Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1908_I | ASK_1908_II | ASK_1908_III | ASK_1908_I_IV_II_vp | ASK_1908_V_II_vp | HAK_1908 | HAK_1908_II_vp | Liite_1908_I_IX | Liite_1908_I_X_II_vp | PTK_1908 | PTK_1908_III_II_vp | PTK_1908_II_II_vp | PTK_1908_I_II_vp |

1: VALTIOPÄIVÄT v. 1908
2: 
3:               ASIAKIRJAT
4: 
5:                      KOLMAS OSA
6: 
7: 
8: 
9: 
10:                       ---+-<>-- ---
11: 
12: 
13: 
14: 
15:                      HELSINKI 1908
16: ,.HELSINOIN SI!NTRAALOOR.JAPAINO JA KIRJANSITOMO OSAKEtHTIÖ.
17:                                 Sisällys:
18:                                                                   Edusk. eslt.
19:                                                                      mlet.
20:       Talousvaliokunnan mietintö N:o 1 Eduskunnassa teh-
21: tyjen esitysten johdosta laiksi, joka kieltää yhtiöitä ja
22: osuuskuntia sekä eräii!sä tapauksissa yksityisiä henkilöitä
23: hankkimasta kiinteätä omaisuutta maalla . . . . • • . •             1
24: 
25:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 edw>kuntaesityksen ja
26: anomusehdotuksen johdosta, jotka koskevat Suomenmaan
27: ulkopuolella solmittujen avioliittr:[jen pätevyyttä . . . . . .     2
28: 
29:        Lakivaliokunnan mietintö N:o 1 naisen naimaijän ko-
30: rottamista koskevan eduskuntaesityksen ja anomusehdotuksen
31: johdosta . • . . . . . . • . . . . . . . . . . .                    3
32:        Suuren valiokunnan samasta asiasta antama mietintö
33: N:o 4.
34:        Suomen Eduskunnan alamainen ehdotus laiksi Nai-
35: miskaaren 1 luvun 6 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
36: 
37:       Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnassa teh-
38: dyn esityksen johdosta laiksi margariinin valmistuksesta ja
39: myynnistä sekä maahan tuonnista           . . . . . . .             <!,
40: 
41:        Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 4 metsästys-
42: asetuksen muuttamista koskevain erinäisten eduskuntaesitys-
43: ehdotusten johdosta . . . . . . . . . . . . . . . .                 5
44: 
45:       Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1 kunnallisen lain-
46: säädännön uudistamista koskevain esitysehdotusten johdosta          6
47:   2
48: 
49:                                                                   A.uom. miet.
50:        Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1 Eduskunnalle teh-
51: tyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat Raittiuden
52: Ystävät ja Finlands Svenska Nykterhetsf'årbund nimisten
53: seurojen sekä Su<Jmen Opiskelevan Nuorison Raittittsliiton
54: kannattamista vuotuisella apurahalla                 . . . .         1
55: 
56:     Talousvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle annetun
57: anomusehdotuksen johdosta margariinii.1Jsymyksen mahdolli-
58: simman pikaisesta ratka,isernisesta              . • • .             2
59: 
60:        Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jä-
61: tettyjen erinäisten anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoit-
62: tavat rnäärå:rahan myöntämistä kansankirjastojen avusta-
63: miseksi . . .                                                       3
64: 
65:       Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle
66: tehdyn anomusehdotuksen johdosta Siperiaan karkotettujen
67: Suomen kansalaisten annahtamisesta .          . . . . .             a
68:       Talousvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnassa teh-
69: dyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee ter?!eys- ja
70: sairashoidon järkiperäistä järjestämistä                            6
71: 
72:       Talousvaliokunnan mietintö N:o 5 Eduskunnassa teh-
73: dyn langettavatautt:sten hoitoa koskevan anomusehdotuksen
74: johdosta.                                      . . . . .            8
75: 
76: 
77: 
78:                                                                    Välikys.
79:                                                                     mlet.
80:        Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2, sisältävä eh-
81: dotuksen perustelluksi päiväjärjestykseen siirtymiseksi eri-
82: näisten Suomen m:keuden turvaamista koskevien välikysy-
83: n:ysten johdosta . . . . • . • • . . . . . • . . .                  1
84:        Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan Päätös, joka
85: tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä Helsingissä 6
86: päivänä huhtikuuta 1008.
87:             1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
88: 
89: 
90: 
91: 
92:                     Talousvali'okunnan mietintö N:o
93:               Eduskunnassa tehtyjen esitysten johdosta laiksi,
94:               joka kieltää yhtiöitä ja osuuskuntia sekä eräissä
95:               tapauksissa yksityisiä henkilöitä hankkimasta
96:               kiinteätä omaisuutta maalla.
97: 
98:       Eduskunta on pöytäkirjan otteiden kera viime helmi-
99: kuun 28 päivältä valmistelevaa käsittelyä varten talousvalio-
100: kuntaan lähettänyt valtiopäiville jätetyt edustajain Hannes
101: Gebhardin ja Branderin tekemät eduskuntaesitykset n:ot
102: i> ja 30.
103: 
104: 
105: 
106: 
107:        Katsoen siihen, että maanviljelys maaperämme karuu-
108: desta huolimatta on meillä päässyt kohoamaan pääelinkei-
109: non asemaan ja että sen harjoittajat aina ovat olleet val-
110: tiollisen sekä yhteiskunnallisen kehityksemme vankimpina
111: kannattajina, on varsin luonnollista, että nykyisenä edistyk-
112: sen aikana on erityisesti ruvettu huolehtimaan maatavilje-
113: levän väestön aseman vakaannuttamisesta ja sen lukumää-
114: rän lisäämisestä tilattoman väestön asuttamisen kautta.
115:        Mutta tämän rinnalla on taloudellisessa elämässämme
116: syntynyt virtauksia, jotka käyvät aivan vastakkaiseen suun-
117: taan. Välinpitämättömyys metsien hoitoon nähden, talou-
118: dellinen ahdinko, kykenemättömyys oikein arvostella maansa
119: ja sillä kasvavan metsän arvoa sekä puutavaraliikkeiden
120: kyky korkeilla hinnoilla voitollisesti kilpailla maataviljele-
121: vän väestön kanssa metsätilojen kaupoissa, ovat sen tosiasian
122:      Talousvaliokunnan mietintö N:o 1.
123: 2           1908. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
124: yhteydessä, ettei lainsäädäntömme tällä alalla ole kulkenut
125: muun kehityksen tasalla, vaikuttaneet, että maatila toisensa
126: jälkeen on luisunut maataviljelevän väestön omistuksesta
127: puutavaraliikkeiden käsiin.
128:        Puutavaraliikkeiden maanostoja 30 päivänä toukokuuta
129: 1902 tutkimaan asetetun komitean hankkimista tiedoista on
130: havaittavissa, että kosketeltu ilmiö oli jo 1905 vuoden lopussa,
131: jolloin komitea päätti työnsä, saavuttanut peloittavan laa-
132: juuden. Niinpä eräänkin kunnan (Rautavaaran) kaikista yksi-
133: tyisistä tiloista lähes puolet oli siirtynyt mainittujen liik-
134: keiden haltuun. Sanotun selvityksen nojalla ja katsoen
135: siihen vauhtiin, millä tämä tilojen siirtyminen vuosi vuodelta
136:  on edistynyt, voipi päättää, että nykyään yli viisituhatta
137:  tilaa, jotka on arvioitu alaltaan vastaavan yhteensä noin
138:  kahta miljoonaa hehtaaria eli siis kymmenettä osaa kai-
139:  kesta yksityisestä maaomaisuudesta Suomessa, on joutu-
140:  nut puutavaraliikkeiden käsiin.
141: 
142:       Mihin kaikkiin tuloksiin tällainen asiaintila, jos se saa
143: jatkua, lopultakin veisi, on vaikea ennakolta päättää. Mutta
144: jo saavutettu kokemus on omiansa kiinnittämään puoleensa
145: mitä vakavinta huomiota.
146:       On tehty se havainto, että viljelysmaa tuottaa huonom-
147: man sadon yleensä puutavaraliikkeiden ja heidän tilanhoita-
148: jiensa huostassa, kuin jos se ~on itsenäisen talonpoikaisväes-
149: tön käsissä. Maan ottaminen viljelykseen ei näillä tiloilla ole,
150: kuten olisi ollut luonnollista, lisääntynyt, vaan ennen vilje-
151: lykseen otetun käyttäminenkin on taantunut. Viljelysmaita
152: on tilojen jouduttua mainittujen liikkeiden omistukseen,
153: varsinkin maan sisäosissa jätetty rappeutumaan, vieläpä
154: kokonaan häviämäänkin. Onpa peljättävissä, että yhä
155: suuremmat maa-alat, jotka useiden miespolvien työllä ja
156: hiellä on viljelykselle voitettu, uudelleen jäävät metsis-
157: tymään. Sen ohessa maanviljelystä varten tarpeelliset
158: asuin- ja talousrakennukset rappeutuvat tai kokonaan hävi-
159: tetään ja viedään tilalta pois.
160:       Vielä suurempaa huomiota ansaitsee se seikka, että
161:                Rajoituksia maan hankinnassa.                   3
162: 
163: sikäli kuin puutavaraliikkeiden maaomaisuus lisääntyy, sa-
164: massa määrässä vähenee itsenäinen maata omistava ja vil-
165: jelevä väestö, lisäten siten osaltaan maassamme jo entises-
166: tään lukuisaa tilatonta väestöä.
167:        Sitä paitsi on havaittu, ett'eivät maansa menettäneet
168: tilalliset enemmän kuin puutavaraliikkeetkään kannata paik-
169: kakunnan yleisiä rientoja ja kunnallisia pyrkimyksiä, ei
170: ainakaan samassa määrässä kuin itsenäinen maataviljelevä
171: väestö. Ja suuri vaara meidän kansalliselle olemuksel-
172: lemme piilee siinä tosiasiassa, että suurimmat ja mahta-
173: vimmat puutavaraliikkeet ovat kansallemme ja sen elinhar-
174: rastuksille useimmiten kylmäkiskoisina pysyvien ulkomaa-
175: laisten käsissä.
176: 
177:        Nämä viittaukset edellä mainitun komitean mietinnös-
178: sään antamaan kuvaukseen valiokunnan mielestä riittävästi
179: todistavat, että pikaiset lainsäädäntötoimenpiteet käyvät
180: tässä välttämättömiksi. Eikä valiokunta miettiessään kei-
181: noja puheenaolevan epäkohdan korjaamiseksi ole nähnyt
182: asian olevan muutoin autettavissa, kuin että maalla olevan
183: kiinteän omaisuuden jatkuva siirtyminen puutavaraliikkeiden
184: haltuun lain kautta estetään.
185:        Tällaisen kieltolain säätämistä on vastustettu pääasial-
186: lisesti kahdesta syystä.
187:        Ensinnäkin väitetään, että kieltolain kautta estettäisiin
188: puutavaraliikkeitä turvaamasta itselleen raaka-aineen saantia.
189: Tämän väitteen kumoamiseksi valiokunta, joka kyllä tun-
190: nustaa puutavarateollisuuden suuren merkityksen maallemme,
191: ainoastaan viittaa siihen tosiasiaan, että puheenalaiset liikkeet
192: ovat tilaisuudessa joko puiden oston tahi metsämaiden vuok-
193: rauksen kautta hankkimaan kruunun laajoilta alueilta ja
194: yksityisten hallussa vielä olevilta metsämailta riittämään
195: asti raaka-ainetta tarvitsematta sitä varten hankkia omistus-
196: oikeutta itse maapohjaan.
197:        Toiseksi on sanottu, että maallemme niin suuriarvoi-
198: set metsät yksityisten käsissä tulevat joko kokonaan haas-
199: katuiksi tai ainakin huonommin hoidetuiksi kuin puutava-
200: 4           1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
201: rayhtiöiden huostassa. Vaikkakin on myönnettävä koke-
202: muksen osoittavan, että tällaiset yhtiöt joskus hoitavat ja
203: säästävät metsiään paremmin kuin pieniä metsäaloja omis-
204: tavat yksityiset, niin ei tämä seikka valiokunnan mielestä
205: kuitenkaan ole riittävä aihe ja puolustus maaomaisuuden
206: kasaannuttamiselle mainittujen liikkeiden käsiin, varsinkin
207: kun tämä säästäminen usein ilmeisesti on tapahtunut yksi-
208: tyismetsien kustannuksella. Sitäpaitsi ei ole mitään takeita
209: siitä, ett'eivät tuonaisetkin liikkeet, kuten kokemus kyllin
210: jo on osoittanut, taloudelliseen ahdinkoon jouduttuaan tahi
211: muistakin syistä raiskaisi metsiään. 'l'oisaalta ovat tämän
212: laatuiset epäkohdat tehokkaimmin ehkäistävissä sopivan
213: lainsäädännön ja tarkoituksenmukaisten hallinnollisten toi-
214: menpiteiden kantta, jossa tarkoituksessa näillekin valtio-
215: päiville on jätetty ja vielä jätettänee erinäisiä lakiehdo-
216: tuksia.
217: 
218:       Koska lakia voitaisiin helposti kiertää, jos maanhank-
219: kimiskielto rajoitettaisiin ainoastaan puuta raaka-aineena
220: kuluttavaa teollisuutta tahi puutavarakauppaa harjoittaviin
221: liikkeisiin, on valiokunta asettunut samalle kannalle kuin
222: edustaja Gebhard esityksessään siinä, että kielto on ulotet-
223: tava yleensä kaikkiin yhtiöihin ja osuuskuntiin. Niiden
224: poikkeustilaan asetettujen laitosten lukuun, jotka sanotussa
225: esityksessä ovat mainitut, on valiokunnan mielestä otettava
226: yleensä kaikki maanviljelyksen edistämistä tarkoittavaa toi-
227: mintaa, kuten meijeriliikettä ja turvepehkunnostoa harjoit-
228: tavat osuuskunnat, koska muutoin tällä lailla vastoin sen
229: tarkoitusta voitaisiin vaikeuttaa maanviljelystä. Vastoin
230: valiokunnan vähemmistön mielipidettä, katsoo enemmistö~
231: ettei yhtiöitä ole asetettava samanlaiseen poikkeusasemaan
232: kuin mainittuja osuuskuntia, koska yhtiöt yleensä pyrki-
233: vät hankkimaan osakkailleen niin suuria osinkoja kuin mah-
234: dollista eivätkä aina siinä määrin pidä silmällä yhteistä
235: etua kuin osuuskunnat.
236:       Edustaja Gebhardin esityksessä ehdotettuun säännök-
237: seen, joka myöntää yhtiölle tahi osuuskunnalle oikeuden
238:                Rajoituksia maan hankinnassa.                 5
239: 
240:  hankkia maalla olevaa kiinteää omaisuutta toiselta yhtiöltä
241:  tahi osuuskunnalta, on valiokunnan mielestä väärinkäytös-
242:  ten välttämiseksi lisättävä sanat ,samanlaatuista liikettä
243:  harjoittavalta".
244:         Niinikään ehdotetaan mainitun esityksen 4 §:ään muu-
245:  tos, joka koskee aikaa, minkä kuluessa yhtiö tahi osuus-
246:  kunta on velvollinen luovuttamaan pakkohuutokaupassa
247:  itselleen huutamansa kiinteistön toiselle. 'l'ämä aika on
248: valiokunnan enemmistön mielestä määrättävä yhdeksi vuo-
249: deksi, koska on katsottava, että yhtiö tahi osuuskunta sii-
250: näkin ajassa ehtii saada hankkimansa kiinteistön rahaksi
251: muutetuksi ja kun tuo aika maanviljelyksen edun kannal-
252: ta on supistettava niin lyhyeksi kuin mahdollista.
253:         Mitä sitten tulee hankkimiskiellon esineenä olevan
254:  maan laatuun ja laajuuteen, ovat edustajain Gebhardin ja
255: Branderin esitykset, jotka edellä mainituissa suhteissa ovat
256: rakennetut pääasiallisesti samoille periaatteille, tässä tär-
257: keässä kohdassa toisistaan eroavaiset. Edellinen asettuu täy-
258:  dellisen kiellon kannalle, kun taas jälkimäinen ehdottaa hank-
259: kimiskiellon kohdistettavaksi ainoastaan viljeltyihin tiluk-
260: siin ja kotitarvemetsään. Näin rajoitettua kieltoa ei valio-
261: kunta ole voinut pitää riittävänä. Jos nimittäin puutavara-
262: liikkeille jätettäisiin oikeus edelleen hankkia itselleen vaik-
263: kakin ulompana taloista olevia metsäpalstoja ja varsinai-
264: selle viljelykselle tarpeettomia metsämaita, olisi tästä seu-
265: rauksena, että entisten laajojen alueiden lisäksi tuntuva osa
266: maamme kansallisomaisuutta vähitellen siirtyisi puutavara-
267: teollisuuden yksinomaiseen palvelukseen. Näin ollen siitä
268: ei olisi maanviljelykselle sitä vakavaa ja pysyväistä tukea,
269: joka valiokunnan mielestä viljelyksemme kehittymiselle
270: sekä yleensä yhteiskuntamme [vaurastuniiselle on välttä-
271: mätöntä ja joka on saavutettavissa ainoastaan siten, että
272: maanviljelijöille pysyväisen sivutulon saamiseksi säilytetään
273: metsämaat omassa hallussaan. Samalla tulisivat tällaisia
274: metsämaita myytäessä niissä olevat näennäisesti vähempi-
275: arvoiset viljelykset ja suuret alat viljelyskelpoista maata
276: varsin todennäköisesti siirtymään yhtiöiden haltuun ja sitä
277: 6           1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o l.
278: tietä pois maanviljelyksen sekä varsinkin uudisasutuksen
279: palveluksesta.
280:        Mainitusta yleisestä kiellosta on kyllä valiokunnankin
281: mielestä tehtävä erinäisiä poikkeuksia. Kiellon ulkopuolelle
282: on jätettävä joku maa-ala, jota liikkeenharjoittajat voivat
283:  tarvita lastauspaikaksi, tonttialueeksi, varastopaikaksi, kivi-
284: louhimoksi sekä hiekan-, saven- tahi turpeenottopaikaksi
285: taikka muuta sellaista tarvetta varten. Edustaja Gebhardin
286: ehdottamaa kahden hehtaarin alaa täytyy kuitenkin pitää
287: useimmissa tapauksissa riittämättömänä, ja kun kyseessä
288:  oleviin tarkoituksiin, kuten tunnettu, yleensä tarvitaan kym-
289: meneen hehtaariinkin saakka maata, ehdottaa valiokunta
290: puheena olevan kohdan tämän mukaan muutettavaksi. Enem-
291: män tarvittaessa, mikä poikkeustapauksissa on mahdollista,
292: samoinkuin sellaisessakin tapauksessa, että joku yhtiö tahi
293:  osuuskunta, jonka toiminta ei sodi tämän lain tarkoitusta
294: vastaan, tarvitsee maata, on valiokunnan mielestä senaa-
295: tille jätettävä valta, tehdystä hakemuksesta ja otettuaan
296: tarkan selon tarkoituksesta, mihin maata tarvitaan, myön-
297: tää sen hankkimiseen lupa.
298:        Valiokunnan ehdottama kielto tietysti estää puutavara-
299: liikkeitä saamasta lainhuutoa vastoin tämän lain säädöksiä
300: hankkimalleen kiinteistölle. Mutta tätä ei vielä ole katsot-
301:  tava riittäväksi lain rikkomista estämään. Varmimpana ja
302:  sopivimpana keinona siinä tarkoituksessa pitää valiokunta
303:  edustaja Gebhardin esityksessä ehdotettua saannon mitättö-
304:  mäksi katsomista. Sillä myyjä, joka niin ollen edelleenkin
305: jää kiinteistön omistajaksi, voi tällaisen kaupan estämättä
306:  milloin tahansa täydellä oikeusvoimalla luovuttaa sen toiselle.
307:  Niin epävarmaan kauppaan ajatteleva ostaja tuskin antau-
308:  tunee.
309:        Lopuksi mainittakoon, että valiokunnan mielestä on
310:  ehdotettu laki puheenaolevien epäkohtien jatkumisen välttä-
311:  miseksi määrättävä heti voimaan astuvaksi.
312: 
313:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty sekä viitaten muu-
314: ten viime valtiopäivillä jätettyjen esitysehdotuksen n:o 7
315:                Rajoituksia maan hankinnassa.                    7
316: 
317: ja anomusehdotuksen n:o 77 perusteluihin (v. 1907 valtio-
318: päiväasiakirjain liitteet VIII, 9, 11), saa valiokunta kun-
319: nioittaen ehdottaa,
320: 
321:                        että Eduskunta hyväksyisi ja Keisaril-
322:                  lisen Majesteetin vahvistettavalcsi jättäisi seu-
323:                  raavan lakiehdotuksen:
324: 
325: 
326:                              Laki,
327: joka kieltää yhtiöitä ja osuuskuntia sekä eräissä tapauksissa
328: yksityisiä henkilöitä hankkimasta kiinteätä omaisuutta maalla.
329: 
330:                               1 .§.
331: 
332:       Yhtiö tahi osuuskunta älköön tästälähin kaupan taikka
333: siihen verrattavan saannon kautta hankkiko itselleen
334: maalla olevaa kymmentä hehtaaria laajempaa kiinteää omai-
335: suutta muissa kuin alempana mainituissa tapauksissa, ellei
336: senaatti, saatuaan luotettavan selvityksen siitä, ettei kiin-
337: teistöä käytetä puuaineen hankkimiseksi puutavarateollisuutta
338: tahi puukauppaa varten, erinäisten asianhaarain vuoksi ole
339: antanut siihen lupaa.
340: 
341:                               2 §.
342:       Yhtiö tahi osuuskunta olkoon, edellä säädetystä kiel-
343: losta huolimatta, oikeutettu hankkimaan maalla olevaa kiin-
344: teätä omaisuutta toiselta samanlaatuista liikettä harjoitta-
345: valta yhtiöltä tahi osunskunnalta, elleivät nämä ole saaneet
346: kiinteistöä sillä tavalla kuin 3 §:ssä sanotaan.
347: 
348:                               3 §.
349:      Jos maalla oleva kiinteä omaisuus myydään julkisella
350: pakko huutokaupalla, olkoon yhtiöllä tahi osuuskunnalla valta
351: huutaa kiinteistö itselleen, kun se tapahtuu sellaisen saami-
352: 8           1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
353: sen tai oikeuden turvaamiseksi, jonka vakuutena kiinteistö
354: kiinnityksen perusteella tai muutenlain mukaan on.
355:       Yhtiön tahi osuuskunnan, joka äskenmainitulla tavalla
356: on saanut haltuunsa kiinteistön, tulee vuoden kuluessa huu-
357: tokaupan toimittamisesta tahi, jos siitä on tehty valitus,
358: joka saattaa vaikuttaa huutokaupan kumoamiseen, samassa
359: ajassa sen jälkeen, kun huutokauppa on saanut lain voiman,
360: luovuttaa se toiselle. Jos tämä laiminlyödään, ilmoittakoon
361: asianomainen kruununpalvelija siitä kuvernöörille, joka mää-
362: rää kiinteistön myytäväksi julkisella huutokaupalla; ja on
363: tähän nähden soveltuvissa kohdin noudatettava mitä ulos-
364: mitatun kiinteän omaisuuden rahaksi muuttamisesta ja siinä
365: saatujen varain tilityksestä ja jakamisesta on säädetty.
366: Tällaisessa huutokaupassa älköön yhtiö tahi osuuskunta
367: huutako kiinteistöä itselleen takaisin.
368:       Mitä edellisessä momentissa on säädetty velvollisuu-
369: desta luovuttaa pakkohuutokaupalla hankittu kiinteä omai-
370: suus, koskee myöskin maalla olevaa kiinteistöä, joka muu-
371: ten kuin kaupan tai siihen verrattavan saannon kautta jou-
372: tuu yhtiölle tahi osuuskunnalle, ellei tämä ole saanut sitä
373: haltuunsa sillä tavalla kuin 2 §:ssä sanotaan.
374: 
375:                             4 §.
376: 
377:       Jos yhtiö tahi osuuskunta vastoin tämän lain säädök-
378: siä on hankkinut kiinteää omaisuutta maalla, olkoon saanto
379: mitätön.
380: 
381:                             5 §.
382: 
383:       Ylempänä olevat säädökset ovat sovellettavat myöskin
384: yksityiseen henkilöön, joka harjoittaa puuta raaka-aineena
385: kuluttavaa tehdasmaista teollisuutta taikka pääasiallisena
386: elinkeinonaan pitää puutavarakauppaa.
387:       Sitä vastoin sanotut säädökset eivät koske yhtiötä,
388: joka harjoittaa yksinomaan pankki- tahi vakuutusliikettä
389: eikä myöskään osuuskuntaa, jonka toimialana on maan hank-
390:              Rajoituksia maan hankinnassa.              9
391: 
392: kiminen tilattomalle väestölle tahi joku muu maanviljelyk-
393: sen edistämistä tarkoittava toiminta.
394:      Tämä laki tulee heti noudatettavaksi.
395: 
396: 
397:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
398: Perttilä, varapuheenjohtaja Brander, sekä jäsenet E. Aro-
399: maa, Eloranta, Kalliokorpi, K. Knuutila, Leppälä, Naara-
400: lainen, Oljemark, Pullinen, S. Rantanen, Runeberg, Runtti,
401: Viljomaa ja Vuorimaa, osittain Nuotio sekä varajäsenet M.
402: Hoikka, Huoponen, Kivioja, Nykänen, Räsänen, Salminen ja
403: Schybergson.
404:       Helsingissä, 14 p. maalisk. 1908.
405: 10          1908. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
406: 
407: 
408: 
409: 
410:                        Vastalauseita.
411: 
412:                              I.
413: 
414:        Viitaten Eduskunnalle jätettyyn yhdessä eräitten muit-
415: ten kanssa allekirjoittamaani esitysehdotukseen n:o 30 ja
416: pääasiassa yhtyen samoihin perusteluihin kuin valiokunnan
417: enemmistökin sekä pyrkien samaan päämäärään kuin sekin
418: maanviljelyksen ja asutuksen turvaamiseen nähden, ei alle-
419: kirjoittaja kuitenkaan keinoksi päämäärän saavuttamiselle
420: katso tarvittavan niin jyrkkää ja pitkälle menevää lain-
421: säädäntöä, kuin enemmistö ehdottaa. Ollen vakuutettu
422: siitä, että tarkoitus täysin saavutetaan jonkun verran vapaa-
423: mielisemmälläkin lainsäädännöllä, pyydän alempana esittää
424: eroavan kantani.
425:        Jos ehdottamallamme tavalla säädetään, että kiellon-
426: alaisten yhtiöiden, osuuskuntain ja yksityisten metsämaata
427: ostaessa kaupasta on poiserotettava tilan viljelys- ja laidun-
428: maat sekä viljelysalain suuruuden mukaan riittävästi koti-
429: tarvemetsää, joksi on ehdotettu eteläisissä lääneissämme
430: vähintäin 100 ha verollista metsämaata, itäisissä ja pohjoi-
431: sissa vähintäin 200 ha, niin joutuvat laajoilla aloilla kaikki
432: pienet tilat ja suuri osa keskikokoisiakin kyseessä oleviin
433: ostajiin nähden koskemattomiksi ja merkitsee ehdottamamme
434: laki niihin nähden siis täydellistä kaupan kieltoa. Ja kiel-
435: tämätöntä kai on, että juuri pienviljelijät sekä vähävarai-
436: suutensa että tietämättömyytensä takia ovat joutuneet metsä-
437: tHain ostajain uhreiksi ja heidän turvaamisekseen onkin
438:                Rajoituksia maan hankinnassa.         ,,         11
439: 
440: lainsäädäntö ennen kaikkea tarpeen. Mitä muitten tilain
441: omistajiin tulee, niin voi heillä edellyttää olevan enemmän
442: sekä tietoja että taloudellista itsenäisyyttä. Kieltämättä
443: jonkun verran metsämaita edelleenkin joutuisi puutavara-
444: liikkeen ja teollisuuden harjoittajain haltuun, mutta edellä
445: mainittujen rajoituksien ja niistä johtuvien vaikeuksien takia
446: niin vähässä määrässä, ettei siinä suinkaan enää olisi mitään
447: yhteiskunnallista vaaraa, päinvastoin olisi eräillä uusilla
448: teollisuuslaitoksilla, kuten puuhiomoilla y. m., joiden mer-
449: tys maassamme on hyvin suuri, tilaisuus hankkia omiakin,
450: niin sanoaksemme tukimetsiä säännöllisen liikkeensä turvaa-
451: miseksi, vaikkakin niiden tuotanto luonnollisesti tulisi pää-
452:  asiallisesti perustumaan tilallisilta ostettujen puutavarain
453: jalostamiseen. Kaikessa tapauksessa, kaikenkokoisiin tiloihin
454: nähden olisi nykyinen maanviljelys täydellisesti turvattu.
455: Joku määrä takamaiden metsissä olevaa viljelyskelpoista
456: maata voisi kyllä joutua varsinaisilta maanviljelyksen har-
457: joittajilta toistaiseksi pois, mutta huomioon ottamalla ettei
458: niillä seuduilla, joita kyseessä oleva lainsäädäntö etupäässä
459: tarkoittaa, viljelysmaista ole puutetta ja näillä yleensä olisi py-
460: rittävä laajaperäisemmästä viljelyksestä voimaperäisempään,
461: jonka kautta entisilläkin viljelysaloilla voidaan asutusta ja
462: toimeentuloa melkoisesti lisätä, ei pitäisi olla pelkoa siitä
463: ettei vastaisen lainsäädännön ja muitten toimenpiteiden kautta
464: saataisi takamaitteniän viljelyskelpoisia maita asutuksen
465:  huostaan, niin pian kuin niitten vuoro tulee.
466:         Vaikka ehdotuksessamme on käytetty käsitettä ,koti-
467:  tarvemetsä", niin on tämä viljelys- ja laidunmaiden lisäksi
468:  kaupassa erotettava kasvuisan metsämaan ala niin suuri,
469: että siitä, jos vähänkään järkiperäisyyttä hoidossa tavotel-
470: laan, voidaan yli oman tarpeen metsäntuotteita melkolailla
471: myydä. Niinikään voidaan sellainen tila, jos tarve vaatii,
472: jakaa vielä eräitten perillistenkin kesken niin että kullekin
473:  tulee tarpeeksi kotitarvemetsää.
474:         Useimpiin yksityiskohtaisiin määräyksiin nähden olen
475: samalla kannalla kuin valiokunnan enemmistö.
476: 12           1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 1.
477:      Edellä esitetyn nojalla pyydän sentähden kunnioittaen
478: ehdottaa,
479:                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
480:             ehdotuksen:
481: 
482:       Ehdotus laiksi, joka eräissä tapauksissa rajoittaa yh-
483: tiöiden, osuuskuntain ja yksityisten oikeutta hankkia itsel-
484: leen kiinteätä maaomaisuutta.
485: 
486:                               1 §.
487:        Puutavaraliikkeen tai puuta raaka-aineena käyttävän
488: teollisuuden harjoittaja, yhtiö, osuuskunta tai yksityinen ja
489: muuta teollisuusliikettä harjoittava yhtiö tai osuuskunta
490: älköön tästä lähin saako omistusoikeutta manttaaliin pan-
491: nun tilan viljelysmaihin ja niihin liittyvään kotitarvemet-
492: sään.
493: 
494:                               2 §.
495:        Jos semmoinen yhtiö, osuuskunta tai yksityinen, kuin
496: 1 §:ssä mainitaan, tahtoo hankkia itselleen omiRtusoikeutta
497: metsämaahan, joka kuuluu manttaaliin pantuun maanvilje-
498: lystilaan, on kaupasta poiserotettava tilan viljelys- ja lai-
499: dunmaa sekä riittävästi kotitarvemetsää viljelysalain suu-
500: ruuden mukaan, eikä ainakaan kutakin itsenäista tilaa kohti
501: vähempää kuin 100 hehtaaria verollista metsämaata Uuden-
502: maan, Turun ja Porin, Hämeen, Mikkelin sekä Viipurin
503: lääneissä, lukuunottamatta Salmin kihlakuntaa, ja 200 heh-
504: taaria viimeksi mainitussa Viipurin läänin kihlakunnassa
505: sekä Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneissä. Tilan yhteinen
506: manttaali on jaettava metsätilan ja maanviljelykselle jäte-
507: tyn tilan välillä.
508:       Anottaessa lainhuutoa sellaiselle metsätilalle kuin edellä
509: mainitaan, minkä tulee tapahtua vähintäin 1 vuoden kulut-
510: tua kaupasta lukien, on kihlakunnanoikeudelle jätettävä
511: valtion tai maanviljelysseuran palveluksessa olevan, kor-
512: keamman metsänhoidollisen sivistyksen omaavan ammatti-
513:               Rajoituksia maan hankinnassa.               13
514: 
515: miehen antama todistus siitä, että sille maanviljelystilalle,
516: josta edellinen on erotettu, on jäänyt metsämaata tämän
517: lain mukaisesti.
518:      .Tollei lainhuutoa ole määrä-ajan kuluessa haettu kat-
519: sotaan saanto mitättömäksi.
520: 
521:                             3 §.
522:        Omistusoikeuden koko tilaan voi yhtiö, osuuskunta
523: tai yksityinen, josta 1 §:ssä manitaan, saada ainoastaan
524: sellaisissa poikkeustapauksissa, jolloin Senaatti, saatuaan
525: selvityksen siitä, mihin tarkoitukseen hankittavaa kiintei-
526: mistöä aijotaan käyttää, katsoo olevan erityisiä syitä luvan
527: myöntämiseen.
528: 
529:                             4 §.
530:       Laillisesti erotetun palstatilan saa 1 §:ssä mainittu
531: yhtiö, osuuskunta tai yksityinen esteettä ostaa varasto-,
532: lastaus- tai rakennuspaikaksi, louhiakseen siitä kiviä, nos-
533: taakseen soraa, savea, sammalta tahi turvetta tai käyttääk-
534: seen siinä olevaa vesivoimaa, taikka muihin näihin verrat-
535: taviin tarkoituksiin.
536: 
537:                             5 §.
538:       .Jos kiinteimistö myydään julkisella pakkohuutokau-
539: palla, olkoon 1 §:ssä mainitulla yhtiöllä, osuuskunnalla tai
540: yksityisellä valta huutaa kiinteimistö itselleen, kun se ta-
541: pahtuu sellaisen saamisen tai oikeuden turvaamiseksi, jonka
542: vakuutena kiinteimistö kiinnityksen perusteella tai muuten
543: lain mukaan on.
544:       Yhtiön, osuuskunnan tai yksityisen, joka äskenmaini-
545: tulla tavalla on saanut haltuunsa kiinteimistön, tulee kahden
546: vuoden kuluessa huutokaupan toimittamisesta tahi, jos siitä
547: on tehty valitus, joka saattaa vaikuttaa huutokaupan kumoa-
548: miseen, samassa ajassa sen jälkeen, kun huutokauppa on
549: saanut lain voiman, luovuttaa se toiselle. .Tos tämä laimin-
550: lyödään, ilmoittakoon asianomainen kruununpalvelija siitä
551: 14          1908. -   Eduskuntaesltysmiet. N:o 1.
552: kuvernöörille, joka määrää kiinteimistön myytäväksi julki-
553: sella huutokaupalla; ja on tähän nähden soveltuvissa kohdin
554: noudatettava mitä ulosmitatun kiinteän omaisuuden rahaksi
555: muuttamisessa ja siinä saatujen varain tilityksestä ja jaka-
556: misesta on säädetty. Tällaisessa huutokaupassa älköön 1
557: §:ssä mainittu yhtiö, osuuskunta tai yksityinen huutako
558: kiinteistöä itselleen takaisin.
559:       Mitä edellisessä kohdassa on säädetty pakkohuutokau-
560: palla hankitun kiinteimistön luovuttamisesta, koskee myös-
561: kin sellaista kiinteimistöä, joka joutuu 1 §:ssä mainitulle
562: yhtiölle, osuuskunnalle tai yksityiselle muuten kuin kaupan
563: tai siihen verrattavan saannon kautta, 3 ja 4 §:ssä tarkoi-
564: tettuja tapauksia lukuunottamatta.
565: 
566:                            6 §.
567:      Jos 1 §:ssä mainittu yhtiö, osuuskunta tai yksityinen
568: vastoin tämän lain säädöksiä on hankkinut kiinteimistöä,
569: olkoon saanto mitätön.
570:      Tämä laki tulee heti noudatettavaksi.
571: 
572: 
573: 
574:      Helsingissä, maalisk. 14 p. 1908.
575: 
576:                                            U. Brander.
577:               Rajoituksia maan hankinnassa.                  15
578: 
579: 
580: 
581: 
582:                                II.
583:      Pääasiallisesti yhtyen edelläolevaan vastalauseeseen
584: olemme kuitenkin sitä mieltä, että siinä esitetty lakiehdo-
585: tus olisi perinpohjaisesti tuleva valmistelevan käsittelyn alai-
586: seksi valiokunnassa, sekä pyydämme siis ehdottaa
587:                      että Eduskunta, pääasiallisesti hyväksyen
588:               vastalauseen, lähettäisi asian takaisin valiokun-
589:               nalle kehoituksella antamaan uuden mietinnön
590:               vastalauseessa esitetyn lakiehdotuksen perus-
591:               teella.                                              "
592: 
593: 
594:         K. T. Oljemark.                J. W. Runeberg.
595: Helsinki 1908, Suomal. Kirjall. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö.
596:             1908. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o Z.
597: 
598: 
599: 
600: 
601:                     Lakivaliokunnan mietintö N:o 4
602:               eduskuntaesityksen ja anomusehdotuksen joh-
603:               dosta, jotka koskevat Suomenmaan ulkopuo-
604:               lella soimittojen avioliittojen pätevyyttä.
605:      Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltavaksi lä-
606: hettänyt edustajain Söderholmin ja Nixin allekirjoittaman
607: eduskuntaesityksen N:o 21, joka sisältää ehdotuksen laiksi
608: Suomenmaan ulkopuolella solmittujen avioliittojen päte-
609: vyydestä, sekä edustaja Erkon anomusehdotuksen N:o 180,
610: mikäli se tarkoittaa siirtolaisuudesta aiheutuvia perhe- ja
611: perintösuhteita koskevien lakisäädösten aikaansaamista.
612: 
613: 
614: 
615: 
616:       Ylempänä mainittujen eduskuntaesityksen ja anomus-
617: ehdotuksen tekijät huomauttavat yhtenä siirtolaisuudesta
618: johtuvana haittana sitä että avioliitot, joihin siirtolaiset
619: maan ulkopuolella menevät; noudattamatta Suomen laissa
620: säädettyjä muotoja, eivät ole meidän maassamme oikeu-
621: dellisesti pätevät. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, jonne
622: siirtolaisista suurin osa lähtee, nousee Suomen kansalaisten
623: lukumäärä tätä nykyä ehkä noin 200,000 henkeen,janäistä on
624: melkoinen osa juuri siinä ijässä, jossa avioliittoon tavallisesti
625: mennään. Näillä siirtolaisilla saattaa yleensä vain harvoin
626: olla tilaisuus saada avioliittonsa solmituksi Suomen lain
627: määräämässä järjestyksessä jo siitäkin syystä, ettei aijottua
628: avioliittoa monestikaan ole kotimaassa kuulutettu, johtuen
629: tämä siitä että kuuluttamista Yhdysvalloissa ei vaadita,
630:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 4.
631: 2          1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o Z.
632: vaan riittää sen sijaan joko kahden vieraanmiehen tai avioi-
633: tuvain oma valanehtoinen vakuutus avioliiton esteettömyy-
634: destä, ja että kuuluttaminen tuottaa kustannuksia ja mut-
635: kallisuuksia. Seurauksena onkin että, kun siten Suomen
636: laista poikkeavalla tavalla naimisiin menneet aviopuolisot
637: palaavat kotimaahan, heidän avioliittoansa ei täällä tunnus-
638: teta. Jotenkin yleistä tosin on että Senaatti tehdystä pyyn-
639: nöstä oikeuttaa sellaiset aviopuolisot merkityttämään avio-
640: liittonsa kirkonkirjaan. :Mutta lukuunottamatta sitä etteivät
641: läheskään kaikki tule käyttäneeksi tai edes voikaan käyttää
642: tätä keinoa saadakseen avioliittonsa täällä tunnustetuksi, ei
643: Senaatin myöntämä erivapautus sitäpaitsi ratkaise kysymystä
644: sellaisen avioliiton muodollisestakaan pätevyydestä, vaan
645: voidaan myöhemmin esim. perintöä koskevassa oikeuden-
646: käynnissä sitä vastaan tehdä muistutus. Kun opätietoi-
647: suutta niin tärkeässä kysymyksessä kuin avioliiton päte-
648: vyydestä ei ainoastaan aviopuolisojen ja heidän lastensa
649: oikeuden vaan myöskin yleisen edun kannalta täytyy kat-
650: soa arveluttavaksi, on lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhty-
651: minen asiassa hyvinkin tarpeellista.
652:        Sen johdosta että Suomen vuonna 1891 valtiopäi-
653: ville kokoontuneet V altiosäädyt muun muassa edellämai-
654: nituista syistä olivat tehneet anomuksen siirtolaisuudesta
655: johtuvain epäkohtain poistamisesta, sai Lain valmistelu-
656: kunta tehtäväkseen valmistaa ehdotuksen laiksi Suomen
657: kansalaisten maan ulkopuolella solmittujen avioliittojen
658: pätevyydestä; ja on siten syntynyt lakiehdotus, jota Se-
659: naatissa ei vielä ole ehditty käsitellä, nyt puheenaolevan
660: eduskuntaesityksen perustana. Kun asiata siis jo on päte-
661: vällä taholla valmisteltu, on Valiokunta katsonut anomuk-
662: sen tekemisen siitä tarpeettomaksi ja ryhtynyt tehdyn
663: eduskuntaesityksen pohjalla kysymystä käsittelemään.
664:       Eduskuntaesitykseen sisältyvän lakiehdotuksen mu-
665: kaan olisi Suomen kansalaisten muussa maassa solmittu
666: avioliitto pätevä niin hyvin siinä tapauksessa että Suomen
667: pappi on heidät vihkinyt kuin siinäkin että avioliitto on
668: solmittu oikean kirkollisen tai siviiliviranomaisen edessä
669:           Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot.          3
670: 
671: niitä muotoja noudattamalla, jotka siinä maassa ovat pä-
672: tevät. Kun Suomen lain mukaan pätevä avioliitto syn-
673: tyy kirkollisen toimituksen, vihkimisen, kautta, onkin
674: luonnollista että sellainen avioliitto, joka on solmittu vie-
675: raan maan kirkollisen viranomaisen edessä, voidaan tun-
676: nustaa lailliseksi, joskin siinä maassa noudatetut muodot
677: poikkeavat meidän kirkkomme säätämistä. Mutta kun huo-
678: mioon ottaa että useimmissa Euroopan maissa avioliiton
679: solmiminen siviiliviranomaisen edessä on ainoa pätevä
680: avioliiton päättämismuoto ja että pappi, joka, sivuuttaen
681: tämän, toimittaa vihkimisen, tekee itsensä syypääksi rikol-
682: liseen tekoon, olisi epäilemättä kohtuutonta, elleivät Suo-
683: men kansalaiset, jotka mennessään avioliittoon oman maan
684: ulkopuolella ovat noudattaneet sen maan lakeja, missä
685: silloin ovat oleskelleet, saisi aviotansa täällä tunnustetuksi
686: lailliseksi. Lakiehdotuksen tätäkin säännöstä voidaan niin-
687: muodoin syystä pitää oikeutettuna.
688:        Edellämainitut määräykset Suomen kansalaisten maan
689: ulkopuolella solmittujen avioliittojen pätevyydestä koske-
690: vat ainoastaan avioliiton päättämismuotoa eivätkä sen asial-
691: lisia edellytyksiä, jotka ovat Suomen lain mukaan tutkit-
692: tavat. Jos siis avioituneiden välillä on sellaisia esteitä,
693: että he tässä maassa eivät olisi olleet oikeutettuja avio-
694: liittoon toistensa kanssa menemään, on semmoinen avio-
695: liitto laiton. ·Samaten, jos toista puolisoa vastaan on sel-
696: lainen este, että Suomen lain mukaan toisen puolison val-
697: lassa olisi vaatia avioliitto peräytettäväksi, on puoliso
698: esteetön tätä oikeuttaan käyttämään.
699: 
700: 
701: 
702: 
703:       Kun Suomen lainsäädännöstä kokonaan puuttuu
704: säännöksiä ulkomaalaisten Suomen ulkopuolella solmitun
705: avioliiton päätevyydestä täällä, samoin kuin sellaisenkin
706: avioliiton, jonka Suomen kansalainen on muussa maassa
707: rakentanut ulkomaalaisen kanssa, on lakiehdotuksessa
708: 4           1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o   z.
709: tämäkin asia järjestetty. Tällöin on pääasiallisesti sovel-
710: lettu niitä periaatteita, jotka useat Euroopan valtiot vuonna
711: 1902 tekemässään sopimuksessa eri maiden avioliittolakien
712: välisten ristiriitaisuuksien järjestämiseksi ovat hyväksy-
713: neet noudatettaviksi. Mainitussa sopimuksessa on ylei-
714: senä sääntönä määrätty että avioliitto, joka on solmittu
715: sen maan lakien mukaan, missä se on rakennettu, on
716: muissa maissa tunnustettava muodoltaan päteväksi. A vio-
717: liiton asialliset edellytykset taas ovat arvosteltavat kum-
718:  mankin puolison kotimaan lakien mukaan. Tästä on
719: eduskuntaesityksessä kuitenkin, sen mukaisesti kuin muual-
720: lakin on menetelty, tehty se poikkeus että, milloin ulko-
721: maalaisten avioyhteys olisi Suomen laissa esiintyvää siveel-
722: listä katsantokantaa tahi meillä vallitsevaa yleistä käsitys-
723: tapaa ilmeisesti loukkaava, sitä ei täällä tunnustettaisi.
724: Koska näin olisi laita, on tarkemmin lausuttu lakiehdotuksen
725: 2 §:ssä. Oikeaksi myöskin on katsottava että, jos Suomen
726: kansalaisen ja ulkomaalaisen välisen avioliiton on vieraassa
727: maassa Suomen lain mukaan vihkimällä päättänyt Suo-
728: men pappi, se avioliitto täällä olisi pätevä, samoin kuin
729: sekin, johon kaksi ulkomaalaista on mennyt vieraassa
730: maassa noudattamalla, ei sen maan, vaan kotimaansa la-
731: kien määräämää muotoa. Tätäkin alaa järjestävät sään-
732: nökset näyttävät siis tarkoitustaan, vastaavilta.
733:       Lisättävä vielä on ettei lakiehdotus ole aijottu koske-
734: maan keisarikunnan alamaista eikä myöskään kreikkalais-
735: katolista uskontunnustusta olevia henkilöitä.
736: 
737: 
738: 
739:      Kun vmmassa olevan kirkkolain mukaan vihkiminen
740: on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniin nähden ainoa
741: pätevä avioliiton solmimisen muoto, mutta esilläolevan
742: lakiehdotuksen mukaan myöskin sellainen sanottuun kirk-
743: koon kuuluvain Suomen kansalaisten avioliitto, joka on
744: solmittu siviiliviranomaisen edessä, olisi pidettävä päte-
745: vänä, voitaisiin ehkä katsoa että puheenalainen laki-
746:           Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot.          5
747: 
748: ehdotus tulisi muuttamaan kirkkolakia, joten sanotun lain
749: 14 ja 455 §:ssä lausuttujen periaatteiden mukaan yksin-
750: omaan kirkolliskokouksella olisi aloteoikeus tällaisessa
751: lainsäädäntöasiassa. Huomattava kuitenkin on että myös-
752: kin yhteiskunnallinen lakimme, 1734 vuoden laki, Naimis-
753: kaaren 7 luv. 1 ja 2 §:ssä, on säätänyt vihkimisen aviolii-
754: ton solmimismuodoksi ja että sen edellä on käyvä kuulutus.
755: Se seikka, että vuonna 1869 annettu kirkkolaki sisältää sa-
756: manlaisen säännöksen, ei ole voinut siirtää asiata yhteis-
757: kunnallisen lainsäädännön piiristä kuuluvaksi yksinomaan
758: kirkollisen lainsäädännön alaan. Päinvastoin asia kuu-
759: luu niihin sanotuissa kirkkolain kohdissa mainittuihin
760: kysymyksiin, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon ja
761: joista kirkolliskokoukselta vain on saatava lausunto. To-
762: sin on, kun ehdotetuna lainsäädäntötoimenpiteellä tarkoi-
763: tetaan tämän maan ja siis myöskin kirkkolain vaikutus-
764: piirin ulkopuolella syntyneitä aviosuhteita, pantu kysy-
765: myksenalaiseksi tarvitsisika asiaa välttämättä käsittää edes
766: sellaiseksikaan, mutta on kuitenkin myönnetty että tämä
767: kysymys siksi paljon lähentelee viimemainitunlaatuisia
768: asioita että hallituksella saattaa olla syytä pyytää siitä
769: kirkolliskokoukselta lausuntoa. Siihen nähden että alote
770: lainsäädäntötoimenpiteeseen asiasta on tehty Eduskunnassa,
771: joten lausuntoa siitä ei ole kirkolliskokoukselta tätä ennen
772: voitu saada, olisi sellainen lausunto mahdollisesti hankit-
773: tava, ennenkuin asia tulee hallituksen puolelta lopullisesti
774: käsiteltäväksi.
775:       Tunnustaen että valtio kyllä voi ryhtyä sellaiseen lain-
776: säädäntötoimenpiteeseen kuin nyt on kysymyksessä kir-
777: kolliskokouksen alotteettakin, ovat jotkut V ahokunnan
778: jäsenet huomauttaneet että, kun lakiehdotuksen mukaan
779: papiston pitäisi kirkonkirjaan merkitä sellainenkin kirkon
780: jäsenten avioliitto, joka on solmittu siviiliviranomaisen
781: edessä, papisto joutuisi virkavelvollisuuksien ristiriitaan,
782: kirkkolaki kun nimenomaan säätää että kirkon jäsenet
783: ovat velvolliset avioliittoon meenessään noudattamaan kir-
784: kon määrämiä menoja. Täten kirkko tavallaan myöskin
785:      6           1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o Z.
786:      pakotettaisiin itse laillistamaan siviiliavioliiton. Suotava
787:      niinmuodoin olisi ollut ettei tätä lainsäädäntökysymystä
788:      olisi laisinkaan nostettu, ennnenkuin Suomessa on aikaan-
789:      saatu siviilirekisteri sellaisia kansalaisia varten, jotka ei-
790:      vät tahdo kuulua mihinkään maassa laillistettuun kirkko-
791:      yhdyskuntaan. Ja ainakin olisi, jos käytännöllisistä syistä
792:      kävisi vaikeaksi tässä yhteydessä panna jonkin siviiliviran-
793:      omaisen velvollisuudeksi tällaisten avioliittojen rekisteröi-
794:      minen, välttämätöntä että puheenalainen lainsäädäntötoi-
795:      menpide lykättäisiin siksi kun kysymys siviilirekisterin
796:      aikaansaamisesta on ratkaistu.
797:            Valiokunnan enemmistö taas on katsonut selväksi että,
798:      kun lainsäätäjä, loukkaamatta kirkon oikeutta, voi yhteis-
799:      kunnallista lakia kaikilta osilta ja siis myöskin mitä tulee
800:      avioliiton solmimismuotoon omasta alotteestaan muuttaa,
801:      ne kirkkolain säännökset, joissa kirkon jäsenten avioliit-
802:      toonmenemistapa on määrätty, ovat, jos muutos aikaan-
803:      saadaan yhteiskunnalliseen lakiin, katsottavat asialliselta
804:      sisällykseltään vastaavasti muuttuneiksi. Kirkkolaki ei siis
805:      siltä osaltaan enää veivoittaisi jäseniään samalla tavalla
806:      kuin ennen. Myöskin Ruotsissa on senkaltainen laki kuin
807:      nyt on kysymyksessä saatu aikaan jo kymmenkunta vuotta
808:      sitten eikä sikäläisen papiston ole havaittu pitävän sano-
809:      tun lain noudattamista mahdottomana. V aliakunnan enem-
810:      mistö on sen vuoksi katsonut ettei ole syytä asian jättä-
811:      miseen toistaiseksi.
812: 
813: 
814: 
815:            Lakiehdotusta yksityiskohdittain tarkastettaessa on
816:      Valiokunta katsonut aihetta olevan seuraaviin huomau-
817:      tuksiin.
818: 1 §.       Niinkuin jo edelläolevasta yleiskatsauksestakin selvin-
819:      nee, on 1 §:ssä ainoastaan tarkotus lausua että Suomen
820:      miehen ja naisen välillä siten solmittu avioliitto kuin siinä
821:      sanotaan on pidettävä Suomessa muodollisesti pätevänä.
822:      Avioliiton asialliset edellytykset sitä vastoin ovat näissä ta-
823:           Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot.           7
824: 
825: pauksissa erityisittä määräyksittäkin tässä laissa samalla ta-
826: voin arvosteltavat Suomen lain mukaan kuin niihin aviliito-
827: toihin nähden, jotka Suomessa solmitaan. Selvää myöskin
828: niin muodoin on että, jos Suomen pappi on suorittanut vih-
829: kimisen, hän on ollut velvollinen katsomaan että kuulutuskin
830: on asianmukaisesti toimitettu. Jos ei ole kuulutettu ja hän
831: kumminkin on vihkinyt, ei avioliitto tosin tässä tapauksessa.
832: enempää kuin jos se olisi Suomessa solmittu, tule pätemät-
833: tömäksi, vaan on pappi, joka siten on tehnyt itsensä syy-
834: pääksi rangaistavaan tekoon, siitä edesvastauksenalainen.
835: Esilläolevan pykälän 1 momentin uudestaanmuodostelu
836: tarkoittaa tämän saamista laissa selvästi lausutuksi.
837:        Kun maamme evankelis-luterilaisten seurakuntain kir-
838: konkirjoihin ei merkitä muita kuin niitä, jotka jo kuulu-
839: vat seurakuntaan tai, samaa uskontunnustusta ollen, sinne
840: muuttavat, on selvää että 3 §:ssä evankelis-luterilai-
841: sen papiston tehtäväksi annettu lakiehdotuksella järjestet-
842: tyjen avioliittojen kirkonkirjaan merkitseminen voi koskea
843: ainoastaan sellaisia avioliittoja, joissa ainakin toinen puoli-
844: soista on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Jos molem-
845: mat puolisot kuuluvat toiseen uskontunnustukseen, on hei-
846: dän avioliittonsa merkittävä heidän oman seurakuntansa
847: kirkonkirjoihin. Jos sellaista seurakuntaa ei Suomessa ole,
848: jäisi, kunnes siviilirekisteri saadaan aikaan, avioliitto mi-
849: hinkään merkitsemättä samoin kuin jos se olisi tässä maassa
850: solmittu.
851:        Tähän pykälään tehdyt lisäykset ja muutokset tar-
852: koittavat pykälän määräysten selventämistä.
853: 
854:       Kun Suomen kansalaisilla mennessään avioliittoon ul- 4 §
855: komailla vain harvoin saattaa olla tilaisuutta kuulututtaa
856: avioliittonsa Suomessa, on tarpeellista että avioliitosta puo-
857: lisojen palattua kotimaahan annetaan julkisesti tieto, jotta
858: se, joka tahtoo tehdä estemuistutuksen avioliittoa vastaan,
859: tietäisi oikeuttansa valvoa. Tällaista estemuistutuksen te-
860: kemisoikeutta ei voi tässä paremmin kuin niissä tapauksissa,
861: jolloin avioliitto solmitaan Suomessa, jättää rajattomasti
862:      8           1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o z.
863:      avoimeksi, vaan on sitä määräajassa käytettävä uhalla ettei
864:      siihen sitten enää ole mahdollisuutta. Tätä tarkoittavia
865:      säännöksiä on lakiehdotuksen 4 §:ssä ja olisi niiden mu-
866:      kaan aviopuolisojen omana asiana huolehtia siitä että hei-
867:      dän avioliittonsa tulee sillä tavalla tiedoksi saatetuksi
868:      kuin mainitussa pykälässä on tarkemmin säädetty. Kun
869:      aviopuolisoille itselleen on tärkeätä saada varmuutta siitä
870:      että heidän avioliittonsa jää pysyväiseksi, voidaan kyllä
871:      olettaa että sanotussa lainpaikassa annettua osotusta hy-
872:      vinkin yleisesti noudatettaisiin. Kuitenkaan ei ole kiel-
873:      täminen että avioliitto, joko tietämättömyydestä tai huo-
874:      limattomuudesta tai vielä siitäkin syystä että aviopuoli-
875:      sojen etu vaatii heidän liittonsa pitämistä salassa, mo-
876:      nissa tapauksissa jätettäisiin tiedoksi saattamatta. Sii-
877:      hen nähden että jo yleisenkin edun kannalta on tärkeätä
878:      ettei avioliiton pysyväisyys jää epätietoiseksi, on Valio-
879:      kunta katsonut tarpeelliseksi tehdä 4 §:ään sellaisen muu-
880:      toksen että asianomaisen kirkkoherranviraston on toimitet-
881:      tava puheenalainen tiedoksianto.
882:            Vaikka yleensä onkin tavallista että tiedoksianto, joka
883:      lain mukaan on virallisiin lehtiin pantava, niissä julkaistaan
884:      kolme kertaa, on Valiokunta, vähentääkseen tässä pykälässä
885:      säädetystä kuuluttamisesta aiheutuvia menoja, pitänyt
886:      riittävänä että kuulutus julkaistaan vain yhden kerran.
887:      Kustannukset tästä on hakijain tietenkin edeltäkäsin suo-
888:      ritettava kirkkoherranvirastolle. - Pykälään tehdyt lisäyk-
889:      set aiheuttavat myöskin 7 §:n täydentämisen.
890: 6 §.       Kun alioikeuden eräissä tapauksissa saattaa olla vai-
891:      kea tietää tuleeko sen tuomio olemaan lopullinen ja edus-
892:      kuntaesityksen 6 §:ssä määrätty ilmoitus sen vuoksi ehkä
893:      voisi jäädä tekemättä kenenkään siltä olematta laiminlyön-
894:      tiin syypää,on tämän mahdollisuuden välttämiseksi pykälä
895:       uudestaan muodosteltu.
896:           Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot.          9
897: 
898:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty, ehdottaa Valio-
899: kunta kunnioittaen:
900:                      että Eduskunta hyväksyisi ja Keisaril-
901:                lisen Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi
902:                jättäisi seuraavan lakiehdotuksen:
903: 
904: 
905:                           Laki Suomenmaan ulkopuolella soi-
906:                     mittojen avioliittojen pätevyydestä.
907: 
908:                              1 §.
909:       Kun Suomen pappi on tämän maan ulkopuolella
910: aviolii~toon  yhdistänyt Suomen miehen ja Suomen naisen
911: vihkimisellä Suomen lain mukaan, pidettäköön se avioliitto
912: myös tässä maassa pätevästi solmittuna.
913:       Sama olkoon laki, kun Suomen miehen ja Suomen
914: naisen kesken on solmittu avioliitto oikean kirkollisen
915: tai siviiliviranomaisen edessä jossakin muussa maassa
916: niitä muotoja noudattamalla, jotka siellä ovat pätevät.
917: 
918:                              2 §.
919:       Jos toinen tämän maan ulkopuolella avioliiton solmi-
920: neista puolisoista on vieraan valtion alamainen ja toinen
921: Suomen kansalainen, niin olkoon se avioliitto, jollei kumman-
922: kaan puolison kotimaan laki hänen persoonaansa nähden
923: pane estettä avioliiton pysyväisyydelle, pätevä Suomessa,
924: olipa se solmittu niinkuin 1 §:n 1 tai sen 2 momentissa
925: sanotaan.
926:       Kun molemmat puolisot ovat vieraan valtion ala-
927: maisia, olkoon sama laki, jos avioliitto sen maan lain
928: mukaan, missä se solmittiin, tahi puolisojen kotimaan
929: lain mukaan on solmittu päteviä muotoja noudattamalla.
930: Mutta semmoista avioliittoa, joka on solmittu vastoin sitä,
931: mitä Suomen laki säätää suoraan ylenevässä tai alene-
932: vassa sukulaisuudessa tai lankoudessa olevain henkilöiden
933: tahi täysveljien ja täyssisarten sekä velipuolten ja sisar-
934: 10         190S. - · Eduskuntaesitysmiet. N:o 2.
935: puolten välisen avioliiton esteestä tahi jommankumman
936: aviopuolison aikaisemmasta avioliitosta johtuvasta ehdot-
937: tomasta esteestä, älköön kuitenkaan täällä pidettäkö pä-
938: tevänä, vaikka se ei olekaan puolison kotimaan lain vas-
939: tainen.
940:                             3 §.
941: 
942:        Suomen ulkopuolella solmittu avioliitto, jota 1 tai
943: 2 §:n perusteella ei ole pätemättömäksi katsottava, on pyy-
944: dettäessä merkittävä sen seurakunnan kirkonkirjaan tässä
945: maassa, johon aviopuolisot kuuluvat tahi asettuvat. Kun
946: sellaista merkitsemistä pyydetään, on, jos puolisot on yh-
947: teen vihkinyt Suomen pappi, pyyntöön liitettävä vihkimä-
948: todistus, muussa tapauksessa, paitsi todistusta avioliiton
949: solmimisesta, sen ohessa todistus, jonka on antanut sen
950: maan viranomainen, missä avioliittoon mentiin, siitä että
951: tämä on tapahtunut siellä päteviä muotoja noudattamalla.
952: Jos molemmat puolisot ovat vieraan valtion alamaisia,
953: olkoon heidän kotimaansa viranomaisen antama todistus
954: siitä, että avioliitto siellä tunnustetaan, yhtä pätevä.
955:        Venäjän lähetyskunnan tahi konsulin antamalla todis-
956: tuksena näyttäkööt hakijat myöskin että se viranomainen,
957: joka on antanut todistuksen solmitun avioliiton pätevyy-
958: destä, on ollut siihen oikeutettu.
959: 
960:                             4 §.
961:        Jos Suomen ulkopuolella solmittua avioliittoa ei ole
962: edeltäpäin kuulutettu Suomessa, milloin se Suomen lain
963: mukaan olisi ollut kuulutettava, niin on semmoisesta avio-
964: liitosta, sittenkuin se on merkitty kirkonkirjaan, asianomai-
965: sen kirkkoherranviraston toimesta tieto annettava kuulutuk-
966: sella, joka on hakijain kustannuksella painettava virallisiin
967: sanomalehtiin, ja jossa ilmoitetaan kummankin puolison
968: ristimä- ja sukunimet, sääty tahi ammatti ja ikä, se paikka-
969: kunta, missä avioliitto solmittiin, sekä se seurakunta, jonka
970: kirkonkirjaan se on merkitty. Jos puolisoilla tahi toisella
971:           Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot.        11
972: 
973: heistä ennen avioliittoon menemistään oli kotipaikka tässä
974: maassa, niin mainittakoon kuulutuksessa sekin paikkakunta
975: ja pitäköön kirkkoherranvirasto virkateitse huolta siitä että
976: kuulutus siellä on asianomaisen siviiliviranomaisen toimesta
977: julkipantuna neljätoista päivää.
978:       Jos joku tahtoo tehdä estemuistutuksen avioliittoa
979: vastaan, ottakoon haasteen sille, jota vastaan estekanteen
980: nostaa, kolmen kuukauden kuluessa siitä kuin kuulutus on
981: julaistu sanomalehdissä ja julkipanoaika päättynyt. Pan-
982: koon myöskin takauksen kustannuksista ja vahingosta,
983: niinkuin aviokuulutuksen estämisestä on sanottu. Jos jo-
984: takin tästä laiminlyödään, taikka jos estekannetta ei ajeta
985: perille, olkoon kannevalta rauennut.
986: 
987:                             5 §.
988:       Sen estämättä, mitä 4 §:ssä säädetään, saapi ulko-
989: maalla solmitun avioliiton pätevyydestä nostaa kanteen
990: puoliso taikka virallinen syyttäjä, milloin se on hänen
991: asiansa.
992:                           6 §.
993:       Jos jokin avioliitto on oikeuden tuomiolla julistettu
994: pätemättömäksi tai peräytettäväksi tai jos sellainen tuomio
995: on kumottu, on tuomioistuimen siitä yhden kuukauden
996: kuluessa sen perästä annettava tieto asianomaiselle papis-
997: tolle ja on se tieto kirkonkirjaan merkittävä.
998: 
999:                             7 §.
1000:       Se mitä edellä on sanottu kirkonkirjasta ja papistosta,
1001: sovellettakoon muunkin tässä maassa asianmukaisesti perus-
1002: rustetun kristillisen kirkkoyhdyskunnan kuin evankelis-
1003: luterilaisen kirkon jäsenten luetteloon ja yhdyskunnan
1004: esimieheen sekä myöskin siviilirekisteriin ja sen pitäjään,
1005: kun semmoista rekisteriä erityis~n säännöksen perusteella
1006: on pidettävä sellaisista henkilöistä, jotka eivät kuulu mi-
1007: hinkään tähän maahan laillisesti perustettuun kirkkoyhdys-
1008: kuntaan.
1009: 12         1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o Z.
1010:                             8 §.
1011:       Tämän lain määräyksiä ei ole sovellettava niihin
1012: avioliittoihin, joissa jompikumpi puoliso on kreikkalais-
1013: katolisen uskonopin tunnustaja.
1014: 
1015: 
1016: 
1017: 
1018:       Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheen-
1019: johtaja Söderholm sekä jäsenet Gripenberg, Heikkilä,
1020: Heiskanen, Huotari, K. Hämäläinen, Johansson, Kannisto,
1021: Käpy, M. S. Laine, Luoma, Myllylä, Sipilä, J. Suoma-
1022: lainen, Tulikoura ja vapaaherra E. S. Yrjö-Koskinen sekä
1023: varajäsenet Hagman, Mäkelin ja Ylikorpi.
1024:       Helsingissä 24 p:nä maaliskuuta 1908.
1025:                          Vastalauseita.
1026:                                1.
1027: 
1028:       Kun en ole voinut yhtyä valiokunnan enemmistön
1029: mielipiteisiin esillä olevassa asiassa, pyydän täten saada
1030: esiintuoda eriävän kantani siinä.
1031:       Vaikka kysymys ulkomailla solmittujen avioliittojen
1032: pätevyydestä varmaan olisi saanut monipuolisemman va-
1033: laistuksen ja soveliaimmin tullut ratkaistuksi arvattavasti
1034: piakkoin eduskunnalle jätettävien siviiliavioliitto-ja siviili-
1035: registori-kysymysten yhteydessä, ei allekirjoittanut suin-
1036: kaan silti tahdo kieltää, ettei esillä olevassa esityksessä eh-
1037: dotetut osittais8t toimenpiteet puutteellisen avio-lainsää-
1038: däntömme alalla ansaitseisi kannatusta. Ikävää on vain
1039: se, että puheenaolevaakin ehdotusta vaivaa mielestäni sa-
1040: mat haitat, mitkä tavallisesti ovat kaikille osittaisille uudis-
1041: tuksille ominaiset: ne korjaavat yhden puolen asiasta,
1042: mutta saattavat samalla toisen puolen siitä mieltei entis-
1043: tänsä sekavammalle kannalle.
1044:       Esillä oleva esitysehdotus sisältää ensinnä säännötte-
1045: lyn siitä, millä edellytyksillä ja missä tapauksissa Suomen-
1046: maan ulkopuolella solmittu avioliitto on juridisesti päte-
1047: väksi julistettava; sitten määrittelyt siitä, miten moinen
1048: avioliitto on, niin sanoakseni, muodollisestikin laillistu-
1049: tettava.
1050:       Kun kaikki ne määräykset joiden kautta nyt kyseessä
1051: oleva epäkohta voitaisiin korjata s. o. ulkomailla solmitut
1052: avioliitot ja niistä johtuvat suku- ja perimys-oikeudellisct
1053: suhteet laillistuttaa, löytyvät esitysehdotuksen 1 ja 2 §:ssä,
1054: 14          1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o Z.
1055: 
1056: ei niitä vastaan liene mitään muistutettavaa. Sitä arve-
1057: luttavammilta tuntuvat allekirjoittaneen mielestä määräyk-
1058: set pykälissä 3 ja 4. Jos ensin mainitulle pykälälle olisi
1059: annettu ehdottomasti velvoittava muoto ja siten muodos-
1060: tetun määräyksen laiminlyömisestä säädetty vastaava koh-
1061: tuullinen rangaistus, olisi sanottu pykälä täydentävänä
1062: lisäyksenä organisesti liittynyt edellisiin pykäliin. Mutta
1063: niin muodostettuna kuin pykälä nyt ehdotuksessa esiintyy,
1064: jää siinä löytyvä määräys ilmeisesti hakijain vapaaehtoisen
1065: pyynnön varaan. Jos hakijat suvaitsevat jättää tällaisen
1066: pyynnön tekemättä, raukeaa ymmärrettävästi niinhyvin
1067: 3 pykälässä säädetty merkintä, kuin 4 pykälässä määrätty
1068: kuuluttamis- ja julkipanomenettelykin sillensä. Jättämällä
1069: näin sattuman varaan juuri sen menettelyn, jonka kautta
1070: kumminkin puheena olevat avioliitot olivat aijotut muodol-
1071: lisestikin laillistutettaviksi, käy se hyöty, jonka nämät py-
1072: kälät tuottavat, sangen epämääräiseksi ja varsin monessa
1073: tapauksessa jäävät siten, uudesta laista huolimatta, amerika-
1074: avioliittojen siviilioikeudellisetkin seuraukset yhtä seka-
1075: valle kannalle kuin ennenkin.
1076:        Mutta se sekasorto jonka esitysehdotus tuottaisi kir-
1077: kollisella alalla on mielestäni vieläkin suurempi. Periaat-
1078: teellisesti on valtio evankelis-luterilaiselle seurakunnalle
1079:  myöntänyt täyden vapauden järjestää olosuhteensa ja hoi-
1080:  taa seurakunnalliset asiansa oman harkintansa mukaan.
1081:  Tämän nojalla onkin voimassa olevassa kirkkolaissa m. m.
1082:  säädetty, että ne jotka tahtovat mennä avioliittoon tois-
1083:  tensa kanssa, ovat vihkimisellä yhdistettävät ja että, ennen-
1084:  kuin vihkiminen tapahtuu, avioliittosopimus on kirkossa
1085: kuulutettava. Tästä huolimatta annetaan kuitenkin, kuten
1086:  tunnettu, tuon tuostakin hallinnollisia määräyksiä, joilla
1087:  kirkolliset viranomaiset veivoitetaan kirkonkirjoihin mer-
1088:  kitsemään sellaisetkin avioliitot, joita ei ole edeltäpäin kuu-
1089:  lutettu tai muuten tulleet vihkimisellä päätetyksi. Että
1090:  näillä määräyksillä ilmeisesti sorretaan kirkon uskonnollis-
1091:  siveellistä vakaumusta ja sen sisäistä itsenäisyyttä, ei liene
1092:  kiellettävissä. Mutta mitä nyt on säädetty verraten har-
1093:           Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot.          15
1094: 
1095: vinaisten poikkeustapansten varalta, saisi periaatteellisesti
1096: paljoa pitemmälle ulottuvan lisän, jos esillä oleva esitys-
1097: ehdotus hyväksyttäisiin. V elvoittamalla nimittäin evanke-
1098: lis-luterilaisten seurakuntien papit kirkonkirjoihin merkit-
1099: semään myöskin kaikki siviiliviranomaisenkin edessä sol-
1100: mitut avioliitot, pakoitettaisiin tavallaan kirkkokin laillis-
1101: tuttamaan siviiliavioliitot, vaikka se, toistaiseksi, omiin
1102: jäseniinsä nähden ei niitä tunnusta.
1103:        Pitäen kylläkin tarpeellisena että ulkomailla sillä
1104: tavalla solmitut avioliitot kuin esillä olevan lakiehdotuk-
1105: sen 1 ja 2 §:ssä mainitaan, tulevat - suku- ja perimys-
1106: oikeudellisten suhteitten järjestämistä varten - päteviksi
1107: julistetuiksi, olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä asia hy-
1108: vällä tahdolla voitaisiin järjestää loukkaamatta kirkon itse-
1109: näisyyttä ja sen avioliittokäsitettä. Ja se tapahtuisi näppä-
1110: rimmin niin: että ulkomailla solmitut, päteviksi katsotta-
1111: vat avioliitot merkittäisiin sen seurakunnan henkikirjaan,
1112: johon aviopuolisot kuuluvat tahi asettuvat asumaan; että
1113: määräykset henkikirjan pidosta sen varalta hiukan laajen-
1114:  nettaisiin ja nykyiset henkikirjakaavat varustettaisiin lisä-
1115: sarekkeilla sekä että ne tiedonantotoimenpiteet, jotka esi-
1116: tysehdotuksen 4 §:ssä nyt on pantu kirkkoherranviraston
1117:  velvollisuudeksi uskottaisiin henkikirjureille, joille semmoi-
1118: nen toiminta muutenkin sopisi paremmin kuin papille.
1119:  Jotta ei kuitenkaan asianomaiset kirkkoherrat joutuisi an-
1120:  tamaan esteettömyyden todistuksia ja kuulutusta semmoi-
1121:  sille henkilöille, jotka ulkomailla ovat menneet avioliittoon,
1122: tulisi henkikirjurin muun viimeksimainitussa pykälässä
1123:  säädettävän toimintansa ohella tehdä ilmoitus henkikirjaan
1124:  merkitystä avioliitosta myöskin kirkkoherranvirastolle siinä
1125:  tai niissä seurakunnissa missä aviopuolisot ovat kirkon-
1126:  kirjoissa. Sitä vastoin ja kun voimassa olevat asetukset
1127:  monihin muihin tärkeäluontoisiin asioihin nähden edellyt-
1128:  tävät että tiedonannot ja kuulutukset, jotka julkaistaan
1129:  virallisissa sanomalehdissä, tulevat asianomaisten tietoon,
1130:  saisi mielestäni viimeksimainitussa 4 §:ssä säädetty julki-
1131:  pano raueta. Muuten tulisivat minun ehdotukseni mukaan
1132: 16         1908. -- Eduskuntaesitysmiet. N:o Z.
1133: pykälät 3-8, parilla pienemmällä muutoksella, lauseasul-
1134: taan jäämään samallaisiksi kuin ne ovat esillä olevassa
1135: esitysehdotuksessa.
1136:       Ainoa uusi pykälä allekirjoittaneen ehdotuksen mu-
1137: kaan sisältäisi rangaistusmäärän 3 §:ssä säädetyn velvolli-
1138: suuden laiminlyömisestä.
1139:       Sen nojalla mitä minulla on ollut kunnia ylempänä
1140: esiintuoda, saan täten kunnioittaen ehdottaa, että puheena-
1141: olevalle eduskunta-esitykselle annettaisiin seuraava muo-
1142: dostus:
1143: 
1144: 
1145:                         Laki Suomenmaan ulkopuolella sol-
1146:                    mittujen avioliittojen pätevyydestä.
1147:                            1 §.
1148:          Valiokunnan ehdotuksessa.
1149: 
1150:                            2 §.
1151:          Valiokunnan ehdotuksessa.
1152: 
1153:                            3 §.
1154:      Milloin senlainen, päteväksi katsottava avioliitto on
1155: solmittu kuin 1 ja 2 ~:ssä mainitaan, on se aviokumppa-
1156: lien toimenpiteestä merkittävä sen kunnan henkikirjaan,
1157: johon j. n. e. = Valiokunnan ehdotuksessa.
1158: 
1159:                            4 §.
1160:       Jos Suomen ulkopuolella solmittua avioliittoa ei ole
1161: edeltäpäin kuulutettu Suomessa, kun se Suomen lain mu-
1162: kaan olisi ollut kuulutettava, on semmoisesta avioliitosta,
1163: sittekun se on henkikirjaan merkitty, asianomaisen henki-
1164: kirjurin toimesta ilmoitus tehtävä kirkkoherranvirastolla
1165: siinä tai niissä seurakunnissa, missä aviokumppalit ovat
1166: kirkonkirjoissa, kuin myös tieto annettava virallisissa sa-
1167: nomalehdissä julaistavalla kuulutuksella, jossa mainittakoon
1168:           Suomen ulkopuolella solmitut avioliitot.        17
1169: 
1170: puolisojen nimet, sääty tai ammatti ja ikä, se paikkakunta,
1171: missä avioliitto solmittiin, sekä se kunta, jonka henkikir·
1172: jaan se on merkitty.
1173:      2:nen mom. = Valiokunnan ehdotuksessa.
1174: 
1175: 
1176:                             5 §.
1177: 
1178:          Valiokunnan ehdotuksessa.
1179: 
1180: 
1181:                             6 §.
1182: 
1183:      Jos jokin avioliitto on oikeuden tuomiolla julistettu
1184: pätemättömäksi tai peräytettäväksi tai senlainen tuomio
1185: on kumottu, on ilmoitus siitä, tarpeellista merkintää var-
1186: ten, kuukauden kuluessa sen perästä toimitettava niinhy-
1187: vin asianomaiselle henkikirjurille kuin papistolle.
1188: 
1189: 
1190:                             7 §.
1191: 
1192:       Se mitä edellä on sanottu kirkkoherranvirastosta tai
1193: papistosta sovellettakoon muunkin tässä maassa asianmu-
1194: kaisesti perustetun kristillisen kirkkoyhdyskunnan esi-
1195: mieheen.
1196: 
1197:                             8 §.
1198: 
1199:      Puolisot, joilla kummallakin tahi joista toisella ennen
1200: ulkomailla avioliittoon menemistään oli kotipaikka Suo-
1201: messa, ja jotka eivät yön ja vuoden kuluessa tänne muut-
1202: tamisensa jälkeen ole avioliittonsa pätevöittämisestä ja
1203: kuuluttamisesta huolta pitäneet kuten tämä laki säätää,
1204: vetäkööt sakkoa 50 markkaa, ja on sakkopäätös, asian-
1205: omaisen tuomioistuimen toimesta, asianosaisten kustan-
1206: nuksella kolmasti julkaistava virallisissa lehdissä.
1207: 18         1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N: z.
1208: 
1209:                            9 §.
1210: 
1211:         Valiokunnan ehdotuksen 8 §.
1212: 
1213:      Helsingissä, 24 p. maalisk. 1908.
1214: 
1215:                         A. Luoma.
1216:      Tähän yhtyy:
1217:                                          Fr. W. Sipilä.
1218: 
1219: 
1220:      Samoin, paitsi mitä tulee 1 §:ään.
1221: 
1222:                                   E. S. Yrjö-Koskinen.
1223:                             II.
1224:       Sukulaisuus- ja lankoussuhteet, jotka ovat avioliiton
1225: esteenä, ovat eri maissa erilaiset. Niinkuin V ahokunnan
1226: mietinnön perusteluistakin selviää ei puheenalaisen laki-
1227: ehdotuksen tarkoitus ole tehdä Suomen miehelle ja Suo-
1228: men naiselle, jotka Suomen lain mukaan ovat estetyt me-
1229: nemästä avioliittoon keskenään, mahdolliseksi vieraassa
1230: maassa mennä naimisiin toistensa kanssa. Mutta siinä
1231: muodossa, minkä Valiokunta on antanut lakiehdotuksen
1232: 1 §:lle, ei tässä lainkohdassa, enempää kuin muuallakaan
1233: lakiehdotuksessa sitä kielletä. Päinvastoin saa lakiehdo-
1234: tuksesta sen käsityksen että, kunhan vaan avioliitto Suo-
1235: men miehen ja Suomen naisen välillä on ulkomaalla sol-
1236: mittu joko Suomen papin välityksellä vihkimisellä Suomen
1237: lain mukaan tahi oikean kirkollisen tahi siviiliviranomai-
1238: sen edessä vieraassa maassa, siellä päteviä muotoja nou-
1239: dattamalla, niin avioliitto on Suomessakin pätevä, vaik-
1240: kapa aviopuolisot Suomen lain mukaan olisivat esteelliset
1241: menemään keskenään naimisiin.
1242:       Tämän johdosta ehdotan että lakiehdotusta viittaa-
1243: maani suuntaan selvennettäisiin ja
1244:                   että sen 1 § hyväksyttäisiin näin kuu-
1245:              luvana:
1246:                            1 §.
1247: 
1248:       Kun Suomen pappi on tämän maan ulkopuolella
1249: avioliittoon vihkinyt Suomen miehen ja Suomen naisen,
1250: joiden Suomen lain mukaan on lupa keskenään mennä
1251: 20             1908. -       Eduskuntaesitysmiet. N:o Z.
1252: avioliittoon, olkoon se avioliitto yhtä pätevä, kuin jos se
1253: olisi tässä maassa vihkimällä solmittu.
1254:       Sama olkoon laki, jos sellaisen Suomen miehen ja
1255: Suomen naisen kesken, kuin 1 momentissa sanotaan, on
1256: solmittu avioliitto oikean kirkollisen tai siviiliviranomaisen
1257: edessä jossakin muussa maassa niitä muotoja noudatta-
1258: malla, jotka siellä ovat pätevät.
1259:      \
1260:      Helsingissä 24 p:nä maaliskuuta 1908.
1261: 
1262:                                   Aleksi Käpy.
1263: 
1264:      Tiihän yhtyy:
1265:                                                  E. S. Yrjö-Koskinen.
1266: 
1267: 
1268: 
1269: 
1270:          HelRinki 1908, Suomalaisen Kirjall. St_-nu·an Kirjapainon Osakeyhtiö,
1271:          1908. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
1272: 
1273: 
1274: 
1275: 
1276:                Lakivaliokunnan mietintö N:o 1
1277:            naisen naima]Jan korottamista koskevan
1278:            eduskuntaesityksen ja anomusehdotuksen
1279:            johdosta.
1280: 
1281:      Eduskunta on Lakivaliokuntaan valmisteltaviksi lä·
1282: hettänyt edustaja Ala-Kuljun y. m. eduskuntaesityksen
1283: N :o 14 Naimiskaaren I luvun 6 § :n muuttamis~sta toisin
1284: kuuluvaksi sekä edustaja Hagmanin y. m. anomusehdo-
1285: tuksen N :o 20 naisen naimaijän korottamisesta.
1286: 
1287: 
1288: 
1289:       Kun avioliitto on se pohja, jolle yhteiskunta perus-
1290: tuu, on selvää että yhteiskuntaedun kannalta voidaan avio-
1291: liittoon aikovilta vaatia riittävät takeet siitä että he kyke-
1292: nevät kantamaan ne velvollisuudet, joihin he avioliittonsa
1293: kautta sitoutuvat. Tähän kuuluu ensi sijassa että avioitu-
1294: vat kumpikin ovat saavuttaneet sen ruumiillisen ja henki-
1295: sen kehityksen kuin tarkoitustaan vastaava avioliitto edel-
1296: lyttää. Voimassa olevan lainsäädännön, I 734 vuoden lain
1297: Naimiskaaren I luvun 6 § :n mukaan, on nainen oikeu-
1298: tettu menemään naimisiin jo I 5 vuoden ijässä. Että
1299: naisen naimaikä siihen aikaan, jolloin mainittu laki sää-
1300: dettiin, katsottiin voitavan määrätä siksi alhaiseksi, joh-
1301: tui epäilemättä siitä käsityksestä, mikä silloin vallitsi nai-
1302: sen kasvatuksesta ja asemasta kodissa, sekä tietenkin
1303: myös senaikuisen lääketieteen kannasta. Ilmeistä tätä
1304: nykyä kumminkin on ettei kansassamme nainen, harvoja
1305:       Lakivaliokunnan mietintö N:o 1.
1306: 2        1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
1307: 
1308: poikkeuksia mahdollisesti lukuunottamatta, vielä suna
1309: ijässä ole ruumiinsakaan puolesta sovelias äitiyden rasi-
1310: tusta kestämään. Hän ei ainoastaan itse siitä terveydel-
1311: tään kärsi, vaan sen lisäksi puuttuu, sen mukaan kuin
1312: kokemus osottaa, hänen niin aikaisella ijällä synnyttämäi-
1313: tään lapselta se elämänvoima ja terveys, joka on tarpeen
1314: yhteiskunnalle hyödyllisen sukupolven muodostumiseen.
1315: Luonnontilasta kohonneessa sivistyskansassa, jonka yksi-
1316: tyisille jäsenille yhteiskuntaolojen käytyä yhä moninaisem-
1317: miksi asetetaan mitä erilaatuisimpia tehtäviä, on sen ohes--
1318: sa, ainakin pohjoismaissa, se henkisen kypsymättömyyden
1319: tila, jossa 15 vuotias nainen yleensä on, siksi suuri että
1320: yhteiskunnan pitäisi olla mahdoton sallia hänen, mene-
1321: mällä avioliittoon, ottaa vastuulleen uuden sukupolven
1322: kasvattaminen.
1323:        Naisen naimaijän korottamisen tarpeellisuutta onkin
1324:  asiantuntevalta lääkärintaholta meillä usein esiintuotu.
1325:  Myöskin ulkomailla ovat eteviksi tunnustetut tiedemiehet
1326:  mielipiteenään lausuneet, että Europan kansoissa naisen
1327:  naimaikä, joka yleensä vaihtelee 14 ja 16 vuoden välillä,
1328:  olisi terveydellisistä syistä korotettava. Ruotsissa, jonka
1329:  olot monissa kohdin ovat samankaltaiset kuin meidän
1330:  maassamme, onkin vuonna 1892 naisen naimaikä koro-
1331:  tettu 15 vuodesta I 7 vuoteen, jota korotusta muun muassa
1332:  maan lääkintöhallitus oli siltä vaaditussa lausunnossa puol-
1333:  tanut. Sen jälkeen on kuitenkin Ruotsissa yhä yksimieli-
1334:  semmin vaadittu naisen naimaijän korottamista sitäkin
1335:  ylemmäksi ja ainakin 18 vuoteen. Niinikään on meillä
1336:  valtiopäivillä vuosina 1894, 1897, 1900 ja 1904-1905,
1337:  paitsi muita, eräs maamme lääkäreistä ehdottanut saman-
1338:  laista korotusta, mutta kun tehtyjä ehdotuksia ei ole ennä-
1339:  tetty käsitellä, on asia aina rauennut.
1340:        Ylempänä esitetyistä syistä on Valiokunta yksimieli-
1341:  sesti kannattanut vaatimusta naisen alimman sallitun nai-
1342:  maijän korottamisesta. Kun asia meillä jo on julkisuu-
1343:  dessa ollut selvittelyjen esineenä ja sen oikeutus syvälti
1344:   juurtunut yleiseen tajuntaan, on Valiokunta sen ohessa
1345:             Naisen naimaijän korottaminen.
1346: 
1347: pitänyt seikkaperäisemmän selvityksen hankkimisen snta
1348: tarpeettomana sekä katsonut että anomuksen tekeminen
1349: asiasta samasta syystä saisi raueta.
1350:       Eduskuntaesitykseen sisältyvää lakiehdotusta tarkas·
1351: tettaessa on Valiokunnassa huomautettu että, kun avio-
1352: liitot, joissa vaimo on ollut alle 18 vuoden, eivät
1353: ole olleet aivan lukuisat - esim. vuosina 1901-1905
1354:  on solmittu keskimäärin 591 seHaista avioliittoa vuo-
1355: dessa, tehden 3, 26 prosenttia kaikista solmituista - ,
1356: ei olisi syytä pelätä että, jos sanottu ikävuosi mää-
1357: rättäisiin alimmaksi sallituksi,. lain ulkopuolella synty-
1358: neet suhteet sen johdosta lisääntyisivät. Tämän todistuk-
1359: seksi on myöskin viitattu siihen tosiasiaan, että suhteelli-
1360: sesti suurin osa aviottomain lasten äitejä on tavattavissa
1361: 20 vuotta vanhemmista naisista. Kun ainakaan tuntuvam-
1362: paa haittaa niin muodoin ei näy olevan odotettavissa,
1363: joskin naisen alin naimaikä ulotettaisiin aina 18 vuoteen,
1364: on Valiokunta katsonut voivansa puoltaa sellaista koro-
1365: tusta. Siinä ijässä onkin nainen tavallisesti jo saavutta-
1366: nut sen henkisen ja ruumiillisen kehityksen että hän hai-
1367: tatta itselleen ja yhteiskunnalle saattaa mennä avioliittoon.
1368: Poikkeustapauksia varten on tietenkin sen ohessa syytä
1369: edelleen säilyttää naiselle mahdollisuus erivapautustietä
1370: hankitun luvan nojalla aikaisemmallakin ijällä mennä
1371: natmtstm.
1372:        Sen nojalla mitä edellä on esitetty saa Valiokunta
1373: kunnioittaen ehdottaa:
1374:                  että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
1375:            Majesteetin armollisesti vahvistettavaksi jät-
1376:            täisi seura{lvan lakiehdotuksm:
1377: 
1378:                 Laki Naimiskaaren 1 luvun 6 §:n muut-
1379:             tamisesta toisin kuuluvaksi.
1380:     Täten säädetään että Nairuiskaaren 1 luvun 6 § on
1381: muutettava seuraavalla tavalla toisin kuuluvaksi :
1382: 4       1908. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
1383: 
1384:      Avioliittoon ei saa mennä mies ennenkuin on yksi-
1385: kolmatta eikä nainen ennenkuin on kahdeksantoista vuot-
1386: ta täyttänyt, jollei Keisari ja Suuriruhtinas katso koh-
1387: tuulliseksi antaa siihen lupaa.
1388: 
1389: 
1390: 
1391:      Tämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina pu-
1392: heenjohtaja Söderholm sekä jäsenet Gripenberg, Heikki-
1393: lä, Heiskanen, Huotari, K. Hämäläinen, Johansson, Kan-
1394: nisto, Käpy, M. S. Laine, Luoma, Myllylä, Sipilä, J. Suo-
1395: malainen, Tulikoura, vapaaherra E. S. Yrjö-Koskinen se-
1396: kä varajäsenet Hagman, Helkiö, Mäkelin ja Ripatti.
1397: 
1398:     Helsingissä 13 p :nä maaliskuuta 1908.
1399: 
1400: 
1401: 
1402: 
1403:          Helsinki 1908.   Vihtori Kososen kirjapaino.
1404:      1908. -- S. V. M. - Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
1405: 
1406: 
1407: 
1408: 
1409:                     Suuren valiokunnan mietintö n:o 4
1410:                naisen naimaiän korottamista koskevan edus-
1411:                kuntaesityksen ja anomusehdotuksen johdosta.
1412:          Sittenkuin Eduskunta on Suureen valiokuntaan· lähet-
1413:  tänyt Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 1 olevan ehdotuksen
1414:  laiksi Nairuiskaaren 1 luvun 6 §:n muuttamisesta toisin kuu-
1415:  luvaksi, saa Suuri valiokunta asiaa käsiteltyänsä mainittuun
1416:  lakiehdotukseen nähden puolestaan lausua seuraavaa:
1417:          Vaikka Suuri valiokunta, yleensä yhtyen niihin syihin,
1418:  joita Lakivaliokunnan vastamainitussa mietinnössä on esi-
1419:  tetty, on pitänyt tärkeänä että naisen naimaikää on ryh-
1420:   dyttävä korottamaan, ei Valiokunta kuitenkaan ole katsonut
1421:   voivansa yhtyä Lakivaliokunnan ehdotukseen siitä, että tämä
1422:   ikä olisi korotettava 18 vuoteen. Suuren valiokunnan pää-
1423:   tökseen tässä asiassa on ennen kaikkea ollut vaikuttamassa
1424:   se tilaston osoittama tosiseikka, että maaseudulla, etenkin
1425:   muutamin paikoin, verrattain suuri prosentti kaikista nai-
1426:   misiin menevistä naisista ei ole tullut 18 vuoden ikään.
1427:   Niinpä esim. 1905 vuoden tilaston mukaan Viipurin läänissä
1428:   4,4o o;o kaikista siinä läänissä naimisiin menneistä naisista
1429:   oli alle 18 vuoden vanhoja (yli 17 mutta alle 18 vuotisia oli
1430:   S,as Ofo), ja Vaasan läänissä oli vastaava luku 3,ot% (17
1431: - -18 vuotisia 2,9a Ofo), jotavastoin muissa lääneissä vastaavat
1432:   prosenttiluvut olivat tuntuvasti pienemmät. Tämä seikka on
1433:   omiansa todistamaan oikeaksi sen Suuressa valiokunnassa
1434:   vallalla olevan mielipiteen, että jos tässä puheenaoleva muu-
1435:   tos ulotettaisiin niin pitkälle kuin Lakivaliokunta on ehdot-
1436:    tanut, tultaisiin päätökseen, joka sotisi monella paikka-
1437:    kunnalla juurtunutta kansantapaa vastaan. Valiokunnan
1438: 2    1908. - S. V. M. -      Eduskuntaesitysmiet. N:o 3.
1439: mielipiteen mukaan ei tätä seikkaa saa jättää huomioon
1440: ottamatta, koska siitä voisi johtua arveluttavia siveellisiä
1441: vaaroja kansan katsantotavan mukaan naimaikään joutu-
1442: neille naisille, jotka eivät vielä ole tulleet 18 vuoden ikään,
1443: samaten kuin se voisi aikaansaada lain halveksumista ja
1444: siten järkyttää niitä perusteita, joille lainalaisen yhteiskunta-
1445: järjestyksen tulee olla rakennettu. Mutta kun toiselta puo-
1446: len tilaston mukaan ne avioliitot, jotka päätetään naisen
1447: ollessa alle 17 ikävuoden, ovat verrattain harvalukuisia
1448: - kaikista naimisiin menneistä naisista oli esim. vuonna
1449: 1905 ainoastaan O,Go 0 / 0 17 vuotta nuorempia ---, ja näitä
1450: tapauksia siis voidaan pitää poikkeuksina, on Suuri valio-
1451: kunta pitänyt oikeudenmukaisena ehdottaa, että naisen nai-
1452: maikä määrättäisiin 17 vuodeksi.
1453:       Suuressa valiokunnassa on sitä paitsi ehdotettu, että
1454: myöskin miesten naimaikää koskeva osa esillä olevaa lain-
1455: kohtaa muutettaisiin, koska on arveltu, että jos Naimis-
1456: kaaren I luvuu 6 § hyväksytään ja vahvistetaan noudatet-
1457: tavaksi sille nyt ehdotetussa muodossa, ne määräykset,
1458: joiden nojalla tähän saakka Lapinmaan yhteisen kansan
1459: miehet sekä yleensä yhteiseen kansaan kuuluvat nuoru-
1460: kaiset jo ennen 21 vuoden ikään tulemistaan ovat saaneet
1461: mennä naimisiin, samalla olisivat katsottavat kumotuiksi.
1462: Suuri valiokunta on kuitenkin, samalla kun se on hylän-
1463: nyt mainitut ehdotukset, pitänyt itsestään selvänä ja ylei-
1464: sesti noudatetun laintulkinnan mukaisena, että kun nyt eh-·
1465: dotettu muutos koskee ainoastaan naisen naimaiän korotta-
1466: mista, jättäen määräyksen miehen naimaiästä entiselleen,
1467: niin ovat myöskin Kuninkaalliset asetukset 18 päivä maalis-
1468: kuuta 1748 ja 8 päivä joulukuuta 1756 yhteiseen kansaan
1469: kuuluvain nuorukaisten oikeudesta eräissä tapauksissa mennä
1470: naimisiin tultuaan 18 vuoden ikään sekä Kuninkaallinen
1471: kirje 15 päivältä helmikuuta 1745 Lapinmaan yhteisen kan-
1472: san miesten naimaiästä ovat edelleen voimassa.
1473:       Edellä esitetyillä syillä Suuri valiokunta saa kunnioit-
1474: taen ehdottaa
1475:               Naisen naimaiän korottaminen.               3
1476: 
1477:                   että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli-
1478:              sen Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi pu-
1479:              heenaolevan lakiehdotuksen näin kuuluvana:
1480: 
1481: 
1482:   Laki Naimiskaaren 1 luvun 6 §:n muuttamisesta toisin
1483:                       kuuluvaksi.
1484:     Täten säädetään että Naimiskaaren 1 luvun 6 § on
1485: muutettava seuraavalla tavalla toisin kuuluvaksi:
1486:       A viollittoon ei saa mennä mies ennenkuin on yksikol-
1487: matta eikä nainen ennenkuin on seitsemäntoista vuotta täyt-
1488: tänyt, jollei Keisari ja Suuriruhtinas katso kohtuulliseksi
1489: antaa siihen lupaa.
1490: 
1491: 
1492:      Helsingissä, 28 päivänä maaliskuuta 1908.
1493: Helsinki 1908, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö.
1494:   1908. - Edusk. lakiehd.- Edusk.esitysmiet. N:o 3.
1495: 
1496: 
1497: 
1498: 
1499:                Suomen Eduskunnan erään edus-
1500:           kuntaesityksen johdosta päättämä alamai-
1501:           nen ehdotus laiksi Naimiskaaren 1 luvun
1502:           6 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
1503: 
1504: 
1505: 
1506: 
1507:    Suurivaltaisin, Armollisin Keisari
1508:             ja Suuriruhtinas!
1509: 
1510: 
1511: 
1512: 
1513:      Eduskunnalle on näillä valtiopäivillä annettu naisen
1514: naimaiän korottamista koskeva eduskuntaesitys.
1515:      Kun avioliitto on se pohja, jolle yhteiskunta perus-
1516: 
1517: 
1518: 
1519: 
1520:                                              1
1521: 2   t 908.- Edusk.lakiehd.- Edusk.esitysm let. N:o 3.
1522: tuu, on selvää, että yhteiskunnan edun kannalta voidaan avio-
1523: liittoon aikovilta vaatia riittävät takeet siitä, että he kyke-
1524: nevät kantamaan ne velvollisuudet, joihin he avioliittonsa
1525: kautta sitoutuvat. Näihin kuuluu ensi sijassa että avioi-
1526: tuvat lwmpikin ovat saavuttaneet sen ruumiillisen ja hen-
1527: kisen kehityksen, minkä avioliitto edellyttää. Voimassa-
1528: olevan lainsäädännön, 1734 vuoden lain Naimiskaaren 1
1529: luvun 6 §:n, mukaan on nainen oikeutettu menemään
1530: naimisiin jo 15 vuoden iässä. Että naisen naimaikä siihen
1531: aikaan, jolloin mainittu laki säädettiin, katsottiin 'voitavan
1532: määrätä siksi alhaiseksi, johtui epäilemättä siitä käsityk-
1533: sestä, mikä silloin vallitsi naisen kasvatuksesta ja ase-
1534: masta kodissa, sekä todennäköisesti myös senaikuisen
1535: lääketieteen kannasta. Ilmeistä kumminkin on, ettei
1536: Suomessa nainen, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta,
1537: vielä siinä iässä ole ruumiinsakaan puolesta sovelias
1538: äitiyden rasitusta kestämään. Sen lisäksi puuttuu, niinkuin
1539: kokemus osottaa, hänen niin aikaisella iällä synnyttämäitään
1540: lapselta se elämänvoima ja terveys, joka on tarpeen yhteis-
1541: kunnalle hyödyllisen sukupolven muodostumiseen. Sitä
1542: paitsi on 15-vuotias nainen yleensä henkisesti niin kehit-
1543: tymätön, ettei hänen, yhteiskuntaolojen käytyä yhä moni-
1544: naisemmiksi, voida sallia ottaa vastuulleen uuden suku-
1545: polven kasvattamista.
1546:        Naisen naimaiän korottamisesta on tosin arveltu voi-
1547: van koitua siveellisiä vaaroja, mutta kun tilaston mukaan
1548: ne avioliitot, jotka päätetään naisen ollessa alle 17 ikävuoden,
1549: ovat verrattain harvalukuisia - kaikista Suomessa naimi-
1550: siin menneistä naisista oli esimerkiksi vuonna 1905 ainoas-
1551: taan O,oo prosenttia tätä ikävuotta nuorempia - ja näitä
1552: tapåuksia siis voidaan pitää poikkeuksina, ei Eduskunta ole
1553: katsonut olevan syytä pelätä, että jos naisen naimaikä korote-
1554: taan 17 vuodeksi, lain ulkopuolella olevat suhteet eri
1555: sukupuolien kesken sen johdosta lisääntyisivät tahi että
1556: siitä olisi tuntuvampaa haittaa odotettavissa. Eduskunta
1557: on siis puolestaan hyväl{synyt tätä tarkoittavan lainsää-
1558: 
1559: 
1560: 
1561: 
1562:            '
1563:             Naisen nalmalän korottaminen.                 3
1564: 
1565: däntötoimenpiteen. Poikkeustapauksia varten on kuitenkin
1566: edelleen säilytettävä mahdollisuus erivapautustietä hankitun
1567: luvan nojalla aikaisemmallakin iällä mennä naimisiin.
1568:       Sen nojalla mitä edellä on esitetty saa Eduskunta
1569: alamaisesti ilmoittaa:
1570: 
1571:                  että Eduskunta on päättttnyt ja Teidttn
1572:            Keisarillisen Majesteettinne armoltisesti tut-
1573:            kittavaksi ja vahvistettavaksi lähettatt seu-
1574:            raavan lakiehdotuksen :
1575: 4   1908. - Edusk. lakiehd. - Edusk.esitysmlet. N:o 3.
1576: 
1577:                 Laki Naimiskaaren 1 luvun 6 §:n muut-
1578:            tamisesta toisin kuuluvaksi.
1579: 
1580:       Täten säädetään, että Nairuiskaaren 1 luvun 6 § on
1581: muutettava seuraavalla tavalla toisin kuuluvaksi:
1582:       Avioliittoon ei saa mennä mies ennenkuin on yksi-
1583: kolmatta eil<ä nainen ennenkuin on seitsemäntoista vuotta
1584: täyttänyt, jollei Keisari ja Suuriruhtinas katso kohtuulli-
1585: seksi antaa siihen lupaa.
1586: 
1587: 
1588:       Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
1589: 
1590:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1908.
1591: 
1592: 
1593: 
1594: 
1595:           Helsinki, 1908. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
1596:           1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
1597: 
1598: 
1599: 
1600: 
1601:                Talousvaliokunnan mietintö N:o 2
1602:            Eduskunnassa tehdyn esityksen johdosta laiksi
1603:            margariinin valmistuksesta ja myynnistä sekä
1604:            maahan tuonnista.
1605: 
1606:      Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera kuluvan maa-
1607: liskuun 3 päivältä valmistelevaa käsittelyä varten talous-
1608: valiokuntaan lähettänyt valtiopäiville jätetyn edustaja
1609: Erkon y. m. tekemän esitysehdotuksen N :o 28.
1610: 
1611: 
1612: 
1613: 
1614:      Kysymys margariinin nimellä tunnetun ihmisravin-
1615: noksi aiotun, vointapaisen rasvavalmisteen maahan
1616: tuomisesta ja valmistamisesta heräsi Suomessa 188o-
1617: luvulla, jolloin sitä ruvettiin maahan tuomaan. Tä-
1618: män estämiseksi määräsi hallitus vuonna 1888 antamas-
1619: saan julistuksessa margariinille tullia 100 kilolta 47 mark-
1620: kaa Venäjältä ja 97 markkaa muualta ulkomaalta tuotaes-
1621: sa, joka määräys tullimaksun korkeuteen nähden on ver-
1622: rattava täydelliseen tuontikieltoon. Ja vuonna 1892, kun
1623: eräs kotimainen yhtiö anoi oikeutta saada tehdasmaisesti
1624: valmistaa margariinia, hylkäsi hallitus tämän anomuksen
1625: sekä sääsi margariinin valmistuskiellon. Kun tämä toi-
1626: menpide kuitenkin sisälsi muutoksen 1879 vuoden elinkei-
1627:  nolakiin, joka oli syntynyt valtiosäätyjen myötävaiku-
1628:  tuksella ja jota siis hallitus ei ollut oikeutettu yksinään
1629:  muuttamaan, valmistutti hallitus 1894 vuoden valtiosää-
1630:       Talousvaliokunnan mietintö N:o 2
1631: 2         1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
1632: 
1633: dyille näin kuuluvan ehdotuksen lisäykseksi mainittuun
1634: lakiin:
1635:       ,Täten säädetään, lisänä elinkeinoasetukseen Maalis··
1636: kuun 3 I päivältä 1879, että, jos Suomessa syntyy maassa
1637: ennen harjoittamaUomia elinkeinoammatteja, jotka voi-
1638: vat häiritsevästi vaikuttaa maan luonnollisiin tuotanto-
1639: oloihin ja etuihin, on Keisarillisen Majesteetin vallassa
1640: määrätä kuinka ja millä ehdoilla sellaisia uusia elinkei-
1641: noja voidaan harjoittaa, kunnes lopullinen lainsäädäntö
1642: asiassa voidaan aikaansaada."
1643:       Tämän ehdotuksen valtiosäädyt hylkäsivät ja anoi-
1644: vat, että kysymys margariinin valmistamisesta jätettäisiin
1645: valtiosäätyjen perustuslaillisessa järjestyksessä käsiteltä--
1646: väksi. Sittemmin vuonna 1901 asetettiin margariinikomi-
1647: tea, joka antoi mietintönsä vuonna 1903. Mutta siihen
1648: on asia näihin aikoihin asti jäänyt.
1649: 
1650: 
1651: 
1652: 
1653:       Syy ylempänä mainittuihin hallituksen ehkäisytoi-
1654: menpiteisiin on haettava meillä silloin vasta elpymässä
1655: olleen meijerielinkeinon huolenpidosta. Samoihin aikoi-
1656: hin alettiin näet mainittavammassa määrässä viedä voita
1657: ulkomaille, varsinkin Englantiin, ja pelättiin, että Suomen
1658: meijeriliikkeen vielä vakaautumaton maine tulisi ulko-
1659: maan markkinoilla kärsimään maassamme sallittavasta
1660: margariinin valmistuksesta. Tällaiseen pelkoon ja siitä
1661: aiheutuvaan margariinin valmistuskieltoon ei valiokun-
1662: nan mielestä kuitenkaan ole vähintäkään aihetta. Koke-
1663: mus esimerkiksi Tanskassa, jossa margariinin valmistus
1664: sallittiin rinnakkain meijeriliikkeen kanssa, on osottanut,
1665: ettei siitä, sopivan lainsäädännön kautta järjestettynä, ole
1666: ollut vähintäkään haittaa vientivoin maineelle.
1667:       Margariinin valmistusta' ja kauppaa on vastustettu
1668: siitäkin syystä, että on arveltu sen alentavan talonpoikais-
1669:                     Margariinikysymys.                      3
1670: 
1671: voin hintaa ja siten tuottavan maataviljelevälle väestölle
1672: tulojen vähennystä. Jos tähän arveluun onkin ollut aika-
1673: naan aihetta, ei sille enää voi panna suurtakaan merki-
1674: tystä, sillä sitä myöten kuin osuusmeijeriliike kehittyy, tu-
1675: levat kaukaisemmatkin seudut osallisiksi meijeriliikkeen
1676: tuottamista eduista.
1677:      On myöskin arveltu, että margariini olisi jotain ala-
1678: arvoista, terveydelle vahingollista ainetta. Ulkomailla saa-
1679: vutettu kokemus on kuitenkin osoittanut, että jos
1680: margariinia valmistetaan pilaantumattomista ja puhtaista
1681: aineksista huolellisen tarkastuksen alaisena, on se päin
1682: vastoin ihmiselle terveellinen ravintoaine, joka huokea:.
1683: hintaisuutensa tähden antaa vähävaraisemmallekin tilai-
1684: suuden käyttää runsaammin rasva-ainetta. Epäilemättä
1685: se on terveellisempää ja maukkaampaa kuin esimerkiksi
1686: maassamme paljon käytetty Amerikan silava, jota vas-
1687: taan voidaan tehdä painavia muistutuksia säilytys- ja ku-
1688: letustapaan sekä puhtauteen nähden. Että myöskin ylei-
1689: nen mielipide, joka aikaisemmin oli margariinin valmis-
1690: tusta vastaan, on muuttunut margariiniteollisuudelle suo-
1691: peaksi, sitä osoittavat maamme maanviljelys- ja talous-
1692: seurain edustajain viidennen kokouksen, lisätyn maanvil-
1693: jelyshallituksen ja yleensä asiantuntijain lausunnot.
1694:      Arvostellessa kysymystä onko margariinin valmistus
1695: meillä suotava, on valiokunnan mielestä edellämainittujen
1696: näkökohtain lisäksi huomioonotettava se tärkeä tosiasia,
1697: että margariinin käyttämisestä on muualla, esimerkiksi
1698: Tanskassa, havaittu olevan suurta taloudellista hyötyä sen
1699: kautta, että se on vaikuttanut huomattavan lisäyksen voin
1700: viennissä, joka tulos todennäköisyyden mukaan meilläkin
1701: on odotettavissa.
1702:       V aliakunta on siis sitä mieltä, että margariinin val-
1703: mistus on tehtävä luvalliseksi.
1704: 4         1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
1705: 
1706:       Käsillä olevaan lakiehdotukseen on valiokunta kat-
1707: sonut tarpeelliseksi tehdä eräitä pienempiä muutosehdo-
1708: tuksia.
1709:       2 § :ssä mainittu ilmoitusvelvollisuus on määrätty
1710: käytännöllisistä syistä, vastoin vähemmistön mielipidettä,
1711: tehtäväksi nimismiehelle eikä kruununvoudille.
1712:       4 § :ään on sen välttämiseksi, ettei margariiniteolli-
1713: suuden tarkastajiksi määrättäisi henkilöitä, joilla ei ole
1714: siihen tarpeellisia edellytyksiä, otettu säädös, että tarkas-
1715: tajan tulee olla mainittuun teollisuuteen perehtynyt. Sa-
1716: massa tarkoituksessa on määräysoikeus jätetty Teollisuus-
1717: hallitukselle. V aliakunnan vähemmistö on katsonut näi-
1718: den määräysten kuuluvan hallinnollisiin asetuksiin.
1719:       7 § :ään on kotimaisen teollisuuden turvaamiseksi
1720: lisätty sanat ,ilmoitus missä maassa se on valmistettu."
1721:       Lakiehdotukseen on katsottu tarpeelliseksi lisätä mää-
1722: räys, että viranomaisilla on oikeus lain noudattamisen val-
1723: vomista varten ottaa asianomaisilta tavaranäytteitä
1724:  ( 13 §).
1725:       Edellä esitettyihin perusteluihin nojaten sekä edel-
1726: lyttäen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin margariinin
1727: maahantuontia estävän tullin lakkauttamiseksi, saa valio-
1728: kunta kunnioittaen ehdottaa,
1729: 
1730:                 että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
1731:            Majesteetin vahvistettavaksi jättäisi seuraavan
1732:            lakiehdotuksen:
1733: 
1734: 
1735:                 Laki, margariininl ja margariinijuuston
1736:             valmistuksesta ja kaupasta.
1737: 
1738:                             I   §.
1739:      Margariinilla tarkoitetaan tässä laissa jokaista ihmis-
1740: ravinnoksi aiottua vointapaista valmistetta, jos siinä ainek-
1741: sena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu;
1742:                     Margariinikysymys.                      5
1743: 
1744:      Margariinijuustolla tarkoitetaan sellaista juustoa,
1745: jossa aineksena on rasvaa, jota ei ole maidosta val-
1746: mistettu.
1747:                             2   §.
1748:      Jokainen, joka tahtoo muuten kuin oman taloutensa
1749: tarpeeksi valmistaa margariinia taikka margariinijuustoa,
1750: tehköön siitä sen paikkakunnan maistraatille, järjestys-
1751: oikeudelle tahi nimismiehelle, jossa sitä aiotaan valmis-
1752: taa, kirjallisen ilmoituksen ja liittäköön sen oheen selvi-
1753: tyksen siitä, että hän on oikeutettu harjoittamaan sellaista
1754: elinkeinoa, kuin elinkeinoista 31 päivänä maaliskuuta 1879
1755: annetun asetuksen 2 § :ssä mainitaan; täyttäköön myös
1756: sen, mitä äskenmainittu pykälä muutoin elinkeinonharjoit-
1757: tajan noudatettavaksi säätää.
1758:      Tällaisesta ilmoituksesta antakoon viranomainen tie-
1759: don kuvernöörille.
1760:                             3 §.
1761:       Margariinia tahi margariinijuustoa älköön valmistet-
1762: tako huoneustossa, jossa voita tahi juustoa valmistetaan
1763: myytäväksi. Älköön myöskään meijereissä tahi sellaisissa
1764: huoneustoissa, joissa voita uudestaan astioidaan tahi koo-
1765: taan vientiä varten, säilytettäkö margariinia, oleomarga-
1766: riinia eikä muuta margariinin taikka margariinijuuston
1767: valmistamiseen käytettävää rasva-ainetta.
1768: 
1769: 
1770: 
1771:      Margariinin ja margariinijuuston valmistus, josta 2
1772: § :ssä säädetään, on oleva tarkastajan valvonnan alaisena,
1773: jonka tulee erittäin annettavien lähempien määräysten mu-
1774: kaan huolellisesti pitää silmällä, että ainoastaan täysin hy-
1775: viä ja terveydelle vaarattornia aineksia käytetään valmis-
1776: tuksessa, sekä että valmistus muutoinkin tapahtuu sillä
1777: tavalla, että tuote ei ole terveydelle vahingollinen. Siinä
1778: 6         1908. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
1779: 
1780: suhteessa olkoon tarkastajalla oikeus käydä valmistusta
1781: varten käytettävissä huoneissa sekä kaikissa valmistajan
1782: hallussa olevissa makasiineissa, kellareissa tahi muissa säi-
1783: lytyspaikoissa.
1784:      Tarkastaja olkoon myöskin oikeutettu tarkastamaan
1785: valmistuksesta pidettyjä kirjoja.
1786:      Tarkastajan, jonka tulee olla margariiniteollisuuteen
1787: perehtynyt, määrää Teollisuushallitus : älköönkä valmis-
1788: tusta alotettako ennenkuin tarkastaja on määrätty.
1789: 
1790: 
1791:                             5 §.
1792:       Mitä huhtikuun 15 päivänä r889 teollisuusamma-
1793: teissa olevain työntekijäin suojelemisesta annetun asetuk-
1794: sen 22 § :n 2 kohdassa on säädetty ammattitarkastajan vel-
1795: vollisuudesta pitää salassa teknillisiä seikkoja, kaskekoon
1796: myöskin margariini- taikka margariinijuustotehtaan tar-
1797: kastajaa.
1798:                             6 §.
1799:      Myytäväksi valmistettuun margariiniin älköön sekoi-
1800: tettako muita säilytysaineita kuin keittosuolaa.
1801:       Margariinia, joka sisältää enemmän kuin r 5 paino-
1802: prosenttia voirasvaa, älköön myytäkö, maasta vietäkö tahi
1803: maahan tuotako.
1804: 
1805: 
1806:       Joka muutoin, kuin omassa taloudessa käytettäväksi,
1807: valmistaa margariinia tahi sitä kaupaksi pitää, olkoon vel-
1808: vollinen säilyttämään sitä muodoltaan tavallisista voidrit-
1809: teleistä eroavissa, erityisesti merkityisssä astioissa. Vä-
1810: hittäismyynnissä olkoon kuitenkin sallittu pitää tavaraa
1811: kaupaksi kimpaleissa tahi paloissa, ehdolla että tavaraan
1812: on kiinnitetty helposti silmiin pistävä nimikilpi eli -lippu.
1813: johon selvillä kirjaimilla on merkitty sana ,margariinia''
1814: ja ilmoitus, missä maassa se on valmistettu.
1815:                     Margariinikysymys.                      7
1816: 
1817:      Margariinias~ioiden muoto ja tapa, jolla ne merki-
1818: tään, määrätään erityisessä julistuksessa.
1819: 
1820: 
1821:                             8 §.
1822:      Jokainen, joka muutoin, kuin omassa taloudessa käy-
1823: tettäväksi, valmistaa margariinijuustoa, olkoon velvolli-
1824: nen sen merkitsemään ja värjäämään niin, kuin siitä eri··
1825: tyisesti säädetään.
1826: 
1827: 
1828:       Kun margaruma tahi margariinijuustoa viedään
1829: maasta, olkoon voimassa mitä 7 ja 8 § § :ssä margariinin
1830: säilytyksestä, merkitseruisestä ja värjäyksestä säädetään.
1831: 
1832:                             10   §.
1833:       Kun margariinia myydään, on se annettava kääree5-
1834: sä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana ,marga-
1835: riinia", ellei sitä anneta ostajalle sen muotoisissa ja siten
1836: merkityissä astioissa, kuin edellä on mainittu.
1837:       Margariinijuustoa myytäessä pienemmissä paloissa
1838: kuin kokonaisena juustona, on se annettava ostajalle kää-
1839: reessä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana ,marga-
1840: riinijuustoa."
1841:                             11   §.
1842:       Siellä missä margariinia tahi margariini juustoa pide-
1843: tään kaupaksi, tulee myyjän siitä selvällä ja helposti näh-
1844: tävällä tiedoksiannolla ilmoittaa. Avonaisella paikalla
1845: sallittakoon sellaisen myynnin tapahtua ainoastaan ko-
1846: justa tai myymäpöydältä.
1847: 
1848:                            12    §.
1849:     Margariinia ja margarumJuustoa myytäköön, vietä-
1850: köön maasta tahi tuotakoon maahan vain näillä nimityk-
1851: 8         1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
1852: 
1853: sillään ilman muita lisäyksiä, kuin valmistajan toiminimi,
1854: valmistuspaikka sekä yleisessä tavarakaupassa käytetyt
1855: laatunimitykset, joissa niinmuodoin älköön käytettäkö sa-
1856: noja, jotka voivat antaa aihetta edellämainittujen valmis-
1857: teiden sekoittamiseen voihin ja juustoon.
1858: 
1859: 
1860:                            13 §.
1861:      Valvoakseen, että margariinin ja margantnljuuston
1862: valmistusta ja kauppaa koskevan asetuksen määräyksiä
1863: noudatetaan, olkoon yleisellä syyttäjällä taikka sillä vi-
1864: ranomaisella, joka paikkakunnalla pitää terveydenhoidos-
1865: ta huolta, oikeus ottaa tarkastusta varten näytteitä tava-
1866: rasta, jonka epäillään olevan margariinia tai margariini-
1867: juustoa.
1868: 
1869: 
1870:                            14 §.
1871:      Joka rikkoo tämän lain määräyksiä tahi sen nojalla
1872: annettuja säädöksiä, rangaistakoon, ellei teko toisen lain-
1873: kohdan mukaan ole ankaramman rangaistuksen alainen,
1874: vähintään kymmenen markan ja enintään kahdentuhan-
1875: nen markan sakolla.
1876:      Joka maasta vie tahi yrittää viedä margariinia tahi
1877: margariinijuustoa muilla kuin näillä nimityksillä taikka
1878: rikkoo 9 § :n säädöstä vastaan, menettäköön sen ohessa
1879: tavaran tahi, jollei se enään ole saatavissa, tavaran arvon.
1880:      Margariini ja margariinijuusto, jota maassa valmis-
1881: tetaan noudattamatta 2, 4 ja 6 § :n määräyksiä taikka jota
1882: pidetään kaupaksi vaarinottamatta 6, 7 ja 8 § :n säädöksiä,
1883: olkoon menetetty.
1884:                            15 §.
1885:      Virallinen syyttäjä olkoon velvollinen syytteeseen
1886: panemaan tämän lain rikkomuksia; ja on tällainen syyte
1887: tehtävä yleisessä oikeudessa.
1888:                    Margariinikysymys.                     9
1889: 
1890: 
1891:       Kuvernööri olkoon oikeutettu, tarkastajan ilmoitet-
1892: tua, että margariinin tahi margariinijuuston valmistus
1893: ei tapahdu säädetyllä tavalla, kieltämään valmistuksen, jos
1894: siihen on syytä, kunnes valmistaja mukautuu valmis-
1895: tuksesta annettuja määräyksiä noudattamaan.
1896: 
1897: 
1898:                            16 §.
1899:     Muut margariinin taikka margariinijuuston valmis-
1900: tamista ja kauppaa koskevat, valvontaa varten tarpeelliset
1901: säädökset antaa Keisarillinen Senaatti.
1902:     Tämä laki astuu voimaan             kuun     päivänä
1903: 
1904: 
1905: 
1906: 
1907:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
1908: Perttilä ja varapuheenjohtaja Brander sekä jäsenet E.
1909: Aromaa, Eloranta, Kalliokorpi (osittain), K. Knuutila,
1910: Leppälä, Naaralainen (osittain), Nuotiö (osittain), Olje-
1911: mark (osittain), Pullinen, S. Rantanen, Runeberg,
1912: Runtti, Viljomaa (osittain) ja Vuorimaa ynnä varajäse-
1913: net Huoponen (osittain), Nykänen (osittain), Räsänen
1914: (osittain) ja Salminen.
1915: 
1916:      Helsingissä, 21 p. maalisk.   1908.
1917:           1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 4.
1918: 
1919: 
1920: 
1921: 
1922:                         Vastalause.
1923: 
1924:       Valiokunta oli yksimielinen siitä, että marganmm
1925: valmistuksessa voidaan käyttää alaarvoisiakin rasva-ainei-
1926: ta siten saattaen margariinia käyttävän yleisön arvelutta-
1927: vaan terveydelliseen vaaraan. Kuitenkaan ei valiokunnan
1928: enemmistö ole laatinut lakiehdotusta sille pohjalle, että
1929: tämä asian tärkein puoli, olisi asetettu kyllin etusijalle.
1930: Laki-ehdotus jättää nimittäin margariinin valmistuksen
1931: liikeyrittelijäin kilpailun varaan. Mutta jos laki sille poh-
1932: jalle laillistetaan, niin on luonnollisena seurauksena se,
1933: että margariinitehtaat hankkivat rasvakkeensa sieltä, mis-
1934: tä niitä halvimmalla saavat, vasta toisessa sijassa ottaen
1935: kysymyksen alaiseksi rasvojen terveydellisyyden.
1936:       Arveluttava on siksi se vaara, johon Suomen kansa
1937: ja erittäinkin sen pääväestö työväki lain kautta täten ase-
1938: tettaisiin. Sentähden en voi hyväksyä valiokunnan enem-
1939: mistön laki-ehdotusta margariinin valmistuksesta.
1940:       Mutta kun myönnän, että kunnollisista aineksista val-
1941: mistettu margariini on kyllin arvokas ravinto-aine, en voi
1942: kannattaa tässä kysymyksessä ehdotonta kieltolakiakaan.
1943: Margariinivalmistus on saatava maassamme laillistetuksi.
1944: Mutta saadaksemme margariinin, samoin kuin margariini-
1945: juustonkin, joka myös kuuluu tämän lain alle, terveydelli-
1946: sesti taatuksi, on margariinin valmistus järjestettävä val-
1947: tion yksinomaiseksi oikeudeksi myyntiä varten. Silloin
1948: meillä olisi suurimmat takeet margariinin ja margariini-
1949: juuston puhtaudesta, ravinto-arvosta ja terveellisyydestä.
1950:       Huomaamatta ei myöskään saa jättää asian talou-
1951: dellista puolta, sillä margariinin valmistuksesta koitmt
1952:                    Margariinikysymys.                   11
1953: 
1954: maahamme miljoonia markkoja vuodessa käsitteleviä lai-
1955: toksia. Kun kerran toisaalta tahdomme supistaa arvelut-
1956: tavia miljoonahuijausyrityksiä yhteiskunnassa, niin olisi
1957: perin epäjohdonmukaista asettaa uusia samanlaisia mah-
1958: dollisuuksia sijaan.
1959:      Näin ollen ehdotan,
1960: 
1961:                että Eduskunta lähettäisi asian takaisin
1962:           valiokunnalle kehottaen antamaan uuden mie-
1963:           tinnön) jossa olisi laadittu laki-ehdotus vasta-
1964:           lauseen ehdottamaan suuntaan.
1965: 
1966:                                         V. Eloranta.
1967: 
1968: 
1969:      Vastalauseeseen yhtyvät :
1970: 
1971:      E. Aromaa.                  Samuli Rantanen.
1972: Helsinki 1908, Vihtori Kososen Kirjapaino.
1973:           1908. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
1974: 
1975: 
1976: 
1977: 
1978:                 Laki- ja talousvaliokunan mie-
1979:            tintö N: o 4 metsästysasetuksen muutta-
1980:            mista koskevain erinäisten eduskuntaesitys-
1981:            ehdotusten johdosta.
1982: 
1983: 
1984:       Eduskunta on laki- ja talousvaliokunnan valmiste-
1985: levaa käsittelyä varten lähettänyt edustajain Tervanie-
1986: men, Iisakki Hoikan ja Leppäsen ynnä muiden kolme
1987: eri esitysehdotusta lokakuun 20 p:nä 1898 annetun met-
1988: sästysasetuksen muuttamisesta (Valtiop. at:Jiakirjat v.
1989: 1908; liitteet V siv. 5-15); ja on valiokunta, koska
1990: nämät esitysehdotukset kaikki osittain koskevat samaa
1991: lainkohtaa, katsonut niiden olevan toinen toisensa yh-
1992: teydessä käsiteltävät.
1993: 
1994: 
1995: 
1996:      Puheena olevat eduskuntaesitykset tarkoittavat voi-
1997: massa olevan metsästysasetuksen muuttamista siten, että
1998: metsästys olisi paikkakunnan väestölle ilman erityistä
1999: lupaa sallittu myöskin kruununpuistoissa ja kruunun
2000: metsämailla Lapin ja Kemin kihlakunnissa (Terva-
2001: niemen y. m. esit.); että otusten pyyntiin olisi lupa met-
2002: sästysajan alusta alkaen käyttää satimia, paitsi metsäs-
2003: tysasetuksen 23 §:ssä mainituissa seuduissa, myöskin
2004: koko Kajaanin ja Salmin kihlakunnan alueilla sekä Rauta-
2005: vaaran kappelissa, Nurmeksen, Pielisjärven ja Ilomant-
2006:      Laki- fa talousvaliokunnan mietintö N:o 4.
2007: 2         1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
2008: 
2009:  sin pitäjissä ja osissa Iisalmen ja Nilsiän pitäjiä; että
2010: lennon aikana saataisiin kuvilta rauhoitusaikanakin am-
2011: pua, paitsi saaristossa, myöskin Lapin kihlakunnassa
2012:  telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tunturisotkia ja
2013:  alleja (Tervaniemen y. m. esit.); sekä että tapporaha
2014: karhusta korotettaisiin I.. apin ja Kemin kihlakunnissa
2015:  25 markasta 50 markkaan (Tervaniemen y. m. esit.)
2016:  Näiden ehdotusten mukaan tulisivat metsästysasetuksen
2017:  5, 14, 23 ja 25 § muutettaviksi.
2018:        Metsästys kruunun puistoissa ja kruunun käyttä-
2019: mättömällä metsämaalla on 1898 vuoden metsästysase-
2020: tuksen 5 §:n kautta kielletty, paitsi niiltä, jotka siihen
2021: hankkivat itselleen ,asianomaisen luvan". Tämän joh-
2022: dosta on senaatti, viimeksi toukokuun 28 p:nä 1907,
2023: antanut erinäisiä määräyksiä niistä eh<;loista, joilla met-
2024: sästys kruunun metsämailla on sallittava. Mainittujen
2025: määräysten mukaan saa metsähallitus sallia asianomais-
2026: ten metsänhoitovirkamiesten sekä kruunun metsätyön-
2027: johtajain ja metsänvartijain pyssyä käyttäen metsästää
2028: virka- ja toimipiirinsä alueella omiksi tarpeikseen sekä
2029: metsänvartijain Lapin, Kemin ja Iin tarkastuspiireissä
2030: ja Kajaanin kihlakunnassa Oulun tarkastuspiirissä sen
2031: lisäksi ,omaksi hyödykseen". Sitä paitsi saa metsä-
2032: hallitus määrätä, missä seuduissa ja millä ehdoilla sekä
2033: kuinka laajasti on knmnunmetsätorppareille ja muille
2034: kruununmailla asuville annettava lupa metsästää pys-
2035: syllä kruununmetsissä, kuitenkin seuraavilla rajoituk-
2036: silla: peuran ja hirven metsästys on, paitsi poikkeus-
2037: tapauksissa, kielletty; metsälintujen pyynti saa alkaa
2038: vasta syyskuun 1 päivänä; lintujen ampuminen kuvilta
2039: ja jänisten pyytäminen ansalla on kielletty; asianomai-
2040: nen metsänhoitaja saa joko kokonaan tai osaksi rau-
2041: hoittaa erinäisiä alueita, niinkuin soidinpaikkoja y. m.,
2042: sekä niitä otuksia, jotka vähälukuisuutensa tähden ovat
2043: erinäisen rauhoituksen tarpeessa; asianomaisella metsän-
2044: hoitajalla on valta, ylimetsänhoitajalle tekemänsä ilmoi-
2045:            Muutoksia metsästysasetukseen.             3
2046: 
2047:  tuksen jälkeen, kieltää metsänhoitopalvelijan tai kruu-
2048: nunmetsätorpparin metsästämästä kruununmetsissä, jos
2049:  tämä on metsästysoikeuttaan väärinkäyttänyt.
2050:       Mitä tulee muiden päästämiseen kruunun metsiin
2051: otuksen pyyntiä varten, niin on senaatti yllämainittuna
2052: päivänä oikeuttanut metsähallituksen, hakemuksesta ja
2053: hankittuaan tarpeellisen selvityksen, ,etupäässä metsäs-
2054: tysyhdistyksille ja yksityisille henkilöille, jotka ovat
2055: osottautuneet harrastavansa metsästyshoidon paranta-
2056: mista ja jotka sitoutuvat asettamaan järjestetyn met-
2057: sästyksen vartioimisen", kruunu1le maksettavaa sove-
2058: liasta vuosimaksua vastaan metsästysarennille antamaan
2059: kruunun metsämaiden osia, missä niiden laajuus, asema
2060: ja laatu sen sallivat, seuraavilla ehdoilla: vuokraajan
2061: tulee vuosittain antaa asianomaiselle metsänhoitajalle
2062: kertomus toiminnastaan edellisenä vuotena, ja on ker-
2063: tomuksessa ilmoitettava tapettujen peto- ja hyödyllisten
2064: eläinten luku, laatu ja sukupuoli sekä ne henkilöt, jotka
2065: ovat olleet metsästyksessä osallisina, niin myös minä
2066: vuodenaikana ja kuinka monena päivänä hyödyllisten
2067: otusten pyynti on tapahtunut; peuran metsästys on kiel-
2068: letty ja hirven metsästys sallittu ainoastaan erinäisillä
2069: ehdoilla; metsähallitus saa arentivälikirjassa varata itsel-
2070: leen vallan tarpeen sattuessa rajoittaa erinäisten lintu-
2071: ja eläinlajien metsästystä kohtuullista arentimaksun
2072: alennusta vastaan; arentia ei saa toiselle yhdistykselle
2073: tai henkilölle luovuttaa.
2074:      Kannattaen periaatetta, että metsästys puheenaole- 5 §.
2075: villa kruunun alueilla on edelleen kruunun yksinoikeu-
2076: tena säilytettävä, on valiokunnan enemmistö kuitenkin
2077: ollut sitä mieltä, että missä yksityisten hallussa olevat
2078: maa-alueet ovat vain vähäinen osa paikkakunnalla ole-
2079: viin kruunun metsäalueihin verraten ja olot muutenkin
2080: vielä ovat siksi kehittymättomät, että väestön on elet-
2081: tävä vapaan luonnon antimien varassa, helliteltävät asian-
2082: haarat vaativat, että hyödyllisen otuksen pyynti myös-
2083:      4         1908. -   Eduskuntaesitysmlet. N:o 5.
2084: 
2085:        kin kruunun metsäalueilla on · näiden paikkakuntain
2086:        väestölle lain kautta sallittava. V aHokunta on sen täh-
2087:        den katsonut voivansa kannattaa tähän suuntaan käy~
2088:        vää ehdotusta, mikäli koskee kruunun metsäalueita ei
2089:        ainoastaan Lapin ja Kemin kihlakunnissa, joita Terva-
2090:       niemen y. m. eduskuntaesitysehdotuksessa on tarkoitettu,
2091:       vaan myöskin Kajaanin ia Salmin kihlakunnissa sekä
2092:        Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Kiimingin, Ylikii-
2093:       mingin, Iisalmen, Rautavaaran, Nurmeksen, Pielisjärven
2094:       ja Ilomantsin kunnissa, joissa kehitysolojen on katsottu
2095:       olevan jotenkin yhtäläiset maan pohjoisimman osan asu-
2096:       kasten olojen kanssa. Tämän mukaisesti on valiokunta
2097:       uudestaan laatinut metsästysasetuksen 5 §:n. Mutta
2098:       kun metsäpalojen ynnä muun vahingon välttämiseksi
2099:       on tarpeen,· että metsästäjät kruunun alueilla noudatta-
2100:       vat sitä varten annettuja järjestyssääntöjä, on valiokunta
2101:        samaan pykälään lisännyt määräyksen siitä, että sellai-
2102:       sia järjestyssääntöjä voidaan erikseen antaa.
2103: 14 §.       Samalla kun valiokunta on katsonut olevan syytä
2104:       ehdottaa voimassa olevan metsästysasetuksen 14 §:ssä
2105:       meren saariston asukkaille myönnetyn oikeuden eräitten
2106:       vesilintujen kmilta ampumiseen rauhoitusaikana ulotet-
2107:       tavaksi Lapin kihlakuntaan, jossa tällä metsästyksellä
2108:       on ilmoitettu olevan merkitystä, on valiokunnassa ollut
2109:       neuvottelun alaisena, eikö olisi syytä jossakin määrässä
2110:       pitentää sekä vesilintujen että metsälintujen rauhoitus-
2111:       aikaa ja tämän mukaisesti ehdottaa puheenaolevaa met-
2112:       sästysasetuksen pykälää myöskin siinä kohden muutet-
2113:       tavaksi. Tähän on valiokunta, vaikka siihen ei ole pu-
2114:       heena olevissa eduskuntaesitysehdotuksissa alotetta tehty,
2115:       katsonut olevansa oikeutettu siihen nähden, että sallitun
2116:       metsästyksen ulottaminen kruunun metsäalueille maan
2117:       riistarikkaimmissa osissa sekä sadinpyyunin salliminen
2118:       suurimmassa osassa Oulun lääniä näyttää toiselta puo-
2119:       len vaativan toimenpidettä metsänriistan tarpeelliseksi
2120:       rauhoittamiseksi liialliselta pyydystämiseltä. Sitä paitsi
2121:       puoltavat rauhoitusaj an pitentämistä seuraavat syyt.
2122:             Muutoksia metsästysasetukseen.               5
2123: 
2124:      Kokemus myöhemmältä ajalta, jolloin kesät ovat
2125: olleet tavallista kylmempiä, osottaa, että niin vesilintu-
2126: jen kuin metsälintujenkin poikaset rauhoituRajan päät-
2127: tyessä, joka vesilintuihin nähden on heinäkuun lopussa
2128: ja metsälintuihin nähden elokuun puolivälissä, ovat vielä
2129: siksi pieniä ja avuttomia, että ne nykyisen luvallisen
2130: metsästysajan alussa helposti joutuvat pyytäjän saaliiksi
2131: ja että niiden merkitys ravintoaineena silloin vielä on
2132: vähäinen. Varsinkin on asianlaita semmoinen maan
2133: pohjoisemmassa, linturikkaassa osassa. Näyttäisi sen-
2134: tähden tarpeelliselta, että maan suuren pituuden ja
2135: siitä johtuvain erilaisten luonnonsuhteiden takia säädet-
2136: täisiin hyödylliselle metsänriistalle eri rauhoitusaika
2137: maan eteläiselle ja eri aika sen pohjoiselle osalle. .Mutta
2138: kun tästä syntyisi muun muassa se haitta, että kävisi
2139: hyvin vaikeaksi ehkäistä otuksen pyyntiä rauhoitetulla
2140: alueella niin pian kuin rauhoitusaika toisessa osassa
2141: maata on päättynyt ja varsinkin saada selvitystä siitä,
2142: mikä kauppaan ilmestyvä riista on luvallisesti, mikä
2143: luvattomasti pyydettyä, lienee tästä ajatuksesta luovut-
2144: tava. Sen sijaan näyttävät ainoastaan eräät urheilu-
2145: harrastukset voivan asettua hyödyllisten lintujen rau-
2146: hoitusajan pitentämistä vastustamaan. Sellaista piten-
2147: nystä syyskesän puolelle tukee sitä vastoin lähinnä se
2148: seikka, että metsästyksen alalla ainoastaan lintujen
2149: pyynnillä on Suomessa varsinaista kansallistaloudellista
2150: merkitystä. Vuosittain viedään maasta noin 300,000
2151: kg. metsänriistaa (etupäässä metsälintuja), joiden arvo
2152: on laskettu yhteensä noin 400,000 markaksi. Epäile-
2153: mättä voitaisiin vientiä melkoisesti korottaa, jos
2154: riista rauhoitusajan pitentämisen kautta säilyisi met-
2155: sissä syksyyn, jolloin linnut ovat tulleet täysikasvui-
2156: siksi sekä kaadettu riista, ilman käytyä viileämmäksi,
2157: pilaantumatta sietää pitempääkin kuljetusta. Ainakin olisi
2158: metsälintujen pyynti siirrettävä ajaksi mätäkuun jälkeen,
2159: koska kaadettu riista säilyttämisen vaikeuden tähden
2160:      6         1908. -    Eduskuntaesltysmlet. N:o 5.
2161: 
2162:         sitä ennen kotimaassa myydään hinnasta, ioka usein
2163:         on melkoista alempi kuin tavallisen raavaanlihan.
2164:               Valiokunta ei sen tähden ole epäillyt ehdottaa ve-
2165:         silintujen rauhoitusajan pitennettäväksi elokuun 14· päi-
2166:         vän loppuun sekä metson ja koppelon, teeren, pyyn,
2167:         metsäkanan ja muiden kanalintulajien elokuun loppuun
2168:         asti. Siten on saavutettavissa sekin, että hyödyllisten
2169:         metsälintujen ja jäniksen rauhoitus päättyy samaan ai-
2170:         kaan. Tämän mukaan on valiokunta asetusehdotukses-
2171:         saan muuttanut voimassa olevan metsästysasetuksen
2172:         14 §:ää.
2173:               Valiokunnan ehdotus rauhoitusajan pitentämisestä
2174: 21 ~- aiheuttaa myöskin muutoksen siihen metsästysasetuk-
2175:         sen 21 §:n kohtaan, jossa määrätään, mistä ajasta al-
2176:         kaen koiraa saadaan linnun metsästämiseen käyttää.
2177:         Valmistamaansa asetusehdotukseen on valiokunta sen-
2178:         tähden ottanut metsästysasetuksen 21 §:n muodostet-
2179:         tuna valiokunnan muuttaman 14 §:n mukaiseksi.
2180:               Siinä armollisessa esityksessä, joka metsästystä
2181: :m \:\. koskevain säännösten muuttamisesta annettiin 1897 vuo-
2182:         den valtiopäiville, oli poikkeukseksi siitä yleisestä sään-
2183:         nöstä, ettei satimia enää saisi hyödyllisen otuksen pyyn-
2184:         tiin käyttää, ehdotettu heti tappavan loukun käyttämi-
2185:         nen sallittavaksi loka- ja marraskuun aikana niissä
2186:         osissa maata, jotka ed. Leppäsen ja Ahmavaaran edus-
2187:         kuntaesitysehdotuksessa mainitaan. Sitäpaitsi olisi an-
2188:         san käyttäminen luvallinen Lapin kihlakunnassa ja
2189:         Kuolajärven pitäjässä linnunpyyntiä varten lokakuun 10
2190:         päivästä alkaen sekä muissa mainituissa seuduissa mar-
2191:         raskuun ajalla, mutta metsäkanan pyyntiin saisi ansan
2192:         virittää edelleen aina rauhoitusajan alkuun asti. Val-
2193:         tiosäädyt olivat kuitenkin sitä mieltä, että rajoitukset
2194:         tähän pyyntitapaan nähden olivat tehtävät pitemmälle
2195:         meneviksi, ja heidän päätöksestään syntyivät voimassa
2196:         olevan metsästysasetuksen 23 §:n säännökset, joiden
2197:            Muutoksia metsästysasetukseen.            7
2198: 
2199: mukaan ainoastaan Lapin kihlakunnassa ja Kuolajärven
2200: pitäjässä loukun käyttäminen on luvallinen metsästys-
2201: ajan alusta marraskuun loppuun sekä ansan virittämi-
2202: nen lokakuun 10 päivän alusta joulukuun 1 päivään ja
2203: myös sen jälkeen rauhoitusajan alkuun asti keväällä
2204: metsäkanan pyyntiin. Sitäpaitsi tuli jäniksen pyynti
2205: ansalla joulu-, tammi- ja helmikuun aikana kaikkialla
2206: maassa luvalliseksi.
2207:      Harkitessaan puheena oleviin eduskuntaesitysluon-
2208: noksiin otettuja muutosehdotuksia, mikäli ne tarkoitta-
2209: vat oikeuden laajentamista sadinten käyttämiseen, on
2210: valiokunnan vähemmistö ehdottanut, että tätä ainetta
2211: koskevat ehdotukset kaikki hyljättäisiin. Valiokunnan
2212: enemmistö taasen on katsonut, että koska jotenkin
2213: yleensä näytään maassa ruvettavan luopumaan siitä
2214: kiduttavasta pyyntitavasta, joka seisovain pyydysten
2215: käyttämiseen on yhdistetty, ainoastaan vähäisessä mää-
2216: rässä olisi laajennettava sitä aluetta, missä tätä pyynti-
2217: tapaa olisi lupa harjoittaa. Helliteltävät asianhaarat
2218: kehoittavat nimittäin sadinpyydysten käyttämistä ulo-
2219: tettavaksi koko Kemin kihlakuntaan sekä Kuusamon,
2220: Pudasjärven, Taivalkosken, Kiimingin ja Ylikiimingin
2221: kuntiin Oulun kihlakunnassa, joissa väestön olot
2222: ovat yhtäläiset kuin Kemin kihlakunnassa. Tämän mu-
2223: kaisesti on valiokunta uudestaan muodostanut metsästys-
2224: asetuksen 23 §:n. Ja kun valiokunnan tieten ansain
2225: virittäminen kysyy verrattain vähän puuaineita, on valio-
2226: kunta katsonut, että ansan käyttäminen olisi, yhtä hyvin
2227: kuin loukun, sallittava metsästysajan alusta alkaen.
2228:      Koska metsästysasetuksen 25 §:ssä säädetty, ylei- 25 §.
2229: sistä varoista suoritettava 25 markan tapporaha karhusta
2230: on ilmoitettu Lapin, Kemin ia Kajaanin kihlakunnissa
2231: tämän vahinkoeläimen hävittämiseen rittämättömäksi,
2232: on valiokunta katsonut pitävänsä ehdottaa puheena ole-
2233: van tapporahan korotettavaksi 50 markkaan täysikasvui-
2234: sesta karhusta, jonkalaiseksi tämä palkinto oli koko
2235: 8        1908. -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
2236: 
2237: maata varten ehdotettu 1897 vuoden valtiopäiville anne-
2238: tussa armollisessa esityksessä.
2239:      Lopuksi valiokunta pyytää viitata antamaansa mie-
2240: tintöön N:o 3 armollisen esityksen johdosta, koskeva
2241: muutet.tuja määräyksiä hirven metsästämisestä. Siinä
2242: valiokunta on ehdottanut hallitsijalta anottavaksi ehdo-
2243: tusta uudeksi metsästyslaiksi, jonka mukaan metsästys
2244: tulisi maanomistuksesta riippumattomaksi kaikkien kan-
2245: salaisten oikeudeksi niillä rajoituksilla, mitkä katsotaan
2246: tarpeellisiksi metsänriistan rauhoittamiseksi lisääntymi-
2247: sen varalta. Valiokunnan nyt ehdottamat muutokset
2248: voimassa olevaan metsästyslakiin ovat siis katsottavat
2249: olevan väliaikaista laatua, kunnes mainitulle periaatteelle
2250: laadittu metsästyslaki saadaan toimeen.
2251:     Edellä sanotun perustuksella valiokunta kunnioit-
2252: taen ehdottaa,
2253: 
2254:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
2255:            Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi esittäisi
2256:            seuraavan asetusehdotuksen:
2257: 
2258: 
2259: 
2260:                          Asetus
2261: 
2262:            Lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
2263:            annetun asetuksen eräiden pykäläin muuttami-
2264:            sesta toisin kuuluviksi.
2265: 
2266: 
2267:      Muuttaen Lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
2268: annetun asetuksen 5, 14, 21, 23 ja 25 §:ää, säädetään,
2269: että mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
2270:              Muutoksia metsästysasetukseen.                    9
2271: 
2272:                               5 §.
2273:     Kruunun puistoissa ja kruunun käyttämättömällä
2274: maalla älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan
2275: metsästystä ilman asianomaista lupaa. Kuitenkin olkoon
2276: metsästys sanotuilla kruunun alueilla Lapin, Kemin, Ka-
2277: jaanin ja Salmin kihlakunnissa sekä Kuusamon, Taival-
2278: kosken, Pudasjärven, Kiimingin, Ylikiimingin, Iisalmen,
2279: Rautavaaran, Nurmeksen, Pielisjärven ja Ilomantsin
2280: kunnissa kunkin mainitun paikkakunnan omille asukkaille
2281: sallittu, siitä erittäin annettavia järjestyssääntöjä noudattaen.
2282:                             14 §.
2283:      Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
2284: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin
2285: luvaton alla mainittuina aikoina, nimittäin
2286:      1:ksi. Heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
2287: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi,
2288: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
2289: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa
2290: eli taivaanvuohi, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa,
2291: kaikki viklalajit ja suokulainen eli suokukko maalis-
2292: kuun 1 päivän alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka.
2293:      2:ksi. Koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta
2294: toukokuun 31 päivän loppuun saakka.
2295:      3:ksi. Peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elo-
2296: kuun 31 päivän loppuun saakka.
2297:      4:ksi. Naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri joulu-
2298: kuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka.
2299:      5:ksi. Koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana
2300: ja muut kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vast-
2301: edes maassa ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun
2302: 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka.
2303:      6:ksi. Jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun
2304: 31 päivän loppuun saakka.
2305:      7:ksi. Peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun
2306: 31 päivän loppuun saakka.
2307: 10       1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
2308: 
2309:      Lennon aikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitus-
2310: aikanakin saaristossa ja Lapin kihlakunnassa ampua
2311: telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tunturisotkiaja
2312: alleja sekä Ahvenanmaan saaristossa myös valkeita koi-
2313: rashaahkoja.
2314:                            21 §.
2315:      Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 paiVaan
2316: saakka älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muu-
2317: toin kuin:
2318:      karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä, kun
2319: sellainen otus seudulla oleskelee,
2320:      ketun ottamiseen pesästä, sekä
2321:      linnunammuntaan elokuun 15 päivän alusta.
2322:      Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri
2323: Iuotettavalie henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rau-
2324: hoitusaikana, kun maa on lumen peitossa, ei kummin-
2325: kaan kauvemmin kuin huhtikuun 1 päivään, käyttää
2326: ajavaa koiraa ketun metsästämiseen.
2327: 
2328:                            23 §.
2329:      Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
2330: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä louk-
2331: kuja, ansoja tai muita satimia, olkootpa minkälaatuisia
2332: hyvänsä.
2333:      Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun 1
2334: päivän alusta maaliskuun 1 päivään.
2335:      Lapin ja Kemin kihlakunnissa sekä Kuusamon, Tai-
2336: valkosken, Pudasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin
2337: kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun 1
2338: päivän alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää sanottuja
2339: pyydyksiä kaikkien metsälintujen ja myös sen jälkeen
2340: rauhoitusajan alkuun metsäkanan pyyntiin.
2341:      Asianomaisilla kunnilla olkoon kuitenkin oikeus
2342: alueeltaan kieltää yllämainittujen pyydysten käyttämi-
2343: nen joko kokonaan tai osaksi.
2344:             Muutoksia metsästysasetukseen.            11
2345: 
2346:     Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
2347: ylimmilläänkin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina
2348: vedenpintaan saakka.
2349:                           25 §.
2350:      Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, ilv:ek-
2351: sestä ja ahmasta sekä ketusta, joka on tapettu aikana
2352: huhtikuun 1 päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun,
2353: saakoon se, joka eläimen on tappanut, yleisistä varoista
2354: palkintoa kustakin eläimestä seuraavin määrin, nimittäin:
2355:      karhusta 25 markkaa, mutta Lapin ja Kemin sekä
2356: Kajaanin kihlakunnissa viisikymmentä markkaa;
2357:      karhun penikasta kaksikymmentäviisi markkaa;
2358:      sudesta sata markkaa ja suden perrikasta viisikym-
2359: mentä markkaa;
2360:      ilveksestä ja sen pojasta kaksikymmentäviisi mark-
2361: kaa;
2362:      ahmasta viisikymmentä markkaa ja sen pojasta
2363: kaksikymmentaviisi markkaa;
2364:      ketusta viisi markkaa ja ketun pojasta kaksi mark-
2365: kaa;
2366:      Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella
2367: tapetusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilo-
2368: kista, korpista ja variksesta suorittamaan palkintoa seu-
2369: raavin määrin, nimittäin:
2370:      kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta
2371: kaksi markkaa;
2372:      kanahaukasta kolme markkaa ja pojasta yhden
2373: markan;
2374:      merilokista kaksi markkaa ja pojasta viisikym-
2375: mentä penniä; sekä
2376:      korpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta
2377: kymmenen penniä.
2378: 
2379:     Helsingissä, maaliskuun 30 p:nä 1908.
2380: 12         1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
2381: 
2382:      rrämän asian käsittelyssä ovat olleet osallisina valio-
2383: kunnan puheeniohtaja Listo, varapuheenjohtaja Malmi-
2384: vaara ja jäsenet Häkkinen, Hämäläinen, Häyrynen,
2385: Koivisto, Oskari Laine, Mantere, Paunu, Pennanen, V.
2386: Perttilä, Fr. Rantanen (osaksi), Tervaniemi ja Wasa-
2387: stjerna sekä varajäsenet Kuisma, 0. F. Laine (osaksi),
2388: Nix, Oikkonen (osaksi) ja A. Suomalainen (osaksi).
2389:             Muutoksia metsästysasetukseen.              13
2390: 
2391: 
2392: 
2393: 
2394:                       Vastalauseita.
2395: 
2396: 
2397:                             1.
2398:       Viitaten niihin perusteluihin, jotka laki- ja talous-
2399: valiokunta on edellä olevassa mietinnössään esittänyt,
2400: pyydän lausua katsovani ainoastaan valiokunnan ehdot-
2401: tamat muutokset voimassa olevan metsästysasetuksen
2402: 14, 21 ja 25 §:iin ansaitsevan huomiota. Muutosehdo-
2403: tukset metsästysasetuksen 5 ja 23 §:ään ovat sitä vas-
2404: toin mielestäni ei ainoastaan tarpeettomat vaan myöskin
2405: vahingolliset ja semmoisina hyljättävät.
2406:       Metsästysasetuksen 14 §:ssä ehdotettuun vesi- ja
2407: metsälintujen rauhoitusajan pitentämiseen ei kuitenkaan
2408: ole eduskuntaesitysehdotuksen kautta tehty alotetta, vaan
2409: on tämä muutos, niinkuin valiokunnan mietinnössä huo-
2410: mautetaan, aiheutunut valiokunnan tekemästä muutok-
2411: sesta metsästysasetuksen 5 ja 23 §:ään. Jos viimeksi
2412: mainitut kaksi pykälää jätetään entiselleen, niin puuttuu
2413: sekä alote että siitä johtuva muu aihe nyt käydä sää-
2414: tämään sellaista muutosta 14 §:ään, joka tarkoittaa lin-
2415: tujen rauhoitusajan pitentämistä. Tällaisen muutoksen
2416: tekeminen semmoisilla edellytyksillä ei näytä olevan
2417: valtiopäiväjärjestyksen mukainen. Sen tähden ja kun
2418: muut ehdotetut muutokset 14 ja 25 §:äin si~ällykseen
2419: ovat verrattain vähäpätöistä, paikallista laatua sekä voi-
2420: daan lykätä tuonnemmaksi asiasta hankittavan tarkem-
2421: man selvityksen varaan, rohkenen ehdottaa,
2422: 14:       1908. -   Eduskuntaesitysmlet N:o 5.
2423: 
2424:                  että Eduskunta hylkäisi ei ainoastaan ne
2425:            esitysehdotukset, jotka ovat valiokunnan asetus-
2426:            ehdotuksen pohjana, vaan myöskin valiokunnan
2427:            valmistaman asetusehdotuksen ynnä siihen liit-
2428:            tyvän mietinnön.
2429: 
2430:       Helsingissä, 30 p. maaliskuuta 1908.
2431: 
2432:                                            A. Listo.
2433: 
2434:       Tähän yhtyvät:
2435:       Osvald Wasastjerna.                Oskar Nix.
2436:            Muutoksia metsästysasetukseen.            15
2437: 
2438: 
2439: 
2440: 
2441:                           II.
2442:      Loukut, ansat ja muut sadinpyydykset ovat mieles-
2443: täni kidutuslaitoksia, ne kun tappavat otuksen useim-
2444: missa tapauksissa vasta tuskallisten kärsimysten, hitaan
2445: kuristuksen tai jäsenten ruhjoutumisen jälkeen. Pu-
2446: huessaan mainituista pyyntitavoista (mietinnössä siv. 7)
2447: myöntää valiokunnan enemmistökin ne kiduttaviksi.
2448: En voi siis kannattaa kyseissä olevain pyydysten salli-
2449: mista vieläkin laajemmalla alalla ja pitemmäksi aikaa
2450: kuin mitä jo voimassa oleva metsästysasetus myöntää.
2451:      Ehdotan
2452:                 että Eduskunta hylkäisi valiokunnan muu-
2453:           tosehdotuksen metsästysasetuksen 23 pykälään.
2454:      Helsingissä, maaliskuun 30 p:nä 1908.
2455: 
2456:                                  Pekka Pennanen.
2457: 16       1908. -   Eduskuntaesltysmlet. N:o ·5.
2458: 
2459: 
2460: 
2461: 
2462:                            nr.
2463:        Laki- ja Talousvaliokunnalle jätetyt eduskuntaesi-
2464: tykset on ilmaus siitä, että voimassaoleva metsästys-
2465: laki ei ole saavuttanut kannatusta kansan syvien rivien
2466: keskuudessa.
2467:        VaHokunta onkin tehnyt tuntuvia parannusehdo-
2468: tuksia että jos ne tulevat laiksi hyväksyttyyn poistaa
2469: huutavarumat epäkohdat maan pohjoisissa osissa, jossa
2470: vielä metsästyksellä on kansataloudellista merkitystä.
2471:        Kumminkin valiokunnan enemmistö on jättänyt
2472: ehdotetun metsästyslain 5 § loppuun sanat siitä erittäin
2473: annettavia järjestyssääntöjä noudattaen. Tämä lauseen
2474: osa tekee arveluttavaksi, näinkö niillä muutoksilla, joita
2475: 5 §tulisi tarkoittamaan, saavutettaisi yhtäänlikemmäksi
2476: sitä päämaalia, johon muutoksella pyritään, joten emme
2477: voi siihen yhtyä. Hyvin tietäen millä vastenmielisyy-
2478:  dellä metsänhoitoviranomaiset tulisi tällaista muutosta
2479: katselemaan ja kun heille jäisi suurin sanan sia näitä
2480: sääntöjä laatiessa ja käytäntöön sovittaessa, niin tuot-
2481: taisi myönnetty oikeus alinomaisia rettelöitä viranomais-
2482: ten ja metsästäjien kesken.
2483:        Köyhän yksinkertaisen metsästäjän tietoon pian
2484: tulisi, että ruunun mailla saa metsästää, vaan näitä jär-
2485: jestyssääntöjä voitaisi muuttaa vähä väliä, joten ne jäisi
2486: aina vaan riidan aiheeksi. Joka tuntee ne säännöt,
2487: mitä metsänhoitoviranomaiset on antaneet karjan käyt-
2488:  tämisestä kruunun mailla, niin ei voi luottaa että met-
2489: sästyssäännöt sen paremmin käytäntöön sopisi.
2490:            Muutoksia metsästysasetukseen.                17
2491: 
2492:      Koska vielä voimassa olevan rikoslain 33 luku täy-
2493: sin turvaa kruunun edun siinä kohti, niin on erityiset
2494: säännöt tykkänään tarpeettomat, niin ehdotamme
2495: 
2496:                 että Eduskunta poistaisi Lokakuun 20
2497:           päi1'änä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen
2498:           5 § muutosehdotuksen viimeisen rivin :
2499:                 ,siitä erittäin annettavia jä1jestyssääntöjä
2500:           noudattaen".
2501: 
2502:      K. K. Pykälä.                    Atte Mantere.
2503:     J. Penna Paunu.                   Frans Rantanen.
2504:      Oskar Fr. Laine.                 A. P. Hämäläinen.
2505:      V. Perttilä.
2506: 18        1908. -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 5.
2507: 
2508: 
2509: 
2510: 
2511:                              IV.
2512: 
2513:       Vaikka yleensä vastenmielisesti hyväksyn järjestys-
2514: sääntöjä, katson niitten tarpeellisuuden tässä yhteydessä,
2515: kun on kysymys kruunun maalla metsästyksestä. voivan
2516: kysymykseen tulla. Mutta ne ovat annettavat asian-
2517: tuntemuksella ja paikallisoloihin soveltuvassa muodossa.
2518: En usko viranomaisten nykyisessä kokoonpanossaan voi-
2519: van järjestyssääntöjä tyydyttäviksi laatia, jollei paikka-
2520: kuntalaisia eli asianomaisia kuntia kuulustella. Tässä
2521: tarkoituksessa vaadin kunnille oikeutta järjestyssääntö-
2522: jen laatimiseen piirissään toirnitettavaa metsästystä var-
2523: ten, jos sen tarpeelliseksi katsovat.
2524:       Köyhällä kansalla, joka välttämättömäksi toimeen-
2525: tulokseen tarvitseisi metsän riistaa, ei ole varaa hank-
2526: kia metsästyspyssyjä ja ampumatarpeita, ja kun van-
2527: hastaan metsäseuduilla on harjoitettu metsäotusten pyyn-
2528: tiä ansoilla, loukuilla tai muilla satimilla tuottarnatta
2529: sanottavampaa eläinrääkkäystä taikka vauriota metsän-
2530: riistan lisääntymisellekään sekä kun saloseutujen useilla
2531: asukkailla metsästys on pääasiallisena elinkeinona, niin
2532: olisi sanotuilla pyydyksillä pyynti sallittava toistaiseksi
2533: kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla metsästys kruunun
2534: mailla tällä asetuksella luvalliseksi julistetaan.
2535:       Näillä perusteilla rohkenen Eduskunnalle ehdottaa,
2536: 
2537:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
2538:            Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi esittäisi
2539:            seuraavan asetusehdotuksen:
2540:            Muutoksia metsästysasetukseen.            19
2541: 
2542:                         Asetus.
2543:           Lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä an-
2544:           netun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta
2545:           toisin kuuluvaksi.
2546:       Muuttaen Lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyk-
2547: sestä annetun asetuksen 5, 14, 21, 23 ja 25 §:ää sääde-
2548: tään, että mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
2549: 
2550:                           5 §.
2551:       Alkupuoli valiok. ehd. mukaan.
2552:       - - - siitä asianomaisten kuntain mahdollisesti
2553: laatimia järjestyssääntöjä noudattaen.
2554: 
2555:                       14 ja 21 §.
2556:      V aHokunnan ehd. mukaan.
2557: 
2558:                          23 §.
2559:       1 ja 2 mom. valiok. ehd. mukaan.
2560:       (3 mom.) 5 §:ssä mainituilla paikkakunnilla olkoon
2561: lupa syyskuun 1 päivän alusta joulukuun 1 päivään
2562: saakka käyttää sanottuja pyydyksiä kaikkien metsä-
2563: lintujen ja myös sen jälkeen rauhoitusajan alkuun metsä-
2564: kanan pyyntiiin.
2565:       4 mom. valiok. ehd. mukaan.
2566:                         25 §.
2567:      Valiok. ehd. mukaan.
2568:      Helsingissä, Maaliskuun 31 p:nä 1908.
2569:                                       S. Häkkinen.
2570: 
2571:      Yhdyn edelliseen paitse 5 § mainittuja järjestys-
2572: sääntöjä en hyväksy missään muodossa.
2573:                                  A. P. Hämäläinen.
2574: Helsingissä 1908; Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
2575:              1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
2576: 
2577: 
2578: 
2579: 
2580:                   Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1
2581:            kunnallisen lainsäädännön uuaistamista koskevain
2582:            esitysehdotusten johdosta.
2583: 
2584:      Eduskunta on pöytäkirjan otteiden kera 28 päivänä
2585: helmikuuta 1908 Valmistelevaa käsittelyä varten kun-
2586: nallisvaliokuntaan lähettänyt valtiopäiville jätetyt edus-
2587: tajain Wiljomaan y. m., Erkon y. m. sekä Pohjanpalon
2588: esitysehdotukset N:ot 15, 17 ja 24.
2589:      Sen ohessa on valiokunnalla ollut nähtävänään halli-
2590: tuksen kunnallis-lainsäädännön tarkastamista varten
2591: asettaman komitean tekemät ehdotukset maalaiskuntain
2592: kunnallislaiksi, kaupunkien kunnallislaiksi, kuunailiseksi
2593: vaalilaiksi sekä taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
2594: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta
2595: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muuttamiseksi, ynn"ä
2596: sanottujen ehdotusten perustelut.
2597: 
2598: 
2599: 
2600:      Vuonna 1906, hyväksyessään nykyään voimassa ole-
2601: van valtiopäiväjärjestyksen, Suomen Valtiosäädyt lau-
2602: suivat, että jatkuva taloudellinen ja yhteiskunnallinen
2603: kehitys viimeisinä vuosikymmeninä oli aikaansaanut
2604: yhteiskunnan sisäisee!t rakenteesen syvälle meneviä muu-
2605: toksia, joista oli johtunut että niiden yhteiskuntaluokkien
2606: rinnalle, joilla aikaisemmin oli ollut valtiollinen vaikutus·
2607: valta, uusia yhteiskuntaluokkia yhä suuremmassa mää-
2608: rässä oli esiintynyt, vaatien itselleen oikeutta samoilla
2609: 2            1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
2610: 
2611: ehdoilla kuin edelliset vaikuttaa eduskunnan kokoon-
2612: panoon. Se valtiollinen herätys, joka edellisinä vuosina
2613: oli ollut huomattavissa kaikissa yhteiskunnan kerroksissa,
2614: oli entistä enemmän lisännyt tuon voimakkaasti kehit-
2615: tyneen yhteiskunnallisen elämän ja vanhan edustustavan
2616: ahtaiden muotojen välistä ristiriitaisuutta. Yleiset yh-
2617: teiskunnan tarkoitusperät, rauhallisen sivistystyön tasaista
2618: kulkua turvaavien lisätakeiden tarve sekä eri kansan-
2619: ainesten välisen yhteistunteen lujittamisen ja syventä-
2620: misen välttämättömyys vaativat, kuten Valtiosäädyt lau-
2621: suivat, mainitun epäkohdan nopeaa ja täydellistä pois-
2622: tamista.
2623: 
2624:       On itsestään selvää, että nyt, kun on annettu jokaiselle
2625: Suomen kansalaiselle, miehelle ja naiselle, yhtäläinen
2626: valtiollinen äänioikeus, olot toisellakin yhteiskuntaelämän
2627: alalla, nimittäin kunnallisella, joka suuressa määrin on
2628: verrattava valtiolliseen, ovat viipymättä järjestettävät
2629: uudelle, viimemainitulla alalla saavutettua kehitystä ja kan-
2630: san suuren enemmistön vaatimuksia vastaavalle kannalle.
2631:       Kun kuitenkaan hallituksen taholta ei oltu ryhdytty
2632: sellaisiin toimenpiteisiin lainsäädäntö-aiotteen tekemiseksi
2633: tJillä alalla, että armollista esitystä olisi voitu antaa
2634: ensimäisille uuden valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti ko-
2635: koontuneille valtiopäiville, pantiin asia vireelle mainituilla
2636: valtiopäivillä eduskuntaesitys- ja anomusehdotusten muo-
2637: dossa. Ajan lyhyyden takia niiden käsittelyä ei ennä-
2638: tetty loppuun saattaa. Nyt koossa oleville valtiopäiville
2639: jätetyt edellämainitut esitysehdotukset, lukuunottamatta
2640: edustaja Pohjanpalon ehdotusta, joka tarkoittaa ainoas-
2641: taan erään verotusta kaupungissa koskevan säädöksen
2642: muuttamista, sisältävät täydelliset • ehdotukset kunnalli-
2643: siksi laeiksi sekä kaupunki- että maalaiskuntia varten.
2644: Suurempia muutoksia nämä ehdotukset sisältävät kui-
2645: tenkin ainoastaan äänioikeuteen, ja vaalitapaan sekä
2646: kunnan päätäutövallan käyttämiseen nähden.
2647:               Kunnallislainsäädännön uudistus.              3
2648: 
2649: 
2650:      Mitä ensinnäkin tulee äänioikeuteen, niin sisältävät
2651: voimassa olevat kunnallista äänioikeutta koskevat mää-
2652: räykset lyhyesti sanottuna sen, että kunnallisissa asioissa
2653: äänioikeus on ainoastaan kunnallista tuloveroa maksa-
2654: villa kunnan jäsenillä ja että sekä maalla että kaupun-
2655: gissa äänestetään veroäyriluvun eli varallisuusasteikon
2656: mukaan, kuitenkin sillä rajoituksella, että suurin ääni-
2657: määrä maalla on viidestoista osa kuntakokouksessa äänes-
2658: tykseen osaa ottavien yhteenlasketusta ääniluvusta ja
2659: että korkein ääniluku kaupungeissa on viisikolmatta.
2660: Niinikään on maalaiskunnissa manttaaliin pantua maata
2661: ja laitoksia koskevissa asiossa sellaisten tilojen ja
2662: laitosten haltijoilla äänioikeus manttaalimäärän mukaan.
2663: Sen ohessa on naisen äänioikeuteen nähden olemassa sel-
2664: lainen rajoitus, että miehen edusmiehyyden alaiset naiset
2665: ovat äänioikeutta vailla.
2666: 
2667:      Ääniasteikko, jonka mukaan toisella kunnan ääni-
2668: oikeutetulla jäsenellä on suurempi sananvalta yhteisissä
2669: asioissa kuin toisella, ei ole sopusoinnussa tasa-arvoisuuden
2670: periaatteen kanssa. Ihmisten jaottelu eri luokkiin on
2671: sitäpaitsi aina mielivaltainen ja väärä. Sen säilyttäminen
2672: ei enää, sittekun suuret kansanjoukot ovat päässeet ääni-
2673: oikeudesta osallisiksi, edes johda sinne, minnesillä pyritään,
2674: nimittäin luvultaan vähäväkisemmän valitsijaryhmän kan-
2675: nattamain mielipiteiden voittoon vastoin suurempilu-
2676: kuisen joukon tahtoa. Näistä syistä valiokunnan enem-
2677: mistö on asettunut esitysehdotusten kannalle siinä että
2678: ääniasteikko on kokonaan poistettava!i ).. 1:. ;       , .
2679:      Mitä tulee äänioikeuden riippuvaisuuteen veronmaksu-
2680: velvollisuudesta, on esitysehdotusten välillä olemassa
2681: sama eroavaisuus, mikä ilmenee myöskin ylempänä mainitun
2682: hallituksen komitean tässä kohden laatiman kahden
2683: vaihtoehdotuksen välillä.
2684:       Toisen ehdotuksen mukaan on kunnallisen äänioikeu-
2685: 4             1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
2686: 
2687: den saavuttamisen ehtona edelleenkin oleva veronmaksu-
2688: velvollisuus kunnalle.      Sen säilyttämistä äänioikeuden
2689: ehtona puolustetaan monillakin syillä. On vedottu ääni-
2690: oikeusolojen kehitykseen ulkomailla, viitaten siihen, että,
2691: vaikka kehitys on pyrkinyt säätämään kunnallisen ääni-
2692: oikeuden yhtä laajaksi kuin valtiollisenkin, siellä, missä
2693: se on niin laajalle ulotettu, on pidetty tarpeelli-
2694: sena kunnallisen elämän tasaisen kulun takaamiseksi
2695: antaa tärkeimmissä asioisssa ratkaisuvalta joko kuntaa
2696: laajemman itsehallintopiirin eduskunnalle tahi val-
2697: tion viranomaisille. Kun meillä ei ole kuntaa suu-
2698: rempaa itsehallintopiiriä eikä meidän oloihimme näh-
2699: den ole pidetty sopivana entisestään laajentaa vaitionkaan
2700: viranomaisten määräämisvaltaa kunnallisissa asiossa, ei
2701: kunnallisen äänioikeuden ulottamista yhtä laajalle kuin
2702: valtiollisen, ole katsottu voitavan pitää mahdollisena,
2703: ainakaan ennenkuin olisi kokemusta ehdotettavan laajen-
2704: netun, mutta yhtäkaikki veronmaksuvelvollisuuteen nojau-
2705: tuvan äänioikeusperusteen tuottamista tuloksista. Myös-
2706: kin on muistutettu siitä, että kunnallishallinto etupäässä
2707: on kunnallisvarain hoitoa ja taloudellista laatua, ja on
2708: pelätty kunnan veroa maksavain jäsenten liiallista verot-
2709: tamista, ellei vaikutusvalta, kunnan asioita ratkaistaessa,
2710: olisi veron maksajilla. Niinikään on epäilty, että maalle
2711: vahingoksi varsinkin maanviljelyksen ja elinkeinojen har-
2712: joittajat sekä muut, jotka eivät voi, kuten tilapäisistä
2713: ansioista elävät kuntalaiset, välttää verojen pakollista suo-
2714: ritusta, joutuisivat sellaisen liian verotuksen alaisiksi,
2715: jos päätösvalta kunnan menoja määrättäessä annettaisiin
2716: niillekin kuntalaisille, jotka eivät maksa tuloveroa, koska
2717: voisi sattua useinkin, että päätösvalta kunnassa joutuisi
2718: sellaisille, joille samainen päätös ei tuottaisi mitään kus-
2719: tannuksia. Vielä on huomautettu veron maksun herät-
2720: tävän ja kehittävän velvollisuuden ja yhteenkuulu-
2721: vaisuuden tuntoa sekä säästäväisyyttä. Lopuksi on vii-
2722: tattu siihenkin, että sillä, jonka vuositulo on niin vähäinen,
2723:               Kunnallislainsäädännön uudistus.            5
2724: 
2725: 
2726: että hän on vapautettu tuloveron maksamisesta, yleensä
2727: ei ole aikaa eikä tilaisuutta kääntää huomiotansa omista
2728: asioistaan kunnan yhteisiin asioihin ja niistä muodostaa
2729: itselleen oikeata ja omintakeista käsitystä.
2730:       Toisen1 ehdotuksen mukaan taas on äänioikeus oleva
2731: riippumatoil veronmaksuvelvollisuudesta. Tämän tueksi
2732: on esiintuotu, että kunnallishallintoa, joka to-sin suu-
2733: reksi osaksi, vaikkei kumminkaan kokonaan, koskee talou-
2734: dellisia kysymyksiä, ei ylläpidetä yksinomaan tuloveroilla,
2735: vaan useimmissa tapauksissa suurimmalta osalta varoilla,
2736: joiden kokoamisessa tuloveroa maksavilla jäsenillä ei ole
2737: suurempaa osaa kuin kunnan muillakaan jäsenillä, ja on
2738: esimerkeillä sekä tilastolla näytetty, että kuntien talous
2739: maaseudulla huomattavalta osalta ja kaupungeissa suu-
2740: rimmaksi osaksi,· joissakin aina yhdeksäksi kymmenes-
2741: osaksi, ylläpidetään muilla kuin tuloveroista saaduilla
2742: varoilla, joten vaatimusta, että tuleveron maksaminen
2743: pitäisi olla kunnallisen äänivallan myöntämisen yksin-
2744:  omaisena perusteena, ei ole katsottu voitavan oikeutetuilla
2745: syillä puolustaa. Myöskään ei ole voitu pitää oikeana
2746: sitä mielipidettä, että ainoastaan ne kuntalaiset, jotka
2747: suorittavat veroa, jos kohta vähäistäkin, olisivat katsot-
2748: tavat äänioikeuden arvoisiksi tai muuten sen käyttämiseen
2749: soveliaiksi, sillä siitä johdonmukaisesti seuraisi, että ei
2750: ainoastaan tuloveron vaan myös henkilöllisten maksujen
2751: suorittaminen olisi tuottava äänioikeuden ja toiMita puo-
2752: len että ne, jotka esimerkiksi heidän elätettävänään
2753: olevan perheen lukuisuuden takia vapautettaisiin tulo-
2754: veron maksamisesta, olisivat pidettävät sopimattomina
2755: ja kykenemättöminä äänioikeutta nauttimaan. Sen ohessa
2756: on huomautettu, että riittävän turvan liiallista vero-
2757: tusta vastaan tarjoaa erinäiset muut varokeinot, joista
2758: jälempänä tehdään lähemmin selkoa, sekä että jos meillä
2759: kunnallinen äånioikeus asetettaisiin muulle kuin yleisen
2760: ja yhtäläisen äänioikeuden pohjalle, sellaiset äänioikeus-
2761: olot osottautuisivat jo läheisessä tulevaisuudessa kestä-
2762: 6            1908- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
2763: 
2764: mättömiksi ja tämä uudistus siten tulisi olemaan ai-
2765: noastaan väliaikainen.
2766:      Valiokunta, on hyväksynyt viimemainitun ehdo-
2767: tuksen ja pyytää sen tueksi edellä sanotun lisäksi esiin-
2768: tuoda, että kunnallisen itsehallinnon esineenä olevat
2769: asiat ovat yhteisiä kaikille kunnan jäsenille, riippu-
2770: matta veronmaksukyvystä, ja että niiden hallinto usein
2771: vaikuttaa syvemmälti vähävaraisten kunnanjäsenten sekä
2772: henkiseen että taloudelliseen elämään, joten valiokun-
2773: nan mielestä, on oikeudenmukaista, jopa välttämätöntä-
2774: kin että varattomatkin eli sellaiset kunnan jäsenet,
2775: jotka eivät kykene maksamaan veroja, ovat olevat oi-
2776: keutetut ottamaan osaa kunnallisten asiain ratkaisemi-
2777: seen.
2778: 
2779:      Kun ei ole voitu esiintuoda,'j1mitään päteviä syitä
2780: naisen pysyttämiselle siinä poikkeuksellisessa asemassa,
2781: joka hänellä voimassa olevan lain mukaan on kunnalli-
2782: seen äänioikeuteen nähden ja nainen valtiolliseen ääni-
2783: oikeuteen katsoen, kuten ylempänä mainittiin, on asetettu
2784: tasa-arvoiseksi miehen rinnalle, ei valiokunta ole epäillyt
2785: puoltaa esitysehdotuksia siinäkin, että äänioikeus on oleva
2786: yhtäläinen riippumatta sukupuolesta.
2787:      Samoin valiokunnassa ei ole ilmaantunut erimieli-
2788: syyttä siihenkään ehdotukseen nähden että kunnassa,
2789: joka on henkilöllinen yhteys, ei ole annettava äänioikeutta
2790: muille kuin henkilöille ja että siis se äänioikeus kunnan
2791: asioissa, mikä tähän asti on ollut yhtiöillä, ei ole ennallaan
2792: pysytettävä, vaan poistettava.
2793:      Niinikään on valiokunnan mielestä lakiin otettava
2794: ehdotettu määräys siitä, ettei kunnallista vaalioikeutta
2795: saada käyttää valtamieheni kautta, koska tämä määräys
2796: on sopusoinnussa' valtiollisissa vaaleissa voimassa olevan
2797: vastaavan periaatteen kanssa.
2798:      Mitä tulee ikärajaan, on valiokunnassa]tehty~ehdotus
2799: sen alentamiseksi 21 ikävuodesta 20 vuoteen,~koska yhteis-
2800:               Kunnallislainsä.ädännön uudistus.           7
2801: 
2802: 
2803: kunnalliset rasitukset kohtaavat 21 vuotta nuorempiakin
2804: ja kun rangaistavaisuus rikoksista on säädetty alkavaksi
2805: jo aikaisemminkin, joten henkilö jo 18 vuotta täytettyään
2806: on katsottuva täysin vastuunalaiseksi teoistaan. Tosin
2807: saavuttaa henkilö jo 15 vuoden vanhana oikeuden hallita,
2808: mitä hän itse voipi ansaita, ja 16 vuotiaalta jo kannetaan
2809: henkilöllistä veroa; niinikään 15 vuoden ijästä asti ran-
2810: gaistaan rikkomuksista lakia vastaan, mutta kun henkilö
2811: vasta 21 vuoden ikäisenä katsotaan kykeneväksi täysin
2812: hoitamaan itseään ja omaisuuttaan ja vasta silloin on
2813: vapaa vanhempainsa tai holhoojansa holhouksenalaisuu-
2814: desta, eikä saavutettu kokemuskaan anna aihetta tuon
2815: ikärajan alentamiseen, niin on valiokunta ollut sitä mieltä,
2816: että ikäraja on pysytettävä entisellään.
2817: 
2818:      Äänioikeuden rajoittamiseen nähden erikoisissa ta-
2819: pauksissa on valiokunnassa ollut erimielisyyttä. Osa valio-
2820: kunnan jäsenistä on tahtonut kaikkia ehdotettuja rajoi-
2821: tuksia poistettaviksi, jota vastoin enemmistö on katsonut
2822: tarpeelliseksi, että rajoituksia muutamain tapausten varalta
2823: on säädettävä.
2824:      Niinpä on katsottu ettei vaalioikeutta ole myönnet-
2825: tävä sille kunnan jäsenelle, joka on holhouksen alaisena,
2826: joka muun syyn kuin kunnan viranomaisen todistuksena
2827: näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt suoritta-
2828: matta hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä
2829: edellisen vuoden kunnallisverot, joka lainvoimaisen tuo-
2830: mion nojalla on katsottava olevan hyvää mainetta vailla
2831: taikka on kelvoton maan palvelukseen tai toisen asiaa
2832: ajamaan, sekä sille, joka on todistettu syypääksisiihen että
2833: hän kunnallisissa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä
2834: tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
2835: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksilla häirinnyt
2836: vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä lukien
2837: kuin lopullinen tuomio annettiin.
2838:      Mitä ensinnäkin tulee holhunalaisiin kunnan jäseniin,
2839: 8            1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
2840: 
2841:  niin koska he yleisen lain mukaan katsotaan kykenemättö-
2842: miksi hoitamaan itseään ja omaisuuttaan, ei heitä myös-
2843:  kään voida pitää kykenevinä ottamaan osaa kunnallisten
2844:  asiain hoitoon, mihin sitä paisi on katsottava tarvitta-
2845: van ainakin yhtä paljon kykyä, kuin yksityistä henki-
2846: löä koskevain asiain huolehtimiseen.
2847:       Valiokunnan mielestä ei varattomuus ylipäänsä ole sel-
2848: lainen syy, jonka takia ketään kunnan jäsentä olisi estettävä
2849:  äänioikeutta käyttämästä, mutta toiselta puolen on valio-
2850: kunnassa oltu sitä mieltä että siltä, joka ei täytä kun-
2851:  nallisia velvollisuuksiaan, vaikka on siinä asemassa että
2852: voisi ne täyttää, eli toisin sanoen, joka muun syyn
2853: kuin todistetun varattomuuden takia jättää veronsa
2854: useammalta vuodelta peräkkäin maksamatta, on täydellä
2855: syyllä kiellettävä äänioikeus kunnan asioissa.
2856:       Koska ne lakimääräykset. jotka erinäisistä rikoksista
2857: säätävät seuraamukseksi kansalaisluottamuksen menettä-
2858: misen taikka kelpaamattomuuden maan palvelukseen tai
2859: toisen asiaa ajamaan, tarkoittavat riistää sellaisen rikok-
2860: sen tekijäitä oikeuden olla virassa tai muussa julkisessa
2861: toimessa taikka niihin toista henkilöä valita, niin on
2862: valiokunnan mielestä määräys siitä, että sellainen hen-
2863: kilö on vaalioikeutta vailla, otettava lakiin.
2864:       Myöskin se määräys, että äänien ostaja ja myyjä
2865: sekä vaalivapauden häiritsijä ovat olevat äänioikeutta
2866: lailla, on valiokunnan mielestä lakiin otettava, koskaa
2867: sekin osaltaan on omiansa ehkäisemään äänioikeuden
2868: väärin käyttämistä, jotapaitsi sama määräys on voimassa
2869: myöskin valtiollisiin vaaleihin nähden.
2870:       Siitä että kunnan jäsenenä voi olla sellainenkin, jolla
2871: on asunto ja kotipaikka muualla, seuraa, että on olemassa
2872: henkilöitä, jotka yhtä aikaa ovat useamman kunnan
2873: jäseniä, ja on osa valiokunnan jäsenistä ollut sitä mieltä,
2874: että sellaisille henkilöille olisi pysytettävä voimassa ole-
2875: vassa laissa myönnetty oikeus käyttää äänivaltaa jokai-
2876: sessa kunnassa, missä joku sellainen henkilö on jäsenenä.
2877:                Itunnallislainsäädännön uudistus.               9
2878: 
2879: 
2880: Mutta kun äänioikeus tehdään riippumattomaksi veron-
2881: maksuvelvollisuudesta ja siten ikäänkuin henkilölle per-
2882: soonallisesti kuuluvaksi, ei ole pätevää syytä antaa hen-
2883: kilölle yksinomaan sen takia, että hänen taloudellinen
2884: toimintansa ulottuu useampiin kuntiin, suurempaa vai-
2885: kutusvaltaa maan kunnallisiin asioihin, kuin sillekään,
2886: jonka toiminta tapahtuu yhden kunnan piirissä.
2887: 
2888: 
2889:       Osa valiokunnan jäsenistä on ollut sitä mieltä, että
2890: lakiin olisi otettava määräys siitä, että henkilö, joka nauttii
2891: pysyväistä vaivaishoitoa tahi on tehnyt itsensä syypääksi
2892: irtolaisuuteen on oleva vaalioikeutta vailla, viimeksimai-
2893: nittu kuitenkin ainoastaan määräajan.
2894:       Valiokunnan mielestä on kuitenkin huomioon otettava
2895: ettei henkilöä, joka työvoimissa ollessaan ehkä pitkänkin
2896: aikaa on suorittanut kunnalliset velvollisuutensa ja käyt-
2897: tänyt äänioikeutta, yksinomaan sen vuoksi että hän
2898: tapaturman, vanhuuden tai muun syyn takia on tullut
2899: työhön kykenemättömäksi ja siihen tilaan, että hänen
2900: on saatava itselleen pysyväistä vaivaisapua, voida jättää
2901: osattomaksi äänioikeudesta, jota hän vanhempana ja
2902: kokeneempana olisi entistään kykenevämpi käyttämään.
2903: Sen lisäksi voisi hyvin usein ilmaantua eri mieliä siitä,
2904: milloin jonkun henkilön olisi katsottava saaneen ainoas-
2905: taan satunnaista, milloin taas pysyväisempää vaivais-
2906: apua, mikä antaisi aihetta turhiin riitoihin.
2907:       Irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä 2 p.
2908: huhtikuuta 1883 annettu asetus säätää, että irtolaisuudesta
2909: tavattu henkilö, jos hän ei ota ojantuaksensa, on tuo-
2910: mittava yleiseen työhön määräajaksi, jonka lisäksi on sää-
2911: detty, että jos semmoinen muutos tapahtuisi tuon asetuk-
2912: sen mukaan yleiseen työhön tahi työlaitokseen tuomitun
2913: henkilön oloissa, ettei hän olisi yleiselle turvallisuudelle vaa-
2914: rallinen, hän heti on vapaaksi päästettävä. Lain tar-
2915: koitus on siis kerrotun irtolaista kohtaavan menettelyn
2916: 10            1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
2917: 
2918: 
2919: kautta tehdä irtolaisesta hyödyllinen yhteiskunnan jäsen.
2920: Ja kun tämä tarkoitus on pidettävä saavutettuna silloin,
2921: kuin irtolainen on ollut lain mukaan sitä varten riittäväksi
2922: harkitun ajan yleisessä työlaitoksessa ja pääsee sieltä
2923: vapaaksi, niin ei ole mitään syytä pitää häntä edelleen
2924: ansaitsemattomana nauttimaan kunnan jäsenille tulevia
2925: oikeuksia. Jos taas irtolaisen tuomitsemista yleiseen työ-
2926: hön pidettäisiin jonkunlaisena rangaistuksena hänen käy-
2927: töksestään eli toisin sanoen jonkunlaisena oikeuden-
2928: loukkausta vastaavana vastapainona, niin irtolainen, jos
2929: hän tehdyn ehdotuksen mukaan sen lisäksi asetettaisiin
2930: saman seuraamuksen alaiseksi kuin kansalaisluottamuk-
2931: sensa menettävät törkeät rikoksentekijät, tulisi ran-
2932: gaistuksi kahdesti samasta rikoksesta.
2933:       Vaikkakin kahdella viimeksikerrotulla äänioikeuden
2934: rajoitusmääräyksellä tulisi käytännössä olemaan joten-
2935:  kin pieni merkitys, on valiokunta mainittuihin tär-
2936:  keisiin periaatteellisiin näkökohtiin katsoen ja kun· ei
2937:  tällaisia rajoituksia ole tehtävä muuten kuin yleispätevien
2938:  syiden nojalla, päättänyt, äänestyksen jälkeen, ett'ei ker-
2939:  rottuja rajoituksia ole lakiin otettava.
2940: 
2941:       Myöskin vaalikelpoisuuteen nähden ovat esitysehdo-
2942:  tukset poikkeavat toisistaan. Ehdotusta, että vaali-
2943:  kelpoisuusikä olisi oleva neljäkolmatta vuotta, valio-
2944:  kunta ei ole katsonut voivansa puoltaa, koska vaalikel-
2945:  poisuuden ja vaalioikeuden 'edellytykset, valiokunnan
2946:  mielestä, ovat olevat samat. Valiokunta sen vuoksi
2947:  on, kun vaalioikeuden ikärajaksi on hyväksytty yksi-
2948:  kolmatta vuotta, päättänyt esittää vaalikelpoisuudenkin
2949:  luettavaksi viimeksimainitusta ijästä alkaen.
2950: 
2951: 
2952:       Kun suhteellinen vaalitapa verrattuna kunnallis-
2953:  vaaleissa nykyään käytettävään enemmistövaalitapaan,
2954:  valiokunnan mielestä tarjoaa erinäisiä etuja, muun
2955:               Kunnallislainsäädännön uudistus.          ll
2956: 
2957: 
2958: muassa suuremman mahdollisuuden muodostaa valtuusto
2959: sellaiseksi, että se kuvastaa kuntalaisten keskuudessa
2960: vallitsevia, vähemmistössäkin olevia mielipiteitä, ei
2961: valiokunta, joskin ensiksimainittu vaalitapa käytännössä
2962: edellyttää jossakin määrin kehittyneitä oloja, sekä eri-
2963: näisiä valmistavia toimenpiteitä ja valitsijain yhteis-
2964: toimintaa ennen vaaleja ja suurempaa taitoa vaalin
2965: tuloksen selville saamisessa, ole epäillyt ehdottomasti
2966: asettua puoltamaan suhteellisen vaalitavan säätämistä
2967: pakolliseksi !kunnallisissa vaaleissa kaikkialla muualla,
2968: paitsi Lapin kihlakunnassa, jonka alkuperäiset olot ja
2969: harva asutus tekevät mahdottomaksi lailla velvoittaa
2970: kuntia, elleivät ne itse sitä halua, käyttämään muun-
2971: laisia kuin enemmistövaaleja yhden miehen vaalipii-
2972: reissa. Sitä paitsi kunnalliset .vaalit, !jotka muutoin
2973: on tahdottu saada mahdollisimmasti valtiollisten vaa-
2974: lien kaltaisiksi, voidaan tehdä tuntuvasti yksinkertaisem-
2975: miksi, koskei mitään vaaliliittoja kunnallisissa vaaleissa
2976: kaivata, kun jokaisella valitsijalla on mahdollisuus jos-
2977: sakin määrin tuntea kaikki valittaviksi ehdotettavat hen-
2978:  kilöt ja vaaleissa sen johdosta voidaan sallia jokaisen
2979:  äänestää yhtä monta henkilöä, kuin on valittava edus-
2980:  tajia. Vieläkin yksinkertaisemmiksi tulisivat vaalit, jos
2981:  kiellettäisiin eri ehdokaslistoihin ottamasta yhteisiä eh-
2982:  dokkaita. Viimeksimainittua vaalioikeuden rajoittamista
2983:  valiokunta kuitenkin on pitänyt arveluttavana. Vakuu-
2984:  tettuna siitä, että i, käytäntö pian on opettava kuntain
2985:  toimivia henkilöitä sovelluttamaan vaalilakia sen nyt
2986:  ehdotetussakin muodossa, valiokunta ei ole esittänyt sii-
2987:  hen suurempia muutoksia.
2988: 
2989: 
2990:      Mitä sitten tulee kunnan päätöntövaltaan, niin yleisen
2991: ja yhtäläisen vaalioikeuden käytäntöön ottaminen tekee
2992: välttämättömäksi sen käyttämismuodon uudestaan jär-
2993: jestämisen. Jo 1897 vuoden valtiopäivillä, säädettäessä
2994: 12          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
2995: 
2996: nykyään voimassa olevaa lakia kunnallishallinnosta maalla,
2997: puollettiin kunnan valtuuston säätämistä pakolliseksi.
2998:      Sen pakollisuutta vastaan, kuten valtiopäiväin silloi-
2999: sen kunnallisvaliokunnan mietinnöstä nähdään, tuotiin
3000: esiin, että kunnanvaltuusmieslaitosta siihen saakka tus-
3001: kin ensinkään oli ollut olemassa maalaiskunnissa, minkä
3002: arveltiin johtuvan osaksi siitä, että väestö, jolla ennen
3003: vuotta 1865 oli ollut verrattain vähäinen tilaisuus kunnalli-
3004: seen toimintaan, asetuksen suhteellisesti lyhyen voimassa
3005: olon aikana oli havainnut kuntakokouksen saattavan antaa
3006: kunnalliselle elämälle täysin tyydyttävän ilmauksen,
3007: osaksi kansan luonteessa olevasta taipumuksesta, mikäli
3008: mahdollista itse hoitamaan asiansa eikä luottamaan
3009: muihin; että kansanmiehen oikeus jokaisessa esiintyvässä
3010: asiassa koettaa saada mielipiteensä kuuluviin ja antaa
3011: äänensä oli niin arvokas, että erittäin painavia syitä täy-
3012: tyisi voida tuoda esiin, ennenkuin olemassa olevien olojen
3013: muutosta tässä kohdin voitaisi lainsäädännön kautta
3014: määrätä, sekä vihdoin, että valtuustolaitoksen toimeen-
3015: pano todennäköisesti suuressa yleisössä arveluttavasti
3016: heikontaisi harrastusta yleisiin kysymyksiin ja kunnalli-
3017: seen elämään. Näistä syistä valtuusto-järjestelmän pakol-
3018: lista säätämistä silloin vastustettiin.
3019:       Mutta huolimatta siitä, mitä sanottua pakollisuutta
3020: vastaan voitaneekin tuoda esiin, yleisen ja yhtäläisen
3021: äänioikeuden käytäntöön ottaminen tuo mukanaan sel-
3022: laisia erittäin painavia syitä, joita aikaisemmin on kai-
3023: vattu. Kun äänioikeudesta osalliseksi joutuu suuri-
3024: lukuinen joukko kansalaisia, jotka tähän asti ovat olleet
3025: äänioikeutta vailla ja kokouksiin osaa ottavien luku voisi
3026: nousta ja todennäköisesti usein tulisi nousemaan tuhat-
3027: määriin, voisi kokousten toimeenpanoa ja johtamista
3028: kohdata voittamattomat esteet ja hankaluudet, puhu-
3029: mattakaan siitä, ettei olisi minkäänlaisia takeita, että
3030: keskustelut asioista ja päätökset tulisivat muodostumaan
3031: sen mukaisiksi, mitä kunnan yhteinen etu kulloinkin
3032:               Kunnallislainsäädännön uudistus.           13
3033: 
3034: 
3035: vaatii. Näistä syistä ja kun kunnallinen elämä viimei~
3036: senä vuosikymmenenä yleensä on kehittynyt ja juuri
3037: siihen suuntaan, että monin paikoin kunnan päätäntö-
3038: valta vapaaehtoisesti on siirretty kunnanvaltuustolle, on
3039: valiokunta yksimielisesti katsonut voivansa ja olevansa
3040: pakotettu asettumaan sille kannalle, että kuntakokous
3041: ja raastuvankokous ovat lainsäädännöstä kokonaan pois-
3042: tettavat ja kunnallinen päätäutövalta jätettävä kunnan
3043: äänivaltaisten jäsenten valittavain valtuustojen haltuun.
3044: Jos, kuten on ajateltu, otetaan käytäntöön suhteellinen
3045: vaalitapa, on jokaisen oikeus koettaa saada mielipiteensä
3046: kuuluviin säilytettävissä, ja kun vuosittain toimeenpan-
3047: tavat valtuutettujen vaalit sekä sillä välin mahdollisesti
3048: tarpeelliset lisävaltuutettujen vaalit ovat omiansa riittä-
3049: vässä määrin antamaan virikettä kunnallisten kysymysten
3050: pohtimiselle niidenkin kunnan jäsenten kesken, jotka
3051: eivät ole valtuutettuja, niin ei pelkoon kunnallisen elämän
3052: harrastuksen laimenemisesta katsottu olevan syytä.
3053: 
3054:      Edellä jo viitattiin siihen, että valtuusto, joskin se
3055: suhteellisien vaalien kautta saataisiin kokoonpanoltaan
3056: mahdollisimman monipuoliseksi ja eri ajatussuuntia edus-
3057: tavaksi, valiokunnan enemmistön mielipiteen mukaan,
3058: sellaisenaan vielä ei antaisi riittäviä takeita siitä, ettei
3059: kunnan jäseniä liiaksi verotettaisi ja kunnan omaisuuden
3060: hyvää hoitoa voitaisi laiminlyödä. Valiokunnan enem-
3061: mistö katsoo mainittujen epäkohtain olevan vältettä-
3062: vissä, jos otetaan käytäntöön esitysehdotuksissa esi..
3063: tetty lisätty valtuusto ja säädös että sen päätös on
3064: tehtävä määrä-enemmistöllä. Osa valiokunnan jäseniä
3065: on ehdottanut, että lisävaltuutetut, samoin kuin muut-
3066:  kin valtuutetut, valittaisiin määräajaksi. Valiokunnan
3067: enemmistö kuitenkin on pitänyt asianmukaisempana,
3068: että ne valitaan erikseen aina silloin, kun niitä tar-
3069: vitaan, koska sen kautta annetaan valitsijoille kulloin-
3070: kin tilaisuus lausua vaalin kautta mielipiteensä jokaisesta
3071: 14           1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3072: 
3073: sellaisesta tärkeämmästä asiasta, jota varten lisätty val-
3074: tuusto on tarpeen ja valita lisävaltuutetuiksi juuri rat-
3075: kaistavana olevan asian tuntijoita, samalla kun itse asia
3076: vaalien aikana tulee laajemmalti tunnetuksi ja moni-
3077: puolisemmin pohdituksi. Tällä tavoin lisäämällä val-
3078: tuuston lukumäärää henkilöillä, joilla on kunnan veroa
3079: maksavain vaalioikeutettujen jäsenten luottamus, voi-
3080: daan, valiokunnan mielipiteen mukaan, katsoa kunnan
3081: verotusasiain säännöllisen kulun ja omaisuuden hoidon
3082: olevan ainakin yhtä hyvin turvatun kuin jos verotusasiain
3083: ratkaiseminen ja omaisuuden hoito olisi pidätetty tulo-
3084: veroa maksavain jäsenten oikeutena.
3085: 
3086:       Kunnalliseen verotukseen valiokunta muutoin ei ole
3087: katsonut voivansa tehdä syvemmälti ulottuvia uudistus-
3088: ehdotuksia. Se ei ole johtunut siitä, ettei niitä kaivattaisi.
3089: Päinvastoin on valiokunta ollut yksimielinen siitä, että
3090: kunnallinen verotusjärjestelmä kipeästi kaipaa perinpoh-
3091: jaista uudistamista muun muassa siihen suuntaan, että
3092: asteettaisin ylenevä ja aleneva verotus kunnassa on otet-
3093: tava käytäntöön ja että verotettavain tulojen oikeuden-
3094: mukainen. arvioiminen ei ole mahdollinen, ellei säädetä
3095: pakollista ja rangaistus- tai muilla sopivilla keinoilla te-
3096: hokkaaksi tehtyä tulojen-ilmoittamis-velvolli!!uutta. Mutta
3097: kun tälläinen syvälle ulottuva uudistustyö, jota varten
3098: ei ole olemassa mitään ehdotustakaan, vaatisi enemmän
3099: aikaa, kuin mitä valiokunnalla näillä valtiopäivillä on
3100: käytettävänä, ja äänioikeusolojen uudistus, jos se kyt-
3101: kettäisiin yhteen verotusolojen uudistamisen kanssa, siten
3102: siirtyisi epävarmaan tulevaisuuteen, niin valiokunta on
3103: katsonut parhaaksi olla tässä yhteydessä verotusasiaan
3104: syvemmälle kajoamatta. Aivan ennalleen ei verotusoloja
3105: kuitenkaan käy lyhyemmäksikään aikaa jättäminen. Sen
3106: vuoksi on ehdotettu sellaisia parannuksia, jotka ovat
3107: omansa, verotusoloja syvemmälti mullistamatta, tuotta-
3108: maan enimmin rasitetuille veronmaksajille huojennusta.
3109:               Kunnallislainsäädännön uudistus.            15
3110: 
3111: 
3112:       Valiokunnassa on arveltu, että yleisen ja yhtäläisen
3113: äänioikeuden käytäntöön ottaminen kaupunkien kunnal-
3114: lisissa vaaleissa eli toisin sanoen äänioikeuden myöntämi-
3115: nen myöskin kaupunkikunnan Veroamaksamattomille jä-
3116: senille, joilla voimassa olevan lain mukaan ei ole äänioi-
3117: keutta, sisältäisi muutoksen porvaristolle ja kaupungeille
3118: 23 päivänä helmikuuta 1789 annetun Kuninkaallisen vakuu-
3119: tuksen 3 kohtaan, sellaisena kuin se on Keisarillisessa
3120: asetuksessa 8 päivältä joulukuuta 1873. Se etuoikeutettu
3121: asema, joka mainitun vakuutuksen mukaan oli eräällä
3122: ryhmällä kaupunkien asukkaita, nimittäin varsinaisella
3123: porvaristolla kaupungin yhteisten asiain päätäntöön ynnä
3124: vaaleihin nähden, tuli sanotun asetuksen kautta lakkau-
3125: tetuksi ja kaikki kaupungin asukkaat, säätyyn katsomatta,
3126: tulivat siten tasa-arvoisiksi. Tähän nähden ja kun lähem-
3127: pien määräysten antaminen siitä, millä ehdolla äänioikeus
3128: saavutetaan, samalla jätettiin kunnallishallinnosta kau-
3129: pungissa annetun asetuksen määrättäväksi ja siis kuulu-
3130: vaksi yleisen lain piiriin, valiokunta on sitä mieltä, että
3131: nyt kysymyksessä oleva ääni- eli vaalioikeuden laajennus
3132: sisältää muutoksen ainoastaan viimeksimainittuun asetuk-
3133: seen eikä edellä kosketeltuun vaakuutukseen.
3134:       Osa valiokuntaa on myös ehdottanut lakiehdotukseen
3135: otettavaksi sellaisen määräyksen, että yleisen kansanäänes-
3136: tyksen kautta lopullisesti ratkaistaisiin ne asiat, joissa
3137: tehdyt päätökset lakiehdotuksen mukaan ovat alistetta-
3138: vat hallintoviranomaisten tutkintoon taikka edellyttävät
3139: määräenemmistön. Kun mitään päteviä syitä ei ole esi-
3140: tetty mainitun määräyksen ottamiseksi lakiin, on valio-
3141: kunta päättänyt jättää sen tällä kertaa sillensä sitä suu-
3142: remmalla syyllä kuin mitään yksityiskohtaista ehdotusta
3143: siitä ei ole valiokunnassa esitettykään.
3144: 
3145: 
3146:      Edellä esitettyjen yleisten periaatteiden lisäksi pitää
3147: valiokunta tarpeellisena esittää yksityiskohtaisemmat
3148:      16          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3149: 
3150:      perustelut niistä muutoksista, joita on tehty esitysehdo-
3151:      tukseen N:o 15, mikä on ollut pohjana asian käyttelyssä,
3152:      se kun yleiensä on lähempänä sitä kantaa, jolle valiokunta
3153:      on asettunut nyt kysymyksessä oleviin uudistuksiin näh-
3154:      den. Niinikään on kosketettu niitä kohtia, joista valio-
3155:      kunnassa on ilmaantunut huomattavampaa erimielisyyttä.
3156: 
3157:                  A. M aalaiskuntain kunnallislaki.
3158: 1§       Kun esitysehdotuksissa välistä on käytetty sanaa
3159:     laki, välistä sanaa asetus, välistä molempia rinnakkain
3160:     samassa merkityksessä, on valiokunta yhdenmukaisuuden
3161:     saavuttamiseksi päättänyt aina käyttää viimeksimainit-
3162:     tua sanaamuotoa.
3163: 3 §      Sananmuodon muuttaminen tässä §:ssä on johtunut
3164:     70 §:ään tehdystä muutoksesta.
3165: 6 §      Kunnanvaltuutettujen luku on valiokunnassa ehdo-
3166:     tettu toiselta puolen lisättäväksi, toiselta puolen taas
3167:     vähennettäväksi, vaan on valiokunta harkinnut esitys-
3168:     ehdotuksissa olevat luvut parhaiten tarkoitustaan vastaa-
3169:     viksi.
3170: 8 §      Pitäen tärkeänä että valtuuston yhtäjaksoisuus säi-
3171:     lytetään, ei valiokunnan enemmistö ole katsonut sopivaksi
3172:     sellaista valiokunnassa tehtyä ehdotusta, jonka mukaan
3173:     koko valtuusto tulisi eroamaan samalla kertaa, lyhemmän
3174:     tai pitemmän toimikauden jälkeen, vaan on ollut sitä mieltä
3175:     että kunnanvaltuutetut edelleen, kuten tähänkin asti, ovat
3176:     valittavat kolmeksi vuodeksi, ja että joka vuosi tulee valit-
3177:     tavaksi valtuutettuja kolmas osa valtuuston lukumäärästä.
3178:          Koska valiokunta ei ole pitäny tvälttämättömänä,
3179:     että jokaista, samaan aikaan saattuvaa tarvetta varten
3180:     valitaan eri lisävaltuutetut, vaan on katsonut luonnolli-
3181:     seksi että useampiakin samoihin aikoihin esiytyviä asioita
3182:     samalla kertaa voidaan jättää saman lisätyn valtuuston
3183:     ratkaistavaksi, on valiokunta tehnyt §:n viimeiseen koh-
3184:     taan selventävän muutoksen.
3185:                Kunnallislainsäädännön uudistus.            17
3186: 
3187:       Edellä on mainittu, että valiokunta on sitä mieltä,
3188: että edellytykset sekä vaalioikeuteen että vaalikelpoisuu-
3189: teen nähden ovat, mikäli mahdollista, olevat samat. Mutta
3190: toisaalta on noudatettu sitä periaatetta, ettei rajoituksia
3191: näihin oikeuksiin ole tehtävä, ellei käytännöllinen tarve sitä
3192: vaadi. Valiokunnan jäsenistä puolet on ollut sitä mieltä,
3193: että lisävaltuutetuksi vaalikelpoinen ei saisi olla muu kuin
3194: se, joka itse on oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja.
3195: Toinen puoli taas on katsonut, ettei ole tarpeellista ra-
3196: joittaa valitsijain vapautta kieltämällä heitä valitsemasta
3197: lisättyyn valtuustoon sellaisiakin kunnanvaltuuston vaaliin
3198:  osaa ottamaan oikeutettuja kuntalaisia, jotka, vaikka
3199:  eivät maksakaan tuloveroa, kuitenkin nauttivat veroa-
3200:  maksavain joukossa, joko asianymmärryksensä tai muun
3201:  syyn takia, sellaista luottamusta, että veroamaksavat tah-
3202:  tovat heidät edustajikseen lisättyyn valtuustoon valita.
3203:  Arvan kautta viimeksimainittu mielipide tuli valiokun-
3204:  nan päätökseksi.
3205:       Eräät valiokunnan jäsenet ovat olleet sitä mieltä,         12 §.
3206:  että se 3 0/0 määrä maksuvelvollisten yhteenlasketuista
3207:  verotettavista tuloista, minkä kunnanvaltuusto, esitys-
3208:  ehdotusten mukaan, kunakin vuonna korkeintaan saa
3209:  määrätä tuloveroa kannettavaksi kunnan jäseniltä, on
3210:  liian alhainen ja sen vuoksi olisi korotettava; mutta
3211:  valiokunta on hallituksen asettaman komitean peruste-
3212:  luissa mainittajen syiden nojalla katsonut mainitun mää-
3213:  rän olevan paikallaan.
3214:       Kun valiokunta on pitänyt suotavana, että valtuu-          24 §.
3215:  tetun ollessa estettynä valtuuston kokoukseen saapumasta,
3216:  varajäsen kutsutaan hänen sijaansa, ja ollut sitä mieltä
3217:  että mutkallisuuksien välttämiseksi kutsuminen on jätet-
3218:  tävä poisjäävän jäsenen huolehdittavaksi, on valiokunta
3219:  lisännyt §:ään samaan suuntaan käyvän säädöksen kuin
3220:  se, mikä on 36 §:ssä yhteisten valtuutettujen kokouksiin
3221:   nähden.
3222:       Mitä tulee siihen ehdotettuun määräenemmistöön,            26 §.
3223:       Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.                 2
3224:         18            1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3225: 
3226:         joka vaaditaan lisätyssä valtuustossa ratkaistaessa kysy-
3227:         mystä, joka aiheuttaa suuremman tuloveron kantamisen
3228:         kunnan jäseniltä kuin 5 % verotettavista tuloista, on
3229:         vähemmistö valiokunnassa katsonut, ettei suurempaa
3230:         enemmistöä kuin kaksi kolmannesta lisätyn valtuuston
3231:         läsnä olevista jäsenistä, olisi siinäkään tapauksessa vaa-
3232:         dittava. Mutta valiokunta on päättänyt hyväksyä esitys-
3233:         ehdotuksessa ehdotetut määräykset, kosk'ei sen mielestä
3234:         niiden muuttamiseksi ole esitetty päteviä syitä.
3235: 31 §.         Vaikkakin valiokunta on pitänyt itsessään selvänä
3236:         että kaikki säädökset kunnanvaltuustosta yleensä ovat
3237:         soveltuvissa kohdin noudatettavat silloinkin, kun val-
3238:         tuustoa on lisätty lisävaltuutetuilla, on kuitenkin tah-
3239:         dottu siitä ottaa lakiin nimenomainen säädös, ettei käy-
3240:         täntö eri kunnissa muodostuisi erilaiseksi
3241: 36 §.         Kun 24 §:ssä on säädetty rangaistus sille, joka aiheet-
3242:         tomasti poistuu kesken valtuuston kokouksen, on valio-
3243:         kunnan mielestä samalla syyllä sekin, joka laillisetta
3244:         esteettä lähtee kokouksen kestäessä pois yhteisestä val-
3245:         tuutettujen kokouksesta, tuomittava rangaistukseen.
3246: 40 §.         Koska sellaiset kunnat, joilla on paljon yhteisiä asioita,
3247:         toisin paikoin ovat jättäneet pöytäkirjanpidon ynnä muun
3248:         sellaisen yhteisten kuntakokousten kanssa yhteydessä
3249:         olevan tehtävän erityiselle vakinaiselle toimihenkilölle, eikä
3250:         tätä käytäntöä ole syytä kieltää, on valiokunta, epäi-
3251:         lyksien varalta, ottanut § loppuun sitä tarkoittavan sää-
3252:         döksen.
3253: 58 §.         Koska kuvernöörin ohjesääntönsä mukaan on asut-
3254:         tava siinä kaupungissa, missä lääninhallitus sijaitsee, on
3255:         hänen valitsemistaan tarkoittava kielto katsottu tässä
3256:         laissa tarpeettomaksi.
3257: 10 §.         Käytännössä on ollut eri käsityksiä siitä, missä sellai-
3258:         nen henkilö on verotettava, joka asuu toisessa kunnassa kuin
3259:         siinä, missä hän saa ainoan tulonsa. Niinpä on kaupun-
3260:         kien ulkopuolella syntyneissä esikaupungeissa asuvaa
3261:         suurilukuista työväestöä, joka saa ainoan toimeentulonsa
3262:                Kunnallislainsäädännön uudistus.            lQ
3263: 
3264: useinkin satunnaista laatua olevasta työansiosta kaupun-
3265: gissa, verotettu milloin kaupunki- milloin kmaalaiskunassa.
3266:  vieläpä välistä molemmissakin. Valiokunnan mielesta,
3267:  veronmaksu kahteen kuntaan sellaisissa tapauksissa ei
3268:  ole oikeudenmukainen ja koska sellaisella henkilöllä on
3269:  kotipaikka-oikeus siellä, missä hän asuu, josta seuraa
3270:  muun muassa että se kunta myöskin on v~lvollinen tar1
3271: peen sattuessa kustantamaan hoidon je elatuksen hänell~
3272:  ja hänen perheelleen sekä huolehtimaanhänenlastensa kou~
3273: luttamisesta, on valiokuntnan mielestä selvää, että veroq
3274:  maksu sellaisissa tapauksissa on tapahtuva siihen kuntaan\
3275:  jossa verotettava asuu. Saadakseen tämän katsantokan~
3276:  nan laissa selvemmin ilmaistuksi, on valiokunta muoi
3277:  dostanut tämän §:n 1 momentin toiseen asuun kui~
3278:  mikä sillä on esitysehdotuksissa.              '            ,
3279:       Veroäyriperusteen kerta kaikkiaan laissa määräämi{
3280:  nen ei valiokunnasta ole näyttänyt mahdolliselta, siihed
3281: katsoen että olosuhteet eri paikkakunnillla ovat varsiq
3282: erilaiset. Esitettyä 400 markan määrää voidaan pitä~
3283: soveltuvana moniin paikkakuntiin, vaan ei kaikkiin. Valio1
3284: kunta sen vuoksi on tahtonut edelleen säilyttää kunnill~
3285: tilaisuuden, kuten ennenkin, sovitella sitä paikalliste~
3286: olosuhteiden mukaan. Alinta määrää, mistä veromaksu
3287: on alkava, valiokunta on pitänyt tarpeellisena, maan'
3288: muuttaneiden taloudellisten olojen takia, jonkun verrari_
3289: korottaa.                                                    ·
3290:       Veroäyriluvun alennusta perheen lukuisuuden perus-
3291: teella, ei valiokunta myöskään ole katso.nut sopivaksi
3292: ottaa käytäntöön siinä muodossa kuin sitä on ehdotettu,
3293: koska se asettaisi henkilöt, joilla on samankokoinen perh11
3294: ja melkein yhtäläiset vuositulot, liiaksi erilaiseen asemaan.
3295: verotukseen nähden, siinä tapauksessa, että toisen tulot.
3296: vähänkin nousisivat tuhannen markan yli. ValiokuntU:
3297: on arvellut tuon epäkohdan olevan autettavissa sellaisen~
3298: ryhmittämisellä eri luokkiin, joissa alennuksen määrä olisi.
3299: eri suuri sitä mukaa kuin lapsia olisi enempi tai vähempi
3300: ja tulot suuremmat tai pienemmät.
3301:         20                  1908 ~ Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3302: 
3303: 
3304:               Muuten on valiokunta katsonut olevan syytä, vii-
3305:         meksi mainittujen määräysten selvittämistä varten, tähän
3306:         liittää taulun, joka on laadittu sillä edellytyksellä että
3307:         alin verotettava tulo kunnassa on 300 markkaa.
3308: 
3309: 
3310:                                          ElätettäVIen lasten uku:
3311:                             j---~--                                   --~-----~-·----!
3312:                                   2-3        1         4-5                   6-
3313:              Taksoitettu-                                                              i
3314:                                                                   1
3315:              jen tulojen
3316:                 määrä                1 Äy'i'n 1
3317:                               Alen- ' luku      Alen-
3318:                                                        ~ Åyrien
3319:                                                           luku  Alen-
3320:                                                                       1 ÅY'i'n
3321:                                                                          luku
3322:                              nukson ·1 1{Or- nuksen 1 k or- nuksen        kor-
3323:                             1 määrä 1 kein 1 määrä kein- 1 määrä kein- 1
3324:                  Ylntf.        Yln,c    taan l .Ytnt:: 1 taan l Ym,t:    taan
3325:                                                                                        1
3326:                                                                              '
3327: 
3328:                 0-300          100      0        200         0         300         0
3329:               :301-400         100 1     1       200    1    0    1    aoo         0
3330:               401-500 1        100       2       200         1         300         0
3331: 
3332:         l
3333:                                                                   1
3334:               501-600          100 1     3       200    1    2         aoo         1
3335:             . 601-700 1        100 1     4       200         3    1    300         2
3336:                                                                   1
3337: 
3338:         i     701--800         100       5       200
3339:                                                         1
3340:                                                              4    1
3341:                                                                   '
3342:                                                                        300         3
3343: 
3344:         l     801-900          100       6       200         5         300         4
3345:                                                                   1
3346: 
3347: 
3348:             901-1,000          100 .     7       200         6         300         5
3349:           1,001-1,100            0               100         8    1    200
3350:                                          9                                         7
3351:           1,101-1,200            0      10       100         9         200         8
3352:         1 1,201-1,300            0      11         0         11   1    100        10
3353:         1 1,301-1,400 ~          0      12         0         12        100        11
3354:           1,401-1,500            0      13         0    1    13          0        13
3355:                                     1                   l         1
3356: 
3357: 
3358: 
3359: 
3360: 12 §.         Ettei taksoituksen toimittamista siellä missä kunta-
3361:         laiset itse eivät pidä sen toimittamista välttämättömänä
3362:         aivan vuoden alussa, tarpeettomasti kiirehdittäisi, koska
3363:         kieltämättä on eduksi että taksoitettaville annetaan aikaa
3364:         tiliensä päättämiseen, on valiokunta katsonut voitavan
3365:         laissa ulottaa aika, jonkakuluessa taksoitus on toimitettava,
3366:         helmikuun loppuun.
3367: 74 §.         Edustaja Pohjanpalo on tekemässään esityksehdo-
3368:                Kunnallislainsäädännön uudistus.              21
3369: 
3370: 
3371: tuksessa ehdottanut, että kaupunkikuntia koskevassa
3372: laissa oleva kielto taksoituksessa lukea pois kiinnitetyn
3373: velan korkoa, poistettaisiin. Tämä muutos on valiokun-
3374: nassa ehdotettu ulotettavaksi myöskin vastaavaan koh-
3375: taan maalaiskuntain kunnallislaissa. Mutta syistä, joihin
3376: edellä jo on viitattu, ei valiokunta kuitenkaan ole katsonut
3377: voivansa tällä kertaa ja tämän lain yhteydessä ehdottaa
3378: mainittua muutosta oleviin verotusoloihin.
3379:        Taksoitettavalla tulee luonnollisesti olla mahdollisuus 75 & 80 §.
3380: ottaa selko siitä, mistä eri veroitusesineistä hänen on kat-
3381: sottu saaneen sen tulon, josta hänelle on pantu veroäyrejä.
3382: Valiokunta sen vuoksi on pitänyt tarpeellisena nimen-
3383: omaan säätää että taksoitusluetteloon merkitään kunkin
3384: veronalaisen tulo erikseen jokaiselta verotusesineeltä.
3385:         Sitä vastoin valiokunta ei ole katsonut välttämättö-
3386: mäksi samojen eri määrien uudestaan Iuettelemista mak-
3387: sunpano- ja kantoluettelossa, jonka vuoksi sitä tarkoittava
3388: säädös on katsottu voitavan jättää pois.
3389:         Kun sellaisellekin kunnan jäsenelle, joka varattomuu- 89 §.
3390:  den takia ei kykene ottamaan osaa kunnallisten verojen
3391:  maksuun, siitä huolimatta yleensä annetaan yhtäläinen ääni-
3392:  oikeus kuin sillekin, joka maksaa veroa, on valiokunnasta
3393:  näyttänyt johdonmukaiselta, ettei varattomalta henkilöltä
3394:  kielletä tässäkään §:ssä mainittua oikeutta sen takia, ettei
3395:  hänellä ole mahdollisuutta asettaa vakuutta kuvernöö-
3396:  rille. tehtävän ilmoituksen aiheuttamasti menoista. Ettei
3397:  tässä §:ssä myönnettyä oikeutta käytettäisi turhaan rette-
3398: löimiseen, on valiokunta pitänyt tarpeellisena tehdä sel-
3399: laisen muutoksen, että milloin yksityiset kuntalaiset tekevät
3400:  kuvernöörille mainittua laatua olevan ilmoituksen, heitä
3401:  on oleva suurempi luku kuin se, mitä on ehdotettu eli vä-
3402:  hintäänkin kolme kertaa se lukumäärä, mikä kunnassa on
3403:  kunnanvaltuutettuja .
3404:         Valiokunassa on esitetty sellainenkin mielipide, ettei 90-96 §.
3405:  olisi tehtävä mitään poikkeusta siitä, mitä kunnallisten
3406:  asioiden käsittelystä yleensä on ehdotettu säädettäväksi,
3407:       22            1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3408: 
3409:      niitäkään asioita varten, jotka koskevat manttaaliin pan-
3410:      tua maata ja laitoksia, vaan että sellaisetkin asiat 6llisivat
3411:      jiitettävät kunnan valtuuston käsiteltäviksi ja ratkaista-
3412:      viksi. Mutta koska sellaisen maan ja laitosten omista-
3413:      jilla ja haltijoilla on sellaisia velvollisuuksia ja oikeuksia,
3414:      joita ei ole kuntalaisilla yleensä, on valiokunnan enem-
3415:      mistö ollut sitä mieltä, että loukattaisiin itsehallinnon
3416:      periaatetta, jos päätäutövalta tuollaisissa asioissa annet-
3417:      taisiin muille, kuin manttaaliin pannun maan ja laitoksen
3418:      o-mistajille ja haltijoille. Sen lisäksi, koska nuo rasitukset
3419:      övat jaetut nimenomaan manttaaliperusteen mukaan ja
3420:      kohdistuvat läheisemmin omaisuuteen kuin henkilöön, on
3421:      valiokunta katsonut että sama peruste on säilytettävä
3422:      äänioikeudenkin mittana, varsinkin kun puheenalaiset
3423:      säädökset todennäköisesti jo läheisessä tulevaisuudessa
3424:      tulevat karlottamaan suurimman osan käytännöllistä
3425:      merkitystään sen kautta että yksinomaan manttaaliin
3426:      pantua maata ja laitoksia rasittavat velvollisuudet tule-
3427:      vat ainakin tärkeimmältä osalta poistettaviksi. Valta-
3428:      kirjalla ·äänestämisen oikeutta on valiokunta kuitenkin
3429:      katsonut. pitävän näissäkin asioissa rajoittaa .
3430: 
3431: 
3432:      .;·
3433: 
3434:                     B.   Kaupunkien kunnallislaki.
3435:            Ne muutokset, joita ehdotetaan tehtäväksi kaupun-
3436:       ~ien kunnallishallintoa koskeviin määräyksiin,       ovat pää-
3437:       asiallisesti samat kuin ne, joista edellisessä on tehty selkoa,
3438:       ja pyytää valiokunta siis niihin nähden saada viitata
3439:       inaalaiskuntain, kunnallislain perusteluihin. Tämänlisäksi
3440:       kaivannevat kuitenkin seuraavat kohdat erityistä perus-
3441:       telua.
3442: 19 §.      Sen johdosta että kaupungeissa valtuuston kokouk-
3443:       set useinkin ovat jääneet pitämättä saapuville tulleiden
3444:       jäsenten harvalukuisuuden takia ja kun sakkomäärät
3445:       kaupungissa, jossa rahan arvo on pienempi kuin maalla,
3446:               Kunnallislainsäädännön uudistus.        • 23
3447: ovat olevat suuremmat, on valiokunta pitänyt tarpeelli-
3448: sena korottaa estettömästä poissaolosta ehdotettujen
3449: sakkojen määrää.
3450:      Sillä, joka kaupungissa hallitsee toisen omaa kiinteätä 36 §.
3451: omaisuutta, ei yleensä yksinomaan tuon hallinnon perus-
3452: teella ole siitä tuloa. Valiokunnasta sen vuoksi on tun-
3453: tunut tarpeettomalta määräys, että kiinteän omaisuuden
3454: hallinnasta semmoisenaan on maksettava veroa.
3455:      Elantokustannukset eri kaupungeissa ovat varsin
3456: erilaiset ja yleensä suuremmat kuin maalla. Sen vuoksi
3457: valiokunta on katsonut toiselta puolen että kaupungeille
3458: laissa on jätettävä suurempi valitsemisen mahdollisuus
3459: veroäyriperusteen määräämisessä ja toiselta puolen että
3460: alin verotettava tulo on säädettävä, kuten ennenkin, kor-
3461: keammaksi kuin maalla.
3462:      Myöskin lasten lukuisuuden tuottaman veronalen-
3463: nuksen määrä on kaupungessa täytynyt säätää jossakin
3464: määrin poikkeavaksi siitä, mitä maalaiskuntain kunnallis-
3465: laissa on säädetty.
3466:      Kun tässä §:ssä ehdoteltu ryhmitys useampaan 37 §.
3467: yhtälukuisaan luokkaan käytännössä on hankala ja valio-
3468: kunta on katsonut riittäväksi säädöksen että taksoitus-
3469: lautakuntaan on valittava niin hyvin kiintemistönomista-
3470: jia kuin muita tulonnauttijoita, on valiokunta, äänestyk-
3471: sen jälkeen, tästä §:stä poistanut kerrotun valtuuston
3472: valintavapautta rajoittavan säädöksen.
3473:      Valiokunta on päättänyt valtuustolle jättää vallan 38 §.
3474: suuremmissa kaupungeissa harkita moneenko osastoon
3475: taksoituslautakunta sopivimmin voi jakaantua, kun valio-
3476: kunta on arvellut monessa tapauksessa siitä voivan olla
3477: hyötyä.
3478:      Veroäyrien ryhmitys kahteen luokkaan kolmen ase- 41 §.
3479: masta on valiokunnan enemmistön mielestä yksinkertai-
3480: sempi ja täysin riittävä.
3481:      Korjatessaan ehdotettua sanamuotoa on valiokunta 51 §.
3482: 
3483:  ·.
3484: whtonut pysytettäväksi säädöksen, että tilintarkasta-
3485:              •
3486:         24          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
3487: 
3488:       Jam on oltava maistraatissa saapuvilla, kun tilikirjat
3489:       heille luovutetaan ja se aika määrätään, jonka kuluessa
3490:       tarkastuskertomus on annettava, ja että viimeksimainittu
3491:       aika on merkittävä maistraatin pöytäkirjaan.
3492: 66 §.      Asian ratkaisemisen jouduttamiseksi on ehdotettua
3493:       valitusaikaa katsottu ilman hankaluutta voitavan ly-
3494:       hentää.
3495: 
3496: 
3497: 
3498:                        C Kunnallinen raalilaki.
3499:  5 ~-        Valiokunnan mie1estä on tarpeen että kunnallisia
3500:        vaaleja varten laaditussa vaaliluettelossa samoin kuin on
3501:        asianlaita valtiollisissakin vaaleissa, on lueteltuna ei aino-
3502:        astaan ne kunnan jäsenet, joilla on äänioikeus, vaan nekin,
3503:        joilla sitä syystä tai toisesta ei katsota olevan, niin että
3504:        viimeksimainittujen, todistaaksensa oikeutensa ottaa osaa
3505:        vaaleihin, ei tarvitse tuoda selvitystä muusta kuin siitä,
3506:        että ilmoitettua syytä ei ole olemassa.
3507: 9 §.         Koskei kukaan vaalissa voi äänestää useampaa kuin
3508:        yhtä ehdokaslistaa, ei voida pitää sopivana että sama hen-
3509:        kilö ottaa osaa useamman kuin yhden valitsijayhdistyk-
3510:        sen perustamiseen. Estääkseen mahdollisia väärinkäy-
3511:        töksiä on valiokunta tahtonut selventää tätä koskevan
3512:        määräyksen. Kun varsinkin maalla saattaisi olla hanka-
3513:        luuksia sen johdosta että valitsijayhdistystä perustamassa
3514:        täytyisi olla suuri luku vaalioikeutettuja, jota vastoin
3515:        tiettävästi ei olisi mitään haittaa siitä että pienempikin
3516:        yksimielinen joukko saisi muodostaa valitsijayhdistyksen,
3517:        on valiokunta pitänyt sopivana ettei valitsijayhdistyksen
3518:        perustamiseen vaadita useampia henkilöitä kuin kunnassa
3519:        on valtuutettuja.
3520:  13 §.       Että valitsijayhdistysten jäsenille varattaisiin tilai-
3521:        suus tarkastaa, että heidän ehdokaslistansa ovat vaalilip-
3522:        puun oikein merkityt sekä ennakolta tutustuttaa valit-
3523:        sijoita vaalipuulippuun, on valiokunta pitänyt suotavana
3524:               Kunnallislainsäädännön uudistus.           25
3525: 
3526: 
3527: että vaalilippuja annetaan valitsijayhdistysten asiamie-
3528: hille. Kuitenkin ovat vaaliliput, joita ei tarvittane enem-
3529: pää kuin mitä siinä asiakirjassa, jolla valitsijayhdistys on
3530: perustettu, on allekirjoittajia, väärinkäytösten välttämi-
3531: seksi kelpaamattomiksi leimattavat.
3532: 
3533:      Helpoittaakseen vaalin tuloksen määräämistä koske-
3534: vain säännösten sovelluttamista ja niiden tarkoituksen
3535: ymmärtämistä, pyytää valiokunta viitata seuraaviin hal-
3536: lituksen asettaman komitean mietinnöstä otettuihin esi-
3537: merkkeihin.
3538: 
3539:                      l:nen esimerkki.
3540: 
3541:      Valittava on kymmenen valtuutettua.         Seuraavat
3542: neljä ehdokaslistaa on ilmoitettu:
3543: 
3544:                 1: A B C D E F G H,
3545:                II: K G L F M N P,
3546:               111: R M T U V,
3547:               IV: M B X Y Z.
3548: 
3549:      Näiden listojen puolesta on järjestyksessä annettu
3550: seuraavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja:
3551:              1500,     1200,    900,    650
3552: jotka luvut siis ovat eri ääniryhmien äänimäärät (32 §).
3553:     33 §:n mukaan on meidän muodostettava seuraavat
3554: osamäärät:
3555:                1      II        111       II
3556:             1500     1200       900      650
3557:              750      600       450      325
3558:              500      400       300
3559:              375      300
3560:              300
3561: sekä kirjoitettava nämä osamäärät sarjaan suuruutensa
3562: mukaan, suurimmasta alkaen, minkä jälkeen tämä sarjan
3563: 26          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3564: 
3565: alusta on erotettava järjestyksessä kymmenen ensimäistä
3566: osamäärää. Nämä ovat järjestyksessä:
3567:                         1500 (1)
3568:                         1200 (II)
3569:                          900 (111)
3570:                          750 (1)
3571:                          650 (IV)
3572:                          600 (II)
3573:                          500 (1)
3574:                          450 (111)
3575:                          400 (II)
3576:                          375 (1)
3577: Sulkumerkkien väliin on merkitty, minkä ääniryhmän osa-
3578: määristä kukin osamäärä on otettu. Kuten näkyy, kuuluu
3579: täten eroitetuista osamääristä 4 ryhmää 1, 3 ryhmään II,
3580: 2 ryhmään 111 ja 1 ryhmään IV.
3581:      34 §:n 1 momentin mukaan on siis kustakin ensimäi-
3582: seen ääniryhmään kuuluvasta vaalilipusta luettava 4 ensi-
3583: mäistä nimeä, toisen ryhmän vaalilipuista 3 ensimäistä
3584: nimeä, kolmannen ryhmän vaaliliuista 2 ensimäistä ni-
3585: meä, ja vihdoin neljännen ryhmän vaalilipuista ainoastaan
3586: ensimäinen nimi.
3587:      Voidaksemme tehdä selvää vaalilain eri pykälien so-
3588: veltamisen, otaksumme että eri ryhmissä on annettu
3589: seuraavanlaisia vaalilippuja:
3590: 
3591: R h .. ..
3592:           1
3593:              f
3594:              1,000 muuttamatta,
3595:  Y massa : l 500, joissa järjestys on AF G B C DE H.
3596: 
3597: R h .. .. 11 { 1,000 muuttamatonta,
3598:  Y massa : 200 joissa järjestys on K F M G L N P.
3599: 
3600: Ryhmässä 111: kaikki 900 vaalilippua muuttamattomina.
3601: Ryhmässä IV: kaikki 650 vaalilippua muuttamattomina.
3602:     34 §:n 2 momentin mukaan muodostuu äänten laske-
3603: minen seuraavaksi.
3604:                Kunnallislainsäädännön uudistus.                   27
3605: 
3606: 
3607:      Ryhmässä I saa
3608:  muuttamattomista vaalilipuista:    muuttuneista vaalilipuista:
3609:          A 1000 ääntä                    A 500 ääntä
3610:          B 500                           F 250     ,
3611:          C 333 1/ 3 ,                          2
3612:                                          G 166 / 2 ,
3613:          D 250 ,                         B 125
3614:                                                "
3615:      Kun saman ehdokkaan saarnat äänet lasketaan yhteen
3616: ja ehdokkaat sitten järjestetään heidän äänimääräinsä suu-
3617: ruuden mukaan, saadaan seuraava sarja:
3618:                          A 1500 ääntä
3619:                          B 625       ,
3620:                                2
3621:                          C 333 / 3 ,
3622:                    (1)   D 250       ,
3623:                          F 250
3624:                          G 166 2/ 3 ,
3625:       D:llä ja F:llä on sama äänimäärä, mutta kun valitsija-
3626: yhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa D käy F:n edellä,
3627: on tässäkin annettava D:lle etusija (34 § 3 mom.).
3628:    :J Näin omudostuneen nimisarjan alusta erotetaan, kuten
3629: edellä on viivalla osotettu, neljä ensimästä nimeä (34 §
3630: 4 mom.).
3631:       Ryhmässä II saa
3632:   muuttamattomista vaalilipuista:    muutetuista vaalilipuista:
3633:          K 1000 ääntä                     K 200 ääntä
3634:          G 500      ,                    F 100   ,
3635:          L 333 1/ 3 ,                    M 662/3 ,
3636: ja ryhmän nimisarjaksi tulee siis
3637:                      K 1200 ääntä
3638:                      G 500 ,
3639:              (II)    L 3331/3 ,
3640:                      F 100 ,
3641:                     M 66 2/ 3 ,
3642: ja tässä meidän on erotettava kolme ensimäistä nimeä
3643: 28          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3644: 
3645:     Ryhmässä II/, jonka vaalilipuista kaksi ensimäistä
3646: nimeä on luettu, saa
3647: 
3648:                        R 900 ääntä
3649:              (111)     M 450   ,
3650: 
3651: jotka molemmat nimet erotetaan ryhmän puolesta.
3652:     Ryhmässä IV, jonka vaalilipuista ainoastaan ensimäi-
3653: nen nimi on luettava, saapi vihdoin
3654: 
3655:                 (IV)       M 650 ääntä,
3656: 
3657: ja tämä yksi nimi erotetaan ryhmän puolesta.
3658:       Näin on 34 § sovellettu kaikkiin ryhmiin. Ellei eri
3659: ryhmien nimisarjoissa olisi ollut yhtään yhteistä nimeä,
3660: olisi nyt siirryttävä 38 §:ään.
3661: 
3662: 
3663:      Puheenaolevassa esimerkissä on mainituissa sarjoissa
3664: kuitenkin kolme nimeä, G, F, M, jotka ovat yhteisiä koh-
3665: delle tai useammalle niistä, ja näistä kuuluvat G ja M
3666: (jotka ovat viivan yläpuolella) niihin nimiin, jotka ovat
3667: erotetut jonkun ääniryhmän puolesta.
3668:      Ne äänet, jotka ehdokkaat G ja M kumpikin ovat
3669: saaneet eri ääniryhmissä, ovat laskettavat yhteen ja näin
3670: saatu summa on ehdokkaan lopullinen äänimäärä (35 §
3671: 1 mom.). Lopullinen äänimäärä on siis
3672: 
3673:           G:n: 166 2j3   + 500 = 666 2j3,
3674:           M:n 66 2fs     + 450 + 650 = 1146 2j3.
3675:      Ehdokas F taasen on saanut ääniä kahdessa ryhmässä
3676: (1 ja II), mutta hänen nimeänsä ei ole erotettu kumpa-
3677: senkaan ryhmän nimisarjasta, vaan on se niissä molem-
3678: missa viiCJan alapuolella.
3679:               Kunnallislainsäädännön uudistus.          29
3680: 
3681: 
3682:     35 §:n 2 momentin mukaan on meidän laskettava yh-
3683: teen ne äänet, jotka F eri ryhmissä on saant1.t:
3684: 
3685:                     250   + 100 = 350,
3686: sekä sitten verrattava tätä summaa pienimpään äänimää-
3687: rään, mikä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä ehdok-
3688: kaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan on
3689: erotettu (siis pienimpään niiden ehdokasten äänimääräistä,
3690:  otka eri ryhmien nimisarjoissa ovat lähinnå viivan ylä-
3691: puolella). Tämä pieni äänimäärä on 250. Kun edelli-
3692: nen luku on suurempi, on meidän erityiseen luetteloon
3693: kirjoitettava nimi F ja hänen äänimääränsä 350.
3694: 
3695: 
3696:      Ellei kukaan yhteinen ehdokas olisi saanut nimeänsä
3697: erotetuksi useammasta kuin yhdestä ryhmästä, olisi mei-
3698: dän pitänyt sovellettuamme 35 §:n määräykset siirtyä
3699: suorastaan 38 §:ään.
3700:      Puheenaolevassa erimerkissä on kuitenkin yksi nimi
3701: (M) joka on erotettu kahdessa eri ääniryhmässä (III ja IV)
3702: 36 §:n mukaan on merkittävä kumpasellekin näistä ryh-
3703: mistä sen ensimäinen erottamatta jäänyt osamäärä.
3704:      Ryhmässä III oli erotettu kaksi osamäärää, ja sen
3705: seuraava osamäärä on 300.
3706:      Ryhmässä IV oli erotettu ainoastaan yksi osamäärä,
3707: ja sen toinen osamäärä on 325.
3708:      Kun edellinen luku on pienempi, on 36 §:n mukaan
3709: nimi M säilytettävä ryhmässä 111; mutta poistettava ryh-
3710: mästä IV.
3711:      37 §:n mukaan saa ryhmä IV erottaa uuden nimen
3712: M:n asemasta, joka on poistettu (d'Hondtin säännön
3713: mukaan on ryhmällä IV, jonka lähin erottamaton osa-
3714: määrä on suurempi, parempi oikeus kuin ryhmällä III
3715: uuden edustajan valitsemiseen.). Kun nimi B jo on ero-
3716: tettu ryhmän 1 puolesta, on se sivuutettava ja sitä seu-
3717: 30           1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3718: 
3719: raava mm1 X erotettava ryhmän IV puolesta, ja ehdok-
3720: kaan X äänimääräksi on merkittävä sama äänimäärä,
3721: jonka ryhmässä oli saanut sen ainoa aikaisemmin erotettu
3722: nimi M, siis luku 650.
3723: 
3724: 
3725:      Sittenkuin ylläolevat seikat on otettu huomioon, on
3726: eri ryhmien erotetuissa nimisarjoissa seuraavat nimet,
3727: järjestettyinä ja lopullisine äänimäärineen:
3728:         1             II             111         IV
3729: A 1500 ääntä K 1200 ääntä R 900 ääntä X 650 ääntli
3730: B 625 ,         G 666'% ,       M 11662/ 8 ,
3731:         1
3732: C 333 / 3 ,            1
3733:                 L 333 / 3 ,
3734: D 250 ,
3735: 
3736:      Vielä on olemassa:
3737:                    erityinen luettelo
3738:                       F 350 ääntä.
3739: 
3740:      38 §:n 1 momentin mukaan ovat ylläolevat nimet
3741: kirjoitettavat järjestykseen äänimäärien suuruuden mu-
3742: kaan, jolloin saadaan seuraava sarja:
3743: 
3744:                    A     1500      ääntä
3745:                    K     1200
3746:                    M
3747:                                      "
3748:                          11662fs
3749:                                      "
3750:                    R      900
3751:                                      "
3752:                    G      6662/3
3753:                                      "
3754:                    X      650
3755:                    B      650
3756:                                      "
3757:                    F      350
3758:                                      "
3759:                                      "
3760:                    c      333%
3761:                                      "
3762:                    L      333 2/ 3
3763:                                      "
3764:                    D      250
3765:                                 "
3766: kun otaksumme että C arvan kautta on päässyt L:n edelle.
3767:               Kunnallislainsäädännön uudistus.             31
3768: 
3769: 
3770:      Valtuutetuiksi katsotaan valituiksi ne kymmenen
3771: ehdokasta, joiden nimet ovat tämän nimisarjan ensi-
3772: mäiset, siis kaikki paitsi D (38 § 2 mom.).
3773:      39 §:n 1 momentin mukaan katsotaan A, B ja C vali-
3774: tuiksi ryhmästä I, K, G ja L ryhmästä II, M ja R ryh-
3775: mästä III sekä X ryhmästä IV.
3776:      F taasen, joka on säilynyt erityisessä nimiluettelossa,
3777: katsotaan 39 § 2 momentin mukaan valituksi siitä ääni-
3778: ryhmästä, jossa hän on saanut suurimman äänimäärän,
3779: siis ryhmästä 1,
3780:      Puheenaolevien neljän ryhmän osalle on siis tullut
3781: järjestyksessä 4, 3, 2, 1 valtuutettua. 40 §:n nojalla saavat
3782: ne siis valita ensimäinen ryhmä 2 varajäsentä ja kukin
3783: seuraava yhden varajäsenen.
3784:      Varajäseneksi kunkin ääniryhmän puolesta valitaan
3785: kunkin ryhmän ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, sää-
3786: detty määrä ehdokkaita, sittenkun kaikkien niiden nimet,
3787: jotka ovat valitut valtuutetuiksi, ovat siitä poistetut.
3788: Varajäseniksi tulevat siis
3789:                    ryhmässä I:     D,   E
3790:                        ,.    II:   N
3791:                        .,   UI:    T
3792:                             IV:    y
3793:                        "
3794:     Täydellinen vaalin tulos puheenaolevassa esimerkissä
3795: on siis seuraava:
3796: Ryhmä I: valtuutettuja A, B, C, F, varajäseniä D, E.
3797: Ryhmä II: valtuutettuja K, G, L,   varajäsen N.
3798: Ryhmä III: valtuutettuja M, R,     varajäsen T.
3799: Ruhmä IV: valtuutettu X,           varajäsen Y.
3800: 
3801: 
3802:                        II :nen esimerkki.
3803:     On valittava kaksitoista valtuutettua.        Seuraavat
3804: ehdokaslistat on ilmoitettu:
3805: 32          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3806: 
3807:       I: A B c D E F G H I,
3808:      II: K C L M N E F p Q,
3809:    III: R D s E c L,
3810:     IV: T RU \t. W,
3811:      V: X y Z,
3812: ja näiden listojen puolesta on anettu järjestyksessä seu-
3813: raavat määrät hyväksyttyjä vaalilippuja:
3814:               1500, 1260, 924, 780, 310,
3815: jotka luvut siis ovat kysymyksessä olevien ryhmien ääni-
3816: määrät.
3817:     33 §:ssä mainitut osamäärät tulevat olemaan:
3818:                  I     II    III IV     V
3819:                1500 1260 924 780 310
3820:                 750    630 462 390 155
3821:                 500    420 308 260
3822:                 375    315 231 195
3823:                 300    252
3824:                 250
3825: ja saman §:n 2 momentin mukaan on meidän järjestet-
3826: tävä nämä osamäärät seuraavasti:
3827:                        1500      (1)
3828:                         1260    (II)
3829:                          924   (III)
3830:                          780    (IV)
3831:                          750     (I)
3832:                          630    (II)
3833:                          500     (I)
3834:                          462   (III)
3835:                          420    (II)
3836:                          390   (IV)
3837:                          375     (1)
3838:                          315    (II)
3839:                          310    (V)
3840:                          308   (111)
3841:                          300    (1)
3842:                Kunnallislainsäädännön uudistus.                 33
3843: 
3844: 
3845: sekä, 3 momentin mukaan, erotettava tämän sarjan alusta
3846: järjestyksessä 12 ensimäistä osamäärää. Neljä ensimäistä
3847: ryhmää saavat silloin erotetuiksi järjestyksessä 4, 4, 2, 2
3848: osamäärää, kuten edellä jo on osotettu, jota vastoin vii-
3849: dennen ryhmän puolesta ei eroteta yhtään osamäärää.
3850:     Otaksukaaamme että ryhmässä I on annettu
3851:  1000 vaalilippua muuttamattomina,
3852: { 500 vaalilipvua joissa jörjestys on A E F B C D G H I,
3853: 
3854: sekä ryhmässä II
3855: 
3856:  1000 vaalilippua muuttamattomina,
3857: { 260 vaalilippua, joissa järjestys on K C E F L M N P Q,
3858: 
3859: ja että kolmessa muussa ryhmässä kaikki vaaliliput ovat
3860: jääneet muuttamatta.
3861:      34 §:n mukaan muodostuu silloin äänten laskeminen
3862: seuraavaksi:
3863:      Kustakin ääniryhmään I kuuluvasta vaalilipusta
3864: luetaan neljä ensimäistä nimeä, ja silloin saa
3865: 
3866: muuttamattomista vaalilipuista:          muutetuista vaalilipuista:
3867:       A 1000 ääntä                           A 500 ääntä
3868:       B 500                                  E 250    ,
3869:       c 333 lfs""                            F 1662/3 ,
3870:       D 250                                  B 125
3871:                    "                                    "
3872: ja ryhmään nimisarjaksi tulee
3873: 
3874:                         A     1500 ääntä
3875:                         B      625
3876:              (I)         c             "
3877:                                333 lfs "
3878:                          D     250
3879:                          E     250
3880:                                        "
3881:                          F             "
3882:                                166 2j3 "
3883:       Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.                      3
3884: 34            1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3885: 
3886:      Kustakin toisen ryhmän vaalilipusta luetaan samaten
3887: neljä ensimäistä nimeä, ja silloin saapi
3888: 
3889: muuttamattomista vaalilipuista              muutetuista vaalilipuista:
3890:       K 1000 ääntä                              K 260 ääntä
3891:       c 500 "                                   c 130 "
3892:       L 333 1/3,                                E 862/s"
3893:       M 250                                     F 65    ,
3894:                     "
3895:      Tämän ryhmän nimisarjaksi tulee siis
3896:                         K   1260 ääntä
3897:                         c    630
3898:              (II)       L            "
3899:                              333 lfs "
3900:                         M    250
3901:                         E
3902:                                         "
3903:                                  86 2fs "
3904:                         F        65
3905:                                        "
3906:      Kustakin ryhmään III kuuluvasta vaalilipusta on luet-
3907: lava kaksi ensimäistä nimeä, ja samaten ryhmään IV kuu-
3908: tuvista vaalilipuista. Näiden ryhmien nimisarjoiksi tulee:
3909: 
3910:                         R    924 ääntä
3911:             (III)
3912:                         D    462   ,
3913:                         T    780 ääntä
3914:              (IV)
3915:                         R    390   ,
3916: 
3917:      Ryhmää V ei sitävasoin ollenkaan oteta huomioon
3918: 34 §:ää sovellettaessa, kun sen puolesta ei ole erotettu
3919: yhtään osamäärää. Sen vaalilippujen lukeminen ei siis
3920: ensinkään tule kysymykseen, olkootpa liput muutettuja
3921: tai muuttamattomia.
3922: 
3923:     35 §:n 1 momentin mukaan saavat ehdokkaat C, D, R
3924: seuraavat lopulliset äänimäärät:
3925:              Kunnallisla.insäädännön uudistus.       35
3926: 
3927: 
3928:              C:   333 lj8 + 630 = 963 lj3,
3929:             D:    250     + 462 = 712,
3930:             R:    924     + 390 = 1314.
3931:      Saman §:n 2 momentin mukaan tulee meidän taas
3932: laskea yhteen ne äänet, jotka ehdokkaat E ja F kumpa-
3933: nenkin ovat saaneet kahdessa ensimäisessä ääniryhmässä:
3934: 
3935:             E: 250       + 86   2/
3936:                                      2
3937:             F: 166 2j3   + 65
3938: sekä verrata näitä summia pienimpaan äänimäärään,
3939: minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä ehdokkai&ta,
3940: joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan on erotettu.
3941: Tämä pienin äänimäärä on 250. Kun E:n äänten summa
3942: on suurempi mutta F:n äänten summa pienempi tätä
3943: lukua, tulee 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen
3944: luetteloon kirjoitettakvasi ainoastaan
3945: 
3946:                     E 336 2/3 ääntä.
3947: 
3948:      Puheenaolevassa esimerkissä on kolme ehdokasta,
3949: joiden nimet ovat erotetut useammassa kuin yhdessä
3950: ryhmässä: C ryhmissä I ja II, D ryhmissä I ja III, R
3951: ryhmissä III ja IV.
3952:      Ensimäinen erottamatta jäänyt osamäärä on taulun
3953: mukaan
3954: 
3955:                    ryhmässä        I: 300,
3956:                                   II: 252,
3957:                          ,      III: 308,
3958:                          .,      IV: 260 .
3959: 
3960:     36 §:n määräyksen mukaan on siis C säilytettävä ryh-
3961: mässä II mutta poistettava ryhmästä 1, koskapa kysy-
3962: myksessä oleva osamäärä on pienempi edellisessä kuin
3963: 36           1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
3964: 
3965: jälkimäisessä ryhmässä. Samalla tavalla on D säily-
3966: tettävä ryhmässä I ja poistettava ryhmästä III, sekä R
3967: säilytettävä ryhmässä IV ja poistettava ryhmästä III.
3968:      Ryhmästä I on siten poistettu yksi nimi, C, ja ryh-
3969: mästä III kaksi nimeä, D ja R.
3970:      37 §:n mukaan on siis yksi uusi nimi erotettava ryh-
3971: mälle I ja kaksi uutta nimeä ryhmälle III, ja 2 momenhin
3972: mukaan on erottaminen toimitettava ensin ryhmälle I,
3973: joka 0n suurempi kuin III.
3974:      Ehdokaslistan I ensimäinen nimi, joka ei kuula 34
3975: §:n mukaan minkään ryhmän puolesta erotettuihin, on
3976: nimi E, ja on se siis erotettava ensimäisen ryhmän puo-
3977: lesta ja kirjoitettava saman ryhmän puolesta ennen ero-
3978: tettujen nimien jälkeen (joista kumminkin C on poistettu
3979: 36 §:n nojalla).
3980:      Määrätäksemme E:n äänimäärän on meidän katsot-
3981: tava, minkä äänimäärän ryhmässä I on saanut sen puo..
3982: lesta viimeisenä 34 §:n 4 momentin mukaan erotettu nimi,
3983: siis D. Tämä äänimäärä on 250. Kuitenkin on ehdokas
3984: E kirjoitettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen
3985: luetteloon ja sillä on siellä äänimäärä 336 2fs· Kun tämä
3986: on suurempi kuin 250, on, 37 §:n 1 momentin lopussa
3987: olevan määräyksen mukaisesti, E:lle annettava ääni-
3988: määrä 336 2fs.
3989:      Vielä on 37 §:n 3 momentin mukaan E poistettava
3990: erityisestä luettelosta, josta meidän ei siis enää tarvitse
3991: välittää.
3992:       Ryhmälle III piti meidän erottaa kaksi uutta nimeä
3993: R:n ja D:n sijaan, jotka molemmat oli siitä ryhmästä pois-
3994: tettu. Ryhmän ehdokaslistassa on, kun R ja D sivuute-
3995: taan, S ensimäisenä nimenä ja siis ensimäisenä erotet-
3996: tava. Lähinnä seuraava nimi E erotettiin ryhmän I puo-
3997: lesta nyt puheenalaisen 37 §:n määräysten perusteella,
3998: ja on se siis sivuut·ettava. Sama koskee ehdokaslistan
3999: jälellä olevia nimiä C ja L, jotka molemmat on aikaisem-
4000: min erotettu 34 §:n 4 momentin mukaisesti. Nimi S on
4001:              Kunnallislainsä.ädännön uudistus.        37
4002: 
4003: siis ainoa, joka erotetaan ryhmäu 111 puolesta, ja sen
4004: äänimäärä on sama kuin ryhmässä on saanut sen viimei-
4005: senä 34 §:n 4 momentin mukaan erotettu nimi D, siis 462.
4006:     Ryhmien nimisarjoissa on siis nyt järjestyksessä seu-
4007: raavat nimet lopullisine äänimäärinensä:
4008: A 1500 ääntä K 1260 ääntä S 462 ääntä T 780 ääntä
4009: B 625        c 9631/2 "               R 1314
4010: D 712        L 3331/3 ,
4011: E 336 2/ 3 , M 250
4012:      38 §:n 1 momentin mukaan pitäisi yllämainitut nimet
4013: kirjoittaa järjestyksessä äänimäärien suuruuden mukaan
4014: ja 2 momentin mukaan olisi katsottava valtuutetuiksi
4015: valituiksi ne kaksitoista ehdokasta, joiden nimet ovat
4016: tämän nimisarjan ensimäiset. Näitä nimiä on kuitenkin
4017: ainoastaan 11, ja olemme siten joutuneet 38 §:n 3 momen-
4018: tissa edellytetyyn tapaukseen, jolloin ei lain edellisten
4019: määräysten nojalla ole saatu valituksi riittävää määrää
4020: valtuutettuja.
4021:      Valtuutettujen lukumäärän tähdentämistä varten
4022: tulee meidän 38 §:n 3 momentin mukaan katsoa mihin
4023: ryhmään se osamäärä kuuluu, joka lähinnä seuraa 33 §:n
4024: 3 momentin mukaisesti erotettujen osamäärien jälkeen.
4025: Kysymyksessä oleva osamäärä on tässä tapauksessa 310
4026: ja kuuluu ryhmään V. Kahdenneksitoista valtuutetuksi
4027: on siis määrättävä X, jonka nimi on ensimäisenä viiden-
4028: nen ryhmän ehdokaslistassa.
4029:      40 §:n nojalla saavat ryhmät 1 ja II kumpikin valita
4030: 2 varajäsentä sekä ryhmät 111, IV ja V kukin yhden
4031: varajäsenen: Vaalin täydellinen tulos on siis seuraava:
4032: 
4033: Ryhmä 1: valtuutettuja A, D, B, E; varajäseniä F, G,
4034: Ryhmä II:      ,        K,C, L,M;      ,       N, F,
4035: Ryhmälll: valtuutettu S;
4036: Ryhmä IV: valtuutettuja R,T;       varajäsen u.
4037: Ryhmä V: valtuutettu    X·                     Y.
4038:                               '
4039: 38          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4040: 
4041:      Ryhmällä 111 ei ole omaa varajäsentä. Jos sen val-
4042: tuutettu S eroaa, tulee 45 §:n 2 momentin nojalla hänen
4043: sijaansa lähinnä astumaan Y, ja senjälkeen U.
4044: 
4045: 
4046: 
4047:     Sen nojalla mitä ylempänä on esitetty ja viittaamalla
4048: muuten edellämainittuun hallituksen komitean mietin-
4049: töön, saa valiokunta kunnioittavimmin ehdottaa, että
4050: Eduskunta hyväksyisi puolestaan seuraavat lakiehdo-
4051: tukset;
4052:                             A.
4053:   Kumoamalla maalaiskuntain hallinnosta 15 päivänä
4054:      kesäkuuta 1898 annettu asetus, säädetään
4055:                      seuraava
4056: 
4057:               Maalaiskuntain kunnallislaki.
4058: 
4059:                          1 LUKU.
4060: 
4061:                      Yleisiä säännöksiä.
4062: 
4063:                             1 §.
4064:      Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek-
4065: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
4066: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoi-
4067: taa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi-
4068: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole jul-
4069: kisen viranomaisen käyteltäviä.
4070:                             2 §.
4071:      Jos useammilla seurakunnilla on yhteinen kunnallis-
4072: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan
4073: kuin seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo
4074: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia
4075: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteisen kunnallishallin-
4076: non alaisiksi, olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esi-
4077: tyksen johdosta ja asianomaisia kuulustettuansa, näkee
4078: o]evan syytä siihen suostua.
4079:      Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö
4080: yhteisen kunnallishallinnon alaiseksi. Milloin kuitenkin
4081: 40            1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4082: 
4083: yhteisyys toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan ole-
4084: van aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta
4085: niistä seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden jär-
4086: jestämisestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää
4087: asia Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
4088:      Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä
4089: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tahi
4090: toisessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä
4091: hallinnosta, siitä säädetään muualla.
4092: 
4093:                              3 §.
4094:       Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
4095: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, jolla kunnassa
4096: on asunto ja kotipaikka; joka siellä omistaa tahi viljelee
4097: maata tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; taikka joka
4098: siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
4099:                              4 §.
4100:      Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
4101: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta.
4102:      Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
4103: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskun-
4104: tain tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä laissa
4105: tahi muualla tarkemmin säädetään.
4106:                              5 §.
4107:      Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
4108: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
4109: tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myön-
4110: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi-
4111: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä
4112: menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälem-
4113: pänä sanotaan.
4114:      Niitä menoja varten, joita mainittujen varojen lisäksi
4115: tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin
4116: tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi tässä
4117: laissa säädettyjen perusteiden mukaan.
4118:                Maalaiskuntain kunnallislaki.            41
4119: 
4120: 
4121:                           II LUKU.
4122: 
4123:                      Kunnanvaltuustosta.
4124: 
4125:                             6 §.
4126:      Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
4127: luku on 1,000 tahi vähemmän, 12. ja kunnassa, jonka
4128: väkiluku on
4129: 
4130:     enemmän kuin 1,000 vaan e1 yli 2,000,        15
4131:                  2,000             4,000,        18
4132:        "      " 4,000 " " " 6,000,               21
4133:        "      " 6,000 " " " 8,000,               24
4134:        "      " 8,000 " " "                      27
4135:                                 " 10,000,
4136:        "      " 10,000 " " " 15,000,             30
4137:        "      " 15,000 " "                       36.
4138:         "        "
4139:      Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
4140: vaalilaissa säädetään.
4141:      Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
4142: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
4143: 
4144:                             7 §.
4145:      Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välittö-
4146: millä ja suhteellisilla vaaleilla.
4147:      Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui-
4148: tenkin enemmistövaalitapaa, ellei kunta, ennenkuin tämä
4149: laki astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali-
4150: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa
4151: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
4152: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyn val-
4153: tuuston ratkaistava.
4154:      Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
4155: äänioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta
4156: käytettäkö.
4157: 42           1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4158: 
4159:      Vaalien toimittamisesta säädetään kunnallisessa vaali-
4160: laissa.
4161: 
4162:                             8 §.
4163:       Kunnanvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kui-
4164: tenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden lo-
4165: pussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
4166: masosa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
4167: on säädetty.
4168:       Jos kunnan vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa,
4169: päättyy valtuutettujen toimikausi kolmen vuoden kulut-
4170: tua, jolloin uudet vaalit ovat toimitettavat.
4171:       Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun
4172: laillisen syyn takia eroaa ennen toimjaikansa loppumista,
4173: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
4174: laissa on säädetty tai, jos kunnassa käytetään enemmistö-
4175: vaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajäsen; ja on
4176: tämä toimessa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
4177:       Lisävaltuutetut valitaan joka kerta erikseen käsittele-
4178: mään ja päättämään asioita, jotka tämän lain mukaan ovat
4179: heidän ratkaistavat.
4180: 
4181:                             9 §.
4182:      Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia
4183: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
4184: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaali-
4185: vuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
4186:      Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
4187:      1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kunnassa;
4188:      2) se, joka on holhouksen alaisena;
4189:      3) se, joka muun syyn kuin kunnan viranomaisen
4190: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
4191: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden
4192: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
4193:      4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
4194:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.              43
4195: 
4196: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
4197: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan;
4198:      5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
4199: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt· ääniä tai
4200: sitä yrittänyt tahi (poist) äänestänyt useammassa kuin yh-
4201: dessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirin-
4202: nyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä
4203: lukien kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
4204:      Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
4205: vaalioikeutettu, jo'ka on velvollinen maksamaan kunnal-
4206: lista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen maksetta-
4207: vakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kun-
4208: nallisverot sekä joka 2 momentin, 2, 4 tai 5 kohdan
4209: mukaan ei ole vaalioikeutta vailla, ynnä sellaisen vaali-
4210: oikeutetun yksikolmatta vuotta täyttänyt aviopuoliso.
4211: 
4212: 
4213:                             10 §.
4214:     Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuute-
4215: tuksi sekä muihin kunnallisiin luottamustoimiin on jokai-
4216: nen, joka on oikeutettu kunnanrJaltuutettuja valitsemaan.
4217: 
4218: 
4219:                             11 §.
4220:      Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä
4221: seuraavista asioista, nimittäin:
4222:      1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk-
4223: sen edistämisestä;
4224:      2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis-
4225: tämisestä;
4226:      3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei-
4227: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat-
4228: sotaan tarpeelliseksi;
4229:      4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
4230:      5) vaivaishoidosta;
4231:      6) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
4232: 44          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4233: 
4234:      7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoi-
4235: tuksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal-
4236: linnosta;
4237:      8) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle-
4238: tusmakasiinien perustamisesta;
4239:      9) metsästyksestä ia otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
4240: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
4241: vista toimenpiteistä;
4242:      10) tulipalon ja kulovalkean estäflJisestä ja ehkäise-
4243: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
4244:      11) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
4245: taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan rahas-
4246: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilin-
4247: päästön antamisesta;
4248:      12) yhteiseen kunnanvaltuutettujen kokoukseen lähe-
4249: tettävien edustajain sekä kunnallislautakunnan puheen-
4250: johtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten
4251: vaalista;
4252:       13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
4253: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
4254: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan
4255: lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
4256: lintoa varten; sekä
4257:       14) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
4258:  yhteiseen toimialaan.
4259:       Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja antaa
4260: lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi muut
4261:  viranomaiset lähettävät valtuustolle lausunnon saamista
4262: varten.
4263:       Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mu-
4264: kaan ovat kuntakokouksen käsiteltäviä, tulevat tämän
4265: lain voimaan astuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
4266:       Kirkonkokouksessa käsiteltävistä asioista on erittäin
4267: säädetty.
4268:                 Jrlaa.laiskuntain kunnallislaki.         .45
4269: 
4270: 
4271:                              12 §.
4272:      Jos kunnanvaltuusto katsoo jonakin vuonna kunnan
4273: menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kunnan jäse-
4274: niltä tuloveroa enemmän kuin kolme prosenttia maksu-
4275: velvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
4276: meisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sellainen asia
4277: lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi.
4278:      Sama olkoon laki, jos kunnanvaltuusto havaitsee
4279: syytä olevan ottaa kunnalle lainan pitemmäksi ajaksi kuin
4280: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin myös
4281: jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on yhteensä
4282: suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto
4283: on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt, taikka jos se
4284: on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä val-
4285: tuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannetta-
4286: vaksi määrätä.
4287: 
4288:                              13 §.
4289:      Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
4290: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
4291:      1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
4292: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
4293: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
4294: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
4295: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
4296: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuu-
4297: den ostamista; 3) uutta yritystä, joka voipi tuntuvasti
4298: vaikuttaa kunnalliseen verotukseen.
4299:      Missä muissa tapauksissa asia on lisätyn valtuuston
4300: ratkaistava, siitä säädetään 7, 34 ja 105 §:ssä.
4301: 
4302:                              14 §.
4303: 
4304:      Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si-
4305: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
4306: 46           1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4307: 
4308: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä
4309: myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopi-
4310: via uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa
4311: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei
4312: kuvernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos valtuusto
4313: katsoo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään
4314: jotakin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyy-
4315: dettäköön kihlakunnanoikeutta sitä uhkasakkoa korotta-
4316: maan.
4317:      Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa-
4318: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin
4319: kunnalliset tiedonannot.
4320: 
4321:                             15 §.
4322:      Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
4323: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kunnan
4324: ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuuttakym-
4325: mentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuotena
4326: ollut kunnanvaltuutettuna taikka kunnallislautakunnan
4327: puheenjohtajana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen~
4328: kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun
4329: hallituskunnan puheenjohtajana. Jos valittu sellaisesta
4330: syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
4331:      Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
4332: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
4333: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon
4334: kunnanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
4335: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
4336: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
4337: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
4338: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
4339: 
4340:                              16 §.
4341:      Kunnanvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuosit-
4342: tain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
4343:                 ltaalaiskuntain kunnallisla.ki.            47
4344: 
4345: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
4346: vuotena ole ollut samassa toimessa.
4347:      Älköön niiksi valittako kruunumoutia, kruunun-
4348: nimismiestä eikä alhaisempaa kruununpalvelijaa.
4349:      Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee,
4350: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
4351: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
4352: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
4353:      Toimitetusta (poist.) puheenjohtajan ja varapuheen-
4354: johtajan vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjal-
4355: lisen ilmoituksen.
4356:                             17 §.
4357: 
4358:      Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen-
4359: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäy-
4360: tymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin
4361: tointa siksi, kuin valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen
4362: puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaalimäärä-
4363: tään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
4364: 
4365:                             18 §.
4366:      Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnanta-
4367: lossa tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto
4368: on määrännyt. Kokoukset olkoot julkisia, ellei val-
4369: tuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin
4370: päätä.
4371: 
4372:                              19 §.
4373:      Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh-
4374: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla tarkka ilmoitus
4375: kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka
4376: siinä tulevat käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki
4377: kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään sove-
4378: liaaseen paikkaan sekä kuulutettava kunnan kirkossa tahi
4379: kirkoissa vähintäänkin kahtena sunnuntaina ja ilmoitet-
4380: 48          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4381: 
4382: tava valtuutetuille muulla sopivalla valtuuston määrättä-
4383: vällä tavalla.
4384:      Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta-
4385: masta kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja
4386: tahi, jos hänelläkin on este, kurinallislautakunnan pu-
4387: heenjohtaja.
4388:      Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä-
4389: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kuulutus
4390: ensimäisen kerran julkiluettiin, mutta jos asia on taval-
4391: lista kiireellisempi eikä koske uutta verotusta tahi veron
4392: korotusta, saa sen ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan sinä
4393: päivänä, jona kuulutus on toisen kerran kirkossa julki-
4394: luettu.
4395: 
4396:                             20 §.
4397:      Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
4398: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa
4399: ja parahiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin
4400: päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä
4401: kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta
4402: sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta;
4403: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
4404: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja varten; syys-
4405: kuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toi-
4406: miin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäse-
4407: net taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; ja marras- tai joulu-
4408: kuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten
4409: tulevaksi vuodeksi.
4410: 
4411:                             21 §.
4412:      Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val-
4413: tuuston kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa var-
4414: ten, anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka
4415: tulee tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, anta-
4416: koon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen
4417:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.           49
4418: 
4419: 
4420: ja samalla myös semmoisen osotuksen valituksen tekemi-
4421: seen, kuin 99 §:ssä sanotaan.
4422: 
4423:                               22 §.
4424:      Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako,
4425: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
4426: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
4427: 
4428:                               23 §.
4429:      Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
4430: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön puheen-
4431: johtaja ennen kokouksen hajoamista toisen päivän sen
4432: käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin
4433: kuuluttaa.
4434: 
4435:                               24 §.
4436:       Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
4437: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin
4438: kuulutuksessa ilmoitettuj a asioita päätetä. Jos siinä nos-
4439: tetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä
4440: lopullisesti ratkaistako ennenkuin uudessa kokouksessa,
4441: edelläkäyneen kuuluttamisen jälkeen.
4442:       Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta jär-
4443: jestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois kuun-
4444: telijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy sem-
4445: moinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajotta-
4446: koon kokouksen.
4447:       Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa
4448: varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va-
4449: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
4450:       Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
4451: sumnksen saanut \Jarajäsen ilman pätevää estettä jää tule-
4452: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
4453: laista syytä lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon
4454: kunnan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja vara-
4455: puheenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme markkaa. Sama
4456:      Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.               4
4457: 50            1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4458: 
4459: olkoon laki, jos jäsen ei ()Oi näyttää, että hän, laillisen esteen
4460: sattuessa, on ajoissa kutsunut ()arajäsentä kokoukseen. Jos
4461: kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitä-
4462: mättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen.
4463:      Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta-
4464: kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen
4465: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus-
4466: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa
4467: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole
4468: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi
4469: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä
4470: eikä päätöksiä tekemästä.
4471: 
4472:                               25 §.
4473:       Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
4474: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
4475: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus >>jaa>>
4476: taikka >>ei>> ilmaisee valtuutettujen päätöksen. Kun vas-
4477: taus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen
4478: käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi ja vahvista-
4479: koon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyön-
4480: nillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julki-
4481: sesti ja esiinhuudolla.
4482:       Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, tak-
4483: soituslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskun-
4484: tain toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useam-
4485: pia, tapahtukoot, elleivät kaikki valitsijat ole yksimielisiä,
4486: suhteellista vaalitapaa noudattamalla, niinkuin kunnalli'
4487: sessa vaalilaissa säädetään.
4488:       Jos yksi on valittava tai missä enemmistövaalitapa
4489: on käytännössä ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten
4490: enemmistö. Äänten mennessä tasRn ratkaisee arpa.
4491: 
4492:                              26 §.
4493:      Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an-
4494: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakau-
4495:                Maalaiskuntain kunnallislaki.             51
4496: 
4497: 
4498: tuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mieli-
4499: pide voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy.
4500:      Asioissa, jotka 12 §:n ja 13 §:n 1 momentin mukaan
4501: ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, vaaditaan päätök-
4502: sen tekemiseen, että vähintään kaksi kolmannesta läsnä-
4503: olevista sitä äänestyksessä kannattaa. Älköön kuiten-
4504: kaan määrättäkö tuloverona kannettavaksi enempää kuin
4505: viisi prosenttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista vero-
4506: tettavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, ellei
4507: lisätyssä valtuustossa vähintään kolme neljännestä läsnä-
4508: olevistfl. sellaisen verotuksen puolesta äänestä.
4509:       Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
4510: puheenjohtaja päätöksen.
4511: 
4512:                            27 §.
4513: 
4514:      Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa pu-
4515: heenjohtaja tai hänen valvontansa alaisena valtuuston
4516: sitä varten valitsema henkilö.
4517:      Pöytäkirja on tarkistettava heti. Valtuusto voi kui-
4518: tenkin antaa vähintään kahden aina kerraksi sitä varten
4519: valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen val-
4520: tuuston määrättävänä päivänä.
4521:       Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel-
4522: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se
4523: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on
4524: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan
4525: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val-
4526: tuuston kokoukseen.
4527:      Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja pöytä-
4528: kirjantekijä sekä vähintään kaksi valtuutettua.
4529:      Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnantalossa
4530: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki-
4531: luettava.
4532:      Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
4533: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti t.ai viimeistään pöy-
4534: 52          1998 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4535: 
4536: 
4537: täkirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä paa-
4538: töstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vas-
4539: talauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon
4540: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkir-
4541: jan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
4542: 
4543:                            28 §.
4544:      Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä
4545: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie-
4546: doksi kokouksen pöytäkirjan otteella, johon on liitettävä
4547: osoitus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka
4548: tiedonannon toimitti, tulee otteeseen merkitä päivä, jol-
4549: loin se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa.
4550: 
4551:                            29 §.
4552:      Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän-
4553: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi,
4554: on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön
4555: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain
4556: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi
4557: hyödyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytän-
4558: töönpanemista kieltää.
4559: 
4560:                            30 §.
4561:     Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston
4562: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimite-
4563: taan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja
4564: henkilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpane-
4565: minen on.
4566:                           31 §.
4567:       Lisätyn raltuuston puheenjohtajana on kunnanraltuu-
4568: tettujen puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja päätök-
4569: siin nähden muuten sorelturissa kohdin noudatettara, mitä
4570: kunnanraltuutettujen kokouksista ja päätöksistä tässä laissa
4571: on säädetty.
4572:                  Maalaiskuntain kunallislaki.            53
4573: 
4574: 
4575:                          111 LUKU.
4576: 
4577:          Yhteisistä kunnanvaltuutettujen kokouksista.
4578: 
4579:                             32 §.
4580: 
4581:      Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa
4582: kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seu-
4583: raavissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat yhtei-
4584: sessä kunnan valtuutettujen kokouksessa tässä jälempänä
4585: säädetyllä tavalla, nimittäin:
4586:      1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi
4587: niiden osille;
4588:      2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhtei-
4589: sesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
4590:      3) kun kuvernööri on lykännyt asian yhteiseen val-
4591: tuutettujen kokoukseen lausunnon antamista varten.
4592: 
4593:                             33 §.
4594: 
4595:     Yhteinen valtuutettujen kokous pidetään siinä pai-
4596: kassa ja sinä aikana, josta kunnanvaltuustot ovat keske-
4597: nään sopineet, tahi jonka kuvernööri, niiden ollessa eri
4598: mieltä, ilmoituksen saatuaan on määrännyt.
4599: 
4600:                             34 §.
4601: 
4602: ~f' Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin-
4603: tään seitsemää päivää ennen määrättyä yhteistä valtuu-
4604: tettujen kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoi-
4605: sista jäsenistä valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin
4606: monta, että niiden lukumäärä vastaa kuudettaosaa val-
4607: tuuston jäsenten luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei
4608: ole jaollinen kuudella, on edustajain lukua lisättävä yh-
4609: dellä.
4610:      Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
4611: 54          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4612: 
4613: pitää olla vähintäänkin kolmasosa edustajain lukumää-
4614: rästä.
4615:      Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
4616: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
4617:      Jos 32 §:ssä mainittu asia on sellainen kuin 13 §:n
4618: 1 momentissa sanotaan, taikka koskee lainanottamista,
4619: olkoon tällainen kysymys ratkaistava lisättyjen valtuu-
4620: tettujen yhteisessä kokouksessa. Tällaiseen kokoukseen
4621: valitsevat kunkin kunnan lisätyt valtuutetut kaksi ker-
4622: taa niin monta edustajaa ja varaedustajaa, kuin 1 ja 2
4623: momentissa on säädetty.
4624: 
4625:                            35 §.
4626:      Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien
4627: valtuustojen pöytäkirjan otteilla hyvissä ajoin annettava
4628: tieto sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka pii-
4629: rissä yhteinen valtuutettujen kokous pidetään; ja olkoot
4630: nämät pöytäkirjan otteet siten valituille valtakirjoina ole-
4631: maan osallisina yhteisessä kokouksessa.
4632: 
4633:                            36 §.
4634:       Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja
4635: ilman laillista estettä jää yhteiseen valtuutettujen kokouk-
4636: seen tulematta, maksakoon sen kunnan yleiseen kassaan,
4637: jota hänen olisi pitänyt edustaa, sakkoa neljäkymmentä
4638: markkaa. Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää,
4639: että hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut
4640: varaedustajaa kokoukseen, taikka jos edustaja ilman lail-
4641: lista syytä lähtee pois kesken kokouksen. Sakon määrää sen
4642: kunnan "altuusto, jonka kassaan sakko on maksetta"a.
4643: 
4644:                            37 §.
4645:      Yhteinen valtuutettujen kokous on päätöksenvoipa,
4646: kun vähintään kolme neljättäosaa siihen valituista edus-
4647: tajista on tullut saapuville.
4648:                  Maalaiskuntain kunnallislaki.               55
4649: 
4650: 
4651:      Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan valtuuston pu-
4652: heenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja
4653: siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes-
4654: taan valitsevat.
4655:      Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kulla-
4656: kin edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla
4657: äänestäminen luvallista. Jos ääniluku jakautuu tasan eri
4658: mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide,
4659: johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa
4660: arpa ratkaiskoon, kun äänet ovat tasan.
4661:      Asioissa, jotka 34 §:n 4 momentin mukaan ovat li-
4662: sättyjen valtuutettujen yhteisessä kokouksessa käsiteltävät,
4663: katsotaan ehdotus hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kol-
4664: mannesta läsnäolevista sitä kannattaa.
4665: 
4666:                              38 §.
4667:      Pöytäkirjan kirjoittaa yhteisessä valtuutettujen koko-
4668: uksessa puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka
4669: hän siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki
4670: kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edus-
4671: tajat. Pöytäkirja tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat
4672: puheenjohtaja sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt,
4673: yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen
4674: säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona,
4675: jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty.
4676: 
4677:                              39 §.
4678:      Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistami-
4679: sesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul-
4680: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val-
4681: tuuston puheenjohtajan toimesta sen kirkossa tahi kir-
4682: koissa viivyttelemättä kuulutettavaksi.
4683: 
4684:                              40 §.
4685:      Yhteisen valtuutettujen kokouksen päätös saatetaan
4686: täytäntöön niinkuin kokous tämän lain perusteiden mu-
4687: 56          1908 -    Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4688: 
4689: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa
4690: tahi asetuksessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopirat
4691: että ne määrä ajaksi jättärät eri henkilön toimeksi pöytä-
4692: kirjanpidon tåi muun yhteisten raltuutettujen kokouksista
4693: aiheuturan tehtärän, olkoon se sallittu.
4694: 
4695:                              41 §.
4696:     Palkan määrää ja maksaa edustajalle se kunta, jota
4697: hän edustaa.
4698:     Muut yhteisestä valtuutettujen kokouksesta johtuvat
4699: kustannukset suoritetaan kokouksen-päätöksen mukaan.
4700: 
4701:                              42 §.
4702:      Jos kuvernööri vaatii yhteiseltä valtuutettujen koko-
4703: ukselta lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös ko-
4704: kouksen pitämistä varten ajan ja paikan ja antakoon siitä
4705: kunnille tiedon niin aikaiseen, että edustajat ennätetään
4706: siihen valita tässä luvussa sanotulla tavalla.
4707: 
4708:                              43 §.
4709:     Muuten olkoon yhteiseen valtuutettujen kokoukseen
4710: nähden soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa
4711: on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista sii-
4712: hen kuuluvista asianhaaroista.
4713: 
4714: 
4715:                           IV LUKU.
4716: 
4717:                      Kunnallislautakunnasta.
4718: 
4719:                              44 §.
4720:     Kussakm maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
4721: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden
4722: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi-
4723: ranomainen laillisesti voipi noudatettavaksi käskeä, pitää
4724:                  Maalaiskuntain kunnallislaki.             57
4725: 
4726: 
4727: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee
4728: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
4729:      Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh-
4730: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on
4731: jonkun sen lautakunnan jäsenen silmälläpidon alainen.
4732: 
4733:                             45 §.
4734:      Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
4735: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta-
4736: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä-
4737: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kun-
4738: taa koskevista asioista.
4739: 
4740:                             46 §.
4741:      Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan
4742: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä,
4743: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut
4744: sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
4745: 
4746:                             47 §.
4747:      Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset-
4748: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey-
4749: dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sai-
4750: raanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko-
4751: tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja
4752: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, nou-
4753: dattaa mitä niistä erittäin säädetään.
4754:      Kunnallisla.utakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
4755: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielen-
4756: vikaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät,
4757: jotka ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kun-
4758: nan kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolen-
4759: pitoa.
4760:      Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuu-
4761: romykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä
4762: 58          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4763: 
4764: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heidän hoidostansa huolta
4765: pitämässä, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mah-
4766: dollista, tarpeenmukaista opetusta.
4767: 
4768:                            48 §.
4769: 
4770:     Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne kos-
4771: kevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita,
4772: on erittäin sä:ädetty.
4773: 
4774:                            49 §.
4775: 
4776:      Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan
4777: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär-
4778: jestystä kunnan alueella ja estää vallattomuutta ja yleisen
4779: lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä
4780: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä,
4781: jotka 56 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta
4782: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin
4783: kunnanvaltuusto saattaa määrätä.
4784:      Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
4785: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpal-
4786: velijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on vel-
4787: vollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruu-
4788: nunpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä vallattomuutta
4789: tahi epäiärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
4790: 
4791:                            50§.
4792: 
4793:      Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
4794: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä
4795: henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel-
4796: lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
4797:      Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli-
4798: sena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräys-
4799: ten ja kaavain mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle
4800: ovat antaneet tahi vasta antavat.
4801:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.             59
4802: 
4803:                            51 §.
4804:      Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan
4805: yhteisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoi-
4806: dosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on
4807: pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä
4808: toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta
4809: päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken-
4810: nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa,
4811: kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia,
4812: kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja
4813: asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tar-
4814: koin niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoi-
4815: detaan ja käytetään.
4816: 
4817:                             52 §.
4818:       Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita
4819: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön-
4820: nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa
4821: tai asetuksessa ole toisin säädetty.
4822:       Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei-
4823: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan-
4824: nassa sekä tilinteos5a, siitä säädetään tämän lain V:ssä lu-
4825: vussa.
4826:       Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa-
4827: Dlosta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi-
4828: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten
4829: tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
4830: 
4831:                             53§.
4832:      Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallitus-
4833: kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut
4834: kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat
4835: lähinnä kunnallislautakunnan katsonnan ja tarkastuksen
4836: alaisia ja niiden tulee sitä varten ennen helmikuun 15
4837: päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa kerto-
4838: 60          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4839: 
4840: mukset viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, jotka ovat
4841: laadittavat valtuuston antamain määräysten mukaan.
4842: 
4843:                            54 §.
4844:      Jos kunnallislautakunta huomaa, että 53 §:ssä maini-
4845: tut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät vel-
4846: vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy-
4847: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen,
4848: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta
4849: muuten voida saada aikaan.
4850: 
4851:                            55§.
4852:      Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen maa-
4853: liskuun 15 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus
4854: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, niinkuin valtuusto
4855: tarkemmin määrää.
4856:                             56§.
4857:      Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan-
4858: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen rahas-
4859: tonhoitajan sekä katsastajoita ja muita sellaisia henki-
4860: löitä. Nämä apulaiset, jotka palkataan valtuuston har-
4861: kinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja nii-
4862: den määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin
4863: tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa saakoon kunnallis-
4864: lautakunta kuitenkin (poist.) ottaa tarvittavia apulaisia,
4865: mutta olkoon velvollinen ilmoittamaan asian lähinnä seu-
4866: raavan valtuustonkokouksen harkittavaksi.
4867: 
4868:                            57§.
4869:      Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara-
4870: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan
4871: vähintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee
4872: kunnan vaalikeipoisten joukosta kolmeksi vuodeksi ker-
4873: rallaan. Samalla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä
4874: varajäseniä.
4875:                Maalaiskuntain kunnallislaki.           61
4876: 
4877: 
4878:     Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmasosa,
4879: kahtena ensimäisenä vuonna arvan mukaan ja sitten vuo·
4880: roonsa.
4881: 
4882:                            58§.
4883: 
4884:      Älköön (poist.) tuomari kruununvouti kruununnimis·
4885: mies tai alhaisempi kruununpalvelija, ei myöskään kun-
4886: nallislautakunnan tai muun kunnan hallintoa varten ase-
4887: tetun hallituskunnan virka- tai palvelusmies, joka on vel-
4888: vollinen toimestaan tekemään tiliä, olko vaalikeipoinen
4889: mihinkään 57 §:ssä mainittuun toimeen.
4890:      Näihin toimiin valitun kieltäymisoikeudesta ja niistä
4891: kuoleman kautta taikka muutoin tai muun laillisen syyn
4892: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuu~
4893: tetuista 8, 15 ja 16 §:ssä on säädetty.
4894:      Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel-
4895: voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun-
4896: nassa.
4897:                            59§.
4898: 
4899:      Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen
4900: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen-
4901: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua
4902: lautakunnasta.
4903:                            60 §.
4904:     Toimitetusta kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja
4905: varapuheenjohtajan vaalista (poist.) antakoon valtuusto
4906: kuvernöörille kirjallisen ilmoituksen.
4907: 
4908:                            61 §.
4909:       Kirkkoherralla taikka, hänen poissaollessaan, kappa-
4910: laisella tai muulla seurakunnassa virkaatoimittavana pa-
4911: pilla olkoon oikeus olla kunnallislautakunnassa kansakou-
4912: lua koskevista asiosta keskustelemassa, mutta ei päättä-
4913: mässä, ellei hän ole lautakunnan jäsen.
4914: 62          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4915: 
4916:      Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä
4917: muita kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislauta-
4918: kunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun
4919: hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä
4920: muualla on säädetty.
4921: 
4922:                            62 §.
4923:      Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
4924: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin
4925: puheenjohtaia katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jä-
4926: senten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
4927: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja joko kuulutta-
4928: maila kunnan kirkossa tahi kirkoissa taikka muulla lauta-
4929: kunnan päättämällä soveliaalla tavalla.
4930: 
4931:                            63 §.
4932:       Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja jäävin tahi
4933: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta mää-
4934: rättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian kä-
4935: sittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku
4936: toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa
4937: tapauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut
4938: este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen
4939: kokoukseen.
4940:                            64 §.
4941:      Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
4942: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi
4943: kutsutun varaJasenen kokouksesta poissaoloon, kuin
4944: myös äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen
4945: järjestykseen on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 22,
4946: 24, 26 ja 28 §:ssä sekä 25 §:n 1 momentissa kunnanvaltuus-
4947: tosta on säädetty.
4948:      Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
4949: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 §:ssä on
4950:                  Maalaiskuntain kunnallislaki.              63
4951: 
4952: 
4953: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
4954: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
4955: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain-
4956: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi julkipanolla
4957: kunnantalossa tai muussa sopivassa paikassa, josta sitä
4958: ennen kuulutuksella kunnan kirkossa tai kirkoissa on il-
4959: moitettava.
4960: 
4961:                              65 §.
4962: 
4963:       Kunnallislautakunnan kokouksessa pitää puheenjoh-
4964: taja pöytäkirjaa tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti
4965: kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta,
4966: kirjoittaa kirjekonseptit, diaarit ja luettelot antamistansa
4967: todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osotetut kirjoi-
4968: tukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy säännöl-
4969: lisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luet-
4970: telot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palkan, jonka
4971: kunnanvaltuusto tarkoitusta varten määrää. Tarvitta-
4972: vat apulaiset saapi puheenjohtaja ottaa ja myös erottaa.
4973: 
4974:                             66 §.
4975: 
4976:      Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi vii-
4977: meistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lauta-
4978: kunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralta uskoa
4979: tarkistuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä pu-
4980: heenjohtajan kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
4981: 
4982:                             67 §.
4983: 
4984:      Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tie-
4985: tojen nojalla, jotka hänellä on ollut tilaisuus saada kun-
4986: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa
4987: täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellai-
4988: nen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
4989: 64           1908- Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
4990: 
4991:                              68 §.
4992:     Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnalli-
4993: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan
4994: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
4995: 
4996:                              69 §.
4997:      Se, joka kunnassa asuu tahi oleskelee, olkoon velvol-
4998: line usaapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen
4999: kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän
5000: on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tar-
5001: peellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jon-
5002: kun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta
5003: on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää
5004: ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta eikä
5005: näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kas-
5006: saan sakkoa kolme markkaa ja olkoon (poist) kuuden
5007: markan sakon uhalla velvollinen uutena määräpäivänä
5008: tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä lauta-
5009: kunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän
5010: sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikka-
5011: kunnan kruununnimismieheltä virkaapua poisjääneen nou-
5012: tamista varten.
5013: 
5014: 
5015:                           V LUKU.
5016: 
5017:      Kunnallisveroista, niiden kantamisesta ja tilityksestä.
5018: 
5019:                               70 §.
5020:      Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
5021: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla,
5022: on uskontunnustuksesta tai kansalaisoikeudesta huoli-
5023: matta
5024:     1) jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
5025: sekä sitä paitsi
5026:                  Maalaiskuntain kunnallislaki.                65
5027: 
5028: 
5029:     2) jokainen, joka, CJaikkakaan ei asu kunnassa, siellä
5030: omistaa tahi CJiljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä
5031: omaisuutta;
5032:      tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai ammattia,
5033: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle
5034: taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
5035:      Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
5036: loihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
5037: keinosta liikkeestä tai muista varoista.
5038:      KunnanCJaltuusto määrää ·CJähintään kolmen ja enin-
5039: tään CJiiden CJuoden ajaksi sen tulomäärän, joka CJastaa uhtä
5040: CJeroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kolmeasataa
5041: markkaa pienempi eikä CJiittäsataa markkaa suurempi. Sitä
5042: suuremmasta tulosta pannaan kultakin täydeltä sadan mar-
5043: kan määrältä yksi äyri lisäksi.
5044:      Kuitenkin CJähennettäköön sen CJerotettaCJasta CJuosi-
5045: tulosta, jolla on elätettäCJänään CJiittätoista CJlwtta nuorempia
5046: lapsia,
5047:     a) jos lapsia on kaksi tai kolme, sata markkaa, ellei
5048: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin seitsemänsataa
5049: markkaa kunnassa CJerotettaPan alimman tulomäärän yli;
5050:       b) jos lapsia on neljä tai CJiisi, kaksisataa markkaa,
5051: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
5052: on mainittu, mutta sata markkaa, ellei se nouse korkeam-
5053: malle kuin yhdeksänsataa markkaa yli sen alimman tulo-
5054: määrän, joka kunnassa CJerotetaan; ja
5055:                  •
5056:      c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kolmesataa mark-
5057: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
5058: dassa on mainittu; mutta kaksisataa markkaa, jollei hänen
5059: tulonsa nouse korkeammalle kuin yhdeksänsataa markkaa
5060: yli alimman kunnassa CJerotettaCJan tulomäärän, ja sata
5061: markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi, nouse-
5062: matta korkeammalle kuin tuhatsata markkaa yli alimman
5063: kunnassa CJerotettaPan tulomäärän.
5064:       Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.                   5
5065: 66           1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
5066: 
5067:                              71 §.
5068:      Jos laissa tahi asetuksessa on säädetty, että kunnal-
5069: lisveroa on suoritettava jonkin muun kuin 70 §:ssä mai-
5070: nitun perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalais-
5071: ten, jotka muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle
5072: veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien mak-
5073: sujen suorittamiseen, olkoon noudatettavana, mitä siten
5074: on säädetty.
5075:                             72 §.
5076:      Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava ennen
5077: seut'aavan vuoden helmikuun loppua ja sen toimittaa
5078: taksoituslautakunta, johon kunnanvaltuusto valitsee tar-
5079: peellisen määrän kunnan vaalikelpoisia jäseniä.
5080:      Siten valitussa taksoituslautakunnassa tulee olla
5081: sekä kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkei-
5082: nonharjoittajia ja muita kunnan jäseniä.
5083:                             73 §.
5084:      Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti arvioida,
5085: minkä verran tuloa kunkin kunnassa verotuksen alaisen
5086: henkilön saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun-
5087: nassa olevasta kiinteistöstä, 'Siellä harjoittamastaan elin-
5088: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun-
5089: nassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerähasta tai muis-
5090: ta varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä
5091: niinkuin 70 §:ssä sanotaan.
5092:      Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mukaan,
5093: ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet kannat-
5094: tavat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se mieli-
5095: pide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
5096:      Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmattaosaa
5097: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
5098:      Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko-
5099: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen
5100: sakkoa niinkuin 24 §:ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu.
5101:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.            67
5102: 
5103: 
5104:                              74 §.
5105:       Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
5106: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikku-
5107: van pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvi-
5108: oidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
5109: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
5110: testamentin, sääntöperinnön (poist.), eläkerahan, armo-
5111: vuoden ynnä muun sellaisen kautta, luet.aan pois sekä
5112: tarpeelliset, vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustan-
5113: nukset ja työpaikat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle
5114: tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä niroisiä ja
5115: laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinni-
5116: tetyn velan korkoa, eläkettä tai kruununvirkatalon vuok-
5117: raa eikä myöskään veronalaisen ja hänen perheensä elanto-
5118: kustannuksia, joihin on luettava asunto, oma tahi vuok-
5119: rattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä palvelusväen
5120: palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin verrattavaa.
5121:  Älköön luettaka pois sitäkään, mitä veronalainen liikkeen-
5122: sä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, uudisrakennuk-
5123:  siin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sellaiseen eikä myös
5124: sitäkään, mitä hän osinkona on saanut osake- tahi pankki-
5125:  yhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 70 §:n mukaan
5126:  pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea pois pe-
5127: rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut puoli-
5128:  solle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle
5129:  perilliselle.
5130:        Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli-
5131:  sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet-
5132:  tävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät työkyvyttömät
5133:  vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah-
5134:  deksansadan markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
5135:  hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
5136:  hänet kokonaan veroa maksamasta.
5137:        Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä sääs-
5138:  tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on
5139:  syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaist'l arviota
5140: 68          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5141: 
5142: veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei
5143: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen
5144: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut-
5145: kittuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
5146: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
5147: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
5148:      Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
5149: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
5150:                                75 §.
5151:      Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve-
5152: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu
5153: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista
5154: varoista erikseen jokaiselta eri verotusesineettä sekä se
5155: veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on pantu. Jos vero-
5156: lainen on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija, merkitään
5157: sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain tai asetusten
5158: nojalla ovat manttaalin mukaan suoritettavat, eri sarek-
5159: keisiin se vähennetty tahi muuten voimassa oleva mant-
5160: taali, joka tilalle tai laitokselle on pantu.
5161:      Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon
5162: perusteena, käytetään myös ääniluettelona manttaaliinpan-
5163: tua maata ja laitoksia koskevia asioita käsiteltäessä; jonka
5164: tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin sellaisen maan
5165: tai teollisuuslaitoken haltijalle merkittävä se ääniluku,
5166: mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin perus-
5167: teella.
5168:                                76 §.
5169:      Sittenkuin taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet-
5170: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, joka
5171: tulee kuuluttamalla kunnan kirkossa tahi kirkoissa antaa
5172: tiedoksi, missä paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä
5173: tarkastaa neljäntoista päivän kuluessa kuuluttamisesta.
5174:      Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoitukseen
5175: tyytymättömällä oikeus omasta kohdastaan joko kirjalli-
5176: sesti tai suullisesti esittää luetteloa vastaan muistutuk-
5177:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.             69
5178: 
5179: 
5180: sensa tutkijalautakunnalle, jonka tulee ottaa tarkkuudella
5181: tutkittavakseen ne seikat, joista muistutuksia on tehty, ja
5182: muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asianhaarat sekä asiassa
5183: ilmitulleen selvityksen perusteella antaa muistutusten joh-
5184: dosta päätöksensä.
5185:                             77 §.
5186:      Tutkijalautakuntaan valitsee kunnanvaltuusto kun-
5187: nan väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä, tul-
5188: len lautakuntaan vielä siten valittujen luvun neljäsosaa
5189: vastaava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valit-
5190: semia edustajia.
5191:      Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on
5192: noudatettava mitä 72 §:n 2 momentissa taksoituslauta-
5193: kunnasta on säädetty, kokoontuu heti tarkastusajan
5194: päätyttyä määräaikana ja -paikassa, jotka kuulutetaan
5195: niinkuin 19 §:ssä on kunnanvaltuuston kokouksesta sää-
5196: detty. Tutkijalautakunnan päätös kustakin asiasta on
5197: heti sen ratkaistua julistettava. Miten on äänestettävä,
5198: kun tutkijalautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin
5199: tutkijalautakunta on päätöksen voipa ja mikä rangaistus
5200: on esteettömästä poissaolasta sen kokouksesta, siitä
5201: olkoon voimassa mitä 73 §:ssä on taksoituslautakunnasta
5202: säädetty.
5203:                             78 §.
5204:      Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdämeno-
5205: ja tuloarvio.
5206:      Menoarvioon pannaan:
5207:      1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
5208: osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna;
5209:      2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat
5210: suoritettavat samana vuonna;
5211:      3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä kat-
5212: soo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana
5213: vuonna; Ja
5214: 70           1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5215: 
5216:      4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnaisiin
5217: odottamattomiin tarpeisiin.
5218:      Tuloarvioon pannaan:
5219:      1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö;
5220:      2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat
5221: tulevana vuonna kannettavat;
5222:      3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuksella
5223: arvellaan tulevana vuonna saavan; ja
5224:      4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä ehdo-
5225: tus, miten se on hankittava.
5226:      Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on ase-
5227: tettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten, tu-
5228: lee kunnallislautakunnan määräämänä aikana antaa kun-
5229: nallislautakunnalle erikoisarvia tulevaksi vuodeksi niistä
5230: menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoansa kuuluvat.
5231:                             79 §.
5232:      Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina,
5233: että ne voidaan panna esille tarkastettaviksi kunnan-
5234: valtuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä säädetään. Sit-
5235: tenkuin tarkastus on suoritettu ja valtuusto tai lisätty
5236: valtuusto on arvioissa olevista eristä päättänyt, ovat ar-
5237: viot ja valtuuston päätös annettavat kunnallislautakun-
5238: nalle, jonka tulee arvioihin merkitä valtuuston tekemät
5239: muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin näin vahvistettu-
5240: jen meno- ja tuloarvioiden ynnä tarkastetun taksoituslu-
5241: ettelon perustuksella tehdä maksunpano- ja kantoluet-
5242: telo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannetta-
5243: vaksi, on kuluvan vuoden kunnalisverona pantava niiden
5244: maksettavaksi,•jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo-
5245: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
5246: määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen vero-
5247: äyrien kesken.
5248:                             80 §.
5249: 
5250:      Maksunpano- Ja kantoluettelossa tulee olla viittaus
5251:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.            71
5252: 
5253: 
5254: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa
5255: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko
5256: pantujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä
5257: asetuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin
5258: 71 §:ssä sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen
5259: veronalaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt veroäyrit,
5260: hänen luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja
5261: häneltä (poist) taksoitetut kunnallisverot. Veronkannon
5262: tarpeellisen silmälläpidon vuoksi pitää luettelossa myös-
5263: kin olla eri sarekkeet maksujen ja rästien merkitsemistä
5264: varten.
5265:                             81 §.
5266:      Maksunpano- ja kantoluettelo on, kuuluttamisen jäl-
5267: keen, pidettävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä,
5268: kuten 76 §:ssä on taksoitusluettelosta säädetty.
5269:      Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
5270: saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kun-
5271: nallislautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee asianhaa-
5272: rain mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia
5273: lautakunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon
5274: asianosaisella valta ilmoittaa asia ensi valtuuston kokouk-
5275: sessa käsiteltäväksi.
5276:                            82 §.
5277:      Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu-
5278: tukset maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 81 §:ssä on
5279: määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kirjoittaa
5280: veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan
5281: laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättiiviin ja kunnan
5282: kirkossa tahi kirkoissa kuulutettaviin paikkoihiR veron-
5283: alaisten saataviksi.
5284:      Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin
5285: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet-
5286: tävä veronkanto, joka on kuulutettava neljäätoista päivää
5287: aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jot-
5288: kut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies.
5289: 72           1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5290: 
5291:                             83 §.
5292:      Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
5293: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
5294: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän
5295: sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn veron,
5296: mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta sii-
5297: hen kuntaan, johonka muutti, jollei vero ole sellainen, että
5298: se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kun-
5299: nassa Vai m.
5300:                              84 §.
5301:      Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä
5302: ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitus-
5303: luetteloa tahi maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
5304: säädetyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamis-
5305: oikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita
5306: vastaan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa
5307: hän tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä
5308: kuin tässä alempana sanotaan. Kuitenkin on hän vel-
5309: vollinen veronkannassa suorittamaan hänen maksetta-
5310: vakseen pannun veromäärän, mutta olkoon, jos hänen
5311: valituksensa hyväksytään, oikeutettu saamaan sen takaisin
5312: ynnä korvauksen niistä kuluista, joita hänellä on ollut
5313: muutoksen hakemisesta, ellei ole erinomaista sy~ytä kun-
5314: nan vapauttamiseen sellaisesta korvaamisvelvollisuudesta.
5315:                             85 §.
5316:      Kunnallislautakunnan tulee niistä veroista, joita ei
5317: ole suoritettu ja joita kunnanvaltuustokaan ei ole tileistä
5318: poistanut, laatia yksityiskohtainen rästiluettelo ja toimittaa
5319: se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymi-
5320: sestä paikkakunnan ulosottomiehelle, jonka tulee lailli-
5321: sessa järjestyksessä kerätä maksamatta olevat verot ja
5322: niistä lautakunnalle virkatietä tehdä tili.
5323:                             86 §.
5324:      Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta
5325:                Maalaiskuntain kunnallislaki.            73
5326: 
5327: tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö,
5328: ovat aina kalenterivuodelta laadittavat.
5329:      Kunnanvaltuuston erittäin asettamain hallituskuntain
5330: tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen
5331: helmikuun 15 päivää kunnallislautakunnalle antaa, 53
5332: §:ssä mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen
5333: ohessa, tili niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat
5334: olleet heidän huostassansa. Nämät kertomukset ja tilit
5335: ovat myös otettavat supistettuina siihen yleiseen kerto-
5336: mukseen ja tiliin kunnan varoista, joka on lautakunnan
5337: tehtävä ja joka kultakin vuodelta on ennen seuraavan
5338: vuoden maaliskuun 15 päivää kunnanvaltuuston puheen-
5339: johtajalle annettava.
5340:                            87 §.
5341:      Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
5342: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista
5343: kunnassa tahi kunnan ulkopuolella asuvista henkilöistä
5344: vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi varatarkas-
5345: tajaa.
5346:      Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
5347: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettu-
5348: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on
5349: säädetty.
5350:      Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa.
5351: pidettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä.
5352:      Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
5353: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
5354: taja hänen sijaansa.
5355:                            88 §.
5356:      Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen
5357: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 86 §:ssä mai-
5358: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä
5359: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo-
5360: arvion kanssa, niin myös ·laatia tarkastuksesta kertomus,
5361: 74          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5362: 
5363: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston
5364: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä kuulutettuansa,pitää
5365: tilit ja tarkastuskertomus neljätoista päivää kunnan jäsen-
5366: ten nähtävänä, jonka ohessa hänen tulee tarkastajain
5367: ehkä tekemäin muistutusten johdosta vaatia selitystä
5368: asianomaisilta tilintekijöiltä.
5369:       Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti
5370: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa
5371: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin
5372: tlpäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun-
5373: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain
5374: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omai-
5375: suudesta tehtyjen, 51 §:ssä mainittujen luettelojen joh-
5376: dolla vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden
5377: katsastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän
5378: omaisuuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville
5379: saamiseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että
5380: omaisuutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi ilmenee
5381: muuta virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa
5382: siitä muistutus.
5383:        Kunnanvaltuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä sääde-
5384: tään, päätetään, saako muistutus raueta vai onko se eri-
5385: tyisen sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edelli-
5386: sessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty taikka
5387: ei tehdä kunnanvaltuuston kokouksessa tai ei hyväksytä,
5388: antaa valtuusto asianomaisille vastuunvapauden heidän
5389: hallinnostansa.
5390:                            89 §.
5391:      Jos vähintään neljäsosa kunnanvaltuutetuista tahi
5392: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
5393: heidän lukunsa vastaa vähintään kunnanvaltuutettu-
5394: jen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille
5395: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty
5396: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä
5397: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät-
5398:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.              75
5399: 
5400: 
5401: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa
5402: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
5403: Jos mainittu ilmoitus on tehty, ja ilmoittajat ovat anta-
5404: neet siitä tiedon kunnanvaltuuston puheenjohtajalle,
5405: älköön kunnanvaltuusto antako 88 §:ssä manittua vas-
5406: tuunvapautta, ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkas-
5407: tuksesta ja tileistä on valtuustolle esitetty.
5408:      Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
5409: neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilintarkastajain
5410: kertomus on valtuustolle jätetty, ja on sellaisen ilmoituk-
5411: sen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
5412: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista tahi kun-
5413: nan CJiranomaisen todistus siitä, etteiCJät ilmoituksen teki-
5414: jät kykene tällaista CJakuutta antamaan.
5415:     Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
5416: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
5417: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
5418: suurempia virheitä tai epäkohtia, taikka jos ei yksikään
5419: ilmoituksen tekijöistä todistetun CJarattomuuden takia ole
5420: siihen kykeneCJä, mutta muissa tapauksissa vastatkoot
5421: niistä ilmoituksen tekijät.
5422: 
5423:                             90 §.
5424:      Jos sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kunnanval-
5425: tuusto yhden tahi kaksi jäsentä ja tilintekevä hallituskunta
5426: yhtä monta, joko kunnan omista jäsenistä taikka muista
5427: (pvist) luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos tilin-
5428: tekevä hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa täyt-
5429: tämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia, kunnan-
5430: valtuuston puheenjohtajalta ilmoituksen saatuansa, valita
5431: sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat
5432: jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tulee
5433: sitten kokoontua ja sitäpaitsi yhteisesti tahi, jolleivät ole
5434: yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja, äänten ollessa
5435: tasan, arvalla valita yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he kaikki
5436: valitsevat keskuudestansa puheenjohtajan.            Sovinto-
5437: 76          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5438: 
5439: oikeuden tulee ratkaista/"missä määrin tehty muistutus
5440: on hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen
5441: johdosta vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon
5442: ei saa hakea muutosta.
5443:      Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä
5444: kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja
5445: esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta.
5446: 
5447: 
5448: 
5449:                         VI LUKU.
5450: 
5451: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevain asiain käsitte-
5452:                          lemisestä.
5453: 
5454:                             91 §.
5455:      Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksissa käsitel-
5456: tyihin asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin
5457: pantua maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on
5458: manttaaliin pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä
5459: rasituksissa, älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan
5460: jääkööt ne niitten kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi,
5461: jotka semmoisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai
5462: hallitsevat ja ovat Suomen kansalaisia; ja on äänivalta
5463: maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen
5464: tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa
5465: ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä
5466: ääniluetteloon merkittäväksi.
5467:      Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan
5468: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot sen käsit-
5469: telyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista
5470: maata tai laitoksia hallitsevat.
5471:      Äänivaltainen saa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa
5472: toiselle henkilölle, joka on Suomen kansalainen. jos tämä
5473: on oikeutettu oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen
5474: edessä ajamaan toisen asiaa.
5475:                  Maalaiskuntain kunnallislaki.                77
5476: 
5477: 
5478:                               92 §.
5479:       Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista 91
5480: §:ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kuiten-
5481: kin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa
5482: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes
5483: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen-
5484: lainen manttaalin ääniin jakaminen havaitaan jollekin
5485: kunnalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi
5486: kerrallaan tai pitemmäksikin ajaksi.
5487:       Älköön kukaan Paltakirjan nojalla käyttäkö puhe- tahi
5488: ääniPaltaa tai Paalioikeutta useamman kuin kahden ääni-
5489:  PaZtaisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puolesta
5490:  äänestäkö enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla
5491:  äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta äänimäärästä
5492:       Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin
5493:  mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk-
5494: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mukaan
5495:  ovat olleet voimassa.
5496:                                93 §.
5497:        Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja, tahi,
5498:  jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen
5499:  valitsevat.
5500:       Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
5501:  yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
5502:  Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
5503:  hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
5504:        Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
5505:        Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi; jonka
5506:  haltijaksi toinen henkilö 75 §:ssä mainittuun ääniluette-
5507:  loon on merkitty, saakoon käyttää äänivaltaa hänen
5508:  sijastaan, jos kokouksessa hallinto-oikeutensa ilmoittaa
5509:  ja sen todeksi näyttää.
5510:                           94 §.
5511:      Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan
5512: yhteisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa
5513: 78            1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5514: 
5515: tahi sellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita
5516: 91 §:ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden,
5517: tilojen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk
5518: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai ase-
5519: tuksien mukaan tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi
5520: yksityisen kunnan suostumusta. Näitä edustajia valit-
5521: sevat kussakin kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja
5522: laitosten haltijat, jotka ovat oikeutetut siinä asiassa
5523: äänestämään, siten että kun manttaaleja on
5524: 
5525:             20 tai vähemmän, valitaan        2 edustajaa,
5526:      yli    20 vaan e1 yli 30,               3
5527:             30        ,      50,
5528:                                   "          4
5529:                                                    "
5530:      "      50
5531:                  "        "   70,
5532:                                   "                "
5533:                                              5
5534:       "          "    "   "       "                "
5535:             70              100,             6
5536:       "    100
5537:                  "    " "
5538:                             130,
5539:                                   "          7
5540:                                                    "
5541:       "          "    " "         "                "
5542:            130              160,             8
5543:       "          "    " "                          "
5544:       "
5545:            160    .............. "     "
5546:                                              9
5547:                                                      "
5548:      Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
5549: pitää olla vähintään kolmasosa edustajain lukumäärästä.
5550:      Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
5551: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
5552: 
5553: 
5554:                               95 &.
5555:      Kokouksen, josta 91 §:ssä säädetään, kutsuu kokoon
5556: ja avaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa
5557: asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan
5558: valitsevat, elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa
5559: näitä kokouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä
5560: niissä johtamaan.
5561:      94 §:ssä säädetyn kokouksen kutsuu kokoon ja avaa
5562: sen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous
5563: pidetään ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osan-
5564: ottajat keskuudestaan valitsevat.
5565:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.             71}
5566: 
5567:                             96 §.
5568:     Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon
5569: muuten soveltuvilta kohden noudatettavana, mitä kun-
5570: nanvaltuustoista ja yhteisten kunnanvaltuutettujen ko-
5571: kouksista on säädetty.
5572: 
5573: 
5574:                         VII LUKU.
5575:                 Alistamisesta ja valituksesta.
5576: 
5577:                             97 §.
5578:      Kunnanvaltuuston päätös on, päästäkseen voimaan,.
5579: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja
5580: vahvistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omai-
5581: suuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaih-
5582: tamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut
5583: kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhtei-
5584: seksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin
5585: myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa,
5586: joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supista-
5587: mista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
5588:      Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
5589: päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka
5590: tulee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainit-
5591: tuun Osastoon.
5592:                             98 §.
5593:      Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava sellaisista
5594: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
5595: laissa siten alistettavakai erittäin määrätään, sekä
5596: sitä paitsi päätökset paloapuyhdistyksen perustamisesta
5597: ja lainan ottamisesta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
5598:      Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on
5599: vahvistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos ku-
5600: vernööri kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt,
5601: 80          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5602: 
5603: ja olkoon kunnanvaltuustolla oikeus, jos luulee itsellänsä
5604: olevan aihetta, vahvistuksen kieltämisestä valittaa Senaa-
5605: tin Talousosastoon.
5606:                            99 §.
5607: 
5608:      Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt
5609: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta-
5610: kunta taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston
5611: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen,
5612: joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä
5613: tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava
5614: kuvernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja
5615: Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka
5616: luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sanotussa
5617: järje<Jtyksessä taikka kuulutettu kunnan kirkossa tahi
5618: kirkoissa ,19 §:ssä säädetyllä tavalla taikka julkipantu
5619: niinkuin 64 §:ssä on säädetty, siitä päivästä, jona sellainen
5620: julkilukeminen tahi kuuluttaminen taikka julkipano on
5621: tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi kunnallislauta-
5622: kunnan päätös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti sekä
5623: 21 §:ssä mainitussa tapauksessa ticdonantopäivästä, tätä
5624: päivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 3) kun valitus
5625: koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, jona
5626: se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö mitä tässä on mää-
5627: rätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt.
5628: 
5629:                            100 §.
5630:      Kun asianomalSla määrätään valituksen johdosta
5631: kuulustettavaksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin
5632: suinkin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan
5633: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan
5634: onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista mil-
5635: loinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee viivyt-
5636: telemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi
5637: lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulustettavaksi
5638:                   M:aalaiskuntain kunnallislaki.          si
5639: 
5640: yhteisen kunnanvaltuutettujen kokouksen päätöksestä
5641: tehdyn valituksen johdosta, kutsukoon kokouksen puheen:..
5642: johtaja eri kuntien kirkoissa kuuluttamalla asianomaiset
5643: edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä aikana,
5644: kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan.
5645:       Sittekuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
5646: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
5647: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös
5648: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheen-
5649:  johtajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä,
5650:  milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil-
5651:  loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja
5652:  on päätös sitten viivyttelemättä esiteltävä kunnanval-
5653:  tuuston tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten koko-
5654:  uksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen
5655:  viranomaisen tiedoksi saatettuna.
5656: 
5657:                                101 §.
5658:      Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa
5659: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa ylei-
5660: sen lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päät-
5661: täjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee
5662: olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
5663:      Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen
5664: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus
5665: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja
5666:  jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huo-
5667: mata olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien
5668: kan8sa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen koko-
5669: nansakin kumotuksi.                                     ·
5670: 
5671:                                102 §.
5672:     · Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten: asiain
5673:  varalta ole nim~nomaan toisin säädetty, hakea muutosta
5674:  Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuuden-
5675:        Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.               6
5676: 82           1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5677: 
5678: tenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedon-
5679: saantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon sil-
5680: loin noudatettava mitä muutoksen hakemisesta yleensä
5681: on säädetty.
5682: 
5683: 
5684:                        VIII LUKU.
5685: 
5686:                     Erityisiä säännöksiä.
5687: 
5688:                            103 §.
5689:       Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itsek-
5690: sensä tahi yhdessä sen maaseurakunnan kanssa, jonka
5691: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maaseura-
5692: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostami-
5693: sesta eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiaota
5694: kuulustaa kauppalaa ja sitä maalaiskuntaa jossa kauppala
5695: on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
5696: Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot
5697: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
5698:       Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu-
5699: vilta kohdin noudatettavana mitä kaupunkien kunnallis-
5700: laissa säädetään, kuitenkin niin, että jos kauppala ei ole
5701: eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön määrätkö kaup-
5702: palan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kun-
5703: nan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
5704: kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on
5705: oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia
5706: maksuvelvollisten verotuksenalaisista tuloista viimeisen
5707: taksoituksen mukaan
5708: 
5709:                          104 §.
5710:      Jos joKu kunnan osa on kansakoulu- tai vaivaishoito-
5711: asiain hoitoa taikka muuta yleistä tarkoitusta varten eri-
5712: näisten asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsitteitä-
5713:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.            83
5714: 
5715: köön sen asiat piirin yhteisissä kokouksissa, joissa piirin
5716: jäsenet ovat oikeutetut käyttämään äänivaltaa niiden
5717: perusteiden mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan.
5718:       Tällaiset kokoukset kutsuu kokoon ja avaa ensi ker-
5719: ralla kunnanvaltuuston puheenjohtaja tahi se, jonka Pal-
5720: tuusto siihen määrää, ja siinä johtaa puhetta se, jonka
5721: piirin jäsenet keskuudestaan vähintään yhdeksi ja enin-
5722: tään kolmeksi vuodeksi siihen toimeen valitsevat. Älköön
5723: näin valittu puheenjohtaja tästä toimestaosa erotko,
5724: ennenkuin uusi puheenjohtaja on häneen sijaansa valittu.
5725:       Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero
5726: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee
5727: yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista
5728: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kanta-
5729: mista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa
5730:  peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväk-
5731: sytyksi, jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen, on
5732: kuulutettava, vähintään kolme neljännestä läsnäolevista
5733:  sitä kannattaa.
5734:       Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana,
5735:  mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty.
5736:                            105 §.
5737:      Jos kahdella tahi useammalla seurakunalla on yhtei-
5738: nen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan yhden
5739: setirakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa
5740: ainoastaan siihen seurakuntaan kuuluvat valtuutetut.
5741:      Jos kysymys nostetaan sellaisen seurakunnan eroa-
5742: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia
5743: ratkaiståvaksi lisätyssä valtuustossa aikaisintaan vuoden
5744: kuluttua siitä kuin kysymys nostettiin; ja päättäkööt siitä,
5745: sittenkuin asiasta on lisätyssä valtuustossa yhteisesti kes-
5746: kusteltu, kuhunkin seurakuntaan kuuluvat lisätyt valtuu-
5747: tetut erikseen.
5748:      Milloin kaksi tai useampia it"lenäisellä kunnallishal-
5749: linnolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteisen
5750: 84           )908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5751: 
5752: kunnallishallinnon alaisiksi, on sekin asia lisättyjen va1-
5753: tuustojen ratkaistava.
5754:     Muutoin olkoon noudatettavana, mitä 2 §:ssä tällais-
5755: ten tapausten varalta on säädetty.
5756:                             106 §.
5757:      Jos sen lisäksi, mitä 56, 65 ja 82 §:ssä säädetään
5758: havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä
5759: kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten,
5760: olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä
5761: ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palve-
5762: lukseen otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen
5763: vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
5764:                             107 §.
5765:       Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja val-
5766: tuuston valitsBmain erityisten hallituskuntain puheenjoh-
5767:  tajain tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liittei-
5768: neen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinå
5769: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kunta-
5770: laisten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne-
5771: seuraaj allensa.
5772:       Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljen-
5773: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viran-
5774: omaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön
5775: sitä kielle.ttäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annet-
5776: tava joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen
5777: varalta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas-
5778: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin
5779: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan
5780: otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhtei-
5781: siä tarpeita varten tahi asianomaisille virkamiehille tahi
5782: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan kun kunnan~
5783: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytä-
5784: kirjanotteella tiedoksi annettava yksityiselle henkilölle,
5785: jota päätös koskee.
5786:                 Maalaiskuntain kunnallislaki.             85
5787: 
5788: 
5789:                            108 §.
5790:      Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne-
5791: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä
5792: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta
5793: vapautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan
5794: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta
5795: postimaksuista, siitä säädetään muualla.
5796: 
5797:                            109 §.
5798:       Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
5799: semat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolosta määrää-
5800: vät, menevät kunnan yleiseeen kassaan ja ulosotetaan,
5801: ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 85 §:ssä on
5802: kunnallisveroista säädetty.
5803:       Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk-
5804: stm nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten
5805: rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen
5806: ()ikeus.
5807:                            110 §.
5808:       Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnalliwiran-
5809: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä
5810: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää
5811: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden,
5812: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä
5813: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka
5814: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan
5815: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan.
5816:                   '
5817: 
5818:                           111 §.
5819:      Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk-
5820: seen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi-
5821: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus-
5822: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan
5823: tavattu hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta epä-
5824: 86          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5825: 
5826: rehellisyydestä, on kunnanvaltuustolla oikeus pitää hänet
5827: erillään virkansa toimittamisesta, jonka ohessa asia on
5828: viivyttelemättä laitettava tuomioistuimen käsiteltäväksi ja
5829: siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
5830: 
5831:                           112 §.
5832:       Jos kunta haluaa saada ohjessäännön kunnallishallin-
5833: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten teke-
5834: mänsä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja
5835: kuvernööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi,
5836: jollei katso sen olevan vastoin tätä lakia tahi muita
5837: lainsäännöksiä.
5838: 
5839: 
5840:      Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19-.
5841: Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtu-
5842: vat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt nouda-
5843: tettavan, kunnallish_allintoa maalla koskevan asetuksen
5844: mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia
5845: lukuunottamatta, voimassa- senkin jälkeen kuin uusi laki
5846: on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, viimemai-
5847: nitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pää-
5848: sevät voimaan.
5849:      Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
5850: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava
5851: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
5852:                            B.
5853:      Kumoamalla kunnallishallituksesta kaupungissa 8
5854: päivänä joulukuuta 1873 annettu asetus sekä sitä osit-
5855: tain muuttavat asetukset 15 päivältä elokuuta 1883 ja
5856: 15 päivältä joulukuuta 1897, säädetään seuraavaa:
5857: 
5858: 
5859: 
5860:                Kaupunkien kunnallislaki.
5861: 
5862:                         I LUKU.
5863: 
5864:                   Yleisiä säännöksiä.
5865: 
5866:                            1 §.
5867:      Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek-
5868: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
5869: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa
5870: yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa
5871: olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole julkisen
5872: viranomaisen kli.yteltäviä.
5873:      Kirkollisten asiain käyttelemisestä on erikseen sää-
5874: detty.
5875:                            2 §.
5876:      Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö
5877: yhteisen kunnallishallinnon alaiseksi. Milloin kuitenkin
5878: 88           1908 -   Eduskuntaesitysm.iet. N:o 6.
5879: 
5880: yhteisyys toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan
5881: aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä
5882: seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestä-
5883: misestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia
5884: Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
5885: 
5886:                             3 §.
5887:       Kaupunkikunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
5888: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, jolla kaupun-
5889: gissa taikka sen alueella on asunto ja kotipaikka; joka
5890: siellä omistaa talon, tontin, tahi maata; taikka siellä har-
5891: joittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
5892: 
5893:                              4 §.
5894:      Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
5895: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen
5896: kautta.
5897:      Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla
5898: (poist) rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallitus-
5899: kuntain tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto
5900: sitä varten valitsee.
5901: 
5902:                              5 §.
5903:       Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
5904: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin
5905: tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupun-
5906: gille myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta
5907: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin
5908: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä
5909: jälempänä mainitaan.
5910:       Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
5911: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
5912: olevain säännösten mukaan.
5913:       Niitä menoja varten, joita 1 momentissa mainittujen
5914: varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi
5915:                     K~~oupunkien kunnallislaki.            89
5916: 
5917: 
5918: tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja
5919: kannettavaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mu-
5920: kaan.
5921:                                6 §.
5922: 
5923:       Tämä laki ei mitenkään muuta niitä kunnallisia oikeuk-
5924: sia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuk-
5925: sissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat eriksensä joille-
5926: kuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt, jota vastoin
5927: kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka
5928: tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talonomista-
5929: jille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä lähin
5930: tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
5931: 
5932: 
5933: 
5934:                            II LUKU.
5935: 
5936:                       Kaupunginvaltuustosta.
5937: 
5938:                                7 §.
5939:      Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
5940: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 15, ja kaupungissa, jonka
5941: väkiluku on
5942: 
5943:     enemmän kuin 2,000 vaan ei yli 6,000, 24
5944:                  6,000             10,000, 30
5945:        "     " 10,000 " " " 20,000, 36
5946:        "     " 20,000 " " " 50,000,
5947:                                            42
5948:        "     " 50,000. " " "               48.
5949:         "       "
5950:       Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
5951: vaalilaissa säädetään .
5952:     . Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
5953: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
5954: 90           1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
5955: 
5956:                             8 §.
5957:      Kaupunginvaltuutetut ja lisäraltuutetut valitaan välit-
5958: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla niinkuin kunnallisessa
5959: vaalilaissa säädetään.
5960:      Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
5961: äänioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
5962: tettäkö.
5963: 
5964:                             9 §.
5965:       Kaupunginvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi.
5966: Kuitenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden
5967: lopussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
5968: masosa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
5969: on säädetty.
5970:       Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun
5971: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
5972: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
5973: laissa on säädetty; ja on tämä toimessa sen ajan, mikä
5974: eronneelia olisi ollut jälellä.
5975:       Lisävaltuutetut valitaan joka kerta erikseen käsittele-
5976: mään ja päättämään asioita, jotka tämän lain mukaan
5977: ovat heidän ratkaistavat.
5978: 
5979:                             10 §.
5980:       Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja, ja tilintarkas-
5981: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että nai-
5982: sella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaa-
5983: livuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
5984:       Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
5985:       1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kaupungissa;
5986:       2) se, joka on holhouksen alaisena;
5987:      3) se, jokan muun syyn kuin kaupungin viranomaisen
5988: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
5989: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden
5990: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
5991:                  Kaupunkien kunnallislaki.               91
5992: 
5993:      4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
5994: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
5995: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan.
5996:      5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
5997: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
5998: sitä yrittänyt tahi (poist) äänestänyt useammassa kuin
5999: yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
6000: häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun
6001: siitä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
6002:       Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
6003: vaalioikeutettu, joka on velvollinen maksamaan kun-
6004: nallista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen mak-
6005: settavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden
6006: kunnallisverot sekä joka 2 momentin 2, 4 tai 5 kohdan
6007: mukaan ei ole vaalioikeutta vailla, ynnä sellaisen vaali-
6008: oikeutetun yksikolmatta vuotta täyttänyt aviopuoliso.
6009: 
6010:                            11 §.
6011: 
6012:       Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ja lisävaltuu-
6013: tetuksi sekä mnihin kunnallisiin lnottamnstoimiin on
6014: jokainen ioka on oikeutettu kanpnnginf!altnntettnja valit-
6015: semaan. Älköön niiksi kuitenkaan valittako kuvernöö-
6016: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä,
6017: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja
6018: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syttäjää,
6019: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallitus-
6020: kunnan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestaosa
6021: tilintekoon velvollinen.
6022: 
6023:                            12 §.
6024: 
6025:      Jos kaupunginvaltuusto katsoo jonakin vuonna kau-
6026: pungin menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kau-
6027: punkikunnan jäseniltä tuloveroa enemmän kuin neljä pro-
6028: senttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista
6029: 92           1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6030: 
6031: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sel-
6032: laiJlen asia lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaista-
6033: vaksi.
6034:       Sama olkoon laki, jos kaupunginvaltuusto havaitsee
6035: syytä olevan ottaa kaupungille lainan pitemmäksi ajaksi
6036: kuin seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin
6037: myös jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on
6038: yhteensä suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka
6039: valtuusto on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt, taikka
6040: jos se on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä
6041: valtuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannet-
6042: tavaksi määrätä.
6043:                             13 §.
6044:      Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
6045: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
6046:      1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
6047: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
6048: muun laillisen saannon kautta on tullut kaupungin omaksi,
6049: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
6050: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
6051: nalla on semmoiseen kiinteistöön, rakennustonttien myy-
6052: mistä lukuunottamatta; 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
6053: 3) uutta yritystä; joka voipi tuntuvasti vaikuttaa kun-
6054: nalliseen verotukseen.
6055:                             14 §.
6056:      Kaupunginvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
6057: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kaupun-
6058: gin alueen ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuut-
6059: takymmentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuo-
6060: tena ollut kaupunginvaltuutettuna. Jos valittu sellai-
6061: sesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
6062:      Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
6063: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
6064: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau-
6065:                  Kaupunkien kunnallislaki.               93
6066: 
6067: 
6068: puuginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
6069: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
6070: p'äätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
6071: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
6072: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
6073: 
6074:                            15 §.
6075:      Kaupunginvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuo-
6076: sittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
6077: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
6078: vuotena ole ollut samassa toimessa.
6079:       Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
6080: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuver-
6081: nöörille kirjallisen ilmoituksen.
6082: 
6083:                            16 §.
6084:      Kaupunginvaltuuston kokoukset olkoot julkisia, ellei
6085: valtu~sto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä
6086: toisin määrää.
6087:                            17 §.
6088:      Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohta-
6089: jan kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asian käsittele-
6090: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljäs-
6091: osa valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuvernööri
6092: tai maistraatti sitä vaatii.
6093:                            18 §.
6094:      Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val-
6095: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja val-
6096: tuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se myöskin lyhyen
6097: ilmoituksen niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltä-
6098: viksi.
6099:      Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa käsitellään 37,
6100: 43 ja 54 §:ssä mainittuja asioita, on annettava•vähintään
6101: 94          1908 - J:duskuntaesitysmiet. N:o 6.
6102: 
6103: neljäätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin
6104: muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään
6105: kokouksen edellisenä päivänä.
6106:      Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin
6107: puheenjohtajalle annettava.
6108:                            19 §.
6109:      Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ot-
6110: tako, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi
6111: kolmannesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saa-
6112: puvilla.
6113:      Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
6114: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule-
6115: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
6116: laista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon kau-
6117: pungin kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheen-
6118: johtaja kaksitoisia sekä jäsen kuusi markkaa. Sama
6119: olkoon laki, jos jäsen ei voi näyttää että hän laillisen
6120: esteen sattuessa, ajoissa on kutsunut varajäsentä kokouk-
6121: seen. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi
6122: jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kak-
6123: sinkertainen.
6124: 
6125:                            20 §.
6126:      Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin
6127: valtuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista;
6128: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako
6129: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi-
6130: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan sel-
6131: vitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka
6132: myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan pohditta-
6133: vaksi.
6134:                            21 §.
6135:      Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taik-
6136: ka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti
6137:                   Kaupunkien kunnallislaki.                95
6138: 
6139: 
6140: tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset,
6141: olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa
6142: antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa
6143: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. Heidän poissa-
6144: olonsa ei. estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
6145: 
6146:                             22 ~.
6147:      Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
6148: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
6149: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus >>jaa»
6150: taikka »ei» ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vastaus
6151: on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen käsi-
6152: tyksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvistakoon
6153: sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyönnillä.
6154: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja
6155: esiinhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertainen äänten
6156: enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta
6157: ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, pidettäköön päätök-
6158: senä se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa.
6159:       Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit-
6160: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot elleivät kaikki
6161: valtuutetut ole yksimielisiä, suhteellista vaalitapaa nou-
6162: dattamalla, niinkuin kunnallisessa v11alilaissa sääde-
6163: tään.
6164:       Asioissa, jotka 12 Ja 13 §:n mukaan ovat lisätyn val-
6165: tuuston ratkaistavat, vaaditaan päätöksen tekemiseen,
6166:  että vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänes-
6167: tyksessä kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tulo-
6168: verona kannettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia mak-
6169:  suvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
6170:  meisen taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa
6171:  vähintään kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen vero-
6172:  tuksen puolesta äänestä.
6173:                         23 §.
6174:      Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytä-
6175: 96           1908 -' Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6176: 
6177: kirjan puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä
6178: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä
6179: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. Val-
6180: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään
6181: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi
6182: pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päi-
6183: vänä.
6184:      Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet-
6185: tuna päivänä julkiluettava.
6186:      Lähtevät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää
6187: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
6188: 
6189:                              24 §.
6190:      Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
6191: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause
6192: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo
6193: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi,
6194: antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään
6195: pöytäkirjan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
6196: 
6197:                              25 §.
6198:      Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on,
6199: niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti
6200: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa
6201: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistettuna.
6202: 
6203:                              26 §.
6204:     Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada
6205: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi katsovat.
6206: 
6207:                              27 §.
6208:      Kaupunginvaltuutetut saakoot, milloin tarpeelliseksi
6209: havaitsevat, keskuudessansa asettaa erityisiä valiokuntia
6210: asioita ~almistamaan.
6211:                    Kaupunkien kunnallislaki.             97
6212: 
6213: 
6214:                                28 §.
6215: 
6216:      Puheenjohtaja pitäköön kaupunginvaltuuston kokouk-
6217: sessa huolta järjestykestä ja saakoon, varotettuansa, toi-
6218: mittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti.
6219: Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi eh-
6220: käistä•, hajottakoon kokouksen.
6221:                               29 §.
6222:      Lisätyn raltuuston puheenjohtajana on kaupungin-
6223: raltuutettujen puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin
6224: ja päätöksiin nähden muuten sorelturissa kohdin nou-
6225: datettara, mitä kaupungin raltuutettujen kokouksista ja
6226: päätöksistä tässä laissa on säädetty.
6227: 
6228:                           III LOKU.
6229: 
6230:                            Maistraatista.
6231: 
6232:                                30 §.
6233:      Maistraatin tulee kaupungin hallituksena ylinnä pitää
6234: silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja ja
6235: oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten
6236: -asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joiden
6237: asiana toimeenpano on, panevat täytäntöön kaupungin-
6238: valtuuston laillisesti tekemät päätökset.
6239:       Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginval-
6240: tuuston tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia
6241: tai asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vas-
6242: taan, taikka että alistaminen on laiminlyöty, milloin sen
6243: olisi pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään
6244: apuansa tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sel-
6245: laisessa tapauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoit-
6246: taa kaupunginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeen-
6247: paneminen, esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomai-
6248: silla on valta semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjes-
6249:       Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.               7
6250: 98          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6251: 
6252: tyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta maist-
6253: raatin päätöksiin.
6254:                            31 §.
6255:      Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuk-
6256: sia kaupungin yhteisissä asioissa.
6257: 
6258:                            32 §.
6259: 
6260:      Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai
6261: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle
6262: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
6263: 
6264:                            33 §.
6265:      Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä-
6266: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous-
6267: ja järjestys-asioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus-
6268: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon
6269: tarpeita varten olkoon voimassa, mitä siitä erittäin on sää-
6270: detty.
6271:                            34 §.
6272:      Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki
6273: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta
6274: on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eriksensä
6275: asetetun hallituksen hoidettavina.
6276: 
6277: 
6278: 
6279:                        IV. LUKU.
6280: 
6281:                   Kaupungin rahatoimesta.
6282: 
6283:                            35 §.
6284:     Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari,
6285: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-
6286:                   Kaupunkien kunnallislaki.                 99
6287: 
6288: 
6289: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassajärjestyksessä
6290: päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät kau·
6291: pungin puolesta, jotka rahatoimikamaria v11rten ann~>tun
6292: ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha-
6293: toimikamarin jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto.
6294:      Ehdotuksen rahatoimikamarin ohjesäännöksi tehköön
6295: maistraatti ja antakoon sen kaupunginvaltuuston tutkit~
6296: tavaksi ja hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se lähetettäköön
6297: kuvernöörin kautta Senaatin Talousosaston tarkastetta-
6298: vaksi ja vahvistettavaksi.
6299:      (poist) Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti
6300: vahvistettu ohjesääntö, pysyköön semmoisenaan tois-
6301: taiseksi, sikäli kuin se on sopusoinnussa tässä laissa
6302: säädettyjen perusteiden kanssa. Jos ohjesääntö tar-
6303: vitsee muutosta, tehtäköön se samassa järjestyksessä
6304: kuin tässä ylempänä uuden ohjesäännön tekemisestä on
6305: säädetty.
6306: 
6307:                             36 §.
6308:      Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten,
6309: joihin 5 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava tak-
6310: soittamalla, on, uskontunnustuk5esta ja kansalaisoikeu-
6311: desta huolimatta,
6312:      1) jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja koti-
6313: paikka, sekä sitäpaitsi
6314:      2) jokainen, joka, raikkakaan ei asu kaupungissa, ·
6315:      siellä omistaa kiinteätä omaisuutta,
6316:      tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia;
6317:      tai nauttii muita tuloja,
6318:      velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä-
6319: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
6320:      Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin:
6321: tuloihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä,'
6322: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista.
6323:      Kaupunginraltuusto määrää rähintään kolmen ja
6324: enintään riiden ruoden ajaksi sen tulomäärän, · joka ras•
6325: 100          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N :o 6.
6326: 
6327: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla
6328: kuuttasataa markkaa pienempi eikä tuhatta markkaa suu-
6329: rempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin täy-
6330: deltä kahdensadan markan määrältä yksi äyri lisäksi.
6331:       Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuositu-
6332: lusta, jolla on elätettäPänään viittätoista vuotta nuorempia
6333:  lapsia,
6334:       a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa mark-
6335: kaa, ellei hänen tulonsa nouse kurkeammalle kuin kuu-
6336: sisataa markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulo-
6337: määrän yli,·
6338:       b) jos lapsia on neljä tai viisi, neljäsataa markkaa,
6339: jollei känen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
6340: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse
6341: korkeammalle k~lin kahdeksansataa markkaa yli sen alim-
6342: man tulo määrän, joka kaupungissa verotetaan; ja
6343:       c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kuusisataa
6344: markkaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin
6345: a) kohdassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa,
6346: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdek-
6347: sansataa markkaa yli alimman kaupungissa verotettavan
6348: tulomäärän, ja kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa
6349: on sitäkinsuurempi nousematta korkeammalle kuin tuhat
6350: markkaa yli alimman kaupungissa fJerotettafJan tolo.,-
6351: määrän.
6352:       Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau-
6353: pungissa talo tahi tontti tahi jos hän siellä harjoittaa elin-
6354: keinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon kiinteästä
6355: omaisuudestansa sekä liikkeestänsä kunnalle veroa, vaikka
6356: hän on tahi ennen on ollut venäläisessä sivili- tahi sota-
6357: palveluksessa. Suomen kansalainen, joka on ollut tahi
6358: vieläkin on sellaisessa palveluksessa, olkoon sitä vastoin
6359: velvollinen maksamaan veroa sille kunnalle, jossa hän
6360: asuu, myöskin palkka- sekä eläke-eduistansa ynnä muista
6361: veronalaisista tuloistansa.
6362:                   Kaupunkien kunnallislaki.                 101
6363: 
6364: 
6365:      Henkilölliset fJelfJollisuudet joita kaupungeissa on suori-
6366: tettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, ovat
6367: edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen perus-
6368: teiden mukaan suoritettavat.
6369: 
6370:                              37 §.
6371:      Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoi-
6372: tuslautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi jou-
6373: lukuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka har-
6374: joittavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, (poist) nautti-
6375: vat palkkaa, eläkerahaa tahi muita tuloja, että niiden
6376: joukosta, joilla on kiinteää omaisuutta, (poist) ja tulee
6377: kaupunginvaltuuston joka kolmas vuosi, kaupungin
6378: väkiluvun mukaan, määrätä taksoituslautakunnan jä-
6379: senten luku.
6380:      Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös-
6381: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin
6382: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul-
6383: taan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak-
6384: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöiden
6385: kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalautakuntana,
6386: jonka tehtävistä 40 §:ssä mainitaan.
6387: 
6388:                              38 §.
6389:       Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta,
6390: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel-
6391: vollinen tunnollisesti arvioimaan ne tulot, jotka kulla-
6392: kin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kuluneena
6393: vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen alueella,
6394: siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä tai amma-
6395: tista ja, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja kotonsa,
6396: palkasta, eläkerahasta tai muista varoista, jotka tulot
6397: merkitään erikseen jokaiselta fJerotusesineeltä. Tämän
6398: nojalla pannaan kullekin veroäyrejä. Kun eri mieliä ilmes-
6399: tyy äänestetään pääluvun mukaan ja olkoon voimassa
6400: 102          1908 - Eduslruntaesitysmiet. N:o 6.
6401: 
6402: se arvio, jota enimmät äänet kannattavat; mutta äänten
6403: sattuessa tasan pääsköön se mielipide voimaan, joka on
6404: taksoitetulle eduksi. Äänestettäessä tulee vähintäänkin
6405: kaksi kolmannesta lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
6406:      Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee 20,000
6407: henkeä suuremmaksi, saa taksoituslautakunta jakaautua
6408: eri osastoihin valtuuston päätöksen mukaan jätettäköön
6409: kuitenkin ne arviolaskut, joista äänestys on tapahtunut,
6410: koko lautakunnan tutkittavaksi ja päätettäväksi.
6411:      Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan ko-
6412: kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen
6413: sakkoa, niinkuin 19 §:ssä on sanottu kaupunginvaltuute-
6414: tuista.
6415: 
6416:                            39 §.
6417: 
6418:        Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
6419:   tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
6420:   pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioi-
6421:   dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
6422:   omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
6423:  testamentin, sääntöperinnön, (poist) löydön, eläkerahan,
6424:  armovuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan
6425:  pois sekä tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ynnä käyt-
6426:  tökustannukset ja työpaikat, että myös kaikki val-
6427:  tiolle, kirkolle tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa
6428:  minkä nimisiä ja laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa
6429:  lukea pois kiinnitetyn velan korkoa eikä myöskään veron-
6430: · alaisen ja hänen perheensä elantokustannuksia, joihin on
6431:  luettava asunto, oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään
6432:  varten pitämänsä palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä
6433:  mitä on muuta niihin verrattavaa. Älköön luettako pois
6434:  sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on
6435:   kuluttanut koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin
6436:  ynnä muuhun sellaiseen eikä myös sitäkään, mitä hän
6437:  osinkona on saanut osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka
6438:                   Kaupunkien kunnallislaki.               103
6439: 
6440: 
6441: sille yhtiölle olisikin 36 §:n 2 momentin mukaan pantu
6442: kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea pois perintö,
6443: testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut puolisolle
6444: tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perilli-
6445: selle.
6446:        Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvol-
6447: lisen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elä-
6448: tettävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät, työkyvöttö-
6449: mät vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli
6450: tuhannen markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
6451: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
6452: hänet kokonaan veroa maksamasta.
6453:        Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä säästy-
6454: neen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on synty-
6455: nyt vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota, veron-
6456: alaisen liikkeen laatuun tai laajuuteen nähden, ei katsota
6457: voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perus-
6458: teeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittu-
6459: ansa kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
6460: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
6461: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
6462:        Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
6463: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
6464: 
6465:                             40 §.
6466: 
6467:      Sittenkuin taksoitus on toimitettu, olkoon siitä tehty
6468: luettelo neljäntoista päivän kuluessa pidettävä saatavilla
6469: raastuvassa tahi muussa soveliaassa paikassa, jotta asian-
6470: omaiset veronalaiset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoi-
6471: tuttakoon taksoituslautakunnan puheenjohtaja sen julki-
6472: panolla ja muulla kaupunginvaltuuston määräämällä
6473: soveliaalla tavalla, sekä kuulututtakoon kaupungin sano-
6474: malehdissä. (poist.)
6475:      Joka ei taksoitukseen tyydy, saakoon yhden viikon
6476: kuluessa Biitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päät-
6477: 104         1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6478: 
6479: tyneet, maistraattiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä
6480: vastaan, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensamenettä-
6481: nyt, ja lykätköön maistraatti, sittenkun se on kirjoihin
6482: merkitty, asian tutkijalautakuntaan, jonka tulee tark-
6483: kuudella ottaa tutkiaksensa ne seikat, joista muistutuk-
6484: sia on tehty, ja muut sille tiedoksi tulleet asianhaarat,
6485: sekä lopullisesti päättää, kuinka monta veroäyriä valit-
6486: tajalle on pantava.
6487:      Puheenjohtajana tutkijalautakunnan kokouksissa on
6488: pormestari tahi se, joka hänen virkaansa toimittaa; ja eri-
6489: mielisyyden ilmaantuessa menetellään, niinkuin 38 §:ssä
6490: taksoituslautakunnasta säädetään. Esteettömästä poissa-
6491: otosta tutkijalautakunnan kokouksista olkoon sama laki
6492: kuin 19 §:ssä säädetään kaupunginvaltuutetuista.
6493: 
6494:                            41 §.
6495:       Veroäyrit luokitetaan seuraavasti:
6496:      1:ksi. tuloja talosta, tontista tai maasta; ;
6497:       2:ksi. tuloja elinkeinosta, liikkeestä tai ammatista;
6498: sekä (poist) palkkaetuja, eläkettä tahi muita tuloja, joita
6499: ei jo ole nimitetty.
6500: 
6501:                             42 §.
6502:      Maistraatin tulee, rahatoimikamarin antamain tieto-
6503: jen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tuloarvio. Edelli-
6504: seen otetaan;
6505:      1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
6506: osaksi ovat maksettavat lähinnä tulevana vuonna;
6507:      2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan
6508: ovat samana vuonna suoritettavat;
6509:      3) ne menot, joita luullaan lisäksi tarvittavan kunnan
6510: yhteisiin tarpeisiin tulevana vuonna; ja
6511:      4) arviolta joku rahamäärä, satunnaisiin odottamatto-
6512: miin tarpeisiin käytettäväksi.
6513:      Tuloarvioon otetaan:
6514:                   Kaupunkien kunnallislaki.                105
6515: 
6516: 
6517:      1) kuluvalta vuodelta odotettu säästö;
6518:      2) ne kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka
6519: ovat tulevana vuonna kannettavat;
6520:      3) ne tulot, jotka kunnan muutoin luullaan tulevana
6521: vuonna saavan; sekä
6522:      4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, sekä
6523: ehdotus, miten se on hankittava.
6524:      Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden eri-
6525: näisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia
6526: varten ehkä on asettanut, maistraatin määräämänä aikana
6527: sille antaa erikoisarvionsa tulevan vuoden menoista ja
6528: tuloista.
6529:                             43 §.
6530:      Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti
6531: kaupunginvaltuuston tarkastettaviksi joulukuussa pidet-
6532: tävässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista
6533: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa
6534: paikassa (poist.) Sanotussa kokouksessa otettakoot keskus-
6535: teltaviksija päätettäviksi (poist.) kysymykset kaikista niistä
6536: menoarviossa olevista menoista, jotka silloin myönnettäviksi
6537: ehdotellaan, sekä niistä tarpeista, joihin niitä vaaditaan.
6538: Sittenkuin tämä on tapahtunut ja valtuusto tai lisätty
6539: valtuusto on arviossa olevista eristä päättänyt, annetaan
6540: arviot sekä niiden johdosta tehdyt päätökset maistraatille,
6541: jonka tulee niihin tehdä päätetyt muutokset ja lisäykset
6542: ja sitten rahatoimikamarilla teettää asianmukainen mak-
6543: sunpano- ja kantoluettelo.
6544: 
6545:                             44 §.
6546:      Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi,
6547: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava niiden
6548: maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuo-
6549: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
6550: määrä jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen
6551: veroäyrien kesken.
6552: 106           190& ~ Eduskunta.esitysmiet. N:o 6.
6553: 
6554:                              45 §.
6555: 
6556:      Maksunpano- ja kantoluettelossa pitää lueteltaman
6557: jokainen veronalainen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne veroi-
6558: tusesineet, joista kaupunginverot on hänen suoritettavak-
6559: sensa pantu,sekä niiltä laskettu vero (poist.) ja tulee sen muu-
6560: toin olla laadittu niiden määräysten mukaan, jotka mais-
6561: traatti antaa. Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon
6562: vuoksi pitää luettelossa myöskin olla eri sarekkeet mak-
6563: sujen ja rästien merkitsemistä varten.
6564: 
6565:                              46 §.
6566: 
6567:      Jos joku maksunpano-ja kantoluetteloon kirjoitettu
6568: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
6569: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kaupungista, on
6570: hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn
6571: veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta
6572: siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen,
6573: että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut
6574: kunnassa vai ei.
6575: 
6576:                              47 §.
6577: 
6578:      Sittenkuin maksunpano- ja kantoluettelo on tehty,
6579: pitää sen neljänätoista päivänä olla raatihuoneella tai muussa
6580: soveliaassa paikassa nähtävänä, että ne kunnan jäsenet,
6581: jotka tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja ilmoitut-
6582: takoon maistraatti tästä julkipanolla ja muulla soveliaalla,
6583: valtuuston määrättävällä tavalla, kuin myös kuulutuksella
6584: kaupungin sanomalehdissä. (poist.)
6585: 
6586:                              48 §.
6587: 
6588:      Muistutus maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
6589: pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on mene-
6590: tetty, yhden viikon kuluessa sen ajan perästä, joka 47 §:ssä
6591:                   Kaupunkien kunnallislaki.              107
6592: 
6593: määrätään, ilmoitettaman maistraatille, jonka tulee siitä
6594: antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä asian
6595: mukaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoonkuiten-
6596: kin velvollinen veronkannossa suorittamaan hänen mak-
6597: settavakseen määrätyn veron, ollen oikeutettu, jos vali-
6598: tus hyväksytään, saamaan liikamaksun takaisin.
6599:      Jos joku laillisen esteen vuoksi ei ole yllä määrättynä
6600: aikana tehnyt muistutusta maksunpano- ja kantoluetteloa
6601: vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyksessä
6602: ilmoittamaan tyytymättömyytensä ja toteennäyttämään
6603: esteensä neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on
6604: loppunut, vaikka veronkanto jo olisikin toimitettu.
6605: 
6606: 
6607:                            49 §.
6608: 
6609:      Sittenkuin maksunpano- ja kantoluettelo edellä saa-
6610: detyssä järjestyksessä on veronalaisten nähtävänä pidetty,
6611: jakaa rahatoimikamari veroliput ja toimittaa veronkannon
6612: sinä aikana, jonka kukin kaupunki itsellensä soveliaaksi
6613: havaitsee.
6614: 
6615:                            50§.
6616: 
6617:      Ennen kolmen viikon kuluttua veronkannon jälkeen
6618: antakoon rahatoimikamari maistraatille kertomuksen
6619: veronkannon tuloksesta ja liittäköön siihen rästiluettelon
6620: maksamattomista veroista, jotka maistraatin tulee lailli-
6621: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoimikamarille
6622: suorittaa viimeistään ennenkuin neljä kuukautta on kulu-
6623: nut ~iitä, kuin maistraatti rästiluettelon sai. Samalla on
6624: maistraatin jätettävä rahatoimikamarille luettelot sekä
6625: varattomista että poismuuttaneista henkilöistä, ja luette-
6626: loihin liitettävä varattomista asianmukaiset ulosottotodis-
6627: tukset sekä erityinen ilmoitus siitä, mihin toimeen maist-
6628: raatti on ryhtynyt poismuuttaneiden maksettaviksi pan-
6629: tujen verojen perimiseksi.
6630: 108          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6631: 
6632:                             51 §.
6633:      Rahatoimikamarin tulee annettujen määräysten mu-
6634: kaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta
6635: joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten
6636: ennen maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna annetta-
6637: vat maistraatille, jonka tulee ensi kokouksessa antaa ne
6638: 53 §:ssä mainituille tilintarkastajille ja samalla heille
6639: määrätä ja pöytäkirjaan merkitä aika, jonka kuluessa
6640: tarkastuskertomus on annettava.
6641: 
6642:                             52§.
6643:       Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen
6644: Helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa
6645: tilityksensä niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä
6646: vuonna ovat olleet niiden hallussa, kunnan CJarojen ylei-
6647: siin tileihin otettaviksi ja yhdessä niiden kanssa tarkas-
6648: tettaviksi.
6649:                             53§.
6650:      Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
6651: sevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveli-
6652: aista kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä vuo-
6653: deksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvu:n tilintarkas-
6654: tajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia.
6655:      Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
6656: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaltuutettu-
6657: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on sää-
6658: detty.     ·
6659:      Jos tilintarkastaj a kuolee tai laillisen syyn tähden
6660: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
6661: taja hänen sijaansa.
6662:                             54§
6663:      TilintarkastaJain kertomus annetaan maistraatille,
6664: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan (poist.) on tehty, vaatii
6665:                   Kaupunkien kunnallislaki.               109
6666: 
6667: asianomaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikai-
6668: sin että ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan
6669: antaa kaupunginvaltuuston tutkittaviksi toukokuun ku-
6670: luessa pidettävässä kokouksessa.
6671: 
6672:                             55§.
6673:       Kaupunginvaltuuston päätöksestä riippukoon, saako
6674: tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen sen
6675: johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. Edel-
6676: lisessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty,
6677: taikka ei tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa tahi
6678: ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vastuun-
6679: vapauden heidän hallinnostansa.
6680: 
6681:                             56§.
6682:       Jos vähintään neljäsosa kaupunginvaltuutetuista tahi
6683: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
6684: heidän lukunsa vastaa vähintään kaupunginvaltuutet-
6685: tujen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille
6686: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty
6687: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä
6688: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät-
6689: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa
6690: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
6691: Jos mainittu ilmoitus on tehty ja ilmoittajat ovat antaneet
6692: siitä tiedon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, älköön
6693: valtuusto antako 55 §:ssä mainittua vastuunvapautta
6694: ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja tileistä
6695: on valtuustolle esitetty.
6696:      Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
6697: neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin tilintarkastajain
6698: kertomus on valtuustolle saapunut, ja on sellaisen ilmoi-
6699: tuksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
6700: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista, tahi
6701: kunnan ~iranomaisen todistus siitä, ettei~ät ilmoituksen teki-
6702: jät kykene tällaista ~akuutta antamaan.
6703: 110          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6704: 
6705:      Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
6706: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
6707: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
6708: suurempia virheitä tai epäkohtia, taikka jos ei yksikään
6709: ilmoituksen tekijöistä todistetun CJarattomuuden takia ole
6710: siihen kykeneCJä, mutta muisea tapauksissa vastatkoot
6711: niistä ilmoituksen tekijät.
6712:                            57 §.
6713:      Joka kolmas kuukausi (poist.) tarkastakoon yksi
6714: maistraatin jäsen ja kaksi kaupunginvaltuuston siihen
6715: valitsemaa henkilöä kaupungin kassan. Kuitenkin olkoon
6716: maistraatilla sekä kaupunginvaltuustolla valta sillä välin-
6717: kin, jos tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassankatsastus.
6718:                            58§.
6719:       Kaupungin yhteisestä omaisuudesta, olkoon se peltoa,
6720: niittyä, karjanlaidunta, metsää, kalavettä ja muuta sel-
6721: laista, taikka taloja ja rakennuksia, niihin kuuluvine huone-
6722: kaluineen, asiakirjoineen ja muine kaikenlaatuisine varas-
6723: toineen, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä.
6724:      Tammikuulla kunakin vuonna hi useammin, jos niin
6725: tarpeelliseksi katsotaan, antakoon kaupunginvaltuusto
6726: sitä varten valitsemainsa henkilöiden toimittaa irtaimen
6727: tavaran katsastuksen, jossa merkitään ne muutokset, joita
6728: edellisenä vuonna tai viime katsastuksen jälkeen on tässä
6729: kaupungin omaisuudessa tapahtunut.
6730:       Kaupunginvaltuusto antakoon myöskin joka kolmas
6731: vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan,
6732: soveliaina aikoina pitää kiinteän omaisuuden katselmuk-
6733: sen, tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja siitä, ovatko
6734: sen haltijat täyttäneet sen käyttämisestä määrätyt ehdot.
6735:       Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta
6736: on huonosti hoidettu taikka hukattu, pankoon kaupungin-
6737: valtuusto asianomaisia vastaan vireille sellaisen kanteen,
6738: johon syytä on.
6739:                   Kaupunkien kunnallislaki.              111
6740: 
6741: 
6742:                             59§.
6743: 
6744:      Jos jollakulla kaupungilla on sellaista maata tai muuta
6745: tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lah-
6746: joittaneet, noudatettakoon sen hoidossa mitä lahjoitus-
6747: kirjassa on säädetty.
6748: 
6749: 
6750: 
6751:                          V LUKU.
6752: 
6753:                 Alistamisesta ja valituksesta.
6754: 
6755:                             60 §.
6756:      Kaupunginvaltuuston päätökset ovat, lailliseen voi-
6757: maan tullaksensa, alistettavat Senaatin Talousosaston
6758: tutkittaviksi ja vahvistettaviksi, kun päätökset koskevat:
6759:      a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai-
6760: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka
6761: lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja
6762: on määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tar-
6763: koittavaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa,
6764: joka vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen
6765: olevan oikeuden muuttamista tahi supistamista;
6766:      b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu-
6767: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
6768:      c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei-
6769: sestä liikkeestä, niinkuin tie-, silta-, satama- ja lautta-
6770: rahoihin y. m.
6771: 
6772:                             61 §.
6773:     Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
6774: päätös tai ehdotus pitää, maistraatin asiasta antaman
6775: lausunnon kanssa, lähetettämän kuvernöörille, jonka tulee
6776: toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun
6777: Osastoon.
6778: 112          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6779: 
6780:                            62 §.
6781:      Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne paa-
6782: tökset, jotka koskevat a) yleisiä määräyksiä si11eellisyyden,
6783: terveyshoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistä-
6784: miseksi kaupungissa; ja b) useampana kuin viitenä vuonna
6785: erinäistä tarvetta varten suoritettavain maksujen määrää-
6786: mistä tai muuttamista.
6787: 
6788:                            63 §.
6789:      Päätös, joka on kuvernöörin tutkittavaksi alistettava,
6790: lähetetään maistraatin kautta, yhdessä tämän asiasta
6791: antaman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös on kuver-
6792: nöörin muuttamatta vahvistettava taikka hyljättävä.
6793: Jos vahvistus kielletään, ilmoittakoon kuvernööri syyt
6794: kieltoonsa ja on kaupunginvaltuustolla, jos syytä siihen
6795: katsotaan olevan, oikeus vahvistuksen kieltämisestä valit-
6796: taa Senaatin Talousosastoon.
6797: 
6798:                             64 §.
6799:       Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston
6800: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on
6801: oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että
6802: päätös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, tai ettei
6803: sitä ole tehty laillisessa järjestyksessä, tahi että se sotii
6804: yleistä lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupungin-
6805: valtuusto muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulom-
6806: maksi, hakea muutosta siihen valituksella, joka ynnä
6807: valituksenalainen päätös, on annettava kuvernööriin
6808: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona
6809: valittaja sai tiedon päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan
6810: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen
6811: liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi
6812: annettiin sekä myös, ennenkuin neljätoista päivää on
6813: kulunut siitä kuin valitusaika loppui, maistraatille jättää
6814: diaaritodistus valituksen tekemisestä.
6815:                    Kaupunkien kunnallislaki.                113
6816: 
6817: 
6818:     Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on
6819: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön.
6820:     Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä
6821: päivänä, jona se 23 §:n mukaan julkiluettiin.
6822: 
6823:                                65 §.
6824:       Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes-
6825: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain
6826: tai asetuksien kanssa, taikka muuten menee kaupungin-
6827: valtuuston toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos
6828: näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää
6829: päätöksen toimeenpanon.
6830:       Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen
6831: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen
6832: valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka
6833: on valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa,
6834: ellei sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai ase-
6835: tusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen
6836: kokonansakin kumotuksi.
6837: 
6838:                                66 §.
6839:      Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Senaa-
6840: tin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista
6841: kolmantenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, sitä
6842: päivää kuitenkaan lukematta, ja noudatettakoon siinä,
6843: mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on sää-
6844: detty.
6845: 
6846:                                67 §.
6847:       Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten
6848: lakien tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupun-
6849: gille annettujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat yhtei-
6850: seen kunnallishallitukseen kuuluvia asioita, tulee jatkaa si-
6851: ten määrättyä toimintaansa, siksi kuin ne muutokset, jot-
6852: ka saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa järjes-
6853: tyksessä aikaansaadaan. Kuitenkin tulee kaupungin-
6854:       Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.                  8
6855: 114         1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6856: 
6857: valtuuston asettaa nämät toimi- ja johtokunnat, ja ovat
6858: ne hallintonsa puolesta maistraatin lähimmän valvonnan
6859: alaisina.
6860: 
6861:                            68 §.
6862:      Syyte kaupunginvaltuutettuja ja lisäCJaltuutettuja
6863: tahi niitä viranomaisia vastaan, jotka valtuusto on aset-
6864: tanut, tehdään yleisessä oikeudessa.
6865: 
6866: 
6867: 
6868:      Tämän laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
6869: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina
6870: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt
6871: noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan
6872: asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu-
6873: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin
6874: uusi laki on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset,
6875: viimemainitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimi-
6876: tukset pääsevät voimaan.
6877:      Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
6878: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava
6879: mitä tässä laissa sP.kä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
6880:                              c.
6881:                   Kunnallinen vaalilaki.
6882: 
6883: 
6884:                           1 LUKU.
6885: 
6886:            Äänestysalueista ja vaaliviranomaisista.
6887: 
6888:                              1 §.
6889:      Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien
6890: kunnallislain 8 §:ssä säädetty raltuutettujen vaali on alo-
6891: tettava 3 päivänä Joulukuuta ja loppuun toimitettava
6892: samana tai, jos raltuusto niin määrää, seuraavana päi-
6893: vänä.
6894:                              2 §.
6895:      Kunta on yhtenä vaalipiirinä ja jakakoon valtuusto
6896: sen äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin
6897: edustajain vaalia varten valtiopäiville. Tätä jakoa nou-
6898: datettakoon, vaikka päätöksestä olisikin valitettu, kun-
6899: nes valituksen johdosta annettu päätös on saanut
6900: lainvoiman.
6901:                              3 §.
6902:     Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto kesäkuussa
6903: kunnan vaalikelpoisista (poist.) henkilöistä ruosittain kes-
6904: kuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja, neljä jä-
6905: sentä ynnä neljä varajäsentä sekä, jos kunta on jaettu
6906: 116             1998. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6907: 
6908: äänestysalueisiin, erikseen kutakin, äänestysaluetta varten
6909: vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä
6910: jäsentä ynnä kaksi varajäsentä.
6911: 
6912:                                4 §.
6913:      Jos Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käyte-
6914: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa
6915: kunta yhtä moneen vaalipiiriin, kuin on valittava val-
6916: tuutettuja.
6917:      Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi ker-
6918: rallaan yhden valtuutetun ja yhden varajäsenen.
6919:      Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta
6920: yhtenä vaalipiirinä.
6921: 
6922:                            II LUKU.
6923:                          Vaaliluettelosta.
6924:                                5 §.
6925:      Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten teh-
6926: köön alueen vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaali-
6927: luetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan
6928: kaikki ne äänestysalueessa asuvat kunnan jäsenet, jotka
6929: ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta
6930: vuotta. (poist.) Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi
6931: jollakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta,
6932: on se merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle.
6933: Vaalilautakunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.
6934:      Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi,
6935: ketkä ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja
6936: ketkä mahdolilsesti tapahtuvaan lisävaltuutettujen vaaliin.
6937:      Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali-
6938: luettelon kutakin äänestysaluetta varten.
6939:      Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
6940: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset
6941: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
6942:                    Kunnallinen vaalilaki.                  117
6943: 
6944: 
6945:                              6 §.
6946:      Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä alkaen
6947: saman kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen
6948: valvonnan alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna sopi-
6949: valla paikalla äänestysalueella, mistä on tieto annettava
6950: siinä järjestyksessä kuin kunnallisista kuulutuksista on
6951: määrätty.
6952:                            7 §.
6953:      Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jättety
6954: pois vaaliluettelosta tai siihen merkitty vaalioikeutta vailla ,
6955: olevaksi ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen
6956: kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa
6957: 2 päivänä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti
6958: sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku
6959: arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluet-
6960: teloon otettu ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaati-
6961: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään lokakuun 20 päi-
6962: vänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
6963:      Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali-
6964: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen-
6965: johtaja viimeistään lokakuun 24 päivänä hänelle siitä
6966: tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa
6967: paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään loka-
6968: kuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen seli-
6969: tyksensä.
6970:      Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vas-
6971: taanottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin
6972: kautta toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla
6973: valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto
6974: on sitä paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla val-
6975: tuuston kokoushuoneeseen ja kaupungissaraatihuoneeseen.
6976:      Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitel-
6977: lään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa mar-
6978: raskuun 2 päivänä.
6979:      Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hake-
6980: 118          1908. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
6981: 
6982: koon ennen marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuver-
6983: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa
6984: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle. Tähän päätök-
6985: seen ei saa muutosta hakea.
6986: 
6987:                            8 §.
6988:      Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole
6989: säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, mer-
6990: kitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo
6991: on lainvoimainen.
6992:      Kun vaaliluettelon muuttamista koskevasta vaati-
6993: muksesta on saatu lopullinen päätös, tehköön vaalilauta-
6994: kunta siitä johtuvat muutokset vaaliluetteloon, ennen-
6995: kuin tämä julistetaan lainvoimaiseksi.
6996:      Ellei kuvernöörin päätöksestä voida saada tietoa
6997: ennen vaalipäivää, on vaaliluetteloa kuitenkin nouda-
6998: tettava siinä vaalissa muuttamattomana.
6999: 
7000: 
7001:                        III LUKU.
7002: 
7003:                    Valitsijayhdistyksistä.
7004: 
7005:                             9 §.
7006: 
7007:      Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista alle-
7008: kirjoittamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä
7009: vaalissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa
7010: mainittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeu-
7011: tettu keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdo-
7012: kaslistan julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaali-
7013: lippuun, jota vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekir-
7014: joittajia tulee olla vähintään (poist.) niin monta
7015: kuin kunnassa on valtuutettuja, älköönkä sama henkilö
7016: allekirjoittako useampaa kuin yhden sellaisen asiakirjan.
7017:                   Kunnallinen vaalilaki.                   119
7018: 
7019: 
7020:                             10 §.
7021: 
7022:      Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon
7023: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen
7024: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan,
7025: jossa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa
7026: on valittava vaituotettuja ynnä kolmas osa viimemaini-
7027: tusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi
7028: toimi selvästi mainittava.
7029: 
7030:                             11 §.
7031: 
7032:      Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
7033: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun-
7034: nalle viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen kello
7035: kahtatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asia-
7036: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuk-
7037: sessaan tulee asiamiehen vakuuttaa että ne henkilöt,
7038: joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa,
7039: ovat kunnassa vaalioikeutetut ja että he omakätisesti
7040: oyat sen allekirjoittaneet.
7041: 
7042: 
7043: 
7044: 
7045:                          IV LUKU.
7046: 
7047:  Keskuslautakunnan valmistavista toimenpiteistä vaalia varten
7048:                      sekä vaalilipuista.
7049: 
7050:                             12 §.
7051: 
7052:     Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJOin tiedoksi,
7053: kuka (poist.) vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se
7054: tapahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin muista
7055: kunnan viranomaisten ilmoituksista on määrätty, kuin
7056: myös julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
7057: 120            1908. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7058: 
7059:      Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5
7060: Ja 12 (poist.) sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä.
7061:                             13 §.
7062:      Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa
7063: ne hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta OCJat
7064: jätetyt, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla
7065: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä-
7066: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
7067: Jos havaitaan, ettei hakemuf: ole asianmukaisesti tehty
7068: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon
7069: asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja
7070: ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä
7071: on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen
7072: jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuk-
7073: sen hylkäämisen.
7074:       Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset,
7075: jotka asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla
7076: on tehnyt.
7077:       Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali-
7078: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla
7079: tavalla kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki-
7080: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Sel-
7081: laisia raalilippuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaa-
7082: mattomiksi leimattuina, annettakoon myös, mikäli mah-
7083: dollista, jokaisen ralitsijayhdistyksen asiamiehelle yhtä-
7084: monta kappaletta, kuin siinä asiakirjassa, jolla ralitsija-
7085:  yhdistys on perustettu, on allekirjoitiajia.
7086:       Vaalin jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskemi-
7087:  nen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun saa-
7088: tettava.
7089:                              14 §.
7090:       Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija-
7091: yhdistysten ehdokaslistat, siinä järjestyksessä, kuin ne
7092: orat jätetyt, kukin varustettuna järjestysnumerollaan,(poist.)
7093: sekä erotettuina toisistaan selvillä viivoilla.
7094:                    Kunnallinen vaalilaki.                 121
7095: 
7096: 
7097:      Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
7098: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali-
7099: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat.
7100: 
7101:                             15 §.
7102:      Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutui-
7103: sasti vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänes-
7104: tysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa,
7105: johon on merkittävä tieto niiden luvusta.
7106: 
7107: 
7108:                          V LUKU.
7109:                           Vaaleista.
7110:                             16 §.
7111:     Vaalitoimitus alkaa kussakin äänestysalueessa vaali-
7112: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah-
7113: deksaan illalla tai kauemminkin, jos (Jaalilautakunta katsoo
7114: sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään
7115: kahden tunnin väliajaksi äänestysalueen vaalilautakunnan
7116: määräyksen mukaan.
7117:     Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä-
7118: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt-
7119: tämästä vaalioikeuttaan.
7120:                             17 §.
7121:      Xänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä
7122: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.
7123:      Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan
7124: saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeute-
7125: tuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaali-
7126: salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja
7127: että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
7128:      Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
7129: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
7130: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen,
7131: 122            1908. Edeskuntaesitysmiet. N:o 6.
7132: 
7133: ja että tämä paikkka suljetaan sillä kellonlyömällä, JOlloin
7134: vaalitoimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lak-
7135: kautettavan. Milloin toimitus päivällä keskeytetään, sul-
7136: jetaan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelli-
7137: seksi katsoo.
7138:                             18 §.
7139:      Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet-
7140: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja keho-
7141: tuksia julkipantako tahi valitsijoille jaettako.
7142:                             19 §.
7143:     Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta-
7144: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
7145: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten
7146: avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput
7147: ovat.
7148:                             20 §.
7149:      Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
7150: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen
7151: vaalilipun.
7152:                              21 §.
7153:      Vaalissa merkitköön valitsija viivallasen ehdokaslistan,
7154: jota hän tahtoo äänestää. Hänellä olkoon oikeus tästä
7155: ehdokaslistasta pyyhkiä pois yksi tahi useampi nimi sekä
7156: muuttaa ehdokkaiden järjestys kirjoittamalla numeron 1
7157: sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijaan, numeron 2
7158: sen nimen eteen, jonka hän asettaa toiseen sijaan, numeron
7159: 3 sen nimen eteen, jonka hän asettaa kolmanteen sijaan
7160: j. n. e. Jos järjestysnumeroita ei ole asetettu kaikkien
7161: nimien eteen, ovat muut nimet luettavat siinä järjestyk-
7162: sessä, missä ne ovat valitsijayhdistyksen laatimassa ehdo-
7163: kaslistassa.
7164:      Äänestäjällä ei ole oikeutta kirjoittaa uusia nimiä sii-
7165: hen ehdokaslistaan, jota hän äänestää.
7166:                     Kunnallinen vaalilaki.                   123
7167: 
7168: 
7169:                               22 §.
7170: 
7171:       Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön va-
7172: litsija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimatta-
7173: vaksi ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
7174: 
7175:                               23 §.
7176: 
7177:      Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan,
7178: merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt
7179: vaalioikeuttansa.
7180: 
7181:                               24 §.
7182: 
7183:      Milloin vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna sul-
7184: jettava vaalilautakunnan puheenjohtajan sinetillä ja pan-
7185: tava varmaan talteen. Kun toimitusta sitten jatketaan,
7186: tulee lautakunnan ennen sinetin poistamista tarkastaa,
7187: että se on ehjä.
7188:      Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville
7189: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen
7190: lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus an-
7191: taa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys
7192: julistetaan päättyneeksi.
7193: 
7194:                               25 §.
7195: 
7196:       Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut
7197: vaaliliput ·uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Sama-
7198: ten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
7199: luetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeut-
7200: taan käyttäneet.
7201:       Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä-
7202: vään kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja sine-
7203: tillään huolellisesti sulkee.
7204:       Kuoreen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakun-
7205: nalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
7206: 124           1908. 'Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7207: 
7208:                            26 §.
7209:      Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh-
7210: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan
7211: kanssa kuten 24 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen
7212: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraa-
7213: vana päivänä.
7214: 
7215:                            27 §.
7216:      Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali-
7217: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi-
7218: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,
7219: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet-
7220: tiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali-
7221: oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuo-
7222: reen sulkemisessa käytetyn sinetin painoskuva pannaan
7223: pöytäkirjaan.
7224:      Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue-
7225: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja sii:hen merkit-
7226: see, että pöytäkrja on oikea, minkä jälkeen tämä pan-
7227: naan keskuslautakunnalle osotetulla päällekirjoituksella
7228: varustettuun kuoreen.
7229: 
7230:                            28 §.
7231: 
7232:      Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja
7233: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdol-
7234: lista joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä
7235: 25 §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuo-
7236: rissa keskuslautakunnalle.
7237: 
7238:                            29 §.
7239: 
7240:      Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
7241: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin
7242: vaalioikeutettu ainoastaan yhtä ehdokasta, ja käyttä-
7243:                    Kunnallinen vaalilaki...                 125
7244: 
7245: 
7246: köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa.
7247: Muutoin on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa koh-
7248: din voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
7249: 
7250: 
7251: 
7252: 
7253:                          VI LUKU.
7254: 
7255:     Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen määräämisestä.
7256: 
7257:                             30 §.
7258: 
7259:      Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
7260: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat
7261: ja vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänes-
7262: tysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
7263:      Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät
7264: ääniä saaneiden ehdokaslistojen mukaan.
7265: 
7266:                             31 §.
7267:       Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole
7268: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuiten-
7269: kin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
7270:       Jos valitsija on äänestämäänsä ehdokaslistaan tehnyt
7271: 21 §:ssä mainittuja muutoksia sillä tavalla, ettei hänen
7272: tarkoituksensa käy selvästi ilmi, olkoon hänen äänensä
7273: voimassa ääniryhmän äänimäärää 32 §:n nojalla lasket-
7274: taessa, mutta jätettäköön se huomioonottamatta 34 §:n
7275: määräyksiä sovellettaessa.
7276:      Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia
7277: kuin yhden ehdokaslistan,
7278:      tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muullai-
7279: set kuin 21 §:ssä mainitut muutokset,
7280:      tai pannut vaalilippuunsa nimikirjoituksensa tai muun
7281: asiaankuulumattoman merkin,
7282: 126           1908, Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7283: 
7284:      tai käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
7285: vaalilippua.
7286:      tai jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi,
7287:      olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
7288: 
7289:                            32 §.
7290:      Kaikki hyväksytyt vaaliliput, jotka ovat annetut sa-
7291: man valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joko sitä
7292: muuttamatta tahi siihen tehden 21 §:ssä mainitut muutok-
7293: set, pidetään yhtenä ääniryhmänä.
7294:      Ääniryhmän äänimäärä on sen vaalilippujen luku.
7295: 
7296:                            33 §.
7297:      Kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa
7298: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., korkeintaan valitsija-
7299: yhdistyksen asettamain ehdokkaiden luvulla.
7300:      Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar-
7301: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merki-
7302: tään kunkin osamäärän kohdalle, minkä ääniryhmän
7303: osamääristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien kes-
7304: kinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
7305:      Tämän sarjan alusta erotetaan niin monta osamää-
7306: rää, kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
7307: 
7308:                            34 §.
7309:      Kustakin samaan ääniryhmään kuuluvasta vaalilipusta
7310: luetaan äänestäjän määräämäflsä järjestyksessä niin monta
7311: nimeä, kuin tämän ääniryhmän osamääriä on 33 §:n 3
7312: momentin mukaan erotettu.
7313:      Sille ehdokkaalle, jota valitsija äänestää ensi sijassa,
7314: tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle
7315: kolmasosa, neljännelle neljäsosa, viidennelle viidesosa ja
7316: jokaiselle seuraavalle kuudesosa ääntä. Kunkin ehdok-
7317: kaan saamien äänien summa on hänen äänimääränsä
7318: siinä ääniryhmässä.
7319:                  Kunnallinen vaalilaki.              127
7320: 
7321: 
7322:      "Ääniryhmän ehdokkaitten nimet, jotka 1 momentin
7323: mukaan ovat luetut, järjestetään heidän äänimääränsä
7324: suuruuden mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saa-
7325: neen ehdokkaan nimestä, ja kirjoitetaan kunkin nimen
7326: kohdalle ehdokkaan äänimäärä. Jos kahdella ehdok-
7327: kaalla on sama äänimäärä, annetaan etusija sille, jonka
7328: nimi valitsijayhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa käy
7329: toisen edellä.
7330:      Tämän nimisarjan alusta erotetaan yhtä monta nimeä,
7331: kuin niitä on 1 momentin mukaan luettu ääniryhmän
7332: kustakin vaalilipusta.
7333: 
7334: 
7335:                           35 §.
7336: 
7337:      Jos eri ääniryhmien yhteinen ehdokas, jonka nimi
7338: 34 §:n 4 momentin nojalla on erotettu jonkun ääniryh-
7339: män nimisarjasta, on saanut ääniä muussakin ääniryh-
7340: mässä, on kaikkien hänelle annettujen äänien summa hä-
7341: nen lopullinen äänimääränsä.
7342:      Jos ehdokas, jonka nimi on luettu, mutta ei erotettu
7343: minkään ääniryhmän nimisarjasta, on eri ääniryhmissä
7344: saanut ääniä ja näiden summa on suurempi kuin pienin
7345: äänimäärä, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä
7346: ehdokkaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan
7347: on erotettu, kirjoitetaan hänen nimensä erityiseen luet-
7348: teloon ja nimen kohdalle hänen ääniensä summa.
7349: 
7350: 
7351:                           36 §.
7352: 
7353:     Silloin kuin eri ääniryhmien yhteisen ehdokkaan nimi
7354: on 34 §:n 4 momentin nojalla erotettu kahden tahi useam-
7355: man ääniryhmän nimisarjasta, säilytetään hänen nimensä
7356: sen ääniryhmän nimisarjassa, jonka ensimäinen 33 §:ssä
7357: mainittu erottamatta jäänyt osamäärä on pienin, ja
7358: poistetaan se kaikista muista.
7359: 128            1908. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7360: 
7361:                            37 §.
7362:       Jos jonkun ääniryhmän nimisarjasta on 36 §:n nojalla
7363: poistettu yksi tahi useampi nimi, erotetaan valitsijayhdis-
7364: tyksen asettamasta ehdokaslistasta sen alusta alkaen jär-
7365: jestyksessä yhtä monta nimeä, kuin poistettujen luku,
7366: sivuuttamaila ainoastaan ne nimet, jotka 34 §:n 4 mo-
7367: mentin mukaan tahi tämän §:n määräyksiä sovellettaessa
7368: jo ovat erotetut jonkun ääniryhmän puolesta. Erotet-
7369: tavat nimet kirjoitetaan, noudattaen ehdokaslistan jär-
7370: jestystä, ääniryhmän puolesta ennen erotettujen nimien
7371: jälkeen ja kunkin nimen kohdalle ehdokkaan äänimää-
7372: räksi se luku, joka on saman ääniryhmän puolesta viimei-
7373: senä erotetun ehdokkaan äänimäärä, laskettuna 34 §:n
7374: 2 momentin mukaan. Jos joku näistä ehdokkaista jo on
7375: 35 §:n 2 momentin nojalla saanut sitä suuremman aam-
7376: määrän, on tämä viimeksi mainittu luku hänen ääni-
7377: määränsä.
7378:      Jos nämä määräykset ovat sovellettavat useampaan
7379: kuin yhteen ääniryhmään, käsitellään ensin se ääniryhmä,
7380: jonka äänimäärä on suurin, ja sen jälkeen muut ääni-
7381: määräin suuruuden mukaan.
7382:      Jos ehdokkaan nimi, joka tämän §:n 1 momen-
7383: tin nojalla on tullut erotetuksi jonkun ääniryhmän puo-
7384: lesta, ennen on otettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun
7385: erityiseen nimiluetteloon, poistetaan se sieltä.
7386: 
7387:                            38 §.
7388:       Kaikki 34 §:n 4 momentin ja 37 §:n 1 momentin no-
7389: jalla erotetut sekä 35 §:n 2 momentissa mainitussa erityi-
7390: sessä nimiluettelossa jälellä olevat nimet kirjoitetaan jär-
7391: jestykseen ehdokkaitten lopullisten äänimäärien suuruu-
7392: den mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saaneesta.
7393: Jos kahdella tahi useammalla ehdokkaalla on sama ääni-
7394: määrä, ratkaisee arpa heidän keskinäisen järjestyksensä,
7395: ellei heidän nimensä ole saman ääniryhmän puolesta ero-
7396:                      Kunnallinen vaalilaki.               129
7397: 
7398: tetut, jolloin säilyttävät sen keskinäisen järjestyksen,
7399: jonka ovat saaneet 34 §:n 3 momentin ja 37 §:n 1 momen-
7400: tin nojalla.
7401:       Valtuutetuiksi katsotaan valituiksi, säädettyyn luku-
7402:  määrään saakka, ne ehdokkaat, joiden nimet ovat tämän
7403:  nimisarjan ensimäiset.
7404:       Ellei edellisten määräysten nojalla ole saatu valituksi
7405: niin monta valtuutettua kuin laissa säädetään, täytetään
7406:  jälellä olevat paikat ensimäisellä valitsematta jääneellä
7407:  ehdokkaalla järjestyksessä kustakin niistä ääniryhmistä,
7408:  joiden osamäärät 33 §:ssä mainitussa sarjassa lähinnä
7409:  seuraavat saman §:n 3 momentin mukaan erotettuja
7410:  osamääriä.
7411: 
7412:                               39 §.
7413:      Valtuutettu, jonka nimi on jonkun ääniryhmän ero-
7414: tettujen ehdokkaiden nimisarjassa, katsotaan valituksi
7415: siitä ääniryhmästä.
7416:      Valtuutettu, jonka nimi on säilynyt 35 §:n 2 momentis-
7417: sa mainitussa erityisessä nimiluettelossa, katsotaan vali-
7418: tuksi siitä ääniryhmästä, jossa hän on saanut suurimman
7419: äänimäärän.
7420: 
7421:                                40 §.
7422:     Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin ääni-
7423: ryhmästä kolmasosa siitä valittujen valtuutettujen lu-
7424: vusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, lähinnä suurempi
7425: kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin ääniryh-
7426: män ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, niin monta ni-
7427: meä, kuin ääniryhmä saa valita varajäseniä, Sivuutta-
7428: malla ainoastaan niiden ehdokkaiden nimet, jotka 38 §:n
7429: 2 ja 3 momentin mukaan ovat valitut valtuutetuiksi.
7430: 
7431:                                41 §.
7432:       Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitääkaikki vaali-
7433:       Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.                9
7434: 130           1908. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7435: 
7436: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan kes-
7437: kuslautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
7438: 
7439:                            42 §.
7440:      Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään
7441: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien
7442: vaalilippujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut
7443: henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet
7444: järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki
7445: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka kes-
7446: kuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toi-
7447: siinsa yhdistää.
7448:                            43 §.
7449:      Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali-·
7450: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var-
7451: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole-
7452: maan saapuvilla.
7453: 
7454:                            44 §.
7455:     Vaalin tulos julaistakoon samalla tavalla kuin muutkin
7456: kunnan tiedonannot.
7457: 
7458: 
7459:                        VII LUKU.
7460: 
7461:                     Erityisiä säännöksiä.
7462: 
7463:                            45 §.
7464:      Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
7465: luopuu, taikka on estetty saapumasta Paltuuston kokouk-
7466: seen, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttä-
7467: mättä oleva varajäsen siitä ääniryhmästä, jonka puo-
7468: lesta poistunut tai estetty on valittu.
7469:                   Kunnallinen vaalilaki                 131
7470: 
7471: 
7472:      Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuPat sijaan
7473: pienimmän ääniryhmän varajäsenet, jos sellaisia on, jär-
7474: jestyksessä, sen jälkeen lähinnä pienimmän j. n