vielä edes teollisuuden
47174: alalla määrätty pisintä työpäivää muuta kuin aniharvoissa
47175: maissa ja niissäkään ei ole Euroopassa menty pitemmälle
47176: kuin 11 :een, Ranskassa 1O:een tuntiin. Syyt miksi on
47177: katsottu tarpeelliseksi teollisuuden alalla lain kautta ra-
47178: joittaa työajan pituutta, ovat pää-asiassa seuraavat: teh-
47179: taissa työskentely voi tapahtua läpi vuoden yhtä pitkän
47180: ajan päivässä; tehtaassa työskentelemisen epäterveellisyys
47181: ruumiille ja kuollettavan yksitoikkoisuus sielulle; sen vuoksi
47182: on hankittava tilaisuutta tehdastyöväelle sekä ruumiinsa
47183: virvoittamiseen ulkoilmassa että henkiseen virkistykseen
47184: luennoilla, kokouksissa y. m. s. Tällaisia syitä ei ole lai-
47185: sinkaan maatyössä. Siellä tapahtuu näet työnteko pää-
47186: asiallisesti ulkoilmassa ja on työ siellä tehdastyöhön näh-
47187: den alituisesti vaihtelevaa, niin että vakaumukseni mukaan
47188: esim. leipuriliikkeen työmies, joka jo 8-tuntisesta työstä
47189: keväällä tuntee itsensä väsyneeksi, varmasti 12-tuntisessa
47190: maatyössä kesänaikana voimistuisi. Vaihtelu maatöissä
47191:       Maatalousvaliokunnan mietintO N:o 3.
47192: 92              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'n.
47193: 
47194: ilmenee siinäkin, että työpäivä talvella itsestään jo on pal-
47195: joa lyhyempi kuin kesällä, ja lyhyempi kuin mihin teolli-
47196: suustyöväki lainsäädännönkin avulla pitkiin aikoihin voi-
47197: nee päästä, sekä että ilmojen epätasaisuus antaa kesällä-
47198: kin työväelle ylimääräisiä lepohetkiä iilloin tällöin. Mitä
47199: taas tulee tilaisuuden hankkimiseen henkista virkistystä ja
47200: kehittymistä varten, niin lyhyet kesämme eivät voi sellaista
47201: sanottavasti tarjota maatyönantajillekaan, eikä meillä sel-
47202: laisia tilaisuuksia (esitelmiä, kokouksia j. m. s.) kesällä
47203: maaseudulla paljo tarjotakaan, jota vastoin pitkät talvemme
47204: ovat erittäin sopivia sellaisille sekä esitelmänpitäjäin että
47205: yleisönkin kannalta. Tähän tulee vielä lisäksi se tosiasia,
47206: että tutkimus on osoittanut, että työpäivän lyhentäminen
47207: kehittymättämissä oloissa voipi vaikuttaa turmiollisestikin,
47208: ja jos mitkään, niin ovat kai Suomen maalaisolot suuressa
47209: osassa maata vielä niin kehittymättömät, että maatyömie-
47210: hellä ei vielä ole sanottavasti tilaisuutta käyttää lepohet-
47211: kiään henkiseksi edistymisekseen. Senhän muuten useampi
47212: kokemuksestakin tuntenee, että rengit maalla eivät usein-
47213: kaan tiedä, miten saada esim. sunnuntaipäivät kulumaan,
47214: josta on usein seurauksena pahoja tapoja. Tämä kaikki
47215: työväen kannalta.
47216:        Mutta maanviljelyksenkin kannalta katsottuna työ-
47217: päivän määrääminen lain kautta tuntuu ainakin toistaiseksi
47218: vaikealta. Kaikki ne tiedemiehet, joitten teoksista olen ollut
47219: tilaisuudessa tästä asiasta neuvoa hakemaan, katsovat
47220: mahdottomaksi laissa määrätä työpäivän pituus nnssa
47221: ammateissa, joissa ollaan tekemisissä luonnon kanssa,
47222: kuten kalastamisessa, metsätöissä ja maanviljelyksessä. Ja
47223: huomioon on otettava, ettei niissäkään harvoissa maissa,
47224: joissa työpäivä tehdastyössä on yleisen lain kautta rajoi-
47225: tettu, ole tietääkseni edes otettu puheeksikaan samanlaisen
47226: rajoituksen ulotuttamista maanviljelystyön alalle, niihin luet-
47227: tuna Uusi Seelantikin, jossa työväen suojeluksessa on menty
47228:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
47229:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.          93
47230: 
47231: kaikista pisimmälle. Ja jos muualla mahdollisesti voitai-
47232: siinkin mennä pitkälle tässä suhteessa, niin voipi se olla
47233: vaikeampaa täällä pohjoisessa, missä kesä on lyhyt ja vaatii
47234: tavallista suurempia ponnistuksia, usein mitä suurinta kii-
47235: rettä. Sitä paitsi tulee välttämättömästi ottaa huomioon,
47236: että maatöihin kuuluu m. m. myöskin karjan ja hevosten
47237: hoito, joka ei salli työpäivien rajoittamista sillä tavalla
47238: kuin koneitten hoito tehtaissa.
47239:         Edellä esitetyn johdosta voidaan luonnollisesti väit-
47240: tää, että tässä ei olekaan kysymyksessä yleinen työväen-
47241: suojeluslainsäädäntö maatöitä varten, vaan ainoastaan sen
47242: työpäivän pituuden määrääminen, jonka maanomistaja on
47243: oikeutettu vaatimaan torppareilta. Ja tämähän onkin ai-
47244: van totta: tässä itse asiassa on kysymyksessä suurtilallis-
47245: ten suojeluslaki, sillä heille tämän kautta varataan lailli-
47246: nen oikeus vaatia ulkotöissä torppareiltaan 11 tuntia ke-
47247: sällä ja keskimäärin 9 tuntia talvella, ja tämä kaikki vuok-
47248: raoikeuden menetttimisen uhalla, samaan aikaan kuin torp-
47249: parit jo ovat alkaneet sovinnossa monin paikoin saada
47250: tämän ajan määrätyksi paljoa lyhyemmäksi. On siis luon-
47251: nollista, että suurtilalliset eivät omasta puolestaan vastusta
47252: tällaista lainsäädäntöä, sillä heillä on muutakin työväkeä
47253: käytettävänään kuin torppareita, ja hehän helposti voivat
47254: maksaa ylityöstäkin, silloin kuin tarvis vaatii.
47255:         Toinen on sellaisten monikymmentuhansien pikku-
47256: tilallisten laita, jotka enimmäkseen kaukana salomailla
47257: taistelevat kovaa taisteluaan karua luontoamme vastaan
47258: yhden ainoan apumiehen, kuten kesällä päivätyönä veronsa
47259: suorittavan mäkitupalaisen tai yhden torpparin avulla, kun
47260: tämä ehdotettuun lakipykälään nojautuen jättää heidät juuri
47261: ratkaisevalla hetkellä yksin. Ja mitä tulisivat sanomaan
47262: tällaisesta laista ne monet kymmenet tuhannet torpparit,
47263: joilla on renki tai muonamies, joka osaksi heidän puoles-
47264: taan suorittaa päivätyöt kartanoon, osaksi tekee työtä ko-
47265:       Maatatousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
47266: 94              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
47267: 
47268: tona torpassa, jos tämä kartanosta palattuaan ei enää ha-
47269: luakaan yli laissa määrätyn ajan auttaa torppari-isäntäänsä
47270: edes hevosenhoidossa tai muissa välttämättämissä ja kii-
47271: reellisissä töissä?
47272:        Voipi näet olla aivan varma siitä, että jos puheena
47273: oleva määräys otetaan tähän vuokralakiin, tulee se, kuten
47274: sen ehdottajaio tarkoitus onkin, vaikuttamaan sen, että muu-
47275: kin maanviljelystyöväki, kuin torpparit, yksin karjanhoito-
47276: ja kotiaskareissakin työskentelevä, rupeaa vaatimaan saman-
47277: laista työajan rajoitusta, kuin torpparit tulisivat nauttimaan.
47278:         Ja kun tietää, miten kehittymätöntä tämä maalais-
47279: työväki yleensä on ja miten häikäilemättömiä vääristele-
47280: mään agitaattorit voivat olla, niin ei pitäisi olla vaikea
47281: nähdä, että tällainen lainkohta tulee aikaansaamaan paljon
47282: katkeruutta ja levottomuuta siinä elinkeinossa, joka kai-
47283: kista enimmin tarvitsee rauhaa ja levollisuutta.
47284:         Maanviljelystyö-olomme kaipaavat kyllä järjestämistä
47285: yhteiskunnan puolelta ja minä puolestani olen valmis vaa-
47286: timaan sellaista. Mutta sen, kuten kaiken menestyksellisen
47287: sosialipolitisen reformin, tulee tapahtua sellaisen lain-
47288: säädännön kautta, joka laaditaan tutkimusten pohjalla ja
47289: silmällä pitäen maanviljelystyön erikoisluonnetta, sekä tar-
47290: koittaa koko työväen oloja eikä ainoastaan sen osan, joka
47291: vuokransa suorittaa päivätöillä. Meiltä puuttuu vielä täy-
47292:  dellisesti tässä tarkoituksessa suoritettu tutkimus maan-
47293:  viljelystyön alalta. Ja niiden puolelta, jotka ovat koetteeksi
47294:  äskettäin suostuneet lyhentämään ulkotöissä suoritetta-
47295:  van työpäivän pituutta, ilmoitetaan, ettei ole vielä voitu
47296: löytää sellaista työaikojen ja lepoaikojen sopivaa jakoa,
47297:  joka voisi pitemmän päälle tyydyttää edes työnsuorittajia.
47298:  Näin ollen olisi mielestäni kevytmielistä lähteä nyt vielä
47299:  tässä puheena-olleeseen lainsäätämistoimeen. Sitä vastoin
47300:  pitäisin toistaiseksi riittävänä turvana torppareille, että
47301:  laissa määrättäisiin, että työpäivän pituudesta y. m. s.
47302:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 3.
47303:                 1907.- V. M.- Esit. N:o ?:1.              95
47304: 
47305: syntyvien riitaisuuksien sovittelu on jätettävä vuokralauta-
47306: kunnalle, joka voipi ottaa huomioon eri maanosien ja eri
47307: yhteiskuntaryhmien tavat ja tarpeet paremmin kuin ylei-
47308: nen laki.
47309:       Edellä esitetyn nojalla pyydän siis kunnioittavimmin
47310: saada ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi 20 §:n 2:n
47311: kohdan näin kuuluvaksi:
47312: 
47313:                   Vuokralautakunnan tulee, jos jompikumpi
47314:            asianosaisista sittt vaatii, vuokramiehen teh-
47315:            tttviin tavallisimpiin tOikin ntthden mtitirätti,
47316:            millaisen tyon suorittaminen on katsottava
47317:            kohtuulliseksi pttivtttyoksi, ynnti tyOpäivttn pi-
47318:            tuus.
47319:      Helsingissä 16 p. lokakuuta 1907.
47320: 
47321:                                     Hannes Oebhard.
47322: 
47323: 
47324:                       Tähän yhtyvät:
47325: 
47326:      A. Osw. Kairamo.           J. Rannikko.
47327:      S. N. Rajata.              H. 0. Paloheimo
47328:                    J. K. Paasikivi.
47329: 
47330: 
47331: 
47332: 
47333:      Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 3.
47334: 96              1907. -- V. M. -   Esit. N:o 27.
47335: 
47336: 
47337: 
47338: 
47339:                             111.
47340:                          22 §:ttttn.
47341: 
47342:        Kun on tarkoitus toteuttaa niin suuria ja syvälle
47343: tähtääviä uudistuksia, kuin mitä Valiokunnan vuokralaki-
47344: ehdotus sisältää, niin on lainsäätäjän velvollisuus välttää
47345: semmoisia jyrkkiä määräyksiä, jotka tarpeettomasti vai-
47346: keuttavat siirtymistä vanhasta uuteen.
47347:        Valiokunnan ehdotuksen mukaan on vuokramiehellä
47348: oikeus milloin hyvänsä sanoutua irti vuokramaksun suo-
47349: rittamisesta päivätöinä ja siirtyä puhtaalle rahakannalle.
47350: Koska vuokramaksu meillä vielä enimmäkseen suoritetaan
47351: päivätöissä, aikaansaa äsken mainittu muutos, varsinkin
47352: siellä missä samalla tilalla on paljon vuokramiehiä, täy-
47353: dellisen mullistuksen tilanhaltijan taloudessa. On tärkeää
47354: että hänellä silloin on riittävästi aikaa, voidaksensa ryhtyä
47355: tarpeellisiin valmistuksiin muutoksen johdosta. Se aika,
47356: jonka kuluttua muutos astuu voimaan, on mietinnössä
47357: määrätty liika lyhyeksi ja voidaan sitä mieluummin piden-
47358: tää, koska toiselta puolen vuokramiehelle ei sen kautta
47359: kuitenkaan koitune mitään mainittavaa haittaa.
47360:        Vaikeudet uuden vuokralain toteuttamisessa ovat siksi
47361: suuret, että yleiseltä kannalta ehdottomasti on eduksi, jos
47362: niitä voidaan edes toisarvoisissa kohdissa lieventää.
47363:        Rohkenen siis kunnioittavimmin ehdottaa
47364:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 3.
47365:            1907. -    V. M. - Esit. N:o 27.             97
47366: 
47367:              että 22 §:n sanat ,yksi vuosi" muutet-
47368:       taisiin sanoiksi ,kaksi vuotta«.
47369: 
47370: Helsingissä 16 p. lokak. 1907.
47371: 
47372:                                 A. Osw. Kairamo.
47373: 
47374: 
47375:                      Tähän yhtyvät:
47376:    H. 0. Paloheimo.              Jonas Castren.
47377:    K. J. Karlsson.               U. Brander.
47378:    J. Rannikko.                  S. N. Rajata.
47379:    Hannes Oebhard.               J. K. Paasikivi.
47380: 
47381: 
47382: 
47383: 
47384: Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 3.               7
47385: 98             1907. -   V. M. -    Esit. N:o Zl.
47386: 
47387: 
47388: 
47389: 
47390:                               IV.
47391: 
47392:                Ehdotus maanvuokralaiksi.
47393:                               2 §.
47394: 
47395:       Voimassa olevassa 19 p:nä kesäkuuta 1902 annetussa
47396: laissa maan vuokrauksesta maalla on pisimmttksi vuokra-
47397: ajaksi määrätty viisikymmentä vuotta. Mitä lyhimpään
47398: vuokra-aikaan tulee, ei sanotussa laissa ole mitään yleistä
47399: määräystä siitä, ei edes torppia varten. Ainoastaan poik-
47400: keustapauksia varten on nykyisessä maanvuokralaissa sää-
47401: detty kymmenen vuoden vähin aika sikäli, että jos vuokra-
47402: kirjassa ei ole mitään määräystä vuokra-ajasta, on sopi-
47403: mus voimassa kymmenen vuotta ja jos suullinen vuokra-
47404: välipuhe oikeuden päätöksellä vahvistetaan voimassa ole-
47405: vaksi, niin tulee senkin aika kestämään kymmenen vuotta.
47406: Jos taasen määräaikainen vuokra jatkuu siten, että vuok-
47407: ramies ilman poismuuttokäskyä on saanut pysyä paikoil-
47408: laan kuusi kuukautta vuokra-ajan umpeen kulumisen jäl-
47409: keen, niin katsotaan uusi vuokrasopimus tehdyksi yhtä
47410: pitkäksi ajaksi kuin entinen sopimus, ei kuitenkaan kym-
47411: mentä vuotta kauemmaksi. Erinäisistä säännöksistä ny-
47412: kyisessä maanvuokralaissa käy kuitenkin esille, että vuok-
47413: rasopimus yleensä on ajateltu tehtäväksi vähintäänkin yh-
47414: deksi vuodeksi.
47415:       Lakiehdotuksessa uudeksi maanvuokralaiksi ehdottaa
47416: Valiokunnan enemmistö nykyisessä maanvuokralaissa ole-
47417: van pisimmän vuokra-ajan, viisikymmentä vuotta, sä~det­
47418:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
47419:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.        99
47420: 
47421: täväksi lyhimmäksi vuokra-ajaksi mikäli torpparien, lam-
47422: puotitilojen ja mäkitupa-alueitten vuokraukseen tulee, ilman
47423: että edes vuokralautakunnalla olisi oikeutta myöntää siitä
47424: poikkeusta. Sellaisen askeleen ottaminen, jonka kautta
47425: nykyisen maanvuokralain yleensä tarkoittamasta yhden
47426: vuoden lyhimmästä vuokra-ajasta yht'äkkiä siirryttäisiin
47427: viidenkymmenen vuoden vähimpään vuokra-aikaan, tuntuu
47428: enemmän kuin rohkealta ja antaa aihetta mitä painavim-
47429: piin muistutuksiin niin hyvin mikäli tuollaisen määräyksen
47430: tarkoituksenmukaisuutta että sen seurauksia koskee. En-
47431: siksikin voidaan määräystä vastaan viidenkymmenen vuo-
47432: den lyhimmästä vuokra-ajasta, josta ei edes vuokralauta-
47433: kunnan suostumuksella mitään poikkeusta sallittaisi, tuoda
47434: esille se muistutus, ettei maanomistaja voisi ennakolta
47435: arvata millaisiksi olot ovat muuttuneet noitten viidenkym-
47436: menen vuoden perästä, joiksi vuokrasopimus olisi solmit-
47437: tava. Tavallisesti ei vuokranantaja eikä vuokramieskään
47438: olisi elossa vuokrakauden lopussa, vaan olisivat kuitenkin
47439: sitoneet oikeutensa omistajat sellaiseen sopimukseen, joka
47440: näille kenties olisi suurena haittana ja rasituksena.
47441:       Viideksikymmeneksi vuodeksi tehty vuokrasopimus
47442: torpasta tai mäkitupa-alueesta voisi olla maanomistajalle
47443: kenties voittamattomana esteenä muuttuneitten olosuhteit-
47444: ten johdosta saada maanviljelyksensä ja maataloutensa
47445: sopivimmin järjestetyksi, tilansa ositetuksi j. n. e. Edellä
47446: mainituista syistä tulisi ylimalkaan maanomistajalle sellais-
47447: ten vuokrasopimusten tekeminen, joitten vähimpänä vuok-
47448: ra-aikana olisi viisikymmentä vuotta, olemaan kerrassaan
47449: vastenmielinen. Maanomistaja ei siis muutoin kuin suu-
47450: rimman pakon vaatiessa ryhtyisi tekemään sopimuksia
47451: torpiksi ja mäkitupa-asunnoiksi sopivain alueitten vuok-
47452: rauksesta.
47453:       Tätä vastaan on väitetty, että kokemus osoittaa, että
47454: maassamme jo tätä ennen on tehty viisikymmenvuotisia
47455:       Maatalousvaliokunnan mietinftj N:o 3.
47456: 100              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
47457: 
47458:  vuokrasopimuksia. Tätä väitettä tehtäessä ei kuitenkaan
47459: oteta huomioon muun muassa seuraavia seikkoja: että en-
47460:  nen nykyisen maanvuokralain vuoden 1902 voimaan as-
47461: tumista, ei ole ollut mitään nimenomaista määräystä kor-
47462: vausvelvollisuuden suorittamisesta vuokramiehelle hänen
47463: tekemistään parannuksista; että Valiokunnan lakiehdotuk-
47464: sessa määrätty korvauksen suorittamisperuste tulisi anka-
47465: rammaksi kuin nykyään voimassa olevassa laissa, kor-
47466: vausta kun lakiehdotuksen mukaan tulisi suoritettavaksi
47467:  ,siitä arvon lisäyksestä, mikä tilalle on parannusten kautta
47468: tullut", jota vastoin nykyinen maanvuokralaki rajoittaa
47469: korvauksen saannin ainoastaan vuokramiehen parannuk-
47470: siin panemaan työhön ja kustannuksiin; ettei vuokran-
47471: antajan ja vuokramiehen sopiman vuokramaksun suuruu-
47472: den määrääminen enään tulisi riippumaan asianosaisista
47473: itsestään vaan vuokralautakunnasta ja viime kädessä vuok-
47474: ratuomioistuimesta; että samallainen on siirron laita sekä
47475: että ylimalkaan Valiokunnan ehdotus maanvuokralaiksi
47476: paljoa suuremmassa määrin rajoittaa maanomistajan so-
47477: pimisoikeutta vuokravälipuheita tehtäessä kuin tätä nykyä
47478: on asian laita. Jo nämä seikat yksistään tulisivat synnyt-
47479: tämään maanomistajissa vastenmielisyyttä vuokrasopimus-
47480: ten tekemiseen. Kuinka paljoa eikö tämä vastenmielisyys
47481: kasvaisi, jos vielä tämän lisäksi vähin vuokra-aika mää-
47482: rättäisiin viideksikymmeneksi vuodeksi.
47483:        Valiokunnan ehdottaman lyhimpää vuokra-aikaa tar-
47484: koittavan määräyksen voimaan astumisesta tulisi olemaan
47485: se seuraus, että se kentiesi arvaamattomissa määrin eh-
47486: käisisi uusien vuokrasopimusten ja siis uusien torppien
47487: ja mäkitupa-alueitten syntymistä. Sillä ensiksikin jäisivät
47488: vuokrsaopimukset torpista, lampuotitiloista ja mäkitupa-
47489: alueista tekemättä sellaisessa tapauksessa, jolloin maan-
47490: omistajat syystä tai toisesta pitäisivät viidenkymmenen
47491: vuoden vuokra-aikaa liian pitkänä, mutta kyllä olisivat
47492:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 3.
47493:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o '1:7.        101
47494: 
47495: taipuvaiset, jos halukkaita vuokramiehiä tarjoutuisi, teke-
47496: mään vuokrasopimuksen lyhemmäksi ajaksi esim. neljäksi-
47497: kymmeneksi, kolmeksikymmeneksi, viideksikolmatta tai
47498: kahdeksikymmeneksi vuodeksi, joka ei kumminkaan olisi
47499: mahdollista, koska uusi laki säätää ettei vuokrasopimusta
47500: saa tehdä lyhemmäksi ajaksi kuin viideksikymmeneksi vuo-
47501: deksi. Edelleen ei voitaisi maata vuokrata puheenalaisia
47502: tarkoituksia varten niissäkään tapauksissa, jolloin asian-
47503: osaiset kumpikin, niin maanomistajakin kuin vuokramies,
47504: syystä tai toisesta haluaisivat lyhyemmäksi kuin viiden-
47505: kymmenen vuoden ajaksi tehdä sopimuksen jonkin maa-
47506: alan vuokrauksesta torppaa tai mäkitupa-aluetta varten.
47507: Määräys viidenkymmenen vuoden vähimmästä vuokra-
47508: ajasta rakentaisi siinä kohden asianosaisille voittamattomia
47509: esteitä.
47510:        Edellisestä pitäisi olla selvä, ettei Valiokunnan enem-
47511: mistön määräys lyhimmästä vuokra-ajasta ainakaan olisi
47512: omiansa edistämään tilattoman maalaisväestön kiinnittä-
47513: mistä maanvuokrauksella maahan, eikä uutisviljelystäkään.
47514: Tämä mikäli koskee aivan uusien vuokrasopimusten teke-
47515: mistä maa-alueista torppia ja mäkitupalaisasuntoja var-
47516: ten. Mitä taasen koskee sitä kysymystä miten määräys
47517: alimmasta viisikymmenisestä vuokra-ajasta vaikuttaisi en-
47518: nen tehtyjen vuokrasopimusten uusimiseen, lienevät seu-
47519: raavat seikat tätä asiaa arvosteltaessa otettavat huomioon.
47520: Arm. esityksen ehdotukseen laiksi uuden maanvuokralain
47521: soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin
47522: on Valiokunnan enemmistö pannut sen määräyksen, että
47523: jos vanha, ennen uuden lain voimaan astumista tehty
47524: vuokrasopimus päättyy uuden lain voimaan astumisen jäl-
47525: keen, on maanomistaja, olkoonpa hän omistanut tilaansa
47526: kuinka lyhyen ajan tahansa velvollinen uuden lain mää-
47527: räysten mukaan suorittamaan vuokramiehelle korvausta
47528: kaikista viimeisten kahdenkymmenen viiden vuoden, jopa,
47529:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
47530: 102              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'Z7.
47531: 
47532: jos vuokramies itse on kauemmin hallinnut tilaa, pitem~
47533: mänkin ajan kuluessa tehdyistä parannuksista. Anta~
47534: malla uuden maanvuokralain määräykselle korvauksesta
47535: näin pitkälle taaksepäin ulottuvan voiman, on muun muassa
47536: tahdottu täten pakottaa maanomistajaa uusimaan entistä
47537: vuokrasopimusta viideksikymmeneksi vuodeksi, jolloin hän
47538: pääsisi ennen uuden lain voimaan astumista toimitettujen
47539: parannusten korvauksesta siinä tapauksessa, ettei hän pysty
47540: taikka ei tahdo suorittaa suuriinkin summiin nousevaa
47541: korvausta, josta hänellä ei ole ollut aavistusta tilaa os~
47542: taessa tai periessä ja jota hän ei mitenkään ole voinut
47543: ottaa lukuun.
47544:       Täten on valiokunnan enemmistö tahtonut murtaa
47545: maanomistajien vastenmielisyyttä vanhojen vuokrasopi-
47546: musten uudistamista vastaan viideksikymmeneksi vuodeksi
47547: ja mikäli vanhoja vuokrasopimuksia koskee, pakottaa
47548: maanomistajia alistumaan määräyksen alle viidenkymme-
47549: nen vuoden alimmasta vuokra-ajasta. Keino maanomis-
47550: tajien taivuttamiseksi puheenalaisessa tarkoituksessa on
47551: sitä vähemmin hyväksyttävä ja oikeuden mukainen kun
47552: se tapahtuisi taaksepäin vaikuttavan lakimääräyksen muo-
47553: dossa, jonka kaikkia kauas kantavia ja varmasti monessa
47554: suhteessa turmiollisia seurauksia on mahdoton edeltäpäin
47555: arvata. Seurauksena lyhimmän vuokra-ajan määräämisestä
47556: viideksikymmeneksi vuodeksi tulisi epäilemättä olemaan
47557: se, että ne maanomistajat, joiden vuokrasopimukset me-
47558: nevät umpeen ennen uuden lain voimaan astumista, eivät
47559: enään tekisi minkäänlaisia vuokrasopimuksia torppiensa,
47560: lampuotitilojensa ja mäkitupa-alueittensa vuokrauksesta,
47561: luopuen tykkänään vuokramuodosta. Edelleen olisi siitä
47562: sekä taaksepäin vaikuttavan lain määräyksestä mikäli kor-
47563: vausta koskee, seurauksena että ne maanomistajat, jotka
47564: suinkin pystyisivät tuota heidän niskoilleen heitettyä odot-
47565: tamatonta korvausmaksua suorittamaan, suorittaisivat sen
47566:       Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 3.
47567:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.        103
47568: 
47569: päästäkseen siten uudistamasta viideksikymmeneksi vuo-
47570: deksi entisiä vuokrasopimuksia ja alistumasta viideksi-
47571: kymmeneksi vuodeksi uuden maanvuokralain heille anka-
47572: roiden määräysten alle. Jos näin tulisi tapahtumaan, mikä
47573: on pahoin peljättävissä, olisi siitä taasen seurauksena, että
47574: joukko torppareita ja mäkitupalaisia perheineen joutuisivat
47575: pois vuokra-alueiltaan mieron tielle, josta taasen syntyisi
47576: rettelöitä, suurta kurjuutta ja köyhyyttä, joka kysyisi val-
47577: tion väliintymistä suuremmassa määrin kuin valtiovarat
47578: sallisivat.
47579:        Lyhimmän vuokra-ajan määrääminen viideksikym-
47580: meneksi vuodeksi on siis ristiriidassa niinhyvin maan-
47581: omistajan kuin vuokramiehen etujen kanssa. Jos sitä
47582: vastoin, kuten armollisessa esityksessä ehdotetaan, lyhin
47583: vuokra-aika määrätään kahdeksikymmeneksiviideksi vuo-
47584: deksi, joka sekin sisältää varsin pitkän askeleen nykyään
47585: voimassa olevan maanvuokralain kannalta, jossa, kuten jo
47586: edellä on osotettu, yleensä alimmaksi ajaksi on ajateltu
47587: yksi vuosi, sekä jos sitä paitsi myönnettäisiin vuokra-
47588: lautakunnalle oikeus asianomaisten pyynnöstä suostua ly-
47589: hyempäänkin vuokra-aikaan, ei tarvitsisi pelätä sellaisia
47590:  haitallisia seurauksia, joita Valiokunnan enemmistön eh-
47591:  dottama määräys alimmasta vuokra-ajasta aikaansaisi.
47592:        Samalla kuin määräys alimmasta viidenkolmatta
47593: vuotisesta vuokra-ajasta olisi omiansa turvaamaan vuokra-
47594:  miehen oikeudellista asemaa paljoa suuremmassa määrässä
47595:  kuin tätä nykyä on asianlaita, ei se vaikuttaisi liian kam-
47596:  moksuttavasti maanomistajaan, kun täten määrätty alin
47597:  vuokra-aika ei tulisi sitomaan hänen käsiään kaukaiseksi tu-
47598:  levaisuudeksi. Vuokralautakunnalle myönnetty oikeus taasen
47599:  tekisi mahdolliseksi vuokrasopimusten solmimisen lyhyem-
47600:  mäksikin ajaksi kuin viideksikymmeneksi vuodeksi, jos mo-
47601:  lemmat asianosaiset niin haluavat ja vuokralautakunta
47602:  katsoo sen sopivaksi. Tällaisten määräysten kautta kävisi
47603:       Maatalousvaliokunnan mietint(J N:o 3.
47604: 104              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 27.
47605: 
47606: uutta maanvuokralakia sovelluttaminen enemmän olojen
47607: vaihtelevaisuuden mukaan.
47608:       Edellä esitettyjen syitten perusteella, joihin vielä olisi
47609: voinut lisätä joukon muita, jos aika olisi sen sallinut,
47610: saan ehdottaa, että valiokunnan lakiehdotuksen toinen
47611: pykälä muutettaisiin näin kuuluvaksi:
47612: 
47613:                            2 § (1 §).
47614:                   Sopimus (poist.) 1 §:sstt mainitun maan
47615:            vuokraamisesta on tehtävtt mtttträ-ajaksi-(poist.)
47616:            enintään sadaksi ja vtthintättn viideksikolmatta
47617:            vuodeksi, ellei 6luvussa mainittu vuok-
47618:            ralautakunta katso syytä olevan suos-
47619:            tua lyhempättn vuokra-aikaan.
47620:                   Jos vuokrakirjassa ei ole mttttrttystä
47621:            vuokra-ajasta tahi jos vuokra-aika (poist.) on
47622:            määrtttty lyhemmttksi kuin 1 momentissa sa-
47623:            notaan,· olkoon sopimus voimassa viisi k o l-
47624:            matta vuotta.
47625:                   Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14
47626:            pttivttsttt, joka pttivtt on pidettttvä läht6päi-
47627:            vänti. Jos sopimuksessa ou mttärätty, etttt
47628:            vuokravuosi on toisin laskettava, noudatetta-
47629:            koon sittt mtiärttysttt.
47630:       Sekä edellisen §:n muuttamisen seurauksena että
47631: 
47632:                            7 §
47633: tarpeettomana tykkttnttän jtttetttän pois.
47634: 
47635: 
47636:                                3 §.
47637:       Lakiehdotuksen 3 §:stä on Valiokunnan enemmistö
47638: poistanut arm. esityksen vastaavassa eli 2 §:ssä olevat
47639:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
47640:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.       105
47641: 
47642: määräykset siitä, että vuokramaksun tulee olla ,todellinen"
47643: ja , vuotuinen". Tämä on tapahtunut sitä tarkoitusta var-
47644: ten, että sellainen menettely, jonka mukaan vuokramies
47645: suorittaa vuokranantajalle , pestirahan" eli käsirahan, kä-
47646: visi mahdolliseksi. Nuo Valiokunnan poistamat määräyk-
47647: set ovat kuitenkin jo olemassa voimassa olevassa maan-
47648: vuokralain 2 §:ssä, joten niitten poisjättäminen uu-
47649: desta maanvuokralakiehdotuksesta sisältäisi itse asiassa
47650: taka-askeleen. Puheenalaiset määräykset on pantu nykyi-
47651: sin voimassa olevaan vuokralakiin, jotta ne poistaisivat
47652: sen vanhan tavan, jota valtiotalouden ja vuokramiehen
47653: edun kannalta täytyy katsoa väärinkäytökseksi, että nimit-
47654: täin maata vuokran varjolla annetaan toisen hallittavaksi
47655: sillä tavalla, että maksetaan korkea pesti eli käsiraha, jota
47656: vastoin vuosittain suoritettava vuokramaksu pestiin verra-
47657: ten on vähäinen. Tätä vanhentunutta ja vuokramiehelle
47658: epäedullista maksutapaa tahtoo nyt Valiokunnan enemmistö
47659: palautettavaksi. Helposti ymmärrettävissä pitäisi kuitenkin
47660: olla, että vuokramiehelle on edullisempaa vuonna vuo-
47661: tuissaan suorittaa yhtäläinen vuokramaksu kuin jos hä-
47662: neltä joko hallinto-oikeuteen astuessa vaaditaan suurempi
47663: summa kerrallaan tai vuotuisen vuokran asemesta määrä-
47664: tään sellainen summa suoritettavaksi esim. joka kolmas
47665: tai neljäs vuosi.
47666:        Poistaessaan sanan ,vuotuinen" ei Valiokunnan enem-
47667: mistö sitä paitsi ole ottanut huomioon, että Valiokunnan
47668: puheenalaisissa kohdin armollisen esityksen perustukselle
47669: nojautuva lakiehdotus on rakennettu sille edellytykselle
47670: että vuokran tulee olla vuotuinen. Niinpä esim. ehdote-
47671: taan valiokunnan lakiehdotuksen 19 §:ssä säädettäväksi
47672: että vuokra, jollei maksuaika ole määrätty, on suoritettava
47673: ,kahta kuukautta ennen kunkin vuokravuoden loppua".
47674: Tavallisten laintulkitsemisohjeitten mukaan sisältyy tähän
47675: säännökseen määräys että vuokran tulee olla vuotuinen,
47676:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 3.
47677: 106             1907. -   V. M. -    Esit. N:o 27.
47678: 
47679: jospa kohtakin voidaan sopia ajasta milloin suorittaminen
47680: on tapahtuva. Samaa edellytetään 20 §:ssä, jossa mää-
47681: rätään miten päivätyöt ovat jaettavat , vuotta kohti". Jos
47682: päivätäitien suoritus ei olisi vuosittain suoritettavaksi tar-
47683: koitettu, on vaikea käsittää kuinka niitä voitaisiin laki-
47684: ehdotuksen säätämällä tavalla jakaa vuotta kohti.
47685:       Vihdoin lisättäköön, että on periaatteellisestikin oi-
47686: keampaa että pääoman korko, joka tässä tapauksessa on
47687: maasta suoritettava vuokra, lasketaan vuotuisesti.
47688:       Edellä viittaamani kohdat valiokunnan lakiehdotuk-
47689: sessa osottavat siis että lakiehdotus huolimatta siitä että
47690: sana , vuotuinen" on 3 §:stä jätetty pois, on rakennettu
47691: sille periaatteelle, että vuokramaksu on vuotuismaksuna
47692: suoritettava.
47693:        Poistamalla sanan , vuotuinen" ei siis valiokunnan
47694: enemmistön tähtäämää tarkotusta saavutettaisi, vaan aikaan-
47695: saataisiin ainoastaan epäselvyyttä.
47696:        Edellä sanotun nojalla saan kunnioittaen ehdottaa,
47697: että 3 §:ään valiokunnan lakiehdotuksessa pantaisiin sekä
47698:  voimassa olevassa maanvuokralaissa että arm. esityksessä
47699: olevat vuokramiehen etua suojelevat sanat ,.todellinen" ja
47700:  .vuotuinen", joten § tulisi kuulumaan:
47701: 
47702:                               3 §.
47703:                    Vuokramaksu pitlili olla todellinen,
47704:             v u o t uin en ja rahassa määrlitty ;. n. e.
47705: 
47706: 
47707:                               22 §.
47708:       Arm. esityksen 11 §:ssä maanvuokramiehelle myön-
47709: netyn oikeuden siirtyä rahamaksukannalle siinä tapauk-
47710: sessa jos välikirjassa on määrätty, että vuokramaksu on
47711: suoritettava luonnontuotteina tai päivätöinä, on Valiokunta
47712:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
47713:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'Zl.           107
47714: 
47715: ulotuttanut myöskin vuokranantajaan. Mutta tätä tehdes-
47716: sään ei valiokunnan enemmistö ole menetellyt tasapuoli-
47717: sesti se kun on asettanut vuokranantajan rahamaksukan-
47718: nalle siirtymisen, vuokralautakunnan suostumuksesta riip-
47719: puvaksi, jota vastoin vuokramiehen oikeus on jätetty sel-
47720: laisesta suostumuksesta aivan riippumattomaksi. Kumman-
47721: kin asianosaisen, niin hyvin vuokranantajan kuin vuokra-
47722: miehen asettamiseksi yhtäläiseen asemaan, ehdotan, että
47723: 22 §:n viimeisestä lauseesta sanat ,jos vuokralautakunta
47724: siihen suostuu" jätettäisiin pois, joten vasta sanotun §:n
47725: ensimmäinen momentti, jossa myöskin sanat ,yksi vuosi"
47726: olisivat muutettavat sanoiksi ,kaksi vuotta", tulisi kuulu-
47727: maan näin:
47728: 
47729:                          22 § (11 §).
47730:                  Jos vttlikirjassa on mttttrtttty, ettet vuokra-
47731:            maksu on suoritettava luonnontuotteina tai
47732:            päivtttöintt, ttlköön se estäkö vuokramiestlt
47733:            siirtymästtt rahamaksukannalle, jos hän vuok-
47734:            ranantajalle ilmoittaa sitlt haluavansa, ja on
47735:            muutos astuva voimaan, kun on kulunut kaksi
47736:            vuotta siitlt laissa mättrtttystä palkollisten
47737:            muuttopltivttstlt, joka mainitun ilmoituksen jlt-
47738:            lesttt ensiksi seuraa. Sama oikeus olkoon
47739:            vuokranantajalla.
47740: 
47741: 
47742: 
47743:                                27 §.
47744:       Sen muodostuksen mukaan minkä valiokunnan enem-
47745: mistö on antanut 27 §:lle tulisi tapa miten korvausta vuok-
47746: ramiehen vuokraalueelia toimitetuista parannuksista on
47747: suoritettava koko vuokrasuhteen kestämisen aikana yksis-
47748:       Maatalousvaliokunnan mietinf() N:o 3.
47749: 108              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
47750: 
47751: tään riippumaan vuokranantajasta. Uudistamalla vuokra-
47752: sopimusta viideksikymmeneksi vuodeksi kerta toisensa
47753: perästä ei vuokramies koskaan olisi oikeutettu saamaan
47754: korvauksen rahassa· suoritetuksi, jollei maanomistaja jos-
47755: kus katsoisi etunsa sitä vaativan. Täten tulisi vuokran-
47756: antajan tahdosta riippuvaksi onko vuokramies epämää-
47757: räiseksi tulevaisuudeksi, ensi aluksi sadaksi vuodeksi,
47758: kytkettävä turpeeseen. Mutta ei siinä kyllä. Kun Valio-
47759: kunnan enemmistön ehdotuksen mukaan vuokranantajalla
47760: 7 §:n nojalla on oikeus saada vuokramaksu aina kah-
47761: denkymmenen viiden vuoden perästä siten korotetuksi
47762: kun vuokralautakunta määrää olisi vuokramiehen, jös
47763: maanomistaja vaan kerran uudistaisi vuokrasopimuksen,
47764: sadan vuoden ajanjaksona alistuminen neljän vuokra-
47765: korotuksen alle ilman että hänellä itsellään olisi vähintä-
47766: kään oikeutta ottaa sen määräämiseen osaa, vielä vähem-
47767: min sopia toisen asianosaisen kanssa siitä. Jos vuokra-
47768: mies ensimmäisen viidenkymmenen vuoden umpeen ku-
47769: luttua syystä tai toisesta haluaisi saada ulos korvauksensa,
47770: ei se olisi hänelle mahdollista, jollei maanomistaja siihen
47771: suostuisi. Tosin 32 §:ssä myönnetty siirto-oikeus jättää
47772: vuokramiehelle mahdollisuuden tätä tietä päästä irti vuok-
47773: rasopimuksesta ja saada jotakin rahallista korvausta toi-
47774: mitetuista parannuksistaan, mutta kun vuokramaksua voi-
47775: daan vuokra-aikana vuokramiehen tahdosta riippumatta
47776: korottaa, ei uuden vuokramiehen hankkiminen kentiesi
47777: olisi aivan helppoa ja tuskinpa vaan tämä, katsoen tuo-
47778: hon vastaiseen vuokran korotukseen, jonka suuruuden
47779: määräämisessä hänellä ei olisi mitään osaa, huomattaisiin
47780: taipuvaiseksi siirtosummana suorittamaan siirtäjälle täyttä
47781: korvausta hänen toimittamistaan parannuksista.
47782:       Kysymyksenalaista maanomistajan tahdosta yksistään
47783: riippuvata korvauksen suorittamistapaa vastaan on vielä
47784: muistutettava että vaikka meneteltäisiinkin Valiokunnan
47785:       Maalalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
47786:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.         109
47787: 
47788: enemmistön ehdottaman kolmannen momentin säätämällä
47789: tavalla, nimittäin siten, että 47 §:n määräämässä katsel-
47790: muksessa tehtäisiin aina erikohtainen lasku, joka osattaisi
47791: vuokramiehelle silloin tulevan korvauksen rahaksi lasket-
47792: tuna, tuskinpa vaan monta noista laskelmista olisi tallella
47793: 100, 150 tai 200 vuoden perästä. Edelleen ei kai voitane
47794: pitää asian mukaisena että yhden maan omistajien suku-
47795: polven suoritettavaksi pannaan edellisten sukupolvien ai-
47796: kana kuormautuneet korvausmaksut
47797:       Kuten edellä on osotettu on puheenalaisessa §:ssä
47798: oleva säännös siis kaikinpuolin edullinen maanomistajalle,
47799: vaan ei vuokramiehelle. Allekirjoittaneen käsityksen mu-
47800: kaan pitäisi kyseenalaiselle korvauksen suorittamista kos-
47801: kevalle §:lle annettaman sellainen sisältö, joka asettaa sekä
47802: vuokranantajan että vuokramiehen tasapuoliseen asemaan.
47803: Tämä voisi tapahtua siten, että, pitämällä kahdenkymme-
47804: nen viiden vuoden lyhintä vuokraaikaa lähtökohtana, Vuok-
47805: ranantajalie myönnettäisiin ehdoton oikeus, jos vuokra-
47806: sopimus on tehty sanotuksi ajaksi, päästä korvauksen suo-
47807: rituksesta vuokramiehen toimittamista parannuksista, jos
47808: hän samoilla ehdoilla tarjoutuu uudistamaan vuokrasopi-
47809: muksen viideksikolmatta vuodeksi. Uudistamisajan loppuun
47810: kuluttua olisi maanomistajalla ainoastaan siinä tapauksessa,
47811: että vuokramies siihen suostuu, oikeus vapautua vuokra-
47812: miehen pitennettynä vuokraaikana tekemistä korvauksista
47813: jatkamalla vuokrasopimuksen samoilla ehdoilla kahdeksi-
47814: kymmeneksiviideksi vuodeksi. Täten ei vuokramiestä
47815: vaan maanomistajan tahdon ilmauksesta kiinnitettäisi epä-
47816: määräiseksi ajaksi turpeeseen, vaan olisi vuokramiehellä,
47817: jos maanomistaja kerran on uudistanut vuokrasopimuk-
47818: sen, ja vielä tarjoutuisi sitä uudistamaan entisilla ehdoilla
47819: ja samaksi ajaksi vapautusta vastaan korvauksen suori-
47820: tuksesta, täysi vapaus valita tahtooko hän korvauksen ra-
47821: hassa itselleen suoritettavaksi, vaan tyytyykö hän vuokra-
47822:      Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 3.
47823: IlO              1907. -   V. M. -    Esit. N:o <J:l.
47824: 
47825: sopimuksen uusimiseen korvauksen asemesta. Vuokra-
47826: maksua ei vuokranantaja sitäpaitsi olisi uudistettaessa oi-
47827: keutettu korottamaan ei ensimäisen viidenkolmatta eikä
47828: seuraavankaan viidenkolmatta vuoden kuluessa, joten vuok-
47829: ramaksu pysyisi samana viidenkymmenen vuoden aikana.
47830:       Perustuen kaikkeen edelläsanottuun pyydän saada
47831: ehdottaa että ·27 § muutettaisiin näin kuuluvaksi:
47832: 
47833: 
47834:                               27 §.
47835:                  Vuokranantaja on vapaa suorit-
47836:            tamasta korvausta vuokramiehen te-
47837:            kemistä parannuksista: jos määrtt-
47838:            aikainen vuokrasopimus on tehty
47839:            vtihintättnkin viideksikolmatta vuo-
47840:            deksi ja vuokranantaja katselmuksen
47841:            tapahduttua tarjoutuu muuten enti-
47842:            sillti ehdoilla tekemttän uuden sopi-
47843:            muksen vuokramiehen kanssa yhttt-
47844:            pitkäksi ajaksi, joksi alkuperttinen
47845:            vuokrasopimus on tehty.
47846:                  Jos vuokranantaja,joka kerran on
47847:            uudistanutvuokrasopimuksen, haluaa,
47848:            vapautuaksensa suorittamasta kor-
47849:            vausta vuokramiehen pitennettyntt
47850:            vuokra-aikana toimitetuista paran-
47851:            nuksista, ensimäisessä momentissa
47852:            mtittrtttylltt tavalla vieläkin uudistaa
47853:            vuokrasopimuksen, hankkikoon sii-
47854:            hen vuokramiehen suostumuksen.
47855:                  Siintt katselmuksessa, joka 47 §:n 3 mo-
47856:            mentin mukaan pidetttttn, on tehttivä erikoh-
47857:            tainen lasku, joka osottaa vuokramiehelle sil-
47858:            loin tulevan korvauksen rahaksi laskettuna.
47859:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 3.
47860:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 2:1.        111
47861: 
47862:            Mttärättäessä lopullisen korvaussumman suu-
47863:            ruutta, jonka perustukseksi osottamaan vii-
47864:            meksi umpeen kuluneella vuokra-ajalla tehtyjtt
47865:            parannuksia, vastamainittu katselmus on pan-
47866:            tava, on katsottava, ettei vuokranantaja tule suo-
47867:            rittamaan korvausta muuta kuin niistä paran-
47868:            nuksista, jotka todellisesti hänelle jäävät.
47869: 
47870: 
47871: 
47872: 
47873:                 Ehdotus laiksi, joka koskee maan vuok-
47874:            rasta maalla                   annetun lain
47875:            sovelluttamista aikaisemmin syntyneisiin
47876:            vuokrasuhteihin.
47877:       Tämän lakiehdotuksen 1 §:ssä on Valiokunnan enem-
47878: mistö myöntänyt vuokramiehelle, joka hallitsee torppaa,
47879: lampuotitilaa tai mäkitupa-aluetta oikeuden korvauksen
47880: saantiin ei ainoastaan sellaisista parannuksista, jotka ovat
47881: toimeenpannut sen jälestä, kuin uusi laki on astunut voi-
47882: maan, vaan myöskin niistä, joita vuokramies koko edel-
47883: lisenä hallinto-aikanaan on vuokra-alueella tehnyt, samoin
47884: kuin, vissillä rajoituksilla aikaan nähden, sellaisten edel-
47885: listen haltijain tekemistä parannuksista, joilta vuokramies
47886: on vuokraoikeutensa perintönä saanut.
47887:       Tätä säädöstä, jonka kautta uuden lain korvausvel-
47888: vollisuutta koskevain määräysten vaikutus tulisi ulottu-
47889: maan useita vuosikymmeniä taaksepäin, en voi hyväksyä.
47890:       Että yksityisten henkilöiden väliset sopimukset ovat
47891: pidettävät pyhinä, on peruslause, jonka voimassapitämi-
47892: nen on edellytys ei ainoastaan nykyisen yhteiskunnan py-
47893: syväisyyteen, vaan myös kaikkeen yhteiskunnalliseen yh-
47894: teiselämään ihmisten kesken yleensä. Tästä johtuu sääntö,
47895:      Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 3.
47896: 112             1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
47897: 
47898: ettei uusi laki yleensä saa vaikuttaa oikeussuhteisiin, jotka
47899: ovat syntyneet vanhemman lain ollessa voimassa, sääntö,
47900: joka m. m. ilmenee perustuslain määräyksissä hankittujen
47901: oikeuksien suojasta. Ainoastaan mikäli tärkeät yhteis-
47902: kunta-edut vaativat tästä säännöstä poikkeamista, voi sel-
47903: lainen olla oikeutettua ja silloin ainoastaan siinä laajuu-
47904: dessa, joka on välttämättömän tarpeellista. Tästä syystä
47905: arm. esitys ulottaa uuden lain mukaisen parannusten kor-
47906: vausvelvollisuuden aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhtei-
47907: siin. Mutta tämä uuden lain määräysten sovelluttaminen
47908: oikeussuhteihin, jotka ovat syntyneet vanhemman lain
47909: ollessa voimassa, tapahtuu arm. esityksen mukaan ainoas-
47910: taan vastaiseen aikaan nähden, parannuksiin, jotka toi-
47911: meenpannaan uuden lain vahvistamisen jälkeen, ei taakse-
47912: päin sellaisiin parannuksiin, joita ennen sen voimaanastu-
47913: mista on tehty. Ainoastaan sellaista soveltamista vastai-
47914: seen aikaan nähden vaatii myös se esityksen johdatuk-
47915: sessa mainittu peruste tälle poikkeamiselle säännöstä, että
47916: päinvastaisessa tapauksessa tulisi olemaan erilaisessa ase-
47917: massa olevia, erilaisia oikeuksia ja etuja nauttivia vuokra-
47918: miesluokkia, mikä olisi omiaan herättämään tyytymättö-
47919: myyttä. Korvausvelvollisuuden ulottamiseen ennen lain
47920: voimaanastumista tehtyihin parannuksiin ei tältä näkö-
47921: kannalta ole olemassa riittävää perustetta.
47922:        Mutta ei yksinomaan periaatteelliset syyt kehota
47923: olemaan menemättä pitemmälle tässä suhteessa kuin arm.
47924: esitys, vaan myös käytännölliset. Kun sitä olevien oikeus-
47925: suhteitten järkyttämistä, joka olisi seurauksena esityksen
47926: säädöksestä, voidaan pitää verrattain pienenä, sisältäisi
47927: Valiokunnan ehdottama määräys arveluttavinta laatua ole-
47928: van olosuhteitten loukkauksen. Sellaiset maatilat, joiden
47929: alueesta huomattava osa on lampuotien ja torpparien vil-
47930: jelemää, menettäisivät nimittäin viimeksimainitun säädök-
47931: sen kautta yht'äkkiä melkoisen osan arvostaan, kun ken-
47932:       Maatalousvaliokunnan mietinf(J N:o 3.
47933:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.           113
47934: 
47935: ties jokainen näistä vuokramiehistä voisi ruveta vaatimaan
47936: korvausta parannuksista, joita kokonaisen miespolven ai-
47937: kana on toimeenpantu, jollaisista vaatimuksista sekä maan-
47938: omistaja että vuokramies ennen eivät tienneet mitään, ja
47939: joita siksi ei ole voitu ottaa huomioon kaupassa tai perin-
47940: nönjaoissa. Tämä tietäisi sen että toiselta asianosaiselta
47941: riistettäisiin osa hänen omaisuuttaan vieläpä kenties, kun
47942: maa meillä suurimmaksi osaksi on velkaantunutta, hänen
47943: omaisuutensa koko netto-arvo, toiselle annettaisiin yhtä
47944: odottamaton lahja. Vääryys olisi sitä suurempi, kun tä-
47945: mänlaatuinen määräys myös niin huomattavasti järkyttäisi
47946: maaluottoa, että maanomistajan taloudellinen asema mo-
47947: nessa tapauksessa tuskinpa vaan sitä kestäisi.
47948:        Tosin Valiokunta on koettanut lieventää näitä, ehdot-
47949: tamansa säädöksen seurauksia, sen määräyksen kautta
47950: maanvuokralain 27 §:ssä ja tämän lain 3 §:ssä, että, maan-
47951: omistaja, joka tarjoutuu uudistamaan vuokrasopimuksen,
47952: ei ole velvollinen rahassa korvausta maksamaan. Mutta kun
47953: korvausvaatimus kaikissa tapauksissa jäisi pysymään voi-
47954: massa vuokrasuhteen jostakin syystä loppuessa ja silloin
47955: olisi suoritettava, tulisi tämän kautta maatilaa rasittamaan
47956: joukko hiljaisia panttioikeuksia, joiden merkitys tosin olisi
47957: epämääräinen, mutta jotka siitä huolimatta tai kenties
47958: juuri sen takia vielä enemmän olisivat omiansa vähentä-
47959:  mään maan arvoa ja haittaamaan maaluottoa.
47960:        Edellisen lisäksi tulee, ettei mitään varmaa perustaa
47961:  aikaisemmin tehtyjen parannusten korvauksen laskemisesta
47962: ole olemassa, koska vasta 1902 vuoden maanvuokralaissa
47963: on katselmuksien pitäminen torpissa säädetty, eivätkä ne
47964: myöskään sitä ennen olleet tavallisia. Tämä epävarmuus
47965: antaisi luonnollisesti aiheita selkkauksiin maanomistajan
47966: sekä hänen torpparinsa ja muiden vuokramiestensä välillä.
47967: Vihdoin tulen Valiokunnan ehdottamasta säädöksestä joh-
47968: tuvaan arveluttavimpaan seuraamukseen. Se antaisi var-
47969:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.             8
47970: 114             1907. -    V. M. -   Esit. N:o Zl.
47971: 
47972: muudella aihetta lukuisiin oikeudenkäynteihin vuokramie-
47973: hen ja maanomistajan välillä, ja aikaansaisi täten riitai-
47974: suuksia, levottomuutta ja katkeruutta mieliin, siis seuraa-
47975: muksia, jotka ovat aivan päinvastaisia kuin mitä tällä
47976: lainsäätämistoimenpiteellä on tarkotettu. Lainsäätäjällä
47977: ei ole oikeutta antaa aihetta sellaisiin seuraamuksiin.
47978:       Edellä esittämilläni perusteilla saan kunnioittaen eh-
47979: dottaa:
47980:                   etttt esillti olevan lakiehdotuksen 1 § muu-
47981:            tettaisiin armollisen esitykseen sisttltyvtin laki-
47982:            ehdotuksen 1 mom. kanssa yhttipittivtiksi; sekä
47983:                   etttt 3 § samassa lakiehdotuksessa tulisi
47984:            samoin kuuluvaksi kun 3 mom. esityksen laki-
47985:            ehdotuksessa.
47986:       Helsingissä 16 p:nä lokakuuta 1907.
47987: 
47988:                           Jonas Castren.
47989: 
47990: 
47991:       Vastalauseesen kaikissa osissa yhtyvät
47992: 
47993:   K. J. Karlsson.           0. w. Slätis.            U. Brander..
47994: 
47995: 
47996: 
47997: 
47998:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
47999:                 1907. -   V. M. -    Esit. N:o 'n.      115
48000: 
48001: 
48002: 
48003: 
48004:                                 V.
48005: 
48006: 
48007:       Allekirjoittaneet eivät ole voineet semmoisenaan hy-
48008: väksyä valiokunnan ehdotusta uudeksi maanvuokralaiksi,
48009: sillä kun uutta maanvuokralakia kaivataan etupäässä torp-
48010: parien, heidän kanssaan samanlaisessa taloudellisessa ase-
48011: massa olevien lampuotien sekä mäkitupalaisten aseman
48012: parantamiseksi, olisi mielestämme valiokunnan ehdotuk-
48013: seen ollut otettava ainoastaan lakiehdotuksen ensimmäi-
48014: nen ja viimeinen osasto, joista edellinen juuri koskee mai-
48015: nitunlaista maanvuokraa ja jälkimmäinen sisältää yleisiä
48016: maanvuokraa koskevia määräyksiä. Torpparien, lampuo-
48017: tien ja mäkitupalaisten vuokraolot vaativat pikaista kor-
48018: jausta ja pelättävää on, että jos maanvuokralakia nyt tah-
48019: dotaan täydellisesti uudistaa, niin tulee se edellämainittu-
48020: jen henkilöitten vuokraolojen parantamista hidastuttamaan,
48021: siihenkin katsoen, että valiokunnalla lakiehdotuksen toi-
48022: sen ja kolmannen osaston käsittelyä varten on ollut ai-
48023: van liian niukalta aikaa käytettävänään, jonka johdosta
48024: nama osastot eivät mielestämme ole riittävästi voineet
48025: tulla harkituiksi. Koska Eduskunnallakin maanvuokralain
48026: käsittelyä varten on varsin vähän aikaa, olisi mielestämme
48027: maanvuokralain täydellinen uudistaminen tällä kertaa jä-
48028: tettävä sikseen ja nykyinen v. 1904 voimaanastunut laki
48029: maanvuokrasta maalla sellaiseen maanvuokraan nähden,
48030:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
48031: 116              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
48032: 
48033: jota toisessa ja kolmannessa osastossa tarkotetaan, pysy-
48034: tettävä toistaiseksi voimassa.
48035:       Yllä esitetyillä perusteilla rohkenemme siis Eduskun-
48036: nalle ehdottaa:
48037:                   että Eduskunta hylkäisi Valiokunnan laki-
48038:             ehdotuksen toisen ja kolmannen osaston; mutta
48039:                   että Eduskunta pitää tärkeänä, että lähei-
48040:             sessä tulevaisuudessa säädetään laki, joka kos-
48041:             kee itsenäistilan 1Juokrausta, kuin myös tilan tai
48042:             maa-alueen vuokraamista muuta kuin asunto-
48043:             tarkotusta varten, vuokrausta asuntotarkotusta
48044:             varten, jota ei ole katsottava mäkitupa-alueeksi
48045:             sekä maanviljelystarkotusta varten vuokrattua
48046:             maa-aluetta, joka ei ole varustettu rakennuksilla
48047:             tai aiottu niillä varustettavaksi.
48048: 
48049:       VaHokunnan ehdottamaa torpan, lampuotitilan ja
48050: mäkitupa-alueen vuokrausta koskevaa osastoa emme myös-
48051: kään voi pitää tarkotustaan vastaavana. Kun torpparit,
48052: lampuodit ja mäkitupalaiset hallitsevat etupäässä sellaisia
48053: vuokratiloja, joita jatkuvasti vuokralla hoidetaan, on
48054: vuokrasuhde mielestämme muodostettava, kuten Agraari-
48055: komiteakin mietinnössään I mainitsee, vuokramiesluokan
48056: itsenäistyttämistä silmälläpitäen. Vuokraoikeus on siis
48057: asetettava muun omaisuuden kanssa samanluontoiseen
48058: asemaan, niin että sen voi vuokramies menettää ainoas-
48059: taan siten, että se myydään ulosottotoimin hänen velko-
48060: jensa suoritukseksi. Tästä seuraa myös, että vuokramie-
48061: hen tulee saada hyödykseen käyttää vuokra-aluetta niin-
48062: kuin parhaaksi näkee, niin turvatussa asemassa, että hän
48063: pelkäämättä uskaltaa panna pääomaa ja työtä maahan.
48064:       Edelleen ei valiokunta ole mielestämme riittävästi
48065: ottanut huomioon sitä, että torpan, lampuotitilan ja mäki-
48066:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
48067:                 1907.- V. M.- Esit. N:o 27.              117
48068: 
48069: tupa-alueen vuokramies miltei säännöllisesti on heikompi
48070: sopijapuoli ja että häntä senvuoksi erikoisesti vuokralauta-
48071: kuntalaitoksen kautta on turvattava. Emme myöskään
48072: voi hyväksyä sitä, että valiokunta useissa kohdin erikois-
48073: sopimuksen kautta on sallinut asianosaisten poiketa vuok-
48074: ralain määräyksistä, koska tämä seikka useimmissa ta-
48075: pauksissa on vuokramiehelle epäedullinen.
48076:       Nämät näkökohdat aiheuttavat Valiokunnan lakieh-
48077: dotukseen useita muutoksia, jois\a seuraavassa yksityis-
48078: kohtaisemmin tehdään selkoa.
48079: 
48080: 
48081: 
48082:         Saman lain alle kuin lampuodit, jotka viljelevät 1 § 2 mom.
48083: tilaa, joka on hallintonsa puolesta päätaion alainen, olisi
48084: mielestämme saatava muutkin kokotilan tai tilanosan
48085: vuokramiehet, jotka taloudellisen asemansa puolesta ovat
48086: torpparien ja 1 §:n 2 mom:ssa mainittujen lampuotitilain
48087: vuokramiehien vertaiset. Erittäin mainittakoon tällaisten
48088: joukossa metsäyhtiöitten omistamien tilojen lampuodit,
48089: joiden oikeudellinen asema on varsin epävarma ja joiden
48090: toimeentulo on yhtä huono kuin torpparienkin. Olisi
48091: mielestämme siis väärin kieltää näiltä torppariluokan
48092: kanssa samanlaisessa taloudellisessa· asemassa olevilta
48093: vuokramiehiltä se oikeusturva, minkä tämä laki torppa-
48094: reille, lampuodeille ja mäkitupalaisille suo.
48095:         Koska 17 §:n 3 momentin ehdotamme muutetta- 5 § 5 mom.
48096: vaksi siten, että vuokra-alueeseen kuuluvaa metsää olkoon
48097: vuokramies oikeutettu kotitarpeekseen käyttämään, aiheut-
48098: taa se vastaavan muutoksen myöskin tähän esilläolevaan
48099: pykälään. Ja koska sanat ,jos sopimus koskee torpan
48100: tai lampuotitilan vuokrausta" voivat välillisesti vaikeuttaa
48101: metsänkäytön ja laidunoikeuden myöntämistä mäkitupa-
48102: laisille, ovat ne poistettavat.
48103:      MaatalCYUSValiokunnan mietintö N:o 3.
48104:              118             1907. -   v. M. -   Esit. N:o en.
48105: 
48106: 6 § 1 mom.       Jos vuokralautakunnalle myönnetään vuokrasopi-
48107:            muksia hyväksyttäessä niin rajoitettu valta, kuin 7 §:n 1
48108:            mom:ssa ehdotetaan, ei sen toiminnasta ole vuokramie-
48109:            helle suurta hyötyä odotettavana. Jos vuokralautakunta
48110:            kieltäytyy vuokrasopimusta hyväksymästä kohtuuttomien
48111:            ehtojen tähden, tulee sen hyväksyruisoikeus vaan estä-
48112:            mään vuokrasopimusten tekemistä, eikä juuri sanottavasti
48113:            auta vuokramiestä, jonka toimeentulonsa vuoksi on pakko
48114:            hakea itselleen vuokratilaa. Pääasiassa tästä syystä on
48115:            esillä oleva pykälä ehdottamaamme muotoon asetettava.
48116:      7 §.        Maakorko, eli tarkemmin sanoen maan ansioton
48117:            arvonnousu (differentialikorko), on tulo, joka kuuluu yh-
48118:            teiskunnalle, koska se saa alkunsa yhteiskunnan yleisestä
48119:            kehityksestä. Emme siis voi hyväksyä sitä, että se vuokra-
48120:            maksun korotuksen muodossa saatetaan maanomistajalle,
48121:            kuten valiokunta 7 §:ssä ehdottaa. Niinkauan kuin diffe-
48122:            rentialikorkoa ei voida saattaa yhteiskunnalle, pitää sen
48123:            kuulua maan vuokraajalle, sen viljelijälle, joka työnsä
48124:            kautta osaltaan vaikuttaa differentialikoron syntymiseen.
48125:            Ja vaikka hyväksyisimmekin valiokunnan ehdottaman peri-
48126:            aatteen, herättäisi tämän pykälän hyväksyminen mieles-
48127:            sämme sittenkin vakavia epäilyksiä, sillä vuokralautakunnan
48128:            on aivan mahdoton määrätä sitä summaa, johonka jon-
48129:            kin vuokra-alueen differentialikorko on määrätyn ajan
48130:            kuluessa noussut, vaan tulee tästä pykälästä olemaan seu-
48131:            rauksena vuokramiehelle umpimähkänen vuokramaksun
48132:            korotus, jolloin vuokramies väkisinkin tulee suorittamaan
48133:            tekemiensä parannuksien tähden korotettua vuokramak-
48134:            sua. Mainittu pykälä olisi siis valiokunnan ehdotuksesta
48135:            poistettava.
48136: 8 § 1 mom.        Suullisia sopimuksia vahvistettaessa tulee asianosais-
48137:            ten kääntyä vnokralautakunnan, eikä vuokratuomioistui-
48138:            men puoleen. Vuokralautakunta voi, paremmin kuin
48139:            vuokratuomioistuin, valvoa että suulliset sopimukset to-
48140:                    Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48141:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.         119
48142: 
48143: della tulevat kirjallisiksi. Sitävarten tulee vuokralautakun-
48144: nalle myös myöntää valta vierasmiehiä kuulusteltaessa ot-
48145: taa valaehtoisia todistuksia. Vuokratuomioistuimen tulee
48146: muodostua vaan ylioikeudeksi, johon vuokralautakunnan
48147: päätöksistä vedotaan. -        Suullisia sopimuksia vahvistet-
48148: taessa on noudatettava luonnollisesti samoja määräyksiä
48149: kuin kirjallisiakin sopimuksia vahvistettaessa, sillä muuten
48150: voidaan suullisia sopimuksia tekemällä kiertää vuokralain
48151: määräyksiä.
48152:        18 §:n 4 mom. on, sananmuodoltaan jonkun verran 16 §.
48153: muutettuna, selvyyden vuoksi siirretty tähän pykälään toi-
48154: seksi momentiksi.
48155:        Yleisissä perusteluissa mainituista syistä tulee 17 §:n 17 §.
48156: 1 mom. ehdottamaamme suuntaan muutettavaksi.
48157:        17 §:n 3 mom:ssa on, juuri vuokramiesluokan itsenäis-
48158: tyttämistä silmälläpitäen, tahdottu vuokramiehelle turvata
48159: joka tapauksessa oikeus käyttää kotitarpeekseen vuokra-
48160: alueeseen kuuluvaa metsää, tietystikin noudattaen mää-
48161: rättyä suunnitelmaa, jos sellainen on olemassa. Viimei-
48162: sessä momentissa olevat sanat, ,jos vuokrasopimuksessa
48163: ei ole toisin määrätty", ovat jätetyt pois, sillä maan vilje-
48164: lijällä tulee olla näihin etuihin suurempi oikeus, kuin
48165: maan omistajalla.
48166:        Valiokunnan ehdottarua tämän pykälän ensimmäinen 18 §.
48167: mom. on mielestämme kohtuuton, sillä sen' mukaan tulisi
48168:  maanomistajan rakentaa myöskin vuokramiehen omat ra-
48169: kennukset, jos ne tulipalon kautta tahi muuten ilman
48170:  vuokramiehen tuottamusta ovat hävinneet. Tosin valio-
48171:  kunta rajottaa tämän vuokranantajan rakennusvelvollisuu-
48172:  den ainoastaan torppaan ja lampuotitilaan kuuluviin ra-
48173:  kennuksiin, mutta sangen useissa tapauksissa on tällais-
48174:  tenkin tilain haltijoilla omia rakennuksia. Mielestämme
48175:  voi vuokranantajan rakennusvelvollisuuden kyllä ulottaa
48176:       Maatalousvaliokunnan mietinUJ N;o 3.
48177:             120              1907. -   V. M. -   Esit. N:o Z1.
48178: 
48179:             kaikkiin vuokratiloihin, jos mainittuun momenttiin liitetään
48180:             sanat ,joka on vuokranantajan oma."
48181:                    Samaa periaatetta pitäisi mielestämme sovelluttaa jo
48182:             johdonmukaisuudenkin vuoksi niihin vuokratilan raken-
48183:             nuksiin, jotka vanhuuttaan ovat rappeutuneet ja katsel-
48184:             muksessa julistetut kelpaamattomiksi. Tämän määräyksen
48185:             lakiin asettamista puolustaa vielä sekin seikka, että tämän
48186:             kautta tulisivat vuokratilan rakennukset siirtymään vähitellen
48187:             vuokramiehen omiksi, johon mielestämme kehityksen tulisi
48188:             pyrkiä. -     Seuraavasta momentista on poistettava sanat
48189:             ,jos tilan metsävarat sen sallivat", sillä ne sanat voivat
48190:             tehdä koko momentin tehottomaksi. Jos kerran raken-
48191:             nukset ovat vuokranantajan, josta mielestämme seuraa,
48192:             että rakennusvelvollisuuskin on hänen, niin olkoon hän
48193:             velvollinen rakentamaan vaikka tiilistä semmosen raken-
48194:             nuksen, josta tässä momentissa puhutaan. Muuten tämä-
48195:             kin määräys on mielestämme omiaan viemään kehitystä
48196:             siihen suuntaan, että vuokratilan rakennukset tulevat vuokra-
48197:             miehen omiksi.
48198: 20 § 2 mom.        Päivätyön pituudeksi päivätyövelvollisuutta suoritet-
48199:             taessa emme voi hyväksyä valiokunnan ehdotusta. Ny-
48200:             kyään, kun valtiollinen äänioikeus jo on verrattain ylei-
48201:             nen, tulee maatyöntekijäinkin saada niin paljon vapaata
48202:             aikaa, että voivat itsenäisesti kehittyä ja kirjallisuutta va-
48203:             paa-aikoinaan lukemalla muodostaa itsenäisen vakaumuk-
48204:             sen siitä, kenelle uskovat luottamuksensa valtiollisissa vaa-
48205:             leissa.
48206: 21 § 3 mom.        Koska tämän lain alle kuuluva vuokramies on mie-
48207:             lestämme asetettava itsenäisen, korkoamaksavan maan-
48208:             omistajan asemaan, joka siis, työskennellessään vuokran-
48209:             antajan töissä, ei olisi vuokranantajasta suuremmassa mää-
48210:             rin riippuvainen kuin vapaa palkkatyöläinenkään, vaikka-
48211:             kaan ei ole katsottu voitavan vielä tällä kertaa nimen-
48212:             omaan kieltää vuokranantajalta oikeutta vaatia vuokra-
48213:                   Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48214:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.          121
48215: 
48216: maksua päivätöissä, seuraa siitä myös, että vuokramiehen,
48217: suorittaessaan vuokranantajalle päivätyötä, tulee olla yhtä
48218: edullisessa asemassa kuin muukin palkkatyöläinen on.
48219: Samalla kannalla muuten on Paloheimon y. m., maan-
48220: vuokraajain aseman parantamista koskeva, eduskuntaesi-
48221: tys muuhun, paitsi hevospäivätyön suorittamiseen nähden.
48222:       Siitä, mitä 7 §:n perusteluissa on esiintuotu, johtuu, §§ 26, 27 ja
48223: että vuokramiehen tulee saada täysi korvaus vuokratilan           29 ·
48224: arvon nousemisesta. Vuokramiesluokan itsenäistyttämis-
48225: periaate vaatii sen lisäksi, että vuokrasuhde muodostuu
48226: jatkuvaksi ja vuokrasopimuksen päättyessäkin ainoastaan
48227: molemminpuolisesta sopimuksesta lakkaa. Näistä seuraa,
48228: että valiokunnan ehdotuksen 27 § saa toisen muodon ja
48229: §§ 26 ja 29 tulevat tarpeettomina poistettaviksi.
48230:       31 §:stä tulee suurin osa 27 §:ään ehdottamamme           31 §.
48231: muutoksen kautta poistettavaksi,
48232:       32 §:n 2 mom. olemme ehdottaneet poistettavaksi,          32 §.
48233: ensiksikin sentähden, että ehdottamamme muutos taval-
48234: laan aiheutuu ehdottamastamme muutoksesta 27 §:ään,
48235: toiseksi sentähden, että vuokralautakunnan on verrattain
48236: vaikea erottaa toisistaan differentialikorkoa ja sitä arvon
48237: lisäystä, mikä vuokramiehen työn ja pääoman kautta on
48238: vuokratilalle tullut ja kolmanneksi sentähden, että mainittu
48239: momentti ei suinkaan estä siirron tapahtuessa salaisten
48240: velkasopimusten syntymistä asianosaisten kesken, vaan
48241: päinvastoin on omiansa niiden syntymistä edistämään.
48242:       Saman §:n 3 mom. on valiokunnan ehdotuksesta 32 § 3 mom.
48243: poistettava, sekä 27 §:n johdosta, että myöskin sentähden,
48244: että mainittu momentti valiokunnan ehdottamassa muo-
48245: dossa suosii suurviljelyksen syntymistä, mikä ei suinkaan
48246: liene ollut valiokunnan enemmistön tarkotus.
48247:       34 §:n 4 mom. sanamuoto tulee 32 §:ään sekä 26 §:ään 34 § 4 mom.
48248: tehtyjen muutosten johdosta muuttumaan.
48249:       Asettuen samalle kannalle kuin 1900 vuoden valtio-        35 §.
48250:      Maatalousvaliokwnnan mietintö N:o 3.
48251:             122              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
48252: 
48253:                päiville annettu hallituksen esitys torpan vuokrauksesta,
48254:                on mielestämme vuokrasopimukselle annettava ehdotto-
48255:                masti sitova voima sitäkin henkilöä vastaan, jonka omaksi
48256:                kiinteimistö ehkä joutuu; tästä johtuu 35 §:ään ehdotta-
48257:                mamme muutos. Koska valiokunnan ehdottaman rekiste-
48258:                röiruisjärjestelmän kautta kaikkien vuokrasopimusten julki-
48259:                suus on taattu, ei tällaisen pysyväisyyden myöntämisessä
48260:                myöskään ole mitään arveluttavaa.
48261:    36 §.              Koska sellainen säädös, kuin 36 § sisältää, usein
48262:                on omiaan tekemään epävarmaksi vuokramiehen aseman
48263:                ja kun viljelijän oikeudelle on annettava etusija omistus-
48264:                oikeuteen nähden, missä ne joutuvat ristiriitaan, olisi mie-
48265:                lestämme 36 §:n edellyttämissä tapauksissa vuokramiehen
48266:                asema jätettävä loukkaamattomaksi ja ainoastaan maan-
48267:                omistajain keskinäinen suhde vuokraesineeseen ja vuokra-
48268:                maksuun nähden uudelleen järjestettävä. Tämä aiheuttaa
48269: §§ 38 ja 39. myös muutoksia 38 ja 39 §:ään.
48270:     40 §.             Yleisissä perusteluissa esitetyillä syillä ehdotamme
48271:                suurimman osan 40 §:ää poistettavaksi ja sijalle säädöksen
48272:                vuokraoikeuden ulosmittauksesta.
48273: §§ 41, 42, 44,        Edellä esitetyt perustelut ja pykälämuutokset aiheutta-
48274:   45 ja 47. vat myöskin muutoksia 41, 42, 44, 45 ja 47 §§.
48275: 49 § 1 mom.           Koska varsinkin suullisia sopimuksia tehdessä lain-
48276:                säätämä tulokatselmus voi jäädä toimittamatta, emme voi
48277:                hyväksyä, että korvausta tällöin ei maksettaisi, tai toisin
48278:                sanoen, että vuokranantaja ehdottamamme 27 §:n mu-
48279:                kaan saisi korottaa vuokramaksua, ilman että hänen sitä
48280:                 ennen täytyisi lunastaa itselleen siihen 27 §:n mukainen
48281:                 oikeus. Tässä suhteessa tulee vuokralautakunnalle jättää
48282:                 vapaa harkitsemisvalta, joka ehdotuksemme mukaan vuok-
48283:                 ralautakunnalla yleensäkin on.
48284: 57 § 2 m01n.          Valiokunta kyllä on ehdottanut vuokralautakuntia
48285:                 asetettavaksi, mutta, kuten 6 §:n 1 mom:in perusteluissa jo
48286:                 mainittiin, on valiokunta lakiehdotuksessaan asettanut
48287:                    Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48288:                1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'Z7.   123
48289: 
48290: vuokralautakunnille kovin pienen ja rajotetun vallan. V uok-
48291: ralautakunnan tehtäväksi pitäisi kuitenkin antaa, niiden
48292: tehtäväin lisäksi, jotka erikseen laissa mainitaan, vuokra-
48293: suhdetta koskevain, vuokranantajain ja vuokramiesten vä-
48294: lillä esiintyvien riitaisuuksien ratkaseminen. Paikkakunta-
48295: laisilla olisi suurempi luottamus tällaiseen, heidän keskuu-
48296: destaan kokoonpantuun laitokseen, kuin mihinkään oi-
48297: keusistuimeen, jossa useinkin lain äärimmäisestä kirjai-
48298: mesta kiinnipitävä lakimies istuu puheenjohtajana. Myös
48299: se suuri asiantuntemus, mikä ehdotuksemme mukaan ko-
48300: koonpannulla vuokralautakunnalla tulisi olemaan, puhuu
48301: sen puolesta, että vuokralautakunnalle anneHaisi valta
48302: tehdä vuokrasuhdetta koskevissa asioissa sitovia päätöksiä.
48303: Vuokralautakunnan päätöksistä saisi kumpikin asianosai-
48304: nen luonnollisesti valittaa vuokratuomioistuimeen, josta
48305: myöhemmin tulee puhe.
48306:        Koska vuokralautakunnan tehtävänä on etupäässä §§ .59 ja 60
48307: järjestää maanvuokraolot yleisen mielipiteen vaatimuksia
48308: vastaaviksi ja turvata vuokramiehen asema, syystä että tämä
48309: on heikompi sopijapuoli sekä senvuoksi autettava, ja koska
48310: edelleen vuokralautakunnan puheenjohtajalla tulee olemaan
48311: varsin vaikuttava asema, niin olisi puheenjohtaja mieles-
48312: tämme valittava kuntakokouksessa yleisellä kansan äänes-
48313: tyksellä. 60 §:n 1 mom. tulee sen johdosta kokonaan
48314: muutettavaksi, jotapaitsi muodollisista syistä ovat §§ 59
48315: ja 60 yhdistettävät.
48316:         Koska valitsijoiden asiana on päättää, kenelle luot- 61 §
48317: tamuksensa antavat, emme ole katsoneet valiokunnalla
48318: olleen riittävästi syytä ehdottaa vuokralautakunnan pu-
48319: heenjohtajan sekä varapuheenjohtajan pätevyysehdoksi 25
48320: vuoden ikärajaa.
48321:         Että kaikki vuokralautakunnan puheenjohtajan, vara-  G3 §
48322: puheenjohtajan ja jäsenten vaalista ja jäävillisyydestä sekä
48323: vuokralautakunnan toimituksissa tapahtuneista muodolli-
48324:      Maatalousvaliohmnan mietintö N:o 3.
48325: 
48326: 
48327: 
48328: 
48329:        •
48330:        124              1907. -   V. M. -   Esit. N:o '!:7.
48331: 
48332:        sista virheistä johtuvat valitukset tulisivat yhteen pykä-
48333:        lään, olisi osa 67 pykälää 63 §:ään liitettävä.
48334: 68 §         Se seikka, että 68 §:ssä mainitussa tapauksessa vuok-
48335:        ralautakunnan toimet ehdotetaan jätettäväksi kunnallislauta-
48336:        kunnalle sekä vuokratuomioistuimen tehtävät kihlakunnan-
48337:        oikeudelle, ovat mielestämme kokonaan ristiriidassa sen
48338:        vuokralautakuntaperiaatteen kanssa, jonka edellä olemme
48339:        esittäneet. Kunnallislautakunta on etenkin niillä seuduin,
48340:        mitkä 68 §:n edellyttämissä tapauksissa kysymykseen tu-
48341:        levat, yksipuolisesti maanomistajain etuja edustava laitos.
48342:        Sensijaan ehdottamiemme tilapäisten vuokralautakuntain
48343:        kautta olisi se tasapuolisuus saavutettu, josta Valiokun-
48344:        nan perusteluissakin mainitaan.
48345: 69 §         Valiokunta on ehdottanut, että lopullinen päätösvalta
48346:        vuokrasuhdetta koskevissa, vuokranantajan ja vuokramie-
48347:        hen välillä syntyneissä riitaisuuksissa olisi kihlakunnan-
48348:        oikeudella, jossa tosin lautakunta silloin olisi tavallisuu-
48349:        desta poikkeavalla tavalla kokoonpantu. Koska tämä eh-
48350:        dotus meistä näyttää silmälläpitävän yksinomaan maan-
48351:        omistajaluokan etuja, emme ole voineet siihen suostua.
48352:        Kihlakunnanoikeus on nimittäin torpparien sekä muun
48353:        köyhälistön silmissä näyttäytynyt aseeksi, millä ylläpide-
48354:        tään nykyistä, alempia kansanluokkia riistävää järjestelmää.
48355:        Ei valiokunta myöskään ole, ehdottaessaan kihlakunnan-
48356:        oikeudelle kompetenssia tällaiseen erikoistehtävään, aset-
48357:        tanut sen puheenjohtajalle minkäänlaisia pätevyysehtoja,
48358:        jotka edes jossain määrin takaisivat, että juuri vuokra-
48359:        suhteet, joita varten tämä kompetenssi kihlakunnanoikeu-
48360:        delle myönnetään, tulisivat asiantuntemuksella ratkaistua.
48361:        Mutta katsomme, että vuokralautakuntien puheenjohtajat
48362:        voivat tämän paikan täyttää niin, että vuokramies voi
48363:        katsoa olevansa turvattu, sillä vuokralautakuntien puheen-
48364:        johtajat tulevat luonnollisesti asettamaan tähän toimeen
48365:        paikkakunnan oloja tuntevan henkilön, joka myös samalla
48366:              Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48367: 
48368: 
48369: 
48370: 
48371:                                                               •
48372:                   1907. -   V. M. -     Esit. N:o Z'l.              125
48373: 
48374: täyttää ne pätevyysvaatimukset, mitkä 4 momentissa ovat
48375: sille asetetut.
48376:        Muut tähän lukuun tehdyt muutokset johtuvat edellä
48377: esitetystä.
48378:       Jos sillä väliajalla, mikä kuluu lain voimaanastumi-                 127 §
48379: sen ja sen ajan välillä, kunnes vuokralautakunnat ovat
48380: tulleet asetetuiksi, vuokralautakunnan toimet suorittaa
48381: kunnallislautakunta ja vuokratuomioistuimen tehtävät paik-
48382: kakunnan kihlakunnanoikeus, niin kokoonpantuna kuin
48383: yleisessä laissa säädetään, on se omiansa saattamaan koko
48384: vuokralautakuntalaitoksen vuokramiesten silmissä huonoon
48385: valoon. Estääksemme tämän, olemme tehneet 127 §:ään
48386: muutosehdotuksen.
48387: 
48388: 
48389:       Yllämainitsemiemme syiden perusteella rohkenemme
48390: esittää, että
48391:                    Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä olevan
48392:              lain näin kuuluvana :
48393: 
48394: Laki torpan, lampuoti-tilan ja mäkitupa-alueen
48395:                vuokrauksesta. 1)
48396:                                1 Luku.
48397: 
48398:              Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta.
48399: 
48400:                                  1 §.
48401:      1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48402:      2 mom. Lampuotitilalla ymmärretään semmoista
48403: vuokralla hoidettua, kokonaista, manttaaliin pantua maan-
48404:        1) Kursiivilla on painettu ne kohdat, joissa valiokunnan ehdo-
48405: tusta on muutettu. Jos poistoja on tehty, ei sitä ole erittäin merkitty.
48406:        Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48407: 126             1907. -   V. M. -    Esit. N:o 'n.
48408: 
48409: viljelystilaa tai tilanosaa, jonka omistaa yhtiö tai sellainen
48410: yksityinen, jolla on kaksi tai useampia tiloja ja jonka
48411: vuokramies on taloudelliseen asemaansa nähden torpparin
48412: vertainen.
48413:        3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48414: 
48415:                               2 §.
48416:       Samoin.
48417: 
48418:                                3 §.
48419:       Samoin.
48420: 
48421:                                4 §.
48422:       Samoin.
48423: 
48424:                             5 §.
48425:        1-4 mom. Samoin.
48426:        5 mom. Ilmoitus siitä, onko vuokramiehellä ja missä
48427: määrässä oikeus puutarpeiden saantiin sekä karjanlaitumen
48428: vuokra-alueen ulkopuolella.
48429:        6 ja 7 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuk-
48430: sessa.
48431: 
48432: 
48433:                                6 §.
48434:       Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tut-
48435: kittavaksi. Jos lautakunta huomaa välikirjan laillisesti
48436: tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen arvostelun
48437: mukaan ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin vahvista-
48438: koon sen. Mutta jos vuokralautakunta harkitsee, että
48439: vuokramiehen vuokramaksu on hänelle myönnettyihin eh-
48440: toihin nähden liian korkea, olkoon vuokralautakunnalla
48441: oikeus alentaa vuokramaksua, ilman että vuokranantaja
48442: saa peräytyä tekemästään sopimuksesta. Jollei välikirjaa
48443:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48444:                 1907.- V. M.- Esit. N:o 27.              127
48445: 
48446: muista syistä voida vahvistaa ovat syyt asianasaisille il-
48447: moitettavat. Vahvistuksesta on sekä kummallekin asian-
48448: osaiselle annettavaan että vuokralautakunnalle jäävään
48449: kappaleeseen heti tehtävä merkintä, jossa myös on mai-
48450: nittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin.
48451:       2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48452: 
48453: 
48454:                                7 §.
48455:      On poistettava.
48456: 
48457:                                8 §.
48458:       Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen sopimus-
48459: kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyksessä
48460: vahvistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toi-
48461: sen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuok-
48462: ramies, vuokranantajalle toimittamaosa haasteen nojalla,
48463: vuokralautakunnassa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi.
48464: Vuokralautakunta merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosais-
48465: ten ilmoitusten tai muun saatavissa olevan selvityksen
48466: mukaan heidän kesken on sovittu. Jos vuokralautakunta
48467: havaitsee, että välipuheessa vuokrattavaksi aiottu alue sel\ä
48468: vuokraehdot ovat niin määrätyt kuin 2, 3, 5 ja 6 §:ssä
48469: säädetään, vahvistakoon sopimuksen olemaan voimassa
48470: asianosaisten kesken. Jos vuokramaksu vuokramiehelle
48471: myiinnettyihin etuihin nähden havaitaan kohtuuttomaksi,
48472: noudatettakoon mitä 6 §:n 1 mom. määrää. Täten vah-
48473: vistettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti
48474: tehty kirjallinen vuokrasopimus, ellei se 78 §:ssä maini-
48475: tusta syystä joudu uuden käsittelyn alaiseksi.
48476:        2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48477: 
48478: 
48479: 
48480:       Maatalousvaliokunnan -mietintö N:o 3.
48481: 128              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 'n.
48482: 
48483: 
48484: 
48485: 
48486:                             2 Luku.
48487: 
48488:                  Vuokrakirjan rekisteröimisestll.
48489: 
48490:                                9 §.
48491:       Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48492: 
48493:                               10 §.
48494:       Samoin.
48495: 
48496:                               11 §.
48497:       Samoin.
48498: 
48499:                               12 §.
48500:       Samoin.
48501: 
48502:                               13 §.
48503:       Samoin.
48504: 
48505:                               14 §.
48506:       Samoin.
48507: 
48508:                               15 §.
48509:       Samoin.
48510: 
48511: 
48512: 
48513:                             3 Luku.
48514: 
48515: Vuokranautajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.
48516: 
48517:                            16 §.
48518:       1 mom.     Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48519:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48520:                 1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.        129
48521: 
48522:      2 mom. Vuokranantajan velvollisuu.s on osottaa tai
48523: hankkia rakennusaineet vuokraesineeseen kuuluvain vuok-
48524: ranantajan omistamien maanviljelykseen tarpeellisten ra-
48525: kehnusten kunnossapitoon.
48526: 
48527:                            17 §.
48528:       Noudattaen mitä 16 §:ssä on säädetty, olkoon vuokra-
48529: mies oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta niin-
48530: kuin parhaaksi näkee.
48531:       2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48532:       3 mom. Vuokra-alueeseen kuuluvaa metsää olkoon
48533: vuokramies oikeutettu kotitarpeekseen käyttämään. Jos täl-
48534: laista käyttämistä varten on tehty suunnitelma, nouda-
48535: tettakoon sitä.
48536:       4 mom. Vuokramiehelle olkoon vuokra-alueella met-
48537: sästysoikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä ka-
48538: lastusoikeus.
48539:                             18 §.
48540:        Jos vuokraesineeseen kuuluva sen viljelemiseen tar-
48541: peellinen rakennus, joka on vuokranantajan oma, on tuli-
48542: palon kautta tahi muuten ilman vuokramiehen tuotta-
48543: musta hävinnyt tai niin vahingoittunut, että se on uudes-
48544: taan rakennettava, on vuokranantajan toimitettava uudesta·
48545: rakentaminen.
48546:        2 mom. Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä
48547: on mainittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuk-
48548: sessa julistettu kelpaamattomaksi, niin on, vuokranantajan
48549: se uudestaan omalla kustannuksellaan rakennettava vuokra-
48550: lautakunnan määräämän ajan kuluessa. Ellei hän sitä
48551: tee, rakennu.ttakoon vuokramies sen hänen kustannuksellaan.
48552:        3 mom. Mitä 2 momentissa on säädetty, nouda-
48553: tettakoon myöskin, sellaisen uuden rakennuksen rakenta-
48554: miseen nähden, joka paikkakunnalla yleisesti käytäntöön
48555:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.            9
48556: 130              1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
48557: 
48558: tulleen muuttuneen viljelystavan tai vuokra-alueen viljelys-
48559: ten laajentamisen takia havaitaan välttämättömäksi.
48560:       4 mom. On poistettava.
48561:       5 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48562: 
48563:                               19 §.
48564:       Samoin.
48565:                           20 §.
48566:       1 mom. Samoin.
48567:       2 mom. Kun päivätyövelvollisuutta suoritetaan vuokra-
48568: sopimuksen nojalla, olkoon työpäivä, ellei lyhemmästä
48569: ajasta ole sovittu, enintään kymmenen tuntia pitkä kuu-
48570: tena kesäkuukautena ja enintään kahdeksan tuntia muina
48571: kuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta.
48572:       3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48573: 
48574:                               21 §.
48575:       1 ja 2 mom. Samoin.
48576:       3 mom. Jos työvelvollisuuden suorittaminen huo-
48577: non sään vuoksi on sinä päivänä estynyt, eikä vuokran-
48578: antaja voi verotyöpäivän suorittajalle muuta työtä antaa,
48579: älköön vuokramieheltä vaadittaka uutta verotyöpäivää huk-
48580: kaan menneen sijaan.
48581:       4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48582: 
48583:                               22 §.
48584:       Samoin.
48585:                               23 §.
48586:       Samoin.
48587:                               24 §.
48588:       Samoin.
48589:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48590:                 1907. -- V. M. -      Esit. N:o 2:7.    131
48591: 
48592:                               25 §.
48593:      Samoin.
48594: 
48595:                               26 §.
48596:      0'1 poistettava.
48597: 
48598:                               27 §.
48599:       Vuokramiehellä tai hänen oikeudenomistajillaan ol-
48600: koon oikeus vuokrakauden loputtua uudistaa vuokrasopi-
48601: mus, jolloin vuokranantajan, jos hän vaatii vuokramaksua
48602: korotettavaksi, on suoritettava vuokramiehelle tai hänen
48603: oikeudenomistajilleen sitävarten toimitetussa katselmuksessa
48604: määrätty täysi korvaus vuokratilan arvon nousemisesta.
48605: 
48606:                               28 §.
48607:       Samoin kun valiokunnan ehdotuksessa.
48608: 
48609: 
48610:                               29 §.
48611:       On poistettava.
48612: 
48613:                               30 §.
48614:       Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48615: 
48616:                               31 §.
48617:      Jos maanomistaja vuokrasuhteen päättyessä on
48618: vuokramiehelle velkaa hänen tekemistään parannuksista,
48619: olkoon vuokramiehellä oikeus kuitata vuokramaksua kor-
48620: vaussaatavaansa vastaan.
48621: 
48622: 
48623: 
48624: 
48625:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N;o 3.
48626: 132              1907. -   V. M. -    Esit. N:o 27.
48627: 
48628: 
48629: 
48630: 
48631:                             4 Luku.
48632: 
48633:          Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta.
48634: 
48635:                          32 §.
48636:      Vuokramiehellä olkoon oikeus vuokra-ajan kestäessä
48637: tai sen loputtua siirtää tai myydä vuokraoikeutensa
48638: vuokralautakunnan hyväksymälle henkilölle.
48639: 
48640:                               33 §.
48641:       Samoin kun valiokunnan ehdotuksessa.
48642: 
48643:                               34 §.
48644:       1-3 mom. Samoin.
48645:       4 mom. Perinnönjaossa älköön vuokraoikeutta ar-
48646: vioitako korkeammaksi sitä arvon lisäystä, mikä vuokra-
48647: esineelle on vuokramiehen siihen paneman työn ja pää-
48648: oman kautta tullut.
48649: 
48650:                            35 §.
48651:       Rekisteröity 11uokrasopimus olkoon joka tapauksessa
48652: sitova sitä henkilöä vastaan, jonka omaksi vuokratila
48653: vuokrakauden kestäessä ehkä joutuu.
48654: 
48655:                              36 §.
48656:      Jos vuokra-alue moitekanteen ja rajankäynnin kautta
48657: on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, äl-
48658: köön se vaikuttako alkuperäisin sovitun vuokra-alueen suu-
48659: ruuteen, vaan harkitkoon vuokralautakunta, missä määrin
48660: vuokraajan entiselle omistajalle suoritettava vuokra on
48661: pienennettävä, sekä paljoko vuokramiehen vuotuisesta vuokran-
48662: maksusta lankeaa maan uuden omistajan hyväksi.
48663:       2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48664:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48665:                 1907. -   V. M. -    Esit. N:o 27.     133
48666: 
48667:                         37 §.
48668:      Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48669: 
48670:                             38 §.
48671:       Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tai korotta-
48672: misesta tai vuokrasopimuksen purkamisesta on tehtävä tai
48673: vuokrasopimus irtisanottava kahden vuoden kuluesssa siitä
48674: ajasta jolloin jako-osat vastaanotettiin.
48675:                            39 §.
48676:      1 mom.     On poistettava.
48677:      2 mom.     Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48678:      3 mom.     On poistettava.
48679:                           40 §.
48680:       1-4 mom. Määräaikainen vuokraoikeus voidaan
48681: ulosottotoimin myydä suorittamattomasia vuokramaksusta
48682: sekä rappion korvausmäärästä.
48683:       Ilman vuokranantajan suostumusta älköön kuiten-
48684: kaan hyväksyttäkö sellaisen henkilön tarjousta, joka ei
48685: täytä 32 §:ssä mainittua ehtoa.
48686:       5 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48687:       6 mom. On poistettava.
48688: 
48689:                              41 §.
48690:      On poistettava.
48691: 
48692:                           42 §.
48693:       Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä laissa
48694: mainitaan, älköön vuokranantajalla, tai sillä, jolle hänen
48695: oikeutensa on siirtynyt, olko valtaa vaatia vuokramiestä
48696: jättämään vuokra-aluetta.
48697:                         43 §.
48698:      Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48699:      Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
48700: 134             1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
48701: 
48702:                            44 §.
48703:       Kun vuokrasopimus lakkaa irtisanomisen nojalla, on
48704: vuokra-alue luovutettava seuraavan vuokravuoden lopussa.
48705:       2 mom. Vuokramies, jonka vuokraoikeus on ulos-
48706: ottotoimin myyty, olkoon velvollinen muuttamaan ensi
48707: lähtöpäivänä, ellei oikeus harkitse asioita sellaisiksi, että
48708: hänen on jo sitä ennen muuttaminen lähtöaikaa nautti-
48709: maita.
48710: 
48711:                              45 §.
48712:         Irtisanominen tehtäköön todistajain läsnä ollessa tahi
48713: otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos vastapuoli ei ole
48714: tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on sellaisen
48715: tapauksen varalta säädetty. Jos joku on määrätty vuokran-
48716: antajan puolesta nostamaan vuokramaksua, olkoon lupa
48717: laillisin vaikutuksin irtisanoutua hänelle.
48718:         2 mom. On poistettava.
48719: 
48720: 
48721:                              5 Luku.
48722:                           Katselmuksista.
48723: 
48724:                          46 §.
48725:       Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48726: 
48727:                           47 §.
48728:       Vuokrasuhteen päättyessä on, jos vuokranantaja vaa-
48729: tii vuokramaksua korotettavaksi, _pidettävä katselmus vii-
48730: meistään kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen loppu-
48731: mispäivästä lukien, mutta pidettäköön myöskin, jos jompi-
48732: kumpi asianosainen sitä vaatii, ennen, ei kuitenkaan ai-
48733: kaisemmin kuin 8 kuukautta sitä ennen.
48734:       2 mom. On poistettava.
48735:       3 mom. On poistettava.
48736:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48737:                  1907. -V. M. -       Esit. N:o Zl.     135
48738: 
48739:                         48 §.
48740:      Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48741: 
48742:                             49 §.
48743:        Jos tulokatselmusta ei ole pidetty tahi jos tulokat-
48744: selmus on pidetty, mutta ei lähtökatselmusta, määrätköön
48745: vuokralautakunta korvauksen, vapaasti harkittuaan kaikki
48746: esille tulleet asianhaarat.
48747:        2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48748: 
48749:                                50§.
48750:      Samoin.
48751: 
48752:                                51 §.
48753:      Samoin.
48754: 
48755:                                52§.
48756:      Samoin.
48757: 
48758:                                53§.
48759:      Samoin.
48760: 
48761:                                54§.
48762:      Samoin.
48763: 
48764:                                55§.
48765:      Samoin.
48766: 
48767:                                56§.
48768:       Samoin.
48769:       Maatalousvaliokunnan -mietintö N :o 3.
48770: 136             1907. -   V. M. -   Esit. N:o 27.
48771: 
48772: 
48773:                             6 Luku.
48774:                      Vuokralautakunnasta.
48775: 
48776:                                57§.
48777:       1 mom.     Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48778: 
48779:       2 mom. Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänä
48780: tässä laissa on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuokra-
48781: suhdetta koskevien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokra-
48782: miehen välillä syntyessä jommankumman asianosaisen
48783: pyynnöstä ottaa riitakysymys molempien riitapuolien tai
48784: heidän laillisesti valtuutettujen asiamiestensä saapuvilla ol-
48785: lessa käsiteltäväksi sekä tehköön asiasta päätöksen, va-
48786: paasti harkittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat. Jos
48787: asianosainen ei noudata kutsumusta saapumaan tällaisen
48788: asian käsittelyyn, rangaistakoon enintään viidensadan mar-
48789: kan sakolla.
48790:       3 mom. On poistettava.
48791:       4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48792: 
48793:                               58§.
48794:       Samoin.
48795: 
48796:                           §§ 59 ja 60.
48797:       59 § 1 mom. Samoin.
48798:       60 § 1 mom. Samassa syyskuun kuntakokouksessa
48799: valitaan myös vuokralautakunnan puheenjohtaja sekä vara-
48800: puheenjohtaja. Vaalissa olkoon sukupuoleen katsomatta ääni-
48801: oikeutettu jokainen kunnan asukas, joka ennen vaalivuotta
48802: on täyttänyt 21 vuotta. Ellei kukaan ole saanut ehdotonta
48803: annettujen äänten enemmistöä, toimitetaan uusi vaali kah-
48804: den enimmän ääniä saaneen välillä.
48805:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
48806:                 1907. -   V. M. -    Esit. N:o '1:1.     137
48807: 
48808:        59 § 2 mom. Älköön se henkilö olko vaalioikeutettu,
48809: joka on kansalaisluottamusta vailla.
48810:        59 § 3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuk-
48811: sessa.
48812:        59 § 4 mom. Samoin.
48813:        60 § 2 mom. Samoin.
48814: 
48815:                              61 §.
48816:      Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi,
48817: varapuheenjohtajaksi tai jäseneksi on jokainen kunnassa
48818: asuva henkilö, joka on tullut yhdenkolmatta vuoden ikään
48819: ja hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, ei kuitenkaan se,
48820: joka on kansalaisluottamuksensa menettänyt, eikä myös-
48821: kään se, joka laillisen tuomion perusteella on kelvoton
48822: maan palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan.
48823:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48824: 
48825:                              62 §.
48826:      Samoin.
48827: 
48828:                              63 §.
48829:        Joka tahtoo valittaa vuokralautakunnan puheenjoh-
48830: tajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen vaalista, tai siitä,
48831: että vuokralautakunnan jäsen on ollut toimessaan jäävil-
48832: linen tai muuten oikeudeton, tahi että vuokralautakunnan
48833: toimituksessa on tapahtunut muu muodollinen virhe, teh-
48834: köön sen kirjallisesti paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa
48835: kolmenkymmenen päivän kuluessa vaalin tai toimituksen
48836: jälestä, taikka jos valittu valittaa, sen jäiestä kuin hän
48837: sai tiedon vaalista; ja annettakoon valitus tuomarille, mil-
48838: loin ei ole oikeuden istuntopäivä. Valittu olkoon kuiten-
48839: kin velvollinen heti astumaan toimeensa.
48840:      Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.
48841: 138              1907. -   V. M. -    Esit. N:o '%7.
48842: 
48843:       2 mom.     Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48844: 
48845: 
48846:                               64 §.
48847: 
48848:       Samoin.
48849: 
48850: 
48851:                               65 §.
48852:       Samoin.
48853: 
48854: 
48855:                               66 §.
48856: 
48857:       Samoin.
48858: 
48859: 
48860:                               67 §.
48861: 
48862:       Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen
48863: muussa, kuin 63 §:ssä mainitussa tapauksessa, hakekoon
48864: oikaisua vuokratuomioistuimessa haasteen nojalla, joka
48865: on vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen päivän
48866: kuluessa siitä, kun vuokralautakunnan päätös annettiin.
48867: 
48868: 
48869:                                68 §.
48870:        Senatilla olkoon valta määrätä, että sellaisissa kun-
48871: nissa, joissa vuokranantajain ja vuokramiesten luku on
48872: vähäinen, ovat vuokralautakunnan toimet toistaiseksi an-
48873: nettavat tilapäisesti kokoonpannulle vuokralautåkunnalle,
48874: johon kumpikin asianosainen kutakin tilaisuutta varten
48875: valitsee yhtä monta jäsentä ja joiden puheenjohtajan mää-
48876: rää, elleivät jäsenet siitä muuten sovi, lähimmän kunnan
48877: vuokratuomioistuin.
48878:        2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48879:       Mootalousvaliokunnan mietint/J N:o 3.
48880:                  1907. -   V. M. -    Esit. N:o Z1.      13~
48881: 
48882: 
48883: 
48884: 
48885:                             7 Luku.
48886: 
48887:                     Vuokratuomioistuimesta.
48888: 
48889:                               69 §.
48890:        Kussakin kunnassa tulee olla vuokratuomioistui'lt,
48891: johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusijäseninen lautakunta.
48892:        2 mom. Puheenjohtajia sekä varapuheenjohtajia ase-
48893: tettakoon vähintäin yksi kutakin lääniä tai läänin osaa
48894: varten.
48895:        3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48896:        4 mom. Samoin.
48897:        Puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan toimeen valit-
48898:  sevat asianomaisen piirin vuokralautakuntain puheenjohta-
48899: jat maanvuokralakiin ja maanviljelykseen täysin perehty-
48900:  neen henkilön. Ellei kukaan ehdokkaista ole saanut ää?V-
48901:  ten enemmistöä, toimitetaan uusi vaali kahden enimmän
48902:  ääniä saaneen välillä.
48903:        Vuokratuomioistuimen puheenjohtajan palkkio makse-
48904:  taan valtion varoista, jäsenten palkkio suoritetaan samalla
48905:  tavalla kuin kihlakunnanoikeuden lautamiesten palkkauk-
48906:  sesta on säädetty.
48907:        Läänin jakamisesta vuokratuomioistuimen puheen-
48908: johtajan toimintapiireihin sekä puheenjohtajan vaalin toi-
48909:  mittamisesta ynnä muista tähän kuuluvista seikoista antaa
48910:  senati lähempiä määräyksiä.
48911: 
48912:                               70 §.
48913:       Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48914: 
48915:                                71 §.
48916:       Samoin.
48917:       Maatalousvaliokunan mietintiJ N:o 3.
48918: 140             1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'l:l.
48919: 
48920:                            72 §.
48921:       Vuokratuomioistuimen tehtävänä on, sen lisäksi mitä
48922: tässä laissa edellä on määrätty, vuokrasuhdetta koskevien,
48923: vuokranantajan ja vuokramiehen välillä syntyvien riitai-
48924: suuksien ratkaiseminen, joita koskevista vuokralautakunnan
48925: päätöksistä vuokratuomioistuimeen on vedottu.
48926: 
48927:                           73 §.
48928:        1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48929:       2 mom. Jos vuokratuomioistuimen puheenjohtaja,
48930: kun haastetta häneltä pyydetään, havaitsee, ettei asia, josta
48931: haastetta anotaan, kuulu vuokratuomioistuimeen, ilmoitta-
48932: koon sen hakijalle ja antakoon vaadittaessa siitä kirjalli-
48933: sen todistuksen. Tyytymättömällä olkoon oikeus siitä va-
48934: littaa hovioikeuteen sen ajan kuluessa ja siinä järjestyk-
48935: sessä kuin 67 §:ssä sanotaan.
48936: 
48937:                           74 §.
48938:       Jos vuokratuomioistuimen puheenjohtaja tehdyn väit-
48939: teen johdosta tai muuten havaitaan jäävilliseksi, astukoon
48940: varapuheenjohtaja hänen .c;ijaansa. Sijaisen palkkio suori-
48941: tetaan valtion varoista.
48942:                          75 §.
48943:       Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48944: 
48945:                               76 §.
48946:       Samoin.
48947:                               77 §.
48948:       Samoin.
48949:                               78 §.
48950:       Samoin.
48951:                               79 §.
48952:       On poistettava.
48953:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 3.
48954:                1907. -     V. M. -   Esit. N:o TT.      141
48955: 
48956: 
48957: 
48958:                               13 Luku.
48959:                          Erityisiä määräyksiä.
48960:                        120 §.
48961:      Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48962: 
48963:                                 121 §.
48964:      Samoin.
48965:                                 122 §.
48966:      Samoin.
48967:                                123 §.
48968:      Samoin.
48969:                                124 §.
48970:      Samoin.
48971:                                 125 §.
48972:      Samoin.
48973:                                 126 §.
48974:      Samoin.
48975:                           127 §.
48976:        Tämä laki astuu heti voimaan, kuitenkin niin, että
48977: siihen asti kunnes vuokralautakunnat ja vuokratuomio-
48978: istuimet ovat asetetut, vuokralautakunnan toimet ovat an.:.
48979: nettavat tilapäisesti kokoonpannulle vuokralautakunnalle,
48980: johon kumpikin, sekä vuokranantaja että vuokramies, va-
48981: litsee yhtä monta jäsentä, ja joiden puheenjohtaja valitaan
48982: kuntakokouksessa, kuitenkin siten, että kukaan äänioikeu-
48983: tetuista ei saa äänestää muuta kuin yhdellä äänellä.
48984:        Tämän tilapäisen vuokralautakunnan päätös voidaan
48985: saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi ainoastaan samassa
48986: määrin, kuin välitystuomioista siinä suhteessa on laissa
48987: säädetty.
48988:        2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
48989:      Maatalousvaliokunnan mietinUJ N:o 3.
48990: 142             1907. -   V. M. -   Esit. N:o Zl.
48991: 
48992:                             128 §.
48993:       Samoin.
48994: 
48995: 
48996: 
48997:        Ne lainkohdat, jotka valiokunta on ehdottanut taakse-
48998: pam vaikuttaviksi, eivät mielestämme oie tarkotuksen mu·
48999: kaset, koska niiden kautta suuri joukko torppareita joutuu
49000: erikoiseen, muista torppareista poikkeavaan asemaan. Mie-
49001: lestämme tulisi kaikkien torpparien, lampuotien ja mäki-
49002: tupalaisten heti, jos he vaativat, päästä nauttimaan uuden
49003: maanvuokralain etuja sekä vuokramaksun rahakannalle
49004: muuttamiseen että muihinkin kohtiin nähden.
49005:        Valiokunnan ehdottamia perusteita korvauksen laske-
49006: miseksi sellaisille vuokramiehille, joiden sopimus on tehty
49007: ennen uuden lain voimaanastumista, emme myöskään voi
49008: hyväksyä. Vuokramiehelle on turvattava oikeus saada
49009: korvaus kaikista parannuksista vuokratilalla, jotka hän
49010: itse on tehnyt tai joihin hänellä perinnön, oston tai muun
49011: laillisen saannon nojalla on oikeus, katsomatta siihen,
49012: ovatko nämä parannukset tehdyt pitemmän tai lyhemmän
49013: ajan kuluessa ennen uuden vuokralain voimaanastumista.
49014:        Valiokunnan ehdotus ei riittävästi turvaa vuokra-
49015: miestä sinä väliaikana, joka kuluu, ennenkuin uusi maan-
49016: vuokralaki astuu voimaan. Sekä valiokunnan laatima että
49017: ehdottamamme laki maanvuokrasta rajoittavat kuitenkin
49018: niin suuressa määrin maanomistajan oikeutta, että on ai-
49019: hetta pelätä, että jos jompikumpi näistä tulee Eduskun-
49020: nassa hyväksytyksi, maanomistajat koettavat kaikin kei-
49021: noin päästä torppareistaan. Koska nykyinen maanvuokra-
49022: laki jättää torpparin jotenkin oikeudettomaan asemaan
49023: maanomistajaa vastaan ja hän sen vuoksi voi tulla kärsi-
49024: mään suoranaista vääryyttä, olisi mielestämme uuden
49025: maanvuokralain yhteyteen asetettava sellaisia säädöksiä,
49026: jotka turvaavat vuokramiehen aseman tänä välikautena.
49027:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
49028:                  1907. -   V. M. -   Esit. N:o 'rl.
49029: 
49030: Tämä saavutetaan parhaiten, jos ilmeisesti kohtuuttomista
49031: syistä irtisanotut vuokramiehet oikeutetaan pääsemään
49032: tiloilleen takaisin tahi jollei tämä ole mahdollista, saamaan
49033: korvauksen vuokratilalla tekemistään parannuksista, jonka
49034: periaatteessa jo nykyinen maanvuokralaki tunnustaa.
49035:         Ylläesitetyillä perusteilla rohkenemme Eduskunnalle
49036: ehdottaa,
49037:                      että Eduskunta hyväksyisi Valiokunnan
49038:               ehdotuksen laiksi, joka koskee nyt säädettävän
49039:               maanvuokralain sovelluttamista aikaisemmin syn-
49040:               tyneisiin 1mokrasuhteisiin, näin kuuluvana:
49041: 
49042:                   Laki, joka koskee
49043:                        annetun maanvuokralain sovelta-
49044:             mista aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-
49045:             teihin.
49046:                             1 §.
49047:        1 mom. Mitä annetussa maanvuokralaissa torpan,
49048: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta säädetään,
49049: sovellettakoon myös jo oleviin, ennen lain voimaanastumista
49050: syntyneisiin vuokrasuhteisiin, jos vuokramies sitä vaatii.
49051: Älköön kuitenkaan korvausta laskettaka muista kuin
49052: niistä parannuksista, jotka mainitun lain voimaanastuessa
49053: vuokra-aluetta hallitseva vuokramies itse on hallinta-aika-
49054: naan toimittanut, tai joihin hän muuten voi toteen näyt-
49055: tää oikeutensa.
49056:        Jos vuokramies 1 päivänä tammikuuta v. 1904 voi-
49057: maanastuneen maanvuokralain voimassa ollessa on hää-
49058: detty tilaltaan, olkoon hän oikeutettu valittamaan asiano-
49059: maiselle vuokralautakunnalle, jonka tulee toimeenpanna
49060: tutkimus häädön syistä. Jos havaitaan vuokranantajan
49061: vääristä tai ilmeisesti kohtuuttomista syistä· häätöön ryh-
49062: tyneen, olkoon vuokramies oikeutettu saamaan vuokra-
49063:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
49064: 144             1907. -   V. M. -    Esit. N:o '1:1.
49065: 
49066: tilansa takaisin ynnä korvausta kärsimistään vahingoista
49067: vapaavuosien muodossa. Jos syystä tai toisesta vuokra-
49068: tilan takaisin jättäminen sen entiselle vuokramiehelle näyt-
49069: täytyy mahdottomaksi, saakoon vuokramies rahallista kor-
49070: vausta häätöön ryhtyneeltä vuokranantajalta vuokralauta-
49071: kunnan harkinnan mukaan.
49072:       Vuokralautakunnan tätä asiaa koskevasta päätöksestä
49073: saa kumpikin sopijapuoli valittaa kolmenkymmenen päivän
49074: kuluessa vuokratuomioistuimeen, jonka päätökseen ei enään
49075: käy muutosta hakeminen.
49076:       2 mom. Korvauksen suuruutta määrättäessä on
49077: vuokralautakunnan vapaasti harkittava korvauksen mää-
49078: rään vaikuttavat asianhaarat
49079: 
49080:                               2 §.
49081:       On poistettava.
49082: 
49083:                               3 §.
49084:       On poistettava.
49085: 
49086:                               4 §.
49087:       Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
49088:       Helsingissä, 17 päivänä lokakuuta 1907.
49089: 
49090: 
49091:       Sulo Vuolijokl.            Aatto Siren.
49092:       S. Häkkinen.               J. R. Merinen.
49093:       D. J. Kalliokorpi.         Sandra Lehtinen.
49094:       Janne Martikainen.         Pekka Huttunen.
49095:                     Oliver Eronen.
49096: 
49097: 
49098: 
49099:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.
49100:                                            Liite.
49101: 
49102: 
49103: 
49104: 
49105: Maanvuokralakiehdotuksien ja nykyään voi-
49106:  massa olevan lain maanvuokrasta maalla
49107:       toisiaan vastaavat säädökset.
49108: 
49109: 
49110: 
49111: 
49112:   Maatalousvaliokunnan mietinti:J N:o 3.        10
49113:                                                                                                                             i
49114:                                                                                                                                 ....
49115:                                                                                                                                 ~
49116:                                                                                                                                 0>
49117:             Valiokunnan mietintö.                                                              Edusk. esit.    Nykyinen
49118:                                             Armollinen   Agraarikomitean  Edusk. esit.
49119: ~                                                                                              Paloheimo      maanvuokra-   1
49120: !:<                     1   2:nen ja 3:as     esitys.       ehdotus.     Hokkanen y. rn.          y. m.          laki.
49121: !:<     1:nen osasto.           osasto.
49122: ~
49123: 1:5"
49124: ;:
49125: ~            §                    §             §              §                §                      §              §
49126: ~
49127: ~
49128: ;:
49129: ~                1                -             -              -                32         1           1          -
49130:                                                                                                                                 ~
49131: ~
49132: !:<
49133: ~            -                   80             62             48               32         1      -               -
49134:                                                                                                                                 ~
49135: :::!         -                    -             -              -                -                 79              -
49136: ;;;·
49137: .....                                                                                                                           rs:
49138: s·           -                118, 119          63             48               32                 -               61
49139: .....
49140: c.
49141:                                                                                                                                 1
49142:               2                  81              1              1                3              3, 12, 75       2, 4, 9
49143: ~
49144:               3                   -              2              2               13                 35              13
49145:                                                                                                                                 g:
49146: ö                                                                                                                               ::+
49147: ~             4                   81             3              3                1                  2               1           z
49148:                                                                                                                                 ö
49149:               5                   82             4              4                4                  4                 3
49150:               6                   -              5             (3)            2, 14               6, 8            -             ~
49151:               7                   -             -              -                -                  40             -
49152:               8                   84                6         5, 6              -                  83             68
49153:               9                   -             -              -                    1              41             -·
49154:              10                   -             -              -                -                  -              -
49155:              11                   -             -              -                -                  42             -
49156:          12
49157:          13   1   -      1   -       1   -       1     -      1     43
49158: ~
49159: ;::,     14
49160: ;::,
49161: B"       15       -···       -           -             -             44
49162: 0"       16
49163: ;::               85             7           8         15         45, 47      27
49164: "';::,
49165: ~
49166: 
49167: §:
49168:          17
49169:          -
49170:                   86
49171:                   87         -
49172:                                  7
49173:                                          -
49174:                                              8       16, 17
49175:                                                        -
49176:                                                                   47, 50
49177:                                                                      46
49178:                                                                             31, 32
49179:                                                                               30
49180:                                                                                          -
49181:                                                                                          ~
49182:                                                                                          ;-l
49183: ""'
49184: ;::
49185: :::!
49186: :::!
49187:          18       88             8        9          19, 20        52, 53     29
49188:                                                                                      1
49189: 
49190: 
49191: ;::,
49192: :::!     19       96             9       10            -             38       14         ~
49193: ::!      20       -          10          11            13         35, 36      13
49194: ~·
49195: .....                                                                                    ~
49196: ;:;·     21       -          -           -             -             37       -
49197: .....                                                                                     1
49198: <:>      22       -          11           2            -             35       -          t'l1
49199: ~
49200:                                                                                          f!l.
49201:          23       -          12          12            -             39       15         :*
49202: ~        24       89         13          15          24, 31       48, 65      48         z
49203:                                                                                          Q
49204:          25       90         14           7                          51       33         !,;)
49205:                                                                                          ;-l
49206:          26       91         15          13            22         66, 77    49, 50
49207:                              16                        -            -         50
49208:                   92         17          -             -            -         51
49209:          27       -          18          14            22           67
49210:          28       !)1        19          14            -            67        49
49211:          29       93         20          16            -      1     68        52     i   ..,.
49212:                                                                                          ~
49213: 
49214: 
49215: 
49216:                                                                                          "'-l
49217:          •
49218: 
49219:                 Valiokunnan mietintö.
49220:                                                                                                                                     -
49221:                                                                                                                                     >!>-
49222:                                                                                                                                     et:>
49223: 
49224:                                                                                    Edusk. esit. 1 Edusk. esit.        Nykyinen
49225: ~
49226: !;>
49227:                                                  Armollinen       Agraarikomitean
49228:                                                                                                    Paloheimo         maan vuokra-
49229:                              2:nen ja 3:as         esitys.           ehdotus.     Hokkanen y. m.
49230: ~            l:nen osasto.                                                                           y. m.              laki.
49231:                                 osasto.
49232: [        1
49233: 
49234: 
49235:                   §               §                  §                  §               §               §                 §
49236:                                                                                                                                     ~
49237: ~·
49238: 
49239: 
49240: r
49241: ~                 -               94                 -                  -               -              69                53
49242:                                                                                                                                     1
49243: ~
49244:                                              1                                  1                                1
49245:                                                                                                                                     :.::
49246: ~·                -               95                 -                  -               -              -                 34         [5:
49247: i-,...
49248: C:
49249:                   30              96                 21                 17              -              71                55
49250:                                                                                                                                      1
49251:                   31              96                 22                 18              -              72                56
49252: ~                 32              97                 23                 19              21           54, 76              33         ~
49253: ~
49254:                   33              -                  24                 19              -              -                 -          z
49255:                                98, 99                                                   21                              7, 8        ö
49256:                   34                                 25                 21                           9, 10, 11
49257:                   35             100                 26                 22              28              55               36         ~
49258:                   36             101                 27                 23              29               56              37
49259:                   37             102                 28                 24            29, 30            57             38, 39
49260:                   38             103                 29                 29              -               58               40
49261:                   39             104                 30                 25              -           55, 56, 57         36, 41
49262:                   -               -                  -        1         -               -              -                 42
49263:          40   1     105      31       -      31     59, 60, 61            43
49264:                     106      -        -      -         -                  44
49265: ~1       -          107      -        -      -         -                  45
49266: "'       41         108      32   1, 5, 20   31       48, 63              35
49267: f        42         109      33        27    -          64                 6
49268: 2
49269: ~
49270: §"'"'
49271:          43
49272:          44
49273:                     110
49274:                   111, 112
49275:                              34
49276:                              35
49277:                                        28
49278:                                        29
49279:                                              -
49280:                                              -
49281:                                                        64
49282:                                                     5, 12, 62
49283:                                                                            6
49284:                                                                  5, 10, (37, 39), 46
49285:                                                                                        -8
49286: ..
49287: 1')
49288: ;:l
49289:          -           -       -        -      -         -                  47
49290:                                                                                        :"-1
49291:                                                                                         1
49292: ~
49293:          45         111      36       -      -         -               11, 12          :0::
49294: l\•      46        (113)     37       30      23        7                 16
49295: g:....                                                                                 ~
49296:          47        (113)     37       30      24       74               17, 26
49297: C:                                                                                      1
49298:          48        (113)     37       30     (31)      73                 16
49299: ~                                                                                      t'f1
49300:          49                                                                            iia.
49301:                    (113)     38       31     -         -                28, 57         ~
49302: ~
49303:          50         114      39       32     25     (73, 74)              19           z
49304:                                                                                        ö
49305:          51        (113)     40       33     -         -                  20
49306:                                                                                        !.':1
49307:          52        (113)     41       34       9       (16)               21
49308:          53        (113)     42       :35    26        (24)               22
49309:          54         115      43       36     (6)       (25)               23
49310:                     116      -        -      -         -                  57
49311:                                                                                        ......
49312:                                                                                        ""'
49313:                                                                                        <J:>
49314:                                                                                                                                               .....
49315:                                                                                                                                               en
49316:                                                                                                                                               0
49317: 
49318:                 Valiokunnan mietintö.                                                                   Edusk. esit.        Nykyinen
49319: ~"""
49320:                                                  Annollin en       Agraarikomitean  Edusk. esit.
49321:                                                                                                         Paloheimo          maan vuokra-
49322:             l:nen osasto.   2:nen ja 3:mas         esitys.             ehdotus.    Hokkanen y. m.
49323: ;:,
49324:                                 osasto.                                                                    y. m.              laki.
49325: 0'
49326: [       1
49327:                  §                §                   §                  §                  §                    §                 §
49328:                                                                                                                                               ~
49329: ::>·    1
49330: 
49331: 
49332: 
49333: 
49334: f
49335:                                              1
49336: 
49337: 
49338: 
49339: 
49340: ;;:
49341:                                                                                                                                                1
49342:         1        55              117                 44        1
49343:                                                                          37             27                  (27)       1
49344:                                                                                                                                24             ~
49345: ~
49346: ~                56              117                 45                  37             -                   (20)               25             ~
49347: ~-
49348:                  57               -                  46                  38            5, 10               13, 14              -
49349: '""'"
49350: C:                                                                                                                                             1
49351:                  58              -                   47                  39              5                                     -
49352: ~
49353:                                                                                                                                               tTl
49354:                                                                                                         } 15, 16,28                           "'r+:
49355:         1
49356:                  59              -                   48                  39              5                                     -
49357: :00
49358:                  60              -                   49                  39              5                   17                -              z
49359:                                                                                                                                               ö
49360:                  -               -                   50                  39             -                    -                 --
49361:                  61                                  51
49362:                                                                                                                                               ;:I
49363:                                  -                                       40             (5)                  18                -
49364:                  62              -                   52                  40              7                   19                -
49365:                  63               -                  53                  40             -                    20                -          1
49366: 
49367:                  -               -                   -                   -              -                    21                -
49368:                  -               -                   54                  41                 8                -                 -
49369: 
49370:                  64              -           1     54, 55                42      1          9       1      22, 23              -
49371:         65           56, 43   43        6       25
49372:         66             57     44    -           26
49373: :S::I   67   -         58     45   12, 27       27
49374: ~ 1
49375: l:i
49376:         68
49377: 0       69   -                -    11, 12       27   (24)
49378: !;;
49379: 
49380:                                                             s-
49381: <:l     70
49382: -.
49383: ;::,
49384: .....
49385: 0       71   -         -      -     -           27    -
49386:                                                             .
49387: ""'
49388: ;:::
49389: ;::
49390: ;::s
49391:         72       1                          1
49392: 
49393: 
49394:         73                    -     -           28
49395: ;::,
49396: ;::s
49397:         -    -         -            -           29    -     .<
49398: ~
49399: 1;;•
49400: ....    74   -         -      -                 30          ?:
49401: ;:;·
49402: ....                                            31           1
49403:         75   -         -            -                 -
49404: 0,
49405:                                                 -
49406:                                                             m
49407:         76   -                -     -                 -     21.
49408: ~       77                    -     -           -     -
49409:                                                             ....
49410: ~                                                           z
49411:         78   -         -      -     -           32    -     ö
49412:                                                             1:-:1
49413:         79   -         -      -     -           33          ;-1
49414:                                                 34
49415: 
49416: 
49417: 
49418:                                                             ~
49419: 
49420: 
49421:                                                             .....
49422:                                                             CJ1
49423:                                                                                                                       ......
49424:                                                                                                                       C11
49425:                                                                                                                       IV
49426: 
49427:         Valiokunnan mietintö.
49428:                                                                                 Edusk. esit.   1    Nykyinen
49429: ~
49430: ;::.
49431:                                 Armollinen   Agraarikomitean  Edusk. esit.
49432:                                                                             1   Paloheimo          maan vuokra-
49433:                                   esitys.        ehdotus.    Hokkanen y. m.        y. m.
49434: ~           IV:s osasto.                                                                              laki.
49435: 0
49436:                                                                                                -----
49437: ~c;·
49438: -
49439: §""'"
49440:                   §                 §              §               §                 §
49441:                                                                                                1
49442:                                                                                                         §
49443:                                                                                                                       ~
49444:  ;::
49445: §                120                59             46              -                80                 58             :c:
49446:  ;::                                               47                               81
49447: 1;;•
49448:                  121                60                             -                                   5!?        1   ~
49449: .....            122                               -
49450:                                                                             1
49451:                                                                                     70                 54
49452: ;:;·                                -                              -                                                   1
49453: 8;               123                61             48              -                82                 62
49454:                                                                             1
49455:                                                                                                                       ~
49456: ~                124                -              -               -                -                  -              !"'"
49457: 
49458: ~                 -                 -              -               -                84                 60             z
49459:                                                                                                                       ö
49460:                  125                64             49              -                85                 64
49461:                                                                                                                       ~
49462:                  126                -              -               -                -                  -
49463:                  127                65             50              33               86                 65
49464:                  128                65             50              33               86         1
49465:                                                                                                        65
49466:                                      1907. -     V. M. -           Esit. N:o 27.                                       153
49467: 
49468: 
49469:     Maanvuokralain soveltamisesta aikaisemmin synty-
49470:                 neisiin vuokrasuhteisiin.
49471: 
49472:                                                         >
49473:                                                         ..,
49474:                                                                    ::I:
49475: 1               <                    >
49476:                                      ..,
49477:                                                      i)Q           0
49478:                                                                    :>;"       ti1           -ot'Il             ~ z          1
49479: 
49480:      8          !!.
49481:                 ö"         (1)
49482:                                   8
49483:                                                 g. :::!.~
49484:                                                         ~
49485:                                                                    :>;"
49486:                                                                    ~    =
49487:                                                                               0.
49488:                                                                                         ~ -=
49489:                                                                                             ~
49490:                                                                                             0.
49491:                                                                                                            -§'<
49492:      ....
49493:      (ii"                  <Jl
49494:                             ;::;:               0.                 :::1       <Jl         0      <Jl
49495:                                                                                             ::r"?'"        ~<~
49496:                            '< ~
49497:                 :>;"
49498:                                                 ....                          ?'"
49499:      s· =
49500:      ....                         s·
49501:                                                 0
49502:                                                 = S:
49503:                                                      0
49504:                                                         :>;"       (1)
49505:                                                                    :::1
49506:                                                                                         ~
49507:                                                                                             (1)
49508:                                                                                                            -· =
49509:                                                                                                            .       -·
49510:                                                                                                               0 :::1
49511:      !=''
49512:           :::1
49513:           :::1             ~
49514:                                      (l)        ~                  ~
49515:                                                                               (1)
49516:                                                                               <Jl           ä"   (1)          :>;-(1)
49517:                 ~
49518:                 :::1                 :::1               (l)
49519:                                                         ~
49520:                                                                    ~
49521:                                                                               p:            0
49522:                                                                                                  ?:            ;;l
49523:                                                                                                                 1
49524:                                                                                                                      :::1
49525: 
49526:                                                         :::1
49527:                                                                                     -------
49528: 
49529:             §                    §                  §                     §                 §                  §
49530: 
49531: 
49532:      1-4               1         1          1    -             1       33           1   87-89          1
49533:                                                                                                                -
49534: 
49535: 
49536: 
49537: 
49538:             Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.
49539: Helsinki 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
49540:         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 27.
49541: 
49542: 
49543: 
49544: 
49545:                     S u o m e n E d u s k:u nna n a 1a m a i -
49546:               n e n v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin
49547:               armolliseen esitykseen, joka koskee lakia
49548:               maanvuokrasta maalla.
49549: 
49550: 
49551: 
49552: 
49553:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
49554:               ja~Suuriruhtinas!
49555: 
49556: 
49557: 
49558: 
49559:      Teidän Keisarillisen Majesteettinne Suomen Edus-
49560: kunnalle antaman armollisen esityksen maanvuokrasta
49561: maalla on Eduskunta valmistelua varten lähettänyt
49562: 2       1907. -    Edusk. Vast. -     Esitys N:o 27.
49563: 
49564: asettamaansa Maatalousvaliokuntaan, joka siitä on an-
49565: tanut lausunnon. Eduskunnan Suuri valiokunta, johon
49566: asia tämän jälkeen Valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti
49567: lähetettiin, ei ole kuitenkaan ehtinyt asiata loppuun
49568: käsitellä.
49569:        Tämän saa; Eduskunta alamaisesti Teidän Keisa-
49570: rilliselle Majesteetillenne ilmoittaa.
49571: 
49572: 
49573:        Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
49574: 
49575: 
49576:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
49577: 
49578: 
49579: 
49580: 
49581:         Helsingissä 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
49582:                    1907. - N:o 28.
49583: 
49584: 
49585: 
49586: 
49587:                 Keisarillisen Majesteetin armolli-
49588:            nen esitys Suomen Kansaneduskunnalle kulku-
49589:            kaupasta.
49590: 
49591:        Vuoden 1906 ylimääräisille valtiopäiville annettiin
49592: armollinen esitys 31 p:nä maaliskuuta 1879 elinkeinoista
49593: julaistun asetuksen kulkukauppaa koskevan 10 §:n muut-
49594: tamisesta, ja alamaisessa vastauskirjelmässä 29 p:ltä kesä-
49595: kuuta 1906 ilmoittivat Valtiosäädyt hyväksyneensä esityk-
49596: sessä olevan asetusehdotuksen eräillä muutoksilla ja lisäyk-
49597: sillä, jonka johdosta asetus olisi tullut kuulumaan niinkuin
49598: alamainen vastauskirjelmä osottaa. Valtiosäätyjen siten
49599: päättämä asetusehdotus ei kuitenkaan ole saavuttanut ar-
49600: mollista vahvistusta, vaan Keisarillinen Majesteetti on
49601: suvainnut teettää asiasta myötäliitetyn uuden lakiehdo-
49602: tuksen Eduskunnalle annettavaksi.
49603:        Tämän esityksen mukaan tulililivat kulkukaupan har-
49604: joittamista koskevat säännökset erotettaviksi pois yleisestä
49605: elinkeinolaista, koska mainittu kauppa, aivan erikoisena
49606: elinkeinona, on erityisten ohjesääntöisten määräysten alai-
49607: nen. Näille valtiopäiville annetus~a elinkeinolain ehdo-
49608: tuksessa onkin sentähden ainoastaan viitattu siihen, mitä
49609: kulkukaupasta lain kautta on erittitin säädetty.
49610:        Sisällykseltään on esilläoleva lakiehdotus pääasialli-
49611: sesti yhtäpitävä yllämainitun 1906 vuoden valtiopäiville
49612: annetun esityksen kanssa. Niinpä kulkukaupan rajoitta-
49613: misessa ei ole katsottu tarvittavan eikä voitavan mennä
49614: niin pitkälle, kuin Valtiosäädyt olivat menneet päättäes-
49615: sään, että kulkukaupan harjoittamiseen joka läänissä olisi
49616: hankittava erityinen lupa ja suoritettava elinkeinomaksu 1
49617:   2                         N:o 28.
49618: joka kussakin läänissä voisi nousta aina 100 markkaan
49619: vuodessa, sekä että kulkukauppiaan olisi pakko jokaisessa
49620: kunnassa, missä hän ryhtyy kauppaa käymään, mennä
49621: poliisiviranomaiselle näyttämään passinsa ja terveystodis-
49622: tuksensa. Näissä kohdin sekä myöskin siinä, että terveys-
49623: todistuksen uudistamista vaadittaisiin ainoastaan vuotuista
49624: kauppalupaa hankittaessa, näyttävät samallaiset säännökset
49625: kuin edellisessä armollisessa esityksessä ehdotetut olevan
49626: tarkoitukseensa täysin riittäviä. Niinikään tulisivat ehdo-
49627: tetun lain säännökset yhtäläisesti koskemaan sekä Suomen
49628: kansalaisia että muitakin, joten asiat tähän nähden järjes-
49629: tettäisiin periaatteellisesti samalle kannalle, kuin uutta elin-
49630: keinolakia koskevassa armollisessa esityksessä yleensä on
49631: ehdotettu.
49632:       Muuten on lakiehdotusta laadittaessa erinäisissä koh-
49633: din otettu huomioon Valtiosäätyjen elinkEinoasetuksen 10
49634: §:stä tekemää päätöstä ei ainoastaan sanamuodon, vaan
49635: myöskin asiallisen sisällyksen puolesta.
49636:       Sen mukaisesti, mitä edellä on esiintuotu, tahtoo
49637: Keisarillinen Majesteetti siis armossa antaa Suomen Kan-
49638: saneduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
49639:                            N:o 28.
49640: 
49641: 
49642: 
49643: 
49644:              Ehdotus Laiksi lmlkukaupasta.
49645:      Kumoamalla maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista
49646: annetun Asetuksen 10 §:n sekä heinäkuun 2 päivänä 1900
49647: syntyperäisten venäläisten kaupankäynnistä annetun Ar-
49648: mollisen Asetuksen, säädetään W.ten seuraavasti:
49649: 
49650:                             1 §.
49651:       Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi kul-
49652: jettamiseen talosta taloon maalla haettakoon lupa kuver-
49653: nööriltä, ja liitettäköön hakemukseen todistus siitä, että
49654: hakija on hyvämaineinen ja että hänellä on oikeus hallita
49655: itseään ja omaisuuttansa, sekä Suomessa asuvan ja lääkä-
49656: rintointa harjoittavan lääkärin antama terveystodistus.
49657: Jos kuvernööri harkitsee hakijan nuhteettomaksi, antakoon
49658: hänelle avoimen passituksen vuodeksi kerrallaan tällaisen
49659: kulkukaupan harjoittamiseen.
49660: 
49661:                              2 §.
49662:       Ennenkuin passitus hakijalle annetaan, tulee hänen
49663: lääninrahastoon suorittaa kuvernöörin määräämä vuosi-
49664: maksu, vähintään 25 ja enintään 50 markkaa. Ktmnal-
49665: lisvero tällaisen elinkeinon tuloista on kulkukauppiaan
49666: suoritettava sille kunnalle, jossa hänellä on asunto ja koti-
49667: paikka, mutta jollei hänellä sitä Suomessa ole, suorittakoon
49668: veron sille kunnalle, jonka hän on ilmoittanut päämajailu-
49669: paikakseen.
49670:                              3 §.
49671:       Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen mukanaan
49672: pitämään ja asianomaisen poliisiviranomaisen vaatimuksesta
49673: näyttämään pastJitU'ksensa ja terveystodistuksensa.
49674:                               N:o 28.
49675:                            4 §.
49676:       Kulkukauppaoikeuden, joka 1 §:n mukaan on myön-
49677: netty, voi kuvernööri peruuttaa, jos kulkukauppias on
49678: saattanut itsensä syypääksi lain rikkomiseen.
49679: 
49680:                             5 §.
49681:      Ne tarkemmat määräykset, jotka kulkukaupan sil-
49682: mälläpitämistä varten ehkä havaitaan tarpeellisiksi, anne-
49683: taan hallinnollist,a tietä.
49684: 
49685:                              6 §.
49686:       Oikeus harjoittaa ajurin-, palkkasoutajan-, lastaajan-,
49687: hiojan- ja muuta senkaltaista ammattia, sekä kokoilla ja
49688: ostella lumppuja, jouhia, harjaksia, karvoja, eläinten luita,
49689: sarvia ja muita sellaisia fåtteitä kuuluu jokaiselle, kansa-
49690: laisoikeuteen katsomatta, ilman ilmoitusta tahi erityistä
49691: lupaa.
49692:                              7 §.
49693:       Joka harjoittaa kulkukauppaa ilman asianomaista lu-
49694: paa taikka sellaisen kaupan silmälläpitoa varten erittäin
49695: julaistuja määräyksiä noudattamatta, rangaistakoon vähin-
49696: tään kymmenen ja enintään viidensadl\n markan sakolla.
49697: Siltä, joka tavataan tässä mainitusta rikkomuksesta, saa
49698: mukana olevan tavaran ottaa todisteeksi ja sakon vakuu-
49699: deksi takavarikkoon.
49700: 
49701:                                                    29 p:nii
49702:                   Armossa hyväksytty Pitkäpaadessa 12 p:nä
49703:             Syyskuuta
49704:                       1907
49705:             Lokakuuta     •
49706: 
49707: 
49708:             V. t. Ministerivaltiosihteeri F. G. Björnberg.
49709: 
49710: 
49711: 
49712: 
49713:       Helsingisl!!ä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1907.
49714:             1907. -      V. M. -     Esit. N:o 28.
49715: 
49716: 
49717: 
49718: 
49719:                       Lakivaliokunnan mietintö
49720:                  N:o 5 Keisarillisen Majesteetin armolli-
49721:                  sen esityksen johdosta Suomen E<lus-
49722:                  kunnalle kulkukaupasta.
49723: 
49724: 
49725:       Tämän armollisen esityksen on Eduskunta Val-
49726: mistelevaa käsittelyä varten lähettänyt Lakivaliokun-
49727: taan.
49728: 
49729: 
49730: 
49731: 
49732:       Suomenmaan V altiosäädyt 1905-1906 vuosien
49733: ylimääräisillä valtiopäivillä olivat erinäisin muutoksin
49734: hyväksyneet niille silloin armollisena esityksenä anne-
49735: tun asetusehdotuksen 31 päivänä maaliskuuta 1879
49736: elinkeinoista julaistun asetuksen kulkukauppaa koske-
49737: van, 10 §:n muuttamisesta; mutta kun Valtiosäätyjen
49738: päätös ei sittemmin saavuttanut armollista vahvistusta,
49739: on Keisarillinen Majesteetti Eduskunnalle antanut asi-
49740: asta uuden esityksen, jonka mukaan kulkukauppaa
49741: koskevat säännökset tulisivat erotettaviksi yleisestä
49742: elinkeinolaista. Kulkukauppaoikeus, joka viitatun lain-
49743: paikan ja Kauppakaaren 6 luv. 1 §:n mukaan on yleensä
49744: kielletty mutta muutamiin määrättyihin tavaralajeihin
49745: nähden sallittu Suomen kansalaisille, on armollisessa
49746: esityksessä ehdotettu suotavaksi ulkomaalaisillekin sekä
49747: ulotettavaksi kaikkiin yleisessä kaupassa luvallisiin ta-
49748:      Lakivab:olcunnan mietintö N:o .5.
49749:      2            1907. -    V. M. - Esit. N:o 28.
49750: 
49751:       varoihin. Kulkukaupan luonteesta johtuu kuitenkin,
49752:       että erikoisia säännöksiä on tarpeen sanotusta elinkei-
49753:       nosta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi sekä kulku-
49754:       kaupan silmälläpitämiseksi muutenkin.
49755: 1 §.        Armollisen esityksen 1 §:n mukaan on kulkukaup-
49756:       palupaa haettaessa hakemukseen liitettävä "Suomessa
49757:       asuvan ja lääkärintointa harjoittavan lääkärin" antama
49758:      terveystodistus. Kun lääkärintointa voi Suomessa har-
49759:       joittaa ainoastaan siihen oikeutettu henkilö, katsoo
49760:      V aHokunta sellaista lausetapaa, jota V altiosäädyt
49761:       1905-- 06 vuosien valtiopäivillä tässä kohden käytti-
49762:      vät ja joka ei asiallisesti eroa armollisessa esityksessä
49763:      olevasta, täsmällisemmäksi ja on siis §:ää senmukai-
49764:      sesti muodostellut.
49765: 2 §.        Kulkukauppaa harjoittavat monasti sellaiset vähä-
49766:      varaiset henkilöt, jotka ruumiinvian- tai vamman vuoksi
49767:      eivät kykene varsinaiseen ruumiilliseen työhön ja joitten
49768:      siis muuten täytyisi turvautua vaivaishoitoon. Kun
49769:      heidän harjoittamansa kauppa ei voi olla kovinkaan
49770:      tuottava, joten 25:kin markan vuosimaksu saattaa olla
49771:      heidän vaikea suorittaa, on Valiokunta katsonut voi-
49772:      tavan myöntää kuvernöörille oikeuden, milloin sellainen
49773:      henkilö asianmukaisesti todistaa varattomuutensa, va-
49774:      pauttaa hänet mainittua vuosimaksua suorittamasta.
49775:      Säännöksen tarkoituksesta johtuu, ettei sitä ole syytä
49776:      ulottaa muihin kuin Suomen kansalaisiin.
49777: 3 §.        Kulkukaupan aiheuttamista haitallisuuksista on
49778:      erittäinkin valitettu sitä, että kulkukauppiaat useinkin
49779:      levittävät tarttuvia tauteja. Kun ainoastaan kerta
49780:      vuodessa tapahtuva lääkärintarkastus ei näytä antavan
49781:      riittäviä takeita tartuntavaaraa vastaan, on Valiokunta
49782:      pitänyt tarpeellisena ehdottaa, että kulkukauppiaan olisi
49783:      terveystodistuksensa uusittava aina kuuden kuukauden
49784:      kuluttua. Pääasiallisesti terveydellisiä näkökohtia sil-
49785:      mälläpitäen on myöskin ehdotettu, että terveyslauta-
49786:      kunnan jäsen tai, missä sellaista lautakuntaa ei ole,
49787:      kunnallislautakunnan jäsen on oikeutettu vaatimaan
49788:           Lakivaliokunnan mietintö N:o 5.
49789:               1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 28.
49790: 
49791: 
49792: 
49793: 
49794:                             Suuren valiokunnan mietintö N:o
49795:                         18 Keisarillisen Majesteetin Armolli-
49796:                         sen esityksen johdosta, joka koskee
49797:                         kulku kauppaa.
49798: 
49799: 
49800:     Käsiteltyänsä tätä asiaa Suuri valiokunta saa puolestaan
49801: lausua, että koska ne muutokset, joita Lakivaliokunta mie-
49802: tinnössään N:o 5 ehdottaa tehtäviksi puheenaolevan laki-
49803: ehdotuksen 2, 3 ja 6 §:ään, Valiokunnan mielestä eivät
49804: ole olleet välttämättömiä, on Valiokunta katsonut asiak-
49805: sensa ehdottaa niissä kohdin palautumista armollisen
49806: esityksen sanamuotoon. Sitäpaitsi Valiokunta, siihen näh-
49807: den että kulkukauppaoikeudesta suoritettavan vuosimak-
49808: sun alin määrä, 25 markkaa, poikkeustapauksissa saattaa
49809: tuntua kohtuuttomalta, ehdottaa lakiehdotuksen 2 §:n
49810: sitä koskevan säännöksen poistettavaksi.
49811:     Tähän nähden Suuri valiokunta saa kunnioittaen eh-
49812: dottaa:
49813: 
49814:               että Eduskunta hyväksyisi Lakivaliokun-
49815:            nan mietintöön N:o 5 sisttltyvän lakiehdo-
49816:            tuksen kulkukaupasta, kuitenkin muuttamalla
49817:            sen allaolevat §:t näin kuuluviksi:
49818: 
49819:                              2 §.
49820:    Ennenkuin passitus hakijalle annetaan, tulee hänen
49821: lääninrahastoon suorittaa kuvernöörin määräämä vuosi-
49822: 2              1907. -   S. V. M. -   Esit. N:o 28.
49823: 
49824: maksu, (poist.) enintään 50 markkaa. Kunnallisvero täl-
49825: laisen elinkeinon tuloista on kulkukauppiaan suoritettava
49826: sille kunnalle, jossa hänellä on asunto ja kotipaikka,
49827: mutta jollei hänellä sitä Suomessa ole, suorittakoon ve-
49828: ron sille kunnalle, jonka hän on ilmoittanut päämajailu-
49829: paikakseen.
49830: 
49831:                               3 §.
49832:    Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen mukanaan pitä-
49833: mään ja asianomaisen poliisiviranomaisen (poist.) vaati-
49834: muksesta näyttämään passituksensa ja terveystodistuk-
49835: sensa (poist.).
49836: 
49837:                               6 §.
49838:    Oikeus har;oittaa ajurin-, palkkasoutajan-, lastaajan-,
49839: hiojan- ja muuta senkaltaista ammattia, sekä kokoilla ja
49840: ostella lumppuja, jouhia, harjaksia, karvoja, eläinten luita,
49841: sarvia ja muita sellaisia jätteitä kuuluu jokaiselle, kansa-
49842: laisoikeuteen katsomatta, ilman ilmoitusta tahi erityistä
49843: lupaa.
49844: 
49845: 
49846:     Helsingissä, 29 p:nä lokakuuta 1907.
49847: 
49848: 
49849: 
49850: 
49851:      Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
49852:             1907. -    S. V. M. -     Esit. N:o 28.
49853: 
49854: 
49855: 
49856: 
49857:                            Suuren valiokunnan mietintö N:o
49858:                         18 a Keisarillisen Majesteetin armolli-
49859:                         sen esityksen johdosta, joka koskee
49860:                         kulkukauppaa.
49861: 
49862: 
49863:     Sittenkuin Eduskunta on päättänyt tehdä eraan muu-
49864: toksen Suuren valiokunnan mietinnössä N:o 18 lakiehdo-
49865: tukselle kulkukaupasta ehdotettuun sanamuotoon, ja asia
49866: sen takia on palautunut Suureen valiokuntaan, saa Valio-
49867: kunta, joka on katsonut tarpeelliseksi, että lakiehdotuksen
49868: sanamuoto saatetaan yhtäpitäväksi voimassa olevan elin-
49869: keinolain kanssa, asiaa toistamiseen käsiteltyään kunnioit-
49870: taen ilmoittaa:
49871: 
49872:                että Suuri valiokunta on päättänyt puol-
49873:            taa puheenaolevan lakiehdotuksen hyväksy-
49874:            mistä Eduskunnan siitä tekemän päätöksen
49875:            mukaisesti, kuitenkin muuttamalla sen suoma-
49876:            laisen tekstin 6 §:ään lisettyt sanat ,omaksi
49877:            elatukseksensa" sanoiksi , itsensä elättttmi-
49878:            seksi."
49879: 
49880: 
49881:    Helsingissä, 30 p:nä lokakuuta 1907.
49882: 
49883: 
49884: 
49885: 
49886:      Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
49887:         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys!N:o 28.
49888: 
49889: 
49890: 
49891: 
49892:                     S u o me n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
49893:               n e n v a s ta u s Keisarillisen Majesteetin ar-
49894:               molliseen esitykseen kulkukaupasta.
49895: 
49896: 
49897: 
49898: 
49899:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
49900:             ja Suuriruhtinas!
49901: 
49902: 
49903: 
49904: 
49905:      Sittenkuin se asetusehdotus 31 päivänä maaliskuuta
49906: 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 10 §:n muut-
49907: tamisesta, jonka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906
49908: 2         1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 28.
49909: 
49910: vuosien valtiopäivillä niille! silloin annetun armollisen
49911:  esityksen johdosta hyväksyivät, ei ole saavuttanut ar-
49912: mollista vahvistusta, on Teidän Keisarillinen Majesteet-
49913: tinne antanut Eduskunnalle asiasta uuden esityksen,
49914:  jonka mukaan kulkukauppaa koskevat säännökset tuli-
49915: sivat erotettaviksi yleisestä elinkeinolaista. Tämän la-
49916: kiehdotuksen on Eduskunta katsonut voivansa hyväksyä
49917: tehtyänsä siihen muutamia vähäisiä muutoksia.
49918:       Armoliisan esityksen 1 §:n mukaan on kulkukaup-
49919: palupaa haettaessa hakemukseen liitettävä ,Suomessa
49920: asuvan ja lääkärintointa harjoittavan lääkärin" antama
49921: terveystodistus. Kun lääkärintointa voi Suomessa har-
49922: joittaa ainoastaan siihen oikeutettu henkilö, katsoo
49923: Eduskunta että pykälässä olisi käytettävä tältä kan-
49924: nalta täsmällisempää lausetapaa, joka ei asiallisesti eroa
49925: armollisessa esityksessä olevasta.
49926:       Siihen nähden että kulkukauppaoikeudesta suori-
49927: tettavan vuosimaksun alin määrä, 25 markkaa, poikke-
49928: ustapauksissa saattaa tuntua kohtuuttomalta, on Edus-
49929: kunta poistanut lakiehdotuksen 2 §:stä mainittua alinta
49930: maksua koskevan säännöksen.
49931:       Koska ajurin-, palkkasoutajan-, lastaajan-, hiojan- ja
49932: muun sellaisen ammatin harjoittaminen, mikäli siitä
49933: säädetään kulkukauppaa koskevassa laissa, oikeastaan
49934: saattaa tarkoittaa ainoastaan itsensä elättämiseksi har-
49935: joitettua elinkeinoa, ja kun tällaistenkin liikkeiden har-
49936: joittamisesta, milloin palkattuja apulaisia käytetään,
49937: on tehtävä elinkeinolaissa säädetty elinkeinoilmoitus,
49938: on 6 §:ää tähän nähden selvennetty.
49939: 
49940:      Kun sellaisen kulkukauppiaan, jolla ei ole asuntoa
49941: ja kotipaikkaa Suomessa, 2 §:n mukaan on suoritettava
49942: kunnallisvero sille kunnalle, jonka hän kulkukauppalu-
49943: paa hakiessaan on ilmoittanut päämajailupaikakseen,
49944: on välttämätöntä, että asianomainen kunta saa tästä ilmoi-
49945: tuksesta tiedon. Tähän nähden on Eduskunta katsonut
49946: olevan syytä lausua sen toivomuksen, että kulkukaupan
49947:          1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 28.        3
49948: 
49949: silmälläpitämisestä 5 §:n mukaan annettavissa hallinnolli-
49950: sissa määräyksissä kuvernöörit velvoitettaisiin kunnille
49951: asiasta lähettämään tarpeenmukainen ilmoitus.
49952: 
49953:      Lakiehdotusta tarkastaesaaan on Eduskunta vih-
49954: doin kiinnittänyt huomiota siihen seikkaan, että laki-
49955: ehdotuksen alkulauseessa on lausuttu kumottavaksi
49956: muun muassa 2 päivänä heinäkuuta 1900 syntyperäisten
49957: venäläisten kaupankäynnistä annettu armollinen asetus.
49958: Kun sanottu asetus ei ole syntynyt siinä järjestyksessä,
49959: kuin perustuslaki pätevän lain säätämisestä tällä alalla
49960: määrää, ei Eduskunta ole katsonut asianmukaiseksi, että
49961: se Eduskunnan myötävaikutuksella säädettävässä laissa
49962: mainitaan peruutettavaksi. Eduskunta on sen vuoksi
49963: muodostanut lakiehdotuksen alkulauseen toisin kuulu-
49964: vaksi.
49965: 
49966:      Edelläesitetyn nojalla saa Eduskunta alamaisuu-
49967: dessa ilmoittaa
49968: 
49969: 
49970:                       että Eduskunta, lausuen että 2 päivänä
49971:                 heinäkuuta 1900 syntype:räisten L'enäläisten
49972:               • kaupankäynnistä annetulla asetuksella, pe-
49973:                 rustus lainvastaisessa järjestyksessä synty-
49974:                 neenä, ei ole ollut lainvoirnaa, on hyväk-
49975:                 synyt ar-mollisessa esityksessä olevan laki-
49976:                ehdotuksen e:räin muutoksin, joiden johdosta
49977:                 ehdotettu laki tulisi olemaan näin kuuluva:
49978: 
49979: 
49980: 
49981:                    Laki kulkukaupasta.
49982: 
49983:      Kumoten kulkukaupasta voimassaolevat määräyk-
49984: set, mikäli ne ovat vastoin tätä lakia, säädetään täten
49985: seuraavasti :
49986: 4        1907. -   Edusk. Vast. -   Esitys N:o 28.
49987: 
49988:                            1 §.
49989: 
49990:       Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi
49991: kuljettamiseen talosta taloon maalla haettakoon lupa
49992: kuvernööriltä, ja liitettäköön hakemukseen todistus
49993: siitä, että hakija on hyvämaineinen ja että hänellä on
49994: oikeus hallita itseään ja omaisuuttansa, sekä Suomessa
49995: lääkärintointa harjoittamaan oikeutetun lääkärin antama
49996: terveystodistus. Jos kuvernööri harkitsee hakijan nuh-
49997: teettomaksi, antakoon hänelle avoimen passituksen vuo-
49998: deksi kerrallaan tällaisen kulkukaupan harjoittamiseen.
49999: 
50000: 
50001:                            2 §.
50002: 
50003:       Ennenkuin passitus hakijalle annetaan, tulee hänen
50004: lääninrahastoon suorittaa kuvernöörin määräämä vuosi-
50005: maksu, enintään 50 markkaa. Kunnallisvero tällaisen
50006: elinkeinon tuloista on kulkukauppiaan suoritettava sille
50007: kunnalle, jossa hänellä on asunto ja kotipaikka., mutta
50008: jollei hänellä sitä Suomessa ole, suorittakoon veron
50009: sille kunnalle, jonka hän on ilmoittanut päämajailupai-
50010: kakseen.
50011: 
50012: 
50013:                           3 §.
50014: 
50015:      Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen· mukanaan
50016: pitämään ja asianomaisen poliisiviranomaisen vaatimuk-
50017: sesta näyttämän passituksensa ja terveystodistuksensa.
50018: 
50019: 
50020:                            4 §.
50021: 
50022:      Kulkukauppaoikeuden, joka 1 §:n mukaan on
50023: myönnetty, voi kuvernööri peruuttaa, jos kulkukaup-
50024: pias on saattanut itsensä syypääksi lain rikkomiseen.
50025:           1907. ___,. Edusk. Vast. -   Esitys N:o 28.    5
50026: 
50027:                              5 §.
50028: 
50029:      Ne tarkemmat määräykset, jotka kulkukaupan sil-
50030: mälläpitämistä varten ehkä havaitaan tarpeellisiksi,
50031: annetaan hallinnollista tietä.
50032: 
50033:                              6 §.
50034: 
50035:       Oikeus itsensä elättämiseksi harjoittaa ajurin-,
50036: palkkasoutajan-, lastaajan-, hiojan- ja muuta senkal-
50037: taista ammattia, sekä kokoilla ja ostella lumppuja,
50038: jouhia, harjaksia, karvoja, eläinten luita, sarvia ja muita
50039: sellaisia jätteitä kuuluu jokaiselle, kansalaisoikeuteen
50040: katsomatta, ilman ilmoitusta tahi erityistä lupaa.
50041: 
50042:                              7 §.
50043: 
50044:      Joka harjoittaa kulkukauppaa ilman asianomaista
50045: lupaa taikka sellaisen kaupan silmälläpitoa varten erit-
50046: täin julkaistuja määräyksiä noudattamatta, rangaista-
50047: koon vähintään kymmenen ja enintään viidensadan
50048: markan sakolla. Siltä, joka tavataan tässä mainitusta
50049: rikkomuksesta, saa mukana olevan tavaran ottaa todis-
50050: teeksi ja sakon vakuudeksi takavarikkoon.
50051: 
50052: 
50053:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
50054: 
50055: 
50056:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
50057: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
50058: