Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1907_IV | ASK_1907_I_III | ASK_1907_V | HAK_1907 | Liite_1907_I_IX | PTK_1907_I | PTK_1907_II | PTK_1907_III | PTK_1907_IV |

1:               ASIAKIRJAT
2: 
3: 
4: VALTIOPÄIVILTÄ HELSINGISSÄ
5:                 VUONNA 1907
6: 
7: 
8: 
9:                       VIIDES OSA
10: 
11: 
12: 
13: 
14:                       HELSINKI 1908
15:   HELSINGIN SENTRAALIKIIVAPAINO JA KIRJANSITOMO OSAKEYHTIÖ
16:                                  Sisällys:
17:                                                                      Eduskunta-
18:                                                                         esit.
19:        Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 alkoholipitot'sia
20: aineita koskevan lainsäädännön uusimisesta tehtyjen esitys-
21: ehdotusten johdosta                                                      1.
22:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 15.
23:        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö N:o 15 a.
24:        Suomen Eduskunnan erinäisten eduskuntaesitysten joh-
25: dosta päättämä alamainen ehdotus laiksi alkoholipitoisien
26: aineiden valmistamisesta ja kaupasta.
27: 
28: 
29: 
30:                                                                      Anomus-
31:                                                                       miet.
32:        Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1 Eduskunnalle teh-
33: tyjen anomusehdotusten johdosta viidenkymmenen tuhannen
34: (50,000) markan suuruisen määrärahan myöntämisestä suo-
35: menkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi                               1.
36:        Anomusvaliokunnan samasta asiasta antama mietintö
37: N:o 1 a.
38:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
39: 
40:         Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 1 Eduskunnassa
41: tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee t•altionavus-
42: tuksen myöntämistä ykiiityisestii a1otteesta perustettavalle maam-
43: viljelyslyseolle .                                                       2.
44:         Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
45: 
46:      Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2 uuden hallitus-
47: muodon säätämistä koskevien anomusehdotusten johdosta .                  3.
48:      Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
49: 
50:        Anomusvaliokunnan mietil1tö N:o 2 Eduskunnalle teh-
51: dyn anomusehdotuksen johdosta naisten taloudenhoito-ope-
52: tuksen y'ärjestämisestä ja sen avustamisesta. valtionvaroilla .          <l.
53:        Suomen Eduskunnan alamainen :momus.
54:   2
55: 
56:                                                                      Anomus-
57:                                                                       miet.
58:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1 Eduskunnalle teh-
59: dyn anomusehdotuksen johdosta rautateitten hallinrwssa ole-
60: vien maanviljelysammattia rasittavien epäkohtien poistami-
61: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        G.
62:       Rautatievaliokunnan samasta asiasta antama mietintö
63: N:o 1 a.
64:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
65: 
66:        Rautatievaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle teh-
67: dyn anomusehdotuksen johdosta tutkimuksen toimeenpanemi-
68: sesta, missä määrässä tavaraliikennettä rautatiellä voitaisiin
69: supistaa sunnuntai- ja juhlapäivinä . . . . . . . . .                   6.
70:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
71: 
72:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle teh-
73: tyjen anomusehdotusten johdosta mielisat'raalain perustami-
74: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         7.
75:       Anomusvaliokunnan samasta asiasta antama mietintö
76: N:o 3 a.
77:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
78: 
79:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnalle teh-
80: tyjen anomusehdotusten johdosta keuhkotautiparantolain pe-
81: rustamisesta . .         . . . . . . . . . . . . .                      8.
82:       Anomusvaliokunnan samasta asiasta antama mietintö
83: N:o 4 a.
84:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
85: 
86:        Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnassa
87: tehtyjen ehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat laillisesta jiir-
88: jestyksestä vielä vallitsevien poikkeusten poistamt'sta . . . .         9.
89:        (Katso osa IV, Kertomus Hallituksen toimenpit. j. n. e.)
90: 
91:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnalle teh-
92: dyn anomusehdotuksen johdosta kun#en veivoittamisesta palk-
93: kaamaan kätilöitä kuhunkin kuntaan . . . . . . . . .                   10.
94:       Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
95: 
96:        Anomusvaliokunnan mietintö N:o 6 Eduskunnalle tehty-
97: jen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkottavat raittiusope-
98: tuksen järjestämistä kouluihin . . . .           . . , . .             11.
99:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus,
100:                                                                   Anomus-
101:                                                                    miet.
102:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 7 Eduskunnalle teh-
103: dyn anomusehdotuksen johdosta valtioavun myi5ntämisestii
104: »Kansan Näyttämö• nimiselle teatterille .                          12.
105:      Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
106: 
107:        Anomusvaliokunnan mietintö N:o 8 Eduskunnalle teh-
108: tyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat yhteiskou-
109: lujen ja muiden yksityisten alkeisoppilaitosten aseman pa-
110: rantamista . .                                                      13.
111: 
112:        Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 neljän Edus-
113: kunnalle jätetyn anomusehdotuksen johdosta lain säädäntötoi-
114: menpiteistä et>ankelis-luterilaisen papiston palkkauksen uu-
115: destaan j'ärj'estämiselcsi sekä papiston virkatalojen hallinnon
116: siirtämiseksi seuralcunnille                                        14.
117:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
118: 
119:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 3 joenperlcaulcsia ja
120: suonkuivatulcsia koskevien anomusehdotuksien johdosta              (U.)
121: 
122:         Rautatievaliokunnan mietintö_N:o 4 Ahvenanmaan laiva-
123: liikettä koskevan anomusehdotuksen johdosta         . . . .         1o.
124:         Suomen Eduskunnan alamainen anomm.
125: 
126:        Talousvaliokunnan mietintö N:o 3 kalastuslainsäädän-
127: töä ja kalastuselinkm'non elvyttärnistä koskevien anomusehdo-
128: tusten johdosta                                                     16.
129:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
130: 
131:        Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnalle jäte-
132: tyistä uusia mutateitä koskevista anomusehdotukAista .              17.
133: 
134:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 9 Eduskunnalle teh-
135: dyn anomu!:lehdotuksen johdosta valtionavun myöntämisestä
136: Pietarin stwmalat:selle. yhteiskoululle                             18.
137: 
138:        Anomusvaliokunnan mietintö N:o 10 Eduskunnalle teh-
139: dyn anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa S'isävesillä
140: kulkevien rannikkolaivojen päälliköitle säädettyJen kelpoisuus-
141: ehtqfen muuttamista sekä sellaisen kelpoisuuden saavuttami-
142: seen soveltuvien merimieskouluj'en perustamiBta.                    19.
143: 
144:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 11 Eduskunnalle teh-
145: tyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat Raittiu-
146:   4
147: 
148:                                                                    Anomus-
149:                                                                     miet.
150: den Ystävien ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiuslii-
151: ton kannattamista vuotuisella apurahalla                              20.
152: 
153:        Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 5 opetustointa
154: koskevien asetusehdotusten antamisesta arm. esityksinä Edus-
155: kunnan käsiteltäviksi .                                               21.
156:        Suomen Eduskunnan alamainen anomus.
157: 
158: 
159: 
160: 
161:                                                                    Vfilikysy-
162:                                                                     mykset.
163:       Maatalousvaliokunnan mietintö N :o 4 perustellusta
164: päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja S. Vuolijoen tekemän
165: välikysymyksen johdosta, joka koskee Laukon sukutilan lu-
166: nastamista ja sen maalla asuville vuokraajille luovuttamista.
167: 
168:         Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5 perustellusta päivä-
169: järjestykseen siirtymisestä edustaja J. Martikaisen tekemän
170: välikysymyksen johdosta, joka koskee lahjoitusmaaoloja Vi~·­
171: purin läänissä.
172: 
173:        Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 6 perustellusta
174: päiväjärjestykseen siirtymisestä edustaja A. Neoviusen teke-
175: män välikysymyksen johdosta, joka koskee eräiden Suomen
176: kctnsalaisten äsken tapahtunutta vangitsemista Pietarissa.
177: 
178: 
179: 
180: 
181:        Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan päätös, joka
182: tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä Helsingissä
183: 2 päivänä marraskuuta 1907.
184:            1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
185: 
186: 
187: 
188: 
189:                   Talousvaliokunnan mietintö
190:            n:o 2 alkoholipitoisia aineita koskevan lainsää-
191:            dännön uusimisesta tehtyjen esitysehdotusten
192:            johdosta.
193: 
194:       Eduskunta on pöytäkirjanotteen keralla viime
195: kesäkuun 1( päivänä valmistelevaa käsittelyä varten
196: talousvaliokuntaan lähettänyt valtiopäiville jätetyt viisi
197: alkoholipitoisia aineita koskevan lainsäädännön uusi-
198: mista tarkoittavaa eduskuntaesitystä, n:ot 1, 2, 5, 14 ja
199: 17 (Valtio päiväasiakirjain Liitteet IV, sivv. 3-69); ja on
200: valiokunta myöskin saanut käytettävikseen asiain lähe-
201: tekeskustelussa annetut lausunnot.
202: 
203: 
204: 
205:       Edellämainittuja -esitysehdotuksia käsittelemään
206: ryhdyttäessä on valiokunnan huomio ensin kiintynyt
207: siihen seikkaan, että maamme alkoholilainsäädäntö on,
208: kuten Keisarillisen senaatin 26 päivänä toukokuuta 1904
209: sitä tarkastamaan asettama komitea sen jälkeisen loka-
210: kuun 24 päivänä antamassaan mietinnössä asiasta lau-
211: suu, jo aikaiseen asettunut sille kannalle, että se ei ole
212: tarkoittanut yksistään juovutusjuomaliikkeen järjestä-
213: mistä, vaan samalla sen supistamista ja osittaista lak-
214: kauttamista. Tunnettuahan on, miten lainsäätäjä, sen
215: jälkeen kun kotipoHto lakkautettiin, on koettanut ra-
216: joittaa ensin paloviinan ja sittemmin mallasjuomain
217: valmistuksen ja kaupan sekä vihdoin miedompain väki-
218:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
219: 2          1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
220: 
221: juomainkin kaupan oikeuksia, laajentaen samalla kun-
222: tain itsemääräämisoikeutta sellaisten liikkeiden supista-
223: miseen ja kieltämiseen nähden. Sen ohessa on pyritty,
224: vaikka tosin tuloksetta, siihen, että kaikenlaatuiset juo-
225: vutusjuomat olisivat saatavat saman, lähinnä paloviina-
226: asetuksen mukaisen lain alaisiksi, koskapa miedommat
227: väkijuomat ja mallasjuomat suuremmissa määrin nau-
228: tittuina päihdyttävät samaten kuin paloviina ja siis ovat
229: katsottavat vaikutuksiltaan sen vertaisiksi.
230:        Nykyään voimassa olevan lain mukaan ei poltti-
231: maa paloviinan valmistusta varten saa perustaa maalle,
232: jollei kunta varsinaisessa kuntakokouksessa ole antanut
233: siihen suostumustansa, eikä kauppalaan ilman sen ääni-
234: valtaisten jäsenten lupaa. Samaten ei mallasjuomateh-
235: dasta saa perustaa kaupunkiin tahi kauppalaan eikä
236: maalle, jolleivat kaupungissa kaupunginvaltuusmiehet
237: tahi, missä niitä ei ole, raastuvankokous sekä kauppa-
238: lassa sen äänivaltaiset jäsenet ja maalla kuntakokous
239: ole sitä myöntäneet. Mutta kaupunkiin saa paloviina-
240: polttimon ilman valtuusmiesten tahi raastuvankokouk-
241: sen myönnytystäkin perustaa. Niinikään saa tehtaan
242: viinin ja muiden miedompain väkijuomain valmis-
243: tusta varten vapaasti perustaa sekä maalle että kaupun-
244: kiin.
245:        Paloviinan ja miedompain väkijuomain kauppa
246: on, eräitä poikkeuksia lukuunottamatta, maalla koko-
247: naan kielletty. Sitävastoin mallasjuomain myynti on
248: maaliakin luvallinen majataloissa, jos kunta sen sallii,
249: sekä olutpanimoista ilman tällaista suostumustakin. Hy-
250: vien kulkuneuvojen välityksellä voidaan sen ohessa
251: juovutusjuomia helposti kuljettaa kaupungeista laajalti
252: maaseudulle. Kaupungit voivat näet lainsäädännön ny-
253: kyisellä kannallaan ollessa kieltää ainoastaan palovii-
254: nan, mutta eivät miedompain väkijuoinain eivätkä mal-
255: lasjuomain kauppaa; ja ainoastaan harvat kaupungit ovat
256: tätäkään rajoitettua oikeuttaan käyttäneet.
257:      Talousvaliokurunan mietintö n:o 2.
258:                         Alkoholilainsäädäntö.                3
259: 
260:         Näin järjestettynä ei alkoholilainsäädäntö maas-
261:  samme ole kansan vaatimuksia tyydyttänyt. Mainittiin
262:  jo edellä, että hallitus vuonna 1904 katsoi tarpeelliseksi
263:   asettaa komitean sanottua lainsäädäntöä tarkastamaan.
264:   Tämä komitea ehdotti alkoholilainsäädäntöä järjestettä-
265:   väksi täydellisesti n. s. kunnallisen kielto-oikeuden pe-
266:   riaatteen mukaan. Asia tuli esille myöskin vuosien
267:   1904-1905 valtiopäivillä säätyesityksen muodossa, ja
268:   talousvaliokunta, jonka käsiteltävänä se oli, asettui niin-
269:   ikään kunnallista kielto-oikeutta kannattamaan. Mutta
270:   tunnetuista syistä raukesi asia.
271:          Sen jälkeen· ovat sisälliset olomme tavattoman no-
272:   peasti kehittyneet. Kansan itsetietoisuuteen heränneet
273:   pohjakerrokset ovat päässeet osallisiksi lainsäädäntö-
274:   työhön. Tuo suuri joukko, jonka tähän asti on täytynyt
275:   voimatonna kärsiä alkoholiliikkeen pahimmat seurauk-
276:   set, saa nyt äänensä eduskunnassa kuuluville. Ja seu-
277:   rauksena on, että tämän kansanosan kauan kypsynyt
278:   käsitys yhteiskunnan tehtävästä alkoholiliikkeeseen näh-
279:   den on tullut entistä voimakkaammin esille Sitä todis-
280:   lavat jo ne 113 nimeä kaikista puolueryhmistä, jotka
281:   ovat yleistä kieltolakia vaativien eduskuntaesitysten
282:   alla.
283:          Ne näkökohdat, jotka puoltavat yleisen kieltolain
284:   säätämistä, ovat kaikella tarpeellisella selvyydellä esitetyt
285:   viime ajan runsaassa raittiuskirjallisuudessa ja mainitut
286:   myöskin eduskuntaan jätettyjen esitysehdotusten peruste-
287:   luissa. Niiden toistaminen tässä käy niin ollen tarpeet-
288:   tomaksi. Viitattakoon vain siihen, mitä näissä peruste-
289:   luissa on mainittu alkoholin vaikutuksesta ihmisen ruu-
290:   miiseen sekä henkiseen toimintaan, joka vaikutus ei
291: . rajoitu yksinomaan alkoholin käyttäjään, vaan ulottuu
292:    hänen jälkeläisiinsäkin ja on niin yleinen ja turmiolli-
293:    nen, että etevien lääkärien lausunnon mukaan ainoas-
294:    taan tuberkuloosia ja kuppatauteja, joille alkoholismi
295:    sitäpaitsi valmistaa maaperää, voidaan siihen verrata.
296:        Talousvaliokun'!Ulfft mietintö n:o 2.
297: 4           1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o 1.
298: 
299:  Huomautettakoon edelleen niistä tosiasioista, jotka osot-
300: tavat, miten huolestuttavassa määrässä alkoholin käyttö
301: vaikuttaa rikollisuuden ja mielisairauden lisääntymiseen;
302:  kuinka vankein- ja vaivaishoidon kustannukset niin-
303: ikään suureksi osaksi aiheutuvat alkoholin käytöstä;
304:  kuinka tämä käyttö muutenkin tuottaa suunnatonta
305:  kansantaloudellista tappiota ei ainoastaan suoranaisen
306: rahantuhlauksen muodossa, vaan ehkä vielä enemmän
307: välillisesti ajanhukan ja työvoiman kuluttamisen kautta;
308:  kuinka se raaistuttaa kansan luonteen, hävittää perheon-
309:  nen j. n. e; ja kuinka alkoholi päälle päätteeksi on ra-
310: vinto- ja nautintoaineena aivan tarpeeton.
311:        Nämä epäkohdat valiokunnan mielestä painavat
312: monta vertaa enemmän kuin ne syyt, joilla kieltolakia
313:  yleensä on vastustettu. Sen voimaan tultua tosin muuta-
314: mien kansanluokkain täytyisi vasten tahtoaan luopua
315: vanhoista elämäntavoistaan ; yksityisten kansalaisten
316: täytyisi niinikään luopua >>vapaudestaan» ja >>Oikeudes-
317: taan» nauttia, mitä haluavat; maassa käyviltä ulko-
318: maalaisilta riistettäisiin tilaisuus nauttia juomia, joiden
319: käyttöön kotimaassaan ovat tottuneet j. n. e. Näitä näkö-
320: kohtia vastaan täytyy valiokunnan kuitenkin asettaa se
321: nykyajan katsantotavassa yhä enemmän tunnustettu
322: periaate että yksityisten kansalaisten pienempien etujen
323: ja luuitujen oikeuksien tulee väistyä koko kansan suur-
324: ten elinvaatimusten edestä.
325:        On tosin väitetty, että kansan tulisi pyrkiä rait-
326: tiuteen vapauden ja vakaumuksen eikä pakon tietä,
327: vieläpä että kieltolaki olisi jonkunlainen kansan siveel-
328: lisen vararikon julistus. Mutta silloin on unhotettu,
329: että vakaumuksen työ, joka kyllä yhä edelleen jääpi
330: välttämättömäksi, ei ole osoittautunut voivansa missään
331: maassa yksin tehdä loppua alkoholismin hävityksestä,
332: ja että ylivoimaisen kiusauksen rohkea lopettaminen
333: kansan päätöksellä on siveellisesti korkeampi kanta
334: kuin kansalaisten jättäminen sen houkutuksille alttiiksi.
335:      Talousvaliokwn!nan mietintö n:o 2 .
336:                        Alkoholilainsäädäntö.               5
337: 
338:       Lisäksi on väitetty, että ankara lainsäädäntö olisi
339: tehoton. Salapoltto ja salakuljetus sekä muut rikokset
340: kieltolakia vastaan, jos se aikaansaataisiin, tulisivat muka
341: olemaan niin yleisiä, että kieltolaki käytännössä jo tästä
342: syystä raukeaisi omaan mahdottomuuteensa. Valiokunta
343: kyllä ymmärtää, että kieltolakia alussa tultaisiin jopa
344: uhallakin rikkomaan. Mutta epäiltävissä ei liene, että kansa,
345: joka lakia vakaasti tahtoo, myöskin pitää huolen siitä,
346: että sitä ajan pitkään tullaan noudattamaan. Onhan
347: siitä jo Suomen kansalla kokemustakin. Alussa niin
348: lukuisat rikokset vuoden 1865 paloviina-asetusta vastaan
349: ovat aikaa myöten vähenemistään vähenneet ja ovat tätä
350: nykyä verrattain vähäpätöiset. Selvää on sitä paitsi,
351: että rikoksen ilmisaaminen on oleva monta vertaa hel-
352: pompi, kun jokainen päihtymys jo viittaa luvattomaan
353: alkoholilähteeseen - lukuunottamatta sitä, että alkoholin
354: himo sammuu varsinkin nousevassa polvessa sikäli,
355: kuin se ei saa kiihotusta.
356:       On edelleen vedottu siihen, että yleisen kielto-
357: lain toimeenpaneminen tuottaisi liian äkillisen ja perin-
358: pohjaisen muutoksen alkoholin valmistusta ja myyn-
359: tiä tarkoittaviin elinkeinoihin. Tässä kohden ei kui-
360: tenkaan liene aihetta huolestumiseen. Mitä tulee liik-
361: keeseen kiinnitettyyn työväkeen, niin on muistettava,
362: että sen luku ei ole suurempi, kuin mikä monesti
363: satunnaisista syistä on pakotettu siirtymään toimesta
364: toiseen. Sitä paitsi on toimi juovutusjuomaliikkeen
365: palveluksessa mitä epäterveellisintä sekä ruumiillisesti
366: että siveellisesti. Valiokunta ei epäile, että tähän liik-
367: keeseen kiinnitetty työväki ilman sanottavia vaikeuk-
368: sia omaksi edukseen pääsee siirtymään muille työaloille.
369: Mitä taas tulee liikkeessä kiinniolevaan pääomaan, niin
370: on ensiksikin huomattava, että liikkeen harjoittajilla on
371: ollut siitä siksi suuret tulot, etteivät he yleensä suin-
372: kaan joutune puille paljaille, jos tämä liike lakkaute-
373: taaankin, vaikkapa tuo lakkautus olisi äkillinenkin.
374:       Talousvaliokunrutn mietintö n:o 2.
375: 6         1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
376: 
377: Mutta odottamatonta se, kuten tunnettu, ei ole. Useita
378: puheenaolevaan liikkeeseen käytettyjä tehtaita voidaan
379: sitä paitsi verrattain pienillä kustannuksilla saada mui-
380: hin tarkoituksiin esim. kaljateollisuuteen sopiviksi.
381:       Valiokunta on tosin ottanut harkittavaksensa jul-
382: kisuudessa usein esitettyä vaatimusta, että jonkunlainen
383: korvaus olisi yleisistä varoista suoritettava alkoholiliik-
384: keen harjoittajille, mutta tätä vaatimusta valiokunta ei
385: ole voinut omasta puolestaan havaita kohtuulliseksi.
386: Onhan muistettava, että muuttuneet olosuhteet usein
387: lopettavat kukoistaviakin elinkeinoja. Muutetut tulli-
388: olot ja lakimääräykset voivat saada aikaan siinä
389: suhteessa suuria mullistuksia, puhumattakaan siitä, että
390: uudet keksinnöt yhtämittaa riistävät monilukuisilta elin-
391: keinonharjoittajilta heidän elinkeinonsa. Niinpä on,
392: mainitaksemme likellä olevan esimerkin, oluen myynnin
393: kielto majataloista tuottanut monen oluttehtaan häviön
394: ja oluen sekä miedompain väkijuomain kaupan supista-
395: minen kaupungeissa sadoilla riistänyt tuottavan tulo-
396: lähteen - kaikki ilman minkäänlaista korvausta. Joka
397: tapauksessa on valiokunnan mielestä kysymys korvauk-
398: sesta pidettävä asiana, joka on kieltolain säätäruisestä
399: tykkänään erotettava. Se näet koskee yksityisten henki-
400: löiden etua, ja on katsottava heidän omaksi asiakseen
401: esittää siinä kohden niitä vaatimuksia, joihin näkevät
402: syytä olevan. Kuitenkin olisi, jos tällaisia korvaus-
403: vaatimuksia tehdään, niiden periaatteellinen ratkaisu jä-
404: tettävä eduskunnalle eikä pidettävä sitä hallinnollisena
405: asiana.
406:        Kun valtion tulot alkoholiliikkeestä nykyään nou-
407: sevat vuosittain yli kymmenen miljoonan markan, jotka
408: kieltolain käytäntöön tultua jäisivät saamatta, on sel-
409: laisen lain hyväksymistä vastustettu myöskin valtio-
410: talouden kannalta. Valiokunnasta näyttää kuitenkin
411: siltä, että kansa, joka nykyään panee alkoholijuomiin
412: vuosittain enemmän kuin kolmekymmentä miljoonaa
413:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
414:                       Alkoholilainsäädäntö.                7
415: 
416: markkaa, lakattuaan näitä juomia käyttämästä hyvin
417: jaksaa täyttää sen vajauksen valtion tuloissa, joka
418: kieltolain kautta syntyy. Sillä, niinkuin jo on viitattu,
419: kansantalous yleisestä kieltolaista vain voittaisi. -
420: Eduskunta sekä hallitus taas varmaan keksivät kei-
421: noja, millä tapaa viinaveroa, mallasjuomasuostuntaa ja
422: juovutusjuomatullia vastaava tulo kieltolain voimaan
423: tultua saadaan valtion kukkaroon kerätyksi. Joka ta-
424: pauksessa kuluu ennen kieltolain toimeenpanoa vuosi
425: tai pari, jolla aikaa eduskunta ennättää vaikkapa väli-
426: aikaisesti tämän asian järjestää. »Kysymys tuloista ei
427: saa koskaan olla välttämättömiksi havaittujen uudistus-
428: ten tiellä.»
429:        Vielä kosketeltakoon sitä usein kuultua väitettä,
430: että kunnallinen kielto-oikeus olisi meidän oloihin parem-
431: min soveltuva kuin yleinen kieltolaki, jossa yhteydessä
432: vedotaan Amerikan Yhdysvaltain eri valtioiden esimerk-
433: kiin, kuvaten yleisen kieltolain voimattomuutta siellä.
434: Tähänkin väitteeseen on eduskuntaesitysten perusteluissa
435: vastattu. Mainittakoon tässä vielä vain, että valiokun-
436: nan mielestä Yhdysvaltain eri valtioiden kieltolakeja, jos
437: niitä edes sisällykseltään voisi sellaisiksi sanan varsi-
438: naisessa merkityksessä kutsua, vaikutuksiltaan pikem-
439: min voisi verrata kunnalliseen kielto-oikeuteen. Sillä
440: tuollainen kieltolakihan on ollut voimassa ainoastaan
441: yksityisissä valtioissa toisten keskellä, joissa alkoholitul-
442: valle ei ole pantu minkäänlaisia esteitä. Kieltolain
443: voimattomuus tällaisissa oloissa näyttää, mitä kunnal-
444: liselta kielto-oikeudelta voidaan odottaa. Samoin kuin
445: valtiosta, jossa ei kieltolakia ole, leviää alkoholin tur-
446: melus sellaisesta kunnastakin, jossa kielto-oikeutta ei ole
447: käytetty. Tässä suhteessa on meillä jo kokemusta omista
448: oloistamme. Jos sitävastoin kieltolaki toimeenpantaisiin
449: isommalla alueella, koko valtiossa, ja siinä muodossa kuin
450: se on seuraavassa lakiehdotuksessa ajateltu, ei toivotta-
451: vasti alkoholin vaikutus sitä sallivista naapurivaltioista
452:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
453: 8           1907. -- Edusk. esit. mietintö n:o 1.
454: 
455: voisi ainakaan kauas kieltovaltion rajain yli ulottua. Eten-
456: kin semmoisessa maassa kuin Suomessa, jossa välitöntä
457: yhteyttä maitse ulkovaltoihin suurelta osalta puuttuu,
458: luulisi yleisen kieltolain olevan verrattain helpomman toi-
459: meenpanna. Kunnallisen kielto-oikeuden puolustajat siis
460: viittaamalla Amerikan esimerkkiin oikeastaan vain ajavat
461: yleisen kieltolain asiaa vasten kunnallista kielto-oikeutta.
462:       Saatetaan vielä väittää, että kunnallinen kielto-
463: oikeus voidaan järjestää niin, että maassa, jossa kuten
464: meillä kieltolain puolustajat ovat suurena enemmistönä,
465: tätä kielto-oikeutta aivan yleisesti käytettäisiin. Ei kui-
466: tenkaan saa unohtaa, että aina voi löytyä kuntia, jotka
467: eivät tätä oikeuttaan käyttäisi. Tällaiset kunnat taas,
468: vaikkapa niitä olisi harvemmassakin, tulisivat olemaan
469: yleisinä pahennuksen lähteinä. Ja ettei sellaisia tulisi
470: puuttumaan, siitä voidaan olla vakuutetut.
471:       Näin ollen valiokunta, pientä vähemmistöä lukuun-
472: ottamatta, katsoo, että alkoholikysymys meillä voidaan
473: ratkaista ainoastaan yleisen kieltolain kautta. Valiokun-
474: nan omaksuma katsantokanta ei mene kansan siveel-
475: listä kannatusta etemmä. Päinvastoin on kansa, jos
476: yleinen kieltolaki aikaansaadaan, tietoinen siitä, että se
477: on saavutettu kansan yhteisten ponnistusten kautta.
478: Kansa tuntee, että tuo laki on sen oman hengen hedelmä
479: ja kansan tahdon todellinen ilmaus.
480: 
481: 
482:       Kun monelta taholta on tuotu esiin se käsitys,
483: että Venäjän valtakunnan kauppasopimukset muiden
484: valtain kanssa olisivat esteenä sentapaisen alkoholipitoi-
485: sia aineita koskevan lain säätämiselle, kuin eduskunta-
486: esityksissä ja valiokunnassa suunnitellut lakiehdotuk-
487: set ovat, niin on valiokunta katsonut tarpeelliseksi ottaa
488: tämän asian erityisesti tarkastettavakseen.
489:       Valiokunnan mielestä on ennen kaikkea huomat-
490: tava, että mistään alkoholipitoisten aineiden maahan-
491:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
492:                      Alkoholilainsäädäntö.                  9
493: 
494: tuonnin ehdottomasta kiellosta ei näissä n. s. kieltolain
495: ehdotuksissa ole puhetta. Alkoholipitoisia aineita voi-
496: daan niiden mukaan yhä edelleen tuoda maahan. Eh-
497: dotettu muutos supistuu siihen, että tuojana esiintyy
498: yksinomaan valtio ja että näitä aineita sallitaan myydä
499: maassa ainoastaan muutamiin tarkoin määrättyihin
500: tarkoituksiin. Näin ollen ei asia valiokunnan mielestä
501: suoranaisesti koske Venäjän kauppasopimuksia ulko-
502: valtojen kanssa. Onhan näet pidettävä kunkin valtion
503: sisällisenä asiana, mitä se kaupankäynnistä omien rajo-
504: jensa sisäpuolella säätää. Tämä oikeus onkin läpeensä
505: kauppasopimuksissa tunnustettu; kaikissa niissä sano-
506: taan, etteivät ne mitenkään kumoa niitä erinäisiä la-
507: keja, sääntöjä ja asetuksia, jotka kaupankäynnin ja
508: elinkeinojen suhteen ovat kussakin maassa noudatettavat.
509:        Kun kuitenkin ehdotettu laki epäilemättä tuntu·
510: vasti supistaa alkoholipitoisten aineiden maahantuon-
511: tia ja sen kautta vaikutuksiltaan lähenee tuontikieltoa,
512: on valiokunta katsonut syytä olevan hankkia selvitystä
513: siitä, mitä määräyksiä kauppasopimukset tuontikielloista
514: sisältävät.
515:        Siinä kauppaliittokirjassa, mikä aivan äskettäin,
516:  15 p. helmik. 1906, on tehty Venäjänja Itävalta-Unka-
517: rin keskinäisten kauppasuhteiden järjestämiseksi, lausu-
518: taan tarkimmin määriteltyinä ne periaatteet, joita viime
519: aikoina on tuontikieltoihin nähden noudatettu.
520:        Huomattavat ovat tuontikiellon mahdollisuuteen
521: nähden erittäinkin II artikla, jossa ilmoitetaan tuonti-
522:  kiellon yleiset ehdot, sekä IV artikla, jossa mainitaan
523:  mitä laatua nämä kiellot saavat olla. Mainitut artiklat
524:  kuuluvat seuraavasti:
525: 
526:          »II Artikla.                        »Article II.
527: 
528:   Venäjän maan- ja teolli-           Les: produits du sol et
529: suudentuotteet, jotka tuo-         de l'industrie de la Russie
530:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
531: 10           1907. -   Edusk. esit. mietintö n:o 1.
532: 
533: daan      Itävalta- Unkariin,      qui seront importes en
534: niin myös Itävalta-Unkarin         Autriche-Hongrie et les pro-
535: maan- ja teollisuuden-tuot-        duits du soi et de l'indu-
536: teet, jotka tuodaan Venä-          strie de l' Autriche- Hongrie
537: jälle käytettäviksi, varas-        qui seront importes en
538: toon pantaviksi, jälleen           Russie, destines soit a Ia
539: maasta vietäviksi taikka           consommation, soit a I'en-
540: kauttakulkutavarana kul-           treposage, soit a la reexpor-
541: jetettaviksi, ovat saatetta-       tation ou au transit, seront
542: vat yhtäläisen käsittelyn          soumis au meme traite-
543: alaisiksi kuin enimmin             ment que Ies produits de
544: suositun valtion tuotteet.         Ia nation la plus favorisee.
545: Niille ei missään tapauk-          En aucun cas et sous au-
546: sessa eikä millään veruk-          cun motif ils ne seront
547: keella saa määrätä suurem-         soumis a des droits, taxes,
548: pia tahi muita maksuja,            impöts ou contributions
549: rasituksia, välillisiä tai vä-     plus eleves ou autres, ni
550: littömiä veroja, eikä niitä        frappes de surtaxes ou de
551: myöskään saa panna muit-           prohibition, dont ne soient
552: ten lisämaksu.jen tahi tuon-       atteints les produits simi-
553: tikieltojen alaisiksi kuin         laires de tout autre pays. 1)
554: mitkä ulotetaan jokaisen           Notamment toute faveur et
555: muun maan y htäläisiin             facilite, toute immunite, et
556: tuotteisiin nähden. 1) Tä-         toute reduction des droits
557: män mukaan on jokainen             d'entree inscrits au tarif
558: vapaus tai etu, jokainen           general ou aux tarifs con-
559: yleisessä tai liittokirjaan        ventionnels que l'une des
560: kuuluvissa tariffeissa sää-        Parties contractantes accor-
561: dettyjen tuontitullien alen-       dera a une tierce Puissance
562: nus, minkä toinen sopi-            a titre permanent ou tem-
563: muksen-tehnyt asianosai-           porairement, gratuitement
564: nen myöntää, määrättö-             ou avec compensation, sera
565: mäksi     tai    määrätyksi        immediatement et sans con-
566: 
567: 
568:       1
569:           Valiokunnan harventama.
570:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
571:                       Alkoholilainsäädäntö.                    11
572: 
573: ajaksi, ilman korvausta              ditions ni reserves ou com-
574: tahi vastinetta jollekin kol-        pensation etendue aux pro-
575: mannelle vallalle, viipy-            duits du soi et de l'indu-
576: mättä ja ehdottomasti, il-           strie de l'autre».
577: man rajoituksitta ja mak-
578: suttomasti ulotettava toi-
579: senkin asianosaisen maan-
580: ja teollisuudentuotteisiin ».
581: 
582: 
583: 
584: 
585:          , IV Artikla.                       »Article IV.
586: 
587:  Sopimuksen tehneet asian-               Les Parties contractantes
588: osaiset sitoutuvat olemaan           s'engagent a n'empecher le
589: asettamatta esteitä molem-           commerce reciproque entre
590: minpuoliselle kauppaliik-            leurs territoires par aucune
591: keelle kumpasenkin alueen            prohibition d'importation
592: välillä, mitenkään ehkäise-          ou d'exportation et a ad-
593: mällä tuontia ja vientiä,            mettre Ie transit libre, a
594: sekä myöntämään esteet-              l' exception des voies qui
595: tömän kauttakuljetuksen,             ne sont ou ne seront pas
596: paitsi niillä teillä, jotka          ouvertes a ce dernier.
597: ovat suljetut tai suljetaan
598: semmoiselta kuljetukselta.
599:   Poikkeusta tästä myön-                Des exceptions a cette
600: netään ainoastaan seuraa-            regle ne pourront avoir
601: vissa tapauksissa :                  lieu que dans Ies cas sui-
602:                                      vants:
603: 
604:   a) tupakin, suolan, ruu-              a) pour le tabac, le sel,
605: din ja muiden räjähdys-              la poudre ou d'autres ma-
606: aineitten, kuin myöskin sel-         tieres explosives, ainsi que
607:  laisten tavarain suhteen,           pour les monopoles d' Etat
608: jotka ovat tahi tulevat ole-         actuellement en vigueur ou
609:  maan valtion monopoolina            qui pourraient etre etablis
610:       TalfYUSvaliokunna;n mietintö n:o 2.
611: 12               1907. -Edusk. esit. mietintö n:o 1.
612: 
613: toisen sopimuksentehneen               a l' avenir dans les terri-
614: asianosaisen alueella; 1)              toires de l'une des Parties
615:                                        contractantes; 1).
616:  b) poikkeusoloissa sota-                b) dans des circonstances
617: muonitukseen nähden;                   exceptionnelles, par rapport
618:                                        aux provisions de guerre;
619:      c) yleisen turvallisuu-              c) par egard a la surete
620: den sekä terveydenhoito-               publique et a la police sa-
621: ja eläinpoliisin sitä vaa-             nitaire et veterinaire. 1)»
622: tiessa.1)»
623: 
624: 
625:       Näiden artiklain mukaan saattaa siis tuontikielto
626: tulla kysymykseen, jos se ulotetaan jokaisen muun maan
627: yhtäläisiin tuotteisiin (II Art.). Kun valiokunnan laki-
628: ehdotus todellisuudessa ulottaa tuontia ehkäisevät mää-
629: räykset poikkeuksetta ja yhtäläisesti kaikkiin ulkomai-
630: hin, niin on selvää, että tämä määräys ei saata antaa
631: mitään oikeusperustetta tämän lain hylkäämiselle.
632:       Mitä sitte puheenaolevien valtioiden välillä mah-
633: dollisten tuontikieltojen laatuun tulee, saattaa kielto
634: koskea
635:       1) sellaisia tavaroita, jotka ovat tai tulevat olemaan
636: valtion monopolina, ja
637:       2) sellaisia, joiden tuontikiellon saattaa aiheuttaa
638: yleinen turvallisuus sekä terveydenhoidon tai eläinpolii-
639: sin vaatimukset.
640:       Valiokunnan mielestä voidaan alkoholipitoisien ai-
641: neiden tuontikielto riittävästi perustella yleisen turvalli-
642: suuden ja terveydenhoidon vaatimuksilla. Sillä onhan
643: kysymys näiden aineiden vapaan maahantuonnin sa-
644: moin kuin valmistuksen ja myynnin ehkäisemisestä
645: 
646: 
647:           1
648:            )   Valiokunnan harventama.
649:           Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
650:                        Alkoholilainsäädäntö.                13
651: 
652: meillä herännyt suorastaan näistä syistä. Ja lie-
653: nee myönnettävä, että lopultakin kukin kansa itse on
654: oikeutettu arvostelemaan, mitä se pitää turmiollisena
655: terveydelleen ja vaarallisena turvallisuudelleen. Onhan
656: Saksan valtakunta juuri tämmöisiin määräyksiin nojaten
657: saanut aikaan ja voinut ylläpitää kiellon lihantuontia
658: vastaan kaikista maista. Alkoholin turmiollisuus ter-
659: veydelle sekä vaarallisuus hyvälle järjestykselle ja hyvin-
660: voinoille yleensä lienee kuitenkin tieteellisesti paljon
661: pätevämmin todistettu kuin sen lihan vahingollisuus,
662: jota Saksan tuontikielto koskee, vaan jota siitä huoli-
663: matta muualla nautitaan.
664:        Mutta lukuunottamattakin tätä~ tuontikiellon yleistä
665: perustetta, tarjoo sen lisäksi liittokirjan määräys valtion
666: monopolista erikoisen oikeuden alkoholipitoisien ainei-
667: den maahantuonnin kieltämiseen, edellyttäen vain että
668: kielto ulotetaan kaikkien maiden samanlaatuisiin tuot-
669: teisiin. Niinhyvin valiokunnan kuin eduskuntaesitysten
670: lakiehdotukset sisältävät näet määräyksen, että alkoholi-
671: pitoisien aineiden sekä valmistus että maahantuonti on
672: oleva valtion yksinoikeus.
673:        Samanlaiset sopimukset kuin nämä Venäjäoja Itä-
674: valta-Unkarin, väliset ovat tuontikieltoihin nähden voi-
675: massa myöskin Venäjän ja Saksan välillä. Kauppa-
676: liittokirja 10 p:ltä helmik. 1894 sisältää näet seuraavat
677: säädökset:
678: 
679: 
680: 
681:          »V Artikla.                       »Article V.
682:    Sopimuksen tehneet val-           Les parties contractantes
683: tiotsitoutuvat olemaan aset-      s'engagent a n'empecher le
684: tamaita esteitä molemmin-         commerce reciproque entre
685: puoliselle kauppaliikkeelle       les deux pays par aucune
686: kumpasenkin maan välillä          prohibition d'importation
687: mitenkään kieltämällä tuon-       ou d'exportation, et a ad-
688:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
689: 14             1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
690: 
691: tia ja vientiä, sekä myön-          mettre le transit libre, a
692: tämään esteettömän kautta-          l' exception  des voies qui
693: kuljetuksen, paitsi niillä          ne sont ou ne seront pas
694: teillä, jotka ovat suljetut         ouvertes a ce dernier.
695: tai suljetaan semmoiselta              Des exceptions ne pour-
696: kuljetukselta.                      ront avoir lieu que pour
697:    Poikkeusta myönnetään            Ies articles qui, sur le terri-
698: ainoastaan semmoisten ta-           toire de l'une ou de l' autre
699: varain suhteen, Jotka toi-          des parties contractantes,
700: sessa sopimuksen tehneessä          font ou Jeront l' objet d'un
701: valtiossa ovat tai tulevat          monopole de l' Etat, 1 ) ainsi
702: olemaan valtion monopooli-          que pour certains articles
703: na, kuin myöskin semmois-           qui, pour des motifs d' hy-
704: ten   tavaralajien       suhteen,   giene, de police veterinaire
705: Joihin     terveydenhoidon,         et de securite publique ou
706: eläinpoliisin tai yleisen           pour d' autres considera-
707: turvallisuuden      nimessä         tions de haute gravite,
708:  taikka myöskin muita erit-         pourraient etre l' objet de
709: täin tärkeitä näkökohtia            mesures de prohibitions
710: silmällä pitäen erikoisia           exceptionnelles. 1)»
711: kieltotoimenpiteitä voidaan
712: sovelluttaa. 1)»
713: 
714:       Tämä artikla on jäänyt muuttamatta siinä lisäsopi-
715: muksessa, joka 28 p. heinäk. 1904 tehtiin liittokirjaan
716: 10 p:ltä helmik. 1894. Sen sijaan on VI artiklaan tehty
717: lisäys, joka kuuluu:
718: 
719:    »Niille (tuotteille) ei mis-        »En aucun cas et sous
720: sään tapauksessa eikä mil-          aucun motifils (Ies produits}
721: lään verukkeella saa mää-           ne seront soumis a des
722: rätä suurempia tahi muita           droits, taxes, impöts ou con-
723: maksuja, rasituksia, välilli-       tributions plus eleves ou
724: siä tai välittömiä veroja,          autres ni frappes de sur-
725: 
726:       1
727:        )   Valiokunnan harventama.
728:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
729:                        Alkoholilainsääuäntö.                   15
730: 
731: eikä niitä myöskään saa      taxes ou de prohibition dont
732: panna muitten lisämaksu-     ne soient atteints les pro-
733: jen tahi tuontikieltojen alai-
734:                              duits similaires de tout
735: siksi kuin mitkä ovat voi- · autre pays. 1)»
736: massajokaisen muun maan
737: yhtäläisiin tuotteisiin näh-
738: den. 1)»
739:       Tämän lisäyksen kautta on puheenaolevan liittokirjan
740: VI artikla saanut saman sisällyksen kuin edellä mai-
741: nittu venäläis-itävaltalaisen liittokirjan II artikla.
742:       Venäjän ja1 Saksan välillä on siis voimassa sama
743: sopimus kuin Venäjän ja Itävallan välillä niin hyvin
744: valtion monopoliin kuin yleiseen turvallisuuteenja tervey-
745: denhoitoon nähden. Mutta sen lisäksi on määrätty, että
746: muutkin »erittäin tärkeät näkökohdat» voivat aiheuttaa
747: tuontikieltoja, joka lisäys ei voi olla vahvistamatta kum-
748: mankin sopimuksen tehneen valtion oikeutta säätää
749: kieltoa alkoholipitoisien aineiden maahantuonnille.
750:       Venäjän ja Ranskan enimmiltä osiltaan vielä voi-
751: massa olevassa kauppaliittokirjassa 1 p:ltä huhtik. 1874
752: sanotaan kohta ensimäisessä artiklassa, sittenkun on pu-
753: huttu kaupan ja merenkulun vapaudesta yleensä:
754:   »Ymmärrettävä on kuiten-            »Il est entendu toutefois
755: kin tässä, että edellämaini-       que Ies stipulations qui pre-
756: tut määräykset eivät miten-        cedent ne derogent en rien
757: kään kumoa niitä erikois-          aux lois, ordonnances et
758: lakeja, sääntöjä ja asetuk-        reglements speciaux en ma-
759: sia, jotka kaupankäynnin,          tiere de commerce, d'indu-
760: elinkeinojen ja polisihoidon       strie et de police, en vigueur
761: suhteen ovat kummassakin           dans chacun des deux pays
762: maassa voimassa ja kaik-           et applicables a tous les
763: kia ulkomaalaisia yleensä          etrangers en general». 1)
764: koskevat». 1)
765: 
766:      ' Valiokunnan harventama.
767:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
768: 16          1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o 1.
769: 
770:       Edelleen koskee tätä asiaa 16 näin kuuluva artikla:
771: 
772:    »Toinen korkeista liittou-         »Aucune prohibition a
773: tuvista Valloista ei saa toi-      l'importation ou a l'expor-
774: selta kieltää minkään tava-        tation ne pourra etre eta-
775: ran sisääntuontia tai ulos-        blie par l'une des Hautes
776: vientiä, jollei samaa kiel-        Parties contractantes a l'e-
777: toa yksin ajoin käytetä jo··       gard de l'autre qui ne soit en
778: kaiselle muullekin vieraalle       meme temps applicable a
779: kansalle, tästä eroitettuina       toutes Ies autres nations
780: ainoasiansa ne jonkun-ai-          etrangeres, excepte, toute-
781: kaiset kiellot ja rajoitukset,     fois, Ies prohibitions ou
782: joita toinen taikka toinen         restrictions temporaires que
783: Valta kentiesi tarpeelliseksi      l'un ou l'autre Gouverne-
784: katsoo      sota-salatavarain      ment jugerait necessaire
785: suhteen taikka terveyspuo-         d'etablir en ce qui con-
786: leisista syistä antaa.»            cerne la contrebande de
787:                                    guerre ou pour des motifs
788:                                    sanitaires. »
789: 
790:        Nämä molemmat artiklat ovat vielä muuttamatta
791: voimassa, ja niiden lisäksi on 29 p. syysk. 1905 teh-
792: tyyn lisäsopimukseen tullut määräys (14 artikla muu-
793: tettuna), joka on täydelleen samanlainen kuin venäläis-
794: itävaltalaisen sopimuksen II ja venäläis-saksalaisen sopi-
795: muksen VI artikla, joista edellä on ollut puhe.
796:        Jos näitä Venäjän ja Ranskan välisiä sopimuksia
797: kokonaisuudessaan verrataan niihin, joista on sovittu
798: Venäjän ja Saksan sekä Venäjän ja Itävallan välillä, niin
799: on yhteistä se, ettei mitään tuontikieltoa voida säätää,
800: ellei sitä samalla uloteta kaikkiin muihin maihin. Eri-
801: laiset ovat sitävastoin määräykset siitä, minkälaiset tuon-
802: tikiellot voivat tulla kysymykseen. Kun sopimukset Sak-
803: san ja Itävallan kanssa sisältävät sen rajoituksen, että
804: ainoastaan valtion monopoli sekä terveydenhoidolliset ja
805: turvallisuutta koskevat syyt ynnä (Saksaan nähden) muut
806:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
807:                      Alkoholi lainsäädäntö.                  17
808: 
809: erittäin tärkeät näkökohdat voivat kiellon aiheuttaa, niin
810: ei Ranskan kanssa tehty sopimus sisällä mitään tällai-
811: sia rajoituksia, kun vain sama kielto ulotetaan »jokai-
812: selle muullekin vieraalle kansalle». Merkille pantava on
813: sekin, että tässä nämä kiellot nimenomaan erotetaan tila-
814: päisistä »jonkun-aikuisista» kielloista ja rajoituksista.
815: Näitä tilapäisiä kieltoja voipi kumpikin sopimuksen teh-
816: nyt valta 16 artiklan mukaan määrätä, vaikkei niitä
817: muihin valtoihin ulotetakaan.
818:       Mitä Venäjän ja muiden valtojen välisiin kauppa-
819: sopimuksiin tulee, niin ovat ne luonteeltaan vielä ylei-
820: sempiä ja kunkin liittovaltion toimintavapautta vielä
821: vähemmin rajoittavia. Niin säädetään Venäjän ja Italian
822: välisessä vielä voimassa olevassa liitokirjassa 28 p:ltä
823: syysk. 1863, senjälkeen kun kauppa- ja merenkulku-
824: vapaudesta on sovittu, seuraavasti:
825: 
826:    »Kuitenkin on ymmärret-            »Jl est entendu toutefois
827: tävä, ettei edellä mainitut        que Ies stipulations qui
828: määräykset mitenkään ku-           precedent ne derogent en
829: moa niitä erinäisiä lakia,         rien aux lois, ordonnances
830: sääntöjä ja asetuksia, jotka       et reglements speciaux en
831: kaupankäynnin, elinkeino-          matiere de commerce, d'in-
832: jen ja poliisihoidon suhteen       dustrie et de police, en vi-
833: ovat kummassakin maassa            gueur dans chacun des deux
834: noudatettava! ja kaikkia           pays et applicables a tous
835: ulkomaalaisia yleensä kos-         Ies etrangers en general.
836: kevat» (1 art. viim. mom.).
837: 
838:      Samanlainen määräys oli jo aikaisemmin otettu Eng-
839: lannin kanssa 1859 sekä Belgian kanssa 1858 tehtyihin
840: kauppasopimuksiin, ja tavataan se myöskin myöhempäin
841: aikojen liittokirjoissa, esim. siinä, joka on tehty Portu-
842: galin kanssa v. 1895.
843:       Näistä asiakirjoista on valiokunta tullut siihen kä-
844: sitykseen, että Venäjän kauppasopimukset vieraiden vai-
845:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.                  2
846: 18          1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o t.
847: 
848: tojen kanssa eivät millään tavalla saata olla oikeudelli-
849: sena esteenä alkoholipitoisien aineiden tuontikieliolle
850: Venäjän valtakuntaan. Epätietoista kyllä lienee, mitä
851: vaatimuksia ulkovallat siinä suhteessa saattavat asettaa,
852: mutta tukea näille vaatimuksille eivät kauppasopimukset
853: näytä millään tavoin voivan antaa.
854:        Jos tahdottaisiin väittää, että nämä kauppasopimus-
855: ten yleiset määräykset tuontikiellon mahdollisuudesta
856: koskisivai vain niitä tuontiesineitä, joita ei ole liitto-
857: kirjaan kuuluvassa erikoisessa tullitariffissa mainittu,
858: mutta ei niitä, joiden tuontitoilista kauppaliitossa on
859: sovittu (jommoisia ovat useimmat alkoholipitoiset aineet),
860: vaan että täytyy edellyttää liittotariffissa mainittujen
861: tavarain tuonnin pitävän olla sallittuna, niin on siihen
862: vastattava, ettei tämmöiseen sopimukse~ sisällykseen
863: sanallakaan liittokirjoissa viitata. Päinvastoin osoit-
864: tavat näissä kirjoissa käytetyt lausetavat, että asia
865: ei ole näin ymmärrettävä. Puhutaanhan niissä tava-
866: roista, >>jotka ovat tahi tulevat olemaan valtion mono-
867:  poolina» (les monopoles d'Etat actuellement en vigeur
868:  ou qui pourraient etre etablis a l' avenir» ja toisessa
869:  paikassa: qui font ou feront l'objet d'un mono-
870:  pole de l'Etat). Aikaisempien sopimusten suomalaisessa
871:  tekstissä tämä seikka tosin ei tule yhtä selvästi näky-
872:  viin; niinpä puhutaan venäläis·ranskalaisessa liittokirjassa
873:  niistä erikoislaeista, säännöistä ja asetuksista, »jotka
874:  - - - ovat kummassakin maassa voimassa». Mutta
875:  niissäkin on ranskalaisen tekstin mukaan ajatus sama
876:  eli se, että on puhe myöskin siitä, mitä vastaisuudessa
877:  mahdollisesti säädetään. Tätä ei voitane muuten ym-
878:  märtää, kuin että liittotariffissa mainittujakin tavaroita
879:  saattaa kohdata tuontikielto, jos ne esim. muuttu-
880:  vat valtion monopoliksi.
881:        Mutta mitä epäilyksiä tässä kohden ehkä saatetta-
882:  neekin tuoda esiin, niin on huomattava, että ne erityi-
883:  sesti Suomeen nähden ovat kaikkea merkitystä vailla,
884:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
885:                        Alkoholilainsäädäntö.               19
886: 
887:  koska kauppasopimuksiin kuuluvat liittotariffit eivät
888:  vaikutukseltaan ulotu meidän maahamme. Suomi on
889:  eri tullialue, jolla on oma, Keisarikunnan n. s. yleisestä
890:  tariffista erillään oleva tullitariffinsa, ja puheena olevat
891:  liittotariffit ovat sovitut nimenomaan ja ainoastaan Kei-
892:  sarikunnan tariffin pohjalla ja siihen liittyen.
893:         Että tämä seikka selvästi on tällä tavoin käsitetty
894:  kauppasopimuksia tehtäessä, näkyy myös erinäisiin liitto-
895:  kirjoihin kuuluvista asiakirjoista. Niinpä on venäläis-
896:  saksalaiseen liittokirjaan vuodelta 1894 liitetty kirjelmäin
897:  vaihto, jossa Venäjän hallitus, ilmoitettuaan Saksan hal-
898: litukselle aikomuksensa olevan korottaa Suomen tullit
899:  yhdenmukaisiksi Keisarikunnan tullien kanssa, m. m. lau-
900:  suu: »Tämä on ymmärrettävä niin, että Venäjän ja Saksan
901:  välillä 29 p:nä Tammikuuta (10 p:nä Helmikuuta) 1894
902:  päätetyn kauppa- ja merenkulkuliittokirjan ynnä tämän
903: erottamattomana osana olevan loppupöytäkirjan ensim-
904:  mäisen osan säännösten vaikutus ulotetaan Suomen
905: Suuriruhtinaskuntaan kaikissa soveltuvissa osissa sekä
906: erittäinkin mikä koskee liittokirjan 6, 9 ja 13 artiklan
907:  määräyksiä». Tässä on siis selvään sanottu, että liitto-
908: kirjan määräykset yleensä ulottuvat Suomeen; mutta
909: samalla on tehty nimenomaisia rajoituksia tähän ulot-
910: tumiseen. Rajoitus sisältyy sanoihin »kaikissa soveltu-
911: vissa osissa». Mitkä osat ovat näitä soveltuvia, mitkä
912: eivät, siitä saattanevat mielipiteet joissakin yksityiskoh-
913: dissa olla eriäviä. Mutta selvältä näyttää, että ainakin
914: liittotariffi, jossa mainitaan, mikä tulli eri tavaroille saa-
915: daan panna, ei voi kuulua näihin soveltuviin osiin. Tämä
916: ilmenee siitä, että Suomen tullitariffi on rakennettu ai-
917: van erilaisille perusteille kuin Venäjän: toisessa tariffissa
918: on tulli määrätty hrutto-, toisessa nettopainon mukaan,
919: toisessa painon, toisessa kappaleluvun mukaan j. n. e.,
920: puhumattakaan erilaisesta raha- ja painoyksiköstä. Venä-
921: jän tariffin tarkka »soveltaminen • Suomeen käypi tästä
922: syystä mahdottomaksi. Eikä sitä todellisuudessa ole
923:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
924: 20          1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o t.
925: 
926:  tapahtunutkaan. Suomen tulli muutamista tavaralajeista on
927:  venäläistä tullia korkeampi, semmoisistakin, joiden tuon-
928:  titulli Venäjälle on määrätty liittotariffissa. Tällaisia
929:  tavaroita ovat esim. väskynät ja kuivatut luumut, eri-
930:  näiset säilykkeet, alkoholittomat hajuvedet y. m. -
931:  puhumattakaan v. 1906 korotetusta väkijuoma tullista,
932:  josta tuonnempana enemmän.
933:          Sitä paitsi sisältää äsken mainittu kirjelmä selvän
934:  viittauksen siihen, että asianomaiset itse ovat olleet sitä
935:  mieltä, että tullitariffi ei ole mikään noita »soveltuvia
936: ·osia», joihin nähden kauppaliitto koskee Suomea. Siinä
937:  sanotaan nimenomaan, että loppupöytäkirjan ensimäi-
938:  sen osan säännösten vaikutus ulotetaan soveltuvissa
939:   osissa Suomeen. Nyt on kuitenkin tariffiasioita käsi-
940:   telty loppupöytäkirjan myöhemmissä osissa eikä ensi-
941:   maisessä. On siis ilmeistä, että on tahdottu välttää
942:   tariffin vaikutusten ulottamista Suomeen.
943:          Samanlaiset kysymyksessä olevaa seikkaa koskevat
944:   asiakirjat, kuin venäläis-saksalaiseen kauppasopimukseen,
945:   liittyvät myös venäläis-portugalilaiseen. Muihin voi-
946:   massa oleviin kauppaliittoihin nähden ei tosin tällaista
947:   nimenomaista välipuhetta ole tehty, mutta että nekin
948:   tässä kohden ovat samoin ymmärrettävä! ja ymmärre-
949:   tytkin, on luonnollista, kun ne kerta yleensä ovat sa-
950:   manluontoiset, kuin ylempänä mainitut, ja niissä käyte-
951:   tyt lausumatavat kauttaaltaan samanlaiset. Mitä eri-
952:   tyisesti venäläis-ranskalaiseen sopimukseen tulee, on
953:   asiaa valaisemaan omansa se kirjelmäia vaihto, joka
954:   tapahtui Venäjän ja Ranskan viranomaisten kes-
955:    ken Suomen väkijuomatullin korottamisen johdosta
956:    vuonna 1906. Merkille pantakoon erittäin Venäjän
957:    kauppaministerin Filosofoffin lausunto Ranskan hallituk-
958:    sen uhkauksen johdosta, että Suomesta tuoduille tava-
959:    roille Ranskassa pantaisiin tulli yleisen eikä alennetun
960:    tariffin mukaan.
961: 
962:        Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
963:                       Alkoholilainsäädäntö.              21
964: 
965:        Kauppaministeri lausuu:
966:         »Pitäen siis selvänä, että Venäjän ja Ranskan välillä
967: tätä nykyä voimassa olevan kauppasopimuksen vaiku-
968: tus ehdottomasti ulottuu myöskin Suomen Suuriruhti-
969: naskuntaan, joka on yhtenä Venäjän valtakunnan erotta·
970: mattomana osana, katson minä tarpeelliseksi kosketella
971: vielä sitä kysymystä, onko Suomessa tapahtunutta muuta-
972: mista väkijuomista suoritettavan tuontitullin korotta-
973: mista pidettävä sellaisena syynä, joka oikeuttaisi Rans-
974: kan hallituksen toteuttamaan aikomuksensa sovelluttaa
975: Suomen vientitavaroihin nähden Ranskan yleisen tulli-
976: taksan määrämiä tullimaksuja.
977:         Tässä suhteessa katsoisin minä asianmukaiseksi
978:  saattaa Ranskan lähettilään tietoon, että hänen hallituk-
979:  sensa suunnittelemia toimenpiteitä voitaisiin pitää oikeu-
980:  tettuina ainoastaan siinä tapauksessa, jos meidän puolel-
981:  tamme olisi tavalla tai toisella rikottu kauppaliittokirjan
982:  määräyksiä. Kysymyksessä olevassa tapauksessa en
983:  minä kuitenkaan havaitse sellaista rikkomista tapahtu-
984:  neen, sillä Suomen yhdistäminen tulliasioihin nähden
985:  Keisarikuntaan sekä Suomen tullitaksassa tapahtuvien
986:  osittaisten muutosten tekeminen kuuluu ehdottomasti
987:   Keisarillisen Venäjän hallituksen autonomisiin oikeuksiin,
988:   eikä ylempänä mainittu Suomen tullitaksan sisältämien
989:  tullierien korottaminen, joka on yleistä laatua oleva toi-
990:   menpide, ole suinkaan tähdätty yksinomaan Ranskan
991:   etuja vastaan. Edellisen nojalla en minä voi pitää Rans-
992:   kan hallituksen esittämää vaatimusta, että Suomen tulli-
993:   taksan määräämät tullimaksut olisivat monista tava-
994:   roista alennettava!, perustuvana nykyään molempien valta-
995:   kunlain välillä voimassa olevan kauppaliittokirjan sää-
996:   döksiin, vaan olisi mainitun hallituksen uhkaus sovel-
997:   luttaa Suomesta tuotuihin tavaroihin nähden yleisen
998:   tullitaksan määräyksiä, jos tuo uhkaus pantaisiin täy-
999:   täntöön, pidettävä suoranaisena Syyskuun 16/29 p:nä 1905
1000:   tehdyn sopimuskirjan rikkomisena.»
1001:        Talousvaliokuwnan mietintö n:o 2.
1002:  22           1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1003: 
1004:         Kiinnittämättä huomiota asiakirjan muuhun sisäl-
1005:   lykseen, katsoo valiokunta tästä lausunnosta käyvän sel-
1006:   ville että sen mukaan l:o venäläis-ranskalainen sopimus
1007:   yleensä ulottuu Suomeen ja takaa meille enimmän suosi-
1008:   tun kansan oikeudet ja edut kauppasuhteissamme Rans-
1009:   kaan, samalla velvoittaen Suomen myöntämään Rans-
1010:   kan kaupalle samat edut; ja että 2:o Suomen tullitarif-
1011:   fiin voidaan, kauppasopimusta sillä rikkomatta, tehdä
1012:   Venäjän liittotariffista riippumattomia muutoksia, kun
1013:   ne vain ulotetaan kaikkiin ulkomaihin yhtäläisesti.
1014:   Mainittakoon myöskin, että Ranska puolestaan ei ole
1015:   vedonnut venäläiseen liittotad.ffiin, kun se on puheen-
1016:  alaista tullinkorotusta vastustanut.
1017:         Se seikka, että erinäiset alkoholipitoiset aineet ovat
1018:   Venäjän liittotariffissa mainitut, ei siis pane estettä
1019:  näiden tavarain tuonnin kieltämiselle Suomessa, aivan
1020:  riippumatta siitä mikä tämän seikan vaikutus saattaa
1021:  olla Keisarikuntaan nähden. Se tulkitseminen, joka on
1022:  meillä julkisuudessakin esitetty, että näiden aineiden
1023:  mainitseminen Venäjän tariffissa tosin ei tiedä sitä,
1024:  että sama tulli olisi niille pantava Suomessa, vaan
1025:  kuitenkin voisi sisältää sen, että näiden aineiden tuonti
1026:  Suomeen on oleva sallittu, tuntuu perin mielivaltai-
1027:  selta ja omituiselta. Liittokirjat eivät anna tällaiselle
1028:  käsitykselle pienintäkään tukea.
1029:        Kysymys siitä, voiko tuontikielto tulla kysymyk-
1030:  seen yksin Suomessa, niin kauvan kuin sitä ei ole ole-
1031: massa Keisarikunnassa, ei valiokunnan mielestä kaipaa
1032: enempää selvitystä, varsinkin katsoen siihen, että Suomi,
1033: niinkuin edellä jo huomautettiin, on erityinen tullialue,
1034: jolla on omat ulkomaisten tavarain tuontia koskevat
1035: määräyksensä. Onhan sitä paitsi Suomessa jo kauvan
1036: ollut voimassa paloviinan tuontikielto, vaikka tämän
1037: tavaran tuonti Keisarikuntaan on sallittu, eivätkä kauppa-
1038: liitot tähän asianlaitaan ole millään tavalla vaikuttaneet.
1039: 
1040:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1041:                       Alkoholi lainsäädäntö.                23
1042:       Edellisessä on ollut kysymys alkoholipitoisten ai-
1043: neiden tuontikiellosta ainoastaan mikäli se kohdistuu
1044: ulkovaltoihin.    Mitä tulee Suomen kauppasuhteisiin
1045: Keisarikuntaan, on ilmeistä että kieltolaki tekee näistä
1046: suhteista 29 p. toukok. 1897 annettuun asetukseen si-
1047: sältyvän sopimuksen muuttamisen tarpeelliseksi. Tarvit-
1048: tavan muutoksen aikaansaaminen valiokunnan mielestä
1049: kuitenkin tuskin saattaa kohdata vaikeuksia Keisari-
1050: kunnan puolelta siihen nähden että denaturoimattomien
1051: alkoholipitoisten aineiden tuonnin arvo Venäjältä Suo-
1052: meen supistuu noin 20,000-30,000 markkaan vuodessa.
1053: Mitä taas denaturoitua alkoholia sisältävien aineiden
1054: tuontiin Venäjältä tulee, ei sekään ole mainittavan suuri
1055: eikä sitäpaitsi kieltolaki sitä vähentäne.
1056: 
1057: 
1058: 
1059: 
1060:       Yleisen kieltolain kannan hyväksyttyään on valio-
1061: kunta ryhtynyt tarkastamaan alussa mainittuja lakiehdo-
1062: tuksia sellaisinaan. Niistä n:ot 1, 2, 5 ja 14 sisältävät
1063: ehdotukset laiksi alkoholipitoisten aineiden valmista-
1064: misesta, maahan tuomisesta, myymisestä ja kuljettami-
1065: sesta, jota paitsi n:o 2:ssa myöskin on ollut määräyk-
1066: siä sellaisten aineiden varastossapidosta. Edustajain
1067: Viljakaisen y. m. allekirjoittama esitysehdotus n:o 17
1068: poikkeaa edellämainituista esitysehdotuksista sikäli, että
1069: se käsittää kaksi eri lakiehdotusta, nimittäin toisen juo-
1070: vutusjuomain kieltolaiksi sekä toisen laiksi palo- ja
1071: väkiviinan valmistuksesta, kaupasta ja maahantuonnista
1072: tieteellisiin tarkoituksiin ja teollisuuden tarpeeksi.
1073:        Kun puheenalaiset lait kumpikin on ehdotettu
1074: eduskunnan myötävaikutuksella säädettäviksi, olisi valio-
1075: kunnan mielestä niihin sisältyvien eri määräysten yhdis-
1076: täminen yhteen lakiin arveluttava ainoastaan siinä tapauk-
1077: sessa, että siten yhdistettäisiin eriluontoisia asioita, joista
1078: toiset voisivat muodostua jarruksi toisten hyväksymiselle.
1079:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1080:  ~
1081: 
1082: 
1083: 
1084: 
1085: 24           1907. -      Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1086: 
1087: Tässä asianlaita ei kuitenkaan ole sellainen, vaan ovat
1088: molemmat lakiehdotukset toistt.>nsa välttämättömänä täy-
1089: dennyksenä pidettävät. Näin ollen valiokunta on kat-
1090: sonut parhaaksi tehdä vain yhden yhtenäisen alkoholi-
1091: pitoisia aineita koskevan lakiehdotuksen.
1092:       Kysymyksen noustua, mikä noista neljästä jäljellä
1093: olevasta lakiehdotuksesta olisi pantava käsittelyn poh-
1094: jaksi, on valiokunnassa sovittu toimittamaan asian käsit-
1095: tely Raittiuden Ystäväin seuran valmistaman ja edustaja
1096: Hilma Räsäsen y. m. eduskuntaan jättämän esitysehdo·
1097: tuksen n:o 1 johdolla.
1098: 
1099: 
1100: 
1101:       Kun ne yleiset näkökohdat, joiden mukaan valio·
1102: kunta on ehdotuksensa kieltolaiksi valmistanut, käyvät
1103: ilmi siitä, mitä edellä on sanottu, samoin kuin niistä
1104: asiakirjoista, joihin ylempänä on viitattu, katsoo valio-
1105: kunta voivansa käydä suorastaan perustelemaan laati-
1106: mansa lakiehdotuksen eri pykäliä, mikäli se on havain-
1107: nut siihen erikoista aihetta olevan.
1108: 
1109: 
1110:                                     1 §.
1111:       Jotta jokainen, joka aikoo kysymyksessä olevaan
1112: lakiin tutustua, heti sitä lukemaan ryhtyessään saisi
1113: selvän käsityksen, mistä siinä on puhe, on valiokunta
1114: pitänyt oikeana, että jo 1 §:ään otetaan tätä tarkoittava
1115: määritelmä.
1116:       Siksi alkoholipitoisuuden rajaksi, joka erottaa tä-
1117: män lain alaiset alkoholipitoiset aineet miedommista,
1118: valiokunta ehdottaa 2 °/o. Lienee tosin mahdotonta
1119: aivan tarkoin määrätä, mikä alkoholipitoisuus on juo-
1120: vuttava, mikä ei, koska tämä riippuu eri elimistöjen
1121: erilaisesta alttiudesta alkoholimyrkytykselle ja erilaisesta
1122: kyvystä nauttia suuria määriä juovutusjuomia. Valio-
1123:       Talousvaliokunnan 'l'l'llietintö n:o 2.
1124:                       Alkoholilainsäädäntö.                 25
1125: 
1126: kunta on. kuitenkin pitänyt tärkeänä pysyä pikem-
1127: min ala- kuin yläpuolella keskimääräistä rajaa, koska
1128: koko lain vaikutus olisi mitätön, jos raja asetettaisiin
1129: liian korkealle. Ruotsissa on huolellisten tutkimusten
1130: jälkeen asetettu verosta vapaan ja verotettavan mallas-
1131: juoman rajaksi 2 1/4 °jo, joten 2 °/o ei liene kieltolakia
1132: säädettäessä pidettävä liika alhaisena prosenttimääränä.
1133:        Edelleen on lisätty tähän pykälään säännös, ettei
1134: vierreväkevyys saa nousta yli viiden prosentin Hallingin
1135: asteikon mukaan, ellei erityisiin varokeinoihin ryhdytä
1136:  sen varalle, että alkoholipitoisuus jälkikäymisen kautta
1137:  menisi yli 2 Ofo:n rajan. Tämä lisäys on katsottu tar-
1138:  peelliseksi siitä syystä etteivät mallasjuomatehtailijat
1139:  päästäisi kauppaan mallasjuomaa, joka tosin valmistet-
1140:  taessa ei olisi kahta prosenttia väkevämpää, mutta joka
1141:  käymisen kautta voisi saavuttaa sitä suuremman väke-
1142:  vyyden.
1143:        Valiokunnassa on esitetty mielipide, että tässä py-
1144:  kälässä sanojen: »alkoholipitoisilla aineilla» asemesta
1145:  olisi käytettävä sanaa »juovutusjuomilla». Myöntäen
1146:  tämän nimityksen olevan edellistä kansanomaisemman,
1147:  katsoo valiokunnan enemmistö kuitenkin, kun kaikkea
1148:  lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin tarpeisiin käy-
1149:  tettävää alkoholia ei kernaasti voi kutsua juovutus-
1150:  juomaksi, tässä pykälässä samaten kuin koko laissa ja
1151:  sen nimekkeessä olevan käytettävä sanoja: alkoholipitoi-
1152:  set aineet.
1153: 
1154:                                  2 §.
1155:       Kun alkoholipitoisia aineita vielä ehdottomasti tar-
1156: vitaan lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin tarpei-
1157: siin, on valiokunta katsonut sopivammaksi sovittaa py-
1158: kälän tätä koskevat sanat myönteiseen muotoon, joten
1159: alkoholiliike esiintyy sallittuna, mutta ainoastaan lää-
1160: kinnöllisten, teknillisten ja tieteellisten tarpeiden tyydyt-
1161:        Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1162: 26            1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1163: 
1164: tämistä varten. Jotta kaikellainen luvaton alkoholiliike
1165: tässä pykälässä kiellettäisiin ja siirrettäisiin rangaistavain
1166: liikkeiden piiriin, on valiokunta katsonut tarpeelliseksi
1167: valmistuksen, maahantuonnin ja myynnin rinnalle aset-
1168: taa kuljetuksen ja varastossapidon sekä, siihen nähden
1169: että eräissä jälemmissä pykälissä on tehty ero varas-
1170: tossapidon ja säilytyksen välillä, myöskin säilytyksen.
1171: 
1172: 
1173: 
1174:                                 3 §.
1175:         Jotta maassa sallitun alkoholiliikkeen valvonta voi-
1176:  taisiin järjestää mitä täydellisimmäksi ja tarkimmaksi
1177:  sekä yksityisestä voitonhirnosta johtuvat väärinkäytök-
1178:  set tämän liikkeen harjoittamisessa välttää, on valio-
1179:  kunta samoin kuin esitysehdotusten tekijät katsonut
1180:  välttämättömäksi, että alkoholipitoisten aineiden valmis-
1181: tus ja maahantuonti julistetaan valtion yksinoikeudeksi.
1182:         Useimmissa käsiteltävinä olleissa esitysehdotuksissa
1183: on valtion sallittu luovuttaa tämä oikeutensa, niinkuin val-
1184: tion monopoliin nähden on monesti ulkomaalla tapahtu-
1185: nut, osittain tai kokonaan yhdelle tahi useammalle eri-
1186: tyisen valvonnan alaiselle yhtiölle. Onpa ehdotettu täl-
1187: laisen luovuttamisoikeuden laajentamista niinkin pitkälle,
1188: että luovutus saisi tapahtua myöskin yksityiselle. Mutta
1189: toisaalta on valiokunnassa ilmennyt epäilyksiä kaikkeen
1190: luovuttamisoikeuteen nähden. Kun tiedetään, miten jos-
1191: kus raittiuden edistämistä varten perustetut yhtiötkin,
1192: jotka ovat saaneet alkoholijuomain kaupan kaupungeissa
1193: monopolikseen, kaikista määräyksistä huolimatta, pitä-
1194: vät sellaista kauppaa tulolähteenä, ovat toiset valiokun-
1195: nan jäsenet tahtoneet luovuttamisoikeuden valtiolta ko-
1196: konaan kieltää. Tätä kieltoa on sen lisäksi perusteltu
1197: sillä, että yhtiöt voisivat korottaa alkoholipitoisien ainei-
1198: den hinnat luonnottoman korkealle ja ettei ole olemassa
1199: vakuutta siitä, voisivatko tai tahtoisivalko yhtiöt täyttää
1200:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1201:                         Alkoholilainsäädäntö.               27
1202: 
1203: asianmukaisesti velvollisuutensa alkoholipitoisien ainei-
1204: den tarpeen tyydyttämiseen nähden. Luovutusoikeuden
1205: puolustajat taas ovat kiinnittäneet huomionsa pääasial-
1206: lisesti siihen seikkaan, että valtion harjoittama liike ta-
1207: vallisesti tulee hyvin kalliiksi ja hankalaksi ja että muu-
1208: tenkin on katsottava vähemmän soveliaaksi, että valtio
1209: itse harjoittaa puheenaolevaa liikettä.
1210:        Äänestyksellä on asia ratkaistu sikäli, ettei valtion
1211: luovuttamisoikeutta ole sallittava.
1212: 
1213: 
1214:                                  4 §.
1215: 
1216:        Vaikka alkoholiliikeen harjoittaminen on annettava
1217: hallituksen huoleksi, on liikkeen rahallinen puoli jä-
1218: tettävä eduskunnan määräämisvallasta riipuvaksi. Sen
1219: vuoksi ehdottaa valiokunta, että senaatin on annettava
1220: eduskunnalle, joka järjestää tulo- ja menoarvion alkoho-
1221: liliikettä varten, jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä eri-
1222: tyinen tili tähän liikkeeseen käytetyistä varoista sekä
1223: siitä kertyneistä tuloista.
1224: 
1225: 
1226: 
1227:                                  5 §.
1228: 
1229:        Sittenkun alkoholipitoisien aineiden valmistus,
1230: maahantuonti, myynti, kuljetus, säilytys ja varastossa-
1231: pito muihin kuin lääkinnöllisiin, teknillisiin tahi tie-
1232: teellisiin tarpeisiin on tämän lain 2 §:ssä kielletty,
1233: sekä niiden valmistus ja maahantuonti 3 ja 4 §§:ssä järjes-
1234: tetty, säädetään 5:ssä ja seuraavissa pykälissä, miten täl-
1235: laisten aineiden myynti, maassa kuljetus, säilytys
1236: ja varastossapito saa laillisesti tapahtua. Aluksi puhutaan
1237: 5 §:ssä, miten valtion myyntioikeus on järjestettävä.
1238: Siinä suhteessa jaetaan alkoholipitoiset aineet, olkootpa
1239: ne ulkomaalta tuotuja tahi kotimaassa valmistettuja, niin
1240:       Talousvaliokun'IUln mietintö n:o 2.
1241: 28          1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1242: 
1243: tässä pykälässä kuin jälempänäkin, sellaisiin, joita ei ole
1244: denaturoitu (1 mom.) ja denaturoituihin (2 mom.). Täl-
1245: laiseen jakoon on näyttänyt olevan perusteellista aihetta,
1246: koska ero denaturoitujen ja denaturoimattomien alkoho-
1247: lipitoisien aineiden laadun välillä on erittäin suuri
1248: ja koska ensiksi mainittuihin kuuluvat monenlaatuiset
1249: tarveaineet muutoin olisi täytynyt asettaa samain an-
1250: karain määräysten alaisiksi, joita on pidetty välttämät-
1251: töminä denaturoimattomiin alkoholipitoisiin aineisiin
1252: nähden.
1253:        Valiokunta on ollut sitä mieltä, ettei kaikille sai-
1254: raaloille eikä lieteellisille ja teknillisille laitoksille -
1255: joiden käsite on varsin epämääräinen - olisi myönnet-
1256: tävä oikeutta, kuten useimmissa esitysehdotuksissa on
1257: tehty, denaturoimattomain alkoholipitoisien aineiden
1258: vapaaseen saamiseen valtion varastoista. Mitä erittäin
1259: sairaaloihin tulee, on valiokunta pelännyt, että sanotun-
1260: lainen vapaus voisi johtaa siihen, että sairaalain ni-
1261: mellä perustettaisiin laitoksia, joiden sivutarkoituksena
1262: olisi tilaisuuden tarjoaminen alkoholijuomain nautti-
1263: miseen. Eikä väärinkäyttämisen vaara näytä olevan
1264:  paljoa vähempi niiden monenlaisten teknillisten laitos-
1265: ten suhteen, joita pykälän ensimäisessä momentissa
1266: tarkoitetaan. Sentähden on valiokunta harkinnut tar-
1267: koituksenmukaiseksi jättää senaatin luvasta riippu-
1268:  vaksi, mille sairaaloille ja tieteellisille laitoksille on
1269:  myönnettävä oikeus hankkia alkoholipitoisia aineita
1270:  valtion varastoista ja mitkä teknilliset laitokset saa-
1271:  vat tarkoituksiinsa käyttää sellaisia aineita.         Mutta
1272:  ettei apteekeille eikä sairaaloille ja lieteellisille laitok-
1273:  sille pantaisi turhanpäiväisiä vaikeuksia alkoholitarpei-
1274:  den tyydyttämisessä, ei valiokunnan mielestä näytä
1275:  tarvittavan määrätä mitään rajaa, jota vähemmän niille
1276:  ei saisi kerrallaan alkoholipitoisia aineita antaa. Sitä-
1277:  vastoin on valiokunta katsonut tällaisen alimman mää-
1278:  rän voitavan säätää niihin laitoksiin nähden, jotka tar-
1279:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1280:                      Alkoholilainsäädäntö.                29
1281: 
1282: vitsevat alkoholia teknillisten tuotteiden valmistamista
1283: varten.
1284:       Denaturoituja alkoholipitoisia aineita on valiokunta
1285: katsonut voitavan myydä valtion varastoista niin hyvin
1286: jälleenmyyjille kuin yksityisille ostajille. Jottei valtio
1287: kuitenkaan olisi pakotettu luovuttamaan ostajille kuinka
1288: pieniä määriä tahansa, ehdotetaan 5 §:n 2 momenttiin
1289: sellaista säädöstä, että senaatti saisi määrätä, minkälai-
1290: sissa erissä tämä myyminen on tapahtuva.
1291:       Tehdäkseen valtiolle mahdolliseksi myöskin ulko-
1292: maalta tuotujen denaturoitujen aineiden myynnin on
1293: valiokunta jättänyt pois muutamissa esitysehdotuksissa
1294: olevan määräyksen, että mainittujen aineiden tulisi olla
1295: voimassa olevien tai vasta annettavien määräysten mu-
1296: kaan denaturoituja.
1297: 
1298:                                6 §.
1299:       Teknillisille laitoksille on 5 §:n 1 momentin 2 koh-
1300: dassa myönnetty oikeus valmistaa siinä mainittuja tuot-
1301: teita. Tästä seuraa, että niille on myöskin annettava
1302: oikeus niitä myydä, ja on valiokunta siinä tarkoituk-
1303: sessa lisännyt tämän pykälän käsittelyn pohjana ollee-
1304: seen esitysehdotukseen. Valiokunta on ollut sitä mieltä,
1305: että teknillisten laitosten tulisi saada myydä näitä val-
1306: misteitaan ainoastaan jälleenmyyjille.
1307: 
1308:                                7 §.
1309:        Yhdenmukaisesti 5 §:n 1 momentin 1 kohdan
1310: määräyksen kanssa säädetään tässä pykälässä, että ap-
1311: teekeista saadaan antaa alkoholipitoisia aineita, paitsi
1312: lääkemääräyksestä, ainoastaan sellaisille sairaaloilJe ja
1313: tieteellisille laitoksille, joista sanotussa lainpaikassa mai-
1314: nitaan. Koska kiireellisissä tapauksissa ja muutoinkin
1315: voi käydä välttämättömäksi lähettää lääkkeitä apteekista,
1316: on valiokunta jättänyt sanan »noudettavaksh, joka oli
1317:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1318: 30          1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1319: 
1320: käsittelyn pohjaksi pannussa lakiehdotuksessa, tästä
1321: momentista pois. Kun kansan oikeustajunnan vastaista
1322: olisi, ettei eräitä voiteita ja tippoja, joiden lääkitsevään
1323: voimaan kansa vielä lujasti luottaa, saataisi apteekista
1324: ilman lääkärin määräystä, ja kun tällaisen määräyksen
1325: hankkiminen olisi etenkin vähävaraiselle kiusallinen
1326: rasitus, ellei sula mahdottomuus, on valiokunta katso-
1327: nut olevan aihetta sellaiseen poikkeukseen säännöstä,
1328: minkä tämän pykälän 2 momentti sisältää. Kun myynti
1329: joka tapauksessa on lääkintöasetusten kautta järjestettä-
1330: vissä ja pykälään on pantu rajoitus kerrallaan annettavan
1331: määrän suuruuteen nähden, ei valiokunta luule ole-
1332: van syytä pelätä väärinkäytöksiä, joiden varalle sitä
1333: paitsi 11 § sisältää ehkäiseviä määräyksiä. Sen estä-
1334: miseksi, ettei alkoholipitoisia aineita levitettäisi lahjan
1335: nimellä ja varjolla, on lahjoittaminen katsottu myynnin
1336: veroiseksi.
1337:                              8 §.
1338:       Väärinkäytösten estämiseksi, joita VOISI sattua
1339: tässä pykälässä mainittuja denaturoituja alkoholipitoisia
1340: aineita myytäessä - mikä kauppa ei ole lääkintöhalli-
1341: tuksen valvonnan alainen - valiokunta ehdottaa, että sel-
1342: laisia aineita sallittaisiin myydä ainoastaan niistä ap-
1343: teekeista ja rohdoskaupoista, jotka ovat siihen hankki-
1344: neet kunnan luvan. Tästä kunnan luvasta on lähemmin
1345: säädetty 10 §:ssä.
1346:                              9 §.
1347:       Huomautettakoon tämän pykälän suhteen, että
1348: valiokunta on katsonut tarpeelliseksi myöntää oikeu-
1349: den lakkavernissan ja puHtuurin myymiseen ainoastaan
1350: niille avoimille myymälöille, jotka kunnalta hankkivat
1351: siihen luvan.
1352:                         12 §.
1353:       Ero denaturoitujen ja denaturoimattomien alko-
1354: holipitoisten aineiden välillä näyttää valiokunnan mie-
1355:      Tal()USvaliokunnan mietintö n:o 2.
1356:                       Alkoholi lainsäädäntö.             31
1357: 
1358: !estä olevan tässäkin pykälässä tehtävä. Valiokunnan
1359: mielestä on riittävä, että se valtion viranomainen, ol-
1360: koon kuka tahansa, jonka asiana on denaturoimatto-
1361: man alkoholipitoisen aineen myynti 5 §:ssä maini-
1362: tuille laitoksille ja jälleenmyyjille, antaa siitä kuljetus-
1363: todistuksen, ja ehdottaa valiokunta, että myöskin sen
1364: viranomaisen, joka antaa sellaisia aineita tullikamarista
1365: ja valtion varastopaikoista, olisi annettava siitä samal-
1366: lainen todistus.
1367:       Denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden veroisiksi
1368: on valiokunta kuljetukseen nähden katsonut voitavan
1369: lukea apteekista hankitut lääkkeet ja muut aineet.
1370: 
1371: 
1372:                               13 §.
1373:       Kun käsiteltävinä olevista lakiehdotuksista on
1374: puuttunut lähempiä määräyksiä alkoholipitoisten ainei-
1375: den varastossapidosta ja säilytyksestä, on katsottu tar-
1376: peelliseksi tässä pykälässä säätää siitä, erottaen varas-
1377: tossapidon ja säilytyksen käsitteet toisistaan. Tässäkin
1378: pykälässä on sen ohessa tehty ero denaturoitujen ja
1379: denaturoimattomien alkoholipitoisten aineiden välillä.
1380: 
1381: 
1382:                               14 §.
1383:       Valiokunta on pitänyt tarpeellisena nimenomaan
1384: määrätä, että alkoholipitoisen aineen valmistajalla on
1385: myöskin sellaisen aineen tislausoikeus. 5 §:lään teh-
1386: dyn rajoittavan määräyksen johdosta on samallainen
1387: rajoitus täytynyt tehdä myöskin tähän pykälään.
1388: 
1389: 
1390:                           15-21 §§.
1391:      Tämän lain rankaisumääräysten suhteen on valio-
1392: kunta ylimalkaan ollut sitä mieltä, että niiden tulisi
1393:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1394: 32         1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1395: 
1396: olla kyllin tehokkaita estämään lain rikkomuksia.
1397: Mutta kun eri rikkomukset, jotka rangaistaan saman
1398: lainpaikan mukaan, voivat olla hyvinkin erilaatuisia,
1399: on valiokunta katsonut tarpeelliseksi, että latituudit ovat
1400: riittävän laajat. Ylimalkaan ei valiokunta kuitenkaan
1401: ole näissä suhteissa kovin paljon poikennut käsiteltä-
1402: vinä olevien lakiehdotusten määräyksistä.
1403:        Rikoslain 38 luvun 12 §:ssä on tosin määrätty
1404: rangaistus salakuljetuksesta, mutta kun siinä ei ole
1405: säädetty uusimisesta. eri rangaistusta, minkä valiokunta
1406: lakiehdotuksensa 16 §:ssä mainittuun rikokseen nähden
1407: katsoo välttämättömäksi, on viimemainitun pykälän
1408: ensimäinen momentti sen mukaan muodosteltu. Sitä-
1409:  paitsi on tähän, kuten muutamiin muihinkin tämän
1410: lain pykäliin, katsottu tarpeelliseksi ottaa voimassa ole-
1411:  van paloviina-asetuksen määräys tavaran ja astian sekä
1412: juhdan, ajoneuvojen ja aluksen tahi viimemainittujen
1413:  arvon menettämisestä.
1414:        Kun nämä rikkomuksen toimeenpanon välikappa-
1415:  leet menetetään ainoastaan siinä tapauksessa, että alko-
1416:  holipitoisia aineita on pääasiallisena kuormana tai las-
1417:  tina ja siis rikos erittäin törkeätä laatua ja kun edel-
1418:  leen on oletettava, että kieltolaki on houkutteleva ennen
1419:  kukoistaneen salakuljetuselinkeinon uudistamiseen, niin
1420:  valiokunta ei ole katsonut syytä olevan tämän laki-
1421:  määräyksen poisjättämiseen uudesta laista. Valiokunta
1422:  pitää selvänä, että edesvastuu puheenalaisten aineiden
1423:  kuljettamisesta ainoastaan siinä tapauksessa kohtaa lai-
1424:  van päällikköä, että tämä tietensä on mainittua lastia
1425:  ottanut kuljettaaksensa.     Matkustaja vastaa tietenkin
1426:  omista matkatavaroistaan, ja jos laivasta tavataan kysy-
1427:  myksessä olevaa tavaraa ilman rahtikirjaa, on asianomai-
1428:  nen tutkimus syyllisen ilmisaamiseksi pantava toimeen.
1429:        Alkoholipitoisien aineiden ensikertaisen luvatto-
1430:   man myynnin tahi kaupaksi tarjoamisen rangaistuksen
1431:  ylirajaa on valiokunta katsonut 17 §:ssä tarpeelliseksi
1432:       Talow;valiokunnan mwtintö n:o 2.
1433:                       Alkoholilainsäädäntö.              33
1434: 
1435: korottaa sakkorangaistuksen ylimpään määrään saakka,
1436: joten rangaistus tästä rikoksesta tulee sama kuin se,
1437: mikä on luvattomasia valmistuksesta ehdotettu.
1438:       18 §:ään on katsottu tarpeelliseksi ottaa rangais-
1439: tusmääräys myöskin varastossapidosta ja säilytyk-
1440: sestä. Tämän johdosta ja siihenkin nähden, että py-
1441: kälään ensikertaisesta rikoksesta otetun sakkomääräyk-
1442: sen yliraja on ilmankin näyttänyt liian alhaiselta, on
1443: sen rangaistusmääräykset uudestaan muodosteltu. Niin-
1444: ikään on lisätty määräys juhdan, ajoneuvojen tai aluk-
1445: sen tahi niiden arvon menettämisestä.
1446:       Valiokunta on 19 §:ään sovittanut kaikki ne ta-
1447: paukset, joissa se on katsonut olevan tarpeen säätää
1448: eri rangaistuksen tämän lain määräysten ammattimai-
1449: sesta rikkomisesta. Kun latituudi on määrätty hyvin
1450: laajaksi, on tuomarin, ottamalla kussakin eri tapauk-
1451: sessa huomioon, mikä rangaistus mistäkin rikoksesta
1452: on edellisissä pykälissä säädetty, mahdollista määrätä
1453: oikea ja kohtuullinen rangaistus kussakin sattuvassa
1454: tapauksessa, jos kohta nämä eri rikokset laadultaan
1455: saattavatkin olla sangen erilaiset.
1456:       Se että virkamiestä on rangaistava ankarammin
1457: kuin muita sellaisen rikoksen tekemisestä, jonka hän
1458: itse olisi velvollinen virkansa puolesta syytteeseen pane-
1459: maan, näyttää valiokunnasta niin selvältä, ettei asia
1460: enempää perusteina kaipaa. Kuitenkin on valiokunta
1461: katsonut, ettei tuota rangaistuksen kovennusta, jonka
1462: se 21 §:ssä on määrännyt senrankseksi uusitusta rikok·
1463: sesta, ole vielä ensi kerralla, kuten voimassa olevan
1464: paloviina-asetuksen mukaan on laita, sovellettava, koska
1465: sellainen ankaruus nyt, kun tässä laissa on lievemmän-
1466:  luontoisiakin rikoksia kuin paloviina-asetuksessa, useissa
1467: tapauksissa voisi olla kohtuuton. Käsittelyn pohjaksi-
1468: pannun esitysehdotuksen 17 §:n 2 momentin on valio·
1469: kunta katsonut voitavan mieluimmin jättää laista pois.
1470: 
1471:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.              3
1472: 34          1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1473: 
1474:                                22 §.
1475:      Ne rikokseen osallisuutta koskevat määräykset,
1476: jotka sisältyvät rikoslain 5 lukuun, eivät valiokunnan
1477: mielestä näytä täysin turvaavan kaikkia toisen käsky-
1478: vallan alaisia henkilöitä siltä väärinkäytöltä, että heitä
1479: käytettäisiin välikappaleina tämän lain rikkomisessa.
1480: Sentähden on valiokunta katsonut syytä olevan muo-
1481: dostella lain 22 §:n samansuuntaiseksi kuin 9 päivänä
1482: kesäkuuta 1892 annetun, paloviinan myymistä y. m.
1483: koskevan asetuksen 47 §.
1484: 
1485:                               23 §.
1486:       Koska tämän lain tarkoitusten saavuttamiseksi on
1487: erittäin tärkeätä, ettei sen määräyksiä salaisesti rikota,
1488: ei valiokunta ole epäillyt antaa kaupunginviskaaleille,
1489: poliisivirkamiehille ja kruununpalvelijoille yleensä sitä
1490: laajaa valtaa alkoholipitoisien aineiden varastojen sil-
1491: mälläpitoon nähden, mikä heillä nykyisenkin lain no-
1492: jalla on, ja josta tämän lakiehdotuksen 23 §:n 1 momen-
1493: tissa säädetään. Kuitenkin on valiokunta, jotta mainitut
1494: viranomaiset estettäisiin tässä suhteessa turhanpäiten
1495: rettelöimästä, rajoittanut tässä pykälässä heille myön-
1496: netyn valvontavallan niin, että se koskee vain valtion
1497: sekä apteekkien ja 5 §:n 1 momentissa mainittujen sai-
1498: raalain ynnä tieteellisten ja teknillisten laitosten varasto-
1499: paikkoja, mutta ei niitä, joissa pidetään denaturoituja
1500: alkoholipitoisia aineita.
1501:        Tehokkaan valvonnan aikaansaamiseksi on valio-
1502: kunta sen lisäksi katsonut välttämättömäksi sallia sa-
1503: mantapaisen kotietsinnön toimittamisen kuin rikoslain
1504: voimaanpanoasetuksen 14 §:ssä on säädetty, semmin-
1505: kin kun sen suuntaisesta kotietsinnästä on määräyksiä
1506: voimassaolevissakin paloviina-asetuksissa. Kotietsinnän
1507: toimittamisen väärinkäytöstä vastaan on pykälän lop-
1508: puun pantu valiokunnan mielestä kyllin riittävä uhka.
1509: 
1510:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1511:                      Alkoholilainsäädäntö.               35
1512: 
1513:                               24 §.
1514:        Kun valiokunta on katsonut tarpeelliseksi sallia
1515: kuntain asettaa erityisiä henkilöitä tätä lakia valvomaan,
1516: kuten 29 §:n 2 momentissa lähemmin säädetään, on
1517: valiokunnan mielestä näille henkilöillekin myönnettävä
1518: samallainen takavarikkoonottamisen oikeus kuin kau-
1519: punginviskaaleille, poliisivirkamiehille ja kruununpal-
1520: velijoille tämän pykälän mukaan on annettu. Koska
1521: on monesti välttämätöntä, että tämä toimenpide suori-
1522: tetaan kiireellisesti, ei näet tavattujen varastojen pelkkää
1523: ilmoittamista poliisille ole katsottava tarkoituksenmu-
1524: kaiseksi.
1525: 
1526:                               25 §.
1527:       Tämän pykälän uusi muodostelu on, kuten havai-
1528: taan, johtunut siitä, että laki ei salli valtion muille luo-
1529: vuttaa alkoholipitoisien aineiden myynnin oikeutta sekä
1530: siitä että laissa on tehty ero denaturoitujen ja denaturoi-
1531: mattomain alkoholipitoisien aineiden välillä.
1532: 
1533:                               26 §.
1534:       Valiokunnassa on esitetty mielipide, että sitä, joka
1535: ostaa luvattomasti myytyä alkoholipitoista ainetta, olisi
1536: oikeastaan pidettävä myyjän rikostoverina ja niin ollen
1537: rangaistava, sallimatta hänen todistaa myyjää vastaan
1538: tästä rikoksesta nostetussa jutussa, vaan käytännöllisistä
1539: syistä ei tämä mielipide ole saanut laajempaa kannatusta.
1540: Valiokunnassa on niinikään esitetty se käsitys, että tä-
1541: män pykälän toisessa momentissa erityisesti lueteltujen
1542: henkilöryhmäin olisi sallittava ilmiantaa tämän lain
1543: rikkomuksia toisiansa vastaan. Mutta ovat tämänkin
1544: mielipiteen puolustajat jääneet valiokunnassa vähem-
1545: mistöön. Niin ollen on valiokunta hyväksynyt käsit-
1546: telyn pohjaksi pannun esitysehdotuksen 15 §:n sem-
1547: moisenaan, tehden siihen ainoastaan pienempiä muo-
1548:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1549: 36         1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1550: 
1551: dollisia muutoksia ja erään nähtävästi epähuomiosta
1552: johtuneen virheellisyyden oikaisun.
1553: 
1554: 
1555:                               27 §.
1556:       Valiokunta on katsonut syytä olevan tässä pykälässä
1557: tarkemmin määrätä, minkä ajan kuluessa rikkomukset
1558: tätä lakia vastaan ovat otettavat alioikeudessa käsiteltä-
1559: viksi, sekä lisätä asiain ylioikeuksissa tapahtuvan käsit-
1560: telyn jouduttamista koskevan määräyksen.
1561: 
1562: 
1563:                              29 §.
1564:       Ottaessaan tämän pykälän 1 momentin lakiehdo-
1565: tukseen, on valiokunta ajatellut niitä monenkaltaisia
1566: toimenpiteitä, joita yleisen kieltolain täytäntöönpanosta
1567: johtuu. Kun maassa sallittu alkoholiliike ensi kädessä
1568: joutuu valtion asiaksi ja hallituksen niin ollen myöskin
1569: on pidettävä huoli, että alkoholipitoisia aineita on lu-
1570: vallisiin tarpeisiin saatavina, täytyy valtion tätä varten
1571: järjestää oma liike toimihenkilöineen, valmistus- sekä
1572: varastopaikkoineen j. n. e. Mikäli erityinen lainlaadinta
1573: tässä järjestelyssä on tarpeen, on valiokunta tahtonut
1574: jättää sen senaatin huoleksi.
1575:       Useissa tämän lain kohdissa (5 §, 7 § 1 mom.,
1576: 14 §) on nimenomaan viitattu, missä suhteessa senaatin
1577: tulee antaa lähempiä määräyksiä asiasta; toisista (12 §)
1578: tämä ilman sellaista viittaustakin käy ilmi. Mutta
1579: muissakin kohdin on senaatin asiaksi katsottava tar-
1580: peellisten l.ähempien määräysten antaminen. Valiokunta
1581: on tahtonut tässä momentissa nimenomaan ehdottaa
1582: kaikkien sellaisten lähempäin määräysten antamisen ja
1583: tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymisen jätettäväksi se-
1584: naatin valtaan.
1585:       Sanomattakin lienee selvää, että senaatin asiana
1586: sitäpaitsi on ryhtyä sille kuuluviin toimenpiteisiin niiden
1587:       Talmm;aliokunnan mietintö n:o 2.
1588:                       Alkoholilainsäädäntö.             37
1589: 
1590: säädösten muuttamista varten, joihin tämän lain voi-
1591: maan tulemisen johdosta voi aihetta olla. Eräästä sem-
1592: moisesta pyytää valiokunta nimenomaan huomauttaa.
1593: 25 §:n 1 momentin määräyksen johdosta, että siinä mai-
1594: nittu ulosmitattu alkoholipitoinen aine on tarjottava "Tal-
1595: tiolle kaupaksi, lienee tarpeen tehdä muutos tahi lisäys
1596: ulosmitatun tavaran myyntiä koskeviin ulosottolain sään-
1597: nöksiin, ellei katsota soveliaammaksi eri asetuksessa
1598: antaa lähempiä määräyksiä siitä, mitenkä tuollaisen
1599: kaupaksitarjoamisen tulee tapahtua. Tällaisia muutok-
1600: sia ja lisäyksiä muihinkin voimassa oleviin säädöksiin
1601: voinee tulla kysymykseen.
1602:       Alkoholipitoisten aineiden denaturoimiseen nähden
1603: ovat valiokunnan kuulustamat asiantuntijat huomautta-
1604: neet, että on olemassa sekä ulkomaalla käytännössäkin
1605: tehokkaampia denaturoimistapoja, kuin meillä nykyään
1606: käytetään. Sen johdosta on valiokunnassa nostettu ky-
1607: symys, eikö tähän lakiin olisi otettava erityinen määräys
1608: siitä, että senaatin olisi hetimiten ryhdyttävä toimeen
1609: denaturoimisesta voimassa olevain asetusten uusimi-
1610: seksi edellä viitatluun suuntaan. Sitä tarkoittavaa py·
1611: kälää ei ole kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi lakiin ot-
1612: taa, vaan on 29 §:n 1 momentin yleinen määräys
1613: tässäkin suhteessa katsottu riittäväksi, jonka ohella
1614: asiasta on tahdottu tämän pykälän perusteluissa täten
1615: huomauttaa.
1616:                                30 §.
1617:       Mitä vihdoin tämän lain voimaanastumisaikaan tu-
1618: lee, on valiokunnassa se käsitys ollut yleinen, ettei sitä
1619: pitäisi siirtää kovin kauas tulevaisuuteen, katsoen siihen
1620: että kansa hartaasti tätä lakia odottaa. Mutta toiselta
1621: puolen valiokunta ei ole voinut olla huomioon otta-
1622: matta, että hallitukselle on jätettävä aikaa niiden toi-
1623: mien suorittamiseen, jotka ovat välittömässä yhteydessä
1624: tämän lain säätämisen kanssa, ja joihin osaltaan edellä
1625:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1626: 38          1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1627: 
1628: 29 §:n kohdalla on viitattu. Samaten on valiokunta ol-
1629: lut sitä mieltä, että tämän lain toimeenpanoa helpotet-
1630: taisiin sikäli kuin nykyiset alkoholivarastot siihen men-
1631: nessä saataisiin loppumaan tai ainakin vähenemään.
1632: Missään tapauksessa ei voimaanastumista liene määrät-
1633: tävä niin pian tapahtuvaksi, etteivät nykyisten annis-
1634: keluoikeuksien määräajat ennättäisi päättyä, jota vas-
1635: toin uusien oikeuksien antaminen taas ei valiokun-
1636: nan mielestä enää voi tulla kysymykseen. Näitä nä-
1637: kökohtia silmälläpitäen on valiokunta katsonut so-
1638: veliaaksi ehdottaa lain voimaanastumispäiväksi heinä-
1639: kuun 1 päivän 1910, minkä ohessa on säädetty, että
1640: alkoholipitoisten aineiden valmistuksen ja maahantuon-
1641: nin, mikäli niitä ei uudessa laissa sallita, on lakkaami-
1642: nen vuotta aikaisemmin. Sitäpaitsi säädetään, että, si-
1643: käli kuin uusi laki astuu voimaan, samaa asiaa koske-
1644: vat vanhemmat säädökset lakkaavat voimassa olemasta.
1645: 
1646: 
1647: 
1648:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty, ehdottaa valio-
1649: kunta kunnioittaen:
1650: 
1651:                  että eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli-
1652:            sen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi
1653:            jättäisi seuraavan lakiehdotuksen :
1654: 
1655: 
1656: 
1657: 
1658:      Talow;valiokunnan mietintö n:o 2.
1659:                          Alkoholilainsäädäntö.             39
1660: 
1661: 
1662: 
1663: 
1664:       Laki alkoholipitoisten aineiden
1665: 
1666: valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
1667:                         ja varastossapidosta.
1668: 
1669:                                     1 §.
1670:      · Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa
1671: kaikkia aineita, jotka, ollessaan               +
1672:                                        15 astetta Celsiuksen
1673: mukaan, sisältävät enemmän kuin kaksi tilavuusprosent-
1674: tia etylialkoholia. Mallasjuomaa, joka on valmistettu
1675: enemmän kuin viiden prosentin vierrevoimalla Hallin-
1676: gin asteikon mukaan, pidetään aina alkoholipitoisena,
1677: jollei juoma ole ollut sellaisen erityisen käsittelyn alai-
1678: sena, että se ei voi saavuttaa korkeampaa kuin yllämai-
1679: nitun alkoholipitoisuuden.
1680: 
1681:                                      2 §.
1682:       Alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti,
1683: myynti, kuljetus, säilytys ja varastossapito olkoon sal-
1684: littu ainoastaan lääkinnöllisiin, teknillisiin tahi tieteelli-
1685: siin tarpeisiin, sillä tavalla kuin tässä laissa säädetään.
1686: 
1687:                                     3 §.
1688:      Alkoholipitoisten aineiden valmistus ja maahan-
1689: tuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena, jota
1690: älköön muille luovutettako.
1691: 
1692:                                     4 §.
1693:      Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksestä osottaa edus-
1694: kunta jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä valtion har-
1695:       Talousvaliokun'/'1(/!n, mietintö n:o 2.
1696: 40            1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1697: 
1698: joiltamaan alkoholiliikkeeseen seuraavana vuotena tarvit-
1699: tavat varat sekä määrää samalla, miten siitä edellisenä
1700: vuotena kertynyt tulo on käytettävä ja ehkä syntynyt
1701: vajaus täytettävä. Sitä varten tulee senaatin antaa
1702: eduskunnalle valtiopäiväin alussa erityinen tili tähän
1703: liikkeeseen edellisenä vuotena käytetyistä varoista sekä
1704: siitä kertyneistä tuloista.
1705: 
1706:                                5 §.
1707:       Valtion varastoista myytäköön alkoholipitoisia ai-
1708: neita, joita ei ole denaturoitu, ainoastaan:
1709:       1) apteekeille ja niille sairaaloille sekä lieteellisille
1710: laitoksille, jotka ovat saaneet senaatilta luvan hankkia
1711: sellaisia aineita näistä varastoista;
1712:       2) niille lakkavernissaa, pulituuria, eetteriä, ham-
1713: mas-, hius-, iho- ja hajuvettä sekä etikkaa y. m. s. ai-
1714: neita valmistaville teknillisille laitoksille, jotka ovat saa-
1715: neet senaatilta luvan tarkoituksiinsa käyttää alkoholipi-
1716: toisia aineita denaturoimattomina, kuitenkin ainoastaan
1717: vähintään sadan litran erissä ja ehdolla, että myydyn
1718: aineen alkoholiväkevyys on vähintään viisikymmentä
1719: tilavuusprosenttia.
1720:        Denaturoituja alkoholipitoisia aineita olkoon lupa
1721: valtion varastoista myydä erissä, joiden suuruuden se-
1722: naatti määrää.
1723:                                6 §.
1724:       Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään lak-
1725: kavernissaksi, pulituuriksi, eetteriksi, hammas-, hius-,
1726: iho- ja hajuvedeksi y. m. s. säädetyllä tavalla denatu-
1727: roitua alkoholia 8 ja 9 §§:ssä mainituille jälleenmyyjille.
1728: 
1729: 
1730:                               7 §.
1731:      Apteekeista olkoon lupa myydä alkoholipitoisia ai-
1732: neita lääkärin joka kerta erikseen antamasta lääkemää-
1733:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1734:                       Alkoholilainsäädäntö.                 41
1735: 
1736: räyksestä sekä ilman lääkemääräystä sellaisille sairaa-
1737: loille ja lieteellisille laitoksille, joista 5 §:ssä mainitaan.
1738:        Ulkonaisesti käytettäviä ja sellaisia sisällisesti käy-
1739: tettäviä lääkkeitä, jotka eivät sisällä pääaineksenaan
1740: eetterillä, aromaattisilla aineilla tahi väriaineilla sekoi-
1741: tettua alkoholia, olkoon kuitenkin lupa myydä ilman
1742: lääkemääräystä lääkintöasetusten määräämillä ehdoilla,
1743: sisällisesti käytettäviä ei kuitenkaan kahtakymmentä
1744: grammaa enemmän kerrallaan.
1745:        Denaturoimattoman alkoholipitoisen aineen lahjoi-
1746: tus pidetään myynnin veroisena.
1747: 
1748:                                8 §.
1749:        Poltto-, valaistus- ja puhdistusaineeksi denaturoi-
1750: tua alkoholia sekä 5 §:ssä mainittuja teknillisiä tuot-
1751: teita, paitsi lakkavernissaa ja pulituuria, saatakoon myydä
1752: ainoastaan sellaisista apteekeista ja rohcloskaupoista,
1753: jotka ovat hankkineet siihen kunnan luvan.
1754: 
1755:                                9 §.
1756:       Lakkavernissaa ja puHtuuria saakoot kunnan an-
1757: tamalla luvalla myydä avoimesta myymälästä ne, joilla
1758: on oikeus harjoittaa kauppaliikettä sellaisessa myymälässä.
1759: 
1760:                           10 §.
1761:       8 ja 9 §§:ssä mainitun luvan antaa asianomaisten
1762: hakemuksesta enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan
1763: kaupungin tahi kunnan valtuusto taikka, missä näitä
1764: ei ole, raastuvan- tahi kunnankokous.
1765: 
1766:                            11 §.
1767:       Älköön 7 §:n toisessa momentissa ja 8 sekä 9
1768: §§:ssä mainittuja aineita ostajalle annettako, jos on pe-
1769: rusteellista aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttä-
1770: mään juovutusjuomiksi.
1771:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1772: 42          1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1773: 
1774:                             12 §.
1775:        Kun alkoholipitoisia aineita, jotka eivät ole dena-
1776: turoituja, kuljetetaan valtion varastopaikkoihin tai 5 §:ssä
1777: mainituille laitoksille ja jälleenmyyjille, pitää tavaran
1778: mukana olla asianomaisen viranomaisen antama todis-
1779: tus, jossa on mainittava lähettäjän, vastaanottajan sekä
1780: kuljettajan nimi ja kotipaikka, aineiden laatu ja määrä,
1781: paikka mihin tavara on vietävä, sekä matkan mukaan
1782: sovitettu aika, jona todistus on voimassa.
1783:        Menetetyiksi tuomittuja alkoholipitoisia aineita kul-
1784: jetettaessa seuratkoon tavaraa maalla kruununvoudin
1785: tahi nimismiehen ja kaupungissa kaupunginviskaalin tai
1786: tullikamarin antama yhtäläinen todistus.
1787:        Denaturoituja sekä apteekeista hankittuja denatu-
1788: roimattomia alkoholipitoisia aineita kuljetettaessa ol-
1789: koon tavara varustettuna astiaan kiinnitetyllä myyjän
1790: antamalla todistuksena, jossa on mainittava myyjän
1791: ja ostajan nimi, aineen laatu ja määrä sekä myynnin
1792: päivämäärä.
1793:                             13 §.
1794:       Alkoholipitoisia aineita, joita ei ole denaturoitu,
1795: olkoon lupa pitää varastossa, paitsi valtion varastopai-
1796: koissa, ainoastaan 5 §:n ensimäisessä momentissa mai-
1797: nituissa laitoksissa.
1798:       Kuitenkin saatakoon apteekeista hankittuja dena-
1799: turoimattomia alkoholipitoisia aineita säilyttää muual-
1800: lakin, jolloin tavara olkoon varustettuna sellaisella todis-
1801: tuksena, kuin 12 §:n kolmannessa momentissa sanotaan.
1802:       Denaturoituja alkoholipitoisia aineita säilytettäköön
1803: vapaasti.
1804:                           14 §.
1805:       Alkoholipitoisien aineiden tislaukseen olkoot oi-
1806: keutetut, paitsi valmistajaa, senaatin määräämillä eh-
1807: doilla apteekit ja sellaiset tieteelliset laitokset, joista 5
1808: §:ssä mainitaan.
1809:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1810:                      Alkoholilainsäädäntö.               43
1811: 
1812:                               15 §.
1813:       Joka luvattomasti valmistaa tahi tislaa alkoholi-
1814: pitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi ker-
1815: ralla vähintään sadan markan sakolla ja rikkomnksen
1816: uudistuessa vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
1817:       Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholipitois-
1818: ten aineiden valmistukseen tahi tislaukseen, tavataan
1819: siihen tarkoitettuja kojeita tahi hapanta alkoholipitoisen
1820: aineen valmistukseen kelpaavaa mäskiä, rangaistakoon
1821: ensi kerralla vähintään sadan ja rikkomuksen uudis-
1822: tuessa vähintään viidensadan markan sakolla.
1823:       Luvattomasti valmistettu alkoholipitoinen aine,
1824: mäski sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
1825: 
1826:                               16 §.
1827:       Joka luvattomasti maahan tuo alkoholipitoista ai-
1828: netta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi kerralla vähin-
1829: tään sadan markan sakolla tahi vankeudella vähintään
1830: kahdeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi
1831: sekä rikkomuksen uudistuessa vankeudella vähintään
1832: neljäksi kuukaudeksi.
1833:       Tavara astiaineen olkoon menetetty, samoin juhta,
1834: ajoneuvot tai alus, joiden pääasiallisena kuormana tai
1835: lastina on alkoholipitoista ainetta. Jos rikoksen on
1836: tehnyt joku muu kuin juhdan, ajoneuvojen tai aluk-
1837: sen omistaja eikä viimemainittu ole rikokseen osalli-
1838: nen, niin ei hän menetä omaisuuttaan, vaan tulee rikol-
1839: lisen suorittaa juhdan, ajoneuvojen tai aluksen arvo.
1840:                          17 §.
1841:       Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoo alko-
1842: holipitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä
1843: rahan vastikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vähintään
1844: sadan markan sakolla ja rikkomuksen uudistuessa van-
1845: keudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
1846:       Tavara astioineen olkoon menetetty.
1847:       Talow;valiokunnan mietintö n:o 2.
1848: 44        1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1849: 
1850:                              18 §.
1851:       Joka rikkoo tämän lain määräyksiä alkoholi-
1852: pitoisien aineiden kuljetuksesta, varastossapidosta tai
1853: säilytyksestä, rangaistakoon vähintään sadan markan
1854: sakolla ja rikkomuksen uudistuessa vähintään kahden-
1855: sadan markan sakolla tai -yankeudella.
1856:       Tavara astioineen olkoon menetetty. Juhdan, ajo-
1857: neuvojen tai aluksen menettämisestä olkoon voimassa
1858: mitä 16 §:ssä on säädetty.
1859: 
1860:                              19 §.
1861:      Joka ottaa alkoholipitoisien aineiden luvattoman
1862: valmistuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin,
1863: kaupaksitarjouksen tahi kuljetuksen ammatikseen tai
1864: tavakseen, rangaistakoon vankeudella vähintään kuu-
1865: deksi kuukaudeksi tahi kuritushuoneella korkeintaan
1866: neljäksi vuodeksi, ja olkoon näissä tapauksissa muu-
1867: toin voimassa, mitä 15 §:n kolmannessa momentissa
1868: sekä 16, 17 ja 18 §§:n toisessa momentissa on säädetty.
1869: 
1870:                              20 §.
1871:       Joka rikkoo tämän lain 11 §:n määräystä vastaan,
1872: sakotettakoon vähintään viisikymmentä ja enintään viisi-
1873: sataa markkaa.
1874:                              21 §.
1875:      Jos se, joka on velvollinen syytteeseen panemaan
1876: tämän lain rikkomuksia, itse tekee sellaisen rikkomuk-
1877: sen, rangaistakoon niin kuin tässä laissa on sanottu ja
1878: menettäköön rikkomuksen uudistuessa sen ohessa vir-
1879: kansa.
1880:                               22 §.
1881:       Rikkomuksesta, jonka isännän tahi hänen sijaisensa
1882: tieten ja tahdosta tätä lakia vastaan tekee hänen talon-
1883:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1884:                      Alkoholilainsäädäntö.               45
1885: 
1886: väkensä tahi muu hänen työssään oleva tahi hänen
1887: käskyvaltansa alainen henkilö, vastaa isäntä tahi hä-
1888: nen sijaisensa niinkuin rikkomus olisi hänen itsensä
1889: tekemä. Tutkikoon kuitenkin tuomioistuin, missä mää-
1890: rin myöskin se, joka rikkomuksen teki, on rangaistukseen
1891: tuomittava.
1892: 
1893:                               23 §.
1894:       Kaupunginviskaalilla, poliisivirkamiehellä ja kruu-
1895: nunpalvelijalla tulee olla esteetön pääsy kaikkiin heidän
1896: valvontapiirissään oleviin tämän lain 13 §:n ensimäisessä
1897: momentissa mainittuihin varastoihin pitääksensä silmällä,
1898: että ainoastaan laillisesti Suomessa valmistettuja tahi
1899: asianmukaisesti maahan tuotuja alkoholipitoisia aineita
1900: on varastoonpantu tai säilytetään; ja jokainen sellaisen
1901: varaston haltia on velvollinen vaadittaessa heille näyt-
1902: tämään todistuksen hänen huostassaan olevan tavaran
1903: alkuperästä.
1904:       Jos jotakin pätevillä perusteilla epäillään luvatto-
1905: masta alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, varastossa-
1906: pidosta tahi myynnistä, pitäköön hänen luonaan ko-
1907: tietsinnön, jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan tar-
1908: peelliseksi, krunnunvouti tahi nimismies maalla taikka
1909: maistraatin jäsen, kaupunginviskaali tahi poliisimies
1910: kaupungissa.
1911:        Jos tällaisessa kotietsinnässä ei rikkomusta ole il-
1912: misaatu eikä pätevää syytä etsinnän toimittamiseen ha-
1913: vaita olemassa olleen, rangaistakoon toimitusmies niin
1914: kuin rikoslaissa on säädetty.
1915: 
1916:                                24 §.
1917:       Takavarikkoon-ottamisen oikeus on 23 §:ssä mai-
1918: nituilla viranomaisilla ja 29 §:n toisessa momentissa
1919: mainituilla kuntain tämän lain noudattamista vaiTomaan
1920: asettamilla henkilöillä. Takavarikko on tehtävä kahden
1921: todistajan läsnä ollessa.
1922:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
1923: 46        1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
1924: 
1925:                               25 §.
1926:       Velan maksuksi ulosmitattu alkoholipitoinen aine,
1927: jota ei ole denaturoitu, on tarjottava valtiolle kaupaksi.
1928:       Jos alkoholipitoinen aine, jota ei ole denaturoitu,
1929: on menetelyksi tuomittu ja sen määrä on niin pieni,
1930: ettei katsota sen arvon vastaavan valtion varastoon kul-
1931: jetuksen kustannusta, on aine todisteellisesti kaadettava
1932: maahan.
1933:       Velan maksuksi ulosmitattu denaturoitu alkoholipi-
1934: toinen aine tarjottakoon myytäväksi julkisella huuto-
1935: kaupalla.
1936:                              26 §.
1937:       Kaikissa niissä tapauksissa, jolloil'l syyte tehdään
1938: luvatlomasta alkoholipitoisien aineiden myynnistä, voi-
1939: daan ostaja, jos hän muuten havaitaan esteettömäksi,
1940: kutsua todistajaksi ja semmoisena valalla kuulostaa.
1941:       Asianomaiset syyttäjät ovat velvolliset panemaan
1942: tämän lain rikkomuksia syytteeseen. Kuka tahansa saa
1943: heille sellaisia rikkomuksia ilmiantaa, eivät kuitenkaan
1944: vanhemmat ja lapset eivätkä puolisot eivätkä veljet ja
1945: sisaret toisiansa vastaan, eikä myöskään muu sukulai-
1946: nen sitä vastaan, jonka luona hän saa ravinnon ja ela-
1947: tuksen, eivätkä kasvatit kasvatusvanhempiansa vastaan.
1948: 
1949:                              27 §.
1950:        Rikkomuksista tätä lakia vastaan toimittakoon
1951: asianomainen oikeus viipymättä tutkimuksen. Missään
1952: tapauksessa älköön tutkimusta lykättäkö kahta kuukautta
1953: kauemmaksi siitä päivästä, jona asia tuomarille ilmoi-
1954: tettiin.
1955:        Hovioikeuksissa ja senaatissa ovat näitä asioita
1956: koskevat valitukset käsiteltävät kiireellisinä.
1957:        Sen, joka katsotaan rangaistukseen syypääksi
1958: tämän lain säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa
1959: haastemiehelle palkkio hänen toimittamistaan haasteista
1960:      Talousvaliokuwnan mietintö n:o 2.
1961:                      Alkoholilainsäädäntö.             47
1962: 
1963: sekä harkinnan mukaan kohtuullisesti korvata syyttä-
1964: jälle ja todistajille heille asiassa aiheutuneet kulungit.
1965: 
1966:                              28 §.
1967:       Alkoholipitoisten aineiden maahantuonnista ja
1968: hankinnasta Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen
1969: tarvetta varten olkoon voimassa, mitä siitä on erittäin
1970: säädetty tahi vastedes säädetään.
1971: 
1972:                               29 §.
1973:       Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia maara-
1974: yksiä ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita maassa sal-
1975: litun alkoholiliikkeen järjestämistä ja silmälläpitämistä
1976: varten sekä tämän lain rikkomusten ehkäisemiseksi kat-
1977: sotaan tarvittavan.
1978:       Kaupungin tai kunnan valtuustolla tahi, missä
1979: näitä ei ole, raastuvan- tai kunnankokouksella olkoon
1980: oikeus asettaa tämän lain noudattamista valvomaan eri-
1981: tyisiä henkilöitä ja valmistaa heille ohjesäännöt, joille
1982: on hankittava kuvernöörin vahvistus.
1983: 
1984:                            30 §.
1985:       Tämä laki, jonka voimaan astuessa asetus palo-
1986: viinan valmistamisesta ja tislaamisesta 9 p:ltä ke-
1987: säk. 1892, asetus paloviinan ja muiden poltettujen
1988: tahi tislattujen väkiviinajuomain myymisestä, kuljetuk-
1989: sesta ja varastossa pitämisestä 9 p:ltä kesäk. 1892,
1990: asetus luvan saamisesta eräissä poikkeustiloissa pitää
1991: maalla kaupaksi väkiviinatavaroita ja mallasjuomia 9
1992: p:ltä kesäk. 1892, asetus eräistä viinien ja muitten mie-
1993: dompain väkijuomien kaupan rajoituksista 2 p:ltä tou-
1994: kok. 1895 sekä asetus mallasjuomain myymisestä ja
1995: anniskelemisesta 2 p:ltä huhtik. 1883, muutoksineen 9
1996: p:ltä kesäk. 1892, 10 p:ltä huhtik. 1895 ja 24 p:ltä tam-
1997: mik. 1902 ynnä kaikki muut tämän lain kanssa ristirii-
1998:      Talousvaliokunnwn mietintö n:o 2.
1999: 48          1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
2000: 
2001: taiset määräykset lakkaavat voimassa olemasta, on nou-
2002: datettava 1 päivästä heinäkuuta 1910, kuitenkin niin,
2003: että alkoholipitoisien aineiden valmistus ja maahan-
2004: tuonti, mikäli niitä ei tässä laissa sallita, on lakkaavaa
2005: 1 päivänä heinäkuuta 1909.
2006: 
2007: 
2008:       Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
2009: johtaja Perttilä sekä jäsenet Aalto, Aromaa, Heikkilä,
2010: Hokkanen, Huoponen (osittain), Kares, Knuutila, Man-
2011: tere (osittain), Oljemark (osittain), Reima (osittain), Runtti,
2012: SilJanpää, Soininen, Sundblom ja Viljakainen sekä osit-
2013: tain varajäsenet Ala-Kulju, Hedberg, Heiskanen, Huttu-
2014: nen, Kivioja ja Naaralainen.
2015:       Helsingissä, 10 p. lokak. 1907.
2016: 
2017: 
2018: 
2019: 
2020:       Talousvaliokunnan rwietintö n:o 2.
2021:                         Alkoholilainsäädäntö.             49
2022: 
2023: 
2024: 
2025: 
2026:                     Vastalauseita
2027:                                1.
2028: 
2029:       Väkijuomain kieltolain toimeenpanemiselle ja myös-
2030: kin sen tehokkaalle valvomiselle on tämän asian har-
2031: rastajaio puolelta aivan yleisesti välttämättömänä edelly-
2032: tyksenä pidetty sitä, että valtion yksinomaiseksi oikeu-
2033: deksi annetaan niiden alkoholipitoisten aineiden val-
2034: mistus ja maahantuonti, joita kieltolain voimassa ollessa
2035: vielä tarvitaan lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin
2036: tarkoituksiin. Liittyen tähän kieltolain harrastajien ja
2037: talousvaliokonnan yleiseen kantaan valtion monopoli-
2038:  oikeudesta, emme allekirjoittaneet kuitenkaan näe ole-
2039: van mitään syytä rajoittaa valtion monopolioikeuden
2040:  käyttämistä edellä olevan lakiehdotuksen 3 §:ssä viitat-
2041: tuon suuntaan. Olisi kieltolain toimeenpanemisen hel-
2042:  pottamiseksi ymmärtääksemme edullisinta järjestää asiat
2043:  niin, että valtio voisi monopolioikeuttaan käyttää muul-
2044:  lakin tavoin kuin perustamalla omia tehtaita ja asetta-
2045:  malla omia erityisiä alkoholipitoisien aineiden maahan-
2046:  tuonti-viranomaisia.
2047:        Syinä, jotka puhuvat sen puolesta, että valtiolle olisi
2048:  annettava vapaammat kädet kysymyksessä olevan mono-
2049:  polioikeutensa käyttämisessä, voisimme mainita ensin-
2050:  näkin sen, että kieltolain toimeenpanemista mielestämme
2051:  paljonkin hidastuitaisi se, että valtion olisi pakko jär-
2052:  jestää sille tähän asti aivan vieraita teollisuuslaitoksia
2053:  ja ymmärtääksemme uuden ja koko mutkikkaankin
2054:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2055: 50          1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
2056: 
2057:  virkakoneiston. Menisi ehkäpä vuosia tämmöiseen asian
2058: järjestelyyn, jota vastoin, jos valtio voisi jättää asian
2059:  yksityisen yritteliäisyyden varaan, ei minkäänlainen
2060:  asian toimeenpanon viivyttely tämän asian järjestämi-
2061:  sen tähden tarvitsisi kysymykseen tulla. Huomioon on,
2062:  näet, otettava, että meillä nyt jo on olemassa esim.
2063:  apteekki-alalla yhtymistä sellaista, jonka käsiin apteek-
2064:  kien tarvitsema alkoholiliike voitaisi uskoa.
2065:        Ei myöskään käy kieltäminen, että valtion sellai-
2066:  senaan on koko lailla vaikeata seurata esim. alkoholi
2067: teknillisten tuQtteiden kehitystä niin, että maamme liike
2068:  tällä alalla pysyisi kehittyvän tuotannon tasalla. Kun
2069: on kysymyk,sessä ala, jossa yhtä mittaa esiintyy uuden-
2070: laisia tuotteita lukemattomien hammas-, hius- ja hajuve-
2071:  sien y. m. sellaisten tavarain muodossa, niin on epäiltä-
2072: vää, onnistuuko valtion maahantuonti-viranomaistensa
2073: välityksellä pysymään tämän kehityksen tasalla niin, ettei
2074: oikeutettua tyytymättömyyttä syntyisi näiden aineiden
2075: tarvitsijain ja käyttäjäin puolelta. Yksityisluontoiselle
2076: yritteliäisyydelle tämmöinen kehityksen tasalla pysy-
2077:  minen varmaankin onnistuisi monin verroin paremmin.
2078:        Tämän ohessa ei voi olla epäilemättä, että asian
2079: järjestäminen välittömästi valtion haltuun ehdottomasti
2080: kallistuitaisi tähän alaan kuuluvien tuotteiden hintoja,
2081: koska valtion asian järjestämiseksi täytyisi ylläpitää eri-
2082: tyistä virkamiehistöä, jonka palkkaus luonnollisesti olisi
2083: tämän liikkeen kannatettava. Muutenkin kai kokemus
2084: on aivan tarpeeksi osoittanut, että valtion välittömässä
2085: hoidossa oleva liike on kustannuksiltaan kalliimpaa,
2086: kuin yksityisen yritteliäisyyden varassa oleva.
2087:        Asianmukaisinta ja käytännöllisintä on sentähden
2088: allekirjoittaneiden mielestä järjestää asiat niin, että hal-
2089: litus voi, jos se haluaa, luovuttaa valtion valmistus- ja
2090: maahantuontioikeuden yksityisiin käsiin. Tässä jär-
2091: jestämisessä on kuitenkin silmällä pidettävä sitä, että
2092: säilyisi tarpeelliset takeet siitä, etteivät yksityiset vai-
2093:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2094:                      Alkoholi lainsäädäntö.             51
2095: 
2096: mistajat ja tuottajat käyttäisi asemaansa vaarm kielto-
2097: lain määräysten kiertämiseksi ja rikkomiseksi tai oman
2098: voitonhimoosa tyydyttämiseksi esim. tuottamalla maahan
2099: huonosti denaturoituja alkoholipitoisia teknillisiä tuot-
2100: teita, kohottamalla näiden tuotteiden hintoja kohtuutto-
2101: masti j. n. e. Tämmöinen vaara olisi olemassa, jos
2102: valmistus ja tuotanto jätettäisi kokonaan yksityisten
2103: haltuun. Mutta jos asia jätetään määräajaksi erityisen
2104: järjestyssäännön alaisille yhtiöille, joiden korkein jaet-
2105: tava voitto·osinko jo on säännöissä määrätty, niin voi-
2106: tanee hyvin helposti ehkäistä yllä mainitsemiemme laa-
2107: tuiset epäkohdat. Tarkastus voitaisi järjestää siinä ta-
2108: pauksessa kyllin tehokkaaksi. Ja jos joku yhtiö ru-
2109: peaisi sittenkin erityisellä keinottel ulla kallistultamaan
2110: hintoja tai muuten vaikeuttamaan kieltolaki-järjestelmän
2111: voimassa oloa, niin jäisi kieltolain harrastajille asiat
2112: näin järjestettyä tilaisuus perustaa kilpailevia yhtiöitä,
2113: jotka luonnollisesti voimainsa perästä koettaisivai hel-
2114:  poittaa tarpeellisten tuotteiden saantia.
2115:        Yllä mainitsemiemme syiden perusteella saamme
2116:  kunnioittaen esittää, että
2117: 
2118:                  Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä ole-
2119:             van lain näin kuuluvana :
2120: 
2121: 
2122: 
2123: Laki alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuon-
2124:   nista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa pidosta:
2125: 
2126:                                1 §.
2127:       Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
2128: 
2129:                                2 §.
2130:       Samoin.
2131: 
2132:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2133: 52           1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
2134: 
2135:                                 3 §.
2136:       Alkoholipitoisien aineiden valmistus ja maahan-
2137: tuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena. (Pois).
2138: 
2139: 
2140:                                 4 §.
2141:        Valtio voi määräjaksi joko kokonaan tai osaksi
2142:  luovuttaa oikeuden alkoholipitoisien aineiden valmis-
2143:  tukseen ja maahantuontiin yhdelle.tai useammalle erityi-
2144:  sen järjestyssäännön ja tarkastuksen alaiselle yhtiölle.
2145:        Yhtiöön ei saa kuulua henkilöitä, jotka virkansa
2146: tai heille uskotun toimen johdosta tulevat ottamaan
2147: osaa päätökseen alkoholipttoisten aineiden valmistuksesta,
2148: maahantuonnista, myynnistä, kulietuksestaja varastossa
2149: pidosta tahi joiden tulee tämän lain noudattamista
2150:  valvoa.
2151:        Jos yhtiö on osakeyhtiö, ovat osakkeet asetettavat
2152:  nimeltä mainituille kenkilöille.
2153:        Oikeuttaan älköön yhtiö luovuttako toiselle yhtiölle
2154:  ennenkuin senaatin talousosasto on antanut siihen luvan.
2155:         Yhtiön puhtaasta vuosivoitosta on se määrä, mikä
2156: jää, kun siitä on otettu pois enintään kuuden prosentin
2157:  korko yhtiöön maksetusta pääomasta, vuosittain luovu-
2158:  tettava sellaisiiin valtionvar·oihin, joiden käyttäminen
2159:  on valtiopäivistä riippuva.
2160: 
2161:                              5 §.
2162:        Alkoholipitoisia aineita, joita ei ole denaturoitu,
2163: olkoon valmistajalla ja maahan tuottajalla oikeus myydä
2164: ainoastaan.
2165:       1) apteekeille ja niille sairaaloille sekä tieteellisille,
2166: laitoksille, jotka ovat saaneet senaatilta luvan hankkia
2167: sellaisia aineita näistä varastoista;
2168:        2) niille lakkavernissaa, pulituuria, eetteriä, ham-
2169: mas-, hius-, iho- ja hajuvettä, sekä etikkaa y. m. s. ai-
2170:       Talousraliokunnwn mietintö n:o 2.
2171:                     Alkoholilainsälldäntö.                 53
2172: 
2173: neita valmistaville teknillisille laitoksille, jotka ovat
2174: saaneet senaatilta luvan tarkoituksiinsa käyttää alkoholi-
2175: pitoisia aineita denaturoimattomina, kuitenkin ainoastaan
2176: vähintään sadan litran erissä ja ehdolla, että myydyn
2177: aineen alkoholiväkevyys on vähintään viisikymmentä
2178: tilavuus prosenttia.
2179:       Denaturoituja alkoholipitoisia aineita olkoon val-
2180: mistajalla ja maahan tuottajalla lupa myydä edellisessä
2181: momentissa mainituille laitoksille ja 8 ja 9 §§:ssä mai-
2182: nittuillejälleenmyyjille sekä teollisuus laitoksille, viimeksi
2183: mainittuille ei kuitenkaan vähemmissä kuin sadan litran
2184: erissä.
2185:                          6 §.
2186:       Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
2187: 
2188:                                7 §.
2189:       Samoin.
2190: 
2191:                                8 §.
2192:      Samoin.
2193: 
2194:                                9 §.
2195:       Samoin.
2196: 
2197:                               10 §.
2198:      Samoin.
2199: 
2200:                               11 §.
2201:       Samoin.
2202: 
2203:                            12 §.
2204:       Kun alkoholipitoisia aineita, jotka eivät ole dena-
2205: turoituja, kuljetetaan valmistajan tai maahan tuottajan
2206: varastopaikkoihin tai 5 §:ssä mainituille laitoksille pitää
2207: tavaran mukana olla tullikammarista otettaessa asian-
2208: omaisen tullivirkamiehen antama passi sekä valmista-
2209:       Talousvaliokumwn mietintö n:o 2.
2210: 54          1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
2211: 
2212: jan tai maahan tuottajan varastosta otettaessa valmis-
2213:  tajan tai myyjän antama todistus, joissa kummassakin on
2214: mainittava lähettäjän, vastaanottajan sekä kuljettajan nimi
2215: ja kotipaikka, aineiden laatu ja määrä, paikka mihin
2216: tavara on vietävä sekä matkan mukaan sovitettu aika,
2217: jona todistus on voimmassa.
2218:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
2219:      3 mom. Samoin.
2220: 
2221:                          13 §.
2222:      Alkoholipitoisia aineita, joita ei ole denaturoitu,
2223: olkoon lupa pitää varastossa, paitsi valmistajan ja
2224: maahantuottajan varastopaikoissa, ainoastan 5 §:n en-
2225: simäisessä momentissa mainituissa laitoksissa.
2226:      2 mom.: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
2227:      3 mom.: Samoin.
2228: 
2229:                        14 §.
2230:      Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
2231: 
2232:                                15 §.
2233:       Samoin.
2234: 
2235:                                16 §.
2236:       Samoin.
2237: 
2238:                                17 §.
2239:       Samoin.
2240: 
2241:                                18 §.
2242:       Samoin.
2243: 
2244:                                19 §.
2245:       Samoin.
2246: 
2247:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2248:                      Alkoholilainsäädäntö.              55
2249: 
2250:                                 20 8.
2251:       Samoin.
2252: 
2253:                                 21 §.
2254:       Samoin.
2255: 
2256:                                 22 §.
2257:       Samoin.
2258: 
2259:                                 23 §.
2260:       Samoin.
2261: 
2262:                                24 §.
2263:       Samoin.
2264:                                25 §.
2265:       Menetetyksi tuomittu tahi velanmaksuksi ulosmitattu
2266:  alkoholipitoinen aine, jota ei ole denaturoitu, on tar-
2267: jottava valtiolle tai 4 §:ssä mainitulle yhtiölle kaupaksi.
2268:        Ellei menetetyksi tuomittua alkoholipitoista ai-
2269:  netta, jota ei ole denaturoitu, saada tällä tavoin
2270:  myydyksi tahi jos sen määrä on niin pieni, ettei kat-
2271:  sota sen arvon vastaavan kuljettamisten kustannusta,
2272: on aine todisteellisesti kaadettava maahan.
2273:      3 mom: Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
2274:                                26 §.
2275:       Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.
2276: 
2277:                                27 §.
2278:       Samoin.
2279: 
2280:                                28 §.
2281:       Samoin.
2282: 
2283:                                29 §.
2284:       Samoin.
2285:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2,
2286: 
2287:                       1
2288: 56           1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
2289: 
2290:                                30 §.
2291:      Samoin.
2292: 
2293:       Helsingissä 10 p. lokak. 1907.
2294:      K. R. Kares.                           J. Runtti.
2295:      E. Ala-Kulju.
2296:                             Tähän pääasiassa yhtyy
2297:                                             Mikael Soininen.
2298: 
2299: 
2300: 
2301: 
2302:        Taloll8valiokunnan mietintö n:o 2.
2303:                      Alkoholilainsäädäntö.                  57
2304: 
2305: 
2306:                                              (Suomennos.)
2307: 
2308: 
2309: 
2310: 
2311:                                 II.
2312: 
2313:      Juoppouden vastustaminen tehokkailla lainsäädäntö-
2314: toimenpiteillä ja sen ohessa raittiustyön voimakas edis-
2315: täminen on yhteiskunnan ehdoton velvollisuus. Ja kat-
2316: soen siihen paljoon pahaan, minkä juovutusjuomain
2317: käyttäminen ja erittäinkin niiden väärinkäyttäminen
2318: tuottaa, tarvitaan pitkällemeneviä rajoituksia juovutus-
2319: juomaliikkeen alalla samaten kuin kovennetut rangais-
2320: tusmääräykset ovat täysin perusteltavissa. Mutta luopu-
2321: mista käden käänteessä vuosisatain katsäntotavasta ja
2322: yksityisen henkilön pakottamista kokonaan jättämään
2323: vähimmin alkoholipitoisetkin juomat, kuten olut ja viini,
2324: ei voida pitää viisaana eikä asianhaarain vaatimana.
2325: Saatavina olevien tilastotietojen mukaan on väkiviina-
2326: juomain kulutus kymmenvuotiskaudella 1897-1906
2327: alentunut 3,11 litrasta asukasta kohti 2,42 litraan, asian-
2328: laita joka ei vain ole todistuksena raittiudenystäväin
2329: päämäärästään tietoisesta ja menestyksellisestä toimin-
2330: nasta, vaan myöskin täysin todistaa oikeaksi käsityksen
2331: että kasvava kansanvalistus vaikuttaa juovutusjuomain
2332: kulutuksen vähentymistä. Asteettain tapahtuvalla hyvin
2333: harkitulla mutta samalla kertaa voimakkaasti vaikutta-
2334: valla juovutusjuomaliikkeen rajoittamisella ja koventa-
2335: malla rangaistusmääräyksiä rikkomuksista ja vaarm-
2336: käytöistä, perustamalla valtion kustannuksella juoppo-
2337: koteja ja panemalla voimaan oikeus juoppojen pakolli-
2338:  seen sulkemiseen näihin hoitoloihin, tehokkaalla yhteis-
2339:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2340: 58         1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
2341: 
2342: kunnallisella valistustyöllä ja parantamalla työläisluokan
2343: elämänoloja, tukemalla runsailla valtioavuilla raittius-
2344: työtä sekä ottamalla käytäntöön pakollinen raittius-
2345: opetus maan kaikissa kouluissa, pitäisi juovutusjuo-
2346: mien käyttämisen vieläkin vähentyä ja kansamme rait-
2347: tiuden voimakkaasti edistyä.
2348:       Laatiessaan esilläolevan ehdotuksen laiksi alko-
2349: holipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista,
2350: myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta on talous-
2351: valiokunnan enemmistö asettunut kannalle, jota alle-
2352: kirjoittanut ei voi hyväksyä. Kysymykseen lähemmin
2353: perehtyessä huomaa, että mielipiteet ehdottoman rait-
2354: tiuden harrastajien taholla viime aikoina ovat kehitty-
2355: neet liian nopeasti voidakseen herättää tarpeeksi luotta-
2356: musta. Kun vielä 1904 ja 1905 vuoden valtiopäivillä
2357: olisi tyydytty kunnalliseen kieltolakiin, joka silloin oli
2358: esillä esitysmietintönä, mikä kuitenkin raukesi, vaadi-
2359: taan nyt ilman muuta yleistä kieltolakia. Ne, jotka
2360: ovat tehneet esityksen sellaisesta, ovat kuitenkin aset-
2361: taneet lievempiä vaatimuksia siinä suhteessa kuin millä
2362: valiokunnan enemmistö on katsonut voitavan tulla toi-
2363: meen. Raittiuden Ystäväin ehdotuksissa kieltolaiksi,
2364: jotka ovat olleet erinäisten asiaa koskevien esitys-ehdo-
2365: tusten pohjana, on katsottu riittäväksi kieltää alkoholi-
2366: pitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti ja
2367: kuljetus, mutta esillä olevassa valiokunnanmietinnössä
2368: ehdotetaan kiellettäväksi myöskin alkoholipitoisten ai-
2369: neiden varastossapito. Tässä kohden tietää valiokun-
2370: nanmietintö äärimmäisyystoimenpidettä, jonka tarko-
2371: tuksena on rajoittaa yksityisen ihmisen itsemääräämis-
2372: oikeutta kun on kysymyksessä alkoholipitoisten juo-
2373: main käsitteleminen ja käyttäminen.
2374:       Tärkeä merkitys on kysymyksellä sen prosenntti-
2375: määrän vahvistamisesta, joka on oleva rajana mietojen
2376: ja väkevien alkoholijuomain välillä. Raittiuden Ystä-
2377: väin molemmissa ehdotuksissa on tämä prosenttimäärä
2378:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2379:                      Alkoholilainsäädäntö.              59
2380: 
2381: pantu 2 1/2 volyymiprosentiksi etyylialkohoolia     +  15
2382: Celsiuksen asteisena. Sama on prosenttimäärä siinä
2383: esitys-ehdotuksessa, joka on ollut pohjana valiokunnan-
2384: mietintöä laadittaessa. Valiokunnan enemmistö on kui-
2385: tenkin yhtynyt vahvistamaan rajan 2 prosentiksi ja,
2386: mikäli koskee mallasjuomia, vierreväkevyyden korkein-
2387: taan 5 prosentiksi Ballingin asteikon mukaan, mikä
2388: minun käsitykseni mukaan on maalin yli ampumista ja
2389: sen ohessa omiansa vaikeuttamaan lain käytännöllistä
2390: sovelluttamista. Kokemus osottaa nimittäin täydelli-
2391: sesti todeksi että on ylen vaikeata, ellei kerrassaan
2392: mahdotonta, valmistaa, terveellisiä ja hyvänäpysyviä
2393: mallasjuomia, joiden alkoholipitoisuus on alle 2 pro-
2394: sentin, kun sitä vastoin 2 1 / 2 prosentin yläraja melkoi-
2395: sesti helpottaisi tekniikkaa tässä katsannossa ja siten
2396: on jonkun verran omiaan tasotlamaan tietä yleisen
2397: kieltolain toteuttamiselle, vahingoittamatta millään mah-
2398: dollisella tavalla raittiuden etuja.
2399:       Kun allekirjoittanut itse pääkysymykseen nähden
2400: ei ole voinut asettua samalle kannalle kuin valiokunnan
2401: enemmistö, on siitä ollut seurauksena, että minä olen
2402: ollut eri mieltä useimmista yksityiskohdistakin. Niin
2403: esim. mikäli koskee kysymystä rangaistusmääräyksistä,
2404: jotka ovat kohtuuttoman ankaria ja sen kautta omiaan
2405: tekemään tehottomaksi sen vaikutuksen mikä sellaisilla
2406: muuten pitää olla, kun on kysymys todella törkeistä
2407: rikoksista.
2408:       Kansan mielipide ei tule, ainakaan aluksi, pitä-
2409: mään rikoksia kieltolakia vastaan todella törkeinä ri-
2410: koksina, ja kuitenkin saattaa niitä seurata vuoden kes-
2411: tävä kuritushuonerangaistus.
2412:       Kun tapa käyttää älkoholipitoisia juomia on ylei-
2413: sesti levinnyt ja tätä tapaa laajoissa piireissä pidetään
2414: täysin luvallisena ja sellaisia juomia kaikissa Euroopan
2415: maissa ja erittäinkin Suomen naapurimaissa käytetään
2416: vielä enemmän kuin meillä, ei täydellinen kielto voi
2417:      Talow;valiokunnan mietintö n:o 2.
2418: 60          1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o 1.
2419: 
2420: ilman muuta näyttää välttämättömältä, eikä myöskään
2421: oikeutetulta. Nykyajan vilkas yhdysliike maiden ja
2422: kansojen välillä tekisi salakuljetuksen estämisen mel-
2423: keinpä mahdottomaksi; ja on tässä kohden myös otet-
2424: tava huomioon että alkoholipitoisien juomain maahan-
2425: tuonnista, salaisesta valmistuksesta ja myynnistä koituisi
2426: erittäin tuottava liike, kun juovutusjuomaliikkeen koko
2427: voittoa, joka nyt jaetaan elinkeinonharjoittajain, kun-
2428: nan ja valtion välillä, lähinnä olisi pidettävä palkin-
2429: tona lain rikkomisesta. Suurimmista ponnistuksista ja
2430: erityisestä kunnallisesta raittiuspoliisista huolimatta ei
2431: voida estää tapahtumasta joukotlain lainrikkomuksia.
2432: Loppumattomista syytteistä ja rangaistuksista huolimatta
2433: ei kieltolakia varmaankaan voida saattaa noudatetta-
2434: vaksi, mikä on omiaan heikonlamaan ja järkyttämään
2435: kunnioitusta lakia kohtaan. Luonnollisena seurauksena
2436: kieltolain voimaan panemisesta tulee olemaan tervey-
2437: delle vahingollisten sijaisaineiden syntyminen. Siten
2438: menetetään toisella taholla mitä juovutusjuomain vä-
2439: hentyneen kulutuksen kautta toisella taholla voitetaan
2440: elintapoihin, siveellisyyteen ja terveydenhoitoon nähden,
2441: minkä ohessa yksityisen vapautta rajoitetaan enemmän
2442: kuin on välttämätöntä ja tarkotuksenmukaista.
2443:       Valiokunnan laatiman selvityksen kauppasopimus-
2444: ten suhteesta mahdolliseen kieltolakiin ei voida katsoa
2445: olevan täysin perinpohjaisen eikä myöskään asiallisesti
2446: vakuuttavan ja omiaan poistamaan olemassa olevat
2447: epäilykset. Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa tehdyissä
2448: kauppasopimuksissa ovat sopimuksentekijät sitoutuneet
2449: ylipäänsä olemaan minkäänlaisella tuonti- ja vientikiel-
2450: lolla asettamaHa esteitä molemminpuolisille kauppa-
2451: suhteille sopimuksen tehneiden valtakunlain välillä.
2452: Ja katsoen puheenalaisissa maissa vallitsevaan käsityk-
2453: seen alkoholijuomista ja niiden käyttämisestä, tunnus-
2454: tettaisiin tuontikieltoa, sillä itse asiassa tarkottaa kielto-
2455: laki sellaista, tuskin sellaiseksi terveydenhoito- ja poli-
2456:       Talousvalwkunnan mietintö n:o 2.
2457:                      Alkoholi lainsäädäntö.             61
2458: 
2459: tiamääräykseksi, jonka varalle poikkeusmääräyksiä on
2460: pantu kauppasopimuksiin. Niin ollen eivät vientimaat
2461: varmaankaan jättätsi tekemättä vastaväitteitä. Kielto-
2462: lain voimaan saattamista varten Suomessa on niin muo-
2463: doin, meidän mielestämme, välttämätöntä poistaa kaup-
2464: pasopimusten aiheuttamat esteet, jossa tarkoituksessa
2465: tarvitaan Venäjän valtakunnan ulkopolitiikkaa koskevia
2466: laajoja toimenpiteitä 1otta saataisiin kauppasopimukset
2467: muutetuiksi, jota paitsi kieltolaki myös edellyttää Suo-
2468: men ja Venäjän välisiä kauppasuhteita koskevan asetuk-
2469: sen tarkastamista.
2470:       Yleisen kielolain tueksi on esitetty että Suomen
2471: kansan enemmistö haluaa saada sellaisen. Tälle todis-
2472: teelle täytyy luonnollisesti antaa huomattava merkitys,
2473: vaikka syyllä voidaankin väittää ettei kansan mielipide
2474: tässä kysymyksessä vielä ole kyllin selvästi ilmaantu-
2475: nut. Toiselta puolen voidaan varmasti myös panna
2476: kysymykseen, onko todella oikean ihmisyyden mukaista
2477: että enemmistö tämänkaltaisessa tap~uksessa pakottaa
2478: joka tapauksessa huomattavan vähemmistön omista-
2479: maan käsityksen, joka ei läkeskään ole saavuttanut
2480: yleistä tunnustusta. Mutta jos tahtookin kaikissa ta-
2481: pauksissa pitää kiinni siitä että enemmistöllä täytyy
2482: olla oikeus lain säätämiseen, olisi oikeampaa panemalla
2483: voimaan kunnallinen kieliolaki antaa kansan mielipiteen
2484: ilmetä ja vakaautua ja sillä tavoin valmistaa maaperä
2485: yleiselle kieltolaille. On sitä enemmän syytä huomaut-
2486: taa tästä näkökohdasta, kun aivan todennäköisesti jo
2487: näille valtiopäiville annetaan hallituksenesitys kunnalli-
2488: sesta kieltolaista; ja tuskin voi olla onnellista että kul-
2489: kien tämän esityksen edellä tehdään päätös yleisen
2490: kieltolain voimaan panemisesta, ennenkuin ne painavat
2491: näkökohdat kunnallisen kieltolain puolesta, jotka hal-
2492: lituksella on esiintuotavina, ovat tulleet tunnetuiksi ja
2493: harkituiksi.
2494: 
2495:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2496: 62          1907. -     Edusk. esit. mietintö n:o 1.
2497: 
2498:       Nyt esillä olevalla ehdotuksella kieltolaiksi on pit-
2499: källe menevän yksipuolisuuden ilmeinen leima, mikä
2500: on omiaan tukemaan sitä käsitystä ettei kieltolakikysy-
2501: mystä ole pantu perinpohjaisen ja ennen kaikkea puo-
2502: lueettoman, kaikinpuolisen harkinnan alaiseksi.
2503:        Edellä on jo huomautettu olevan sopimatonta.
2504: ettei sanottaisi ymmärtämätöntä, vahvistaa alkoholipi-
2505: toisten ja alkoholittomien aineiden rajaksi 2 o/o sekä
2506: viitattu tästä johtuviin moniin haittoihin. Samaten on
2507: huomautettu drakoonisista rangaistusmääräyksistä kielto-
2508: lain pienimmästäkin rikkomisesta.
2509:        3 §:n mukaan ei valtio voi luovuttaa toiselle oi-
2510: keutta valmistaa ja tuoda maahan alkoholipitoisia ai-
2511: neita lääkinnöllistä, teknillistä ja tieteellistä tarkotusta
2512: varten, mikä epäilemättä olisi taloudellisesti edullisem-
2513: paa kuin että valtio itse toimittaa sellaisten valmistusta
2514: ja maahantuontia.
2515:        7 pykälän toinen kohta säätää että sisällisesti käy-
2516: tettäviä lääkkeitä, jotka eivät pääaineksenaan sisällä
2517: eetterillä, aromaattisilla aineilla tahi väriaineilla sekotet-
2518: tua alkoholia, saadaan myydä ilman lääkemääräystä,
2519: kuitenkin enintään 20 grammaa kerrallaan. Säännöstä
2520: 20 grammasta täytyy pitää suorastaan mahdottomana,
2521: sillä puhe 20 grammasta kun on kysymys esim. lääk-
2522: keestä hevoselle tahi lehmälle hipaisee hyvin läheltä
2523: naurettavan rajaa. Mitä haittoja syntyy jos määräys
2524: 20 grammasta hyväksytään, on kokemus pian näyttävä,
2525: ja tuntuvimmin joutuvat näistä haitoista kärsimään ne,
2526: jotka asuvat etäällä apteekista, kuten esim. ulkosaaristo-
2527: laiset, jotka sen vuoksi luonnollisestikin merimatkoil-
2528: laan varustavat itselleen lääkkeitä naapurimaista, joissa
2529: ei ole voimassa tällaisia säännöksiä. Sana »pääaines»,
2530: ollen liian epämääräinen, tekee puheenalaisen säänök-
2531: sen yhäkin mahdottomammaksi.
2532:        Denaturoidun alkoholin myymisen poltto-, valais-
2533:  us- ja puhdistusaineeksi sekä lakkavernissan ja puli-
2534:       l'alousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2535:                       Alkoholilainsäädäntö.             63
2536: 
2537: tuurin myynnin tekeminen kunnan luvasta riippuvaksi,
2538:  kuten 8:ssa ja 9:ssä pykälässä säädetään, ei voi katsoa
2539:  olevan perusteltua ja hyvinharkkittua, eikä myöskään
2540: asianhaarain vaatimaa, sillä puheenalaisia aineitahan
2541: täytyy pitää elinkeino-toiminnalle tarpeellisina, eikä
2542: juovutusjuomina.
2543:       16 pykälän ensimäisen kohdan mukaan rangais-
2544: taan luvaton alkoholipitoisen aineen maahantuonti tahi
2545: tuonnin yritys vähintään 100 markan sakolla tai van-
2546: keudella vähintään 2 kuukaudeksi ja enintään 2 vuo-
2547: deksi. Jos henkilöllä, joka palaa ulkomaanmatkalta,
2548: astuessaan Suomen alueelle, havaitaan olevan mahdolli-
2549: simman pieni pullo kiinaviiniä tai tokajeria, jota kum-
2550: paakin on käytetty lääkkeenä, tahi pieni rohtopullo
2551: kamferttiviinaa, voi seurauksena olla kahden kuukau-
2552: den, mahdollisesti 2 vuoden, vankeus.
2553:       Saman pykälän jälkimäinen kohta on saanut sil-
2554:  määnpistävän ja vähintään sanoen epäselvän kieliasun,
2555: koska siinä sanotaan, että rikollisen täytyy suorittaa
2556: juhdan, ajoneuvojen tai aluksen arvo, mainitsematta
2557: mitään siitä, että takavarikko peruutetaan tahi että val-
2558: tion on korvattava takavarikkoon otetun arvo siinä ta-
2559: pauksessa että rikolliselta puuttuu varoja.
2560:       23 pykälä määrää pidettäväksi kotietsinnän jos
2561: jotakuta pätevillä syillä epäillään siitä että hänellä lu-
2562: vattomasti on hallussaan alkoholipitoisia aineita. Jos
2563: tämä säännös asetetaan 29 §:ssä mainitun kunnallisen
2564: kieltolakipoliisin yhteyteen, on hyvin ymmärrettä,,issä,
2565: paljonko kotirauhaa pidetään arvossa jälkeen 1 päivän
2566: kesäkuuta 1910. Ja kuitenkin on kotirauhaa suojeltava
2567: ja varjeltava yhtenä vapaan kansalaisen kalleimpana
2568: oikeutena.
2569:       Valvomaan kieltolain noudsttamista on kaupunki-
2570: ja maalaishunnalla oikeus ottaa erityisiä henkilöitä ja
2571: heille antaa määräyksiä, säätää 29 §. Erityisen raittius-
2572: poliisin tarvetta täytyy vakavasti epäillä, erittäinkin kun
2573:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2574: 64          1907. -    Edusk. esit. mietintö n:o 1.
2575: 
2576: voimassa olevan lain mukaan itsekukin on oikeutettu
2577: syytettä varten viralliselle syyttäjälle ilmiantamaan tä-
2578: mänkaltaisia rikoksia. Takavarikkoon ottamisen oikeu-
2579: den myöntäminen kunnallisille kaitsijoille, kuten 24
2580: §:ssä sanotaan, näyttää minusta olevan aivan aiheetonta
2581: ja ristiriidassa takavarikon toimittamisesta nykyään voi-
2582: massa olevien määräysten kanssa.
2583:       Valiokunnan suuri enemmistö on pitänyt sopivana
2584: pistämällä väliin 28 §:n tehdä poikkeuksen Suomeen
2585: sijoitettuun venäläiseen sotaväkeen nähden. On selvää
2586: että sellaisen poikkeussäännöksen epäilemättä täytyy
2587: tuotta suuria vaaroja, ilmeisiä väärinkäyttäjä ja kielto-
2588:  lain kiertämistä. Johdonmukainen kieltolaki ei voi si-
2589: sältää sellaista poikkeuspykälää.
2590:        Sen nojalla mitä edellä on aivan lyhykäisesti esiin·
2591:  tuotu ja ottamalla huomioon vaikeus voida tehokkaasti
2592: valvoa kieltolain noudattamista sekä ne vaikeudet mitkä
2593:  kauppasopimukset mielestämme asettavat tuontikiellon
2594:  voimaan saattamiselle ja erittäinkin siihen nähden että
2595:  Senaatin esitysehdotus kunnallisesta kieltolaista piakkoin
2596: jäteHäneen valtiopäiville, saan kunnioittaen vaatia:
2597: 
2598:                  että Valtiopäivät hylkäisivät esillä-
2599:             olevan esitysmietinnön ja lakiehdotuksen.
2600:                                           Julius Sundblom.
2601: 
2602:       Allekirjoittanut, joka ei ole ottanut osaa 1 §:n lo-
2603: pulliseen käsittelyyn, yhtyy pääasiassa edelläolevaan
2604: vastalauseeseen.
2605:                                     Karl T. Oljemark.
2606: 
2607: 
2608: 
2609: 
2610:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2611:                       Alkoholilainsäädäntö.                  65
2612: 
2613:                                               (Suomennos).
2614: 
2615: 
2616: 
2617: 
2618:                                  lll.
2619: 
2620:       Talousvaliokunnan enemmistö on tekemässään kiel-
2621: tolain ehdotuksessa määrännyt alkoholirajan kahdeksi pro-
2622: sentiksi etylialkoholia. Tämä alhainen alkoholiraja estäisi
2623: pitämästä saatavissa ja estäisi valmislamasta ja tuo-
2624: masta useita samalla maukkaita ja ravitsevia juomia,
2625: jotka myös olisivat omansa kieltolain voimaan tultua
2626: korvaamaan väkijuomat ravinto- ja nautintoaineina. Kun
2627: viimeksi mainittu seikka varsin tuntuvasti helpottaisi
2628: ehdotetun kieltolain sovelluttamista ja alkoholiraja,
2629: siinäkin tapauksessa että se korotettaisiin puoleenkol-
2630: matta prosenttiin, olisi tarpeeksi alhainen estämään juo-
2631: man käyttämistä juovutustarkoitukseen, pyydän kun-
2632: nioittaen ehdottaa,
2633: 
2634:                  että lakiehdotuksen 1 § esitysehdotuk-
2635:             sen N:o 14 mukaisesti hyväksyttäisiin näin
2636:             kuuluvana:
2637:                                »1 §.
2638:       Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa
2639: kaikkia aineita, jotka, ollessaan         +
2640:                                       15 astetta Celsiuksen
2641: mukaan, sisältävät enemmän kuin puolikolmatta tila-
2642: vuusprosenttia etylialkoholia. Mallasjuomaa, joka on
2643: valmistettu enemmän kuin seitsemän prosentin vierre-
2644: voimalla Ballingin asteikon mukaan, pidetään aina alko-
2645: holipitoisena, jollei juoma ole ollut sellaisen erityisen
2646: käsittelyn alaisena, että se ei voi saavuttaa korkeampaa
2647: kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden,»
2648:                                      A. R. Hedberg.
2649:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 2.
2650: Helsingissä 1907. Osakeyhtiö Kauppakirjapaino.
2651:           1907. -   S. V. M. -   Alkoholilainsälld!lntö.
2652: 
2653: 
2654: 
2655: 
2656:                             Suuren valiokunnan mietintö N:o
2657:                         15, joka koskee ehdotusta laiksi al-
2658:                         koholipitoisten aineiden valmistuk-
2659:                         sesta, maahantuonnista, myynnistä,
2660:                         kuljetuksesta ja varastossapidosta.
2661: 
2662: 
2663:     Käsiteltyään tätä asiaa saa Suuri valiokunta, joka on
2664: pitänyt kysymyksessäolevan lainsäädännön tarpeen vaati-
2665: mana sekä katsonut voivansa pääasiallisissa kohdin yh-
2666: tyä Talousvaliokunnan tästä asiasta antamassa mietin-
2667: nössä lausuttuihin periaatteisiin, puolestaan esiintuoda
2668: seuraavaa:
2669:     Kun se kysymyksessä olevan lakiehdotuksen 7 §:n 2
2670: momentissa oleva määräys, että sisällisesti käytettäviä al-
2671: koholipitoisia lääkkeitä, niillä rajoituksilla kuin lääkintö-
2672: asetukset ja tämä lakiehdotus muutoin sisältävät, saadaan
2673: ilman lääkemääräystä myödä korkeintaan 20 grammaa,
2674: Valiokunnan mielestä on omiansa tuottamaan vaikeuksia
2675: varsinkin sellaisille henkilöille, jotka, asuen kaukana ap-
2676: teekista ja lääkärin olopaikalta ja kaivaten varoja jokai-
2677: sessa tapauksessa, jolloin alkoholipitoisia lääkkeitä voi-
2678: daan tarvita, kääntymään lääkärin puoleen lääkemääräyk-
2679: sen saamista varten, sattuvien sairauksien varalta tahto-
2680: vat pitää tuonansa puheenalaista laatua olevia lääkeaineita,
2681: on Valiokunta päättänyt ehdottaa tässä kohden määrätyn
2682: ylimmän rajan korottamista korkeintaan 50 grammaan,
2683: etenkin kun Valiokunnan mielipiteen mukaan ei ole pel-
2684: jättävissä, etteivät lakiehdotuksen muut määräykset oikein
2685: 2         1907. -   S. V. M. -   Alkohotilainsäädäntö.
2686: 
2687: toteutettuina olisi riittäviä tässä suhteessa mahdolli-
2688: siksi ajateltuja väärinkäytöksiä ehkäisemään ja estä-
2689: maan. Samoin on Suuri valiokunta, tahtonut ehdottaa
2690: 7 §:n 3 momenttiin sellaisen lisäyksen, joka tekee lääki-
2691: tysaineiden lahjoittamisen, vaikka ne alkoholia sisältäisi-
2692: vätkin, luvalliseksi, koska muutoin äkillisen taudin sattu-
2693: essa tarpeellinen avunanto kävisi laittomaksi.
2694:     Kun eetteriä ei tätä nykyäkään saa myydä rohdoskau-
2695: pasta eikä ilman lääkemääräystä apteekista, on Valiokunta
2696: katsonut tarpeelliseksi 8 §:ään lisätä eetterin niiden ainei-
2697: den joukkoon, joiden myönti on kielletty apteekeista
2698: ilman lääkemääräystä ja rohdoskaupoista.
2699:     Lakiehdotuksen 22 §:n suhteen on Valiokunnassa
2700: huomautettu, että kun siinä olevat määräykset kuuluvat
2701: rikoslainsäädäntömme yleisiin periaatteisiin, joita tuomio-
2702: istuin on velvollinen lainkäytössä noudattamaan, niin olisi
2703: tämä § kokonaisuudessaan lakiehdotuksesta poistettava,
2704: ja ehdottaakin Suuri valiokunta sen poistamista. Samasta
2705: syystä on Valiokunta pitänyt asianansa ehdottaa myöskin
2706: lakiehdotuksen 26 §:n 2 momentin poisjätettäväksi.
2707:     jotta kreikkalaiskatolisen kirkon uskonnolliset menot
2708: eivät joutuisi puheenaolevan lainsäädännön rajoitusten
2709: alaisiksi, on Suuri valiokunta, katsoen asian arkaluontoi-
2710: suuteen, pitänyt velvollisuutenaan ehdottaa, että kirkko-
2711: viinin hankkimisesta mainitun kirkon tarpeeksi on oleva
2712: voimassa mitä siitä erittäin säädetään.
2713:     Suuri valiokunta saa siis kunnioittaen ehdottaa:
2714: 
2715:                että Eduskunta hyväksyisi ehdotuksen
2716:            Laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuk-
2717:            sesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuk-
2718:            sesta ja varastossapidosta sellaisena kuin se
2719:            on Talousvaliokunnan mietinnössä N:o 2, kui-
2720:            tenkin poistamalla lakiehdotuksesta sen 22 §:n
2721:            sekä tekemällä siitä johtuvat muutokset seu-
2722:            raavien §:ien järjestysnumeroihin, kuin myös
2723:           1907. -   S. V. M. -    Alkohotilains!liidäntö.      3
2724: 
2725:             muuttamalla sen allaolevat §:t näin kuulu-
2726:             viksi:
2727: 
2728:                                  7 §.
2729: 
2730:      Apteekista olkoon lupa myydä alkoholipitoisia aineita
2731: lääkärin joka kerta erikseen antamasta lääkemääräyksestä
2732: sekä ilman lääkemääräystä sellaisille sairaaloille ja tieteet-
2733: lisille laitoksille, joista 5 §:ssä mainitaan.
2734:      Ulkonaisesti käytettäviä ja sellaisia sisällisesti käytet-
2735: täviä lääkkeitä, jotka eivät sisällä pääaineksenaan eetterillä,
2736: aromaattisilla aineilla tahi väriaineilla sekoitettua alkoholia,
2737: olkoon kuitenkin lupa myydä ilman lääkemääräystä
2738: lääkintöasetusten määräämillä ehdoilla, sisällisesti käytet-
2739: täviä ei kuitenkaan viittäkymmentä grammaa enemmän
2740: kerrallaan.
2741:      Denaturoimattoman alkoholipitoisen aineen lahjoitus,
2742: lääkkeitä lukuunottamatta, pidetään myynnin veroisena.
2743: 
2744:                                  8 §.
2745:     Poltto-, valaistus- ja puhdistusaineeksi denaturoitua
2746: alkoholia sekä 5 §:ssä mainittuja teknillisiä tuotteita, paitsi
2747: eetteriä, lakkavernissaa ja pulituuria, saatakaan myydä
2748: ainoastaan sellaisista apteekeista ja rohdoskaupoista, jotka
2749: ovat hankkineet siihen kunnan luvan.
2750: 
2751:                            25 (26) §.
2752:     Kaikissa niissä tapauksissa, jolloin syyte tehdään Juvat-
2753: tomasta alkoholipitoisien aineiden myynnistä, voidaan
2754: ostaja, jos hän muuten havaitaan esteettömäksi, kutsua
2755: todistajaksi ja semmoisena valalla kuulustaa.
2756:    (2 mom. poist.)
2757:                            27 (28) §.
2758:    Alkoholipitoisien aineiden maahantuonnista ja hankin-
2759: nasta Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen tarvetta
2760: 4         1907. -   S. V. M. -   AlokoholilainsiUldäntö.
2761: 
2762: varten olkoon voimassa, mitä siitä on erittäin säädetty
2763: tahi vastedes säädetään.
2764:     Samoin on kirkkoviinin hankkimisesta kreikkalais-
2765: katolisen kirkon tarpeeksi voimassa, mitä siitä erikseen
2766: säädetään.
2767: 
2768: 
2769: 
2770:     Helsingissä, 21 p:nä lokakuuta 1907.
2771: 
2772: 
2773: 
2774: 
2775:       Helsingissä 1907, Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
2776:            1907 -   S. V. M. -   Alkoholilainsäädäntö.
2777: 
2778: 
2779: 
2780: 
2781:                              Suuren valiokunnan mietintö N:o
2782:                          J5 a, joka koskee ehdotusta laiksi
2783:                         alkoholipitoisten aineiden valmistuk-
2784:                         sesta, maahantuonnista, myynnistä,
2785:                         kuljetuksesta ja varastossapidosta.
2786: 
2787: 
2788:     Sittenkuin Eduskunta on tehnyt eräitä muutoksia sii-
2789: hen ehdotukseen, jonka Suuri valiokunta mietinnössään
2790: N:o 15 oli puheenaolevan lainsäädäntökysymyksen suh-
2791: teen tehnyt, ja asia siitä syystä on Suureen valiokuntaan
2792: palautettu, saa Valiokunta, asiaa toistamiseen käsiteltyään,
2793: kunnioittaen ilmoittaa:
2794: 
2795:               ettet Suuri valiokunta on pttttttttnyt puoltaa
2796:            Eduskunnan tttsstt asiassa tekemttn ptttttöksen
2797:            lopullista hyvttksymisttt.
2798: 
2799: 
2800:    Helsingissä, 25 p:nä lokakuuta 1907.
2801: 
2802: 
2803: 
2804: 
2805:      Helsingissä 1907. Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
2806:  1907. -   Eduskunnan lakiehd. -     Eduskuntaeait. N:o 1.
2807: 
2808: 
2809: 
2810: 
2811:                      Suomen Eduskunnan erlfHUS·
2812:                ten eduskuntaesitysten johdosta päättämä
2813:                alamainen e h d o t u s laiksi alkoholipitoisten
2814:                aineiden valmistamisesta ja kaupasta.
2815: 
2816: 
2817: 
2818: 
2819:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
2820:             ja Suuriruhtinas!
2821: 
2822: 
2823: 
2824: 
2825:      Suomen alkoholilainsäädäntö on jo aikaiseen aset-
2826: tunut sille kannalle, että se ei ole tarkoittanut yksistään
2827: juovutusjuomaliikkeen järjestämistä, vaan samalla sen
2828: 2 1907. -- Eduskunnan lakiehd. -     Eduskuntaesit. N;o 1.
2829: 
2830: supistamista ja ehkäisemistä. Sen jälkeen kuin palovii-
2831: nan kotitarvepoltto vuonna 1865 lakkautettiin, on as-
2832: teettain rajoitettu ensin paloviinan ja sittemmin mallas-
2833: juomain valmistusta ja kauppaa sekä vihdoin viinien ja
2834: miedompain väkijuomain myyntiä, jonka: ohessa kun-
2835: tain itsemääräämisoikeutta sellaisten liikkeiden supis-
2836: tamiseen ja kieltämiseen nähden on laajennettu. Näi-
2837: den toimenpiteiden kautta on maan väestön raitislumista
2838: edistetty, varsinkin kun kunnat ja ensi sijassa maalais-
2839: kunnat ovat mainittua oikeuttaan tehokkaasti käyttäneet.
2840: Maalla on tätä nykyä väkijuomien ja viinien kauppa
2841: tosiasiallisesti lopetettu, vähempiä poikkeuksia lukuunot-
2842: tamatta, ja kaupungeissakin sitä on tuntuvasti supistettu.
2843:        Mallasjuomain myynti on kuitenkin vielä luvallinen
2844: olutpanimoista maallakin ilman kunnan suostumusta, ja
2845: missä panimoita maalla on, tuottaa myynti niistä paljon
2846: häiriötä. Hyvien kulkuneuvojen välityksellä voidaan sen
2847: ohessa juovutusjuomia helposti kuljettaa kaupungeista laa-
2848: jalti maaseudulle. Ja kaupunkikunnat voivatlainsäädännön
2849: nykyisellä kannallaan ollessa kieltää kokonaan ainoastaan
2850: paloviinan, mutta eivät viinien ja miedompain väkijuo-
2851: main eivätkä mallasjuomain kauppaa. Seurauksena tästä
2852: on, että juoppoutta vielä paljon harjoitetaan.
2853:        Nykyisessä muodossaan ei senvuoksi alkoholilain-
2854: säädäntö yleistä mielipidettä tyydytä. Erilaisia ehdotuk-
2855: sia onkin yhtä mittaa tehty, että juovutusjuomaliikettä
2856: yhä enemmän supistettaisiin. Ja sillä aikaa on kan-
2857: sassa voittanut alaa se käsitys, että juovutusjuomain
2858: tuottaman turmion ehkäisemiseksi lopultakaan ei riitä
2859: mikään muu kuin niiden valmistamisen ja kaupan su-
2860: pistaminen lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin tar-
2861: koituksiin.
2862:       Alkoholin vaikutus ihmisen ruumiilliseen sekä hen-
2863: kiseen toimintaan, joka vaikutus ei rajoitu yksinomaan
2864: alkoholin käyttäjään, vaan ulottuu hänen jälkeläisiinsä-
2865: kin, on niin yleinen ja turmiollinen, että etevien lääkä-
2866: rien lausunnon mukaan ainoastaan tuberkulosia ja kuppa-
2867:                     Alkoholilainsäädäntö.                    3
2868: 
2869:  tautia, joille alkoholismi sitä paitsi valmistaa maape-
2870:  rää, voidaan siihen verrata. Sen lisäksi alkoholin käyttö
2871:  tuottaa suurta kansantaloudellista tappiota ei aino-
2872:  astaan suoranaisen rahamenekin            muodossa, vaan
2873:  vielä enemmän ajanhukan ja työvoiman kuluttamisen
2874:  kautta sekä saattaa monilukuisissa tapauksissa nauttijan
2875:  siveellisesti rappiolle, huolestuitavassa määrässä lisäten
2876:  rikollisuutta. Ja vaitionkin on sen johdosta suoritettava
2877:  lisättyjä menoja vankein, köyhäin, mielenvikaisien ja sai-
2878:  raiden hoitoa varten.
2879:        Tosin on tuotu esiin erinäisiä syitä alkoholijuo-
2880:  maliikettä ehkäiseviä perinpohjaisia toimenpiteitä vas-
2881:  taan. On huomautettu, että tämmöiset toimenpiteet pa-
2882:  kottavat yksityisiä henkilöitä vasten tahtoaan luopu-
2883:  maan elämäntavoistaan ja että erittäinkin maassa käy-
2884:  viitä ulkomaalaisilta poistettaisiin tilaisuus nauttia juo-
2885:  mia, joiden käyttöön ovat tottuneet. Sekin mielipide on
2886:  tuotu esiin, että yleisöltä tällä tavoin riistettäisiin koh-
2887:  tuullisesti käytettynä vahingoton ja tarpeellinen ravintoaine.
2888:        Näitä syitä ei Eduskunta kuitenkaan voi pitää pai-
2889:  navina verraten aikaisemmin mainittuihin suuriin epä-
2890:  kohtiin. Alkoholijuomia, joiden ravintoarvo parhaim-
2891:  massakin tapauksessa on vähäinen, ei Suomessa käytetä
2892:  ravintoaineena, vaan niitä, yksin mallasjuomiakin, käy-
2893:  tetään pääasiallisesti juovutusaineena. Alkoholijuomien
2894:  käytön lakkauttaminen ei siis Suomessa tuota muutosta
2895:  kansan ravintotarpeisiin. Ja ennen kaikkea on ylempänä
2896:  mainittuja syitä vastaan asetettava se nykyajan katsanto-
2897:  tavassa yhä enemmän tunnustettu periaate, että yksi-
2898:  tyisten kansalaisten mukavuuden tulee väistyä koko
2899: -kansan suurten elinvaatimusten tieltä. Ja kun Eduskunta
2900:  samalla on ollut siitä vakuutettu, että pelkästään vakau-
2901:  mukseen vetoova työ, niin tärkeä tehtävä kuin sillä on
2902:  ollut ja yhä edelleen on oleva, ei sittenkään yksin ky-
2903:  kene tekemään loppua alkoholismin hävityksistä, niin on
2904:  Eduskunta tullut siihen päätökseen, että alkoholiliikkeen
2905:  ehkäiseminen lainsäädännön kautta on pidettävä maan
2906: 4 1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit. N:o 1.
2907: 
2908: ja kansan edun vaatimana. Tämän tat·koituksen toteutta-
2909: miseen ei Eduskunnan käsityksen mukaan riitä kunnal-
2910: linen kielto-oikeus, koska ne kunnat, jotka eivät tätä
2911: kielto-oikeuttaan käyttäisi, tulisivat, vaikkapa niitä olisi
2912: harvemmassakin, olemaan yleisen pahennuksen lähteinä.
2913: Tämän johdosta on Eduskunta katsonut, että päämää-
2914: rään voi viedä ainoastaan yleinen kieltolaki, sekä on
2915: puolestaan hyväksynyt sitä tarkoittavan lakiehdotuksen.
2916:       Eduskunnalta ei ole jäänyt huomaamatta se vaara,
2917: että juovutusjuomain lainvastainen valmistus sekä myynti
2918: voivat saada yllytystä laillisen valmistuksen ja kaupan
2919: ehkäisemisestä. Mutta kokemus, joka tässä maassa on
2920: saatu kotitarvepolton lakkauttamisesta ja nykyisten kiel-
2921: tomääräysten noudattamisesta maalaiskunnissa, on omi-
2922: ansa tukemaan sitä käsitystä, että vaikeudet eivät tule
2923: olemaan voittamattomia. Kun kotitarvepoHto lakkautet-
2924: tiin Suomessa, oli paloviinan jokapäiväinen nauttiminen
2925: yleinen kansantapa, samoinkuin myös miltei jokai-
2926: nen osasi viinaa valmistaa. Rikokset vuoden 1865 palo-
2927: viina-asetusta vastaan olivatkin alussa lukuisat, mutta rik-
2928: komukset alkoholijuomia koskevia lainsäännöksiä vas-
2929: taan ovat sen jälkeen yhä vähentyneet. Tähän koke-
2930: mukseen perustuen ei siis näytä epäiltäyältä, että Edus-
2931: kunnan nyt hyväksymä laki myöskin voidaan pitää voi-
2932: massa, etenkin lmn ottaa huomioon, että mieliala kan-
2933: sassa nykyään on uudelle laille paljoa suosiollisempi
2934: kuin aikanaan vuoden 1865 paloviina-asetukselle. On
2935: näin ollen syytä olettaa, että voimakas kansan tahto
2936: on vaikuttava rikkomuksien ehkäisemiseen, varsinkin kun
2937: lisäksi tulee, että alkoholin himo sammuu sitä myöten
2938: kuin se ei saa uutta kiihdykettä, ja että tämä himo nou-
2939: sevassa polvessa ei pääse syttymäänkään. Mikäli kuiten-
2940: kin rikkomuksia tulee tapahtumaan, on niiden ilmisaa-
2941: minen oleva verrattain helpompaa oloissa, joissa päihty-
2942: neiden henkilöiden esiintyminen jo viittaa luvattomaan
2943: alkoholilähteeseen.
2944:                    Alkoholilainsäädäntö.                  5
2945: 
2946:       Ei myöskään se seikka ole jäänyt Eduskunnalta
2947: huomioon ottamatta, että sen hyväksymä lakiehdotus on
2948: tuottava muutoksia maan liikeoloihin, Iakkauttamalla ne
2949: liikkeet, jotka tähän saakka ovat juovuttavien juomain
2950: valmistusta ja kauppaa harjoittaneet. Mitään siinä mää-
2951: rin arveluttavaa häiriötä eivät nämä muutokset kui-
2952: tenkaan voi saada aikaan, että niistä voisi tulla kielto-
2953: lain säätämiselle este. Mitä tulee tällaisiin liikkeisiin
2954: kiinnitettyyn työväkeen, niin sen luku ei ole suurempi,
2955: kuin mikä monesti satunnaisista syistä on pakotettu siir-
2956: tymään toimesta toiseen. Liikkeissä kiinni olevaan pää-
2957: omaan nähden taas on huomattava, että useita juovutus-
2958: juomatehtaita voitaneen verrattain pienillä kustannuk-
2959: silla saada muihin tarkoituksiin, esim. mietojen mal-
2960: Jasjuomien valmistukseen sopiviksi. Kysymystä siitä, oli-
2961: siko korvausta yleisistä varoista suoritettava alkoholiliik-
2962: keen harjoittajille, ei Eduskunta ole tahtonut tällä kertaa
2963: ottaa harkitaksensa. Eduskunnan mielestä tämä on pi-
2964: dettävä asiana, joka on kieltolain säätäruisestä tykkänään
2965: erotettava. Jos kuitenkin korvausvaatimuksia nostettai-
2966: siin, odottaa Eduskunta, että niiden periaatteellinen rat-
2967: kaisu jätetään Eduskunnalle.
2968:       Kun valtion tulot alkoholiliikkeestä nykyään nou-
2969: sevat vuosittain yli kymmenen miljoonan markan, on
2970: Eduskunta myöskin ottanut lukuun, että nämä tulot eh-
2971: dotetun lain käytäntöön tullessa lakkaavat. On selvää,
2972: että täten syntynyt vajaus on muulla valtiotulolla kor-
2973: vattava. Mutta epäilemättä keksivät Hallitus ja Edus-
2974: kunta siihen keinoja, samoinkuin ei myöskään saata
2975: epäillä sitä, että kansa, joka nykyään panee alkoholi-
2976: juomiin vuosittain enemmän kuin kolmekymmentä mil-
2977: joonaa markkaa ja niitä käyttämällä vahingoittaa työky-
2978: kyänsä ja terveyttänsä, lal(attuaan tästä, hyvin jaksaa
2979: sen lisäverotuksen kestää, joka tämän lain johdosta ehkä
2980: tarvitaan.
2981: 6   1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit. N:o 1.
2982: 
2983:        Koska on esiintynyt se mielipide, että alkoholijuo-
2984: main maahantuonnin ehkäiseminen siihen tapaan kuin
2985: puheenaoleva lakiehdotus sen tekee, ei olisi sopusoin-
2986: nussa niiden kauppasopimusten kanssa, jotka ovat ole-
2987: massa. Venäjän valtakunnan ja useampien ulkovaltojen
2988: välillä, on Eduskunta katsonut olevansa velvollinen omis-
2989: tamaan huomiota tällekin kysymykselle. Tätä seikkaa
2990: harkitessaan on Eduskunta sen selvityksen nojalla, mikä
2991: Eduskunnalla on ollut tilaisuus saada, tullut siihen
2992: käsitykseen, että kauppasopimukset eivät sisällä sem-
2993: moista, joka olisi esteenä alkoholijuomien maahantuon-
2994: nin ehkäisemiselle.
2995:        Ennen kaikkea on huomattava, että tässä lakiehdo-
2996: tuksessa ei ole puhetta mistään alkoholipitoisien aineiden
2997: maahantuonnin ehdottomasta kiellosta. Lakiehdotus si-
2998: sältää periaatteellisesti ainoastaan sen, että niiden ainei-
2999: den maahantuottajana esiintyy yksinomaan valtio ja että
3000: niitä sallitaan maassa myydä vain muutamiin tarkoin
3001: määrättyihin tarkoituksiin. Näin ollen ei asia suoranai-
3002: sesti koske Venäjän ja ulkovaltojen välisiä. kauppasopi-
3003: muksia, joissa yleisesti tunnustetaan, etteivät ne mitenkään
3004: kumoa niitä erinäisiä lakeja, käskyjä ja sääntöjä, jotka
3005: kaupasta ja elinkeinosta ovat kussakin maassa nouda-
3006: tettavat. On kuitenkin myönnettävä, että kun lakiehdo-
3007: tuksen mukaan alkoholipitoisten aineiden maahantuonti
3008: tulisi tuntuvasti supistumaan, se; vaikutuksiltaan lähenee
3009: tuontikieltoa, jonka vuoksi on syytä ottaa huomioon,
3010: mitä määräyksiä kauppasopimukset tuontikielloista sisäl-
3011: tävät.
3012:        Siinä kauppaliittokirjassa, mikä 15 päivänä helmi-
3013: kuuta 1906 on tehty Venäjän ja Itävalta-Unkarin keski-
3014: näisten kauppasuhteiden järjestämiseksi, lausutaan tar-
3015: kimmin määriteltyinä ne periaatteet, joita ftviime~aikoina
3016: on tuontikieltoihin nähden noudatettu. ~ ;:;:::1B
3017:        Huomattavat U ovat tuontikiellon mahdollisuuteen
3018: nähden erittäinkin II artikla, jossa! ilmoitetaan tuonti-
3019:                     Alkoholi lainsäädäntö.                  7
3020: 
3021: kiellon yleiset ehdot, sekä IV artikla, jossa mainitaan,
3022: mitä tavaroita~kielto saattaa kohdata.
3023:       Näiden artiklain mukaan on eräiden tavarain tuonti-
3024: kielto luvallinen, jos se ulotetaan jokaisen muun maan
3025: yhtäläisiin tuotteisiin (II art.). Kun Eduskunnan hyväk-
3026: symä lakiehdotus todellisuudessa ulottaa tuontia ehkäi-
3027: sevät määräyksensä poikkeuksetta ja yhtäläisesti kaikkiin
3028: ulkomaihin, selviää tästä, että lakiehdotus ei siinä suh-
3029: teessa joudu ristiriitaan puheenalaisen kauppasopimuk-
3030: sen kanssa.
3031:       Mitä taas mainittujen valtojen välillä mahdollisten
3032: tuontikieltojen laatuun tulee, saattaa kielto koskea (IV art.)
3033:       1) sellaisia tavaroita, jotka ovat tai tulevat olemaan
3034: valtion monopolina; ja
3035:       2) sellaisia, joiden tuontikiellon saattaa aiheuttaa
3036: yleisen turvallisuuden sekä terveydenhoidon tai eläin-
3037: poliisin vaatimukset.
3038:        Eduskunnan mielestä voidaan alkoholipitoisien ai-
3039: neiden tuontikielto riittävästi perustella yleisen turvalli-
3040: suuden ja terveydenhoidon vaatimuksilla. Sillä perustuu-
3041: han kysymys näiden aineiden maahantuonnin samoin kuin
3042: valmistuksen ja myynnin ehkäisemisestä suorastaan näi-
3043: hin vaatimuksiin.
3044:        Mutta lukuunottamattakin tätä tuontikiellon yleistä
3045:  perustetta, tarjoavat sen lisäksi puheenaolevan liittokirjan
3046: määräykset erikoisen oikeuden alkoholipitoisien aineiden
3047: maahantuonnin kieltämiseen, siinä tapauksP-ssa että, niin-
3048: kuin Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus sisältää, niiden
3049: aineiden valmistus ja maahantuonti on oleva valtion mo-
3050: nopolina.
3051:        Samanlaiset sopimukset kuin nämä Venäjän ja Itä-
3052:  valta-Unkarin väliset ovat tuontikieltoihin nähden voi-
3053:  massa myöskin Venäjän ja Saksan välillä. Artikla V kauppa-
3054: liittokirjassa 10 päivältä helmikuuta 1894 sekä 28 päivänä
3055:  heinäkuuta 1904 tehty muutos tämän liittokirjan VI ar-
3056: 8   1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit. N:o 1.
3057: 
3058: tiklaan ovat sisällykseltään pääasiallisesti samat kuin edel-
3059: lämainitun venåläis-itävaltalaisen liittokirjan II ja IV
3060: artikla.
3061:       Venäjän ja Ranskan enimmiltä osiltaan vielä voi-
3062: massaolevassa kauppaliittoki1jassa 1 päivältä huhti-
3063: kuuta 1874 sanotaan 1 artiklassa, sittenkuin on pu-
3064: huttu kaupan ja merenkulun vapaudesta yleensä, että
3065:  »edellämainitut määräykset eivät mitenkään kumoa niitä
3066: erikoislakeja, sääntöjä ja asetuksia, jotka kaupankäynnin,
3067: elinkeinojen ja poliisihoidon suhteen ovat kummassakin
3068: maassa voimassa ja kaikkia ulkomaalaisia yleensä kos-
3069: kevat».                                                    ·
3070:       Edelleen koskee tätä asiaa XVI artikla, jossa sano-
3071: taan, että »toinen korkeista liittoutuvista Vailoista ei saa
3072: toiselta kieltää minkään tavaran sisääntuontia tai ulos-
3073: vientiä, jollei samaa kieltoa yksin ajoin käytetä jokaiselle
3074: muullekin vieraalle kansalle, tästä erotettuina ainoas-
3075: iansa ne jonkunaikaiset kiellot ja rajoitukset, joita toi-
3076: nen taikka toinen Valta kentiesi tarpeelliseksi katsoo
3077:  sota-salatavarain suhteen taikka terveyspuoleisista syistä
3078: antaa.»
3079:        Nämä molemmat artiklat ovat vielä voimassa, ja
3080: niiden lisäksi on 29 päivänä syyskuuta 1905 tehtyyn lisä-
3081: sopimukseen tullut määräys (XIV artikla muutettuna), joka
3082: on täydelleen samanlainen kuin edellämainitun venä-
3083: läis-itävaltalaisen sopimuksen II ja venäläis-saksalaisen so-
3084: pimuksen VI artikla.
3085:        Mitä Venäjän ja muiden valtojen välisiin kauppa-
3086:  sopimuksiin tulee, niin ovat ne luonteeltaan vielä ylei-
3087:  sempiä ja liittovaltain toimintavapautta vielä vähemmin
3088: rajoittavia. Sensuuntaisia määräyksiä on jo aikaisem-
3089: min otettu Belgian kanssa 1858, Suur-Britannian kanssa
3090:  1859 ja Italian kanssa 1863 tehtyihin kauppasopimuk-
3091: siin, ja tavataan niitä myöskin myöhempäin aikojen liit-
3092: tokirjoissa, esim. siinä, joka on tehty Portugalin kanssa
3093: vuonna 1895.
3094:                      Alkoholilainsäädäntö.                     9
3095: 
3096:        Sekin mielipide on esiintuotu, että nämä kauppasopi-
3097: tUlisten yleiset määräykset tuontikiellon mahdollisuudesta
3098: koskevat vain niitä tuontiesineitä, joita ei ole liittokirjaan
3099: kuuluvassa erikoisessa tullitariffissa mainittu, mutta ei
3100: niitä, joiden tuontitullista kauppaliitossa on sovittu (jom-
3101: moisia ovat useimmat alkoholipitoiset aineet), ja että siis
3102: täytyy edellyttää liittotariffissa mainittujen tavarain tuon-
3103: nin pitävän olla sallittuna. Näin ei kuitenkaan voi
3104: olla asian laita, koska niinkuin edellä on mainittu, liitto-
3105: kirjojen mukaan tuontikielto saattaa kohdata kaikkia tava-
3106: roita, jotka ovat tahi tulevat olemaan valtion monopolina
3107: (»Ies monopoles d'Etat actuellement en vigueur on qui
3108: pourraient etre etablis a l'avenir», venäläis-itävaltalaisen
3109: kauppaliittokirjan IV artikla).
3110:        Vihdoin on huomattava, että puheenaolevat liittota-
3111: riffit ovat sovitut nimenomaan Keisarikunnan yleisen tarif-
3112: fin pohjalla ja siihen liittyen. Sitä vastoin on Suomi eri tulli-
3113: alue, jolla on oma tariffinsa, mikä on aina ollut Keisari-
3114: kunnan tariffista eroava. Samalla on otettava huomioon
3115: että Suomessa jo kauan on ollut voimassa paloviinan
3116: tuontikielto, kauppaliittojen tähän asianlaitaan millään
3117: tavalla vaikuttamatta, vaikka tämän tavaran tuonti Keisari-
3118: kuntaan on sallittu.
3119: 
3120: 
3121: 
3122: 
3123:       Edellisessä on ollut kysymys alkoholipitoisien ai-
3124: neiden tuontikiellosta ainoastaan mikäli se kohdistuu
3125: ulkovaltoihin. Mitä tulee Suomen kauppasuhteisiin Kei-
3126: sarikuntaan, on ilmeistä, että Eduskunnan hyväksymä laki
3127: tekee näistä suhteista 29 päivänä toukokuuta 1897 annet-
3128: tuun asetukseen sisältyvän sopimuksen muuttamisen tar-
3129: peelliseksi. Tästä muutoksesta ei kuitenkaan johdu mi-
3130: tään lukuunotettavaa haittaa Keisarikunnalle, sillä dena-
3131:      10 1907. -     Eduskunnan lakiehd. -    Eduskuntaesit. N:o 1.
3132: 
3133:      turoimattomien alkoholipitoisten aineiden tuonnin arvo
3134:      Venäjältä Suomeen supistuu noin 20,000-30,000 mark-
3135:      kaan vuodessa.
3136: 
3137: 
3138: 
3139: 
3140:             Eduskunta tahtoo vielä esittää muutamia peruste-
3141:       luja lain tärkeimpiin yksityiskohtaisiin määräyksiin.
3142: 1 §.        Siksi alkoholipitoisuuden rajaksi, joka erottaa tä-
3143:       män lain alaiset alkoholipitoiset aineet miedommista,
3144:       vapaasti käytettäviksi sallituista, on 1 §:ssä säädetty kaksi
3145:       tilavuusprosenttia. Lienee tosin mahdotonta aivan tarkoin
3146:       määrätä, mikä alkoholipitoisuus on juovuttava, mutta
3147:       Eduskunta on kuitenkin pitänyt tärkeänä säätää rajan
3148:       ennemmin alhaiseksi kuin korkeaksi, koska lain vaikutus
3149:       olisi tehoton, jos raja asetettaisiin liian korkealle.
3150:             Edelleen on tähän pykälään pantu säännös, ettei
3151:       mallasjuomien vierreväkevyys saa nousta yli viiden pro-
3152:       sentin Ballingin asteikon mukaan, jollei juoma ole ollut
3153:       sellaisen erityisen käsittelyn alaisena, että se ei voi saa-
3154:       vuttaa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden.
3155:       Tämä on katsottu tarpeelliseksi siitä syystä, etteivät
3156:        mallasjuomatehtailijat päästäisi kauppaan juomaa, joka
3157:       tosin valmistettaessa ei olisi kahta prosenttia väkevämpää,
3158:       mutta joka käymisen kautta jäljestäpäin voisi saavuttaa
3159:       suuremman väkevyyden.
3160:  3 §.       Jotta maassa sallitun alkoholiliikkeen valvonta Yoi-
3161:       taisiin järjestää niin täydelliseksi ja tarkaksi kuin mahdol-
3162:       lista sekä yksityisestä voitonhimosta johtuvat väärinkäy-
3163:       tökset tämän liikkeen harjoittamisessa välttää, on Edus-
3164:       kunta katsonut tarpeelliseksi, että kaikkien alkoholipitois-
3165:       ien aineiden valmistus ja maahantuonti julistetaan valtion
3166:       yksinoikeudeksi, jonka käyttämistä ei saa muille luovuttaa.
3167: 5 §.         Riittävien takeiden saavuttamiseksi siitä, etteivät sai-
3168:       malain, tieteellisten tai teknillisten laitosten nimissä kul-
3169:                   Alkoholilainsäädäntö.              11
3170: 
3171: kevat laitokset käyttäisi väärin:oikeutta denaturoimatto-
3172: main alkoholipitoisien aineiden esteettömään saamiseen
3173: valtion varastoista, on jätetty senaatin luvasta riippuvaksi,
3174: mille sairaaloille sekä lieteellisille ja teknillisille laitok-
3175: sille on myönnettävä tällainen oikeus.
3176:        Denaturoituja alkoholipitoisia aineita voidaan laki-
3177: ehdotuksen mukaan myydä valtion varastoista niin hyvin
3178: jälleenmyyjille kuin yksityisille ostajille. Jottei valtio
3179: kuitenkaan olisi pakotettu luovuttamaan ostajille kuinka
3180: pieniä määriä tahansa, on 5 §:n 2 momenttiin otettu
3181: sellainen säännös, jonka mukaan senaatti saisi määrätä,
3182:  minkälaisissa erissä tämä myyminen on tapahtuva.
3183:        Eduskunta on ollut sitä mieltä, että väärinkäy- 6 §.
3184: tösten välttämiseksi teknillisten laitosten tulisi saada myydä
3185: 6 §:ssä mainittuja alkoholipitoisia valmisteitaan ainoastaan
3186: jälleen myyjille.
3187:         Yhdenmukaisesti 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mää- 7 §.
3188: räyksen kanssa säädetään 7 §:ssä, että apteekeista ilman
3189: lääkemääräystä saadaan antaa =alkoholipitoisia aineita
3190: ainoastaan sellaisille sairaaloille ja tieteellisille laitok-
3191:  sille, joista sanotussa lainpaikassa mainitaan. Mutta
3192:  kun vähävaraisille olisi rasittavaa lääkemääräyksen
3193: hankkiminen eräänlaatuisien alkoholipitoisien voiteiden
3194: ja tippain saamista varten, joita yleensä käytetään
3195: kotilääkkeinä, on katsottu aihetta olevan sellaiseen poik-
3196: keukseen säännöstä, minkä tämän pykälän 2 mo-
3197:  mentti sisältää. Kun myynti joka tapauksessa on lää-
3198: kintöasetusten kautta järjestettävissä• ja pykälään on
3199:  pantu rajoitus kerrallaan annettavan määrän suuruuteen
3200: nähden, ei liene syytä pelätä väärinkäytöksiä,~ joiden
3201: varalle sitä paitsi 11 § sisältää ehkäiseviä määräyksiä.
3202:        Sen estämiseksi, ettei alkoholipitoisia aineita levitet-
3203: täisi lahjan nimellä ja varjolla, on lahjoittaminen kat-
3204: sottu myynnin veroiseksi.
3205:        Väärinkäytöslen estämiseksi 8 ja 9 §:ssä mainit- 8-9 §.
3206: tuja denaturoituja alkoholipitoisia aineita myytäessä,
3207: mikä kauppa ei tulisi olemaan lääkintöhallituksen val-
3208:           12     1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit.
3209: 
3210:          vonnan alaisena, on säädetty, että sellaisia aineita saa-
3211:          daan myydä ainoastaan kunnan luvalla.
3212:                 9 §:ssä on myönnetty oikeus lakkavernissan ja pu-
3213:          lituurin myymiseen ainoastaan avoimissa myymälöissä,
3214:          jottei näiden aineiden kulkukauppaa harjoitettaisi.
3215: 15-21 §.        Tämän lain rankaisumääräysten suhteen on Edus-
3216:          kunta katsonut, että ne olisivat tehtävä( kyllin tehok-
3217:          kaiksi estämään lain rikkomuksia. Mutta kun ne rikko-
3218:          mukset, jotka rangaistaan saman lainpaikan mukaan, voi-
3219:          vat olla hyvinkin erilaatuisia, on Eduskunta katsonut
3220:          tarpeelliseksi, että tuomarilla on verrattain laajalti liikku-
3221:          misalaa rangaistusta määrätessään. Samalla on katsottu
3222:          olevan syytä määrätä alin rangaistus niin alhaiseksi, ettei
3223:          se suuresti poikkea nykyisistä määräyksistä.
3224:                 Rikoslain 38 luvun 12 §:ssä on määrätty rangais-
3225:          tus salakuljetuksesta, mutta kun siinä ei ole uusimi-
3226:          sesta säädetty kovempaa rangaistusta, minkä Eduskunta
3227:          lakiehdotuksensa :16 §:ssä_ mainittuun rikokseen nähden
3228:          katsoo välttämättömäksi, on viimemainitun pykälän ensi-
3229:          mäiseen momenttiin ~otettu tätä tarkottava määräys. Sitä
3230:          paitsi on katsottu ~tarpeelliseksi säilyttää voimassaolevan
3231:          paloviina-asetuksen määräys siitä, että lain rikkomus
3232:          määrätyissä tapauksissa tuottaa tavaran ja astian sekä
3233:          juhdan, ajoneuvojen ja aluksen tahi viimemainittujen
3234:          arvon menettämisen.
3235:                 19 §:ään on sovitettu kaikki ne tapaukset, joissa
3236:          on katsottu olevan tarpeen säätää eri rangaistus tämän
3237:          lain määräysten ammattimaisesta rikkomisesta. Tässä-
3238:          kin on rangaistusasteikko määrätty hyvin laajaksi.
3239:    22 §.        Eduskunta ei ole epäillyt antaa kaupunginviskaa-
3240:          leille, poliisivirkamiehille ja kruununpalvelijoille saman-
3241:          tapaista valtaa alkoholipitoisten aineiden varastojen sil-
3242:          mälläpitoon nähden, mikä heillä nykyisenkin lain no-
3243:          jalla on. Kuitenkin on Eduskunta rajoittanut tässä
3244:           pykälässä heille myönnetyn valvontavallan niin, että
3245:          se koskee vain valtion sekä apteekkien ja 5 §:n 1 mo-
3246:          mentissa mainittujen sairaalain ynnä tieteellisten ja tek-
3247:                   Alkoholilainsäädäntö.               13
3248: 
3249: nillisten laitosten varastopaikkoja, mutta ei niitä, joissa
3250: pidetään ainoastaan denaturoituja alkoholipitoisia aineita.
3251:       Tehokkaan valvonnan aikaansaamiseksi on Edus-
3252: kunta sen lisäksi katsonut välttämättömäksi sallia sa-
3253: mantapaisen kotietsinnön toimittamisen kuin rikoslain
3254: voimaanpanoasetuksen 14 §:ssä on säädetty, semmin-
3255: kin kun sensuuntaisesta kotietsinnöstä on määräyksiä
3256: nykyäänkin voimassaolevassa paloviinan valmistusta kos-
3257: kevassa asetuksessa.
3258:        Lakiehdotuksen 28 §:n 2 momenttiin on otettu sään- 23 §.
3259: nös, jonka mukaan kunnilla on oikeus asettaa tämän lain
3260: noudattamista valvomaan erityisiä henkilöitä. 23 §:ssä
3261: on näille valvojille myönnetty samanlainen takavarik-
3262: koonottamisen oikeus kuin kaupunginviskaaleille, po-
3263: liisivirkamiehille ja kruununpalvelijoille, koska on mo-
3264: nesti välttämätöntä, että:; takavarikko toimitetaan heti
3265: kun valvojat huomaavat rikkomuksen tehdyksi.
3266:        Siihen nähden että viivyttely tutkimuksen toimeen- 26 §.
3267: panemisessa rikkomuksista; tätä lakia vastaan on:omiansa
3268: valmistamaan tilaisuutta~rikoksen jatkuvaan harjoittami-
3269: seen, on Eduskunta katsonut syytä~olevan 26 §:ssä tarkem-
3270: min määrätä, minkä ajan kuluessa puheenaolevat rikko-
3271: mukset ovat olettavat alioikeudessa käsiteltäviksi, sekä
3272: että näitä asioita koskevat valitukset ylioikeuksissa ovat
3273: käsiteltävät kiireellisinä.
3274:        Tämän lain toimeenpaneminen tulee tietysti aiheut- 28 §.
3275: tamaan Hallituksen puolelta tarkempia määräyksiä sen so-
3276: velluttamiseen nähden. Eduskunta tahtoo puolestaan eri-
3277: tyisesti johtaa huomioon, että alkoholipitoisteni aineiden
3278: denaturoimiseen nähden on olemassa tehokkaampia dena-
3279: turoimistapoja, kuin mitä meillä nykyään käytetään, ja
3280: että sen vuoksi senaatin olisi hetimiten ryhdyttävä toi-
3281:  meen denaturoimisesta voimassaolevain määräysten uusi-
3282: miseksi.
3283:        Mitä vihdoin tämän lain voimaanastumiseen tulee, 29 §.
3284: on Eduskunta pitänyt tärkeänä, että se tapahtuisi mah-
3285:  dollisimman pian, katsoen siihen että kansa hartaasti tätä
3286: 14 1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit. N:o 1.
3287: 
3288: lakia odottaa. Ed~skunta ei ole kuitenkaan voinut olla
3289: huomioon ottamatta, että Hallitukselle on jätettävä aikaa
3290: niiden toimien suorittamiseen, jotka ovat välittömässä
3291: yhteydessä tämän lain säätämisen kanssa. Missään tapauk-
3292: sessa ei toimeenpanoa liene määrättävä niin pian tapah-
3293: tuvaksi, etteivät nykyisten vähittäismyynti- ja anniskelu-
3294: oikeuksien määräajat ennättäisi päättyä. Näitä näkökohtia
3295: silmällä pitäen on Eduskunta katsonut soveliaaksi ehdot-
3296: taa lain voimaanastumisajaksi 1 päivän heinäkuuta 1910,
3297: sekä että alkoholipitoisten aineiden valmistuksen ja maa-
3298: hantuonnin, mikäli niitä ei uudessa laissa sallita, on lak-
3299: kaaminen vuotta aikaisemmin.
3300: 
3301: 
3302: 
3303: 
3304:    Suurivalta isin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
3305: 
3306: 
3307: 
3308: 
3309:       Suomen kansa; on kokemuksen tietä tullut siihen
3310: käsitykseen, että alkoholijuomain kauppaa ja valmista-
3311: mista ehkäisevät lainsäännökset ovat olleet kansalle on-
3312: neksi, vieläpä olleet päätekijöitä Suomen kansan
3313: edistykseen viimeisten vuosikymmenien kuluessa. Sen
3314: johdosta onkin kansan luja vakaumus, että samaa tietä on
3315: edelleen astuttava, että on koetettava voimakkaalla lain-
3316: säädäntötoimena saada ehkäistyksi se turmio, jota alko-
3317: holijuomat vieläkin kansalle tuottavat.
3318:       Tämä vakaumus ei ole hetken tuottama, vaan
3319: on se vuosien kuluessa alaa voittanut ja varmentunut.
3320: Aina vuodesta 1886 on miltei kaikille valtiopäiville an-
3321: nettu tämänsuuntaistaQiainsäädäntötointa tarkoittavia ano-
3322: muksia. Ja nykyisellä hetkellä on kansan valtaava
3323: enemmistö epäämättömän; selvästi osottanut kannatta-
3324: vansa yleisen kieltolain aikaansaamista.
3325:                  Alkoholi lainsäädäntö.                    15
3326: 
3327:       Suomen Eduskunta rohkenee toivoa, etteivät suu·
3328: rempien kansojen oletetut edut asetu semmoisen lain-
3329: säädännön esteeksi, jolla pieni kansa pyrkii korkeata
3330: siveellistä päämäärää kohti.
3331: 
3332:      Tämän kaiken nojalla saa Eduskunta alamaisesti
3333: ilmoittaa:
3334: 
3335:                      että Eduskunta on hyväksynyt ja
3336:               Teidän Keisarillisen Majesteettinne armol·
3337:               lisesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähet-
3338:               tää seuraavan lakiehdotuksen :
3339: 16 1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit. N:o 1.
3340: 
3341: 
3342: 
3343: 
3344:                         LAKI
3345:  alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista,
3346:        myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta.
3347: 
3348:                              1 §.
3349: 
3350:       Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa
3351: kaikkia aineita, jotka, ollessaan    +15 astetta Celsiuksen
3352: mukaan, sisältävät enemmän kuin kaksi tilavuusprosent-
3353: tia etylialkoholia. Mallasjuomaa, joka on valmistettu
3354: enemmän kuin viiden prosentin vierrevoimalla Rallin-
3355: gin asteikon mukaan, pidetään aina alkoholipitoisena,
3356: jollei juoma ole ollut sellaisen erityisen käsittelyn alai-
3357: sena, että se ei voi saavuttaa korkeampaa kuin yllämai-
3358: nitun alkoholipitoisuuden.
3359: 
3360:                             2 §.
3361:       Alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti,
3362: myynti, kuljetus, säilytys ja varastossapito olkoon sal-
3363: littu ainoastaan lääkinnöllisiin, teknillisiin tahi tieteelli-
3364: siin tarpeisiin, sillä tavalla kuin tässä laissa säädetään.
3365: 
3366:                             3 §.
3367:      Alkoholipitoisten aineiden valmistus ja maahan-
3368: tuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena, jota
3369: älköön muille luovutettako.
3370: 
3371:                             4 §.
3372:      Keisarin ja Sunriruhtinaan esityksestä osottaa edus-
3373: kunta jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä valtion har-
3374:                    Alkoholilainsäädäntö.                     17
3375: 
3376: joiltamaan alkoholiliikkeeseen seuraavana vuotena tarvit-
3377: tavat varat sekä määrää samalla, miten siitä edellisenä
3378: vuotena kertynyt tulo on käytettävä ja ehkä syntynyt
3379: vajaus täytettävä. Sitä varten tulee senaatin antaa
3380: eduskunnalle valtiopäiväin alussa erityinen tili tähän
3381: liikkeeseen edellisenä vuotena käytetyistä varoista sekä
3382: siitä kertyneistä tuloista.
3383: 
3384:                               5 §.
3385:       Valtion varastoista myytäköön alkoholipitoisia ai-
3386: neita, joita ei ole denaturoitu, ainoastaan:
3387:       1) apteekeille ja niille sairaaloille sekä tieteellisille
3388: laitoksille, jotka ovat saaneet senaatilta luvan hankkia
3389: sellaisia aineita näistä varastoista;
3390:       2) niille lakkavernissaa, pulitumia, eetteriå, hammas-,
3391: hius-, iho- ja hajuvettä sekä etikkaa ynnä muita senlaisia
3392: aineita valmistaville teknillisille laitoksille, jotka ovat saa-
3393: neet senaatilta luvan tarkoituksiinsa käyttää alkoholipi-
3394: toisia aineita denaturoimattomina, kuitenkin ainoastaan
3395: vähintään sadan litran erissä ja ehdolla, että myydyn
3396: aineen alkoholiväkevyys on vähintään viisikymmentä
3397: tilavuusprosenttia.
3398:       Denatnroituja alkoholipitoisia aineita olkoon lupa
3399: valtion varastoista myydä erissä, joiden suuruuden se-
3400: naatti määrää.
3401: 
3402:                               6 §.
3403:       Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään lak-
3404: kavernissaksi, pulituuriksi, eetteriksi, hammas-, hius-,
3405: iho- ja hajuvedeksi ynnä muuksi sellaiseksi säädetyllä
3406: tavalla denaimoitua alkoholia 7, 8 ja 9 §:ssä mainituille
3407: jälleen myyjille.
3408: 
3409:                               7 §.
3410:      Apteekeista olkoon lupa myydä alkobolipitoisia ai-
3411: neita lääkärin joka kerta erikseen antamasta lääkemää-
3412:                                                             2
3413:  18 1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit. N:o 1.
3414: 
3415: räyksestä sekä ilman lääkemääräystä sellaisille sairaa-
3416: loille ja lieteellisille laitoksille, joista 5 §:ssä mainitaan.
3417:        Ulkonaisesti käytettäviä ja sellaisia sisällisesti käy-
3418: tettäviä lääkkeitä, jotka eivät sisällä pääaineksenaan
3419: eetterillä, aromaatisilla aineilla tahi väriaineilla sekoi-
3420: tettua alkoholia, olkoon kuitenkin lupa myydä ilman
3421: lääkemääräystä lääkintöasetusten määräämillä ehdoilla,
3422: sisällisesti käytettäviä ei kuitenkaan viittäkymmentä
3423: grammaa enemmän kerrallaan.
3424:       Denaturoimattoman alkoholipitoisen aineen lahjoitus,
3425: lääkkeitä lukuunottamatta, pidetään myynnin veroisena.
3426: 
3427: 
3428:                              8 §.
3429:       Poltto-, valaistus- ja puhdistusaineeksi denaturoi-
3430: tua alkoholia sekä 5 §:ssä mainittuja teknillisiä tuot-
3431: teita, paitsi eetteriä, lakkavernissaa ja pulituuria, saata-
3432: koon myydä ainoastaan sellaisista apteekeista ja rohdos-
3433: kaupoista, jotka ovat hankkineet siihen kunnan luvan.
3434: 
3435: 
3436:                              9 §.
3437:      Lakkavernissaa ja pulituuria saakoot kunnan an-
3438: tamalla luvalla myydä avoimesta myymälästä ne, joilla
3439: on oikeus harjoittaa kauppaliikettä sellaisessa myymälässä.
3440: 
3441: 
3442:                             10 §.
3443:       8 ja 9 §:ssä mainitun luvan antaa asianomaisten
3444: hakemuksesta enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan
3445: kaupungin tahi kunnan valtuusto taikka, missä näitä
3446: ei ole, raastuvan- tahi kuntakokous.
3447: 
3448: 
3449:                             11 §.
3450:       Ålköön 7 §:n 2 momentissa ja 8 sekä 9 §:ssä mai-
3451: nittuja aineita ostajalle annettako, jos on perusteellista
3452:                   Alkohoi ilainsäädäntö.                  19
3453: 
3454: aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttämään juovutus-
3455: iuomiksi.
3456: 
3457: 
3458:                             12 §.
3459: 
3460:        Kun alkoholipitoisia aineita, jotka eivät ole dena-
3461: turoituja, kuljetetaan valtion varastopaikkoihin tai 5 §:ssä
3462: mainituille laitoksille ja jälleenmyyjille, pitää tavaran
3463: mukana olla asianomaisen viranomaisen antama todis-
3464: tus, jossa on mainittava lähettäjän, vastaanottajan sekä
3465: kuljettajan nimi ja kotipaikka, aineiden laatu ja määrä,
3466: paikka, mihin tavara on vietävä, sekä matkan mukaan
3467: sovitettu aika, jona todistus on voimassa.
3468:       Menetetyiksi tuomittuja alkoholipitoisia aineita kul-
3469: jetettaessa seuratkoon tavaraa maalla kruununvoudin
3470: tahi nimismiehen ja kaupungissa kaupunginviskaalin tai
3471: tullikamarin antama yhtäläinen todistus.
3472:       Denaturoituja sekä apteekeista hankittuja denatu-
3473: roimattomia alkoholipitoisia aineita kuljetettaessa ol-
3474: koon tavara varustettuna astiaan kiinnitelyllä myyjän
3475: antamalla todistuksena, jossa on mainittava myyjän
3476: ja ostajan nimi, aineen laatu ja määrä sekä myynnin
3477: päivämäärä.
3478: 
3479: 
3480:                             13 §.
3481: 
3482:       Alkoholipitoisia aineita, joita ei ole denaturoitu,
3483: olkoon lupa pitää varastossa, paitsi valtion varastopai-
3484: koissa, ainoastaan 5 §:n 1 momentissa mainituissa lai-
3485: toksissa.
3486:       Kuitenkin saatakoon apteekeista hankittuja dena-
3487: turoimattomia alkoholipitoisia aineita säilyttää muual-
3488: lakin, jolloin tavara olkoon varustettuna sellaisella todis-
3489: tuksena, kuin 12 §:n 3 momentissa sanotaan.
3490:       Denaturoituja alkoholipitoisia aineita säilytettäköön
3491: vapaasti.
3492: 20 1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit. N:o 1.
3493: 
3494:                             14 §.
3495:       Alkoholipitoisten aineiden tislaukseen olkoot oi-
3496: keutetut, paitsi valmistajaa, senaatin määräämillä eh-
3497: doilla apteekit ja sellaiset tieteelliset laitokset, joista 5
3498: §:ssä mainitaan.
3499: 
3500: 
3501:                             15 §.
3502: 
3503:       Joka luvattomasti valmistaa tahi tislaa alkoholi-
3504: pitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi ker-
3505: ralla vähintään sadan markan sakolla ja rikkomuksen
3506: uudistuessa vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
3507:       Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholipitois-
3508: ten aineiden valmistukseen tahi tislaukseen, tavataan
3509: siihen tarkoitettuja kojeita tahi hapanta alkoholipitoisen
3510: aineen valmistukseen kelpaavaa mäskiä, rangaistakoon
3511: ensi kerralla vähintään sadan ja rikkomuksen uudis-
3512: tuessa vähintään viidensadan markan sakolla.
3513:       Luvattomasti vahnistettu alkoholipitoinen aine, mäski
3514: sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
3515: 
3516: 
3517:                             16 ~-
3518:       Joka luvattomasti maahan tuo alkoholipitoista ai-
3519: netta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi kerralla vähin-
3520: tään sadan markan sakolla tahi vankeudella vähintään
3521: kahdeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi
3522: sekä rikkomuksen uudistuessa vankeudella vähintään
3523: neljäksi kuukaudeksi.
3524:       Tavara astiaineen olkoon menetetty, samoin juhta,
3525: ajoneuvot tai alus, joiden pääasiallisena kuormana tai
3526: lastina on alkoholipitoista ainetta. Jos rikoksen on
3527: tehnyt joku muu kuin juhdan, ajoneuvojen tai aluk-
3528: sen omistaja eikä viimemainittu ole rikokseen osalli-
3529: nen, niin ei hän menetä omaisuuttaan, vaan tulee rikol-
3530: lisen suorittaa juhdan, ajoneuvojen tai aluksen arvo.
3531:                 Alkoholilainsäädäntö.                21
3532: 
3533:                            17 §.
3534:      Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoo alko-
3535: holipitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä
3536: rahan vastikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vähintään
3537: sadan markan sakolla ja rikkomuksen uudistuessa van-
3538: keudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
3539:      Tavara astiaineen olkoon menetetty.
3540: 
3541: 
3542:                            18 §.
3543: 
3544:       Joka rikkoo tämän lain määräyksiä alkoholi-
3545: pitoisten aineiden kuljetuksesta, varastossapidosta tai
3546: säilytyksestä, rangaistakoon vähintään sadan markan
3547: sakolla ja rikkomnksen uudistuessa vähintään kahden-
3548: sadan markan sakolla tai vankeudella.
3549:       Tavara astioineen olkoon menetetty. Juhdan, ajo-
3550: neuvojen tai aluksen menettämisestä olkoon voimassa
3551: mitä 16 §:ssä on säädetty.
3552: 
3553: 
3554:                            19 §.
3555:      Joka ottaa alkoholipitoisten aineiden luvattoman
3556: valmistuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin,
3557: kaupaksitarjouksen tahi kuljetuksen ammatikseen tai
3558: tavakseen, rangaistakoon vankeudella vähintään kuu-
3559: deksi kuukaudeksi tahi kuritushuoneella korkeintaan
3560: neljäksi vuodeksi, ja olkoon näissä tapauksissa muu-
3561: toin voimassa mitä 15 §:n 3 momentissa sekä 16 §:n,
3562: 17 §:n ja 18 §:n 2 momentissa on säädetty.
3563: 
3564: 
3565:                           20 §.
3566: 
3567:      Joka rikkoo tämän lain 11 §:n määräystä vastaan,
3568: sakotettakoon vähintään viisikymmentä ja enintään viisi-
3569: sataa markkaa.
3570: 22 1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit. N:o 1.
3571: 
3572:                             21 §.
3573:      Jos se, joka on velvollinen syytteeseen panemaan
3574: tämän lain rikkomuksia, itse tekee sellaisen rikkomuk-
3575: sen, rangaistakoon niin kuin tässä laissa on sanottu ja
3576: menettäköön rikkomuksen uudistuessa sen ohessa vir-
3577: kansa.
3578: 
3579: 
3580:                             22 §.
3581:       Kaupunginviskaalilla, poliisivirkamiehellä ja kruu-
3582: nunpalvelijalla tulee olla esteetön pääsy kaikkiin heidän
3583: valvontapiirissään oleviin tämän lain 13 §:n 1 momen-
3584: tissa mainittuihin varastoihin pitääksensä silmällä, että
3585: ainoastaan laillisesti Suomessa valmistettuja tahi asian-
3586: mukaisesti maahan tuotuja alkoholipitoisia aineita on
3587: varastoonpantu tai säilytetään; ja jokainen sellaisen
3588: varaston haltia on velvollinen vaadittaessa heille näyt-
3589: tämään todistuksen hänen huostassaan olevan tavaran
3590: alkuperästä.
3591:       Jos jotakin pätevillä perusteilla epäillään luvatto-
3592: masia alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, varastossa-
3593: pidosta tahi myynnistä, pitäköön hänen luonaan ko-
3594: tietsinnön, jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan tar-
3595: peelliseksi, kruununvouti tahi nimismies maalla taikka
3596: maistraatin Jasen, kaupunginviskaali tahi poliisimies
3597: kaupungissa.
3598:       Jos virkamies pitää kotietsintää ilman laillista syytä,
3599: rangaistakoon niin kuin rikoslaissa on säädetty.
3600: 
3601: 
3602:                             23 §.
3603: 
3604:       Takavarikkoon ottamisen oikeus on 22 §:ssä mai-
3605: nituilla viranomaisilla ja 28 §:n 2 momentissa mai-
3606: nituilla kuntain tämän lain noudattamista valvomaan
3607: asettamilla henkilöillä. Takavarikko on tehtävä kahden
3608: todistajan läsnä ollessa.
3609:                     Alkoholilainsäädäntö.              23
3610: 
3611:                            24 §.
3612:       Velan maksuksi ulosmitattu alkoholipitoinen aine,
3613: jota ei ole denaturoitu, on tarjottava valtiolle kaupaksi.
3614:       Jos alkoholipitoinen aine, jota ei ole denaturoitu,
3615: on menetelyksi tuomittu ja sen määrä on niin pieni,
3616: ettei katsota sen arvon vastaavan valtion varastoon kul-
3617: jetuksen kustannusta, on aine todisteellisesti kaadettava
3618: maahan.
3619:       Velan maksuksi ulosmitattu denaturoitu alkoholipi-
3620: toinen aine tarjottakoon myytäväksi julkisella huuto-
3621: kaupalla.
3622: 
3623:                            25 §.
3624:      Kaikissa niissä tapauksissa, jolloin syyte tehdään
3625: luvattomasia alkoholipitoisien aineiden myynnistä, voi-
3626: daan ostaja, jos hän muuten havaitaan esteettömäksi,
3627: kutsua todistajaksi ja semmoisena valalla kuulostaa.
3628: 
3629:                            26 §.
3630:        Rikkomuksista tätä lakia vastaan toimittakoon
3631: asianomainen oikeus viipymättä tutkimuksen. Missään
3632: tapauksessa älköön tutkimusta lykåttäkö kahta kuukautta
3633: kauemmaksi siitä päivästä, jona asia tuomarille ilmoi-
3634: tettiin.
3635:        Hovioikeuksissa ja senaatissa ovat näitä asioita
3636: koskevat valitukset käsiteltävät kiireellisinä.
3637:        Sen, joka katsotaan rangaistukseen syypääksi
3638: tämän lain säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa
3639: haastemiehelle palkkio hänen toimittamistaan haasteista
3640: sekä harkinnan mukaan kohtuullisesti korvata syyttä-
3641: jälle ja todistajille heille asiassa aiheutuneet kulungit.
3642: 
3643:                            27 §.
3644:     Alkoholipitoisien aineiden maahantuonnista ja
3645: hankinnasta Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen
3646: 24 1907. -   Eduskunnan lakiehd. -   Eduskuntaesit. N:o 1.
3647: 
3648: tarvetta varten olkoon voimassa, mitä siitä on erittäin
3649: säädetty tahi vastedes säädetään.
3650:       Samoin on kirkkoviinin hankkimisesta kreikkalais-
3651: katolisen kirkon tarpeeksi voimassa mitä siitä erikseen
3652: säädetään.
3653:                            28 §.
3654:       Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määrä-
3655: yksiä ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita maassa sal-
3656: litun alkoholiliikkeen järjestämistä ja silmälläpitämistä
3657: varten sekä tämän lain rikkomusten ehkäisemiseksi kat-
3658: sotaan tarvittavan.
3659:       Kaupungin tai kunnan valtuustolla tahi, missä
3660: näitä ei ole, raastuvan- iai kuntakokouksella olkoon
3661: oikeus asettaa tämän lain noudattamista valvomaan eri-
3662: tyisiä henkilöitä ja valmistaa heille ohjesäännöt, joille
3663: on hankittava kuvernöörin vahvistus.
3664: 
3665:                            29 §.
3666:       Tämä laki, jonka voimaan · astuessa asetus palo-
3667: viinan valmistamisesta ja tislaamisesta 9 päivältä ke-
3668: säkuuta 1892, asetus paloviinan ja muiden poltettujen
3669: tahi tislattujen väki viinajuomain myymisestä, kuljetuk-
3670: sesta ja varastossa pitämisestä 9 päivältä kesäkuuta
3671: 1892, asetus luvan saamisesta eräissä poikkeustiloissa pitää
3672: maalla kaupaksi väkiviinatavaroita ja mallasjuomia 9
3673: päivältä kesäkuuta 1892, asetus eräistä viinien ja muitten
3674: miedompain väkijuomien kaupan rajoituksista 2 päivältä
3675: toukokuuta 1895 sekä asetus mallasjuomain myymisestä
3676: ja anniskelemisesta 2 päivältä huhtikuuta 1883, muutok-
3677: sineen 9 päivältä kesäkuuta .· 1892, 10 päivältä huhti-
3678: kuuta 1895 ja 24 päivältä tammikuuta 1902 ynnä kaikki
3679: muut tämän lain kanssa ristiriitaiset määräykset lakkaa-
3680: vat voimassa olemasta, on noudatettava 1 päivästä heinä-
3681: kuuta 1910, kuitenkin niin, että alkoholipitoisien aineiden
3682: valmistus ja maahantuonti, mikäli niitä ei tässä laissa
3683: sallita, on lakkaava 1 päivänä heinäkuuta 1909.
3684:                    Alkoholilainsäädäntö.              25
3685: 
3686:       Ennen 1 päivää heinäkuuta 1909 maahan tuotuja
3687: tai maassa valmistettuja alkoholipitoisia aineita saakoot
3688: tämän lain voimaan astuttua pitää hallussaan ne, jotka
3689: ovat siihen aikaisemman lainsäädännön nojalla oikeutetut.
3690: Nämä varastot ovat aikanaan senaatin määräämille viran-
3691: omaisille ilmoitettavat ja asianomaisesti merkillä varus-
3692: tettavat.
3693: 
3694:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
3695: 
3696:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
3697: Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
3698:   1907. - V. M. -- Määrärahan myöntäminen
3699: suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
3700: 
3701: 
3702: 
3703: 
3704:                       Anomusvaliokunnan mietintö
3705:                  N:o 1 Eduskunnalle tehtyjen ano-
3706:                  musehdotusten johdosta viidenkym-
3707:                  menen tuhannen (50,000) markan
3708:                  suuruisen määrärahan myöntämi-
3709:                  sestä suomenkielisen kirjallisuuden
3710:                  kartuttamiseksi.
3711: 
3712: 
3713:       Eduskunta on lähettänyt Anomusvaliokunnan käsi-
3714: teltäväksi edustajien E. S. Yrjö-Koskisen y. m. sekä E.
3715: N. Setälän y. m. allekirjoittamat anomusehdotukset määrä-
3716: rahan myöntämiseksi valtion varoista suomalaisen kirjalli-
3717: suuden avustamiseksi, ja saa Anomusvaliokunta tässä
3718: seuraavan mietintönsä alusteeksi viitata näihin asiakirjoi-
3719: hin, jotka tavataan painettuina Valtiopäiväasiakirjain Liit-
3720: teissä VI. ss. 9 ja 16.
3721: 
3722:      Ei ole kiellettävissä, että suomenkielisen kirjallisuu-
3723: den alalla maassamme erittäinkin parin viimeisen vuosi-
3724: kymmenen kuluessa on ollut havaittavissa varsin ilahut-
3725: tavaa edistystä. Rinnan muun kulttuurikehityksen kanssa
3726: on suomenkielinen kirjallisuuskin rikastumistaan rikastu-
3727: nut. Käännöksiä muiden maiden kirjallisuudesta on tehty
3728: suomenkielelle ja alkuperäistenkin teosten lukumäärä on
3729: kasvamistaan kasvanut niin hyvin kaunokirjallisuuden kuin
3730: muunkin, n. s. tietokirjallisuuden alalla. Tämä on epäi-
3731: lemättä ilahuttava ilmiö suomalaisen sivistyksen edistyk-
3732: sestä ja omansa täyttämään jokaisen isänmaan ystävän
3733:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1.
3734: 2    1907. - V. M. - Määrärahan myöntäminen
3735:     suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
3736: 
3737: mielen ilolla, koska kansallisen sivistyksen lujin pohja on
3738: kansan omakielisessä, arvokkaassa ja sen oman hengen
3739: mukaisessa kirjallisuudessa. Ja se on sitä ilahuttavampi,
3740: kun tiedämme, mitenkä vaikeissa olosuhteissa, moneen
3741: muuhun maahan verrattuna, suomalainen kirjallisuus on
3742: syntynyt. Sillä puhumattakaan sivistyksemme nuoruu-
3743: desta ja vajavaisuudesta, joka tässä on vaikuttavana es-
3744: teenä huomioon otettava, ovat muutkin, etenkin aineelliset
3745: edellytykset olleet kirjallisuutemme kehitykselle monessa
3746: katsannossa heikot. Työ suomalaisen kirjallisuuden vai-
3747: niolla on sen vuoksi muodostunut, niinkuin anomuksen
3748: tekijät huomauttavat, vähäväkisen ja vähävaraisen uudis-
3749: viljelijän työksi, jossa monet vaikeudet ovat olleet voitet-
3750: tavana, ja seurauksena onkin ollut, että kirjallisuutemme,
3751: edistyksestä huolimatta, ei ole kehittynyt siksi, miksi sen
3752: olisi toivottu kehittyvän. Siinä on olemassa suuria va-
3753: javaisuuksia ja suurta epätasaisuutta.
3754:         Näistä vajavaisuuksista kun on puhe, sopii ensin-
3755: näkin huomauttaa, että suomenkielelle kääntämättä ovat
3756: yhä edelleen kaikkein useimmat maailman kirjallisuuden
3757: mestariteoksista runouden alalta niinhyvin varhemmilta
3758: kuin myöhemmiltä kulttuurikausilta. Niiden Iuetteleminen
3759: ei tässä ole tarpeen. Niinikään on suomenkielelle sangen
3760: vähässä määrässä voitu toimittaa sitä tiedon eri aloja
3761: käsittelevää kirjallisuutta, jonka tuntemista korkeampi kan-
3762: salaissivistys ehdottomasti edellyttää ja jonka tarpeellisuus
3763: nykyisessä kansalaiselämässämme on kieltämätön. Niinpä
3764: on syytä erikoisesti huomauttaa, että esim. yhteiskunnal-
3765: linen ja taloudellinen kirjallisuus on varsin niukka, kai-
3766: vaten pikaista kartuttamista. Lääkeopillista kirjallisuutta
3767: on vähän ja esim. sielutieteellistä tuskin nimeksikään.
3768: Samaa on sanottava siveysopillisesta, sosiologisesta ja
3769: biologisesta kirjallisuudesta kuin myöskin tähtitieteestä
3770: ja geologiasta. Aukkoja on siis paljonkin. Niitä täytet-
3771: täissä on myös huomioon otettava, että erilaiset tieteelli-
3772: set suunnat ja katsantokannat pääsevät oikeuksiinsa.
3773:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1.
3774:   1907. - V. M. - Määrärahan myöntäminen 3
3775: suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
3776:        Lisäksi on huomattava, että käännökset useasti ovat
3777: kehnosti, jopa peräti ala-arvoisesti suoritettuja ja että ei
3778: suinkaan aina parhain ja vakavin kirjallisuus ole tullut
3779: käännetyksi, sillä kun ei ole aina yhtä suurta menekkiä.
3780: - Samoin on suomenkielinen alkuperäinenkin kirjallisuus
3781: vaikeiden olosuhteiden pakosta estynyt pääsemästä kor-
3782: keampaan kukoistukseen. Kaunokirjallisuuden alalla vali-
3783: tetaan syntyvän usein heikkoja teoksia, mikä johtuu mo-
3784: nestikin siitä, että kirjailijalla aineellisten elinehtojen takia ei
3785: ole tilaisuutta uhrata riittävästi aikaa täysin kypsyneiden
3786: teosten luomiseen, ja n. s. tietokirjallisuus ei liioin tahdo
3787: kannattaa.
3788:        Sen sijaan sivistystarve, jonka suomalaiset koulut
3789: ja oppilaitokset ovat synnyttäneet kuin myöskin se val-
3790: tiollinen vireys, joka on pannut liikkeelle kansan pohjim-
3791: matkin kerrokset, asettaa suuria vaatimuksia kysymyk-
3792: sessä olevalle sivistyksen haaralle. Suomalaisen kirjalli-
3793: suuden kysyntä käy vuosi vuodelta yhä suuremmaksi.
3794: Samalla kasvavat vaatimukset sisältöön nähden ja lisään-
3795: tyy etevämpien ja laadultaan täysarvoisten teosten tarve.
3796: jos tätä tarvetta aiotaan tyydyttää, niinkuin kansakunnan
3797: onni ja menestys vaatii, on välttämättä tehtävä uhrauksia
3798: kirjallisuuden hyväksi.
3799:        Tässä on nyt erityisesti kiinnitettävä huomiota ai-
3800: neelliseen puoleen, aineellisiin edellytyksiin.
3801:        Tuon tuostakin on niiltä tahoilta, joilla suomalaisen
3802: kirjallisuuden edistystä ja kehitystä on innokkaimmin seu-
3803: rattu ja harrastettu, huomautettu siitä vaikeudesta, joka
3804: kohtaa suomalaista kirjallisuutta aineellisessa suhteessa.
3805: Tosin pitää paikkansa se ajatus, ettei mitään arvokkaam-
3806: paa ja täysikelpoista kirjallisuutta, mitä laatua se lienee-
3807: kin, voida saada aikaan yksinomaan mahdollisimman run-
3808: sailla rahavaroilla ja aineellisella kannatuksella, sen syn-
3809: nyttäminen kysyy kehittynyttä kulttuuripohjaa kansassa,
3810: sivistysrientojen ripeyttä ja voimakkuutta sekä luontaista
3811: lahjakkuutta kirjallisuuden edustajissa. Mutta kieltämä-
3812:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1.
3813: 4    1907. - V. M. - Määrärahan myöntäminen
3814:     suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
3815: 
3816: töntä on toiselta puolen, että, niinkuin kaikki henkinen
3817: työ ja kehitys tapahtuu aineellisella pohjalla, kirjallisuu-
3818: denkin edistys on riippuvainen aineellisista ehdoista ja
3819: edellytyksistä. Sen takia kansan, joka pyrkii kirjallisuu-
3820: denkin kehitykseen nähden seuraamaan edistyneempäin
3821: sivistyskansojen esimerkkiä, on tehtävä aineellisia uhrauk-
3822: sia sen hyväksi.
3823:        Emme voi sanoa, että tähänkään asti kaikki avustus
3824: yleisistä varoista kirjallisuutemme kartuttamiseksi ja täy-
3825: dentämiseksi olisi kielletty. Niin on ensinnäkin Suoma!.
3826: Kirjallisuuden Seuralla ollut vuotuinen 15,000 markan
3827: määräraha, joka kuitenkin kaikkein suurimmalta osalta on
3828: käytetty Seuran muihin kuin tässä kysymyksessä oleviin
3829: kirjallisiin tarkoituksiin (etupäässä kansanrunouden kerää-
3830: miseen ja tutkimiseen). Sen sijaan on Seuran Längmanin
3831: rahastosta saama kannatusapu, joka ollen v. 1898 2,000.
3832: markkaa suoritettuna kerta kaikkiaan, korotettiin v. 1901
3833: 4,000 ja 1906 6,000 markkaan, tarkoitettu käytettäväksi
3834: suomenkielisen kirjallisuuden hyväksi; kuitenkin on kah-
3835: desta viimeksi mainitusta summasta 2,000 markkaa mää-
3836: rätty »kirjojen ilmaiseksi jakamiseen kansalle» elikkä kan-
3837: sankirjastojen hyväksi.
3838:        Toinen yhdistys, joka mitä huomattavimmalla tavalla
3839: on työskennellyt suomalaisen kirjallisuudenkin edistämi-
3840: seksi ja kartuttamiseksi, on Kansanvalistusseura. Tälläkin
3841: seuralla on ollut Valtiosäätyjen päätöksen mukaan käy-
3842: tettävänä seuraavat apurahat mainitusta Längmanin ra-
3843: hastosta: 1891 12,000: -, 1894 4,000: -, 1897 6,000: -
3844: ja 1900 6,000: - markkaa suoritettuina kerta kaikkiaan.
3845: Mutta nämä varat ovat tarkoitetut käytettäviksi »kirjo-
3846: jen jakamiseen ilmaiseksi kansalle», jotenka varsinainen
3847: kirjallisuuden kartuttaminen ei ole suurin tullut kysy-
3848: mykseen.
3849:        Edellä esitetyn lisäksi tulee mainita se vuotuinen
3850: 5,000 markan suuruinen määräraha, joka on myönnetty (v:sta
3851: 1897) palkinnoiksi ansiokkaille suomen- tai ruotsinkieli-
3852:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1.
3853:   1907. - V. M. - Määrärahan myöntäminen 5
3854: suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
3855: 
3856: sille kirjailijoille kuin myöskin ne elinkautiset apurahat,
3857: joita nauttivat kirjailijat P. Päivärinta ja Juhani Aho, edel-
3858: linen 600, jälkimmäinen 3,000 markkaa vuosittain.
3859:        Paitsi näitä on yleisistä varoista erinäisissä tapauk-
3860: sissa myönnetty erikoisiin kirjallisiin tarkoituksiin, kuten
3861: kirjailijain opintomatkoihin, määrättyjen teosten kustan-
3862: nuksiin y. m. satunnaisia apurahoja. Lisätä tulee, että
3863: suomenkielisen tietosanakirjan toimittamista varten on tä-
3864: män vuoden alussa myönnetty kaikkiaan 100,000 mark-
3865: kaa, maksettavaksi 12,500 markalla vuosittain.
3866:         Niinkuin yHäolevasta näkyy, eivät ne summat, joita
3867: yleisistä varoista tähän asti vuosittain on myönnetty suo-
3868: malaisen kirjallisuuden edistämiseksi, ole suinkaan suuria.
3869: Jos tahtoisimme niitä verrata esim. niihin rahaeriin, joita
3870: toiset taiteellisen toiminnan haarat, kuten esim. kuvaama-
3871: ja näytelmätaide ovat saaneet hyväkseen käyttää, näyttäy-
3872: tyisivät ne sitäkin pienemmiltä, niin vähän kuin onkin
3873: syytä puhua viimeksi mainittujenkaan sivistystyönhaarojen
3874: liiallisesta kannatuksesta yleisillä varoilla.
3875:         Sitä enemmän on tarpeen, että tuntuvia uhrauksia
3876: tehdään niiden puutteiden ja vajavaisuuksien poistamiseksi,
3877: jotka suomalaisessa kirjallisuudessa ovat vallalla ja joihin
3878: molemmissa anomusehdotuksissa syystä on kiinnitetty
3879: huomiota. Ottaen huomioon nämä puutteet ja siitä joh-
3880: tuvat näkökohdat sekä toiselta puolen sen erinomaisen
3881: tärkeyden, mikä monipuolisesti kehittyneenä, arvokkaana
3882: kansan omakielisellä kirjallisuudella on niin hyvin kansan
3883: sivistyselämään yleensä, kuin myöskin sen yhteiskunnal-
3884: liseen ja taloudelliseen kehitykseen ja hyvinvointiin, vie-
3885: läpä sen kansalliseen olemassaoloon, on valiokunnan mie-
3886: lestä täysi syy käyttää verrattain tuntuva rahamäärä tähän
3887: tarkoitukseen.
3888:         Mitä tämän rahamäärän suuruuteen tulee, on Valio-
3889: kunta katsonut voivansa yhtyä anomuksen tekijäin ehdo-
3890: tuksiin, että se määrättäisiin viideksikymmeneksi tuhan-
3891:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1.
3892: 6    1907. - V. M. - Määrärahan myöntäminen
3893:     suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
3894: 
3895: neksi (50,000) markaksi vuodessa ja myönnettäisiin kol-
3896: meksi vuodeksi erällään.
3897:       Että tätä summaa ei ole pidettävä liiaksi korkeana
3898: ainakaan sivistysolojemme ja kirjallisuutemme nykyisellä
3899: kannalla ollessa, on Valiokunnan käsityksen mukaan kiel-
3900: tämätöntä. Sen selvittämiseksi ei tarvinne muuta kuin
3901: huomauttaa erilaisia tarpeita kirjallisuudessamme, joihin
3902: edellä jo on lyhyesti viitattu.
3903:        Kun kysymyksessä olevia varoja, niinkuin tarkoitus
3904: on, käytetään sekä käännöskirjallisuuden että alkuperäisten
3905: teosten hyväksi, tulee mainittu rahamäärä jo sen kautta
3906: kahtia jaetuksi. Ja kun siitä jaettaisiin myöskin palkin-
3907: toja ja matkarahoja, jakautuu se yhä useampaan osaan.
3908: Kun sitte muistamme, että kysymyksessä on niin hyvin
3909: kaunokirjallisuus kuin monenkaltainen n. s. tietokirjalli-
3910: suus, eri tiedonaloja käsittelevä, muodostuvat eri tarkoi-
3911: tuksiin käytettävät erät verrattain vähäisiksi. Kun ajatte-
3912: lemme mitkä eri kiri~llisuuden haarat avustusta kaipaavat:
3913: kaunokirjallinen, yhteiskunnallinen, taloustieteellinen, lain-
3914: opillinen, luonnontieteellinen, lääkeopillinen, sielutieteelli-
3915: nen, filosoofinen, historiallinen, mainitaksemme vain tär-
3916: keimmät, niin havaitsemme, että rahamäärä ei ole kat-
3917: sottava suinkaan liian suureksi. Ja huomattava on, että
3918: näillä varoilla synnytettävän kirjallisuuden luomiseen on
3919: käytettävä saatavina olevia parhaita voimia, jotka vaativat
3920: työstänsä kohtuullista korvausta.
3921:        Kun sitten tulee lähemmin kysymys siitä, millä ta-
3922: voin kysymyksessä olevat varat parhaiten voitaisiin käyt-
3923: tää tarkoitukseensa, on Valiokunta siinäkin pääasiassa
3924: yhtynyt niihin ehdotuksiin, joita anomuksen tekijät ovat
3925: esittäneet.
3926:        Valiokunta siis ensinnäkin ehdottaa, että kysymyk-
3927: sessä oleva summa, 50,000 markkaa, jätettäisiin Suoma-
3928: laisen Kirjallisuuden Seuran hoidettavaksi ja lähemmin
3929: määrättäväksi velvollisuudella tehdä siitä asianmukainen
3930: selonteko Eduskunnalle. Tosin on ollut, kuten tunne-
3931:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1.
3932:   1907. - V. M. - Määrärahan myöntäminen 7
3933: suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
3934: taan, ja niinkuin E. S. Yrjö-Koskisen y. m. allekirjoit-
3935: tamassa anomusehdotuksessa on mainittukin, puhetta
3936: myöskin erityisen suomalaisen akatemian perustami-
3937: sesta suomalaisen kirjallisuuden vaurastumista ja kehit-
3938: tymistä huolehtimaan. Osaksi on tämä ajatus kuiten-
3939: kin ainakin toistaiseksi lähemmin selvittämättä, osaksi
3940: herää monenlaisia epäilyksiä, joita tässä lienee tarpee-
3941: tonta lähemmin perustella, sanotun laitoksen sopivai-
3942: suudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta meidän olois-
3943: samme. Sen sijaan pitäisi Suomalaisen Kirjallisuu-
3944: den Seuralla olla mahdollisimman suuret edellytykset
3945: varojen tarkoituksenmukaiseen ja oikeaan käyttämi-
3946: seen. Sehän lukee piiriinsä runsaan määrän henkilöitä,
3947: joilla on sekä kykyä että harrastusta tässä esille tuleviin
3948: kysymyksiin. Niinikään se omistaa pitkäaikaisen koke-
3949: muksen tällä alalla ja on Seuran tähänastinen toiminta
3950: takeena siitä, että varat voidaan uskoa sen käytettäviksi.
3951:  Lisäksi on otettava huomioon sekin etu, että tässä on
3952: valmiina jo toimessa oleva yhdistys, jota ei ole tarvis
3953: ensin ruveta järjestämään, vaan joka viipymättä, kun varat
3954: on päätetty myöntää, voi ryhtyä niitä käyttämään tarkoi-
3955:  tukseensa. Valiokunnan enemmistö on kuitenkin ollut
3956:  sitä mieltä, että kun Eduskunta myöntää näin tuntuvan
3957:  rahamäärän suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi,
3958:  sen suoranaisesti pitäisi olla osallisena näiden varojen
3959:  käyttämisestä määräämässä, jotteivät yksipuoliset näkö-
3960:  kohdat pääsisi siinä vallitseviksi, vaan että varat tulisivat
3961:  käytetyiksi Eduskunnassa vallalla olevan käsityksen mu-
3962:  kaisesti. Siitä syystä katsoo Valiokunnan enemmistö tar-
3963:  peelliseksi, että Eduskunta valitsisi siihen toimikuntaan,
3964:  jonka Suomat. Kirjallisuuden Seura yhdessä muiden seu-
3965:  rojen kanssa asettaa, neljä jäsentä.
3966:        Tosin voidaan huomauttaa, että näin laaja uusi
3967:  toimiala, joka tässä Kirjallisuuden Seuralle avautuisi, me-
3968:  nisi yli sen voimien, jotka muutoinkin jo lienevät tarkoin
3969:  käytetyt. Mutta se on helposti vältettävissä sen kautta,
3970:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1.
3971: 8    1907. - V. M. - Määrärahan myöntäminen
3972:     suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
3973: 
3974: että Seura kutsuu avuksensa lisävoimia nimenomaan tässä
3975: puheena olevaa toimintaa varten. Sellainen ehdotus on-
3976: kin jo muuten tehty, johon anomusehdotuksissakin vii-
3977: tataan. Se yliopiston opettajien keskuudessa muodostu-
3978: nut komitea, joka tämän vuoden kevätpuolella ryhtyi
3979: asiata pohtimaan ja johon ovat kuuluneet herrat Juhani
3980: Aho, joos. J. Mikkola, Arvi Grotenfelt, J. H. Vennola,
3981: Erkki Kaila, 0. Suolahti, K. M. Levander ja Onni T alas,
3982: teki viime kuluneen toukokuun 8 p:nä asiasta Kirjallisuu-
3983: den Seuralle esityksen ehdottaen, että Seura suostuisi
3984: siinä tapauksessa, että tarkoitukseen tarpeelliset varat saa-
3985: daan, ryhtymään toimenpiteisiin erinäisten kirjallisten ja
3986: tieteellisten seurain avulla Seuran keskuuteen asetettavan
3987: toimikunnan aikaansaamiseksi, joka saisi tehtäväkseen
3988: suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamisen ja täydentä-
3989: misen arvokkailla sekä alkuperäisillä että muista kielistä
3990: käännetyillä, etupäässä yleistä kansalaissivistystä kohotta-
3991: villa teoksilla tiedon eri aloilta. Ja Kirjallisuuden Seura
3992: päättikin, jos tarpeelliset varat myönnetään, ryhtyä tätä
3993: ehdotettua uutta toimintaa ohjaamaan.
3994:       Valiokunta puolestaan ei katso tarpeelliseksi lä-
3995: hemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin mitä edellä esite-
3996: tyistä perusteluista ja anomusehdotuksissa olevista näkö-
3997: kohdista käy esille, määrätä näiden varojen käyttämisestä.
3998: Valiokunta saa tässä kohden viitata siihen, että edel-
3999: lämainittu komitea, joka on kokoonpantu asianymmär-
4000: tävistä henkilöistä, yhdessä Kirjallisuuden Seuran ja Edus-
4001: kunnan valtuutettujen kanssa Iöytänee asialle soveliaan
4002: käytännöllisen ratkaisun.
4003:       Kuitenkin on Valiokunnan mielestä pidettävä tar-
4004: peellisena että Kirjallisuuden Seura veivoitetaan vuosittain
4005: tekemään tiliä Eduskunnalle myönnettyjen varojen käyt-
4006: tämisestä. Valiokunta on katsonut, että se tapahtuu
4007: parhaiten kertomuksen muodossa, josta selvästi käy ilmi,
4008: millä tavoin varat ovat tulleet käytetyiksi. Seikkaperäinen
4009:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1.
4010:                                                                 -·
4011:   1907. - V. M. - Määrärahan myöntäminen 9
4012: suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
4013: tilitys, joka erikoiskohdissaan osoittaa rahojen käytön
4014: on sen sijaan tehtävä asianomaisille valtion viranomaisille
4015:         Yllä esitetyn perustuksella ja edellyttäen, että Suo-
4016: ma!. Kirjallisuuden Seura mietinnössä mainituilla ehdoilla
4017: ottaa hoidettavaksensa kysymyksessä olevan rahasumman,
4018: Valiokunta saa kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta te-
4019: kisi alamaisen anomuksen siitä,
4020:                        että suomenkielisen kirjallisuuden
4021:                  kohottamiseksi myönnettäisiin yleisistä
4022:                  valtion varoista 50,000 markan suurui-
4023:                  nen vuotuinen määräraha kolmen vuoden
4024:                  ajaksi jätettäväksi Suomalaisen l(irjalli-
4025:                  suuden Seuran hoidettavaksi ja käytettä-
4026:                  väksi yllä esitettyjen perusteiden mukai-
4027:                  sesti sekä velvollisuudella tehdä vuosit-
4028:                  tain selonteko varain käyttämisestä Edus-
4029:                  kunnalle;
4030:                        ja että, sittenkun tämä anomus on
4031:                  tullut hyväksytyksi, Eduskunta siihen
4032:                  Toimikuntaan, jonka mainittu Seura
4033:                  muiden kirjallisten ja tieteellisten seurain
4034:                  edustajain avulla tarkoituksen toteutta-
4035:                  miseksi asettaa, valitsee neljä jäsentä.
4036: 
4037:       Helsingissä syyskuun 2 p:nä 1907.
4038: 
4039:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa:
4040:       Puheenjohtaja L. Hagman, jäsenet F. Gustafs-
4041: son, V. Kivilinna, H. Käkikoski, A. H. Lahtinen, j. V.
4042: Laine, 0. Pajari, M. Pesonen, M. Raunio, V. T. Rosen-
4043: qvist, K. Salminen, A. Salo, N. Valavaara, A. 0. Vuori-
4044: maa, E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet D. Neovius,
4045: A. Nissinen, S. Nuorieva ja 1. Vemmelpuu.
4046: 10 1907.- V. M.- Määrärahan myöntäminen
4047:   suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
4048: 
4049: 
4050:                        Vastalause.
4051:      Kun Eduskunnalla, semmoisen selonteon kautta, jota
4052: mietinnössä ehdoitetaan vuosittain Eduskunnalle jätettä-
4053: väksi, on riittävä tilaisuus tarkastaa, että puheenalaiset
4054: suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi käytettävät varat
4055: oikein ja tarkoituksenmukaisesti hoidetaan, emme puoles-
4056: tamme katso tuottavan mitään hyötyä, jos Eduskunta
4057: semmoisenaan ottaisi valitakseen edustajia siihen kirjalli·
4058: seen lautakuntaan, jonka huostaan varain hoito uskotaan.
4059: Vaikkapa noiden edustajain luku määrättäisiin niin suu-
4060: reksi, että jokin suhteellisuus eri puolueryhmäin jäsen-
4061: määrään nähden kävisi mahdolliseksi, tulisi seuraus kui-
4062: tenkin semmoinen, että tämä kirjallinen yritys vedettäisiin
4063: puoluetaistelujen piiriin, mikä ei voisi olla sen menesty-
4064: miselle eduksi. Ehdoitamme sen vuoksi kunnioittavim-
4065: min,
4066:                       että valiokunnan hyväksymän mie-
4067:                  tinnön iälkimäinen ponsi hyljätään.
4068: 
4069:   E. S. Yrjö-Koskinen.       M. Pesonen.
4070:   0 1li Pajari.              Väinö Kivilinna.
4071:                 Hilda Käkikoski.
4072: 
4073:     Yhdymme pääasiassa ylläolevaan vastalauseeseen:
4074: 
4075:   F. Gustafsson.                        T. V. Rosenqvist.
4076: 
4077: 
4078: 
4079: 
4080:               Helsinki, Työväen kirjapaino, 1907.
4081:            1907. -    Anomusmietintö N:o 1.
4082: 
4083: 
4084: 
4085: 
4086:                       Anomusvaliokunnan mietintö
4087:                   N:o 1 a Eduskunnalle tehtyjen ano-
4088:                   musehdotusten johdosta viidenkym-
4089:                   menen tuhannen (50,000) markan
4090:                   suuruisen määrärahan myöntämi-
4091:                   sestä suomenkielisen kirjallisuuden
4092:                   kartuttamiseksi.
4093: 
4094: 
4095:     Kun Eduskunta on lähettänyt Anomusvaliokunnan
4096: mietinnön N:o 1 määrärahan myöntämisestä suomalaisen
4097: kirjallisuuden kartuttamiseksi takaisin Anomusvaliokun-
4098: taan sitä varten, että sen ensimäiseen ponteen lisätään
4099: määräys, joka sisältyy toisen ponnen loppupuoleen, muo-
4100: dossa: »toimikunnan avulla, jonka mainittu seura yhdessä
4101: muitten kirjallisten ja tieteellisten seurain kanssa tarkoi-
4102: tuksen toteuttamiseksi asettaa», saa Valiokunta täten
4103: kysymyksessä olevaksi ponneksi ehdottaa seuraavaa muo-
4104: dostelua:
4105: 
4106:                      että suomenkielisen kirjallisuuden ko-
4107:                   hottamiseksi yleisistä valtion varoista
4108:                   myönnettäisiin kolmen vuoden ajaksi
4109:                   50,000 markan suuruinen vuotuinen
4110:                   määräraha, joka jätettäisiin Suomalaisen
4111:                   Kirjallisuuden Seuran hoidettavaksi ja
4112:                   toimikunnan avulla, jonka mainittu
4113:                   seura yhdessä muitten kirjallisten ja tie-
4114:     Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1 a.
4115: 2 1907. -    Määräraha suomenkielisen kirjallisuu.·
4116:                den kartuttamiseksi.
4117:                 teellisten seurain kanssa tarkoituksen
4118:                 toteuttamiseksi asettaisi, käytettäväksi
4119:                 yllä esitettyjen perusteiden mukaisesti,
4120:               ' ollen Kirjallisuuden Seura velvollinen
4121:                 antamaan Eduskunnalle vuosittain selon-
4122:                 teon varain käyttämisestä.
4123: 
4124:    Helsingissä syyskuun 23 p:nä 1907.
4125: 
4126: 
4127:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
4128: Hagman ja jäsenet Gustafsson, Kivilinna (osittain), Käki-
4129: koski, Lahtinen, 1. V. Laine, Nuorteva, Pajari, Pesonen,
4130: Raunio, V. T. Rosenqvist, Salminen, Salo, Valavaara (osit-
4131: tain), E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet V. Aromaa
4132: (osittain) ja Vemmelpuu.
4133: 
4134: 
4135: 
4136: 
4137:    Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1 a.
4138:                   Helsinki, Työväen kirjapaino 1907.
4139:       1907. -   Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 1.
4140: 
4141: 
4142: 
4143: 
4144:                      S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
4145:                 n e n a n o m u s viidenkymmenen tuhannen
4146:                 markan suuruisen määrärahan myöntämisestä
4147:                 suomenkielisen kirjallisuuden kartuttamiseksi.
4148: 
4149: 
4150: 
4151: 
4152:    Suurivaltaisin, Rrmollisin Keisari
4153:            ja Suuriruhtinas!
4154: 
4155: 
4156: 
4157: 
4158:       Eduskunnassa on tehty anomusehdotuksia määrä-
4159: rahan myöntämisestä valtion varoista suomalaisen kir-
4160: jallisuuden avustamiseksi, jotka ehdotukset Eduskunta
4161:  2      1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 1.
4162: 
4163:  on ottanut harkittavaksensa.
4164:        Työ, mikä suomalaisen kirjallisuuden vainiolla tähän
4165:  asti on suoritettu, on suurimmaksi osaksi ollut vähä-
4166:  väkisen ja vähävaraisen uutisviljelijän työtä, olipa sitten
4167:  puhe kotimaisesta työstä tai käännöskirjallisuudesta.
4168:  Suomen kirjalliset seurat, yksityiset kustantajat ja yksi-
4169:  tyiset henkilötkin ovat kyllä, usein suurinkin uhrauksin,
4170:  koettaneet pitää huolta siitä, että kansallisen kirjalli-
4171:  suutemme kehitys pysyisi sen ripeän edistyksen rinnalla,
4172:  mikä varsinkin viime aikoina on ollut kaikilla muilla-
4173:  kin aloilla huomattavissa. Lukuhalun lisääntyessä onkin
4174:  julkaistujen teosten sekä luku että painosmäärä huo-
4175: mattavasti kasvanut. Samalla on myös kasvanut vaati-
4176:  mus sisällykseen nähden, enentynyt etevien ja laadultaan
4177:  täysipainoisten teosten tarve. Mutta tätä tarvetta ei ole
4178: voitu läheskään täysin tyydyttää. Paras ja vakavin
4179: kirjallisuus ei ole aina aineellisesti kannattavaa, ja
4180: sentähden ovatkin yhä edelleen suomen kielelle kään-
4181: tämättä useimmat maailman kirjallisuuden mestariteok-
4182: sista, samoinkuin moni kotimainen vakavampia kirjalli-
4183: sia tarkoitusperiä tavoitteleva hanke on jäänyt pitkiksi
4184: ajoiksi, usein kokonaan toteuttamatta.
4185:       On kyllä totta ettei täysikaipoista kirjallisuutta,
4186: mitä laatua se lieneekin, voida saada aikaan yksin-
4187: omaan aineellisella kannatuksella, sen synnyttäminen
4188: kysyy kehittynyttä kultuuripohjaa kansassa, sivistysrien-
4189: tojen voimakkuutta sekä luontaista lahjakkuutta kir-
4190: jallisuuden edustajissa. Mutta kieltämätöntä on toiselta
4191: puolen, että, niinkuin kaikki henkinen työ tapahtuu
4192: aineellisella pohjalla, kirjallisuudenkin edistys on riippu-
4193: vainen aineellisista edellytyksistä. Sen takia kansan, joka
4194: pyrkii kirjallisundenkin kehitykseen nähden seuraamaan
4195: edistyneempäin sivistyskansojen esimerkkiä, on tehtävä
4196: aineellisia uhrauksia sen hyväksi.
4197:       Tähänkään asti ei tosin suomalainen kirjallisuus
4198: ole jäänyt kokonaan ilman avustusta yleisistä varoista.
4199: Mutta nämä kannatussummat eivät ole olleet suuria;
4200:      Määräraha suomenk. kirjallisuuden kartuttamlseksi.   3
4201: 
4202: ne ovat suhteellisesti olleet pienempiä kuin ne, millä
4203: on edistetty esim. kuvaama- ja näytelmätaiteita. Ottaen
4204: huomioon suomalaisen kirjallisuuden alalla ilmenevät
4205: puutteet sekä toiselta puolen sen erinomaisen tärkey-
4206: den, mikä monipuolisesti kehittyneellä, arvokkaalla kir-
4207: jallisuudella on niinhyvin kansan sivistyselämään yleensä
4208: kuin myöskin . sen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen
4209: kehitykseen ja hyvinvointiin, vieläpä sen kansalliseen
4210: olemassaoloon, on Eduskunta ollut sitä mieltä, että on
4211: täysi syy käyttää verrattain tuntuva rahamäärä tähän
4212: tarkoitukseen, ja on näin ollen katsonut tarpeelliseksi,
4213: että tämä rahamäärä määrättäisiin 50,000 markaksi
4214: vuodessa ja myönnettäisiin kolmeksi vuodeksi.
4215:       Että tätä summaa ei ole pidettävä liiaksi korkeana
4216: ainakaan sivistysolojemme ja kirjallisuutemme nykyi-
4217: sellä kannalla ollessa, on Eduskunnan käsityksen mu-
4218: kaan kieltämätöntä. Kun kysymyksessä olevia varoja,
4219: niinkuin tarkoitus on, käytetään sekä käännöskirjalli-
4220: suuden että alkuperäisten teosten hyväksi, tulee mai-
4221: nittu rahamäärä jo siten kahtia jaetuksi, ja kun siitfi..
4222: annettaisiin myöskin palkintoja ja matkarahoja, jakau-
4223: tuu se yhä useampaan osaan. On sitä paitsi muis-
4224: tettava, että] kysymyksessä on niinhyvin kaunokirjalli-
4225: nen kuin tieteellinen kirjallisuus ja että aukkoja täy-
4226: tettäesä on pidettävä silmällä, että erilaiset suunnat ja
4227: katsantokannat pääsevät oikeuksiinsa.
4228:       Eduskunta katsoo edelleen että puheenalainen
4229: 50,000 markan apuraha olisi annettava Suomalaisen
4230: Kirjallisuuden Seuran hoidettavaksi ja erityisen, tarkoi-
4231: tuksen toteuttamiseksi asetettavan toimikunnan avulla
4232: käytettäväksi. Tällainen toimikunta olisi mainitun seu-
4233: ran yhdessä muiden kirjallisten ja tieteellisten seuro-
4234: jen kanssa asetettava.
4235:       Vihdoin on Eduskunta pitänyt tarpeellisena että
4236: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura veivoitetaan vuosit-
4237: tain tekemään tiliä Eduskunnalle myönnettyjen varojen
4238: käyttämisestä. Eduskunta on katsonut, että se tapah-
4239: 4     1907. -    Edusk. Anom. -      Anomusmiet. N:o 1.
4240: 
4241: tuu parhaiten kertomuksen muodossa, josta selvästi käy
4242: ilmi, millä tavoin varat ovat tulleet käytetyiksi. Seik-
4243: kaperäinen tilitys, joka erikoiskohdissaan osottaa raho-
4244: jen käytön on sen sijaan tehtävä asianomaisille val-
4245: tion viranomaisille.
4246:       Yllä esitetyn perustuksella ja edellyttäen, että
4247: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura edellä mainituilla
4248: ehdoilla ottaa hoidettavaksensa kysymyksessäolevan
4249: rahasumman, Eduskunta saa Teidän Keisarilliselta
4250: Majesteetiltanne alamaisuudessa anoa,
4251: 
4252:                       että suomenkielisen kiry'allisuuden lw-
4253:                 hottamiseksi yleisistä valtion varoista myön-
4254:                 nettäisiin kolmen vuoden ay'aksi viidenkym-
4255:                 menentuhannen markan suuruinen vuotui-
4256:                 nen määräraha, y'oka y'ätettäisiin Suomalai-
4257:                 sen Kiry'allisuuden Seuran hoidettavaksi y'a
4258:                 toimikunnan avulla, y'onka mainittu seura
4259:                 yhdessä muitten kiry'allisten y'a tieteellisten
4260:                 seurain kanssa tarkoituksen toteuttam1".seksi
4261:                 asettaisi, käytettät·äksi yllä esitettyjen perus-
4262:                 teiden mukaisesti, minkä ohessa Suomalai-
4263:                 sen Kiry'allisuuden Seura olisi velvollinen
4264:                 antamaan Eduskunnalle vuosittain selonteon
4265:                 varain käyttämisestä.
4266: 
4267:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
4268: 
4269: 
4270:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
4271: 
4272: 
4273: 
4274: 
4275:           Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
4276:       -1907. -   v. M• ...;.:. Maanyfljelyslyseon awstamtgtm•.
4277: 
4278:                        -Maatalousvaliokunnan mietintö n:o .1 ~
4279:                    Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen
4280:                    N:o 3 johdosta, joka koskee valtionavus-
4281:                    tuksen myöntämistä yksityisestä alotteesta
4282:                    perustettavalle maanviljelyslyseolle.
4283: 
4284: 
4285: 
4286: 
4287:      Eduskunta on lähettänyt Valmistelevaa käsittelyä varten
4288: Maatalousvaliokuntaan edustajain Hannes Gebhard'in y. m.
4289: tekemän anomusehdotuksen, joka koskee yksityisten alot-
4290: teesta .perustettavan maanviljelyslyseon avustamista ja joka
4291: on painettuna valtiopäiväasiakirjain _liitteissä n:o VIII, 19, .
4292: siv. 177-181. Asiaa käsitellessään on valiokunta asian-
4293: tuntijana kuulustellut eduskunnan jäsentä professori M.
4294: Soinista.
4295: 
4296: 
4297:                                                                              ,_ .v:,
4298: 
4299:      Valiokunta on havainnut anomuksentekijöiden esiin-
4300: tuomat näkökohdat huomiota ansaitseviksi ja sen vuoksi
4301: yksimielisesti kannattanut valtionavustuksen myöntämistä
4302: ehdotetulle maanviljelyskeskikoululle, maanviljelyslyseolle.
4303:                                                                    . /'.
4304: Anomuksentekijä, edustaja Hannes Gebhard on esittänyt
4305: lähemmän suunnitelman tätä oppilaitosta varten aikakaus-            ..   -
4306: 
4307: 
4308: 
4309: lehdessä "Aika" (näytenumero siv. 9_:_21 ). Tätä suunni-
4310: telmaa, joka melkoisesti eroaa lyseoitten nyl<yisistä oppi-
4311: ohjelmista, on ·valiokunta, joka kuitenkaan ei ole katsonut
4312: asiakseen käydä sitä yksityiskohtaisesti tarkastamaan,
4313: 
4314:      Maatalousvaliokunnan mietintiJ n:o 1.
4315:  2      1907•. - V. M• .,..- Maanviljelyslyseon avustaminen.
4316: 
4317:  ·yleensä pitänyt tarkoituksenmukaisena. Kun tämän suun-
4318:   taisesta oppilaitoksesta ei ole vielä kokemusta, voipi vasta
4319:   käytäntö osottaa ne puutteet, jotka sen ohjelmassa mah-
4320:   dollisesti löytyvät. Tästä syystä on myös paikallaan, että
4321:   puheena oleva lyseo aluksi perustetaan yksityiseksi oppi-
4322:   laitokseksi.
4323:         Mitä perustettavalle maanviljelyslyseolle myönnettä-
4324:   vään valtionavustuksen määrään tulee, pitäisi sen olla niin
4325:   suuren, että oppilasmaksut voitai:;iin asettaa tarpeellisen
4326:   alhaisiksi, valiokunnan mielipiteen mukaan 50 markaksi
4327:   lukuvuodelta, sekä että kävisi mahdolliseksi järjestää varatto-
4328:   mille oppilaille· mahdollisimman runsaasti vapaaoppilas-
4329:   paikkoja, kullakin luokalla ainakin 1/s oppilasluvusta. Sen
4330:   kustannusarvion mukaan, joka anomuksentekijäin puo-
4331:   lelta on valiokunnalle esitetty, tulisi Helsinkiin sijoitetta-
4332:   v-aksi aiotun oppilaitoksen vuosimenot ynnä perustamis-
4333:   kustannukset ensimäisenä toimivuonna tekemään 22,400
4334:   mk, toisena 24,700 mk ja kolmantena sekä seuraavina
4335:   vuosina 32,000 mk. Valtionavustuksen määräksi on
4336:   valiokunta ajatellut vastaaviita vuosilta 20,000, 22,000 ja
4337:   28,000 mk. Mitä valtion avustuksen ja opp_ilasmaksujen
4338:   lisäksi oppilaitoksen kannattamiseen tarvittaisiin, sen suo-
4339:   rittaisi kannatusyhdistys.
4340:         Se valtionavustus, joka ehdotetun maanviljelyslyseon
4341:   perustamiseksi ja voimassa pitämiseksi olisi tarpeen, on
4342:   tosin melkoista suurempi kuin muiden yksityisten oppi-
4343:   koulujen vastaavia luokkia varten nauttima valtioapu,
4344:   mutta tällaisen oppilaitoksen tärkeyteen katsoen sek~ siihen
4345:   nähden, että ammattiopetus yleensä vaatii suurempia kus-
4346:   tannuksia, ei sitä kuitenkaan ole liiallisena pidettävä.
4347:   Vertauksen vuoksi mainittakoon, että se oppilaitos, joka
4348:   ammattikouluna lähinnä vastaa ehdotettua, nimittäin Kur-
4349: . kijoen ylempi maanviljelyskoulu, tulee valtiolle paljoa kal-
4350:   liimmaksi.
4351:         Jotta ehdotettu oppilaitos voisi olla kaikkien yhteis-
4352: 
4353:      Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 1.
4354:                                                                 ,-.-   '.;   '   . ',''-
4355: 
4356: 
4357: 
4358:       1907. -V. M. -    Maanviljelyslyseon avustaminen.    3
4359: 
4360: kuntakerrosten käytettävänä, ·on valiokunnan enemmistö
4361: pitänyt suotavana, että valtion varoista myönnettäisiin
4362: riittävän suuria apurahoja, ehdotteeksi 5 kullekin luokalle,
4363: sellaisia kyvykkäitä, harrastusta osoittavia ja kunnollisia
4364: oppilaita varten, joille koulunkäynti muuten varattomuu-
4365: den vuoksi tulisi tuottamaan voittamattomia vaikeuksia.
4366: Maanviljelysopetuksessa on opiskeluapurahojen jakaminen
4367: muutamissa maissa jo varsin yleistä ja meilläkin on
4368: äskettäin eräitten maamiestalvikoulujen menosäännöissä
4369: osotettu tähän tarkoitukseen erityiset määrärahat. Huo- 1
4370: mattava lisäksi on, että valtio tähän saakka välillisesti on
4371: avustanut Mustialan maanviljelysopistossa ja Kurkijoen
4372: ylemmässä maanviljelyskoulussa opiskelleita siten, että
4373: se huok~aa korvausta vastaan on tarjonnut heille asunnon
4374: ja ylläpidon. '
4375: 
4376:      Anomuksentekijät anovat myös, että ehdotetun oppi-
4377: laitoksen läpikäyneille suotaisiin ·erinäisiä oikeuksia opin-
4378: tojen jatkamiseen nähden.                 ·
4379:      Valiokunnan käsityksen mukaan tulisi puheenaole-
4380: van maanviljelyslyseon tarkoituksena olemaan, paitsi
4381: yleis- ja ammattisivistyksen jakamista käytännöllisiksi
4382: maanviljelijöiksi aikoville, oppilaidensa johtaminen eri-
4383: näisiin maanviljelyskorkeakouluihin. Näistä on tärkein
4384: yliopiston maanviljelystaloudellinen tiedekunnanosasto,
4385: johon päasemistä varten nykyään vaaditaan ylioppilas-
4386: tutkinto sekä erityinen valmistava tutkinto fysismate-
4387: matisessa tiedekunnanosastossa. Se oppiohjelma, jota
4388: maanviljelyslyseossa noudatettaisiin, eriäisi niin suu-
4389: ressa määrin muitten lyseoitten ohjelmista, että ylioppi-
4390: lastutkinnon suorittaminen, siten kuin se nykyään on
4391: jät;estetty, tämän oppilaitoksen läpikäyneille tuottaisi vai-
4392: keuksia. Toiselta puolen voi kuitenkin katsoa maanvilje-
4393: lyslyseon läpikäyneet paremminkin kuin ylioppilaat 'tieto·:
4394: jensa perusteel)a valmistuneiksi maanviljelystaloudellisia
4395: 
4396:     Maatalousvaliokunnan mietinttJ n:o 1.
4397:                         4      ;907~ ~ v~. M.: - &anviljelsrs~yseori avustaminen~
4398:                          .opintoja harjoittamaan sekä, mikäli valiokunta voi asiaa
4399:                         , arvosteJ}a, riittävästi valmistuneiksi alkamaan-· opintonsa
4400:                           maanviljelystaloudellisessa tiedekunnanosastossa ilman mai-
4401:                           nittua edelläkäypää valinistavaa tutkintoa.
4402:                                Tukena tälle ehdotukselleen pyytää valiokunta saada
4403: \,
4404:                           mainita:, että Saksassa voivat päästä oppilaiksi yliopisto-
4405:                           jen maanviljelystaloudellisiin tiedekunnanosastoihin sekä
4406:                           muihin maanviljelyskorkeakouluihin nekin nuorukaiset,
4407:                           jotka ·ovat suorittaneet ainoastaan sellaisen tutkinnon,
4408:                         1
4409:                           mihin vaaditaan oppikoulujen viiden alimman luokan
4410:                           kurssia vastaavat tiedot. Että meilläkin jo aletaan huo-
4411:                           mata samansuuntaiset helpoitukset välttämättämiksi yliopis-
4412:                           toon pääsemiseen, on havaittavissa siinä, että oppikoulu-
4413:                           komitea on päättänyt ehdottaa jatko-opistojen läpikäyneille
4414: "j   \
4415:                           oikeuden ilman enempiä tutkintoja harjoittaa opintoja
4416:                    .~
4417:      1 1       '
4418:                           yliopiston historialliskielitieteellisessä _ja fysismatemati-
4419:                           sessa tiedekunnanosastoissa.
4420:                                 Ne oikeudet, jotka tämän kautta maanviljelyslyseon
4421:              ''·          oppilaille myönnettäisiin, eivät asettaisi heitä muihin yli-
4422:                          -oppiiaihio nähden edullisempaan asemaan, siihen nähden
4423:                           että heidän oppiaikansa ei lyhenisi, koska heiltä ehdotuk-
4424:                           sen mukaan tultaisiin vaatimaan vähintäin yhden vuoden
4425:                         - käytännöllinen harjaantuminen maanviljelyksessä.
4426:                                 Samat näkökohdat, jotka ylempänä on esitetty, puhuvat
4427:                           myöskin sen anomuksentekijäin ehdotuksen puolesta, että
4428:                           maanviljelyslyseon läpikäyneille suotaisiin samanlainen
4429:                           oikeus, kuin ylioppilaille, päästä metsänhoito-opistoon ja
4430:                           polyteknillisen opiston maanmittariosastolle. Vaikkakin
4431:                           maanviljelyslyseon läpikäyneillä tiedot matematikassa tulisi
4432:                           olemaan vähemmät kuin muiden oppikoulujen kurssit suo-
4433:                           rittaneilla, ei se seikka valiokunnan mielestä näytä olevan
4434:                           es.teenä opintojen harjoittamiseen polyteknillisen opistQn
4435:                            ma11nmittariosastolla, semminkin siihen suureen etuun näh-
4436:                            den, mikä maanmittareilla on maanviljelystiedoista.
4437:                                 Pitäen tärkeänä, että kansan opettajilla, varsinkin
4438:                                                                          •
4439:                               Maatalousvaliokunnan mietint(J n:o 1.
4440: 
4441:  ,       <
4442:      .1907. :::_ V. M. - MaanVil~elyslyseon IJVUS~in~. ·           5
4443: 
4444: maaseudulla, olisi perusteeUineQ käsitys maataloudesta, on
4445: valiokunta myöskin katsonut voivansa kannattaa kysymyk-
4446: sessä olevaa anomusta koskevassa lähetekeskustelussa
4447: Eduskunnassa tehtyä ehdotusta, että maanviljelyslyseon
4448: läpikäyneille suotaisiin oikeus päästä kansakoulujen
4449: opettajiksi samoilla ehdoilla kuin ylioppilaatkin.
4450: 
4451:     Sen perusteella mitä ylempänä on esitetty, ·saa valio-
4452: kunta kurinioittavimmin ehdottaa, että eduskunta anoisi:
4453: 
4454: 
4455:                  etttt jos yksityisesttt alotteesta petustetaan
4456:            senkaltainen oppilaitos, kuin ylempänlt on esitetty,
4457:            sille myönnettttisiin valtion varoista tarpeellista
4458:            kannatusta, ehdolla etttt oppilaitoksen kullakin
4459:            luokalla varattaisiin mahdollisimman suuri mttlirli
4460:            vapaaoppilaspaikkoja varattomille oppilaille ja
4461:            etttt vrtltion varoista myönnettliisiin riittttvlin
4462:            suuria opiskeluapurahoja sellaisia kyvykkliitli,
4463:            harrastusta osoittavia ja kunnollisia oppilaita
4464:            varten, joille koulunkliynti muuten varattomuuden
4465:            vuoksi tulisi tuottamaan voittamattomia vaikeuk-
4466:                                                                         .~ /
4467:            sia,· sekli
4468:                  ettli tlimlin oppilaitoksen llipikliyneille annet:..
4469:            taisiin oikeus, ilman enempili valmistavia tutkin-
4470:            toja,· opintojen harjoittamiseen ja tutkintojen suo-
4471:            rittamisef!n yliopiston maanviljelystaloudellisessa
4472:            tiedekunnanosastossa, metsiinhoito-opistossa jq.
4473:            polyteknillisen opiston maanmittariosastolla, kuin
4474:            myös oikeus plilistlt kansakoulunopettajiksi samoilla
4475:            ehdoilla kuin ylioppilaat.
4476: 
4477: 
4478: 
4479: 
4480:      Maatalousvaliokunnan mietint() n:o 1.
4481: 
4482: 
4483: 
4484:                                                                •
4485: ' l
4486: 
4487: 
4488: 
4489: 
4490:       "6     1907., -   V. M. -   Maanviljelyslyseon avustaminen.
4491: 
4492:            Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
4493:       Paasikivi ja jäsenet Brander, Castren, Hannes Gebhard,
4494:       Huttunen, Häkkinen, Kairamo, Kalliokorpi, Karlsson,
4495:       Martikainen, Merinen, Paloheimo, Rannikko, Siren, Slätis
4496:       ja S. Wuolijoki (osittain) sekä (osittain) varajäsenet Ero-
4497:       nen, Riihelä ja W. Wuolijoki.
4498: 
4499:            Helsingissä, 12 p:nä Syyskuuta 1907.
4500: 
4501: 
4502: 
4503: 
4504:            Maatalousvaliokunnan mietinttJ n:o !.
4505: ~ ''
4506: 
4507: 
4508: 
4509: 
4510:        •
4511: 
4512: 
4513: 
4514: 
4515:            /
4516:          ' \
4517: 
4518: 
4519: 
4520: 
4521:     Helsinki, 1907. 0.-Y. Arbetaren'in kirjapaino.
4522: 
4523: 
4524: 
4525: 
4526: •
4527:       1907. -   Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 2.
4528: 
4529: 
4530: 
4531: 
4532:                       S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i--
4533:                 n e n a n o m u s valtionavustuksen myöntä-
4534:                 misestä yksityisestä alotteesta perustetta-
4535:                 valle maanviljelyslyseolle.
4536: 
4537: 
4538: 
4539: 
4540:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
4541:              ja Suuriruhtinas!
4542: 
4543: 
4544: 
4545: 
4546:       Eduskunnassa on tehty anomusehdotus yksityisten alot-
4547: teesta perustettavan maanviljelyslyseon avustamisesta jaiou
4548: Eduskunta ottanut sen harkittavakseen.
4549: 2      1907. -    Edusk. Anom. -      Anomusmiet. N:o 2.
4550: 
4551:        Sen järjestelyn johdosta, joka nykyään on tekeillä maan-
4552: viljelysopetuksen alalla, tulisi valmistetun ehdotuksen mukaan
4553: maan ainoa maanviljelyskeskikoulu Kurkijoella, joka on ra-
4554: kentunut viisiluokkaiselle lyseokurssille, muutettavaksi kaksi-
4555: vuotiseksi maamiestalvikurssiksi, johon pääsyä varten ei vaa-
4556: dittaisi mitään oppikoulukurssia.
4557:        Täten tulisi läheisessä tulevaisuudessa olemaan maan-
4558: viljelijäin ammattivalmistusta varten tarjolla ainoastaan kaksi
4559: tietä: yliopisto-opetus sekä alemmat oppilaitokset. Maan-
4560: viljelysopetuksen järjestelmään tulee niinmuodoin aukko, ellei
4561: siihen saada oppilaitoksia, jotka samoin kuin keskikoulut useilla
4562: muilla ammattialoilla edellyttävät viisiluokkaisen lyseon an-
4563: tamaa yleissivistystä.
4564:         Toiselta puolen on jo kauan pyritty siihen, että lyseoi-
4565: den viisi alinta luokkaa muodostaisivat yleissivistystä antavan
4566: keskikoulun täydellisine kursseiueen ja että tämän yhteisen
4567: yleissivistyksen pohjalle saataisiin useampia eri opinto- ja
4568: työalojen erikoistarpeita enemmän tai vähemmän huomioon-
4569: ottavia linjoja. Yhdeksi tällaiseksi linjaksi on katsottu sopi-
4570: van sellaisen maanviljelysoppilaitoksen eli »maanviljelyslyseon»,
4571: joka on lähtenyt yllämainitusta maanviljelysopetuksen keski-
4572: koulutarpeesta. Tämä koulu on ajateltu kolmiluokkaiseksi,
4573: ja annettaisiin siinä yleinen sivistys, joka jotakuinkin vastaisi
4574: tavallisissa lyseoissa annettua, sekä samalla ammattisivistys,
4575: joka riittäisi nykyoloissa itsenäiseksi maanviljelijäksi ruve-
4576: tessa, mutta samalla myös niille, jotka pyrkisivät alempiin
4577:  virkoihin maatalouden alalla taikka haluaisivat jatkaa opinto-
4578:  jaan yliopiston maanviljelys-taloudellisessa tiedekunnanosastossa
4579: tai muutamilla muilla aloilla.
4580:         Tätä suunnitelmaa on Eduskunta pitänyt tarkoituksen-
4581:  mukaisena ja katsoo senvuoksi suotavaksi, että jos tämän-
4582:  t;!uuntainen oppilaitos yksityisestä alotteesta syntyy, sille myön-
4583:  nettäisiin riittävä valtioapu.
4584:         Mitä perustettavalle maanviljelyslyseolle myönnettävään
4585:  valtionavustuksen määrään tulee, pitäisi sen olla niin suuri}
4586:  että oppilasmaksut voitaisiin asettaa tarpeellisen alhaisiksi
4587:               Maanviljelyslyseon avustaminen.
4588: 
4589: sekä järjestää varattomille oppilaille mahdollisimman suuri
4590: määrä vapaaoppilaspaikkoja, kullakin luokalla ainakin 1/ 3 oppi-
4591: lasluvusta.
4592:        Näin ollen maanviljelyslyseon perustamiseksi ja voimassa
4593: pitämiseksi olisi kylläkin tarpeen melkoista suurempi valtion- ·
4594: avustus kuin muiden yksityisten oppikoulujen vastaavia luok-
4595: kia varten nauttima valtioapu, mutta tällaisen oppilaitoksen
4596: tärkeyteen katsoen sekä siihen nähden, että ammattiopetus
4597: yleensä vaatii suurempia kustannuksia, ei tämän pitäisi olla
4598: esteenä avustuksen myöntämiselle. Vertauksen vuoksi mai-
4599: nittakoon, että se oppilaitos, joka ammattikouluna lähinnä
4600: vastaa ehdotettua, nimittäin Kurkijoen ylempi maanviljelys-
4601: koulu, on tullut valtiolle paljoa kalliimmaksi kuin mitä yksi-
4602: tyisen maanviljelyslyseon riittävään avustamiseen on laskettu
4603: tarvittavan.
4604:        Jotta ehdotettu oppilaitos voisi olla kaikkien yhteiskunta-
4605:  kerrosten käytettävänä, Eduskunta lisäksi pitää suotavana,
4606: että valtion varoista myönnettäisiin riittävän suuria apurahoja~
4607:  ehdotteeksi 5 kullekin luokalle, sellaisia kyvykkäitä, harras-
4608:  tusta osottavia ja kunnollisia oppilaita varten, joille koulun-
4609:  käynti muuten varattomuuden vuoksi tulisi tuottamaan voitta-
4610:  mattomia vaikeuksia. Maanviljelysopetuksessa on opiskelu-
4611:  apurahojen jakeleminen muutamissa maissa jo varsin yleistä ja
4612:  meilläkin on äskettäin eräiden maamiestalvikoulujen meno-
4613:  säännöissä osotettu tähän tarkoitukseen erityiset määrärahat.
4614:  Huomattava lisäksi on, että valtio tähän saakka välillisesti
4615:  on avustanut Mustialan maanviljelys- ja meijeriopistossa sekä
4616:  Kurkijoen ylemmässä maanviljelyskoulussa opiskelleita siten,
4617:  että se huokeaa korvausta vastaan on tarjonnut heille asun-
4618:  non ja ylläpidon.
4619:        Eduskunta katsoo myöskin kohtuulliseks~ että ehdotetun
4620:  oppilaitoksen käyneille suotaisiin erinäisiä oikeuksia opintojen
4621:  jatkamiseen nähden. Puheenaolevan maanviljelyslyseon tar-
4622:  koituksena tulisi olemaan, paitsi yleis- ja ammattisivistyksen
4623:  antamista käytännöllisiksi maanviljelijöiksi aikoville, oppilai-
4624:  densa johtaminen yliopiston maanviljelys-taloudelliseen tiede-
4625:  kunnanosastoon, metsänhoito-opistoon ja polyteknillisen opiston
4626: 4      1907. -    Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 2.
4627: 
4628:  maanmittariosastolle. Yliopiston maanviljelys-taloudellinen tie-
4629: ·dekunnanosastoon pääsemistä varten vaaditaan nykyään yli-
4630: -oppilastutkinto sekä erityinen valmistava tutkinto fyysillis-
4631:  matemaatisessa tiedekunnanosastossa. Maanviljelyslyseon käy-
4632:  neet voi kuitenkin katsoa paremminkin kuin ylioppilaat tieto-
4633: jensa perusteella valmistuneiksi maanviljelys-taloudellisia opin-
4634:  toja harjoittamaan sekä riittävästi valmistuneiksi alkamaan
4635: -opintonsa maanviljelys-taloudellisessa tiedekunnanosastossa il-
4636:  man mainittua edelläkäypää valmistavaa tutkintoa. Samat
4637:  näkökohdat puhuvat myöskin sen puolesta, että maanviljelys-
4638:  1yseon käyneille suotaisiin samanlainen oikeus kuin ylioppi-
4639:  laille päästä metsänhoito-opistoon ja polyteknillisen opiston
4640:  maanmittariosastolle.
4641:        Eduskunta. on myöskin katsonut, että maanviljelyslyseon
4642:  käyneille voitaisiin suoda oikeus päästä kansakoulujen opetta-
4643:  jiksi niillä ehdoilla kuin ylioppilaista on säädetty.
4644:         Sen perusteella, mitä ylempänä on esitetty, saa Edus-
4645: ~mnta alamaisuudessa anoa :
4646: 
4647: 
4648:                        että jos yksityisestä alotteesta perus ·
4649:                  tetaan senkaltainen oppilaitos, kuin ylem-
4650:                  pänä on esitetty, sille myönnettäisiin val-
4651:                  tion varoista tarpeellista kannatusta, eh-
4652:                  dolla että oppilaitoksen kullakin luokalla
4653:                  varattaisiin mahdollisimman suuri määrä
4654:                  t!apaaoppilaspaikkoja varattomille oppilaille
4655:                  ja että 'valtion t'aroista myönnettäisiz'n riit-
4656:                  tävän suuria opiskeluapurahoja sellaisia
4657:                  kyvykkäitä, harrastusta osottavia ja kun-
4658:                  nollisia oppilaita t•arten, joille koulunkäynti
4659:                  1m-tuten varattomuuden vuoksi tulisi tuotta-
4660:                  maan voittamattomia vaikeuks1:a ,· sekä
4661: 
4662:                        että tämän oppilaitoksen läpikäyneille
4663:                  annettaisiin oikeus, ilman enempiä valmis-
4664:                  tavia tutkintoja, opintojen harjoittamiseen
4665:                  ja tutkinto}en suorittamiseen yliopiston
4666:        Maanviljelyslyseon avustaminen.              5
4667: 
4668:           maanviljelys-taloudellisessa    tiedekunnan-
4669:           osastossa, metsänhoito-opistossa ja polytek-
4670:           nillisen opiston maanmittariosastolla, kuin
4671:           myös oikeus päästä kansakoulunopettajiksi
4672:           samoilla ehdoilla kuin ylioppilaat.
4673: 
4674: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
4675: 
4676: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1907.
4677: Helsinki l 908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
4678:               1907. -    Anomusmietintö l!i:o 3.
4679: 
4680: 
4681: 
4682: 
4683:                 Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 2 uuden
4684:             hallitusmuodon säätämistä koskevien anomus-
4685:             ehdotusten johdosta.
4686: 
4687: 
4688:     Käsiteltyään valiokuntaan lähetettyjä edustaja Setälän y.
4689: m. anomusehdotusta n:o 1 ,uuden yhtenäisen hallitusmuo-
4690: don säätämisestä sekä eduskunnan vallan laajentamisesta
4691: verotukseen ja valtiovarain käyttämiseen nähden j. n. e."
4692: (Liitteet 1 siv. 21-28) ja edustaja Danielson-Kalmarin
4693: y. m. anomusehdotusta n:o 59 ,uuden yhtenäisen hallitus-
4694: muodon säätämisestä" (Liitteet 1 siv. 29-35) saa Perustus-
4695: lakivaliokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta kääntyisi
4696: Keisarillisen Majesteetin puoleen kirjelmällä, jonka sisällys
4697: olisi seuraava:
4698: 
4699:     Kun Suomi joutui yhteyteen Venäjän Keisarikunnan kanssa,
4700: vakuutettiin sille, Hallitsijan juhlallisella sanalla, sen silloinen
4701: valtiosääntö. Maamme valtiomuodon perusteiksi . jäivät siis
4702: senaikuiset Ruotsin perustuslait
4703:     Näistä laeista on se osa, joka käsittää kansaneduskun-
4704: nan kokoonpanoa ja järjestystä koskevat Iainsäännökset, eli
4705: valtiopäiväjärjestys, jo kahdesti, v. 1869 ja v. 1906, tehty-
4706: jen muutosten kautta perinpohjin uusittu. Sitä vastoin niitä
4707: säännöksiä, jotka sisältävät Suomen hallitusmuodon, s. o.
4708: säännöksiä, jotka määräävät, miten valtiovaltaa Suomessa
4709: on käytettävä, on täydennetty ja parannettu ainoastaan ha-
4710: janaisissa kohdissa.      Hallitusmuotomme sisältyy edelleen
4711: 2             1907. -   Anomusmietintö lf:o 3.
4712: 
4713: olennaisesti 1772 vuoden Hallitusmuotoon ja Yhdistys- ja
4714: Vakuuskirjaan vuodelta 1789.
4715:     Nämäkin perustuslait ovat jo kauan olleet uudistuksen
4716: tarpeessa.
4717:     Jo silloin kuin mainitut perustuslait säädettiin, olivat ne
4718: erinäisissä kohdissa epätarkat; erittäinkin on Yhdistys- ja
4719: Vakuuskirjan sanamuoto paikoittain epämääräinen. Uusia
4720: ja vielä melkoista suurempia hankaluuksia seurasi siitä, että
4721: nämä Ruotsin valtakunnan perustuslait, kun Suomen ny-
4722: kyinen valtiollinen asema perustettiin, tulivat olemaan Suo-
4723: men Suuriruhtinaskunnan hallitusmuotona sen uudessa ase-
4724: massa. Muutamat sanottujen perustuslakien säännökset ku-
4725: moutuivat itse tämän tapahtuman kautta, toiset taas saivat
4726: muuttuneen merkityksen.
4727:     Paitsi sitä, että itse perusasiakirjoja oli jo alusta al-
4728: kaen kaksi, joista jälkimäinen osittain muuttaa edellisen
4729: säännöksiä, sisältyi myöskin säätyjen erioikeuksiin määräyksiä,
4730: jotka kuuluvat hallitusmuodon alaan. Näiden rinnalla ovat
4731: vielä voimassa muutamat kohdat Maanlain kuninkaankaaresta,
4732: joihin 1772 vuoden Hallitusmuoto viittaakin. Myöhemmin on
4733: erinäisiä hallitusmuodon säännöksiä kumottu; sama lainkohta
4734: noissa vanhoissa perustuslaeissa saattaa sisältää sekä vielä
4735: voimassaolevia että kumottuja määräyksiä. Edelleen on myö-
4736: hemmän lainsäädännön kautta tehty puheenaoleviin sään-
4737: nöksiin periaatteellisesti tärkeitä lisäyksiä ja täydennyksiä,
4738: joita ei noiden vanhain asiakirjain luonteen tähden ole
4739: voitu niihin yhdistää.
4740:     Kaiken tämän johdosta on maamme hallitusmuoto vailla
4741: sitä eheyttä ja täsmällisyyttä, joka lailla yleensä ja perus-
4742: tuslailla erittäin tulee olla.
4743:     Tästä asianlaidasta johtuu tuntuvia haittoja. Perustus-
4744: lakiemme muodollinen puutteellisuus tekee niiden sisäl-
4745: lyksen käsittämisen vaikeaksi ilman oikeushistoriallisia ja
4746: lainopillisia tietoja, ja se on antanut aihetta niiden väärin-
4747: käsittämiseen ja väärintulkitsemiseen. Tosin ovat perustus-
4748: lakimme kaikissa maamme elinkysymyksissä selvät, ja sata-
4749:             Uuden hallitusmuodon säätäminen.                  3
4750: 
4751: vuotinen voimassaolo on niiden sisällyksen edelleen vakiin-
4752: nuttanut. Mutta siitä huolimatta olisi erittäin suotava, että
4753: jokainen näennäinenkin tuki katoaisi vääriltä tulkitsemisilta,
4754: etenkin kun niiden nojalla on yritetty kieltää maallemme
4755: vakuutettua itsenäisyyttä. Niinikään olisi tärkeätä että pe-
4756: rustuslaki olisi sellainen, että kansalainen, jonka tulee sitä
4757: ohjeenaan käyttää, vaikeudetta voisi sitä käsittää. Varsinkin
4758: on tämä tärkeätä maassa, missä valtiollinen äänioikeus en
4759: yleinen.
4760:      Hallitusmuotomme ei kuitenkaan kaipaa ainoastaan muo-
4761: dollista uusimista, vaan myöskin siihen sisältyvien peri-
4762: aatteiden kehittämistä.
4763:      jo toista sataa vuotta on kulunut siitä kuin hallitusmuo-
4764: tomme pääasiakirjat syntyivät. Lait ovat jääneet muutta-
4765: matta, mutta aika on rientänyt edelleen. Se kansanedus-
4766: kunnan oikeuden ja vallan kehitys ja täydennys, joka on
4767: välttämätön, jotta kansan luonne ja kultuuri sen voimassa-
4768: olevassa oikeudessa saisi vastaavan ja tarkan ilmaisunsa,
4769: on suureksi osaksi jäänyt tapahtumatta. Useat lainsäädän-
4770: nön ja muun valtiotoiminnan alat, jotka perustuslaki
4771: tai selvien säännösten puutteessa syntynyt käytäntö jättää
4772: yksinään hallitusvallan käsiin, ovat saaneet merkityksen, jota
4773: niiilä aikaisemmin ei ole ollut. Täten on valtasuhde halli-
4774: tuksen ja kansaneduskunnan välillä, semmoisena kuin se oli
4775: olemassa perustuslakiemme syntyessä, todellisuudessa muut-
4776: tunut kansaneduskunnan vaikutusvallalle epäedullisella tavalla.
4777: Niinikään kaivataan erinäisillä aloiila, joilla ei toista sataa
4778: vuotta sitten perustuslainsäännösten tarpeellisuutta tunnettu,
4779: nykyhetkellä lainsäädäntötoimia ja perustuslain turvaa.
4780:      Hallitusmuotomme periaatteihin kuuluu että kansalla on
4781: oleva itseverotusoikeus. Vaikka siihen aikaan, jolloin Hal-
4782: litusmuoto säädettiin, se tulkinta ja käsitystapa pääsi valtaan,
4783:  että tulliverotus ei kuulunut kansaneduskunnan vaikutus-
4784:  purun, ei tällä poikkeuksella kuitenkaan ollut mai-
4785: nittavaa merkitystä, kun tullitulot olivat vähäiset. Mutta
4786: 4             1907. -    Anomusmietintö l!l:o 3.
4787: 
4788: aikana, joka on sen jälkeen kulunut, on tapahtunut suuri
4789: muutos. Tulliverotus on muodostunut verolajeista tärkeim-
4790: mäksi, siihen määrään, että se nykyään tekee yli 70°/o kaikesta
4791: verotuksesta, ja se määrä tulliveroa, mikä tulee kunkin yksityi-
4792: sen maan asukkaan osalle, on vähemmän kuin vuosisadan ku-
4793: luessa kasvanut viisikymmenkertaiseksi. Ei ole näin ollen
4794: perustuslakimme hengen mukaista, ettei eduskunnalla ole tässä
4795: verotuksessa mitään sananvaltaa. Se ei ole myöskään kansan
4796: yleisen edun mukaista, sillä sellaisen yksityisten kansalaisten
4797: taloutta syvälti koskevan ja varsinkin vähävaraisia kansa-
4798: laisia raskaasti rasittavan verotuksen järjestäminen vaatii
4799: kansan tarpeiden tarkkaa ja monipuolista tuntemista, jota ei
4800: voida saavuttaa ilman kansaneduskunnan myötävaikutusta.
4801:      Mutta toisellakin tavalla olisi hallitusmuotomme säännök-
4802: siä, mitä tulee eduskunnanoikeuksiin valtiotalouden alalla,
4803: kehitettävä.
4804:      Niinkauan kuin valtion säännölliset menot yleensä voi-
4805: tiin suorittaa ja suoritettiin valtion vakinaisilla tuloilla, saat-
4806: toi olla luonnollista, että hallitus, eduskunnasta riippumatta,
4807: määräsi vakinaisten valtiovarain käyttämisestä, koska hal-
4808: litus oli silloin myöskin velvollinen näillä varoilla pitä-
4809: mään huolen valtion tarpeista. Mutta sittenkuin valtion
4810: vakinaiset tulot ovat käyneet näihin tarpeisiin pysyväisesti
4811: riittämättömiksi ja mainittu hallituksen velvollisuus siten tosi-
4812: asiallisesti on lakannut, on myöskin hallituksen vastaava
4813: oikeus joutunut ristiriitaan perustuslakiemme hengen kanssa,
4814: niinkuin tämä käy ilmi Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5 koh-
4815: dasta ja myöskin on saanut ilmauksensa Valtiopäiväjärjes-
4816: tyksen 43 §:ssä. Kun uusien verojen tarpeellisuus olennai-
4817: sesti riippuu siitä, miten vakinaisia valtiovaroja käytetään ja
4818: kun valtion tulo- ja menoarvio on yhtenäinen kokonaisuus,
4819: saattaa kansaneduskunnan oikeus harkita ja päättää, onko
4820: ja missä määrin uutta veroa tai suostuntaa tarpeen, käydä
4821: ainoastaan näennäiseksi, jollei sen oikeutta olla osallisena
4822: myöskin vakinaisten valtiovarain käyttämisestä määrättäessä
4823:  ole laissa täysin turvattu. Sentähden olisi uuteen hallitus-
4824:             'U'uden hallitusmuodon säätäminen.                 5
4825: 
4826: muotoon otettava nimenomaiset säännökset siitä, että edus-
4827: kunnalla on oikeus ottaa osaa koko valtion tulo- ja meno-
4828: arvion määräämiseen. Kun eduskunta nykyään kokoontuu
4829: joka vuosi, ei tällainen eduskunnan vallan kehittäminen enää
4830: kohtaa niitäkään esteitä, jotka aikaisemmin olisivat voineet
4831: johtua siitä, että varainhoitokaudet olivat useampivuotiset
4832:      Kansan itseverotusoikeuteen vaikuttavat myöskin ne peri-
4833: aatteet, joiden mukaan valtion tuloa tuottavasta omaisuu-
4834: desta ja laitoksista tuloja hankitaan, niistä kun osaltaan
4835:  riippuu, missä määrin verotuloja on valtiolle tarpeen, ja sa-
4836:  malla tällä valtion toiminnalla muutenkin on suuri merki-
4837: tys kansalaisten taloudelle. Tämän vuoksi olisi tärkeätä,
4838: että hallitusmuodossa eduskunnalle taattaisiin oikeus olla
4839: osallisena myöskin sen taloudellisen suunnitelman määräämi-
4840: .sessä, jonka mukaan mainittua valtion toimintaa on harjoi-
4841: tettava.
4842:      Paitsi valtiotaloudellista alaa on tärkeitä lainsäädännön
4843: aloja, joilla eduskunnan oikeus olisi perustuslailla selven-
4844: nettävä ja turvattava.
4845:      Eduskunta rajoittuu tässä koskettelemaan näistä ainoas-
4846: taan kahta.
4847:      Suomen perustuslait ovat syntyneet oloissa, joissa ei
4848: maan virkakieltä koskevien määräysten tarvetta tunnettu,
4849: ·eikä niissä siis ole tästä asiasta suoranaisia säännöksiä. Ylei-
4850:  nen lakimme sisältää kuitenkin sen määräyksen, ettei vie-
4851: rasta kieltä saa tuomioissa käyttää, lausuen täten sen
4852:  tärkeän periaatteen, että virallisena kielenä Suomessa
4853:  on oleva kansankieli.          Tämän yleisen periaatteen ke-
4854:  hyksissä on hallitus säätänyt lakia suomen ja ruotsin kielen
4855: käyttämisestä tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.
4856: Maan kieliolojen järjestäminen on kuitenkin maamme erityi-
4857: sissä oloissa erinomaisen tärkeä, yksityisen kansalaisen oi-
4858:  keutta läheisesti koskeva asia, jonka vuoksi kielilain-
4859: säädännön kokonaisuudessaan pitäisi tulla eduskunnan myötä-
4860:  vaikutuksesta riippuvaksi. Tämä eduskunnan oikeus olisi
4861:  hallitusmuodossa vakuutettava ja sen ohella se voimassa-
4862: 6             1907. -   Anomusmietintö B:o 3.
4863: 
4864: olevaan lakiimme sisältyvä periaate, että kansaa on hallittava
4865: ja palveltava sen omalla kielellä, hallitusmuodossa lausuttava.
4866:      Tärkeä ala, jolla eduskunta, vakiintuneen käytännön joh-
4867: dosta, ei ole ollut osallisena lainsäädäntöön, on opetustoimen
4868: ala. Mutta opetustoimi on nykyaikuisessa yhteiskunnassa
4869: siksi suuriarvoinen asia kansan elämälle, ettei ole kansan edun
4870: mukaista jättää eduskuntaa syrjään sen yleisiä periaatteita
4871: määrättäessä. Hallitusmuodossa olisi sentähden lausuttava,
4872: että eduskunta on oleva osallisena maamme yliopistoa ja
4873: koululaitosta koskevien perussäännösten määräämisessä.
4874:     Suomen kansa katsoo tärkeäksi kansallisen olemassa-
4875: olonsa turvaksi lain järkähtämätöntä noudattamista sekä
4876: virkamiesten että yksityisten kansalaisten puolelta. Sen vuoksi
4877: pitää Eduskunta tarpeellisena, että uudesssa hallitusmuodossa
4878: lisätään ja varmennetaan oikeudellisia takeita siitä, että
4879: maata hallitaan lain mukaan. Voimassaolevassa valtio-
4880: päiväjärjestyksessä on lausuttuna että kansaneduskunnalla
4881: on oikeus tarkastaa hallituksenjäsenten virkatointen lailli-
4882: suutta. Tämän eduskunnan oikeuden toteuttamista varten
4883: tarpeellinen lainsäädäntö ei ole vielä loppuun suoritettu,
4884: vaan odottaa Eduskunta tästä asiasta armollista esitystä. Luon-
4885: nollista on että tämän lainsäädännön pääperusteet tulevat
4886: yhtenäiseen hallitusmuotoonkin otetuiksi. Mutta Eduskun-
4887: nan mielestä olisi tärkeätä että hallitusmuodossa, samalla kuin
4888: siinä olisi lausuttuna se oikeusjärjestykseemme sisältyvä
4889: periaate, että kukin virkamies, sekä ylempi että alempi, on
4890: virkatoimisiansa vastttunalainen, edelleen kehitettäisiin tätä
4891: koskevia säännöksiä.
4892:     Oikeuselämälle hankittaviin takeihin katsoo Eduskunta
4893: kuuluvan myöskin semmoisen korkeimman tuomioistuimen pe-
4894: rustamisen, jonka jäsenet olisivat erottamattomat. Tuomarien
4895: erottamattomuuden periaate, joka on tärkeänä oikeudenkäy-
4896: tön puolueettomuuden takeena, on perustuslakiemme vanhoja
4897: periaatteita. Suoranainen epäjohdonmukaisuus on ettei sitä
4898: ole korkeimpaan oikeuteen nähden toteutettu.
4899:              Uuden ha.llitusmuodon säätäminen.                  7
4900: 
4901:      Suomen hallitusmuodon kokoamisen, muodollisen uusi-
4902: misen ja sen periaatteiden kehittämisen tarve on jo kauan
4903: ollut maan hallitsijainkin puolelta tunnustettu. T. K. M:nne
4904: korkea edeltäjä, Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri II,
4905: lausui jo v. 1863 valtiopäiviä avatessaan: ,Useat sään-
4906: nökset Suuriruhtinaanmaan perustuslaeissa eivät enää ole
4907: soveltuvia niissä oloissa, jotka sen yhdistys Keisari-
4908: kunnan kanssa on synnyttänyt; toisissa taas ei ole tar-
4909: peellista selvyyttä ja täsmällisyyttä. Haluten saada nämä
4910: puutteet autetuiksi, tahdon Minä valmistuttaa selitysten ja
4911: Iisäysten ehdotuksia erinäisiin kohtiin perustuslaeissa val-
4912: tiosäätyjen harkittaviksi tulevilla valtiopäivillä." Edelleen hal-
4913: litsija samassa ikimuistettavassa valtaistuinpuheessaan lupasi,
4914:  ,pysyen sen perustuslaillisesti rajoitetun hallitsijavallan poh-
4915: jalla, jota Suomen kansan mieliala suosii", laajentaa sitä
4916: itseverotusoikeutta, joka maan eduskunnalla perustuslakien
4917: mukaan oli. Ja asettaessaan komitean tämän lupauksen täyttä-
4918: mistä valmistelemaan määräsi Keisari ja Suuriruhtinas Aleksan-
4919: teri II tälle komitealle antamassaan ohjesäännössä, että
4920: hallitusmuoto oli periaatteittensa mukaisesti kehitettävä, muun
4921: muassa siten, että tulliverotuksen yleiset perusteet tulisivat
4922: hallitsijan ja eduskunnan yhteisesti määrättäviksi sekä että
4923: hallitsijan tuomio-oikeutta oli käyttävä korkein oikeus, jonka
4924: jäsenet olisivat erottamattomat. Erinäiset syyt ovat vaikut-
4925: taneet, etteivät tämän komitean ehdotukset eivätkä myöskään
4926:  ne, jotka Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri III:n saman-
4927: laista tarkoitusta varten asettama komitea teki, ole johtaneet
4928:  lainsäädäntötoimiin.
4929:      T. K. M:nne on arm. julistuskirjassaan 4 p:Itä marras-
4930:  kuuta (22 p:ltä lokakuuta) 1905 lausunut korkean tahtonsa
4931:  olevan kehittää Suomen kansan perustuslaeissa säädettyjä
4932:  oikeuksia ja on tämän lupauksen mukaisesti Suomelle vahvis-
4933: tanut yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden pohjalle rakentuvan,
4934:  perinpohjaisesti uudistetun valtiopäiväjärjestyksen sekä perus-
4935:  tuslainsäännökset, jotka vakuuttavat Suomen kansalaisille sa-
4936:  nan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden.
4937: 8             1907. -    Anomusmietintö lf:o 3.
4938: 
4939:     Suomen Eduskunta rohkenee alamaisuudessa toivoa että
4940: T. K. M:nne on toteuttava Suomen perustuslakien ajanmu-
4941: kaisen uudistamisen, saattamalla päätökseen kauan hartaasti
4942: toivotun ja valmistellun lainsäädäntötoimen uuden, yhtenäi-
4943: sen hallitusmuodon aikaansaamiseksi Suomelle.
4944:     Sen jälkeen kuin ehdotuksia alamaisen anomuksen teke-
4945: miseksi uuden, yhtenäisen hallitusmuodon säätäruisestä Edus-
4946: kunnassa oli tehty, on tiedoksi tullut, että T. K. M:nne
4947: Suomen Senaatti on T. M:nne harkittavaksi alistanut ala-
4948: maisen ehdotuksen tätä lainsäädäntötointa koskevaksi esi-
4949: tykseksi. Suomen Eduskunta katsoo kuitenkin velvollisuu-
4950: dekseen myöskin puolestaan ilmilausua sen hartaan toivon,
4951: joka yhteisesti, kansanluokkiin tai aatesuuntiin katsomatta,
4952:  elää koko Suomen kansassa,
4953: 
4954:                   että Teidän Keisarillinen Majesteettinne
4955:             suvaitsisi valmistuttaa sekä eduskunnan pe-
4956:             rustuslainmukaisesti käsiteltäväksi antaa eh-
4957:             dotuksen uudeksi, yhtenäiseksi hallitusmuo-
4958:             doksi, johon koottaisUn voimassaolevat halli-
4959:             tusmuodon alaan kuuluvat sctännökset, kehi-
4960:             tettyinä ja täydennettyinä nykyajan tarpeita
4961:             varteenottamalla.
4962: 
4963: 
4964: 
4965:     Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
4966: johtaja Setälä, varapuheenjohtaja Sirola, jäsenet Aalle, Da-
4967: nielson-Kalmari, Estlander, Hänninen, Leivo, Mömmö, Ne-
4968: vanlinna, Renvall, G. G. Rosenqvist, Torppa, Turkia, af Ur-
4969: sin (osittain), Viljomaa ja Virkkunen sekä varajäsen Koponen.
4970: 
4971: 
4972: 
4973: 
4974:      Helsingissä 1907.   Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
4975:      1907. - Edusk. anom. - Anomusmietintö l!l:o 3.
4976: 
4977: 
4978: 
4979: 
4980:                      Suomen Eduskunnan ala-
4981:                 m a i n e n a n o m u s uuden hallitusmuo-
4982:                 don säätämisestä.
4983: 
4984: 
4985: 
4986: 
4987:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
4988:             ja Suuriruhtinas!
4989: 
4990: 
4991: 
4992: 
4993:      Kun Suomi joutui yhteyteen Venäjän Keisarikun-
4994: nan kanssa, vakuutettiin sille, Hallitsijan juhlallisella
4995: sanalla, sen silloinen valtiosääntö. Maamme valtiomuo-
4996: 2    1907. -   Edusk. anom. -    Anomusmietintö l'f:o 3.
4997: 
4998: don perusteiksi jäivät siis senaikuiset Ruotsin perustus-
4999: lait.
5000:       Näistä laeista on se osa, joka käsittää kansaneduskun-
5001: nan kokoonpanoa ja järjestystä koskevat lainsäännökset, eli
5002: valtiopäiväjärjestys, jo kahdesti, vuonna 1869 ja vuonna
5003:  1906, tehtyjen muutosten kautta perinpohjin uusittu. Sitä
5004: vastoin niitä säännöksiä, jotka sisältävät Suomen hallitus-
5005: muodon, s. o. säännöksiä, jotka määräävät, miten valtioval-
5006: taa Suomessa on käytettävä, on täydennetty ja parannettu
5007: ainoastaan hajanaisissa kohdissa. Hallitusmuotomme sisäl-
5008: tyy edelleen olennaisesti 1772 vuoden Hallitusmuotoon ja
5009: Yhdistys- ja Vakuuskirjaan vuodelta 1789.
5010:       Nämäkin perustuslait ovat jo kauan olleet uudistuksen
5011: tarpeessa.
5012:      jo silloin kuin mainitut perustuslait säädettiin, olivat ne
5013: erinäisissä kohdissa epätarkat; erittäinkin on Yhdistys- ja
5014: Vakuuskirjan sanamuoto paikoittain epämääräinen. Uusia
5015: ja vielä melkoista suurempia hankaluuksia seurasi siitä, että
5016: nämä Ruotsin valtakunnan perustuslait, kun Suomen ny-
5017: kyinen valtiollinen asema perustettiin, tulivat olemaan Suo-
5018: men Suuriruhtinaskunnan hallitusmuotona sen uudessa ase-
5019: massa. Muutamat sanottujen perustuslakien säännökset ku-
5020: moutuivat itse tämän tapahtuman kautta, toiset taas saivat
5021: muuttuneen merkityksen.
5022:       Paitsi sitä, että itse perusasiakirjoja oli jo alusta al-
5023: kaen kaksi, joista jälkimäinen osittain muuttaa edellisen
5024: säännöksiä, sisältyi myöskin säätyjen erioikeuksiin määräyksiä,
5025: jotka kuuluvat hallitusmuodon alaan. Näiden rinnalla ovat
5026: vielä voimassa muutamat kohdat Maanlain kuninkaankaaresta,
5027: joihin 1772 vuoden Hallitusmuoto viittaakin. Myöhemmin on
5028: erinäisiä hallitusmuodon säännöksiä kumottu; sama lainkohta
5029: noissa vanhoissa perustuslaeissa saattaa sisältää sekä vielä
5030: voimassaolevia että kumottuja määräyksiä. Edelleen on myö-
5031: hemmän lainsäädännön kautta tehty puheenaoleviin sään-
5032: nöksiin periaatteellisesti tärkeitä lisäyksiä ja täydennyksiä,
5033: joita ei noiden vanhain asiakirjain luonteen tähden ole
5034: voitu niihin yhdistää.
5035:              lJ'uden hallitusmuodon säätäminen.               3
5036: 
5037:       Kaiken tämän johdosta on maamme hallitusmuoto vailla
5038: sitä eheyttä ja täsmällisyyttä, joka lailla yleensä ja perus-
5039: tuslailla erittäin tulee olla.
5040:       Tästä asianlaidasta johtuu tuntuvia haittoja. Perustus-
5041: lakiemme muodollinen puutteellisuus tekee niiden sisäl-
5042: lyksen käsittämisen vaikeaksi ilman oikeushistoriallisia ja
5043: lainopillisia tietoja, ja se on antanut aihetta niiden väärin-
5044: käsittämiseen ja väärintulkitsemiseen. Tosin ovat perustus-
5045: lakimme kaikissa maamme elinkysymyksissä selvät, ja sata-
5046: vuotinen voimassaolo on niiden sisällyksen edelleen vakiin-
5047:  nuttanut. Mutta siitä huolimatta olisi erittäin suotava, että
5048: jokainen näennäinenkin tuki katoaisi vääriltä tulkitsemisilta,
5049:  etenkin kun niiden nojalla on yritetty kieltää maallemme
5050:  vakuutettua itsenäisyyttä. Niinikään olisi tärkeätä että pe-
5051: rustuslaki olisi sellainen, että kansalainen, jonka tulee sitä
5052: ohjeenaan käyttää, vaikeudetta voisi sitä käsittää. Varsinkin
5053: on tämä tärkeätä maassa, missä valtiollinen äänioikeus en
5054:  yleinen.
5055:       Hallitusmuotomme ei kuitenkaan kaipaa ainoastaan muo-
5056: dollista uusimista, vaan myöskin siihen sisältyvien peri-
5057:  aatteiden kehittämistä.
5058:       jo toista sataa vuotta on kulunut siitä kuin hallitusmuo-
5059: tomme pääasiakirjat syntyivät. Lait ovat jääneet muutta-
5060:  matta, mutta aika on rientänyt edelleen. Se kansanedus-
5061:  kunnan oikeuden ja vallan kehitys ja täydennys, joka on
5062:  välttämätön, jotta kansan luonne ja kultuuri sen voimassa-
5063: ·Olevassa oikeudessa saisi vastaavan ja tarkan ilmaisunsa,
5064: on suureksi osaksi jäänyt tapahtumatta. Useat lainsäädän-
5065:  nön ja muun valtiotoiminnan alat, jotka perustuslaki
5066:  tai selvien säännösten puutteessa syntynyt käytäntö jättää
5067:  yksinään hallitusvallan käsiin, ovat saaneet merkityksen, jota
5068:  niillä aikaisemmin ei ole ollut. Täten on valtasuhde halli-
5069:  tuksen ja kansaneduskunnan välillä, semmoisena kuin se oli
5070:  olemassa perustuslakiemme syntyessä, todellisuudessa muut-
5071:  tunut kansaneduskunnan vaikutusvallalle epäedullisella tavalla.
5072:  Niinikään kaivataan erinäisillä aloilla, joilla ei toista sataa
5073: 4    1907.- Edusk. anom.- Anomusmietint6 l!f:o 3.
5074: 
5075: vuotta sitten perustuslainsäännösten tarpeellisuutta tunnettu~
5076: nykyhetkellä lainsäädäntötoimia ja perustuslain turvaa.
5077:      Hallitusmuotomme periaatteihin kuuluu että kansalla on
5078: oleva itseverotusoikeus. Vaikka siihen aikaan, jolloin Hal-
5079: litusmuoto säädettiin, se tulkinta ja käsitystapa pääsi valtaan,.
5080: että tulliverotus ei kuulunut kansaneduskunnan vaikutus-
5081: piiriin, ei tällä poikkeuksena kuitenkaan ollut mai-
5082: nittavaa merkitystä, kun tullitulot olivat vähäiset. Mutta
5083: aikana, joka on sen jälkeen kulunut, on tapahtunut suuri•
5084: muutos. Tulliverotus on muodostunut verolajeista tärkeim-
5085: mäksi, siihen määrään, että se nykyään tekee yli 70°/o kaikesta
5086: verotuksesta, ja se määrä tulliveroa, mikä tulee kunkin yksityi-
5087: sen maan asukkaan osalle, on vähemmän kuin vuosisadan ku-
5088: luessa kasvanut viisikymmenkertaiseksi. Ei ole näin ollen
5089: perustuslakimme hengen mukaista, ettei eduskunnalla ole tässä
5090: verotuksessa mitään sananvaltaa. Se ei ole myöskään kansan
5091: yleisen edun mukaista, sillä sellaisen yksityisten kansalaisten
5092: taloutta syvälti koskevan ja varsinkin vähävaraisia kansa-
5093: laisia raskaasti rasittavan verotuksen järjestäminen vaatii
5094: kansan tarpeiden tarkkaa ja monipuolista tuntemista, jota ei
5095: voida saavuttaa ilman kansaneduskunnan myötävaikutusta.
5096:      Mutta toisellakin tavalla olisi hallitusmuotomme säännök-
5097: siä, mitä tulee eduskunnan oikeuksiin valtiotalouden alalla,.
5098: kehitettävä.
5099:      Niin kauan kuin valtion säännölliset menot yleensä voi-
5100: tiin suorittaa ja suoritettiin valtion vakinaisilla tuloilla, saat-
5101: toi olla luonnollista, että hallitus, eduskunnasta riippumatta,.
5102: määräsi vakinaisten valtiovarain käyttämisestä, koska hal-
5103: litus oli silloin myöskin velvollinen näillä varoilla pitä-
5104: mään huolen valtion tarpeista. Mutta sittenkuin valtion
5105: vakinaiset tulot ovat käyneet näihin tarpeisiin pysyväisesti
5106: riittämättömiksi ja mainittu hallituksen velvollisuus siten tosi-
5107: asiallisesti on lakannut, on myöskin hallituksen vastaava
5108: oikeus joutunut ristiriitaan perustuslakiemme hengen kanssa~
5109: niinkuin tämä käy ilmi Yhdistys- ja Vakuuskirjan 5 koh-
5110: dasta ja myöskin on saanut ilmauksensa Valtiopäiväjärjes-
5111: tyksen 43 §:ssä. Kun uusien verojen tarpeellisuus olennai-
5112:             Uuden hallitusmuodon sä.i.tä.minen.               5
5113: 
5114:  sesti riippuu siitä, miten vakinaisia valtiovaroja käytetään ja
5115: kun valtion tulo- ja menoarvio on yhtenäinen kokonaisuus,
5116:  saattaa kansaneduskunnan oikeus harkita ja päättää, onko
5117: ja missä määrin uutta veroa tai suostuntaa tarpeen, käydä
5118: ainoastaan näennäiseksi, jollei sen oikeutta olla osallisena
5119: myöskin vakinaisten valtiovarain käyttämisestä määrättäessä
5120:  ole laissa täysin turvattu. Sentähden olisi uuteen hallitus-
5121:  muotoon otettava nimenomaiset säännökset siitä, että edus-
5122: kunnalla on oikeus ottaa osaa koko valtion tulo- ja meno-
5123: arvion määräämiseen. Kun eduskunta nykyään kokoontuu
5124: joka vuosi, ei tällainen eduskunnan vallan kehittäminen enää
5125: kohtaa niitäkään esteitä, jotka aikaisemmin olisivat voineet
5126: johtua siitä, että varainhoitokaudet olivat useampivuotiset
5127:      Kansan itseverotusoikeuteen vaikuttavat myöskin ne peri-
5128: aatteet, joiden mukaan valtion tuloa tuottavasta omaisuu-
5129: desta ja laitoksista tuloja hankitaan, niistä kun osaltaan
5130: riippuu, missä määrin verotuloja on valtiolle tarpeen, ja sa-
5131: malla tällä valtion toiminnalla muutenkin on suuri merki-
5132: tys kansalaisten taloudelle. Tämän vuoksi olisi tärkeätä,
5133: että hallitusmuodossa eduskunnalle taattaisiin oikeus olla
5134: osallisena myöskin sen taloudellisen suunnitelman määräämi-
5135: sessä, jonka mukaan mainittua valtion toimintaa on harjoi-
5136: tettava.
5137:      Paitsi valtiotaloudellista alaa on tärkeitä lainsäädännön
5138: aloja, joilla eduskunnan oikeus olisi perustuslailla selven-
5139: nettävä ja turvattava.
5140:      Eduskunta rajoittuu tässä koskettelemaan näistä ainoas-
5141: taan kahta.
5142:      Suomen perustuslait ovat syntyneet oloissa, joissa ei
5143: maan virkakieltä koskevien määräysten tarvetta tunnettu,
5144: eikä niissä siis ole tästä asiasta suoranaisia säännöksiä. Ylei-
5145: nen lakimme sisältää kuitenkin sen määräyksen, ettei vie-
5146: rasta kieltä saa tuomioissa käyttää, lausuen täten sen
5147: tärkeän periaatteen, että virallisena kielenä Suomessa
5148: on oleva kansankieli.          Tämän yleisen periaatteen ke-
5149: hyksissä on hallitus säätänyt lakia suomen ja ruotsin kielen
5150: käyttämisestä tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.
5151: 6    1907. -   Edusk. anom. -    Anomusmietintö !l:o 3.
5152: 
5153: Maan kieliolojen järjestäminen on kuitenkin maamme erityi-
5154: sissä oloissa erinomaisen tärkeä, yksityisen kansalaisen oi-
5155: keutta läheisesti koskeva asia, jonka vuoksi kielilain-
5156: säädännön kokonaisuudessaan pitäisi tulla eduskunnan myötä-
5157: vaikutuksesta riippuvaksi. Tämä eduskunnan oikeus olisi
5158: hallitusmuodossa vakuutettava ja sen ohella se voimassa-
5159: olevaan lakiimme sisältyvä periaate, että kansaa on hallittava
5160: ja palveltava sen omalla kielellä, hallitusmuodossa lausuttava.
5161:      Tärkeä ala, jolla eduskunta, vakiintuneen käytännön joh-
5162: dosta, ei ole ollut osallisena lainsäädäntöön, on opetustoimen
5163: ala. Mutta opetustoimi on nykyaikuisessa yhteiskunnassa
5164: siksi suuriarvoinen asia kansan elämälle, ettei ole kansan edun
5165: mukaista jättää eduskuntaa syrjään sen yleisiä periaatteita
5166: määrättäessä. Hallitusmuodossa olisi sentähden lausuttava,
5167: että eduskunta on oleva osallisena maamme yliopistoa ja
5168: koululaitosta koskevien perussäännösten määräämisessä.
5169:      Suomen kansa katsoo tärkeäksi kansallisen olemassa-
5170: olonsa turvaksi lain järkähtämätöntä noudattamista sekä
5171: virkamiesten että yksityisten kansalaisten puolelta. Sen vuoksi
5172: pitää Eduskunta tarpeellisena, että uudesssa hallitusmuodossa
5173: lisätään ja varmennetaan oikeudellisia takeita siitä, että
5174: maata hallitaan lain mukaan. Voimassaolevassa valtio-
5175: päiväjärjestyksessä on lausuttuna että eduskunnalla on
5176: oikeus tarkastaa hallituksenjäsenten virkatointen laillisuutta.
5177: Tämän eduskunnan oikeuden toteuttamista varten tarpeel-
5178: linen lainsäädäntö ei ole vielä loppuun suoritettu, vaan
5179: odottaa Eduskunta tästä asiasta armollista esitystä. Luon-
5180: nollista on että tämän lainsäädännön pääperusteet tulevat
5181: yhtenäiseen hallitusmuotoonkin otetuiksi. Mutta Eduskun-
5182: nan mielestä olisi tärkeätä että hallitusmuodossa, samalla kuin
5183: siinä olisi lausuttuna se oikeusjärjestykseemme sisältyvä
5184: periaate, että kukin virkamies, sekä ylempi että alempi, on
5185: virkatoimistansa vastuunalainen, edelleen kehitettäisiin tätä
5186: koskevia säännöksiä.
5187:     Oikeuselämälle hankittaviin takeihin katsoo Eduskunta
5188: kuuluvan myöskin semmoisen korkeimman tuomioistuimen pe-
5189: rustamisen, jonka jäsenet olisivat erottamattomat. Tuomarien
5190:              Uuden hallitusmuodon säätäminen.                    7
5191: 
5192: erottamattomuuden periaate, joka on tärkeänä oikeudenkäy-
5193: tön puolueettomuuden takeena, on perustuslakiemme vanhoja
5194: periaatteita. Suoranainen epäjohdonmukaisuus on ettei sitä
5195: ole korkeimpaan oikeuteen nähden toteutettu.
5196: 
5197: 
5198:       Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
5199: 
5200:      Suomen hallitusmuodon kokoamisen, muodollisen uusi-
5201: misen ja sen periaatteiden kehittämisen tarve on jo kauan
5202: ollut maan hallitsijainkin puolelta tunnustettu. Teidän Kei-
5203: sarillisen Majesteettinne korkea edeltäjä, Keisari ja Suuriruh-
5204: tinas Aleksanteri II, lausui jo v. 1863 valtiopäiviä avatessaan:
5205:  "Useat säännökset Suuriruhtinaanmaan perustuslaeissa eivät
5206: enää ole soveltuvia niissä oloissa, jotka sen yhdistys Kei-
5207: sarikunnan kanssa on synnyttänyt; toisissa taas ei ole tar-
5208: peellista selvyyttä ja täsmällisyyttä. Haluten saada nämä
5209: puutteet autetuiksi, tahdon Minä valmistuttaa selitysten ja
5210: lisäysten ehdotuksia erinäisiin kohtiin perustuslaeissa val-
5211: tiosäätyjen harkittaviksi tulevilla valtiopäivillä." Edelleen hal-
5212: litsija samassa ikimuistettavassa valtaistuinpuheessaan lupasi,
5213: "pysyen sen perustuslaillisesti rajoitetun hallitsijavallan poh-
5214: jalla, jota Suomen kansan mieliala suosii", laajentaa sitä
5215: itseverotusoikeutta, joka maan eduskunnalla perustuslakien
5216: mukaan oli. ja asettaessaan komitean tämän lupauksen täyttä-
5217: mistä valmistelemaan määräsi Keisari ja Suuriruhtinas Aleksan-
5218: teri II tälle komitealle antamassaan ohjesäännössä, että
5219: hallitusmuoto oli periaatteittensa mukaisesti kehitettävä, muun
5220: muassa siten, että tulliverotuksen yleiset perusteet tulisivat
5221: hallitsijan ja eduskunnan yhteisesti määrättäviksi sekä että
5222: hallitsijan tuomio-oikeutta oli käyttävä korkein oikeus, jonka
5223: jäsenet olisivat erottamattomat. Erinäiset syyt ovat vaikut-
5224: taneet, etteivät tämän komitean ehdotukset eivätkä myöskään
5225: ne, jotka Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri III:n saman-
5226: laista tarkoitusta varten asettama komitea teki, ole johtaneet
5227: lainsäädäntötoimiin.
5228: 8    1907. - Edusk. a.nom. -        Anomusmietintö l!l':o 3.
5229: 
5230:     Teidän Keisarillinen Majesteettinne on armollisessa julistus-
5231: kirjassaan 4 päivältä marraskuuta (22 päivältä lokakuuta) 1905
5232: lausunut korkean tahtonsa olevan kehittää Suomen kansan pe-
5233: rustuslaeissa säädettyjä oikeuksia ja on tämän lupauksen mukai-
5234: sesti Suomelle vahvistanut yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
5235: pohjalle rakentuvan, perinpohjaisesti uudistetun valtiopäiväjär-
5236: jestyksen sekä perustuslainsäännökset, jotka vakuuttavat Suo-
5237: men kansalaisille sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden.
5238:     Suomen Eduskunta rohkenee alamaisuudessa toivoa että
5239: Teidän Keisarillinen Majesteettinne on toteuttava Suomen
5240: perustuslakien ajanmukaisen uudistamisen, saattamalla pää-
5241: tökseen kauan hartaasti toivotun ja valmistellun lainsäädäntö-
5242: toimen uuden, yhtenäisen hallitusmuodon aikaansaamiseksi
5243: Suomelle.
5244:     Sen jälkeen kuin ehdotuksia alamaisen anomuksen teke-
5245: miseksi uuden, yhtenäisen hallitusmuodon säätämisestä Edus-
5246: kunnassa oli tehty, on tiedoksi tullut, että Teidän Keisarilli-
5247: sen Majesteettinne Suomen Senaatti on Teidän Majesteettinne
5248: harkittavaksi alistanut alamaisen ehdotuksen tätä lainsäädän-
5249: tötointa koskevaksi esitykseksi. Suomen Eduskunta katsoo
5250: kuitenkin velvollisuudekseen myöskin puolestaan ilmilausua
5251: sen hartaan toivon, joka yhteisesti, kansanluokkiin tai aate-
5252: suuntiin katsomatta, elää koko Suomen kansassa,
5253:                   etta Teidan Keisarillinen Majesteettinne
5254:             suvaitsisi valmistuttaa seka eduskunnan pe-
5255:             rustuslainmukaisesti kttsiteltavaksi antaa eh-
5256:             dotuksen uudeksi, yhtenttiseksi hallitusmuo-
5257:             doksi, johon koottaisUn voimassaolevat halli-
5258:             tusmuodon alaan kuuluvat stitinntJkset, kehi-
5259:             tettyina ja taydennettyinti nykyajan tarpeita
5260:             varteenottamalla.
5261: 
5262:     Suomen eduskunta pysyy alati j. n. e.
5263: 
5264:     Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1907.
5265: 
5266:      Helsingissä 1907.   Helsingin Uusi Kirjapaino-Osakeyhtiö.
5267:                1907. -    Anomusmietintö N:o 4.
5268: 
5269: 
5270: 
5271: 
5272:                        Anomusvaliokunnan mietintö N:o 2
5273:                  Eduskunnalle tehdyn anomusehdotuksen joh-
5274:                  dosta naisten taloudenhoito-opetuksen jär-
5275:                  jestämisestä ja sen avustamisesta valtion-
5276:                  varoilla.
5277: 
5278:        Eduskunta on Anomusvaliokunnan käsiteltäväksi lä-
5279: hettänyt edustaja Hedvig Gebhardin y. m. allekirjoittaman
5280: anomusehdotuksen naisten taloudenhoito-opetuksen järjes--
5281: tämisestä ja sen avustamisesta valtionvaroilla (Valtiopäiväin
5282: asiakirjain Liitteet VI siv. 28-36). Tämän johdosta saac
5283: Valiokunta esittää seuraavaa.
5284:        Yleisesti tunnettu tosiasia on, että naisten talouden-
5285: hoito-opetuksen alalla ollaan maassamme suuresti takapa-
5286: julla. Kuten anomusehdotuksen tekijäin mainitsemat va-
5287: laisevat tiedot selvästi osottavat, on Suomessa talouden-
5288: hoitokouluja ja -kursseja riittämättömän vähän ja järjes-
5289: tyksensä puolesta ne ovat suuresti erilaisia, ilman yhte-
5290: näistä suunnitelmaa. Kun ne ovat melkein kaikki synty-
5291: neet yksityisten alotteesta, eikä niiden ole onnistunut saada
5292: siinä määrin kannatusta yleisistä varoista, kuin olisi ollut
5293: tarpeen, on useiden talouskoulujen taloudellinen asema
5294:  huono ja epävarma.
5295:         Toimenpiteisiin ryhtymistä taloudenhoito-opetuksen pa-
5296:  rantamiseksi Valiokunta näin ollen täydellisesti kannattaa.
5297:  Ensinnäkin on pidettävä huolta, että tällä alalla työskente-
5298:  leville kouluille ja kursseille suodaan riittävästi valtion
5299:       .4nomust,aliokunnan mietintö N:o 2.
5300: 2              1907. -   Anomusmietintö N:o 4.
5301: 
5302:  avustusta, kuten anomusehdotuksen ensimiiisessä ponnessa
5303:  pyydetään. Jotta kannatusta voitaisiin myöntää, on tieten-
5304:  kin edellytettävä, että kysymyksessä oleva koulu tai kurssi
5305:  täyttää tunnettua tarvetta ja on tarkotuksen mukaisella ta-
5306:  valla järjestetty. Lisäksi Valiokunta on katsonut olevan
5307:  syytä esittää valtioavun ehdoksi, että kouluissa ja kursseissa
5308:  annetaan Varattomille oppilaille vapaapaikkoja.
5309:         Mutta taloudenhoito-opetuksen alalla vallitsevien epä-
5310:  kohtain poistamiseksi ei valtion kannatuksen myöntäminen
5311:  yksin riitä. Jotta saataisiin taloudenhoitokoulut ja -kurssit
5312:  järjestetyiksi ajan vaatimuksia vastaavalle kannalle, on tar-
5313:  peen yhtenäisen ohjelman laatiminen näitä toimenpiteitä
5314:  varten. Kun yksityiskohtaisen suunnitelman valmistelu on
5315:  siksi laaja tehtävä, että Valiokunta ei katso voivansa sitä
5316:  suorittaa, yhtyy V aHokunta myös siihen anomusehdotuksen
5317:  allekirjottajain ehdotukseen, että kysymyksen perusteellinen
5318:  selvittely olisi jätettävä erityiselle komitealle, jonka asetta-
5319:  mista Hallitukselle esitettäisiin. Luonnollisesti kutsuttaisiin
5320:  siihen jäseniksi asiaa ymmärtäviä kansalaisia, naisia ja mie-
5321:  hiä, nimenomaan myös työväestön piireistä, joiden tarpeiden
5322:  tunteminen komitean työssä olisi välttämätön että, kansan
5323:  laajoille kerroksille taloudenhoito-opetuksen järjestämisestä
5324:  voisi todellista hyötyä tulla. Kun sekä koulujen että kurs-
5325:  sien toiminnan ensimäisenä ehtona on, että tehtävään pysty-
5326: viä opettajavoimia ja tarpeellista opetusta saaneita neuvojia
5327: ·on tälle työalalle käytettävissä, tulisi ehdotettavan komitean
5328: ()ttaa niiden valmistaminen erityiseen huomioonsa.
5329:         Sen nojalla, mitä edellä on lyhyesti esitetty, Valiokunta
5330: saa kunnioittaen ehdottaa,
5331: 
5332: 
5333:                        että Eduskunta Keisarilliselta Ma-
5334:                  jesteetilta alamaisesti anoisi,
5335: 
5336:                       että taloudenhoitokouluja ja -kur.<~seja,
5337:                  jotka osottat1at olevansa tarpeen vaatimat
5338:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 2.
5339:                 Naisten taloudenhoito-opetus.
5340: 
5341:                 ja tarkotuksen mukaisesti Järjestetyt, kan-
5342:                 natettaisiin riittävällä valtionavulla, sillä
5343:                 ehdolla että niissä annetaan t•apaapaikkoJa
5344:                 Varattomille oppilaille; ja
5345:                     että asetettaisiin komitea t•almistamaan
5346:                 suunnitelmaa naisten taloudenhoito-opetuk-
5347:                 selle, ottaen erityiseen huomioon tarkotuk-
5348:                 sen mukaisesti valmistettuJen opettaJien ja
5349:                 neuvojien yleisen tarpeen kysymyksessä ole-
5350:                 valla työalalla.
5351: 
5352:      Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1907.
5353: 
5354: 
5355:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
5356: }Iagman ja jäsenet Gustafsson (osittain), Kivilinna, Käki-
5357: koski, Lahtinen, 1. V. Laine, Pajari (osittain), Pesonen,
5358: Raunio, V .. T. Rosenqvist, Salminen, Salo, Valavaara,
5359: Vuorimaa, E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet Jalava,
5360: p, Neovius (osittain) ja Vemmelpuu (osittain).
5361: 
5362: 
5363: 
5364: 
5365:      Anomusvaliokunnan mt'etintö N:9 2
5366: Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
5367:        t907. -   Edusk. Anom. -    Anomusmiet. N:o 4.
5368: 
5369: 
5370: 
5371: 
5372:                        Suomen Eduskunnan alamai-
5373:                  n e n a n o m u s naisten taloudenhoito-ope-
5374:                  tuksen järjestämisestä ja sen avustamisesta
5375:                  vattiovaroilla.
5376: 
5377: 
5378: 
5379: 
5380: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
5381:         ja Suuriruhtinas!
5382: 
5383: 
5384: 
5385: 
5386:       Eduskunnalle on tehty anomusehdotus naisten talouden-
5387: hoito-opetuksen järjestämisestä ja sen avustamisesta valtion-
5388: varoilla, ja on Eduskunta ottanut tämän ehdotuksen sääde-
5389: 2      1907. -   Edusk. Anom. -      Anomusmiet. N:o 4.
5390: 
5391: tyssä järjestyksessä käsiteltäväkseen.
5392:        Yleisesti tunnettu tosiasia on, että naisten taloudenhoito-
5393: opetus Suomessa on suuresti takapajulla. Taloudenhoitokou-
5394: luja ja kursseja on riittämättömästi ja nekin, jotka ovat ole-
5395: massa, kaipaavat yhtenäistä, ajanmukaista suunnitelmaa. Kun
5396: talouskoulujen ei ole onnistunut saada tarpeellista kannatusta
5397: yleisistä varoista, on useiden taloudellinen asema sitä paitsi
5398: epävarma.
5399:        Taloudenhoito-opetuksen parantaminen on siis katsot-
5400: tava tarpeen vaatimaksi. On pidettävä huolta, että tällä alalla
5401:  työskentelevät koulut ja kurssit saavat riittävästi valtion avus-
5402: tusta, mikäli ne ovat tarkoituksenmukaisia. Lisäksi Eduskunta
5403: katsoo olevan syytä esittää annettavan valtioavun ehdoksi,
5404: että sanotuissa kouluissa ja kursseissa varattomille oppilaille
5405: annetaan vapaapaikkoja.
5406:        Jotta saataisiin taloudenhoitokoulut ja -kurssit järjeste-
5407:  tyiksi ajanmukaiselle kannalle, on edelleen tarpeen järjes-
5408:  telmällisen ohjelman laatiminen tätä opetusalaa varten. Teh-
5409:  tävän laajuuteen nähden katsoo Eduskunta, että olisi ase-
5410:  tettava erityinen komitea tämän kysymyksen perusteellista
5411:  selvittämistä ja ehdotuksen valmistamista varten. Jäseniä sii-
5412:  hen olisi kutsuttava myös työväestön piireistä, joiden tarpei-
5413:  den tunteminen komitean työssä olisi välttämätön, jotta kan-
5414:  san laajoille kerroksille taloudenhoito-opetuksen järjestämi-
5415:  sestä voisi tulla todellista hyötyä. Kun sekä koulujen että
5416:  kurssien menestyksen ensimäisenä ehtona on, että tehtävään
5417:   pystyviä opettajia ja neuvojia on tällä työalalla käytettävissä,
5418:  tulisi komitean ottaa kysymys niiden valmistamisesta erityi-
5419:  seen huomioonsa.
5420:         Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta saa ala-
5421:  maisesti anoa:
5422: 
5423:                          että taloudenhoitokouluJa ja -kursseJa,
5424:                   jotka osottavat olevansa tarpeen vaatimat
5425:                   ja tarkoituksenmukaisesti Järjestetyt, kanna-
5426:                   tettaisiin riittävällä valtioavulla, Sillä eh-
5427:                   dolla että niissä annetaan vapaapaikkoja
5428:                    varattomille oppilaille; ja
5429:              Taloudenhoito-opetus.                   3
5430: 
5431:                 että asetettaisiin komitea valmistamaan
5432:           naisten taloudenhoito-opetukselle suunnitel-
5433:           maa, jossa erityiseen huomioon olisi otet-
5434:           tava tarkoituksenmukaisesti valmistettujen
5435:           opettajien ja neuvojien yleinen tarve kysy-
5436:           myksessäolevalla työalalla.
5437: 
5438: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
5439: 
5440: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1907:
5441: Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
5442:              1907. -    Anomusmietintö N:o 5.
5443: 
5444: 
5445: 
5446: 
5447:                       R a n t a t i e v a Ii o k: n n n a n m i e-
5448:                  tintö N:o 1 Eduskunnalle tehdyn ano-
5449:                  musehdotuksen johdosta rantateitten
5450:                  hallinnossa olevien, maanviljelysam-
5451:                  mattia rasittavien epäkohtien poistami-
5452:                  sesta.
5453: 
5454: 
5455: 
5456:      Eduskunta on Rautatievaliokunnan käsiteltäväksi
5457: lähettänyt tämän edustaja Hannes Gebhardin y. m.
5458: tekemän ja Asiakirjain Liitteissä VII sivuille 5-10
5459: painetun, anomusehdotuksen.
5460: 
5461: 
5462: 
5463:       Suomen Valtion rautateillä on jo pitemmän aikaa
5464: vallinnut varsin tuntuva tavaravaunujen puute, josta
5465: koko rautatietä käyttävä yleisö ja erittäinkin se osa
5466: siitä, jonka liiketoiminta vaatii suurempaa täsmälli-
5467: syyttä, on kärsinyt huomattavaa vahinkoa. Rautatie-
5468: hallitukselle tehtyjen valitusten johdosta asetti se kesä-
5469: kuun 2 p:nä 1906 komitean tutkimaan vaununpuutteen
5470: syitä ja ehdottamaan keinoja sen poistamiseksi. Tämä
5471: komitea mainitsee joulukuun 13 p:nä 1906 antamas-
5472: saan mietinnössä vaununpuutteen pääasiallisina syinä
5473: seuraavat seikat:
5474:       Vaunujen hidas purkaminen, kuormattujen vaunu-
5475: jen ja tyhjien vaunujen hidas lähettäminen, vaunujen
5476: varallapito asemilla, vaunujen lähettäminen vajanaisesti
5477:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1.
5478: 2              1907. -    Auom. lliet. N:o 5.
5479: 
5480: kuormattuina, vaununpeitteiden puute, rautatien omien
5481: tarpeiden lähettäminen sopimattomilla suuriliikkeisillä
5482: ajoilla sekä puutteellisuudet vaunujen jakelussa, jotka
5483: osaksi johtuvat asemilta annettavien vaunuraporttien
5484: virheellisyydestä, osaksi koko jakelujärjestelmän epätäy-
5485: dellisyydestä.
5486:       Komitean lausunto antoi Rautatiehallitukselle ai-
5487: heen tämän vuoden helmikuun 26 p:nä julkaisemaan
5488: kiertokirjeen, jossa m. m. liikennetarkastajia käsketään
5489: valvomaan, että vaunut asemilta viipymättä lähetetään
5490: ja että nopeakulkuisia ylimääräisiä tavarajunia järjeste-
5491: tään ja vaunuraportit virkaedesvastuun uhalla suurim-
5492: malla huolella laaditaan sekä määrätään, että kappa-
5493: letavara on viipymättä tavarasuojuksiin purettava ja
5494: kokonaiset vaunulastit, joita ei vastaanottaja määrä-
5495: ajan kuluessa ole purkanut, rautatielaitoksen toimesta
5496: nopeasti tyhjennettävät; sekä samoin veivoitetaan asema-
5497: päällystö sellaisilla asemilla, joilla telefooni löytyy,
5498: sillä erittäinkin kokonaisten vaunulastien vastaanotta-
5499: jille iiroottamaan lähetyksen saapumisesta; samoinkuin
5500: haara-asemia kehotetaan mikäli mahdollista täyttämään
5501: kappaletavaralla osittain kuormatut vaunut.
5502:       Valiokunta puolestaan ei ole katsonut asiakseen
5503: lähteä yksityiskohtaisesti arvostelemaan mainittujen
5504: toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta taikka kanta-
5505: vuutta yhtä vähän kuin uusiakaan keinoja keksimään
5506: epäkohdan poistamiseksi. Kun kysymys kuitenkin on
5507: varsin vaikealuontoinen ja yhäti kehityksen alainen
5508: sekä koskee rautatielaitoksen sisäisen järjestyksen pie-
5509: nimpiäkin osia, niin katsoo valiokunta tarpeelliseksi,
5510: että Rautatiehallitus keskeyttämättä jatkaa asiaan vai-
5511: kuttavien puutteellisuuksien tutkimista ja niistä selviä-
5512: vien uudistusten toimeenpanoa ja ett'ei se tähän työ-
5513: hön käyttäisi ainoastaan rautatielaitoksen virkamie-
5514: histöä vaan myöskin sen palvelijakuntaa.
5515:       Vaunujen saantiin nähden ei Valiokunta nykyisen
5516: vaununpuutteen vallitessa ole voinut maanviljelysam~
5517:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1.
5518:            Maanviljelysammatti ja rautatiet.             3
5519: 
5520: mattitavaroilla suosittaa annettavaksi sitä ehdotonta ja
5521: yleistä etusijaa, josta anomuksentekijät mainitsevat,
5522: osittain senvuoksi että kävisi vaikeaksi määrätä, mikä
5523: tavara kulloinkin on maanviljelysammattitavaraksi luet-
5524: tava ja osittain koska Valiokunnan mielestä löytyy
5525: tavaroita - esimerkiksi elävät eläimet, muuttotavara,
5526: ruoka- ja kappaletavara - joiden lähettäminen ajallaan
5527: on useasti vieläkin tärkeämmäksi katsottava. Sitäpaitsi
5528: osottaa tilasto, että maanviljelystavarat painoonsa näh-
5529: den muodostavat vaan noin kuudennen osan koko rauta-
5530: teiden kulettamasta tavaramäärästä, ja tunnettua on,
5531: että esimerkiksi teollisuustuotteille myöhästynyt lähe-
5532: tys voi tuottaa melkoisia tappioita m. m. laivojen odo-
5533: tuspäivien korvauksen muodossa. Sen sijaan katsoo
5534: V aHokunta erittäin tarpeelliseksi että erityisinä maan-
5535: viljelykselle tärkeinä lyhempinä ajankohtina tällainer..
5536: etuoikeus maanviljelystavaroille auliisti myönnetään,
5537: milloin sitä erityisesti pyydetään.
5538:       Vaunujen puutteesta on selvästi seurannut sekin,
5539: että maanviljelysammattitarpeita samoinkuin muitakin
5540: tavaroita, vaikka kuuluvatkin ylempiin tavaraluokkiin,
5541: on - tosin liikenneohjesäännön mukaisesti - kule-
5542: tettu avonaisissa kangaspeitteillä suojatuissa vaunuissa
5543: ja sen kautta usein kastuneet. Syynä tähän on epäi-
5544: lemättä ollut peitteidenkin puute, joka, kuten ylem-
5545: pänä mainitusta komitean mietinnöstä käy selville,
5546: johtuu osittain siitä, että peitteitä on liian vähän, osit-
5547: tain niiden huonosta hoidosta ja jakelusta. Anomuk-
5548: sentekijäin ehdotukseen, että ne V:nen ja VI:nen
5549: luokan tavarat, jotka ovat kastumiselta suojattavat,
5550: aina kuletettaisiin katetuissa vaunuissa, ei Valiokunta
5551: kuitenkaan ole voinut semmoisenaan yhtyä, koska sen
5552: kautta nämät tavarat alhaisempaa rahtimaksua vastaan
5553: V:nessä ja VI:nessa luokassa tulisivat nauttimaan ylem-
5554: pien rahtiluokkien etuja tehden vaununpuutteen näissä
5555: kalliimmissa luokissa yhäti suuremmaksi. Erehdyttävää
5556: lienee myöskin laskea vaunujen arvo kummassakin
5557:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1.
5558: 4              1907. -     Anom. Miet. N:o 5.
5559: 
5560:   luokassa samaksi, koska umpivaunut maksavat keski-
5561:   maarm 3,200 mk. ja avovaunut vaan 2,500, jota-
5562:   paitsi edellisten vuotuinen kunnossapito tulee kalliim-
5563:   maksi kuin jälkimäisten ja vaunupeite lasketaan vuo-
5564:   sittain maksavan kulutuksineen 40 mk. Maamme rau-
5565:   tatieliikenne, jossa merisatamiin vietävä tavara mel-
5566:   kein yksinomaan on avovaunuja kysyvää puutavaraa
5567:   ja sisämaihin kuletettava tavara taasen enimmäkseen
5568:   kastumisesta suojeltavaa, vaatii epäilemättä, ellei vaunu-
5569:   varastaa suuresti lisätä ja tyhjiä vaunuja tahdota edes-
5570:   takaisin vielä nykyistäkin suuremmassa määrässä kule-
5571:   tella, että rautatielaitos yhä edelleenkin käyttää avo-
5572:   vaunuja ylempienkin rahtiluokkien tavaran kuletuk-
5573:   sessa. Mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että
5574:   tarpeeksi suuria vaunupeitteitä riittävässä määrässä
5575:   hankitaan ja että niiden jakelu järjestetään nopeaksi
5576:   ja eri paikoilla esiintyvän tarpeen mukaiseksi, sekä
5577:   että niitä hyvin hoidetaan.
5578:         Läheisessä yhteydessä edellisenkin kanssa on vielä
5579:   rautatielaitoksen vastuunalaisuus sen kuletettavaksi
5580: · jätetyistä tavaroista, joista anomusehdotuksessa maini-
5581:   taan. Sillä kun Rautateiden Liikenne-Ohjesäännön 112
5582:  -§:n e)-kohdassa sanotaan, ettei Rautatiehallitus vastaa
5583:   sellaisesta vahingosta, joka on syntynyt ilmaston vai-
5584:   kutuksesta sellaisiin kuljetusesineisiin, joita lähetetään
5585:  <avonaisissa vaunuissa, joskin ne ovat kangaspeitteillä
5586:   peitetyt ja se 43 §:n mukaan on oikeutettu lähettä-
5587:   mään neljän ensimmäisenkin luokan tavaraa avovau-
5588:   nuissa, kun ne kangaspeitteillä suojataan, niin näyt-
5589:   tää korkeampaakin kuletusmaksua maksava tavara
5590:   helposti voivan kuletettaessa puutteellisen peittämi-
5591:   sen ja huolimattoman käsittelyn kautta turmeltua,
5592:   ilman että vastaanottajalla on tilaisuutta korvauksen
5593:   saantiin. Sitäpaitsi menettää tavaran saaja usein
5594:   tilaisuuden oikeutettuunkin korvaukseen sen maa-
5595:   räyksen kautta, että rautatie vastaa tavaran vahin-
5596:   goittumisesta tahi sisällyksen katoamisesta ainoastaan
5597:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1.
5598:             Maanviljelysammatti ja _rautati.,t.          5
5599: 
5600: suna tapauksessa, että se ilmeisesti on yhteydessä ta-
5601: varan päällykseen samalla tulleen vahingon kanssa, kun
5602: sisällys hyvinkin voi särkyä sen varomattoman pitelyn
5603: kautta, mikä rautateillämme on yleinen, ilman että pääl-
5604: lykseen syntynyt vika on ilmeinen sekä sen kautta että
5605: tavara monella tavoin kastuu. Käytetäänpä Liikenne
5606: Ohjesäännön yleistä määräystä että korvausvaatimus,
5607: ollakseen pätevä, on tehtävä ennenkuin tavara on uloso-
5608: tettu, keinona, millä helposti päästään rautatiellä vikaan-
5609: tuneesta tavarasta, kun asemalta noutaja, varsinkin
5610: maaseudulla useinkaan ei tunne määräyksiä ja kun rah-
5611: tikirjan maksu ja tavaran purkaminen vaunusta katso-
5612: taan ulosottamiseksi, vaikka tavarakääröä ei aina en-
5613: nemmin voi edes tarpeeksi vapaasti nähdä.
5614:       V aliakunta katsoo näin ollen tarpeelliseksi, että
5615: rautatien vastuuvelvollisuutta määrittelevät kohdat lii-
5616: kenne-ohjesäännössä tarkastetaan ja täydennetään suu-
5617: remman korvausvarmuuden hankkimista varten tavaran
5618: vastaanottajalle.
5619:       Kun V aHokunta kuitenkin on vakuutettu siitä,
5620: etteivät tarkimmatkaan lakimääräykset voi täysin estää
5621: tavaralähetysten pahoinpitelyä, ellei rautatielaitoksen
5622: palvelijakunta katso velvollisuudekseen paraimpansa
5623: mukaan hoitaa ja käsitellä sen huostaan uskottua ta-
5624: varaa, on valiokunta katsonut tämänkin vuoksi suota-
5625: vaksi, että rautatien palvelijakuntaan valmistautumista
5626: varten toimeenpantaisiin lyhempiä oppijaksoja palvelija-
5627: kunnan ammattisivistyksen kohottamiseksi.
5628: 
5629: 
5630: 
5631: 
5632:      Ylempänä mainitusta Rautatiehallituksen kierto-
5633: kirjeestä näkyy, että Rautatiehallitus tavaran saapumi-
5634: sen ilmoittamiseen nähden jo on osaksi ryhtynyt nii-
5635: hin toimenpiteisiin, joista anomuksen tekijät mainitse-
5636: vat. Mutta koska telefoonin hankkiminen kaikille ase-
5637:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1.
5638: 6             1907. - Anom. Jliet. N:o 5.
5639:                       •
5640: mille kävisi tarkotukseen kovin kalliiksi eikä sitä kaikilla
5641: tavaran vastaanottajillakaan ole, on Valiokunta siihen
5642: merkitykseen katsoen, mikä puheenaolevalla ilmoituk-
5643: sella on sekä tavaran vastaanottajalle että rautatielai-
5644: tokselle itselleen, pitänyt tarpeellisena että maaseudul-
5645: lakin, samoinkuin kaupungeissa tähän asti, otetaan il-
5646: moituslippujärjestelmä käytäntöön telefooni-ilmoitusten
5647: ohella ja toisiaan täydentäen paikkakunnallisten olo-
5648: suhteiden mukaan.
5649:       Vaikuttavana keinona vaunupuutteen poistami-
5650: seksi on suositettu yksinkertaisten tavarasuojusten ra-
5651: kentamista asemilla, mutta on Valiokunta jättänyt tä-
5652: mänkin parannuskeinon arvostelemisen tekemättä osaksi
5653: siitä syystä että jo mainitun Rautatiehallituksen kierto-
5654: kirjeen mainitsema nopeampi vaunujen purkaminen
5655: pakottaa rautatielaitosta laajentamaan tavarasuojuksiaan,
5656: osittain sen vuoksi että Valiokunnalta kokonaan puut-
5657: tuu tietoja siitä, missä määrin tämä keino, muista pa-
5658: rannuksista huolimatta, kävisi tarpeelliseksi ja mitä
5659: kustannuksia se rautatielaitokselle tuottaisi.
5660: 
5661: 
5662: 
5663:       Melkein kaikki suuremmat maanviljelysammatti-
5664: tarpeet, kuten kaikenlaiset lannoitusaineet, fosfaatti,
5665: kainiitti, kuona, kalkki y. m. luetaan rautatiellä vr:nteen
5666: eli alimpaan rahtiluokkaan, joita kuletetaan ainoastaan
5667: avovaunuissa, ja maksetaan niistä pienintä rahtipalkkaa;
5668: polttopuu sitäkin halvempaa erikoisluokan rahtia; hei-
5669: nät ja oljet luetaan V:nteen paitsi takkoihin puristet-
5670: tuina VI:nteen. - Ravintoaineet, kuten kaikenlainen
5671: vilja, liha, kala ja maito, kuuluvat IV:nteen luokkaan
5672: ja kuletetaan katetuissa taikka kangaspeitteillä suoja-
5673: tuissa avovaunuissa.
5674:       Kun Valtionrautateiden taloudellinen tulos nykyään,
5675: kuten anomusehdotuksessakin mainitaan, on peräti huono
5676: osottaen ainoastaan 1,04 prosentin voittoa pääomalle ja
5677:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1.
5678:            Maanviljelysammatti ja rautatiet.                    7
5679: 
5680: kun on laskettu, että tavaraliikenne ei ole ainoastaan
5681: matkustajaliikennettä huonompi vaan tuottaa suora-
5682: naista tappiotakin ja kun pyritään tätä asiantilaa pa-
5683: rantamaan, ei V aliakunta mielestään ole voinut ilman
5684: muuta ehdottaa rahdin alennusta ylempänä mainituilla
5685: tavaralajeille, vaikka se katsookin sen muutamille, ku-
5686: ten katuoille ja lannoitusaineilla suotavaksi, ennen-
5687: kuin yksityiskohtaisesti on selvitetty, mitä alennus
5688: vaikuttaisi rautateiden taloudelliseen tulokseen.
5689:       Edellisessä mainitun mukaisesti saa Valiokunta
5690: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta kävisi alamai-
5691: sesti anomaan :
5692:                         että Rautatiehallitus 'relvotettaisiin yhä
5693:                  edelleen ryhtymään tarmokkaisiin toimen-
5694:                  piteisit:n Valtionrautateillä nykyään vallit-
5695:                  sevan vaikealuonteisen vaunnnpuutteen pois-
5696:                  tamiseksi; y'a
5697:                         että ilmoitustapa raht~·tavaran saapu-
5698:                  misesta y'äry'estettäisiin maaseudulla tehok-
5699:                  kaammaksi;
5700:                         että Rautatielaitoksen vastuuvelvolli-
5701:                  suutta sen kuletettavaksi uskotusta tavarasta
5702:                  lisättäzsiin tarkemmilla ja rantatietä kiiyt-
5703:                  tävän yleisön korvauksensaantimrmuutta
5704:                  enentävillä säädöksillä sekä mnilla tar-
5705:                  koitusta vastaavilla keinoilla ; sekä
5706:                         että kuletusmaksu muutamille tär-
5707:                  keille maanvil;jelyksen tarvetavaroille alen-
5708:                  nettaisiin, J·os se valtionrautatezäen talou-
5709:                  dellista tulosta huomattavammin huononta-
5710:                  maita katsotaan mahdolliseksi.
5711:      Helsingissä syyskuun 12 p:nä 1907.
5712: 
5713: 
5714: 
5715: 
5716:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1.
5717: 8           1907. -     Anom. Miet. N:o 5.
5718: 
5719:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjoh-
5720: taja Sipilä sekä jäsenet Bäck, M. Hoikka, A. P. Hä-
5721: mäläinen, Häyrynen, M. Knuutila, Leppänen, Mäkelä,
5722: Mäkelin, Nykänen, Schultz, Sipponen, Sivenius, J. Suo-
5723: malainen, W aarala ja V ahe sekä varajäsenet: Helkiö ja
5724: S. Rantanen.
5725: 
5726: 
5727: 
5728: 
5729:          Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
5730:            1907. - Anomusmietintö N:o ö a.
5731: 
5732: 
5733: 
5734: 
5735:                        Rauta tiev a li.o kunnan mie-
5736:                  tin t6 N:o 1 a Eduskunnalle tehdyn
5737:                  anomusehdotuksenjohdosta rautateitten
5738:                  hallinnossa olevien, maanviljelysammat-
5739:                  tia rasittavien epäkohtien poistamisesta.
5740: 
5741: 
5742:       Eduskunta on lähettänyt Rautatievaliokunnan tätä
5743: asiaa koskevan mietinnön N:o 1 takaisin jotta Valio-
5744: kunta, huomioon ottaen mietinnön perusteluissa mitä
5745: Eduskunnan keskusteluissa oli tullut esille muodostaisi
5746: ponnen anomusehdotuksen ponnessa mainittuun tapaan.
5747:       Valiokunta on näin ollen uudelleen käsitellyt tätä
5748: asiaa ja kysynyt neuvoa kahdelta asiantuntijalta, joina
5749: keskusosuusliike Hankkijan johtaja Agronoomi B. Alf-
5750: than ja Osakeyhtiö Agroksen toimitusjohtaja Ferd. von
5751: Wright ovat olleet ja saa Valiokunta esittää seu-
5752: raavaa:
5753:       Suomen Valtion rautateillä on jo pitemmän aikaa
5754: vallinnut varsin tuntuva tavaravaunujen puute, josta
5755: koko rautatietä lkäyttävä yleisö jonka liiketoiminta
5756: vaatii täsmällisyyttä, on kärsinyt huomattavaa vahin-
5757: koa. Rautatiehallitukselle tehtyjen valitusten johdosta
5758: asetti se tosin jo kesäkuun 2 p:nä 1906 komitean
5759: tutkimaan vaununpuutteen syitä ja ehdottamaan kei-
5760: noja sen poistamiseksi. Tämä komitea mainitsee Jou-
5761: lukuun 13 p:nä 1906 antamassaan mietinnössä vau·
5762: nunpuutteen pääasiallisina syma seuraavat seikat:
5763: vaunujen hidas purkaminen, kuormattujen vaunujen ja
5764: tyhjien vaunujen hidas lähettäminen, vaunujen varal·
5765:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1 a.
5766:             HW'i. - A.nomusmietint(i N:o 5 a.
5767: 
5768:  lapito asemilla, vaunujen lähettäminen vajanaisesti kuor-
5769:  mattuina, vaununpeitteiden puute, rautatien omien tar-
5770:  peiden lähettäminen sopimattomilla suuriliikeisillä ajoilla
5771:  sekä puutteellisuudet vaunujen jakelussa, jotka osaksi joh-
5772:  tuvat asemilta annettavien vaunuraporttien virheelli-
5773:  syydestä, osaksi koko jakelujärjestelmän epätäydelli-
5774:  syydestä.
5775:        Komitean lausunto antoi Rautatiehallitukselle ai-
5776:  heen ainoastaan kiertokirjeen julkaisemiseen asianomai-
5777: sille virkamiehille erinäisistä järjestys-toimenpiteistä
5778:  edellämainittujen epäkohtien poistamiseksi.
5779:        Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole saavutettu
5780: toivottua tulosta, vaan saavat maanviljelijät etenkin ke-
5781: väisin kevätkylvöjensä aikana kärsiä vaunun puutteesta
5782: siinä määrin, että kylvösiementen ja apulannotusten
5783: myöhästyminen joutuu tuottamaan maanviljelijöille kor-
5784: vaamattomia tappioita. Puhumattakaan siitä mitä maan-
5785: viljelijät ja heidän osuuskuntansa tästä ovat kärsineet,
5786: niin näyttää yhä edelleen vaunun puute muillakin liike-
5787: elämän aloilla kaikkina vuoden aikoina olevan mer-
5788: kittävän suuri. Tämä on tullut usein todistetuksi kun
5789: vaunujen puutteen vuoksi myöhästyneet tavaralähetyk-
5790: set ovat tuottaneet melkoista tappiota liikemiehille-
5791: kin laivain odotuspäivien korvauksen muodossa y. m.
5792: Näitä näkökantoja silmällä pitäen toivoo V aliakunta
5793: että RautatiehaUitus velvoitettaisiin ryhtymään tarmokkai-
5794: siin toimenpiteisiin Valtionrautateillä nykyään 'oallitsevan
5795: t·aununpuutteen poistamiseksi.
5796:       Kun lisäksi tiedetään, että maanviljelijät ja hei-
5797: dän osuuskuntansa liike-elämän alalla vielä yleensä jä-
5798: tetään tois-arvoiseen asemaan, niin katsoo V aHokunta
5799: varsin suotavaksi, että maanviljelykselle tärkeinä lyhem-
5800: pinä ajankohtina myönnettäisiin etusija etenkin sie-
5801: menviljan, apulannoituksen ja karjan rehnaineiden
5802: kuljetukseen nähden rautatiellä.
5803:       Vaunujen puutteesta on selvästi seurannut sekin,
5804: että maanviljelysammattitarpeita samoinkuin muitakin
5805:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1 a.
5806:            Maanviljelysammatti ja rautatiet.             3
5807: 
5808: tavaroita, vaikka kuuluvatkin ylempiin tavaraluokkiin,
5809: on - tosin liikenneohjesäännön mukaisesti - kule-
5810: tettu avonaisissa kangaspeitteillä suojatuissa vaunuissa
5811: ja sen kautta usein kastuneet. Syynä tähän on epäi-
5812: lemättä ollut peitteiden puute, joka johtuu osittain
5813: siitä, että peitteitä on liian vähän, osittain niiden huo-
5814: nosta hoidosta ja jakelusta. Anomuksentekijäin ehdo-
5815: tukseen, että ne V:nen ja VI:nen luokan tavarat, jotka
5816: ovat kastumiselta suojattavat, aina kuletettaisiin kate-
5817: tuissa vaunuissa, ei Valiokunta kuitenkaan ole voinut
5818: semmoisenaan yhtyä, koska sen kautta nämät tavarat
5819: alhaisempaa rahtimaksua vastaan V:nessä ja VI:nessa
5820: luokassa tulisivat nauttimaan ylempien rahtiluokkien
5821: etuja tehden vaununpuutteen näissä kalliimmissa luo-
5822: kissa yhäti suuremmaksi.       Maamme rautatieliikenne,
5823: jossa merisatamiin vietävä tavara melkein yksinomaan
5824: on avovaunuja kysyvää puutavaraa ja sisämaihin kule-
5825: tettava tavara taasen enimmäkseen kastumiselta suo-
5826: jeltavaa, vaatii epäilemättä, ellei vaunuvarastaa suu-
5827: resti lisätä ja tyhjiä vaunuja tahdota edestakaisin vielä
5828: nykyistäkin suuremmassa määrässä kuletella, että rau-
5829: tatielaitos yhä edelleenkin käyttää avovaunuja ylem-
5830: pienkin rahtiluokkien tavaran kuletnksessa. Mutta
5831: samalla on pidettävä huolta siitä, että tarpeeksi suuria
5832: vaununpeitteitä riittävässä määrässä hankitaan }a että nii-
5833: den }akelu }ärJestetään nopeaksi }a eri paikoala esiintyvän
5834: tarpeen mukaiseksi, sekä että niitä hyvin hoidetaan.
5835:       Läheisessä yhteydessä edellisenkin kanssa on vielä
5836: rautatielaitoksen vastuunalaisuus sen kuletettavaksi jäte-
5837: tyistä tavaroista, joista anomusehdotuksessa mainitaan.
5838: Sillä kun Rautateiden Liikenne-Ohjesäännön 112 §:n
5839: e)-kohdassa sanotaan, ettei Rautatiehallitus vastaa sellai-
5840: sesta vahingosta, joka on syntynyt ilmaston vaikutuk-
5841: sesta kuljetusesineisiin, joita lähetetään avonaisissa
5842: vaunuissa, joskin ne ovat kangaspeitteillä peitetyt, ja
5843: se 43 §:n mukaan on oikeutettu lähettämään neljän en-
5844: simmäisenkin luokan tavaraa avovaunuissa, kun ne
5845:      Rautqtievaliokunnan mietintö N:o 1 a.
5846: 4           1907. - AnomusmletlntiJ N:o 5 a.
5847: 
5848: kangaspeitteillä suojataan, niin näyttää korkeampaakin
5849: kuletusmaksua maksava tavara helposti voivan kule-
5850: tettaessa puutteellisen peittämisen ja huolimattoman
5851: käsittelyn kautta turmeltua, ilman että vastaanottajalla
5852: on tilaisuutta korvauksen saantiin. Sitäpaitsi men.et-
5853: tää tavaran saaja usein tilaisuuden oikeutettuonkin
5854: korvaukseen sen määräyksen kautta, että rautatie vas-
5855: taa tavaran vahingoittumisesta tahi sisällyksen kato-
5856: amisesta ainoastaan siinä tapauksessa, että vahinko
5857: ilmeisesti on yhteydessä tavaran päällykseen samalla
5858:                                                1
5859: 
5860: 
5861: 
5862: tulleen vahingon kanssa, kun sisällys hyvinkin voi
5863: särkyä sen varomattoman pitelyn kautta, mikä rauta-
5864: teillämme on yleinen, ilman että päällykseen syntynyt
5865: vika on ilmeinen, sekä sen kautta että tavara monella
5866: tavoin kastuu. Käytetäänpä Ohjesäännön yleistä mää-
5867: räystä että korvausvaatimus, ollakseen pätevä, on teh-
5868: tävä ennenkuin tavara on ulosotettu, keinona, millä
5869: helposti päästään rautatiellä vikaantnneesta tavarasta,
5870: kun asemalta noutaja, varsinkin maaseudulla useinkaan
5871: ei tunne määräyksiä ja kun rahtikirjan maksu ja ta-
5872: varan purkaminen vaunusta katsotaan ulosottamiseksi,
5873: vaikka tavarakääröä ei aina ennemmin voi edes tar-
5874: peeksi vapaasti nähdä. Valiokunta katsoo näin ollen
5875: tarpeelliseksi, että rautatielaitos veivoitetaan vastaamaan
5876: täydellisesti sen huostaan ?J,Skotusta tavarasta.
5877:        Erittäin tärkeänä, jopa välttämättömänäkin keinona
5878: tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi, katsoo Valio-
5879: kunta sitä anomuksentekijäin taholta Eduskunnassa
5880: esiintuotua vaatimusta, että valtiorautatiet 11elvoitettaisiin
5881: virkaili.J'ainsa kautta itse vastaanottamaan tavarat vaunuihin
5882: ja tarkastamaan että ta1:arat ovat eheät ja että niitä on
5883: niin pal(jon kuin lähettäjä on ilmoittan,ut, sekä siitä anta-
5884: maan niin sitovan todistuksen, että lähettäjä sen no;'alla
5885: pystyy hankkimaan itselleen korvausta mahdollisista va-
5886: hingoista.
5887:        Kun Valiokunta kuitenkin on huomannut, etteivät
5888:  tarkimmatkaan lakimääräykset voi täysin estää tavara-
5889:       :Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1 a,
5890:            Maanviljelysammatti ja rautatiet.            5
5891: 
5892: lähetysten pahoinpitelyä, ellei rautatielaitoksen palveli-
5893: jakunta katso velvollisuudekseen paraimpansa mukaan
5894: hoitaa ja käsitellä sen huostaan uskottua tavaraa, on
5895: Valiokunta katsonut :,suotavaksi, että rautatien palve-
5896: lukseen valmistautuvia varten toimeenpantaisiin lyhem-
5897: piä oppijaksoja.
5898:       Eduskunnassa esiintuotiin eri tahoilta valituksia
5899: siitä, että asemapäälliköt ovat sellaisillakin paikkakun-
5900: nilla, joissa telefoni on yleinen, vastustaneet aseman
5901: varustamista telefonilla, joka liittyisi paikkakunnan te-
5902: lefoniverkkoon sillä tavoin, että tavaranvastaanottajat
5903: sen avulla voisivat asioitaan ajaa. Sen vuoksi Valio-
5904: kunta katsoo varsin kohtuulliseksi sen anomusehdo-
5905: tuksessa esiintuodun toivomuksen, että asemat niillä
5906: paikkakunnilla, joilla on olemassa telefoniverkko, heti-
5907: miten siihen yhdistettäisiin ja virkamiehistö velvoitet-
5908: taisiin telefonitsekin palvelemaan rautatietä käyttävää
5909: yleisöä. Tämän lisäksi on Valiokunta siihen merkityk-
5910: seen katsoen, mikä tavaran saapumisen ilmoituksella on
5911: sekä tavaran vastaanottajalle että rautatielaitokselle
5912: itselleen, pitänyt tarpeellisena että maaseudullakin, sa-
5913: moinkuin kaupungeissa tähän asti, otetaan yleisesti ii-
5914: moi tusli ppujärjestelmä käytäntöön.
5915:       Myöskin on anomusehdotuksessa lausuttu se toi-
5916: vomus, että asemille, joille säännöllisesti tulee enemmän
5917: kuin mitä nykyisiin makasiineihin voidaan panna sel-
5918: laisia tavaroita, joitten vastaanottajat asuvat verrattain
5919: kaukana asemalta, vieläpä useilla eri tahoilla, rautatie-
5920: laitoksen puolesta rakennettaisiin huokaahintaisia suo-
5921: juksia, niin ettei tavaran vastaanottajain syyttömästi
5922: tarvitsisi maksaa suuria rahoja vaunujen pidätyksestä,
5923: tai kärsiä vahinkoa siitä, että tavarat heitetään vau-
5924: nuista lumikinoksille odottamaan noutajia. Tämäkin
5925: toivomus tuntuu Valiokunnan mielestä oikeutetulta,
5926: mutta koska V aHokunnalla ei ole tarpeeksi yksityis-
5927: kohtaisia asiaa koskevia tietoja, katsoo Valiokunta
5928: Eduskunnan pitävän jättää se hallituksen tarkemman
5929:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1 a.
5930: 6          1907. -- Anomusmietintö N:o 5 a.
5931: 
5932: tutkimuksen varaan. Eduskunnassa onkin lausuttu se
5933: toivomus, että hallitus asettaisi erityisen komitean ano-
5934: musehdotuksessa esitettyjä maanviljelysammattia ra-
5935: sittavia epäkohtia tutkimaan ja ehdotuksia niiden joh-
5936: dosta tekemään. Tämän ajatuksen pukemiseen ponnen
5937: muotoon ei Valiokunnan mielestä kuitenkaan vielä
5938: tällä kertaa liene syytä, sitä vähemmin kuin useat
5939: puheenaolevista epäkohdista ovat sitä laatua, että ne
5940: hyvällä tahdolla voidaan ilman muuta poistaa, jotapaitsi
5941: Valiokunnan ehdottama yleinen ponsi ei estä hallitusta
5942: asettamaata komiteaa sellaisten kysymysten selvittämistä
5943: varten, jotka sitä mahdollisesti kaipaavat.
5944:       Anomuksentekijät eivät asetu vaatimaan rahtialen-
5945: nuksia yleensä kaikkille maanviljelysammattitarpeille
5946: tai maanviljelystuotteille, ja sehän onkin luonnollista
5947: niinkauvan kuin valtionrautateitten tuottama taloudel-
5948: linen tulos on niin huono kuin se tätä nykyä maas-
5949: samme valitettavasti on. He tässä suhteessa ainoastaan
5950: lausuvat muutamia erityisiä toivomuksia. Näistä on
5951: yksi siemenkaurojen rahtimaksun alentaminen sen vuoksi,
5952: että kotimaiset hyvät siemenet pystyisivät kilpailemaan
5953: ulkoa tuotujen kanssa.
5954:       Yhtä tärkeätä maanviljelyksemme edistymiselle
5955: ajanmukaiselle kannalle olisi saada ensi tilassa maan-
5956: viljelystarpeisiin käytettävän kalkin rahtimaksu alen-
5957: netuksi siinä määrässä, että tämän ylen tärkeän koti-
5958: maisen lannoitusaineen käyttäminen kävisi mahdolliseksi
5959: sellaisillakin seuduilla, joissa sitä ei ole. Tästäkin asi-
5960: asta, samaten kuin maitorahdinalentamisesta, joka olisi
5961: niin ylen tärkeätä sekä maidon vientiä varten Pietariin
5962: että maidon hintojen kohtuullisina pitämiseksi oman
5963: maamme kaupungeissa, tekivät Maatalousseurojen edus-
5964: tajat e. m. IV:ssä kokoukAessaan v. 1904 alistuksen
5965: K. Senaattiin, ilman että se vieläkään on vienyt mi-
5966: hinkään tuloksiin. Näitäkin toivomuksia katsoo Valio-
5967: kunta senlaisiksi, joita Eduskunnan pitäisi kannattaa,
5968: sillä niiden kautta maan tuotantokykyä lisätään sekä
5969:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1 a.
5970:            :M:aanvil,jelysammatti ,ja rautatiet.            7
5971: 
5972: edistetään hyvin tehokkaalla tavalla etenkin vähäväkis-
5973: ten taloudellista asemaa.
5974:      Viitaten perusteluihin saapi Valiokunta Eduskun-
5975: nan lausuman toivomuksen mukaisesti kunnioittaen eh-
5976: dottaa:
5977:                       että Eduskunta anoisi Hallitukselta että
5978:                 ryhdyttäisi sellaisiin toimenpiteisiin, että
5979:                 erityiset etenkin maanvif:jelysammattia pai-
5980:                 navat epäkohdat Suomen valtion rautateiden
5981:                 hallinnossa }a käytössä ensi tilassa kor}at-
5982:                 taisiin.
5983: 
5984: 
5985: 
5986:      Helsingissä Lokakuun 16 päivänä 1907.
5987: 
5988: 
5989:      Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjoh-
5990: taja Sipilä ja jäsenet Bäck, M. Hoikka, A. P. Hämä-
5991: läinen, Häyrynen, M. Knuutila, Leppänen, Mäkelin,
5992: Nykänen, Schultz, Sivenius, Sipponen, J. Suomalainen,
5993: Vahe, Waarala ja varajäsenet ja Rantanen Helkiö.
5994: 
5995: 
5996: 
5997: 
5998:     Rautatievaliokunnan mietintö N:o 1 a.
5999:                        · Vastalause.
6000: 
6001: 
6002:       Eduskunnan keskusteluissa ei ole mielestämme
6003: tuotu esille mitään uusia seikkoja taikka näkökohtia,
6004: joita Valiokunta ei ennestään olisi tuntenut taikka jo
6005: ensimäisessä käsittelyssä huomioonsa ottanut, eivätkä
6006: mainitut asiantuntijatkaan ole sellaisia esittäneet. Viit-
6007: tamalla Valiokunnan ensimmäiseen mietintöön, emme
6008: ole voineet periaatteissa muuttaa mielipidettämme asiaa
6009: toistamiseen käsiteltäessä, vaan saamme Eduskunnan
6010: päätöksen johdosta kunnioittaen ehdottaa että Edus-
6011: kunta anoisi H. K. M:ltaan
6012: 
6013:                        että ryhdyttäisiin sellaisiin toimenpi-
6014:                 teisiin, että s~wmen valtionrautateiden hal-
6015:                 linnossa vallitsevat ja erittäin maanviljelys-
6016:                 ammattia painavat epäkohdat ensi tilassa
6017:                 korjattaisiin.
6018: 
6019: 
6020: 
6021:        Oskar Schultz.                         A. J. Bäck.
6022:        Pekka Leppänen.                    Mikko Knuutila.
6023: 
6024: 
6025: 
6026: 
6027:           Helsinki 1907.   Helsingin Sentraalikirjapaino
6028:      1907. -   Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 5.
6029: 
6030: 
6031: 
6032: 
6033:                      S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
6034:                n e n a n o m u s rautateitten hallinnossa ole-
6035:                vien, maanviljelysammattia rasittavien epä·
6036:                kohtien poistamisesta.
6037: 
6038: 
6039: 
6040: 
6041:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
6042:             ja Suuriruhtinas!
6043: 
6044: 
6045: 
6046: 
6047:      Eduskunta on ottanut säädetyssä järjestyksessä
6048: käsiteltäväkseen sille tehdyn anomusehdotuksen
6049: rautateiden hallinnossa olevien, maanviljelysammat-
6050: 2      1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmlet. N:o 5.
6051: 
6052:   tia rasittavien epäkohtien poistamisesta. ·
6053:         Suomen valtion rautateillä on jo pitemmän ai-
6054:  kaa vallinnut varsin tuntuva tavaravaunujen puute,
6055:  josta rautatietä käyttävä yleisö on kärsinyt huo-
6056:  mattavaa haittaa. Rautatiehallitukselle tehtyjen va-
6057:  litusten johdosta asetettiin tosin jo 2 päivänä kesä-
6058:  kuuta 1906 komitea tutkimaan vaununpuutteen
6059:  syitä ja ehdottamaan keinoja sen poistamiseksi.
6060:  Tämän komitean 13 päivänä joulukuuta antamassa
6061:  mietinnössä mainitaan vaununpuutteen pääasial-
6062:  lisina syinä seuraavat seikat: vaunujen hidas pur-
6063:  kaminen, kuormattujen vaunujen ja tyhjien vau-
6064:  nujen hidas lähettäminen, vaunujen varallapito ase-
6065:  milla, vaunujen lähettäminen vajanaisesti kuormat-
6066:  tuina, vaununpeitteiden puute, rautatien omien tar-
6067:  peiden lähettäminen sopimattomilla vilkasliikkeisillä
6068:  ajoilla sekä .puutteellisuudet vaunujen jakelussa,
6069:  jotka osaksi johtuvat asemilta annettavien vaunu-
6070: raporttien virheellisyydestä, osaksi koko jakelujär-
6071:  jestelmän epätäydellisyydestä.
6072:        Komitean lausunto antoi rautatiehallitukselle
6073:  aiheen ainoastaan kiertokirjeen julkaisemiseen asian-
6074: omaisille virkamiehille erinäisistä järjestystoimen-
6075: piteistä edellämainittujen epäkohtien poistamiseksi.
6076:        Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole saavu-
6077: tettu toivottua tulosta. Yhä edelleen saavat maan-
6078: viljelijät etenkin kevätkylvöjensä aikana kärsiä vau-
6079: nunpuutteesta siinä määrin, että siementen ja apu-
6080: lannoitusaineiden myöhästyminen joutuu tuottamaan
6081: maanviljelijöille korvaamattomia tappioita. Samoin
6082: näyttää vaununpuutteesta olevan suurta haittaa
6083: muillakin elinkeinotoiminnan aloilla kaikkina vuoden
6084: aikoina. Näitä seikkoja silmällä pitäen toivoo Edua-
6085: kunta, että rautatiehallitus velvoitettaisiin ryhtymään
6086: tarmokkaisiin toimenpiteisiin valtionrautateillä ny-
6087: kyään vallitsevan vaununpuutteen poistamiseksi.
6088:        Sitäpaitsi olisi varsin suotava, että maanvilje.
6089:                 Maanviljelys ja rautatiet.            3
6090: 
6091:  lykselle tärkeinä lyhyempinä ajankohtina rautatiellä
6092:  myönnettäisiin etusija siementen, apulannoitusainei-
6093:  den ja karjanrehun kuljetukselle.
6094:        Maanviljelystarpeita on monesti täytynyt rau-
6095:  tateillä kuljettaa avovaunuissa, joissa ne usein ovat
6096:  kastuneet. Syynä tähän on epäilemättä ollut, osaksi
6097:  vaunuissa käytettävien kangaspeitteiden puute, osaksi
6098:  niiden huono hoito ja jakelu. Suomen rautatielii-
6099: kenne, jossa merisatamiin vietävä tavara suurim-
6100: maksi osaksi on avovaunuja kysyvää puutavaraa
6101:  ja sisämaihin kuljetettava tavara taas enimmäkseen
6102: kastumiselta suojeltavaa, vaatii, ellei vaunuvarastaa
6103: suuresti lisätä eikä vaunuja tahdota vielä nykyis-
6104: täkin suuremmassa määrässä tyhjinä kuljetella edes-
6105: takaisin, että rautatielaitos yhä edelleenkin käyttää
6106: avovaunuja kastumiselle arkojenkin tavarain kulje-
6107: tuksessa. Mutta samalla on pidettävä huolta siitä,
6108: että vaununpeitteitä riittävässä määrässä hankitaan
6109: ja että niiden jakelu järjestetään nopeaksi ja eri
6110: paikoilla esiintyvän tarpeen mukaiseksi, sekä että
6111: niitä hyvin hoidetaan.
6112:       Läheisessä yhteydessä edellisen kanssa on vielä
6113: kysymys rautatielaitoksen vastuunalaisuudesta sen
6114: kuljetettavaksi annetuista tavaroista. Sillä kun rauta-
6115: teiden liikenneohjesäännön 43 §:n mukaan rautatei-
6116: den hallinto on oikeutettu lähettämään neljän ensi-
6117: mäisenkin luokan tavaraa avovaunuissa, jos ne kan-
6118: gaspeitteillä suojataan, ja kun ohjesäännön 112 §:n
6119: e) kohdassa sanotaan, ettei rautatie vastaa sellaisesta
6120: vahingosta, joka on syntynyt ilmaston vaikutuksesta
6121: kuljetusesineisiin, joita lähetetään avonaisissa vau-
6122: nuissa, vaikkakin ne ovat kangaspeitteillä peitetyt,
6123: niin näyttää korkeampaakin kuljetusmaksua maksava
6124: tavara helposti voivan kuljetettaessa puutteellisen
6125: peittämisen ja huolimattoman käsittelyn johdosta
6126: turmeltua, vastaanottajan saamatta vahingostaan
6127: korvausta. Sitä paitsi menettää tavaran saaja
6128: 4     1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 5.
6129: 
6130: usein tilaisuuden oikeutettuun korvaukseen sen
6131: määräyksen vuoksi, että rautatie vastaa tavaran
6132: vahingoittumisesta tahi sisällyksen katoamisesta ai-
6133: noastaan siinä tapauksessa, että vahinko ilmeisesti
6134: on yhteydessä tavaran päällykseen samalla tulleen
6135:  vahingon kanssa. Sisällys voi nimittäin turmeltua
6136: sen varomattoman pitelyn johdosta, mikä Suomen rau-
6137:  tateillä on yleinen, vaikkakaan ei pääl1ykseen synny
6138: ilmeistä vikaa, sekä sen vuoksi, että tavara kastuu.
6139:  Sitä paitsi ohjesäännön määräys, että korvausvaa-
6140: timus on tehtävä ennen kuin tavara on nlosotettu,
6141: on omiansa helposti vapauttamaan rautatien kulje-
6142: tettaessa vikaantuneen tavaran korvaamisesta, koska
6143: rahtikirjan kuittaus ja tavaran purkaminen vau-
6144: nusta pidetään ulosottamisena siinäkin tapauksessa,
6145: että vastaanottajalla ei sitä ennen ole ollut tilai-
6146: suutta edes nähdä, missä tilassa tavara on. Edus-
6147: kunta katsoo näin ollen tarpeelliseksi, että rautatie-
6148: laitos veivoitetaan täydellisesti vastaamaan sen huos-
6149: taan uskotusta tavarasta.
6150:        Erittäin tärkeänä, jopa välttämättömänäkin kei-
6151: nona tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi pitää
6152: Eduskunta sitä, että valtionrautatiet velvoitettaisiin
6153: virkailijainsa kautta tarkastamaan, että tavarat ovat
6154: siinä kunnossa ja että niitä on niin paljon kuin lä-
6155: hettäjä on ilmoittanut, sekä siitä antamaan niin
6156: sitovan todistuksen, että lähettäjä sen nojalla pys-
6157: tyy hankkimaan itselleen korvausta mahdollisista
6158: vahingoista.
6159:       Kun Eduskunta kuitenkin on huomannut, et-
6160: teivät tarkimmatkaan määräykset voi täysin estää
6161: tavaralähetysten huonoa pitelyä, ellei rautatielai-
6162: toksen palvelijakunta katso velvollisuudekseen pa-
6163: raimpansa mukaan käsitellä ja hoitaa sen l ' huos-
6164: taan uskottua tavaraa, on Eduskunta katsonut suo-
6165: tavaksi, että rautatien palvelukseen valmistautuville
6166: tarpeellisen velvollisuudentunnon ja ammattitaidon
6167:                  Maanviljelys ja rautatiet.             5
6168: 
6169: kasvattamiseksi toimeenpantaisiin soveliaita oppijak-
6170: soja.
6171:       Eduskunnassa on eri tahoilta esiintuotu vali-
6172: tuksia siitä, että asemapäälliköt ovat sellaisillakin
6173: paikkakunnilla, joissa telefoni on yleinen, vastusta-
6174: neet aseman varustamista telefonilla, joka liittyisi
6175: paikkakunnan telefoniverkkoon sillä tavoin, että
6176: tavaranvastaanottajat sen avulla voisivat asioitaan
6177: toimittaa. Sen vuoksi Eduskunta katsoo varsin koh-
6178: tuulliseksi sen toivomuksen, että asemat niillä paik-
6179: kakunnilla, joilla on olemassa telefoniverkko, heti-
6180: miten siihen yhdistettäisiin ja virkamiehistö velvoi-
6181: tettaisiin telefoninkin kautta palvelemaan rautatietä
6182: käyttävää yleisöä. Tämän lisäksi on Eduskunta
6183: siihen merkitykseen katsoen, mikä tavaran saapu-
6184: misen ilmoituksella on sekä tavaran vastaanottajalle
6185: että rautatielaitokselle itselleen, pitänyt tarpeellisena,
6186: että maaseudullakin, samoinkuin kaupungeissa, ilmoi-
6187: tuslippujärjestelmä otetaan yleisesti käytäntöön.
6188:       Myöskin on lausuttu se toivomus, että asemille
6189: rakennettaisiin huokaahintaisia suojuksia, niin ettei
6190: tavaran vastaanottajain tarvitsisi suorittaa maksua
6191: vaunujen pidätyksestä tai kärsiä vahinkoa siitä,
6192: että tavarat puretaan vaunuista taivasalle noutajia
6193: odottamaan. Tämäkin toivomus tuntuu aiheelliselta
6194: ja ansaitsee tulla tarkemman tutkimuksen alaiseksi.
6195:       Edelleen on Eduskunnassa lausuttu, että sie-
6196: menkaurojen rahtimaksua olisi alennettava ja että
6197: maanviljelystarpeisiin käytettävän kalkin rahtimaksu
6198: alennettaisiin siinä määrässä, että tämän ylen tär-
6199: keän lannoitusaineen käyttäminen kävisi mahdolli-
6200: seksi niilläkin seuduilla, joissa sitä ei ole. Viimeksi-
6201: mainitusta asiasta, samaten kuin maitorahdin alen-
6202: tamisesta, joka olisi tärkeätä sekä maidon vientiä
6203: varten Keisarikuntaan, että maidon hintojen koh-
6204: tuullisina pitämiseksi Suomen kaupungeissa, tekivät
6205: maatalousseurojen edustajat kokouksessaan vuonna
6206: 6     1907. -   Edusk. Anom. -      Anomusmiet. N:o 5.
6207: 
6208: 1904 senaattiin esityksen, mutta se ei ole vienyt
6209: mihinkään tuloksiin. Näitäkin toivomuksia on Edus-
6210: kunta pitänyt huomiota ansaitsevina, sillä tämmöis-
6211: ten toimenpiteiden kautta maan tuotantokykyä lisä-
6212: tään sekä parannetaan tehokkaalla tavalla etenkin
6213: vähäväkisten taloudellista asemaa.
6214:      Edellä esitettyjen syiden nojalla saa Eduskunta
6215: Teidän Keisarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti
6216: anoa:
6217: 
6218:                        että ryhdyttäisiin sellaisiin toimenpi-
6219:                 teisiin, että erityisetj etenkin maanviljelys-
6220:                 ammattia painavat epäkohdat Suomen 1-'al-
6221:                 tion rautateiden hallinnossa ja käytössä en.n
6222:                 tilassa korJattaisiin.
6223: 
6224: 
6225:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
6226: 
6227: 
6228:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1907.
6229: 
6230: 
6231: 
6232: 
6233:          Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
6234:             1907. -     Anomusmietint6 N:o 6.
6235: 
6236: 
6237: 
6238: 
6239:                         R a u t a tie v a Ii o k u n n a n m i e-
6240:                  t i n t 6 N: o 2 Eduskunnalle tehdyn
6241:                  anomusehdotuksen johdosta tutkimuk-
6242:                  sen toimeenpanemisesta, missä määrässä
6243:                  tavaraliikennettä rautatiellä voitaisiin
6244:                  supistaa sunnuntai- ja ,juhlapäivinä.
6245: 
6246: 
6247:       Eduskunta on lähettänyt Rautatievaliokunnan käsi-
6248: teltäväksi tätä asiaa koskevan edusmies Siveniuksen
6249: y. m. tekemän ja asiakirjain Liitteisiin VII sivuille
6250: 11 ja 12 painetun anomusehdotuksen.
6251: 
6252: 
6253: 
6254: 
6255:      Rautateiden käyttö sunnuntai- ja juhlapäivinä on
6256: useimmissa sivistysmaissa järjestetty erityisillä lakimää-
6257: räyksillä. Niinpä on Belgiassa, Hollannissa, Schweiz'issä
6258: ja Unkarissa tavaraliikenne melkein kokonaan seisauk-
6259: sissa sunnuntaisin, toisissa taasen kuten Englannissa
6260: ja Amerikan Yhdysvalloissa, sekä ajottaisin Itävallassa
6261: ja Saksassa on se suuresti supistettu. Ruotsissa on
6262: laajaperäinen tutkimus toimeenpantu samassa tarko-
6263: tuksessa.
6264:       Suomen Valtionrautateille ei liikenteen supistami-
6265: seksi ole tässä suhteessa tehty sanottavasti mitään.
6266: Ainoa samaa tarkotusp·erää tähtäävä toimi on Rauta-
6267: tiehallituksen kesäkuun 2 7 p:nä 1903 antama kierto-
6268:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 2.
6269: 2              1907. -    J..nom. Mlet. N:o 6.
6270: 
6271: kirje, jossa rautatiehenkilökunnan liikanaisen rasi-
6272: tuksen välttämiseksi, paitsi virantoimitus aikojen pi-
6273:  tuutta ja järjestystä, määrätään, että "kaikkien palve-
6274: luksessa olevain tulee saada nauttia vähintäin kaksi
6275: vapaapäivää kuukaudessa, joista, mikäli mahdollista,
6276: yksi on asetettava sunnuntai- tahi juhlapäiväksi".
6277: Kiertokirjeen alussa sanotaan kuitenkin, että asianomai-
6278: selle päällikkyydelle jätetään valta tehdä näistä mää-
6279: räyksistä poikkeuksia, jos pakottavat asianhaarat niin
6280: vaativat ja on, sen verran kun Valiokunnan tietoon on
6281: tullut, näitä poikkeuksia useinkin tehty.
6282:        Ei kaivattane mitään pitempiä selvittelyjä taikka
6283: syiden luetteloa miksi Valiokunta pitää sunnuntailevon
6284:  hankkimisen rautatien palvelijakunnalle varsin suota-
6285: vana, mutta sitä vaikeampaa on löytää keinoja millä
6286: tarkotus olisi toteutettavissa ilman että Valtionrauta-
6287: teiden ennestäänkin heikko talous joutuisi kärsimään
6288: vaikeampia vahinkoja. Näin kävisi epäilemättä, jos
6289: vapaus hankittaisiin käyttämällä ylimääräisesti palkat-
6290: tua työvoimaa. Mutta muista maista saatu esimerkki
6291: johtaa ehdottomasti ajattelemaan eikö meillä voitaisi
6292: sunnuntailevon hyväksi supistaa tavaraliikennettä, kun
6293: se on käynyt päinsä maissa, joissa liike-elämä ja sen
6294: vaatimukset ovat monin verroin suuremmat kuin meillä.
6295: Valiokunta onkin yksimielisesti pitänyt tätä keinoa
6296: ainoana, joka meidän oloissamme voisi tulla kysymyk-
6297: seen. Ja sitä suuremmalla syyllä, kun jo pitemmän
6298: aikaa kaikki tavaran vastaanotto on sunnuntaipäivinä
6299: ollut lakkautettuna ilman että se liikennöitsijöille näyt-
6300: tää tuottaneen erikoista hankaluutta ja tavarain kulje-
6301: tus rautatiellä senvuoksi on maanantaisin melkoista
6302: laimeampi kuin muina viikon päivinä. On sen vuoksi
6303: ajateltavissa että tavarajunia sunnuntaisin voitaisiin vä-
6304: hentää ja sen kautta hankkia sunnuntaivapautta sekä
6305: virka- että palvelijakunnalle, samalla kun mainittujen
6306: vaillinaisesti kuormattujen junien kuletus vähenisi rauta-
6307: tielaitoksen hyödyksi.
6308:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 2.
6309:      TavaralUkenteen supistaminen sunnuntaisin.           3
6310: 
6311:       Huomaamatta ei ole jätettävä sitäkään, että sun-
6312: nuntaityö rautatiellä sotii vanhaa ja kansamme elä-
6313: mään lujasti kiintynyttä hyvää tapaa vastaan lepopäi:.
6314: vän pyhänä ja häiritsemättömänä pitämisestä, ja käypi
6315: seikka· vaan pahemmaksi sen kautta että kysymyk-
6316: sessä on Valtion liikelaitos eikä yksityisen. Tavaralii-
6317: kenteen supistamisella tulisi tämäkin epäkohta, joskaan
6318: ei kokonaan poistetuksi, niin ainakin lievennetyksi.
6319: Supistuksia on Valiokunta ajatellut mahdolliseksi ai-
6320: noastaan tavallisten tavarajunien lukumäärässä, jota
6321: vastoin kaikki matkustajajunat, joita varten vähemmän
6322: miehistöäkin tarvitaan, sekä tärkeimmät erikoisliikettä
6323: palvelevat tavarajunat kuten esim. voijunat y. m. s.
6324: jäisivät entiselleen.
6325:       Valiokunta on yksimielisesti katsonut tarpeelliseksi,
6326: että ylempänä kosketaitujen seikkojen perinpohjaista
6327: selvittelyä varten asetettaisiin komitea, joka saisi teh-
6328: täväkseen asian vaatiman tilaston laatimisen nykyisistä
6329: työoloista Valtionrautateillä, sekä niistä seikoista, joi-
6330: den nojalla ylempänä suunnitellun muutoksen mahdolli-
6331: suutta voitaisiin arvostella sekä sanotun parannusehdo-
6332: tuksen tekemisen. Jotta asia tulisi monipuolisen har-
6333: kinnan alaiseksi jo komiteassa on Valiokunta ajatellut
6334: siihen kutsuttavaksi kaksi jäsentä rautateiden virka-
6335: miehistöstä ja kolme palvelijakunnasta sekä yksi hen-
6336: kilö liikemiesten ja yksi maanviljelijäin piiristä.
6337:       Valiokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa, että
6338: Eduskunta alamaisesti anoisi:
6339:                      että ylempänä 'fiUtinittuun tapaan ko-
6340:                 koonpantu komitea asetettaisiin tutkimaan
6341:                 ja ehdottamaan, missä määrässä tavaralii-
6342:                 kennettä Suomen Valtionrautateillä voitai-
6343:                 siin sunnuntai- ja juhlapäivinä supistaa.
6344:      Helsingissä, syyskuun 12 p:nä 1907.
6345: 
6346: 
6347:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 2.
6348: 4             1907. -     Anom. Miet. N:o 6.
6349: 
6350:      Käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaia Si-
6351: pilä ja jäsenet Bäck, M. Hoikka, A. P. Hämäläinen,
6352: Häyrynen, M. Knuutila, Leppänen, Mäkelä, Mäkelin,
6353: Nykänen, Schultz, Sipponen, Sivenius, J. Suomalainen,
6354: W aarala ja V ahe sekä varajäsenet Helkiö ja S. Ran-
6355: tanen.
6356: 
6357: 
6358: 
6359: 
6360:          Helsinki 1907.   Helsingin Sentraalikirjapaino.
6361:       1907. --- Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 6.
6362: 
6363: 
6364: 
6365: 
6366:                       Suomen Eduskunnan alamai--
6367:                n e n a n o m u s tutkimuksen toimeenpanemi~
6368:                sesta, missä määrässä tavaraliikennettä rau-
6369:                tatiellä voitaisiin supistaa sunnuntai- ja juhla- ·
6370:                päivinä.
6371: 
6372: 
6373: 
6374: 
6375:    Suurivaltaisin, f\rmollisin Keisari
6376:            ja Suuriruhtinas!
6377: 
6378: 
6379: 
6380: 
6381:      Eduskunnassa on tehty ehdotus anomukseksi tut-
6382: kimuksen toimeenpanemjsesta, missä määrässä tavara-
6383: liikennettä rautatiellä voitaisiin supistaa sunnuntai- ja
6384: 2      1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 6.
6385: 
6386: juhlapäivinä, minkä ehdotuksen Eduskunta~!1:on ottanut
6387: harkittavaksensa.
6388:       Rautateiden liikenne sunnuntai- ja juhlapäivinä on
6389: useimmissa sivistysmaissa järjestetty erityisillä lakimää-
6390: räyksillä. Niinpä on Belgiassa, Hollannissa, Sveitsi8sä ja
6391: Unkarissa tavarain kuljetus melkein kokonaan seisauk-
6392: sissa sunnuntaisin; Englannissa ja Amerikan Yhdys-
6393: valloissa sekä eräinä juhlapäivinä Itävallassa ja Saksassa
6394: se on suuresti supistettu. Ruotsissa on laajaperäinen
6395: tutkimus kysymyksen selvittämiseksi toimeenpantu.
6396:       Pyhäpäiväliikenteen supistamiseksi ei Suomen
6397: Valtionrautateillä ole tehty sanottavasti mitään. Ainoa
6398: siihen tähtäävä toimi on rautatiehallituksen 27 päi-
6399: vänä kesäkuuta 1903 antama kiertokirje, jossa rauta-
6400: tiehenkilökunnan liikanaisen rasituksen välttämiseksi
6401: muun muassa määrätään, että kaikkien palveluksessa
6402: olevain tulee saada nauttia vähintään kaksi vapaapäivää
6403: kuukaudessa, joista, mikäli mahdollista, yksi on asetet-
6404: tava sunnuntai- tahi juhlapäiväksi.        Kiertokirjeessä
6405: sanotaan kuitenkin, että asianomaiselle päällystölle
6406: jätetään valta tehdä näistä määräyksistä poikkeuk-
6407: sia, jos pakottavat asianhaarat niin vaativat, ja on näitä
6408: poikkeuksia useinkin sattunut.
6409:       Syyt, miksi sunnuntailevon hankkiminen rautatien
6410: palvelijakunnalle on varsin suotava, ovat yleisesti tun-
6411: netut ja tunnustetut, mutta vaikeampaa on löytää
6412: keinoja, millä tarkoitus olisi toteutettavissa valtion-
6413: rautateiden ennestäänkin heikolle taloudelle vahinkoa
6414: tuottamatta. Eduskunta on katsonut, ettei tarkoituksen
6415: saavuttamiseksi ole pyhäpäiviksi ylimääräisesti palkat-
6416: tava työvoimaa, vaan sen sijasta olisi muiden maiden
6417: esimerkin mukaan tavaraliikennettä. puheenaolevina ai-
6418: koina supistettava. Tämän toimeenpano näyttää sitä hel-
6419: pommin käyvän laatuun, kun jo pitemmän aikaa kaikki
6420: tavaran vastaanotto rautateillä kuljetettavakai on sun-
6421: nuntaipäivinä ollut lakkautettuna eikä tämä menettely
6422:         Tavaraliikenteen supistaminen sunnuntaisin.        3
6423: 
6424: tiettävästi ole liikennöitsijöille tuottanut erikoista han-
6425: kaluutta. Supistuksia lienee kuitenkin mahdollista tehdä
6426: ainoastaan tavallisten tavarajunien lukumäärässä, jota
6427: vastoin tärkeiL•mät erikoisliikettä palvelevat tavarajunat,
6428: kuten esimerkihsi voijunat y. m. s., saisivat jäädä enti-
6429: selleen.
6430:       Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi, että ylem-
6431: pänä kosketaitujen seikkojen perinpohjaista selvittelyä
6432: varten asetetaan komitea, joka saisi tehtäväkseen laatia
6433: asian vaatiman tilaston nykyisistä työoloista valtionrauta-
6434: teillä ynnä tehdä tutkimuksen niistä seikoista, joiden no-
6435: jalla ylempänä suunnitellun muutoksen mahdollisuutta voi
6436: arvostella, sekä ehdottaa, miten puheenalainen parannus
6437: olisi aikaan saatava. Jotta asia tulisi jo komiteassa mo-
6438: nipuolisen harkinnan alaiseksi, olisi siihen kutsuttava
6439: kaksi jäsentä rautateiden virkamiehistöstä ja kolme pal-
6440: velijakunnasta sekä yksi liikemies ja yksi maanviljelijä.
6441:       Edelläolevan nojalla saa Eduskunta Teidän Kei-
6442: sarilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa:
6443: 
6444: 
6445:                     että ylempänä maim'ttuun tapaan
6446:                kokoonpantu, komitea asetettaisiin tutkimaan
6447:                ja ehdottamaan) missä määrässä tavaralii-
6448:                kennettä Suomen valtionrautateillä 11oitaisiin
6449:                sumnumtai- ja juklapäivinä supistaa.
6450: 
6451: 
6452:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
6453: 
6454:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1907.
6455: HelBinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
6456:               1907. -    Anomusmietintö N:o 7.
6457: 
6458: 
6459: 
6460: 
6461:                        Anomusvaliokunnan mietintö N:o 3 Edus-
6462:                  kunnalle tehtyjen anomusehdotusten johdosta
6463:                  mielisairaalain perustamisesta.
6464: 
6465:       Eduskunta on Anomusvaliokunnan käsiteltäväksi lä-
6466: hettänyt edustaja Iisakki Hoikan anomusehdotuksen hon-
6467: ruinhoitolaitoksen perustamisesta Rovaniemelle ja edustaja
6468: Otto Karhin y. m. allekirjottaman anomusehdotuksen mää-
6469: rärahan myöntämisestä mielisairaalain laajentamiseen ja
6470: uusien rakentamiseen sekä yhden sellaisen sairaalan raken-
6471: tamise!:ita Oulun seutuville (Valtiopäiväin asiakirjain Liitteet
6472: VI siv. 75-82). Niiden johdosta saa Valiokunta esittää
6473: seuraavaa.
6474: 
6475:       Kysymys uusien mielisairaalain rakentamisesta on jo
6476: useita kertoja ollut Suomen Valtiopäiviiin pohdittavana,
6477: ja erinäisiin toimenpiteisiin on sen johdosta myös ryh-
6478: dytty. Mutta jo esillä olevat anomusehdotukset puoles-
6479: taosa osottavat, että tällä alalla on vielä paljon tehtä-
6480: vää jäljellä. Ne mielisairasten parantolat ja hoitolat,
6481: joita valtio ja kunnat sekä yksityiset ovat maahamme
6482: perustaneet, riittävät vain pienelle osalle hoitoa kaipaa-
6483: vista. Valtion rakentamissa keskuslait.oksissa, asyyleissä
6484: ja n. s. vastaanottolaitoksissa voidaan nykyänsä hoitaa
6485: yhteensä 1,092 henkeä, ja kuntain sekä yksityisten perus-
6486: tamissa sairaaloissa lienee mahdollista antaa kunnollista
6487: hoitoa muutamille sadoille, mutta mielisairasten ja tylsä-
6488:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 3.
6489: 2              1907. -   Anomusmietintö N:o 7.
6490: 
6491: mielisten koko määrästä, joka vuonna 1905 Lääkintähalli-
6492: tuksen virallisten tietojen mukaan nousi yhteensä 7,566:een,
6493: oli varsinaisia mielisairaita 5,144. Tämäkin luku on toden-
6494: näköisesti vielä liian alhainen, si!Iä Hallituksen asettama ko-
6495: mitea ehdotuksen laatimista varten mielisairaiden hoidon
6496: järjestämisestä on - mikäli sen tähänastisesta tilastollisesta
6497: tiedustelusta käy selville - tulokseksi saanut, että maas-
6498: samme on yhteensä noin 11 tuhatta mielisairasta sekä noin 8
6499: tuhatta tylsämielistä henkilöä. Vaikka viimeksimainitut jäte-
6500: täänkin syrjään, koska niiden hoidosta ei tässä ole kysymys,
6501: .on meillä kaikissa tapauksissa useita tuhansia mielisairaita
6502:  kokonansa ilman mahdollisuutta saada sellaista hoitoa, jota
6503: he kaipaavat ; ainakin puolen, noin 50-60 Ofo mielisairaista
6504: lasketaan nimittäin ehdottomasti tarvitsevan päästä suljet-
6505:  tuihin laitoksiin.
6506:         Tässä suhteessa on Suomi suuressa maarm jäänyt
6507:  muista sivistysmaista jäljelle. Ruotsissa lasketaan nykyi-
6508:  sin noin puolet kaikista sairaalahoitoa tarvitsevista mieli-
6509:  sairaista voitavan hoitaa parantoloissa, joita vuosi vuo-
6510:  delta on rakennettu ja yhä rakennetaan uusia. Tanskassa
6511: ja Englannissa saatetaan näihin laitoksiin ottaa vastaan
6512:  Jähes kaikki niihin pyrkivät.
6513:         Jotta tähän toivottuvaan päämäärään meilläkin voi-
6514:  taisiin päästä, tarvitaan yllä esitettyjen numerojen mukaan
6515: jo nykyoloissa ainakin 3,500 uutta mielisairassijaa.
6516:         Kiireeliisin tehtävä on Valiokunnan mielestä kahden
6517:  uuden keskuslaitoksen perustaminen niihin osiin maatamme,
6518:  joissa sellaisten hoitolain puute nykyisten laitosten etäi-
6519:  syyden takia on tuntuvin. Ensi sijassa on siis Pohjois-
6520:  Pohjanmaa mielisairasten parantolan tarpeessa, ja sen
6521:  vuoksi V aliakunta ehdottaa, että uusi keskuslaitos piammi-
6522:  ten rakennettaisiin Oulun läheisyyteen, kuten toisen ky-
6523:  symyksessä olevan anomusehdotuksen allekirjottajat pyy-
6524:  tävät. Toinen tällainen laitos olisi Valiokunnan mielestä
6525:  samasta syystä sijotettava Viipurin lääniin.
6526:         Sen johdosta, että Lapin ja Kemin kihlakuntia var-
6527:  ten on houruinhoitolaitosta anottu, ehdottaa V aliokunta 1
6528:       AnomusvaUokunnan mietintö N:o .'1.
6529:                    Mielisairaalain perustaminen.              3
6530: 
6531: katsoen sikäläisiin pitkiin välimatkoihin, että perustettai-
6532: siin n. s. vastaanottolaitos Lapin kihlakuntaan, paikkaa
6533: vielä lähemmin määräämättä. Varsinainen parantola kä-
6534: visi V aHokunnan mielestä suhteettoman kalliiksi, ja sitä
6535: paitsi Oulun läheisyyteen sijotettava keskuslaitos tyydyttäisi
6536: kipeimmän tarpeen.
6537:        Kun uusien mielisairaalain rakentaminen suurtakin
6538: säästäväisyyttä noudattaen tulee sairassijaa kohden verrat-
6539: tain kalliiksi, on taloudelliselta kannalta toivottavaa, että
6540: sairassijoja hankitaan lisää myös entisiä laitoksia laajen-
6541: tamalla, mikäli se käy päinsä.
6542:        Mielisairaiden hoidossa on viime aikoina - etenkin
6543: ulkomailla - hyvällä menestyksellä käytetty myös n. s.
6544: maanviljelyssiirtoloita, ja niiden järjestämistä maahamme
6545: Valiokunta puolestansa täydellisesti kannattaa. Sopivaa
6546: tilaisuutta tähän näyttää V aHokunnan mielestä tarjoutuvan
6547: nykyään usein tapahtuvassa suurten maatilojen lunastami-
6548: sessa tilattomille valtion välityksellä. Maanviljelyssiirtolain
6549: yhteydessä lisäksi voitaisiin luonnollisimmin ottaa käytän-
6550: töön mielisairaiden järjestettyä hoitoa perheissä, joka ulko-
6551: mailla voittaa yhä runsaammin alaa.
6552:        Huomattava epäkohta mielisairaiden hoidossa on ny-
6553: kyänsä niiden kuljettamisen hankaluus. Rautatiellä on ni-
6554: mittäin voimassa olevan liikennesäännön mukaan mielisairai-
6555: den kuljettaminen noussut siksi kalliiksi, että joskus on suur-
6556: ten kustannusten välttämiseksi turvauduttu vaivaloiseen
6557: hevoskyytiin pitkilläkin matkoilla. Tähän nähden Valio-
6558: kunta katsoisi sangen tärkeäksi toimenpiteisiin ryhtymistä
6559: mielisairasten kuljettamisen helpottamiseksi rautateillä.
6560: 
6561:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta saa
6562: kunnioittaen ehdottaa,
6563: 
6564:                         että Eduskunta Keisarilliselta Maje-
6565:                   steetilta alamaisesti anoisi, että mielisai,-
6566:                   rasten hoitoa varten
6567:      .Anomttsvaliokunnan mietintö N:o .'J.
6568: 4            1907. -    Anomusmietintö N:o 7.
6569: 
6570:                      1) kaksi uutta keskuslaitosta viipy-
6571:                mättä pentstettaisiin, ensi sijassa Oulun
6572:                läheisyyteen ja toz:seksi Viipurin lääniin;
6573:                      2) vastaanottolaitos perustettaisiin La-
6574:                pin kihlakuntaan;
6575:                      3) entisiä hoitolaitoksia mahdollisuu-
6576:                den mukaan laajennettaisiin ; ja
6577:                      4) maanviljelysst:irtoloita }är}estettäi-
6578:                siin; sekä
6579:                      5) että ,mielisairasten kuljettamista
6580:                rautateillä helpotettaisiin.
6581: 
6582:      Helsingissä syyskuun 16 p:nä 1907.
6583: 
6584: 
6585: 
6586: 
6587:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
6588: Hagman ja jäsenet Gustafsson, Kivilinna, Käkikoski, Lah-
6589: tinen, I. V. Laine, Nuorteva (osittain), Pajari (osittain),
6590: Pesonen (osittain), Raunio, V. T. Rosenqvist; Salminen,
6591: Salo, Valavaara, Vuorimaa, E. S. Yrjö-Koskinen (osittain)
6592: sekä varajäsenet Jalava (osittain), Nissinen (osittain) ja
6593: V emmelpuu (osittain). -   Asiantuntijoina on Valiokunta
6594: kuullut tohtoreita E. W. Lybeckiä ja Chr. Sibeliusta.
6595: 
6596: 
6597: 
6598: 
6599:           Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
6600:                   1907. -   Anomusmietintö N:o 7.
6601: 
6602: 
6603: 
6604: 
6605:                              Anomusvaliokunnan mietintö N:o
6606:                         3 a Eduskunnalle tehtyjen anomus-
6607:                         ehdotusten johdosta mielisairaalain
6608:                         perustamisesta.
6609:        Eduskunta on Anomusvaliokunnan uudelleen käsi-
6610: teltäväksi lähettänyt Valiokunnan mietinnön n:o 3 Edus-
6611: kunnalle tehtyjen anomusehdotusten johdosta mielisairaa-
6612: lain perustamisesta, siinä tarkotuksessa, että V ahokunta
6613: esittäisi likimääräisen selvityksen siitä, minkä verran Va-
6614: liokunnan ehdottamat toimenpiteet mielisairaaloiden edis-
6615: tämiseksi toteutettuina tulisivat maksamaan.         Sen joh-
6616: dosta Valiokunta saa esittää seuraavaa.
6617:        Sellaiset keskuslaitokset mielisairaita varten, joita
6618: Valiokunta on ehdottanut kaksi, maksaisivat asiantunti-
6619: jain seikkaperäisen laskelman mukaan, jos ne raken-
6620: nettaisiin 700 sairasta varten, noin 6,000 Smk. sairas-
6621: sijaa kohden eli siis kumpikin laitos Smk. 4,200,000, yh-
6622: teensä Smk. 8,400,000. Pienemmät laitokset tulisivat suh-
6623: teellisesti kalliimmiksi, ehdotettuja suuremmat taas jonkun
6624: verran halvemmiksi, mutta näissä nousisi sairasten luku
6625: jo niin suureksi, ettei yksi ylilääkäri kunnollisesti voisi sel-
6626: laista laitosta valvoa. Valiokunta siis taloudellisista syistä
6627: on puoltanut kahta yllämainitun tapaista suurempaa lai-
6628: tosta useamman pienemmän sijasta.
6629:        Entisiä mielisairaaloita laajentamalla voitaisiin hank-
6630: kia tilaa korkeintaan 1,000 sairaalle. Useimmissa tapauk-
6631: sissa nousisivat laajentamiskustannukset, sen mukaan kuin
6632: Valiokunnalle on asiantuntijain taholta ilmotettu, noin
6633: 4,600 Smk. sairassijaa kohden. N. s. vastaanottolaitoksia
6634:      Anomusvaliokunnan ·mietintö' N:o 3 a.
6635: 2                   1907. -   Anomusmietintö N:o 7.
6636: 
6637: laajentamalla saadaan kyllä noin 100 sairassijaa melkoista
6638: halvemmalla, mutta sen sijaan tulee Lapinlahden mieli-
6639: sairaalan laajentaminen paljoa kalliimmaksi. Valiokunta on
6640: senvuoksi laskujensa pohjaksi pannut 4,600 Smk. sairassi-
6641: jaa kohden, jonka mukaan vanhojen laitosten laajentami-
6642: nen tulisi maksamaan noin Smk. 4,600,000.
6643:        Kustannusarvioita maanviljelyssiirtoloista on vai·
6644: keampi laatia. Kokemusta omasta maasta puuttuu, ja sitä-
6645: paitsi riippuu paljon siitä, millaisilla ehdoilla sopivia maa-
6646: tiloja on saatavissa. Nykyään suurtiloja valtion toimesta
6647: tilattomille palstotettaessa on verrattain hyvä tilaisuus hal-
6648: valla saada sopivia maanviljelyssiirtolaita jättämällä pää-
6649: rakennukset ja tarvittava maa-ala niiden ympäriltä tätä
6650: tarkotusta varten valtion haltuun. Sen perustuksella ja
6651: nojautuen lisäksi siihen ulkomailla saavutettuun kokemuk-
6652: seen, että sairassija maanviljelyssiirtolaissa ei tule maksa-
6653: maan puoltakaan siitä, mihin se keskuslaitoksissa nousee,
6654: on Valiokunta laskenut arvionsa pohjaksi, joka tosin on
6655: aivan ylimalkainen, noin 2,000 Smk. sairassijaa kohden.
6656: Maanviljelyssiirtolaissa hoidettavia sairaita on meillä noin
6657: 1,000, joten niiden perustaminen tulisi maksamaan yh-
6658: teensä noin 2,000,000 Smk.
6659:        V aliakunnan ehdottarua suunnitelma tulisi siis täysin
6660: toteutettuna maksamaan :
6661:        Kaksi uutta keskuslaitosta        Smk. 8,400,000
6662:        Entisten laitosten laajennus            4,600,000
6663:        Maanviljelyssiirtolat              "    2,000,000
6664:                                           "
6665:                              Yhteensä Smk. 15,000,000.
6666:        Hoitokustannukset keskuslaitoksissa nousevat ny-
6667: kyään lähes 900 Smk. vuodessa sairassijaa kohden. Pa-
6668: nemalla tämän luvun laskujensa pohjaksi ja ottamalla huo-
6669: mioon, että V aliakunnan suunnitelman mukaan hankittai-
6670: siin 2,400 uutta sairassijaa, tulisivat vuotuiset hoitokustan-
6671: nukset nousemaan 2,160,000 Smk., lukuunottamatta ny-
6672: kyisiä sairassijoja, jotka samaa laskuperustetta käyttäen
6673: maksaisivat lähes 1 miljoonan Smk. Maanviljelyssiir-
6674:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 3 a.
6675:                    Mielisairaalain perustaminen.             3
6676: 
6677: tolain suhteen on arviolasku melkein vielä vaikeampi
6678: hoitokustannuksiin kuin perustamiskustannuksiiu nähden.
6679: Nojautuen ulkomailla saavutettuun kokemukseen, jonka
6680: mukaan hoitokustannukset maanviljelyssiirtoloissa voivat
6681: aleta kolmanteenkin osaan siitä, mitä ne ovat keskuslai-
6682: toksissa, on Valiokunta pannut laskujensa pohjaksi 400
6683: Smk. sairassijaa kohden, mikä 1,000 sairaalle tekisi
6684: 400,000 Smk. vuodessa. Edellisten kanssa yhdessä nou-
6685: sisivat siis vuotuiset hoitokustannukset, nykyisiä lukuun-
6686: ottamatta, Smk. 2,560,000.
6687:       Mielisairaalain vuosimenoista suoritetaan kuitenkin
6688: osa valtiolle takaisin sairasmaksujen muodossa. Vuonna
6689: 1905 nämä tekivät noin 41 Ofo keskuslaitosten menoista, ja val-
6690: tion maksettavaksi jäisi tämän perustuksella noin 1,510,000
6691: Smk. äsken esitetystä määrästä, 2,560,000 Smk:sta. Vastaisuu-
6692: dessa olisi kuitenkin keskuslaitoksissa myönnettävä enem-
6693: män vapaapaikkoja kuin tähän asti, ja senkin kautta valtion
6694: suoritettavat kustannukset nousisivat suhteellisesti suu-
6695: remmiksi. Valiokunnan mielestä on nimittäin välttämä-
6696: töntä, että vapaapaikkojen lukua lisätään, koska nykyänsä
6697: voidaan luovuttaa keskuslaitoksissa korkeintaan 1/ 5 ja vas-
6698: taanottolaitoksissa 1/ 4 sairassijoista maksuttomasti käytet-
6699: täväksi.
6700:       Luonnollista on, että tällaista laajaa suunnitelmaa
6701: ei voi toteuttaa muuten kuin asteettain, verrattain pitkän
6702: ajan kuluessa. Paljonko tähän tarkotukseen vuosittain olisi
6703: uhrattava, ei Valiokunta ole katsonut voivansa arvostella.
6704: Kun kumminkin edustaja Otto Karhin y. m. anomusehdo-
6705: tuksessa on nimenomaan anottu käytettäväksi 600,000 Smk.
6706: vuosittain, katsoo Valiokunta olevan syytä lausua, teke-
6707: mättä siltä mitään ehdotusta, että tämä summa V aliokun-
6708: nan mielestä on alin mahdollinen, suunnitelman toteutta-
6709: minen kun siinä tapauksessa kestäisi 25 vuotta, ja sitten-
6710: kin jäisi keskuslaitoksiin pääsemättä nykyisten laskujen
6711: mukaan vielä yli 1,000 mielisairasta, jotka tällaista hoitoa
6712: tarvitsisivat.
6713:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 3 a.
6714: 4                1907. -   Anomusmietintö N:o 7.
6715: 
6716:       Ne numerot, joita Valiokunta on voinut esittää, ovat
6717: monessa kohden varsin ylimalkaisia, ja summat nousevat
6718: meidän oloissa verrattain suuriksi. Ja koska Eduskunta
6719: sen jälkeen, kun nyt kysymyksessä oleva asia on Valio-
6720: kuntaan lykätty, on tuberkulosisanatorioita koskevan mie-
6721: tinnön lähettänyt takaisin sillä nimenomaisella määräyk-
6722: sellä, että anottaviksi ehdotettujen hallinnollisten toimen-
6723: piteitten sijasta olisi anottava armollista esitystä, katsoo
6724: Valiokunta yhdenmukaisuudenkin vaativan, että myös
6725: tässä, taloudellisesti vielä laajakantoisemmassa, asiassa teh-
6726: täisiin samanlainen anomus.
6727:       Kaikissa tapauksissa Valiokunta pitää aikaisemmin
6728: esittämäänsä ja asiantuntijain lausuntoihin nojautuvaa suun-
6729: nitelmaansa siksi perusteltuna, että siihen olisi armol-
6730: lista esitystä anottaessa viitattava, vaikkapa vain pyytäen
6731: sen huomioon ottamista tätä esitystä laadittaessa. Kysy-
6732: myksen tällä asteella ollessa on Valiokunta kumminkin
6733: katsonut asianmukaiseksi jonkun verran yleistyttää aikai-
6734: semmin esittämäänsä suunnitelmaa ja esittää sen siis nyt
6735: seuraavassa muodossa:
6736:       1) Kahden uuden keskuslaitoksen perustamiseen on
6737: läheisessä tulevaisuudessa ryhdyttävä ja niistä toinen sijo-
6738: tettava Oulun lääniin.
6739:       2) Vastaanottolaitos on perustettava sopivalle paikalle
6740: pohjoisimpaan Suomeen.
6741:       3) Entisiä mielisairaiden hoitolaitoksia on mahdollisuu-
6742: den mukaan laajennettava.
6743:       4) MaanviljelyssiirtoJoita mielisairasten hoitoa varten
6744: on sopivien tilaisuuksien sattuessa perustettava edellisten
6745: laitosten lisäksi.
6746:       Kun kumminkin uuden hoitolaitoksen tarve Pohjan-
6747: maalla, katsoen sen maakunnan etäisyyteen nykyisistä mieli·
6748: sairaiden keskuslaitoksista, on erittäin tuntuva ja kipeästi
6749: kaivataan pikaisia toimenpiteitä tässä suhteessa, eikä ar..
6750: mollinen esitys suurtakin kiirettä pitäen aivan pian joudu
6751: valtiopäiville, on Valiokunta katsonut olevan syytä anoa,
6752:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 3 a.
6753:                     Mielisairaalain perustaminen.            5
6754: 
6755: että Hallitus jo ennen armollisen esityksen valmistumista
6756: ryhtyisi toimenpiteisiin keskuslaitoksen perustamiseksi
6757: mielisairaita varten Oulun lääniin. Valiokunta on tehnyt
6758: tämän ehdotuksen edellyttäen, että kysymyksessä olevasta
6759: toimenpiteestä johtuvat menot otetaan huomioon armol-
6760: lista esitystä laadittaessa.
6761:       Kysymys mielisairasten kuljettamisesta rautateillä,
6762: josta Valiokunnan edellisen tätä asiaa koskevan mietinnön
6763: 5:nnessä ponnessa mainittiin, ei kuulu sellaisiin asioihin,
6764: joista armollista esitystä tulisi pyytää, ja senvuoksi Valio-
6765: kunta vain lausuu julki käsityksensä siitä, että tässä on
6766: olemassa korjausta kaipaava epäkohta.
6767:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kun-
6768: nioittaen ehdottaa anottavaksi,
6769: 
6770:                   että Eduskunnalle, huomioon ottaen ylempänä
6771:            esitetty suunnitelma, ensi tilassa annettaisiin ar-
6772:            mollinen esitys mielisairasten hoitoa tarkottavista
6773:            laitoksista; sekä
6774:                   että Hallitus, riippumatta armQllisen esityk-
6775:            sen valmistumisesta, jo sitä ennen ryhtyisi toimen-
6776:            piteisiin keskuslaitoksen perustamiseksi mielisai-
6777:            raita varten Oulun lääniin.
6778:      Helsingissä lokakuun 14 p:nä 1907.
6779: 
6780:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
6781: Hagman, jäsenet Gustafsson, Kivilinna, Käkikoski ( osit-
6782: tain), Lahtinen, I. V. Laine, Nuorteva, Pajari, Pesonen,
6783: Raunio, V. T. Rosenqvist, Salo, Salminen (osittain), Wala-
6784: vaara, Vuorimaa, E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
6785: Aromaa (osittaiu) ja Vemmelpuu (osittain).
6786: 
6787: 
6788: 
6789: 
6790:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 3 a.
6791: Helsinki 1907, Suomalaisen Kirjallisuud<m Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö,
6792:       1907. -   Edusk. Anom. -- Anomusmiet. N:o 7.
6793: 
6794: 
6795: 
6796: 
6797:                       S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
6798:                 n e n a n o m u s mielisairaalain perustami-
6799:                 sesta.
6800: 
6801: 
6802: 
6803: 
6804:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
6805:             ja Suuriruhtinas!
6806: 
6807: 
6808: 
6809: 
6810:       Näille valtiopäiville on annettu erityisiä anomusehdo-
6811: tuksia mielisairasten hoidon parantamisesta.
6812:       Kysymys uusien mielisairaalain rakentamisesta on jo
6813: 2      1907. -- Edusk. Anom. -    Anomusmiet. N:o 7.
6814: 
6815: useita kertoja ollut valtiopäivillä käsiteltävänä, ja erinäi-
6816: siin toimenpiteisiin on sen johdosta myös ryhdytty. Kui-
6817: tenkin on tällä alalla vielä paljon tehtävää jäljellä. Ne
6818: mielisairasten parantolat ja hoitolat, joita valtio ja kun-
6819: nat sekä yksityiset ovat maahamme perustaneet, riittävät
6820: vain pienelle osalle hoitoa kaipaavista. Valtion rakenta-
6821: missa keskuslaitoksissa, asyyleissä ja n. s. vastaanotto-
6822: laitoksissa voidaan nykyänsä hoitaa yhteensä 1,092 hen-
6823: keä, ja kuntain sekä yksityisten perustamissa sairaaloissa
6824: lienee mahdollista antaa kunnollista hoitoa muutamille
6825: sadoille, mutta mielisairasten ja tylsämielisten koko mää-
6826: rästä, joka vuonna 1905 lääkintöhallituksen antamain viral-
6827: listen tietojen mukaan nousi yhteensä 7,566:een, oli varsi-
6828: naisia mielisairaita 5,144. Tämäkin luku on todennäköisesti
6829: vielä liian alhainen, sillä Hallituksen asettama komitea
6830: ehdotuksen laatimista varten mielisairaiden hoidon jär-
6831: jestämisestä on - mikäli sen tähänastisesta tilastollisesta
6832: tiedustelusta käy selville - tulokseksi saanut, että maas-
6833: samme on yhteensä noin 11,000 mielisairasta sekä noin
6834: 8,000 tylsämielistä henkilöä. Vaikka viimeksimainitut jä-
6835: tetäänkin syrjään, koska niiden hoidosta ei tässä ole ky-
6836: symys, on meillä kaikissa tapauksissa useita tuhansia
6837: mielisairaita kokonansa ilman mahdollisuutta saada sel-
6838: laista hoitoa, jota he kaipaavat; on nimittäin laskettu,
6839: että noin 50-60 prosenttia mielisairaista ehdottomasti
6840: tarvitsee hoitoa suljetuissa laitoksissa.
6841:       Tässä suhteessa on Suomi suuressa määrin jäänyt
6842: muista sivistysmaista jäljelle. Ruotsissa lasketaan nykyi-
6843: sin noin puolet kaikista sairaalahoitoa tarvitsevista mieli-
6844: sairaista voitavan hoitaa parantoloissa, joita vuosi vuo-
6845: delta on rakennettu ja yhä rakennetaan uusia. Tans-
6846: kassa ja Englannissa saatetaan näihin laitoksiin ottaa
6847: vastaan lähes kaikki niihin pyrkivät.
6848:       Jotta tähän toivottavaan päämäärään Suomessakin
6849: voitaisiin päästä, tarvitaan yllä esitettyjen numerojen mu-
6850: kaan jo nykyoloissa ainakin 3,500 uutta mielisairassijaa.
6851:                  Mielisairaalain perustaminen.                3
6852: 
6853:       Kiireeliisin tehtävä on Eduskunnan mielestä kahden
6854: uuden keskuslaitoksen perustaminen niihin osiin maa-
6855: tamme, joissa sellaisten hoitolain puute nykyisten laitos-
6856: ten etäisyyden takia on tuntuvin. Ensi sijassa on poh-
6857: jois-Pohjanmaa mielisairasten parantolan tarpeessa.
6858:       Lapin ja Kemin kihlakuntia varten olisi mielisai-
6859: rasten vastaanottolaitos perustettava Lapin kihlakun-
6860: taan. Varsinainen parantola tällä seudulla kävisi suhteet-
6861: toman kalliiksi, ja sitä paitsi etelämmäksi Oulun lääniin
6862: sijoitettava keskuslaitos tyydyttäisi kipeimmän tarpeen.
6863:       Kun uusien mielisairaalain rakentaminen suurtakin
6864: säästäväisyyttä noudattaen tulee sairassijaa kohden ver-
6865: rattain kalliiksi, on taloudelliselta kannalta toivottavaa,
6866: että sairassijoja hankitaan lisää myös entisiä laitoksia laa-
6867: jentamalla, mikäli se käy laatuun.
6868:       Mielisairaiden hoidossa on viime aikoina etenkin ul-
6869: komailla hyvällä menestyksellä käytetty myös maanvilje-
6870: lyssiirtoloita, ja pitäisi sellaisia perustaa Suomeenkin.
6871: Sopivia tilaisuuksia tähän näyttää tarjoutuvan suuria maa-
6872: tiloja valtion välityksellä lunastettaessa tilattomille ositet-
6873: tavaksi. Maanviljelyssiirtolain yhteydessä voitaisiin sitä
6874: paitsi ottaa käytäntöön mielisairaiden järjestetty hoito
6875: perheissä, joka ulkomailla voittaa yhä runsaammin alaa.
6876:       Tulevaisuudessa toteutettavan suunnitelman pääkoh-
6877: dat olisivat:
6878: 
6879:      1) lähinnä olisi ,ryhdyttävä toimenpiteisiin kahden
6880: uuden keskuslaitoksen perustamiseksi, joista laitoksista
6881: toinen olisi sijoitettava Oulun lääniin;
6882:      2) vastaanottolaitos olisi perustettava sopivaan paik-
6883: kaan Suomen pohjoisimpaan osaan;
6884:     3) entisiä hoitolaitoksia mielisairaita      varten   olisi
6885: mahdollisuuden mukaan laajennettava;
6886:       4) paitsi edellämainittuja laitoksia olisi maanvilje-
6887: lyssiirtoloita mielisairaiden hoitoa varten sopivien tilai-
6888: suuksien sattuessa perustettava.
6889: 4     1907. -   Edusk. Anom.      Anomusmiet. N:o 7.
6890: 
6891:       Luonnollista on, että näin laaja suunnitelma voi-
6892: daan, suurten kustannusten vuoksi, toteuttaa ainoastaan
6893: asteettain verrattain pitkän ajan kuluessa. Toimitetun li-
6894: kimääräisen laskelman mukaan maksaisivat ennenmainitut
6895: keskuslaitokset, jos ne kumpikin rakennettaisiin 700
6896: sairasta varten, yhteensä 8,400,000 markkaa, nykyisten
6897: hoitolaitosten tarpeellinen laajentaminen 4,600,000 mar-
6898: kan vaiheilla, sekä maanviljelyssiirtolain perustaminen
6899: noin 2,000,000 markkaa, joten siis perustaruiskustannuksiin
6900: tarvittaisiin yhteensä arviolta 15,000,000 markkaa. Vuo-
6901: tuiset hoitokustannukset keskuslaitoksissa lisääntyisivät
6902: sitä paitsi noin 2,500,000 markalla. Sairassijojen lisää-
6903: misestä olisi tietysti odotettavissa suurempia tuloja sai-
6904: rasmaksujen muodossa, mutta tätä arvosteltaessa on huo-
6905: mioon otettava, että vastaisuudessa olisi hoitolaitoksissa
6906: myönnettävä enemmän vapaapaikkoja kuin tähän asti.
6907:       Kun nämä määrät eivät ainoastaan edusta suurta
6908: pääomamenoa, vaan myös tuntuvaa vuotuista erää valtion
6909: menoarviossa, on Eduskunta katsonut tarpeelliseksi anoa
6910: armollista esitystä kysymyksen ratkaisemiseksi ylläesitetyn
6911: suunnitelman mukaan.
6912:        Kun kumminkin uuden hoitolaitoksen tarve Pohjan-
6913: maalla, katsoen sen maakunnan etäisyyteen nykyisistä
6914: mielisairaiden keskuslaitoksista, on erittäin tuntuva ja ki-
6915: peästi kaivataan 'pikaisia toimenpiteitä sen tyydyttämiseksi,
6916: on Eduskunta katsonut olevan syytä anoa, että Hallitus
6917: jo ennen armollisen esityksen valmistumista ryhtyisi toi-
6918: menpiteisiin keskuslaitoksen perustamiseksi mielisairaita
6919: varten Oulun lääniin.
6920:        Lopuksi tahtoo Eduskunta huomauttaa, että valtion-
6921: rautateitten voimassaolevan liikennesäännön mukaan mie-
6922: lisairaiden kuljettaminen nousee rautatiellä niin kalliiksi,
6923: että joskus on suurten kustannusten välttämiseksi täyty-
6924:  nyt käyttää vaivalloista hevoskyytiä pitkilläkin matkoilla.
6925: Tämän hankaluuden vuoksi katsoo Eduskunta tärkeäksi,
6926:  että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin mielisairasten kuljetta-
6927:  misen helpottamiseksi rautateillä.
6928:                Mielisairaalain perustaminen.            5
6929: 
6930:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Eduskunta
6931: a lamaisuudessa anoa:
6932: 
6933: 
6934:                     etttt mielisairasten hoitoa tarkoitta-
6935:                vista laitoksista ensi tilassa annettaisiin
6936:                Eduskunnalle armollinen esitys, jossa
6937:                ylempänä esitetty suunnitelma olisi huo-
6938:                mioon otettu; sekä
6939: 
6940:                     että Hallitus, riippumatta armoUi-
6941:                sen esityksen valmistumisesta, jo sitä en-
6942:                nen ryhtyisi toimenpiteisiin keskuslaitok-
6943:                sen perustamiseksi mielisairaita varten
6944:                Oulun lttttniin.
6945: 
6946:      Suomen Ed'uskunta pysyy alati j. n. e.
6947: 
6948: 
6949:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1907.
6950: Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
6951:               1907. -- Anomusmietintö N:o 8.
6952: 
6953: 
6954: 
6955: 
6956:                       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 4 Edus-
6957:                  kunnalle tehtyjen anomusehdotusten johdosta
6958:                  keuhkotautiparantolain perustamisesta.
6959: 
6960: 
6961:       Eduskunta on Anomusvaliokunnan käsiteltiiviiksi lähet-
6962: tänyt edustaja Artturi H. Virkkusen y. m. anomusehdotuk-
6963: sen keuhkotautisia varten aiottujen kansanparantolain perus-
6964: tamisesta ja yhden semmoisen sijoittamisesta Kuopion lää-
6965: niin, edustaja K. G. Höijerin y. m. anomusehdotuksen keuh-
6966: kotauti- ja ranhastuberkulosiparantoloiden perustamisesta va-
6967: l'attomia potilaita varten sekä edustaja Wilh. Malmivaaran
6968: y. m. anomusehootuksen keuhkotautiparantolan perustami-
6969: sesta Etelä-Pohjanmaalle (Valtiopäiväin asiakirjain Liitteet
6970: VI, siv. 64-74). Niiden johdosta saa Valiokunta esittää
6971: seuraavaa.
6972: 
6973:       Että kysymys tuberkulosin vastustamisesta koko laa-
6974: juudessaan ansaitsee vakavaa huomiota, lienee selvä ilman
6975: varsinaista todistelua. Katsomatta siis tarpeelliseksi esittää
6976: laajempaa tilastoa tässä suhteessa, on Valiokunta pitänyt
6977: seuraavia marraskuun 14 p:nä 1898 asetetun n. s. tuberku-
6978: losikomitean mietinnöstä lainaarniansa numeroita täysin riit-
6979: tävinä asiaa valaisemaan.
6980:       Kuolevaisuus keuhkotautiin 15-60 vuoden ikäisten
6981: keskuudessa vuosina 1878-1882 oli 32,2 Ofo koko kuolevai-
6982: suudesta, seuraavana viisivuotisjaksona 33,4 °/0 , sitä seuraa-
6983:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 4.
6984:  2           1907. -- Anomusmietintö N:o 8.
6985: 
6986:   vana 33,7% ja viisivuotisjaksona 1893-1897 35,1 Ofo, mikä
6987:   johtuu siitä, että, kuten mainittu tuberkulosikomiteakin huo-
6988:   mauttaa, yleisen kuolevaisuuden aletessa kuolevaisuus keuh-
6989:   kotautiin on pysynyt ennallaan. Kuolevaisuus keuhkotautiin
6990:   on sitäpaitsi monella seudulla viime aikoina selvästi kohon-
6991:  nut, kuten esim. Vaasan ja Oulun lääneissä, joskin keski-
6992:   määrä koko maassa on pysynyt ennallaan.
6993:         Valiokunta on asiaa käsitellessään ollut yk~imielinen
6994:  siitä, että järjestelmällinen ja tarmokas taistelu tuberkulosia
6995:  vastaan meillä, kuten muuallakin, on välttämätön ja että,
6996:  tyydyttävien tuloksien saavuttamiseksi, maan Hallituksen on
6997:  käytävä sitä ohjaamaan. Sellaisessa taistelussa on ehdättii-
6998:  villä, suojelevilla ja kansan vastustuskykyä kohottavilla toi-
6999:  menpiteillä samoin kuin tietojen levittämiselläkin tuberkulo-
7000:  sin laadusta luonnollisesti suuri merkitys. Valiokunta ei ole
7001:  kumminkaan katsonut asiakseen ryhtyä tässä kohden laati-
7002:  maan seikkaperäisiä suunnitelmaa, se kun veisi kovin laa-
7003:  jalle, vaan on rajoittunut lausumaan sen käsityksensä, että
7004:  Hallituksen tulisi kaikilla käytettävinään olevilla keinoilla
7005: ryhtyä tuberkulosia ehdättäviin toimenpiteisiin.
7006:         Niiden ohella kaivataan meillä kipeästi parantoloita
7007: tuberkulosisairaille, sillä nykyiset parantolat kokemus on
7008: osottanut aivan riittämättömiksi. Varsinkin on vapaapaik-
7009:  koja niissä perin vähän, ja kumminkin raivoaa tuberkulosi
7010: ankarimmin juuri varattomien kansankerrosten keskuudessa.
7011: Parantoloita perustettaessa on siis huomio kohdistettava kan-
7012: sanparantolain rakentamiseen, joissa suurin osa paikoista olisi
7013: vapaapaikkoja taikkapa sairasmaksu aivan alhainen; niiden
7014: hankkiminen tietenkin kuulun valtion tehtäviin.
7015:         Maamme koko hoitotarpeen tyydyttämiseksi on mai-
7016: nittu tuberkulosikomitea laskenut tarvittavan kuusi kansan-
7017: parantolaa keuhkotautisia varten, ja edellä mainitussa edus-
7018: taja Höijerin y. m. anomusehdotuksessa pyydetään yhtä sel-
7019: laista kuhunkin lääniin. Niin monen parantolan rakentami-
7020: nen yht'aikaa lienee kumminkin valtion talouden kannalta
7021: mahdotonta. Ei meillä myöskään ole tuherkulosiparantoloi-
7022: den hoitotapaan perehtyneitä lääkäreitä riittävästi, sitä paitsi
7023:      .Anomusvaliokunna,n m~etintö N:o 4.
7024:              Keuhkotautiparantolain perustaminen.               3
7025: 
7026:   tarvitaan kokemusta näiden parantolain tarkotuksenmukai-
7027:   simmasta ja käytännöllisimmästä järjestämistavasta, eikä ole
7028: · niin varmaa, ilmestyisikö pyrkijöitä kaikkiin parantoloihin,
7029:   jos ne samalla kertaa alkaisivat toimintansa. Kaikkeen tä-
7030:   hän perustuen on Valiokuuta tullut siihen päätökseen, että
7031:   aluksi olisi ensi tilassa perustettava kaksi parantolaa, joiden
7032:   kantta kipein tarve tyydytettäisiin. Itsestään selvänä on
7033:   Valiokunta pitänyt, että parantoloiden lukua on tulevaisuu-
7034:   dessa lisättävä, siksi kuin koko tarve on tyydytetty.
7035:          Ajat.ellessaan paikkaa ensiksi rakennettavia parantoloita
7036:   varten Valiokunta on ottanut huomioon, että keuhkotauti-
7037:   kuolevaisuns on suurin Kuopion ja Vaasan lääneissä, ollen
7038:   edellisessä vuosina 1893-1897 keskimäärin 3,3, jälkimäisessä
7039:   0,2 tuhatta elossa olevaa kohden. Etusijaan on Valiokunta
7040:  tässä suhteessa asettanut Etelä-Pohjanmaan, jossa keuhko-
7041:  tautikuolevaisuus kieltämättä on kaikkein suurin, sillä jos
7042:   Vaasan läänistä erotetaan pois Kuortaneen ja Jyväskylän
7043:   piirilääkärinpiirit, ei kuolevaisuus missään piirissä laske alle
7044:  3,4 tuhannelta, nousten useassa kunnassa paljon korkeam-
7045:  malle, Sidebyssä aina 7,o tuhannelta, kun taas Kuopion lää-
7046:   nin korkein keuhkotautikuolevaisuus (Lapinlahden ja Rauta-
7047:   vaaran kunnissa) on 4,3 ja 4,6 tuhannelta. Huomioon otet-
7048:  tava on myös, että kuolevaisuus keuhkotautiin Vaasan lää-
7049:  nissä on kohonnut, mikä kymmenvuotiskautena 1888-1897
7050:  ei ollut laita Kuopion läänissä. Oulun lääni, jossa keuhko-
7051:  tautikuolevaisuus on Kuopion ja Vaasan läänien jälkeen suu-
7052:  rin, vuosina 1893-1897 keskimäärin 3,1 tuhannelta, voisi
7053:  ensi hädässä tulla osittain tyydytetyksi Kuopion läänin ja
7054:  etenkin Etelä-Pohjanmaan parantolalla, varsinkin kun sen
7055:  suurin kuolevaisuus keuhkotautiin on eteläisessä Kalajoen
7056:  piirilääkärin piirissä, 5,7 tuhannelta. Koska Valiokunnan saa-
7057:  mien tietojen mukaan Keis. Senaatti on antanut Lääkintä-
7058:  hallitukselle toimeksi yhdessä paikallisten asiantuntijain kanssa
7059:  ehdottaa paikkaa Etelä-Pohjanmaalle perustettavaa keuhko-
7060:  tautiparantolaa varten sekä määrännyt Yleisten rakennusten
7061:  ylihallituksen tekemään kustannusarvion sitä varten, jää Edus-
7062:  kunnan asiaksi tässä suhteessa vain pyytää Hallitusta jou-
7063:       .Anomusvaliokunnan mietintö N:o 4.
7064: 4              1907. -    Anomusmietintö N:o 8.
7065: 
7066: duttamaan asiaa. Toiseksi rakennettavan keuhkotautiparan-
7067: tolan Valiokunta ehdottaa sijoitettavaksi Kuopion lääniin.
7068:        Joskin pääpaino Valiokunnan käsityksen mukaan on
7069: pantava valtion perustamille kansanparantoloille, ei ny-
7070: kyään toimivia yksityisestä alotteesta syntyneitä parantoloi-
7071: takaan voi taistelussa tuberkulosia vastaan jättää huomioon
7072: ottamatta. Jotta nämä voisivat varata useampia vapaapaik-
7073: koja varattornia sairaita varten, olisi niitä runsaalla valtion-
7074: avulla kannatettava, jolloin nämä, varsinkin Takaharjun ja
7075: Nummelan parantolat, voisivat paremmin kuin ennen tyy-
7076: dyttää maan eteläisten osien tarvetta.
7077:        Asiantuntijana kuullun piirilääkäri K. Reijo-Waaran ja
7078: tuberkulosikomitean lausunnon perustalla Valiokunta vielä
7079: lisäksi ehdottaa, että milloin yksityisestä tai kunnallisesta
7080: alotteesta syntyy pienempiä, paikallisia tuberkulosiparanto-
7081: loita, olisi näitäkin valtionavulla tuetta,·a, mikäli ne täyttä-
7082: vät määrätyt ehdot. Tällaisilla parantoloilla olisi suuri
7083: merkitys varsinkin parantumattomien keuhkotuutisten hoi-
7084: dossa, senlaatuiset potilaat kun ovat hyvin vaarallisia tar-
7085: tunnan levittäjiä; sitä paitsi näissä paranioloissa mukavasti
7086: voitaisiin hankkia lieverominkin sairastuneille tarpeellista
7087: alkuhoitoa.
7088:        Varsinaisten keuhkotautiparantolain ohella tarvitaan
7089:  Valiokunnan käsityksen mukaan vielä erikoisia parantoloita
7090:  risatuutisia lapsia varten, risatauti kun useinkaan ei ole muuta
7091:  kuin enemmän tai vähemmän salaista rauhaistuberkulosia.
7092: Lisäksi näyttää, kuten tuberkulosikomitea nimenomaan lau-
7093:  suu, »sopiva hoito paremmin vaikuttavan lapsuudessa ilmaau-
7094:  tuvaan tuberkulosiin», lukuunottamatta sitä, että toimenpi-
7095: teet risatantia vastaan samalla ovat pidettävät tehokkaina
7096:  ehdättävinä toimenpiteinä varsinaista keuhkotautia vastaan.
7097:  Mitä näiden risatautiparantolain paikkaan tulee, ei Valio-
7098:  kunta katso voivansa ehdottaa muuta, kuin että toinen, edel-
7099:  lisessä ehdotettujen parantolain aseman perustalla, olisi sijoi-
7100:  tettava jonnekin Lounais-Suomeen, jotta maan eri osat tuli-
7101:  sivat tasapuolisesti huomioon otetuiksi.
7102: 
7103:       Anom~tsvaliokunnan mietintö N:o   4.
7104:              Keuhkotautiparantolain perustaminen.              5
7105: 
7106:         V aHokunnassa on vielä ollut keskustelun alaisena eri-
7107: tyisen tuberkulosilainsäädännön aikaan saaminen. Kun kui-
7108: tenkin seikkaperäiseksi laaditun ja jyrkkiä pakotustoimenpi-
7109: t'(litä tarkattavan lain vaikutus luultavasti tulisi olemaan
7110: pieni, katsoen siihen, että suurella osalla kansaamme ei vielä
7111: ole oikeita tietoja tuberkulosin laadusta, niin on V aHokunta
7112: pitänyt varsinaista, tarkempaa tuberkulosilainsäädäntöä ennen-
7113: aikaisena. Kumminkin on Valiokunta katsonut voivansa yh-
7114: tyä kannattamaan yksinkertaisia desinfektioni- ja varovai-
7115: suustoimenpiteitä sisältävän asetuksen säätämistä, kuten tu-
7116: berkulosikomiteakin mietinnössään ehdottaa. Kun kysymyk-
7117: sessä oleva laki joka tapauksessa tulisi verrattain läheltä
7118: koskettelemaan yksityiselämää, ja korkeanpuoleiset rangais-
7119: tusmääräykset olisivat tarpeen, näyttää Valiokunnan mielestä
7120: tarkotuksenmukaiselta, ettei asiaa jätettäisi hallinnollisen ase-
7121: tuksen varaan, vaan anottaisiin armollista esitystä Edus-
7122:  kunnalle.
7123:         Kaiken sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, saa V a-
7124:  liokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta edellyttäen
7125: Hallituksen ryhtyvän järjestelmälliseen ja tarmokkaaseen tais-
7126:  teluun tuberkulosia vastaan koko sen laajuudessa, Keisaril-
7127:  liselta Majesteetilta alamaisesti anoisi,
7128: 
7129:                         1) että keuhlcotautisia varten aluksi
7130:                  rakennettaisiin kaksi kansanparantolaa,
7131:                  joissa enin osa paikoista olis1: maksutto-
7132:                  mia, ensirnät:nen Hallituksen jo tekemän
7133:                   aiotteen mukaan Etelä· Pohjanmaalle ja toi-
7134:                  nen Kuopion lääniin;
7135:                         2) että risatautisia lapsia t:arten ra-
7136:                  kennettaisiin niinikään kaksi kansanparan-
7137:                  tolaa, joista toinen sijoitettaisiin Lounais-
7138:                   8Momeen;
7139:                         3) että yksityisiä tuberkulosiparanto-
7140:                   loita, sekä suurempia että pienempiä, sa-
7141:                   maten kunnallisia tuberkulosiparantoloita,
7142:                   kannatettaisiin 1·iitiä'L'ällä valtionavulla
7143:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 4.
7144: 6              1907. -    Anomusmietintö N:o 8.
7145: 
7146:                  mahdolHsimman lukuisain t•apaapaiklcojen
7147:                  hankkimista t•arten; sekä
7148:                        4) että hallitus ensi tilassa antaisi
7149:                  valtiopäiville lakiehdotuksen toimenpiteistä
7150:                  tuberkulosin t·astustamiseksi.
7151: 
7152:       Helsingissä syyskuun 20 p:nä 1907.
7153: 
7154:        Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
7155: Hagman (osittain) ja jäsenet Gustafsson, Kivilinna, Käki-
7156: koski, Lahtinen, I. V. Laine, Nuorteva (osittain), Pajari (osit-
7157: tain), Pesonen (osittain), Raunio, Salminen, Salo, Valavaara
7158: (osittain), Vuorimaa, E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet
7159: Jalava (osittain), D. Neovius, Nissinen (osittain) ja Vemmel-
7160: puu (osittain.)
7161: 
7162: 
7163: 
7164: 
7165:                            Vastalause.
7166: 
7167:         Kun Valiokunta on ehdottanut toisen keuhkotauti pa-
7168: rantolan sioittamisen Kuopion lääniin, ei se ole ottanut huo-
7169: mioon, että Kuopion läänissä on kaksi eri kulkureittiin kuu-
7170: luvaa aluetta: Karjala ja Savo. Karjalan alueella on kuo-
7171: levaisuus keuhkotautiin Pielisjärven piirissä 3,9 °/00, Joensuun
7172: 3,4 %0 ja Tohmajärven 2,7 °/00 ja siis suurempi kuin Savon
7173: puolisessa läänin osassa. Jos sairaala rakennettaisiin Kar-
7174: jalan puolelle ei siitä olisi hyötyä Savon puoliselle osalle,
7175: johon on liian vaikeat liikenne olot. On myös otettava
7176: huomioon, että Karjalasta on luontaiset ja lyhyet kulku-
7177: välineet Takaharjun parantolaan ja lienee sopimatonta aset-
7178: taa kaksi parantolaa toistensa läheisyyteen.
7179:        Jos parantola asetetaan Kuopion seutuville ei se taas
7180: Karjalaa hyödytä. Ja Kuopion seudulla on kuolevaisuus
7181: yleensä pienempi, Iisalmen piirissä 3,5 °/00, Kuopion piirissä
7182: 3,3 °/00 ja Rautalammin 3,1 %0 , eikä ole kohoamassa niinkuin
7183: Valiokuntakin mietinnössä sivu 3 tunnustaa.
7184:      A.nomusvalt'okunnan mietintö N:o 4.
7185:              Keuhkotautiparantolain perustaminen.             7
7186: 
7187:        Parantola Kuopion seudulla hyödyttäisi siis sangen
7188: pientä aluetta, koska ei voi ottaa lukuun Kajaanin piiriä,
7189: jossa kuolevaisuus on pienin koko maassa, 1,2 °/00 vaan.
7190:        Kun mielestämme niinkin kallis laitos, kuin keuhko-
7191: tauti parantola on, pitäisi asetettaman paikkaan, joka on
7192: suuremman alueen keskipaikkana, johon on mukavat liike-
7193: neuvot ja johon varatonkin helposti voi päästä, niin on
7194: Kouvolan seutu kaikin puolin sopivin, koska siihen on
7195: rautatieliikenne ei ainoastaan eri haaroilta koko Wiipurin
7196: läänistä, jossa toisin paikoin kuolevaisuus on aivan yhtä
7197: suuri kuin Kuopion läänissä esim. Sortavalan piirissä 3,7 °/00 ,
7198: Salmin 3,6 °/00, M uolan 2,9 °/ 00 , Haminan 2,5 (Suursaarella
7199: 5,8 °/00), vaan vielä suurin osa Mikkelin läänistä, Keskisuo-
7200: mesta Päijänteen rantamailta asti sekä Itäiseltä Uudelta-
7201: maalta. Huomioon on vielä otettava, että viimeisinä vuo-
7202: sina Kouvolan-Wiipurin seutu on muodostunut maan suu-
7203: rimmaksi tehdas seuduksi, johon on kerääntynyt suuri määrä
7204: varatonta väestöä, jonka keskuudessa keuhkotauti raivoaa.
7205: Ja huokeampi lienee Kuopion kolmen piirin potilaille kulkea
7206: alas Kouvolaan kuin suuren maakunnan lukuisille sairaille
7207: kauas Pohjolaan, jossa ilmanalakaan ei liene niin edullinen
7208: kuin Salpausselänteellä etelässä. Lisäksi on Kouvolan seu-
7209: dulla parantolan paikaksi tarjottu maata ilmaiseksi, joka
7210: osottaa että sitä harrastetaan ja sen tarvis tunnustetaan.
7211:        Kuopion paikallistarve voi tulla tyydytetyksi, mikäli
7212: sitä ilmaantuu, valtion avustuksella varustetuilla pienemmillä
7213: kunnallisparantoloilla.
7214:        Kun Valiokunta vielä on ehdottanut muun muassa
7215: yhden risatauti parantolan lounais Suomeen, jossa jo löytyy
7216: valtion avustuksella toimiva Högsandin parantola Hanko-
7217: niemen läheisyydessä ja jossa on suhteellisesti vähän poti-
7218: laita, viimeksi julkaistun kertomuksen mukaan vaan 29, eikii
7219: V aHokunta ole ehdotustaan perustanut mihinkään tunnettuun
7220: seikkaan, olisi mielestämme uuden laittaminen samoihin seu-
7221: tuihin aiheeton. Jos kerran toisia tahdotaan ehdottaa lai-
7222: tettavaksi, olisi ne kai sioitettavat päinvastaiseen osaan
7223: maatamme ja voisi ehkä silloin ensi siassa tulla kysymyk-
7224:      .Anomusvaliokunnan miett:ntö N:o 4.
7225: 8              1907. -     Anomusmietintö N:o 8.
7226: 
7227: seen Kuopio tai Iisalmi, koska Lääkintähallituskin on sem-
7228: moista Hallitukselle esittänyt ja sinne siis toivottavasti il-
7229: maantuisi riittävästi sairaitakin.
7230:       Senjohdosta mitä edellä on sanottu rohkenemme eh-
7231: dottaa, että Eduskunta hyväksyisi Valiokunnan l:sen ja
7232: 2:sen ponnen näin kuuluviksi:
7233: 
7234:                       1) että keuhkotautisia varten aluksi
7235:                 rakennettaisiin kaksi kansan parantolaa,
7236:                 joissa enin osa paikoista olisi maksuttomia,
7237:                 ensirnäinen Hallituksen jo tekemän alatteen
7238:                 mukaan Etelä-Pohjanmaalle ja toinen Kou-
7239:                 'l'Olan- Wiipurin väliselle seudulle;
7240:                       2) että risatautisia lapsia varten pe-
7241:                 rustettaisiin yksi parantola Kuopion-Iisal-
7242:                  men seudulle.
7243: 
7244:      Helsingissä Syyskuun 23 p:nä 1907.
7245: 
7246:      A. 0. Vuorimaa.                          Arvi Lahtinen.
7247: 
7248: 
7249: 
7250: 
7251:            Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
7252:                1907. -   Anomusmietintö N:o 8.
7253: 
7254: 
7255: 
7256: 
7257:                  Anomusvaliokunnan mietintö N:o 4 a
7258:            Eduskunnalle tehtyjen anomusehdotusten
7259:            johdosta keuhkotautiparantolain perustami-
7260:            sesta.
7261: 
7262: 
7263:       Eduskunta on palauttanut Anomusvaliokunnan mie-
7264: tinnön N:o 4 anomusehdotusten johdosta keuhkotauti-
7265: parantolain perustamisesta Anomusvaliokuntaan muodos-
7266: tettavaksi . siten, että sen armollisen esityksen lisäksi,
7267: josta puhutaan mietinnön viimeisessä ponnessa, Hallituk-
7268: selta anotaan esitystä kansanparantolain perustamisesta
7269: keuhko- ja risatautisia varten valtion varoilla, niinkuin
7270: myöskin yksityisten tahi kuntain alotteesta perustettujen
7271: tahi tästälähin perustettavien tuberkuloosiparantolain kan-
7272: nattamisesta valtion avulla. Sen johdosta Valiokunta
7273: saa Eduskunnan anomukselle kysymyksessä olevassa
7274: asiassa kunnioittaen esittää seuraavaa muodostelua:
7275: 
7276:                  etta Hallitus valmistaisi Eduskunnallean-
7277:            nettavaksi armollisen esityksen valtionvaroilla
7278:            perustettavista kansanparantoloista keuhko- ja
7279:            risatautisia varten sekä yksityisten tahi kun-
7280:            tain alotteesta jo toimivien tahi vasf edes pe-
7281:            rustettavien tuberkuloosiparantolain kannatta-
7282:            misesta valtion avustuksella ja
7283:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 4 a.
7284:                1907. -   Anomusmietintö N:o 8.
7285: 
7286:                  ettet Eduskunnalle ensi tilassa jätetttti-
7287:           siin armollinen esitys lainsttttdäntötoimenpi-
7288:           teisttt tuberkuloosin vastustamiseksi.
7289: 
7290:      Helsingissä lokakuun 18 p:nä 1907.
7291: 
7292: 
7293:        Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
7294: Hagman ja jäsenet Gustafsson, Kivilinna, Käkikoski (osit-
7295: tain), Lahtinen, 1. V. Laine, Nuorteva (osittain), Pajari
7296: (osittain), Pesonen, Raunio, V. T. Rosenqvist (osittain),
7297: Salo, Salminen, Valavaara (osittain), Vuorimaa, E. S.
7298: Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet V. Aromaa (osittain), D.
7299: Neovius ja Vemmelpuu (osittain).
7300: 
7301: 
7302: 
7303: 
7304:      Anomusvaliokunnan mietint6 N:o 4 a.
7305:       hl07. -    Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 8.
7306: 
7307: 
7308: 
7309: 
7310:                       S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
7311:                  n e n a n o m us keuhkotautiparantolain pe-
7312:                  rustamisesta.
7313: 
7314: 
7315: 
7316:              •
7317: 
7318:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
7319:             ja Suuriruhtinas l
7320: 
7321: 
7322: 
7323: 
7324:     Eduskunnassa on tehty erinäisiä anomusehdotuksia keuhko-
7325: tauti- ja rauhastuberkulosiparantolain perustamisesta, jotka
7326: ehdotukset Eduskunta on ottanut käsiteltäväksensä.
7327: 2       1907. -   Edusk. Anom. -      Anomusmiet. N:o 8.
7328: 
7329:        Eduskunta O::J. asiaa käsitellessään ollutJisitä mieltä, että
7330: järjestelmällinen ja tarmokas taistelu tuberkulosia vastaan
7331: meillä, kuten muuallakin, on välttämätön. Sellaisessa taiste-
7332: lussa on ehkäisevillä, suojelevilla ja kansan vastustuskykyä
7333: kohottavilla toimenpiteillä samoinkuin tietojen levittämisellä-
7334: kin tuberkulosin laadusta suuri merkitys.
7335:        Näiden ohella tarvitaan välttämättömästi myös paran-
7336: tolahoitoa tuberkulosiin sairastuneille. Koska kokemus on
7337: osottanut nykyiset parantolat aivan riittämättömiksi, kaiva-
7338: taan tehokkaita toimenpiteitä tämän kipeän tarpeen tyydyttä-
7339: miseksi. Tämmöisinä toimenpiteinä on huomioon otettava
7340: kansanparantolain perustaminen, joissa sairaille olisi tarjona
7341: halpoja ja maksuttomia paikkoja, nykyään toimivien yksityi-
7342: sestä alotteesta syntyneiden keuhkotautiparantolain lmnnatta-
7343: minen valtioavulla sekä myös valtioavun antaminen yksityi-
7344: sestä tai kuntain alotteesta ehkä syntyville pienemmille pai-
7345: kallisille tuberkulosiparantoloille, mikäli ne täyttävät määrä- ·
7346: tyt ehdot.
7347:        Varsinaisten keuhkotautiparantolain ohella on vielä lu-
7348: kuunotettava erikoisten parantolain perustaminen risatautisia
7349: lapsia varten, risatauti kun useinkaan ei ole muuta kuin
7350: enemmän tai vähemmän salaista rauhastuberkulosia, joten
7351: siis toimenpiteet risatantia vastaan samalla ovat pidettävät
7352: tehokkaina toimenpiteinä varsinaista keuhkotautiakin vastaan.
7353:        Tuberkulosia vastustaviin toimenpiteisiin kuuluu myös-
7354: kin erityinen tuberkulosilainsäädäntö. Katsoen siihen, että
7355: suurella osalla kansaamme ei vielä ole oikeita tietoja tuber-
7356: kulosin laadusta, näyttää tosin siltä kuin tuberkulosilain vai-
7357: kutus tulisi olemaan pieni ja kuin varsinainen, tarkempi tu-
7358: berkulosilainsäädäntö olisi ennenaikainen, mutta joka tapauk-
7359: sessa olisivat lakimääräykset desinfektsioni- ja varovaisuus-
7360: toimenpiteistä tarpeen vaatimat.
7361:        Kaikista näistä toimenpiteistä tuberkulosin vastustami-
7362: seksi, jotka joko kysyvät valtiovaroja tai lainsäädäntötoi-
7363: menpiteinä tulisivat likeisesti koskettelemaan yksityiselämää,
7364: toivoo Eduskunta Hallituksen ensi tilassa valmistuttavan
7365: Eduskunnalle armollisen esityksen.
7366:             Keuhkotautiparantolain perustaminen.            3
7367: 
7368:       Sen nojalla, mitä ylempänä on esitetty, saa Eduskunta
7369: Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisesti anoa:
7370: 
7371:                        että Hallitus valmistaiS'i Eduskunnalle
7372:                 annettavaksi armollisen esityksen valtio-
7373:                 'L'aroilla perustettavista kansanparanioloista
7374:                 keuhko- ja risatautisia varten sekä yksityis-
7375:                 ten tahi kuntain alotteesta jo toimivien tahi
7376:                 vastedes perustettavien tuberkulosiparanto-
7377:                  lain kannattamisesta valtion av~tstuksella;
7378:                 sekä
7379:                       että Ednskunnalle ensi tilassa annet-
7380:                 taisiin armoZZ.inen esitys lainsäädäntötoi-
7381:                 menpdeistä tuberkulosin ~·astustamiseksi.
7382: 
7383: 
7384:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
7385: 
7386: 
7387:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1907.
7388: Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
7389:                   1907. -   Anomusmietintö N:o 9.
7390: 
7391: 
7392: 
7393: 
7394:                               Perustuslakivaliokunnan mietintö
7395:                        n:o 3 Eduskunnassa tehtyjen ehdotus-
7396:                        tusten johdosta, jotka tarkoittavat
7397:                        laillisesta järjestyksestä vielä vallit-
7398:                        sevien poikkeusten poistamista.
7399: 
7400: 
7401:       Perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi on Eduskunta
7402: lähettänyt edustaja Setälän y. m. adressiehdotuksen N:o 1
7403: laillisuuden toteuttamisesta valtioelämän kaikilla aloilla
7404: (Liitteet I siv. 5-6), edustaja Estlanderin y. m. anomus-
7405: ehdotuksen N:o 48, että maamme pääsisi loukkaamatta
7406: nauttimaan perustuslainmukaista oikeuttansa sekä että tä-
7407: hän nähden vielä vallitsevat epäkohdat poistettaisiin (Liit-
7408: teet I siv. 7-11) ja edustaja Danielson-Kalmarin y. m.
7409: anomusehdotuksen N:o 50 postitoimesta 12 p. kesäk. 1890
7410: annetun arm. julistuskirjan kumoamisesta (Liitteet I siv.
7411: 12-17).
7412:      Kun V aliakunnan käsiteltäväksi myöhemmin on lä-
7413: hetetty Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden pää-
7414: tösten johdosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1904-
7415: 1905 vuosien valtiopäivillä ovat tehneet, ja kun mainitut
7416: adressi- ja anomusehdotukset koskevat asioita, jotka esiin-
7417: tyvät myös yllämainitussa Kertomuksessa, saa Perustus-
7418: lakivaliokunta kunnioittaen ehdottaa
7419: 
7420:                    että Eduskunta päättäisi käsitellä yllä-
7421:                mainitut adressi- ja anomusehdotukset sano-
7422:                tun .Kertomuksen yhteydessä.
7423: 
7424:      Perustuslakivaliokunnan mietintö N:a' 3.
7425: 2               1907. -   Anomuamietintö N:o 9.
7426: 
7427:      Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
7428: johtaja Setälä, varapuheenjohtaja Sirola, jäsenet Aalle,
7429: Danielson-Kalmari, Estlander, Hänninen, Leivo, Mömmö,
7430: Nevanlinna, Renvall, G. G. Rosenqvist, Torppa, Turkia,
7431: Viljomaa ja Virkkunen sekä varajäsenet Koponen ja.
7432: Lahtinen (osittain).
7433: 
7434:     Helsingissä, 29 p:nä lokakuuta 1907.
7435: 
7436: 
7437: 
7438: 
7439:      Helsinki 1907. Hufvudstadsbladet'in Uusi Kirjapaino.
7440:                 1907. -   Anomusmietintö N:o 10.
7441: 
7442: 
7443: 
7444: 
7445:                   Anomusvaliokunnan mietintö N:o 5
7446:             Eduskunnalle tehdyn anomusehdotuksen joh-
7447:             dosta kuntien velvottamisesta palkkaamaan
7448:             kätilöitä kuhunkin kuntaan.
7449: 
7450:       Kun Eduskunta on Anomusvaliokunnan käsiteltä-
7451: väksi lähettänyt edustaja Aleksandra Gripenbergin y. m.
7452: allekirjottaman anomusehdotuksen kuntien velvottamisesta
7453: palkkaamaan kätilöitä kuhunkin kuntaan (Valtiopäivät
7454: v. 1907. Liitteet VI, siv. 61-63), saa Valiokunta sen
7455: johdosta esittää seuraavaa.
7456: 
7457:        Tilasto osottaa selvästi, että maassamme on pienten las-
7458: ten kuolevaisuus vielä sangen suuri. Kutakin 100 miespuo-
7459: lista henkeä kohden, jotka kuuluivat ikäluokkaan alle 1 vuo-
7460: den, kuoli vuonna 1904 virallisten tietojen mukaan 13,so
7461: ja 100 naispuolisesta ll,os, siis noin 1/s syntyneistä on jo
7462: niiden ensimäisellä ikävuodella menetetty. Kustakin 1,000
7463: poikalapsesta, jotka eivät eläneet ensimäistä ikävuottaan
7464: vanhemmaksi, kuoli mainittuna vuonna jo ensimäisenä elin-
7465: päivänä 97,22 ja tyttölapsista 100,15. Tähän valitetta-
7466: vaan asiantilaan on epäilemättä suurena syynä se, että
7467: pienet lapset eivät maassamme yleisesti saa sellaista hoi-
7468: toa, jota he elämänsä alussa välttämättä tarvitsisivat.
7469:       Kysymyksessä olevan epäkohdan poistamiseksi on
7470: kätilöillä tärkeä tehtävä varsinkin maalaiskunnissa, joissa
7471: lääkäreitä on harvassa. Kuten anomusehdotuksessa maini-
7472: taan, on kätilöitä Suomessa jo vuodesta 1859 alkaen ollut va-
7473:       Anomusvaliokunnan mietintiJ N:o 5.
7474: 2               1907. -   Anomusmietintö N:o 10.
7475: 
7476: kinaisesti palkattuina, ja vuosi vuodelta on niiden luku-
7477: määrä kasvanut, niin että vuoden 1905 lopulla niitä Lää-
7478: kintähallituksen tietojen mukaan oli maassamme yhteensä
7479: 719, joista 250 kaupungeissa ja 469 maaseudulla. Mutta
7480: samana vuonna sai yhteensä 88,832 synnyttäjästä vain
7481: 23,886, siis noin 1/4, kätilön avustusta. Kun näissä oli
7482: yhteensä 860 synnyttäjää, joiden suhteen täytyi turvau-
7483: tua koneelliseen tai muuten keinotekoiseen apuun, on
7484: epäilemättä niidenkin joukossa, jotka ovat jääneet ilman
7485: kätilön avustusta, ollut suuri maara sellaisia, jotka
7486: olisivat välttämättä tarvinneet opin käynyttä hoitajaa, ja
7487: sen puutteessa ovat joutuneet sellaiseen tilaan, jossa usein
7488: sekä äiti että lapsi ovat menettäneet henkensä tai jääneet
7489: sairaloisiksi koko iäkseen. Lapsi vuoteeseen kuolleiden luku
7490: onkin vuosittain noussut satoihin. Todennäköisesti olisi
7491: suurin osa näistä voitu pelastaa, jos ammattitaitoinen avus-
7492: taja olisi ajoissa ollut saatavissa; siihen viittaa sekin tosi-
7493: asia, että viime aikoina, jolloin kätilöiden luku on lisään-
7494: tynyt, on lapsivuoteeseen kuolleita ollut vähemmän kuin
7495: ennen.
7496:        Kehottaakseen maalaiskuntia palkkaamaan itsellensä
7497: kätilöitä on Hallitus vuodesta 1900 alkaen myöntänyt useille
7498: kunnille apurahoja tähän tarkotukseen, yhteensä noin
7499:  5,000 markkaa vuodessa, tavallisesti 3-5 vuodeksi ker-
7500: rallaan. Siten maksettiin näitä apurahoja vuonna 1906
7501: yhteensä 26,475 markkaa, ja tänä vuonna vastaava summa
7502: nousee 26,750 markkaan. Tämä näyttää ilmeisesti vai-
7503:  kuttaneen kätilöiden luvun lisääntymiseksi maalaiskun-
7504:  nissa, sillä vuonna 1899, siis ennen näiden apurahojen
7505:  myöntälnistä, oli kätilöä vailla 135 kuntaa, mutta vuoden
7506:  1906 lopussa näiden luku oli alentunut 77:een, siihen
7507:  luettuna nekin kunnat, jotka olivat jo päättäneet palkata
7508:  kätilön ja saaneet siihen valtionapua, mutta joilla ei vielä
7509:  kätilöä ollut.
7510: 
7511:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 5.
7512:                Kätilöjen lisääminen maaseudulle.
7513: 
7514:         Siihen päämäärään pyrittäessä, että kätilöitä saatai-
7515: siin kaikkiin kuntiin, näyttää valtionavun antaminen
7516: olevan tehokas keino. Kun Keisarillinen Senaatti on äs-
7517: kettäin ryhtynyt toimenpiteisiin, että tähän tarkotukseen
7518: myönnettäisiin käytettäväksi entistä suuremmassa mää-
7519: rässä valtionvaroja, korkeintaan 36,000 markkaa vuosit-
7520: tain 10 vuoden aikana, ei tällä kertaa liene syytä Edus-
7521: kunnan puolelta tehdä ehdotusta asiassa.
7522:         Anomusehdotuksessa pyydetään toimenpiteitäkuntien
7523: velvottamiseksi palkkaamaan kätilöitä kuhunkin kuntaan.
7524: Periaatteessa on Valiokunnan enemmistö katsonut tämän
7525: vaatimuksen täysin oikeutetuksi, mutta epäilyksiä on lau-
7526: suttu siitä, olisiko ajankohta jo sovelias tällaisen uudis-
7527: tuksen toteuttamiseen. Muutamin paikoin maaseudulla
7528: tuskin vielä selvästi käsitetään kätilöjen suurta merki-
7529: tystä, ja sellaisilla paikkakunnilla pakolliset toimenpiteet
7530: eivät ehkä vastaisi tarkotustaan, vaan voisivat mahdolli-
7531: sesti synnyttää sellaista vastenmielisyyttä itse kätilöitä
7532: vastaan, ett'ei heidän apuunsa turvauduttaisi, vaikka se olisi
7533: läheltä saatavissakin. Kun niiden kuntain luku, jotka eivät
7534: ole kätilöä palkanneet, todennäköisesti vuosi vuodelta
7535: vähenee, varsinkin jos valtion avustusta entistä runsaam-
7536: massa määrässä tähän tarkotukseen myönnetään, tulisivat
7537: pakotustoimenpiteet jonkun vuoden kuluttua vain har-
7538: voihin kuntiin nähden enää kysymykseen, ja ainakin sil-
7539: loin olisi aika velvottaa nämä muutamat vastahakoiset hank-
7540: kimaan kätilö. Samalla olisi säädettävä, että kunkin kunnan
7541:  on kätilövoimia palkattava väkilukuunsa nähden riittävä
7542:  määrä. Jotta tarpeellinen selvitys olisi Eduskunnan saatavissa
7543:  siitä, missä määrin ja milloin olisi soveliasta ryhtyä tähän
7544:  toimenpiteeseen, jota anomusehdotuksessa on pyydetty, eh-
7545:  dottaa Valiokunta, että kysymys kuntien velvottamisesta
7546:  palkkaamaan riittävä määrä kätilöitä kuhunkin kuntaan
7547:  Hallituksen toimesta otettaisiin viipymättä valmisteltavaksi.
7548: 
7549:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 5.
7550: 4               1007. -   Anomusmietintö N:o 10.
7551: 
7552:        Ennenkuin kuntain velvottamiseen voidaan ryhtyä,
7553: on pidettävä huolta siitä, että kykeneviä kätilövoimia on
7554: riittävässä määrin saatavissa, ja senvuoksi olisi niiden
7555: opetuksen ja muun valmistuksen parantamiseen kiinni-
7556: tettävä erikoista huomiota.
7557:        Ensi tilassa olisi myös pantava käsittelyn alaiseksi
7558: kätilöjen taloudellisen aseman parantaminen, jotta tämän
7559: vaivaloisen toimen harjottajille voitaisiin mitä pikimmin
7560: toimittaa tyydyttävät elinehdot. Valiokunnassa on esi-
7561: tetty, miten peräti pienillä palkoilla kätilöiden on monella
7562: paikkakunnalla koetettava toimeentulla, joskus vain 200
7563: markalla vuodessa. Pienistä toimituspalkkioista ei myös-
7564: kään voi suuria lisätuloja kertyä. Siitä voi olla seurauksena,
7565: että tälle tärkeälle työalalle ei riittävässä määrässä antaudu
7566: sellaisia henkilöitä, joilla olisi näissä arkaluontoisissa tehtä-
7567: vissä suotava sivistysmäärä ja muuten sopivat edellytykset.
7568: Näin ollen näyttää kätilöiden palkan korottaminen aivan
7569: välttämättömältä, ja myöntäessään kunnille apurahoja Halli-
7570: tus voisi tähän kiinnittää huomiota, joko antamalla kanna-
7571: tusta vain sillä ehdolla, että kätilöille vakuutetaan heidän
7572: elinehtojansa täysin vastaavat palkkaedut, tai maksamalla
7573: kaikkien kuntain kätilöille riittävän pohjapalkan, esim.
7574: siihen tapaan kuin kansakoulunopettajille. Jotta vähä-
7575: varaiset saataisiin yleisemmin kuin tähän asti kätilön apuun
7576: turvautumaan, on V aliakunnassa yleensä kannatettu sitä
7577: mielipidettä, että kunkin varattoman synnyttäjän puolesta
7578: kunta olisi velvotettava maksamaan kätilölle palkkion
7579: avustuksesta.
7580: 
7581:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta saa
7582: kunnioittaen Eduskunnalle ehdottaa anottavaksi,
7583: 
7584:                  että kysymys kuntien velvottamisesta hankki-
7585:             maan riittävä määrä kätilöitä sekä näiden
7586:             palkkausetujen täydellinen järjestäminen viipy-
7587:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 5.
7588:                   Kätilöjen lisääminen maaseudulle.
7589: 
7590:                mättä otettaisiin valmisteltavaksi ja sen perus-
7591:                tuksella Eduskunnalle jätettäisiin armollinen
7592:                esitys asiasta.
7593:          Helsingissä lokakuun 8 p:nä 1907.
7594: 
7595:           Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
7596:    Hagman (osittain), ja jäsenet Gustafsson, Kivilinna, Käki-
7597:    koski, Lahtinen (osittain), L V. Laine, Nuorteva (osit-
7598:    tain), Pajari (osittain), Pesonen, Raunio, Salminen (osit-
7599:   tain), Salo, Valavaara, Vuorimaa, E. S. Yrjö-Koskinen
7600:   (osittain) sekä varajäsenet V. Aromaa (osittain), Jalava
7601:   (osittain), D. Neovius ja Vemmelpuu (osittain).
7602: 
7603: 
7604: 
7605: 
7606:                          Vastalause.
7607:        Koska Valiokunnan ponsi saattaa helposti johtaa
7608:  siihen käsitykseen, että maalaiskunnat olisivat jopa lähei-
7609:  sessä tulevaisuudessa asetettavat kätilöpakon alaisiksi,
7610: kun taas meidän mielestämme kysymys maalaiskun tien
7611: velvoituksesta tässä asiassa ei ainakaan vielä ole kypsy-
7612: nyt edes valmisteltavaksi Hallituksen puolelta, saamme
7613: kunnioittavimmin Eduskunnalle ehdottaa anottavaksi:
7614: 
7615:                  että Hallitus ottaisi harkittavakseen, millä
7616:            tavalla saataisiin riittävä määrä kätilöitä maa-
7617:            laiskuntiin sekä heidän palkkaussuhteensa jär-
7618:           jestetyksi tyydyttävälle ja säännölliselle kan-
7619:           nalle.
7620:     Helsingissä 8 p. lokakuuta 1907.
7621: 
7622:     M. Pesonen.
7623:                                    A. 0. Vuorimaa.
7624: 
7625:    Anomusvaliokunnan mietintö N:o 5.
7626: 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
7627:       1901. -   Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 10.
7628: 
7629: 
7630: 
7631: 
7632:                      S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
7633:                 n e n a n o mu s kuntien veivoittamisesta
7634:                 hankkimaan kätilöitä.
7635: 
7636: 
7637: 
7638: 
7639: Suurivaltaisin. Armollisin Keisari
7640:         ja Suuriruhtinas!
7641: 
7642: 
7643: 
7644: 
7645:      Eduskunnassa on tehty anomusehdotus kuntien
7646: veivoittamisesta hankkimaan riittävästi kätilöitä, minkä
7647: ehdotuksen Eduskunta on ottanut käsiteltäväkseen.
7648: 2     1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 10.
7649: 
7650:       Tilasto osottaa, että Suomessa on pienten lasten
7651: kuolevaisuus sangen suuri. Kutakin 100 miespuolista
7652: lasta kohti, jotka kuuluivat ikäluokkaan alle yhden
7653: vuoden, kuoli virallisten tietojen mukaan 1904 vuo-
7654: den aikana 13,30 ja 100 naispuolisesta 11,03; siis
7655: noin 1/ 8 syntyneistä on jo niiden ensimäisellä ikävuo-
7656: della menetetty.     Poikalapsista, jotka eivät eläneet
7657: ensimäistä ikävuottaan vanhemmaksi, kuoli mainittuna
7658: vuonna kutakin l,OOO:tta kohti jo ensimäisenä elinpäi-
7659: vänään 97,22 ja tyttölapsista 100,15. Tähän valitetta-
7660: vaan asiantilaan on epäilemättä suurena syynä se, että
7661: pienet lapset eivät yleisesti saa sellaista hoitoa, jota he
7662: elämänsä alussa välttämättä tarvitsisivat.
7663:       Kyseessäolevan epäkohdan poistamisessa on käti-
7664: löillä tärkeä tehtävä. Kätilöitä on Suomessa jo vuo-
7665:  desta 1859 alkaen ollut vakinaisesti palkattuina, ja
7666: vuosi vuodelta on niiden lukumäärä kasvanut, niin että
7667: vuoden 1905 lopulla niitä lääkintöhallituksen antamien
7668: tietojen mukaan oli yhteensä 719, joista 250 kaupun-
7669: geissa ja 469 maalla. Mutta samana vuonna sai yh-
7670: teensä 88,832 synnyttäjästä vain 23,886, siis noin
7671: neljäsosa, kätilön avustusta. Kun viimeksimainituissa
7672: oli yhteensä 860 tapausta, joissa täytyi turvautua ko-
7673: neelliseen tai muuten keinotekoi~:>een apuun, on epäile-
7674: mättä niidenkin synnyttäjien joukossa, jotka ovat jää-
7675: neet ilman kätilön avustusta, ollut suuri määrä sellaisia,
7676: jotka olisivat välttämättä tarvinneet opinkäynyttä hoi-
7677: tajaa; kun sellaista ei ole ollut saatavissa, on tästä
7678: johtunut että äiti ja lapsi ovat menettäneet henkensä tai
7679: jääneet sairaalloisiksi koko iäkseen. Lapsivuoteeseen
7680:  kuolleiden luku onkin vuosittain noussut satoihin. To-
7681: dennäköisesti olisi suurin osa näistä voitu pelastaa,
7682: jos ammattitaitoinen avustaja olisi ajoissa ollut saata-
7683: vissa; siihen viittaa sekin tosiasia, että viime aikoina,
7684: jolloin kätilöiden luku on lisääntynyt, on lapsivuotee-
7685: seen kuolleiden määrä ollut vähenemässä.
7686:              Kätilöjen lisääminen maaseudulle.          3
7687: 
7688:        Siihen päämäärään pyrittäessä, että kätilöitä saa-
7689: taisiin kaikkiin kuntiin, on kokemus osottanut valtio-
7690: avun antami~en tehokkaaksi keinoksi. Mutta kun !'Ie
7691: ei yksinään ole näyttänyt vievän perille, on Eduskun-
7692: nassa ehdotettu toimenpiteitä kuntien veivoittamiseksi
7693: hankkimaan kätilöitä. Tällaisia toimenpiteitä on Edus-
7694: kunta periaatteellisesti pitänyt täysin oikeutettuina,
7695: mutta ei ole katsonut selvitetyksi, olisiko jo aika to-
7696: teuttaa tämä uudistus, koska muutamin paikoin maa-
7697: seudulla tuskin vielä selvästi käsitetään kätilöiden
7698: suurta merkitystä, ja kuntia velvoittavat toimenpiteet
7699: eivät siellä ehkä vastaisi tarkoitustaan, vaan voisivat
7700: mahdollisesti synnyttää sellaista vastenmielisyyttä itse
7701: kätilöitä vastaan, ettei heidän apuansa käytettäisi. Jotta
7702: asian ratkaisemista varten tarpeellinen selvitys olisi
7703: Eduskunnan saatavissa, on tärkeätä, että puheenalainen
7704: kysymys otetaan viipymättä Hallituksen toimesta val-
7705: misteltavaksi.
7706:        Ensi tilassa olisi myös otettava käsittelyn alai-
7707: seksi kätilöiden taloudellisen aseman parantaminen,
7708: jotta tämän vaivalloisen toimen harjoittajille voitaisiin
7709: toimittaa tyydyttävät elinehdot. Myöntäessään kunnille
7710: apurahoja Hallituksen olisi annettava kannatusta vain
7711: sillä ehdolla, että kätilöille vakuutetaan heidän elin-
7712: ehtojaosa täysin vastaavat palkkaedut; myöskin olisi
7713: otettava harkittavaksi, olisiko pantava toimeen sellainen
7714: järjestely, että valtio avustaisi kuntia maksamalla kä-
7715: tilöille riittävän pohjapalkan siihen tapaan kuin kan-
7716: sakoulunopettajille. Jotta vähävaraiset saataisiin ylei-
7717: semmin kuin tähän asti kätilön apua käyttämään, on
7718: Eduskunnassa kannatettu sitä mielipidettä, että kunnat
7719: voitaisiin velvoittaa maksamaan kätilöille avustuspalk-
7720: kiota kunkin varattoman synnyttäjän puolesta.
7721:       Näistä toimenpiteistä riippumatta on huoli pidet-
7722: tävä siitä, että kykeneviä kätilöitä on riittävässä mää-
7723: rin saatavissa, ja senvuoksi olisi niiden valmistukseen
7724: kiinnitettävä erikoista huomiota.
7725: 4    1907. -- Edusk. Anom. -       Anomusmiet. N:o 10.
7726: 
7727:       Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, Eduskunta
7728: saa Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisesti
7729: anoa.:
7730: 
7731:                     että kysymys kuntien veivoittamisesta
7732:                hankkimaan riittävä määrä kätilöitä sekä
7733:                näiden palkkausetujen täydellinen jär}estä-
7734:                minen 1.•iipymättä otettaisiin valmistelta-
7735:                vaksi }a sen perustuksella Eduskunnalle
7736:                annettaisiin armollinen esitys asiasta.
7737: 
7738: 
7739:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
7740: 
7741:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1907.
7742: 
7743: 
7744: 
7745: 
7746:          Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
7747:                1907. -   Anomusmietintö N:o 11.
7748: 
7749: 
7750: 
7751: 
7752:                  Anomusvaliokunnan mietintö N:o 6
7753:            Eduskunnalle tehtyjen anomusehdotusten
7754:            johdosta, jotka tarkottavat raittiusopetuksen
7755:            järjestämistä kouluihin.
7756: 
7757:        Eduskunta on Anomusvaliokunnan käsiteltäväksi lä-
7758: hettänyt edustaja Mikael Soinisen y. m. anomusehdotuk-
7759: sen opetuksen järjestämisestä alkoholipitoisten juomain
7760: vaikutuksesta kaikkiin valtion ja kuntain voimassa pitä-
7761: miin oppilaitoksiin sekä edustaja A. R. Hedbergin y. m.
7762: anomusehdotuksen toimenpiteisiin ryhtymisestä pakollisen
7763: raittiusopetuksen aikaansaamiseksi maan kouluissa (Valtio-
7764: päivät v. 1907. Liitteet VI, siv. 40-45). Niiden johdosta
7765: Valiokunta saa esittää seuraavaa.
7766: 
7767:       Raittiusopetuksen suuresta merkityksestä ei kan-
7768: samme keskuudessa liene sanottavaa mielipiteiden erilai-
7769: suutta, vaan yleisesti tunnustetaan, että tietojen levittä-
7770: minen alkoholipitoisten juomain vahingollisista vaiku-
7771: tuksista on välttämättömän tarpeellinen nykyajan tehtävä,
7772: ja että se varsinkin nuorisolle on erityisesti hyödyllinen.
7773: Eikä tämän opetuksen merkitystä suinkaan vähennä se,
7774: että kansamme tahtoo yleisen kieltolain kautta tehdä lopun·
7775: väkijuomain käyttämisestä varsinaisena nautintoaineena.
7776: Päinvastoin olisi juuri sellaisen lain noudattamisen var-
7777: mimpana tukena yleisen mielipiteen pysyvä kannatus, jonka
7778: aikaansaamisessa raittiusopetuksella olisi vaikuttava teh-
7779: tävä, kuten edellisessä näistä kysymyksessä olevista ano-
7780: musehdotuksista osotetaan.
7781:      Anomusvaliokunnan mietinto N:o 6.
7782: 2               1907. -   Anomusmietintö N:o 11.
7783: 
7784:        Useassa maassa on opetus alkoholipitoisten juomain
7785: vaikutuksesta jo nykyänsä pakollisena oppiaineena eri-
7786: näisissä kouluissa. Niin on laita esim. Pohjois-Amerikan
7787: Yhdysvalloissa, Kanadassa, Norjassa ja Ruotsissa. Sangen
7788: yleinen, vaikkakaan ei pakollinen, on. raittiusopetus Bel-
7789: gian kouluissa. Jossain määrin on se m·yös oman maamme
7790: oppilaitoksissa jo tullut käytäntöön. Syyskuun 20 p:nä
7791: 1898 kansakouluntarkastajille lähettämässään kiertokirjeessä
7792: Koulutoimen ylihallitus lausui toivottavaksi, että kansa-
7793: kouluissa annettaisiin oppilaiden käsityskyvyn mukaista
7794: opetusta juovuttavien aineiden luonnosta ja· vaikutuksista.
7795: Vapaaehtoisesti on monessa oppilaitoksessa tähän asiaan
7796: huomiota pantu, ja hyvän tilaisuuden ovat siihen tarjon-
7797: neet ne luonnontiedon oppikirjat, joissa alkoholipitoisten
7798: juomain vahingollisuutta on esitetty. Koulujetl raittius-
7799: opetuksen järjestämistä luonnontiedon ja terveysopin yh-
7800: teyteen Valiokunta onkin puolestansa pitänyt tarkotuksen
7801: mukaisena.
7802:        Edellisessä anomusehdotuksessa esitetään, että ase-
7803: tettaisiin raittiusopetusta antamaan kiertäviä opettajia, jotka
7804: siirtyisivät vuoron perään koulusta kouluun. Tästä kysy-
7805: myksestä on Valiokunnassa eriäviä mielipiteitä esitetty,
7806: on nimittäin arveltu koulun rauhalliselle elämälle voivan koi-
7807: tua haittaa tällaisesta menettelytavasta. Millä tavoin kysy-
7808: myksessä oleva opetus olisi yksityiskohdittain järjestettävä,
7809: sitä ei Valiokunta ole katsonut tarpeelliseksi lähemmin
7810: käsitellä.
7811:        Erityisesti näyttää kuitenkin olevan syytä huomauttaa,
7812: että opettajien valmistamisesta tätä tehtävää kunnollisesti
7813: suorittamaan olisi hyvää huolta pidettävä. Sitä varten
7814: olisi tarpeen, että yliopistossa ja seminaareissa toimitettai-
7815: siin erikoista opetusta alkoholikysymyksestä. Samoin olisi
7816: eri kouluihin tätä opetusta varten hankittava riittävät ope-
7817: tusvälineet.
7818:        Edustaja Hedberg y. m. ovat allekirjottamassaan ano-
7819: musehdotuksessa pitäneet komitean asettamista esillä ole-
7820:       Anomusvaliokunnan mietinto N:o 6.
7821:                Raittiusopetuksen järjestäminen.             3
7822: 
7823: van kysymyksen harkitsemista varten tarkotuksenmukai-
7824: simpana. Valiokunta ei kuitenkaan ole huomannut rait-
7825: tiusopetuksen järjestämisen olevan varsin vaikean toteuttaa,
7826: ja kun Hallituksen asettama Koulukomitea, mikäli Valio-
7827: kunta on saanut tietää, on jo asiaa käsitellyt, ei nyt liene
7828: syytä ehdotettua toimenpidettä erityisesti puoltaa.
7829: 
7830:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta saa kunnioittaen
7831: ehdottaa anottavaksi,
7832: 
7833:                  etta Hallitus jttrjestttisi kaikkiin valtion
7834:            ja kuntain voimassa pitttmiin oppilaitoksiin
7835:            opetusta alkoholipitoisten juomain vaikutuk-
7836:            sesta ja etta asianomaisiin kouluasetaksiin
7837:            otettaisiin mttttrttys siitti.
7838: 
7839:      Helsingissä lokakuun 11 p:nä 1907.
7840: 
7841: 
7842:        Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
7843: Hagman ja jäsenet Kivilinna, Käkikoski (osittain), Lahti-
7844: nen, I. V. Laine (osittain), Nuorteva, Pajari, Pesonen,
7845: Raunio, V. T. Rosenqvist, Salminen, Salo, Valavaara (osit-
7846: tain), Vuorimaa, E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet V.
7847: Aromaa, D. Neovius, Nissinen (osittain) ja Vemmelpuu
7848: (osittain).
7849: 
7850: 
7851: 
7852: 
7853:       Anomusvaliokunnan mietinto N:o 6.
7854: Helsinki 1907, Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
7855:      1907. -   Edusk. Anom. -    Anomusmiet. N:o 11.
7856: 
7857: 
7858: 
7859: 
7860:                      Suomen Eduskunnan alamai-
7861:                n e n anomus raittiusopetuksen järjestämisestä
7862:                kouluihin.
7863: 
7864: 
7865: 
7866: 
7867:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
7868:              ja Suuriruhtinas!
7869: 
7870: 
7871: 
7872: 
7873:       Näillä valtiopäivillä on tehty erinäisiä anomusehdo-
7874: tuksia, jotka koskevat opetuksen antamista maan oppilaitok-
7875: sissa alkoholipitoisten juomain vaikutuksesta, ja on Edus-
7876: 2      1907. -    Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 11.
7877: 
7878:  kunta ottanut nämä ehdotukset säädetyssä järjestyksessä käsi-
7879: teltävikseen.
7880:        Yleisesti tunnustetaan, että tietojen antaminen nuori-
7881:  solle alkoholipitoisten juomain vahingollisesta vaikutuksesta
7882: on välttämätön nykyajan tehtävä. Tämän opetuksen merki-
7883: tystä ei suinkaan vähennä se, että kansamme tahtoo yleisen
7884: kieltolain kautta tehdä lopun väkijuomain käyttämisestä nau-
7885: tintoaineena. Päinvastoin on yleisen mielipiteen vakava kan-
7886: natus sellaisen lain noudattamisen varmin tuki, ja tämän ai-
7887: kaansaamisessa on raittiusopetuksella tärkeä tehtävä.
7888:        Jossakin määrin onkin tämmöinen opetus maamme oppi-
7889: laitoksissa jo tullut käytäntöön. Syyskuun 20 päivänä 1898
7890: kansakouluntarkastajille lähettämässään kiertokirjeessä koulu-
7891: toimen ylihallitus on lausunut toivottavaksi, että kansakou-
7892: luissa annettaisiin oppilaiden käsityskyvyn mukaista opetusta
7893: juovuttavien aineiden luonnosta ja vaikutuksista. Monessa
7894: koulussa on tähän asiaan huomiota pantu, ja hyvän tilaisuu-
7895: den ovat siihen tarjonneet ne luonnontiedon oppikirjat, joissa
7896: alkoholipitoisten juomain vahingollisuutta on esitetty. Rait-
7897:  tiusopetuksen järjestäminen luonnontiedon ja terveysopin ope-
7898:  tuksen yhteyteen kaikissa oppilaitoksissa näyttääkin tarkoituk-
7899: senmukaiselta. Kouluihin olisi tätä opetusta varten han-
7900: kittava riittävät opetusvälineet.
7901:        Erityisesti tahtoo Eduskunta saada lausutuksi, että
7902:  opettajien valmistamisesta raittiusopetusta antamaan olisi tar-
7903:  peellista huolta pidettävä, jota varten olisi yliopistossa ja se-
7904: minaareissa annettava opetusta tällä alalla.
7905: 
7906: 
7907: 
7908:       Edellä esitetyn nojalla Eduskunta saa alamaisesti anoa:
7909: 
7910: 
7911:                        että Hallitus järjestäisi kaikkiin tml-
7912:                   tion ia kuntain voimassapitämiin oppilai-
7913:             Raittiusopetuksen }ärJesfäm;neu.
7914:                                                            3
7915:              Iokaiin opetUsta alkolwiip;toiaten jUOma;,.
7916:             vaz"kutuksesta ja että asianomaiSt.in koulu-
7917:             asetukSti·n otettaz'si,in määräys szi.tä.
7918: 
7919: Suomen Eduskun·ta pysyy alati j. n. e.
7920: 
7921: Helsingissä 17 päivltnii lokakuuta 1907.
7922:                1907 -   Anomusmietintö N:o 12.
7923: 
7924: 
7925: 
7926: 
7927:                Anomusvaliokunnan mietintö N:o 1
7928:            Eduskunnalle tehdyn anomusehdotuksen
7929:            johdosta valtioavun myöntämisestä »Kan-
7930:            san Näyttämö» nimiselle teatterille.
7931: 
7932:       Eduskunta on Anomusvaliokunnan käsiteltäväksi
7933: lähettänyt edustaja Yrjö Sirolan y. m. allekirjottaman
7934: anomusehdotuksen valtioavun myöntämisestä »Kansan
7935: Näyttämö» nimiselle teatterille (Valtiopäivät v. 1907.
7936: Liitteet VI siv. 25-27). Sen johdosta Valiokunta saa
7937: esittää seuraavaa.
7938: 
7939:       Näyttämötaiteella on epäilemättä tärkeä sivistyksel-
7940: linen tehtävä kaikkien kansankerrosten keskuudessa. Tun-
7941: nustaen tämän onkin yhteiskunta useissa maissa tehok-
7942: kaasti kannattanut sen kehittymistä täysipainoiseksi ja tar-
7943: koitusta vastaavaksi. Niinpä on meidänkin maassa valtio-
7944: varoilla kannatettu useita sekä suomen- että ruotsinkielisiä
7945: teattereita, tänä vuonna yhteensä noin 129,000 markalla
7946: vuosittain.
7947:       Käsitellessään nyt esillä olevata anomusta on Valio-
7948: kunta havainnut valtioavun myöntämisen olevan tässäkin
7949: tapauksessa sangen tarpeellisen. Kysymyksessä oleva
7950: teatteri on jo kahdeksan vuoden aikana menestyksellä
7951: toiminut Helsingin työväen kannattamana ja sen hen-
7952: kisten rientojen tyydyttäjänä, sekä huolimatta ahtaista
7953: olosuhteistaan, jotka ovat vaatineet suurta uhrautuvai-
7954: suutta teatterin kannattajilta, kehittynyt näyttämöksi,
7955: josta asiantuntijat ovat antaneet kiittäviä arvosteluja.
7956:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 7.
7957: 2             1907 -   AnomusmietintiS N:o 12.
7958: 
7959:        Valiokunta on myöskin kiinnittänyt huomionsa sii-
7960: hen, että pääkaupungin väestön yhä lisääntyessä yhteis-
7961: kunnan pohjakerroksissa on päässyt valloilleen arvelut-
7962: tava kiihko kaikellaisiin arvottorniin iltamiin, nurkka-
7963: tansseihin y. m., joissa vallitseva sävy on omiansa pi-
7964: laamaan ja raaistamaan yleisön siveellistä kantaa. »Kan-
7965: san Näyttämöllä» on täten tärkeä tehtävä ala-arvoisten
7966: huvitusten vastapainona ja työväen taideharrastusten tyy-
7967: dyttäjänä. Taloudellinen ahdinkotila on kuitenkin suu-
7968: ressa määrässä estänyt teatterin kehitystä. Ovirahan
7969: pienuus, huoneuston vähäinen tila y. m. seikat ovat vai-
7970: kuttaneet tulojen vähyyteen. Tästä on ollut seurauksena,
7971: ettei teatteri ole jaksanut kiinnittää vakinaisia näyttelijä-
7972: voimia, vaan sen on täytynyt tyytyä taiteenharrastajiin,
7973: jotka tilapäisesti esiintyessään eivät ole saattaneet kehittyä
7974: siiD.ä määrässä kuin jos olisivat voineet kokonaan antautua
7975: näyttämötaiteen palvelukseen. Samoin on varojen puute
7976: muissakin suhteissa haitallisesti vaikuttanut. Teatterin
7977: kannattamista varten perustettu »Osakeyhtiö Kansan
7978: Näyttämö», jonka osakepääoma on 10,000 markkaa ja
7979: jonka osakkaat ovat etupäässä Helsingin työväestön pii-
7980: reihin kuuluvia henkilöitä, on siksi vähävarainen, ettei
7981: se mitenkään voi teatterin hyväksi tehdä niin suuria uh-
7982: rauksia, jotka takaisivat tämän vastaisen toiminnan.
7983:        Ylläesitetyn nojalla on Valiokunta katsonut periaat-
7984: teessa voivansa puoltaa valtioavun myöntämistä mainitulla
7985: teatterille. Keskusteltaessa ehdotettavasta kannatuksesta
7986: on ilmennyt eri mielipiteitä. Anottua 40,000 markan suu-
7987: ruista kannatusapua on V aHokunnan enemmistö pitänyt
7988: liian korkeana, siihenkin katsoen, että sen aiheuttama
7989: tuntuva muutos teatterin toiminnassa tulisi olemaan siksi
7990: suuri, ettei Valiokunnan mielestä löydy riittäviä takeita
7991:  teatterin menestyksellä siitä suoriutumisesta nykyisellä
7992:  kehitysasteellaan. Toisaaltaon osa Valiokunnan Jase-
7993:  niä pitänyt määrätyn kannatussumman ehdottamista vai-
7994:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 7.
7995:       Valtioavun myUntliminen ,Kansan Nlyttlim611eu,           3
7996: 
7997: keana, kun ei ole nähtävissä tilejä edelliseltä toimi-
7998: kaudelta ja kun näyttämö on vasta ainoastaan suunnitellut
7999: toimintansa vakinaiseksi taidelaitokseksi. Valiokunnan
8000: enemmistö on kuitenkin katsonut voivansa ehdottaa kan:
8001: natussumman määrättäväksi 20,000 markkaan, ottaen huo-
8002: mioon teatterin vastaisen toiminnan kustannusarvion,
8003: joka on ollut Valiokunnan nähtävänä. Kun »Kansan
8004: Näyttämön» oviraha on melkoista pienempi kuin muiden
8005: tähän verrattavien valtioapua nauttivien teatterien (Maa-
8006: seututeatteri, Tampereen teatteri, Folkteatern, Svenska
8007: inhemska teatern), joiden tämänvuotinen valtioapu on
8008:  10,000-12,000 markkaa, ja kun melkoinen määrä vapaa-
8009: paikkoja on ilmotettu varattavan »Kansan Näyttämässä»
8010: kävijöille, on Valiokunta pitänyt jo mainittua kannatus-
8011: apua sitä enemmän tarpeen vaatimanaja saa sen johdosta
8012: Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
8013: 
8014:                 että kahdenkymmenen tuhannen (20,000) mar-
8015:             kan vuotuinen valtioapu myönnettäisiin Helsin-
8016:             gissä toimivalle Osakeyhtiö »Kansan Näyttä-
8017:             mölle» työväen teatterin ylläpitämistä varten.
8018:       Helsingissä lokakuun 14 p:nä 1907.
8019: 
8020: 
8021:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
8022: Hagman (osittain) ja jäsenet Gustafsson, Kivilinna, Lah-
8023: tinen (osittain), I. V. Laine (osittain), Nuorteva, Pajari, Peso-
8024: nen, Raunio, V. T. Rosenqvist, Salminen (osittain), Salo,
8025: Walavaara, Vuorimaa, E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäse-
8026: net Aromaa, Nissinen (osittain) ja Vemmelpuu.
8027: 
8028: 
8029: 
8030: 
8031:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 7.
8032: 4              1907 -   Anomusmletlnt6 N:o 12.
8033: 
8034: 
8035:                          Vastalause.
8036:       Koska Kansan Näyttämöstä, mikäli siitä todellista
8037: hyötyä lienee, saattaa nauttia ainoastaan pieni osa kan-
8038: saa, sekin pääasiallisesti kaupunkilaisyleisöä, en voi olla
8039: mukana myöntämässä sille kansan yhteisiä varoja, joita
8040: moni todella kipeä tarve odottaa. Se mahdollinen epä-
8041: johdonmukaisuus, että muilla teattereilla nykyään on val-
8042: tioapua, on poistettavissa niin pian kuin määräaika, joksi
8043: kannatus on myönnetty, menee umpeen. Kunnioittavin
8044: ehdotukseni Eduskunnalle siis on,
8045: 
8046:                  että anomus ei antaisi aihetta mihinkään
8047:             toimenpiteeseen.
8048: 
8049:      Helsingissä 14 p. lokakuuta 1907.
8050: 
8051:                                             M. Pesonen.
8052: 
8053: 
8054: 
8055: 
8056:       Anomub'Valiokunnnan mietintö N:o 7.           11:\RJAPAINOYHTIÖ VAL&
8057:      1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 12.
8058: 
8059: 
8060: 
8061: 
8062:                     Suomen Eduskunnan alamai-
8063:                n e n a n o m u s valtioavun myöntämisestä
8064:                »Osakeyhtiö Kansan Näyttämölle».
8065: 
8066: 
8067: 
8068: 
8069:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
8070:             ja Suuriruhtinas!
8071: 
8072: 
8073: 
8074: 
8075:     Eduskunnassa on tehty anomusehdotus valtioavun
8076: myöntämisestä Helsingissä toimivan.; "Osakeyhtiö Kan-
8077: san Näytt~mön" ylläpitämälle te~tt~rille, minkä ehdo-
8078: 2     1907. -   Edusk. Anom. -    Anomusmiet. N:o 12.
8079: 
8080: tuksen Eduskunta on ottanut käsiteltäväksensä.
8081:         Näyttämötaiteella on epäilemättä tärkeä sivistyk-
8082: sellinen tehtävä kaikkien kansankerrosten keskuudessa.
8083: Tunnustaen tämän onkin yhteiskunta useissa maissa
8084: tehokkaasti kannattanut sen kehittymistä tarkoitustaan
8085: vastaavaksi. Niinpä on meidänkin maassamme valtio-
8086: varoilla kanna.tettu useita sekä suomen- että ruotsin-
8087: kielisiä teattereita, tänä vuonna yhteensä noin 129,000
8088: markalla.
8089:         Käsitellessään mainittua anomusehdotusta on Edus-
8090: kunta havainnut valtioavun myöntämisen olevan tässä-
8091: kin tapauksessa sangen tarpeellisen. Kysymyksessäoleva
8092: teatteri on jo kahdeksan vuoden aikana menestyksellä
8093: toiminut Helsingin työväen kannattamana sekä huoli-
8094: matta ahtaista olosuhteistaan, jotka ovat vaatineet suurta
8095: uhrautuvaisuutta teatterin kannattajilta, kehittynyt näyt-
8096: tämöksi, josta asiantuntijat ovat antaneet kiittäviä arvos-
8097: teluja. Kansan Näyttämöllä on näin ollen tärkeä tehtävä
8098: ala-arvoisten huvitusten vastapainona ja työväen taide-
8099: harrastusten tyydyttäjänä. Taloudellinen ahdinkotila
8100: on kuitenkin suuressa määrässä estänyt teatterin kehi-
8101: tystä. Tästä on ollut seurauksena, ettei teatteri ole
8102: jaksanut kiinnittää vakinaisia näyttelijävoimia., vaan
8103: sen on täytynyt tyytyä taiteenharrastajiin, jotka tila-
8104:  päisesti esiintyessään eivät ole saattaneet kehittyä siinä
8105: määrässä kuin jos olisivat voineet kokonaan antautua
8106:  näyttämötaiteen palvelukseen. Samoin on varojen puute
8107: muissakin suhteissa haitallisesti vaikuttanut.
8108:          Ylläesitetyn nojalla on Eduskunta katsonut suota-
8109: vaksi, että valtioapua myönnettäisiin mainitulla teatterille.
8110:  Ottaen huomioon teatterin vastaisen toiminnan kustan-
8111: nusarvion, joka on ollut Eduskunnan Anomusvaliokun-
8112:  nan nähtävänä, on Eduskunta pitänyt 20,000 markan
8113: vuotuista kannatusapua puheenalaiselle laitokselle tar-
8114:  peen vaatimana ja saa sen johdosta alamais"\].udess11.
8115:  <"tnoa,
8116: Valtioavun myöntäminen »Kansan Näyttämölle».       3
8117: 
8118:               että kahdenkymmenentuhannen mar-
8119:          kan tJuotuinen valtioapu myönnettäisiin
8120:          Helsingissä toimivalle » Osakeyhtiö Kansan
8121:          Näyttämölle» työväen teatterin ylläpitämistä
8122:          varten.
8123: 
8124: 
8125: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
8126: 
8127: 
8128: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
8129: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
8130:                1907. -   Anomusmietintö N:o 13.
8131: 
8132: 
8133: 
8134: 
8135:                 Anomusvaliokunnan mietintö N:o 8
8136:            Eduskunnalle tehtyjen anomusehdotusten
8137:            johdosta, jotka tarkottavat yhteiskoulujen
8138:            ja muiden yksityisten alkeisoppllaltosten
8139:            aseman parantamista.
8140: 
8141:       Eduskunta on Anomusvaliokunnan käsiteltäväksi
8142: lähettänyt edustaja Jonas Castrenin y. m. allekirjotta-
8143: man anomusehdotuksen yhteiskoulujen kehityksen edis-
8144: tämisestä ja edustaja Juhani Arajärven y. m. anomus-
8145: ehdotuksen korkeamman valtionavun myöntämisestä
8146: yksityiskouluille ja niiden opettajien aseman turvaami-
8147: sesta (Valtiopäivät v. 1907. Liitteet VI, siv. 93-100).
8148: Niiden johdosta Valiokunta saa esittää seuraavaa.
8149: 
8150:        Viime vuosikymmenien kuluessa ovat ne kysy-
8151: mykset, joita käsiteltävänä olevat anomusehdotukset
8152: koskevat, useasti olleet valtiopäivillä pohdittavana.
8153: Siten ovat Säädyt useita kertoja anoneet erinäisten yksi-
8154: tyiskoulujen ottamista valtion huostaan tai niiden kan-
8155: nattamista valtionvaroilla; on myös pyydetty perustetta-
8156: vaksi 5-luokkaisia yhteiskouluja valtion toimesta. Vuo-
8157: den 1900 valtiopäivillä anottiin yhteiskoulujen alemmille
8158: luokille 3,000 markan ja ylemmille 2,000 markan vuotuista
8159: valtionapua. Vuonna 1885 Säädyt anoivat, että niille opet-
8160: tajille ja opettajattarille, jotka ovat valtionkoulujen opet-
8161: tajavirkoihin päteviä, annettaisiin oikeus eläkkeeseen
8162:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 8.
8163: 2              1907. -   Anomusmietintö N:o 13.
8164: 
8165: nähden määrätyillä ehdoilla laskea hyväkseen hmjotta-
8166: mastaan opettajatoimesta sellaisessa yksityiskoulussa,
8167: joka on Koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisena
8168: ja jonka opetussuunnitelman ja säännöt Hallitus on vah-
8169: vistanut, joko kaikki virkavuodet tai ainakin rajotettu
8170: määrä niistä, ehdotteeksi 15. Vuoden 1891 valtiopäivät
8171: tämän anomuksen uudistivat, kuitenkin supistaen kysy-
8172: myksessä olevat virkavuodet 10:een; vuonna 1900 anot-
8173: tiin taas oikeutta saada laskea korkeintaan 15 vuotta
8174: eläkettä varten ja palkankorotukseen nähden otettavaksi
8175: huomioon puolet yksityiskoulun palveluksessa saaduista
8176: virkavuosista.
8177:       Ne anomusehdotukset, joita Eduskunnalle nyt on
8178: tälle alalle kuuluvista kysymyksistä tehty, puolestansa
8179: osottavat, että yksityisten alkeisoppilaitostemme ja niiden
8180: opettajiston asemassa olisi paljon parannettavaa. Uudistus-
8181: toimenpiteet ovat sitä välttämättömämpiä, kun yksityi-
8182: sillä oppilaitoksilla on meillä nykyänsä jo yhtä tärkeä
8183: sija kuin valtionkouluilla. Lukuvuonna 1905-1906 oli
8184: yksityisissä lyseoissa ja yhteiskouluissa 6,142 oppilasta,
8185: tyttökouluissa 2,039 sekä alkeis- ja realikouluissa 1,486
8186: oppilasta, siis yhteensä 9,667, ja valtion lyseoissa 6,052,
8187: tyttökouluissa 3,045 ja alkeiskouluissa 488 oppilasta,
8188: yhteensä siis 9,585. Sama suhde, jonka esitetyt luvut
8189: osottavat yksityisten ja valtion oppilaitosten oppilas-
8190: määrässä, on niiden kesken myös suoritettujen ylioppilas-
8191: tutkintojen luvussa; valtion kouluista tuli viimemainittuna
8192: vuonna ylioppilaita 382 ja yksityiskouluista 403. Voi-
8193: daan siis sanoa yksityisten alkeisoppilaitosten maas-
8194: samme jo päässeen valtionkoulujen rinnalle. Tämä ke-
8195: hitys on etupäässä viime vuosikymmenen kuluessa ta-
8196: pahtunut, ja varsinkin yhteiskoulujen lisääntyminen on
8197: sen aiheuttanut.
8198:       Tunnettu asia on, että yksityiset oppilaitokset, joita
8199:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 8.
8200:           Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen.    3
8201: 
8202: on valtionavulla tuettu, ovat tulleet valtiolle maksamaan
8203: paljon vähemmän kuin sen omat koulut. Valiokunnan
8204: toimittamien laskujen mukaan ovat tavallisten valtion-
8205: lyseoiden vuosikustannukset nousseet keskimäärin noin
8206: 78,000 markkaan koulua kohden, ja siihen tulee
8207: lisäksi huoneuston vuokra, joka on arvioitu 15,000:ksi,
8208: valtion vuosimenot lyse9ta kohden tekevät siis noin
8209: 93,000 markkaa vuodessa. Yhteiskoulut, jotka oppi-
8210: määriensä puolesta vastaavat valtionlyseoita, ovat saa-
8211: neet vuotuista valtionapua tavallisesti 20,000 mark-
8212: kaa. Valtion tyttökoulut ovat vuosittain tulleet mak-
8213: samaan noin 38,000 markkaa ja vuokra voitanee
8214: arvioida 10,000 markaksi, yhteensä siis noin 48,000
8215: markkaa valtion tyttökoulua kohden. Yksityisten tyttö-
8216: koulujen valtionapu on yleensä ollut 15,000 markkaa
8217: vuodessa. Esitettyjen numerojen nojalla on merkittävä
8218: tärkeäksi valtiontaloudelliseksi eduksi se seikka, että
8219: sivistystarvetta on maassamme niin paljon voitu yksi-
8220: tyiskoulujen kautta tyydyttää. Mutta näiden hyväksi
8221: puhuvat myös erinäiset kasvatusopilliset näkökohdat.
8222: Kokemus on osott~nut, että yksityisissä oppilaitoksissa
8223:  on pantu alulle monta hyödyllistä uudistusta, jotka sit-
8224:  ten ovat valtionkouluissakin tulleet osittain käytäntöön.
8225: Ja jos se valtionapu, jota ensinmainitut ovat nautti-
8226:  neet, olisi ollut runsaampi ja ne olisivat voineet ilman
8227:  taloudellista ahtautta toimia, palkata eteviä opet-
8228:  tajavoimia pysyvästi palvelukseensa, hankkia sopivat
8229:  huoneustot sekä riittävästi opetusvälineitä, j. n. e., sil-
8230:  loin olisivat näiden oppilaitosten työn tulokset varmaan-
8231:  kin vielä paremmat.
8232:        Se kannatus, jota yhteiskoulut ovat valtiolta saa-
8233:  neet, on viime vuosina ollut 4,000 markkaa koulun
8234:  kutakin 5 alempaa luokkaa kohden, ja sen lisäksi on
8235:  muutamille yhteiskouluille myönnetty 2,000 tai 2,500
8236:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o ~·
8237: 4              1907. -   Anomusmietintö N:o 13.
8238: 
8239: markkaa kullekin 3 ylemmälle luokalle sekä erinäisiä
8240: apurahoja rinnakkaisluokkien avustukseksi. Sitä peri-
8241: aatetta, että koulujen kannatus lasketaan luokkaa koh-
8242: den, on Valiokunnan enemmistö puoltanut edelleenkin
8243: noudatettavaksi. Mutta siihen, ett'ei riittävää valtion-
8244: apua anneta alkeisoppilaitosten ylemmille luokille, joista
8245: kuitenkin on verrattain suurJ')mmat menot, ei Valio-
8246: kunta ole huomannut mitään pätevää syytä, ja sen
8247: vuoksi näyttää kohtuuden vaatimalta, että yksityiskou-
8248: lujen kaikkia luokkia varten myönnettäisiin sama val-
8249: tionapu, 4,000 markkaa vuodessa. Tässä olisi tieten-
8250: kin 9-luokkaisten koulujen ensimäinen luokka, joka
8251: oikeastansa tarkottaa valmistavaa opetusta, jätettävä
8252: lukuunottamatta. Täydellisen yksityiskoulun koko kan-
8253: natussumma nousisi siten 32,000 markkaan, joka on noin
8254: 34 OJo vastaavan valtionlyseon keskimääräisestä kustan-
8255: nuksesta, lukuunottamatta oppilaiden lukukausimaksuja.
8256:       Siihen nähden, että maalla toimivien yksityisten op-
8257: pilaitosten valtionavun saanti on tammikuun 10 p:nä 1907
8258: annetun armollisen asetuksen ja Keisarillisen Senaatin
8259: siihen nojautuvan kirjeen kautta tehty erityisesti vaikeaksi
8260: siten, että niiltä vaaditaan sellaisten ehtojen täyttämistä,
8261: jotka kaupungeissa toimivien yksityiskoulujen suhteen
8262: eivät ole tulleet kysymykseen, on VaHokunnan enemmis-
8263: tön mielestä syytä lausua, ettei se puolestansa ole huo-
8264: mannut mainittujen erikoismääräysten antamiseen olevan
8265: aihetta. Uusien yksityiskoulujen perustamista maaseu-
8266: dulle on pidettävä ilahduttavana osotuksena kansamme
8267: sivistyspyrinnöistä, joita olisi valtion toimesta kaikin-
8268: puolin tuettava. Sen vuoksi maalla toimivain oppi-
8269: laitosten tulisi saada valtion kannatusta samoilla eh-
8270: doilla kuin kaupungin koulujen. Valtionavustuksen luon-
8271: nollisena edellytyksenä olisi näihin kuten muihinkin
8272: kouluihin nähden pidettävä, että kannatettava oppilaitos
8273:       AnomU8fJaliokunnan mietintö N:o 8.
8274:         Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen.   5
8275: 
8276: on osottanut olevansa todellisen tarpeen vaatima, että
8277: sillä siis on riittävä oppilasmäärä ilman keinotekoista
8278: oppilasten keräämistä.
8279:       Se seikka, että tyttökoulut eivät nykyään nauti
8280: yhtä suurta valtionapua kuin yhteiskoulut, on VaHokun-
8281: nan enemmistön mielestä epätasaisuus, johon ei voi huo-
8282: mata riittäviä syitä. Täysin pätevien opettajavoimien
8283: hankkiminen niihinkin tyttökouluihin, jotka eivät johda
8284: yliopistoon, näyttää yhtä tärkeältä kuin muihin yksityis-
8285: kouluihin, ja Valiokunta on senvuoksi pitänyt kohtuuden
8286: mukaisena, että tyttökouluille suotaisiin valtionapua sa-
8287: mojen perusteiden mukaan kuin muille yksityisille alkeis-
8288: oppilaitoksille. Tämä periaate on sovellutettava myös
8289: n. s. jatko-opistoihin nähden, tarkottakoot nämä yli-
8290: oppilastutkintoon valmistamista tai naissivistyksen ko-
8291: hottamista yleensä.
8292:       Muutamissa yksityiskouluissa on oppilaiksi pyrki-
8293: vien suuren luvun takia järjestetty rinnakkaisluokkia,
8294: ja koska nämä ilmeisesti tulevat halvemmiksi kuin
8295: uudet oppilaitokset, eivätkä käytännössä kohtaa voitta-
8296: mattomia kasvatusopillisia vaikeuksia, ei Valiokunta ole
8297: huomannut olevan syytä evätä kannatusapua niiltäkään.
8298:       Kunyksityiskoulujen taloudellinen asema on yleensä
8299: ollut heikko, on niiden täytynyt pitää oppilasten luku-
8300: kausimaksut verrattain korkeina, paljon suurempina kuin
8301: valtionkoulujen, ja vapaaoppilaspaikkojen myöntäminen
8302: on yksityiskouluille ollut sangen vaikeata. Entistä run-
8303: saamman valtionavun kautta kävisi tämän epäkohdan
8304: poistaminen mahdolliseksi, ja Valiokunnan mielestä olisi
8305: Hallituksen kannatusta myöntäessään asetettava luku-
8306: kausimaksuihin ja vapaaoppilaspaikkoihin nähden mää-
8307: rättyjä ehtoia, jotka takaisivat, että yksityisten oppi-
8308: laitosten käyttäminen tulisi mitä laajimmille kansan-
8309: kerroksille, varattomillekin, mahdolliseksi.
8310:      Anomusvaliokunnan mietintlJ N:o 8.
8311: 6              1907. -   Anomusmietintö N:o 13.
8312: 
8313:       Tähän saakka on Hallitus ollut oikeutettu anta-
8314: maan yksityisille alkeisoppilaitoksille valtionapua kor-
8315: keintaan 10 vuodeksi kerrallaan, mutta tavallisesti on
8316: kannatus myönnetty vain 3 vuodeksi. VaHokunnan
8317: mielestä ei kuitenkaan pitäisi, jotta koulut voisivat jär-
8318: jestää taloutensa vakavalle kannalle, supistaa kanna-
8319: tusaikaa mainittua 10 vuotta lyhemmäksi, jollei siihen
8320: esiinny aivan erityisiä syitä; onhan Hallituksella sitä-
8321: paitsi erinäisissä tapauksissa valta peruuttaa myönnetty
8322: valtioapu.                        ·
8323:       Koska uusia yksityiskouluja on viime vuosina pal-
8324: jon perustettu ja luultavasti tehdään samoin eteenkin-
8325: päin, ei niitä lisämenoja, joita Valiokunnan ehdottamasta
8326: entistä runsaammasta koulujen kannattamisesta valtiolle
8327: koituisi, voida aivan tarkalleen laskea, mutta noin
8328: 504,000 markkaa, nimittäin yhteiskouluille ja 1 lyseolle
8329: 350,000 markkaa, tyttökouluille 114,000 ja niiden jatko-
8330: luokille 40,000 markkaa, näyttää tähän tarkotukseen
8331: vuosittain tarvittavan sen yli, mitä nykyänsä siihen
8332: käytetään. Tämän vuoden menosääntöön on kysymyk-
8333: sessä olevia oppilaitoksia varten otettu 889,400 markkaa.
8334: 
8335: 
8336:       Samalla kun yksityisten oppilaitosten kehitystä edis-
8337: tetään entistä runsaammalla valtionavulla, olisi VaHo-
8338: kunnan mielestä syytä ottaa niiden huomattavin peri-
8339: aate, yhteisopetus, myös valtion omissa kouluissa käy-
8340: täntöön suuremmassa määrin kuin mitä tähän asti on
8341: tapahtunut; nykyänsä on 6 sellaista valtionkoulua, joista
8342: ei ainoakaan ole täydellinen. Ne epäilykset, joita aikai-
8343: semmin on esitetty tätä koulumuotoa vastaan, on vuosi-
8344: kymmenien aikana saavutettu kokemus omassa maas-
8345: samme ylipäänsä osottanut aiheettomiksi, vaikka toiselta
8346: puolen ei voidakaan kokonansa kieltää merkitystä niiltä
8347:      Anomwsvaliokunnan mietintö N:o 8.
8348:           Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen.     7
8349: 
8350: arveluilta, joita Suomen Lääkäriseura on äskettäin asiasta
8351: antamassaan lausunnossa esittänyt, ja ·jossa tyttöjen
8352: erilaisen ruumiillisen kehityksen vuoksi heille vaaditaan
8353: jossain määrin erilaista koulunkäyntiä kuin pojille. Valio-
8354: kunnassa on tämän johdosta huomautettu, että tyttöjen
8355: heikommuus, missä sitä ilmenee, ei johdu yksin koulun-
8356: käynnistä, vaan monesta muusta syystä, eivätkä mainitut
8357: epäilykset terveydellisistä vaaroista koske 5-luokkaisia
8358: kouluja, joten ainakin näiden perustamista valtion yhteis-
8359: kouluiksi Valiokunta katsoo voitavan kaikin puolin kan-
8360: nattaa. Täydellisenäkin on kysymyksessä oleva koulu-
8361: muoto sopiva varsinkin sellaisilla paikkakunnilla, missä
8362: taloudellisista syistä ei käy päinsä laittaa eri koulua po-
8363: jille ja tytöille, mutta oppilaita saadaan kyllä riittävästi
8364: yhteiskouluun. Näin ollen Valiokunta on katsonut voi-
8365: vansa kannattaa vuoden 1906 Yleisen kouluopettaja-
8366: kokouksen yksimielisesti tekemää päätöstä, että y hteis-
8367: kouluaatteen tulee laajemmalti päästä käytäntöön valtion
8368:  kouluissa semmoisilla paikkakunnilla, joissa olosuhteet
8369: tavalla tahi toisella tekevät sen tarpeelliseksi ja tarko-
8370: tuksenmukaiseksi, ja on samalla katsottava, että kou-
8371: lulle asetetaan johtajatar ja että opetus sopivasti jae-
8372: taan mies- ja naisopettajain kesken. Huolimatta edellä
8373: mainituista paikkakunnallisista olosuhteista on VaHo-
8374: kunnassa esitetty, että kun yhteiskouluissa nykyänsä
8375: jo toimii noin 700 opettajaa ja niiden lukumäärä toden-
8376: näköisesti vuosi vuodelta kasvaa, olisi opettajiston val-
8377: mistamisen kannalta tärkeätä, että valtio ottaisi hal-
8378: tuunsa jonkun hyvin järjestetyn ja etevällä tavalla toi-
8379: mivan yhteiskoulun, jossa ne opettajat ja opettajattaret,
8380: jotka aikovat yhteiskoulujen palvelukseen, voisivat hen-
8381: kilökohtaisesti saada käytännöllistä kokemusta ja neu-
8382: voja yhteiskasvatukseen nähden.
8383: 
8384:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 8.
8385: 8              1907. -   Anomusmietintö N:o 13.
8386: 
8387:       Hankalimpia epäkohtia yksityisten oppilaitostemme
8388: toiminnassa on, kuten molemmista käsiteltävänä olevista
8389: anomusehdotuksistakin käy ilmi, se seikka, että niiden
8390: palvelukseen on yleensä vaikeata saada pysyväisesti
8391: kiinnitetyksi kokeneita opettajavoimia, kun valtionkou-
8392: lujen ylipäänsä korkeammat palkat ja muut edut ovat
8393: omansa saattamaan heitä pyrkimään valtion palveluk-
8394: seen. Opettajien yhtämittaa uudistuvaa siirtymistä, josta
8395: yksityiskouluille on tuntuvaa haittaa, voidaan parhaiten
8396: ehkäistä siten, että heille yksityiskoulun palveluksessa
8397: ollessaan toimitetaan, sikäli kuin he ovat päteviä vas-
8398: taaviin virkoihin valtionkouluissa, samanlaiset palkka-
8399: ja eläke-edut kuin mitä viimeksi mainituissa on tar-
8400: jona. Edustaja Arajärven y. m. anomusehdotuksen kol-
8401: mannessa ponnessa esitetäänkin, että opettajille yksi-
8402: tyisissä valtioapua nauttivissa oppilaitoksissa, sikäli kuin
8403: he ovat valtion kouluvirkoihin hakukelpoisia, vakuutettai-
8404: siin palkankorotukseen ja eläkkeeseen nähden yleensä
8405: samat oikeudet, kuin valtion koulujen opettajista on sää-
8406: detty tahi vastedes säädetään. VaHokunnan enemmistö
8407: ei kuitenkaan asian nykyänsä ollessa valmistamatto-
8408: malla kannalla, ole voinut tätä ehdotusta kannattaa,
8409: vaan katsoo tarpeelliseksi, että kysymystä ensin selvi-
8410: tetään, etenkin asiaa harrastavien opettajien puolelta.
8411: Periaatteessa ei Valiokunnan enemmistö ole tätä ajatusta
8412: vastustanut, ja valtio jo noudattaakin samanlaista me-
8413: nettelyä kansakoulunopettajien palkankorotuksen ja eläk-
8414: keen suhteen. Jos yksityisille oppilaitoksille annetaan
8415: entistä runsaammin valtionkannatusta, kuten edellä on
8416: ehdotettu anottavaksi, voivat ne paremmin kuin tähän
8417: asti korottaa opettajiensa palkkoja.
8418:       Kohtuuden vaatimaita näyttää myös, että yksityis-
8419:  koulujen opettajille, siirtyessään vastaavaan valtionvir-
8420: kaan, myönnetään oikeus palkankorotukseen nähden
8421:       Anomusvaliokunnan mietintiJ N:o 8.
8422:          Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen.          9
8423: 
8424: laskea hyväkseen virkavuosia yksityisoppilaitoksissa,
8425: ehdotteeksi korkeintaan 10 vuotta, siltä ajalta, jolloin
8426: ovat olleet täysin hakuk:elpoisia siihen valtionvirkaan,
8427: johon ovat astuneet. Kaikkien virkavuosien huomioon-
8428: ottaminen tässä suhteessa näyttäisi Valiokunnan mie-
8429: lestä kohtuuttoman edulliselta heille, koska val-
8430: tionkoulujen opettajat, vaikka he ovatkin yleensä pa-
8431: remmassa asemassa kuin yksityiskoulujen opettajat,
8432: siirtyessään toisenlaiseen virkaan, esim. kolleegat lehto-
8433: reiksi tai yliopettajiksi, eivät saa laskea edellistä pal-
8434: velusaikaansa palkankorotukseen nähden hyväkseen.
8435:       Kun yksityiskoulujen opettajilla jo nykyänsä on val-
8436: tion kouluun siirtyessään oikeus laskea eläkkeeseen näh-
8437:  den korkeintaan 15 virkavuotta hyväkseen, ei Valiokunta
8438:  puolestansa katso olevan syytä mihinkään muutosehdo-
8439: tuksiin tässä kohden.
8440: 
8441:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta Eduskunnalle
8442: kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
8443: 
8444:                   1) että yhteiskouluille ja muille yksityisille
8445:            alkeisoppilaitoksille, jotka - toimikoot kaupu-n-
8446:            gissa tai maalla - vastaavat todellista tarvetta,
8447:            valtionvaroista myönnettäisiin kutakin luokkaa
8448:            kohden neljäntuhannen (4,000) markan vuotui-
8449:            nen kannatus ja pitemmäksi ajaksi kerrallaan
8450:            kuin tähän asti;
8451:                   2) että yhteisopetus otetaan laajemmalti
8452:            käytäntöön valtionkouluissa siellä, missä olosuh-
8453:            teet tavalla taikka toisella tekevät sen tarpeelli-
8454:            seksi ja tarkotuksenmukaiseksi; ja
8455:                   3) että yksityiskoulujen palveluksessa ol-
8456:            leille opettajille ja opettajattarille heidän siirryt-
8457:            tyään valtionvirkaan, myönnettäisiin oikeus las-
8458:       Anomuwaliokunnan mietintö N :o 8.
8459: 10            1907. -   Anomusmietintö N:o 13.
8460: 
8461:            kea hyväkseen palkankorotukseen nähden osa
8462:            virkavuosiaan yksityisissä oppilaitoksissa siltä
8463:            ajalta, kuin ovat olleet täysin hakukelpoisia sii-
8464:            hen valtionvirkaan, johon ovat astuneet.
8465: 
8466: 
8467:      Helsingissä lokakuun 21 p:nä 1907.
8468: 
8469: 
8470:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
8471: Hagman ja jäsenet Gustafsson (osittain), Kivilinna, Käki-
8472: koski, Lahtinen, I. V. Laine, Nuorteva, Pajari (osittain),
8473: Pesonen, Raunio, V. T. Rosenqvist (osittain), Salminen,
8474: Salo, Valavaara (osittain), Vuorimaa, E. S. Yrjö-Koskinen
8475: sekä varajäsenet V. Aromaa (osittain), D. Neovius (osit-
8476: tain) ja Vemmelpuu (osittain).
8477: 
8478: 
8479: 
8480: 
8481:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 8.
8482:          Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen.   11
8483: 
8484: 
8485: 
8486: 
8487:                       Vastalauseita.
8488:                               I.
8489: 
8490:       Allekirjoittaneen mielestä on Valiokunnan ensimäi-
8491: nen ponsi seuraavissa suhteissa muutettava ja tehtävä
8492: yksinkertaisemmaksi.
8493:       Kun yksityiset tyttökoulut asetuksen mukaisesti
8494: nauttivat 15,000ja yhteiskoulut 20,000 markan suuruista
8495: vuotuista valtioapua, katson minä tämän suhteen oikeaksi.
8496: Yhteiskouluihin on nimittäin pakko paitsi johtajatarta
8497: palkata johtaja, erityiset voimistelun ja veiston opetta-
8498: jat, minkä lisäksi tulee muitakin kustannuksia. Tyttö-
8499: koulujen jatkoluokkain tulisi saada korkeampaa val-
8500: tioapua kuin tähän saakka ainoastaan mikäli ne ovat
8501: järjestetyt täydellisiksi. Sen ainoan yksityisen poika-
8502: koulun suhteen, joka maassamme tätä nykyä on ole-
8503: massa ja nauttii valtioapua, ei eduskunta-anomus ole
8504: tarpeen.
8505:       Edelleen ei maaseudun kouluja missään tapauk-
8506: sessa tarvitse erikseen mainita anomuksessa. VaHokun-
8507: nan moittimat niitä koskevat määräykset ovat sitäpaitsi
8508: oikeutettuja ja kaipaavat lievennystä ainoastaan yhdessä
8509: suhteessa - mikäli koskee sitä että kahden alimman
8510: luokan oppilasluku on oleva vähintäin 25. Nämä mää-
8511: räykset eivät tositeossa ole estäneet valtioavun myön-
8512: tämistä ainoaliekaan tällaiselle oppilaitokselle. Valtio
8513:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 8.
8514: 12            1907. -   Anomusmietintö N:o 13.
8515: 
8516: avustaa tätä nykyä yksityisiä kouluja m. m. Ikaalisissa,
8517: Forssassa, Lahdessa, Nurmeksessa ja Salossa. Vihdoin
8518: on Valiokunnan ponteen otettu määräys siitä, että kou-
8519: lujen tulee vastata todellista tarvetta, itsestään selvä.
8520:      Saan sentähden kunnioittaen ehdottaa että Edus-
8521: kunta, hyväksymällä kysymyksessä olevat 2 ja 3 pon-
8522: nen, ensimäisessä ponnessa päättäisi anoa,
8523:            että yksityisille yhteiskouluille ja oppikursseihin
8524:            nähden niihin verrattaville tyttökoulujen jatko-
8525:            luokille myönnettäisiin 4,000 markan suuruinen
8526:            vuotuinen valtioapu luokkaa kohti ja pitemmäksi
8527:            ajaksi kerrallaan kuin tähän asti.
8528: 
8529:      Helsingissä 21 p:nä lokakuuta 1907.
8530:                                          F. Gustafsson.
8531: 
8532: 
8533: 
8534: 
8535:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 8.
8536:          Yksityisten alkeisoppilaitosten edistäminen.   13
8537: 
8538: 
8539: 
8540: 
8541:                               II.
8542:       Minun mielipiteeni mukaan olisi se valtioapu, minkä
8543: valtio myöntää yksityisille oppilaitoksille, yleensä las-
8544: kettava 4,000 markan mukaan luokkaa kohti. Mutta
8545: kun varmaan tulee esiintymään tapauksia - m. m. vii-
8546: siluokkaiset tyttökoulut -, jolloin tätä määrää on pi-
8547: dettävä verrattain korkeana, niin tuntuu minusta tar-
8548: koituksenmukaisimmalta, että Valiokunnan ehdottaman
8549: ponnen sijaan pannaan toinen, jonka sanamuoto on ylei-
8550: sempää laatua.
8551:       Yhdyn edustaja F. Gustafssonin vastalauseessaan
8552: esittämään lausuntoon maaseudun kouluista.
8553:       Valiokunnan kolmannen ponnen suhteen haluan
8554: esittää seuraavaa.
8555:       Minusta näyttää itsestään selvältä, että valtio ei
8556: voi vakuuttaa yksityiskoulujen opettajille sellaisia etuja,
8557: joita se ei myönnä omien koulujensa opettajille. Mainitun
8558: ponnen mukaan olisi yksityiskoulun opettajalla, hänen siir-
8559: ryttyään vastaavaan valtion virkaan, oikeus lukea hyväk-
8560: seen osa palvelusajastaan yksityiskoulussa palkankoro-
8561:  tuksen saamiseen nähden. Sellaista oikeutta ei useissa
8562: tapauksissa kuitenkaan ole valtionkoulujen opettajilla.
8563: Jos esim. joku täysin pätevä henkilö on joitakin vuosia ·
8564:  hoitanut yhtä tai useampaa viransijaisuutta valtion kou-
8565:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 8.
8566: 14                1907. -   Anomusmietintö N:o 13.
8567: 
8568: lussa ja sitten saapi vakinaisen viran, niin hän ei pal-
8569: kankorotukseen nähden saa laskea hyväkseen vähäisin-
8570: täkään osaa virantoimitusajastaan. Niin, jos joku hen-
8571: kilö on ollut vakinaisena kollegana jonkun ajan, joka
8572: on vähempi kuin viisi vuotta, ja hänet sitten nimite-
8573: tään lehtoriksi, niin hän menettää tämänkin ajan koko-
8574: naan, kun tulee kysymys palkankorotuksen saamisesta.
8575: Mutta jos hän sen sijaan samoilla ehdoilla olisi palvel-
8576: lut yksityiskoulussa, niin hän Valiokunnan ehdotuksen
8577: mukaan saisi lukea hyväkseen palkankorotuksen saa-
8578: mista varten osan tästä palvelusajastaan. Tätä ei voi
8579: pitää oikeana, vielä vähemmän valtion oman edun mu-
8580: kaisena.
8581:       Sen nojalla mitä minulla on ollut kunnia edellä
8582: esittää, saan Eduskunnalle kunnioittavasti ehdottaa,
8583: 
8584:      että ensimäinen ponsi kuuluisi seuraavasti:
8585:                  että yhteiskouluille ja muille yksityisille
8586:            alkeisoppilaitoksille myönnettäisiin riittävä valtio-
8587:            apu, ei kuitenkaan neljäätuhatta (4,000) mark-
8588:            kaa enempää kutakin luokkaa kohden, sekä pi-
8589:            temmäksi ajaksi kerrallaan kuin tähän asti;
8590:            sekä
8591:      että Valiokunnan kolmas ponsi hyljättäisiin.
8592:      Helsingissä, 21 p:nä lokakuuta 1907.
8593:                                       V. T. Rosenqvist.
8594: 
8595: 
8596: 
8597: 
8598:      AnomtMvaliokunnan mietintö N:o 8.
8599:  •
8600: 
8601: 
8602: 
8603: 
8604: Helsinki 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
8605:             1937 -     Anomusmietintö N:o 14.
8606: 
8607: 
8608: 
8609: 
8610:                   Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö
8611:             N:o 7 neljän Eduskunnalle jätetyn anomus-
8612:             ehdotuksen johdosta lainsäädäntötoimen-
8613:             piteistä evankelis-luterilaisen papiston palk-
8614:             kauksen uudestaan järjestämiseksi sekä pa-
8615:             piston virkatalojen hallinnon siirtämiseksi
8616:             seurakunnille.
8617: 
8618: 
8619:       Eduskunta on Laki- ja Talousvaliokunnan käsitel-
8620: täviksi lähettänyt neljä anomusehdotusta, joissa l:o
8621:  edustajat Antti Mikkola y. m. anovat ,että Hallitus ot-
8622: taisi papiston palkkakysymystä koskevat asiat perinpoh-
8623: jaisen tarkastuksen alaisiksi ja siten hankitun selvi-
8624: tyksen nojalla antaisi vuonna 1909 kokoontuvalle Edus-
8625: kunnalle armollisen esityksen maamme papiston palk-
8626: kauksen uudestaan järjestämisestä anomuksessa viitat-
8627: tuun suuntaan", 2:o edustajat Lauri Ingman y. m. ano-
8628: vat ,että Kansaneduskunta pyytäisi Hallitusta viipymättä
8629: ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin maamme evan-
8630: kelis-lutherilaisen papiston palkkauksen uudestaan järjes-
8631: tämiseksi huomioonottamalla heidän anomuksessaan esi-
8632: tetyt näkökohdat", 3:o edustajat Kyösti Kallio y. m.
8633: anovat ,että Hallitus ryhtyisi toimiin, valmistaakseen
8634: niin pian kun mahdollista arm. esityksen kansanedus-
8635: kunnalle pappien palkkojen uudelleen järjestämisestä
8636: kohtuullisiksi rahapalkoiksi, anomuksen perusteluissa
8637: mainittuun suuntaan" ja 4:o edustajat Lauri Ingman
8638: y. m. anovat ,että Hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimen-
8639: piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi, jonka
8640:     Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 7.
8641: 2           1907 -    Anomusmietintö N:o 14.
8642: 
8643: kautta evankelis-luterilaisten seurakuntien papiston
8644: virkatalojen hallinto anomuksen esittämiä näkökohtia
8645: huomioonottamalla siirrettäisiin seurakunnille" (Liitteet
8646: V siv. 85-162). Koska evankelis-luterilaisen papiston
8647: hallussa olevat kirkollisvirkatalot ovat tarkoitetut papis-
8648: tolle palkkausavuksi, ovat näissä anomusehdotuksissa
8649: kosketellut asiat niin lähellä toisiansa, että Valiokunta
8650: on katsonut olevansa oikeutettu asettamaan ne yhteisen
8651: käsittelyn alaisiksi, ja saa Laki- ja Talousvaliokunta
8652: niiden johdosta esittää seuraavaa.
8653:       Kun tarkkaa niitä vaihP-ita, joiden alaisena vuo-
8654: desta 1862 alkaen vireillä ollut kysymys papiston palk-
8655: kauksen järjestämisestä maamme evankelis-luterilaisissa
8656: seurakunnissa on ollut, ei voi olla huomiota herättä-
8657: mättä se seikka, että vuosi vuodelta yhä selvemmin esiin-
8658: tyvä yleinen mielipide on lausnnut niiden periaatteiden
8659: hylkäystuomion, joiden mukaan papiston palkkaus
8660: maamme evankelis-luterilaisiss'l seurakunnissa tätä ny-
8661: kyä on järjestetty. Tämän osoittamiseksi pyytää Valio-
8662: kunta kiinnittää Eduskunnan hunmiota seuraavaan lyhyee-
8663: seen katsaukseen kysymyksen tähänastisista vaiheista.
8664:       Ne ikivanhat perusteet, joiden mukaan vuosisato-
8665: jen kuluessa papistolle oli palkkaa suoritettu, olivat jo
8666: viime vuosisadan keski vaiheilla aiheuttaneetsangenyleistä
8667: tyytymättömyyttä. Tämän johtiosta jätettiin asia Tam-
8668: mikuun-valiokunnan käsiteltäväksi vuonna 1863, ja lau-
8669: sui se mielipiteenään että kysymystä koskevat lakisään-
8670: nökset kaipaavat muutosta. Vuosien 1863-1864 val-
8671: tiopäiville jätettiinkin armollinen esitys, joka tarkoitti
8672: selvyyden saavuttamista Valtiosäätyjen tähän palk-
8673: kaukseen nähden oikeiksi katsomista perusteista. Ajan
8674: vähyyden tähden, joka ei sallinut asettaa kysymystä
8675: tyhjentävän käsittelyn alaiseksi, anoivat Säädyt että
8676: asiantuntevista kokoonpantu komitea asetettaisiin asiata
8677: harkitsemaan sekä siitä seuraaville valtiopäiville annet-
8678: taisiin arm. esitys. Tämän johdosta asetettu komitea
8679:     Laki- ja Talousvaliokunnan mietinto N:o 7.
8680:           Pappispalkkauksen järj7tämisestä.                 3
8681: 
8682: laati kaksi eri ehdotusta, joista toisessa esitettiin hen-
8683: kilömaksuja pappispalkkauksen perusteeksi, toinen sitä-
8684: vastoin asettui historiallisen kehityksen perustalle. Vuo-
8685: den 1867 säätykokoukselle jätetty armollinen esitys ra-
8686: kentui viimemainitulle periaatteelle, sekä saavutti ai-
8687: noasti Pappissäädyn hyväksymisen, jota vastoin toiset
8688: Säädyt huomauttivat että kysymys papiston palkkauksen
8689: järjestämisestä ajanmukaisella tavalla kysyi perinpoh-
8690: jaisia muutoksia nykyisissä oloissa, sekä Porvaris- ja
8691:  Talonpoikaissääty tämän ohessa anoivat seuraaaville
8692: valtiopäiville annettavaksi sellaisille periaatteille rakentu-
8693: vaa uutta esitystä, että papiston palkkaa olisi suorittami-
8694: nen seurakunnan henkilöluvun mukaan. Anomuksen
8695:  arm. esityksestä uudistivat 1872 'vuoden valtiopäivät ja
8696:  aiheutti tämä anomus uuden komitean asettamisen, joka
8697:  lausunnossaan huomautti, ettei tähän asiaan nähden
8698:  tarpeelliseksi käynyt ratkaisu ole saavutettavissa, jos
8699:  muitta mutkitta säädetään henkilömaksu perusteeksi
8700:  papiston palkkaukselle, vaan on tarpeellista huomiota
8701:  pantava kysymyksen historialliselle kehitykselle. Tämän
8702:  komitean lausunnon johdosta ja sen ehdottamaan suun-
8703:  taan annettua arm. esitystä käsiteltäessä hyväksyivät
8704:  Säädyt muutamilla muutoksilla siinä olevan lakiehdo-
8705:  tuksen, samalla lausuen että tätä lainsäädäntö-toimen-
8706:  pidettä on pidettävä väliaikaisena, koska ei kysymystä
8707:  pappispalkkauksen suorittamisesta voida katsoa tyy-
8708:  dyttävällä tavalla ratkaistuksi, ennenkuin tulee hyväksy-
8709:  tyksi periaate, joka säätää pappispalkkauksen suoritetta-
8710:  vaksi henkilöluvun mukaan. Asia raukesi tälläkin
8711:  kertaa, kunnes uusi arm. esitys, mikä 1882 vuoden
8712:  valtiopäiväin tekemän anomuksen johdosta jätettiin 1885
8713:  vuoden säätykokoukselle, ja joka pääkohdissaan hyväk-
8714:  syttiin sekä nyt on sinä lakina elokuun 15 päivältä
8715:  1886, mWJcä nojalla pappispalkkauksen järjestely on
8716:   toimeenpantu, kyllä sai aikaan muutamia pienempiä
8717:  korjauksia palkkauksen maksutavassa, mutta pääasiassa
8718:     Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 7.
8719: 4         · 1907 -    ..nomusmietintö N:o 14.
8720: 
8721: säilytti ne palkanmaksuperusteet, jotka, kuten ylläole-
8722: vasta esityksestä näkyy, kansan oikeustajunta jo aikoja
8723: sitten oli hyljättäviksi tuominnut. Kysymys kirkolli-
8724: sista virkataloista jäi edelleen avonaiseksi, kunnes vih-
8725: doin sekin saavutti nykyisen ratkaisunsa säätylain
8726: kautta 19 päivältä heinäkuuta 1892.
8727:       Että kaikkien ylempänä mainittujen lainsäädäntö-
8728: toimenpiteiden tuloksena on yhä laajemmalle levinnyt
8729: tyytymättömyys pappispalkkauksen perusteihinja maksu-
8730: tapaan nähden maan evankelis-luterilaisissa seurakun-
8731: nissa, on kaikille tunnettu tosiasia, jonka ilmaisuja
8732: Valiokunnan käsittelyn alaiseksi lähetyt anomusehdo-
8733: tuksetkin ovat. Kirkon korkealle tehtävälle kansan
8734: kasvattajana aikaa ja ijäisyyttä varten on tämä tyyty-
8735: mättömyys jo tullut sangen haitalliseksi, ja kun ei ole
8736: oikein että tämän tehtävän toteuttaminen pannaan
8737: vaaranalaiseksi ulkonaisten epäkohtien säilyttämisen
8738: kautta, eikä tyytymättömyys varmaankaan poistu, ellei
8739: sen syitä poisteta, on Valiokunta katsonut välttämät-
8740: tömäksi perinpohjaisiin uudistuksiin ryhtymisen pap-
8741: pien palkkauksiin nähden. Käsitellessään Laki- ja
8742: Talousvaliokunnalle lähetettyjä kirkollistaloudellisia asi-
8743: oita koskevia anomusehdotuksia on vähemmistö Valio-
8744: kunnassa lausunut mielipiteenään ettei lainsäädäntö-
8745: vallan ensinkään tulisi kajota pappispalkkausta koske-
8746: viin kysymyksiin, vaan olisi niiden ratkaisu jätettävä
8747: kokonansa yksityisten seurakuntien asiaksi, koska
8748: ainoasti niiden tulee suorittaa papinpalkkausta, jotka
8749: pappia tarvitsevat, mutta on VaHokunnan enemmistö
8750: ollut sitä mieltä että, samalla kuin yksityisten seura-
8751: kuntien itsehallinto-oihmdelle mikäli mahdollista en-
8752: tistä suuremmassa määrin annetaan tunnustus, on huo-
8753:  miota kiinnitettävä oleviin oloihin, jotka eivät oikeuta
8754:  asettumaan niin kauas tähtäävälle ihanteelliselle. kannalle,
8755: jota paitsi voimassa oleva perustuslaki velvoittaa valtio-
8756:  mahdin pitämään huolta siitä että evankelis-luterilainen
8757:     Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 7.
8758:            Pappispalkkauksen järjestämisestä.             5
8759: 
8760: papisto saa nauttia sille kuuluvan palkkauksen. Sa-
8761: malla kun Valiokunta yksimielisesti kannattaa anomus-
8762: ehdotuksissa pyydettyä toimenpidettä, että Eduskunta
8763: kääntyisi Keisarillisen Majesteetin puoleen anoen
8764: armollista esitystä pappispalkkauksen suorittamisesta
8765: maan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa, on Valio-
8766: kunnasta näyttänyt tarpeen vaatimaita sen suunnan
8767: osoittaminen pääpiirteissään, mikä Valiokunnan mie-
8768: lestä olisi noudatettava sanottuja palkkoja uudelleen
8769: järjestettäessä.
8770:        Kokonaan luopuen 1886 vuoden arm. asetuksen
8771: säätämistä monista eri maksutarpeista, on VaHokunta
8772: ollut sitä mieltä että kaikille kuusitoista vuotta täyttä-
8773:  neille seurakuntain jäsenille olisi säädettävä yhtä suuri
8774:  henkilömaksu, joka tekisi samalla kertaa mahdolliseksi
8775: siirtymisen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden pohjalle
8776: seurakuntien sisäisessä elämässä. Tämä maksu ei kui-
8777: tenkaan saisi olla ylen korkea, ja olisivat siitä Valio-
8778:  kunnan mielestä vapautettavat kaikki ne henkilöt, jotka
8779: nauttivat vapautta kruunulle ja kunnalle suoritettavista
8780: maksuista, elleivät ole yleensä varallisiksi tunnetuita. Jos
8781: eivät nämä henkilömaksut, joiden korkein määrä olisi
8782: säädettävä laissa, mutta joiden suuruuden yllämainitui-
8783: den perusteiden mukaan seurakunnat muuten itse saisi-
8784: vat viranomaisten valvonnan alla pidetyissä kirkonko-
8785: kouksissa määrätä, riitä vuotuisiin kirkollisiin menoihin,
8786: niin olisi samaan tapaan kuin kunnallisista ulos-
8787: teoista on säädetty, joka vuosi toimeenpantava tak-
8788: soitus kaikkia kirkollisia menoja varten seuraavan vuo-
8789: den varalle, jolloin· todennäköisesti lähimmässä tulevai-
8790: suudessa kunnallisveroja varten säädettävää progressii-
8791: vistä verotusjärjestelmää olisi noudatettava. Siten ker-
8792: tyneestä rahastosta, jonka hyväksi myöskin tuonnempana
8793: mainittava tulo kirkollisista virkataloista sekä mahdol-
8794: lisuuden mukaan korot näiden virkatalojen rahastoista
8795: lankeaisi, ja jota seurakunnat hoitaisivat joko kirkko-
8796:     Laki- ja Talousvaliokunnan mietintO N:o 7.
8797: 6          1907 -     Anomusmietintö N:o 14.
8798: 
8799: neuvostojensa tahi virkatalon lautakuntien kautta,
8800: suoritettaisiin sekä papistolle että muille seurakuntien
8801: palveluksessa oleville heidän vuotuinen palkkansa ra-
8802: hassa. Mitä tulee pappispalkkojen suuruuteen, on Va-
8803: liokunta ollut sitä mieltä että luonnottoman korkeat
8804: palkat ovat ehdottomasti alennettavat ja päinvastoin
8805: ylen alhaiset palkat korotettavat, sekä rohkenee ehdot-
8806: taa, että oppikoulujen uskonnonopettajien pohjapalkka
8807: olisi alin papin palkan määrä, olipa nauttija mihin
8808: arvoluokkaan tahansa kuuluva, sekä että seurakunnat
8809: ennen mainituissa kirkonkokouksissa saisivat määrätä
8810: palkkojen suuruuden ja niiden tasoituksen työn paljou-
8811: teen ynnä muihin olosuhteisiin nähden seurakunnan
8812: papiston kesken. Valiokunta pitäisi suotavana että
8813: papeille ahkeran seurakunnasta toiseen muuttamisen
8814: ehkäisemiseksi säädettäisiin palkankorotus 5, 10 ja 15
8815: vuoden palvelemisen jälkeen yhdessä seurakunnassa
8816: sekä että pappien eläkeolot järjestettäisiin niin, jotta
8817: kävisi mahdolliseksi virasta luopuminen työkyvyttö-
8818: mille ja vanhuuden kautta heikontuneille papeille.
8819:  Siten tulisi myöskin vähinerin tmpeettomaksi apulais-
8820:  pappi-järjestelmä ja hyödyttömän pastoraalitutkinnon
8821:  toivattavan poistamisen kautta korjautuisivat tämän
8822:  kansalaisryhmän nykyään verrattain kmjat palkkaolot.
8823:  Ollen sitä mieltä että tähän suuntaan käyvä pappispalk-
8824:  kauskysymyksen ratkaisu olisi ajan- ja oikeudenmukai-
8825:  sin saa Valioleunta ehdottaa
8826: 
8827:                    Ettti Eduskunta anoisi Htinen Keisarilli-
8828:             selta Majesteetilttitin armollista esitystti 1909
8829:             vuoden valtioptiiville papiston palkkauksen
8830:             uudestaan jtirjesttimisestti maamme evankelis-
8831:             luterilaisi'ssa seurakunnissa ptitiasiassa seuraa-
8832:             vaan suuntaan:
8833:                    J:o ettti seurakunnat maksaisivat palve-
8834:             luksessaan oleville papeille mtitirtityn, rahassa
8835:     Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 7.
8836:       Pappispalkkauksen järjestämisestä.               7
8837: 
8838:        suoritettavan palkan, joka ei saisi olla oppi-
8839:        koulujen uskonnonopettajien pohjapalkkaa
8840:        alempi, ja jonka suuruuden seka tasoituksen
8841:        pappiensa kesken heidän virkatehtäviinsä näh-
8842:        den seurakunnat itse saisivat viranomaisten
8843:        valvonnan alla pidetyissä kirkonkokouksissa
8844:        mätirätä;
8845:               2:o että ntimä palkat maksettaisiin kuhun-
8846:        kin seurakuntaan sitä tarkoitusta varten pe-
8847:        rustettavasta rahastosta, jonka tulona, paitsi
8848:        tuloa virkatalosta, olisi jokaisen kuusitoista
8849:        vuotta täyttäneen seurakunnan jäsenen suori-
8850:        tettava vuotuinen henkilömaksu, niitti lukuun-
8851:        ottamatta, jotka nauttivat vähavaraisuuden
8852:        tähden vapautta kruunulle ja kunnalle mene-
8853:        vistä ulosteoista, ja jonka henkilömaksun kor-
8854:        kein määrä olisi laissa säädettävä, - sekä
8855:        tarpeen vaatiessa sen listinti vuosittain toi-
8856:        meenpantavassa tarkoituksessa asteettaisen
8857:        tuloveron pohjalla stitidettävti maksu;
8858:               3:o että ylen korkeat palkat olisivat
8859:         alennettavat;
8860:               4:o etta usein uudistuvan seurakun-
8861:         nasta toiseen muuttamisen ehktiisemiseksi
8862:         myönnetttiisiin papeille palkankorotusta vii-
8863:         den, kymmenen ja viidentoista vuoden palve-
8864:         luksen pertista samassa seuraknnnassa, sekä
8865:         ettti asetettaisiin harkinnan alaiseksi pappien
8866:         eltikeolojen jtirjesttiminen siihen tapaan, ettti
8867:         heikkouden ja korkean ijtin tahden työhön
8868:         kykenemattömille papeille kävisi virasta luo-
8869:         puminen mahdolliseksi, sekä
8870:               5:o ettti pappien palkkausta uudelleen
8871:        jtirjestettttessti seurakunnallisen itsehallinnon
8872:         periaate saisi mahdollisesti mitti suurimman
8873:         tunnustuksen.
8874: Laki- ja Talonvaliokunnan mietintö N:o 7.
8875: 8            1907 -    Anomusmietintö N:o 14.
8876: 
8877:        Laki- ja Talousvaliokunnan käsiteltäviksi lähete-
8878: tyissä anomusehdotuksissa kosketeliaan myöskin maam-
8879: me evankelis-luterilaisten seurakuntien papiston hal-
8880: lussa olevien virkatalojen hallinnon siirtämistä papis-
8881: tolta seurakunnille. Kun Valiokunta on ottanut tämän
8882: kysymyksen käsittelyn alaiseksi, ei se tällä kertaa ole
8883: katsonut velvollisuudekseen esittää tietoja näiden virka-
8884: talojen lukumäärästä, tilusten suuruudesta y. m., yhtä
8885: vähän kuin se on katsonut tehtäväkseen senkään kysy-
8886: myksen selvittämisen, kenellä kirkollisvirkataloihin näh-
8887: den on laillinen omistusoikeus. Mainittakoon vain että
8888: vanhimmat kirkollisvirkatalomme ovat varhaisimmalta
8889: katolisuuden ajalta, jolloin yksityiset jättivät ne kirkolle
8890: lahjoituksina, toiset niistä ovat kuninkaiden lahjoitta-
8891: mia kirkolle, mutta useimmat seurakuntien itsensä
8892: hankkimia papistolle asunnoksi ja palkkausavuksi.
8893: Kysymys niiden hallinnon siirtämisestä pois papistolta
8894: on sekin jo pitemmän aikaa ollut päiväjärjestyksessä.
8895: Jo 1863-1864 vuosien valtiopäivillä jätettiin Pappis-
8896: säädyssä anomusehdotus koskeva kirkollisvirkatalojen
8897: tilusten vuokralle antamista sekä ainoastaan valttämättö-
8898: mästi tarpeellisen maa-alueen jättämistä papistolle. rrä-
8899: män anomusehdotuksen hylkäsi Sääty valiokuntaan lä-
8900: hettämättä. Samoille valtiopäiville annetussa armolli-
8901: sessa esityksessä, joka koski papiston palkkain järjestä-
8902: mistä, ehdotettiin muun muassa että, jos papin virkatalo
8903: oli niin suuri, että siitä, ylitse sellaisen maatilan, joka riit-
8904: täisi täyttämään palkan nauttijan maanviljelystuotteiden
8905: tarvetta, voitiin asetuksen mukaisesti eroittaa joku osa,
8906: tämmöinen osittaminen saisi tapahtua sekä että tämä
8907: osa virkatalosta annettaisiin vuokralle. Arm. esitys,
8908: joka annettiin 1867 vuoden valtiopäiville, sisälsi myös-
8909: kin saman suuntaisen määräyksen, ja tämä uudistettiin
8910: arm. esityksessä 1977-78 vuoden valtiopäiville. Vuo-
8911: den 1891 valtiopäivien Laki- ja rralousvaliokunnalla oli
8912: myös käsiteltävänään siihen suuntaan käyvä yksityisen
8913:     Laki- ja Talousvaliokunnan mietinttJ N:o 7.
8914:            Pappispalkkauksen järjestämisestä.             9
8915: 
8916: jättämä esitysehdotus, mutta se ei saavuttanut valio-
8917:  kunnan eikä Säätyjen kannatusta. Vasta sen jälkeen,
8918:  kun arm. asetuksen 19 p:ltä heinäkuuta 1892 määräyk-
8919:  siä pappilain rakentamisesta ja kunnossapitämisestä alet-
8920:  tiin sovelluttaa käytäntöön ja seurakunnat niiden kautta
8921:  tulivat ylenmäärin rasitetuiksi, on yleisempi huomio
8922:  alkanut kiintyä näihin virkataloihin sekä sellainen mie-
8923:  lipide voittanut yhä· enemmän alaa, että papisto olisi
8924: vapautettava näiden virkatalojen maiden hoidosta, ja on
8925:  tämä vaatimus saavuttanut paljon kannatusta papiston-
8926: kin keskuudessa.
8927:        Harkitessaan asiaa on Valiokunta havainnut nykyi-
8928:  sen asiaintilan haitalliseksi sekä papistolle että seura-
8929:  kunnille. Useimmassa tapauksessa maanviljelykseen
8930: perehtymättöminä joutuvat papit velkakuorman alaisiksi
8931:  virkataloa haltuunsa ensikerran ottaessa, eivätkä talot,
8932: joita täytyy kokonansa palkatulla työväellä hoitaa, tuota
8933:  enään nykyoloissa niin paljoa että tehty velka tulisi
8934: virkatalon tuloista maksetuksi. Palatsirnaiset rakennuk-
8935: set, joissa paikoin on toistakymmentä, jopa kolmatta-
8936: kymmentä asuinhuonetta, kysyvät suuria kustannuksia.
8937: sisustukseensa, lämpimänä- ja puhtaanapitoansa y. m .
8938: Sitä paitsi estävät pappeja heidän vasituiset virkatehtä-
8939: vänsä omistamasta virkataloille, jotka muuten ylimal-
8940: kaan ovat pitäjien parhaimpia maatiloja, niin suurta
8941: huolenpitoa että ne maanviljelystapoihin ynnä muihin näh-
8942:  den pysyisivät aikansa edistyksen tasalla, eikä niitä sen-
8943: tähden suinkaan voi yleensä pitää nykyoloissa palkan-
8944: lisänä, vaan pikemmin sen vähennyksenä, kun ne sitä-
8945: vastoin järkiperäisesti hoidettuina muuttuisivat todella
8946: tuloa tuottaviksi. Näistä syistä on Valiokunta ollut
8947: yksimielinen siitä että papisto olisi vapautettava virka-
8948: talojen tilusten hoidosta, joiden hallinto olisi siirrettävä
8949: seurakunnille. Pienempi vähemmistö VaHokunnassa on
8950: kannattanut ajatusta että kirkollisvirkatalojen hallinto
8951: jätettäisiin kunnille, mutta tämä on tuntunut enem-
8952:     Laki- ja Talousvaliokunnan mietint6 N:o 7.
8953: 10           1907 -     Anomusmietintö N:o 14.
8954: 
8955: mistöstä luonnottomalta, koska ne kerran ovat kirkolli-
8956: sia virkataloja ja tulo niistä käytettävä seurakunnalli-
8957: siin tarkoituksiin. Valiokunnasta on näyttänyt siltä
8958: että olisi vahingoksi, jos seurakunnat saisivat oikeuden
8959: myydä kirkolliset virkatalonsa, sillä siten tuhlautuisi
8960: tärkeä-arvoinen seurakunnallinen kiinteä omaisuus, joka
8961: oikein käytettynä epäilemättä ajan pitkään tuottaisi pal-
8962: jon suurempaa hyötyä. Valiokunta on ajatellut että
8963: seurakuntien tulisi hallita kirkollisvirkatalojensa metsiä
8964: mikäli niiden laajuus sitä sallii, yhteisinä metsämaina,
8965: joten niistä järjellisesti hoidettuina saataisiin arvokas
8966: tulolähde seurakunnille. Virkatalojen maihin nähden on
8967: Valiokunta ollut sitä mieltä, että seurakunnat ja yksityiset
8968: nauttisivat niistä suurimman hyödyn, jos niitä
8969: osaksi annettaisiin pienempinä palstatiloina tilattomille
8970: pitempiaikaista vuokraa vastaan, osaksi vuokrattaisiin
8971: tonttipaikoiksi. Näin menetellessä olisi tulo virkataloista
8972: arvokas lisä sille rahastolle, jonka varoista pappein
8973: palkkaus sekä muut kirkolliset menot suoritettaisiin,
8974: jopa niihin määriin että monessa seurakunnassa rasitus
8975: papiston palkkauksesta hupenisi aivan mitättömiin.
8976: Kysymykset nykyisten virkalojen asuinrakennusten
8977: ynnä tarpeeellisten ulkohuoneiden säilyttämisestä pappi-
8978: loina sekä pienemmän maa-alueen jättämisestä papille
8979: ynnä näiden rakennusten vastaisesta kunnossapidosta,
8980: huoneiden lukumäärä y. m., kuuluvat Valiokunnan
8981: mielestä seurakunnallisen itsehallinnon alalle sekä saa-
8982: vuttavat varmaan kaikkia tyydyttävimmän ratkaisun,
8983: jos ne jätetään kokonaisuudessaan seurakuntien itsensä
8984: päätettäviksi Hallituksen valvonnan alla. Kaiken tä-
8985: män nojalla saa Laki- ja Talousvaliokunta kunnioittaen
8986:  ehdottaa
8987: 
8988:                     että Eduskunta anoisi Hänen Keisaril-
8989:              liselta Majesteetiltään 1909 vuoden valtio-
8990:              päiville armollista esitystä maamme evanke-
8991:      Laki- ja Talousvaliokunnan mietinttJ N:o 7.
8992:          Pappispalkkauksen järjestämisestä.              11
8993: 
8994:           lisluterilaisten seurakuntien papiston hallussa
8995:           olevien virkatalojen hallinnon siirtämisestä
8996:           asianomaisille seurakunnille, huomioonotta-
8997:           malla
8998:                  J:o että seurakuntien tulisi hallita näiden
8999:           kirkollisten virkatalojen metsiä, mikäli niiden
9000:           laajuus sitä sallii, yhteisinä metsämaina, sekä
9001:           osaksi jättää niiden maita pienempinä palsta-
9002:           tiloina tilattomille pitempiaikaista vuokraa
9003:           vastaan, osaksi vuokrata niitä tonttipaikoiksi;
9004:                  2:o että vuotuinen tulo näistä virkata-
9005:           loista sekä virkatalojen rakennusrahaston yli-
9006:           jäämä käytettäisiin papiston palkkausrahaston
9007:           hyväksi, sekä
9008:                 3:o että seurakuntien itsensä päätettä-
9009:           viksi jätetään kysymykset nykyisten virka-
9010:           talojen asuinrakennusten ynnä tarpeellisten
9011:           ulkohuoneiden säilvttämisestä pappilaina sekä
9012:           pienemmän maa-alueen jättämisestä papeille
9013:           ynnä näiden rakennusten vastaisesta kunnossa
9014:           pidosta, huoneiden lukumäärästä j n. e.
9015:      Helsingissä, 23 p. lokakuuta 1907.
9016: 
9017: 
9018:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa varapuheen-
9019: johtaja Malmivaara, jäsenet Hoikka, Johansson, Järvi-
9020: nen, Kirves, 0. A. Laine, Nix, Orasmaa, Paunu, Pennanen,
9021: V. Perttilä, Pullinen, Rantanen, Snellman ja Wasastjerna
9022: sekä varajäsenet Laakso, Kuisma, Merivirta ja Terva-
9023: niemi.
9024: 
9025: 
9026: 
9027: 
9028:    Laki- ja Talousvaliokunnan mietinto N:o 7.
9029: Helsinki 1907, Suomalaisen Kansan Kirjapaino.
9030:               1907. -               Edusk. Anom. · - Anomusmiet. N:o 14.
9031: 
9032: 
9033: 
9034: 
9035:                                            S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i·
9036:                                     n e n a n o m u s lainsäädäntötoimenpiteistä
9037:                                     evankelis-luterilaisen papiston palkkauksen
9038:                                     ja pappien virkatalojen hallinnon uudestaan
9039:                                     järjestämiseksi.
9040: 
9041: 
9042: 
9043: 
9044:           Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
9045:                   ja Suuriruhtinas!
9046: 
9047: 
9048: 
9049: 
9050:      Näillä valtiopäivillä on Eduskunnalle annettu
9051: erityisiä anomusehdotuksia, jotka tarkoittavat muu-
9052: to~sia voimassaolevaan lainsäädäntöön evankeli6~
9053:   '   •   •        '   •   ,•   -     -   •    •    -   -   +   ~   '   -   •   •   •   •   •   -
9054: 2    1907. -   Edusk. Anom. -- Anomusmiet. N:o 14.
9055: 
9056: luterilaisen papiston palkkauksesta ja pappien vir-
9057: katalojen hallinnosta.
9058:       Ne vanhat perusteet, joiden mukaan papis-
9059: tolle on palkkaa suoritettu, olivat jo viime vuosi-
9060: sadan keskivaiheilla aiheuttaneet sangen yleistä
9061: tyytymättömyyttä. Kysymyksen oltua esillä useilla
9062: valtiopäivillä, annettiin 5 päivänä elokuuta 1886
9063: Valtiosäätyjen myötävaikutuksella syntynyt asetus,
9064: minkä nojalla papiston palkkauksen järjestely sitten
9065: toimeenpantiin. Tämä asetus kyllä sai aikaan muu-
9066: tamia pienempiä korjauksia palkkauksen maksuta-
9067: vassa, mutta pääasiassa säilytti se entiset palkan-
9068: maksuperusteet.
9069:       Kerrottu lainsäädäntötoimenpide ei kuitenkaan
9070: kyennyt poistamaan tyytymättömyyttä papiston
9071: palkkauksen perusteihin ja maksutapaan. Kun kir-
9072: kon tehtävän toteuttamista ei ole pantava vaaran-
9073: alaiseksi ulkonaisten epäkohtien säilyttämisen kautta,
9074: on Eduskunta katsonut välttämättömäksi perinpoh-
9075: jaisiin uudistuksiin ryhtymisen papiston palkkauk-
9076: seen nähden. Samalla kuin seurakuntien itsehal-
9077: linto-oikeudelle on entistä suuremmassa määrin an-
9078: nettava tunnustusta, on lainsäädännön kautta kui-
9079: tenkin pidettävä huoli siitä, että evankelis-luterilainen
9080: papisto saa nauttia kohtuullisen palkan. Palkan-
9081: maksuperusteet olisivat ajanmukaisella tavalla-uu-
9082: distettavat ja tähänastinen palkanmaksutapa muu-
9083: tettava siten, että pal-kka määrätään rahassa, ja kun
9084: nykyään vallitsee tuntuva epätasaisuus palkkojen
9085: suuruudessa, olisivat palkat, mikäli ne ovat tar-
9086: peettoman korkeat, aleunettavat ja ylen alhaiset
9087: palkat kohtuullisesti korotettavat.
9088:       Kysymys papiston virkatalojen hallinnon siir-
9089: tämisestä papistolta seurakunnille on sekin jo pi-
9090: temmän aikaa ollut yleisen keskustelun esineenä.
9091: Sen jälkeen kuin 19 päivänä heinäkuuta 1892 an-
9092: nettua asetusta pappilain rakentamisesta ja kun-
9093:                                                        .,
9094:           Papiston palkkauksen järjestämisestä.        i)
9095: 
9096: 
9097: 
9098: 
9099: nossapitämisestä on alettu sovelluttaa käytäntöön
9100: ja havaittu, että seurakunnat niiden kautta tulivat
9101: ylenmäärin rasitetuiksi, on se mielipide voittanut yhä
9102: enemmän alaa, että virkatalojen hallinto olisi siir-
9103: rettävä seurakunnille.
9104:       Nykyinen asiaintila onkin haitallinen sekä pa-
9105: pistolle että seurakunnille. Useimmissa tapauksissa
9106: joutuvat papit velkakuorman alaisiksi virkataloa
9107: haltuunsa ottaessaan. Sitä paitsi ovat papit yleensä
9108: maanviljelykseen perehtymättömiä, ja heidän varsi-
9109: naiset virkatehtävänsä estävät heitä omistamasta
9110: virkataloille niin suurta huolenpitoa, että niiden
9111: maanviljelys pysyisi aikansa edistyksen tasalla.
9112: Näistä syistä olisi papisto vapautettava virkatalojen
9113: hoidosta. Virkatalojen metsiä, mikäli niiden laajuus
9114: sitä sallii, olisi hallittava seurakuntien yhteisinä met-
9115: sämaina, joten niistä järjellisesH hoidettuina saa-
9116: taisiin arvokas tulolähde. Virkatalojen muista tiluk-
9117: sista taas, ne kun tavallisesti sijaitsevat pitäjäin
9118: keskustassa, saataisiin suurin hyöty, jos niitä osaksi
9119: annettaisiin pienempinä vilj elyspalstoina tilattomille
9120: pitempiaikaiselle vuokralle, osaksi vuokrattaisiin
9121: asuntoaloiksi. Kysymykset nykyisten virkatalojen
9122: rakennusten säilyttämisestä pappiloina ja näiden
9123: rakennusten kunnossapidosta, soveliaan maa-alueen
9124: jättämisestä papin käytettäväksi ynnä muut tähän
9125: kuuluvat seikat saavuttanevat tyydyttä vimmän rat-
9126: kaisun, jos ne jätetään kokonaisuudessaan seura-
9127: kuntien itsensä päätettäviksi Hallituksen valvonnan
9128: alla.
9129:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty saa Edus-
9130: kunta alamaisimmasti anoa :
9131: 
9132:                     että Teidän Keisarillinen Ma-
9133:                jesteettinne suvaitsisi 1909 vuoden
9134:                valtiopäiville antaa armollisen esi-
9135:                tyksen papiston palkkauksen uudes-
9136: 4   1907. -   Edusk. Anom. -      Anomusmiet. N:o 14.
9137: 
9138:               taanjärjestämisestä maan evankelis-
9139:               luterilaisissa seurakunnissa siihen
9140:               suuntaan, että pappien palkka tulisi
9141:               kohtuulliseksi ja rahassa määrätyksi
9142:               sekä papiston virkatalot tarkoituksen-
9143:               mukaisesti käytetyiksi.
9144: 
9145: 
9146:     Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
9147: 
9148: 
9149:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1907.
9150: 
9151: 
9152: 
9153: 
9154:         Helsinki 1908. Helsingin Sentraalikirjapaino.
9155:                1907. -    Anomusmietintö N:o 14.
9156: 
9157: 
9158: 
9159: 
9160:                        Rautatievaliokunnan mietintö
9161:                   N:o 3 joenperkauksia ja suonkuivatuksia
9162:                   koskevien anomusehdotuksien johdosta.
9163: 
9164: 
9165: 
9166:        Eduskunnalta on Rautatievaliokunta saanut valmistelta-
9167: vakseen alempana mainitut jokien perkauksia ja soiden kuiva-
9168: tuksia koskevat anomusehdotukset, jotka ovat painetut Liit-
9169: teiden VII sivuilla 145-156. Valiokunnalle on jätetty Edus-
9170: kunnan lähetekeskustelussa syntyneet lausunnot ja on Valio-
9171: kunta saanut käytettäväkseen nätä asioita koskevia asiakir-
9172: joja ja tutkimustuloksia. Sitäpaitsi on Valiokunnalla, käsitelles-
9173: sään Kokemäenjoen tulvien alentamiskysymystä, ollut neuvot-
9174: televana asiantuntijana Yli-insinööri Tie- ja Vesirakennusten
9175: Ylihallituksessa K. R. v. Willebrand.
9176: 
9177: 
9178: 
9179: 
9180:                  Kemijoen koskien perkaus.
9181:       Asianomaisten pyynnöstä on Tie- ja Vesirakennusten
9182: Ylihallitus jo toimituttanut anomusehdotuksessa mainitun
9183: tutkimuksen Kemijärven ja Rovaniemen alapuolella olevan
9184: Valajan kosken välillä.
9185:       Vastikään valmistuneesta ehdotuksesta käy selville, että
9186: tulvat eniten vaivaavat KemiJärven kirkonkylän lähellä olevia
9187: niittymaita ja Rovaniemen yläpuolella olevaa jokien haaraus-
9188: kohtaa. Eri ammattimiesten arvostelun mukaan tuotti vuo-
9189:      RautatievaUokunnan mietintö N:o 3.
9190: 2            Joenperkauksia ja suonkuivatuksia.
9191: 
9192: den 1899 suuri tulva Kemijärvellä vahinkoa noin 32,000-
9193: 57,000 markan arvosta jotavastoin vahinko tavallisten tul-
9194: vain jälkeen on paljo pienempi ja muutamina vuosina sitä
9195: ei synny lainkaan. Rovaniemen luona ou vuotuinen vahinko
9196: arvosteltu 6,400 markaksi.
9197:        Järjestelytyöt niin runsasvetisissä joissa, kuin Kemin-
9198: joki ja sen sivuhaarat ovat, tulevat yleensä hyvin kalliiksi ja
9199: ovat ne tässäldn tapauksessa eri ehdotusten mukaan las-
9200: ketut maksavan 2.0 eli 2.5 milj. markkaa.
9201:        Kruunulla on Kemijoen ympärillä laajoja metsämaita,
9202: joilta tukkien uitto, varsinkin pitempien matkojen takaa,
9203: käy varsin kalliiksi. Ja voisi sentähden olla mahdollista
9204: että parantamalla uittoteitä näiden metsien arvoa voitai-
9205: siin kohottaa. 1\1utta nyt on tiedettävästi tukkien uitto
9206: Kemijärven alapuolella hyvin järjestetty eikä kärsine niin
9207: paljo mainittujen tulvien takia, vaan enemmänkin niistä
9208: rajoittavista määräyksistä jo\ta lohikalastuksen hyväksi on
9209: laadittu. Suurimpana syynä uiton kallenteen lienevät kui-
9210: tenkin seudulla vallitsevat tavattoman korkeat elantokustan-
9211: nukset ja myöskin vaikeat ja pitkät uittotiet jokien lat-
9212: voilla.
9213:        Tosin ei pienempää puuta nykyään voida Kemijoessa
9214: uittaa, mutta tuskin se puheena olevan perkaustyönkään
9215: kautta kävisi mahdolliseksi, sillä matkan pituus, virran voima
9216: ja suuri veden paljous sekä laaja suisto ovat sille pahim-
9217: pana esteenä.
9218:        Yllämainittujen seikkojen perusteella on Valiokunta
9219: katsonut ett'ei perkaustyi)stä koituva hyöty vastaa siihen
9220: vaadittavia suuria kustannuksia eikä tulvat ole niin turmi-
9221: ollisia, että niiden ehkäisemiseen siitä huolimatta olisi ryh-
9222:  dyttävä ja saa sentähden kunnian ehdottaa
9223: 
9224:                        ett' ei Eduskunta ryhtyisi mikinkään
9225:                   toimiin tämän anomusehdotuksen johdosta.
9226: 
9227: 
9228: 
9229:       Rautatievaliokwnnan mietintö N:o 3.
9230:               1907. -   Anomusmietintö N:o 14.                3
9231: 
9232:                    Lapuanjoen perkans.
9233:       Kyseltyään Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksesta
9234: anomusehdotuksessa mainitun Lapuanjoen tutkimuksen tulok-
9235: sia, on V aHokunta saanut tietää että tutkimustyöt jo ovat
9236:  päättyneet ja perkausiöitä varten ehdotuskinlaadittu. Mutta
9237:  kun kustannukset sen mukaan olivat kovin suuret, nous-
9238: ten aina 7 milj. markkaan, ryhdyttiin laatimaan uutta hal-
9239: vempaa suunnitelmaa.
9240:        Kun on ilmoitettu että tämä uusi ehdotus valmistuu
9241: vielä tämän vuoden kuluessa, niin on Valiokunta, vaikka se
9242:  pitääkin asian tärkeänä, katsonut sopivimmaksi odottaa eh-
9243: dotuksen valmistumista ennenkuin asiaa ruvetaan käsitte-
9244: lemään ja saa Valiokuuota sentähden ehdottaa
9245: 
9246:                       ett'ei Eduskunta näin ollen ryhtyisi
9247:                  asiaa käsittelemään.
9248: 
9249: 
9250: 
9251: 
9252:            Kokemäenjoen tulvien laskeminen.
9253: 
9254:       Kokemäen joen kautta laskevat monet suuret Keski-
9255: suomen järvet vetensä Pohjanlahteen, mutta se mutkikas ja
9256:  koskineo uoma ei ehdi kyllin nopeaan johtaa järvien keväi-
9257: sin paisunutta vesimäärää. Vesi patontuu ja tulvii rantojen
9258: yli peittäen usein keskikesänkin aikana matalarumat viljelys-
9259:  maat moniksi viikoiksi tuottaen viljelyksille suuria vahinkoja.
9260: Näitä tulvanalaisia maita on enimmäkseen joen lähteillä ole-
9261: vien järvien ja joen ylisen juoksun varsilla, erittäinkin Vana-
9262: janselän, Pyhäjärven, Kuloveden, Rautaveden, Liekoveden
9263:  rannoilla sekä Hartolan ja Kiviniemen vuolteen, Koskinie-
9264: men ja Ketolankosken välillä.
9265:       Tulvien korkeus voidaan tällaisessa tapauksessa alentaa
9266:  ainoastaan siten että joki tulvivien kohtien alapuolella
9267: - siis Kokemäenjoki pitkin pituuttaan - perataan niin
9268: avaraksi, että se voi niellä tulvan aikaisenkin vesimäärän
9269:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 3.
9270: 4            Joenperkauksia ja suonkuivatuksia.
9271: 
9272: ilman että vedet joen alajuoksullakaan nousevat rantaäyräi-
9273: oen yli.
9274:        Kuten anomusehdotuksessakin mainitaan on Kokemäen
9275: joen koskia jo vanhoista ajoista saakka perattu ja siten ovat
9276: kaikki helpommat työt jo ennen tehdyt niin että lisäparannuk-
9277: sien saavuttamiseksi täytyy nyt suorittaa laajasuuntaisia sy-
9278: vennys ja perkaustöitä.
9279:        Näitä varten on pitempiaikaisten tutkimusten perusteella
9280: laadittu kaksikin vaihtoehtoista ehdotusta.
9281:      · Aikaisempi suunnitelma on laadittu seudun maanviljeli-
9282: jäin toivomusten mukaisesti ja laskettaisiin sen mukaan järvi-
9283: osien tulvaveden korkeutta 0,59-0,96 metriä ja joen tulvia
9284: 0,79-1,10 metriä. Vertailun perusteeksi on otettu vuonna
9285: 1903 sattunut varsin korkea tulva, joka kesti niin kauan
9286: että sen peittämiltä viljelyksiltä tuskin saatiin mitään satoa.
9287: Tämän suuruisen alennuksen kautta saavutettava hyöty on
9288: laskettu muuttamalla mainittuna vuonna syntynyt vahinko 5
9289: prosentin mukaan pääomaksi ja tultu 5,864,000 markan
9290: loppusummaan. Perkaustyöt puolestaan arvioidaan maksavan
9291: 5,605,000 mk.
9292:        Kun alennustyön tulokset eivät kuitenkaan kaikissa
9293: vesistön osissa ole yhtä epäedullisia on toinen suunnitelma
9294: laadittu niin, että ainoastaan kannattavarumat osat työstä
9295: ovat ehdotetut tehtäviksi. Mutta silloin on täytynyt tyytyä
9296: melkoista (n. 0,4o-0,50 m.) pienempään laskuun, ja kun nämät
9297: osat enimmäkseen ovat joen latvoilla olevia järviä, on edelli-
9298: sessä mainituista syistä myöskin alempana jokivarrella täy-
9299: tynyt ehdotelia sen verran perkaustöitä etteivät tulvat siellä
9300: ainakaan enenisi. Sen vuoksi nousevat työkustannukset
9301: tässäkin tapauksessa 4,136,000 markaksi eikä hyötyä kuiten-
9302: kaan ole voitu laskea 4,308,000 markkaa suuremmaksi, ylem-
9303: pänä mainitun laskuperusteen mukaan.
9304:        Tehtäköönpä siis työt kumman suunnitelman mukaan
9305: tahansa niin näyttävät ne vaativan suuria rahamääriä ja on
9306: niistä odotettavissa oleva hyöty kustannuksiin nähden niin
9307: vähäinen ett'ei Valiokunta ole voinut ehdottaa kumpaakaan
9308: yleisillä varoilla toteutettavaksi.
9309:      Rautatievaliokunrum mietintö N:o 3.
9310:               1907. -    Anomusmietintö N:o 14.           5
9311: 
9312:       Sen sijaan on V aHokunta tiedustellut eikö voitaisi
9313: muutamin kohdin vieläkin pienemmillä perkanatöillä saada
9314: edullisia tulaksia aikaan, mutta on V aHokunta tullut huo-
9315: maamaan että pienemmästä tulvaveden laskemisesta ei olisi
9316: maanviljelykselle vastaavaa hyötyä eikä sellainen työ asian-
9317: tuntijan lausunnon mukaan tulisi sanottavat halvemmaksi-
9318: kaan.
9319:       Sitävastoin on mainittu, että se komitea, joka tutkii
9320: rautateittemme läheisyydessä olevien koskien sopivaisuutta
9321: sähkövoiman synnyttämiseen rautateittemme käyttöä varten,
9322: on Kokemäen joessa tavannut paikan, josta lyhyemmän ka-
9323: navan avulla voitaisiin saada melkoinen voima ja että tämän
9324: kanavan kautta tulvat osassa Kokemäenjokea melkoisesti las-
9325: kisivat ja osa ylempänä mainittujen perkausehdotusten tarko-
9326: tuksesta siten saavutettaisiin. Koska ei ehdotus mainittua
9327: kanavaa varten vielä ole valmis ei Valiokunta kuitenkaan
9328: ole tahtonut sitä sen enemmän huomioonsa ottaa.
9329:       Ylempänä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen
9330: ehdottaa
9331: 
9332:                       että Eduskunta antaisi KokemäenJoen
9333:                  perkauskysymyksen vastaiseksi rau,eta.
9334: 
9335: 
9336: 
9337:                    Konnunsuon kuivatus.
9338:       Lappeen, Joutsenon ja Jääsken kuntien rajamailla
9339: oleva Konnunsuo on alaltaan 2,619 hehtaaria ja omistaa
9340: kruunu siitä keskiosan eli 2,400 ha, josta noin 200 ha on
9341: metsääkasvavaa kuivaa maata, mutta muu osa vetelää aina
9342: 29 jalan syvyistä rahkasuota. Rannat ovat viljelyskelpoista
9343: suvensekaista maata ja kuuluvat yksityisille.
9344:       E.nsimäisen kuivatus-suunnitelman Konnunsuolle on laa-
9345: tinut insinööri 0. F. Lindberg jo vuonna 1871. Sen mu-
9346: kaan tulisi koko suon kuivatus maksamaan 1,18 milj. markkaa.
9347: Toinen ehdotus on insinööri G. H. Öhmanuin tekemälvuonna
9348: 1885 ja ehdottaa hän, että suota kuivattaisiin ainoastaan
9349:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 3.
9350: 6             Joenperkauksia ja suonkuivatuksia.
9351: 
9352: sen verran, että yksityisille kuuluvat viljelykselle kelpaavat
9353: rantamaat- alaltaan 390-440ha -tulisivat kuiville. Kus-
9354: tannukset arvioitiin 201,200 markaksi. Useampaan kertaan
9355: on tämän suon kuivattamista sen jälkeen anottu, mutta aina
9356: ovat asianomaiset ammattimiehet, joiden lausuntoja on vaa-
9357: dittu, antaneet epäävän vastauksen.
9358:       On vedottu siihen että työstä koituva hyöty on liian
9359: pieni ja maanomistajain lupaamat avustukset kovin vähäiset,
9360: ja varottavana esimerkkinä viitattu Oulun läänissä olevan
9361:  Pelson suon kuivatustyöhön, joka on niellyt paljon valtion
9362: varoja tuottamatta vielä sanottavaa hyötyä.
9363:       Viimeksi on kysymys ollut esillä 1901 Viipurin läänin
9364: Kuvernöörin kertomuksen johdosta läänin tilasta vuonna 1900,
9365: missä kertomuksessa Konnunsuo ehdotetaan kuivattavaksi.
9366:        Viipurin läänin läntisen piirin lääninagronoomi A.
9367: Gylden mainitsee Maanviljelyshallitukselle antamassa lausun-
9368: nossaan, että Konnunsuon rannat voitaisiin kuivata 128,000
9369: markalla, mikä vastaisi noin 53 m:kan kustanousta jokaista
9370: hehtaaria kohden. Mutta lääninagronoomi ei pidä luulta-
9371: vana, että seutulaiset olisivat halukkaita pitämään kuiva-
9372: tusojia kunnossa, jos ne kaivettaisiinkin, taikka ryhtyisi-
9373: vät näitä rantoja viljelemään, koska puutetta ei viljelys-
9374: maasta ole.
9375:       Valiokunta pitää erittäin suotavana, että soiden vilje-
9376: lemiseen yhä enemmän ryhdytään ja niiden kuivatuksia valtion
9377: puolelta avustetaan. Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut kan-
9378: nattaa tämän anomusehdotuksen hyväksymistä, koska perin-
9379:  pohjaisempi kuivatus tulisi kovin kalliiksi ja osittaisen laske-
9380: misen tuottama hyöty on epävarma. Sitäpaitsi koituisi tästä
9381: hyötyä ainoastaan harvoille yksityisille maanomistajille ja
9382: hekin siitä huolimatta ovat jättäneet uudistamatta ne avus-
9383: tuslupaukset, mitkä näyttävät. seuranneen ensimäisiä kuivatus-
9384: anomuksia.
9385:        Valiokunta saa sentähden ylempänä mainitun, nojalla
9386: ehdottaa
9387:                        ett' ei Eduskunta ryhtyisi mihinkään
9388:                   toimiin tämän anomusehdotuksen johdosta.
9389:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 3.
9390:               1907. -    Anomusmietintö N:o 14.                7
9391: 
9392:        Näiden asiain käsittelyssä ovat olleet osallisina: puheen-
9393: johtaja Sipilä sekä jäsenet Bäck, M. Hoikka, A. P. Hämä-
9394: läinen, Häyrynen, M. Knuutila, Leppänen, Mäkelä, Mäkelin,
9395: Nykänen, Schultz Sipponen, Sivenius, J. Suomalainen, Waa-
9396: rala ja Vahe sekä varajäsenet Helkiö (osittain), Rantanen
9397: (osittain) ja Torppa (osittain).
9398: 
9399:       Helsingissä, Lokakuun 16 p:nä 1907.
9400: 
9401: 
9402: 
9403: 
9404:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 3.
9405: Helsinki 1907.   Helsingin Sentraalikirjapainossa.
9406:               1907. -    Anomusmietintö N:o 15.
9407: 
9408: 
9409: 
9410: 
9411:                       Rautatievaliokunnan mietintö
9412:                  N:o 4 Ahvenanmaan laivaliikettä koskevan
9413:                  anomusehdotuksen johdosta.
9414: 
9415: 
9416: 
9417:       Tätä asiaa koskeva anomusehdotus, jonka Eduskunta
9418: on lähettänyt Rautatievaliokunnan valmisteltavaksi, on pai-
9419: nettu Liitteiden VII sivuilla 157-160.
9420: 
9421: 
9422: 
9423: 
9424:        Kesäaikaan on Ahvenanmaa ja sen saaristo vilkkaassa
9425: yhteydessä mannermaan kanssa sekä Suomen että Ruotsin
9426: puolella. Liikettä välittävät useat pienemmät laivat ja me-
9427: renkulkuun on luonto opettanut koko asujamiston. Mutta
9428: kun meri alkaa jäätyä, keskeytyy kesäliike ja vasta talvi-
9429: kelillä päästiin ennen kulkemaan jäiden yli mannermaalle.
9430: Sittemmin ovat kuitenkin muutamat laivat jatkaneet kulkuaan
9431: myöhempäänkin ja viime vuosina ovat Bore-yhtiön laivat
9432: ylläpitäneet säännöllistä laivaliikettä koko tai ven, kulkien
9433: kakRi kertaa viikossa Turusta Maarianhaminan kautta Tuk-
9434: holmaan.
9435:        Tästä talviliikkeestä on Ahvenanmaalle ollut suuri
9436: hyöty, sillä sen kautta se on vuoden ympäriinsä pysynyt
9437: yhteydessä muun maan kanssa ja saanut tuotteilleen edullisia
9438: myöntipaikkoja m. m. Tukholmassa, jossa ruokatavarain hinnat
9439: ovat melkoista korkeammat kuin Suomessa. Onpa väestö
9440: juuri tämän johdosta yhä enemmän alkanut harjoittamaan
9441: maanviljelystä ja karjanhoitoakin.
9442:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 4.
9443: 2                  Ahvenanmaan laivaliike.
9444: 
9445:        Ahvenanmaalaisissa on sentähden herättänyt huolta ja
9446: paheksumista, kun Bore-yhtiö, saadakseen mahdollisimman
9447: nopean yhteyden Turun ja Tukholman välille, aikoo nyt
9448: osaksi sivuuttaa Maarianhaminan ja panna vaan pienemmän
9449: laivan kulkemaan Turun ja Maarianhaminan väliä.
9450:        Ahvenanmaan ja sen saariston väkiluku on nykyään
9451: noin 25,000 henkeä ja väentiheys n. 18.5 henkeä neliökilo-
9452: metrillä. Asujamisto ei tosin ole vallan suuri ja on sekin
9453: osaksi hajaantunut laajaan saaristoon, itse mantereella kun
9454: asuu n. 18,500 henkeä, mutta ansaitsee sen asema kuitenkin
9455: huomiota sen vuoksi, että se, sillä aikaa kun useat maan
9456: muista seuduista ovat saaneet nauttia yleisillä varoilla raken-
9457: nettujen ja ylläpidettyjen kulkuneuvojen tuottamia etuja, on
9458: liikeneuvoihin nähden kokonaan ollut joko oman taikka
9459: muutamien yksityisten yhtiöiden yritteliäisyyden varassa.
9460:        Valiokunta uskoo kylläkin, että säännöllinen läpi vuo-
9461: den kestävä laivaliike Ahvenanmaalta Turkuun ja Tukholmaan
9462: sekä postin että tavaran kuletusta varten varmaan tulisi
9463: tuntuvasti auttamaan Ahvenanmaan ja Turun saariston talou-
9464: dellista edistymistä erittäinkin jos liikettä välittävät laivat
9465: olisivat tavarainkin kuljettamiseen nähden ajanmukaisesti
9466: sisustetut ja on Valiokunta sentähden punninnut tällaisen
9467: liikkeen mahdollisuuksia puolelta ja toiselta.
9468:        On sanottu, että valtion tulisi ottaa koko liike omaan
9469: hoitoonsa ja hankkia sitä varten voimakas ja nopeakulkuinen
9470: laiva, jonka hinta mahdollisesti nousisi 500,000 mkn seutu-
9471: ville. Sen tulisi kulkea kautta vuoden säännöllisesti, sisältää
9472: erityisen osaston hoitajinecn postin kuletusta ja käsittelyä
9473: varten, sekä muutoin kulettaa matkustajia ja tavaraa määrä-
9474: tyn, hallituksen vahvistaman, taksan mukaan. Yksityinen
9475: saaristolaivaliike kesäaikaan järjestyisi imuliikkeeksi tämän
9476: pääliikkeen ympärille.
9477:        Toiselta puolen taas on huomautettu, ettei tällainen
9478: valtiolait0ksen ylläpitämä laiva tulisi kannattamaan, vaan
9479: nielisi vuosittain melkoisia pääomia, jotavastoin yksityisen
9480: liikkeen avustaminen kävisi paljoa huokeammaksi ja tuot-
9481: taisi saman hyödyn, koska a vustukseen voitaisiin sitoa tar-
9482:      RautatievaUokunnan mietintö N:o 4.
9483:                1907. -- Anomusmietintö N:o 15.                3
9484: 
9485: peelli set määräykset liikkeen laatuun ja kuletusmaksuihin
9486: nähden.
9487:        Kun Valiokunnalla ei ole mielestään ollut tarpeeksi
9488: yksi tyiskohtaif'ia tietoja Ahvenanmaan liikkenteestä ja niistä
9489: toivomuksista, mitä Ahvenan ja Turun saariston asukkailla
9490: on siihen nähden eikä siitäkään, minkälaisilla ehdoilla yksi-
9491: tyinen valtion avustama liikenne voitaisiin saada aikaan, on
9492: Valiokunta pitänyt suotavana, että asian selvittäminen koko-
9493: naisuudessaan annetaan Ahvenanmaan oloja perinpohjin tun-
9494: tevien henkilöjen tehtäväksi ja saa Valiokunta sentähden
9495: kunnioittaen ehdottaa,
9496: 
9497:                         että Eduskunta pyytäisi Hallitusta
9498:                   asettamaan asiantuntijoista kokoonpannun
9499:                   komitean tutkimaan, millä lailla Ahvenan-
9500:                   maan ja Turun saariston tarpeita 'vastaava
9501:                   laivaliike voitaisiin valtiolaitoksen välityk-
9502:                   sellä järjestää säännölliseksi ka·utta vuoden
9503:                   kestäväksi, ja
9504:                         että selvitys asiasta aikanaan Edus-
9505:                   kunnalle esitettäisiz'n.
9506: 
9507: 
9508: 
9509:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
9510: Sipilä sekä jäsenet Bäck, M. Hoikka, A. P. Hämäläinen,
9511: Häyrynen, M. Knuutila, Leppänen, Mäkelä, Mäkelin, Nykä-
9512: nen, Schultz, Sipponen, Sivenius, J. Suomalainen, Waarala
9513: ja Vahe sekä varajäsenet Rantanen ja Helkiö (osittain).
9514: 
9515:       Helsingissä, Lokakuun 16 p:nä 1907.
9516: 
9517: 
9518: 
9519: 
9520:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 4.
9521: Helsinki 1907, Helsingin Sentraalikirjapaino.
9522:     1907. -   Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 15.
9523: 
9524: 
9525: 
9526: 
9527:                      S u o m e n Ed u s k u n n a n a Ia m a i-·
9528:               n e n a n o m u s toimenpiteistä Ahvenanmaan<
9529:               laivaliikkeen edistämiseksi.
9530: 
9531: 
9532: 
9533: 
9534:    Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
9535:             ja Suuriruhtinas!
9536: 
9537: 
9538: 
9539: 
9540:      Ahvenanmaan väestön tarve saada säännöllinen
9541: kautta vuoden kestävä höyrylaivayhteys Suomen man-
9542: nermaan ja Ruotsin kanssa on nykyisillä valtiopäivillä
9543: 2     1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 15.
9544: 
9545: ,aiheuttanut anomusehdotuksen tällaisen liikeyhteyden
9546: ,edistämisestä. Viime vuosina on höyrylaivaosakeyhtiö
9547:  Bore ylläpitänyt säännöllistä laivaliikettä Turun, Maa-
9548:  rianhaminan ja Tukholman välillä, ja on tästä liik-
9549:  keestä ollut suuri hyöty, sillä sen kautta on Ahvenan-
9550:  maan väestö voinut kautta vuoden myydä tuotteitaan
9551:  ei ainoastaan mannermaalle vaan myös Tukholmaan,
9552:  jossa ruokatavarain hinnat ovat melkoista korkeammat
9553:  kuin Suomessa. Tämän johdosta onkin sanottu väestö
9554:  yhä enemmän alkanut harjoittaa maanviljelystä ja kar-
9555:  janhoitoa.
9556:        Ahvenanmaan talviliike ei ole kuitenkaan tällä
9557:  tavoin turvattu, koska mainittu yhtiö, saadakseen mah-
9558:  dollisimman nopean yhteyden Turun ja Tukholman vä-
9559:  lille, aikoo nyt muutamilla vuoroilla sivuuttaa Maa-
9560:  rianhaminan ja panna vain pienemmän laivan kulke-
9561:  maan viimeksisanotun paikan ja Turun väliä.
9562:        Sen taloudellisen merkityksen vuoksi, joka sään-
9563:  nöllisellä läpi vuoden jatkuvalla laivaliikkeellä Ahve-
9564: nanmaan sekä Turun ja Tukholman välillä on sekä
9565:  Ahvenanmaan että Turun saariston väestölle ja siihen
9566: katsoen että tämä väestö liikeneuvoihin nähden aina
9567: on ollut kokonaan joko oman taikka muutamien yksi-
9568: tyisten yritteliäisyyden varassa, olisi kuitenkin tärkeätä
9569: että vaitionkin puolelta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin
9570: keskeytysten ja häiriöiden estämiseksi puheenalaisessa
9571: liikenteessä. Tulisiko valtion ottaa koko liike omaan
9572: hoitoonsa ja hankkia sitä varten voimakas ja nopea-
9573: kulkuinen laiva, vai olisiko edullisempaa avustaa siinä
9574: tarkoituksessa jotakuta yksityistä yritystä on kysymys,
9575: jota ei ole riittävästi selvitetty. Kun ei tätä nykyä
9576: myöskään ole olemassa tarpeeksi yksityiskohtaisia tietoja
9577: Ahvenanmaan liikenteestä ja niistä toivomuksista1 mitä
9578: Ahvenanmaan ja Turun saariston asukkailla on siihen
9579: Jlähden saa Eduskunta alamaisesti anoa:
9580:            Ahvenanmaan laivaliike.                     3
9581: 
9582:                että Hallitus asettaisi asiantuntijoista
9583:          kokoonpannun komitean tutkimaan, millä
9584:          tavalla Ahvenanmaan Ja Turun saariston
9585:          tarpeita vastaam laivaliike voitaisiin '/Jaltion
9586:          välityksellä järJestää säännölliseksi, kautta
9587:          vuoden kestäväksi, ja
9588:                että seh•itys asiasta aikanaan Edus-
9589:          kunnalle esitettäisiin.
9590: 
9591: 
9592: Suomen Edusk'unta pysyy alati j. n. e.
9593: 
9594: 
9595: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1907.
9596: Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
9597:                       •
9598:               1907. -     Anomusmietintö n:o 16.
9599: 
9600: 
9601: 
9602: 
9603:                  Talousvaliokunnan mietintö n:o 3 kalastus-
9604:            lainsäädäntöä ja kalastuselinkeinon elvyttämistä
9605:            koskevien anomusehdotusten johdosta.
9606: 
9607:       Eduskunta on erityisten pöytäkirjanotteiden kera
9608: valmistelevaa käsittelyä varten talousvaliokunnalle lähettä-
9609: nyt seitsemän kalastuslainsäädäntöä ja kalastuselinkeinon
9610: elvyttämistä koskevaa anomusehdotusta, n:ot 16, 20, 21,
9611: 31, 57, 72 ja 195 (Valtiopäiväasiakirjain liitteet IV, sivv.
9612: 71-99); ja on valiokunta myös saanut käytettäväkseen
9613: asiain lähetekeskustelussa annetut lausunnot.
9614: 
9615: 
9616: 
9617: 
9618:        Edellä mainituista anomusehdotuksista on neljä (n:ot
9619: 16, 20, 21 ja 31) yleisiä, koko maan kalastusoloja tar-
9620: koittavia ja kolme (n:ot 57, 72 ja 195) paikallisia oloja
9621: koskevia. Kaikkia muita näistä anomusehdotuksista on
9622: valiokunta katsonut asianmukaisimmaksi käsitellä yhdessä,
9623: paitsi n:ro 57, joka, ollen luonteeltaan enemmän omistus-
9624: ja palkkaus- kuin kalastusoloja koskeva, eroaa siksi pal-
9625: jon muista anomusehdotuksista, että valiokunta ei ole
9626: katsonut syytä olevan sitä tässä mietinnössä käsitellä.
9627:        Kolmessa puheena olevista anomusehdotuksista
9628: (n:oissa 20, 21 ja 31) anotaan komitean asettamista har-
9629: kitsemaan muutoksia ja parannuksia voimassa olevaan
9630: kalastuslainsäädäntöön. Kun anomusehdotuksessa n:o 16
9631:      Talousvaliokunnan mietintö n:o 3.
9632:                1907. -     Anomusmietintö n:o f6.
9633: 
9634: ehdotetaan anottavaksi hallitukselta ensi valtiopäiville esi-
9635: tystä uudeksi kalastuslaiksi, niin on valiokunta katsonut
9636: tämänkin anomuksen pääasialliseen sisällykseensä nähden
9637: kuuluvan niihin, joista komitean, jos se asetetaan, on en-
9638: sin lausuntonsa annettava. Samanluontoisina on valiokunta
9639: myös pitänyt anomusehdotuksissa n:ot 72 ja 195 pyy-
9640: dettyjä paikallisia toimenpiteitä (kts. sivv. 10 ja 13).
9641:        Komitean asettamisen lisäksi ehdotetaan anomus-
9642: ehdotuksessa n:o 20 anottavaksi, että hallitus kalastus-
9643: elinkeinon elvyttämiseksi ja kalastajaväestön tukemiseksi
9644: komitean työstä riippumatta 1:ksi asettaisi laivan kuletta-
9645: maan kalastajia keväisin harmaan hylkeen pesimispaikoille
9646: Suomen lahdessa ja 2:ksi paikkaisi kalanpyyntitavan
9647: parantamisen ja kalastustuotteitten jalostamisen neuvojia
9648: sekä myöntäisi huokeakorkoisia kuoletuslainoja säilyke-
9649: laitosten perustamista varten. Niinikään pyydetään ano-
9650: musehdotuksessa n:o 31, että hallitus viipymättä ryhtyisi
9651: palkitsemaan hylkeen tappamista meressä sekä ottaisi huo-
9652: mioon ne apuraha-anomukset, joita ammattimiesten muo-
9653: dostamat yhdistykset tekevät.
9654:        Valiokunta on ensinnä ottanut harkittavakseen niitä
9655: toimenpiteitä, mihin hallituksen puolelta voitaisiin ryhtyä
9656: välittömästi ilman komitean ennakkovalmistusta, ja on
9657: valiokunta ensi sijassa kääntänyt huomiotansa niihin vali-
9658: tuksiin, mitä sekä anomusehdotuksissa että eri tahoilla
9659: kalastajaväestön keskuudessa on tehty hylkeen tuhotöistä
9660:  sekä kaloihin että kalanpyydyksiin nähden. Tämän tuhon
9661: suuruudesta voi saada käsityksen, kun tiedetään että hyle
9662:  vuorokaudessa käyttää ravinnokseen noin 5 kg. kaloja. Jos
9663: näet kalakilon hinnaksi lasketaan vain 20 p., niin syövät
9664: 4,500 hylettä - mikä määrä näitä Suomessa vuosittain
9665: keskimäärin tapetaan - kaloja yhteensä noin 1,600,000
9666: mk:n arvosta vuodessa. Tämän lisäksi tuhoavat hylkeet
9667:  ja erittäinkin n. k. kirjava hyle kalastajien verkkoja.
9668:        Ei ole ihmeteltävää, että kalastajaväestömme pitkin
9669:  meren rannikkoa on jo kauan tätä seikkaa valitta-
9670:       Talous7Jaliokunnan mietintö n:o 3.
9671:                 Kalastuselinkeinon elvyttäminen.           3
9672: 
9673: nut. Asema on sitäkin uhkaavampi, kun tapettujen hyl-
9674: keiden lukumäärä vuosi vuodelta vähenee. Tilastollisen
9675: toimiston antamien tietojen mukaan tapettiin vuosina
9676: 1884-1894 keskimäärin 6,320 hylettä vuodessa. Seuraa-
9677: vana kymmenvuotiskautena aleni tämä keskimäärä 4,890
9678: kappaleeksi. V. 1905, josta viimeisimmät tiedot ovat
9679: saatavina, tapettiin 4,253 hylettä. Tämä väheneminen on
9680: nähtävästi seurauksena hylkeenpyytäjäin lukumäärän tuntu-
9681: vasta vähentymisestä. Valiokunnan saamien tietojen mu-
9682: kaan esim. useasta Pohjanlahden kalastajakylästä, josta
9683: vielä muutamia vuosia takaperin oli keväisin hylkeen-
9684: pyynnissä useita venhekuntia, nyt lähtee perin harvoja tai
9685: ei yhtään venhekuntaa, ja on tämän pyynnin vähenemisen
9686: syyksi mainittu sitä, ettei hylkeenpyynti enää olisi talou-
9687: dellisesti kannattavaa, kun sekä hylkeen nahkan että erit-
9688: täinkin rasvan hinta on alentunut, jota vastoin pyynnin
9689: varustukset ovat kallistuneet.
9690:        Tämmöinen yhä pahemmaksi kehittyvä asiaintila vaa-
9691: tii pikaista korjausta, jos mielitään merikalastuksemme
9692: tulevaisuutta tukea.
9693:        Valiokunnassa on tosin lausuttu vakavia epäilyksiä
9694:  sen ehdotetun toimenpiteen tarkoituksenmukaisuudesta,
9695: että käytettäisiin jotakin valtiolle kuuluvaa laivaa hyl-
9696: keen pyytäjienkulettamiseksi. Onpa epäilty, onko edes halli-
9697: tuksen käytettävänä tällaiseen tarkoitukseen sopivia laivoja.
9698: Toiselta puolen on kuitenkin huomautettu, että hylkeenpyyn-
9699:  nille varsinkin Suomenlahdessa voisi sopivan laivan käyt-
9700: tämisestä olla paljonkin hyötyä. Laiva kulettaisi pyytäjät
9701: jään reunalle, missä harmaat hylkeet poikien pieninä ol-
9702: lessa oleksivat ja olisi siellä pyynnin aikana pyytäjien
9703:  maja- ja varastopaikkana. Tätä silmällä pitäen on valio-
9704:  kunta katsonut anomusta olevan kannatettava, jos tar-
9705:  peellinen määrä hylkeenpyyntivenhekuntia tällaiselle ret
9706:  kelle ilmoittautuu ja hallituksella on tähän tarkoitukseen
9707:  sopivia laivoja käytettävinä.
9708: 
9709:       Talousvaliokurvnan mietintö n:o 3.
9710: 4               1907. -      Anomusmietintö n:o 16.
9711: 
9712:        Sen lisäksi katsoo valiokunta empimättä kannatet-
9713: tavaksi sitä ehdotusta, että tapetuista hylkeistä olisi mak-
9714: settava erityistä tapporahaa. Kun hyle on katsottava
9715: kalastuselinkeinon tuhoeläimeksi varmaankin yhtä suuressa
9716: määrin kuin esim. ne linnut, joista maanviljelyksen tuho-
9717: eläiminä nykyään tapporahaa maksetaan, niin tuntuu sekä
9718: kohtuuden että oikeuden mukaiselta, että yhteiskunta täl-
9719: laisella palkinnolla auttaa kalastajia heidän epätoivoiselta
9720: näyttävässä taistelussaan tätä yhä lukuisemmaksi tulevaa
9721: vahinkoeläintä vastaan.
9722:        Tähän kehottaa myös naapurimaiden esimerkki. Tans-
9723: kassa esim. pidetään hylkeenpyyntiä kalastuselinkeinolle niin
9724: tärkeänä, että maan ensimäisessä kalastajakansanopistossa
9725: m. m. annetaan erityistä opetusta hylkeenpyynnissä. Ruot-
9726: sin merenrantalääneissä maksetaan hylkeestä tappora-
9727: haa keskimäärin yli 4 kruunua. Niinpä esim. maksetaan Upp-
9728: salan läänissä 5 kr, Södermanlandin läänissä 4 kr, Kal-
9729: marin läänissä 6 kr, Gottlandissa 4 kr, Blekingessä 10 kr,
9730: Västerbottenissa 3 kr, Västernorrlandissa 3 kr. j. n. e.
9731:        Näitä seikkoja silmällä pitäen rohkenee valiokunta
9732: ehdottaa, että Suomessakin ruvettaisiin palkitsemaan hyl-
9733: keenpyyntiä, ja on valiokunta tässä katsannossa · sekä
9734: siihen hyleluvun keskimäärään nähden, mitä ahkerat venhe-
9735: kunnat voivat yhtenä pyyntiaikana tappaa, että myös
9736: Ruotsissa maksettaviin tapporahoihin verraten, pitänyt 5
9737: mk:n tapporahaa hylettä kohden kohtuullisena. Nykyään
9738: vuosittain tapettujen hylkeiden lukumäärän mukaan koi-
9739: tuisi tästä valtiolle noin 24,000 mk:n vuosimeno, mutta
9740: kun tämä toimenpide toivottavasti lisää hylkeenpyyntiä,
9741: niin on valiokunta tullut siihen mielipiteeseen, että tätä tar-
9742: koitusta varten vuodeksi 1908 olisi varattava 30,000
9743: mk:n määräraha.
9744: 
9745: 
9746:       Kalastuselinkeinon menestymiselle on välttämätöntä,
9747: että tämän elinkeinon harjoittajat osaavat niin hyvin kyllin
9748:       Talousvalioku'fl!flan mietintö n:o 3.
9749:                Kalastuselinkeinon elvyttäminen.           5
9750: 
9751: tarkoitustaan vastaavalla tavalla harjoittaa pyyntiä kuin
9752: myös saadun kalan valmistaa kauppaa varten sillä ta-
9753: voin, että se voi hyvien tuotteiden kanssa kilpailla.
9754: Molemmissa suhteissa on kalastajaväestömme suuressa
9755: määrin takapajulla. Tähän seikkaan kiinitetäänkin käsi-
9756: teltävänä olevissa anomusehdotuksissa, niinkuin ylempänä
9757: on mainittu, huomiota ja ehdotetaan tätä tarkoittaviin toi-
9758: menpiteisiin ryhtymistä. Tässä suhteessa on huomattava,
9759: että hallitus aivan viime aikoina on jakanut erityisille
9760: maanviljelysseuroille apurahoja käytettäviksi seuraavissa
9761: hallituksen antamissa ohjeissa mainittuihin tarkoituksiin:
9762:        » 1:o. Seura ottaa palvelukseensa kalastuksenneuvo-
9763: jan, joka on käynyt Evon kalastuskoulun, tahi jolla on
9764: vastaavat käytännölliset ja tietopuoliset tiedot. Kalastuk-
9765: senneuvojan tulee sekä käytännöllisesti että tietopuolisesti
9766: työskennellä voimassa olevan kalastussäännön määrää-
9767: mien, kalastuselinkeinon kohottamista tarkoittavien toimen-
9768: piteiden toteuttamiseksi. Näistä mainittakoon erityisesti:
9769: kalastuskuntain ja rauhoituspiirien perustaminen, kaloille
9770: sopivain kutupaikkain aikaansaaminen sekä kalaveden
9771: saastuttamisen vahingollisuuden ja kalateiden avoinnapitä-
9772: misen tarpeellisuuden selittäminen.
9773:        2:o. Seura toimii kalanviljelyksen aikaansaamiseksi
9774: istuttamalla sopivia kalalajeja, perustamalla yksinkertaisia
9775: hautomalaitoksia syksyllä kutevia kaloja, kuten siikaa,
9776: muikkua ja järvilohta varten, sekä huolehtimalla keväällä
9777: kutevien kalojen, lahnan, hauen, kuhan, säyneen y. m.
9778: mädin keinotekoisesta hedelmöittämisestä.
9779:        3:o. Määrätyllä alueella seuran toimintapiirissä on
9780: järkiperäistä kalastusta harjoitettava ja on tämä alue siten
9781: valittava, että siihen tulee kuulumaan eri laatuisia ja sen
9782: vuoksi eri kalalajeille sopivia järviä ja muita vesiä.
9783:        4:o. Kalojen astiaan panemista, säilyssäpitoa ja sa-
9784: vustusta sekä jäähdytyshuoneiden ja jääkellarien rakenta-
9785: mista (kalojen säilyttämiseksi) harrastetaan.
9786:        5:o. Kohdassa 1:o mainittujen kalastuksenneuvojain
9787:      Talousvaliokunrmn mietintö n:o 3.
9788: 6             1907. -    Anomusmietintö n:o 16.
9789: 
9790: tahi muiden asiaaymmärtävien henkilöiden johdolla toi-
9791: meenpannaan käytännöllisiä kursseja kalanmädin keino·
9792: tekoisessa hedelmöittämisessä, kututurojen, kalastusneu-
9793: vojen ja kala-astioiden valmistamisessa.
9794:         6:o. Kalakauppaa järjestetään.
9795:         7:o. Palkintoja jaetaan hyvinhoidetuista kalavesistä.
9796:         8:o. Tarkoituksenmukaisten kalastusveneiden ja ka-
9797: lastusneuvojen aikaansaamista edistetään. »
9798:         Näissä ohjeissa on viitattu useimpiin niistä koh-
9799: dista, mihin hallitukselta avustusta nykyisin tarvittaisiin
9800: Mutta ei käy kieltäminen, että jaettavana oleva raha-
9801: määrä on ollut aivan riittämätön, jotta ohjeissa mainittuja
9802: tarkoituksia osapuilleenkaan voitaisiin ajaa. Eri maanvilje-
9803:  lysseurat ovat pyytäneetkin näitä kalastusapurahoja yh-
9804:  teensä 85,400 mk, mutta hallituksella on tähän tarkoituk-
9805: seen käytettävänään vain 50,000 markkaa.
9806:         Alettua työtä on tarmokkaasti jatkettava ja katsoo
9807:  valiokunta tarkoituksenmukaisimmaksi, että toiminta ka-
9808:  lastuselinkeinon elvyttämiseksi vastakin kävisi paikal-
9809:  listen seurojen välityksellä, sillä kokemus on näyttänyt,
9810:  että valtion välittömästi palkkaamien neuvojain työstä ei
9811:  ole ylimalkaan ollut niitä tuloksia, kuin työstä, jota on
9812:  tehty paikallisten seurojen kautta. Sellaisissa seu-
9813:  duissa esim. sisämaassa, missä kalastus on vain maan-
9814:  viljelyksen sivuelinkeino, on ainakin toistaiseksi tätä avus-
9815:  tustoimintaa harjoitettava maanviljelysseurojen välityksellä.
9816:  Varsinaisen kalastajaväestön keskuudessa rannikolla ja
9817:  saaristossa sitä vastoin ovat erityiset kalastajain ammatti-
9818:  seurat varmaankin tässä suhteessa tehokkaammin vaikut-
9819:  tavia. Molemmanlaatuisia seuroja olisi valtion tuntuvasti
9820:  kannatettava ja ehdottaa valiokunta, että tätä tarkoitusta
9821:  varten vuodeksi 1908 myönnettäisiin 100,000 mk:n määrä-
9822:  raha.
9823:          Mutta kun varsinkin suurempia säilyke- ja suolaus-
9824:   laitoksia perustettaessa apurahojen ohella tarvitaan suu-
9825:   rempia pääomia, joita köyhän kalastajaväestömme on vai-
9826:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 3.
9827:                 Kalastuselinkeinon elvyttäminen.             7
9828: 
9829: kea hankkia, olisi valiokunnan mielestä valtion näitä tar-
9830: koituksia varten kalastajaväestön muodostamille osuus-
9831: kunnille myönnettävä huokeakorkoisia kuoletuslainoja val-
9832: tion lainausrahastosta, tietysti ottaen huomioon sen, että lai-
9833: noja annetaan vain sellaisille osuuskunnille, joista on ta-
9834: keita, että ne menestyksellisesti käyttävät lainoja niille
9835: suunniteltuihin tarkoituksiin.
9836: 
9837:        Näiden toimien lisäksi, joihin hallitus voi ryh-
9838: tyä välittömästi, ehdotetaan useissa kysymyksenalaisista
9839: anomusehdotuksista, niinkuin jo on mainittu, pyydet-
9840: täväksi, että hallitus asettaisi komitean osittain tekemään
9841: ehdotusta uudistuksiksi ja muutoksiksi kalastuslainsäädän-
9842: nössä, ositt~in harkitsemaan muita, lainsäädännöstä riippu-
9843: mattomia keinoja kalastuselinkeinon kohottamiseksi. Tyyty-
9844: mättömyys kalastuselinkeinoa koskeviin lakisäännöksiin
9845: on, niinkuin anomusehdotuksistakin näkyy, sangen yleinen
9846: kauttaaltaan maassa. Ja kun kaikki suurisuuntaisemmat
9847: toimenpiteet tämän elinkeinon kohottamiseksi ehdottomasti
9848: vaativat aikaa kysyvää ennakkoharkintaa, niin katsoo valio-
9849: kunta asianmukaisek.'li ehdottaa, että eduskunta tällaisen
9850: komitean asettamista hallitukselta pyytäisi, ja on valio-
9851: kunta tämän komitean työlle ajatellut seuraavat ääriviivat:
9852:        Ensiksi tulisi komitean kiinnittää huomiota niihin
9853: valituksiin, joita anomusesityksissä on siitä, että irtain
9854: väestö on joutunut kalastusoikeutta vaille, kun kalaveden
9855: käyttöoikeus on maanomistuksesta riippuva ja maanomis-
9856: tajat ovat yhä enemmän alkaneet ottaa V!laria omistus-
9857: oikeudestaan ja sen tuottamista eduista, kieltäen kalastus-
9858: oikeuden niiltä, jotka eivät maata omista. Niinpä sanotaan
9859: anomusesityksessä n:o 16, että kalastusoikeus olisi tehtävä
9860: yleisekRi kaikille kansalaisille lain myöntämillä pyydyk-
9861: sillä ja pyyntiajoilla. Anomusesityksessä n:o 31 taas ehdo-
9862: tetaan, että irtaimen kalastajaväestön kalastusoikeutta sisä-
9863: saaristossa ja järvissä otettaisiin huomioon uutta vuokra-
9864: lakia tehdessä sekä että tämän kansanluokan kalastusoikeu-
9865:       Talousvaliokunnan mt'etintö n:o 3,
9866: 8             1907. -     Anomusmietintö n:o 16.
9867: 
9868: desta meressä ja ulkosaaristossa huolehdittaisiin siten, että
9869: kalaveden osia lunastettaisiin erilleen yksityisestä maan-
9870: omistuksesta sekä muodostettaisiin yleisiksi kalavesiksi,
9871: joita eri kuntien kalastajaväestö saisi käyttää joko vapaasti
9872: tai valtiolle suoritettavaa vuokraa vastaan.
9873:        Käymättä lähemmin harkitsemaan anomusehdotuk-
9874: sissa tehtyjä ehdotuksia tässä asiassa, tahtoo valiokunta
9875: vain mielipiteenään lausua, että tilaUoman väestön kalastus-
9876: tarpeen tyydyttämiseksi voitanee löytää eri keinoja, riippuen
9877: siitä onko kalastus väestön pääasiallinen elinkeino, niinkuin
9878: meren rannikolla ja saaristossa, tai vain sivuelinkeino, niin-
9879: kuin sisämaassa. Varsinkin varsinaisen kalastaja väestön
9880: suhteen olisi komitean harkittava, eikö sen olisi syytä
9881: työnsä pohjaksi hankkia tarkkoja tilastollisia tietoja
9882: siitä, kuinka monta kalastusta varsinaisena elinkeinonaan
9883: pitävistä henkilöistä on 1) tilallisia, 2) vuokralaisia toisen
9884: maalla ja 3) ilman minkäänlaista maanviljelystä ja mah-
9885: dollisesti vielä muista ammattikalastajain oloja valaisevista
9886: seikoista. Samoin olisi komitean, samalla kun se antaa
9887: täydellisen selostuksen siitä, millä tavoin kalavesien omis-
9888: taminen on aikojen kuluessa kehittynyt yksityisomistuk-
9889: seksi, saatava selville, miten pitkälle asetusten määräämä
9890: kalavesien jako on edistynyt ja mitkä syyt ovat olleet
9891: vaikuttamassa, ettei jakoa ole useimmissa paikoin toimeen-
9892: pantu. Tärkeätä on myös tämän kysymyksen lopulliselle
9893: ratkaisemiselle selvitys siitä, missä määrin kalastuksen
9894: tuottama etu on tilojen kaupoissa huomioon otettu ja mi-
9895: hin hintaan se on arvioitu.
9896:        Jo v. 1898 kalastuskomitea todisti kalain olevan
9897: vähenemässä sekä merestä että sisävesistä, huomauttaen
9898: samalla tämän ilmiön suurta kansantaloudellista merki-
9899: tystä meidän vesirikkaassa maassamme. Näytteeksi, missä
9900: määrin väheneminen tapahtuu, mainittakoon tilastollisen
9901: keskustoimiston mukaan tässä muutamia numeroita erityis-
9902: ten kalalajien keskimääräisestä vuosisaaliista parinakym-
9903: menenä viime vuotena.
9904:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 3.
9905:                 Kalastuselinkeinon elvyttäminen.                 9
9906: 
9907:                Lobia ja                   Silakoita.   Muikkuja ja
9908:                               Siikoja.
9909:    Vuosi.      taimenia.                     Kg.        kuoreita.
9910:                                Kg.
9911:                   Kg.                                      Kg.
9912: 
9913: 
9914: 11884-1894       628,320     1,133,090    10,291,560    3,307,750
9915:  1894-1904       423,500       695,560     9,038,850    2,482,770 1
9916: 
9917:       Siis tilasto suurissa piirtein todistaa sen, mitä yleensä
9918: kalastajain kesken valitetaan, että varsinkin arvokkaam-
9919: pain kalalajien saalis vuosi vuodelta vähenee.
9920:       Syinä tällaiseen kalansaaliin säännölliseen vähenemi-
9921: seen on yleisesti pidetty sitä, että käytetään pyydyksiä,
9922: jotka, samalla kun ne ovat paljon antavia, hävittävät
9923: kalanpoikasia, jopa koko kalalajin sukupuuttoon, sekä
9924: sen ohessa sitä, että voimassa oleva kalastussääntö määrää
9925: samalle kalalajille saman rauhoitusajan, vaikka kokemus
9926: selvästi osottaa, että kutuajat ovat suuressa määrin eri-
9927: laiset eri osissa maatamme. Myös on tähän nähtävästi
9928: tärkeänä vaikuttimena yhä enenevä rantojen paljaiksi hak-
9929: kaaminen, kun eivät kalat varsinkaan kutuaikoina saa
9930: suojaa sillä ravintoa metsäisten rantojen siimeksessä. Tä-
9931: män seikan onkin huomioonsa ottanut 1900 vuoden valtio-
9932: päivien vesioikeusvaliokunta, ehdottaen rantojen paljasta-
9933: mista lainsäädännöllä ehkäistäväksi. Asia kuitenkin sillä
9934: kertaa säätyjen päätöksellä jäi ennalleen ja on epäkohta
9935: yhä kasvaen jatkunut kalastuksen vahingoksi.
9936:       Yllä olevain kalastuselinkeinoa ehkäisevien lainsään-
9937: nösepäkohtien lisäksi on vielä yleisesti kuulunut se vali-
9938: tus, että tukinuitto tekee suurta vahinkoa kalastukselle,
9939: jonka ohessa on vaadittu, että tämä vahinko olisi saatava
9940: lainsäädännön kautta sellaisen korvausvelvollisuuden alai-
9941: seksi, että kuorimattomien tukkien lauttaus kävisi mah-
9942: dottomaksi. Voimassa oleva vesioikeuslaki sisältää kyllä
9943: määräyksiä tämän tarkoituksen saavuttamiseksi (II luk. 2
9944: § 2 mom., 5, 6, 19 §§ y. m.). Mutta suuret tukkiyhtiöt ovat
9945: omaksi edukseen ja vesioikeuden omistajain vahingoksi
9946:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 3.
9947: 10             1907. -      Anomusmietintö n:o 16.
9948: 
9949: osanneet kiertää näitä määräyksiä. Samammuntaisia vali-
9950: tuksia kuin varsinkin kuorimattoman tukin uitosta, on
9951: kuulun~t myös erittäinkin sisämaan jokien rannoilla siitä,
9952: että vesistöjen varsilla olevat tehtaat vaikuttavat haitalli-
9953: sesti kalansaaliiseen laskemalla vesiin myrkyttäviä jättei-
9954: tään j. n.e.
9955:       Yllä mainittujen epäkohtain poistamiseksi olisi komi-
9956: tean harkittava voimassa olevaan kalastussääntöön sellaisia
9957: muutoksia, joiden kautta kalanpoikasia ja yleensä kalala-
9958: jeja sukupuuttoon hävittävien pyydysten käyttäminen jou-
9959: tuisi erityisen tarkastuksen ja erityisten ehtojen alaiseksi.
9960: Tässä yhteydessä voinee komitea harkita myös, missä mää-
9961: rin anomusehdotuksessa n:o 72 pyydettyyn poikkeuslupaan,
9962: käyttää muutamia nykyisessä kalastussäännössä kiellettyjä
9963: pyydyksiä, jotka anomusehdotuksessa mainitaan, jäiden
9964: lähdön ja kevättulvien aikana Pohjanmaan joissa ja sisä-
9965: vesissä, voitaisiin kalastukselle sikäläisissä vesissä haittaa
9966: tuottamatta suostua. Kalastussäännön määräykset rauhoi-
9967: tusajoista olisivat myös otettavat tarkastuksen alaisiksi ja
9968: sovitettavat asianomaisten kalalajien erilaisiin kutuaikoihin
9969: eri osissa maata.
9970:       Rantojen hakkuun ja lauttauksen tuottamain haitto-
9971: jen poistamiseksi olisi komitean harkittava, eikö voitaisi
9972: voimassa olevan metsälain 1,3 § muuttaa siihen suuntaan,
9973: että kalavesien rannat saataisiin metsänhaaskaukselta suojel-
9974: luiksi sekä eikö voimassa olevan vesioikeuslain      vn
9975:                                                       luv. 3 §
9976: olisi muutettava niin, että siinä määrätyn Rakon lisäksi
9977: kuorimattoma.n tukin uitosta asetettaisiin kappaleelta lasket-
9978: tava sakkouhka. Tässä yhteydessä miettiköön komitea
9979: myös, missä määrin ylempänä viitattu tehtaiden turmiol-
9980: linen vaikutus kalastuselinkeinoon voitaisiin sopivalla tavalla
9981: ehkäistä.
9982:       Kun suuri osa niistä uudistuksista ja parannuksista,
9983: joita voimassa olevat lakisäädelmät pitävät kalastuselin-
9984: keinon alalla silmämääränään, ovat jääneet uudistuksiksi
9985: vain paperilla, niin olisi komitean harkittava, millä tavoin
9986:       Talousvaliokunnan tnietiJ!,tö n:o 3.
9987:                Kalastuselinkeinon elvyttäminen.             11
9988: 
9989: kalastushallinto maassamme saataisiin niin tehokkaaksi, että
9990: suunnitellut parannukset todella voitaisiin toimeenpanna.
9991: Valiokunta ei ole voinut olla huomiotaan kiinnittämättä
9992: siihen seikkaan, että ne viranomaiset maassamme, joiden
9993: huolenpitoon kalastusasiain hoito etukädessä kuuluu,
9994: ovat liian eristettyinä varsinaisesta kalastusammattia
9995: harjoittavasta ja siihen käytännössäkin perehtyneestä väes-
9996: töstä. Ja olisi valiokunnan mielestä komitean mietittävä,
9997: voitaisiinko ja millä tavoin nykyisten kalastusviranomais-
9998: ten avuksi järjestää säännöllisiä neuvottelukokouksia, joi-
9999: hin kutsuttaisiin kalastuselinkeinon harjoittajia eri osista
10000: maata.
10001:        Koska rauhoituspiireillä kalan sikiämiselle ja lisäänty-
10002: selle on suuri merkitys, tulisi komitean erityisesti kiinnit-
10003: tää huomiota siihen, että rauhoitusalueet kaikkialla tulisi-
10004: vat lainmukaisesti järjestetyiksi sekä selvillä vakinaisilla
10005: viitoilla merkityiksi. Sitä varten olisi komitean hankittava
10006: täysi selvitys siitä, miksi rauhoituspiirien erottamista ei
10007: säädetyn ajan kuluessa ole suoritettu ja minkätähden
10008: erottamista ei kaikkialla, missä siihen kuuluva mittaus-
10009: työkin on toimitettu, ole loppuun saatettu. Tämän sel-
10010: vittelyn pohjalla olisi komitean mietittävä, pitäisikö ja
10011: missä määrin valtion rahallista avustusta käyttää rauhoitus-
10012: alueiden hankkimiseksi sekä mitenkä kalastuslainsäädösten
10013: noudattamista rauhoitusalueisiin y. m. nähden tehokkaim-
10014:  min voitaisiin valvoa.
10015:        Huomioon otettavaksi ehdotukseksi katsoo valiokunta
10016: anomusehdotuksessa n:o 20 esitettyä toimenpidettä, että perus-
10017: tettaisiin erityinen vakuutuslaitos kalanpyydyksien ja kalas-
10018: tustarkoituksiin käytettävien alusten vakuuttamista varten.
10019: Tämä toimenpide olisi varmaankin omansa suuressa määrin
10020: varmistuttamaan kalastajien taloudellista asemaa, joka ny-
10021: kyään yhden ainoan myrskyn kautta voi joutua peräti
10022:  horjuvalle kannalle. Ajatus tällaisesta vakuutuslaitoksesta
10023: on ollut vireillä eri tahoilla kauan aikaa. Mutta kun
10024:  asian käytännöllisessä järjestämisessä on suuria vaikeuk-
10025:       Talausvaliokunnan mietintö n:o 3.
10026: 12             1907'. -'-' Anomusmietintö n:o 16.
10027: 
10028: sia ja sellaisen vakuutuslaitoksen perustaminen vaatii kaik-
10029: kien vakuutuslaitoksen järjestelmään ja toimintaan vaikut-
10030: tavien kohtien ennakkoharkintaa, niin ei olisi siihenkään
10031: valiokunnan mielestä syytä ryhtyä, ennenkuin asetettava
10032: komitea on antanut siitä lausuntonsa. Sen ohessa ja ehkäpä
10033: käytännöllisempänäkin keinona kalastajien taistelussa myrs-
10034: kyjä vastStan voit.aisiin valiokunnan mielestä ottaa hy-
10035: vinkin. laajalti käytäntöön ilmasähköitys- ja merkinauto-
10036: järjestelmä sen suuntainen, kuin Tanskassa jo on ole-
10037: massa. Näih ollen olisi komitean harkittava, olisiko syytä
10038: perustaa vakuutuslaitos pyydyksien ja aluksien vakuut-
10039: tamista varten sekä merkinantojärjestelmä, jolla suurem-
10040: mat ilmanmuutokset ja jäänrepeämät merellä voitaisiin
10041: kalastajille tiedoksi antaa.
10042:        Vaikkakin kalastajaväestön ammattitaitoa paljon voi-
10043: tanee korottaa niiden neuvojien kautta, joita ylempänä
10044: mainitut seurat valtion avustuksella asettavat, niin ei kui-
10045: tenkaan tällä vielä ole tehty kaikkea, mitä voitaisiin tehdä
10046: kalastajain ammattitaidon ja tietojen kehittämiseksi. Olisi
10047: tälläkin niinkuin maanviljelyksen ja muidenkin elinkeinojen
10048: alalla saatava erityisiä ammattikouluja, joissa kalastajaväes-
10049: tönemme annettaisiin ammattitietoja kalastajien ammatissaan
10050: tarvitsemilta aloilta. Tällaisia kouluja on olemassa esim. Ruot-
10051: sissa ja Tanskassa. Näiden kalastuskoulujen perustami-
10052: sesta ja opetusohjelmasta olisi komitean myös tehtävä
10053: ehdotuksia.
10054:        Kun valiokunnassa keskusteltiin kalastuselinkeinon
10055: parantamista koskevista asioista, tuotiin myös kalastaja-
10056: väestön erikoistarpeiden tuntijain puolelta esiin se huo-
10057: mautus, että kalanvienti maasta olisi saatava erityisen
10058: järjestelyn alaiseksi. Varsinkin olisi tähän nähdfD otet-
10059: tava huomioon vienti Venäjälle ja saatava' se erityisen
10060: kauppa-asiamiehen valvonnan alaiseksi. Valiokunta päätti
10061: ehdottaa tämänkin asian jätettäväksi asetettavan komitean
10062: harkittavaksi.
10063:        Lopuksi olisi komitean käännettävä huomiota niihin
10064:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 3.
10065:                 Kalastuselinkeinon elvyttäminen.          13
10066: 
10067: varsinkin maamme pohjoisosissa esiin tulleisiin ja ano-
10068: musehdotuksessa n:o 195 ilmaistuihin toivomuksiin, että
10069: kruununmaihin kuuluvissa kalavesissä annettaisiin paikka-
10070: kuntalaisille vapaampi kalastusoikeus kuin tähän asti.
10071: Valiokunta, ottaen huomioon näiden seutujen taloudel-
10072: lisesti vaikean aseman, katsoo, että kalastuselinkeinoon-
10073: kin nähden on niissä asukkaille annettava niin suuria
10074: etuja, kuin se varsinkin arvokkaampien kalalajien säily-
10075: miseen nähden vain on mahdollista, ja ehdottaa, että asetet-
10076: tava komitea harkitsisi, voidaanko ja missä määrin kysy-
10077: myksessä olevaan pyyntöön suostua ja olisiko ehkä syytä
10078: ulottaa samaa oikeutta muihinkin osiin maata.
10079: 
10080: 
10081: 
10082: 
10083:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa valiokunta
10084: kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta päättäisi kääntyä
10085: Keisarillisen Majesteetin puoleen alamaisella pyynnöllä:
10086: 
10087: 
10088:                   että hallitus ottaisi harkitakseen, eikö
10089:             keväisin olisi joku sopiva valtiolle kuu-
10090:             luva laiva asetettava käyttämään hylkeen-
10091:             pyytäJiä harmaiden hylkeiden pesimispai-
10092:             koilla, Jos tällaiseen pyyntitapaan halukkaita
10093:             hylkeenpyyntivenhekuntia tarpeeksi retkelle
10094:             ilmoittautuu;
10095: 
10096:                    että kultakin tapetulta hylkeeltä makset-
10097:              taisiin palkkiota 5 mk ja että tätä varten
10098:              vuoden 1908 menoarvioon otettaisiin 30,000
10099:              mk:n arviomääräraha;
10100: 
10101:                    että erityisille kalastuselinkeinon har-
10102:             joittajien perustamille kalastusyhdistyksille ja
10103:              niille maanviljelysseuroille,jotka ovat ottaneet
10104:       Talousvalioku1llfUJn mietintö n:o 3.
10105: 14             1907. -    Anomusmietintö n;o 16.
10106: 
10107:            kalastuselinkeinonkin edistämisen työalakseen,
10108:            annettaisiin valtionvaroista riittäviä apura-
10109:            hoja näiden yhdistysten kalastuselinkeinon
10110:            edistämistä tarkoittavan toiminnan auttami-
10111:            seksi, Ja että tätä tarkoitusta varten vuoden
10112:            1908 menoarvioon otettaisiin 100,000 mk:n
10113:            määräraha;
10114: 
10115:                   että valtion lainausrahastosta annettai-
10116:             siin huokeakorkoisia kuoletuslainoja kalan-
10117:             säilyke- ja suolauslaitosten perustamista var-
10118:             ten sellaisille kalastajaväestön muodostamille
10119:             osuuskunnille, joista on takeita, että saadut
10120:             lainat tulevat hyötyä tuottavasti tarkoituk-
10121:             seensa käytetyiksi;
10122: 
10123:                   että hallitus viipymättä asettaisi komi-
10124:             tean, johon olisi kutsuttava jäseniä myös
10125:             meri- ja sisämaan kalastusta harjoittavien
10126:             sekä tilallisten ·että tilattomien keskuudesta
10127:             eri osista maata, tekemään ehdotuksia muutok-
10128:             siksi kalastusta koskevaan lainsäädäntöön
10129:             sekä kp,lastuselinkeinon elvyttämistä tarkoit-
10130:             taviksi toimenpiteiksi mietinnössä viitattuun
10131:             suuntaan ja että näin saadun selvityksen no-
10132:             jalla asianomaisiin toimenpiteisiin niin pian
10133:             kuin mahdollista ryhdyttäisiin.
10134: 
10135: 
10136:        Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheen-
10137: johtaja Perttilä, jäsenet Aalto, Aromaa, Heikkilä (osittain),
10138: Hokkanen, Huoponen, Kares, Knuutila (osittain), Mantere
10139: (osittain), Reima, Runtti (osittain), Sillanpää, Soininen,
10140: Sundblom ja Wiljakainen sekä varajäsenet Ala-Kulju (osit-
10141: tain) Hedberg, Heiskanen, Kivioja ja Naaralainen.
10142:       Helsingissä 19 p. lokak. 1907.
10143:       Talousvaliokunnan mietintö n:o 3.
10144: Helsingissä 1907. Osakeyhtiö Kauppakirjapaino.
10145:       1907. -   Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 16.
10146: 
10147: 
10148: 
10149: 
10150:                       S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
10151:                 n e n a n o m u s kalastuslainsäädännöstä ja
10152:                 kalastuselinkeinon elvyttämisestä.
10153: 
10154: 
10155: 
10156: 
10157:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
10158:             ja Suuriruhtinas!
10159: 
10160: 
10161: 
10162: 
10163:       Näille valtiopäiville on jätetty erinäisiä anomuk-
10164: sia, jotka tarkoittavat osaksi muutoksia ja parannuksia
10165: voimassa olevaan kalastuslainsäädäntöön, osaksi toimen-
10166: 2     .1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 16.
10167: 
10168: piteitä kalastuselinkeinon elvyttämiseksi ja kalastaja-
10169: väestön tukemiseksi.
10170:        Muutamat näistä kysymyksistä vaativat tarkempaa
10171: valmistelua sitä varten asetettavassa komiteassa. Toi-
10172: set sitävastoin voitaisiin ratkaista ilman ennakkovalmis-
10173: tusta.
10174:       Kun Eduskunta on ottanut harkittavakseen, mihin
10175:  toimenpiteisiin Hallituksen puolelta edellämainitussa tar-
10176: koituksessa voitaisiin ryhtyä välittömästi ilman komi-
10177: tean ennakkovalmistusta, on Eduskunta ensi sijassa
10178: kääntänyt huomiotansa niihin valituksiin, joita sekä
10179: anomusehdotuksissa että eri tahoilla kalastajaväestön
10180: keskuudessa on tehty hylkeen tuhotöistä sekä kaloihin
10181: että kalanpyydyksiin nähden. Tämän tuhon suuruu-
10182: desta voi saada käsityksen, kun lasketaan hylkeen
10183:  vuorokaudessa käyttävän ravinnokseen noin 5 kg ka-
10184: loja. Tämän lisäksi tuhoavat hylkeet ja erittäin-
10185: kin n. s. kirjava hylje kalastajien verkkoja. Asia on sitä
10186: huomattavampi, kun tapettujen hylkeiden lukumäärä vuosi
10187: vuodelta vähenee. Tilastollisen toimiston antamien tietojen
10188: mukaan tapettiin vuosina 1884-1894 keskimäärin 6,320
10189:  hyljettä vuodessa. Seuraavana kymmenvuotiskautena
10190: aleni tämä keskimäärä 4,890 kappaleeksi. Vuonna 1905,
10191: josta viimeiset tiedot ovat saatavina, tapettiin 4,253 hyl-
10192: jettä. Tämä väheneminen on nähtävästi seurauksena hyl-
10193: keenpyytäjäin lukumäärän tuntuvasta vähentymisestä.
10194: Eduskunnan Talousvaliokunnan saamien tietojen mukaan
10195: esimerkiksi useasta Pohjanmaan kalastajakylästä, josta
10196: vielä muutamia vuosia takaperin oli keväisin hylkeen-
10197: pyynnissä useita venhekuntia, nyt lähtee perin harvoja
10198: tai ei ·yhtään venhekuntaa, ja on tämän pyynnin vä-
10199: henemisen syyksi mainittu sitä, ettei hylkeenpyynti
10200: enää ole taloudellisesti kannattavaa, kun sekä hylkeen
10201: nahan että erittäinkin rasvan hinta on alentunut, jota
10202: vastoin pyynnin varustukset ovat kallistuneet.
10203:       Tämän asiaintilan korjaamiseksi näyttää tarpeelli-
10204: selta, että hylkeen pyyntiä sopivilla keinoilla helpote-
10205:               Kalastuselinkeinon elvyttäminen.          3
10206: 
10207: taan ja edistetään. Pyyntimiesten matkat keväisin niille
10208: paikoille, missä harmaat hylkeet poikien pieninä ol-
10209: lessa oleksivat, ovat kaikin tavoin vaarallisia ja rasit-
10210: tavia, ja olisi senvuoksi hylkeenpyynnille, erittäinkin
10211: Suomenlahdessa, sangen tärkeätä, että jotakuta valtion
10212: laivaa voitaisiin käyttää hylkeenpyytäjien kuljettamiseksi
10213: näille paikoille. Eduskunta on senvuoksi katsonut että,
10214: jos tarpeellinen määrä hylkeenpyyntivenhekuntia täl-
10215: laiselle retkelle ilmoittautuu, valtion pitäisi määrätä
10216: sopiva laiva kuljettamaan pyyntimiehiä.
10217:       Toinen tärkeä keino tämän tarkoitusperän toteut-
10218: tamiseksi on erityisen tapporahan maksaminen tape-
10219: tuista hylkeistä. Tähän kehottaa myös naapurimaiden
10220: esimerkki. Tanskassa esimerkiksi pidetään hylkeenpyyn-
10221: tiä kalastuselinkeinolla niin tärkeänä, että maan ensi-
10222: mäisessä kalastajakansanopistossa muun muassa anne-
10223: taan erityistä opetusta hylkeenpyynnissä. Ruotsin ran-
10224: nikkolääneissä maksetaan hylkeestä tapporahaa keski-
10225: määrin yli 4 kruunua. Näitä seikkoja silmällä pitäen
10226: sekä siihen hyljeluvun keskimäärään nähden, mitä ah-
10227: kerat venhekunnat voivat yhtenä pyyntiaikana tappaa,
10228: on Eduskunta pitänyt 5 markan tapporahaa hyljettä
10229: kohti kohtuullisena. Nykyään vuosittain tapettujen hyl-
10230: keiden lukumäärän mukaan koituisi tästä valtiolle noin
10231: 24,000 markan vuosimeno, mutta kun tämä toimenpide
10232: toivottavasti lisää hylkeenpyyntiä, niin on Eduskunta
10233: katsonut, että tätä tarkoitusta varten vuodeksi 1908
10234: olisi varattava 30,000 markan määräraha.
10235: 
10236: 
10237: 
10238: 
10239:      Kalastuselinkeinon menestymiselle on välttämä-
10240: töntä, että tämän elinkeinon harjoittajat osaavat niin-
10241: hyvin kyllin tarkoitustaan vastaavalla tavalla harjoit-
10242: 4     1907. - Edusk. Anom. -      Anomusmiet. N:o 16.
10243: 
10244: taa pyyntiä kuin myös valmistaa saadun kalan kaup-
10245: paa varten sillä tavoin, että se voi muualta tuotujen
10246: hyvien tuotteiden kanssa kilpailla. Molemmissa suh-
10247: teissa on kalastajaväestömme suuressa määrin taka-
10248: pajulla. Tässä tarkoituksessa on Hallitus aivan viime
10249: aikoina antanutJeri maanviljelysseuroille apurahoja käy-
10250: tettäväksi erityisten ohjeiden mukaisesti kalastuselin-
10251: keinon elvyttämiseksi.
10252:       Näissä ohjeissa on tosin viitattu useimpiin niistä tar-
10253: koituksista, mihin Hallitukselta avustusta nykyisin tarvit-
10254: taisiin. Mutta ei käy kieltäminen, että jaettavana oleva
10255: rahamäärä on ollut aivan riittämätön, jotta ohjeissa
10256: mainittuja tarkoituksia olisi voitu osapuilleenkaan ajaa.
10257: Eri maanviljelysseurat ovat pyytäneetkin kalastusapu-
10258: rahoja yhteensä 85,400 markkaa, mutta Hallitus on tä-
10259: hän tarkoitukseen määrännyt vain 50,000 markkaa.
10260:       Alotettua työtä on tarmokkaasti jatkettava, ja katsoo
10261: Eduskunta tarkoituksenmukaisimmaksi, että toiminta
10262: kalastuselinkeinon elvyttämiseksi vastakin kävisi pai-
10263: kallisten seurojen välityksellä, sillä kokemus on näyt-
10264: tänyt, että valtion välittömästi palkkaamien neuvojain
10265: työstä ei ole ylimalkaan ollut niitä tuloksia, kuin
10266: työstä, jota on tehty paikallisten seurojen kautta. Sellai-
10267: sissa seuduissa esimerkiksi sisämaassa, missä kalastus on
10268: vain maanviljelyksen sivuelinkeino, on ainakin toistai-
10269: seksi tätä avustustoimintaa harjoitettava maanviljelys-
10270: seurojen välityksellä. Varsinaisen kalastajaväestön kes-
10271: kuudessa rannikolla ja saaristossa sitä vastoin ovat
10272: erityiset kalastajain ammattiseurat varmaankin tässä
10273: suhteessa tehokkaammin vaikuttavia. Molemmanlaatui-
10274: sia seuroja olisi tuntuvasti kannatettava, ja on Edus-
10275: kunta katsonut, että määräraha tätä tarkoitusta varten
10276: olisi vuodeksi 1908 korotettava 100,000 markaksi.
10277:       Suurehkojen säilyke- ja suolanalaitoksien perusta-
10278: mista varten tarvitaan näiden apurahojen ohella isom-
10279: pia pääomia, joita köyhän kalastajaväestön on vaikea
10280: hankkia, minkä vuoksi Eduskunnan mielestä valtion
10281:               Kalastuselinkeinon elvyttäminen.           5
10282: 
10283: olisi näitä tarkoituksia varten kalastajaväestön muodos-
10284: tamille osuuskunnille myönnettävä hnokeakorkoisia kuo-
10285: letuslainoja lainausrahastostaan, tietysti ottaen huomioon
10286: sen, että lainoja annetaan vain sellaisille osuuskunnilla,
10287: joista on takeita, että ne menestyksellisesti käyttävät
10288: lainoja niille suunniteltuihin tarkoituksiin.
10289: 
10290: 
10291: 
10292: 
10293:       Edelläviitattujan toimien lisäksi, joihin voidaan
10294: ryhtyä välittömästi, on Eduskunta, kuten jo on mai-
10295: nittu, pitänyt tarpeellisena, että asetettaisiin komitea
10296: osittain tekemään ehdotusta uudistuksiksi ja muutok-
10297: siksi kalastuslainsäädännössä, osittain harkitsemaan
10298: muita, lainsäädännöstä riippumattomia keinoja kalas-
10299: tuselinkeinon kohottamiseksi.
10300:       Ensinnäkin tulisi tämän komitean kiinnittää huo-
10301: miota valituksiin, että irtaimen väestön kalastusoikeus
10302: on supistunut, kun kalaveden käyttöoikeus on maan-
10303: omistuksesta riippuva ja maanomistajat ovat yhä enem-
10304: män alkaneet ottaa vaaria omistusoikeudestaan ja sen
10305: tuottamista eduista, kieltäen kalastusoikeuden niiltä,
10306: jotka eivät maata omista. Tilattoman väestön kalas-
10307: tustarpeen tyydyttämiseksi voitaneen osottaa eri keinoja,
10308: riippuen siitä, onko kalastus väestön pääasiallinen elin-
10309: keino, niinkuin meren rannikolla ja saaristossa, tai vain
10310: sivuelinkeino, niinkuin sisämaassa. Varsinkin varsinai-
10311: sen kalastajaväestön suhteen olisi komitean harkittava,
10312: eikö sen olisi syytä työnsä pohjaksi hankkia tarkkoja
10313: tilastollisia tietoja siitä, kuinka monet kalastusta varsi-
10314: naisena elinkeinonaan pitävistä henkilöistä ovat 1) tilal-
10315: lisia, 2) vuokralaisia toisen maalla ja 3) ilman min-
10316: käänlaista maanviljelystä, ja mahdollisesti vielä muista
10317: ammattikalastajain oloja valaisevista seikoista. Samoin
10318: olisi komitean, samalla kun se antaa täydellisen selos-
10319: 6     1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 16.
10320: 
10321: tuksen siitä, millä tavoin kalavesien omistaminen on
10322: aikojen kuluessa kehittynyt yhteisomaisuudesta yksi-
10323: tyisomistukseksi, saatava selville, miten pitkälle asetus-
10324: ten määräämä kalavesien jako on edistynyt ja: mitkä
10325: syyt ovat olleet vaikuttamassa, ettei jakoa ole monin
10326: paikoin toimeenpantu. Tärkeätä on myös tämän kysy-
10327: myksen lopulliselle ratkaisemiselle selvitys siitä, missä
10328: määrin kalastuksen tuottama etu on tilojen kaupoissa
10329: huomioon otettu ja mihin hintaan se on arvioitu.
10330:       Jo 1898 vuoden kalastuskomitea todisti kalain
10331: olevan vähenemässä sekä merestä että sisävesistä, huo-
10332: mauttaen samalla tämän ilmiön suurta kansantaloudel-
10333: lista merkitystä meidän vesirikkaassa maassamme.
10334:       Syynä kalansaaliin säännölliseen vähenemiseen
10335: on yleisesti pidetty sitä, että käytetään pyydyksiä,
10336: jotka, samalla kuin ne ovat paljon antavia hävit-
10337: tävät kalanpoikasia, jopa koko kalalajin sukupuut-
10338: toon, sekä sen ohessa sitä, että voimassaoleva kalas-
10339: tussääntö määrää samalle kalalajille saman rauhoitus-
10340: ajan, vaikka kokemus selvästi osottaa, että kutuajat
10341: ovat suuressa määrin erilaiset eri osissa maa.tamme.
10342: Myös on tähän nähtävästi tärkeänä vaikuttimena yhä
10343: enenevä rantojen paljaiksi hakkaaminen, kun eivät ka-
10344: lat varsinkaan kutuaikoina saa suojaa eikä ravintoa
10345: metsäisten rantojen siimeksessä.
10346:       Yllämainittujen kalastuselinkeinoa ehkäisevien lain-
10347: säännös-epäkohtien lisäksi on vielä yleisesti kuulunut
10348: se valitus, että tukinuitto tekee suurta vahinkoa ka-
10349: lastukselle. Vaikka voimassaolevassa laissa on sään-
10350: nöksiä, jotka kieltävät kuorimattomien tukkien laut-
10351: tauksen, ei näistä säännöksistä ole ollut toivottua tu-
10352: losta, koska erittäinkin suuret tukkiyhtiöt ovat vesi-
10353: oikeuden omistajain vahingoksi osanneet kiertää näitä
10354: määräyksiä. Samansuuntaisia valituksia kuin kuorimat-
10355: tomain tukkien uitosta on kuulunut myös erittäinkin
10356: sisämaan jokien rannoilla siitä, että vesistöjen varsilla
10357:               Kalastuselinkeinon elvyttäminen.          7
10358: 
10359: olevat tehtaat vaikuttavat haitallisesti kalansaaliiseen
10360: laskemalla vesiin myrkyttäviä jätteitään.
10361:       Tähän nähden olisi komitean harkittava voimassaole-
10362: vaan kalastussääntöön sellaisia muutoksia, joiden kautta
10363: kalanpoikasia ja yleensä kalalajeja sukupuuttoon hävittä-
10364: vien pyydysten käyttäminen joutuisi erityisen tarkastuk-
10365: sen alaiseksi. Tässä yhteydessä pitäisi komitean myös
10366: harkita, missä määrin eräitä nykyisessä kalastussäännössä
10367: kiellettyjä pyydyksiä jäidenlähdön ja kevättulvien aikana
10368: Pohjanmaan joissa ja sisävesissä voitaisiin ka]astuk-
10369: selle ·haittaa tuottamatta sallia käytettäviksi. Kalas-
10370: tussäännön määräykset rauhoitusajoista olisivat myös
10371: otattavat tarkastuksen alaisiksi ja sovitettavat asian-
10372: omaisten kalalajien erilaisiin kutuaikoihin eri osissa
10373: maata.
10374:       Rantojen hakkuun ynnä lauttauksen tuottamain hait-
10375: tojen poistamiseksi olisi komitean harkittava, eikö voi-
10376: taisi voimassa olevan metsälain 13 §:ää muuttaa siihen
10377: suuntaan, että kalavesien rannat saataisiin metsänhaas-
10378: kaukselta suojelluiksi sekä eikö voimassaolevan vesi-
10379: oikeuslain VII luvun 3 § olisi muutettava niin, että siinä
10380: määrätyn sakon lisäksi kuorimattoman tukin uitosta
10381: asetettaisiin kappalealta laskettava uhkasakko. Tässä
10382: yhteydessä tulisi komitean myös miettiä, missä mää-
10383: rin ylempänä viitattu tehtaiden turmiollinen vaikutus
10384: kalastuselinkeinoon voitaisiin sopivalla tavalla eh-
10385: käistä.
10386:       Erityistä huomiota ansaitsee kysymys, millä tavoin
10387: kalastusasiain hoito saataisiin niin tehokkaasti järjes-
10388: tetyksi, että suunnitellut parannukset todella voitaisiin
10389: toimeenpanna. Tässä kohden ei ole jätettävä huomiotta
10390: sitä seikkaa, että ne viranomaiset maassamme, joiden
10391: huolenpitoon kalastuselinkeino etukädessä kuuluu, ovat
10392: liian eristettyinä varsinaisesta kalastusammattia har-
10393: joittavasta ja siihen käytännössäkin perehtyneestä väes-
10394: töstä. Komitean olisi sen vuoksi mietittävä, voitaisiinko
10395: ja millä tavoin viranomaisten avuksi järjestää säännöl-
10396: 8     1907. -- Edusk. Anom. -- Anomusmiet. N:o 16.
10397: 
10398: lisiä neuvottelukokouksia, joihin kutsuttaisiin kalastus-
10399: elinkeinon harjoittajia eri osista maata.
10400:       Koska rauhoituspiireillä kalan sikiämiselle ja li-
10401: sääntymiselle on suuri merkitys, olisi tärkeätä, että rau-
10402: hoitusalueet kaikkialla tulisivat lainmukaisesti järjeste-
10403: tyiksi sekä selvillä vakinaisilla viitoilla merkityiksi.
10404: Sitä varten olisi komitean hankittava täysi selvitys
10405: siitä, miksi rauhoituspiirien erottamista ei säädetyn ajan
10406: kuluessa ole suoritettu ja minkätähden erottamista ei
10407: kaikkialla, missä siihen kuuluva mittaustyökin on toi-
10408: mitettu, ole loppuun saatettu. Tämän selvittelyn poh-
10409: jalla olisi komitean mietittävä, pitäisikö ja missä mää-
10410: rin valtion rahallista avustusta käyttää rauhoitusaluei-
10411: den hankkimiseksi sekä mitenkä kalastuslainsäännösten
10412: noudattamista rauhoitusalueisiin y. m. nähden tehok-
10413: kaimmin voitaisiin valvoa.
10414:       Erityinen vakuutuslaitos kalanpyydyksien ja ka-
10415: lastustarkoituksiin käytettävien alusten vakuuttamista
10416: varten olisi myös perustettava. Tämä toimenpide olisi
10417: varmaankin omiansa suuressa määrin varmistuttamaan
10418: kalastajien taloudellista asemaa. Ajatus tällaisesta va-
10419: kuutuslaitoksesta on ollut vireillä eri tahoilla kauan
10420: aikaa. Mutta kun asian käytännöllisessä järjestämi-
10421: sessä on suuria vaikeuksia ja sellaisen vakuutuslaitok-
10422: sen perustaminen vaatii kaikkien vakuutuslaitoksen jär-
10423: jestelmään ja toimintaan vaikuttavien kohtien ennakko-
10424: harkintaa, niin olisi komitean, ennenkuin sellaisen lai-
10425: toksen perustamiseen ryhdytään, annettava siitä lau-
10426: suntonsa. Sen ohessa ja ehkäpä käytännöllisempänäkin
10427: keinona kalastajien turvaamiseksi vaarallisessa amma-
10428: tissaan voitaisiin ottaa käytäntöön sen suuntainen,
10429: meteorologinen merkinautojärjestelmä kuin Tanskassa
10430: jo on olemassa.
10431:       Vaikkakin kalastajaväestön ammattitaitoa paljon
10432: voitaneen korottaa niiden neuvojien kautta, joita ylem-
10433: pänä mainitut seurat valtion avustuksella asettavat,
10434: niin ei kuitenkaan tällä vielä ole tehty kaikkea, mitä
10435:               Kalastuselinkeinon elvyttäminen.              9
10436: 
10437:  voitaisiin tehdä kalastajain ammattitaidon ja tietojen
10438:  kehittämiseksi. Olisi tälläkin niinkuin maanviljelyksen
10439:  ja muiden elinkeinojen alalla saatava erityisiä am-
10440:  mattikouluja, joissa kalastajaväestölle annettaisiin tar-
10441:  peellisia ammattitietoja. Tällaisia kouluja on olemassa
10442:  esim. Ruotsissa ja Tanskassa. Näiden kalastuskoulujen
10443:  perustamisesta ja opetusohjelmasta olisi komitean myös
10444:  tehtävä ehdotuksia.
10445:       Kalastajaväestön erikoistarpeiden tuntijain puo-
10446: lelta on esiintuotu myös se huomautus, että kalan-
10447:  vienti maasta olisi saatava järjestetyksi. Varsinkin
10448: olisi tähän nähden otettava huomioon vienti Venäjälle
10449: ja saatava se erityisen kauppa-asiamiehen valvonnan
10450: alaiseksi. Tämäkin asia olisi jätettävä asetettavan ko-
10451: mitean harkittavaksi.
10452:       Lopuksi olisi komitean käännettävä huomiota nii-
10453: hin varsinkin maamme pohjoisosissa esiin tulleisiin
10454: toivomuksiin, että kruununmaihin kuuluvissa kalavesissä
10455: annettaisiin paikkakuntalaisille vapaampi kalastusoikeus
10456: kuin tähän asti. Ottamalla huomioon näiden seutu-
10457: jen taloudellisesti vaikean aseman, olisi niiden asuk-
10458: kaille kalastuselinkeinoonkin nähden annettava mm
10459: suuria etuja, kuin se varsinkin arvokkaampien kala-
10460: lajien säilymiseen nähden vain on mahdollista. Tämän
10461: yhteydessä tulisi komitean harkita, olisiko ehkä syytä
10462: ulottaa samaa oikeutta muihinkin osiin maata.
10463: 
10464: 
10465: 
10466: 
10467:      Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saa Edus-
10468: kunta alamaisimmasti anoa:
10469: 
10470:                      että Hallitus ottaisi harkitakseen, eikö
10471:                keväisin olisi joku sopiva valtiolle kuuluva
10472:                laiva asetettava käyttämään hylkeenpyytäjiä
10473: 10   1907. -   Edusk. Anom. -     Anomusmiet. N:o 16.
10474: 
10475:                harmaiden hylkeiden pesimispaikoilla, jos
10476:                halukkaita hylkeenpyyntivenhekuntia tar·-
10477:                peela;i retkelle ilmoittautuu ;
10478: 
10479:                      että knltakin tapetulta hylkeeltä mak-
10480:                settaisiin palkkiota 5 markkaa ja että tätä
10481:                varten 1908 vuoden menoarvioon otettaisiin
10482:                30,000 markan arviomääräraha;
10483: 
10484:                       että erityisille kalastuselinkeinon har-
10485:                joittajien perustamille kalastusyhdistyksille
10486:                ja niille maanviljelysseuroille, jotka ovat
10487:                ottaneet kalastuselinkeinonkin edistämisen
10488:                 työalakseen, annettaisiin valtiovaroista riit-
10489:                 täriä apurahoia näiden yhdistysten kalas-
10490:                 tuselinkeinon edistämistä tarkoittavan toi-
10491:                 minnan auttamiseksi, ja että tätä tarkoi-
10492:                 tusta 1Jarten 1908 vuoden menoarvioon
10493:                 otettaisiin 100,000 markan määräraha;
10494: 
10495:                      että·: valtion lainaw;rahastosta annettai-
10496:                siin huokeakorkoisia kuoletuslainoja kalan-
10497:                säilyke- ja suolauslaitostcn perustamista var-
10498:                ten sellaisille kalastajaväestön muodostamille
10499:                osuuskunnille, joi.sta on takeita, että saadut
10500:                lainat tulevat hyötyä tuottavasti tarkoituk-
10501:                seensa käytetyiksi; sekä
10502: 
10503:                      että Hallitus viipymättä asettaisi ko-
10504:                mitean, johon olisi kutsutlava jäseniä myös
10505:                meri- ja sisämaan kalastusta harjoittavien
10506:                sekä tilallisten että tilattomien keskuudesta
10507:                eri osista maata, tekemään ehdotuksia muu-
10508:                toksiksi kalastusta koskevaan lainsäädäntöön
10509:                sekä kalastuselinkeinon elvyttämistä tarkoit-
10510:        Kalastuselinkeinon elvyttäminen.              11
10511: 
10512:           taviksi toimenpiteiksi edellä viitattuun suun-
10513:           taan ja että näin saadun selvityksen no-
10514:          jalla asianomaisiin toimenpiteisiin niin pian
10515:           kuin mahdollista ryhdyttäisiin.
10516: 
10517: 
10518: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
10519: 
10520: 
10521: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1907.
10522: Helsinki 1907. Helsingin Sentraaliklrjapaino.
10523:                1907. -   Anomusmietintö N:o 17.
10524: 
10525: 
10526: 
10527: 
10528:                        Rautatievaliokunnan mietintö
10529:                  N:o 5 Eduskunnalle jätetyistä uusia rauta-
10530:                  teitä koskevista anomusehdotuksista.
10531: 
10532: 
10533:       Eduskunta on Rautatievaliokunnan valmisteltavaksi lä-
10534: hettänyt useita uusia rautateitä koskevia anomusehdotuksia,
10535: jotka kaikki ovat painetut asiakirjain Liitteisiin VII sivuille
10536: 15-142, sekä niistä Eduskunnassa annetut lausunnot. Käsi-
10537: tellessään niitä on V aliakunnalla ollut käytettävänään eri
10538: ratoja koskevia tutkimusaineksia, tilastoja ja tiedonantoja
10539: Qsaksi virallisia ja osaksi yksityisten hankkimia ja V alia-
10540: kunnalle lähettämiä.
10541: 
10542: 
10543: 
10544: 
10545:       Ryhtyessään työhönsä on V aliakunta ensinnäkin otta-
10546: nut huomioonsa ne muuttuneet olot, joissa nykyinen joka
10547: vuosi kokoontuva Eduskunta työskentelee entisiin ajoittaisiin
10548: V aitiopäiviin nähden.
10549:       Maamme rautatieverkon peruspiirteet ovat jo määrätyt
10550: ja sen pääradat joko valmiina taikka suunniteltuina, ja kun
10551: näitä pääsuuntia yhdistäville poikkiradoille suunnitelmat saa-
10552: daan laadituiksi, voidaan huomio kiinnittää enemmän mää-
10553: rättyjä paikallisia tarpeita tyydyttäviin haara- ja imuratoihin
10554: ja niiden rakentamisesta tarpeen vaatiessa nopeammin päättää.
10555:        Kun säädyt viimeisillä Valtiopäivillä päättivät raken-
10556: nettavaksi kokonaista kolme rataa, joiden rakennuskustannuk-
10557:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
10558: 2                       Uusia rautateitä.
10559: 
10560: set silloin laskettiin 34,452,000 markaksi, mutta jotka nähtä-
10561: västi, muuttuneiden olojen takia, tulevat vaatimaan melkoista
10562: enemmän -arviolta 45 milj. mk. - ja kuluneen vuoden aikana
10563: vaan 5 milj. mk. on tarkotukseen ollut käytettävänä, niin
10564: kestäisi monta vuotta ennenkuin nämät radat saataisiin arm.
10565: esityksessä ehdotetulla 7 milj. vuotuisella määrärahalla ra-
10566: kennetuiksi ja uusien ratojen rakentamiseen voitaisiin ryhtyä.
10567:        Kun Valiokunta on yhtä mieltä viimeisten V altiopäi-
10568: väin kanssa siinä, että pääratoja yhdistävä poikkirata sekä
10569: liikkeen että rautateiden edullisemman käytön tähden olisi
10570: ensi tilassa rakennettava ja muitakin varsin kiireellisiä ratoja
10571: löytyy, joista V aHokunta tässäkin mietinnössään mainitsee
10572: yhden, niin pitää Valiokunta varsin suotavana, että mainittu
10573: uusien rautateiden rakentamiseen käytettävä vuotuinen raha-
10574: määrä kohotetaan.
10575:        On usein arveltu että uusia rautateitä ei pitäisi päättää
10576: rakennettavaksi vuosikausia ennemmin kuin rakennustöihin
10577: voidaan ryhtyä, koska sekä taloudelliset olot että niistä joh-
10578: tuvat edellytykset voivat väliajalla paljonkin muuttua. Jos-
10579: kin tätä ajatusta tahdottaisiin noudattaa, niin ei Eduskunnalla
10580: liene kuitenkaan syytä nytkään jättäytyä aivan toimettomaksi
10581: uusiin rautatierakennuksiin nähden, sillä kun nyt enimmäk-
10582: seen on kysymyksessä useita piiäratoja täydentäviä lyhempiä
10583: ratoja, jotka keAkenään kilpailevat etusijasta, niin lienee tar-
10584: koituksen mukaisinta käyttää nykyinen väliaika mahdollisim-
10585: man tarkkojen taloudellisten tutkimusten ja kannattavaisuus-
10586: arvioiden laatimiseen, jotta eri rataehdotuksia rakennusajan
10587: lähestyessä niiden perusteella voitaisiin punnita ja toisiinsa
10588: verrata.
10589:        Mutta tässäkin on Valiokunnan mielestä meneteltävä
10590: varovasti, ettei mainittua taloudellista tutkimusta toimiteta
10591: semmoisilla suunnilla, joiden toteutumisesta ei ainakaan lä-
10592: heisessä tulevaisuudessa ole mitään toiveita, jotta eivät tulok-
10593: set, sitten kun niitä vihdoin ehkä tarvitaan, näyttäytyisi van-
10594: hentuneiksi ja kelpaamattomiksi. Sen sijaan on katsottu tar-
10595: peelliseksi, että taloudellisen tutkimuksen kautta selvitellään
10596: sellaisten ratasuuntien kannattavaisuutta, joista valtion omalle
10597:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
10598:                1907. -    Anomusmietintö N:o 17.               3
10599: 
10600: taloudelle, etenkin sen metsätaloudelle voi odottaa suurem-
10601: paa hyötyä.
10602:        Sitävastoin on ratalinjojen koneellista tutkimusta pidetty
10603: tällaisiin alustaviin tarkotuksiin tarpeettomana osaksi siitä
10604: syystä, että tasaustyöt, jotka sitäpaitsi vievät vaan pienem-
10605: män osan rakennuskustannuksista, jo entisen kokemuksen no-
10606: jalla, voidaan kyllin tarkasti arvioida ja tarpeen vaatiessa
10607: ainoastaan suurempia ja vaikealuontoisempia taidetöitä kuten
10608: siltoja y. m. s. varten tarkempia tutkimuksia toimittaa, osaksi
10609: senkin vuoksi että mainitut koneelliset tutkimukset, kun
10610: maksavat n. 200 mk. kilometriltä, tulevat varsin kalliiksi
10611: eivätkä tuota tarkoitukseen vastaavaa hyötyä.
10612: 
10613: 
10614: 
10615: 
10616:       Eri rata-anomuksia on Valiokunta käsitellyt maakuntien
10617: rajottamissa ryhmissä ja seuraavat niistä laaditut mietinnöt
10618: alempana snna järjestyksessä, missä ne löytyvät asiakirjain
10619: Liitteessä VII.
10620: 
10621: 
10622: 
10623:                    Rovaniemi-Kemijltrvi.
10624: 
10625:       Rovaniemen radan rakennuksen kautta tulee tosin en-
10626: simäinen ja suurin Perä-Pohjolan liikennetarve autetuksi,
10627: mutta ei kuitenkaan täydellisesti tyydytetyksi.
10628:       Tämän seudun suuri puutavaraliike jakautuu uittoreit-
10629: tien mukaan kahteen osaan, joista ehdottomasti suurin on
10630: Kemijoen päähaaraa ympäröivä. Tämän laajan alueen luon-
10631: nollisena liikekeskuksena on Kemijärvi, johon uittoväylät eri
10632: suunnilta yhtyvät tavotellen pohjoisessa Lappia ja idässä V e-
10633: näjän rajaa. Kuten tunnettua kuuluvat melkein kaikki maat
10634: täällä kruunun metsämaihin ja kuta pitemmälle metsän arvioi-
10635: minen edistyy, sitä suuremmiksi ja kypsemmiksi osottantuvat
10636: niiden puuvarastot. On jo monesti näytetty toteen, että
10637: metsien järkiperäinen hoito on läheisesti riippuvainen seudun
10638:       Rautatievaliokunnan mietintö N·o 5.
10639: 4                      Uusia rautateitä.
10640: 
10641: taloudellisista ja erittäinkin liikenneoloista, ja että ne tällä
10642: kysymyksessä olevalla alueella ovat erittäin kalliit, on ylei-
10643: seen tunnettua.
10644:       Kysymyksessä oleva seutu kasvattaa ainoastaan pienen
10645: osan käyttämästään viljasta ja on sentähden suurin osa siitä
10646: samoinkuin muustakin seudun asukasten sekä tukkityöväestön
10647: melkoisista tarpeista tuotava muualta, osittain Rovaniemen
10648: kautta, osittain Vienanmeren puolelta.
10649:       Paikkakuntalaiset ovat ilmottaneet, että tuonti Rova-
10650: niemeltä päin käsittää 7,500,000 kg ja idästäpäin 1,200,000
10651: kg sekä Lapin tavarain vienti 200,000 kg, eli yhteensä koko
10652: tavaranvaihdon tekevän 8,900,000 kg ja että Rovaniemen ja
10653: Kemijärven välillä nykyisin kulkee noin 1,000 kestikievari-
10654: kyytiä vuodessa.
10655:       Seudun koko liike-elämä saa voimansa puutavaraliik-
10656: keestä ja niistä monia satoja tuhansia puita käsittävistä met-
10657: sänhakkuutöistä, joita vuosittain suoritetaan Kemijärveen las-
10658: kevien monien uittoreittien varsilla ja joiden keskipisteenä
10659: mainittu paikkakunta siten on. Sieltä välittävät laivat -
10660: nykyään niitä lienee jo viisi - liikettä Kemijärven eri lah-
10661: delmiin, joista koskiset jokimatkat alkavat.
10662:       Viljelysmahdollisuuksia tarjoovat seudun luonnolliset
10663: niittymaat, niin pian kuin liikeneuvot tekevät karjanhoitoon
10664: antautumisen mahdolliseksi. Vesivoimaa ilmotetaan myöskin
10665: olevan käytettävissä osaksi jo löytyvissä myllynpaikoissa,
10666: osaksi vielä tähän saakka käyttämättömissä putouksissa, ja
10667: raaka-ainetta tarjoovat tiheäkasvuiset korpimaat ylenmäärin
10668: puuhiomoille.
10669:       On sentähden varsin luultavaa, että kysymyksessä ole-
10670: valle radalle tulisi vilkas ja kannattava liike ja että se suu-
10671: resti edistäisi pohjoisimman Suomen taloudellista ja henkistä
10672: edistymistä. Erittäinkin kohottaisi rata kruunun metsämai-
10673: den arvoa sekä välittömästi myyntihintoihin vaikuttamalla
10674: että hankkimalla menekkiä semmoiselle pienemmälle, kasvus-
10675: saan pysähtyneelle metsälle, jolla nykyään on tuskin mitään
10676: arvoa.
10677:      Rautatievah"okunnan mietintö N:o 5.
10678:              1907. -    Anomusmietintö N:o 17.             5
10679: 
10680:       V aHokunta ei ole kuitenkaan voinut puoltaa anomus-
10681: ehdotuksen pontta semmoisenaan, ensiksikin senvuoksi että ky-
10682: symyksessä oleva n. 80 km pituinen ratasuunta on kokonaan
10683: tutkimaton ja varoja sen rakentamiseen nyt puuttuu ja
10684: senkin tähden, että Valiokunnan mielestä on tarpeellista
10685: nähdä minkälaisia tuloksia Kemin--Rovaniemen radasta tu-
10686: lee sekä radan kanuattavaisuuteen että seudun kalliiden ta-
10687: loudellisten olojen tasoitukseen nähden, ennenkuin tähän
10688: ratayritykseen ryhdytään.
10689:       Näin ollen saa Valiokunta edellisessä esilletuomiensa
10690: näkökohtien perusteella kunnioittaen ehdottaa:
10691: 
10692:                       että Eduskunta määräisi taloudellisen
10693:                  ja silmämääräisen tutkimuksen toime~n­
10694:                  pantavaksi rautatietä varten Rovaniemen
10695:                  Mrkonkylästä Kemijärven kirkolle.
10696: 
10697: 
10698:            Satamarata Kemistä Pitkäänkariin.
10699:       Oulun-Tornion radan yhteydessä rakennettiin lyhempi
10700: satamarata Kemin asemalta Kemin kaupungin satamaan ja
10701: laajennettiin laitureita siellä ratarakennuksen avustuksella.
10702: Satama on pitkähkö n. 600-1,500 metrin levyinen väylä
10703: Ajoksenmaan ja Selkäsaaren suojassa ja syvyydeltään vuonna
10704: 1898 tehtyjen mittausten mukaan: ulkosatama Pitkänkarin
10705: niemessä 20--24 jalkaa, keskisatama Laitakarin sahan edus-
10706: talla 15-18 jalkaa ja sisäsatama kaupungin laiturin luona
10707: 11-12 jalkaa. Sittemmin on kruunun omistama ruoppaaja
10708: syventänyt sisäsatamaa, jonka pohja enimmäkseen on savi-
10709: mutaa.
10710:       Kemin sataman kautta tuodaan suurin osa Perä-Pohjo-
10711: lan ja Lapinmaan melkoisesta viljan- y. m. tarpeesta ja ta-
10712: varat tyhjennetään enimmäkseen suoraan laivoista laiturin
10713: kyljessä. Rautatien valmistuttua tulee Kemin kautta paljon
10714: Tornioonkin menevää tavaraa, koska satamaolot Kemissä
10715: ovat edullisemmat kuin Torniossa.
10716:      Rautatievaliokunnan mietlntö N:o 5.
10717: 6                       Uusia rautateitä.
10718: 
10719:       Pienellä osalla siitä rahamäärästä, joka vaadittaisiin ky-
10720: symyksessä olevan satamaradan ja laiturien rakentamiseen
10721: Pitkäänkariin, saataisiin nähtävästi ahtaus Kemin kaupungin
10722: laiturien luona poistetuksi, mikä tuontitavaralle olisi edulli-
10723: sempaa kuin uuden sataman rakentaminen etäälle kaupun-
10724: gista. Puutavaroita ei nykyisistä Kemin jokisuun sahoista
10725: voitaisi kuitenkaan tällä radalla kulettaa ja Rovaniemen ra-
10726: dalta tulevan puutavaraliikkeen vaatimuksia ei Valiokunnan
10727: mielestä voida vielä kysymyksessä olevassa määrässä ottaa
10728: huomioon.
10729:        Valiokunta saa senvuoksi ehdottaa:
10730: 
10731:                        ettei anomuk.<~en johdosta ryhdyttäisi
10732:                   mihinkään toimiin.
10733: 
10734: 
10735:                        Oulu-Kuusamo.
10736:       Se alue, jonka liiketarvetta kysymyksessä olevalla ra-
10737: dalla tahdotaan tyydyttää, on luonteeltaan saman laatuinen
10738: kuin Kemin jokialuekin. Sen läpi juoksee lijoki, jonka mo-
10739: net sivujoet tulevat kaukaisilta metsämailta Kitkan vesistö-
10740: jen ja Maanselän seutuvilta. Kuusamon kunnan pääosa on
10741: Maanselän mäkien toisella puolen ja sikäläiset vedet laske-
10742: vat enimmäkseen Vienan mereen.
10743:       Alueen rikkautena ovat metsien runsaat hirsivarat ja
10744: monien käyttämättömien koskien voima. Silmäys metsä-
10745: karttaan osottaa että melkein kaikki nämät metsät kuuluvat
10746: kruunulle, joka omistaa siellä Iin tarkastuspiirissä n. 1.8 milj.
10747: hehtaaria maata. Metsä varat tässä piirissä ovat vanhemman
10748: arvion mukaan noin 8 miljoonaa kypsää tukkipuuta ja hir-
10749: ren alkua, joista lähes 3.5 milj. on Jäämereen laskevien uitto-
10750: väylien varsilla. Myöhempi metsänhoidollinen arvioiminen
10751: on kuitenkin .osottanut että kypsiä puita on näissä metsissä
10752: runsaasti toisen verran enemmän. Aijottu rata kulkisi kaik-
10753: kiaan 6 hoitoalueen läpi ja on puutavaraliike siellä nytkin
10754: varsin vilkasta, vaikka lijoki onkin nittoväylänä huono.
10755:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
10756:                1907. -   Anomusmietintö N:o 17.             7
10757: 
10758:       Muuten on Iijoessa ja myöskin sen sivujoissa lukuisia
10759: koskia, jotka epäilemättä synnyttäisivät saha- ja tehdaslai-
10760: toksia, kun raaka-ainetta on niin runsaasti saatavissa. Ny-
10761: kyään ovat sahalaitokset kulkuneuvojen puutteessa joutuneet
10762: seisomaan.
10763:       Mahdollista on myöskin että Kuusamon kirkolle ulet-
10764: tuva rautatie tekisi Paanajärvellä ja Oulanganjoella löytyvien
10765: malmilöytöjen viljelemisen kannattavaksi.
10766:       Tämän alueen puutteet ja hankaluudet ovat tunnetut.
10767:       Maanviljelys ei ole tuottava ja vilja on sekä vakitui-
10768: selle että satunnaiselle metsänhakkuuväestölle, jopa toisinaan
10769: rajantakaisellekin kansalle, haettava ainoaa yli 200 km pitkää
10770: tietä Oulusta. Viljan hinta kohoaa kalliin kuletuspalkan ta-
10771: kia suhteettomasti ja kadon sattuessa, mikä usein tapahtuu,
10772: on puute suuri. Pitkän kuletustien ylläpito käy myöskin ra-
10773: sittavaksi ja rahdinveto syö maanviljelyksen työvoimia -
10774: oloja, jotka muilta syrjäisiltä metsäliikkeen mailta ovat tun-
10775: nettuja.
10776:       Nykyinen tuonti Kuusamoon on arvioitu n. 15 milj.
10777: kilogrammaksi ja sen odotetaan lisääntyvän melkoisesti ei
10778: ainoastaan anotun radan alueelta vaan myöskin rajantakai-
10779: sesta Karjalasta, mistä nyt jo vuosittain aina Kuolan niemi-
10780: maalta ja Vienan meren rannoilta asti kuletetaan satoihin
10781: tuhansiin kiloihin nouseva tavaramäärä Kuusamon kautta
10782:  Ouluun. Vientitavaraa tulisi paikkakunnaltakin, jos viljelys
10783: voisi parempien kulkuneuvojen turvissa muuttua varmemmaksi
10784: ja tuottavammaksi heinänviljelykseksi, jolle sopivia luonnol-
10785: lisia maita löytyy.
10786:       Jo siihen katsoen, että kruunu kysymyksessä olevalla
10787: alueella omistaa suuren ja kalliin metsäomaisuuden, jonka
10788: järkiperäinen hoito on kansan yleiselle taloudelle varsin tär-
10789: keä ja etenkin koska seudun taloudellinen tila vaatii pikaista
10790: jn tehokasta apua, on Valiokunta yksimielisesti päättänyt
10791:  ehdottaa:
10792: 
10793:                       että taloudellinen ja silmämääräinen
10794:                  tutkimus toimeenpantaisiin rautatietä var-
10795:       Rautatwvaliokunnan mietintö N:o 5.
10796: 8                      Uusia rautateitä.
10797: 
10798:                  ten sopimlta paikalta Oulun- Tornion ra.-
10799:                  taa Kuusamoon ja
10800:                       että tutkimuksen tulokset ensi tilassa
10801:                  Eduskunnalle esitettäisiin.
10802: 
10803: 
10804: 
10805:                        Oulu-Waala.
10806: 
10807:        Nykyään vielä rakentamatta olevista rataehdotuksista
10808: on Oulun-W aalan tietä koskeva vanhin. Sitä alettiin aja-
10809: maan jo 1877 ja on se sitten ollut käsiteltävänä melkein kai-
10810: killa Valtiopäivillä. Vuosina 1891 ja 1894 pyydettiin radalle
10811: jo arm. esitystä ja v. 1900 ehdottivat Valtiopäivät, että jos
10812: joku yksityinen henkilö tai yhtiö ryhtyisi tätä rataa rakenta-
10813: maan, niin avustaisi valtio hanketta määrärahalla ja valtiolai-
10814: nalla, mutta tähän ei Hallitsija suostunut. 1904-05 vuoden
10815: Valtiopäiväin rautatievaliokunta teki samantapaisen ehdotuk-
10816: sen ja määräsi avustuksen 1,578,500 markaksi ja valtiolai-
10817: nan 1,800,000 markaksi, mutta silloin ei rautatieasioita eh-
10818: ditty lainkaan säädyissä käsitellä. Nykyinen anomusehdotus
10819: on siten muodostettu viimeisten rautatievaliokuntain lausu-
10820: mien mielipiteiden mukaisesti.
10821:        Kysymyksessä oleva rata on valtion varoilla koneeli i-
10822: sesti tutkittu ja kuului se niihin ratoihin, joita vuoden 1897
10823: rautatiekomitea taloudellisestikin tarkasteli. Sen lisäksi ovat
10824: Oulun kaupunki ja muutamat yksityiset toimituttaneet rataa
10825: koskevia taloudellisia selvittelyjä sekä kannattavaisuuslaskuja
10826: ja kustannusarvioita.
10827:        Rata onkin Oulun kaupungille erittäin tärkeä, sillä se
10828: tulisi kulkemaan sen ikivanhaa kauppatietä Oulunjärvelle,
10829: jossa vesitiet laajalta alueelta yhtyvät. Tosin on Kajaanin
10830: radan valmistuttua Oulun kauppa-alue pienentynyt, mutta
10831: Waalan rata ei silti ole menettänyt merkitystään, sillä radan
10832: kautta olisi Oulun järven ympäristöltä matka satamaan pal-
10833: jon lyhempi kuin Kajanin-Iisalmen tietä, mikä seikka var-
10834: maankin helpottaisi elintarpeiden ja varsinkin viljan hintaa
10835:      Rautatievaliokunnan mwtintö N:o 5.
10836:                 1907. -    Anomusmietintö N:o 17.             9
10837: 
10838: tässä avarassa ja köyhässä seudussa, jonne vuosittain on Iso
10839: osa lAivänainesta muualta tuotava.
10840:        Oulunjoen laakso, jota rata tulisi seuraamaan, on verrat-
10841: tain hyvin asuttua, varsinkin alaosaltaan ja olisi niin ollen
10842: paikallisliikettäkin sieltä odotettavissa.
10843:       Suurimman merkityksensä saa rata kuitenkin siitä, että
10844: sen kautta Oulunjoen koskia voitaisiin käyttää teollisuuden
10845: palvelukseen. Tunnettuahan on että Oulunjoessa on erittäin
10846: voimakkaita koskia, joista ammattimiesten lausunnon mu-
10847: kaan jo nykyisilläkin keinoilla voidaan ottaa varsin huomat-
10848: tavia voimamääriä, mutta erittäinkin Waalan seutuvilla, jossa
10849: paras koski - Niskakoski -- on, estävät pitkät matkat niitä
10850: nykyisissä oloissa teollisuuden hyväksi käyttämästä.
10851:        Raaka-ainetta on seudun metsissä tarjona, sillä Oulun
10852: järveen ja jokeen laskee uittovesiä sekä yksityisten että erit-
10853: täinkin kruunun metsistä, joissa teollisuus-tarkotuksjin sopivaa
10854: pienempää puuta on runsaasti säilynyt, kun Oulunjoki on
10855: sellaisen puutavaran uittoon sopimaton.
10856:        Vaikea uitto on yleensä pitänyt isommankin puun
10857: hinnan varsin alhaisena ja sitäpaitsi ehkäissyt tarpeellisen
10858: kilpailun syntymistä kruunun metsähuutokaupoissa, mutta jos
10859: Waalasta rakennettaisiin rautatie Oulun satamaan, voitaisiin
10860: sahalaitoksiakin perustaa Oulunjärven rannalle ja siten
10861: välttää ylempänä mainitut hankaluudet.
10862:        Mitä sikäläisiin kruunun metsiin tulee, niin on aikaisem-
10863: min toimitetun arvioimisen mukaan niissä hoitoalueissa, jotka
10864: koskettavat Oulunjokea, 1,3 milj. täysmittaista puuta sekä
10865: Oulunjoen uittoalueen etäämpänä olevissa metsissä 6,5 milj.
10866: Mutta asianomaisten metsänhoitajien arvostelun mukaan ovat
10867: puuvarat nykyään toisen verran suuremmat. Nämät metsät
10868: ovat viime vuosiin saakka olleet hyvin alhaisessa arvossa. Jos-
10869: kin niiden hinta nykyään on hiukan kohonnut, niin vaikut-
10870: taisivat parannetut kulkuneuvot ja niiden tuoma suurempi
10871: kysyntä epäilemättä huomattavamman hinnan lisäyksen.
10872:        Vielä alhaisemmassa arvossa on pienempi puu, joka
10873: tiheäkasvuisilla korpimailla ei koskaan vartu tukkipuuksi,
10874: Ja sellaista on kysymyks~ssä olevalla alueella ammatti-
10875:       Rautatievaliokunnan m'letintö N:o 5.
10876: 10                       Uusia rautateitä.
10877: 
10878:  miesten arvelun mukaan vähintäin 40 milj. kuutiometriä,
10879:  joka 200 vuoden kiertoaikaa käyttämällä antaisi 200,000 kuu-
10880:  tiometriä vuodessa. Juuri tällaisen samoin kuin täysikasvui-
10881:  senkin puun hintaa tulisi rautatie ja tehdaslaitokset kohot-
10882:  tamaan.
10883:         Ylempänä mainittuja näkökohtia huomioon ottaen on
10884:  Valiokunta tullut siihen käsitykseen, että Oulun-W aalan ra-
10885:  dalla on sellaisia edellytyksiä, että sen rakentaminen olisi
10886:  suota va, mutta Valiokunnan enemmistön mielestä yksinomaan
10887:  valtion toimesta, siihenkin nähden, että tämä rata, joskin
10888:  kaukaisemmassa tulevaisuudessa, voidaan jatkaa yhdistysra-
10889:  daksi Kajaniin. Sitäpaitse tekevät pyydetty avustus ja laina
10890:  yhteensä n. 3,4 milj. markkaa, ja jos nämät varat anomuksen
10891:  mukaan myönnettäisiin, niin nykyisen varojen puutteen val-
10892:  litessa, suosittaisiin yksityisrataa sellaisten valtionratojen va-
10893:  hingoksi, joita Valiokunta kuitenkin pitää tärkeämpinä ja
10894:  kiireellisempinä.
10895:         W aalan radan jatko Kajaniin voi Valiokunnan mie-
10896:  lestä yhdistysratanakin vasta niin kaukaisessa tulevaisuudessa
10897:  tulla kysymykseen ettei ole syytä nyt ryhtyä sitä tutkimaan.
10898:         V aHokunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa:
10899: 
10900:                         ettei Eduskunta ryhty1:si mihinkään
10901:                    toimiin anomuksen johdosta.
10902: 
10903: 
10904:                          Waala-Lappi.
10905: 
10906:         Tätä anomusehdotusta on Valiokunta käsitellyt osaksi
10907:   Oulu-Waalan rata-anomuksen yhteydessä, koska nämät rata-
10908: . suunnat nähtävästi kilpailevat keskenään.
10909:         Ikimuistoisista ajoista saakka on Oulunjoki ollut
10910:   Oulunjärveä ja sen vesistöjä ympäröivän seudun luonnolli-
10911:   sena kulkuväylänä meren rannikolle ja satamaan. Samaa
10912:   tietä on tavaraliike kulkenut sisämaihinkin päin. Näin ollen
10913:   on Oulu ollut sanotun alueen kauppa- ja satamakaupunkina
10914:   ja tätä asiain tilaa jatkuu yhä ~delleenkin, vaikka Kajanin
10915:        Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
10916:                1907. -    Anomusmietintö N:o 17.           11
10917: 
10918: kaupunki ja sinne rakennettu rautatie onkin kauppa-aluetta
10919: pienentänyt. Luonnolliselta tuntuu sentähden, että rautatie
10920: rakennetaan palvelemaan tätä vanhaa liikettä eikä lähdetä
10921: sitä keinotekoisesti siirtämään uusille suunnille.
10922:       Sitäpaitse on Oulun joessa pitkin koko pituuttaan voi-
10923: makkaita koskia, jotka - joskaan eivät ole yhtä edullisia kuin
10924: Niskakoski - kuitenkin ovat käyttökelpoisia tehdaslaitoksia
10925: varten ja tuottaisivat Waalasta Ouluun vedetylle radalle
10926: uusia liikemahdollisuuksia, jotka jäisivät syrjään, jos rata
10927: vietäisiin toiseen suuntaan Oulun rataa kohden.
10928:       Asutukseen nähden on Oulunjoen varsi hiukan edellä
10929: kysymyksessä olevaan kilpailevaan seutuun verraten, sillä
10930: uuden suunnan koskettamien Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan
10931: ja Paavolan kuntien yhteenlaskettu asukasluku on n. 13,000
10932: runsaan 100 km matkalla ja Utajärven, Muhoksen ja Oulun
10933: maataiskuntien n. 14,000 henkeä 80 km matkalla, jota paitse
10934: asutus siellä on paremmin keskittynyt jokivarrelle, kuin
10935: ennenmainituissa kunnissa ehdotetun ratalinjan läheisyyteen.
10936:       Kysymyksessä oleva rakennettava tie tulisi, anomus-
10937: ehdotuksessa mainittua suuntaa seuraten, n. 20 km pitempi
10938: kuin tie Ouluun ja kulkisi suo- ja saviseudulla rautatielle
10939: vähemmän sopivaa maata, kuin mitä Oulunjoen tasaiset
10940: hiekkaiset rannat ovat. Ja jos lasketaan tuleva matka Waa-
10941: lasta meren rantaan, niin tulisi se tätä tietä Raaheen n. 40
10942: km pitempi kuin Ouluun.
10943:       Siitä kumpi satama, Oulunko vai Raahen, nykyään on
10944: parempi, löytyy varsin eriäviä mielipiteitä, mutta sen jälkeen
10945: kun Oulussa hankkeet uuden tilavamman ja ajanmukaisen
10946: sataman rakentamisesta ovat käyneet varmemmiksi, ei kes-
10947: täne kauan ennenkuin Oulun sataman etevämmyys käy kiel-
10948: tämättömäksi.
10949:       Näihin seikkoihin nojaten saa Valiokunta kunnioittaen
10950: ehdottaa:
10951: 
10952:                       että anomusehdotus ei antaisi aihetta
10953:                  mihinkään tm:menpiteisiin Eduskunnan
10954:                  puolelta.
10955:      Rautatiel>aliokunnan mietintö N:o 5.
10956: 12                     Uusia rautateitä.
10957: 
10958: 
10959: Keski-Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdistysradat ja
10960:      yhdistysradat Jyväskylästä itään ja etelään.
10961: 
10962:       Oulainen-Iisalmi; Ylivieska- Haapajärvi-Iisalmi;
10963: Ylivieska-Haapajän,i-Iisalmi ja AlapWcä-Joensuu; Yli-
10964: vieska-Kalajoki; Ylivieska-Haapajärvi- Kurkimäki; Suo-
10965: nenjoki-Haapajärvi- Ylivieska; Kannus-Saarijärvi-Suo-
10966: lahti; Kokkola-Suolahti; Suolahti- Saarijärvi-- Pännäi-
10967: nen; Iisalmen rata-Tuusniemi-Joensuu; Joensuu-Savon
10968: rata;   Savonlinna-Pieksämäki-Jyväskylä-Pohjanmaan
10969: rata; Jyz•äskylä-Pieksämäki-Savonlinna; Suonenjoki-
10970: Suolahti; Sm,onlinna-Mikkeli--Jyväslcylä .: Lahti-Heinola
10971: -Jyväskylä; Lahti-Päijänteen länsi ranta-Jyväskylä.
10972: 
10973:       Rautatieverkkomme kolme pitkää päärataa käyvät ny-
10974: kyisin jo melkein halki maan ilman että niillä on muuta yh-
10975: dyssidettä kuin Riihimäen-Viipurin rata. Maakuntien kes-
10976: kenäiselle liikenteelle ja rautateiden yleiselle käytölle m. m.
10977: vaunujen jakeluunkin nähden on näinollen tarpeellista että lä-
10978: himmässä tulevaisuudessa rakennettavien uusien ratojen jouk-
10979: koon otetaan näitä pääratoja yhdistävä ja maan keskiosan läpi
10980: käyvä poikkirata.
10981:       Koska kuitenkin viimeisten Valtiopäiväin anomuksen
10982: mukaisesti erityinen Hallituksen asettama Rautatiekomitea
10983: on tutkinut eri suunta-ehdotuksia mainitulle yhdistysradalle ja
10984: komitean lausunto valmistuu V aitiopäivien tulevaksi istunto-
10985: kaudeksi, ei Valiokunta ole katsonut asianmukaiseksi ryhtyä
10986: tätä yhdistysrataa tarkottavia ja siitä riippuvia rata-anomuksia
10987: käsittelemään, ennenkuin mainittu selvitys on valmistunut.
10988:       Valiokunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa:
10989: 
10990:                       ettei Eduskunta ryhtyisi käsittelemään
10991:                  näitä anomusehdotuksia.
10992: 
10993: 
10994: 
10995: 
10996:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
10997:                1907. -    Anomusmietintö N:o 17.               13
10998: 
10999:                      Pori-Kankaanpää.
11000:       1904-05 valtiopäivillä tehtiin kolmessa säädyssä Porin-
11001: Kankaanpään rataa koskeva anomus, josta silloinen rautatie-
11002: valiokunta pääasiassa lausui sen minkä nykyisen anomuksen
11003: tekijät esittävät Liitteiden VII sivulla 87 ja ehdottivat,
11004: että jos Porin kaupunki, yksityinen henkilö tai yhtiö saisi
11005: ennen seuraavia valtiopäiviä rakennusluvan, niin valtio avus-
11006: taisi hanketta 2,2 milj. markalla sekä myöntäisi 2,5 milj.
11007: markan valtiolainan. Valiokunta katsoi nimittäin, ettei rataa
11008: voitu E!hdottaa valtionratana rakennettavaksi, kun löytyi
11009: monia muita tärkeämpiä rakennettavia ratoja.
11010:       Nykyinen anomusehdotus tarkottaa valtion varoilla ra-
11011: kennettavaa rataa, mutta sen hyväksi on melkoisia avustuksia
11012: luvattu, sekä maata että rahaa. Ne osottavat erittäinkin asiano-
11013: maisten kuntain puolelta suurta asian harrastusta ja tarpeen ki-
11014: peyttä, joskin esimerkiksi Porin kaupungin avustuslupaus on
11015: tehty sillä ehdolla, että rautatiesilta Kokemäen joen yli Po-
11016: rissa rakennetaan myöskin katuliikettä varten eikä sen
11017: käyttämisestä mitään siltarahoja kanneta. Kaupungin aikoma
11018:  katusilta, kävisi näin ollen tarpeettomaksi.
11019:        Porin ja Kankaanpään välinen liike tiedetään varsin
11020: vilkkaaksi ja tunnettua myöskin on, että täällä päin löytyy
11021: jonkun verraq kruununmetsiä, mutta täysin tarkkaa tilastoa
11022:  nykyisen liikkeen suuruudesta ei löydy, sillä vuoden 1897
11023: rautatiekomitean tilastot ovat anomuksentekijäinkin mielestä
11024: jo vanhentuneet. Ei löydy myöskään minkäänlaista !askel-
11025: maa tämän radan kannatta vaisuudesta, vaikka Valiokunta
11026:  katsoo sellaisen voitavan kylläkin laatia silmälläpitäen yksin-
11027: <>maan paikallista liikettä. Ajatukset radan jatkamisesta
11028:  Haapamäelle ovat Valiokunnan mielestä jätettä vät tulevai-
11029:  suuteen, ja muiden ratain liikettä se arvatenkin lisäisi hyvin
11030:  vähän, sillä luultavaa on että suurin osa tavaroista jäisi Poriin
11031: taikka Mäntyluotoon, joista tuontiakio enimmäkseen olisi.
11032:        Vaikka Valiokunta tunnustaakio kysymyksessä olevan
11033:  anotun radan ansaitsevan huomiota, on Valiokunta katsonut
11034:  asian kuitenkin vaativan ylempänä mainittua taloudellista
11035:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11036: 14                      Uusia rautateitä.
11037: 
11038: selvitystä sitä suuremmalla syyllä, kun löytyy muita ratoja,
11039: joita on pidettävä vieläkin tärkeämpinä ja joiden vaikutus
11040: ulottuu laajemmalle kuin kysymyksen alaisen paikallisradan
11041: ja saa V aHokunta sentähden kunnioittaen ehdottaa, että:
11042: 
11043:                        taloudellinen tutkimns toimeenpan-
11044:                  taisiin Por1:sta Kankaanpäähän anotun
11045:                  rantatien kannattavaisnuden arvioimista
11046:                  varten.
11047: 
11048: 
11049: 
11050:                Ikalinen-Kuloveden pysäkki.
11051:        Tämä ratasuunta on jo pitemmän aikaa ollut kyseessä.
11052: Ensin se käsitettiin osana jonkinmoisesta oikaisuradasta Porin
11053: tieltä Vaasan tielle, mutta sittemmin on sitä puolustettu pai-
11054: kallisena imuratana, koska sen varrella on verrattain taaja
11055: asutus ja hyvät viljelykset sekä melkoisia metsiä, josta kai-
11056: kesta erittäinkin Tampereen kaupungille olisi hyötyä. Rata-
11057: suunnan varrella on sitäpaitsi Kyröskosken paperitehdas, josta
11058: liikettä olisi melkoinen määrä odotettavissa.
11059:        1900 vuoden V altiopäi väin Rautatievaliokunta luki tä-
11060: män radan sellaisten joukkoon, jotka eivät valtion ratoina
11061: voineet aivan pian tulla kysymykseen, mutta arveli sen ole-
11062: van yksityistä tietä aikaan saatavissa. Seuraavilla valtiopäivillä
11063: sai se myöskin hylkäävän lausunnon osakseen.
11064:        V aliakunta on ollut sitä mieltä, että tällä radalla voi
11065: olla ainoastaan verrattain rajoitettu paikallinen merkitys ja
11066: kun tällä samalla linjalla jo löytyy laivaliike Kyrösjärveltä
11067: Kyröskoskelle ja sieltä Siuron asemalle Porin radalla, niin ei
11068: V aHokunta ole katsonut sitä niin tarpeelliseksi taikka sillä
11069: olevan sellaisia edellytyksiä muihin rakennettaviin ratoihin
11070: nähden, että sen taloudellinen tutkimuskaan olisi välttämätön
11071: ja saa Valiokunta siis kunnioittaen ehdottaa :
11072: 
11073:                       ettei Eduskunta ryhtyisi mihinkään
11074:                  toimiin anomuksen johdosta.
11075:      Rautatie~Jaliokunnan mietintö N:o   5.
11076:                1907. -    Anomusmietintö N:o 17.             15
11077: 
11078:                    Turku-Uusikaupunki.
11079: 
11080:        Muutamia vuosikymmeniä sitten oli Uusikaupunki ku-
11081: koistava!:satamakaupunki, joka harjoitti silloisiin oloihin näh-
11082: den melkoista puutavaranvientiä ja laivanvarustajaliikettä.
11083: Sen kävi kuitenkin samoin kuin monen muunkin pienen ran-
11084: nikkokaupungin, joka on jäänyt ilman rautatietä, se joutui
11085: eristettyyn asemaan ja sen kehitys pysähtyi.
11086:        Vuodesta 1891 alkaen onkin Uuteenkaupunkiin rauta-
11087: tietä anottu, ensin Porin radalle päin ja sitten Turkuun, ja
11088: viimeksi mainitun radan hyväksi varoja ja työtä uhrattu.
11089:        Uudenkaupungin, Naantalin ja Turun kaupunkien va-
11090: roilla on kaksikin eri koneellista tutkimusta toimitettu sopi-
11091: vimman ratasuunnan selville saamista varten Uudestakaupun-
11092: gista Turkuun ja täydellisiä ehdotuksia tehty sekä leveä- että
11093: kapearaiteista rautatietä varten. Sen lisäksi ovat vielä mai-
11094: nitut kaupungit ja ratalinjan varrella olevat maalaiskunnat
11095: sitoutuneet suorittamaan melkoisia avustuksia, jos rata val-
11096: tion varoilla rakennetaan.
11097:        Niinpä on Turun kaupunki sitoutunut maksamaan
11098: 800,000 mk., Uusikaupunki 400,000 mk., Naantali 75,000
11099: mk., Naantalin maaseurakunta 5,000 mk., Vehmaan kunta n.
11100: 10,000 mk., Mynämäen kunta 15,000 j. n. e. - yhteensä
11101: noin. 1,5 milj. markkaa. Sitä paitse ovat kaupungit ja maa-
11102: luiskunnat luvanneet rautatielle tarvittavan maan osittain
11103: ilmaiseksi, osittain varsin alhaisesta hinnasta, niin että luva-
11104: tun avustuksen koko arvo on 1,7 milj. markkaa eli noin
11105: 34 °/0 radan rakennuskustannuksista. Ehdoksi ovat useimmat
11106: kunnat asettaneet sen, että radan rakentaminen alotetaan vii-
11107: meistään v. 1909 elleivät pätevät syyt sitä estä.
11108:        Uudenkaupungin ja Naantalin pyrkimyksille päästä
11109: rautatieverkon yhteyteen on annettava täysi tunnustus, sillä
11110: rautatien kautta näille kummallekin kaupungille epäilemättä
11111: avautuisi suurempia kehittymismahdollisuuksia ja parempi
11112: tilaisuus käyttää luonnollisia etujaan.
11113:        Se maaseutu, jonka kautta rata tulisi käymään, on Suo-.
11114:  men vanhinta ja tiheintä asutusta. Asukasluku 20 kilomet-
11115:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11116: 16                       Uusia rautateitä.
11117: 
11118: rin vyöhykkeellä on laskettu 763 hengeksi ilman Uudenkau-
11119: pungin ja Turun väestöä ja l,:H9 hengeksi, jos mainitut kau-
11120: pungit otetaan lukuun. Ja koko se väestö, jolle radasta
11121: tulisi välitöntä hyötyä, nousisi maalaiskunnissa n. 45,000 ja
11122: kaupungeissa n. 50,000 henkeen.
11123:       Seudun vanhaa ja kehittynyttä viljelystä haittaa sopivien
11124: kulkuneuvojen puute, sillä vesitie lähimpiin kaupunkeihin ei
11125: sanottavasti hyödytä kyseessä olevia seutuja eikä tyydytä
11126: maanviljelijäin tarpeita. Rautatie sitä vastoin yhdistäisi sekä
11127: kaupungit että maaseudun Turun kanssa, jonka merkitys
11128: talvisatamana on viime aikoina huomattavasti kasvanut.
11129:        Kun erittäinkin vielä ottaa huomioon ne varsin runsaat
11130: avustukset, joita radalle on luvattu, niin todistaa sekin Valio-
11131: kunnan mielestä radan tärkeyttä ja näin ollen suurta huomiota
11132: ansaitsevana on sitä puollettava ja sentähden on tarpeellista
11133: että tämänkin radan kannattavaisuuden arvioimista varten
11134: toimeenpannaan yksityiskohtainen taloudellinen tutkimus ja
11135: sen yhteydessä tutkitaan silmämääräisesti vielä ne tutkimatta
11136: olevat vaihtoehtoiset suunnat, joiden hyväksi anomuksia on
11137: tehty ja avustuksia luvattu.
11138:        Valiokunta saa sen vuoksi ehdottaa:
11139: 
11140:                         että taloudellinen tutkimus tm:meen-
11141:                    pantaisiin rautatietä varten Uudestl~kau­
11142:                    pungista Turkuun, .Naantalia lähenevässä
11143:                    suunnassa, ja
11144:                          että tärnän tutkimuksen tulokset esitet-
11145:                    täisiin vuoden 1909 valtiopäiville.
11146: 
11147: 
11148:      Riste-Loimaa (tai Mellilä)-Nummela-Kauklahti
11149:                    ja Riste-Loimaa.
11150:        Tämä ratasuunta käy viljavien, hyvin asuttujen seutujen
11151:  kautta, joissa ei ole minkäänlaisia laivakululle sopivia vesiä ja
11152: jotka senkin tähden ovat parempien kulkuneuvojen tarpeessa.
11153:  Aijottu rata tulisi leikkaamaan kolmea päärataa, nimittäin
11154:        Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11155:                1907. -    Anomusmietintö N:o 17.             17
11156: 
11157: Porin, Turun ja Hangon ratoja, joille se arvatenkin kullekin
11158: tuottaisi jonkunverran lisää liikettä sen kautta, että maalais-
11159: tuotteita suuremmassa määrässä alettaisiin lähettämään yllä-
11160: mainittuihin satamakaupunkeihin ja niiden kautta tuottamaan
11161: maanviljelys- y. m. tarpeita. Sitäpaitse tulisi tämä rata var-
11162: sin tuntuvasti lisäämään ruokatavarain ja polttopuun tuontia
11163: Helsinkiin, jossa kulutus nopeasti kasvaa ja sen mukaan
11164: hinnatkin huomiota ansaitsevassa määrässä kohoavat.
11165:        Radan läheisyydessä olisi kyllä vielä J:i~orssan ja Kark-
11166: kilan tehtaatkin, mutta kun edellisellä jo on oma rataosa ja
11167: jälkimäiseenkin rataa paraikaa puuhataan, ei näistä arva-
11168: tenkaan tulisi kysymyksenalaiselle radalle suurta hyötyä.
11169:        Siten on rata menettänyt kannattavaisuutensa paraimpia
11170: takeita. Jos vielä ottaa huomioon, että Turku talvisatamana
11171: on viimeisinä vuosina saanut yhä huomattavaruman merki-
11172: tyksen, joten liike kysymyksessä olevilta seuduilta arvatta-
11173: vasti tulisi suuntautumaan Turkuun, niin näyttääpä kuin toi-
11174: veet tämän radan kannattavaisuudesta olisivat entisestään
11175: vähentyneet.
11176:        Turun ja Porin ratojen välinen alue mahtuu melkein
11177: kokonaan näiden ratojen 20 km. vyöhykkeisiin, eikä Risteen
11178:  ja Loimaankaan väliä ole enempää kuin noin 55 km. Kun vielä
11179: Turun, Hämeenlinnan, Hangon ja rannikkoradan vaikutus-
11180:  vyöhykkeet melkein kokonaan peittävät niiden välisen alueen,
11181: erittäinkin jos Jokioisten ja tuleva Karkkilan rata otetaan
11182:  lukuun, niin näyttää siltä kuin sanotut seudut jo nyt olisivat
11183:  rautateihin nähden paremmassakin asemassa kuin muut Suo-
11184: men seudut yleensä ja että sen vuoksi tämän kysymyksessä
11185: olevan radan nykyisten olojen vallitessa täytyisi vielä niin
11186:  pitkiksi ajoiksi jäädä odottamaan vuoroaan, että nyt hankitut
11187: taloudelliset tutkimusainekset kävisivät liian vanhoiksi, en-
11188:  nenkuin ne toden teolla olisivat tarpeen.
11189:        Näin ollen Valiokunta kunnioittaen ehdottaa:
11190: 
11191:                         että Eduskunta antaisi näitä suuntia
11192:                   kosket•an rautatiekysymyksen raueta.
11193: 
11194:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.                2
11195: 18                      Uusia rautateitä.
11196: 
11197:                      Riihimäki-Turku.
11198:        Mietinnössä, joka koskee Riste-Loimaa-Nummela-
11199:  Kauklahden rataa, on kosketeltu Turun ja Hangon ratojen
11200:  välisen alueen liikenneoloja.
11201:        Riihimäen-Turun linja lävistää tämän alueen toisessa
11202:  suunnassa, joka olisi omiaosa vetämään alueen paikallisliik- ·
11203:  keen Turkuun eikä Helsinkiin kuten ensinmainittu ratasuunta.
11204:        Niinkuin mukaan liitetty rautatiekartta osottaa, tulisi
11205:  tämä rata kauttaaltaan kulkemaan seutuja, joiden etäisyys
11206:  nykyisestä rautatiestä ei ole suurempi kuin 20-30 km. ensin
11207:  Hangon tiestä sitten Jokioisten, Turun ja Karjan teistä, kul-
11208:  kien lopulta pitkät matkat kummankin viimeksi mainitun
11209:  lähimmässä läheisyydessä.
11210:        Rautateihin nähden ei sanottu alue siten ole huonom-
11211:  massa asemassa kuin useimmat muutkaan Suomen seudut,
11212:  joskin on myönnettävä, että vesiteiden puute tekee rauta-
11213:  teiden tarpeen suuremmaksi. Ne avustukset, joita yksityiset
11214:  ja kunnat ovat luvanneet, osottavat kuitenkin, että anottu
11215:  rata on vilkkaan harrastuksen esineenä.
11216:        Tämänkin radan paikallisliike tulisi arvatenkin muiden
11217: 'ratojen läheisyyden takia pysymään jotenkin rajoitettuna sa-
11218:  malla kuin vanhat radat uuden kilpailijan kautta menet-
11219:  täisivät osan nykyisestä liikkeestään.
11220:        Mitä pitempimatkaiseen tavaraliikkeeseen tulee, jolle
11221:  anomuksen tekijätkin antavat suuremman merkityksen, niin
11222:  on ensinnäkin tavalliselle kotimaan ta varalle tie Keski- ja
11223:  Pohjois-Suomesta, ja yhdistysradan valmistuttua myöskin
11224:  Koillis-Suomesta, Toijalan kautta Turkuun lyhempi kuin Riihi-
11225:  mäen kautta. Itä-Suomesta tosin on nyt matka Toijalan kautta
11226:  hiukkasen pitempi kuin ehdotettua tietä suoraan Riihimäeltä,
11227:  mutta kuletusajassa ja maksussa on erotus koko pitkään
11228:  matkaan nähden aivan pieni.
11229:        Sitäpaitse tulisi tämä rata suoranaiE.esti elämää'n sillä
11230:  liikenteellä, mikä nyt käy osaksi '.roijalan-Turun, mutta
11231:  enimmäkseen Hangon tietä. On sanottu, että tämän radan
11232:  kautta muodostuisi kauttakulkuliike Venäjältä Länsi-Europaan
11233:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11234:                1907. -    Anomusmietintö N:o 17.           19
11235: 
11236: ja Englantiin, koska tie olisi lyhempi ja Turku talvisatamana
11237: varmempi kuin Hanko. Jos kuitenkin ottaa huomioon, että
11238: Venäjältä lähetettävät tavarat ovat ensin Tukholmassa uudes-
11239: taan lastattavat, sekä sitten Ruotsista edelleen kuletettaessa,
11240: niin tuntuu ainakin vielä varsin vähän luultavalta että kautta-
11241: kulkuliike Ruotsin kautta siinä määrässä voisi kilpailla ny-
11242: kyisten liiketeiden kanssa suoraan laivoilla Hangosta ja Tu-
11243: rusta Länsi-Europaan ja Englantiin, että Suomen valtion
11244: kannattaisi toisten ratain tappion uhallakin rakentaa sitä
11245: varten; kysymyksessä oleva kallis rata. Ja nekään, jotka
11246: pitävät Hankoa huonompana talvisatamana kuin Turku, tus-
11247: kin voivat vaatia, että ennenkuin Hangon sataman suuret
11248: ja monia miljoonia kysyneet laajennustyöt ja sitä varten val-
11249: mistumaisillaan oleva uusi voimakas jäänmurtajalaiva ovat
11250: saaneet näyttää, mitä ne voivat talvi-liikenteen hyväksi vai-·
11251: kuttaa, koko ajatus Hangosta maan talvisatamana on hylät-
11252: tävä ja ryhdyttävä uuteen yhtä kalliiseen yritykseen.
11253:        Turun-Tukholman linja on näyttäytynyt varsin edulli-
11254:  seksi matkustajatieksi Venäjältä ja Suomesta Skandinaviaan
11255:  ja Länsi-Europaan ja on senvuoksi täysi syy kehittää tätä
11256:  kulkutietä edelleen. Mutta sitäkin varten on kysymyksessä
11257:  oleva rata vielä liian kallis, erittäinkin kun se - niinkuin
11258:  jo edellisessä on huomautettu - verrattain vähän lyhentäisi
11259:  matkaa.
11260:        Näin ollen on Valiokunta katsonut, ettei tällä radalla
11261:  muiden tärkeämpien ratojen rinnalla ole toiveita niin lähei-
11262:  sessä tulevaisuudessa joutua rakennettavaksi, että olisi syytä
11263:  taloudellisen tutkimuksen toimeenpanemiseen. Sillä kansain-
11264:  välinen kauttakulkuliikenne, joka on tämän radan tärkeimpänä
11265:  tarkotusperänä mainittu, on niin monien edeltäpäin arvaa-
11266:  mattomien vaikutusten alainen, että sen arvioiminen niin
11267:  kauas vastaisuuteen käy varsin petolliseksi. Siitä on Hangon
11268:  radan historia varottavana esimerkkinä.
11269:        Valiokunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa:
11270: 
11271:                        ettei anomusehdotus aiheuttaisi mitään
11272:                   toimenpidettä Eduskunnan puolelta.
11273:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11274: 20                      Uusia rautateitä.
11275: 
11276:                         Perniö--Kemiö.
11277: 
11278:      Niihin moniin rataehdotuksiin verraten, jotka nykyään
11279: odottavat vuoroaan, on Perniön-Kemiön radalla niin tois-
11280: arvoinen asema, että Valiokunta pyytää ehdottaa:
11281: 
11282:                        ettei Eduskunta ryhtyisi rniMnkään
11283:                   toimiin anomuksen johdosta.
11284: 
11285: 
11286:                       Järvenpää-Koria.
11287: 
11288:       Uudellamaalla on sekä asukaslukuun että pinta-alaan
11289: nähden enemmän rautateitä kuin missään muussa osassa
11290: Suomea. Ja erittäinkin on niiltä paikkakunnilta, joiden läpi
11291: kysymyksessä oleva rata tulisi käymään, tuskin pitemmälti
11292: kuin 20 km. matkaa lähimmälle rautatielle.
11293:       Kun ei sanotuissa kunnissa, Järvenpään lähellä olevaa
11294: Kellokosken tehdnsta lukuunottamatta, ole suurempia teolli-
11295: suuslaitoksiakaan, jotka olisivat rautatien tarpeessa, eikä tälle
11296: radalle voida ainakaan vielä antaa minkäänlaista merkitystä
11297: Helsingin-Riihimäen- Viipurin tien oikaisuratanakaan, mm
11298: saa Valiokunta kunnioittaen ehdottaa:
11299: 
11300:                         ettei Eduskunta ryhtyisi mihinkään
11301:                   tm:mit:n asiassa.
11302: 
11303: 
11304:                Simola-Suomenlahden ranta.
11305:       Käsitellessään tiitä rataehdotusta on V aliakunta etu-
11306: päässä pitänyt silmällä sen tarkotusta yhdistää Saimaan ve-
11307: sistö rautatiellä Suomenlahden satamaan. Tunnustaen asian
11308: tärkeyden, täytyy Valiokunnan kuitenkin huomauttaa, että
11309: löytyy nyt jo kaksikin tietä, jotka palvelevat samaa tarko-
11310: tusta, nimittäin Lappeenranta-Viipuri ja Vuoksenniska-
11311: Antrea- Viipuri. Viipurin satama on tosin ahdas ja olot
11312:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11313:                1907. -    Anomusmietintö N:o 17.             21
11314: 
11315: siellä auttamattomasti mahdottomat. Mutta jos Viipurista
11316: rakennetaan rautatie Koiviston tunnetusti hyvään satamaan,
11317: kuten Valiokunta toisen anomusehdotuksen yhteydessä ehdot-
11318: taa, niin saataisiin radalla, jonka pituus ei ole kysymyksessä
11319: olevaa rataa pitempi, ei ainoastaan Saimaan yhdistysradat
11320: jatketuiksi kelvolliseen satamaan saakka, vaan vielä sen lisäksi
11321: koko Karjalan suurelle liikkeelle etuja, joita Simolasta ve-
11322: detty satamarata ei koskaan voisi täyttää. Tosin tulee matka
11323: Saimaalta Viipurin kautta Koivistoon jonkun verran pitempi,
11324: mutta ainakaan nykyiseen liikkeesen nähden se haitta ei
11325: suuria paina. Valiokunta pyytää sen tähden kunnioittaen
11326: ehdottaa:
11327: 
11328:                        ettei Eduskunta ryhtyisi mihinkään
11329:                   toimiin anornusehdohdcsen takia.
11330: 
11331: 
11332:                 Wiipuri-Koiviston satama.
11333: 
11334:       Jo vanhoista ajoista asti on Wiipuri ollut Itä-Suomen
11335: tärkein satamakaupunki. Saimaan kanavan kautta suunnat-
11336: tiin sekin liike, joka ennen oli Savosta käynyt Pohjanmaan
11337: rannikkokaupunkeihin, etelään päin ja rupesi enimmäkseen
11338: kulkemaan Wiipurin kautta. Savon rata on kyllä sittemmin
11339: välittänyt osan tätä liikettä, mutta nyt yhdistää kaksikin
11340: rautatietä, nimittäin Lappeenrannan ja Imatran radat, Sai-
11341: maan vesistön vedet. Wiipurin satamaan. Kun sitten Karja-
11342: lan rautatie rakennettiin tuli Wiipuri sen luonnolliseksi pääte-
11343: kohdaksi ja sinne siirtyi entistäkin tarkemmin koko Karjalan
11344: sekä tuonti- että vientiliike. Tekeillä olevat Savonlinnan ja
11345: Joensuun-Nurmeksen radat tulevat vielä tuntuvasti laajen-
11346: tamaan sitä jo ennestäänkin suurta kauppa-aluetta, jonka
11347: liike käy Wiipurin sataman kautta.
11348:       Kun ottaa huomioon kysymyksessä olevan alueen
11349: runsaat sekä karjanhoidon että erittäinkin teollisuuden ja
11350: metsätalouden tuotteet ja että sinne paitse muita tarvetava-
11351: roita myöskin viljaa on vuosittain muualta tuotava, niin voi
11352:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11353: 22                      Uusia rautateitä.
11354: 
11355: arvata, että Wiipurin sataman kautta kulkeva tavaramäärä
11356: on melkoinen.
11357:       Liikkeen kuvaamiseksi mainittakoon muutamia tietoja,
11358: jotka osittain ovat saadut virallisesta tilastosta, osittain ote-
11359: tut siitä kertomuksesta, jonka Wiipurin kauppias- ja tehdas-
11360: yhdistys on laatinut Wiipnrin kaupungin merenkulusta ja kau-
11361: pasta vuonna 1906. Mainittuna vuonna ilmoittautui Wiipurin
11362: tullikamarissa kaikkiaan 1,475 laivaa, joiden yhteenlaskettu kan-
11363: tavuus oli 468,972 rekisteri tonnia, ja kun kotimaisia aluksia sa-
11364: maan aikaan kävi satamassa 2,491 yhteensä 150,926 rek. tonnin
11365: kantavuudella, niin oli Wiipurissa käyneiden aluksien luku
11366: kaikkiaan 3,966 ja niiden kantavuus 619,898 rek. tonnia.
11367: Itse satama-alueella oli sitäpaitsi liikkunut 24 matkustaja- ja
11368: 23 hinaajahöyryä, 173 lotjaa ja 22 soimaa, jotka tekivät m.
11369: m. noin 865 lotjavuoroa Saimaan vesistöstä Wiipuriin ja n.
11370: 500 soimavuoroa Wiipurin ja Uuraan välillä.
11371:       Tullituloihin nähden on Wiipnri kolmas järjestyksessä
11372: maan tullitoimistoista ja tuotti se vuonna 1906 kaikkiaan
11373: 5,574,397: 54 mk.
11374:       Wiipurin kaupungin liikennetilasto vuodelta 1906 osot-
11375: taa, että sinne tuotiin meritse ulkomailta n. 151,000 tonnia,
11376: arvoltaan n. 32,7 milj. m,k. ja kotimaasta n. 9,000 tonnia ar-
11377: voltaan n. 7,0 milj. mk. Sieltä vietiin meritse tai rautateitse
11378: Hangon kautta n. 26,000 tonnia, sekä meritse yksin puu-
11379: tavaraa n. 898,700 kuut. m. arvoltaan yhteensä n. 26,7 milj.
11380: mk. Koko tavaran vaihto meritse tai Hangon kantta oli siis
11381: 186,000 ton. ja 898,700 knnt. m. puutavaraa, arvoltaan 66,4
11382: milj. mk.
11383:        Tämän suuren ja yhä kasvavan liikkeen käytettävänä
11384: on :ahdas ja epämukava satama. Kulkuväylä Uuraan sai-
11385: mesta Wiipuriin on mutkikas ja niin matala, etteivät suu-
11386: remmat laivat voi täydessä lastissa sitä kulkea, vaan ovat
11387:  pakotetut purkamaan osan lastiaan Uuraaseen. Kaupungin
11388: rannassa on laivojen käytettävänä n. 300 metrin pituinen
11389: laituri, jossa tila on niin ahdas että laivojen usein täytyy
11390: odottaa päästäkseen täyttämään tai tyhjentämään lastiaan.
11391: Rautateitse tulevaa puutavaraa varten löytyy kyllä erityiset
11392:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11393:                1907. -    Anomusmietintö N:o 17.              23
11394: 
11395: laiturit rautatiepenkereen vieressä Turun sillan sisäpuolella,
11396: mutta sieltä ovat puutavarat pienemmillä aluksilla hinattavat
11397: Uuraaseen joko heti laivoihin kuormattaviksi taikka pinot-
11398: taviksi rannalle odottamaan niiden tuloa.
11399:         On koetettu montakin eri kertaa saada Wiipurin satama-
11400: alue laajennetuksi Junastamalla venäläiselle sotilashallitukselle
11401: ja Wiipurin linuoitukselle kuuluvia ranta-osia, mutta kaikki
11402: yritykset ovat rauenneet turhiin eikä :.umkäänlaisia mah-
11403: dollisuuksia näytä olevan saada satama-olot siedettäväm-
11404: mälle kannalle, koskapa Wiipurin linnoituksen sotilaallinen
11405: merkitys näyttää lisääntyvän ja siitä syntyvät haitat ympä-
11406: ristöönsä nähden sen mukaan yhä kasvavat.
11407:         Kun Wiipurin satamaHa on sekin huono puoli, että se
11408: jäätyy jo 5 a 7 viikkoa ennenkuin meri sen ulkopuolella ja
11409: on keväisin jälleen myöhempään jäässä, niin on jo pitemmän
11410:  ajan Wiipurille haettu uutta vapaampaa ja parempaa sata-
11411:  maa kahdeltakin suunnalta nimittäin Vilajoen suulta ja Koi-
11412:  vistolta. Wiipurin Laivapäällysmiesyhdistys, joka on antanut
11413:  sikäläisiin oloihin perehtyneiden ammattimiesten tutkia kum-
11414:  paakin satamaa, hylkää ehdottomasti Vilajoen, koska sen
11415:  edustalla on paljon karia ja reitti sinne senvuoksi vaikea ja
11416:  koska lounaismyrskyjen ajamat ahtojäät sen tavallisesti tuk-
11417:  kivat ja jääsuhteet siellä senvuoksi ovat epäedulliset.
11418:         Koiviston satama on sitävastoin erittäin hyvä; reitti on
11419:  sinne selvä ja suora. Satama itsessään on saarten suojaama
11420:  ja syvä ja sen pitkään äkkisyvään rantaan, jossa jo aivan lähellä
11421:  on 30 jalan vesi, voidaan pienillä kustannuksilla saada tila-
11422:  vat laiturit. Talvisatamanakin on se edullinen, sillä se py-
11423:  syy kauan sulana, on vapaa ahtojäistä ja sen suorassa,
11424:  tilavassa ja syvässä väylässä voi jäänmurtaja hyvin työs-
11425:  kennellä.
11426:         Matka Koivistolta Wiipuriin on n. 44 km pitkä ja on
11427:   sille yksityisten toimesta tutkittu se ratalinja, joka on mer-
11428:   kitty oheenliitettyyn erikoiskarttaan. Tämä rata tulisi käy-
11429:   mään väkirikkaiden Koiviston, Kuolemajärven, Johanneksen,
11430:   Wiipurin ja Säkkijärven pitäjien kautta, joissa väentiheys on
11431:   13,6-32,9 henkeä neliökilometrillä. Se tulisi vielä sen lisäksi
11432:        Rautatievaliokunnan mietintö N;o 5. H
11433: 24                       Uusia rautateitä.
11434: 
11435: koskettamaan Makslahden satamapaikkaa ja Rokkalan lasi-
11436: tehdasta.
11437: 
11438: 
11439: 
11440:         Edellisessä on lyhyesti tehty selkoa niistä pääasiallisista
11441: epäkohdista~    jotka Wiipurin satamassa vallitsevat, ja esitetty
11442: ylimalkainen tilasto sen liikkeen suuruudesta, joka näistä
11443: epäkohdista joutuu kärsimään. Wiipurin-Koiviston radan
11444: pääasiallinen merkitys on siinä, että se vapauttaisi suuren
11445: Karjalan liikkeen näistä epäkohdista ja yhdistäisi hyvään
11446: satamaan koko Itä-Suomen rautatieverkon, jonka äärimmäi-
11447: set haarat pian tavoittelevat Savonlinnaa ja Nurmesta.
11448:        Karjalan rata on rautatieverkkomme tuottavimpia osia
11449: ja sen yhäti kasvava liike lisää myöskin Wiipurin kautta
11450: kulkevan meriliikkeen vaatimuksia. Kun Wiipurin sata-
11451: man laajennuksia kohtaa voittamattomat esteet, on luonnol-
11452: lista, että liike joutuu siitä kärsimään, taikka täytyy sen ha-
11453: kea itselleen vieläkin kauempana olevia parempia satama-
11454: paikkoja. Tällaisten uusien urien hakeminen vaikuttaa epäi-
11455: lemättä varsin ehkäisevästi taloudellisen elämän kehittymiseen.
11456:        V aliakunta on sentähden ollut sitä mieltä, että Wii-
11457: purin-Koiviston radan taloudellista kannattavaisuutta ar-
11458: vosteltaessa on ensi sijassa otettava huomioon sen vaikutus
11459: Karjalan liikenneolojen kehittymiseen ja siitä koituvaan vä-
11460: lilliseen hyötyyn ja vasta toisessa sijassa ne suoranaiset tu-
11461: lot, jotka liike tällä radalla voisi tuottaa.
11462:        On varsin todennäköistä että suurin osa siitä tavara-
11463: määrästä, mikä nyt meritse tulee Wiipuriin ja sieltä laivoilla
11464: taikka rautateitse Hangon kautta lähetetään tulisi Koiviston
11465: radan valmistuttua kulkemaan Koiviston sataman kautta. Ja
11466: ainakin Karjalasta päin tuleva puutavara ja suuremmissa
11467: erissä sinnepäin menevä vilja y. m. tuontitavara tulisi epäi-
11468: lemättä käyttämään tätä tietä.
11469:        Sitäpaitse olisi radan koskettaruilta seuduilta nähtä-
11470: västi paikallisliikettäkin odotettavissa, ja voidaan näin ollen
11471: pitää varmana, että tämä rata, jonka rakennuskustannukset
11472:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11473:                 1907. -    Anomusmietintö N:o 17.             25
11474: 
11475: välttämättömimpine satamalaitnreineen ovat arvioidut 3,99
11476: milj. markaksi, yksin väliWimien tulojensakio puolesta tulisi
11477: kannattamaan.
11478:        Tämän lisäksi on vielä huomautettu, että jos Koiviston
11479: rata rakennettaisiin ja Karjalan liike siten saataisiin kulkemaan
11480:  Wiipurin kautta Koivistoon, niin tilan ahtaus Wiipurin ase-
11481: malla vähentyisi ja voitaisiin arvattavasti vähentää niitä
11482: suuria kustannuksia, joita Wiipurin ratapihan laajentamiseen
11483: vielä olisi muussa tapauksessa uhrattava.
11484:        Vaikka ei valtion toimesta olekaan vielä koneellisesti
11485: eikä taloudellistakaan tutkimusta tällä ratasuunnalla toimi-
11486: tettu, niin on Valiokunta kuitenkin niihin taloudellisiin selvi-
11487: tyksiin nähden, joihin edellisessä on viitattu, ja yksityisen
11488: koneellisen tutkimuksen perusteella, josta tulokset ovat ol-
11489: leet V alioknnnan nähtävinä, katsonut voivansa ottaa tämän
11490: ratakysymyksen lopullisen harkinnan alaiseksi.
11491:        Ylempänä esitettyjen seikkojen perusteella on Valiokunta
11492: tullut siihen käsitykseen, että tämä rata olisi nyt päätettävä ja
11493: rakennustyö jo vuosien 1908-1910 kuluessa suoritettava, jotta
11494: tekeillä olevien Karjalan radan jatkojen tuottamalle lisään-
11495: tyneelle liikkeelle saataisiin tarvetta vastaava satamapaikka
11496: ennenkuin vieläkin ahtaampia rajoituksia Wiipurin kaupun-
11497: gin sataman ja sinne johtavan väylän käyttämiseen ilmestyy
11498: ja liikenteelle yhä suurempia haittoja syntyy. Rataa varten
11499: tarvittavan maan luovutukseenkin nähden on kysymys siihen
11500: määrään valmistettu, että asianomaiset maanomistajat, joiden
11501: tilusten poikki rata tulisi kulkemaan, ovat Valiokunnalle jä-
11502: tettyjen kirjallisten sitoumusten mukaan suostuneet luovutta-
11503: maan rautatielle tarvittavan maan määrättyyn, joskin Valio-
11504: kunnan mielestä kalliiseen hintaan, joka peltomaalle vaihtelee
11505: 1,500 markasta 2,500 markkaan hehtaarilta ja metsämaalle
11506: 300-1,000 mk. hehtaarilta, jos maa lunastetaan ennen v.
11507: 1910. Olisi sen vuoksi tarpeellista, että ne kunnat, yhtiöt
11508: taikka yksityiset, jotka radasta tulevat hyötymään, vastaisivat
11509: niistä maanlunastuskustannuksista, jotka käyvät yli sen mää-
11510: rän, minkä hallitus erityisen arvion mukaan näkee kohtuulli-
11511: seksi.
11512:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11513: 26                      Uusia rautateitä.
11514: 
11515:      V aliakunta saa edellisessä mainitun johdosta kunnioit-
11516: taen ehdottaa:
11517:                        että Eduskunta päättäisi normaalirai-
11518:                  teisen rautatien rakennettm,aksi Wi1:purin
11519:                  kaupungista Koiviston satamaan; ja
11520:                         että Eduskunta tätä tarkotusta var-
11521:                  ten 1.!Uodeksi 1908 osottaisi 500,000 mark-
11522:                  kaa.
11523: 
11524: 
11525:  Koivisto- Galitsina-Käldsalmi-Karjalan rata; Koi-
11526:  visto-Perk,järvi-Käkisalmi; Terijoki-Käkisalmi-
11527:  Ojajärvi; Terijold-Käkisalmi; Koljola-Käkisalmi;
11528:                Elisenvaara- Kurkijoki.
11529: 
11530:        Silmäys rautatiekarttaan osottaa, että Karjalan kannak-
11531: selle anotut rautatiet voi jakaa kahteen ryhmään, joista poh-
11532: joinen ryhmä pääasiassa tarkottaa Karjalan radan yhdistä-
11533: mistä johonkin Laatokan satamaan ja jälkimäinen kannaksen
11534: itäisten osien yhdistämistä joko Koiviston satamaan taikka
11535: Pietarin kaupunkiin.
11536:        Muutamat rataehdotukset näyttävät sitäpaitse tarkatta-
11537: van suoranaista yhteyttä joko Koivistolta taikka Terijoelta
11538: Käkisalmen kautta Karjalan radalle.
11539:        Viimeksi mainittu rata kokonaisenaan olisi tosin jon-
11540: kunlainen oikotie Pietarin radalta Karjalan radalle ja yhdis-
11541: täisi Käkisalmen Pietarin kanssa, mutta näinkin ollen näkyy
11542: tämä: rata vahingotta voivan jäädä vastaiseksi odottamaan
11543: vuoroaan.
11544:        Karjalan radan yhdistämistä Koiviston merisatamaan,
11545: Kiviniemen ja Käkisalmen kautta kiertäen, täytyy pitää epä-
11546: onnistuneena ajatuksena.
11547:        Jää siis jälelle tarkastaa ylempänä mainittua kahta ryh-
11548: mää erikseen.
11549:        Eteläisessä ryhmässä kohdistuu kysymys siihen, onko
11550: rautatie Karjalan kannaksen itäiseltä osalta suunnattava Pie-
11551: tariin päin, vaiko Suomeen ja vientisatamaan.
11552:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11553:                1907. -    Anomusmietintö N:o 17.                27
11554: 
11555:        Pietariin vievää Terijoen suuntaa on puolustettu sillä,
11556: että täällä nyt jo on vilkas liike, ja sen todisteeksi esitetty
11557: tilastoja eri tullivartiopaikoista, jotka osottavat, että melkoiset
11558: määrät ruokatavaroita tätä tietä viedään Pietariin. Radan
11559: valmistuttua kasvaisi vienti arvatenkin melkoista suuremmaksi
11560: ja lähtisi laajemmaltav alalta, ellei ehkä ruokatavara smsr
11561: menekkiä itse radan varrella epäilemättä ennen pitkää syn-
11562: tyvän huvila-asutuksen kautta.
11563:        Koiviston teiden kautta saavuttaisivat kyseessä olevat
11564: seudut kaiken sen edun, minkä helppo pääsy suurimman osan
11565: vuotta sulana olevaan satamaan tuottaa sekä maanviljelykselle
11566:  että täällä jo löytyvälle ja vast'edes mahdollisesti muodostu-
11567: valle puutavaraliikkeelle ja teollisuudelle. On epäilemättä
11568: totta, että nämä seudut ovat valistuksen tarpeessa ja että
11569: rautatie siihenkin nähden olisi sinne saatava ja suunnattava
11570: kernaammin länteen kuin etelään. Ja kun ei matka Pieta-
11571: riinkaan tämän tien kautta suuresti pitenisi, niin ei liene epäi-
11572: lyksiä siitä, että Koiviston tiet ovat asetettavat Terijoen
11573: suunnan edelle.
11574:        Mutta ei näilläkään teillä näytä olevan sellaisia edelly-
11575: tyksiä, että kumpikaan niistä voisi aivan läheisessä tulevai-
11576: suudessa joutua toteutettavaksi. Sillä vaikka Galitsinasta
11577: onkin lyhin tie Koiviston satamaan, niin ei olisi käytännöllistä
11578:  Galitsinan pienen paikallisliikkeen takia pitentää suuren
11579: Karjalan liikkeen matkaa satamaan. Kalliiksi ja hankalaksi
11580: kävisi myöskin uuden haarautumiskohdan sijoittaminen mm
11581: lähelle Viipuria.
11582:        Kun sitäpaitse Vuoksella on vilkas laivaliike aina
11583:  Antreaan saakka eikä Laatokan rantakaan ole kaukana, niin
11584:  ei liene syytä vielä ryhtyä mihinkään toimiin näiden ratojen
11585: aikaansaamiseksi. i
11586:       Pohjoinen rataryhmä eli radat, jotka Karjalan tiestä
11587: johtaisivat Laatokan rantaan, ovat jo usein olleet kyseessä.
11588: Varsin luonnollista onkin, että Laatokan laaja vesistö saate-
11589: taan ~toisessakin kohden - ei ainoastaan Sortavalassa -
11590: yhteyteen Karjalan radan kanssa. Paitse Lahdenpohjaa, jonne
11591:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11592: 28                     Uusia rautateitä.
11593: 
11594: ei rataa tällä kertaa ole anottukaan, kilpailevat rautatiestä
11595: Kurkijoki ja Käkisalmi.
11596:       Koska V aliakunnan mielestä ainoastaan toinen näistä
11597: satamista voi tulla kysymykseen ja kummankin puolesta on
11598: varsin painavia syitä esiintuotu, onpa vielä eri rataehdotuk-
11599: siakin Käkisaimesta lähtien olemassa, jotka sekä maasuhtei-
11600: den, pituuden ja suunnan puolesta suuresti eroavat toisistaan,
11601: eikä kumpaakaan rataa kuitenkaan voida varojen puutteessa
11602: ja muihinkin ratoihin nähden ensi vuosina rakentaa, niin on
11603: V aliakunta katsonut, että nämä radat, jotka enimmäkseen jo
11604: ovat koneellisestikin tutkitut, yksityiskohtaisen kannatta vai-
11605: suusarvion nojalla olisivat toisiinsa verrattavat ja saa Valio-
11606: kunta sentähden kunnioittaen ehdottaa:
11607: 
11608:                        että anotut ratasu,unnat Laatokan sa-
11609:                  tamista Karjalan radalle vertaillen talou-
11610:                  dellisesti tutkittaisiin, ja
11611:                        että muita ylempänä mainittuja rata-
11612:                  su,untia koskevat anomusehdotukset eivät
11613:                  aiheuttaisi mitään toimenpidettä.
11614: 
11615: 
11616: 
11617:               Perkjärvi-Kaukjärven leiri.
11618: 
11619:       Tätä rataa anotaan rakennettavaksi pääasiallisesti sillä
11620: syyllä että Mnolan, Uudenkirkon ja Kuolemajärven kunta-
11621: laisten tulee majotussäännön mukaisesti knlettaa sotaväkeä
11622: Pcrkjärven asemalta Kaukjärven leiripaikalle ja että he tästä
11623: kuletuksesta saavat liian huonon palkkion.
11624:        V aliakunta on pitänyt radan tarkotusta kovin rajotet-
11625: tuna ja paikallisena sekä siitä koitnvaa hyötyä pienenä kus-
11626: tannuksiin nähden, vaikkakin se asianomaisille kuntalaisille
11627: voisi kylläkin olla tuntuva, ja saa senvuoksi ehdottaa:
11628: 
11629:                       ettei Eduskunta ryhtyisi mihinkään
11630:                  toimenpiteisiin anomuksen johdosta.
11631:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11632:                 1907. -    Anomusmietintö N:o 17.                 29
11633: 
11634: 
11635:                       Värtsilä-HUskoski.
11636:        Ratasuunta Värtsilä-Hiiskoski on jo pitemmän aikaa
11637: ollut V aitiopäivillä esillä, vaikkakin ui otettuna N urmekseen asti.
11638:        Se komitea, joka v. 1897 asetettiin taloudellisesti tutki-
11639: maan erinäisiä rautatiesuuntia, tarkasti tätäkin rataa, mutta
11640: vaikka perusteluissa arvelikin tämän radan paremmin voivan
11641: tyydyttää maakunnan tarpeita, kuin sen kanssa kilpailevan
11642: Joensuun-Nurmeksen radan, niin ehdotti kuitenkin Joensuun
11643: kauppaetuja silmällä pitäen tätä jälkimäistä rataa rakennetta-
11644: vaksi. Seurauksena tästä oli, että Ilomantsin kunta sai omalla
11645: kustannuksellaan toimittaa Värtsilän suunnan koneellisen tut-
11646: kimuksen, kun ainoastaan Joensuusta lähtevä suunta tutkit-
11647: tiin valtion varoilla.
11648:        Niin taloudellinen kuin koneellinenkin tutkimus tuotti
11649: Värtsilän-Hiiskosken suunnalle erittäin hyvät tulokset ja
11650: Valtiopäivilläkin se alkoi saada enemmän kannattajia. Vuo-
11651: den 1900 Valtiopäivillä päätti Talonpoikaissääty anoa arm.
11652: esitystä Karjalan radan jatkolle Värtsilästä ja 1904-05
11653: V altiopäiväin Rautatievaliokunnassa se myös sai puolelleen
11654: suuren vähemmistön.
11655:        Vuoden 1905-06 V aitiopäivillä vihdoin ehdotti Rauta-
11656: tievaliokunta Värtsilän-Hiiskosken radan rakennettavaksi,
11657: mutta Säädyissä ratkaistiin asia - Talonpoikaissäädyssä yh-
11658: den äänen enemmistöllä - Joensuun eduksi.
11659:        Mutta vaikka Karjalan radan jatkaminen Nurmekseen
11660: onkin päätetty asiå, ei nyt kysymyksessä oleva Värtsilän-
11661: Hiiskosken rata silti ole kadottanut merkitystänsä. Rautatie-
11662: tilasto Karjalan radasta osottaa, että sanottu rata vain Värt-
11663: silään saakka antaa hyviä tulokAia, jotavastoin tulos siitä
11664: Joensuuhun päin olevalta rataosalta paljo heikkenee. Tämäkin
11665: viittaa siihen, että liike vaatii radan jatkamista edelleen Värt-
11666: silästä Ilomantsiin. Tehdyt kannattavaisuuslaskelmat Värtsi-
11667: län-Hiiskosken radasta ovat erittäin hyvät, eivätkä kysy-
11668: myksessä olevan radan suurta paikallisliikennettä ole voineet
11669: sen aikaisemmat vastustajaikaan kieltää.
11670:       Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11671: 30                       Uusia rautateitä.
11672: 
11673:        Värtsilän-Hiiskosken radan odotettavan suuren liiken-
11674:  teen takaa rataa ympäröivä laaja alue, jonka pääosan muo-
11675:  dostaa Ilomantsin väkirikas kunta kokonaisuudessaan. Myös-
11676:  kin osa Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran kunnista sekä
11677:  Korpiselän kunta, puhumattakaan suuresta Ilomantsin kautta
11678:  käyvästä rajantakaisesta liikkeestä, tulisivat sanottua rataa
11679: hyödykseen käyttämään. Radan piiriin sattuu kolme laajaa
11680:  vesistöä, Koitereen, Nuorajärven ja Korpijärven laivakululle
11681:  sopivat vesistöt, joissa jo nyt on olemassa useita höyrylaivoja
11682: ja joista liike ei koskaan voi laajeta ulospäin muuten kuin
11683:  rautateitse, koskapa niistä lähtevien jokien pituuden ja niiden
11684:  koskien lukuisuuden ja korkeuden vuoksi kanavoiminen ei
11685: mitenkään saata tulla kysymykseen.
11686:        Ajanmukaisten kulkuneuvojen puute on nähtävästi hai-
11687: tannut ja estänyt tuon laajan ja luonnonantimista rikkaan
11688: alueen edistystä. Niinpä on jo pitänyt lakkauttaa takkirau-
11689: dan !valmistus Möhkön tehtaalla ja sama kohtalo voi tulla
11690:  ennen pitkää Värtsilänkin rautatehtaan osaksi, !:lillä Värtsilä-
11691: kin saa raaka-aineensa juuri kysymyksessä olevan radan
11692: varrella olevista malmirikkaista järvistä, aina Koitereesta
11693: asti, eikä tähän tarvittava suunnaton rahdinteko hevosvoimin
11694: voi ajan pitkään mitenkään kannattaa.
11695:        Kun kysymyksessä oleva rata ulotetaan Hiiskoskelle asti,
11696: tulevat sen läheisyyteen myöskin monet Koitajoen suuret
11697: kosket, joiden rannoille varmaan syntyy teollisuuslaitoksia,
11698: sillä raaka-ainevarat ovat niillä seuduin milteipä ehtymättö-
11699: mät. Sekä kruunun että yksityisten metsät ovat siellä laajat
11700: eikä pienempää puuta ulosvientiä varten .ole niistä vielä kos-
11701: kaan hakattu. Yksin kruunun metsienkin arvon kohoaminen,
11702: ne kun siten tulisivat parempaan yhteyteen muun maailman
11703: kanssa, hyödyttäisi valtiota, jos tämä rata tulisi rakennetuksi.
11704:        Myöskin maanviljelyksen ja karjanhoidon edelleen el-
11705: vyttämisen vuoksi on kysymyksessä oleva rautatie erittäin
11706: tärkeä, sillä nyt vie rahdinveto näiltä ammateilta kaiken työ-
11707: voiman ja edistymisen mahdollisuuden.
11708:        Lisäksi ei liene vähäksi arvattava se kulttuurimerki-
11709: tys mikä kysymyksessä olevalla Värtsilän-Hiiskosken
11710:      Rautatievaliokunnan mt:etintö N:o 5.
11711:               1907. - Anomusmietintö N:o 17.                31
11712: 
11713: radalla olisi Raja-Karjalan kansan niin henkisenä kuin ai-
11714: neellisenakin kohottajana.
11715:       Vaikka tämä rata ylempänä mainituista syistä onkin
11716: tärkeä ja sen toteutuminen suotava, täytyy Valiokunnan
11717: kuitenkin tarkoitukseen käytettävien varojen vähyyden täh-
11718: den ehdottaa :
11719: 
11720:                       että Värtsilän- Hiiskosken radan ra-
11721:                  kentaminen jätettäisiin toistaiseksi.
11722: 
11723: 
11724: 
11725:              Sortavala-Koirinoja-Suojärvi.
11726: 
11727:       Itäinen Raja-Karjala on kulkuneuvoihin nähden joutu-
11728: nut lapsipuolen asemaan muuhun Suomeen verraten. Rauta-
11729: teitä ei siellä ole, vesiteitä ei myöskään ja maanteitäkin hy-
11730: vin harvassa. Vahinkoa kärsimättä ei mikään seutu meidän
11731: päivinämme jää kulkuneovoista syrjälle, sillä liikeyhteyden
11732: eristymistä seuraa henkinenkin eristyminen, alallaan pysymi-
11733: nen, jopa taantuminenkin. Tätä kohtaloa ei ole Raja-Karjala-
11734: kaan välttänyt eikä ole siitä pelastuva ennenkuin se nyky-
11735: aikaisilla liikeneuvoilla yhdistetään muuhun Suomeen.
11736:       Eikä lienekään eri mieliä siitä, että Raja-Karjalan tule-
11737: vaisuus on osaltaan rautatien avulla pelastettavissa.
11738:       Tällaisessa tapauksessa ei enää ole yksinomaan kysy-
11739: mys valtion taloudellisista eduista, vaan enemmän sen vel-
11740: vollisuuksista. Kuitenkin lienee paikallaan yleisin piirtein
11741: arvioida niitä taloudellisia edellytyksiä, joita kysymyksessä
11742: olevalla radallakin on.
11743:       Se olisi epäilemättä kulttuurirata ja sellaisia pidetään
11744: tavallisesti taloudellisesti kannattamattomina. Mutta onhan
11745: ennenkin jo nähty, että hyvin asuttuun seutuun rakenne-
11746: tun radan kannattavaisuus on jäänyt heikoksi samalla
11747: kun syrjäseudussa, missä vielä käyttämättömiä luonnon rik-
11748: kauksia on ollut tarjolla, kulttuurirata on tuottanut hyviä-
11749: kin tuloksia. Esimerkiksi kelpaa juuri Karjalan rata, jonka
11750: menestymistä suuresti epäiltiin, mutta joka heti alusta
11751:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11752: 32                      Uusia rautateitä.
11753: 
11754: pitäen osottautui kannattavaksi ja joka nyt jo kauan on
11755: ollut rautatieverkkomme tuottavimpia osia. Kuten ano-
11756: musehdotuksessakin ma_initaan, löytyy kysymyksessä olevan
11757: ratasuunnan varrella Jänisjoessa voimakkaita putouksia ja
11758: niissä jo Hämekosken, Leppäkosken ja Läskelän tehtaat.
11759: Etempänä on Välimäen rautakaivos ja Pitkänrannan teollisuus-
11760: laitokset, jotka nyt tosin ovat pysähdyksissä, mutta joiden
11761: käyntiinpano on kyseessä. Suojärvellä on Annan ruukki
11762: avaroine metsämaineen. V esiputouksia on useita, ja laajat
11763: metsämaat sekä seudun malmipitoinen vuoriperä tarjoavat ehty-
11764: mättömän raaka-ainevaraston elpyvälle teollisuudelle. Laajat
11765: tukkimetsät, joiden arvo nyt on vähäinen ja joita on pako-
11766: tettu myymään vieläkin vähemmästä hinnasta, kohoaisivat
11767: suuresti arvossa. Kruunullakin on tähän nähden etuja Raja-
11768: Karjalassa valvottavanaan, sillä se omistaa myös jonkun
11769: verran metsiä siellä.
11770:        Kauppaliikkeeseen nähden ei kysymyksessä oleva seutu
11771: myöskään ole aivan arvoton. Koirinojan kylä on Laatokan
11772: parhaimpia satamapaikkoja ja kulkee sen kautta melkoinen
11773: liike sisämaihin. Paikan merkitystä kuvaa sekin seikka,
11774: että kylä paraillaan pyrkinee kauppalaksi. Erityisen huomion
11775: ansaitsee sitäpaitsi laajan rajantakaisen Aunuksen liike, jonka
11776: 25:stä pitäjästä olisi Suojärven radalle lyhin matka. Täällä
11777: pidetään tammikuussa Sungun markkinat, jotka ovat suurim-
11778: pia koko Pohjois-Venäjällä ja joista pääasiassa kalaja ja
11779: lintuja suuret määrät arvatenkin tulisi kulkemaan Suojärven
11780: kautta Pietariin.
11781:        Huomioon ottaen ylempänä esitetyt näkökohdat on
11782: Valiokunta ollut yhtämieltä vuosien 1904-05:n Rautatie-
11783: valiokunnan kanssa, kun se käsitellessään kysymyksessä ole-
11784: van seudun rautatie-ehdotuksia sanoo katsoneensa, »ettei tä-
11785: män maakunnan rautatietarpeita saa kokonaan syrjäyttää,
11786: vaan että niitä on otettava valmistelevan käsittelyn alaisiksi,
11787: jotta aikanansa olisi olemassa tarvittavia aineksia kysymyk-
11788: sen pohtimiseksi kaikilta eri näkökohdilta».
11789: 
11790: 
11791:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.
11792:               1907. -    Anomusmietintö N:o 17.            33
11793: 
11794:      Valiokunta saa sentähden kunnioittaen ehdottaa:
11795: 
11796:                       että taloudellinen ja silrnämääräinen
11797:                  tutkimus toimitettaisiin rautatietä ?Jarten,
11798:                 joka paraiten tyydyttäisi Laatokan pohjois-
11799:                 puolella olevan Itä-Karjalan liiketarpeita ja
11800:                 joka alkaen Karjalan radalta päättyisi Sun-
11801:                 järven itärannalle.
11802: 
11803: 
11804: 
11805: 
11806:        Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
11807: johtaja Sipilä sekä jäsenet Bäck, M. Hoikka, A. P. Hämä-
11808: läinen, Häyrynen, M. Knuutila, Leppänen, Mäkelä, Mäkelin,
11809: Nykänen, Schultz, Sipponen, Sivenius, J. Suomalainen, Waa-
11810: rala ja V ahe sekä varajäsenet H elkiö (osittain), S. Rantanen
11811: .(osittain).
11812:      Helsingissä, Lokakuun 18 p:nä 1907.
11813: 
11814: 
11815: 
11816: 
11817:      Rautatievaliokunnan mietintö N:o 5.               3
11818:                    V a s ta l a u s e i ta.
11819: 
11820:                               I.
11821: 
11822:                        Oulu-Vaala.
11823: 
11824:       En voi yhtyä Valiokunnan enemmistön päätökseen,
11825: koska Oulun-Vaalan radan rakentaminen sen mukaan siir-
11826: tyisi yhä edelleen kaukaiseen tulevaisuuteen ja saan sentäh-
11827: den kunnioittavimmin ehdottaa:
11828: 
11829:                         että Kansaneduskunta anoisi Hänen
11830:                 J.l:faJ·esteetiltaan Keisari Ja Suuriruhtinaalta
11831:                 että, jos Oulun kaupunki yksinään tahi rata-
11832:                alueeseen kuuluvain kuntain kanssa saa
11833:                myönnytyksen normaaliraiteisen rautatien
11834:                rakentamiseen Ou,lusta Vaalaan, valtio sitä
11835:                hanketta avustm:si 1,578,500 markan suu--
11836:                ruisella summalla sekä että sen lisäksi sa-
11837:                maa tarkoitusta varten myönnettäisiin
11838:                1,800,000 markan suuruinen valtiolaina,
11839:                Ja että mainitut summat ovat huomioon
11840:                olettavat ensz vuoden val#omenoarviota
11841:                laadittaessa.
11842: 
11843:      Helsinki, syyskuun 26 p. 1907.
11844: 
11845:                       Matti Hoikka.
11846:      Tähän yhtyvät:
11847: 
11848:      A. J. Bäck.                        Oskar Schultz.
11849:                               n.
11850:                     Riihimäki-Turku.
11851: 
11852:       Vastoin V aHokunnan käsitystä on meidän mielestämme
11853: Riihimäen ja Turun välisen rautatiematkan lyhentäminen niin
11854: tärkeä toiselta puolen Suomen ja Venäjän sekä toiselta puo-
11855: len ulkomaan väliselle vuosi vuodelta lisääntyvälle tavara- ja
11856: henkilöliikenteelle, että me emme ole voineet yhtyä Valio-
11857: kunnan ehdotukseen ettei puheena oleva anomus aiheuttaisi
11858: mitään toimenpidettä Eduskunnan puolelta. Kaikkialla ulko-
11859: maalla pyritään aikaansaamaan nopeita, välittömiä ja mukavia
11860: kulkuyhteyksiä pääpaikkain välillä ja täysin syy on meilläkin
11861: ottaa osaa tähän työhön tehokkaammin kuin Valiokunta on
11862: viitannut. Liikenneyhteyttä Venäjän kanssa olisi mahdolli-
11863: simmin paljon helpotettava, varsinkin kun tämä liikenne,
11864: joka käyttää verraten pitkää rautatiematkaa, olisi omansa
11865: tuottamaan rautateillemme tuntuvia tuloja. Pyritäänhän tätä
11866: liikennettä jo johtamaan Suomen sivuitse, jonka tähden olisi
11867: ajoissa ryhdyttävä toimiin sellaisten hankkeitten ehkäisemi-
11868: seksi mikäli on mahdollista. V aHokunnan lausumat arvelut
11869: että puheena oleva rautatie olisi haitallisesti vaikuttava Han-
11870: gon kautta kulkevaan liikenteeseen, eivät perustune riittäviin
11871: syihin sillä, niinkuin tunnettu, Turun kautta kulkeva liikenne
11872: on aivan toisenluontoista kuin Hangon kautta kulkeva. Si-
11873: vuuttaen muut asianhaarat, jotka niinikään puoltavat puheena-
11874: olevaa rautatieyhteyttä, katsomme me mainitsemillamme syillä
11875: olevan niin laajan kantavuuden, että kysymys nopeamman
11876: kulkuyhteyden aikaansaamisesta Riihimäen ja Turun välille
11877: ansaitsee Eduskunnan huomiota.
11878:       Olemme kuitenkin kahden vaiheilla olisiko rata raken-
11879: nettava anomuksentekijäin ehdottamaan suuntaan vai olisik(}
11880: 36                      Uusia rautateitä.
11881: 
11882: ehkä enemmän syytä johtaa se Someron kirkon läheisyydestä
11883: lounaaseen Halikon aseman seudulle tai ehkä Salon kauppa-
11884: laan siellä yhdistettäväksi Turun-Karjan rataan. Jos jälki-
11885: mäinen vaihtoehto valittaisiin, tulisi tosin Riihimäen ja Tu-
11886: run välinen matka 5 tai 6 kilometriä pitemmäksi anomuk-
11887: sessa puollettua tietä, mutta sen sijaan tarvitsisi uutta rataa
11888: rakentaa 25 tai 30 kilometriä lyhemmältä, joten valtiolaitok-
11889: selle epäilemättä koituisi tuntuva säästö. Turun-Karjan
11890: radan koillispuolella olevan maaseudun tarpeet niinikään tu-
11891: lisivat monin verroin paremmin tyydytetyiksi, jos rata yhdis-
11892: tettäisiin Turun -Karjan rautatiehen kuin jos se yhdistettäi-
11893: siin Turun-Toijalan rataosaan, jota paitsi meidän ehdotta-
11894: mamme rata tehokkaasti edistäisi Salon kauppalan kehitystä.
11895: Lopulliseen päätökseen siitä, kumpi suunta olisi valittava,
11896: vaaditaan kuitenkin asiallista selvitystä.
11897:        Sen nojalla mitä edellä olemme lausuneet saamme kun-
11898: nioittaen ehdottaa:
11899: 
11900:                        että Eduskunta yhtyisi lausuntoon että
11901:                  taloudellinen ja silmämääräinen tutkimus
11902:                  olisi toimitettava niin hyvin anomuksessa
11903:                  ehdotetun kuin meidän puoltamamme vaih-
11904:                  toehtoisen radan sopi11imman suunnan sel-
11905:                  ville saamiseksi sekä että näiden tutkimus-
11906:                  ten tuiokset mahdollis1:mman pian esitettäi-
11907:                  siin Eduskunnalle.
11908: 
11909:       Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1907.
11910: 
11911: 
11912:      Oskar Schultz.                             A. J. Bäck.
11913: 
11914: 
11915: 
11916: 
11917:             }Jelsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
11918: ;
11919: 
11920: i
11921: 1
11922:               1907. -   Anomusmietintö N:o 18.
11923: 
11924: 
11925: 
11926: 
11927:                 Anomusvaliokunnan mietintö N:o 9
11928:            Eduskunnalle tehdyn anomusehdotuksen joh-
11929:            dosta valtionavun myöntämisestä Pietarin
11930:            suomalaiselle yhteiskoululle.
11931: 
11932:       Kun Eduskunta on Anomusvaliokunnan käsiteltä-
11933: väksi lähettänyt edustaja Nestori Walavaaran y. m. ano-
11934: musehdotuksen valtionavun myöntämisestä Pietarin suo-
11935: malaiselle yhteiskoululle (Valtiopäivät v. 1907. Liitteet
11936: VI, siv. 108-117), saa Valiokunta asiaa käsiteltyään esit-
11937: tää sen johdosta seuraavaa.
11938: 
11939:        Pietarin suomalaisten sivistysharrastukset, joilla on
11940: ollut monta vaikeutta voitettavana, ovat epäilemättä
11941: omansa herättämään lämmintä myötätuntoa maassamme.
11942: Kun suurin osa niistä kansalaisistamme, jotka ovat kei-
11943: sarikunnan pääkaupunkiin siirtyneet, on verrattain vähä-
11944: varaista väkeä, ovat heidän tekemänsä uhraukset sivis-
11945: tyslaitosten kannattamiseksi varsin huomattavia. Pietarin
11946: suomalaisten tärkeimmästä yrityksestä tällä alalla, oman-
11947: kielisen yhteiskoulun perustamisesta, vaiheista ja nykyi-
11948: sestä asemasta esitetään käsiteltävänä olevassa anomus-
11949: ehdotuksessa erittäin valaiseva selonteko. Siitä käy ilmi,
11950: miten peräti vaikeissa taloudellisissa oloissa tämä oppi-
11951: laitos nykyänsä toimii. Jotta se voisi edelleenkin pystyssä
11952: pysyä ja kehittyä nykyajan vaatimuksia vastaavaksi kou-
11953:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 9.
11954: 2              1907. -   Anomusmietintö N:o 18.
11955: 
11956: luksi, on välttämättömän tarpeellista, että se saa tuntu-
11957: vaa kannatusta ulkoapäin.
11958:        Kun melkein kaikki kysymyksessä olevan koulun
11959: oppilaat ovat Suomen kansalaisten lapsia, on itsestänsä
11960: herännyt se ajatus, että voitaisiin toivoa valtionvarois-
11961: tamme sille kannatusta. Kuten tunnettu, onkin Pietarin
11962: yhteiskoululle anottu valtionapua, mutta turhaan. Pääs-
11963: täkseen selville niistä syistä, joihin tämä epäävä päätös
11964: on perustunut, on Valiokunta pyytänyt saada käytettä-
11965: väkseen ne asiakirjat, jotka ovat syntyneet kysymyksessä
11966: olevaa valtionapuanomusta Keisarillisessa Senaatissa käsi-
11967: teltäessä, ja tähän on myönnytty. Valiokunnan enem-
11968: mistö on asiaa lähemmin harkittaessa tullut siihen päätök-
11969: seen, että niihin epäilyksiin, joita Pietarin suomalaisen
11970: yhteiskoulun kannattamista vastaan on esitetty, ei aina-
11971: kaan nykyisissä oloissa enää ole riittävää syytä. Kun
11972: kysymyksessä olevan oppilaitoksen ohjelma on pääasialli-
11973: sesti järjestetty Suomen yhteiskoulujen mukaiseksi, kun
11974: sen opettajisto on täällä saanut kasvatuksensa ja kun
11975: tässä sivistyslaitoksessa vallitsevaa henkeä vastaan ei tiet-
11976: tävästi ole tehty perusteltuja muistutuksia, näyttää Valio-
11977: kunnan enemmistön mielestä kohtuulliselta, että maamme
11978: valtionvaroista annetaan Pietarin yhteiskoululle kanna-
11979: tusta samaan tapaan kuin maan rajojen sisäpuolella toi-
11980: miville vastaaville laitoksille, ja Valiokunta sen vuoksi eh-
11981: dottaa, että Pietarin suomalaisen yhteiskoulun kannatus-
11982: yhtiölle anottaisiin toistaiseksi 4,000 markkaa valtionapua
11983: kutakin 5 alempaa luokkaa varten.
11984:        Kannatuksen myöntämistä vaikeuttaa se seikka, että
11985: kysymyksessä olevaa oppilaitosta ei voida asettaa saman
11986: tarkastuksen alaiseksi kuin muut valtiomme apua nauttivat
11987: koulut. Suomen viranomaisille olisi kuitenkin tavalla tai
11988: toisella toimitettava tilaisuutta seuraamaan tämän koulun
11989: toimintaa ja tutustumaan sen elämään.
11990:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 9.
11991:         Pietarin suomat. yhteiskoulun kannattaminen.        3
11992: 
11993:       Toinen ehto, joka valtionavun myöntämiselle olisi
11994: asetettava, on se, että kysymyksessä olevan koulun opetus-
11995: ohjelma on muodostettava samaan tapaan kuin Suomen
11996: vastaavien oppilaitosten.
11997:       Kolmanneksi on välttämätöntä, että kannatettavan
11998: koulun opetus tapahtuu suomen kielellä. Tästä ylei-
11999: sestä säännöstä on tuskin poikkeuksena pidettävä venäjän
12000: kielen ja muidenkin uusien kielten opetusta, jossa nyky-
12001: ajan kasvatusopillisia periaatteita noudattaen käytetään -
12002: mikäli mahdollista - itse opetettavaa kieltä. Mutta kuten
12003: anomusehdotuksessa mainitaan, vaaditaan Venäjällä, että
12004: yksityiskouluissakin on myös Venäjän historia ja Venäjän
12005: maantiede luettava venäjäksi. Tällaista menettelyä ei Valio-
12006: kunta tosin ole katsonut voitavan opetuksen etujen kan-
12007: nalta hyväksyä; mutta siihen nähden, ettei kysymyksessä
12008: olevan suomalaisen yhteiskoulun, joka keisarikunnan rajojen
12009: sisäpuolella toimii, ole mahdollista jättää tätä määräystä
12010: noudattamatta, pitäisi Valiokunnan mielestä valtionavun
12011: ehtoja päätettäessä kuitenkin myöntää mainitut välttämät-
12012: tömät poikkeukset opetuskielen suhteen.
12013: 
12014:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta saa kunnioittaen
12015: ehdottaa anottavaksi,
12016:                    että määrtttyilltt ehdoilla Pietarin suoma-
12017:             laiselle yhteiskoululle toistaiseksi myönnetttti-
12018:             siin Suomen valtionvaroista neljttntuhannen
12019:             (4,000) markan vuotuinen apuraha kutakin
12020:             viittä (5) alempaa toimessa olevaa luokkaa
12021:             kohden.
12022:      Helsingissä lokakuun 24 p:nä 1907.
12023: 
12024:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
12025: Hagman (osittain) ja jäsenet Gustafsson (osittain), Kivi-
12026:       Anomusvaliokunnan mietintiJ N:o 9.
12027: 4               1907. -    Anomusmietintö N:o 18.
12028: 
12029: linna, Käkikoski (osittain), Lahtinen, 1. V. Laine (osittain),
12030: Nuorteva, Pajari, Pesonen, Raunio, V. T. Rosenqvist, Sal-
12031: minen, Salo (osittain), Walavaara (osittain), Vuorimaa,
12032: E. S. Yrjö-Koskinen sekä varajäsenet V. Aromaa (osit-
12033: tain), D. Neovius (osittain), Nissinen (osittain) ja Vem-
12034: melpuu (osittain). - Asiantuntijana on Valiokunta kuullut
12035: yliopettaja P. Toikkaa.
12036: 
12037: 
12038: 
12039:                           Vastalauseita.
12040:                                 1.
12041: 
12042:        Ymmärrän täysin sen seikan tärkeyden, että Pieta-
12043: rissa asuvien kansalaistemme lapset pääsevät nauttimaan
12044: suomalaista kasvatusta, ja myönnän, että nyt kysymyk-
12045: sessä olevalta oppilaitokselta ei voida vaatia täydellistä
12046: yhtäläisyyttä meidän maamme koulujen kanssa. Mutta
12047: toistaiseksi se ei ole ollut niin järjestetty, kuin Valiokunta-
12048: kin katsoo tarpeelliseksi, eikä ollut kahta vuotta toimin-
12049: nassa seuraten hyväksyttyä ohjelmaa, mikä vaaditaan maan
12050: yksityisoppilaitoksilta valtioavun myöntämistä varten. Ei
12051: myöskään ole olemassa varmoja takeita siitä, että koulu-
12052: viranomaisemme voivat asianmukaisesti valvoa koulun
12053: työtä, johon erittäin tärkeään seikkaan nähden sitäpaitsi
12054: ei ole esitetty mitään valtio-oikeudellista selvittelyä. Minun
12055: täytyy hyväksyä Hallituksen hylkäävä kanta tässä asiassa
12056: ja katson velvollisuudekseni asian nykyisellä kannalla ol-
12057: lessa esittää,
12058:                 ettei kysymyksessti oleva anomusehdotus
12059:            antaisi aihetta mihinktitin toimenpiteeseen.
12060:      Helsingissä 24 p:nä lokakuuta 1907.
12061: 
12062:                                            F. Gustafsson.
12063:      Anomusvaliokunnan mietintiJ N:o 9.
12064:         Pietarin suomat. yhteiskoulun kannattaminen.       5
12065: 
12066:        Kun me olemme sitä mieltä, että Suomen valtion-
12067: varoilla ei ole avustettava koulua, jonka tarkastamiseen
12068: Suomen viranomaisille ei tunnusteta laillista oikeutta ja
12069: jossa osa historiaa ja maantiedettä opetetaan vieraalla kie-
12070: lellä, olemme pakotetut yhtymään edustaja Gustafssonin
12071: vastalauseen ponteen.
12072: 
12073:      Helsingissä 24 p. lokak. 1907.
12074: 
12075:         V. T. Rosenqvist.                 M. Pesonen.
12076: 
12077: 
12078: 
12079:                              II.
12080:        Koska mielestäni ne ehdot, joiden nojalla Pietarin
12081: suomalaista yhteiskoulua olisi kannatettava Suomen val-
12082: tionvaroilla, eivät ole Valiokunnan mietinnössä selvästi
12083: esitetyt, pyydän kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
12084: 
12085:                   etta Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle
12086:            siinti tapauksessa etta se täyttaa ne ehdot,
12087:            joiden nojalla Suomessa toimiville vastaaville
12088:             oppilaitoksille valtionapua annetaan, myönnet-
12089:            ttiisiin neljan tuhannen (4,000) markan vuo-
12090:            tuinen apuraha kutakin viitta (5) alempaa
12091:            toimessa olevaa luokkaa kohden.
12092:      Helsingissä 24 p. lokakuuta 1907.
12093: 
12094:                                      Lucina Hagman.
12095: 
12096: 
12097: 
12098: 
12099:      Anomusvaliokunnan mietinttJ N:o 9.
12100: 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
12101:                1907. -   Anomusmietintö N:o 19.
12102: 
12103: 
12104: 
12105: 
12106:                 Anomusvaliokunnan mietintö N:o 10
12107:             Eduskunnalle tehdyn anomusehdotuksen joh-
12108:             dosta, joka tarkoittaa sisävesillä kulkevien
12109:             rannikkolaivojen päälliköllle säädettyjen kel-
12110:             poisuusehtojen muuttamista sekä sellaisen
12111:             kelpoisuuden saavuttamiseen soveltuvien
12112:             merimieskoulujen perustamista.
12113: 
12114:       Eduskunta on Anomusvaliokuntaan lähettänyt edus-
12115: taja M. Pesosen y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen
12116: sisävesillä kulkevien rannikkolaivojen päälliköille säädetty-
12117: jen kelpoisuusehtojen muuttamisesta sekä sellaisen kelpoi-
12118: suuden saavuttamiseen soveltuvien merimieskoulujen pe-
12119: rustamisesta (Valtiopäivät v. 1907. Liitteet VI, siv. 127-
12120: 130). Asiaa käsiteltyään ja kuultuaan asiantuntijoina laiva-
12121: yhtiöiden asiamiestä Eero Hämäläistä, laivanpäällikkö S.
12122: Savolaista ja merikapteeni Wilh. Fagerholmia, Valiokunta
12123: saa esittää seuraavaa.
12124: 
12125:       Anomuksen tekijäin ajatus, että sisävesistöjen laiva-
12126: liikkeen kehittämiseksi ja matkustavan yleisön turvallisuu-
12127: den lisäämiseksi on valtion puolelta ryhdyttävä toimenpitei-
12128: hin, ansaitsee Valiokunnan mielestä varteen ottamista.
12129:       Mainitun tarkoituksen saavuttamiseksi pyydetään
12130: anomusehdotuksessa, että muutamiin sisävesien rannoilla
12131: oleviin kaupunkeihin, joissa laivaliike on huomattavan
12132: suuri, perustettaisiin sellaisia merimieskouluja, joissa näillä
12133:       Anomusvaliokunnan mietintiJ N:o JO.
12134: 2              1907. -   Anomusmietintö N:o 19.
12135: 
12136: vesillä laivanpäälliköiksi aikovat olisivat tilaisuudessa suo-
12137: rittamaan kauppalaivurin tutkinnon, ja että yksi sellainen
12138: merimieskoulu sijoitettaisiin Kuopion kaupunkiin Teolli-
12139: suuskoulun yhteyteen. Tämän johdosta Valiokunta mieli-
12140: piteenään lausuu, e.ttä kelvollisten päälliköiden kasvatta-
12141: miseksi sisävesien laivoille nyt ehdotetut koulut ovat tar-
12142: peen vaatimia. Valiokunta ei kuitenkaan katso voivansa
12143: asian nykyisellä kannalla ollessa ehdottaa useampien meri-
12144: mieskoulujen perustamista, vaan olisi sen mielestä sove-
12145: liainta tyytyä tällä kertaa pyytämään ainoastaan yhtä.
12146: Mitä koulupaikkaan tulee, on huomioon otettava, paitsi
12147: Kuopiota, jossa paikallinen laivaliike on erittäin vilkas ja
12148: jossa Teollisuuskoulun yhteydessä pidetyt merimiesiltakurs-
12149: sit tarjoovat laivurikoululle luonnollisen aiheen, myös Sai-
12150: maan laivaliikkeen maantieteellinen keskus, Savonlinna,
12151: jonka nykyään toimiva merimieskoulu jo muodostaisi lai-
12152: vurikoulun ensimmäisen osaston. Koska joku muukin
12153: kaupunki mahdollisesti voisi tulla kysymykseen, niin Valio-
12154: kunta ehdottaa sopivan paikan määräämisen jätettäväksi
12155: viranomaisten harkintaan, pitäen kuitenkin luonnollisena,
12156: että puheenalainen laivurikoulu asetetaan johonkuhun Sai-
12157: maan vesistön rannalla, vilkkaan laivaliikkeen varrella si-
12158: jaitsevaan kaupunkiin. Jos kokemus vastedes osottaa tar-
12159: peelliseksi perustaa useampia laivurikouluja sisävesistöjä
12160: varten, silloin sopii ottaa harkinnan alaiseksi, eikö yksi
12161: sellainen koulu olisi sijoitettava niin, että siitä koituisi
12162: erityisesti hyötyä Päijänteen ja läntisen Suomen vesistöjen
12163: laivaliikkeelle.
12164:        Koska ehdotetun laivurikoulun olisi kasvatettava
12165: päälliköitä sekä pienempiin että suurempiin aluksiin, pi-
12166: täisi sen olla kaksiosastoinen, siten että alemman osaston
12167: oppimäärä vastaisi pääasiallisesti merikoulujen ensimäi-
12168: sen osaston kurssia ja ylemmän osaston oppimäärä suun-
12169: nilleen nykyistä kauppalaivurin tutkintoa. Oppiaineiden
12170:       Anomusvaliokunnan mietintö N:o 10.
12171:            Sisävesien laivapäällikköjen pätevyys.           3
12172: 
12173: lähempi ehdotteleminen ei kuulune Valiokunnan tehtäviin.
12174: Se vain lienee tarpeellista huomauttaa, että tähtitieteellä ei
12175: päälliköiden valmistamisessa sisävesien laivoille saata olla
12176: lähimainkaan sitä merkitystä kuin varsinaisia merimiehiä
12177: kasvatettaessa.
12178:        Mitä oppilaiden käytännölliseen laivapalvelukseen tu-
12179: lee, on Valiokunnan mielestä laivurikoulun alemman osas-
12180: ton pääsyvaatimuksiin pantava merikouluissa vaaditun meri-
12181: palveluksen sijasta kansipalvelusta sisävesien laivoilla.
12182: Kauppalaivurintutkintoon nähden sisävesien laivanpäälli-
12183: kön virkoja varten on Valiokunnan mielestä huomiota
12184: ansaitseva se anomuksen tekijäin pyyntö, että puheen-
12185: alaista tutkintoa varten ei vaadittaisi purjehtimista merellä
12186: vaan vastaavaa palvelusta sisävesillä. On nimittäin mat-
12187: kustavan yleisön turvallisuuden kannalta välttämättömäksi
12188: katsottava, että sisävesien laivanpäälliköt ovat näihin ve-
12189: sistöihin perehtyneet. Kysymyksessä, onko sisävesipalve-
12190: luksen lisäksi tarpeellista, hyvään järjestyksenpitoon ja
12191: merimieskuriin harjaantumisen vuoksi, vaatia kauppalaivu-
12192: rin tutkinnon suorittajilta lyhempiaikaista meripalvelusta
12193: suuremmilla höyry- tai purjelaivoilla, on V aHokunnan
12194: enemmistö, tahtomatta kuitenkaan mielipiteensä pohjalla
12195: tehdä ehdotusta asiasta, katsonut, ettei meripalvelusta ole
12196: välttämättömänä pidettävä.
12197:        Laivan päälliköiden yleissivistyksen korottamiseksi
12198: Valiokunta pitää tarpeellisena, että pääsyvaatimukseksi
12199: laivurikoulun ensimmäiselle osastolle asetetaan kansa-
12200: koulun oppimäärä. Ehdotettu vaatimus ei tuottane mai-
12201: nittavaa hankaluutta, koska mainitun oppimäärän kä-
12202: sittävä oppivelvollisuus läheisessä tulevaisuudessa säädet-
12203: tänee. Ylemmän osaston pääsyvaatimusten tulisi yleis-
12204: sivistykseen nähden olla samat kuin merikoulujen toisella
12205:  osastolla.
12206:        Anomusehdotuksessa on myös pyydetty, että armo1-
12207:       Anomusvaliokunnan mietinto N;o JO.
12208: 4               1907. -   Anomusmietintö N:o 19.
12209: 
12210: Iinen asetus matkustaja-höyrylaivoista 27 päivältä maalis-
12211: kuuta 1890 erinäisissä kohdissa muutettaisiin. Tämän
12212: asetuksen uudistamisen tarpeellisuudesta Valiokunta on
12213: anomusehdotuksen tekijäin kanssa samaa mieltä ja eh-
12214: dottaa siihen puolestaan seuraavansuuntaiset muutokset:
12215: että 1) 13 §:n 3:nnessa kohdassa mainitun katsastusmies-
12216: ten todistuksen pätevyys rajoitettaisiin vielä pienempiin
12217: höyrypursiin kuin nykyään, että 2) matkustajalaivoilla,
12218: joissa on oikeus kuljettaa jonkun verran enemmänkin
12219: kuin 99 matkustajaa, voitaisiin päällikkyys uskoa ainoas-
12220: taan sellaisille henkilöille, jotka ovat saaneet päästätodis-
12221: tuksen ainakin sisävesien laivurikoulun aiemmalta osas-
12222: tolta, ja että 3) suurempien kuin edellisessä kohdassa
12223: mainittujen matkustajalaivojen päälliköiltä vaadittaisiin
12224: vähintäin sisävesien laivurikoulun ylemmän osaston oppi-
12225: määrä ja käytännöllinen harjoitus.
12226:        Sisävesistöillämme valitettavasti usein tapahtuvain
12227: laivaonnettomuuksien torjumiseksi on edellä ehdotettujen
12228: toimenpiteiden lisäksi välttämätöntä, että myös rahti- ja
12229: hina.aja-aluksien päälliköiltä, koska heidän ohjaamansa
12230: alukset tulevat yhtämittaa tekemisiin matkustajalaivojen
12231: kanssa, vaaditaan tehtäväänsä tarpeellisia edellytyksiä.
12232: Tämän johdosta Valiokunta pitää asianmukaisena sisä-
12233: vesillä toimivista rahti- ja hinaaja-aluksista ehdottaa an-
12234: nettavaksi sensuun taisen määräyksen, että 1) päällikkökelpoi-
12235: suuteen pienemmillä aluksilla kuuluisi sellainen katsastus-
12236: miesten todistus, josta puhutaan armollisen asetuksen 27
12237: päivältä maaliskuuta 1890 13 §:n 3:nnessa kohdassa, ja
12238: että 2) suurempien rahti- ja hinaaja-alusten päälliköiden
12239: pätevyysehtona olisi päästätodistus sisävesien laivurikou-
12240: lun ensimäiseltä osastolta.
12241:        Nykyisille rahti- ja hinaaja-alusten päälliköille, jotka
12242: eivät edellä esitettyjä pätevyysvaatimuksia täytä, vaikka
12243: muuten ovat toimeensa kykeneviä, pitäisi Valiokunnan
12244:       Anomusvaliokunnan mietinW N:o 10.
12245:             Sisävesien laivapäällikköjen pätevyys.          5
12246: 
12247: 
12248: käsityksen mukaan toimittaa mahdollisuus erivapautuksen
12249: saamiseen erikoisen hakemuksen nojalla.
12250: 
12251:       Sen perustuksella, mitä Valiokunta on asian yksi-
12252: tyiskohdista lausunut, saa se kunnioittaen ehdottaa anot-
12253: tavaksi,
12254:                  ettti Hallitus, ottaen huomioon edellti
12255:            esitetyt ntiktJkohdat, ryhtyisi tarpeellisiin toi-
12256:            menpiteihin siinä tarkoituksessa, ettti sisävesi-
12257:            laivain päällikktJjen ammattivalmistus ja ptite-
12258:            vyystutkinto järjestetätin sopivalla tavalla ja
12259:            ettti laivapalvelus sisävesillti asetetaan heille
12260:            pakolliseksi vaatimukseksi.
12261:      Helsingissä 24 p. lokakuuta 1907.
12262: 
12263: 
12264:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa varapuheen-
12265: johtaja Kivilinna ja jäsenet Gustafsson, Käkikoski, Lahti-
12266: nen, 1. V. 'Laine, Pajari, Pesonen, Raunio, Salminen, Salo,
12267: Walavaara (osittain), Vuorimaa, E. S. Yrjö-Koskinen (osit-
12268: tain) sekä varajäsenet V. Aromaa (osittain), D. Neovius,
12269: Nissinen ja Vemmelpuu (osittain).
12270: 
12271: 
12272: 
12273: 
12274:      Anomusvaliokunnan mietinttJ N:o 10.
12275: Helsinki 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA .
12276: 
12277: 
12278: 
12279:                                         ..
12280:                      Anomusmietintö N:o 20.
12281: 
12282: 
12283: 
12284: 
12285:                    Anomusvaliokunnan mietintö N:o 11
12286:             Eduskunnalle tehtyjen anomusehdotusten
12287:             johdosta, jotka tarkottavat Raittiuden Ystä-
12288:             vien ja Suomen Opiskelevan Nuorison Rait-
12289:             tiusliiton kannattamista vuotuisella apu-
12290:             rahalla.
12291: 
12292:       Eduskunta on Anomusvaliokunnan käsiteltäväksi
12293: lähettänyt edustaja Hilma Räsäsen y. m. anomusehdotuk-
12294: sen määrärahan myöntämisestä Raittiuden Ystäville rait-
12295: tiuspiirien työn avustamiseksi ja edustaja K. R. Kareksen
12296: y. m. anomusehdotuksen määrärahan myöntämisestä Suo-
12297: men Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskus toimikun-
12298: nalle. (Valtiopäivät v. 1907. Liitteet VI, siv. 46-51).
12299: Niiden johdosta Valiokunta saa esittää seuraavaa.
12300: 
12301:       Maamme raittiusjärjestöjen osuus siinä valistustyössä,
12302: joka viime vuosikymmenien kuluessa on kansamme kes-
12303: kuudessa suoritettu, on sangen huomattava. Sekä puhu-
12304: tun sanan että kirjallisuuden kautta ne ovat paljon vai-
12305: kuttaneet tapojen raitistuttamiseksi ja yleensä hyödyllisten
12306: tietojen levittämiseksi varsinkin n. s. syvien rivien piirissä.
12307:       Raittiusjärjestöjemme monipuolisen toiminnan kanna-
12308: tukseksi on, kuten tunnettu, jo kauan myönnetty val-
12309: tionapua. Viime vuosina on Raittiuden Ystäväin seura,
12310: jonka jäsenluku nykyänsä nousee yli 30,000:nnen, saanut
12311: 20,000 markkaa vuosittain, ja sen lisäksi Säädyt viime
12312:       Anomusvaliokunnan mietinUJ N:o 11.
12313: 2                   Anomusmietintö N:o 20.
12314: 
12315: valtiopäivillä määräsivät raittiustyöhön käytettäväksi 20,000
12316: markkaa, josta mainitun järjestön osalle on tullut 15,000
12317: markkaa. Siihen nähden, että seuran vakinainen valtion-
12318: apu on ehdotettu korotettavaksi 30,000 markkaan ja vii-
12319: meksimainittu lisämääräraha näilläkin valtiopäivillä taas
12320: myönnettäväksi, on toiveita siitä, että Raittiuden Ystävät
12321: voivat entiseen tapaan jatkaa laajentunuttakin toimin-
12322: taansa.
12323:        Kuten edellisessä käsiteltävänä olevista' anomuseh-
12324: dotuksissa esitetään, on tämän raittiusjärjestön kuitenkin
12325: ma4dotont.a käytettävänä olevilla varoilla pitää huolta
12326: eräästä varsin tärkeästä raittiustyön alasta, nimittäin maan
12327: eri raittiuspiirien toiminnasta. Se valtionapu, jota Rait-
12328: tiuden Ystävät ovat nauttineet, on melkein kokonansa käy-
12329: tetty seuran päätoimikunnan suoranaisten päätösten mu-
12330: kaan, ja vain pieni osa on siitä riittänyt paikallisjärjestöjen
12331: avustukseksi. Kun näiden tehtävä varsinkin luentotilai-
12332: suuksien toimeenpanossa y. m. s. on erittäin tärkeä, an-
12333: saitsevat nekin epäilemättä kannatusta yleisistä varoista,
12334: voidaksensa järjestää työnsä vakinaiselle kannalle ja pal-
12335: kata sitä varten tarvittavat toimihenkilöt.
12336:        Se 20,000 markan summa, joka tähän tarkotukseen
12337: on anottu vuosittain myönnettäväksi, on raittiuspiirien
12338: lukumäärään nähden verrattain vähäinen; kullekin niistä
12339: tulisi vain alle 1,000 markkaa, jos kysymyksessä oleva
12340: määrä niiden kesken tasan jaettaisiin, ja kun piirien luku
12341: nykyisestä, 21:stä, kasvaa, vähenee kunkin osuus sen
12342: mukaan. Näin ollen Valiokunta katsoo varsin kohtuulli-
12343: seksi, että ehdotettu apuraha Raittiuden Ystäville annet-
12344: taisiin.
12345: 
12346: 
12347: 
12348: 
12349:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 11.
12350:                 Valtionapua raittiusjärjestöille.          3
12351: 
12352:        Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliitto, jolle
12353: jälkimäisessä käsiteltävänä olevista anomusehdotuksista val-
12354: tionapua esitetään myönnettäväksi, on iältänsä vielä san-
12355: gen nuori, mutta siitä huolimatta se on jo ehtinyt saa-
12356: vuttaa tärkeän aseman maamme raittiustyössä. Jäsenlu-
12357: kunsa puolesta tämä liitto on kohonnut varsin huomatta-
12358: vaksi järjestöksi, johon kuuluu yli 7,000 henkeä, ja sen
12359: suorittamalla työllä nousevan polven keskuudessa on tu-
12360: levaisuuden kannalta epäilemättä suuri merkitys, sillä ne
12361: piirit, joihin tämä seura on toimintansa kohdistanut, ovat
12362: yleensä jääneet maamme muiden raittiusjärjestöjen vaiku-
12363: tuksen ulkopuolelle, ja opiskelevan nuorison oma raittius-
12364: liitto on Valiokunnan saamien tietojen mukaan tehtävänsä
12365: hyvin suorittanut.
12366:        Ennenkuin tämä liitto varsinaisesti muodostui, sai
12367: Ylioppilaiden Raittiusyhdistys, joka opiskelevan nuorison
12368: raittiusyhdistysten työtä johti, kahtena vuonna 3,000 mar-
12369: kan suuruisen valtionavun. Toiminnan laajentuessa näyt-
12370: tää runsaampi kannatus Valiokunnan mielestä kohtuulli-
12371: selta, ja näin ollen se puoltaa ehdotettua 5,000 markan
12372: vuotuista apurahaa Suomen Opiskelevan Nuorison Rait-
12373: tiusliiton keskustoimikunnalle myönnettäväksi.
12374:        Valiokunnassa on lausuttu ajatus, että kysymyksessä
12375: olevilta seuroilta olisi Eduskunnalle vaadittava selonteko
12376: ehdotettujen varain käyttämisestä. Enemmistö on kui-
12377: tenkin pitänyt tätä tarpeettomana, koska näiden järjestö-
12378: jen kertomukset muutenkin saatetaan julkisuuteen.
12379:      Edellä esitetyn nojalla Valiokunta saa kunnioittaen
12380: ehdottaa Eduskunnalle anottavaksi,
12381:                  että kahdenkymmenen tuhannen (20,000)
12382:            markan suuruinen summa vuosittain myönnettäi-
12383:            siin Raittiuden Ystäville käytettäväksi raittius-
12384:            piirien työn avustamiseksi ja
12385:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 11.
12386: 4                   Anomusmietintö N:o 20.
12387: 
12388:                  että viidentuhannen (5,000) markan vuo-
12389:            tuinen apuraha myönnettäisiin Suomen Opiske-
12390:            levan Nuorison Raittiusliitolle.
12391: 
12392:      Helsingissä lokakuun 25 p:nä 1907.
12393: 
12394: 
12395:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
12396: Hagman (osittain) ja jäsenet Gustafsson, Kivilinna, Käki-
12397: koski, Lahtinen, I. V. Laine, Pajari, Pesonen, Raunio,
12398: Salminen, Salo, Walavaara (osittain), Vuorimaa, E. S. Yrjö-
12399: Koskinen sekä varajäsenet V. Aromaa (osittain), D. Neo-
12400: vius ja Nissinen (osittain).
12401: 
12402: 
12403: 
12404: 
12405:      Anomusvaliokunnan mietintö N:o 11.
12406:                1907. -   Anomusmietintö N:o 21.
12407: 
12408: 
12409: 
12410: 
12411:                              Perustuslakivaliokunnan mietintö
12412:                          N:o 5 opetustointa koskevien asetus-
12413:                          ehdotusten antamisesta arm. esityk-
12414:                          sinä .Eduskunnan käsiteltäviksi.
12415: 
12416: 
12417:     Eduskunta on Perustuslakivaliokuntaan valmisteltavaksi
12418: lähettänyt edustaja V. K. Yrjö-Koskisen y. m. allekirjoitta-
12419: man anomusehdotuksen N:o 55 valmisteltavina olevien,
12420: koulutointa koskevien lakiehdotusten antamisesta arm. esi-
12421: tyksinä Eduskunnan käsiteltäviksi (Liitteet l, siv.149-155).
12422: Kannattaen yleensä tehtyä anomusehdotusta, on Valiokunta
12423: ollut sitä mieltä, että eduskunnan oikeus olla osallisena
12424: valmisteltavina olevien opetustointa koskevien lakiehdo-
12425: tusten tarkastamisessa ja hyväksymisessä olisi ulotettava
12426: myöskin niihin uudistuksiin, joita tätä nykyä suunnitel-
12427: laan maan yliopistossa. Kun Eduskunta uutta hallitus-
12428: muotoa tarkoittavassa anomuksessaan jo on anonut oikeutta
12429: olla osallisena sekä yliopistoa että koululaitosta koskevien
12430: yleisten perussäännösten määräämisessä, vaatii Valiokun-
12431: nan mielestä johdonmukaisuus sekä opetustoimen eheys,
12432: että tässäkin· anomuksessa opetuslaitoksen kaikki asteet
12433: otetaan huomioon. Tämän käsityksensä mukaisesti saa
12434: Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta kääntyisi
12435: Keisarillisen Majesteetin puoleen kirjelmällä, jonka sisäl-
12436: lys olisi seuraava.
12437: 
12438: 
12439:     Niistä ajoista alkaen, jolloin edustuslaitos ja sen toi-
12440: minta ruotsalais-suomalaisessa yhteiskunnassa alkoi sään-
12441: nöllisiin muotoihinsa vakaantua, on kansaneduskunta pyr-
12442: kinyt saamaan sanansa kuuluville opetuslaitosta koskevissa
12443: 2              1907. -   Anomusmietintö N:o 21.
12444: 
12445: tärkeissä kysymyksissä. Ja myöskin maan hallitus, mikäl
12446: käsitys eduskunnan oikeuksista ja sen toiminnan muo-
12447: doista eri aikoina on ollut yleisessä tietoisuudessa vakaan-
12448: tuneena, on osottautunut alttiiksi suomaan opetuslaitoksen
12449: järjestämisessä osallisuutta eduskunnan vaikutukselle.
12450: Niinpä vanhimmat meidän maassamme voimassa olleet
12451: Ruotsinvallan aikuiset koulujärjestykset v~osilta 1649 ja
12452: 1724 syntyivät eduskunnan alotteesta, annettiin valtiosää-
12453: tyjen tarkastettaviksi ja niiden kehotuksesta vahvistettiin
12454: noudatettaviksi.
12455:      Viimeinen näistä, kimnaasi- ja koulujärjestys v:lta 1724,
12456: oli sitten Suomessakin voimassa, kunnekka sen syrjäytti al-
12457: keisoppilaitoksia koskeva armollinen asetus 21 p:ltä kesä-
12458: kuuta 1841 sekä kimnaasi- ja koulujärjestys 6 p:ltä mar-
12459: raskuuta 1843, jotka annettiin hallinnollista tietä.
12460:      Tällä tavalla hallinnollisten toimenpiteiden varaan jou-
12461: tuneena on meidän opetuslaitostamme koskeva lainsää-
12462: däntö myöhemmin ollut tiheiden eikä aina kansan toiveita
12463: vastaavien vaiheiden alaisena. Näitä vaiheita kuvaavat
12464: muun muassa kimnaasi- ja kouluasetus v:lta 1856, koulu-
12465: toimen ylihallituksen asettaminen v. 1869, nykyinen voi-
12466: massa oleva koulujärjestys v:lta 1872, sekä monet muut
12467: muutokset, joita maamme erilaatuisissa oppilaitoksissa
12468: viime aikoina on toimeenpantu.
12469:      Seuraukset tästä ovat ilmenneet häiritsevänä epävakai-
12470: suutena koko opetustoimessa. Maan hallitus on tosin
12471: viime vuosikymmeninä osottanut kiitettävää harrastusta
12472: opetuslaitosta kohtaan, muun muassa auliisti myöntämällä
12473: varoja uusien oppilaitosten perustamiseen ja ennen toi-
12474: messa olleiden laajentamiseen, hankkimalla niille ajan-
12475: mukaisia huoneustoja ja muutenkin parantamalla niiden
12476: ulkonaisia toiminnan edellytyksiä. Mutta tämä huo-
12477: lenpito ei ole voinut kansassa haihduttaa käsitystä
12478: siitä, että on olemassa kipeä epäkohta, kun sen
12479: koko olemiselle niin tärkeä ja vastaisiin polvikuntiin niin
12480: syvältä vaikuttava kysymys kuin maan opetuslaitoksen
12481:     Opetustointa kosk. asetusehd. eduskunnan käsiteltäviksi.   3
12482: 
12483: järjestäminen, on kokonaan ollut eduskunnan määräämis-
12484: vallan ulkopuolella. Mitä kansa tämän johdosta on tunte-
12485: nut, on tullut esille niissä alamaisissa anomuksissa, joissa
12486: maamme eduskunta viimeksi kuluneen puolen vuosisadan
12487: aikana on' melkein poikkeuksetta kaikilla valtiopäivillä ope-
12488: tuslaitosta koskevissa kysymyksissä kantanut huolensa
12489: Hallitsijan eteen.
12490:     Jo 1863-64 vuoden valtiopäivät saivat hallituksen alot-
12491: teesta lausua mielipiteensä muun muassa koulutoimen yli-
12492: hallituksen perustamisesta. Ja vuoden 1867 valtiopäiväin kä-
12493: siteltäviksi saattoi hallitus kouluasiat, jättämällä armollisessa
12494: esityksessä eduskunnan päätettäväksi varojen hankkimisen
12495: maan opetuslaitoksessa ehdotettujen uudistusten vaatimiin
12496: menoihin. Kun sitten seuraavina vuosina toimeenpantu ope-
12497: tustoimen järjestely tapahtui toisin kuin eduskunta oli kat-
12498: sonut suotavaksi ja kun levottomuus sen johdosta maassa
12499: oli yleinen, anoivat 1872 vuoden valtiosäädyt vaihtoeh-
12500: toisesti eduskunnalle oikeutta olla koululain säädännössä
12501: osallisena tai että ainakin valtiosäätyjen lausuntoa kysyttäi-
12502: siin, ennenkuin uusi koululaki vahvistettaisiin. Nämä yri-
12503: tykset eivät kuitenkaan vieneet toivotuille perille, vaan jäi
12504: anomusoikeus edelleen ainoaksi keinoksi, millä eduskunta
12505: saattoi saada mielipiteensä kuuluville opetuslaitosta kos-
12506: kevissa kysymyksissä. Ja ahkerasti tätä keinoa on sittemmin
12507: käytettykin. Varsin lukuisat olivat esim. 1877-78 vuosien
12508: valtiopäivillä kouluasioita koskevat anomusehdotukset, jotka
12509: silloin etupäässä tarkoittivai suomenkielisten oppikoulujen
12510: aikaansaantia ja voimassapitämistä. Myöhemmästä koulu-
12511: asiain käsittelystä eduskunnassa ansaitsee erityistä mainitse-
12512: mista 1904-1905 vuosien valtiopäiväin erinäisiä epäkohtia
12513: koulualalla koskeva anomus, jonka pääkohtiin nähden
12514: Teidän Majesteettinne on suvainnut hyväksyä eduskun-
12515: nan Iausumat ajatukset.
12516:    Yllämainitut esimerkit osottavat, että maamme edus-
12517: kunta, päästyään uudestaan vaikuttamaan, on koettanut,
12518: milloin vain tilaisuutta on tarjoutunut - jonkun kerran
12519: 4              1907. -   Anomusmietintö N:o 21.
12520: 
12521: Hallitsijan nimenomaisesta alotteesta - tuoda esille käsi-
12522: tyksensä maan opetuslaitosta koskevissa kysymyksissä.
12523: Se on tapahtunut siitä syystä, että -- niinkuin 1872 vuo-
12524: den valtiosäädyt alamaisessa anomuksessaan lausuivat -
12525: »koko se perustus, jolle meidän nykyiset yhteiskunnalliset
12526: olomme ovat rakennetetut, vaatii, että kansa laillisten edus-
12527: miestensä kautta saisi ottaa osaa semmoisten asiain jär-
12528: jestämisessä, jotka syvemmältä vaikuttavat sen elämään.
12529: Tämmöinen asia on ennen muita opetuslaitos, joka koskee
12530: kansan sisintä sydäntä, sillä että pääasiallisesti määrää mitä
12531: suuntaa nousevan nuorison sivistys ja edistys on käyvä».
12532:     Nämä näkökohdat pitävät kieltämättä nytkin paikkansa.
12533: Yhä vielä on eduskunnan osallisuus opetustointa koske-
12534: vaan lainsäädäntään Suomen kansalla kipeänä tarpeena.
12535: Eduskunnan vallan laajentaminen tässä suhteessa, sa-
12536: malla kun se vakaannuttaisi maan opetustointa, olisi
12537: epäilemättä tehokkain keino saattamaan sen kansan toi-
12538: veita ja tarpeita vastaavaksi, ja siten kaikissa kansanker-
12539: roksissa aikaansaamaan sitä tulevaisuuden varmuutta ja
12540: turvallisuuden tuntoa, minkä luottamus kasvavan nuori-
12541: son tarkoituksenmukaiseen kehitykseen luonnollisesti
12542: synnyttää.
12543:     Mitä tässä on esitetty, koskee etupäässä alkeisopetus-
12544: laitosta. Mutta se pitää kaikkeen pääasialliseen nähden
12545: paikkansa myöskin mitä maan ensimäiseen sivistyslaitok-
12546: seen, maan yliopistoon tulee.
12547:     Suomen yliopisto on tosin, niinkuin useimpien mui-
12548: denkin maiden tieteelli"et korkeakoulut, vanhimmista ajoista
12549: asti nauttinut laajaa itsehallinto-oikeutta, joka on ollut
12550: yliopiston konsistorilla ja tiedekunnilla. Mutta säännökset,
12551: joissa tämä tärkeä ja edelleenkin säilytettävä periaate on
12552: julkilausuttuna, ovat olleet hallinnollista tietä annettuja ja
12553: lopullinen ratkaisu yliopistolainsäädäntöön nähden on
12554: aina ollut yksistään hallituksen käsissä. Maamme edus-
12555: kunta on kyllä aika-ajoittain koettanut päästä vaikutta-
12556: maan myöskin yliopiston asioihin. Niinpä Valtiosäädyt
12557:     Opetustointa kosk. asetusehd. eduskunnan käsiteltäviksi.   5
12558: 
12559:  1872 vuoden valtiopäivillä erityisessä alamaisessa ano-
12560:  muksessa kääntyivät Keisarin ja Suuriruhtinaan puoleen,
12561: anoen »ettei mihinkään tärkeämpiin ja enemmän paina-
12562: viin muutoksiin yliopiston asetuksessa ja laitoksessa ryh-
12563: dyttäisi ilman että Säätyjen alamaista lausuntoa asiassa
12564: ensin on vaadittu». Ja useilla seuraaviilakin valtiopäivillä
12565: on eduskunta alamaisissa anomuksissa tuonut ilmi toivo-
12566: muksensa erinäisiin tärkeämpiin yliopiston asioihin näh-
12567: den. Mutta edelleen on yliopistoa koskeva lainsäädäntö
12568: jäänyt kokonaan ulkopuolelle eduskunnan lainsäädäntö-
12569: valtaa, vaikka se suuri merkitys kansalliselle elämälle,
12570: mikä yliopistolla on niin hyvin maan opetuslaitoksen
12571: ylimpänä asteena kuin kansakunnan korkeimman henki-
12572: sen viljelyksen tärkeimpänä kehittäjänä, kieltämättä vaatii,
12573: että kansan eduskunnan tulisi saada olla tässä lainsää-
12574: dännössä osallisena.
12575:      Asian luonnosta seuraa, että yliopistoa samoinkuin
12576: koululaitosta koskevat monenlaatuiset yksityismääräykset
12577: eivät sovellu kansaneduskunnan käsiteltäviksi. · Mutta
12578: näitä laitoksia koskevain perussäännösten määrääminen
12579: olisi siirrettävä eduskunnan lainsäädäntöpiiriin. Tällaisia
12580: säännöksiä ovat esim. ne, jotka määräävät yliopiston ope-
12581: tusalat ja opetuskielen sekä sen hallinnon perusteet, kou-
12582: lun eri asteet, muodot ja kielen, opettajiston oikeudellisen
12583: aseman ja sen osallisuuden opetusasiain johtoon ynnä
12584: koulun hallinnon perusteet.
12585:     Osallisuuden saaminen eduskunnalle opetuslaitoksia
12586: koskevaan lainsäädäntöön on nykyhetkellä Suomen kan-
12587: salle sitä tärkeämpää, kun useita tähdellisiä tähän alaan
12588: kuuluvia uudistustöitä tätä nykyä on tekeillä. Niinpä on
12589: hallituksen toimesta asetettu erinäisiä komiteoja tutkimaan
12590: ja valmistamaan maan koululaitoksen eri asteilla suunni-
12591: teltuja uudistuksia. Niinikään valmistellaan yliopisto-ope-
12592: tuksen järjestelyssä ja yliopiston hallinnossa par'aikaa
12593: uudistuksia, joista ehdotettu useampien opettajavirkojen
12594: kaksintaminen ja yliopiston statuuttien uudistus ovat tär-
12595: 6             19)7. -   Anomusmietintö N:o 21.
12596: 
12597: keimmät. Ne lakiehdotukset, jotka koskevat alkuopetuk-
12598: sen ja kansakoululaitoksen uudestajärjestämistä, kuulu-
12599: vat jo laatuunsa nähden eduskunnan lainsäädäntöpiiriin.
12600: Mutta eduskunnan myötävaikutuksesta riippuviksi olisi-
12601: vat edelläviitatussa laajuudessa saatettavat myöskin maan
12602: yliopistoa ja alkeisoppilaitoksia tarkoittavat uudistusehdo-
12603: tukset
12604:      Uutta hallitusmuotoa koskevassa anomuksessaan on
12605: Eduskunta T. K. M:ltanne anonut tähän hallitusmuotoon
12606: säännöstä, joka turvaisi eduskunnalle oikeuden olla osal-
12607: lisena maan yliopistoa ja koululaitosta koskevien perus-
12608: säännösten määräämisessä. Kun kuitenkin opetustoimen
12609: alalla nykyään suunnitellut uudistukset saattavat, ennen-
12610: kuin ehdotetun uuden hallitusmuodon säätäminen on
12611: toteutunut, jo lähimmässä tulevaisuudessa aiheuttaa sy-
12612: välle käypiä muutoksia maamme opetuslaitoksen koko
12613: järjestelmässä, katsoo Eduskunta erittäin tärkeäksi, että
12614: eduskunnalle suodaan tilaisuus olla osallisena niissä
12615: uudistuksissa, joita opetuslaitoksen alalla par'aikaa val-
12616: mistellaan. Eduskunta rohkenee sentähden Teidän Keisa-
12617: rilliselta MajesteetiHanne alamaisesti anoa,
12618: 
12619: 
12620:                että ennenkuin valmisteltavina oleviin
12621:            lainsätidtintötoimenpiteisiin yliopiston ja koulu-
12622:            laitoksen alalla lopullisesti ryhdyttitin, ehdo-
12623:            tukset ntiiksi toimenpiteiksi, mikäli ne koh-
12624:            distuvat mainittujen laitosten perussätinnök-
12625:            siin, armotUsina esityksinti annettaisiin Edus-
12626:            kunnan hyväksyttttviksi.
12627: 
12628: 
12629: 
12630: 
12631:     Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
12632: johtaja Setälä, varapuheenjohtaja Sirola, jäsenet Aalle,
12633:     Opetustointa kosk. asetusebd. eduskunnan kllsiteltlviksl.   7
12634: 
12635: Danielson-Kalmari, Leivo, Mömmö, Nevanlinna, Renvall,
12636: Torppa, Turkia, af Ursin, Viljomaa ja Virkkunen sekä vara-
12637: jäsenet Helle (osittain), Koponen (osittain), Lahtinen ja
12638: Söderholm (osittain).
12639: 
12640: 
12641: 
12642:    Helsingissä, 31 p. lokak. 1907.
12643: 
12644: 
12645: 
12646: 
12647:        Helsinki, Helsingin Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö, 1907.
12648:       1907. -   Edusk. Anom. -- Anomusmiet. N:o 21.
12649: 
12650: 
12651: 
12652: 
12653:                        S u o m e n E d u s k u n n a n a 1a m a i-
12654:                 n e n a n o m u s armollisten esitysten anta-
12655:                 misesta Eduskunnalle lainsäädäntötoimen-
12656:                 piteistä opetuslaitoksen alalla.
12657: 
12658: 
12659: 
12660: 
12661:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
12662:             ja Suuriruhtinas!
12663: 
12664: 
12665: 
12666: 
12667:      Niistä ajoista alkaen, jolloin edustuslaitos ja sen
12668: toiminta ruotsalais-suomalaisessa yhteiskunnassa alkoi
12669: säännöllisiin muotoihinsa vakaantua, on kansanedus-
12670: 2     1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 21.
12671: 
12672: kunta pyrkinyt saamaan sanansa kuuluville opetuslai-
12673: tosta koskevissa tärkeissä kysymyksissä. Ja myöskin
12674: maan hallitus, mikäli käsitys eduskunnan oikeuksista
12675: ja sen toiminnan muodoista eri aikoina on ollut ylei-
12676: sessä tietoisuudessa vakaantuneena, on osottautunut
12677: alttiiksi suomaan opetuslaitoksen järjestämisessä osalli-
12678: suutta eduskunnan vaikutukselle. Niinpä vanhimmat
12679: meidän maassamme voimassaolleet Ruotsinvallan aikuiset
12680: koulujärjestykset vuosilta 1649 ja 1724 syntyivät edus-
12681: kunnan alotteesta ja annettiin valtiosäätyjen tarkastetta-
12682: viksi.
12683:       Jälkimäinen näistä, lukio- ja koulujärjestys vuodelta
12684: 1724, oli sitten Suomessa voimassa, kunnekka sen syr-
12685: jäytti alkeisoppilaitoksia koskeva armollinen asetus 21
12686: päivältä kesäkuuta 1841 sekä lukio- ja koulujärjestys
12687: 6 päivältä marraskuuta 1843, jotka annettiin hallin-
12688: nollista tietä.
12689:        Tällä tavalla hallinnollisten toimenpiteiden varaan
12690:  joutuneena on Suomen opetuslaitosta koskeva lain-
12691: säädäntö myöhemmin ollut tiheiden eikä aina kansan
12692: toiveita vastaavien muutosten alaisena. Näitä vaiheita
12693: kuvaavat muun muassa lukio- ja koulujärjestys vuo-
12694: delta 1856, koulutoimen ylihallituksen asettaminen
12695: vuonna 1869, nykyinen voimassa oleva koulujärjestys
12696: vuodelta 1872, sekä monet muut muutokset, joita
12697: maamme erilaatuisissa oppilaitoksissa viime aikoina on
12698: toimeenpantu.
12699:        Seuraukset tästä ovat ilmenneet häiritsevänä epä-
12700: vakaisuutena koko opetustoimessa. Maan hallitus on
12701: tosin viime vuosikymmeninä osottanut kiitettävää har-
12702: rastusta opetuslaitosta kohtaan, muun muassa auliisti
12703: myöntämällä varoja uusien oppilaitosten perustamiseen
12704: ja ennen toimessa olleiden laajentamiseen, hankkimalla
12705: niille ajanmukaisia huoneustoja ja muutenkin paranta-
12706: malla niiden ulkonaisia toiminnan edellytyksiä. Mutta
12707: tämä huolenpito ei ole voinut kansassa haihduttaa käsi-
12708: tystä siitä, että on olemassa kipeä epäkohta, kun sen
12709:     Opetustointa kosk. ehdot. eduskunnan käsiteltäviksi.   3
12710: 
12711: koko olemiselle niin tärkeä ja vastaisiin polvikuntiin
12712: niin syvältä vaikuttava kysymys kuin maan opetuslai-
12713: toksen järjestäminen, on kokonaan ollut eduskunnan
12714: määräämisvallan ulkopuolella. Mitä k11nsa tämän joh-
12715: dosta on tuntenut, on tullut esille niissä alamaisissa
12716: anomuksissa, joissa maamme eduskunta viimeksi kulu-
12717: neen puolen vuosisadan aikana on melkein poikkeuk-
12718: setta kaikilla valtiopäivillä opetuslaitosta koskevissa
12719: kysymyksissä kantanut huolensa hallitsijan eteen.
12720:        Jo 1863-64 vuoden valtiopäivät saivat hallituk-
12721: sen alotteesta lausua mielipiteensä muun muassa koulu-
12722: toimen ylihallituksen perustamisesta. Ja vuoden 186 7
12723: valtiopäiväin käsiteltäviksi saattoi hallitus kouluasiat.,
12724: jättämällä armollisessa esityksessä eduskunnan päätettä-
12725: väksi varojen hankkimisen maan opetuslaitoksessa eh-
12726: dotettujen uudistusten vaatimiin menoihin. Kun sitten
12727: seuraavina vuosina toimeenpantu opetustoimen järjes-
12728: tely tapahtui toisin kuin eduskunta oli katsonut suota-
12729: vaksi ja kun levottomuus sen johdosta maassa oli
12730:  yleinen, anoivat 1872 vuoden valtiopäivät eduskun-
12731: nalle oikeutta olla koululain säädännössä osallisena
12732: tai että ainakin valtiosäätyjen lausuntoa kysyttäi-
12733:  siin, ennenkuin uusi koulujärjestys annettaisiin. Nämä
12734: yritykset eivät kuitenkaan vieneet toivotuille perille,
12735: vaan jäi anomusoikeus edelleen ainoaksi keinoksi, millä
12736:  eduskunta saattoi saada mielipiteensä kuuluville opetu~
12737: laitosta koskevissa kysymyksissä... Ja ahkerasti tätä
12738:  keinoa on sittemmin käytettykin. Varsin lukuisat oli-
12739:  vat esim. 18 7 7-7 8 vuosien valtiopäivillä kouluasioita
12740:  koskevat anomuoehdotukset, jotka silloin etupäässä tar-
12741:  koittivat suomenkielisten oppikoulujen aikaansaantia ja
12742:  voimassapitämistä. Myöhemmästä kouluasiain käsitte-
12743:  lystä eduskunnassa ansaitsee erityistä mainitsemitia
12744:  1904-1905 vuosien valtiopäiväin erinäisiä epäkohtia
12745:  koulualalla koskeva anomus, jonka pääkohtiin nähden
12746:  Teidän Majesteettinne on suvainnut hyväksyä eduskun-
12747:  nan lausumat ajatukset.
12748: 4     1907. -   Edusk. Anom. -   Anomusmiet. N:o 21.
12749: 
12750:       Yllämainitut esimerkit osottavat, että maamme
12751: eduskunta, päästyään uudestaan vaikuttamaan, on koet-
12752: tanut, milloin vain tilaisuutta on tarjoutunut - jonkun
12753: kerran hallitsijan nimenomaisesta alotteesta - tuoda
12754: esille käsityksensä maan opetuslaitosta koskevissa kysy-
12755: myksissä. Se on tapahtunut siitä syystä, että - niin-
12756: kuin 1872 vuoden valtiosäädyt alamaisessa anomuk-
12757: sessaan lausuivat - "koko se perustus, jolle meidän
12758: nykyiset yhteiskunnalliset olomme ovat rakennetut,
12759: vaatii, että kansa laillisten edusmiestensä kautta saisi
12760: ottaa osaa semmoisten asiain järjestämisessä, jotka sy-
12761: vemmältä vaikuttavat sen elämään. Tämmöinen asia
12762: on ennen muita opetuslaitos, joka koskee kansan sisintä
12763: sydäntä, sillä että pääasiallisesti määrää mitä suuntaa
12764: nousevan nuorison edistys ja sivistys on käyvä".
12765:       Nämä näkökohdat pitävät kieltämättä nytkin paik-
12766: kansa. Yhä vielä on eduskunnan osallisuus opetus-
12767: tointa koskevaan lainsäädäntöön Suomen kansalla ki-
12768: peana tarpeena. Eduskunnan vallan laajentaminen
12769: tässä suhteessa, samalla kuin se vakaannuttaisi maan
12770: opetustointa, olisi epäilemättä tehokkain keino saattaa
12771: se kansan toiveita ja tarpeita vastaavaksi, ja siten
12772: kaikissa kansankerroksissa aikaansaada sitä tulevaisuu-
12773: den varmuutta ja turvallisuuden tuntoa, minkä luotta-
12774: mus kasvavan nuorison tarkoituksenmukaiseen kehityk-
12775: seen luonnollisesti synnyttää.
12776:       Mitä tässä on esitetty, koskee etupäässä alkeis-
12777: opetuslaitosta. Mutta se pitää kaikkeen pääasialliseen
12778: nähden paikkansa myöskin mitä maan ensimäiseen
12779: sivistyslaitokseen, maan yliopistoon, tulee.
12780:       Suomen yliopisto on tosin, niinkuin useimpien
12781: muidenkin maiden korkeakoulut, vanhimmista ajoista
12782: asti nauttinut laajaa itsehallinto-oikeutta, joka on
12783: ollut yliopiston konsistorilla ja tiedekunnilla. Mutta
12784: säännökset, joissa tämä tärkeä ja edelleenkin säily-
12785: tettävä periaate on julkilausuttuna, ovat olleet hallin-
12786: nollista tietä annettuja, ja lopullinen ratkaisu yliopisto-
12787:     Opetustointa kosk. ehdot. eduskunnan käsiteltäviksi.   5
12788: 
12789: lainsäädäntöön nähden on aina ollut yksistään halli-
12790: tuksen käsis8ä.      Eduskunta on kyllä aika-ajoittain
12791: koettanut päästä vaikuttamaan myöskin yliopiston
12792: asioihin. Niinpä Valtiosäädyt 1872 vuoden valtiopäi-
12793: villä erityisessä alamaisessa anomuksessa kääntyivät
12794: Keisarin ja Suuriruhtinaan puoleen, anoen ,ettei mihin-
12795: kään tärkeämpiin ja enemmän painaviin muutoksiin
12796: yliopiston asetuksessa ja laitoksessa ryhdyttäisi ilman
12797: että Säätyjen alamaista lausuntoa asiassa ensin on vaa-
12798: dittu". Ja useilla seuraaviilakin valtiopäivillä ovat Val-
12799: tiosäädyt alamaisissa anomuksissa tuoneet ilmi toivomuk-
12800: sensa erinäisiin tärkeämpiin yliopiston asioihin nähden.
12801: lVlutta edelleen on yliopistoa koskeva lainsäädäntö jäänyt
12802: kokonaan ulkopuolelle eduskunnan lainsäädäntövaltaa,
12803: vaikka se suuri merkitys kansalliselle elämälle, mikä
12804: yliopistolla on niin hyvin maan opetuslaitoksen ylim-
12805: pänä asteena kuin kansakunnan korkeimman henkisen
12806: viljelyksen tärkeimpänä kehittäjänä, kieltämättä vaatii,
12807: että kansan eduskunnan tulisi saada olla tässä lainsää-
12808: dännössä osallisena.
12809:        Asian luonnosta seuraa, että yliopistoa samoinkuin
12810: koululaitosta koskevat monenlaatuiset yksityismääräyk-
12811: set eivät sovellu kansaneduskunnan käsiteltäviksi. lVlutta
12812: eduskunnalle olisi annettava oikeus olla osallisena näitä
12813: laitoksia koskevain perussäännösten määräämisessä. Täl-
12814: laisia säännöksiä ovat esimerkiksi ne, jotka määräävät
12815: yliopiston opetusalat, opetuskielen ja sen hallinnon pe-
12816: rusteet, koulun eri asteet, muodot, opetuskielen, hal-
12817: linnon perusteet sekä koulujen ja opettajiston oikeu-
12818: dellisen aseman ja sen osallisuuden opetusasiain johtoon.
12819:         Osallisuuden myöntäminen eduskunnalle ope-
12820: tuslaitoksia koskevaan lainsäädäntöön on nykyhet-
12821:  kellä sitä tärkeämpää, kun useita tähdellisiä tähän
12822:  alaan kuuluvia u-cdistustöitä tätä nykyä on te-
12823:  keillä. Niinpä on hallituksen toimesta asetettu erinäisiä
12824:  komiteoja tutkimaan ja valmistamaan maan koululai-
12825:  toksen eri asteilla suunniteltuja uudistuksia. Niinikään
12826: 6     1907. -   Edusk. Anom. -       Anomusmiet. N:o 21.
12827: 
12828: valmistellaan yliopisto-opetuksen järjestelyssä ja yli-
12829: opiston hallinnossa par'aikaa uudistuksia, joista ehdo-
12830: tettu useiden opettajavirkojen kaksintaminen ja yli-
12831: opiston sääntöjen uudistus ovat tärkeimmät. Ne laki-
12832: ehdotukset, jotka koskevat alkuopetuksen ja kansa-
12833: koululaitoksen uudestajärjestämistä, kuuluvat jo laa-
12834: tuunsa nähden eduskunnan lainsäädäntöpiiriin. Mutta
12835: eduskunnan myötävaikutuksesta riippuviksi olisivat
12836: edelläviitatussa laajuudessa saatettavat myöskin maan
12837: yliopistoa ja alkeisoppilaitoksia tarkoittavat uudistus-
12838: ehdotukset.
12839:       Uutta hallitusmuotoa koskevassa anomuksessaan
12840: on Eduskunta Teidän Keisarilliselta MajesteetiHanne
12841: anonut tähän hallitusmuotoon säännöstä, joka turvaisi
12842: eduskunnalle oikeuden olla osallisena maan yliopistoa ja
12843: koululaitosta koskevien perussäännösten määräämisessä.
12844: Kun kuitenkin opetustoimen alalla nykyään suunni-
12845: tellut uudistukset saattavat, ennenkuin ehdotetun uuden
12846: hallitusmuodon säätäminen on toteutunut, jo lähim-
12847: massa tulevaisuudessa aiheuttaa syvälle käypiä muu-
12848: toksia opetuslaitoksen koko järjestelmässä, katsoo Edus-
12849: kunta erittäin tärkeäksi, että Eduskunnalle suodaan
12850: tilaisuus olla osallisena niissä uudistuksissa, joita· tällä
12851: alalla par'aikaa valmistellaan. Eduskunta rohkenee sen-
12852: tähden Teidän Keisarilliselta MajesteetiHanne alamai-
12853: sesti anoa,
12854: 
12855:                       että ennenkuin mhnisteltavina oleviin
12856:                 lainsäiidäntötoimenpiteisiin yliopiston fa
12857:                 koululaitoksen alalla lopullisesti ryhdytäiin,
12858:                 ehdotukset rtäiksi toimenpiteiksi, m1:käli ne
12859:                 kohdistuvat mainittufen laitosten pemssäiin-
12860:                 nöksiin, armollisina esityksinä annettaisiin
12861:                 Edu,skunnan hyt!äksyttäviksi.
12862: 
12863:      Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
12864:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1907.
12865: 
12866:           Helsinki 1907. Helsingin Sentraalikirjapaino.
12867:     1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
12868: 
12869: 
12870: 
12871: 
12872:                     Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4
12873:               perusteliosta päiväjärjestykseen siirtymisestä
12874:               edustaja s. wuolljoen tekemän välikysymyk-
12875:               sen johdosta, joka koskee Laukon sukutilan
12876:               Junastarnlsta ja sen maalla asuville vuok-
12877:               raajille luovuttamista.
12878: 
12879: 
12880:        Edu,skunta on pöytäkirjan otteella 2 p:ltä viime syys-
12881: ,kuuta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen ehdotta-
12882: mista varten lähettänyt Maatalousvaliokuntaan seuraavan
12883: edustaja S. Wuolijoen tekemän välikysymyksen:
12884:        , Tänä keväänä jätettiin hallitukselle Laukon fideiko-
12885: missin torpparien puolesta anomus, että tilan isännän ja
12886: vuokralaisten välisten pitkien riitaisuuksien sovinnolliseksi
12887: ratkaisemiseksi Laukon fideikomissi siihen kuuluvine tiluk-
12888: sineen hallituksen välityksellä tulisi lunastetuksi sekä tilan
12889: maalla asuville nykyisille vuokraajille luovutetuksi. Mikäli
12890: julkisuudessa olleista tiedonannoista on näkynyt, on hal-
12891: litus tähän anomukseen antanut kieltävän päätöksen. Kat-
12892: soen siihen suureen yhteiskunnalliseen merkitykseen, mikä
12893: tällaisella tilattoman väestön suoranaista etua tarkoitta-
12894: valla toimenpiteellä olisi ollut, pyydän, koska julkisuudessa
12895: ei ole näkynyt mitään lähempiä selityksiä niistä syistä,
12896: joihin nojautuen hallitus on jättänyt kysymyksen kokonaan
12897:       Maatalousvaliokunnan mietint6 N:o 4.
12898: 2   1907.- V. M.- Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.
12899: 
12900: raukenemaan, nojautuen Valtiopäiväjärjestyksen 32 pykä-
12901: lään, jonka tarkottamiin tapauksiin tämä asia ehdotto-
12902: masti on luettava, saada asianomaisen senaatin jäsenen
12903: vastattavaksi esittää kysymyksen,
12904: 
12905:                  mitktt syyt ovat aiheuttaneet, etttt halli-
12906:             tus on kieltttnyt myötttvaikutuksensa ttimttn
12907:             asian saattamisessa pyydettyyn ratkaisaun."
12908:      'Kun välikysymystä 20 p:nä kesäkuuta v. 1907 Edus-
12909: kunnassa käsiteltiin, kosketeltiin laajalti niitä riitaisuuksia
12910: Laukon sukutilan haltijan ja hänen alustalaistensa välillä,
12911: joista kysymys tämän sukutilan valtiolle lunastamisesta
12912: suoranaisesti oli johtunut. Myöskin hallituksen taholta
12913: välikysymykseen annetuissa vastauksissa selvitettiin halli-
12914: tuksen suhdetta mainittuihin riitaisuuksiin sellaisissakin
12915: kohdin, joihin välikysymys ei suoranaisesti kohdistunut.
12916:        Näistä syistä on Valiokuntakin pitänyt tarpeellisena
12917: hankkia asialle jonkun verran laajemman valaistuksen kuin
12918: mitä välikysymyksen sanamuoto suoranaisesti olisi vaati-
12919: nut. Tähän tarkoitukseen on Valiokunta käyttänyt, paitsi
12920: niitä kysymykseen kuuluvia asiakirjoja, jotka ovat synty-
12921: neet Keisarillisessa Senaatissa, ja jotka Valiokunta on
12922: saanut sieltä vastaanottaa, myöskin erinäisiä Laukon
12923: työriitaisuuksia valaisevia asiakirjoja ja muita sen käytet-
12924: täväksi annettuja kirjallisia tiedonantoja, jota paitsi kolme
12925: Valiokunnan jäsentä, edustajat Kairamo, Paloheimo ja S.
12926: Wuolijoki, ovat kesän aikana käyneet paikkakunnalla tutus-
12927: tuaksensa sikäläisiin oloihin.
12928: 
12929: 
12930:       Laukon ja Tottijärven ikivanhat allodisäterit, jotka
12931: keskiajalta saakka läpi vuosisatojen kuuluivat kuuluisalle
12932: Kurjen suvulle, sijaitsevat, kuten tunnettu, edellinen Vesi-
12933: lahden, jälkimäinen Tottijärven kunnassa Hämeen lääniä.
12934:       Maatalousvaliokunnan mietinUJ N:o 4.
12935:     1907.- V. M.- Villikysymys Laukon tilan ostamisesta.    3
12936: 
12937: Sittenkuin mainitut kartanot ynnä niihin vanhastaan kuu-
12938: luvat Tolpan, Sipilän, Heikkilän, Siuvon, Klemolan, Juti-
12939: lan, Rouhun, Hyyriäisen, Lammin ja Karukan rälssitilat,
12940: yhteensä 7 1/a manttaalia, olivat 5 p. syysk. 1872 oston
12941: kautta joutuneet kenraaliluutnantti, vapaaherra Karl August
12942: Standertskjöldin ja hänen puolisonsa Fanny Augustan hal-
12943: tuun, määräsivät nämä 27 p. helmik. 1873 tekemässään
12944: testamenttisäädöksessä, jonka Keisarillinen Majesteetti sit-
12945: temmin päätöksellä 24 p. heinäk. 1874 armossa vahvisti
12946: vastaisuudeksi noudatettavaksi, että mainitut tilat K. A.
12947: Standertskjöldin kuoltua joutuvat heidän poikansa, vapaa-
12948: herra Herman Sigfrid Standertskjöld-Nordenstam'in hal-
12949: tuun sukukartanona vapaaherrallisessa Standertskjöld-Nor-
12950: denstam'in suvussa hänen ja hänen jälkeläistensä hallitta-
12951: vaksi ja nautittavaksi säädetyn perimyssäännön mukaan.
12952: Sukukartanon nykyinen haltija on sen ensimäinen sääntö-
12953: perillinen.
12954:        Laukon ja Tottijärven sukukartanoihin kuuluu, hal-
12955: tijan ilmoituksen mukaan, kaikkiaan noin 8,000 ha maata,
12956: josta noin 1,900 ha on viljeltyä ja 6,100 ha metsämaa ta.
12957: Koko alasta oli v. 1906 alustalaisille erotettu pelto-, niitty-
12958: ja hakamaaksi kaikkiaan noin 3,250 ha, josta viljeltyä oli
12959: noin 1,250 ha. Tämän lisäksi oli yhteiseksi laidunmaaksi
12960: alustalaisille aidattu metsää noin 2,500 ha, joten sääntö-
12961: perillisen omassa hallussa oli noin 2,250 ha, siitä noin
12962: 650 ha viljelysmaata.
12963:        Alustalaisia oli keväällä 1906: lampuoteja 13, torp-
12964: pareita 126 ja mäkitupalaisia 4 eli yhteensä 143 perhettä.
12965:        Näitten alustalaisten olotilaa on julkisuudessa ja vie-
12966: läpä Eduskunnassakin kuvattu monessa suhteessa hyvin
12967: epätyydyttäväksi. Valiokunta on koettanut usealta eri
12968: taholta hankiitujen ja pääasiassa yhtäpitäviksi huomattujen
12969: tosiasiain perusteella luoda itselleen siitä mahdollisimman .
12970:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
12971: 4   1907.- V. M.- Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.
12972: 
12973: tasapuolisen kuvan, jonka se pyytää tässä saada lyhyesti
12974: esittää.
12975:        Yleensä olivat vuokratilat verrattain suuria ja vuokra-
12976: miehet hyvissä taloudellisissa oloissa eläviä, suuri osa
12977: vetäen hyvinkin vertoja tavallisten talonpoikaistalojen
12978: omistajille. Paitsi viljelysmaata (peltoa ja luonnonniittyä),
12979: oli kullakin torpalla erityinen hakamaa ynnä oikeus saada
12980: kartanon metsästä polttopuut sekä käsitöitä varten pie-
12981: nemmät puuaineet. Rakennuspuitten saannista ei valio-
12982: kunnalla ole täydellisiä tietoja, mutta varmasti kuitenkin
12983: vakuutetaan, että ainakin osalla torppareista oli omia huo-
12984: neita. Siitä päättäen, että torppien palovakuutus oli jär-
12985: jestetty siten, että torpparin tuli suorittaa vakuutusmaksut
12986: kartanon isännälle, joka ne toimitti palovakuutusyhtiölle,
12987: mutta että korvaussummasta puolet oli jäävä kartanon
12988: haltijalle sitä vastaan, että hän antoi torpparille rakennus-
12989: aineet uuteen rakennukseen, olivat useimmat rakennuk-
12990: set kuitenkin talon metsästä saaduista rakennusaineista
12991: rakennetut.
12992:        Erityistietoja 71 häädetyn alustataisen nautinnoista
12993: saadaan mietintöön liitetystä tilastollisesta taulukosta.
12994:        Puheenaolevien häädettyjen vuokramiesten nautinnot
12995:  olivat keskimäärin vuokratilaa kohti seuraavat:
12996:                    Viljeltyä Hakamaata Poltto- Muita puuaineita
12997:                  maata ha 1).    ha. puita van- Smk:n arvosta.
12998:                                       haa syitä.
12999: 71 häädetyllä vuok-
13000:  ramiehellä .        11.61     12.22      21         21
13001: 30 jalkatyöpäiviä
13002:  suoritt. vuokram. 3.48         3.79       9         10
13003: 41  hevostyöpäiviä
13004:  suoritt. vuokram. 17.56       18.42      29         30
13005: 
13006:       1) Pääasiallisesti peltoa sekä vähempi määrä luonnonniittyä.
13007:       Maatalousvaliokunnan mietint6 N:o 4.
13008:    1907.- V. M.- Vilikysymys Laukoo tilan ostamisesta.                  5
13009: 
13010:        Karjaakin oli kyseessä olevilla häädetyillä vuokramie-
13011: hillä keskimäärin niin paljon kuin tavallisilla talonpoikais-
13012: taloilla maassamme, eli
13013:                                        Hevosia.       Sarvikarjaa 1).
13014: 30 jalkatyöpäiviä suorittavalla
13015:   vuokramiehellä keskimäärin               0.7            3.2
13016: 41 hevostyöpäiviä suorittavalla
13017:   vuokramiehellä keskimäärin               2.3            9.6
13018: 
13019:        Näin suurilla, yleensä viljavaa maata olevilla vilje-
13020: lyksillä ja näin suurella karjalla varustettuja torppareita
13021: täytyy meidän oloissamme katsoa verrattain hyvinvoiviksi,
13022: ellei heitä rasiteta kohtuuttomilla veroilla. Kartanon hal-
13023: linnoita on Valiokunta saanut yksityiskohtaisia tietoja ve-
13024: rojen eristä. Näitä tietoja Valiokunta sitäpaitsi on ollut
13025: tilaisuudessa vertaamaan vuokramiesten antamiin tietoihin,
13026: mikä vertaus yleensä on varmentanut omistajan antamat
13027: oikeiksi. Veron pääeräin keskimäärät olivat seuraavat:
13028: 
13029:                                     Hevos- Jalka- Rahaa Rukiita
13030:                                     päiviä. päiviä. Smk.  hl.
13031: 30 jalkatyöpäivää suorittavalla
13032:   vuokramiehellä .                               63
13033: 41 hevostyöpäiviä suorittavalla
13034:   vuokramiehellä .                   135         16 23: 17       2.10
13035: 
13036:       Näitten lisäksi on hevospäiviä tekevien vuokramies-
13037: ten ollut vuosittain suoritettava taloon 30 heinäseivästä
13038: talon metsästä sekä 20 kananmunaa ja 5 litraa puoloja.
13039: Sitäpaitsi lienevät useat, ehkä useimmatkin, hevospäiviä
13040: suorittavat vuokramiehet olleet velvolliset tekemään pari
13041: 
13042:      1) Tähän on luettu lehmät, hiehot ja härät.
13043: 
13044:       Maatalousvaliokunnan mietintO N:o 4.
13045: 6   1907. -V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13046: 
13047: n. s. posti- (s. o. postin kuljetus-) ja niinikään pari n. s.
13048: laaso- (s. o. kartanon puiston lakasemis-) päivää ynnä
13049: jonkun verran maantienkorjuJ.!.ta vuodessa; vihdoin ovat
13050: lampuodit suorittaneet kukin tilastaan menevät kruunun-
13051: ja kunnanverot ynnä kirkolliset maksut.
13052:       Yllämainituista pääeristä on kihlakunnan oikeus ar-
13053: vioinut jalkapäivätyön 2:ksi markaksi ja hevospäivätyön
13054: 4:ksi markaksi, mikä keskimäärin pitänee paikkansa, jos
13055: on pakko tilapäisesti palkata päivätyöntekijöitä; rukiit on
13056: arvioitu 12 markaksi 50 penniksi hehtolitralta. Näillä pe-
13057: rusteilla rahaksi muutettuina nousevat yllämainitut pääerät
13058: keskimäärin seuraaviin summiin:
13059: 
13060:                                  Torppaa kohden Viljellyn maan ha
13061:                                      Smk.        kohden Smk.
13062: 30 jalkapäiviä suorittavassa tor-
13063:       passa .                       126: 07          36: 19
13064: 41 hevospäiviä suorittavassa tor-
13065:       passa .                       627: 75          35: 74
13066: 
13067:        Silläkin tavoin siis laskettuina, kuin edellisessä mai-
13068: nittiin, täytyy myöntää, että verot ovat olleet muihin
13069: Hämeen ja yleensä Etelä-Suomen torpanveroihin verrat-
13070: tuina kohtuulliset, vieläpä, sen mukaan kuin asiantun-
13071: tijat Valiokunnassa ovat ilmoittaneet, melkoista huokeam-
13072: mat kuin monen muun lähiseudun kartanon torpilla.
13073: Mutta vielä paljoa huokeammiksi tulevat nuot verot, jos
13074: päivätyöt arvioidaan sen mukaan, mitä ne torppareille itsel-
13075: leen todellisuudessa maksavat. Hevosen ylläpito ja sen ar-
13076: von väheneminen yhteensä voitanee sikäläisissä oloissa ar-
13077: vioida noin 1:ksi markaksi 25 penniksi päivältä. Ne "värkkä-
13078: rit" taas, jotka torpparien puolesta ovat taloon suoritta-
13079: neet päivätyöt, ovat tavallisesti olleet torpparien muona-
13080: miehiä ja voidaan vuokramiesten suoranaiset vuosikulut täl-
13081:       Maatalousvaliokunnan mietint6 N:o 4.
13082:    1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.       7
13083: 
13084: laisen miehen paikkaamisesta arvioida noin 1:ksi mar-
13085: kaksi päivältä. Jos yllämainitut verojen pääerät tällä
13086: tavoin arvioidaan, niin torppien vuokramaksut nousevat
13087: keskimäärin seuraaviin summiin:
13088:                                      Torppaa kohden Viljellyn maan ha
13089:                                           Smk.         kohden Smk.
13090: 30 jalkapäivätorpassa                   66: 33           18: 09
13091: 41 hevospäivätorpassa                  376: 82           21: 43
13092: 
13093:        Tällaisten tosiasiain perusteella on Valiokunta tullut
13094: siihen päätökseen, että tiedot, joita on julkisuudessa ja
13095: vielä Eduskunnassakin esiintuotu Laukon kartanon alus-
13096: talaisten muka ,nylkemisestä" ja suurilla veroilla ,rasitta-
13097: misesta", eivät pidä paikkaansa.
13098:        Edellisestä on siis käynyt ilmi, että Laukon karta-
13099: non torpparien taloudelliset olot olivat maamme torppa-
13100: rien oloihin yleensä verrattuina hyvinkin edulliset. Luulisi
13101: siis, että heidän asemassaan on täytynyt olla muita eri-
13102: tyisen tukalia oloja, jotka olisivat pakoittaneet heidät niin
13103: toivottomaan ja heille itselleen niin tuhoa tuottavaan te-
13104: koon, kuin lakkoon.
13105:        On siis syytä lähteä sellaisia epäkohtia etsimään.
13106:        Huomattavimmaksi epäkohdaksi Laukon torppariolois-
13107: sa on Valiokunta havainnut sen, että torpparien oikeudellinen
13108: asema on ollut heikko. Ammoisista ajoista saakka ovat
13109: näet useimmat heistä viljelleet maitaan ainoastaan suulli-
13110: sen välipuheen nojalla, jossa ei ole ollut mitään määräystä
13111: vuokra-ajasta, ja joka sen vuoksi on jättänytvuokrasopimuksen
13112: pysyväisyyden irtisanomisen varaan. Kun ajattelee, että täällä
13113:  on elänyt puolitoista sataa maanviljelijää, joiden useimpien
13114: taloudellinen asema on asettanut heidät tavallisten talon-
13115: poikaistilain omistajain veroisiksi, mutta jotka oikeudel-
13116: lisesti ovat viime aikoihin saakka tunteneet olevansa
13117:  siinä määrässä yksityisen tahdosta riippuvaisia, että hei-
13118:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
13119: 8   1907. -   V. M. -   Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13120: 
13121: dät olisi voitu syyttäkin sanoa irti ja häätää suurilta vil-
13122: jelyksiltään sillä tavoin että he olisivat olleet oikeutetut
13123: ainoastaan nauttimaan laillista lähtöpäivää, niin täytyy
13124: tunnustaa, että tässä todella on ollut tärkeä tyytymättö-
13125: myyden syy, varsinkin jos samalla on ollut pelättävä,
13126: että tilanhaltija yleensä on ollut halukas käyttämään tätä
13127: valtaa torppariensa sortamiseksi. Tässä on tosin otettava
13128: huomioon, että voimassa olevan maanvuokralain 65 §:ää
13129: on siten tulkittu, että suulliset vuokrasopimukset, joita
13130: vuokranantaja ei ole irtisanonut ennen kesäk. 19 p:ää
13131: 1904, turvaavat vuokramiehelle hallinta-oikeuden aina 19
13132: p:ään kesäk. 1912 saakka, mutta toiselta puolen lienee
13133: epätietoista, onko tämä tulkinta puheena-olevalla paikka-
13134: kunnalla ollut tunnettu ja siis omansa lisäämään alusta-
13135: laisten turvallisuudentunnetta; joka tapauksessa on mer-
13136: kille pantava, että vastoin voimassa-olevaa vuokralain
13137: määräystä ainoastaan aniharvalla oli kirjallinen sopimus
13138: lakon puhjetessa.
13139:        Onko siis Laukan kartanon nykyinen haltija antanut
13140: syytä sellaiseen pelkoon, johon edellä viitattiin?
13141:       Voidakseen tähän kysymykseen antaa tosiasioihin
13142: perustuvan vastauksen on Valiokunta ensiksikin hankkinut
13143: viranomaiselta tiedon siitä, kuinka suuressa määrässä Lau-
13144: kan alustalaisia on viime aikoina ennen lakkoa häädetty,
13145: ja tullut siihen päätökseen, että tässäkin suhteessa olot
13146: ovat olleet hyvinkin rauhalliset. Vuodesta 1885 saakka,
13147: siis parin vuosi.kymmenen kuluessa, on koko tällä
13148: alueella, jolla on elänyt noin 140 vuokralaista, kaikkiaan
13149: ainoastaan 6 häätää oikeuden kautta tapahtunut - tosiasia,
13150: joka muuten käy yhteen sen kanssa, että useimmat puheena-
13151: olevista torpista olivat olleet samojen sukujen hallussa
13152: useampia miespolvia. Näin yleensä. Mutta kuitenkin on
13153: Valiokunta tullut havaitsemaan ainakin yhden tositapauk-
13154: sen, joka puolueettomalle, nykyajan katsantotapaa käyttä-
13155:       Maatalousvaliokunnan mietint6 N:o 4.
13156:     1907. - V. M. - Villikysymys Laukoo tilan ostamisesta.    9
13157: 
13158: välle arvostelijalle tuntuu vastenmieliseltä. Valiokunnan
13159: hankkimista oikeudenkäyntipöytäkirjoista on näet havaittu,
13160: että v. 1902 syyskuun 2 päivänä annetun kihlakunnan-
13161: oikeuden tuomion nojalla tuomittiin lähtemään pois tor-
13162: pastaan torppari Kaarle Peränoja ja perustui tuomio yk-
13163: sinomaan siihen, että Peränoja oli ylössanottu lailliseen
13164: aikaan ja että hän hallitsi torppaansa ainoastaan suulli-
13165: sen sopimuksen nojalla, jossa vuokra-aikaa ei oltu mää-
13166: rätty. Tämän asian takia syntyneessä oikeudenkäynnissä
13167: oli tilanhaltija kanteessaan nimenomaan vedonnut sii-
13168: hen, että torppari asui torppaansa ilman häntä sitovaa
13169: oikeutta. Tämä oikeustapaus siis paljastaa kaikessa alas-
13170: tomuudessaan sen teoreettisen mahdollisuuden tulla syyt-
13171: täkin armottomasti poishäädetyksi kodistaan ja viljelyksil-
13172: tään, mikä puheenaolevilla torppareilla oli ollut vuoteen
13173: 1904. Mutta sama Peränojan asia tietää myöskin, että
13174: tilanhaltija ei lopultakaan tahtonut pantavaksi täytän-
13175: töön tuota häätöpäätöstä, vaan sopi hänen kanssaan
13176: siten, että Peränoja sai toisen vuokratilan, jolla hän
13177: asui vielä lakon puhjetessa. Toiseksi on v. 1891 eräs
13178: torppariryhmä sanottu irti tiloiltaan, koska oli katsottu tar-
13179: peelliseksi yhdistää heidän tilansa talon omiin viljelyksiin.
13180: Mutta tämäkään irtisanominen ei tarkoittanut torpparien
13181: häätämistä, vaan ainoastaan heidän siirtämistään toisille
13182: tiloille vieläpä välirahaa vastaan. Tämän siirron johdosta
13183: ei ole sitä paitsi ilmennyt tyytymättömyyttä, vaan liene-
13184: vät ainakin muutamat siirretyistä vuokraajista päinvastoin
13185: lausuneet tyytyväisyytensä siiti;i. Niille neljälle torpparille,
13186: jotka olivat vanhoja eivätkä enää halunneet toista torppaa,
13187: myönnettiin eläke, kahdelle sitäpaitsi rahakorvaustakin.
13188:         Valiokunta on siis saanut sen vakaumuksen, että
13189: Laukan alustalaisten muodollisesti epävarma tila ei edes
13190: ennen nykyisen vuokralain voimaanastumista ole tosi-
13191: asiassa saanut aikaan mainittavampia häiriöitä.
13192:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
13193: 10 1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13194: 
13195:        Lisäksi on valitettu, että tilanhaltija olisi käyttänyt
13196: hyväkseen edellä esitettyä alustalaistensa riippuvaisuutta
13197: vähentämällä heidän nautintojaan.
13198:        Mikäli Valiokunta on voinut tästä syytöksestä päästä
13199: selvyyteen, ei sekään tosiasiallisesti pidä paikkaansa. Mitä
13200: ensiksikin viljelysmaihin tulee, niin on todellakin niiden
13201: poisottamista tapahtunut viisitoista vuotta sitten, jolloin
13202: tilan haltija maanmittarin kautta antoi yleensä järjestää
13203: torppariensa maat, jotta ne tulisivat heille mukavammiksi
13204: viljellä. Silloin oli luonnollisesti tapahtunut, että viljelys-
13205: maita oli joskus siirretty toiselta torpparilta toiselle, mutta
13206: väitetään, että jokaisessa tällaisessa tapauksessa oli an-
13207: nettu toista maata sijaan tai jotakin muuta korvausta,
13208: sekä että torpparit yleensä olivat olleet tyytyväisiä tähän
13209: järjestelyyn. Niinikään on kyllä totta, että kun tilojen
13210: haltija noin viisi vuotta sitten oli hakkauttanut metsiään
13211: ja näin paljastetuille alueille joko kylvämällä tai muulla
13212: tavoin koettanut huolehtia metsien jälleenkasvusta, oli
13213: hän kieltänyt torppareitaan pitämästä karjaansa laitu-
13214: mella tällaisilla alueilla, johon kieltoon hänellä sekä lain
13215: nojalla oli oikeus että kansantaloudelliseltakin kannalta
13216: täysi syy. Mutta tämä kielto ei ulottunut torpparien haka-
13217: maihin ja sen kautta torpparien karja ei suinkaan jäänyt
13218: ilman laidunta, sillä sen mukaan, mitä kaksi paikalla käy-
13219: nyttä Valiokunnan jäsentä on Laukon kartanon alustalai-
13220: silta saanut kuulla, on heillä ollut ja yhä on ainakin
13221: riittävät, osittain sangen hyvät karjanlaitumet.
13222: 
13223:       Vielä on torpparien puolesta tahdottu väittää, että
13224: sukukartanon haltija olisi käyttänyt alustalaistensa heikkoa
13225: oikeudellista asemaa hyväkseen siten, ,että hän ilman
13226: heidän suostumustaan harva se vuosi mielivaltaisesti" olisi
13227: lisännyt heille veroja.
13228: 
13229:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
13230:     1907. -V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 11
13231: 
13232:        Mikäli Valiokunta on voinut päästä asian perille,
13233: on tämäkin väite perätön, sillä yleisenä sääntönä täytyy
13234: Valiakunnan mielestä kartanon alueella pitää sitä, että
13235: verot ovat vuosikymmenien kuluessa saaneet pääeriitään
13236: olla muuttamattomina, samalla kuin torpparit ovat
13237: olleet tilaisuudessa laajentamaan viljelyksiään melkoisessa
13238: määrässä, joka seikka juuri selittää, miksi verot häädet-
13239: täessä viljellyn maan ha kohti olivat niin huokeat. Jos
13240: siis olisikin vastoin alkuperäistä sopimusta muutamille torp-
13241: pareille määrätty päivätäitien suorittaminen Laukkoon eikä,
13242: kuten ennen, Tottijärvelle, ja siten matkaa melkoisesti
13243: pidennetty, mikä pääasiallisesti lienee tapahtunut jo ennen
13244: nykyisen haltijan aikaa, tai lisätty veroon muutamien
13245: kymmenien heinäseipäitten tekeminen (v. 1890) tai pari
13246: keskikokoisen lapsen lakaisupäivää vuodessa, joita tosi-
13247: asioita Valiokunnassa m. m. on tuotu esiin muka todis-
13248: tuksina , nylkemisestä" tai , ryöstämisestä", niin ovat ne
13249: asiallisesti niin vähäpätöisiä lisäyksiä, että ne eivät ole sa-
13250: nottavasti vaikuttaneet niin suurten torppien taloudessa,
13251: kuin tässä on kysymyksessä.
13252:        Tärkeimmäksi erimielisyyksien aiheeksi ei ole kuiten-
13253: kaan niin paljon esitetty verojen nimellistä lisäystä, kuin
13254: työveron suoritustapaa, jonka kautta verot muka asialli-
13255: sesti olisivat lisääntyneet. Torppareissa sanotaan siten
13256: herättäneen tyytymättömyyttä sen, että heitä huonoine he-
13257: vosineen ja työkaluineen olisi pakotettu suorittamaan yhtä
13258: suuria päivätöitä kuin kartanon työnjohtaja, jolla oli hyvä
13259: hevonen, samoin kuin että torpparien lähettämiä päivä-
13260: töiden suorittajia oli kieltäydytty muka kelpaamattomina
13261: vastaanottamasta, joiden valituksien oikeudenmukaisuutta
13262: Valiokunnan luonnollisesti on ollut mahdoton tutkia,
13263: mutta joita on kuultu viime vuosina monelta eri
13264: taholta. Mitä työ-aikaan tulee, niin oli kesätyöpäivän pi-
13265: tuus vanhemmilta ajoilta saakka täällä kuten ympäristössä
13266:       Maatalousvaliokunnan mietint(J N:o 4.
13267: 12 1907. -V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13268: 
13269: yleensä ollut 13 tuntia, mutta se oli juuri vähää ennen
13270: lakkoa vähennetty 12:ksi, mikä aika lienee ympäristössä
13271: jokseenkin yleinen maatöissä, vaikka tosin useilla paikka-
13272: kunnilla työpäivä on lyhennetty 11 :ksi, muutamilla tiloilla
13273: jo IO:ksikin tunniksi. Torpparien puolesta on valitettu, että
13274: päivätäitien sijaan on otettu käytäntöön urakka eli n. s.
13275: tinkityöjärjestelmä, ja että siinä on muka liikoja vaadittu. ·
13276: Mutta ensiksikin on urakkajärjestelmä otettu torpparien
13277: omasta pyynnöstä käytäntöön ja toiseksi on kaksi Valio-
13278: kunnan jäsentä, käytyään paikalla, tullut siihen käsityk-
13279: seen, että maatyöurakat yleensä ovat olleet kohtuullisia,
13280: jonka todistukseksi on m. m. mainittu, että niitä joskus on
13281: suoritettu kaksikin päivässä ja että niitä ei suinkaan ole
13282: ehdottomasti vaadittu, vaan päinvastoin jätetty suorittajan
13283: valtaan valita joko urakka- tai päivätyö, jota paitsi kesken
13284: jääneet urakat on annettu käydä täydestä päivätyöstä, kun
13285: mies on ollut koko päivän työssä. Näin maatöissä. Sitä
13286: vastoin on mahdollisesti torppareilla ollut syytä valituk-
13287: siin sen johdosta, että heitä on useampia vuosia sitten
13288: vaadittu suorittamaan päivätöitään hakkuussa ja ajossa
13289: kartanon metsässä, kun siitä oli myyty hiomopuita ja että
13290: näissä töissä olisi osittain vaadittu kohtuuttomiakin ura-
13291: koita. Mutta tämäkään ei ole Valiokunnan saaman va-
13292: kaumuksen mukaan tapahtunut tilanhaltijan ,nylkemis-
13293: halusta", vaan sentähden että työnjohtajat eivät ole kyen-
13294: neet tai huolehtineet järjestää töitä käytännöllisesti ja ta-
13295: saisesti. Vaikka siis siinä tavassa, jolla päivätöitä on
13296: vaadittu suoritettavaksi, on voinut olla syytä valitukseen,
13297: niin eivät ainakaan ne tosiasiat, joista valiokunta on voi-
13298: nut hankkia täyttä varmuutta, ole sellaisia, jotka olisivat
13299: saattaneet antaa riittävää aihetta pysyväisempään tyyty-
13300: mättömyyteen.
13301:        Lisäksi on vielä väitetty olleen muutamia muunkin-
13302: laatuisia säännöttömyyksiä Laukon torppari-oloissa, jotka
13303:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
13304:    1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 13
13305: 
13306: muka olisivat olleet lisäsyitä tyytymättömyyteen, mutta
13307: koska niitä osaksi ei ole voitu sitovasti toteennäyttää,
13308: eikä niitäkään ole lakkoa tehdessä tuotu esille, sekä koska
13309: niillä sitäpaitsi ei Valiokunnan mielestä ole niin suurta
13310: taloudellista merkitystä, että nekään olisivat sanottavasti
13311: voineet antaa aihetta alustalaisten onnettomaan tekoon,
13312: ei Valiokunta ole katsonut niiden ansaitsevan tulla tässä
13313: mainituksi.
13314:        Sitä vastoin näyttää päivätöiden suorittajilla todella
13315: olleen syytä valituksiin sen johdosta, että se huone jossa he
13316: viettivät lepohetkensä ja yönsä, samoinkuin talli, jossa
13317: heidän hevosensa pidettiin talviöinäkin, oli huonossa kun-
13318: nossa, vaikka toiselta puolen mainitut , värkkärit" itsekin
13319: lienevät osaltaan vaikuttaneet "pirttinsä" epätyydyttävään
13320: tilaan.
13321: 
13322: 
13323:        Edellisessä on Valiokunta, tosiasioihin perustuen,
13324: koettanut antaa mahdollisimman tasapuolisen kuvan Lau-
13325: kon kartanon alustalaisten oloista ennen lakkoa. Valio-
13326: kunta toivoo siitä käyvän ilmi, että Laukon kartanon alus-
13327: talaisilla tosin on ollut epävarma oikeudellinen asema, mutta
13328: että tilanhaltija aniharvoin on käyttänyt siitä johtuvaa val-
13329: taansa; että heillä oli verrattain suuret ja viljelysmailtaan
13330: hyvät torpat hallussaan; että tämän ohella heidän veronsa
13331: ovat pysyneet pääasiassa muuttumattomina pitemmän aikaa
13332: ja että ne ennen lakkoa olivat suhteellisesti hyvinkin
13333: kohtuulliset, josta on ollut seurauksena, että häädetyt
13334: torpparit ennen lakkoa elivät verrattain hyvissä talou-
13335: dellisissa oloissa; että vihdoin olot muutenkin, vaik-
13336: kapa ne voivatkin antaa aihetta muistutuksiin, olivat
13337: sellaiset, että ne eivät missään tapauksessa yksin olisi
13338: voineet antaa todellista aihetta niin epätoivoiseen tekoon,
13339: 
13340:      Maatalousvaliokunnan mietinti'J N:o 4.
13341: 14 1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13342: 
13343: kuin lakkoon. Sillä Valiokunnan vakaumuksen mukaan
13344: olisivat torpparit, maltillisemmin menetellen, varmaankin
13345: voineet sovinnossa saada muutamia epäsäännöllisyyksiä
13346: selvitetyiksi, ja mitä heidän epävakaaseen oikeudelliseen
13347: asemaansa tulee, niin se ei ollut heillä huonompi kuin
13348: tuhansilla heidän tovereillaan, eikä niin huono, etteivät he
13349: olisi voineet odottaa niitä muutamia vuosia, jotka olisivat
13350: kuluneet, kunnes ajanmukainen vuokralaki uuden, kansan-
13351: valtaisen kansaneduskunnan myötävaikutuksella olisi saatu
13352: aikaan.
13353:      Kun siis, kuten edellisestä on käynyt ilmi, Laukan
13354: kartanon alustalaisten omista oloista ei voi löytää riittä-
13355: vää selitystä torpparien menettelyyn, täytyy sellaista etsiä
13356: ulkoapäin.
13357: 
13358: 
13359: 
13360: 
13361:       Päivätöinä vuokransa suorittavia torppareita on maas-
13362: samme ollut, kuten tunnetaan, jo vuosisatoja: Laukoila-
13363: kin näkyy jo 1600-luvulla olleen torppareita. Samaten
13364: on tunnettua, että tämä vuokramuoto on tätä nykyä
13365: yleinen suurimmassa osassa maata, yleisin kuitenkin Hä-
13366: meessä, Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa. Tämän laatui-
13367: nen päivätyöjärjestelmä, joka useimmista Euroopan maista
13368: jo aikoja sitten on lainsäädännön kautta poistettu, on jää-
13369: nyt meillä elämään osaksi kehittymättömien maataloudel-
13370: listen olojemme vuoksi, osaksi myös siitä syystä, että so-
13371: sialipolitinen lainsäädäntömme ei ole kehittynyt nyky-
13372: ajan vaatimusten mukaan. Erityisen sietämättömiksi ovat
13373: nämät olot kärjistyneet varsinkin siellä, missä, kuten Lau-
13374:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
13375:    1907. -   V. M. -   Viiikysymys Laukoo tilan ostamisesta. 15
13376: 
13377: kossakin, torppareina on varakkaita itsenäisiä maanviljeli-
13378: jöitä ja maanomistajana heistä mieskohtaisesti loitolla
13379: elävä ja heille vieraskielinen ja nykyajan yhteiskuntapoli-
13380: tisia rientoja ymmärtämätön henkilö, joka tavallisesti jättää
13381: kaiken vallan jonkun niinikään alustalaisille vieraskielisen
13382: palkatun henkilön käsiin. Kun tähän tulee lisäksi että,
13383: kuten Laukossakin on ollut asianlaita, torppareilla ei ole ollut
13384: mitään kirjallisia kontrahteja, vaan että verrattain varak-
13385: kaittenkin maanviljelijäin on täytynyt elää tiloillaan vuo-
13386: desta vuoteen ilman riittävää lain turvaa, mielivaltaa pe-
13387: läten, niin ymmärtää varsin hyvin, että tällainen yhteis-
13388: kunnallinen asema on käynyt sitä sietämättömämmäksi,
13389: kuta yleisemmäksi lukutaito on ehtinyt levitä ja kansan·
13390: valtainen katsantokanta päästä vallalle.
13391:        Tällaiset olot ovat tietysti olleet erittäin alttiit ulkoa-
13392: päin tuleville kiihoituksille. Yleisesti tunnetaan se kiiho-
13393: tustyö, mitä kaikenlaiset kaupustelijat harjoittivat Suo-
13394: messa 1880- ja 1890-luvuilla, lupaamalla torppareille heidän
13395: vuokratilansa omiksi; tällaisten lupausten täyttämättä jää-
13396: minen ynnä kansanvalistuksen leviäminen saivat kuitenkin
13397: pian tämän kiihoituksen taltumaan.
13398:        Myöhemmin on Suomen nuori työväenliike temman-
13399: nut torpparit mukaansa.
13400:        Teollisuuden alalla ammatillisen järjestäymisen ja
13401: lakkotaistelujen kautta voitetut edut korkeampien työ-
13402: palkkojen ja lyhyemmän työajan muodossa eivät ole voi-
13403:  neet olla vaikuttamatta houkuttelevasti torppareihinkin.
13404:  Mainittakoon vaan m. m. suuret lakot eräissä Tampereen
13405: tehtaissa ja Siuron sahalla, joka sekin on aivan Laukon
13406:  naapuruudessa, ynnä suuret metsätyömiesten lakot eri
13407:  osissa maata juuri vähää ennen kuin Laukon lakko
13408:  puhkesi.
13409:        Vallan huumaavasti vaikutti sitä paitsi valtiollinen
13410:  suurlakkomme marraskuulla 1905 kehittymättömään ylei-
13411:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
13412: 16 1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13413: 
13414: söömme yleensä ja etenkin köyhempiin kansankerroksiin.
13415: On siis hyvin selitettävissä, että torppariväestökin sen joh-
13416: dosta rupesi uskomaan lakon ihmeitä tekevään voimaan
13417: myöskin heidän olojensa parantamiseksi. Ja tätä heidän
13418: uskoansa olivat sosialidemokratiset sanomalehdet, joita
13419: juuri seuraavan vuoden alusta perustettiin useita uusia,
13420: valmiit herättämään ja vahvistamaan. Ne rupesivat näet
13421: erityisellä mielenkiinnolla seuraamaan torpparioloja ja pu-
13422: humaan heidän lakoistaan, ja että tämä tapahtui agitatoori-
13423: seen tapaan, siitä saapi pian vakaumuksen selaillessa sen
13424: aikuisia lehtiä.
13425:        Mutta vieläkin voimakkaammaksi nousi sosialidemo-
13426: kratisen puolueen kiihotustyö torppariväestön keskuudessa
13427: sen jälkeen kuin alettiin saada varmuutta siitä, että Suo-
13428: men kansanedustus tulisi pian muuttumaan nykyiselle pe-
13429: rin kansanvaltaiselle kannalle. Silloin näet maamme sosiali-
13430: demokratinen puolue pani luonnollisesti voimia liikkeelle
13431: saadaksensa ensimäisissä uuden vaalilain mukaan tapah-
13432: tuvissa valtiollisissa vaaleissa torpparien kannatuksen puo-
13433: lelleen. Siinä tarkoituksessa ryhdyttiin ensiksikin järjes-
13434: tämään torpparien ja maalaistyöväen ammattiyhdistyksiä
13435: maalaiskuntiin. Sen jälkeen saatiin aikaan Suomen ensi-
13436: mäinen torpparien edustajain kokous Tampereelle 9-12
13437: päiviksi huhtikuuta 1906, jonka johto, kuten alkuunpano
13438: ja valmistuksetkin, luonnollisesti oli sosialidemokratisen
13439: puolueen johtomiesten ja tunnettujen agitaattorien käsissä.
13440: Tämän kokouksen tärkeimpänä tehtävänä oli tarkastaa eräs
13441: Helsingissä sosialidemokratisen puolueen johtomiesten
13442: myötävaikutuksella vahvistettu jyrkkä ohjelma vuokralain
13443: uudistamista varten. Tämän y. m. kysymysten ohella
13444: kokouksessa useissa puheissa kehoitettiin torpparijärjestöiä
13445: perustamaan ja näitä isänniitä vaatimaan tai lakkojen
13446: kautta pakottamaan parempia ehtoja. Nimenomaan ol
13447: muutamissa puheissa yllytetty toimeenpanemaan lakkoja
13448:      Maatalousvaliokunnan mietin/() N:o 4.
13449:    1907- V. M. -     Villikysymys Laukon tilan ostamisesta. 17
13450: 
13451: juuri heinänteon ja elonkorjuun aikoina, ,jotta ne tuntui-
13452: sivat". Tällaisia lakkoihin yllyttäviä puheita sanovat läsnä-
13453: olleet pidetyn useampia, jota vastoin ei sosialidemokra-
13454: tisten johtomiesten puolelta sanota kuullun yhtään varoit-
13455: tavaa puhetta, jossa olisi esiintuotu ne vaarat, joitten alt-
13456: tiiksi torpparit joutuvat kun he tekemällä päivätyölakon
13457: rikkovat vuokrasopimuksensa. Päinvastoin on kokous suo-
13458: rastaan rohkaissut kehittymättömien ja suurlakosta huu-
13459: maantuneitten torpparien mieltä hyväksymiensä ponsien
13460: kautta, jotka tehtiin maisteri E. Gyllingin laatiman poh-
13461: justuksen nojalla eräässä kokouksen asettamassa valio-
13462: kunnassa, jossa hän oli sihteerinä, ja jotka kuuluvat seu-
13463: raavasti:
13464: 
13465:                  ,a) Jos vuokramies nykyisen maanvuokra-
13466:            lain voimassa ollessa on häädetty tilaltaan tai
13467:            vastaisuudessa häädetään, olkoon oikeutettu
13468:            saamaan täyden vuokratilan hinnan mukaan
13469:            korvauksen siitä pääomasta ja työstä, jotka hän
13470:            torpan rakentamiseen ja raivaamiseen on käyt-
13471:            tänyt. Jos rakennukset kuuluvat vuokramie-
13472:            helle on hänelle korvattava se vahinko, joka
13473:            näiden poissiirtämisestä hänelle syntyy. Kor-
13474:            vauksen perusteet ja korvausoikeus on uudessa
13475:            maanvuokralaissa lähemmin säädettävä.
13476:                  b) Lujan järjestymisen kautta on vuokra-
13477:            miesten valmistauduttava pontevasti ehkäise-
13478:            mään kaikki häädöt ennen uuden maanvuokra-
13479:            lain voimaanastumista."
13480: 
13481: 
13482:       Tästä järjestäytymisestä hyväksyttiin myös useita pon-
13483: sia, joissa m. m. kehoitettiin torppareja y. m. vuokramiehiä
13484: yhtymään ,kaikkialla sosialidemokratisen puolueen kanssa
13485:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.              2
13486: 18 1907 -   V. M. -   Villikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13487: 
13488: valtiolliseen luokkataisteluun" ja joissa , koko maan vuok-
13489: raajien yhteisten asiain hoito" jätetään ,toistaiseksi sosiali-
13490: demokratisen puolueen hallinnon järjestettäväksi" ja tätä
13491: , valvomaan" valittiin kokouksessa viisi henkilöä, nimittäin
13492: J. Merinen, S. Häkkinen, Aatto Siren, Kössi Lindström
13493: (Kaatra) ja V. Eloranta sekä varajäseneksi m. m. V.
13494: Leskinen~ Siurosta, sama henkilö, josta alempana tulee
13495: puhetta.
13496:        Torpparilakkojen toimeenpanosta hyväksyi kokous
13497: seuraavat ammatillisessa teollisuustyöväen liikkeessä ta-
13498: valliset ohjeet:
13499:          1) ,riitaisuuksia ilmettyä on niistä kohta ilmoitet-
13500:             tava torpparien keskustoimikunnalle, jonka on
13501:             heti ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin;
13502:          2) lakkoa ei saa julistaa alkaneeksi eikä alkaa
13503:             keskustoimikunnan luvatta eikä ennenkuin vä·
13504:             hintäin kahden viikon kuluttua päivästä, jona
13505:             ilmotus lakon aikeesta keskustoimikunnalle teh-
13506:             tiin;
13507:          3) keskustoimikunnan on hyvissä ajoin huoleh-
13508:             dittava sovittelutoimenpiteistä ja lakon kan-
13509:             nattamisen järjestämisestä sekä muutoin tuet-
13510:             tava tässä mainitussa järjestyksessä alettua tais-
13511:             telua."
13512:       Helposti käsitettävää on, että tällainen kokous oli
13513: omansa voimakkaasti kehoittamaan torppareita lakkojen
13514: tekemiseen, varsinkin kun sosialidemokratiset puoluelehdet
13515: kannattivat sitä ja rupesivat heti sen jälkeen runsaasti si-
13516: sältämään agitatooriseen henkeen kirjoitettuja uutisia ja ker-
13517: tomuksia lakoista ja torpparioloista. Mikäli Valiokunnan
13518: tietoon on tullut, puhkesi - pienempiä työselkkauksia lu-
13519: kuunottamatta - suurempia lakkoja ilmi mainitun Tam-
13520: pereen kokouksen jälkeen m. m. seuraavilla paikkakunnilla:
13521:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
13522:     1907 -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 19
13523: 
13524:        1 p. toukokuuta Sälinkään, Vanhankartanon y. m.
13525:                                kartanoilla Mäntsälässä;
13526:       16 p.      ,       Jokioisissa.
13527:       21 p.      ,       Laukon ja Tottijärven kartanoilla;
13528:        5 p. kesäkuuta Kierroksen talolla Multiassa;
13529:       heinäkuulla erinäisillä taloilla Säämingissä;
13530:       21 p. heinäkuuta Kartanonkylän kartanolla Ypäjässä.
13531:       Edellisessä mainittu Tampereella asetettu torpparien
13532: keskustoimikunta muodosti kokouksessaan huhtik. 28-29
13533: p. toimeenpanevan , sivuosaston" Helsinkiin, johon tulivat
13534: maisteri E. Gylling ja toimittaja S. Wuolijoki sekä entinen
13535: kansakoulunopettaja V. Eloranta, jota paitsi sen työhön
13536: ottivat osaa myöskin Y. Sirola ja J. Kirjarinta. Sosiali-
13537: demokratinen puoluehallinto määräsi tämän toimikunnan
13538: käytettäväksi järjestäruiskustannuksia varten tuhat markkaa.
13539:       Sanomalehtien kautta . kehoitti toimikunta kaikkia
13540: torppariyhdistyksiä valitsemaan luottamusmiehen, joka vuo-
13541: rostaan piiritoimimiehen kautta olisi kosketuksessa keskus-
13542: toimikunnan kanssa. Sitä paitsi annettiin yhdistyksille
13543: seuraava neuvo:
13544:        ,Jos selkkaus uhkaa, on siis torpparien h y v i s s ä
13545: ajoin käännyttävä omansa ja tämän kautta piirin luotta-
13546: musmiehen puoleen, niin että nämät asiantuntijain kanssa
13547: järJestelisivät asiaa, antaisivat neuvoja ja apua tarpeellisten
13548: anomusten tai vaatimusten asettamisessa y. m."
13549:       Vasta 23 päivänä toukokuuta 1906 lähetti torpparien
13550: keskustoimikunta näin kuuluvan kiertokirjeen, jota ei saa-
13551: nut julaista:
13552: 
13553: .Huomioon otettavia seikkoja torpparitovereille, jotka puuhaavat
13554:                      oloissaan korjauksia.
13555:        1. Meidän on tunnettava vuokrasopimus ja otettava selville
13556: rikkooko isäntä sitä. Siinä tapauksessa on haettava turvaa oikeuslai-
13557: toksessa.
13558:       Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 4.
13559: 20   1907 -V. M. -       Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13560: 
13561:         2. Vuokrasopimus (kontrahti) on tutkittava ja katsottava olisiko
13562: siitä turvaa mielivaltaa vastaan.
13563:         3. On otettava selville mitkä epäkohdat heti voitaisi korjata ja
13564: mitkä voi jättää tuonnemmaksi. - Huomaa: kaikkea ei voi yhdellä
13565: kertaa saada läpi!
13566:         4. Yksissä neuvoin on jonkun asiantuntijan, torpparien luotto-
13567: miehen tai semmoisen kanssa neuvoteltava, miten anomus. on tehtävä.
13568: Isännän ei saa antaa aavistaa mitään liian aikaisin. Kielittelijöistä on
13569: ajoissa otettava selvä eikä huolittava heitä kokouksiin. Varovaisuutta
13570: muutenkin on noudatettava kokouksissa ja neuvotteluissa.
13571:         5. On koetettava saada kaikki mahdollisimman yksimielisiksi
13572: vaatimuksista, jotka ovat asetettavat niin, että kaikille todella tarjoutuu
13573: niistä etuja.
13574:         6. Valitaan sovitteluvaliokuntaan noin 5 taitaviota miestä. Ei
13575: pidä mennä joukolla isännän puheille. Toimikunta valmistautuu huo-
13576: lellisesti puolustautumaan syillä ja tosiasioilla ja menee sitte isännän
13577: luo ja vie mukanaan kirjallisen pyynnön, jonka kaikki allekirjoittavat.
13578: Toimikunnan kuten yleensä kaikkien tulee esiintyä asiallisesti ja täy-
13579: sin säädyllisesti, niin ettei isäntää turhaan ärsytetä; se vaikuttaa asiaan
13580: taannuttavasti. Esiteltäissä ei pidä uhkailla, eikä muutenkaan. Se voi
13581: tulla lakituvassa kalliiksi.
13582:          7. Jos isäntä ei heti suostu, vaan rupeaa tinkimään myöntäen
13583: kuitenkin siksi paljon, että olisi edullista siihen toistaiseksi tyytyä, ei
13584: toimikunta kuitenkaan saa yksin tehdä päätöksiä vaan on kysyttävä
13585: kokoukselta. Yksityiset eivät muutenkaan saa missään tapauksessa
13586: ryhtyä sovitteluun niin kauvan kuin yhteinen neuvottelu kestää. -
13587: Samaan aikaan on asia ilmoitettava piirin luottamusmiehelle ja keskus-
13588: toimikunnalle.
13589:         8. Jos isäntä hylkää anomuksen, ovat tarkasti punoittavat voi-
13590: mat: voiko isäntä tehdä työsulun, saako hän muualta työväkeä ja
13591: millaisilla palkoilla, voidaanko itsellisille y. m. antaa torpparien puo-
13592: lelta sen verran työtä, ettei niiden nälän pakosta tarvitse mennä kar-
13593: tanoon töihin, kestettäisiinkö ja kuinka kauvan sulkua tai lakkoa, ja
13594: ovatko olot siksi kurjat, että mieluummin annetaan häätää pois, kuin
13595: luovutaan vaatimuksista. Tutkitaan tarkasti mitä voitaisi vaatimuksista
13596: vielä jättää pois.
13597:         9. Kun voimat ovat tarkoin punnitut, vaatimukset asetetut lo-
13598: pulliseen muotoon, yksimielisyys havaittu varmaksi, voidaan luottamus-
13599: miehen ja keskustoimikunnan suostumuksella esittää vaatimukset ja
13600: samalla ilmoittaa että niiden puolesta voidaan mennä lakkoon asti.
13601:          Kaikki nämä vaatimukset huomioon ottaen on katsottava, että
13602:        Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
13603:     1907 -   V. M. -     Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 21
13604: 
13605: lopullisten vaatimusten esittäminen ja lakon uhka sattuu sopivaan
13606: aikaan.
13607:         10. Kaikessa on muistettava, että isännällä on herrain säätämä
13608: laki ja useimmin vielä oikeuslaitokset puolellaan eikä siis annettava
13609: hänelle mitään syytä turhan takia päästä niskaan, ja kaikissa puheissa
13610: on oltava varovaisia. Jos siis lakko voidaan asiallisilla neuvotteluilla
13611: ja säädyllisellä, mutta varmalla esiintymisellä sivuuttaa, on se hyvä,
13612: sillä .parempi pyy pivossa kuin kymmenen metsässä". Jos yksimieli-
13613: syys ja toverihenki eivät ole hyvät, on myös paras lykätä asia tois-
13614: taiseksi kunnes varustautumiset ovat täysin valmiit. Jos sittenkin lak-
13615: koon joudutaan, on noudatettava tarkkaa järjestystä ja hyvää käytöstä.
13616: Yhteisiä kokouksia ja retkiä on pantava toimeen, pidettävä puheita ja
13617:  esitelmiä asian valaisuksi ja yksimielisyyden tueksi. Sovitieluihin on
13618: auliisti ryhdyttävä ja asiallisesti punnittava kuinka kauvan on viisasta
13619: pysyä ehdottomasti vaatimuksissa.
13620:         Ja lopuksi: anomuksilla me emme voi saavuttaa muuta kuin
13621: pieniä helpotuksia, vaatimuksilla ja lakoilla ehkä hiukan enemmän,
13622: ehkä voimme menettääkin, mutta silloin ja aina muistakaamme, että
13623: yksi keino on jälellä ja se vie varmasti perille,
13624:                        se on valtiollinen taistelu.
13625:        Laki on korjattava ja se tapahtuu vaan eduskunnassa. On siis
13626: ensin saatava eduskunta kokoon ja siihen edustajia sellaisia, että ne
13627: todella ajavat kansan asiaa. Sellaisia ovat sosialidemokratisen puo-
13628: lueen miehet ja naiset, kaupunki- ja maalaistyöväen luottamushenkilöt.
13629: Ryhdytään siis kaikki valtiolliseen taisteluun, että saisimme oikein pal-
13630: jon edustajia. Näin saamme vähitellen maat yhteiskunnan haltuun ja
13631: saamme pitää oman tilan perinnöllisellä vuokralla itsellemme, lapsil-
13632: Iemme ja lastemme lapsille pelkäämättä koronkiskureita ja häätöjä.
13633: Siihen kaikki pyrkikäämme!"
13634: 
13635:      Täydellisyyden vuoksi mainittakoon vielä, että sama
13636: torpparien keskustoimikunta lähetti vihdoin 27 p. syys-
13637: kuuta 1906 kiertokirjeen, jossa sanat kuuluvat m. m. näin:
13638:       ,Joka tapauksessa ei ole syytä ryhtyä olojen paran-
13639: nuspuuhiin lakoilla y. m. nyt syksy- ja talvisaikaan, sillä
13640: tuskin mitään voidaan tällä tavoin nyt aikaansaada.
13641:       Sitävastoin on nykyhetkellä paljon tärkeämpi tehtävä
13642: valmistautua eduskuntavaaleja varten."
13643:        Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
13644: 22 1907 -V. M. -       Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13645: 
13646:      Tämä herääminen oli kuitenkin liian myöhäinen Lau-
13647: kan kartanon onnettomille alustalaisille.
13648: 
13649: 
13650:        Laukan ja Tottijärven alueilla huomattiin jo kevät-
13651: talvella 1906 vilkasta toimintaa, jonka tarkoituksena oli
13652: tämän paikkakunnan maata-omistamattoman väestön-osan
13653: järjestäminen ja liittäminen sosialidemokratiseen puoluee-
13654: seen. Niinpä perustettiin jo 2 päivänä maaliskuuta Totti-
13655: järven torppari-ammattiosasto, joka heti liitettiin sosiali-
13656: demokratisen puolueen järjestöön. . Sitä paitsi perustettiin
13657: erityinen palvelijain ammatti-osasto, torpparien ,värkkärejä"
13658: ja muuta varsinaista työväkeä varten. Sanomalehtien il-
13659: moitusten mukaan pidettiin ahkeraan kokouksia, joissa
13660: varsinkin torppari-olot alituisesti olivat kiivaan pohdittelun
13661: alaisina ja joissa m. m. sukukartanon alustalaisten tila ja
13662: heidän suhteensa isäntään esitettiin huutavana, yhteiskun-
13663: nan harjoittamana vääryytenä, joka mitä pikemmin olisi
13664: tavalla tai toisella poistettava.
13665:        Edellisessä mainittuun torpparien edustajain kokouk-
13666: seen Tampereella 9-12 päivinä huhtikuuta lähetettiin edus-
13667: tajia Tottijärvenkin torppari-ammattiosastosta. Heidän pa-
13668: lattua kokouksesta alkoivat selkkaukset Laukan alustalais-
13669: ten ja isäntäväen välillä jo 6 päivänä toukokuuta, eli siis
13670: ei täyttä kuukautta Tampereella pidetyn torpparikokouksen
13671: jälkeen. Paikkakunnan palvelijain ammatti-osasto päätti
13672: silloin kartanon isännälle asettaa eräitä työoloja koskevia
13673: vaatimuksia, jotka selviävät seuraavasta kokouksessa pide-
13674: tystä pöytäkirjasta:
13675:                    , Ote pöytäkirjasta joka on tehty palvelija
13676:              ammattiosaston kokouksessa. Tottijärvellä Tel-
13677:              kän torpassa 6 p. Toukok. 1906.
13678:                              1 §.
13679:       Otettiin keskusteltavaksi millä tavalla ruvettaisiin oloja
13680:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
13681: 
13682: 
13683: 
13684: 
13685:                   ·•
13686:     1907 -V. M. -    VIllikysymys Laukon tilan ostamisesta. 23
13687: 
13688: korjaamaan työpäivän lyhennykseen ja kaiken näköisiin
13689: ihmisellisiin vaatimuksiin, asunnon ja työkalujen suojuk-
13690: siin nähden. Useampia puhevuoroja käytettyä tultiin seu-
13691: raaviin päätöksiin.
13692:       1) Että palkollisammattiosasto jättää kirjallisen vaa-
13693: timuksen isännistölleen seuraavalla vaatimuksena 10-tun-
13694: tinen työpäivä kesällä ja 7-semän tuntinen talvella.
13695:       Ja työaika on järjestettävä niin että kello 6 aamulla työ-
13696: hön 8 suurukselle 9 työhön, ja klo 1 päivälliselle 2 työhön ja
13697: kello 6 illalla pois työstä.
13698:       2) Kaikenlainen kilpailu talon hevosten ja työväes-
13699: tön kesken sekä kaikenlainen tinkityö ehdottomasti pois-
13700: tettava. Ja ihmisellinen kohtelu työnantajien ja työntekiöi-
13701: den kesken. Ja jos työnantajien puolelta määrätty työn-
13702: johtaja kohtelee työväkeä epä inhimillisesti niin on hän
13703: ehdottomasti eroitettava virastaan milloin työväki sitä vaatii.
13704:       3) Työväen asunto on järjestettävä niin että huone
13705: jossa työväki asuu on laitettava siihen suuntaan että se
13706: vastaa tarkoitustaan ihmisasuntona. Niin myös erityinen
13707: pesutupa jossa työntekiä voi puhdistaa itseään sekä kui-
13708: vata vaatteitaan ja muita tarvittavia esineitä.
13709:       4) Huoneusto on joka päivä järjestettävä ja siivottava.
13710:       5) Talon puolesta on laitettava rautasänkyt joka
13711: ainoalle työn tekiälle niin myös makuuvaatteet.
13712:       6) Talon puolesta on laitettava talli sellaiseksi kuin
13713: talon hevosilla on sekä tarkoitustaan vastaava suoja paikka
13714: työ-kaluille.
13715: 
13716:                               2 §.
13717:       Näitä vaatimuksia perille ajamaan valittiin kuusi-
13718: miehinen komitea, joka jättää palkollis a. osaston laatiman
13719: kirjelmän torppari a. osaston puheenjohtajalle, jonka tästä
13720: vaatimuksesta on annettava lausunto Toukokuun 12 päi-
13721: vään klo 6 illalla 1906. Komiteaan valittiin seuraavat
13722:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4
13723: 24 1907 -V. M. -    Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13724: 
13725: henkilöt K. Niemi, N. Telkkä, K. Koivisto, F. Lehtinen,
13726: 0. Siuvo, K. Tanhuanpää.
13727:      Myös on tämän komitean velvollisuus antaa vaati-
13728: mus ilmoitus yksityistilallisten palvelioiden puolesta.
13729:       Nestor Telkkä                       Oskar Siuvo
13730:      osaston esimies                     osaston kirjuri.
13731:       Jo seuraavaksi päiväksi, toukok. 7 p. oli samaiseen
13732: Telkän torppaan järjestetty torppariammattiosaston kokous,
13733: joka puolestaosa omisti edellisen päivän kokouksen vaati-
13734: mukset, julistaen ne poikkeuksetta , perinpohjin ihmiselli-
13735: siksi" ja päättäen saattaa ne omina isännän tietoon. Ko-
13736: kouksessa tehty pöytäkirja on näin kuuluva:
13737:                  ,Pöytäkirja tehty Torppari ammatti osas-
13738:            ton kokouksessa Tottijärvellä. Telkän torpassa
13739:            7 p. toukokuuta 1906.
13740:                               1 §.
13741:       Otettiin keskusteltavaksi otettaisiinko vastaan palvelia
13742: ammatti osaston vaatimus työ-päivän ja kaikenlaisten sisäl-
13743: listen olojen korjaamisesta. Ja useampia mieliä kuulus-
13744: teltua tultiin siihen mielipiteeseen, että ne on perin poh-
13745: jin ihmiselliset vaatimukset ja on meidän velvollisuutemme
13746: ottaa vastaan nämä vaatimukset. Ja kun otimme huolek-
13747: semme viedä ne niin Tottijärven kuin myös Laukon kar-
13748: tanoiden "isännille, niin katsomme tarpeelliseksi valita
13749: 6 miehinen komitea joka nämät vaatimukset vie perille jo
13750: mainituitten kartanoiden isännistölle, valituiksi tulivat seu-
13751: raavat: Aleks. Joen perä, Kalle (yli) Pihnala, Salamon Hei-
13752: nonen, Kustaa Kränstolppa, Kalle Karlberg, Kalle Ostrand.
13753:       Ja koska palvelia ammatti osasto vaatii lausuntoa
13754: näistä vaatimuksista 12 päivään Toukokuuta 1906 kello
13755: 6:teen illalla. Ja koska me olemme antaneet suostumuk-
13756: semme viedä nämä myötä liitetyt vaatimukset perille.
13757:     · Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
13758:     1907 - V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 25
13759: 
13760: Niin vaadimme me myös että Herra Parooni antaa lausunton-
13761: sa näistä vaatimuksista jo edellä mainitulle komitealle Joen-
13762: perään Toukokuun 12 päivään kello 12 päivällä v:na 1906.
13763:                       Torppari a. osaston johtokunta!"
13764:        Pääjohtajana lakon järjestämisessä esiintyi sama enti-
13765: nen koneenkäyttäjä Vilhelm Leskinen, joka Tampe-
13766: reen torpparikokouksessa valittiin torpparijärjestön keskus-
13767: toimikuntaan varajäseneksi ja joka myös oli ottanut osaa
13768: Siuron höyrysahan työlakkoon ja nyt varsinaisena ammatti-
13769: agitaattorina otti käsiinsä ohjakset Laukon mailla. Ei ole
13770: käynyt selville, oliko hän yksistään sikäläisten torpparien
13771: ja lampuotien palkkaama vai oliko hän samalla mahdolli-
13772: sesti jonkun muunkin järjestön palveluksessa.
13773:        Molemmat yllä mainitut pöytäkirjan otteet jätti sitä
13774: varten valittu lähetystö asianomaiseen paikkaan jo samana
13775: päivänä, ilmoittaen samalla, että se ei ollut valtuutettu
13776: ryhtymään keskusteluihin.
13777:        Oikeudessa on vapaaherra Standertskjöld-Norden-
13778: stam asiamiehensä kautta selittänyt, että hän piti sitä seik-
13779: kaa että häntä vaadittiin määrättynä päivänä tulemaan
13780: erääseen kaukaiseen torppaan vastausta antamaan tahalli-
13781: sena loukkauksena itseänsä vastaan, minkätähden hän ei
13782: antanut sen enempää arvoa pöytäkirjan otteelle, mutta
13783: olisi kyllä milloin hyvänsä ollut valmis alustalaistensa kanssa
13784: keskustelemaan ja neuvottelemaan, kun he vaan itse olisi-
13785: vat tulleet hänen luokseen.
13786:        Kun vastausta ei määrättyyn aikaan saapunut suku-
13787: tilan haltijalta, ilmoitettiin tästä palvelijain ammattiosas-
13788: tolle. Tämä lausui julki paheksumisensa ja päätti heti
13789: lakolla ajaa asiansa perille. Seuraavana päivänä, toukok.
13790: 13 p. oli torppariammattiosasto sekin jo valmis asiata
13791: kannattamaan ja päätti ennen sovittujen muotojen nou-
13792: dattamiseksi alistaa asian torpparien keskustoimikunnan
13793: harkittavaksi ja pyytää siltä ohjeita.
13794:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
13795: 26 1907- V. M. - Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.
13796: 
13797:      Keskustoimikunnan vastaus on Valiokunnan nähtä-
13798: väkseen saaman jäljennöksen mukaan näin kuuluva:
13799: 
13800: .SOSIALIDEMOKRATINEN PUOLUE SUOMESSA.
13801:             PUOLUEHALLINTO.
13802:         Helsinki toukokuun 17 p. 1906.
13803:                    Niikinkuja n:ro 1.
13804: Telefoni 53 47. Sähköosoite: Sosialistinen puoluehallinto.
13805: 
13806:              Tottijärven torp. am. osasto Tottijärvi.
13807:       Vaatimuksenne on perin kohtuulliset. On tärkeätä
13808: katsoa onko teiltä otettu verotuksia, jotka eivät ole vuokra-
13809: sopimuksessa, eikä sovittuja. Sopinee vielä uusia anomus,
13810: jonka eri pykälät tarkoin harkitsette ja jos ,laittomia"
13811: veroja on otettu, niin mainitkaa niistä. Silloin isännän
13812: luulisi ryhtyvän keskusteluun vaatimuksistanne. Harkitkaa
13813: myös tarkoin aika, ettei se ole sopimatoin. Jos olette
13814: pakoitetut suurempiin toimen piteisiin. Välttäkää lakkoa
13815: niin paljon kuin mahdollista. Punnitkaa tarkoin voimainne
13816: horjumattomuutta jos niitä tulette olojenne mahdollisista
13817: pakoista tarvitsemaan. Harkitkaa molempien voima suh-
13818: teet. Onko muualta helppo saada työvoimia jos lakon
13819: täydytte tehdä. Valmistaukaa asiallisesti vaatimuksianne
13820: selvittämään. Ennen kaikkea arvokkaasti ärsyttämättä
13821: esiintykää isännän kanssa jos tapaukset sille kohdalle sat-
13822: tuu että sovittelu on mahdollista.
13823:        Muuten on vaikea mitään pätevää sanoa kunnei
13824: tunne paikallisia oloja, y: m: Kirjoittamani ei olle teille
13825: suureksi avuksi. Harkitkaa tarkoin mitä teette. Onko
13826: olonne niin huonot että huoletta voi kaikki panna alttiiksi?
13827: Pitäkää juoruttelioista kokouksessa huolta etteivät saa olla
13828: läsnä. Varovaa puhetapaa kokouksessa kuin myös muualla.
13829:                           Torpparikeskushallinnon puolesta:
13830:                                     V. Eloranta."
13831:        Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
13832:     1907 -   V. M. -   Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta. 27
13833: 
13834:         Keskustoimikunnalla ei siis ollut mitään muistutta-
13835: mista torpparien (= palvelija-ammattiosaston) vaatimuksia
13836: vastaan, vaan selitti kaikki ilman muuta ,perin kohtuulli-
13837: siksi". -
13838:         Koska keskustoimikunta itse lakon suhteen ei aset-
13839: tunut millekkään varmalle kannalle, saattaa arvata. että
13840: torpparien vaatimuksille annettu ehdoton tunnustus kat-
13841: sottiin pääasiankin suhteen riittäväksi. Joka tapauksessa
13842: tapahtumat edelleen kehittyivät nopeasti.
13843:         Valmistuksiin kuului vielä, että eräs torpparien johto-
13844: mies, Nestor Telkkä, koetti taivuttaa kartanon palvelusvä-
13845: keä yhtymään aijottuun lakkoon, käyttäen tässä tarkoituk-
13846: sessa myöskin uhkauksia.
13847:         Sunnuntaina, toukokuun 20 päivänä, päättivät torp-
13848: parit joukolla lähteä isännälleen uudistamaan vaatimuk-
13849: sensa. Samalla sovittiin, että lakko alkaa maanantaina
13850: klo 9 aamulla, ellei siksi myöntyvä vastaus ole annettu.
13851: Kello 8-9 aikana sunnuntai-iltana saapuivatkin torpparit,
13852: mukanaan muutakin väkeä, kaikkiaan noin 150 henkilöä,
13853: kantaen punaisia lippuja ja laulaen työväen marssia järjes-
13854: tynein rivin kartanon pihamaalle. Seisahtuen kuistien
13855: eteen, missä tilanhaltija perheineen oleskeli, esitti yllämai-
13856: nittu lakon johtaja Leskinen uudestaan työväen vaatimukset.
13857:         Ruotsinkielisessä puheessa vastasi tilanhaltija tähän,
13858: ettei hän mihinkään keskusteluun ryhdy sivullisten, vaan
13859: ainoastaan omien torppariensa kanssa ja että torppari, jolla
13860: olisi jotain pyydettävää, saisi yksityisesti tulla siitä neuvot-
13861: telemaan, sekä käski joukkuetta poistumaan. Sitten kun
13862: puhe oli suomeksi käännetty, seurasi väkijoukon puolelta
13863:  ,alas"-huutoja ynnä muuta melua, jonka jälkeen Leskinen
13864: julisti lakon alkavan seuraavana aamuna klo 9, ellei sitä
13865: ennen vastausta ollut saapunut.
13866:         Joukko siirtyi nyt takapihaan, jossa huudot ja mete-
13867:  lit jatkuivat ja useita kiihottavia puheita pidettiin. Talon
13868:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
13869: 28 1907 -V. M. -     Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.
13870: 
13871: palvelusväkeä uhattiin että se tulee ajetuksi pois koko ta-
13872: losta jos se menee työhön. Vasta keskiyön aikana hajaan-
13873: tui joukko, jolloin kuitenkin useampia miehiä jäi yöksi päivä-
13874: työpirttiin , isännän vastausta odottamaan".
13875:        Maanantaina alkoi lakko määrättyyn aikaan klo 9,
13876: kun mitään vastausta ei kuulunut. Niitä palvelijoita, jotka
13877: eivät olleet lakkoon yhtyneet, pakoitettiin siihen nyt. Pie-
13878: niä joukkoja lakkolaisia liikkui alituisesti kartanon lähei-
13879: syydessä ,järjestystä ylläpitämässä" suurlakossa noudate-
13880: tun tavan mukaan. Niskoitteleville selitettiin, että nyt val-
13881: litsee ,nyrkki-valta ja korpi-laki". Seuraavinakio päivinä
13882: koettivat lakkolaiset estää ja häiritä maanviljelystöitten
13883: suorittamista. Lakon keskustana oli kartanon , taks-
13884: värkkipirtti", jossa joukko lakkolaisia aina majaili, huoli-
13885: matta siitä että Vesilahden nimismies Bergius, jonka tilan-
13886:  haltija oli paikalle kutsunut, useita kertoja kehoitti heitä
13887: joko menemään työhön tai poistumaan.
13888:        Vasta keskiviikkona iltapäivällä, kun riittävä polisi-
13889: voima saapui kartanoon, saatiin järjestys palautetuksi.
13890: Vielä torstaina, toukok. 24 p., uudistuivai metelit, kun suuri
13891:  joukko väkeä, mukana naisia ja alaikäisiäkin, mainitun
13892: Leskisen johdolla taas saapui Laukan kartanon pääraken-
13893: nuksen eteen vaatimuksiaosa uudistamaan. Tälle kulkueelle
13894: ilmoitettiin tilanhaltijan puolesta, joka itse ei ollut kotona,
13895: että hän kyllä on valmis keskustelemaan omien torpparien,
13896: mutta ei millään ehdolla sivullisten kanssa.
13897:        Lakko oli siis täysin puhjennut ilman että asiapuolet
13898: olisivat edes keskustelleet riidan syistä. Sovittelijana esiintyi
13899: kyllä heti alussa piirin nimismies Bergius, joka huomautti
13900: torppareille, että heidän vaatimuksiensa täyttäminen vähässä
13901:  ajassa oli mahdoton, sekä vastoin aikaisempia välipuheita
13902: ja paikkakunnalla vanhastaan totuttua työtapaa ja järjes-
13903: tystä. Hän myöskin kehoitti heitä sovinnollisuudessa ha-
13904: 
13905:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
13906:     1907 -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 29
13907: 
13908: kemaan oikaisua niissä kohdin, joissa he luulivat syytä
13909: olevan ja he lain ja kohtuuden perusteella voivat saa-
13910: vuttaa.
13911:        Toukok. 26 p. päättivät lakkolaiset tilanhaltijalle lä-
13912: hettää seuraavat lisävaatimuksensa:
13913:        , 1:o. Minkään laista torppari häätöä ei saa tapahtua
13914: lakko syiden tähden. Lakossa olevia värkkäreitä ei saa
13915: erottaa.
13916:        2:o. Lakkopetturit olkoonpa keitä tahansa on ero-
13917: tettava.
13918:        3:o. Verorästiä jota lakon aikana tulee ei tehdä.
13919:        4:o. Oikeuden käyntiä ei saa syntyä ja jos anne-
13920: tuista haasteista tulee sakkoa - niin on isännistön ne
13921: maksettava kuluineen.
13922:        5:o. Kaikki lakon aikana eroitetut työntekijät otet-
13923: tava takaisin ja maksettava täysi palkka lakon ajalta."
13924:        Toukok. 29 p. kävi lakkolaisten puolelta valittu kolme-
13925: miehinen lähetystö, paikkakunnalle saapuneen torpparien
13926: keskustoimikunnan jäsenen, J. Merisen johdolla tilanhalti-
13927: jan puheilla, pyytäen vastausta torpparien tekemiin sekä
13928: entisiin että äskenmainittuihin vaatimuksiin ja tarjoutuen
13929: sovitteluihin. Yritys ei kuitenkaan johtanut mihinkään
13930: päätökseen.
13931:        Heti lakon puhjettua oli tilanhaltija ryhtynyt oikeuden-
13932: käyntiin tapahtumien johdosta. Kun kehotusta saapumaan
13933: työpäiviä suorittamaan ei torpparien puolesta nouda-
13934: tettu, haastettiin suurin osa lakkoon ryhtyneistä torppa-
13935: reista oikeuteen. Kihlakunnanoikeudessa käsiteltiin lakon
13936: johdosta aiheutuneet jutut välikäräjillä, jotka alkoivat kesäk.
13937: 2 p. ja päättyivät heinäk. 18 p. Loput lakkolaisista tuo-
13938: mittiin 6 p. lokak. 1906 ja 5 p. heinäk. 1907.
13939:        Oikeudessa esitettiin torpparien puolelta, että Lau-
13940: kossa oli vallinnut epäkohtia, jotka olivat saattaneet torp-
13941:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
13942: 30 1907 -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
13943: 
13944: parit tyytymättömiksi, mutta joista suuri osa vasta nyt
13945: tuotiin julkisuuteen;
13946:        että torpparit olivat vasta palkollistensa pakotuksesta
13947: lakkoon ryhtyneet;
13948:        että tilanhaltija oli tehnyt lakon välttämättömäksi,
13949: kun hän oli kieltäytynyt ryhtymästä asiasta keskusteluun; ja
13950:       että lakko oli mitä läheisimmässä yhteydessä silloi-
13951: sen työväenliikkeen kanssa, jonka todistamiseksi viitattiin
13952: muihin, samaan aikaan puhjenneisiin torppari-lakkoihin.
13953:        Torpparien asiamies vaati siis kanteen kumoamista
13954: ja tilanhaltijan veivoittamista korvaamaan vastaajien oikeu-
13955: denkäyntikulut asiassa sekä katsoi, että vuokramiesten
13956: lakko joka tapauksessa oli tapahtunut asianhaarain ollessa
13957: melkoisesti lieventäviä, joten lakkoa tuomittaessa olisi
13958: sovellutettava Maanvuokralain 44; §. Torpparit pyysivät
13959: jutun . lykkäämistä todistusten esittämiseksi heitä kohdan-
13960: neista vääryyksistä.
13961:        Niissä tapauksissa, missä vastaaja tahtoi esittää to-
13962: distusta muista seikoista kuin niistä, jotka kohdistuivat
13963: häneen itseensä tai hänen hallitsemaansa maahan, ei kihla-
13964: kunnanoikeus katsonut näiden seikkojen vaikuttavan hänen
13965: asiansa päättämiseen, vaan hylkäsi sen johdosta tehdyn
13966: lykkäysanomuksen. Sitä vastoin lykättiin ne jutut, joissa
13967: vastaaja tahtoi todistaa häntä itseään kohdanneita vää-
13968: ryyksiä, toisiin käräjiin, jolloin semmoista todistusta ei
13969: kumminkaan esitetty.
13970:        Julistamassaan päätöksessä katsoi kihlakunnanoikeus,
13971: että torpparit eivät olleet esittäneet laillista syytä kiel-
13972: täytymiselleen vuokrasopimuksen täyttämisestä ja että
13973: tämä ei ollut tapahtunut lieventävien asianhaarain valli-
13974: tessa, varsinkin kun torpparit eivät, kuten heidän olisi
13975: pitänyt tehdä, olleet käyneet isäntänsä luona esittämässä
13976: niitä epäkohtia, jotka heidän mielestänsä kaipasivat kor-
13977: jauksia, ja kun isäntä niin muodoin ei ollut kieltäytynyt
13978:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
13979:    1907 -V. M. -    Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 31
13980: 
13981: tarpeellisia korjauksia toimeenpanemasta, jonka vuoksi
13982: oikeus velvoitti torpparit viimeistään seuraavan heinäkuun
13983: 15 p:nä muuttamaan torpistaan.
13984:         Asiamiehensä kehotuksesta vetosivat torpparit tyy-
13985: tymättöminä kihlakunnanoikeuden päätöksestä Turun ho-
13986: vioikeuteen, esittäen vetokirjelmässään, että he olivat kih-
13987: lakunnanoikeudessa tahtoneet tueksi kieltäytymiselleen vero-
13988: velvollisuuden täyttämisestä esittää sekä laillisia syitä että
13989: lieventäviä asianhaaroja, vaikkei niitä oltu tahdottu ottaa
13990: huomioon, vielä vähemmin annettu tilaisuutta niiden to-
13991: teuttamiseksi. Myöskin oli kaikkien Laukan alustalaisten
13992: puolesta tilanhaltijalle kyllä esitetty parannusvaatimuksia,
13993: mutta tämä oli niihin vastannut: En ryhdy kaikkien kanssa
13994: mihinkään keskusteluihin. Vetoojat anoivat tämän vuoksi,
13995: että joko kihlakunnanoikeuden päätös kumottaisiin tai
13996: että asia lykättäisiin kihlakunnanoikeuden uudelleen tut-
13997:  kittavaksi. Turun hovioikeus ei ole asiassa päätöstään
13998: vielä antanut.
13999:         Toisen oikeudenkäyntijutun oli tilanhaltija nostanut
14000: erityisiä lakkotapahtumiin sekaantuneita henkilöitä vastaan,
14001:  vaatien heitä edesvastaukseen kotirauhan häiritsemisestä,
14002:  solvauksesta ja lakkoon yllyttämisestä. Heinäk. 19 p.
14003:  1906 antamassaan päätöksessä tutki kihlakunnanoikeus
14004:  lailliseksi tuomita edellä mainitun V. Leskisen kotirauhan
14005:  häiritsemisestä yhden kuukauden vankeuteen sekä sol-
14006:  vauksesta vetämään sakkoa 150 mkaa, jotka rangaistuk-
14007:  set yhdistettiin yhden kuukauden 15 päivän vankeudeksi,
14008:  sekä kaikkiaan 25 muuta henkilöä kotirauhan häiritsemi-
14009:  sestä pidettäväksi vankeudessa eri pitkät ajat, vaihdellen
14010:  1 kuukaudesta 1 kuukauteen 20 päivään. Syytös siitä
14011:  että vastaajat olisivat uhkauksilla pakoittaneet kantajan
14012:  työväkeä työlakkoon kumottiin, koska oikeat asianomis-
14013:  tajat tästä eivät olleet syytästä tehneet. Mainitsemillaan
14014:  syillä kumosi oikeus muut syytökset. Sitä paitsi tuomittiin
14015:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
14016: 32 1907 -   V. M. -   Villikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14017: 
14018: vastaajat 400 markalla korvaamaan kantajan oikeuskäynti-
14019: kustannuksia. Tuomituista oli 17 henkilöä 16-24 vuoden
14020: ijässä. Niitä oli 1 lampuoti, 4 torpparia, 11 lampuodien
14021: ja torpparien poikia sekä 13 renkiä ja muuta työmiestä.
14022:        Sitä paitsi on kihlakunnanoikeus 6 p. maalisk. 1907
14023: tuominnut mainitun vuoden alussa vielä lakossa olevat
14024: torpparit suorittamaan tilanhaltijalle verorästinsä siihen
14025: päivään saakka kun heidät oli hallitsemistaosa torpista
14026: poishäädetty. Koska Valiokunta on mietintöön liitetyssä
14027: taulukossa käyttänyt samaa rahavastiketta päivätöistä kuin
14028: kihlakunnanoikeuden päätöksessä on määrätty, nimittäin
14029: hevospäivätyöstä 4 ja jalkapäivätyöstä 2 markkaa, ansait-
14030: see mainita, että torpparit tästä päätöksestä vetosivat Turun
14031: hovioikeuteen valittaen tämän hinnan vallan liialliseksi ja
14032: kohtuuttomaksi sekä huomauttaen m. m., että jalkapäivä-
14033: työt on voinut suorittaa vaimoväkikin. Tämäkin puoles-
14034: taosa selvästi osottaa, että Valiokunnan taulukkoliitteessä
14035: esittämät vuokramaksut on arvioitu liian korkeiksi.
14036:        Lakkoon oli sen alussa ottanut osaa kaikkiaan 115
14037: mainittujen kartanoiden alustalaista. Näistä oli kuitenkin
14038: 30, useimmat jo lakon alkuvaiheissa, luopunut ja sovit-
14039: tuaan tilanhaltijan kanssa ryhtynyt jälleen työhön.
14040:        Samana päivänä kun kihlakunnanoikeus langetti tuo-
14041: mionsa kotirauhan rikkomisesta y. m., pitivät lakkolaiset
14042: kokouksen, jossa he päättivät 3-miehisen lähetystön kautta
14043: tehdä uuden yrityksen sovittelun aikaansaamiseksi. Uudessa
14044: kokouksessa heinäk. 28 p. hyväksytty, tätä varten laa-
14045: dittu kirjelmä sisälsi 12 pykälää ja uudisti pääasiassa,
14046: tosin vähemmin loukkaavassa muodossa, kaikki entiset
14047: vaatimukset, jota paitsi uusia ehtoja oli tullut lisää, tar-
14048: koittaen äsken langenneitten tuomioitten kautta uhkaavien
14049: toimenpiteitten peruuttamista, tilanomistajan veivoittamista
14050: jättämään kaikki vastaisuudessa syntyvät riitaisuudet torp-
14051: parien kanssa sovinto-oikeuden ratkaistaviksi y. m. Tätä
14052:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
14053:     1907 -   V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 33
14054: 
14055: kirjelmää perille viemään oli valittu 3 sukukartanon alus-
14056: talaista, joten lakkolaiset noudattivat tilanhaltijan ennen
14057: lausumaa vaatimusta. Tilanhaltija ei kumminkaan hyväk-
14058: synyt asetettuja ehtoja. Tämä ensimmäinen välitön ja asial-
14059: linen sovitteluyritys raukesi siis tyhjiin ja lienee samalla
14060: ollut viimeinen.
14061:        Tuntuu ensi silmäyksellä oudolta, että lakkolaiset
14062: juuri sillä hetkellä kun heidän asiansa oikeudenkäynnin
14063: kautta oli saanut ilmeisen käänteen heille epäedulliseen
14064: suuntaan, riensivät ei ainoastaan alleviivaamaan kaikki
14065: entiset vaatimuksensa, vaan niihin vielä lisäämään uusia,
14066: kylläkin laajalle tähtääviä. Luulisi, että he ainakin nyt
14067: olisivat voineet luopua esim. semmoisesta vaatimuksesta
14068: kun että kartanon työnjohtaja olisi erotettava toimestaan
14069: ,milloin työväki sitä vaatii". Että niin ei tapahtunut, osot-
14070: taa kouraantuntuvasti sitä kevytmielisyyttä ja asiantunte-
14071: misen puutetta, mitä kaiken aikaa huomaa tämän lakon
14072: johdossa.
14073:        Asia on ymmärrettävissä ainoastaan, jos ottaa huo-
14074: mioon, että lakkolaisten sivistyskanta yleensä ei ollut taval-
14075: lista torpparien 'sivistystä korkeampi ja että heidän kykynsä
14076: arvostella tällaisia kysymyksiä oli hyvin kehittymätön. Tulee
14077: vielä muistaa, että lakosta ensi kädessä näytti olevan va-
14078: hinkoa ainoastaan isännälle, kun vuokramiehet taas nautti-
14079: vat etujansa vähentämättä, mutta lisäksi saivat suuret
14080: määrät työpäiviä ilmaiseksi. Kaukana siitä, että torppa-
14081: rien keskustoimikunta olisi vakavasti huomauttanut niistä
14082: seuraamuksista, jotka jatkuva lakko epäilemättä tuottaisi
14083: mukanaan, eivät lakkolaiset tiettävästi siltä taholta saaneet
14084: mitään oikeaan johtavaa neuvontaa osakseen. Sen sijaan
14085: oli lakkolaisiin vahvistamalla vahvistettu se usko, että hää-
14086: töjä ei tarvitse pelätä ja että joka tapauksessa hallitus tai
14087: ,yhteiskunta" viime hädässä on pakoitettu ehkäisevästi
14088: astumaan väliin, jos semmoisia tulisikin kysymykseen.
14089:      Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 4.                3
14090: 34 1907 - V. M. - Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14091: 
14092:        Tähän käsitykseen antoi mahdollisesti tukea se tosi-
14093: seikka, että kului useampia kuukausia ilman että todelli-
14094: suudessa mihinkään pakkokeinoihin olisi ryhdytty. Sitä
14095: suurempi oli sen vuoksi mielten kuohu, kun tilanhaltija
14096: marraskuulla 1906, asetettuaan lain vaatiman takauksen
14097: siltä varalta että hovioikeus kumoaisi kihlakunnanoikeu-
14098: den päätöksen, ryhtyi häätötoimenpiteisiin 11 torpparia
14099: vastaan.
14100:        Näitä häätöjä ei kuitenkaan voitu panna toimeen,
14101: sillä ensimmäiseen torppaan, jossa tositoimiin ryhdyttiin,
14102: kokoontui siksi paljon , katselijakansaa", joka melua-
14103: malla, solvaisemalla jopa käsivoimaa käyttämällä häiritsi
14104: toimitusta, että katsottiin parhaaksi sillä kertaa jättää yri-
14105: tys sikseen. Itse asiassa olisi häätöjen toimeenpaneminen
14106: riittämättömällä poliisivoimalla helposti aikaansaanut va-
14107: kavia selkkauksia, sillä häätöpäivän illalla pidettiin Tel-
14108: kän torpassa kokous, jossa joukko lakkolaisia päätti seu-
14109: raavana päivänä miesvoimalla ,palauttaa" häätäjät.
14110:        Vasta Tammikuun puolivälissä toimeenpantiin sitten
14111: 20 ensimmäistä häätöpäätöstä. Tätä katsomaan oli saa-
14112: punut paljon väkeä, joukossa sanomalehtien kirjeenvaih-
14113: tajia ja muita kaupunkilaisia. Nytkin lienee ollut tarkoi-
14114: tus häiritä toimitusta, mutta poliisivoima oli siksi suuri
14115: ettei siitä tullut mitään. Nämät häädöt herättivät syystä
14116: tavatonta huomiota kautta maan. Ja kymmenien kotien
14117: hävittäminen yhdellä kertaa onkin meidän päiviemme yh-
14118: teiskunnassa jotakin kuulumatonta. Ei tarvinne suinkaan
14119: olla ollut toimituksessa itse saapuvilla ymmärtääksensä
14120: sitä katkeruutta ja surua, joka syntyi noitten kova~
14121: onnisten raatajain rinnoissa, kun heidän vanhat kotinsa
14122: tehtiin asumattomiksi, liede kylmeni, kaikki askareet kes-
14123: keytettiin, vainiot joutuivat vieraille ja he itse mieron-
14124: tielle. Laukon häädöt ovat herättäneet tuskallisia tun-
14125: teita ei ainoastaan vähäväkisissä, vaan myöskin suuressa
14126:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
14127:     1907 -V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 35
14128: 
14129: osassa parempiosaisiakin. On kyllä mahdollista, että
14130: monet kohdat tässä toimituksessa on julkisuudessa esi-
14131: tetty vieläkin synkemmiksi kuin mitä ne todellisuudessa
14132: olivat. Esimerkkinä huomautettakoon, että erinomaisia
14133: pakkasia, joista sanomalehdet tiesivät kertoa, ei ollut hää-
14134: töjä toimitettaessa - nehän sattuivat vasta kohta sen jäl-
14135: keen. Mutta kokonaiskuva ei siitä paljoa muutu, eikä
14136: olevissa oloissa sekään paljoa todista häätötoimitusten
14137: luonteesta, että häädettyjen puolelta ei ole laillista syy-
14138: töstä nostettu siitä, että toimimiehet olisivat valtarajansa
14139: rikkoneet.
14140:        Mitään velvoittavaa voimaa ei lakkolaisten puolelta
14141: häätötoimitukselle kumminkaan tunnustettu. Useimmat,
14142: jollei kaikki, häädetyt palasivat kohta autioihin asuntoi-
14143: hinsa. Uudestaan heidät häädettiin taas huhtikuun lo-
14144: pussa ja toukokuun alussa, jolloin häätö-tuomio pantiin
14145: toimeen useimpien muittenkin lakkoon ryhtyneitten torppa-
14146: rien suhteen. Nytkin palasivat asukkaat, korjasivat asun-
14147: tonsa, suorittivat toukotyöt ja häädettiin taas. Yksi-
14148: tyisissä tapauksissa uudistettiin häätö samassa torpassa
14149: kuusikin kertaa. Täten tuli asuntojen hävitys perinpoh-
14150: jaisemmaksi kuin mitä muuten olisi ollut tarpeellista.
14151:        Kaikkiaan häädettiin talven ja kevään kuluessa 4
14152: lampuotia, 71 torpparia ja 2 mäkitupalaista, yhteensä 77
14153: sukutilan alustalaista. Koko häädetty väestö käsittää yli
14154: 400 henkilöä. Muutamat heistä ovat kuitenkin myöhem-
14155: min yksityisesti sopineet tilanhaltijan kanssa ja siten
14156: saaneet tilansa takaisin entisillä ehdoilla. Sillä vaikka
14157: tilanhaltija maalisk. 25 p. oli julkisesti ilmoittanut, ettei
14158: hän enään tahdo ryhtyä lakkolaisten kanssa mihinkään
14159: sovitteluihin, ilmoitettiin hänen puolestaan säännölli-
14160: sesti ennen jokaisen häädön toimeenpanoa, että torppari
14161: saapi jäädä paikalleen, kun hän suostuu menemään työ-
14162: 
14163:       Maatalousvaliokunnan mietint(J N:o 4.
14164: 36 1907 -V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14165: 
14166: hön, ja tällaisia sovintoja tehtiin vielä verrattain myöhään
14167: kesällä 1907:kin.
14168:        Asunnottomaksi joutunut väestö asettui osittain lä-
14169: histöön sukutilan ulkopuolelle, osittain kesänajaksi tila-
14170: päisiin suojiin, latoihin y. m., joista heitä vielä uudelleen-
14171: kin on karkoitettu. Kuitenkin on tilanhaltija asettanut
14172: häädettyjen käytettäväksi yhden torpan rakennukset, mutta
14173: kukaan ei ole sinne pyrkinyt.
14174:    Mikäli autioiksi jääneitä torppia ei ole päätetty yhdis-
14175: tää naapuritorppaan, on niihin jo suurimmaksi osaksi
14176: otettu uusia asukkaita. Nämät ovat saaneet kukin torp-
14177: pansa vaan yhdeksi koevuodeksi, jonka kuluttua kuuluu
14178: olevan aikomus antaa pitempiaikaisia vuokrakirjoja. En-
14179: tisten vuokramiesten ja uusien tulokkaitten välit ovat tie-
14180: tenkin sangen kireät. Monenlaisia häiriöitä ja vahinkoja,
14181: jopa väkivaltaisuuksiakin on ilmennyt tämän johdosta,
14182: mutta niiden esittäminen lienee tässä yhteydessä tuskin
14183: tarpeellista.
14184:        Jo ensimmäisten häätöjen aikana, tammikuulla 1907,
14185: kehotti Hämeen läänin kuvernööri Tottijärven kunnallis-
14186: lautakuntaa voimassa olevan vaivaishoitoasetuksen mukai-
14187: sesti antamaan niille häädetyille, jotka sitä mahdollisesti
14188: tarvitsivat, sitä apua, jota kunta voimassa olevan Vaivais-
14189: hoitoasetuksen mukaisesti on velvollinen antamaan hädän-
14190: alaisille jäsenilleen. Tottijärven kunta, johon paitsi suku-
14191: tilaa ja sen alustalaisia, kuuluu vaan kymmenkunta pientä
14192: taloa, oli kuitenkin ilmeisesti kykenemätön tätä velvolli-
14193: suuttaosa täyttämään. Lakkolaisten kehoituksesta olikin
14194: kunta ristikkäin kuvernöörin mainitun kirjeen kanssa kään-
14195: tynyt tämän puoleen, anoen häntä ryhtymään toimen-
14196: piteisiin
14197:        että häädöt, ainakin talven aikana, lakkautettaisiin,
14198:        että jo häädetyille annettaisiin tilaisuus ainakin tal-
14199: ven ajaksi korjata huoneensa, jotta voisivat niissä asua ja
14200:       Maatalousvaliokunnan mietint6 N:o 4.
14201:     1907 - V. M. - Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta. 37
14202: 
14203:        että siinä tapauksessa että häätöjä yhä jatkettaisiin,
14204: häädetyille hankittaisiin asunto ja työtä.
14205:        Kuvernööri ei tämän johdosta liene ryhtynyt muu-
14206: hun toimenpiteesen, kun että hän sukutilan haltijalle toi-
14207: mitti ruotsinkielisen käännöksen kunnan kirjeestä.
14208:        Myöskin Hallitus katsoi myöhemmin, huhtikuulla
14209: 1907, tarpeelliseksi läänin kuvernöörin kautta muistuttaa
14210: Vesilahden ja Tottijärven kuntia täyttämään velvollisuu-
14211: tensa hädänalaisten häädettyjen suhteen.
14212:        Koska kuitenkin näistä kehoituksista huolimatta Tot-
14213: tijärven kunta oli yhtä kykenemätön kuin ennenkin ase-
14214: tuksenmukaista velvollisuuttaosa täyttämään, päättivät lak-
14215: kolaiset elokuussa 1907 uudestaan kääntyä läänin kuver-
14216: nöörin puoleen pyynnöllä, että Hallitus ryhtyisi lakossa ole-
14217: vien ja siitä syystä häädettyjen sukutilan alustalaisten asunto-
14218: pulaa korjaamaan, koska muuten on pelättävissä, että
14219: suuri ihmisjoukko jääpi ilman suojaa talven selkään.
14220:        Tämän Tottijärven kunnan puoltaman anomuksen
14221: johdosta on Senaatti äskettäin määrännyt kuvernöörin
14222: asettamaan torpparien tilan tutkimista varten yhdessä
14223: Tottijärven kunnallislautakunnan kanssa 5-miehisen toi-
14224: mikunnan, jonka puheenjohtajaksi senaatti on määrännyt
14225: v. t. vaivaishoidontarkastajan F. Malmbergin. Samalla
14226: on senaatti määrännyt, että pahimmassa asuntopulassa
14227: oleville henkilöille on väliaikaisesti luovutettava asuttaviksi
14228: Urjalan ja Tuusulan reservikomppanian rakennukset.
14229:        Yksi niitä muistutuksia, jotka lähetekeskustelussa teh-
14230: tiin hallituksen kantaa vastaan tässä asiassa, oli se, että hal-
14231: litus ei tarpeellisella tarmolla ollut ryhtynyt toimenpiteisiin
14232: sovittelun aikaansaamista varten riitapuolten välillä. Hal-
14233: lituksen toiminnasta tässä suhteessa on valiokunnan tie-
14234: toon tullut seuraavaa.
14235:        Niinkuin jo eduskunnassa ilmoitettiin, on hallituksen
14236: jäsenten puolelta yksityisesti koetettu taivuttaa toista riita-
14237:       Maatalousvaliokunnan mietint6 N:o 4.
14238: 38 1007 - V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14239: 
14240: puolta sovitteluun, mutta turhaan. Tällaisia epävirallisia
14241: kehotieluita lienee itse asiassa tapahtunut useampiakin
14242: aina syksystä saakka v. 1906.
14243:       Siviilitoimituskunnan päällikön kehotuksesta kävi
14244: Hämeen läänin kuvernööri joulukuulla 1906 TotHjärvellä
14245: ja koetti saada sovittelua aikaan ehdottaen lakkolaisille
14246: sovinto-oikeuden asettamista, johon hallitus määräisi puo-
14247: lueettoman puheenjohtajan. Vaikka lakkolaiset ensin tä-
14248: hän suostuivat, ilmoittivat he myöhemmin tilanhaltijan
14249: asiamiehelle Tampereella, että he alistuvat sovinto-oikeu-
14250: den päätöksen alle ainoas.taan jos se on yksimielinen.
14251: Tietysti asia sillä kertaa jäi sikseen.
14252:        Alkuvuodella 1907 tekivät lakkolaiset itse, sittenkun
14253: häädöt olivat alkaneet, yrityksen samaan suuntaan. Maa-
14254: liskuulla jätettiin Tottijärven torpparien ammattiosaston
14255: puolesta Keis. Senaattiin kirjelmä, jossa anottiin, että joku
14256: puolueeton, maatalousoloja täysin tunteva henkilö mää-
14257: rättäisiin ottamaan selkoa riitaisuuksien syistä sukukarta-
14258: non alueella sekä välittämään sovinnon aikaansaamista
14259: tilanhaltijan ja hänen alustalaistensa välillä. Tämän ano-
14260: muksen johdosta K. Senaatti ensin yksityisesti erään Se-
14261: naatin jäsenen, sitten virallisesti asianomaisen esittelijän
14262: kautta huhtikuulla kääntyi tilanhaltijan puoleen kysymyk-
14263: sellä suostuisika hän puolestaan edellä esitettyyn ehdo-
14264: tukseen. Tilanhaltija kuitenkin ilmoitti samaa, mitä hän
14265: vähä aikaisemmin oli Tottijärven kunnallekin tiedoksi an-
14266: tanut, nimittäin ettei hän tahtonut ruveta sovitieluihin
14267: lakon tehneiden alustalaistensa kanssa. Koska näin ollen
14268: välittäjän määrääminen K. Senaatin mielipiteen mukaan
14269: ei johtaisi mihinkään tulokseen, ei Senaatti päätöksessään
14270: 15 p. huhtikuuta 1907 katsonut anomuksen voivan antaa
14271: aihetta siinä pyydettyyn toimenpiteeseen.
14272:        Muitakin sovitteluyrityksiä lienee asiassa tehty.
14273:        Samaan aikaan kun viimeksi mainittu sovittelu-yri-
14274:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
14275:     1007 -   V. M. - Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta. 39
14276: 
14277: tys, viritettiin lakkolaisten alotteesta kysymys sukutilan
14278: lunastamisesta valtiolle, joka kysymys sittemmin lähinnä
14279: on aiheuttanut Laukan riitaisuuksien esille ottamisen
14280: Eduskunnassa. Lakon tehneet alustalaiset pyysivät ensin
14281: Tottijärven kunnan lausuntoa asiassa. Maalisk. 25 p.
14282: lausui kuntakokous yksimielisenä vakaumuksenaan, että
14283: kunnan asutukselle ja yleiselle hyvinvoinnille olisi suuri ta-
14284: loudellinen hyöty siitä että sukutila tulisi Suomen valtion
14285: omaksi. Samaan kokoukseen oli kumminkin tilanhaltijan
14286: asiamies jättänyt kirjallisen tiedonannon, jossa ilmoitettiin,
14287: että sukutilan haltija ei millään ehdolla ryhdy mihinkään
14288: neuvotteluihin tai sopimuksiin sukukartanon myymisestä
14289: Tottijärven kunnalle, koska hän tilaa myytäessä aikoo eh-
14290: tona määrätä, että ne torpparit, jotka yhä niskottelevat
14291: velvollisuuksiensa täyttämisessä, eivät saisi tilaa jaettaessa
14292: siitä mitään osaa, vaikka olisivatkin halukkaita määrättä-
14293: vää lunastusta vastaan osia itselleen lunastamaan. Sitä
14294: paitsi ilmoitti asiamies, että vaikka tilanhaltija ei enää
14295: tahdo n. k. lakkolaisten kanssa ryhtyä mihinkään sovit-
14296: teluihin, hän kuitenkin niitten torpparien suhteen, jotka
14297: heti ryhtyvät täyttämään torpparivelvollisuuksiaan ja joko
14298:  maksavat rästit tai niistä asettavat takauksen, ei tahdo
14299:  määrätä ylempänä mainittua ehtoa, vaan jääpi heille mah-
14300:  dollisuus ryhtyä sovitteluihin tulevan ostajan kanssa vil-
14301:  jelemiensä maitten lunastamisesta itsenäisiksi tiloiksi. Ni-
14302:  menomaan lisättiin, että tällä ei tarkoitettu häätöjen pe-
14303:  ruuttamista, vaan olisivat ne täytäntöön pantavat
14304:         Asia sai tämän kautta jonkun verran uuden kään-
14305:  teen. Tottijärven torppariammattiyhdistys pyysi näet Tot-
14306:  tijärven ja Vesilahden kuntia tekemään alamaisen ano-
14307:  muksen, että, koska tilanhaltija kuuluu olevan myöntyväi-
14308:  nen tilansa myymään, valtio ostaisi sen sittemmin halul-
14309:  listen viljelijäin kesken jaettavaksi. Tämän suuntaisia
14310: 
14311:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 4.
14312: 40 1907 -   V. M. - Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14313: 
14314: päätöksiä tekivät sitten Vesilahden kunta 9 p. ja Tottijär-
14315: ven kunta 16 p. huhtikuuta.
14316:         Asia käsiteltiin K. Senaatin Talousosaston istun-
14317: noissa 28 p. toukok. sekä 8 ja 14 p. kesäkuuta 1907,
14318: jolloin Senaatissa esiintyi eri mielipiteitä. Kamaritoimi-
14319: tuskunnan päällikkö, senaattori Ignatius lausui, että, koska
14320: on epäilyksen alaista, voiko hallitus asianomaisten pyyn-
14321: nöstäkään kumota tahi muuttaa sellaisen fideikomissi-
14322: säädöksen määräyksiä, jonka tekijä ei enää ole elossa,
14323: puheenalainen hakemus, joka ei edes ollut oikean asian-
14324: omistajan tekemä, olisi hylättävä. Kun kuitenkin fidei-
14325: komissilaitos yleensä, kansantaloudelliselta kannalta kat-
14326: sottuna, on maalle epäedullinen, tahtoi senaattori tässä
14327: yhteydessä Senaatin harkittavaksi jättää, oliko Senaatilla
14328: syytä ryhtyä toimenpiteisiin lainlaadintaa varten siihen
14329: suuntaan että sukutiloja tahi niiden osia voitaisiin myydä.
14330:         Senaattorit Vegelius, Castren ja Gripenberg olivat
14331: yhtä mieltä senaattori Ignatiuksen kanssa.
14332:         Senaattori Ståhlberg oli sitä mieltä, että Hallitsija voi
14333: asianomaisten pyynnöstä pätevän syyn ilmaantuessa antaa
14334: luvan sukutilasäädöksen muuttamiseen, ja että K. Senaatti,
14335: jos se pitäisi sellaisen tilan valtiolle lunastamisen suota-
14336: vana, voi muun muassa kunnan hakemuksesta, jonka
14337: etuja ja oloja asia syvälti koskee, jopa omasta alottees-
14338: taankin sukutilan haltijalta tiedustella, suostuisiko tämä
14339: puolestaan luovuttamaan tilan valtiolle. Sen muodollisen
14340: seikan tähden, että hakija ei jo ennakolta ollut esittänyt
14341: selvitystä tilanhaltijan suostumuksesta tilan lunastamiseen,
14342: saattoi Senaatti tosin vetäytyä asiaa tutkimasta, vaan si-
14343: ten sen ei suinkaan tarvinnut tehdä, semminkin kun asian
14344: tärkeys ja arkaluontoisuus vaativat siinä, mikäli mahdol-
14345: lista, täyttä selvyyttä. Mutta tätä nykyä ei kuitenkaan senaat-
14346: torin mielestä voitu valtion puolesta ryhtyä toimiin Lau-
14347: kon ja Tottijärven sukutilan valtiolle lunastamiseen tilan-
14348:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
14349:     1907 -   V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 41
14350: 
14351: haltijan ja hänen alustalaistensa kesken parastaikaa vireillä
14352: olevan työriidan tähden, eikä Senaatin sentähden myös-
14353: kään ollut syytä kääntyä tilanhaltijan puoleen kysymyk-
14354: sellä, olisiko hän halukas luovuttamaan tilan valtiolle ja
14355: alamaisuudessa hakemaan sitä varten tarvittavaa lupaa
14356: sukutilasäädöksen muuttamiseen. Asian niin ollen senaat-
14357: tori katsoi, että K. Senaatti mainituista syistä ei voinut
14358: esillä olevaan hakemukseen suostua.
14359:        Senaattori Stjernvall katsoi, koska Laukon ja Totti-
14360: järven allodisätereitä ja niiden alle kuuluvia rälssitiloja
14361: fideikomissin peruskirjan mukaan ei, niin kauan kuin ne
14362: ovat fideikomissina, saa pienentää tai muulla tavalla muut-
14363: taa eli luovuttaa, vaan ovat pidettävät kokonaisena jaka-
14364: mattomana omaisuutena siihen asti kunnes ne, jos ei ole
14365: olemassa ketään miehistä jälkeläistä vapaaherrallisessa
14366: suvussa Standertskjöld-Nordenstam eikä samoin suvussa
14367: Standertskjöld, ovat fideikomissin peruskirjan mukaan
14368: perinnönjaon alaisina yleisen lain mukaan, ettei asiain
14369: näin ollen mitään lausuntoa puheenaolevan hakemuksen
14370: johdosta tarvittu.
14371:        Senaattori Nybergh katsoi kysymyksen sukutilan
14372: muuttamisesta, koska sitä ei ollut nostanut sukutilan hal-
14373: tija, ei antavan aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
14374:        Talousosaston varapuheenjohtaja, senaattori Mechelin,
14375: yhtyi senaattori Nyberghin lausuntoon.
14376:        Mitä tuli kysymykseen, joka tämän asian yhteydessä
14377: oli nostettu sukutiloja koskevasta lainsäädännöstä, olivat
14378: muut talousosaston jäsenet samaa mieltä kuin senaattori
14379: Ignatius, paitsi senaattori Stjernvall, jolla hänelläkään ei
14380: ollut mitään sitä vastaan että se otettaisiin käsiteltäväksi.
14381:        Senaattori Ignatiuksen, Senaatin enemmistön kan-
14382: nattama mielipide tuli siis K. Senaatin päätökseksi asiassa.
14383: 
14384: 
14385: 
14386:      Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
14387: 42 1907 -   V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14388: 
14389:        Näin on Valiokunta tullut Laukon lakon surullisen
14390: historian loppuun. Se ei voi olla herättämättä sääliä
14391: niitä kohtaan, jotka siihen ovat ottaneet osaa. Tämä
14392: sääli kohtaa luonnollisesti etupäässä Laukon alustalaisia.
14393:        Niinkuin edellisestä käy selville, on Valiokunta tullut
14394: siihen päätökseen, että lakkoliike ei aiheutunut vastasyn-
14395: tyneistä epäkohdista tai äsken harjoitetuista vääryyksistä,
14396: jotka olisivat sillä hetkellä erityisesti ärsyttäneet alusta-
14397: laisia ajattelemattomiin tekoihin. Ei myöskään saattanut
14398: olla puhetta mistään yleisestä taloudellisesta ahdinkotilasta
14399: alustalaisten keskuudessa, tahi siitä että nämä verrates-
14400: saan omia olojaan siihen, mitä lähiseudun karianoissa
14401: oli tavallista, olisivat tunteneet itsensä osapuoliksi ja siis
14402: ryhtyneet lakkoon toivossa saada itsellensä etuja, joita
14403: heidän kaltaisillaan muualla jo oli. Syitä lakon tekemiseen
14404: esiintuotiin osaksi vasta lakon jälkeen, ja useimmat niistä
14405: olivat siksi vähäisiä tai siksi vanhoja, että ne eivät enää
14406: voineet vaikuttaa tekoon, joka oli niin epätoivoinen että
14407: sen kautta jo saavutettu taloudellinen hyvinvointi ja toi-
14408: meentulo pantaisiin alttiiksi.
14409:        Torppareissa oli nähtävästi jo kauan kytenyt toivo-
14410: mus saada hallintaoikeutensa maahan vakaannutetuksi.
14411: Heidän varallisuutensa antoi heille kyllä tarpeellisen sel-
14412: känojan ja tämän toivomuksen toteuttaminen tuntui nyt
14413: muuttuneissa valtiollisissa oloissa olevan lähempänä kuin
14414: ennen, mutta vuokramiehet olivat siksi kehittymättömiä, ettei-
14415: vät pystyneet asiallisesti arvostelemaan pyrintöjensä mah-
14416: dollisuutta eikä myöskään oikeita keinoja muitten vaati-
14417: musteosa toteuttamiseksi. He olivat sen vuoksi erittäin
14418: alttiit kuulemaan semmoisia sivultavaikuttajia, jotka heille
14419: tarjosivat kaivattua johtoa.
14420: 
14421:      Mutta sukutilan haltijakaan ei näy voineen ymmärtää
14422: uuden ajan oikeutettujakaan vaatimuksia eikä sitä edes-
14423:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
14424:     1907 -   V. M. - Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta. 43
14425: 
14426: vastauksellista asemaa, johon kohtalo oli hänet asettanut.
14427: Jo se seikka, että tilanhaltija oli pysynyt vieraana alusta-
14428: laisilleen, oli muokannut Laukan maaperän sangen otol-
14429: liseksi lakkopuuhien kylvölle. Harvinaista lienee, että
14430: maanomistaja ei edes kykene keskustelemaan alustalais-
14431: tensa kanssa muuta kuin tulkin kautta. Sellaisissa oloissa
14432: joutuu toimeenpaneva valta kartanossa palkattujen henki-
14433: löitten käsiin, pienehköt riitaisuudet ratkaistaan isännän
14434: tietämättä, epäkohtia, sekä todellisia että luuloteltuja, syn-
14435: tyy ja jää korjaamatta, tyytymättömyys itää ja kasvaa
14436: kaikessa hiljaisuudessa; siitä ei aina isännälle edes
14437: ilmoiteta.
14438:         Että epäkohtia Laukossakin löytyi, sitä todistaa
14439: m. m. päivätyöpirtin tila. Semmoinen olisi tuskin ollut
14440: mahdollinen kartanon välittömässä läheisyydessä, ellei
14441: isäntäväen ja työväen välillä olisi ollut juopa.
14442:         Lakon vakavaan luonteeseen on pitkin matkaa vai-
14443: kuttanut se taipumattomuus, jota tilanhaltija alusta loppuun
14444: on osottanut suhteissansa lakkolaisiin. Se tosin ei oudok-
14445: suta, että tilanhaltija kieltäytyy ryhtymästä neuvotteluun,
14446: kun meluava väkijoukko, suureksi osaksi asiaan koko-
14447: naan kuulumattomia henkilöitä, yhtäkkiä ilmestyy hänen
14448: kotirauhaansa häiritsemään. Mutta kun hän sitten joh-
14449: donmukaisesti kieltäytyi neuvottelemasta torpparien val-
14450: tuutettujen kanssa siitäkin syystä, että heihin kuului joku
14451: sivullinenkin, niin tämä osottaa nykyajan taloudellisen elä-
14452: män oikeutettujen vaatimuksien ymmärtämättömyyttä. Ja
14453: kun tilanhaltija katsoo voivansa hylätä myöskin maan halli-
14454: tuksen tarjouksen ryhtyä sovittelun välittäjäksi riidassa, joka
14455: oli tuskastuttanut suurta yleisöä sen pohjakerroksia myöten,
14456:  niin tällaista itsepintaisuutta voidaan tuskin puolustaa.
14457: 
14458:     Edellisestä esityksestä lienee jo käynyt epäämättö-
14459: män selväksi, että ulkoapäin vaikuttavat voimat alusta pi-
14460:       Maatalousvaliokunnan mietin/(} N:o 4.
14461: 44 1907 -V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14462: 
14463: täen suuntautuivat ,Laukoo lääniin", järjestelmällisesti
14464: saattaen sikäläiset olot lakkotilaan ja pitäen sittemmin
14465: lakon johdon käsissään. Sosialidemokratisen puolueen
14466: toiminta selvästi osotti, että torpparilakkoja itsetietoisesti
14467: valmisteltiin monessa eri paikassa. Puolueen sanomaleh-
14468: distö tarmokkaasti ja ahkerasti toimi tähän suuntaan.
14469: Laukoo lakko julistettiin vasta sitten kun se oli alis-
14470: tettu asianomaisen keskustoimikunnan harkittavaksi. La-
14471: kon varsinaisena johtajana toimi eräs mainitun keskus-
14472: toimikunnan varajäsen ja yksi torpparien huomatuimpia joh-
14473: tomiehiä oli vuorostaan palvelija-ammattiosaston toimi-
14474: henkilönä.
14475:        Suuri on sen vuoksi sosialidemokratisen puolueen
14476: edesvastuu, sillä sen johtomiesten toiminnan seurauksia
14477: puheenaoleva Laukoo lakko ja sen tuottamat sanomatlo-
14478: mat kärsimykset lähes puoleen tuhanteen nousevalle köy-
14479: hyyteen vajoavalle kansanjoukolle epäilemättömästi suu-
14480: reksi osaksi ovat. Sosialidemokratiaa Suomessa ei sovi
14481: moittia siitä, että se järjesti torppareita ammattiyhdis-
14482:  tyksiin, edustajakokoukseen ja keskustoimikuntaan ja laati
14483:  heille ohjelman. Mutta tuo järjestäminen vei moititta-
14484:  viinkin tekoihin. Tampereen kokouksessa samoin kuin
14485:  sanomalt;hdistössäkin näet harjoitettiin sellaista yllytys-
14486:  tointa, joka ei ainoastaan poikennut siitä, mitä nykyi-
14487: sen yhteiskunnan katsantokannalta arvosteltuna täytyy
14488:  katsoa oikeaksi, mutta myöskin eräissä tärkeissä kohdin
14489:  sosialistienkin yleisesti hyväksytyistä periaatteista. Näi-
14490:  hin katsotaan näet sivistysmaissa kuuluvan ensiksikin
14491:  sen, että lakon kautta ei pidä hävittää omaisuutta, eri-
14492:  toten ei kansan elintarpeita. Senpä vuoksi sosialistien
14493:  johtomiehet ulkomailla erityisesti ovat varottaneet te-
14494:  kemästä muista kuin mitä pakoittavimmista syistä elon-
14495:  korjuulakkoja, jotka ihmisluonnollekin jo ovat tuiki
14496:  vastenmielisiä. Mutta ei siinä kyllin, että meidän so-
14497:       Maatalousvaliokunnan mietintO N:o 4.
14498:     1907 -   V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 45
14499: 
14500: sialistimme tässä kohden poikkesivat oman oppinsa
14501: periaatteista ja aateveljiensä menettelytavoista sivistys-
14502: maissa. Vielä toinenkin tällainen poikkeaminen tehtiin
14503: Tampereen kokouksessa, nimittäin siinä, ettei sosialis-
14504: tisten johtomiesten puolelta selvästi ja vakavasti ilmoi-
14505: tettu torppareille, mitä surkuteltavia seuraamuksia torp-
14506: pareille itselleen tulisi koitumaan siitä, että he, tekemällä
14507: työlakon, rikkoisivat vuokrasopimuksensa. Painetusta
14508: pöytäkirjasta käy ilmi, että torpparilakkoja päinvastoin pi-
14509: dettiin edullisena taistelukeinona, joita ainoastaan tah-
14510: dottiin järjestää järkiperäisesti, mutta siitä ei näy, että
14511: niistä olisi kielletty tai varoitettu.
14512:        Vielä lakon aikanakin yllämainitut näkökohdat jäivät
14513: käytännössä huomioon ottamatta ja torpparien keskus-
14514: toimikunta osottautui muullakin tavalla tehtäväänsä ky-
14515: kenemättömäksi.
14516:        Kun lakkoon valmistautuvat alustalaiset pyysivät
14517: keskustoimikunnalta ohjeita, saivat he vastaukseksi kir-
14518: jeen, jonka ylimalkainen sisältö yhtä hyvin soveltuu mi-
14519: hin lakkotilaisuuteen tahansa. Ja kun keskustoimikunta
14520: snna kehoitti lakkolaisia päätöstä tehdessään harkitse-
14521: maan molemmanpuoleisia voimasuhteita, niin tämä ai-
14522: nakin sivulliselle kuulostaa ivalta, sillä lakon edellytyk-
14523: sien punnitseminen kuului, jos mikään, selvästi keskustoi-
14524: mikunnalle, eikä Laukon , taksvärkkäreille", joista suuri
14525: osa ei osanne edes nimeänsä kirjoittaa ja joille sellainen
14526: sana kuin , voimasuhteet" lienee ollut aivan vieras.
14527:        Lakkolaiset asettivat joukon vaatimuksia, joista aina-
14528: kin muutamat tekevät sen vaikutuksen, että niillä pikem-
14529:  min tahdottiin vaikeuttaa sovinnon aikaansaamista kuin
14530: poistaa todellisia epäkohtia. Vaatimus, että kartanon työn-
14531:  johtaja olisi virastaan erotettava, milloin työväki sitä vaatii,
14532:  oli sitä laatua, että se toteutuneena olisi tietänyt tilanhal-
14533:  tijan täydellistä syrjäyttämistä tilansa hoidosta. Siivotto-
14534:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
14535: 46   1907- V. M. - Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14536: 
14537: muuden poistaminen päivätyöpirtistä ei suinkaan vaati-
14538: nut sen sisustamista rautasängyillä, jommoisia työmiehet
14539: eivät kotonansakaan käytä ja jotka muutenkaan eivät ole
14540: tavallisia paikkakunnalla. Keskustoimikunta olisi sen vuoksi
14541: epäilemättä torpparienkin kannalta katsottuna ainoastaan
14542: siinä tapauksessa todella täyttänyt tehtävänsä, jos se olisi
14543: käyttänyt sitä miltei rajatonta luottamusta, mitä se lakko-
14544: laisten puolelta nautti, koettaaksensa taivuttaa torppareita
14545: supistamaan vaatimuksensa siihen, mikä todellisesti oli
14546: kohtuullista, sen sijaan että se julisti heidän kaikki vaa-
14547: timuksensa poikkeuksetta ,,perin kohtuullisiksi".
14548: 
14549: 
14550: 
14551:     Vuokramiesten menettelyä arvosteltaessa otettakoon
14552: huomioon seuraavat tosiasiat:
14553:       1:o levottomat olot yleensä maassa suurlakon jäl-
14554: keen, jotka kyllä monessa muussa tapauksessa on kat-
14555: sottu riittäviksi selittämään suuriakin lain polkemisia;
14556:      2:o vanhentuneet yhteiskunnalliset ja eritoten vuokra-
14557: olot maaseudulla, jotka murrosaikana yhtäkkiä törmäsivät
14558: yhteen uuden ajan virtauksien kanssa;
14559:      3:o sosialidemokratisten johtomiesten yllytys ja sa-
14560: malla kykenemättömyys hoitamaan torpparien keskustoimi-
14561: kunnan tärkeitä tehtäviä; ja vihdoin
14562:        4:o toiselta puolen tilanhaltijan vanhanaikainen so-
14563: sialipolitinen kanta, toiselta puolen torpparien alhainen
14564: sivistys, joka teki heidät alttiiksi yllytyksille ja kykene-
14565: mättömiksi itse hoitamaan sovitteluyrityksiä.
14566:        Edellä esitetyt tosiseikat ovat valiokunnan mielestä
14567: sitä laatua, että hallituksella oli niissä painavia syitä ryh-
14568: tyä toimenpiteisiin sovittelujen aikaansaamiseksi ja onnet-
14569: tomuuksien lieventämiseksi. Hallituksen puolelta on kyllä
14570:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
14571:     1907 -V. M.- Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.      47
14572: 
14573: eduskunnassa ja myöhemmin Valiokunnalle ilmoitettu, että
14574: hallitus, niinkuin edellä on kerrottu, on koettanut esiintyä
14575: riidan sovittajana, mutta että nämät sovitteluyritykset ovat
14576: rauenneet osaksi lakkolaisten panemien ehtojen, osaksi
14577: tilanhaltijan jyrkän vastustuksen vuoksi.
14578:        Tulee muistaa, että torpparien itsepintainen taipu-
14579: mattomuus niinkuin he itse ovat kertoneet, suureksi osaksi
14580: perustui siihen, että heihin istutetun vakaumuksen mu-
14581: kaan häätöjä ei missään tapauksessa tultaisi panemaan
14582: toimeen ja että hallituksen väliintulo torpparien hyväksi
14583: tavalla tai toisella pidettiin varmana. On sen vuoksi luul-
14584: tavaa, että jos hallitus sellaisen henkilön kautta, jolla
14585: olisi ollut tarpeeksi auktoriteettiä, esim. heti sen jälkeen
14586: kuin kihlakunnanoikeus oli velvoittanut torpparit muut-
14587: tamaan torpistaan uhalla että heidät muuten niistä hää-
14588: detään, olisi vakavasti esittänyt lakkolaisille jatkuvan nis-
14589: kottelun seuraamuksia ja ettei mitään toimenpidettä suku-
14590: tilan lunastamiseksi lakon kestäessä hallituksen puolelta ollut
14591: odotettavissa, tämä arvatenkaan ei olisi voinut olla heihin
14592: selventävästi vaikuttamatta, varsinkin jos hallitus samalla
14593: olisi voinut viitata omiin, tarmokkaasti johdettuihin val-
14594: mistustöihin vuokraolojen parantamiseksi. Tiedettiinhän,,
14595: etteivät torpparit kaikki sokeasti luottaneet lakon menes-
14596: tymiseen ja useat kymmenet ovat omin päin sopineet ti-
14597: lanhaltijan kanssa.
14598:        Mitä taas tulee tilanhaltijan taipumattomuuteen, niin_
14599: Valiokunta ei ole voinut vaitiolalla sivuuttaa sitäkään halli-
14600: tuksen käsitystä, joka asiakirjoista ilmenee, että tilan hal-
14601: tija oli täysin oikeutettu hylkäämään hallituksen tarjoa-
14602:  man välityksen, niikuin hän teki. Huolimatta siitä ettei
14603:  häntä tietysti minkään voimassa olevan asetuksen mu-
14604:  kaan voitu pakottaa sovittelua vastaanottamaan, ei kui-
14605: tenkaan voine olettaa, että hallitus auktoriteetillaan ei ky-
14606:  kene vaikuttamaan niihinkään piireihin, joiden kannatusta
14607:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 4.
14608: 48   1907- V. M.- Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14609: 
14610: se nauttii, vaan että yksityisen mielijohde ilman muuta
14611: voi syrjäyttää yhteiskunnan ilmeisen edun. Joka tapauk-
14612: sessa olisi hallituksen pitänyt, huolimatta siitä, että sen
14613: aikaisemmin yksityisesti ehdottamat toimenpiteet eivät ol-
14614: leet vieneet toivottuun tulokseen, pontevasti esiintyä, vaik-
14615: kapa, katsoen esillä olevan riidan suureen merkitykseen,
14616: jonkun jäsenensä kautta, sovittelujen alkuunpanijana ja
14617: johtajana itse tapausten paikalla.
14618:       Tämän asian yhteydessä ei voi kokonaan sivuuttaa
14619: eräiden yleisempää laatua olevien toimenpiteiden tarpeelli-
14620: suutta, joilla olisi saattanut olla vaikutusta torppareihin,
14621: niiden joukossa myös Laukan alustalaisiin. Kun samaan
14622: aikaan, jolloin Laukan lakko kesti, torpparirettelöitä lak-
14623: kojen muodossa uhkasi useassa eri paikassa, oli sitäkin
14624: mahdollisuutta pidettävä silmällä, että ne syystä tai toi-
14625: sesta jossakin saavuttaisivat yleisen luonteen ja samalla
14626: saisivat aikaan arveluttavaa laatua olevia selkkauksia. Koska
14627: uuden Valtiopäiväjärjestyksen säätäminen läheisessä tule-
14628: vaisuudessa jo keväällä 1906 voitiin pitää varmana, olisi
14629: hallituksen sen vuoksi pitänyt ryhtyä sellaisiin toimenpitei-
14630: siin, jotka olisivat saaneet torpparit luottamuksella odotta-
14631: maan toivottuja parannuksia oloihinsa kohta tapahtuvan
14632: eduskuntauudistuksen ja sitä seuraavan lainsäädäntötoimin-
14633: nan kautta. Jos vuokraolojen uudistusta koskevan lain-
14634: säädännön valmistelutoimiin olisi saatettu osallisiksi joita-
14635: kuita niistä torpparien luottamushenkilöistä, jotka olivat
14636: johtajina torppariliikkeen herättämisessä ja erityisesti myös
14637: Laukan lakossa, olisi torppariei,I keskuuteen vakaumus
14638: tuntuvien parannusten aikaansaamisesta heidän oloihinsa
14639: päässyt juurtumaan ja silloinen lakkoliike arvatenkin tait-
14640: tunut. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan rauhallisen
14641: mielialan leviäminen torpparien keskuuteen jäi pääasiassa
14642: eri piireissä yhä yleisemmin vallalle päässeen, vuokraolojen
14643: perinpohjaista korjausta vaativan mielipiteen varaan. Tämä
14644:       Maatalousvaliokunnan mietin/() N:o 4.
14645:    1007. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 49
14646: 
14647: mielipide tuli tavallista selvemmin julkisuuteen kahdella
14648: eri taholla samaan aikaan valmistetuissa vuokraolojen
14649: uudistussuunnitelmissa, jotka jaettiin edellä mainitun Tam-
14650: pereella pidetyn torpparien edustajien kokouksessa.
14651:        Mitä erityisesti tulee kysymykseen Laukon sukutilan
14652: ostamisesta valtiolle, jota edustaja Wuolijoen välikysymys
14653: yksin suoranaisesti koskee, katsoo Valiokunta siinä suh-
14654: teessa sen kannan, jota senaattori Ståhlberg senaatissa
14655: edusti, olevan hyväksyttävän. Vaikka Valiokunnan ajatuk-
14656: sen mukaan riitaisuuksien olemassaolon jollakin maa-
14657: tilalla aina ei tarvitse olla tilan Iunastamisen esteenä, jos
14658: tämä muuten huomataan valtion tarkoituksille edulliseksi,
14659: niin on varovaisuus tällaisissa tapauksissa kylläkin pai-
14660: kallaan. Ja Laukossa olivat olosuhteet sellaiset, että suku-
14661: tilan lunastus valtion välityksellä torppareille jaettavaksi,
14662: jos se yleensä olisi käynyt mahdolliseksi, olisi tietänyt kiih-
14663: keän agitatsionin kautta herätettyjen toivomuksien täyttä-
14664: mistä. Sen johdosta olisi voinut varmasti odottaa samal-
14665: laisten rettelöiden puhkeamista muuallakin ja liike olisi
14666: ennen pitkää voinut kasvaa ylivoimaiseksi sekä antaa ai-
14667: hetta mitä vakavimmanJuontoisiin riistiriitoihin.
14668:        Tällä ei kuitenkaan ole sanottu, ettei hallitus olisi
14669: voinut ja ettei sen olisi pitänytkin tehdä Laukon onnetto-
14670: mien vuokramiesten hyväksi enemmän kuin mitä se on
14671: tehnyt. Valiokunta on ylempänä osottanut, että vuokra-
14672: miehet ovat joutuneet maassamme vallitsevien epäkohtien
14673: ja jyrkkien sosialipolitisten virtauksien uhriksi ja sanotta-
14674: koon heidän ymmärtämättömyydestään ja heidän ereh-
14675: dyksistäänkin mitä tahansa, myönnettävä on, että se ran-
14676: gaistus, jonka he siitä ovat kärsineet ja paraikaa kärsivät,
14677: on ollut kova ja todellakin enemmän kuin riittävä. Sa-
14678:  malla kun voimassa olevan lain täytäntöönpanon tulee
14679:  kulkea tavallista menoaan, ei yhteiskunnan kuitenkaan
14680:  pitäisi olla koettamatta estää heitä vajoamasta taloudelli-
14681:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.             4
14682: 50 1907 -V. M. -     Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14683: 
14684: seen ja siveelliseen häviöön, vaan mahdollisuuden mukaan
14685: helpoittaa heille uuden tulevaisuuden luomista.
14686:       Tahtomatta tässä yhteydessä lähteä selvittämään niitä
14687: keinoja, jotka tämän päämäärän saavuttamiseksi saattavat
14688: tulla kysymykseen, pyytää Valiokunta viitata mahdolli-
14689: suuteen koettaa saada Laukon häädetyt alustalaiset sijoite-
14690: tuiksi uutisviljelijöiksi sopivaan paikkaan valtion metsä-
14691: maalle.
14692: 
14693: 
14694: 
14695:      Yllä esitetyn selvityksen nojalla ja koska välikysy-
14696: mys koskee ainoastaan sukutilan lunastamista, ehdottaa
14697: Valiokunta kunnioittavimmin Eduskunnan hyväksyttäväksi
14698: seuraavan sanamuodon siirtymiseksi päiväjärjestykseen:
14699:                   Otettuansa huomioon Maatalousvaliokun-
14700:            nan antaman selvityksen siirtyy Eduskunta
14701:            ptiivtijtirjestykseen.
14702: 
14703: 
14704: 
14705: 
14706:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
14707: Paasikivi ja jäsenet Brander (osittain), Castren, Hannes
14708: Gebhard, Huttunen, Häkkinen (osittain), Kairamo, Kallio-
14709: korpi, Karlsson (osittain), Martikainen, Merinen (osittain),
14710: Paloheimo, Rannikko, Siren (osittain), Slätis ja S. Wuoli-
14711: joki (osittain) sekä osittain varajäsenet Eronen, Lehtinen,
14712: Pullinen, Rajala, Riihelä ja Storbjörk.
14713: 
14714:      Helsingissä 24 p. lokak. 1907.
14715: 
14716: 
14717: 
14718: 
14719:      Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 4.
14720:     1907- V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.   51
14721: 
14722: 
14723: 
14724: 
14725:                       Vastalauseita.
14726: 
14727:                               1.
14728:       Koska välikysymys koskee ainoastaan Laukon suku-
14729: tilan lunastusta eikä valiokunnan enemmistö siten ole ollut
14730: oikeutettu menemään välikysymyksen rajojen ulkopuolelle
14731: eikä siis perustelmiinsakaan ottamaan sellaisia asiaan
14732: kuulumattomia ala-arvoisia arveluita ja väitteitä hallituk-
14733: sen kannasta sukutilan haltijan ja torpparien välisten rii-
14734: taisuuksien sovittelemiseen nähden, jotka ovat luettavina
14735: valiokunnan enemmistön hyväksymissä perustelmissa, al-
14736: kaen sivulta 46 viivan jälkeen aina sivulla 50 olevaan vii-
14737: vaan asti, panevat allekirjoittaneet tätä tällaista menette-
14738: lyä vastaan jyrkän vastalauseensa.
14739:      Helsingissä, 24 p:nä Lokakuuta 1907.
14740: 
14741:         Jonas Castren.                0. W. Slätis.
14742:         T. Rlihelä.                   J. Storbjörk.
14743: 
14744: 
14745: 
14746: 
14747:      Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
14748: 52 1907- V. M. - Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.
14749: 
14750: 
14751:                               II.
14752: 
14753:        Koska valiokunnan enemmistö on selvittelynsä ohessa
14754: hallituksen suhteesta Laukon lakkoon myöskin antanut
14755: laajan kuvauksen tästä lakosta yleensä, olemme vastalau-
14756: seessa pakotetut ensin tätä mietinnön osaa koskettelemaan.
14757:        Valiokunnan enemmistö ei mielestämme ole osan-
14758: nut oikeaan siinä, että se liian yksipuolisesti nojautuen
14759: niihin tietoihin, mitkä Laukon sukutilan haltian taholta
14760: sille on annettu, on osittain laimiinlyönyt hankkia tietoja
14761: myöskin vastapuolen taholta, sekä osittain on suonut
14762: vastapuolen taholta esitetyille tiedoille liian vähän huo-
14763: miota. Tämä muistutus koskee etenkin mietinnön alku-
14764: kupuolta, missä valiokunnan enemmistö on tahtonut
14765: osottaa, että Laukon sukutilan alustalaiset olivat muka
14766: ennen lakkoa hyvinkin siedettävissä oloissa eläneet.
14767: Myös lakon syntymiseen vaikuttaneista asiahaaroista ker-
14768: toessaan on valiokunnan enemmistö menetellyt tavalla,
14769: mikä ei voi mielestämme sitä tyydyttää, joka puolueetto-
14770: masti tahtoo asioita tarkastella. VaHokunnan enemmistö
14771: on katsellut asioita ikäänkuin jonkun vissin poliittisen
14772: puolueen näkökannalta ja siten mielestämme käsittänyt
14773: sille uskotun tehtävän aivan väärin.
14774:        Seuraavassa koetamme me puolestamme antaa mah-
14775: dollisimman tasapuolisen kuvan sekä oloista "Laukon
14776: läänissä" ennen lakon puhkeamista, että välittömästi lak-
14777: koon vaikuttaneista asianhaaroista.
14778:        TilaUoman Väestön Alakomitean v. 1901 keräämien
14779: tietojen mukaan oli Laukon sukutilalla 137 maanvuok-
14780: raajaa, joitten viljelysmaiden yhteenlaskettu pinta-ala teki
14781: 1077,48 ha. Tästä oli peltoa 918,s1 ha ja luonnonniit-
14782: tyä 159,17 ha. Jokaista vuokramiestä kohden tuli täten
14783: 6,75 ha peltoa ja niitä 55 kohden, joilla niittyä oli, 2,s9
14784:      Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
14785:     1907.- V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 53
14786: 
14787: ha luonnonniittyä. Lehmiä oli Alakomitean tietojen mu-
14788: kaan 134 vuokramiehellä, keskimäärin 2,a vuokramiestä
14789: kohden. Allekirjoittaneen valiokunnan jäsenen Sulo Wuoli-
14790: joen johdolla Laukon vuokramiehiltä kerättyjen tietojen mu-
14791: kaan, joitten kerääruistavasta oheenliitetyssä liitteessä n:o 2
14792: tarkemmin tehdään selkoa, oli niillä Laukon alustalai-
14793: silla, joista valiokunnan vähemmistö siten on tietoja voi-
14794: vat saada, nautintoja seuraavasti. Niillä 103:1la, joista
14795: tietoja on, oli peltoa yhteensä 828,2o ha eli keskimäärin
14796: 8,47 ha vuokramiestä kohden ja sen lisäksi 61:1lä heistä oli
14797: luonnonniittyä yhteensä 164,75 ha eli 2,7o kutakin kohti
14798:  heistä, joilla luonnonniittyä oli. Vuokratilat, lampuotitiloja
14799: lukuunottamatta, olivat yleensä vuokramiesten itsensä tai
14800: heidän esivanhempainsa rakentamia, raivaamia ja muokkaa-
14801: mia, kartanon taholta ei niitten perustamisessa suurta vaivaa
14802: oltu nähty. Niistä 103:sta vuokramiehestä, joista mukana-
14803: seuraavassa liitteessä n:o 2 annetaan lähempiä tietoja, oli
14804: 85 ottanut maata viljelykseen, yhteensä 189,15 ha, joista
14805: jokaista vuokramiestä kohti, joka peltoa· oli tehnyt, tulee
14806: keskimäärin 2,s9 ha. Keskimäärin olivat vuokramiehet
14807: - tietoja on tässä suhteessa 102:sta - asuneet vuokra-
14808: tilojaan l6,s2 vuotta. Hevosia oli yllämainituista 109:stä
14809: 81 :dellä, keskimäärin 1,9 kullakin, lehmiä 101 :dellä, keski-
14810: määrin 3,22 kullakin.
14811:        Kun näitä tietoja vertaa valiokunnan mietinnössä
14812: oleviin, Laukon sukutilan haltijan taholta annettuihin,
14813: yleensä hyvin surumittaisilta näyttäviin tietoihin, niin huo-
14814: maa joltisenkin eron.
14815:        Olemme valiokunnan enemmistön kanssa aivan· sa-
14816: maa mieltä siinä, että "näin suurilla viljelyksillä ja näin
14817: suurella karjalla varustettuja torpparia täytyy meidän olois-
14818: samme katsoa verrattain hyvinvoiviksi, ellei heitä rasiteta
14819: kohtuuttomilla veroilla." Mutta niitä vuokramaksuja,
14820: millä Laukon parooni alustalaisiaan "rasitti", emme par-
14821:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
14822: 54 1907. ---' V. M. -   Villikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14823: 
14824: haalla tahdollakaan voi pitää kohtuullisina. Pintayksik-
14825: köä kohti laskettuina eivät vuokramaksut kylläkään näytä
14826: nousevan kohtuuttomiin, mutta täytyy ottaa huomioon,
14827: että mitä suuremmaksi vuokratilan viljelysmaan pinta-ala
14828: nousee, sitä pienemmäksi täytyy vuokramaksun supistua
14829: pintayksikköä kohti. Valiokunnan enemmistön antamat
14830: tiedot vuokramaksujen suuruudesta pintayksikköä kohti
14831: sitäpaitsi ovat harhaanjohtavat, niissä kun muutamia ve-
14832: roeriä on jätetty huomioonottamatta, kuten maantienteko,
14833: postipäivät, n. s. laasopäivät, joista kartanon hallinto oli
14834: ,unohtanut" valiokunnalle tietoja antaa. Myöskin on
14835: valiokunta viljelysmaaksi laskenut luonnonniitynkin, vaikka
14836: mielestämme sen voi Laukossa laskee korkeintaan 1/4
14837: pellosta. Niin on oheenliitetyssä taulukossa menetelty,
14838: mikä osaltaan selittää eron valiokunnan enemmistön esit-
14839: tämien sekä vastalauseen tekijäin kokoomien numeroitten
14840: välillä.
14841:        Antamiensa verotietojen perustuksella on valiokun-
14842: nan enemmistö käynyt vakuuttamaan, että , verot ovat
14843: olleet muihin Hämeen ja yleensä Etelä-Suomen torpan-
14844: veroihin verrattuina kohtuulliset, vieläpä, sen mukaan kuin
14845: asiantuntijat valiokunnassa ovat ilmottaneet, melkoista
14846: huokeammat kuin monen muun lähiseudun kartanon tor-
14847: pilla." Emme ensiksikään käsitä, mitä tietoja valiokunnan
14848: enemmistöllä on käytettävänään ollut, joihin perustuen
14849: se tällaisia väitteitä on voinut tehdä, sillä kaikki asialli-
14850: set tiedot, mitä valiokunnalle tässä suhteessa on esi-
14851: tetty, puhuvat aivan toista kieltä. Niitten vuokramiesten
14852: vuokramaksu, joitten viljelysmaan pinta-ala Laukossa on
14853: 10-15 ha, nousee 44 markkaan 5 penniin ha, eli valio-
14854: kunnan enemmistön käyttämän laskutavan mukaan, 36
14855: mk. 91 p. ha ja niitten torppien verot, joitten viljelys-
14856: maan pinta-ala edelläesitetyn laskuperusteen mukaan on
14857: yli 15 ha, 42 mk. 13 penniin ha, tai valiokunnalle
14858:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
14859:    1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 55
14860: 
14861: Laukan hallinnon taholta jätettyjen tietojen mukaan 35 mk.
14862: 56 p. ha. Mikäli on tietoja käytettävänämme, ovat vastaa-
14863: vat vuokramaksut eri osissa Suomea kuitenkin melkoista
14864: pienemmät. Turun ja Porin läänin poihjoisosassa esim.
14865: on, asianomaisen hoitoalueen tarkastajap laskelmien mu-
14866: kaan, (laskelmat käsittävät 228 kruunun virkatalojen torp-
14867: paa) torpilla, joiden viljelysmaan pinta-ala on 10-20 ha
14868: vuokramaksu 24 mk. 50 p. ha (viljelysmaaksi laskettu pelto
14869: ja koko luonnonniitty), sekä kaikkien 228 keskimääräinen
14870: vuokramaksu taas 26 mk. 13 p. ha. Luhangassa on maisteri
14871: Laaksovirran tekemän 215 torppaa käsittävän tutkielman
14872: mukaan vuokramaksu keskimäärin 32 mk. 5 p. ha, ja
14873: torppien, joitten viljelysmaan pinta-ala on 10-15 ha,
14874: vuokramaksu nousee ainoastaan 25 mk. 57 penniin, niit-
14875: ten torppien taas, joitten viljelysmaan pinta-ala on 15-25
14876: ha, on suoritettava vuokramaksua 19 mk. 65 p. ha.
14877: Tuusulassa on hallituksen asettaman lnvaliditeettivakuu-
14878: tuskomitean tietojen mukaan niitten torppien vero, joitten
14879: viljelysmaitten suuruus on 10-20 ha, 29 mk. 76 p. ha
14880: ja niitten torppien, joitten viljelysmaitten pinta-ala on yli
14881: 20 ha, ainoastaan 20 mk. 34 p. ha. Tuusulasta on tie-
14882: toja 310 torpasta. Vihannissa, jossa tosin on käsiraha
14883: käytännössä, on niitten torppien vero, joitten viljelys-
14884: maan pinta-ala on 10-20 ha (saman komitean tietojen
14885: mukaan, tietoja kaikkiaan 211 torpasta) 1 markka 79
14886: p. ha ja niitten taas, joitten viljelysmaan pinta-ala on
14887: yli 20 ha, 1 mk. 6 p. ha. Humppilassa on samasta
14888: lähteistä saatujen tietojen mukaan vastaavat luvut 26 mk.
14889: 98 p. ha ja 18 mk. ha. Keskimäärin on torpilla Hump-
14890: pilassa 26 mk. 99 p. veroa ha kohti. Laskelma käsittää
14891: 252 torppaa. Hauholta on yksi allekirjoittaneista ke-
14892: rännyt tietoja 334 vuokratilasta, ja torppien verot tosin
14893: nousevat 86 markkaan ha, jos kaikki pikkutorpatkin ote-
14894: taan lukuun, mutta kun vuokratilan viljelysmaat ovat yli
14895:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
14896: 56 1907. -   V. M. -· Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
14897: 
14898: 15 ha, on veroa ainoastaan 22 mk. ha ja jos viljelys-
14899: maan pinta-ala nousee sen yli, on vuokramaksu vielä
14900: paljoa pient!mpi ha kohti. Ikaalisissa on maist. Gyllin-
14901: gin tutkimuksen mukaan (tutkimus käsittää noin 100
14902: torppaa) vuokrarnaksu, vaikka otetaan pienimmätkin vuok-
14903: ratilat lukuun, ainoastaan 12 mk. keskimäärin ha 1).
14904:        Valiokunnan enemmistön lausuma väite, että Laukon
14905: alustalaisten verot ,ovat olleet muihin Hämeen ja Etelä-
14906: Suomen torpanveroihin verrattuina kohtuulliset", ei siis
14907: nimeksikään pidä paikkaansa. Se valiokunnan enemmistön
14908: väite taas, että Laukon alustalaisten verot muka olisivat
14909: ,sen mukaan kuin asiantuntijat valiokunnassa ovat ilmot-
14910: taneet, melkoista huokeammat kuin monen muun lähiseu-
14911: dun kartanon torpilla" perustuu niin hatariin tietoihin, että
14912: 
14913:        1) Viljelysmaan pinta-alaksi on kaikissa näissä tiedonannoissa
14914: 
14915: laskettu pellon ja luonnonniityn yhteenlaskettu luku, Hauhoa lukuun-
14916: ottamatta, jossa 4 ha luonnonniittyä on arvosteltu vaan 1 pelto ha:n
14917: veroiseksi. Verojen raha-arvoa laskettaessa on luonnossa suoritetu
14918: vero-erät rahaksi muutetut paikallisten hintasuhteiden perusteella·
14919: Koska varsinkin työpäivän arvon määräämlnen melkoisessa määrin
14920: veron suuruuteen vaikuttaa, ilmoitettakoon seuraavassa ne arvot, joi-
14921: den mukaan työpäivät ovat rahaksi muutetut:
14922:                                             Jalkatyöpäivä.   Hevostyöpäivä.
14923: Puustellit Turun ja Porin läänin pohjoisosassa 2:-              4:-
14924: Luhanka.                                       1:75             3:50
14925: Tuusula .                                      2: 50            4:75
14926: Vihanti .                                      2: -             4:50
14927: Humppila                                       1: 80            3:75
14928: Hauho                                          1:50             3:-
14929: Ikaalinen                                      1: 50            3:-
14930:         Lähempiä tietoja luonnontuotteiden raha-arvoista antavat Inva-
14931: liditeettivakuutuskomitean Julkaisu II, Liite IV ja Maatyömiesten ta-
14932: loudellisista oloista Ikaalisten pitäjässä, kirj. Edv. Gylling, liite 2.
14933: Muistakin käyttämistämme ilmoituksista esiintyy ennen pitkllll täy-
14934: dellisempi selonteko julkisuudessa.
14935:       Maatalousvaliokunnan mietint(} N:o 4.
14936:    1907. - V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 57
14937: 
14938: sitäkään emme voi pitää luotettavana. Ainoa ,asiantun-
14939: tija" mitä valiokunta tietääksemme tässä suhteessa on
14940: käyttänyt, on eräs valiokunnan enemmistöön kuuluva
14941: jäsen, joka oli kuullut jonkun sanovan, että Laukkoa lä-
14942: helläolevien, ,Karkun puolella sijaitsevien" kartanoitten
14943: torpilla (kartanoitten nimiä hän ei muistanut) olisi suu-
14944: remmat verot.
14945:        Kaiken tämän johdosta olemme tulleet siis ,siihen
14946: päätökseen, että tiedot, joita on julkisuudessa ja vielä
14947: Eduskunnassakin esiintuotu Laukon kartanon alustalaisten
14948: muka ,nylkemisestä" ja suurilla veroilla "rasittamisesta",
14949: pitävät paikkansa.
14950:        Tämän lisäksi on huomioonotettava, että sen peri-
14951: aatteen mukaan, minkä valiokunta maanvuokralakiehdo-
14952: tukseensa, joka Eduskunnalle jo on jätetty, on hyväksynyt,
14953: vuokramaksua ha kohti laskettaessa ei ensinkään saisi
14954: ottaa huomioon sitä maata, minkä vuokramiehet itse ovat
14955: pelloksi tehneet.- Sitäpaitsi arvelivat torpparit Tampereen
14956: torpparikokouksessa, jonka päätökset valiokunnan enem-
14957: mistökin näyttää tuntevan, että keskimääräseksi torpan
14958: veroksi olisi keskimäärin ainoastaan 14-20 mk. heh-
14959: taarilta asetettava.
14960:        Kaiken ylläsanotun johdosta on siis näkökanta, jolta
14961: Laukon lakon syntymistä ja sen vaiheita lähdemme katse-
14962: lemaan, kokonaan toinen, kuin se, miltä Valiokunnan
14963: enemmistö lähtee.
14964: 
14965: 
14966: 
14967:        Sellainen työ- ja vuokrajärjestelmä, kun Laukossa on
14968: vallinnut, on niin Laukossa kuin muissakin suurissa her-
14969: raskartanoissa maassamme, sangen vanhaa juurta. Sen
14970: kehitystä voidaan taaksepäin seurata aina aatelin valta-
14971: ajoille, 1600-luvun vaiheille saakka. Jo 1639 oli Lau-
14972:      Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
14973: 58 1907. -   V. M. -- Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.
14974: 
14975: kon ja Tottijärven kartanoilla 18 torppaa, vuonna 1683
14976: oli niitä 25, vuonna 1738 jälleen 18 sekä vuonna 1800 jo
14977: 62. Vaikkakin torpparien luku vasta 1700-luvun jälkim-
14978: mäisellä puoliskolla yleensä maassamme alkaa suurem-
14979: massa määrin kasvaa, on Laukan torpparilaitoksen pe-
14980: rusta, joka tietystikin kehityksen myöhemmälle suunnalle
14981: monessa suhteessa on ollut määräävänä, siis paljoa aika-
14982: semmilta ajoilta kotoisin. Muutamat kartanon nykyisistä
14983: torpista tavataan jo 1600-luvulla. Sitäpaitsi Laukka ja
14984: Tottijärvi, jotka ovat vanhoja rälssisäterejä, vielä 1800-
14985: luvulle saakka pysyivät saman aatelissuvun, Kurjen käsissä.
14986:       Näin ollen kotiutui Laukossa jo varhain siellä vielä-
14987: kin vallitseva työjärjestelmä, joka 1600-luvulla feodalisen
14988: Europan mallin mukaan pääsi valtaan aateliskartanoil-
14989: lamme. Varsinainen maaorjuus, joka muualla oli liit-
14990: tynyt tällaiseen talousjärjestelmään, ei tosin meillä kos-
14991: kaan päässyt muuta kuin alulle. Sensijaan on järjestel-
14992: män taloudellinen puoli säilynyt meillä näihin päiviin
14993: saakka, kun se sitävastoin muualla Europassa yhdessä
14994: maaorjuuden lakkauttamisen kanssa hävisi jo 100-50
14995: vuotta sitte.
14996:        Samaa perua on se tavaton juopa, joka Laukassa,
14997: kuten muuallakin herrastiloilla, erottaa kartanon ,jalosukui-
14998: sen ", usein vieraskielisenkin isännän alustalaisistaan ja se
14999: katkeruus heidän välillään, joka varsinkin Laukon pitkä-
15000: aikaisessa lakossa on niin räikeänä esiintynyt ja mikä niin
15001: elävästi muistuttaa maalaisoloja Suomenlahden etelä-
15002: puolella.
15003:        Myös Laukon alustalaisten asema tilustensa haiti-
15004: joina, kaikkine siinä nykyään esiintyvine epäkohtineen, on
15005: vuosisatojen kehityksen tuote. Yleensä herraskartanoilla,
15006: ja niin Laukossakin, jossa torppari aina säännöllisesti on
15007: ollut heikompi sopijapuoli, on se seikka, että lainsäädäntö,
15008: viime vuosia lukuunottamatta, tuskin nimeksikään on puut-
15009:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
15010:     1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 59
15011: 
15012: tunut vuokranantajan ja vuokramiehen välisiin suhteisiin,
15013: vienyt oloihin, jotka jo kauvan ovat olleet aiheena alitui-
15014: seen tyytymättömyyteen.
15015:        Viimeisten vuosikymmenien vilkas taloudellinen kehi-
15016: tys on selvästi osottanut, että nämä vanhemman kehityk-
15017: sen muodot yhä huonommin soveltuvat uusiin olosuhtei-
15018: siin, ja että niistä pakostakin aina aiheutuu kaikenlaisia
15019: riitaisuuksia alustalaisten ja isännän kesken. Näin on käy-
15020: nyt kaikissa Europan taloudellisesti kehittyneimmissä maissa,
15021: missä sitäpaitsi tällainen päivätyöjärjestelmä jo aikoja sitte,
15022: kuten yllä on mainittu, oloihin soveltumattomana on pois-
15023: tettu.
15024:        Laukon ja Tottijärven sukutHailakin olivat torppari-
15025: laitoksen suhteen vallitsevat olosuhteet jo kauvan aikaa
15026: olleet silminnähtävästi epätyydyttävät. Valiokunnan mie-
15027: tinnössäkin jo viitataan muutamiin tänne kuuluviin seik-
15028: koihin, vuokramiesten epävarmaan asemaan y. m. Joukon
15029: asiallisia syitä on valiokunnan enemmistö kuitenkin jättä-
15030: nyt kokonaan huomioonottamatta.
15031:        Jo asian luonteesta johtuu, että sangen suurena ai-
15032: heena erimielisyyksiin on ollut työpäiväveron suoritus.
15033: Tilanhaltija, joka viljelee maataan alustalaistensa työvoi-
15034: maa käyttäen, koettaa luonnollisesti käyttää ne niin tyyni
15035: hyväkseen kuin mahdollista, ja sitä tarkemmin, mitä suu-
15036: rempia vaatimuksia uudempi järkiperänen maanviljelys
15037: asettaa työn huolelliselle ja tarkalle suoritukselle. Torp-
15038: pari taas, jolla ei ole mitään etua työn intensiteetistä, pi-
15039: tää kiinni vanhasta, totutusta järjestyksestä. Tästä johtuu,
15040: että niin Laukon kuin yleensäkin suurtilojen alustalaisissa
15041: oli herättänyt yleistä tyytymättömyyttä se, että heitä huo-
15042: noine hevosineen ja työkaluineen pakoitettiin suorittamaan
15043: yhtä suuria päivätöitä kuin kartanon työnjohtaja, jolla oli
15044: hyvä hevonen ja jota sitäpaitsi joskus päivätyön kestäessä
15045: muutettiin uuteen levänneeseen, samoin kuin se, että torp-
15046:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N.o 4.
15047: 60 1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15048: 
15049: parien lähettämiä päivätöiden suorittajia n. s. , värkkäreitä"
15050: hyvin usein kieltäydyttiin muka kelpaamattomina, mieli~
15051: valtasista syistä vastaanottamasta.
15052:        Lakkoon vaikuttavista syistä sekä yleensä oloista en~
15053: nen lakkoa ja varsinkin työjärjestyksen alalla vallitsevista
15054: epäkohdista on suomalaiseen puolueeseen kuuluva tuomari
15055: Eino Nyyssölä antanut pienen kuvauksen, ollessaan Lem~
15056: pääiän kihlakunnanoikeudessa lakontehneitten Laukon torp~
15057: parien asianaJaJana. Koska ei meillä ole mitään syytä
15058: luulla, että tuomari Nyyssölä rahan edestä olisi väärän
15059: asian ajaakseen ottanut ja sitä väärin ja puolueellisesti
15060: ajanut, otamme tähän osan hänen puolustuspuheestaan.
15061:         ,Niiden juttujen haasteanomuksissa", lausuu tuomari
15062: Nyyssölä, ,jotka nyt ovat joutuneet Oikeuden käsiteltä~
15063: viksi, mainitaan kanteen perusteena, että vastaaja hallitsee
15064: torppaansa ilman kantajaa, Vapaaherra Standertskjöld~
15065: Nordenstamia sitovaa oikeutta. Tämä on totta, sillä niin
15066: kauvan kuin mainittu vapaaherra on ollut Laukon ja Totti~
15067: järven kartanojen omistajana, ei hän ole katsonut ,min-
15068: kään oikeuden sitovan itseään", kun on ollut kysymyk-
15069: sessä hänen vuokramiehensä. Tämä on se tosiseikka,
15070: joka on ollut syynä kanteen toisena perusteena mainittuun
15071:  , vastaajan niskottelemiseen saapua tahi lähettää toista
15072: henkilöä suorittamaan työvelvollisuuttaan ".
15073:         Vapaaherra Standertskjöld~Nordenstam ja hänen mu~
15074: kanaan parempiosaisten suuri yleisö kuitenkin lohduttane-
15075: vat itseään sillä, että sanottu vastaajan kieltäytyminen on
15076: vaan ,agitaattorien yllytystä", , villiintymistä sosialistisista
15077: opeista" tahi jotain sen tapaista , kiihotusta", ja että kar-
15078: tanon herran puolelta ei siis mitenkään ole annettu siihen
15079: vähintäkään aihetta, ,hän kun on pitänyt vuokramiehil~
15080: lään niin hyvät olot, että tuskin hänellä itsellään on sen
15081: paremmat". Näinhän kuulee parempiosaisten piireissä sa-
15082: nottavan ja vieläpä sitä uskottavankin. Saada kerta tilai-
15083:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
15084:     1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 61
15085: 
15086: suuden näyttää tuollaisten puheiden perättömyyden, on
15087: terveellistä. Ja että kysymykseentulleissa häätöjutuissa on
15088: tullut siihen tilaisuus, siitä ei voi muuta kuin olla kiitolli-
15089: n un Vapaaherra Standertskjöld-Nordenstamille.
15090:        Pisemmittä puheitta sanoen on kysymyksessä olevan
15091: vuokramiesten lakon syynä ne räikeät epäkohdat, suorat
15092: laittomuudet, joiden alla kantaja vuosikausia on pakoitta-
15093: nut vuokramiehiään suorittamaan työvelvollisuuttaan ja
15094: joista tässä olkoon mainittuna muutamia:
15095:        l:o) Kun vuokramiehet ovat ottaneet torppansa vas-
15096: taan, on sovittu suoritettavasta työvelvollisuudesta, mutta
15097: tuosta sopimuksesta huolimatta on kantaja sittemmin harva
15098: se vuosi sitä aivan mielivaltaisesti ja kysymättäkään vuokra-
15099: miesten mieltä korottanut;
15100:       2:o) Kantaja on ottanut vuokramiehiltä vuosien ku-
15101: luessa pois jos joitakin etuja, niinkuin viljelysmaita, niit-
15102: tyjä, metsännautinto-oikeuden, laitumen j. n. e., luvaten
15103: samalla alentaa suhteellisesti veroa, ilman että hän kuiten-
15104: kaan poikkeustapauksessakaan olisi sitä lupaustaan täyttä-
15105: nyt, vaan päinvastoin uhannut vuokramiehiä, kun nämä
15106: joskus ovat rohjenneet siitä muistuttaa, poishäädöllä;
15107:       3:o) Kantaja onpakoittanut poishäädön uhalla vuokra-
15108: miehensä suorittamaan työvelvollisuutensa tinkitöissä, jotka
15109: ovat olleet niin kohtuuttomia, että 1 hevospäivän tekoon
15110: keskimäärin on mennyt 2 miehen ja 2 hevosen aika, joten
15111: vero on saatu vähintään kahta kertaa suuremmaksi;
15112:       4:o) Hevospäivien sijasta on vuokramiehiä pakoitettu
15113: tekemään monikertaisia miespäiviä aina sen mukaan kuin
15114: kantajalle vaan on paremmin sopinut;
15115:       5:o) Vaikka verona useimmilla vuokramiehillä on
15116: vaan patva viikossa, niin on heitä pakoitettu kiireimpinä
15117: työnaikoina olemaan viikon päästä päähän veron suori-
15118: tuksessa ja kauvemmankin, välittämättä vähääkään siitä,
15119: että vuokramiesten omat työt sillä aikaa ovat jääneet te-
15120:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
15121: 62 1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15122: 
15123: kemättä, kuin myös etukäteen tekemään veroa, mistä on
15124:  ollut seurauksena, että nykyään on monellakin vuokra-
15125: miehellä veronsa tehtynä monta kuukautta eteenpäin;
15126:         6:o) Huonon kelin aikana on vuokramiehiä pakoi-
15127: tettu tekemään n. k. postipäiviä ja muulloin n. s. laaso-
15128: päiviä, ilman että niitä olisi pantu mihinkään lukuun tahi
15129: maksettu niistä vuokramiehille korvauksen tapaistakaan;
15130:         7:o) Veropäiviä ei ole merkitty vuokramiesten vasta-
15131: kirjoihin sen jälkeen kuin niitä on tehty, vaan on niitä
15132: joko jätetty kokonaan merkitsemättä tahi vähennetty;
15133:         8:o) Vastoin sopimusta on useita vuokramiehiä pois-
15134: häädön uhalla pakoitettu tekemään veropäivänsä Laukan
15135: kartanoon, vaikka sinne on monellekin tullut l 1/2 peni-
15136: kulmaa pisempi matka kuin Tottijärven kartanoon;
15137:         9:o) Vuokramiehistä osalle on luvattu kontrahdit,
15138: mutta ei ole niitä sittemmin heille annettukaan;
15139:         lO:o) Vuokramiehille käsittämättömästä syystä on
15140: kantaja pakoittanut heidät maksamaan palovakuutusmak-
15141: sunsa hänelle ilman että he ovat saaneet palovakuutus-
15142: kirjaa tahi että tulipalon satuttua on maksettu mitään
15143: korvausta, joten heillä ei ole tietoakaan, onko heidän ra-
15144: kennuksiaan edes vakuutettukaan;
15145:         ll:o) Poishäädön uhalla on vuokramiehet pakoitettu
15146: hävittämään leipomotupaosa ja rakentamaan leivinuunit
15147: muutenkin ahtaisiin asuintupiinsa;
15148:         12:o) Verontekijöitä on pidetty asumassa n. k. tal\s-
15149: värkkärien pirtissä, joka on kaikkea muuta kuin ihmis-
15150: asunto; se on 5 syltä kunnakin oleva huone, jossa on
15151: tiilistä lattia, kiuvas keskellä huonetta, makuulaverit pa-
15152: rilla seinällä ja yksi akkuna, missä kuitenkin ainoastaan
15153: ylimäinen osa on lasista ja sen sijaan alapuoli laudoilla
15154: tukittu. Huonetta ei ole vuosikausiin sen paremmin siis-
15155: titty kuin mitä taksvärkkärit joskus ovat heittäneet enintä
15156:      Maatalousvaliokunnan mietint() N:o 4.
15157:     1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 63
15158: 
15159: likaa ulos, vaikkakin huonetta on käytetty eläimiä teuras-
15160: tettaessa ja muita semmoisia töitä tehtäessä;
15161:        13:o) Kartanossa työssä ollessa on taksvärkkärien
15162: hevosista osan täytynyt olla yönsä aivan taivasalla, olipa
15163: ilma sitte mikä hyvään, ja osan sitä varten varatussa tal-
15164: lissa, missä olo niillä kuitenkaan ei ole ollut sen parempi
15165: kuin ulkonakaan, sillä tallia on pidetty sellaisessa siivossa,
15166: että hevoset siellä ovat olleet kuin sikoläätissä, sinne kun
15167: ei koskaan panna mitään kuiviketta, eikä pilttuita siellä
15168: ole muuta kuin nimeksi ja sonta ajetaan ulos vasta myö-
15169: hään kesällä;
15170:        14:o) Vuokramiesten hevoset on pakoitettu kilpaile-
15171: maan kartanon 2-3 hevosen kanssa, tapahtuen se siten
15172: että kullakin kartanon ajomiehellä on käytettävänään 2-3
15173: hevosta, joita hän muuttaa vähintään joka ruokaväli ja
15174: ajaa siis samalla hevosella yhtämittaa korkeintaan puoli
15175: päivää, sen sijaan kun vuokramies ei ole tilaisuudessa
15176: kerta viikossakaan muuttamaan väsynyttä laihaa koniaan.
15177: Ja kun vuokramiehen hevonen ei piisaa kartanon mo·
15178: nelle hevoselle, silloin ei sitä päivää lueta vuokramiehelle
15179: hyväksi.
15180:        Tällaisia tosiseikkoja, joita ei voitane kutsua muiksi
15181: kuin epäkohdiksi, voisi luetella kymmenittäin, puhumatta-
15182: kaan sellaisista vähäpätöisyyksistä kuin että vuokramiehiä
15183: poikkeustapauksessakaan ei ole kohdeltu ihmisinä, mutta
15184: kun luulen, että jo nuokin riittänevät osoittamaan, että
15185: vuokramiesten puheenalaiseen kieltäytymiseen työvelvolli-
15186: suutensa suorittamisesta on ollut muu syynä kuin kiihoi-
15187: tus, niin jätän enempäin epäkohtain mainitsemisen tois-
15188: taiseksi.
15189:        Mutta kysymyksenalaista vuokramiesten lakkoa ei
15190: olisi kenties nytkään syntynyt, jollei heitä itseään olisi
15191: uhattu lakolla heidän omain palkollistensa puolelta, jotka
15192: kieltäytyivät menemästä kartanoon veropäivien tekoon,
15193:       Maatalousvaliokunnan mietint(J N:o 4.
15194: 64 1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15195: 
15196: ennenkuin huutavimpiin epäkohtiin oli saatu parannuksia
15197: eli etupäässä siihen, että yllämainittu taksvärkkärien pirtti
15198: laitettaisiin sellaiseen kuntoon, että se ihmisasuntona vas-
15199: taisi tarkoitustaan. Ja kun kantaja, vuokramiesten esitet-
15200: tyä hänelle nämä palkollisten vaatimukset, ei alentunut
15201: niin paljon, että olisi niihin edes suvainnut vastata, niin,
15202: ja kun palkolliset, huolimatta vuokramiesten kehoituksista,
15203: että toimisivat omin päinsä sekoittamatta vuokramiehiä
15204: lakkoon, eivät peruutuneet päätöksestään, ei vuokramie-
15205: hillä ollut muuta neuvoa kuin ,kieltäytyä työvelvollisuu-
15206: tensa suorittamisesta"".
15207:        Mitä tulee tuomari Nyyssölän esiintuomiin syytöksiin
15208: parooni Standertskjöld-Nordenstamia vastaan, pitävät ne
15209: miltei poikkeuksetta paikkansa, mikäli tietoomme on tul-
15210: lut. Vuokramaksua on kylläkin lisätty aivan viime vuosi-
15211: nakin ennen lakkoa. Niin on tapahtunut Wapalolle, Korte-
15212: routolle, Lammilie y. m. m. alustalaiselle.
15213:        Myös toinen kohta pitää paikkansa. Vastoin sopi-
15214: musta oli mainittuja etuja torppareilta vähennetty, ja kar-
15215: tanon hallinnon taholtakin oli etenkin laitumen rajotta-
15216: mista pidetty vuokramiehille epäedullisena, koska oli lu-
15217: vattu 10 markkaa vuosittain siitä korvaukseksi, jota kor-
15218: vausta kuitenkaan ei suoritettu.
15219:        Tinkitöitä ovat vuokramiehet valittaneet kohtuutto-
15220: man suuriksi. Mainittakoon tässä muutamia esimerkkejä.
15221: Ojankaivossa vaadittiin· 50 ja 60:kin syitä yhdeltä työn-
15222: tekijäitä 5 korttelista tasapohjaista uutta ojaa, perkausojaa
15223: noin 100 syitä keskimäärin. Ruoppaa täytyi vuokramiesten
15224: ajaa 80 kuormaa talvipäivinä, ja valittivat vuokramiehet, että
15225: etenkin silloin se oli vaikeata, kun maa oli jonkun kortte-
15226: lin jäässä, niin että kirveellä täytyi syteä, ennenkun irti
15227: sai. Lantaa oli tinkinä 100 kuormaa, ja se täytyi hajot-
15228: taa. Korien pituus oli 3 kyynärää, leveys kyynärän ja
15229: korkeus 3 korttelia. Kauranleikkuussa ilmottivat torppa-
15230:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
15231:    1907. -   V. M. -   Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta. 65
15232: 
15233: rit vaaditun 130-150 syitä 5 sylistä sarkaa ja Laukossa
15234: leikattiin kaurat, eikä niitetty.
15235:        Myös 4:s kohta tuomari Nyyssölän promemoriassa
15236: on oikea.
15237:        5:s kohta myöskin pitää paikkansa; mainittakoon
15238: esimerkin vuoksi, että kauratouolla täytyi vuokramiesten
15239: olla 1 1/2:kin viikkoa yhtä mittaa, kokonaan katsomatta
15240: siihen, että vuokramiesten oma maanviljelys siitä mitä
15241: suurimmassa määrin kärsi. Näin kävi Tuhkurille, Juti-
15242: lalle y. m.
15243:        Mitä tulee: posti- ja laasopäiviin, pitävät tuomari
15244: Nyyssölän tiedot niidenkin suhteen paikkansa. Samoin
15245: 7:nen kohdan suhteen, samoin 8:nen kohdan, kuin myös
15246: 9:nen. Mitä tulee palovakuutusmaksuihin, niin oli vuokra-
15247: miesten ne suoritettava, ja tulipalon satuttua eivät vuokra-
15248: miehet kuitenkaan aina saaneet korvausta. Rajaniemi ei
15249: saanut saunastaan, Lillträsk ei riihestään, Kevonsia ei rii-
15250: hestään, Suonpää ei riihestään eikä Joutsijoki riihestään.
15251: Ei myöskään Hyyriäinen ole saunastaan, joka v. 1905
15252: syksyllä paloi, palorahaa saanut.
15253:        Myös 11 kohta tuomari Nyyssölän promemoriassa
15254: pitää paikkansa ja sanottakoon tästä kansantaloudelliselta
15255: tai metsänsäästämisen kannalta mitä tahansa, oli mai-
15256: nittujen leivintupien hävittäminen kuitenkin vastoin sopi-
15257: musta.
15258:        ,Taksvärkkipirtti" oli myös promemoriassa annetun
15259: kuvauksen mukainen ja eräässä kirjoituksessa on tuomari
15260:  Nyyssölä antanut mainitun sukutilan taksvärkkipirtistä vielä
15261:  seuraavan lisäkuvauksen:
15262:        ,Lähdin katsomaan tuota pirttiä itse paikalla. Nä-
15263:  kyä, joka siellä kohtasi silmiäni, en nyt tahdo uskoa to-
15264:  deksi. Torpparien kertomus pirtistä ei ollutkaan oikea.
15265:  He olivat nähtävästi jo vuosikymmenien kuluessa niin tot-
15266: tuneet silmillään sitä katselemaan, etteivät olleet huoman-
15267:       Maatalousvaliokunnan mietint(J N:o 4.             5
15268: 66 1907. - V. M. - Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.
15269: 
15270: neet sen kaikkia ,puolia" minulle selittää. Mutta minä, joka
15271: sen ensikerran näin, huomasin näkeväni jotain sellaista,
15272: jota en ollut ennen nähnyt, enkä edes uneksinutkaan nä-
15273: keväni. Lattia kyllä oli huoneessa, mutta Iuudan kanssa,
15274: puhumattakaan vedestä, se ei ollut pitkiin aikoihin, tok-
15275: kopa koskaan, joutunut tekemisiin. Kauvan ei mieleni
15276: kyllä tehnytkään sitä penkoa, sillä pelkäsin sitä elävien
15277: joukkoa, joka jo sisäänastuttuani säärissäni oli alkanut an-
15278: taa tietoa olemassaolostaan. Vilkasin ympärilleni. Näin
15279: huoneessa sänkyjäkin, oikeita sänkyjä. Katsahdin niihin
15280: tarkemmin. Olivat joskus maailmassa nähtävästi olleet
15281: kasvavaa puuta, mutta mitä puuta, sitä en osaa sanoa,
15282: sillä en meidän metsissä ole nähnyt kasvavan niin musta-
15283: syistä puulajia. Mikä tietää, taisivat ollakin jotakin ulko-
15284: maalaista puulajia, joka ei vedessä vaikene. Niiden sisäl-
15285: läkin oli , täytettä", mutta ei ainakaan riihikuivia pahnoja.
15286:        Tämä pirtti, joka oli Tottijärven kartanossa, oli kui-
15287: tenkin se parempi pirtti. Toinen, eli Laukan pirtti, oli
15288: vielä kurjemmassa kunnossa, mutta sen sisälle ei minua
15289: päästetty."
15290:        Kartanon talli oli myös siinä kunnossa, kuin tuo-
15291: mari Nyyssölä yllä on kertonut.
15292:        Viimeinen, eli 14 kohta useinmainitussa promemo-
15293: riassa pitää myöskin osittain paikkansa, joskaan ei kar-
15294: tanon ajomiesten hevosia juuri kahta kertaa vuorokau-
15295: dessa ainakaan säännöllisesti muutettu.
15296:        Tämän lisäksi vielä mainittakoon muutamia kohtia,
15297: jotka nekin puolestaan osottavat, että kartanon hallinnon
15298: taholta kyllä on annettu aihetta tyytymättömyyteen. Suku-
15299: tilan metsästä vedätettiin halkoja, jotka pinottiin rantaan
15300: tuotua Juho Joutsijoen pellolle. Tästä tuli mainitulle
15301: torpparille suuri vahinko, hän siitä valitti, jonka johdosta
15302: hänelle luvattiin joka vuosi, kun tämmöstä tapahtuu, 10
15303: 
15304:       Maatalousvaliokunnqrz mietinUJ N:o 4.
15305:     1907. - V. M. - Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 67
15306: 
15307: mk:n korvaus, mutta Iupauksesta huolimatta ei tätä sum-
15308: maa oltu maksettu muuta kuin yhtenä ainoana vuotena.
15309:        Vuokramiehiä oli pakotettu yli sovitun vuokramak-
15310: sun, määrätystä hinnasta, vedättämään kartanon myömää
15311: metsää, josta palkka, kun sen maksamista oli viivytetty,
15312: maksettiin kauroissa, joita vuokramiesten samoin määrätystä
15313: hinnasta täytyi vastaanottaa. Kun nämät kaurat myöhäseen
15314: keväällä, osittain kesäkuussa, vuokramiehille annettiin, eivät
15315: he olisi tahtoneet niitä ottaa vastaan, sillä he olivat
15316: jo ehtineet ostaa siemenkaurat itselleen sitä vuotta varten.
15317: Hinta, josta vuokramiesten nämä kaurat täytyi vastaan-
15318: ottaa, oli sitäpaitsi siksi korkea (9 mk. hlt.), että tällainen
15319: maksutapa oli heille tämänkin vuoksi epäedullinen.
15320:        Kymmenkunta torpparia oli pakotettu tekemään ta-
15321: vallisen (tosin vaan suullisen) sopimuksen kautta määrä-
15322: tyn vuokramaksun lisäks~ 52 jalkapäivää kartanoon ja pal-
15323: kaksi näiltä 52 jalkapäivältä annettiin heille vuosittain 5
15324: hl rukiita.
15325:        August Lehtimäelle luvattiin rakennusapua 30 mk.,
15326: mutta ei annettu. Samansuuntaisia lupausten rikkomisia
15327: tapahtui Humalojan, Yli-Pihnalan, Ali-Pihnalan, Välimäen,
15328: Pakimaan, Tapolan, Karlbergin, Kevonsian y. m. suhteen.
15329:        Sadeilmoilla, kun vuokramiesten täytyi tulla kesken
15330: heinänteosta ja leikkuupellolta pois, oli heidän saavuttava
15331: toisena päivänä täten keskenjäänyttä päivätyötään suorit-
15332: tamaan.
15333:        Suurena epäkohtana pitivät vuokramiehet myös sitä,
15334: että heidän täytyi pyhäpäivinäkin lähteä Nokiaan viemään
15335: sukutilan maitoa.
15336:        Erittäin rumalta kuuluu myös se, että Laukon hal-
15337: linnon taholta määrättiin torpparit poishäädön uhalla hä-
15338: vittämään kaksi osuusmyllyä, joista toisessa oli 20 osa-
15339: kasta, toisessa 16. Mahdollisesti kartanon myllyssä jau-
15340: hatettiin sentähden vähemmän viljaa, että myös torppa-
15341:       Maatalousvaliokunnan mietintii N:o 4.
15342: 68 1907. - V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15343: 
15344: reilla oli myllyt, mutta siitä huolimatta tuntuu mainittu
15345: kartanon menettely sangen epämiellyttävältä, ja vaikka tuo
15346: myllyjen hävitys tapahtui jo v. 1894, on muisto siitä aina
15347: viime päiviin asti ollut omansa mitä suurimmassa mää-
15348: rin kiihottamaan torppareita.
15349:        Myös se seikka, että entisiä tinkejä oli kohtuutto-
15350: masti ylennetty, vaikutti, kuten luonnollistakin on, Laukon
15351: alustalaisiin sangen kiihottavasti. V aHokunnan enemmis-
15352: tökin myöntää, että ,mahdollisesti torppareilla on ollut
15353: syytä valituksiin sen johdosta, että heitä on useampia
15354: vuosia sitten vaadittu suorittamaan päivätöitään hak-
15355: kuussa ja ajossa kartanon metsässä, kun siitä on myyty
15356: hiomopuita ja että näissä töissä olisi vaadittu kohtuutto-
15357: miakin urakoita". Valiokunta on vaan vastoin parempaa
15358: tietoaan käynyt tässä vakuuttamaan, että tällaista muka
15359: olisi tapahtunut ainoastaan , useampia vuosia sitten". Tosi-
15360: asiassa on tällaista tapahtunut lakon alkuun saakka.
15361: Myös maatyöurakat myöntää valiokunnan enemmistö ta-
15362: vallaan kohtuuttomiksi, kertoessaan, että , urakat on an-
15363: nettu käydä täydestä päivätyöstä, kun mies on ollut koko
15364: päivän työssä"(!) Tämä merkillinen lause todistaa meidän
15365: mielestämme sitä, että maatyöurakat ovat tosiaan olleet
15366: kohtuuttomat, koska valiokunnan vakuutuksen mukaan
15367: on oltu , koko päivä" työssä, eikä sittekään sitä ole voitu
15368: suorittaa. Lisäksi vielä noihin tinkijuttuihin mainittakoon
15369: seuraavaa: talvella v. 1906 vaadittiin ajamaan lantaa 9
15370: kertaa päivässä 3 kilometrin matkalle, vaikka kartanon
15371: työnjohtaja ei ehtinyt ajaa kuin 7 kertaa päivässä. Kun
15372: torpparit eivät mainittua tinkiä voineet suorittaa, vaadit-
15373: tiin heitä tulemaan toisena päivänä suorittamaan se, mikä
15374: edellisenä päivänä suorittamatta oli jäänyt. Edellisen peh-
15375: toorin aikana oli sama tinki ollut ainoastaan 5 kertaa
15376: päivässä.
15377:        Monin kerroin suuremmiksi tulevat nämät epäkoh-
15378:      Maatalousvaliokunnan mietinUJ N:o 4.
15379:     1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 69
15380: 
15381: dat vielä, kun niitä katselee sen torpparien epävarman
15382: oikeudellisen aseman valossa, josta valiokunnan mietin-
15383: nössäkin mainitaan.
15384:       Kun ylläesitettyjen tosiseikkojen valossa katselee
15385: asioita, niin katkeralta ivalta tuntuu valiokunnan mietin-
15386: nössä oleva ajatus, että Laukon lakkolaisilla ei ollut riit-
15387: tävää aihetta pysyväisempään tyytymättömyyteen, eikä
15388: myöskään aihetta ryhtyä tähän ,onnettomaan tekoon"
15389: s. o. lakkoon.
15390: 
15391: 
15392: 
15393:        Vaikka emme ylläesitetyillä perusteilla voikaan yhtyä
15394: valiokunnan enemmistön mielipiteisiin oloista Laukossa
15395: ennen lakon puhkeamista keväällä v. 1906, olemme kui-
15396: tenkin siinä valiokunnan mielipiteen kannalla, ettei lakon
15397: puhkeamista voi selvittää ottamalla ainoastaan paikallisia
15398: oloja huomioon.
15399:        Emme kuitenkaan tässäkään kohden voi yhtyä valio-
15400: kunnan yksityiskohtaisempaan esitykseen niistä ulkoapäin
15401: tulleista vaikutuksista, jotka lakon puhkeamiseen myötä-
15402: vaikuttivat. Valiokunta on tosin, mutta aivan sivumen-
15403: nen, huomauttanut vakaumuksenaan, että Laukon lakkoa
15404: tulee pitää tuloksena Suomen yhteiskunnallisten ja valtiol-
15405: listen olojen yleisestä kehityksestä. Mutta tästä on valio-
15406: kunta vetänyt ainoastaan sen johtopäätöksen, että sellaiset
15407: olot kuin Laukossa helposti ovat alttiit ulkoapäin tuleville
15408: kiihoituksille, tehdäkseen sitten sosialidemokratisen puo-
15409: lueen ja muutamat nimeltä mainitut henkilöt erityisesti
15410: Laukon lakkoon syypäiksi. Tällainen selvittely on täy-
15411: dellisesti epätieteellinen ja että se on esitetty virallisessa
15412: valiokunnan mietinnössä on sitä oudoksuttavampaa, kun
15413: sen todistelut suureksi osaksi ovat väritellysti ja valiokun-
15414: nassa esiintuotuja tosiasioita huomioo~ottamatta laaditut.
15415:       Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 4.
15416: 70 t 907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15417: 
15418:        Laukan torpparilakko oli aivan nähtävästi vaan osa
15419: sitä torppariliikettä, joka samoihin aikoihin useissa muissa
15420: kohdin maata vei torpparityölakkoihin. Kuten edellä olemme
15421: osoittaneet olivat torpparilaitoksen alalla säilyneet vanhat
15422: talousmuodot, ennen kaikkea päivätyöjärjestelmä sekä
15423: vuokraolot, soveltumattomina uudemmissa oloissa, anta-
15424: neet aihetta kasvavaan tyytymättömyyteen varsinkin siinä
15425: väestöluokassa, jonka taloudellista vaurastumista nämä
15426: seikat estivät ja jonka olosuhteet näin ollen olivat saattaneet
15427: toisen kansanluokan, maanomistajain, riistettäväksi. Niin-
15428: piankuin sosialidemokratinen puolue meillä oli alkanut
15429: järjestää sorretuita kansankerroksia yhteiseen luokkataiste-
15430: luun riistäjiä vastaan, olivat torpparitkin yhä selvemmin
15431: alkaneet liittyä tähän puolueeseen. Tämä, yhtävähän kuin
15432: työväen ammatillisen luokkataistelun leviäminen torpparien
15433: keskuuteen, ei suinkaan tapahtunut niin yksinomaan suur-
15434: lakon aikana ja sen jälkeen, kun valiokunta koettaa todis-
15435: taa. Päinvastoin osoittavat tosiasiat aivan selvän amma-
15436: tillisen taistelumuodon torpparien keskuudessa jo useita
15437: vuosia ennen pääsevän valtaan ja monta kertaa jo esiin-
15438: tyvän torpparilakkojen muodossa.
15439:         Kesällä v. 1903 esiintoivat torpparit vaatimuksia työ-
15440: päivän lyhentämisestä maatöissä, jotka ainakin yhdellä
15441: tilalla, Jokioisissa, veivät lakkoon (katso , Yttrande till Finska
15442: Hushållningssällskapet i fråga om arbetsdagen vid jord-
15443: bruket", päivätty 19/s 1903, kirjoittaja nimetön), ja joka liike,
15444: jolleivät maanomistajat aivan poikkeuksetta olisi suostuneet
15445: lyhentämään työpäiviä 13-14 tuntisesta 11-tuntiseksi,
15446: epäilemättä olisi vienyt vaikeisiin selkkauksiin useissa pai-
15447: koin maata.
15448:         Seuraavana talvena, kun uusi maanvuokralaki astui
15449: voimaan, esiintyi samoin useilla tiloilla levottomuuksia
15450: syystä etteivät torpparit tahtoneet ottaa vastaan heille tar-
15451: jottuja uusia vuokrasopimuksia ja ainakin yhdessä paikoin,
15452:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
15453:     1907. -   V. M. - Villikysymys Laukon tilan ostamisesta. 71
15454: 
15455: s. o. taas Jokioisten tilalla, sai tämä seikka lakontapaisen
15456: asiantilan syntymään.
15457:        Kesällä 1905 oli pitkällinen torpparilakko kartanon-
15458: kylän tilalla Ypäjällä, joka päättyi torpparien osittaiseen
15459: voittoon, jotapaitsi maatyömiesriitaisuuksia näinä vuosina
15460: esiintyi useissa paikoin.
15461:        Lakkoliike torpparien keskuudessa, joka esiintyi ke-
15462: sällä v. 1906, ei siis suinkaan ollut ainoastaan minkään
15463: tilapäisen huumauksen ja kiihoituksen seuraus, vaan selvä
15464: jatko ennen esiintyneelle torppariliikkeelle, jolla, kuten jo
15465: tämä seikka todistaa, olevissa oloissa oli varma maaperä.
15466: Luonnollista kuitenkin on, että valtiolliset olot keväällä
15467: ja kesällä v. 1906 olivat omiaan taloudellisellakin alalla
15468: entistä enemmän levotonta mielialaa ylläpiUfmään.
15469:        Siihen nähden, että lakot ovat riistettyjen väestöker-
15470: rosten miltei ainoa keino pakoittaa suoranaisia paran-
15471: nuksia oloihinsa ja sen lisäksi keino, jonka oikeutus on
15472: porvarilliseltakin taholta tunnustettu sekä vihdoin omiaan
15473: selventämään riistäjien ja riistettyjen luokkarajoja, ei sosiali-
15474: demokratia missään ole asettunut periaatteellisesti niitä
15475: vastustamaan, vaikkakaan se ei usko yksityisten taloudel-
15476: listen lakkojen kautta saavutettavan muita kuin tilapäisiä
15477: ja verraten vähäplitöisiä taloudellisia etuja. Eriävälle kan-
15478: nalle ei se voi asettua lakkoihin nähden maanviljelyksen
15479: alalla eikä sielläkään, missä kuten torppariväestöön näh-
15480: den on asianlaita, lakkojen tekeminen voi tuoda muka-
15481: naan erittäin vaikeita seurauksia.
15482:        Näiden periaatteiden mukaiselle kannalle on maamme
15483: sosialidemokratia asettunut torpparilakkoihinkin nähden
15484: valiokunnan mielestä ,muuten varsin luvallisen ja täysin
15485: ajanmukaisen, jopa kiitettävänkin" toimintansa ohella ke-
15486: väällä v. 1906 sekä erityisesti Tampereen torpparikokouk-
15487: sessa. Valiokunnan mietintöön painetuista asiakirjoista sel-
15488: viää myöskin, että sekä torpparikokous, että siellä asetettu
15489:       Maatalousvaliokunnan mietinto N;o 4.
15490: 72 1907.- V. M. -     Vilikysymys Laukoo tilan ostamisesta.
15491: 
15492: torpparien keskustoimikunta koettivat, yleisen ammatillisen
15493: työväenliikkeen tavan mukaisesti, järjestää lakot järkiperäi-
15494: sesti m. m. määräten, ettei lakkoja saisi alkaa ennenkuin
15495: 2 viikkoa sen jälkeen kun niistä oli keskustoimikunnalle
15496: ilmoitettu. Koska vihdoin torpparien olot ennen kaikkia
15497: olivat lainsäädännön kautta uudistettavat ja lakoilla heidän
15498: olojaosa parantamisessa tähän nähden oli pienempi sija,
15499: koetti keskustoimikunta kiertokirjeissään kääntää torppa-
15500: rien huomiota tätä tietä parannuksia ajamaan.
15501:       Valiokunta on kuitenkin tahtonut todistella, että Tam-
15502: pereen torpparikokous ja myöhemmin torpparien keskus-
15503: toimikunta nimenomaan kiihoittivat torppareita lakkoihin,
15504: sekä erittäin, että ulkoapäin tulevat voimat jo alusta pitäen
15505: suuntautuivat Laukan lääniin, järjestelmällisesti saattaen
15506: sikäläiset olot lakkotilaan ja pitäen sittemmin lakon joh-
15507: don käsissään.
15508:       Ne todistukset, jotka valiokunta tässä puolestaan esit-
15509: tää, ovat kuitenkin kokonaan harhaanjohtavia. Vastoin
15510: valiokunnan väitettä oli Tampereen torpparikokouksessa
15511: lakoista varoitettu. Ne Tampereen torpparikokouksessa
15512: hyväksytyt ponnet, jotka valiokunnan mietinnön sivulla 17
15513: mainitaan erityisesti lakkojen tekoon rohkaisevina, esitettiin
15514: aivan toisessa yhteydessä, kuin valiokunta ne esiintuo, ni-
15515: mittäin tarkoituksella estää mahdolliset torpparien häädöt,
15516: jotka olisivat odotettavissa, jos torppareille edullinen torppari-
15517: ]aki saataisiin tulevaisuudessa aikaan. Tätä näkökohtaa sil-
15518: mällä pitäen on valiokunta itse äsken laatimassaan maan-
15519: vuokralakimietinnössä ehdottanut muutamia varsin jyrkkiä
15520: toimenpiteitä. Torpparien keskustoimikunta oli jo touko-
15521: kuun 15 p. kaikissa sosialidemokratisissa puoluelehdissä
15522: julkaissut jotenkin samasisältöisen, vaikka lyhemmän kierto-
15523: kirjeen torppareille, kuin se, jonka valiokunta sivuilla 19-
15524: 21 on painattanut. Torpparien keskustoimikunta lähetti
15525:       Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 4.
15526:     1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 73
15527: 
15528: myöskin 23 p:nä toukokuuta, paitsi valiokunnan mietintöön
15529: painatettua kirjelmää, toisen näin kuuluvun kiertokirjeen:
15530:       ,Torpparien luottamusmiehelle.
15531:        1. Tiedätkö, että luottamusmiehen todella täytyy
15532: ansaita valitsijainsa luottamus? Huomaa mitä se mer-
15533: kitsee 1
15534:        2. Tunnetko perinpohjin maanvuokralain ja ne kou-
15535: kut, joilla isännät sitä yrittävät kiertää? Voitko antaa
15536: neuvoja kootrahtia tehdessä y. m. näitä seikkoja koske-
15537: vissa asioissa.
15538:       3. Tunnetko vuokrasuhteet alueellasi ja muuallakin?
15539: Pidätkö huolta siitä, että ne kaikille vuokralaisille sel-
15540: viävät.
15541:       4. Osaatko laskea maanomistajain ja vuokraajain
15542: voimasuhteet ja niiden mukaan suunnitella toimintatavat?
15543:       5. Punnitsetko tarkasti neuvot, jotka annat ano-
15544: muksia, valituksia, vaatimuksia, lakkoja y. m. koskevissa
15545: asioissa?
15546:       6. Taidatko sovitella työriitaisuuksien ja lakkojen
15547: sattuessa, niin ettet yllytä torppareita ylivoimaisiin vaati-
15548: muksiin, etkä myöskään pelota heitä kohtuullisista paran-
15549: nuspuuhista 1
15550:       7. Toimitko niin, että kaikki maanvuokraajat yh-
15551: tyisivät torppariosastoihin ja yhdistyksiin ja että uusia
15552: perustetaan paikkakuntiin, joissa niitä tarvitaan.
15553:       8. Koetatko saada levitetyksi valistavaa kirjallisuutta
15554: ja hankituksi osaston kirjastoon asiaa koskevia teoksia,
15555: kuten:
15556:       Torpparioloista Suomessa. Aksel Varen. Hinta 3 mk.
15557:       Laki maanvuokrasta maalla, selittänyt t:ri K. J.
15558: Ståhlberg. Hinta 4: 75.
15559:        Laki maanvuokrasta maalla, selityksillä varustanut
15560: varatuomari Alaxik Hernberg. Hinta 1: 50.
15561:        Omaa maata tilattomalle vttesttJlle. Hinta 1: 50 ja
15562:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
15563: 74 1907.- V. M.- Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15564: 
15565: Torpparikysymyksessti. Hinta 50 p:iä, y. m. Hannes Geb-
15566: hardin julkaisut sekä mitä muuta torppariasiassa näiden
15567: ystävät tai vastustajat kirjattavat
15568:       Tunnetko torpparikokouksen päätökset ja osaatko
15569: niitä puolustaa?
15570:       Käy reippaasti toimeen, ja vaikka ei kaikki vielä oli-
15571: sikaan sinulle selvillä, niin koeta parhaan mukaan pe-
15572: rehtyä asioihin. Kun olet epävarma, niin käänny pii-
15573: rin torpparien luottamusmiehen tai keskustoimikunnan
15574: puoleen.
15575:       ,Alku työn kaunistaa lopussa kiitos näkyy".
15576: 
15577:                          Torpparien keskustoimikunta
15578:                Helsinki, o s ote: Sosialidemokratisen puoluehallinnon
15579:                    kanslia, Saariniemenkatu 6. Telefooni 53 47."
15580: 
15581: 
15582:        Toukokuulla v. 1906 sekä myöhemmin kesän kuluessa
15583: oli torpparien keskustoimikunnalla, syystä että torppari-
15584: selkkauksia uhkasi kaikkialla maaseudulla, erittäin suuri
15585: työtaakka kannettavanaan ja sai se useissa paikoin lakon
15586: uhkan vältetyksi.
15587:        Mitä erityisesti Laukan lakkoon tulee, on huomau-
15588: tettava, että se torpparien keskustoimikunnan varajäsen
15589: V. Leskinen, jonka valiokunta on esittänyt Laukan lakon
15590: pääkiihottajana, päinvastoin, lakkoon osaa ottaneiden
15591: yksimielisen lausunnon mukaan, oli torppareita lakosta
15592: varoittanut. Laukan lakko julistettiin, vastoin valiokunnan
15593: väitettä sivulla 44, alkaneeksi ennenkuin se torpparien
15594: keskustoimikunnan kirje, joka valiokunnan mietinnön 26
15595: sivulla on painettuna, oli saapunut perille. Millä perus-
15596: teilla valiokunta näin ollen väittää, että sosialidemokrati-
15597: sen puolueen toiminta selvästi osoitti, että torpparilakkoja
15598: itsetietoisesti valmistettiin useissa paikoin maata ja ,että
15599: ulkoapäin vaikuttavat voimat alusta pitäen suuntaantuivat
15600:       Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 4.
15601:     1907.- V. M.- Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta. 75
15602: 
15603: Laukon lääniin, järjestelmällisesti saattaen sikäläiset olot
15604: lakkotilaan", on käsittämätöntä.
15605:         Mitä Laukon isännistön ja alustalaisten välisiin sovitte-
15606: luihin tulee, antaa valiokunta niistäkin erhetyttäviä tietoja.
15607: Niin pian kuin lakon puhkeamisesta tuli torpparien keskus-
15608: toimikunnalle tieto, saapui sen jäsen J. Merinen paikalle
15609: nimenomaisella määräyksellä keskustoimikunnan puolesta
15610: kehoittaa lakkolaisia luopumaan osasta vaatimuksiaan sekä
15611: koettamaan saada sovitteluita aikaan. Toukokuun 29 p.
15612: kävikin Merinen yhdessä muutaman Laukon torpparin
15613: kanssa tilanhaltijan puheilla sovinnon aikaansaamiseksi ja
15614: kysyäkseen tilanhaltijalta, mitä ehtoja hän tämän saavutta-
15615: miseksi asettaisi. Viimemainittu ei kuitenkaan sovittelui-
15616: hin antautunut, viitaten juuri vireille pantuihin oikeuden-
15617: käynteihin hänen ja lakkolaisten välillä. Kun tämän lisäksi
15618: heinäkuussa vuokramiesten alotteesta vireille pantiin ne
15619: sovittelutoimet, joista valiokunnan mietinnössä mainitaan,
15620: ja myöhemmin samassa tarkoituksessa käännyttiin Halli-
15621: tuksen puoleen, niin esiintyy epäämättömän selvästi, että
15622: ainoa syy lakon jatkumiseen oli tilanhaltijan itsepintaisuus.
15623:         Yhtä välttämätöntä kuin Laukon lakon syntymisen
15624: ymmärtämiseksi on kuitenkin myöskin sen itsepintaisen
15625:  jatkumisen käsittämiseksi ottaa huomioon lakkoalueen ulko-
15626:  puolella vallitsevat olosuhteet. Mielestämme ei ole mah-
15627:  dollista käsittää Laukon tilanhaltijan taipumattomuutta,
15628:  jollei ota huomioon, että hänen takanaan seisoi ja häntä
15629: tuki maanomistajien sekä yleensä vallassa olijain mieli-
15630:  pide ja suoranainen avustuskin.
15631:         Kuten valiokunta mietinnössään nimenomaan mai-
15632:  nitsee, ,olivat Laukossa olosuhteet sellaiset, että sukutilan
15633:  lunastus valtion välityksellä torppareille jaettavaksi, jos se
15634:  yleensä olisi käynyt mahdolliseksi, olisi tietänyt kiihkeän
15635:  agitatsionin kautta herätettyjen toivomusten täyttämistä.
15636:  Sen johdosta olisi voinut varmasti odottaa samallaisten
15637:       Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
15638: 76 1907.- V. M.- Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15639: 
15640: rettelöiden puhkeamista muuallakin ja liike olisi ennen
15641: pitkää kasvanut ylivoimaiseksi sekä antanut aihetta mitä
15642: vakavimman luontoisiin ristiriitoihin". Tämä lausunto, ku-
15643: ten myöskin senaattori Ståhlberg'in senaatissa esittämä
15644: ja valiokunnan enemmistön hyväksymä kanta Laukon
15645: tilan ostamiskysymyksessä, osoittavat mitä selvimmin missä
15646: asian ydin oli, että nimittäin kysymyksessä juuri oli lan-
15647: nistaa se torpparien liike, joka oli ilmileimahtamaisillaan
15648: ja joka konsekvensseissaan olisi vienyt varsinkin vallassa
15649: olevalle maanomistajaluokalle turmiollisiin seuraamuksiin.
15650: Tämä asianhaara, joka luo Laukon kysymykseen toistaiseksi
15651: vähän huomatun valaistuksen, antaa sekä yleisen mieli-
15652: piteen suunnalle että viranomaisten menettelylle lakkoon
15653: nähden aivan selvän luokkaleiman. Asian luonteesta joh-
15654: tuu myöskin, että valiokunnan enemmistön kannattama
15655: mietintö Laukon asiasta on aivan samanluonteinen.
15656: 
15657:       Viimeksi esitettyä silmällä pitäen olemme kyllä osittain
15658: valiokunnan enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, ettei
15659: torpparien keskustoimikunta ollut täysin kypsynyt vas-
15660: tuunalaiseen tehtäväänsä. Mielestämme ei torpparien
15661: keskustoimikunta tosiaankaan ole menetellyt sillä joh-
15662: donmukaisuudella ja sillä tarmolla, kuin sen olisi pitä-
15663: nyt, jotta se olisi kunnolleen voinut täyttää ne suuret toi-
15664: veet, mitä torpparien taholta keskustoimikuntaan nähden
15665: yleensä oli asetettu. Sillä mielestämme olisi sen tullut
15666: kohdistaa kaikki tarmonsa siihen, että se olisi voimakkaasti
15667: johtanut sen tyytymättömyyden, mikä koko maassa vallitsi
15668: torpparien keskuudessa, määrättyyn, yhtenäiseen suuntaan,
15669: semmoiseen suuntaan, että Laukon lakkolaiset eivät olisi
15670: siihen määrään jääneet tuoksi huutavan ääneksi korvessa,
15671: minä he nykyään ovat, vaan että samanlainen palo, kuin
15672: Laukossa, olisi samaan aikaan levinnyt yli koko Suomen,
15673: niin laajalle, että Maatalousvaliokunnankaan ei nyt tarvit-
15674:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
15675:     1907.- V. M.- Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 77
15676: 
15677: sisi virallisessa mietinnössään käydä ankarin sanoin moitti-
15678: maan hallitusta siitä, että se on jäänyt toimettomaksi torp-
15679: parilakkoihin nähden ja yleensä leväperäselle kannalle koko
15680: torppariliikkeen suhteen. Pitkin matkaa menetteli torppa-
15681: rien, keskustoimikunta siten, kuin sen käsiin olisi uskottu
15682: enemmän poliisiviranomaisen toimi, kuin koko torppari-
15683: liikkeen järjestäminen ja ohjaaminen oikeaan suuntaan.
15684: Sillä jos torpparien keskustoimikunta olisi oikealla ajalla
15685: lähettänyt oikean viestin käymään kautta maan, olisi, siitä
15686: olemme vakuutetut, maanvuokralainkin ratkaisu nyt paljoa
15687: lähempänä, ja lain henki olisi käynyt toiseen suuntaan
15688: kuin mitä nyt on laita.
15689: 
15690:        Mitä Laukan lakon myöhempiin vaiheisiin tulee, emme
15691: katso tarpeelliseksi niiden tosiasioitten lisäksi, jotka valio-
15692: kunta mietinnössään on esiintuonut, mitään lisätä. Niiden
15693: viittauksien torjumiseksi, jotka valiokunnan mietinnössä on
15694: tehty Laukan muka "rikollisista" torppareista, tahdomme
15695: kuitenkin liittää oheen seuraavat A. Järnefelt'in kirjases-
15696: saan ,Maa kuuluu kaikille" lausumat sanat. Viitattuaan
15697: oloihin Suomenlahden eteläpuolella ja Venäjällä, jatkaa
15698: kirjailija:
15699:        ,Mutta Laukan läänissä ei ole yhtäkään poliisia sor-
15700: menpäälläkään kosketettu, ei yksikään salalaukaus ole
15701: kuulunut miltään metsäkulmalta, eikä yksikään murhan-
15702: polton liekki ole vielä leimahtanut".
15703:        Meillä moititaan Laukan torppareita lain halveksimi-
15704: sesta sen perustuksella, että he tekivät lakon. Mutta itse
15705: asiassa on luottamus samoin torpparien lainkuuliaisuuteen
15706: juuri heidän nykyisen sosialismiosa vuoksi tullut niin suu-
15707: reksi, ettei kukaan vallassa olijoista tule ajatelleeksikaan
15708: sellaisia mahdollisuuksia kuin naapurimaassamme tapahtu-
15709: via. Rohkeasti jännitetään äärimmilleen tuon lainkuuliai-
15710: sen kansan passiivisen asettom11uden päätöstä. Koko tuo
15711:      Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
15712: 78 1907.- V. M.- Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15713: 
15714: suurilukuinen väkijoukko näyttää jo olevan hallittu parilla
15715: poliisilla, jotka hyräillen kiertelevät metsiä ja ilkkuen jake-
15716: levat käskyjänsä."
15717: 
15718: 
15719: 
15720: 
15721:        Kuten asianomaisen Hallituksen jäsenen Eduskun-
15722: nalle antamasta vastauksesta sekä valiokunnan mietintöön
15723: otetusta Laukon ja Tottijärven sukutilan lunastamista
15724: koskevaa asiaa senatissa esiteltäessä syntyneitten pöytäkir-
15725: jain selostuksista näkyy, on senaatin enemmistö epäävän
15726: päätöksensä perusteluiksi maininnut muodollisia seikkoja,
15727: olematta kuitenkaan edes varma, että nämät olisivat to-
15728: della esteenä olleet sekä lisäsyynä mainiten sen, että muka
15729: ei ollut Tottijärven ja Vesilahden kuntien anomuksiin,
15730: joita välikysymyksessä mainitaan, liitetty todistusta maini-
15731: tun sukutilan haltijan suostumuksesta kauppaan, vaikka
15732: hallituksen velvollisuus olisi ollut edes tiedustella asian-
15733: omaiselta sukutilojen haltijalta, onko tämä todella suostu-
15734: vainen. Vielä suuremmassa määrin moitetta ansaitseva
15735: on se mielipide, minkä senaattorit Nybergh ja Mechelin
15736: asiaa esitettäessä lausuivat, että muka sanottu anomus
15737: yksinomaan sentähden olisi hyljättävä, koska sitä ei ollut
15738: tehnyt sukutilan haltija. Emme myöskään voi hyväksyä
15739: sitä asiallista, hallituksen luokkaluonteesta välttämättö-
15740: myydellä johtuvaa perustelua, jonka senaattori Ståhlberg
15741: esiin toi.
15742: 
15743:       Mitä tulee Hallituksen toimenpiteisiin useinmainitun
15744: lakon saattamisessa sovinnolliseen ratkaisuun, olemme
15745: pääasiassa valiokunnan enemmistön kanssa samaa mieltä.
15746:       Kaiken ylläolevan perusteella rohkenemme siis Edus-
15747: kunnan hyväksyttäväksi ehdottaa seuraavan sanamuodon
15748: siirtymiseksi päiväjärjestykseen:
15749:       Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 4.
15750: l907.- V. M.- Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta. 79
15751: 
15752:               Eduskunta, kuultuansa Hallituksen vas-
15753:         tauksen Laukon ja Tottijärven sukutilan lu-
15754:         nastamista koskevassa asiassa sektt sen yh-
15755:         teydessä selityksen Hallituksen toimenpiteisttt
15756:         mainituilla tiloilla vallinneiden riitaisuuksien
15757:         sovinno/liseksi ratkaisemiseksi, katsoo, etttt
15758:         Hallituksen vastaus mainitun kartanon osta-
15759:         mista koskevassa asiassa ja Hallituksen toi-
15760:         menpiteet Laukon ja Tottijttrven sukutilan hal-
15761:         tijan ja httnen alustalaistensa vttlilltt vallin-
15762:         neitten riitaisuuksien sovinnolliseksi ratkaise-
15763:         miseksi eivttt ole eduskuntaa tyydyttttneet, sektt
15764:         siirtyy pttivttjttrjestykseen.
15765:  Helsingissä 24 p. lokak. 1907.
15766: 
15767:      Sulo Wuolljokl.        P. Huttunen.
15768:      Aatto Siren.           D. J. Kalllokorpl.
15769:      Janne Martikainen.     S. Häkkinen.
15770:      J. Merinen.            Oliver Eronen.
15771:                  Sandra Lehtinen
15772: 
15773: 
15774: 
15775: 
15776:   Maatalousvaliokunnan mietintiJ N:o 4.
15777: 80   1907.- V. M.- Villikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15778: 
15779: 
15780: 
15781: 
15782:                        Liite N:o 1.
15783: 
15784: 
15785: 
15786:                  Torpparilakon v. 1906-1907 takia httti-
15787:            detyille Laukon ja Tottijttrven sukutilan alus-
15788:            tataisille kuuluneen viljellyn ja laidanmaan
15789:            ala ja karjan lukumttartt seka heidttn suoritta-
15790:            mansa vuokramaksu ennen mainittua lakkoa.
15791: 
15792:        Laukon ja Tottijärven sukutiloihin kuului ennen
15793: torpparilakkoa keväällä v. 1906 kaikkiaan 143 alustalaista,
15794: joista 125 oli torppareita, 14 lampuotia ja 4 mäkitupa-
15795: laista. Näistä häädettiin lakon johdosta 71 torpparia,
15796: 4 lampuotia ja 2 mäkitupalaista. Seuraava tilastollinen
15797: taulu antaa yksityiskohtaisen selvityksen 71 lakon joh-
15798: dosta häädetyn alustalaisen viljellyn ja laidunmaan alasta,
15799: vuokramaksusta sekä karjan lukumäärästä mainitun la-
15800: kon alkaessa. Taulussa esitetyt tiedot ovat sukutilan hal-
15801: linnon antamat.
15802:        Alustalaisten viljeltyyn maahan kuului pääasiallisesti
15803: peltoa sekä vähempi määrä luonnonniittyä. Vuokramaksun
15804: raha-arvoa laskettaessa on käytetty seuraavia perusteita.
15805: Hevostyöpäivä on tilanhaltijan ilmoitusten perusteella ar-
15806: vosteltu 4 markaksi, jalkatyöpäivä 2 markaksi, heinäseiväs
15807: 30 penniksi ja kananmuna 5 penniksi, litra puoloja 10
15808: penniksi sekä hehtolitra ruista 12 markaksi 50 penniksi.
15809: Nautayksikkö on laskettu luku, joka on saatu siten, että
15810: yksi lehmä, hieho tai härkä on pidetty vastaavan yhtä
15811: nautayksikköä, yksi hevonen kahta nautayksikköä ja kah-
15812: deksan lammasta yhtä nautayksikköä.
15813:      Maatalousvaliokunnan mietintlJ N;o 4.
15814:             1907.- V. M.- Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.                                      81
15815: 
15816:             Tämän yhteydessä huomautettakoon, että useimpien
15817:      hevospäivätöitä tekevien alustalaisten oli alempana maini-
15818:      tun vuokramaksun lisäksi vuosittain suoritettava yksi posti-
15819:      päivä ja pari n. s. laasopäivää (joita käytettiin kartanon
15820:      puiston lakasemiseen) sekä pidettävä kunnossa kappale
15821:      maantietä, joka kuului kartanoiden maantieosuuteen. Lam-
15822:      puotien oli sitäpaitsi suoritettava tilaltaan menevät kruu-
15823:      nun-, kunnan- ja kirkonmaksut Näiden rasitusten suu-
15824:      ruudesta ei sukutilojen haltija kuitenkaan ole tietoa an-
15825:      tanut.
15826: 
15827: 
15828:                  ;o;-30"'""
15829:                  t::'"O-d
15830:                  CC'"O
15831:                                     Torpasta tai lampuotitilasta,                ~;
15832:                                                                                       -     Torpassa tai
15833:                                                                                           lampuotitilassa
15834:                  ~§:~             tehdyn sopimuksen perusteella,                 o<
15835:                                                                                 ~E.
15836:                                                                                            lakon alkaessa
15837:                  ~ ::::=                                                                  pidetyn karjan
15838:                  ~E;'P+              suoritettu vuokramaksu.                    "'"'
15839:  Torpan tai                                                                     Sq              luku.
15840:                        "'"'
15841:                        ::s -·                                                   ~~:
15842:                                                                                "''"S
15843: lampuotitilan                                                            ..,   ~§:
15844:                       :5.   ö;'
15845:                                                                          ~<:
15846:                                                                                ....                           z
15847:                                                         "
15848:                                                                                   ~
15849: 
15850:                                   :::c
15851:     nimi.                                                                       "'"'    en
15852:                                                                                                                -
15853:                        0:              '- .::0
15854:                    ~ ::sc "'< ,..e ::r           :::c "' '"0
15855:                                                  s·"' "'"'"' c2.. .::0  "'"
15856:                                                                          'o     ~8 ::r: ..,
15857:                                                                                         "'<              r<   "'c
15858:                              t""'<n t""'~ "'                       c
15859:                 ~~ a <!.:;J" <!'< "' ~~: s .3. ~ "'Sq-                                              "'a '<"'
15860:                                   0                                                       (t)
15861:                                                                                 "'::<"
15862:                                                                        se"'     <g.       <   ::;? '"0
15863:                    a "'~ ~.g: "'"" en"' "'"'
15864:                                                                                           0
15865:                 ?'                       :;=:tO:
15866:                                                         "' "' "' ."'""s:~s      ~"'
15867:                                                                                                                ;>;'
15868: 
15869:                                                                                           ~· "'
15870:                                                F-6" "'
15871:                                                             -
15872:                                                                                           V>                  V>
15873:                                                         ;;;·                    S"a-         .:l.   "';::;:?' ::;?
15874:                    "'~ "'::r §:"'' §:"'' ra . ''";::;: ,.. :; ~ "'"
15875:                                                    ~:                   "''"      ::::          "'
15876:                                                                                                 ?'             0:
15877:                                                                                                               ;::;:
15878:                                        ""              '?'-             ~"'
15879:                    "' ?' "''                                            "''
15880:                                                                                                                ~:
15881: 
15882:       1           2     1
15883:                             3     4         5 6    7    8   9       10   11      12       13    14 15 16
15884: Silfverberg .   20 22.5 156 27 20 30 20 5 3 746:- 37:30 3                                       12 10 19
15885: Svansjö . . .   21 22.5 172 13 36 30 20 5 3 798:- 38:- 3                                        12 10 19
15886: Haliseva .      17.5 20 130 17 30 30 20 5 3 632:- 36:11 2                                       10 10 15
15887: Bergstad.       17.5 20 130 17 30 30 20 5 3 632:- 36:11 3                                       12 10 19
15888: Karlberg .      16 20 130 27 20 30 20 5 3 642:- 40:13 2                                         12 10 17
15889: Joenperä .      15 20 126 17 10 30 20 5 3 596:- :39:73 2                                        10 10 15
15890: Telkkä ..       12.1 17.5 104 14 10 30 20 5 1.65 485:- !)8: 80 2                                10 10 15
15891: Kiistad ..      17.5 17.5 100 17 22 30 20 5 1 479:- 27:37 2                                     10 10 15
15892: Yli-Pihnala .   25 20 188 13 40 30 20 5 4 878:- 35:12 4                                         12 10 21
15893: Ali-Pihnala.    22.5 22.5 172 13 46 30 20 5 3 808:- 35:91 3                                     12 10 19
15894: Yli-Jutila ..   15 15 58 9 - - 20 5 - 251:50 16:77 2                                            10 6 15
15895: Ali-Jutila . .   9 10 581 3 - 20 20 5 - 245:50 27:28 1                                           6 6 9
15896: Åstrand . . . . 19 20 156 13 16 30 20 5 1 689:- 36:28 2         1                               10 10 15
15897:          Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.                                                        6
15898:      82         1907.- V. M.- Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
15899: 
15900:                       s;>-l
15901:                   :>;'El 0
15902:                   g-g.a
15903:                   2" s. "g
15904:                                    Torpasta tai lampuotiti!asta,                           -
15905:                                                                                           <"'
15906:                                                                                           ="'
15907:                                                                                                       Torpassa tai
15908:                                                                                                      lampuotitilassa
15909:                                  tehdyn sopimuksen perusteella,                           0<         lakon alkaessa
15910:                   < -·~»                                                                  >t~·
15911:                   ~ 2:. ~                                                                 "'"'.::    pidetyn karjan
15912:                                      suoritettu vuokramaksu.
15913:                   "'"'-                                                                   .,"'"'
15914:                                                                                           s;:;....
15915:                                                                                           .,..,,          luku.
15916:   Torpan tai        "'"'
15917:                     := -·
15918:                                                                                         "'~S
15919: lampuotitilan                                                                           s .. .,
15920:                           ;-                                                    ;;:     ~...,~
15921:                                                                                                                           z
15922:                     ~ 5:         ::t:   .,'- ;o           .,
15923:                                                            ~
15924:                                                                                 ::r<:
15925:                                                                                                                           -
15926:                                                                                           ~.,
15927:     nimi.                        (!>
15928:                                         ;;;:
15929:                                                      ::t: .,
15930:                                                           "        '"0   ;o      ~=       .,.,.               C/l
15931:                                                                                                                     r-'   "'
15932:                                                                                                                           1:::
15933:                      ~ := 1:::   <
15934:                                            "'
15935:                                                      (!>
15936:                                                                    r::   r::     0>0                 ::r: <...."'
15937:                                                                          -"'
15938:                                  0             :='                                         'O
15939: 
15940:                                            "'"' r;~: =                                                        "'3 '<"':>;'
15941:                               t"<n
15942:                                                              "s .§:
15943:                                                                  0
15944:                                                                      u;· so"'  cn~ef      "'::r
15945:                   :=''<   3 o=.;; t"i':.                                                  ~Q.        CO
15946:                                                                                                      <        ~
15947:                   ?'""        ~.g   """
15948:                                     >;"O•
15949:                                                 =
15950:                                                 "'".,,"';:; ";· "'
15951:                           "' .,, .""".,, C/lEl ·""                        _.,.
15952:                                                                          r~~
15953:                                                                                           Ot!>
15954: 
15955:                                                                                                          "'
15956:                                                                                                                     '0
15957:                      3 ~
15958:                                                    ~·
15959: 
15960:                                                              .,.                          <:=:::: 1.g"' !""' !"::;:"' ::;:"'~
15961:                                                                                                         .!:!.
15962: 
15963: 
15964: 
15965: 
15966:       1             2
15967:                      -"' "'
15968:                           "'
15969:                      "'"' :='
15970:                            3
15971:                                  s:
15972:                                  ""
15973:                                  4
15974:                                        s:
15975:                                        .,,
15976:                                         5
15977:                                            r "" ~
15978:                                                 6    7     8
15979:                                                                  :;- F=
15980:                                                                      9
15981:                                                                           "'"'
15982:                                                                           "'"
15983:                                                                           .,,iil"
15984:                                                                          10      11        12        13       14    15
15985:                                                                                                                           0:
15986: 
15987:                                                                                                                           ?"
15988:                                                                                                                           16
15989: Kolu  ...  . . 18 21 130 26 20 30 20 5          3 640:- 35:56 3                                             10 10 17
15990: Långvik .. 15 17.5 130 27 10 30 20 5            3 632:- 42:13 2                                              8 10 13
15991: Suonpää . . . 12.5 17.5 104 - - - - -         -   416:- 33:28 2                                              8 10 13
15992: Teisko .... 22.5 20 172 23 36 30 20 5           3 818:- 36:36 3                                             12 10 19
15993: Lahdenpohja. 22.5 20 172 23 36 30 20 5          3 818:- 36:36 3                                             12 10 19
15994: Rosenlund .. 20 20 168 31 -      30 20 5      - 744:50 37:23 2                                              10 10 15
15995: Lana . . . . . 20 22.5 156 17 30 30 20 5        3 736:- 36:80 3                                             12 10 19
15996: Murtoo . . . .    32.5 32.5 194 13 38 30 20 5 5 913:- 28:09 4                                               14 10 23
15997: Joutsijoki. ..    22.5 22.5 178 23 36 30 20 5 3 842:- 37:42 2                                               10 10 15
15998: ltä-Karukka       16 17.5 120 17 10 30 20 5 1.65 555:- 34:69 2                                              10 10 15
15999: Tuhkuri . . . .   16.5 17.5 147 13 20 30 20 5 3 682:- 41:33 3                                               10 10 17
16000: Humaloja ..       16 22.5 130 17 30 30 20 5 3 632:- 39:50 3                                                 10 10 17
16001: Stenvik . . .     14 17.5 110 17 18 30 20 5 2 527:- 37:64 2                                                  8 10 13
16002: Riihiniitty       12.5 15 104 6 - 30 20 5 - 438:50 35:08 2                                                   8 10 13
16003: Kaveri . . .      12 10 73 17 13 30 20 5 2 374:50 31:21 2                                                    8 10 13
16004: Arola . . . .     11 10 104 3 - 20 20 5 - 429: 50 39:05 2                                                    6 10 11
16005: Korteroutto        7.5 10 52 6 - 20 20 5 - 227:50 30:33 1                                                    5 6 8
16006: Torisseva.        35 30 220 15 48 30 20 5 5 1031:- 29:46 4                                                  14 10 23
16007:                                                                1
16008: Normark ..        14 14 120 15 20 30 20 5 3 ·578:- 41:29 2                                                   6 10 11
16009: Kirstua . . . .   19 19 156 15 30 30 - - 31730:- 38:42 2                                                    10 10 15
16010: Yli-Tolppa . .    20 20 178115 26 30 - -        3 814:50 40:73 2                                            10 10 15
16011: Grönstorp   ..     2 12.5 94 15 22 30 - - 1 449:50 37:46 2                                                   8 10 13
16012: Hammarbäck        12 15 94115 22 30 - - 1 449: 50,37: 46 2                                                   8 10 13
16013: Karlund ...       17.5 16 152 15 20 30 - -      3 704: 50 40: 26 2                                           8 10 13
16014:           Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
16015:                  1907.- V. M.- Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.                                                                          83
16016: 
16017: 
16018:                            ~--3
16019: 
16020: 1
16021:                          ~><"3Q
16022:                         .,:'0'0
16023:                         .,:.:'0
16024:                          a-a~
16025:                                             Torpasta tai lampuotitilasta,                                               -
16026:                                                                                                                        .,::r
16027:                                                                                                                        ="'
16028:                                                                                                                        o.,
16029:                                                                                                                                   Torpassa tai
16030:                                                                                                                                  lampuotitilassa
16031:                                           tehdyn sopimuksen perusteella,                                                         lakon alkaessa
16032:                           s::s
16033:                          <:
16034:                          ~ -·""
16035:                                               suoritettu vuokramaksu.
16036:                                                                                                                        :>;<-.
16037:                                                                                                                        o-t.=::   pidetyn karjan
16038:      Torpan tai         """"-
16039:                           """"
16040:                                                                                                                        .,..,
16041:                                                                                                                        "'"'
16042:                                                                                                                        !3::+          luku.
16043:                           ::s -·                                                                                       :>;' ..
16044: 
16045:     lampuotitilan                                                                                                    "'~s
16046:                                                                                                                      S::s.,
16047:                             ;::;, ~                                                                         ;;:
16048:                                                                 ~                                                    r'o-t~
16049:                                                                                                                                                      z
16050:                                   s:.,:    ::c
16051:                                                                                                                                                      -
16052:         nimi.              .:::                 ..... ,0:0                                                  ::r.::     §."'
16053:                                                 "'i<' ::r ::c"' "'"'::s::s                                                             Ul
16054: 
16055:                                                                                                                                   s. 3"" '<""""=
16056:                                                                                       "'0                   'i'=
16057:                                            "'0                                                     ,0:0
16058:                                                                                       =                                          ::c
16059:                             (1)                                                                                        0>:>;'
16060:                                            <                                                                                                   t""
16061:                            ::::;: ::s
16062:                         ::r~ 3 ~~ =«
16063:                                       t"'<n t"'~           ""
16064:                                                            ~~ i3                      e.. 5. so"'
16065:                                                                                              cn<:r
16066:                                                                                                             0>0
16067:                                                                                                                        la[ <: ""
16068:                                                                                                                        ,:,o      (1)
16069: 
16070:                                                            """" ""'
16071:                         ?'
16072:                            3  .... ....
16073:                                  a""  F.g   :>;'0>
16074:                                             f'"'
16075:                             """" ""::r?' s: s: r3
16076:                                                        Ul  13~- "
16077:                                                            ."0  ::s
16078:                                                                 o;· ..                .9.
16079:                                                                                       "" ""~
16080:                                                                                                    ~
16081:                                                                                                           :>;"<:s
16082:                                                                                                           . ::r"'
16083:                                                                                                                        00>
16084:                                                                                                                        .,_
16085:                                                                                                                        ~=
16086:                                                                                                                                  0
16087:                                                                                                                                        :>;"
16088:                                                                                                                                               '0
16089:                                                                                                                                   "" ;::;:"" !!!.
16090:                                                                                                                             !!!. .:!.
16091:                                                                                                                                                      :>;"
16092: 
16093: 
16094: 
16095: 
16096:                             -                                                         ::::;:                -:>;'                                    :>;"
16097:                                                                     ::+                                                  §: ?' ?' ?'
16098:                                                                               :>;'                          "'"'
16099:                                                                                                             .,,"'"                ""                 0:
16100: 
16101:                             "" 3 4
16102:                                                                     "'' ~             "                     ~=                               ;::;:
16103:                                                                                                                                                      ?=
16104:              1             2                       5        6       7             8    9           10        11        12        13    14      15 16
16105:     Yli-Marttila         18 18 156 15 20 30 - - 3 720:50 40:03 2                                                                       8      10 13
16106:     Lillträsk     ..     20 15 165 15 30 30 - - 3 766:50 38:33 2                                                                       8      10 13.
16107:     Norkulla .           14 15 110 15 18 30 - - 2 522:- 37:29 2                                                                        6      10 11
16108:     Yli-Lammi            20 20 156 15 - 30 20 5 - 664:- 33:20 2                                                                        8      10 13
16109:     Brobäck               2.5 3 -    52     -· -    - - 104:- 41:60 -                                                                  2      -   2
16110:     Elomaa.               2.5 3 - 52,       _:_        1
16111: 
16112: 
16113: 
16114:                                                           104:- 41:60 1                                                                3        2 5
16115:                                                        1
16116:                                                                                                1
16117: 
16118:     Tohka                 1 1 - 30          - -        ·- 60:- 60:- -
16119:                                                        1
16120:                                                                                                                                        3      -   3
16121:     Santamäki             2.5 3 -    52i -·-'- ·-- - - 104:- 41:60 1                                                                   3        2 5
16122:                                                                                                1
16123: 
16124:     Aaltonen.             3 3 -      52        --- -
16125:                                                        1
16126:                                                           104:- 34:67 1                                                                2        2 4
16127:     Luikko ..             2 1 - 301            -    -  -   60:- 30:- 1                                                                 3      -   5
16128:     RiekkoJa .             25 3 - 52!       -  --- -- -   104:- 41:60 1                                                                2        4 5
16129:     Lehtimäki             4 15 - 781        -  -- -    - 156:- 39:- 1                                                                  3      10 6
16130:     TapoJa ...            2.5 4 - 52]       - - - -1104:- 41:60 1                                                                      3        2 5
16131:     Tanhuanpää            2.5 2.5 - 521        -    -  - 104:- 41:60 -
16132:                                                                 -
16133:                                                                                                                                        2      -   2
16134:                                                        1
16135:     Vesala                2.5 2.5 -  52'       --      -- 104:- 41:60 -                                                                2        2 2
16136:                                                                                                1
16137:     Rautee                6 6 - 1041                -1-- 208:- 34:67 1        -
16138:                                                                                                                                        4        4 7
16139:     Pakinaa.       ..     6 10      100! i     -       1
16140:                                                           200:- 33:33 1                1
16141:                                                                                       -~-                                              5        4 7
16142: 
16143:                                                                                       -r--
16144:                                                        1
16145:     Ketola                2.5 2.5 -  52     -  --         104:- 41:60 -                                                                3      -   3
16146:     Lähdekorpi            7.5 7.5 -  921 -.- - - --- 184:- 24:53 1                                                                     4        5 7
16147:     Rasinlepo             2.5 5 - 67i- - -1
16148:                                                        1
16149: 
16150:                                                           134:- 53:60 -               J_                                               4      -   4
16151:     Jokinen ..            1.5 1 -    &ol _ -- - 1 - - 60:- 40:- -                              1
16152:                                                                                                                                        3      -   3
16153:     Puskila ..            3 2.5 -    621          i
16154:                                                - 1 - - 124:- 41:33 1
16155:                                                                 _,
16156:                                                                                                                                        2        4 5
16157: 
16158: 
16159:                                                                 -1 -1
16160:     Männistö.             3 2.5 - 58i       --      -- -- 116:- 38:67 1
16161:                                                        1
16162:                                                                           1
16163:                                                                                                                                        3      ·-  5
16164:     Piirrä . . .          5 4 - 92;            -i - 1 - 184:- 36:80 1                                                                  4        4 7
16165:                  Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
16166:     84      1907.- V. M.- VIllikysymys Laukon tilan ostamisesta.
16167: 
16168: 
16169:                                                                     Torpassa tai
16170:                               Torpasta tai lampuotitilasta,        lampuotitilassa
16171:                             tehdyn sopimuksen perusteella,         lakon alkaessa
16172:                                                                    pidetyn karjan
16173:                                 suoritettu vuokramaksu.
16174:                                                                         luku.
16175:   Torpan tai
16176: lampuotitilan
16177:     nimi.
16178: 
16179: 
16180: 
16181: 
16182:                 2   3   4       5
16183:                                     6171819110111             12   13 14 15 16
16184: Krekka.         4   4   -  81 - : - --1 -~- :162:- 40:5014 3                     6
16185: Tanhuansivu.    4   4   -  52 -        : - -1104:- 26:- 1
16186:                                           -:      -        3 2                   5
16187:                                       1
16188: Perälä          3   3   -  60 -, -, - -- - 120:- 40:- 1 3 3                      5
16189: Ylin en         3   3   -  521 -
16190:                                       1
16191:                                        1
16192:                                           -
16193:                                               1
16194: 
16195:                                                   -i-
16196:                                            -1104:- 34:67- 3 -                    3
16197: Alin en         3 3     -  521      _II -1
16198:                                     -~                 - -
16199:                                              '1o4:- 34:67- 3 -                   3
16200: Björk.          3.5 3   _ 63 -~ _          -126:- 36:- 1 3 3                     5
16201:                                       '1_ -1- -
16202:                                                   _[   __
16203: 
16204: 
16205: 
16206: Nau!o.          1.5 5   -  40 __              80:- 53:33- 4 3
16207:                                               1                                  4
16208: Periinoja .     6 4     - 104 -           -1-j-
16209:                                            -1208:- 34:67 1 3 -                   5
16210: Koivisto        6 3     -  72 - 1 -~-~- -1144:- 24:- 1 5 6                       8
16211: Ilonen          6   8   - 104       -1- --:-
16212:                                            -)208:- 34:67 1 4 6                   7
16213: 
16214: 
16215: 
16216: 
16217:            Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
16218:    1907. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta. 85
16219: 
16220: 
16221: 
16222: 
16223:                          Liite N:o 2.
16224: 
16225: 
16226:       Alempana esitetyt tilastolliset tiedot 103:sta Laukoo
16227: ja Tottijärven alustalaisesta on Valiokunnan jäsen S. Wuoli-
16228: joki, osaksi itse, osaksi apulaisia käyttämällä, koonnut
16229: mainitun sukutilan vuokramiehiltä. Tiedot ovat ristikuu-
16230: lustelua käyttämällä useampaan kertaan tarkistetut sekä
16231: vertaamalla niitä TilaUoman väestön Alakomitean v. 1901
16232: kokoomiin ja Laukoo sukutilan haltijan valiokunnalle an-
16233: tamiin tiedonautoihin havaittu luotettaviksi.
16234:       Vuokramaksun raha-arvoa laskettaessa on jalkatyö-
16235: päivä arvioitu 2 markaksi ja hevostyöpäivä 4 markaksi,
16236: 1 hl. ruista 12 markaksi, heinäseiväs 30 penniksi, 1 ka-
16237: nanmuna 7 penniksi, 1 ltr. puoloja 7 penniksi.
16238: 
16239: 
16240: 
16241: 
16242:      Maatalousvaliokunnan mietintö }, :o 4.
16243:      86         1907. -             V. M. -             Villikysymys Laukon tilan ostamisesta.
16244: 
16245: 
16246:                                  o;;,_,          "'0
16247:                           ;.;-30
16248:                           e>o-8
16249:                           ee-o
16250:                                            ~.g:
16251:                                                  ~
16252: 
16253: 
16254: 
16255:                                            "';>;""
16256:                                            ;:ro             Keskimääräinen                   "'
16257:                                                                                            cn?f.
16258:                                                                                                 ""' Laidun                  Monenko jyvän
16259:                           -o~
16260:                                            ::S<                                            ~a                               mukaan vuokra
16261:                           ~ s:~                                                            0~
16262:   Torpan tai              ~
16263:                           ~~
16264:                                  =::s..... '<e
16265:                                             .... 0
16266:                                            '0;.;-
16267:                                                                  sato.
16268:                                                                                            ~;;&
16269:                                                                                                  ~
16270:                                                                                                                               mies saa
16271: lampuotitilan              ~        ~                                                      e -·
16272:                                  "'~
16273:                                  ::s -·
16274:                                  ::+s
16275:                                                                                            o::s
16276:     nimi.                        0 -·
16277:                                                                                            '"'"'
16278:                                                                                            3 ::s
16279:                                                                                                   rD'<i
16280: 
16281:                                                                                            ;)" =- ~~ §~
16282:                                                                                                         ::r::r
16283: 
16284:                       ::r~
16285:                            5:j;" ~"'
16286:                       . . ... , ?'::s..... ..2 ==["' . ~~-"!!l "'"'::s::s ""
16287:                         " '<1:::1 "'
16288:                            ;:l:o ::ro
16289:                                                                  ::r=
16290:                                                                       :>;"
16291: 
16292:                                                                           ""
16293:                                                                               5
16294:                                                                              ::rEf
16295:                                                                                   0
16296:                                                                                       ::r" ?' -·
16297:                                                                                                      "'-·        ~~     2      ..
16298:                                                                                                                                :>;"
16299:                                                                                                                                       0
16300:                                                                                                                                       ::r
16301:                                                                                                                                             "2"
16302:                       .
16303:                             ~
16304:                             0
16305:                                     ::ro
16306:                                                        ::t:>;"
16307:                                                        ~~                 "" ~
16308: 
16309:                                                                              =-~                 ~
16310:                                                                                                      1111
16311:                                                                                                              1111
16312:                                                                                                              ~r-"
16313:                                                                                                                         ~
16314:                                                                                                                         !"
16315:                                                                                                                                .9."   ;!.
16316:                                                                                                                                       !"     "8
16317:                                     ~9                                                                                         !"
16318:                                    "'           "' "'                                                ~t"""                                  fJ
16319:                                                                                                  1
16320: 
16321: 
16322:           1            2    3
16323:                                    "'        4          5  "'     6        10 7        8                      11        12      13    14     1
16324: 
16325: Teisko        .... 15               1,5     -          40        36          10       45   12;       1       2         7       6      6,5   7
16326: Joutsijoki. . . 17,5                6       5 50                 40          10       28   50        1       2         5,3     4      5     7
16327: Tanhuansivu. 2                      -       0,5 8                20           4        8    -        1       2         8       5      6     6
16328: Itä-Karukka . 18                    5       0,15 34              30          10   15       20        1       2         6,5     5      5     3.
16329: Haliseva . . . 12,5                 7       1,25 30              40           4,5 40       70        2       2         6    4         3     4
16330: Humaloja        ..
16331:                15                   2       6          25        30           5       30    4        2       2         6,25 3,1       3,2   4
16332: Svansjö ... 20                      -       -     33             55           3       15    -        2       2         6,6 5        3       4
16333: Rautee . . . . 4,25                 -        1,75 15 25                       4       10    -        1       2         7,5     5    4       3
16334: Pärra . . . . . 3                   -        0,25 9 25                        5       24    -        1       2         9       6,2 10       5
16335: Joenperä . . . 15                   1        0,5 41 20                        5       15    7        1       2         5       3    3       3
16336:                           1                                                                          1
16337:                                                                                                                       11~
16338: Valkama . . .                       0,3      0,35 4,1 5                       -        -    2                2                 5      -
16339: Stenvik . . . . 12                  1       5 36 35                          10       35    2        1       2                 5      5     7
16340: Lähdekorpi                4         -       1,5 11,3 16                       3 36          -        2       2         6,5     5      6     5
16341: Naulo . . . . .           1,.5      -    0,25 1.25 2,5                        2   2         2        2       1         3       2      4     2
16342: Santamäki .. 1,5                    1    1,5 2,5 10                           1,6 --        4        1       2         4,5     3      5
16343: Tuhkuri ... 14                      4    1 30 45 10                                   50   40        2       2         5       4,5    5     7
16344: Kaveri .... 10                      3    3 28 32       4                              26   15        1       2         9,3  5,3 4           5
16345: Suonpää . . . 12                    0,75 6 25 35       4                              20    5        2       1         6,25 5    4          6
16346: Kiista . . . . . 12                 3,5 -    30 30     8                               9   18        1       2         6    4,4 5,3         3
16347: Kolu  • • • •  12,5
16348:                   0                 -       6          25        25          10       18    -        2       2         6,25 3,60 6,1        3
16349: Norkulla . . . 13                   2       2          34        17          11       40   40        1       2         6,s 3,3 6,5          7
16350: Yli-Lammi .. 15                     -       3          48        35          8        45    3        2       2         8       3      2,6   7
16351: Vesala        ....
16352:               1,.'i                 1       1,5  3                5          2        -     4        1       1         6       5      4
16353: Bergstad . . . 12,5                 1       2,5 30               50           4,5 20       10        2       2         6       5      3     3
16354: Iilonen . . . .           315       1       -
16355:                                             2          10        10           1,5           6        2       2         6,6     5      3
16356:           Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
16357:           1907. -    V. M. -   Villikysymys Laukon tilan ostamisesta.          87
16358: 
16359: 
16360: 
16361: Torpassa tai
16362: ampuotitilassa
16363:  tavallisesti                                 Miten vuokramies
16364:    karjaa
16365:                                                on vuokratilalle        Muistutuksia.
16366:                                                     tullut.
16367: 
16368: 
16369: 
16370: 
16371: 16   17     18      19         20       21             22
16372: 
16373: 2    4    10     875:75    54:-          isänsä jälkeen.          maa viljavaa.
16374: 3
16375: 1
16376:      7
16377:      2
16378:            7
16379:            3
16380:                  842:75
16381:                  104:-
16382:                            44:36
16383:                            52:-
16384:                                                 .       "
16385:                                          ent. v. mies vaivastat
16386:                                                                    • hyvänpuoleista.
16387:                                                                    " hallanarkaa.
16388: 2    3     7    582:55 1 30:32           siirtorahaa maksamalla.   • ositt. ,
16389: 2    4     8    644:75     45:25         edellinen poistui vapaa-
16390:                                             ehtoisesti.               s:n ja kov. savea.
16391: 3    6     2    648:75     44:43         edell. köyht. ja muutti.  , keskinkertaista.
16392: 3    5     8    785:35     39:27         isänsä jälkeen.
16393: 1    3          208:-      49:42         rakennukset omat.         " hyvää.
16394: 1    4          184:-      61:33         ent. siirt. sovinnon.     • keskinkertaista.
16395: 3    6     5    622:75     40:83         isänsä jälkeen.           • hyv. hallanark.
16396:      1          104:-      96:74    14 rakennukset omat.           " hallanarkaa.
16397: 2    5     8    542:42     44:-      4 isänsä jälkeen.             • hyv. puoleista.
16398: 1    2          176:-      44:-     30 rakennukset. omat.          • hyv. hallanark.
16399:      1     2     80:-      53:33    20 entinen häädettiin.         " hallanarkaa.
16400: 1    1          104:-      59:43    19 osittain omat.              " hyv. hallanark.
16401:            6    705:35     47:02     8 isänsä jälkeen.             • ositt. hallanark.
16402:            8    387:75     36:07    36 entinen kuollut.            • keskinkertaista.
16403:            8    447:-      36:67    31 isänsä jälkeen.             • hallanarkaa.
16404: 2    6    15    504:75     39:-      2 isänsä jälkeen.             • hallanarkaa.
16405: 3    4     7    760:75     60:86    21 isänsä jälkeen.             • hallanarkaa.
16406: 2    3     8    536:-      39:70    30 isänsä jälkeen.             • keskinkertaista.
16407: 2    4     5    682:-      45:47     4 ennen kartanon vilj. " hyvänpuoleista.
16408:                 104:-      59:43    18 rakennukset omat.           • hallanarkaa.
16409:            6    656:75     51:51    14 isänsä jälkeen.             " hallanarkaa.
16410:                 208:-      55:-      5 uutistorppa.                • hyv. hallankaa.
16411:           Maatalousvaliokunnan mietint6 N:o 4.
16412:     88      1907. -V. M. -         Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
16413: 
16414: 
16415: 
16416:                                                                                         Monenko jyvän
16417:                                                                   Laidun
16418:                                                                                         mukaan vuokra-
16419:   Torpan tai                                                                              mies saa
16420: lampuotitilan
16421:     nimi.
16422:                                                                                                   0
16423:                                                                                                   ::r
16424:                                                                                                   ;:!.
16425:                                                                                                   ?'
16426: 
16427: 
16428:                  2     3      4    5            7        8    9   10       11       12     13     14      15
16429: 
16430: Telkkä .. ..     8 1,5 3 20            30       7 80         10   1        2        5      5      3,5 10
16431: Lehtimäki, K.    2 1   1,5 5           12       1,6 7         4   2        2        5      4      5    6,1
16432: Jokinen. . . . 1                        4       1        8        1        2        6      4      4,5 4
16433:                    -   0,8512
16434: Riihiniitty . . 12 2   6 20            30   '4          9     3   1        2        4      3.75   4    3
16435:                                             !
16436: Lehtimäki, A. 1    -   0,75 2                           4                           4             -       2
16437: Rasinlepo .. 1,5 1     -    3           8       1       6     3   1        2        4      4      4       3
16438:                                                     1
16439: 
16440: Murtoo . . . . 15      2    3 50       67   17          so   20   1        2        7,5    4      5      10
16441: Ali-Pihnala. 16        1,25 3 34       37   1   8,5 50       18   2        2        5      5    2,5110
16442: Luikko . . . . 1,5     -    0,50 5      7       1 15          2   1        2        7,5    8,6 10    7,1
16443: Grenstorp       7      4    1, 27      23       6 32         45   1        2        6,4    3,3 3     8
16444: Ali-Marttila . 17,5 12,5      0,75 70 60        7 50         80   1        2        5,9    4    2    7
16445: Stolt . . . . . 0,5    -      0,5 1    2        2                 1        2        4,5    3      4
16446: Karimäki . . .   0,501 -      0.3 1,5 2                           1        2        9      4
16447: Perälä, Eva    2              2    6    8       3   10        6   1        2        6      4      4       3,1
16448: Nyystää . . . 16,so -        10   41,5 60       8   30                              7      4,9    4      6
16449: Siren . . . . . l 0,50 -      0,50 3    4            4                              6      6             5
16450: Länsi-Karukkai15,5 3,5       - 30      18   12      30                              7      4,5    8      6
16451: Välimäki . . .1 3,5    2,5   3,5 10    10       3                                   4      3,3    3
16452: Tavela . . .     2,5   -     -     5    8       2 10                                5      4      4      4
16453: Kirstua . . . . 14     4     1    41,5 33       7,5 25       30   1        2        7,4    6,6    4,5    5
16454: Tanhuanpää     1,5     0,75 1,5    5    6       2    8        5   1        2        5      6      4      4
16455: Yli-Tolppa .. 13  5    1          30   80           50       20   1        2        6      6,3    4,s    6,e
16456: Krekka . . . . 2  0,15 0,50 4                                2    2        2        8      5      6
16457: Tohka . . . . 0,751- 0,75 -                                       2        2        -      5      4       6
16458: Rosenlund .. 17,5 2,5 - 25                                   6    2    1   2    1   4,2    3,5    3,5    -
16459:          Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 4.
16460:                      1907. -         V. M. -       Villikysymys Laukon tilan ostamisesta.                       89
16461: 
16462:                                                  ;:.;---.
16463:   Torpassa tai
16464:                                       <
16465:                                       s::
16466:                                                  o'"<:l
16467:                                                   ::r~~
16468:                                                                    <:
16469:                                       0           Q. .....         §~
16470: lam puotitilassa            '<
16471:                                       ;:.;-
16472:                                       ....
16473:                                       ~
16474:                                               ...,rt>O:::-
16475:                                               ~::l~~          .....,
16476:                                                                    ~~
16477: 
16478: 
16479:    tavallisesti                ::ra
16480:                                .,             ~ 2"~< ~3:::3 Miten vuokramies
16481:                                               """-·-.!:::': ~ rs·a
16482:                                       ~
16483:                                               Co)-          -·
16484:                                (t>    ;:.;-
16485:      karjaa                    ::l "'         <<:S::ro           ~"'O          on vuokratilalle       MuistJltuksia.
16486:                                               o~:o:=:            "'o::l
16487:                                "'
16488:                                ~ s::
16489:                                    ::l        ~o::l«:
16490:                                               ~  ;o;-::l
16491:                                                     ~            §::lft            tullut.
16492:                                8 ;;l             .... o
16493:     =-     ro~
16494:                       ;;;      ?'":::>:"      a~ga               ?-~~
16495:     II>
16496:     <
16497:     0
16498:            :r.,
16499:            s ,.,      s
16500:                      '0              'l'
16501:                                       ~
16502:                                               ?'"~::::~
16503:                                                  ~~.-+-
16504:                                                                    oo
16505:                                                                    :;.;-::::
16506:     f!l.
16507:     !"
16508:            -·<
16509:            .
16510:            ~~--~:
16511:                       ~               <
16512:                                       0
16513:                                                  "''< ~
16514:                                                  =~
16515:                                                  ::l'-'
16516:                                                                    j;l~
16517:                                                                     1
16518: 
16519: 
16520: 
16521:     16     17         18             19            20             21                  22                   23
16522: 
16523:     2      5         6    496:55     57:68     3 isänsä jälkeen.           maa keskinkertaista.
16524:     1      2         4    156:-      69:82    22   siirtorahaa  maksam.        hyv. hallanark.    .
16525:     -      1         -     60:-      60:-     11 rak. osittain omat.           hallanarkaa.
16526:     2      3         4    434:-      34:72    13 osittain uutistorppa.
16527:                                                                             "
16528:                                                                                hallan arkaa.      .
16529:     -      1         - 104:- 104:- 13 osittain uutistorppa.                    hallanarkaa.       .
16530:     -      2         -    104:--     59:41     2 isänsä jälkeen.               hyv. hallanark.    .
16531:     3      6        10    936:75     60:44    12 isänsä jälkeen.           maa keskinkertaista.
16532:     3      5         8    800:75     49:12    15 häädetyn tilalle.             hallanarkaa.
16533:                                                                             "
16534:     1      2         -     60:-      40:-     15 isänsä jälkeen.            "
16535:                                                                                hyvän puoleista.
16536:     2      4         6    465:-      58:65     6 naimisen kautta.           "
16537:                                                                                keskinkertaista.
16538:     3      5        10    608:10     29:52    39 isänsä jälkeen.               keskinkertaista.
16539:                                                                             "
16540:     -      1         -     30:-      60:-     13   uutistorppa.                keskinkertaista.
16541:                                                                             "
16542:     -      1         1     36:-      72:-     13 rak. ei Laukon.               keskinkertaista.
16543:                                                                             "
16544:     1      2         2    104:-      52:-     29 uutistorppa.                  keskinkertaista.
16545:                                                                             "
16546:     3      6        15    700:75     42:21    40 isänsä jälkeen.               keskinkertaista.
16547:                                                                             "
16548:     -      1         -     52:-     104:-     50 uutistorppa.                  keskinkertaista.
16549:                                                                             "
16550:     2      4        10    613:55     37:46    16   isältä perinyt.             keskinkertaista.   .
16551:     1      2         4    264:-      64:-     34 uutistorppa.                  hallanarkaa.       .
16552:     1      1         -    208:-      83:20    14 uutistorppa.                  keskinkertaista.
16553:                                                                             "
16554:     2      4        10    749:-      49:93    29 naimisen kautta.              keskinkertaista.
16555:                                                                             "
16556: -          1         -    104:-      61:63    18 osittain uutistorppa.         hallanarkaa.       .
16557:     3      5         8    837:-      58:74    13   isänsä  jälkeen.            keskinkertaista.   .
16558:     1      2         1    162:-      79:51     9 edell. häviön kautta.         hyv. hallanark.    .
16559:     -      1         2     60:-      80:-     12 uutistorppa.                  hallanarkaa.       .
16560:     2      5         4    822:75     45:39    19 edelliselle maks. 300 mk.     hvv. hallanark.    .
16561:                     Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
16562:      90            1907. -            V. M. -                Villikysymys Laukon tilan ostamisesta.
16563: 
16564: 
16565:                                   ..,.~
16566:                                                     '"0
16567:                             ;o;-30
16568:                             ~-o.a
16569:                             ~~'"0
16570:                                      ,....o
16571:                                      ;:ro
16572:                                      ,;o;
16573:                                                     ~
16574:                                                                  Keskimääräinen
16575:                                                                                                      "'"'
16576:                                                                                                    enO.
16577:                                                                                                           " Laidun                 Monenko jyvän
16578:                             ~§:: ::t<                                                              ~3                              mukaan vuokra-
16579:                             1» ::t =
16580:                                                                                                    0~»:
16581:  Torpan tai                          ,....o    '<~                         sato                         !»:
16582:                                                                                                    ;>;" ....                          mies saa
16583: lampuotitilan
16584:                             1»;-"'r+
16585:                                   ~   ~
16586:                                   ::t -·
16587:                                                -oer
16588:                                                 "'~
16589:                                                                                                    ~~
16590:                                                                                                    O::t
16591:                                                                                                    ....
16592:                                                                                                         ---
16593:                                                                                                           ,
16594:                                                ;:::;:3                                             3::t
16595:                                                                                                         tt>"< ::r
16596:      nimi.
16597:                                                                                                  r;;·~ ~[
16598:                                                0 -·                                                           =::r
16599:                                       S:s ~"'
16600:                                                                                                                        0"<
16601: 
16602:                                    "'                                      :>;"
16603:                                                                                              ""' "'"' "'" =<
16604:                                                                                                   "'                                  :>;"
16605:                                                                                                                                                     ""'"'2
16606:                         , ""' qg .;ol
16607:                                                                                       0
16608: 
16609:                                       ::r~ ::r="'                                     ::r                 o ..                 2
16610:                                                                                                                                       ;;"'
16611:                                                                                                                                              0
16612:                         ::r~
16613:                           ...
16614:                                    :. ~~:                                         P"'"'     ...::r2= "'s·   "'"'
16615:                                                                                                                ""      1111
16616:                                                                                                                                ~
16617:                                                                                                                                              ::r
16618:                         •    0
16619: 
16620:                              "'       """ 0
16621:                                       ::r::~        .....        ...   p;~ p;~
16622:                                                                                       "'
16623:                                                                                             ~~
16624:                                                                                                        !»:
16625:                                                                                                        ::t1 1111       ~:-     !"
16626:                                                                                                                                       .2.
16627:                                                                                                                                       !"
16628:                                                                                                                                              ::!.
16629:                                                                                                                                              !"      "~
16630:                                                                                                                                                      0
16631: 
16632: 
16633:                                                     "'"'         "'        "'
16634:                                       !"'                                                                      ~:-
16635:                                                                                               "'
16636:           1                 2             3         4         5            6       7         8        9        10      11      12     13     14     15
16637: 
16638: Pakinaa           ...   4             0,5       2,5          2         15         1         30            3        1       2   4      5      4      5,4
16639: Normark . . . 12                      1,5       2 25                   35 15                25            7        1       2   5      5      5      8
16640: Elomaa . . .            1,25          -         1,15 2                  7 2                 20       -             1       2   4      3,5    4       4,5
16641: Lana . . . . . 14                     5         1,5 50                 67 16,5              40        50           2       2   8,3    6,1    6,6    5,7
16642: Långvik . . . 12,5                    1,5       4           40         50 10                20        20           2       2   6,3    5    5        5
16643: Hammarbäck 13                         3,s       3           25         25  8                15        20           1       2   5      3,15 4        4
16644: Karlund           ... 12              5         2           20         20 10                35        50           1       2   4      5      5      8,8
16645: Lillträsk         ... 15              3         5,5 41,5               50 12                37        40           1       2   8,1    5      4,8    7,4
16646: Yli-Jutila . . . 13                   -         8           18         36         5         45        -            2       2   6      4,5    4,5    5,6
16647: Tapola . . . .          2             -         1,30 8                 15         6         10            2        1       2   4      4,3    3      10
16648: Ketola        .... 1,60 -                       1            2         10         2          7        -            1       2   4      5      4       3
16649: Yli-Pihnala . . 16                    6         1           20         40 10                B5     110             1       2   4      4      5       6
16650: Ali-Jutila . . . 12                   1        11           20         35         5         33        25           1       1   6      4      6       6,6
16651: Riekkola . . .          2             0,5       1,75 2,5               15         -           1           6        1       1   5      3,8    -       2
16652: Männistö . . .              1,75      -         -            7         10         2,5       13       -             1       2   7      5      5       6
16653: Yli-Marttila .. 10                    5    3 50                        40 110               26        50           1       2   6      4      5      4
16654: Korteroutto             7             0,75 0,5 10                      26 1 3                8        10           2       2   5      5,2    3       2,6
16655: Arola . . . . .         7,5           1,5       3,5 20                 26 8,3               20       40            1       2   4,8    5,2    4,6     4
16656: Perälä, Kalle .         2             -         1,5          8             7      2         10       -         -       -       6,4    3,5    3,3     5
16657: Karlberg . . . 15,5                   -         -           58         65         6,6       65       10            1       2 10       5,5    4      4,2
16658: Silfverberg . . 16                    5         4           45         45 10                45       25            2       1 6,4      6      5       6,5
16659: Toriseva . . . 21,5 12                          0,5 50                 70 15                45       70            1       2   6      5      4       6,4
16660: Åstrand           ... 16,5            0,75 1,5 50                      35         5         40        10           1       2 10       6      3      6,2
16661: Ylin en       0   •••   1             -         0,3          4,5       -          1,5       12            1        1       2   9      -      4       6
16662: Lahdenpohja. 16,5                     2,5       3,5 32                 20 10                30        15       ---     -       8      4,5    5       6,2
16663:               Maatalousvaliokunnan mietinto N:o 4.
16664:                   1907. -        V. M. -           Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.                         91
16665: 
16666: 
16667:                                                ;.;--
16668:                                    <
16669:                                    <=          o'O                        <
16670:      Torpassa tai                  0          [~~                      §~
16671:     lampuotitilassa                 ...,
16672:                                     :>;"   '"'roO::r
16673:                                            ~::s~~
16674:                                                                       ;.;--·
16675:                             '< ~                                     =~et
16676:       tavallisesti           ..,.., :>;"
16677:                              s:s           %[~:::. ii>s::s   Miten vuokramies
16678:                                              -·-=- ~ ;:;·s
16679:                                    ~
16680: 
16681:          karjaa              ::s           <
16682:                                            o<§~
16683:                                                                      ~eno
16684: 
16685:                              "' <="'
16686:                              ""::s         rn=::sr+ ~oa on vuokratilalle
16687:                                            ,....o::s'< g::s~
16688:                                                                                                        Muistutuksia.
16689:                              9 äl          ~ero""                  tullut.
16690:                                                                      :-'"<;:§
16691:      ::r    --<  j;;'
16692:                 .,9          .
16693:                              :>;<::r       a~::sSl
16694:                                            r-~·   2:~                    <=o
16695:                                                                          o,....
16696:             ~.,
16697:                    .
16698:      (!)                           ~
16699:      <                                       ;.;- ............           ;.;- .....
16700:      g      =~                     cl>                                   .... ~
16701:      ~·     FS;    ::;:
16702:                    !"              <
16703:                                    0
16704:                                                ~q~
16705:                                                ::se
16706:                                                                           ~
16707:                                                                            1
16708: 
16709: 
16710: 
16711:     16      17     18            19               20                     21               22                23
16712: !       1    3    -       190:- 46:07    16 entinen häädettiin. maa hallanarkaa.
16713:         2    3     4      580:7546:94    30 isänsä jälkeen.              keskinkertaista.
16714:         1    2     1      104:- 83:20    14 isänsä jälkeen.
16715:                                                                        "
16716:                                                                          hallanarkaa.
16717:                                                                        "
16718:         3    7    10      762:7550:-     24 isältä perinyt.              keskinkertaista.
16719:                                                                        "
16720:         3    6    10      640:7549:78    40 naimisen kautta.             keskinkertaista.
16721:                                                                        "
16722:         2    4    10      478:7534:51     6 isänsä jälkeen.              hallanarkaa.
16723:                                                                        "
16724:         2    4    10      723:- 54:56    23 isänsä jälkeen.              keskinkertaista.
16725:                                                                        "
16726:         2    4     7      737:- 46:80    30 naimisen kautta.             hallanarkaa.
16727:                                                                        "
16728:         2    4     5      274:4021:10    17 rakennukset omat.            keskinkertaista.
16729:                                                                        "
16730:         1    2     4      104:- 52:-     16 isänsä jälkeen.              hallanarkaa.
16731:                                                                        "
16732:     -        1  -     104:-1    65:-     17   uutistorppa.               hallanarkaa.              .
16733:         3    6  10    902:75    54:70    14 isänsä jälkeen.              hallanarkaa. 1
16734:                                                                        "
16735:         1    2    3   270:75    22: 10   18 uutistorppa.                 keskinkertaista.
16736:                                                                        "
16737:         1    1 -      104:-     48:94    15 rakennukset omat.            hyv. hallanark.
16738:                                                                        "
16739:         1    1 -      116:-     66:28    18 uutistorppa.                 hallan arkaa.
16740:                                                                        "
16741:         3    5 10     683:-     60:71    28 isänsä jälkeen.      1
16742:                                                                  1       hyv. hallanark.
16743:                                                                        "
16744:         1    4    3   231:90    32:20     5 miehensä jälkeen.            hallanarkaa.
16745:                                                                        "                       1
16746: 
16747:         2    4    6   431:-     54:73     8 rak. osittain omat.          hallanarkaa.              .
16748:         1    1 -      120:-     60:-     20 isänsä jälkeen.              hallan arkaa.
16749:                                                                        "
16750:         3    6 15     656:75    42:37     1 isänsä jälkeen.              hallanarkaa.
16751:                                                                        "
16752:         3    5    7   754:75    43:75    21 häädetyn tilalle.            viljavaa.
16753:                                                                        "
16754:         3    6 12 1,047:-       42:76     5 kuoli.keen.vuokraajan jäi·   haltanarkaa.
16755:                                                                        "
16756:         2    5    7   698:75    41:86    12 isänsä jälkeen.              keskinkertaista.
16757:                                                                        "
16758:     -        1 -      104:- 104:-        18 uutistorppa.                 keskinkertaista.
16759:                                                                        "
16760:         3    4 10     848:75    48:70 1 50 isältä perinnyt               keskinkertaista.
16761:                                                                        "
16762:                Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
16763:      92         1907. -              V. M.- Välikysymys Laukoo tilan ostamisesta.
16764: 
16765:                                                                                --.                                          --- -
16766: 
16767: 
16768:                                                                                                          1~ i.l
16769:                                                                                                                                     ~
16770: 
16771: 
16772: 
16773: 
16774:                               ;-....,                "0
16775:                                                      ~
16776:                             :>;-30
16777:                             C"Cl...,           ....,..o·                                                                                        Monenko jyvän
16778:                       1 ::::::::'1:)           (tl:>;"'         Keskimääräinen                                             Laidun
16779:                         -o"Cl                   ::ro                                                      a3
16780:                             ~ =:~               :::1<:                                                    0~
16781:                                                                                                                                                 mukaan vuokra-
16782:  Torpan tai                 ~ C; ~             '<::::
16783:                                                 ..... 0                      sato.                             ~
16784:                             ~    ;-- .......   '1:):>;"'
16785:                                                                                                           :>;"'""'
16786:                                                                                                           ::::0 ::le::. - - -                      mies saa
16787: lampuotitilan
16788:                         "'"' re...~
16789:                       - - - -3
16790:                                  ::l -·                                                                   .... (tl
16791:                                                                                                           3:::~
16792:                                                                                                                        to'<         ,.
16793:                                                                                                                                     ,,.
16794:      nimi.                                     0O>(tl
16795:                                                   -·                                                                   ~~
16796:                                                   .,"'" ,. ,. "':!l v;·"'(tl::r "'~·
16797:                                                                                                                                     0'<
16798:                                       S:ir
16799:                                                         _., :-"g§9:. ~ ::l-· ""
16800:                                                                                      =<                                                                               "':!l
16801:                                                      - '-
16802:                           "' ::::o ~~~~                                         '""                                                                        ,.
16803:                                                                                      o   0
16804:                                                                                         ...
16805:                                                                                 '"'" 1111 "'g:2"                                                   ~"'"
16806:                              -
16807:                                                                                                                                                            0
16808: 
16809:                         . ., ?"""
16810:                         =-~
16811:                         •    0
16812:                               ,.g
16813:                                  '
16814:                                       :::3 s:a: =-"
16815:                                      '<"
16816:                                                 ~~
16817:                                              ., s- ., ., ::l 1111
16818:                                                      -·
16819:                                                      ~
16820:                                                            :-"{ll                =-~
16821:                                                                                          ...
16822: 
16823:                                                                                             ?        ~
16824:                                                                                                                ~
16825: 
16826:                                                                                                                    1
16827:                                                                                                                        ~t-'
16828:                                                                                                                                     ~~
16829:                                                                                                                                                    .>1.
16830:                                                                                                                                                    ?
16831:                                                                                                                                                            ;:!.
16832:                                                                                                                                                            ?          ""§:
16833:                                                                                                                                                                        ?
16834:                                                      (tl
16835: 
16836:           1                 2              3         4          5        6               7          8          9       10           11      12     13     14          15
16837: 
16838: Peränoja . ..           3,65           -         0,15 8              10              2         18          -               2            2   4,6    2,5    4           5
16839: Koivisto       ...      2              1,5       2         10        10              2         30          20              1            2   8      3,5    4           6
16840:                  .. 0,6
16841:                                                                                                                                                                   1
16842: Kevonsija                              0,3       0,6        3        -               -          2,5            1       -            -       5      -      -           6,5
16843: Kiperä ....             1,5            -         0,5        5            5           3,3 25                    3           1            2 10       6      6           7,5
16844: Lemola . . . . 17                      0,5       1,75 45             50              8         26              7           2            2 10       5      5,3         5
16845: Siuvo . . . . . 18                     7,5       -         48        40 17                     67          80              1            2   8      3,5    5           5,8
16846: Siukola . . . . 20                     0,5       3,5 60              35 15                     41,5            5           1            2   9      3      3           5
16847: Vapalo . . . . 13,5                    -         -         25        30 10                     60          -               1            2   6,25 4,3      5           3
16848: Perttuli . . . .        3              1,5       2,5        7            7           3         17          10              1            2   4,1    2,5    6           3
16849: Joensivu . . .          2   -                    2         10        10              2         15          -               1            2   6,6    5      4           3
16850: Koivu         ....      1,5 -                    1          5        10              5          5          -           -            -       5      4      5           4,2
16851: Perä-Rouhu . 10                        4,5       -         41,5      20              8         45          25              1            2   7      3      4           7,5
16852: England        ... 4,5                 3         3         12        35              3         40          30              1            2 10       7      6           4
16853: Svartmark ..            9              2         7,5 15              30              3          9              5       -            -       5      5      4           2
16854: Mäkelä . . . .          1,5            -         1,5        3            5           -          6          -               2            2   4      2,5    -           6
16855: Ali-Tolppa .. 14,5                     2         2,5 35              80 12                     60          20              1            2 10       5,7    6           7
16856: Haavisto . . .          1                        1          1,5          8           1,5 20                -               1            2   5,4    4      5           5
16857: Haapala        ... 15
16858: Hyyriäinen .. 115
16859:                                   1=   0,75 -
16860:                                                  -
16861: 
16862:                                                      40
16863:                                                            30        35
16864:                                                                     1 40 10
16865:                                                                                      9         20
16866:                                                                                                15o
16867:                                                                                                            -
16868:                                                                                                            10
16869:                                                                                                                            2
16870:                                                                                                                            1
16871:                                                                                                                                1
16872:                                                                                                                                         2
16873:                                                                                                                                         2
16874:                                                                                                                                             4,5    4
16875:                                                                                                                                             5,81 3.4 1 5
16876:                                                                                                                                                           4,5         3,3
16877:                                                                                                                                                                       7,5
16878: Kaitala          ..     1              -         - 2                   6 -                      -          -           -            -       4      6      -           -
16879: Mäenpää          .. 0,7 -                        0,7 1               -               -          -          -               1            2   7      -      -           -
16880: Porttila . . . .        0,75 -                   0,75 -              -               2,5 25              1-                1            2   -      -      9           8,25
16881: Helenius . . .          0,05           -        O,o5 -               -               -          4          -               1            1   -      -      -           8
16882: Kaskela        ... 0,25 -                       0,25 -               -               3         10          -           -            -       -      -      10          6,6
16883: Westin . . . .          2,52           -        -           8        15 1 3                    27              31          1 1 2            8      -      6       1 6,6
16884:               Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
16885:                llX)7. -   V. M. -   Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.      93
16886: 
16887: 
16888: 
16889:  Torpassa tai
16890: lampuotitilassa
16891:   tavallisesti                                   Miten vuokramies
16892:      karjaa                                       on vuokratilalle     Muistutuksia.
16893:                                                        tullut.
16894: 
16895: 
16896: 
16897: 
16898: 16        17     18       19        20     21              22                23
16899: 
16900:  1         2        216:-        59: 18   4   häädetyn tilalle.    maa keskinkertaista.
16901:  1         2     1  144:-        60: 63  20 uutistorppa.             • hallanarkaa.
16902:                      80:-       133:33   29 rak. osittain omat.      • keskinkertaista.
16903:            1     3  104:-        69:33   21 rakennukset omat.       ,  keskinkertaista.
16904:  3         5     8  528:40       30:71   16 isältä perinyt.         • keskinkertaista.
16905:  3         7    16 575:60        28:92   16
16906:  3         6    12 894:75        44:46   13 häädetyn tilalle.        • keskinkertaista.
16907:  1         4     51 540:-        40:-    17 edell. kuolem. jälk.    , keskinkertaista.
16908:  1         2     2 124:-         36:75   17 uutistorppa.            , keskinkertaista.
16909:  1         2     2 104:-         52:-    44   uutistorppa.           • keskinkertaista.
16910:            1     1 104:-         69:33 1 14 uutistorppa.            , hallanarkaa.
16911:   2        4     7  468:75       42: 13  16 naimisen kautta.         • keskinkertaista.
16912:   1        4     3 226:-         43:10   16   uutistorppa.          ,  keskinkertaista.
16913:   2        4     3 339:75        35:76   13 uutistorppa.            ,  hallanarkaa.
16914:            1        104:-        69:33   17 uutistorppa.             • hallanarkaa.
16915:   3        5     4  719:-        48:-     4   edell. häviön jälk.   , hallanarkaa.
16916:            2         60:-        60:-    17 uutistorppa.            • keskinkertaista.
16917:   2        3     5 350:-         23:33    0.5 edell. häviön  jälk.  ,  keskinkertaista.
16918:   2        5     8 641:-         42:17    9   naimisen kautta.      •  keskinkertainen.
16919:   1        1     1 104:-        104:-     8   ostanut edellisiltä.  • hallanarkaa.
16920:   1        1     1   60:-        85:71   20 uutistorppa.            , keskinkertaista.
16921:            2     2   60:-        85:71        uutistorppa.          , keskinkertaista.
16922:            1         20:-                17 rak. osittain omat.     , viljavaa.
16923:                      12:-        48:-    12 rakennukset omat.       • viljavaa.
16924:   1   1    2     51 156:-        62:40   23 1 isänsä jälkeen.       , viljavaa (seppä).
16925:                Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
16926:                     94                1907. -              V. M. -          Välikysymys Laukon tilan ostamisesta.
16927:                     "
16928: 
16929:                                                     "0
16930:                 1            s; ·-l
16931:                         a.§;;
16932:                         ::::::::"0
16933:                                               '*-g:
16934:                                               !b;.;-
16935:                                                     ~
16936: 
16937: 
16938: 
16939:                                                                       Keskimääräinen
16940:                                                                                                                         "
16941:                                                                                                                         !b
16942:                                                                                                                         <n
16943:                                                                                                                 V}c. Laidun                                 Monenko jyvän
16944:                         l:S.~                 ::ro
16945:                                                ::S<:                                                            as                                          mukaan vuokra-
16946:  Torpan tai             <: -·~
16947:                         ~ ::t l:$             '<::::                       sato                                 00>:
16948:                                                                                                                         ~=
16949:                         Q)sr~                 -o                                                                ;.;"""'                                        mies saa
16950: lampuotitilan                 ~   ~           "0;.;-                                                            :::: e:=.
16951:                              ::s -·           ~;                                                                0    ::s tl>'<
16952:                                               -s                                                         .,
16953:                                                                                                                 ... !b
16954:                                                                                                                 S::s           ::r::r
16955:                                                                                                                 g;lb ~[. o""
16956:     nimi.                                                                                                                                                                               .,
16957:                       .,           =-
16958:                                    "''"
16959:                                               0 -·
16960:                                               ~!b
16961:                                                     <n                       .,...         0             ~
16962:                                                                                                                 ;;;· ::r       g~                                 .,...                 2"'
16963:                     . .,
16964:                     ::r~
16965:                     •
16966:                          ~
16967:                          0
16968:                                   ::::o
16969:                                   '<"
16970:                                   "''"
16971:                                   ::r§
16972:                                               ::ro
16973:                                               !"'::s
16974:                                                     ::;:
16975:                                                                2
16976:                                                             ::r..-
16977:                                                             :::~
16978:                                                                .,
16979:                                                                            ::r"
16980:                                                                            ~~
16981: 
16982:                                                                            =-~
16983:                                                                              ;-
16984:                                                                                          ::r:f
16985:                                                                                          ~~
16986:                                                                                            ;-
16987:                                                                                                      ::r"
16988:                                                                                                      ~=
16989:                                                                                                      :-o
16990:                                                                                                           . s· ""
16991:                                                                                                             ""
16992:                                                                                                             ::s
16993:                                                                                                          t;;•
16994:                                                                                                                 "'"'
16995:                                                                                                                 1111
16996:                                                                                                                                              1111
16997:                                                                                                                                              ~~
16998:                                                                                                                                                     2
16999:                                                                                                                                                      P.
17000:                                                                                                                                                      ;:;:
17001:                                                                                                                                                      !"'
17002:                                                                                                                                                                    "
17003:                                                                                                                                                                   .9.
17004:                                                                                                                                                                           0
17005:                                                                                                                                                                           ::r
17006:                                                                                                                                                                           ~-            "
17007:                                                                                                                                                                                         0
17008: 
17009:                                   !"''
17010:                                                     <n
17011:                                                     (!>                                                ;-                   1   ~!"""'                            !"'
17012:                                                                                                                                                                                         ~
17013:       1                 2                 3         4             5           6            7             8              9        10          11        12            13       14            1
17014: 
17015: Kankainen.              5,5        -            -             5             8        1     2     1   -              -         1          1
17016:                                                                                                                                             2        6,25         4             4       -
17017: Mäkelä.                 1          0,5          -             -             3              1              5                 1 1             2        -            3             4       3
17018: Selin ..                2,5           -         0,5          15        1   15        1     3     1
17019:                                                                                                          20 -                   -        1
17020:                                                                                                                                            -        10            3,75          6       5
17021:                                                                                                                                                                                     1
17022:     Yhteensä 828,20 164,751189,15 2090,35 2507,50 624,4 2365 1358                                                               --       1
17023:                                                                                                                                          1
17024:                                                                                                                                              -       -        1
17025:                                                                                                                                                               1
17026:                                                                                                                                                                    "-     -
17027:                                                                                                                                                                                     1
17028:                                                                                                                                                                                         -
17029:                                                                                                                                                                                     !
17030:                                                                                                                                                               1
17031:                                                                                                                                                               1
17032: 
17033: 
17034: 
17035: 
17036: Vuokramiehiä 130                  61           85            98            96            93                                     -            --       -       1 --        -              -
17037:                                                                                                          911            701                                   !
17038:  Keskimäärin
17039:                                                                                                                                                               1
17040: vuokramiesta                                                                                                                                                  1                     i
17041: kohden ...              8,47          2,701     2,34         2l,ss         26,121         6,74 25,65119,s[ --                                --      --       1
17042:                                                                                                                                                               1
17043:                                                                                                                                                                    -      -         i    -
17044: 
17045: 
17046: 
17047: 
17048:                                    Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
17049:                    1907. -           V. M. -       Vilikysymys Laukon tilan ostamisesta.                95
17050: 
17051:                                                  ;>;"~
17052: 
17053: 
17054:  Torpassa tai
17055:                                      <
17056:                                      =
17057:                                                  0"0         <
17058:                                      0           s:~~        §~
17059:                                 ;>;"
17060:                                 ....      '"'('t>O::T        ;>;"-·
17061: lampuotitilassa              '< r»        ~;:!r»r>o       ,_..~tt
17062:                                                           :=:s;:!
17063:                              ('1t~
17064:   tavallisesti                            ~ [~:::.        ~ n;·s       Miten vuokramies
17065:      karjaa                    t> ;>;"
17066:                              ;::! 00
17067:                                              -·-..!::"!
17068:                                           '""t
17069:                                           <<=('t>            ooo
17070:                              00   =       O~:O~           ~o::t         on vuokratilalle      Muistutuksia.
17071:                              (»:;::!
17072:                                           ;!!.~§';;.      §;:!r»
17073:                              s ;;l        r»...,o                            tullut.
17074:                     j;;'                  s"'ss           =<<
17075:                                                           r-s::s::
17076: ::r
17077:         ro~                  ?'"::T
17078:                                  r»1      ;>;"s --r»
17079:                     i3                    . ~~::::.-..       oS.
17080: "'
17081: <
17082: g
17083:         ::.-.,     't:l          r»              -·~         ;>;"-
17084:  ~·
17085:         =""
17086:         -·<....
17087:         ~~
17088:         •    ~=
17089:                     "'~          ....
17090:                                  <
17091:                                  0
17092:                                              00 '< r»
17093:                                              = r>o:
17094:                                                  ;::~~
17095:                                                              ...,r»
17096:                                                              r»1
17097: 
17098:  16      17         18              19            20         21               22                   23
17099: 
17100:     1        2     -          104:-               69:-       9        entinen muuttanut.   maa hallanarkaa.
17101: -            1     -          104:-              104:-      22                -
17102:                                                                                              "
17103:                                                                                                 hallanarkaa.
17104:     1        2     -          169:-               66:80     20        rakennukset omat.    lautakunn. esimies.
17105: 154 325 338 38,346:25                             -         -                 -                    -
17106: 
17107: 
17108: 
17109: 81 101             73          103                -       102                 -                    -
17110: 
17111: 
17112:   l.s 3.22             4.6    376:18              44:57 16:82                 --                   -·
17113: 
17114: 
17115: 
17116: 
17117:                   Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 4.
17118: 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
17119:       1907. -   V. M. -   Vilikysymys labjoitusmaaoloista.
17120: 
17121: 
17122: 
17123: 
17124:                 Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5
17125:            perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä
17126:            edustaja J. Martikaisen tekemän välikysy-
17127:            myksen johdosta, joka koskee lahjoitus-
17128:            maaoloja VIIpurin läänissä.
17129: 
17130:        Eduskunta on pöytäkirjanotteella 31 päivältä viime
17131: lokakuuta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen eh-
17132: dottamista varten lähettänyt Maatalousvaliokuntaan seu-
17133: raavan edustaja J. Martikaisen tekemän välikysymyksen.
17134:        ,Hallituksen tekemäin esitysten johdosta vuosien
17135: 1863-64 ja 1867 valtiopäiville, hyväksyivät säädyt
17136: viimemainittuna vuonna, että, lahjoitusmailla vallitsevien
17137: epäkohtien poistamiseksi ja niillä asuvan väestön talou-
17138: dellisen ja henkisen vaurastumisen edistämiseksi, nämä
17139: tilat ostettaisiin valtiolle, sittemmin täydellä omistusoikeu-
17140: della nykyisille asukkaille luovutettaviksi. V. 1873 osti
17141: Suomen valtio tämän valtiopäiväin päätöksen mukaisesti
17142: Salmin, Korpiselän ja Soanlahden lahjoitusmaat, kuten
17143: kauppakirjassakin mainitaan, ,sittemmin omistusoikeudella
17144: lampuodeille luovutettaviksi ".
17145:        Perintökirjojen antaminen lampuodeille on kuitenkin
17146: isonjaon y. m. toimitusten takia viipynyt, joten vasta viime
17147: vuosina ne on jaettu lampuodeille Korpiselässä ja Soan-
17148: lahdella ja vasta viime kuluneena keväänä Salmin pitä-
17149:      Maatalousvaliokunnan mietint<J N:o 5.
17150: 2     1907. -   V. M. -   Vilikysymys labjoitusmaaotoista.
17151: 
17152: jässä. Tämän pitkän väliajan kuluessa ovat nämä lahjoi-
17153: tusmaat olleet Suomen valtion omaisuutta ja lampuodit
17154: valtion lampuoteina.
17155:       Katojen johdosta 1890 luvun alussa, etupäässä vuo-
17156: sina 1893 ja 1894, oli melkoinen joukko lampuoteja elin-
17157: tarpeiden puutteen vuoksi joutunut hädänalaiseen tilaan.
17158: Tätä käyttivät hyväkseen erinäiset kauppiaat ja metsäkei-
17159: nottelijat antaakseen lahjoitusmaiden lampuodeille, eten-
17160: kin Salmin pitäjässä, elintarpeita y. m. velaksi. Nämä
17161: velkasummat, joiden raha-arvo useimmissa tapauksissa
17162: nousi vain noin 100-200 ruplan vaiheille, annettiin lam-
17163: puodeille erilaisilla ehdoilla, osaksi siten, että pantiksi
17164: niistä vaadittiin hakkuuoikeuksia lampuotien metsäpalstoi-
17165: hin pitemmäksi ajanjaksoksi, 25-30 vuodeksi, sen jälkeen
17166: kun lampuodit olivat saaneet perintökirjansa, osaksi siten,
17167: että lampuoteja vaadittiin siirtämään koko lampuotioikeu-
17168: tensa velan antajille. Lampuodit, jotka eivät osaa lukea
17169: eikä kirjoittaa, ovat melkein poikkeuksetta ymmärtämättä
17170: heille harhaan vievästi tulkitun siirtokirjan sisältöä, ne
17171: puumerkeillään vahvistaneet ja useat jäiestäpäin tarjoutu-
17172: neet suorittamaan velkansa takaisin, jota tarjousta kuiten-
17173: kaan ei ole vastaanotettu.
17174:    Saamiensa siirtokirjojen nojalla ovat mainitunlaiset kei-
17175: nottelijat anoneet ja suureksi osaksi saaneetkin viranomai-
17176: silta lampuotikirjat useihin lampuotitiloihin. Valtion, puu-
17177: tavaraliikkeiden maanostoja tutkimaan asetetun komitean
17178: mietinnön mukaan löytyi v. 1903 silloin kokonaan val-
17179: tion omistamassa Salmin pitäjässä jo 41 tilaa, jotka oli-
17180: vat puutavaraliikkeiden hallussa. Kunnallistaksoitusluet-
17181: teloiden v. 1906 mukaan oli yksi puutavaraliikkeenharjoit-
17182: taja lampuotina 36 tilalla Salmin pitäjässä.
17183:        Näitä tiloja sekä useita muita, joihin heillä on siirto-
17184: kirjat lampuodeilta, mutta joihin heitä ei ole lampuodeiksi
17185: vielä asetettu, vaativat mainitut keinottelijat haltuunsa ja
17186:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N.o 5.
17187:       1907. -   V. M. -   Villikysymys lahjoitusmaaoloista.   3
17188: 
17189: niiden perintökirjat, kuten Korpiselän ja Saanlahden pitä-
17190: jissä jo lienee tapahtunutkin, heille luovutettaviksi.
17191:        Tällaista asiain kehitystä täytyy pitää hallituksen
17192: leväperäisyydestä johtuneena. Vastoin valtiopäiväin pää-
17193: töksen tarkoitusta on se vahvistanut lampuodeiksi metsä-
17194: keinottelijoita, jotka eivät aijokaan tiloja asua, ja mikä on
17195: surkeinta, hallituksella on myöskin täytynyt olla tiedos-
17196: saan minkälaiset keinottelut ovat olleet pohjana näille
17197: lampuotioikeuksien siirroille ja että niissä parista sadasta
17198: ruplasta on keinoteltu keskimäärin 10,000-12,000 ruplan
17199: tiloja lampuotien hallusta pois.
17200:        Kun ottaa huomioon, että mainitut lahjoitusmaalam-
17201: puodit ovat olleet valtion lampuoteja, joilla ei mitään
17202: oikeutta ollut tehdä sellaisia sopimuksia, joista nyt on
17203: kysymys, ja kun oli päivän selvää, mihin tarkoitukseen
17204: metsäkeinottelijat aikoivat hankkimiaan tiloja käyttää, olisi
17205: hallituksen velvollisuus ollut, jos se lainkaan olisi halun-
17206: nut huolia tehtävästään yhteiskunnan parhaan valvojana
17207: ja valtiopäiväin päätöksen toteuttajana, julistaa tällaiset
17208: sopimukset mitättömiksi. Myöskin ansaitsee mainitse-
17209: mista, että hallitus aikaisemmin 1890-luvulla oli kieltäy-
17210: tynyt metsäkeinottelijoita lampuodeiksi hyväksymästä, vaik-
17211: ka se sittemmin on kantaa muuttanut.
17212:        Yllä esiintuodun ohessa on Salmin pitäjässä jo usean
17213: vuoden kuluessa, vaikka kaikki maa onkin ollut valtion
17214: omaa ja niiden hoitoa varten on ollut erityiset valvojat,
17215: useat metsänkeinottelijat harjoittaneet täydellistä metsän-
17216: haaskausta. Valaisevaa on lisäksi, että valtion omat pai-
17217: kalliset virkamiehet näihin metsäkeinotteluihin ovat osaa
17218: ottaneet.
17219:         Kaikki esille tuodut asianhaarat olen valmis asia-
17220:  kirjain mukaan yksityiskohtaisesti toteennäyttämään.
17221:         Koska mainitsemieni asianhaarojen vuoksi valtiopäi-
17222: väin tarkoitus lahjoitusmaiden ostolla ainakin Korpiselän,
17223:       Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 5.
17224: 4     1907. -V. M. -    Vilikysymys lahjoitusmaaoloista.
17225: 
17226: Saanlahden ja Salmin pitäjissä on melkoisessa määrin
17227: jäänyt saavuttamatta, pyydän asianomaisen hallituksen
17228: jäsenen vastattavaksi esittää seuraavan kysymyksen:
17229: 
17230:                  Minkti vuoksi hallitus on lahjoitusmai-
17231:            den ylimpttntt valvojana sallinut edelltt esiin-
17232:            taomieni seikkojen tapahtua ja mihin toimen-
17233:            piteisiin aikoo hallitus ryhtytt, ettll perinttJ-
17234:            kirjojen jaossa nllmtt tulisivat tiloja asuville
17235:            lampuodeille eikll metsttnkeinottelijoille luovu-
17236:            tetuiksi."
17237: 
17238: 
17239: 
17240:       Sekä Hallituksen jäsenen välikysymykseen antamasta
17241: vastauksesta että Eduskunnassa tapahtuneesta keskuste-
17242: lusta on käynyt ilmi, kuten muutenkin on tunnettu, että
17243: välikysymyksessä kosketelluissa lahjoitusmaa-oloissa on
17244: aikojen kuluessa päässyt vallalle arveluttavia epäkohtia,
17245: joiden korjaamiseen, mikäli suinkin vielä on mahdollista,
17246: on pikaisesti ryhdyttävä. Ajan lyhyyden vuoksi Valio-
17247: kunta ei kuitenkaan ole voinut ryhtyä yksityiskohtaisesti
17248: käsittelemään kyseenalaista asiaa. Kuitenkin pitää Valio-
17249: kunta suotavana, että Eduskunta, jo nyt saadun selvityk-
17250: sen nojalla, antaa kannatuksensa puheenaolevien epäkoh-
17251: tien poistamista tarkoittaville pyrkimyksille, ja katsoo sen-
17252: vuoksi asiakseen Eduskunnan hyväksyttäväksi kunnioit-
17253: taen ehdottaa seuraavan sananmuodon päiväjärjestykseen
17254: siirtymiseksi :
17255:                   Kuultuaan Hallituksen selvityksen, Edus-
17256:             kunta, odottaen etttt Hallitus on pikaisesti
17257:             ottava harkittavakseen, mitkll toimenpiteet
17258:             ovat tarpeen vttlikysymyksesstt kosketeltujen,
17259:             lahjoitusmaiden hallinto-oloissa vallitsevien
17260:       Maatalousvaliokunnan mietinttJ N:o 5,
17261:       1907. -V. M. -    Välikysymys lahjoitusmaaoloista.   5
17262: 
17263:           epttkohtien poistamiseksi, siirtyy pttivttjttljes-
17264:           tykseen.
17265: 
17266: 
17267:       Tämän asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheen-
17268: johtaja Paasikivi ja jäsenet Castren, Hannes Gebhard,
17269: Huttunen, Häkkinen, Kairamo, Kalliokorpi, Karlsson, Mar-
17270: tikainen, Merinen, Rannikko, Siren ja S. Vuolijoki sekä
17271: varajäsenet Rajala, Riihelä ja Storbjörk.
17272:      Helsingissä, 1 päivänä marrask. 1907.
17273: 
17274: 
17275: 
17276: 
17277:      Maatalousvaliokunnan mietintlJ N:o 5.
17278: 1907. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
17279:    1907. -   V. M. -   Välikysymys Pietarissa tapaht. vangltsemlslsta.
17280: 
17281: 
17282: 
17283: 
17284:                   Perustuslakivaliokunnan mietintö N :o 6 perusteilosta
17285:              päiväjärjestykseen siittymlsestä edustaja A. Neovluksen te-
17286:              kemän välikysymyksen johdosta, joka koskee eräiden Suo-
17287:              men kansalaisten äskettäin tapahtunutta vangitsemista Pie-
17288:              tarissa.
17289: 
17290:     Eduskunta on I p :nä kuluvaa marraskuuta perustellun päivä-
17291: järjestykseen siirtymisen ehdottamista varten lähettänyt Perus-
17292: tuslakivaliokuntaan seuraavan edustaja A. Neoviuksen tekemän
17293: välikysymyksen:
17294: 
17295:     V. J:n 32 § :n nojalla pyytää allekirjoittanut kunnioittaen Val-
17296: tiopäivien suostumusta saada esittää seuraavan interpellatsionin:
17297:     Tämän kuun 20 p :nä vangittiin Pietarissa, heidän tilapäisesti
17298: siellä oleskellessaan, neljä Suomen kansalaista, nimittäin rouva
17299: Aino Malmberg, varatuomari Johannes Gummerus, sanomaleh-
17300: dentoimittaja Filemon Tiderman, ja ylioppilas Volter Stenbäck.
17301: Ensinmainittu päästettiin vapaaksi kolme pa1vaa jälkeenpäin,
17302: mutta jälkimäiset kolme pidetään kuulon mukaan yhä edelleen
17303: vangittuina. Kun mitään ei tiedetä näiden vangitsemisien syystä,
17304: ja huhu on tietänyt kertoa, että ne perustuisivat salaisten venä·-
17305: läisten poliisiurkkijoitten ilmiantoihin muka rikollisista teoista,
17306: joihin vangitut olisivat tehneet itsensä syypäiksi Suomen rajojen
17307: sisäpuolella, on tämä tapaus herättänyt melkoista ja kiusallista
17308: huomiota ja levottomuutta laajalti kansalaisten keskuudessa.
17309: 2   1907. -   V. M. -   Välikysymys Pietarissa tapaht. vangitsemisista.
17310: 
17311: Yleisesti tunnettua näet on että Venäjällä edelleen useasti vangi-
17312: taan henkilöitä aivan umpimähkäisesti, josta seikasta huolimatta
17313: noin vangittuja pidetään vankiloissa pitkät ajat, ilman että hei-
17314: dän asiansa saatetaan oikeudellisesti käsiteltäväksi. Aivan viat-
17315: tomatkin henkilöt saavat täten monasti kokea pitkällisen vanki-
17316: lassa olon kaikkia kärsimyksiä.
17317:     Mutta nyt kyseessä olevan tapauksen herättämää levotto-
17318: muutta lisää päälle päätteeksi vielä yleisempää laatua oleva aihe.
17319: Jos todeksi näyttäytyy, minkä huhu jo on luullut tietävänsä, että
17320: nimittäin noihin vangitsemisiin on ryhdytty epäilyksen nojalla
17321: Suomen alueella tehdyistä rikollisista teoista, niin vangitsemiset
17322: olisivat samalla loukkaus koko maan oikeutta vastaan.          Sillä
17323: Suomen valtiooikeudellisen aseman luonteen ja voimassa olevan
17324: rikoslain mukaan ovat Suomen alueella tehdyt rikokset saatettavat
17325: suomalaisen viranomaisen ja suomalaisen oikeusistuimen käsitel-
17326: täviksi. Tämän periaatteen Ioukkaamattamuuden valvominen on
17327: niin ollen oleva kaksin ~rroin tärkeänä tehtävänä, etupäässä
17328: maan hallitukselle, mutta myöskin kansaneduskunnalle.
17329:     Joka tapauksessa täytynee maan hallituksella olla käytettä-
17330: vissään keinoja, saada luotettavia tietoja siitä, mihin Suomen ala-
17331: maisia, joilta maan rajojen ulkopuolella vapaus riistetään, on las-
17332: kettu vikapääksi. Kansalaisten auttaminen oikeuksiinsa on se-
17333: kin niitä tehtäviä, jotka Pietarissa olevat suomalaiset virastot
17334: ovat velvolliset suorittamaan. Minä pyydän siis kunnioittaen
17335: asianomaiselle senaatin jäsenelle saada esittää seuraavan kysy-
17336: myksen:
17337:                       Mitä on tehty näiden vangitsemisien syyn sel-
17338:                villE! saamiseksi sekä kaiken sen lainturvan hankki-
17339:                miseksi vangituille, mihin he, asiaa koskevia oloja
17340:               myöten, saattavat olla oikeutetut?
17341:     Helsingissä Lokakuun 30 p :nä 1907.
17342:                                                        Arvid Neovius.
17343: 
17344:    Kun sen ajan lyhyyden vuoksi, mikä on jäljellä valtiopäivien
17345: lopettamiseen, Valiokunnan ei ole mahdollista ryhtyä koettamaan
17346: saada muuta selvitystä asiassa, kuin minkä Hallituksen puolelta
17347:   1907. -     V. M. -   Välikysymys Pietarissa tapaht. vangitsemisista. 3
17348: 
17349: annetut ilmoitukset sisältävät, saa Valiokunta, katsoen että Edus-
17350: kunta lähetteellä on tarkoittanut ainoastaan ehdotuksen aikaan-
17351: saamista Eduskunnan puolelta asiasta annettavaksi lausunnoksi,
17352: kunnioittaen ehdottaa
17353: 
17354:     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan siirtymisen päiväjär-
17355: jestykseen:
17356: 
17357:                       odottaen, että Hallitus on omistava tälle asialle
17358:                   tarkkaa huomiota ja ryhtyvä asianmukaisiin toi-
17359:                   men,piteihin hankkiakseen Pietarzssa vangituille
17360:                   Suomen kansalaisille kaiken tarpeellisen oikeustur-
17361:                   van, Eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen.
17362: 
17363:    Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja Setälä,
17364: varapuheenjohtaja Sirola, jäsenet Aalle, Estlander, Leivo, Möm-
17365: mö, Nevanlinna, Renvall, G. G. Rosenqvist, Torppa, Turkia, af
17366: Ursin, Viljomaa ja Virkkunen sekä varajäsen Koponen.
17367: 
17368:    Helsingissä 2 p :nä marraskuuta 1907.
17369: 
17370: 
17371: 
17372: 
17373:             Helsingissä 1907.   Helsingin Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö.
17374:   Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan
17375:                          päätös,
17376:      joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
17377:                       Helsingissä
17378:         2 päivänä m a r r a s kuuta 1 9 0 7.
17379: 
17380: 
17381: 
17382:        Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan
17383: Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme
17384: varsinaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme
17385: tiettäväksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyineo
17386: Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko Venäjän Keisari
17387: ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m.,
17388: y. m., y. m., Meidän Armollisin Hallitsijamme on armossa
17389: katsonut hyväksi avonaisella kirjeellä ja käskyllä 8 päi-
17390: vältä toukokuuta tänä vuonna kutsua Meidät 22 päivänä
17391: samaa kuuta tulemaan kokoon, olemme Me viimemainit-
17392: tuna päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
17393:       Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen
17394: Kaikkivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me
17395: valtaistuinsalissa 25 päivänä viimemainittua kuuta olemme
17396: saaneet tiedoksi erinäisiä armollisia esityksiä ja ehdotuk-
17397: sia, jotka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esit-
17398: tää, olemme Me keskusteltuamme näistä ja niistä armolli-
17399:   2
17400: 
17401: sista esityksistä, jotka sittemmin valtiopäiväin kuluessa
17402: ovat käyteltäviksemme annetut, ja saatuamme kertomuk-
17403: sen Hallituksen toimenpiteistä Valtiosäätyjen viime laki-
17404: määräisillä valtiopäivillä tekemäin päätösten johdosta
17405: sekä käyttäen Suomen Perustuslakien mukaan Edus-
17406: kunnalle tulevaa aloteoikeutta, tehneet seuraavat päätökset:
17407: 
17408: 
17409:                             1 §.
17410:       Ensi töiksemme Me olemme vahvistaneet ne ohje-
17411: sääntömääräykset, jotka olemme katsoneet tarpeellisiksi
17412: valtiopäivätöiden sekä Eduskunnassa ja Valiokunnissa nou-
17413: datettavan järjestyksen määräämiseen, eli Eduskunnan
17414: Työjärjestyksen, sekä myös määräykset valtiopäivillä suh-
17415: teellisen vaalitavan mukaan toimitettavista vaaleista, sen
17416: jälkeen kuin nämä asiat olivat siinä järjestyksessä valmis-
17417: tellut kuin on säädetty laissa, joka käsittää Suomen
17418: Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestyksen sekä Vaalilain
17419: toimeenpanemisesta aiheutuvia väliHäviä säännöksiä. Näi-
17420: hin määräyksiin Me sittemmin, valtiopäiväin aikana,
17421: olemme tehneet eräitä muutoksia ja lisäyksiä.
17422: 
17423: 
17424: 
17425:                             2 §.
17426:      Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen Oikeu-
17427: denkäymiskaaren 17 luvun 4 §:n muuttamisesta toisin
17428: kuuluvaksi Me olemme muuttamatta hyväksyneet ja ala-
17429: maisessa kirjelmässä viimekuluneen syyskuun 13 päivältä
17430: sen Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
17431: 
17432: 
17433:                             3 §.
17434:      Sen tuulaakimaksun laskemisen perusteen, jonka
17435: Keisarillisen Majesteetin siitä antama armollinen esitys
17436:                                                           3
17437: 
17438: sisältää, olemme Me hyväksyneet olemaan voimassa 1910
17439: vuoden loppuun asti, niinkuin olemme ilmoittaneet ala-
17440: maisessa kirjelmässä viimekuluneen syyskuun 20 päivältä.
17441: 
17442: 
17443: 
17444:                             4 §.
17445:      Alamaisella kirjelmällä viime syyskuun 24 päivältä
17446: Me olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet hy-
17447: väksyneemme armollisena esityksenä Meille annetun ehdo-
17448: tuksen laiksi kaavojen ja mallien suojelemisesta, teh-
17449: tyämme siihen eräitä muutoksia.
17450: 
17451: 
17452:                              5 §.
17453:        Keisarillisen Majesteetin armollisena esityksenä Meille
17454: antaman · lakiehdotuksen eräiden kirkollisten maksu-
17455: jen taksoittamisen perusteista evankelis-luterilaisissa seura-
17456: kunnissa olemme muuttamatta hyväksyneet sekä alamai-
17457: sessa kirjelmässä viime syyskuun 24 päivältä tämän Kei-
17458: sarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
17459: 
17460: 
17461:                              6 §.
17462:       Armollisena esityksenä Meille annetun ehdotuksen
17463: laiksi, joka koskee muutettuja määräyksiä eräiden Rikos-
17464: lain 13 luvussa mainittujen rikosten syytteeseen panemi-
17465: sesta, Me olemme hyväksyneet sillä tavoin muutettuna
17466: kuin alamainen kirjelmämme 8 päivältä viimekulunutta
17467: lokakuuta sisältää.
17468: 
17469: 
17470:                              7 §.
17471:      Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä oikeuden-
17472: käyntivaltuusmiehistä ja julkisista asianajajista emme ole
17473:   4
17474: 
17475: voineet hyväksyä syistä, jotka mainitaan alamaisessa kir-
17476: jelmässämme menneen lokakuun 22 päivältä.
17477: 
17478: 
17479:                              8 §.
17480:      Saatuamme Keisarillisen Majesteetin armollisena esi-
17481: tyksenä ehdotuksen laiksi' paloapuyhdistyksistä, olemme
17482: sen hyväksyneet, tekemällä siihen kuitenkin eräitä pieniä
17483: muutoksia, ja tämän ilmoittaneet alamaisessa kirjelmäs-
17484: sämme 22 päivältä viimekulunutta lokakuuta.
17485: 
17486:                              9 §.
17487:       Niinkuin Me alamaisessa kirjelmässä 22 päivältä
17488: viime lokakuuta olemme ilmoittaneet, olemme hyväksyneet
17489: armollisena esityksenä Meille annetun ehdotuksen laiksi
17490: työstä leipomoissa, tehtyämme siihen erinäisiä muutoksia
17491: ja lisäyksiä.
17492: 
17493: 
17494:                              10 §.
17495:       Meille annetun armollisen esityksen johdosta, joka
17496: sisältää ehdotuksen laiksi tarttuvien kasvitautien ja vahin-
17497: gollisten hyönteisten tuhotöiden ehkäisemisestä, olemme
17498: alamaisessa kirjelmässämme viimekuluneen lokakuun
17499: 22 päivältä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, että Me,
17500: esiintuoduista syistä, emme ole voineet hyväksyä armol-
17501: lista esitystä, mutta lausuneet pitävämme tärkeänä, että
17502: tarpeelliset toimenpiteet taloudellisesti tuhoavien kasvi-
17503: tautien vastustamiseksi niin pian kuin mahdollista yksi-
17504: tyiskohtaisemman lainsäädännön kautta määrätään.
17505: 
17506:                              11 §.
17507:      Pääasiallisesti hyväksyen Meille annetun armolli-
17508: sen esityksen määrärahoista rautatierakennuksia varten,
17509:                                                           5
17510: 
17511: olemme Me, niinkuin viime lokakuun 29 päivänä asiasta
17512: antamamme alamainen kirjelmä osottaa, päättäneet, että
17513: aluksi ainoastaan eteläinen osa Joensuun-Nurmeksen ra-
17514: taa, Lieksaan asti, sekä Kemin-Rovaniemen rata pan-
17515: naan työnalaisiksi, siten laskien, että nämä voivat valmis-
17516: tua ennen 1909 vuoden loppua, sekä että Seinäjoen-
17517: Kristiinankaupungin ja Kaskisten rata otetaan työnalai-
17518: seksi sitä myöten kuin Kemin-Rovaniemen rata valmis-
17519: tuu; että näitä rautatierakennuksia varten vuodeksi 1908
17520: määrätään 10,000,000 markkaa, siten jaettuna eri ratojen
17521: kesken kuin mainitun vuoden työsuunnitelmia tehtäessä
17522: nähdään sopivimmaksi; sekä että ehkä sattuvien rautatie-
17523: tutkimusten ja niiden yhteydessä olevien töiden kustan-
17524: nusten suorittamiseksi vuodeksi 1908 määrätään 30,000
17525: markkaa.
17526: 
17527:                              12 §.
17528:       Kulkulaitosrahastoa koskevan armollisen esityksen
17529: johdosta Me olemme, niinkuin alamaisessa kirjelmässä vii-
17530: mekuluneen lokakuun 31 päivältä olemme Keisarilliselle
17531: Majesteetille ilmoittaneet, hyväksyneet armollisessa esityk-
17532: sessä tehdyt ehdotukset, jotka koskevat rautatietarkoituk-
17533: siin otettavaksi päätettyä kuoletuslainaa sekä Hallituksen
17534: valtuuttamista, siinä tapauksessa että lainasta sopiminen vie-
17535: läkin on lykättävä, lainaamaan lähimmin tarpeellisen mää-
17536: rän lyhytaikaisena velaksiottona, sekä tehdessämme sanotun
17537: rahaston ennakkoarvion vuodeksi 1908, laskeneet rahaston
17538: tulot vuonna 1908 yhteensä 73,042,860 markaksi, johon
17539: määrään on luettu lainalla täytettävä vajaus 26,542,860
17540: markkaa, ynnä sanottua vuotta varten, paitsi tässä kirjel-
17541: mässä mainittuja muita määrärahoja, osottaneet uutisra-
17542: kennustöihin valmiilla radoilla 5,500,000 markkaa, valmii-
17543: den ratain liikkuvan kaluston lisäämiseen 4,000,000 mark-
17544: kaa, ennen päätettyjen ratojen rakentamiseen 10,730,000
17545: markkaa, rautatietutkimuksiin 30,000 markkaa, sekä uuden
17546: lainan korkoon ja kuoletukseen 1,500,000 markkaa, joten
17547:   6
17548: 
17549: ennakkoarvioon merkitty menojen määrä vuodeksi 1908
17550: nousee yhteensä 73,042,860 markkaan.
17551:        Tämän ohessa, ja vaikka emme ole tällä kertaa tah-
17552: toneet muuttaa esityksessä uutisrakennuksiin valmiilla ra-
17553: doilla ja niiden liikkuvan kaluston lisäämiseen laskettua
17554: määrärahaa, Me kuitenkin, kirjelmässä esitetyistä syistä,
17555: olemme katsoneet tarpeelliseksi puolestamme lausua, että
17556: valtionrautateiden hallinnossa, niinhyvin mitä tulee sään-
17557: nöllisen liikenteen hoitoon, kuin varain käyttämiseen rau-
17558: tateillä suoritettaviin uutisrakennustöihin ja liikkuvan ka-
17559: luston lisäämiseen, on noudatettava ankaraa säästäväi-
17560: syyttä; että vastedes esitettäessä Eduskunnalle varain
17561: osottamista uutisrakennuksiin valmiilla radoilla, esitykseen
17562: olisi liitettävä seikkaperäinen selonteko kaikista niistä
17563: rakennustöistä, joiden suorittamisen asianomaisena va-
17564: rainhoitokautena Hallitus katsoo tarpeelliseksi, niin
17565: myös selvitys kunkin suoritettavaksi ehdotetun suurem-
17566: man rakennustyön kokonaiskustannuksesta; sekä että seu-
17567: raavalla kerralla esitettäessä Eduskunnalle varain osotta-
17568: mista valtionrautateiden liikkuvan kaluston lisäämiseksi
17569: Eduskunnalle annettaisiin selonteko siitä, mihin toimen-
17570: piteisiin Hallitus on ryhtynyt, jotta olemassaoleva liikkuva
17571: kalusto tulisi täydellisemmin kuin tätä nykyä tarkoituk-
17572: seensa käytetyksi.
17573: 
17574:                            13 §.
17575:      Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen joh-
17576: dosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa
17577: veroa sekä sanotun veron käyttämistä, Me olemme ala-
17578: maisessa kirjelmässä äskenkuluneen lokakuun 31 päivältä
17579: ilmoittaneet päätöksemme.
17580: 
17581: 
17582:                            14 §.
17583:      Armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen
17584: osottamista 1908 vuoden valtiopäiväin kustannusten suo-
17585:                                                          7
17586: 
17587: rittamiseen, olemme, niinkuin Meidän viime lokakuun
17588: 31 päivänä antamamme kirjelmä näyttää, osottaneet
17589: 710,000 markkaa valtiopäiväin yleisiin kustannuksiin,
17590: edustajain palkkioihin ja matkakuluihin, kuin myös Edus-
17591: kunnan väliaikaisen huoneuston ja säätytalon meno-
17592: sääntöön sekä Eduskunnan kirjaston ja arkiston hoitoon
17593: ja kunnossapitoon. Tämän lisäksi Me olemme määrän-
17594: neet 30,000 markkaa käytettäväksi valmistavia töitä varten
17595: tarkoituksenmukaisen huoneuston hankkimiseksi Suomen
17596: Eduskunnalle.
17597: 
17598:                             15 §.
17599:       Meille annetun armollisen esityksen johdosta varo-
17600:  jen osottamisesta kansakoululaitosta varten vuodeksi 1908
17601: olemme hyväksyneet lain maalaiskansakoulujen opetta-
17602: jiston palkkauksesta niin kuuluvana kuin alamainen kir-
17603: jelmämme äskenpäättyneen lokakuun 31 päivältä osottaa,
17604: sekä rilyöntäneet vuodeksi 1908 kansakoululaitosta varten
17605: ynnä erinäisiin sivistystarkoituksiin, joita olemme katsoneet
17606: apurahoilla edistettäviksi, yhteensä 6,719,420 markkaa;
17607: minkä Me samassa alamaisessa kirjelmässämme olemme
17608: Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
17609: 
17610:                            16 §.
17611:       Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille anta-
17612: nut armollisen esityksen Suomen valtiovaroista Valtakun-
17613: nanrahastoon sotilastarpeisiin suoritettavasta apumak-
17614: susta, olemme Me, alamaisessa kirjelmässämme viime
17615:  okakuun 31 päivältä esitetyillä perusteilla sekä lausuen,
17616: että tämmöinen maksunsuoritus voi tapahtua ainoastaan
17617: Hallitsijan ja Eduskunnan yhteisellä päätöksellä, myöntä-
17618: neet 20,000,000 markkaa Suomen valtiovaroista suoritet-
17619: tavaksi Valtakunnanrahastoon. Samalla Me olemme kat-
17620: soneet velvollisuudeksemme alamaisuudessa anoa, että
17621: sotilasasia ilman viivytystä on perustuslainmukaisella ta-
17622: valla järjestettävä.
17623:   8
17624: 
17625:                             17 §.
17626:         Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen joh-
17627: . dosta, joka koskee suosiuntaveroa pelikorteista, olemme
17628:   alamaisessa kirjelmässä vastakuluneen lokakuun 31 päi-
17629:   vältä ilmoittaneet päätöksemme.
17630: 
17631:                             18 §.
17632:       Meille armollisesti annetun leimasuostuntaa koske-
17633: van esityksen johdosta Me olemme ottaneet suorittaak-
17634: semme leimasuostuntaveroa myöskin vuonna 1908. sekä
17635: siinä tarkoituksessa pidentäneet nykyään voimassaolevan
17636: 5 päivänä heinäkuuta 1906 annetun leima-asetuksen voi-
17637: massaoloajan, kuitenkin muuttamalla perunkirjoituskirjoja
17638: koskevaa kohtaa, siten että olemme siinä säätäneet koro-
17639: tetun veron, niinkuin alamaisessa kirjelmässämme 31
17640: päivältä viime lokakuuta on ilmoitettu.
17641:       Tämän yhteydessä ja katsoen täten hyväksymämme
17642: korotuksen perinnön verottamisessa ainoastaan väliaikai-
17643: seksi, Me samalla olemme alamaisesti anoneet, että Hallitus
17644: mahdollisimman pian esittäisi Eduskunnalle ehdotuksen
17645: leima-asetuksen perinpohjaisesta muuttamisesta siihen suun-
17646: taan, että asetus samalla tulisi yksinkertaisemmaksi ja vero
17647: tuottavammaksi, jos verotarve sitä vaatii ; sekä että Hallitus
17648: ensi tilassa valmistuttaisi ja Eduskunnan käsiteltäväksi an-
17649: taisi esityksen erityiseksi perintö-, lahja- ja testamentti-
17650: veroa koskevaksi laiksi.
17651: 
17652:                             19 §.
17653:       Saatuamme vastaanottaa Keisarillisen Majesteetin ar-
17654: mollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa mallas-
17655: juomain valmistamisesta, olemme Me hyväksyneet lain
17656: suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta vuonna
17657: 1908 sekä lain mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuk-
17658: sesta, niin kuuluvina kuin alamaisessa kirjelmässämme
17659: tältä päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoit-
17660:                                                         9
17661: 
17662: taneet. Tämän yhteydessä olemme Keisarillisen Majes-
17663: teetin vahvistettavaksi lähettäneet sen ehdotuksen laiksi
17664: mietojen mallasjuomien kaupasta, minkä mainittu ala-
17665: mainen kirjelmämme sisältää.
17666: 
17667:                            20 §.
17668:        Saatuamme vastaanottaa armollisen esityksen varo-
17669: jen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
17670: tion tulot eivät riitä, olemme Me, nojautuen Valtiopäivä-
17671: järjestyksen 43 §:n 2 momentin säännöksiin, alamaisessa
17672: kirjelmässämme 31 päivältä viime lokakuuta ilmoittaneet,
17673: että Me, hyväksyen Valtiovarainvaliokuntamme tekemän
17674: laskelman valtion tuloista ja menoista vuodeksi 1908,
17675: olemme päättäneet, että vuodeksi 1908 Eduskunnan erik-
17676: seen päättämiin menoihin: valtiopäiväkustannuksiin, kansa-
17677: koululaitoksen kustannuksiin, H. F. Antellin testamenttaa-
17678: mien kokoelmain hoitoon sekä Valtakunnanrahastoon mak-
17679: settavan rahamäärän suorittamiseksi, mikäli vakinaiset val-
17680: tiovarat edellämainitun laskelman mukaan eivät niihin riitä,
17681: osotetaan: suostuntarahastossa 1907 vuoden päättyessä
17682: oleva säästö, leimasuostunnasta, mallasjuomasuostunnasta
17683: ja pelikorttisuostunnasta vuodelta 1908 kertyvät tulot, sit-
17684: tenkuin on suoritettu sanottujen suostuntain veronkanto- ja
17685: valvontakustannukset, sekä tämän lisäksi 4,372,000 markkaa
17686: Suomen Pankin voittovaroja; ja että täten osotetut varat,
17687: sikäli kuin käyvät menojen suorittamiseen tarpeellisiksi,
17688: ovat suostuotarahastosta valtiorahastoon siirrettävät. Sen
17689: ohella olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet
17690: päättäneemme Suomen Pankin voittovaroista, niiden
17691: 5,000,000 markan lisäksi, joista päätös tehtiin jo 1904-
17692:  1905 vuosien valtiopäivillä, siirrettäväksi 2,789,470 mark-
17693:  kaa 65 penniä suostuntarahaston kartuttamiseksi. Sa-
17694:  massa kirjelmässä Me olemme alamaisesti anoneet, että
17695:  Keisarillinen Majesteetti armossa antaisi Suomen Senaat-
17696:  tinsa asiaksi Keisarikunnan viranomaisten kanssa sopia
17697:  siitä, minä aikoina ja missä erin Valtakunnanrahastoon
17698:   10
17699: 
17700: maksettavat 20,000,000 markkaa ovat Suomen valtiova-
17701: roista suoritettavat.
17702: 
17703:                            21 §.
17704:      Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille anta-
17705: nut armollisen esityksen, joka koskee Suomen Pankille 19
17706: päivänä helmikuuta 1895 annetun ohjesäännön 2 §:n 6 koh-
17707: dan, semmoisena kuin se kuuluu armollisessa asetuksessa
17708: 10 päivältä heinäkuuta 1901, muuttamista toisin kuulu-
17709: vaksi, olemme Me alamaisessa kirjelmässä tältä päivältä
17710: ilmoittaneet hyväksyneemme tämän armollisen esityksen.
17711: 
17712:                            22 §.
17713:       Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meidän hy-
17714: väksyttäväksemme antanut armollisen esityksen kulku-
17715: kaupasta, olemme Me, lausuen että 2 päivänä heinäkuuta
17716:  1900 syntyperäisten venäläisten kaupankäynnistä annetulla
17717: asetuksella, perustuslainvastaisessa järjestyksessä synty-
17718: neenä, ei ole ollut lainvoimaa, hyväksyneet armollisessa
17719: esityksessä olevan lakiehdotuksen eräin muutoksin, niin-
17720: kuin olemme alamaisessa kirjelmässämme tältä päivältä
17721: ilmoittaneet.
17722: 
17723:                            23 §.
17724:       Kun Suuri Valiokuntamme, johon olimme Valtio-
17725:  päiväjärjestyksen mukaisesti uudistettua käsittelyä var-
17726: ten lähettäneet armollisen esityksen teiden tekemisestä
17727: ja kunnossapidosta maalla, on Meille ilmoittanut, ettei se
17728: ole ehtinyt asiata loppuun käsitellä, niin Me olemme ala-
17729:  maisessa kirjelmässä tältä päivältä sen Keisarilliselle Ma-
17730: jesteetille ilmoittaneet.
17731: 
17732:                            24 §.
17733:     Armollisen esityksen järjestetyn notarilaitoksen voi-
17734: maanpanemisesta olemme lausunnon antamista varten
17735:                                                           11
17736: 
17737: lähettäneet Lakivaliokuntaamme sekä sittemmin Suureen
17738: Valiokuntaamme, mutta viimeksimainittu Valiokunta ei ole
17739: ehtinyt asiata käsitellä, minkä Me tänä päivänä toimitta-
17740: massamme alamaisessa kirjelmässä olemme ilmoittaneet.
17741: 
17742: 
17743:                             25 §.
17744:       Alamaisessa kirjelmässämme tältä päivältä olemme
17745: ilmoittaneet, ettei Suuri Valiokuntamme ole ehtinyt antaa
17746: lausuntoansa Keisarillisen Majesteetin Meille jättämästä ja
17747: asettamamme Laki- ja talousvaliokunnan valmistelevasti
17748: käsittelemästä armollisesta esityksestä, joka koskee kyyti-
17749: tointa.
17750:                             26 §.
17751:      Meille annetun armollisen esityksen, joka koskee
17752: muutettuja määräyksiä hirven metsästyksestä, olemme
17753: ehtineet tarkastaa ainoastaan Valtiopäiväjärjestyksen säätä-
17754: mässä ensimäisessä käsittelyssä, ja olemme sen alamai-
17755: sessa kirjelmässä tältä päivältä Keisarilliselle Majesteetille
17756: ilmoittaneet.
17757: 
17758:                             27 §.
17759:       Sittenkuin Meidän asettamamme Työväenasiainvalio-
17760: kunta, jolle valmistelevaa käsittelyä varten olimme lähet-
17761: täneet Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka
17762: sisältää elinkeinolain ehdotuksen, on Meille ilmoittanut, ettei
17763: Valiokunta ole ehtinyt loppuun käsitellä tätä armollista esi-
17764: tystä, niin Me alamaisessa kirjelmässä tältä päivältä
17765: olemme sen ilmoittaneet Keisarilliselle Majesteetille.
17766: 
17767: 
17768:                             28 §.
17769:       Koska asettamamme Maatalousvaliokunta, jonka
17770: käsiteltäväksi olimme lähettäneet Keisarillisen Majes-
17771:   12
17772: 
17773: teetin armollisen esityksen eräänlaisista yhteismetsistä, ei
17774: ole ennättänyt loppuun suorittaa esityksen valmistelevaa
17775: käsittelyä, niin Me, olemme tänä päivänä alamaisessa kir-
17776: jelmässä sen Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
17777: 
17778: 
17779:                            29 §.
17780: 
17781:       Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta armollisen
17782: esityksen maanvuokrasta maalla ja annettuamme tämän
17783: asian Maatalousvaliokuntamme sekä sen jälkeen Suuren
17784: Valiokuntamme valmisteltavaksi, on viimeksimainittu Va-
17785: liokunta ilmoittanut, ettei asian käsittelyä Valiokunnassa
17786: ole ennätetty loppuun suorittaa; joka alamaisessa kirjel-
17787: mässämme tältä päivältä on Keisarilliselle Majesteetille
17788: ilmoitettu.
17789: 
17790: 
17791:                            30 §.
17792: 
17793:        Sittenkuin Me, 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun
17794: armollisen julistuksen mukaisesti, olimme saaneet kerto-
17795: muksen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuosina
17796: 1904 ja 1905, sekä Meidän Valtiovarainvaliokuntam-
17797: me, jolle valmistelevaa käsittelyä varten olimme kerto-
17798: muksen lähettäneet, on antanut mietinnön asiasta, niin
17799: Me olemme alamaisen kirjelmän keralla viimekuluneen
17800: syyskuun 10 päivältä Keisarilliselle Majesteetille lähettä-
17801: neet puheenaolevan mietinnön pyytäen, että se toimitet-
17802: taisiin Hänen Majesteettinsa Suomen Senaatille.
17803: 
17804: 
17805:                            31 §.
17806: 
17807:      Sittenkuin Meille Valtiopäiväjärjestyksen 27 §:n mu-
17808: kaisesti oli annettu Keisarillisen Suomen Senaatin Valtio-
17809: varaintoimituskunnan viime maaliskuulla antama kerto-
17810: mus valtiovarain tilasta ynnä siihen liitetyt tilinpää-
17811:                                                            13
17812: 
17813: tökset, laskut ja selonteot ajanjaksolta 1904--1905, niin
17814: on Meidän Valtiovarainvaliokuntamme, jolla on ollut saa-
17815: tavissa myöskin valtiovaraston tilit ja asiakirjat, ottanut
17816:  selkoa asiaan kuuluvista tileistä sekä erityisesti tarkastanut,
17817: miten viime valtiopäivillä erityisiin tarkoituksiin myönnettyjä
17818:  määrärahoja on käytetty, minkä jälkeen Valtiovarainvalio-
17819: kunta tästä on Meille antanut mietinnön, joka myöskin si-
17820: sältää huomautuksia ja ehdotuksia tilijärjestelmästä ja hal-
17821: linnosta sekä niiden kanssa yhteydessä olevista kysymyk-
17822: sistä ja Hallituksen toimenpiteistä; ja olemme Me kaikissa
17823: kohdin hyväksyneet mietinnössä tehdyt huomautukset ja
17824: ehdotukset sekä sen johdosta, samalla kuin olemme viime
17825: lokakuun 29 päivänä toimittamamme alamaisen kirjelmän
17826: keralla Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet maini-
17827:  tun mietinnön, Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n nojalla ala-
17828:  maisesti esittäneet, että Suomen revisionilaitos on järjes-
17829:  tettävä sellaiseksi, että valtiovarain niinhyvin muodollinen
17830:  kuin asiallinen puoli tulisi riittävän ja pätevän valvonnan
17831:  alaiseksi, ynnä myöskin samassa yhteydessä alamaisesti
17832:  anoneet, että Eduskunnalle aikanansa annettaisiin armol-
17833:  linen esitys sellaisesta lisäyksestä voimassaolevaan Valtio-
17834:  päiväjärjestykseen, että Eduskunta saisi oikeuden valita
17835:  asiantuntevia valtioreviisoreja valtiopäiväin väliaikoina toi-
17836:  mittamaan tarpeelliset esityöt sitä finanssihallinnon tar-
17837:  kastusta varten, joka Valtiopäiväjärjestyksen 27 ja 43 §:n
17838:  mukaan kuuluu Eduskunnalle ja sen Valtiovarainvaliokun-
17839:  nalle.
17840: 
17841: 
17842:                              32 §.
17843: 
17844:      Saatuamme vastaanottaa kertomuksen Hallituksen
17845: toimenpiteistä niiden päätösten johdosta, jotka Suomen
17846: Valtiosäädyt 1904-1905 vuosien valtiopäivillä ovat tehneet
17847: ja jotka ovat saaneet Hänen Majesteettinsa Keisarin ja
17848: Suuriruhtinaan armollisen suostumuksen ja vahvistuksen
17849:   14
17850: 
17851: kuin myös siitä, mitä Keisarillinen Majesteetti muuten on
17852: viimemainituilla valtiopäivillä olleiden keskustelujen no-
17853: jalla suvainnut säätää, ja sen jälkeen kuin Meidän Perus-
17854: tuslakivaliokuntamme, johon kertomuksen lähetimme, on
17855: asiasta antanut mietintönsä, olemme Me, samalla ottaen
17856: käsiteltäväksemme erinäiset Meille tehdyt ehdotukset,
17857: jotka tarkoittavat, että vielä vallitsevat poikkeukset lailli-
17858: sesta järjestyksestä poistettaisiin, alamaisessa kirjelmäs-
17859: sämme 1 päivältä kuluvaa marraskuuta anoneet, että kir-
17860: jelmässä mainitut vielä vallitsevat poikkeukset laillisesta
17861: järjestyksestä piammiten poistettaisiin.
17862: 
17863: 
17864:                             33 §.
17865:       Sittenkuin voimassaolevien säännösten mukaisesti
17866: olimme saaneet vastaanottaa Keisarillisen Senaatin Pro-
17867: kuraattorin kertomuksen, joka koskee lainkäyttöä ja lakien
17868: voimassapitämistä maassa ja käsittää ajanjakson 1899-
17869: 1905 ynnä tilaston tuomioistuinten toiminnasta vuosina
17870: 1892--1905, sekä Meidän Lakivaliokuntamme tästä on an-
17871: tanut mietinnön, olemme Me tämän mietinnön pohjalla
17872: alamaisessa kirjelmässämme tältä päivältä lausuneet mie-
17873: lemme sanotusta kertomuksesta ja Keisarilliselta Majes-
17874: tilta alamaisesti anoneet,' että lausuntomme saatettaisiin
17875: Prokuraattorin tietoon.
17876: 
17877: 
17878:                             34 §.
17879:       Valtiopäiväjärjestyksen 44 §:n mukaisesti on Meidän
17880: Pankkivaliokuntamme tarkastanut Suomen Pankin hallin-
17881: toa ja tilaa vuosina 1905 ja 1906 ja antanut siitä Meille
17882: mietinnön; ja olemme kirjelmän ohella 1 päivältä viime loka-
17883: kuuta lähettäneet mainitun mietinnön Pankkivaltuusmie-
17884: hillemme, samalla antaen Pankkivaltuusmiesten tehtäväksi
17885: ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että suomen kieli 1 päi-
17886: västä tammikuuta 1908 tulee Suomen Pankin hallinnon
17887:                                                         15
17888: 
17889: ja kirjanpidon kieleksi, sekä valvoa että, sikäli kuin uusia
17890: Suomen Pankin seteleitä laaditaan, niissä suomen kieli
17891: asetetaan ensimäiselle sijalle ja eriarvoiset setelit tehdään
17892: kyllin toisistaan eroaviksi.
17893: 
17894: 
17895:                             35 §.
17896:       Meidän Pankkivaltuusmiestemme tekemän ja Pankki-
17897: valiokuntamme kannattaman ehdotuksen mukaisesti
17898: olemme Me alamaisessa kirjelmässämme 20 päivältä vii-
17899: mekulunutta kesäkuuta Keisarilliselle Majesteetille alamai-
17900: sesti esittäneet, että Suomen Pankki oikeutettaisiin liik-
17901: keeseen antamaan myöskin 1,000 markan arvoisia se-
17902: teleitä.
17903: 
17904:                             36 §.
17905:       Vahvistettuamme viimekuluneen lokakuun 11 päivänä
17906:     .
17907: johtos!iännön Pankkivaltuusmiehillemme, Me alamaisessa.
17908: kirjelm!issä saman lokakuun 19 päivältä olemme ano-
17909: neet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi noudatetta-
17910: vaksi julistuttaa mainitun johtos!iännön, jonka Me kirjel-
17911: mässämme samalta päivältä olemme antaneet Pankkival-
17912: tuusmiestemme tiedoksi ja noudatettavaksi.
17913: 
17914: 
17915:                             37 §.
17916:       Alamaisella kirjelmällä viime lokakuun 19 päivältä
17917: Me olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, mitkä
17918: henkilöt Meidän Pankkivaliokuntamme ja Valitsijamie-
17919: hemme ovat valinneet Pankkivaltuusmiehiksemme ja Pan-
17920: kin tilintarkastajiksi sekä heidän varamiehikseen, minkä
17921: ohessa tämä on pöytäkirjanotteella samana päivänä il-
17922: moitettu vasta valituille Pankkivaltuusmiehille.
17923:   16
17924: 
17925:                           38 §.
17926:       Suomen Pankin voittovaroista olemme päättäneet
17927: Pankin vararahaston kartuttamiseksi siirtää 10,000,000
17928: markkaa ja sen ohessa, niinkuin 20 §:ssä on sanottu,
17929: määränneet samoista voittovaroista suostuntarahastoon
17930: suoritettavaksi 2,789,470 markkaa 65 penniä; josta Me
17931: kirjelmässä 31 päivältä viime lokakuuta olemme toimitta-
17932: neet Pankkivaltuusmiehillemme tiedon.
17933: 
17934: 
17935:                           39 §.
17936:       Pankkivaliokuntamme esityksestä Me olemme kirjel-
17937: mässä viime lokakuun 29 päivältä Pankkivaltuusmiehil-
17938: lemme antaneet määräykset Längmanin testamenttirahas-
17939: tojen nyt käytettävissä olevien voittovarojen jakamisesta,
17940: jotka 30 päivänä joulukuuta 1906 olivat rahastossa Litt.
17941: B, minkä ohessa Me olemme määränneet, että Läng-
17942: manin testamenttirahastoja tulee edelleenkin Suomen Pan-
17943: kin Johtokunnan hoitaa Pankkivaltuusmiesten valvoynan
17944: alaisena ja Pankin tilintarkastajain niiden hoitoa tarkas-
17945: taa, sekä samalla päättäneet, että seuraava ehdotus voitto-
17946:  varojen jaoksi on tehtävä vasta kolmen vuoden perästä eli
17947: valtiopäiville 1910.
17948: 
17949:                           40 §.
17950:      Sittenkuin Meidän Pankkivaltuusmiehemme olivat teh-
17951: neet ehdotuksen uudeksi Suomen Pankin ohje- ja vuosiraha-
17952: säännöksi, olemme jättäneet ehdotuksen ohjesäännöksi
17953: tällä kertaa huomioon ottamatta, sekä, niinkuin olemme
17954: Pankkivaltuusmiehille kirjelmässämme tältä päivältä il-
17955: moittaneet, antaneet Pankkivaltuusmiehille toimeksi ottaa
17956: pankin ohjesäännön uuden tarkastelun alaiseksi. Sitä vas-
17957: toin Me olemme hyväksyneet semmoisen uuden vuosi-
17958: rahasäännön Suomen Pankille, kuin niinikään tänään
17959: toimittamamme alamainen kirjelmä sisältää, jossa sen
17960:                                                        17
17961: 
17962: ohella olemme alamaisesti anoneet, että Keisarillinen Ma-
17963: jesteetti suvaitsisi armossa vahvistaa ja noudatettavaksi
17964: julistuttaa sanotun vuosirahasäännön.
17965: 
17966: 
17967:                            41 §.
17968:       Sittenkuin Valtuuskunta, joka valtiopäivillä 1904-
17969: 1905 asetettiin hoitamaan lääketieteen lisensiaatti Herman
17970: Frithiof Antell vainajan testamentin kautta Suomen kan-
17971: salle lahjoitettuja kokoelmia, on Meille antanut tilin hoi-
17972: dostaan vuosina 1905 ja 1906 ja saanut siitä vastuuva-
17973: pauden, olemme päättäneet, että edelleenkin on ase-
17974: tettava Valtuuskunta, johon kuuluu viisi varsinaista ja
17975: seitsemän varajäsentä ja jonka jäsenistä valtiopäivillä joka
17976: kolmas vuosi, luettuna 1 päivästä tammikuuta 1907, valitaan
17977: toinen puoli uudestaan, toisin vuoroin kaksi varsinaista
17978: ja neljä varajäsentä, toisin vuoroin kolme varsinaista ja
17979: kolme varajäsentä, sekä sen ohessa antaneet tarkempia
17980: ohjeita Antellin kokoelmien kartuttamiseksi lahjoitetun
17981: rahaston korkojen käyttämisestä ynnä vahvistaneet Val-
17982: tuuskunnalle erityisen johtosäännön; minkä kaiken Me
17983: alamaisessa kirjelmässämme 31 päivältä viimekulunutta
17984: lokakuuta olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
17985: Sanottuna päivänä Me myös olemme alamaisuudessa an-
17986: taneet tiedon niistä henkilöistä, jotka ovat valitut jäse-
17987: niksi ja varajäseniksi mainittuun Valtuuskuntaan, jota paitsi
17988: kirjelmä tästä on samana päivänä lähetetty Valtuus-
17989:  kunnalle.
17990: 
17991: 
17992:                             42 §.
17993:       Päätettyämme jättää kysymyksen tarkoituksenmukai-
17994: sen huoneuston hankkimisesta Suomen Eduskunnalle
17995: viisijäsenisen Valtuuskunnan valmisteltavaksi, joka luon-
17996: nospiirustusten ja likimääräisien kustannusarvioiden hank-
17997: kimista varten saisi käyttää tarkoitusta varten osotettavia
17998:                                                        2
17999:   18
18000: 
18001: rahavaroja, olemme alamaisessa kirjelmässä 4 päivältä
18002: viimekulunutta lokakuuta anoneet Keisarilliselta Majestee-
18003: tilta vahvistusta tähän päätökseemme sekä antaneet Val-
18004: tuuskunnan valitsemisen Valtiovarainvaliokuntamme toi-
18005: meksi. Sen jälkeen kuin Me olemme käyttövaroiksi Val-
18006: tuuskunnalle ottaneet 30,000 markkaa menoarvioon 1908
18007: vuoden valtiopäiväkustannuksista, olemme valitulle Val-
18008: tuuskunnalle 31 päivänä viime lokakuuta antamassamme
18009: kirjelmässä ilmoittaneet tämän sekä antaneet Valtuuskun-
18010: nalle ohjeet sen tointa varten.
18011: 
18012: 
18013:                             43 §.
18014:      Erinäisten eduskuntaesitysten johdosta Me olemme
18015: hyväksyneet lain alkoholipitoisien aineiden valmistuksesta,
18016: maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa-
18017: pidosta sekä alamaisessa kirjelmässä äskenpäättyneen loka-
18018: kuun 31 päivältä lähettäneet sen Keisarillisen Majesteetin
18019: armollisesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.
18020: 
18021: 
18022:                             44 §.
18023:      Alamaisessa kirjelmässä viime lokakuun 1 päivältä
18024: Me olemme, tehtyjen anomusehdotusten johdosta, ano-
18025: neet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi valmistuttaa
18026: sekä Eduskunnan perustuslainmukaisesti käsiteltäväksi
18027: antaa ehdotuksen uudeksi, yhtenäiseksi hallitusmuodoksi,
18028: johon koottaisiin voimassaolevat hallitusmuodon alaan
18029: kuuluvat säännökset, kehitettyinä ja täydennettyinä nyky-
18030: ajan tarpeita varteen ottamalla.
18031: 
18032: 
18033:                             45 §.
18034:      Erinäisten anomusehdotusten johdosta Me olemme
18035: alamaisissa kirjelmissä Keisarilliselta Majesteetilta anoneet:
18036:                                                             19
18037: 
18038:        1) että jos yksityisestä alotteesta perustetaan senkaltai-
18039: nen maanviljelyslyseo, kuin Meidän kirjelmässämme on
18040: esitetty, sille myönnettäisiin valtion varoista tarpeellista
18041: kannatusta, ehdolla että oppilaitoksen kullakin luokalla
18042: varattaisiin mahdollisimman suuri määrä vapaaoppilas-
18043: paikkoja varattomille oppilaille ja että valtion varoista
18044: myönnettäisiin riittävän suuria opiskeluapurahoja sellaisia
18045: kyvykkäitä, harrastusta osattavia ja kunnollisia oppilaita
18046: varten, joille koulunkäynti muuten varattomuuden vuoksi
18047: tulisi tuottamaan voittamattomia vaikeuksia; sekä että
18048: tämän oppilaitoksen käyneille annettaisiin oikeus, ilman
18049: enempiä valmistavia tutkintoja, opintojen harjoittamiseen
18050: ja tutkintojen suorittamiseen yliopiston maanviljelys-talou-
18051: dellisessa tiedekunnanosastossa, metsänhoito-opistossa ja
18052: polyteknillisen opiston maanmittariosastolla, niin myös
18053: oikeus päästä kansakoulunopettajiksi samoilla ehdoilla
18054: kuin ylioppilaista on määrätty;
18055:       2) että taloudenhoitokouluja ja -kursseja, jotka osot-
18056: tautuvat tarpeen vaatimiksi ja tarkoituksenmukaisesti jär-
18057: jestetyiksi, kannatettaisiin riittävällä valtioavulla, sillä eh-
18058: dolla että niissä annetaan vapaapaikkoja Varattomille op-
18059: pilaille; ja että asetettaisiin komitea valmistamaan naisten
18060: taloudenhoito-opetukselle suunnitelmaa, jossa erityiseen
18061: huomioon olisi otettava tarkoituksenmukaisesti valmis-
18062: tettujen opettajien ja neuvojien yleinen tarve kysymyksessä-
18063: olevalla työalalla ;
18064:        3) että sillä tavoin kokoonpantu komitea, kuin toimit-
18065: tamassamme kirjelmässä esitetään, asetettaisiin tutkimaan
18066: ja ehdottamaan, missä määrässä tavaraliikennettä Suomen
18067:  valtionrautateillä voitaisiin sunnuntai- ja juhlapäivinä su-
18068:  pistaa;
18069:        4) että kysymys kuntien veivoittamisesta hankki-
18070:  maan riittävä määrä kätilöitä sekä näiden palkkausetujen
18071:  täydellinen järjestäminen viipymättä otettaisiin valmistel-
18072: ,tavaksi ja sen perustuksella Eduskunnalle annettaisiin ar-
18073:  mollinen esitys asiasta;
18074:   20
18075: 
18076:       5) että Hallitus järjestäisi kaikkiin valtion ja kuntain
18077: voimassa pitämiin oppilaitoksiin opetusta alkoholipitois-
18078: ten juomain vaikutuksesta ja että asianomaisiin kouluase-
18079: tuksiin otettaisiin määräys siitä ;
18080:       6) että mielisairasten hoitoa tarkoittavista laitoksista
18081: ensi tilassa annettaisiin Eduskunnalle armollinen esitys,
18082: jossa olisi kirjelmässämme esitetty suunnitelma huomioon
18083: otettu; sekä että Hallitus, riippumatta armollisen esityksen
18084: valmistumisesta, jo sitä ennen ryhtyisi toimenpiteisiin
18085: keskuslaitoksen perustamiseksi mielisairaita varten Oulun
18086: lääniin;
18087:       7) että Hallitus valmistaisi Eduskunnalle annettavaksi
18088: armollisen esityksen valtiovaroilla perustettavista kansan-
18089: parantoloista keuhko- ja risatautisia varten sekä yksityisten
18090: tahi kuntain alotteesta jo toimivien tahi vastedes perus-
18091: tettavien tuberkulosiparantolain kannattamisesta valtion
18092: avustuksella; sekä että Eduskunnalle ensi tilassa annettai-
18093: siin armollinen esitys lainsäädäntötoimenpiteistä tuberku-
18094: losin vastustamiseksi;
18095:       8)1 että Hallitus asettaisi komitean tutkimaan, millä
18096: tavalla Ahvenanmaan ja Turun saariston tarpeita vastaava
18097: laivaliike voitaisiin valtion välityksellä järjestää säännölli-
18098: seksi, kautta vuoden kestäväksi, ja että selvitys asiasta
18099: aikanaan Eduskunnalle esitettäisiin;
18100:       9) että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, joiden kautta
18101: erityiset etenkin maanviljelysammattia painavat epäkoh-
18102: dat Suomen valtion rautateiden hallinnossa ja käytössä
18103: ensi tilassa korjattaisiin;
18104:        10) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi 1909 vuo-
18105:  den valtiopäiville antaa armollisen esityksen papiston
18106: palkkauksen uudestaanjärjestämisestä maan evankelis-
18107: luterilaisissa seurakunnissa siihen suuntaan, että pappien
18108: palkka tulisi kohtuulliseksi ja rahassa määrätyksi sekä
18109: papiston virkatalot tarkoituksenmukaisesti käytetyiksi;
18110:                                                         21
18111: 
18112:       11) että suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi
18113: yleisistä valtion varoista myönnettäisiin kolmen vuoden
18114: ajaksi viidenkymmenentuhannen markan suuruinen vuo-
18115: tuinen määräraha, joka jätettäisiin Suomalaisen Kirjall i-
18116: suuden Seuran hoidettavaksi ja toimikunnan avulla, jonka
18117: mainittu seura yhdessä muitten kirjallisten ja tieteellisten
18118: seurain kanssa tarkoituksen toteuttamiseksi asettaisi, käy-
18119: tettäväksi kirjelmässämme esitettyjen perusteiden mukaisesti,
18120: minkä ohessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura olisi vel-
18121: vollinen antamaan Eduskunnalle vuosittain selonteon va-
18122: rain käyttämisestä;
18123:      12) että kahdenkymmenentuhannen markan vuotui-
18124: nen valtioapu myönnettäisiin Helsingissä toimivalle "Osake-
18125: yhtiö Kansan Näyttämölle" työväen teatterin ylläpitämistä
18126: varten;
18127:        13) että Hallitus ottaisi harkitakseen, eikö keväisin
18128: olisi joku sopiva valtiolle kuuluva laiva asetettava käyttä-
18129: mään hylkeenpyytäjiä harmaiden hylkeiden pesimispai-
18130: koilla, jos halukkaita hylkeenpyyntivenhekuntia tar-
18131: peeksi retkelle ilmoittautuu; että kultakin tapetulta hyl-
18132: keeltä maksettaisiin palkkiota 5 markkaa ja että tätä var-
18133: ten 1908 vuoden menoarvioon otettaisiin 30,000 markan
18134: arviomääräraha ; että erityisille kalastuselinkeinon har-
18135: joittajien perustamille kalastusyhdistyksille ja niille maan-
18136: viljelysseuroille, jotka ovat ottaneet kalastuselinkeinon-
18137: kin edistämisen työalakseen, annettaisiin valtiovaroista
18138: riittäviä apurahoja näiden yhdistysten kalastuselinkei-
18139: non edistämistä tarkoittavan toiminnan auttamiseksi,
18140: ja että tätä tarkoitusta varten 1908 vuoden menoar-
18141: vioon otettaisiin 100,000 markan määräraha; että val-
18142: tion lainausrahastosta annettaisiin huokeakorkoisia kuo-
18143: letuslainoja kalansäilyke- ja suolauslaitosten perustamista
18144: varten sellaisille kalastajaväestön muodostamille osuus-
18145: kunnille, joista on takeita, että saadut lainat tulevat hyö-
18146: tyä tuottavasti tarkoitukseensa käytetyiksi; sekä että Hal-
18147: litus viipymättä asettaisi komitean, johon olisi kutsuttava
18148:   22
18149: 
18150: jäseniä myös meri- ja sisämaan kalastusta harjoittavien
18151: sekä tilallisten että tilattomien keskuudesta eri osista
18152: maata tekemään ehdotuksia muutoksiksi kalastusta kos-
18153: kevaan lainsäädäntöön sekä kalastuselinkeinon elvyttä-
18154: mistä tarkoittaviksi toimenpiteiksi kirjelmässämme viitat-
18155: tuun suuntaan ja että näin saadun selvityksen nojalla
18156: asianomaisiin toimenpiteisiin niin pian kuin mahdollista
18157: ryhdyttäisiin;
18158:       14) että ennenkuin valmisteltavina oleviin lainsää-
18159: däntötoimenpiteisiin yliopiston ja koululaitoksen alalla
18160: lopullisesti ryhdytään, ehdotukset näiksi toimenpiteiksi,
18161: mikäli ne kohdistuvat mainittujen laitosten perussäännök-
18162: siin, armollisina esityksinä annettaisiin Eduskunnan hy-
18163: väksyttäviksi.
18164: 
18165: 
18166:                            46 §.
18167: 
18168:       Valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n nojalla Me olemme
18169: sallineet esittää erinäisiä kysymyksiä Keisarillisen Senaa-
18170: tin jäsenten vastattaviksi heidän virka-alallensa kuuluvista
18171: asioista sekä olemme alempana mainittujen kysymysten
18172: johdosta, sittenkuin niihin oli vastaus annettu, päättäneet
18173: seuraavat lausunnot:
18174:       1) Tehdyn kysymyksen johdosta, minkä vuoksi Hallitus
18175: on sallinut erinäisten, kysymyksen perustelussa esiintuo-
18176: tujen lahjoitusmaiden hallinto-oloissa esiintyneiden seik-
18177: kojen tapahtua ja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoi
18178: ryhtyä että lahjoitusmaiden perintökirjojen jaossa nämä
18179: tulisivat tiloja asuville lampuodeille eikä metsänkeinotteli-
18180: joille luovutetuiksi, olemme, Maatalousvaliokuntamme eh-
18181: dotuksen mukaisesti, lausuneet odottavamme, että Halli-
18182: tus pikaisesti on ottava harkittavakseen, mitkä toimen-
18183: piteet ovat tarpeen välikysymyksessä kosketeltujen, lah-
18184: joitusmaiden hallinto-oloissa vallitsevien epäkohtien poista-
18185: miseksi.
18186:                                                                23
18187: 
18188:       2) Sittenkuin oli esitetty kysymys siitä, mitä oli
18189: tehty eräiden Pietarissa tapahtuneiden Suomen kansa-
18190: laisten vangitsemisien syyn selville saamiseksi sekä kaiken
18191: sen lainturvan hankkimiseksi vangituille, mihin he, asiaa
18192: koskevia oloja myöten, saattavat olla oikeutetut, olemme
18193: Perustuslakivaliokuntamme ehdotuksesta lausuneet odotta-
18194: vamme, että Hallitus on omistava tälle asialle tarkkaa
18195: huomiota ja ryhtyvä asianmukaisiin toimenpiteihin hank-
18196: kiakseen Pietarissa vangituille Suomen kansalaisille kaiken
18197: tarpeellisen oikeusturvan.
18198: 
18199: 
18200: 
18201: 
18202:      Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme mää-
18203: ränneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen
18204: kansan Edustajat, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet,
18205: joka tapahtui Helsingin kaupungissa toisena päivänä
18206: marraskuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen
18207: syntymän jälkeen tuhat yhdeksänsataa ja seitsemän.
18208: 
18209: 
18210: 
18211:                          P. E. Svinhufvud.
18212:                               Puhemies.
18213: 
18214: 
18215: 
18216:       N. R af Ursin.                         E. G. Palmen.
18217:          Varapuhemies.                        Varapuhemies.
18218: 
18219: 
18220: 
18221: 
18222:       ,Frans Ahlroos.                      K. von Alfthan.
18223:      Nylands läns valkrets.               Nylands läns valkrets.
18224: 
18225:        Leo Ehrnrooth.                         Eero Erkko.
18226:      Nylands läns valkrets.           Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
18227:   24
18228: 
18229:          F. Gustafsson.                  Edvard Helle.
18230:     Nylands läns valkrets.        !Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
18231: 
18232:          E. Hänninen.                    A. K. Ingman.
18233: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.        Nylands läns valkrets.
18234: 
18235:   Oskar W. Johansson.                   Hilda Käkikoski.
18236:     Nylands läns valkrets.         Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
18237: 
18238:          Juho Laakso.                     Oskari Laine.
18239: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.   Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
18240: 
18241:        Karl T. Oljemark.                  Emil Perttilä,
18242:        Nylands läns valkrets.     Uudenmaan lää;'!in vaalipiiristä.
18243: 
18244:            V. Perttilä.                   Vilho Reima.
18245: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.    Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
18246: 
18247:     G. G. Rosenqvist.                  Emil Schybergson.
18248:     Nylands läns valkrets.             Nylands läns valkrets.
18249: 
18250:         Miina Sillanpää.                   Aatto Siren.
18251: Uudenmaan läänin vaalipiiristä.    Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
18252: 
18253:        Karl Söderholm.                Osvald Wasastjerna.
18254:        Nylands läns valkrets.          Nylands läns valkrets.
18255: 
18256:             Ida Aalle.               Alexandra Gripenberg.
18257: Turun läänin eteläisestä vaali-     Turun läänin eteläisestä vaali-
18258:            piiristä.                          piiristä.
18259: 
18260:          Seth Heikkilä.                 Kaa(lo Heininen.
18261: Turun läänin eteläisestä vaali-    Turun läänin eteläis~stä vaali-
18262:            piiristä.                         piiristä.
18263: 
18264:            Aug. Hjelt.                   K. J. Karlsson.
18265: Turun läänin eteläisestä vaali-        Åbo läns södra valkrets.
18266:            piiristä.
18267: 
18268:     Kaarle 0. Knuutila.                    Aleksi Käpy.
18269: Turun läänin eteläisestä vaali-    Turun läänin eteläisestä vaali-
18270:            piiristä.                          piiristä.
18271:                                                               25
18272: 
18273:        Antti Mikkola.                   Dagmar Neovius.
18274: Turun läänin eteläisestä vaali-        Åbo läns södra valkrets.
18275:            piiristä:--
18276: 
18277:       Juho Rannikko.                    V. T. Rosenqvist.
18278:  Turun läänin eteläisestä vaali-       Åbo läns södra valkrets.
18279:             piiristä.
18280: 
18281:        Oskar Schultz.                    F. Wilho Sipilä.
18282:     Åbo läns södra valkrets.        Turun läänin eteläisestä vaali-
18283:                                                piiristä.
18284: 
18285:      Julius Sundblom.                        T. Tainio.
18286:    Åbo läns södra valkrets.         Turun läänin eteläisestä vaali-
18287:                                               piiristä.
18288: 
18289:      Wäinö Wuolijoki.                       E. Aromaa.
18290: Turun läänin eteläisestä vaali-     Turun läänin pohjoisesta vaali-
18291:            piiristä.                           piiristä.
18292: 
18293:         J. E. Helkiö.                     Lauri Ingman.
18294: Turun läänin pohjoisesta~vaali­    Turun läänin pohjoisesta vaali-
18295:            piiristä.                           piiristä.
18296: 
18297:      b. J. Kalliokorpi.                 Mimmi Kanervo.
18298: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
18299:            piiristä.                          piiristä.
18300: 
18301:       Frans Koskinen.                     I. Vilho Laine.
18302: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
18303:            piiristä.                          piiristä.
18304: 
18305:        Oskar Leivo.                       J. R. Merinen.
18306: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
18307:            piiristä.                          piiristä.
18308: 
18309:      Matti Merivirta.                    J. K. Paasikivi.
18310: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
18311:            piiristä.                          piiristä.
18312: 
18313:      Frans Rantanen.                 Frans Oskar Rapola.
18314: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
18315:            piiristä.                           piiristä.
18316: 
18317:      Kalle Salminen.                      E. N. Setälä.
18318: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
18319:            piiristä.                           piiristä.
18320:   26
18321: 
18322:        Wäinö Tanner.                    lida Vemmelpuu.
18323: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
18324:            piiristä.                          piiristä.
18325: 
18326: J. R. Danielson-Kalmari.                 ]. V. Eloranta.
18327: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
18328:           piiristä.                           piiristä.
18329: 
18330:        Lucina Hagman.                   Evert Hokkanen.
18331: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
18332:           piiristä.                          piiristä.
18333: 
18334:          J. 0. Jalava.                  A. Osw. Kairamo.
18335: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
18336:           piiristä.                          piiristä.
18337: 
18338:        Maria S. Laine.                     S. Nuorteva.
18339: Hämeen läänin eteläisrstä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
18340:            piiristä.                         piiristä.
18341: 
18342:     Hj. 0. Paloheimo.                    Arthur Sivenius.
18343: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
18344:            piiristä.                         piiristä.
18345: 
18346:         Sulo Vuolijoki.                 Hedvig Oebhard.
18347: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
18348:            piiristä.                          piiristä.
18349: 
18350:        Heikki Häyrynen.                    K. 0. Höijer.
18351: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-   Hämeen läänin pohjoisesta vaali~
18352:            piiristä.                          piiristä.
18353: 
18354:        Heikki Lindroos.                   E. Nevanlinna.
18355: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-   Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
18356:            piiristä.                          piiristä.
18357: 
18358:        J. Penna Paunu.                 Alexandra Lehtinen.
18359: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-   Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
18360:            piiristä.                          piiristä.
18361: 
18362:         Yrjö E. Sirola.                   K. Wiljakainen.
18363: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-   Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
18364:            piiristä.                          piiristä.
18365: 
18366:     E. S. Yrjö-Koskinen.                  Juhani Arajärvi.
18367: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
18368:            piiristä.                           piiristä.
18369:                                                                 27
18370: 
18371:        Jonas Castren.                       V. Heimonen.
18372: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
18373:             piiristä.                           piiristä.
18374: 
18375:         Juho Kirves.                     Matti Paasivuori.
18376: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
18377:             piiristä.                           piiristä.
18378: 
18379:       Hilja Pärssinen.                        T. Riihelä.
18380: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
18381:             piiristä.                           piiristä.
18382: 
18383:       Juho Tulikoura.                       Matti Turkia.
18384: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
18385:             piiristä.                           piiristä.
18386: 
18387:      Vihtori Wiitanen.                    K. 0. Wikman.
18388: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
18389:             piiristä.                           piidstä.
18390: 
18391:       J. E. Wiljomaa.                    A. 0. Wuorimaa.
18392: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
18393:             piiristä.                           piiristä.
18394: 
18395:       Gust. Arokallio.              NestorEmanuel Huoponen.
18396:  Viipurin läänin itäisestä vaali-    Viipurin läänin itäisestä vaali-
18397:              piiristä.                           piiristä.
18398: 
18399:       Väinö Kivilinna.                        P. Kuisma.
18400:  Viipurin läänin itäisestä vaali·    Viipurin läänin itäisestä vaali-
18401:              piiristä.                           piiristä.
18402: 
18403:    Oskar Fredrik Laine.                   Juhani Leppälä.
18404:  Viipurin läänin itäisestä vaali-    Viipurin läänin itäisestä vaali-
18405:              piiristä.                           piiristä.
18406: 
18407:     Janne Martikainen.                        V. Mäkelä.
18408:  Viipurin läänin itäisestä vaali-    Viipurin läänin itäisestä vaali-
18409:             piiristä.                           piiristä.
18410: 
18411:           Olli Pajari.                     Erkki Pullinen.
18412:  Viipurin läänin itäisestä vaali-    Viipurin läänin itäisestä vaali-
18413:              piiristä.                          piiristä.
18414: 
18415:    Kalle Kustaa Pykälä.                        H. Repo.
18416:  Viipurin läänin itäisestä vaali-    Viipurin läänin itäisestä vaali-
18417:              piiristä.                          piiristä.
18418:   28
18419: 
18420:        Hilma Räsänen.                    Mikko Sipponen.
18421:  Viipurin läänin itäisestä vaali-    Viipurin läänin itäisestä vaali-
18422:              piiristä.                           piiristä.
18423: 
18424:         W. Tichanow.                     Lauri Tuunainen.
18425:  Viipurin läänin itäisestä vaali-    Viipurin läänin itäisestä vaali-
18426:              piiristä.                           piiristä.
18427: 
18428:      Nestor Walavaara.                       W. Aromaa.
18429:  Viipurin läänin itäisestä vaali-     Mikkelin läänin vaalipiiristä.
18430:              piiristä.
18431: 
18432:           0. Eronen.                        P. Huttunen.
18433:   Mikkelin läänin vaalipiiristä.      Mikkelin läänin vaalipiiristä.
18434: 
18435:        Josua Järvinen.                      A. Kannisto.
18436:   Mikkelin läänin vaalipiiristä.      Mikkelin läänin vaalipiiristä.
18437: 
18438:          K. R. Kares.                       Juho Lepistö.
18439:   Mikkelin läänin vaalipiiristä.      Mikkelin läänin vaalipiiristä.
18440: 
18441:        Taneli Nykänen.                      0. Orasmaa.
18442:   Mikkelin läänin vaalipiiristä.      Mikkelin läänin vaalipiiristä.
18443: 
18444:        Heikki Renvall.                     Justus Ripatti.
18445:   Mikkelin läänin vaalipiiristä.      Mikkelin läänin vaalipiiristä.
18446: 
18447:         Mikael Soininen.                  Albin Waljakka.
18448:   Mikkelin läänin vaalipiiristä.      Mikkelin läänin vaalipiiristä.
18449: 
18450:         S. Heiskanen.                       Anni Huotari.
18451: Kuopion läänin läntisestä vaali-    Kuopion läänin läntisestä vaali-
18452:            piiristä.                           piiristä.
18453: 
18454:          A. Mäkelin.                       P. J. Mömmö.
18455: Kuopion läänin läntisestä vaali-    Kuopion läänin läntisestä vaali-
18456:            piiristä.                           piiristä.
18457: 
18458:         Alli Nissinen.                    A. J. Partanen.
18459: Kuopion läänin läntisestä vaali-    Kuopion läänin läntisestä vaali-
18460:            piiristä.                           piiristä.
18461: 
18462:        Matti Pesonen.                  August Raatikainen.
18463: Kuopion läänin läntisestä vaali-    Kuopion läänin läntisestä vaali-
18464:            piiristä.                           piiristä.
18465:                                                               29
18466: 
18467:         T. Rissanen.                          A. Salo.
18468: Kuopion läänin läntisestä vaali-   Kuopion· läänin läntisestä vaali-
18469:            piiristä.                           piiristä.
18470: 
18471:       Juho Snellman.                     J. Suomalainen.
18472: Kuopion läänin läntisestä vaali-   Kuopion läänin läntisestä vaali-
18473:            piiristä.                          piiristä.
18474: 
18475:   Artturi H. Wirkkunen.                     U. Brander.
18476: Kuopion läänin läntisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä yaali-
18477:            piiristä.                          piiristä.
18478: 
18479:        J. H. Hakulin. ·                A. P. Hämäläinen.
18480:  Kuopion läänin itäisestä vaali-   Kuopion läänin itäisestä vaali-
18481:             piiristä.                         piiristä.
18482: 
18483:          E. Kolkki.                      Albin Koponen.
18484:  Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
18485:            piiristä.                           piiristä.
18486: 
18487:        Arvi Lahtinen.                   Pekka Leppänen.
18488:  Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
18489:            piiristä.                          piiristä.
18490: 
18491:      Pekka Pennanen.                   Abel Suomalainen.
18492:  Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
18493:            piiristä.                          piiristä.
18494: 
18495:      Paavo Tikkanen.                   Eveliina Ala-Kulju.
18496:  Kuopion läänin itäisestä vaali-    Vaasan läänin itäisestä vaali-
18497:            piiristä.                          piiristä.
18498: 
18499:         Juho Haveri.                       S. Häkkinen.
18500:  Vaasan läänin itäisestä vaali-     Vaasan läänin itäisestä vaali-
18501:            piiristä.                          piiristä.
18502: 
18503:         A. Koivisto.                     K. W. Koskelin.
18504:  Vaasan läänin itäisestä vaali-     Vaasan läänin itäisestä vaali-
18505:            piiristä.                          piiristä.
18506: 
18507:            A. Listo.                      Kaarle Mänty.
18508:  Vaasan läänin itäisestä vaali-     Vaasan läänin itäisestä vaali-
18509:            piiristä.                          piiristä.
18510: 
18511:     J. F. Naaralainen.                    E. Pohjaväre.
18512:  Vaasan läänin itäisestä vaali-     Vaasan läänin itäisestä vaali-
18513:            piiristä.                          piiristä.
18514:    30
18515: 
18516:         Samuli Rantanen.                   Maria Raunio.
18517:   Vaasan läänin itäisestä vaali-      Vaasan läänin itäisestä vaali-
18518:             piiristä.                           piiristä.
18519: 
18520:           Matti Aalto.                      Santeri Alkio.
18521: Vaasan läänin eteläisestä vaali-    Vaasan läänin eteläisestä vaali-
18522:            piiristä.                           piiristä.
18523: 
18524:           J. E. Antila.                   Axel Cederberg.
18525: Vaasa.n läänin eteläisestä vaali-       Vasa läns södra valkrets.
18526:             piiristä.
18527: 
18528:         Ernst Estlander.                   A. R. Hedberg.
18529:     Vasa läns södra valkrets.           Vasa läns södra valkrets.
18530: 
18531:           Liisi Kivioja.                   Arvid Neovius.
18532:  Vaasan läänin eteläisestä vaali-       Vasa läns södra valkrets.
18533:         . piiristä.
18534: 
18535:           Oskar Nix.                        S. N. Rajata.
18536:    Vasa läns södra valkrets.        Vaasan läänin eteläisestä vaali-
18537:                                                piiristä.
18538: 
18539:          0. W. Slätis.                 Y. K. Yrjö-Koskinen.
18540:    Vasa läns södra valkrets.        Vaasan läänin eteläisestä vaali-
18541:                                                piiristä.
18542: 
18543:           A. J. Bäck.                    Hannes Gebhard.
18544:    Vasa läns norra valkrets.        Vaasan läänin pohjoisesta vaali-
18545:                                                piiristä.
18546: 
18547:    Wilhelm Malmivaara.                       Jakob Näs.
18548: Vaasan läänin pohjoisesta vaali-       Vasa läns norra valkrets.
18549:             piiristä.
18550: 
18551:     Tuom. Pohjanpalo.                     J. W. Runeberg.
18552: Vaasan läänin pohjoisesta vaali-       Vasa läns norra valkrets.
18553:             piiristä.
18554: 
18555:           J. Storbjörk.                    Oskar Takoi.
18556:    Vasa läns norra valkrets.        Vaasan läänin pohjoisesta vaali-
18557:                                                 piiristä.
18558: 
18559:          Juho Torppa.                      Juho Ylikorpi.
18560: Vaasan läänin pohjoisesta vaali-    Vaasan läänin pohjoisesta vaali-
18561:             piiristä.                           piiristä.
18562:                                                                 31
18563: 
18564:      J. A. Heikkinen.                   Matti Hoikka.
18565: Oulun läänin eteläisestä vaali-   Oulun läänin eteläisestä vaali-
18566:            piiristä.                         piiristä.
18567: 
18568:    Kalle Hämäläinen.                     Kyösti Kallio.
18569: Oulun läänin eteläisestä vaali-   Oulun läänin eteläisestä vaali-
18570:            piiristä.                         piiristä.
18571: 
18572:         Otto Karhi.                   Heikki Kiiskinen.
18573: Oulun läänin eteläisestä vaali-   Oulun läänin eteläisestä vaali-
18574:            piiristä.                         piiristä.
18575: 
18576:      Mikko Knuutila.                      J. A. Komu.
18577: Oulun läänin eteläisestä vaali-   Oulun läänin eteläisestä vaali-
18578:            piiristä.                         piiristä.
18579: 
18580:         A. Lagerlöf.                       A. Luoma.
18581: Oulun läänin eteläisestä vaali-   Oulun läänin eteläisestä vaali-
18582:            piiristä.                         piiristä.
18583: 
18584:         K. Myllylä.                     Aate Oikkonen.
18585: Oulun läänin eteläisestä vaali-   Oulun läänin eteläisestä vaali-
18586:            piiristä.                         piiristä.
18587: 
18588:        Iisakki Wahe.                     P. Ahmavaara.
18589: Oulun läänin eteläisestä vaali-   Oulun läänin pohjoisesta vaali-
18590:            piiristä.                         piiristä.
18591: 
18592:       Aukusti Hiltula.                  Iisakki Hoikka.
18593: Oulun läänin pohjoisesta vaali-   Oulun läänin pohjoisesta: vaali-
18594:            piiristä.                         piiristä.
18595: 
18596:        Atte Mantere.                     Juuso Runtti.
18597: Oulun läänin pohjoisesta vaali-   Oulun läänin pohjoisesta vaali-
18598:            piiristä.                         piiristä.
18599: 
18600:        Juho Waarala.                     M. Tervaniemi.
18601: Oulun läänin pohjoisesta vaali-          Lapin vaalipiiristä.
18602:            piiristä.
18603: Helsinki l 008. Helsingin Sentraalikirjapaino.
18604: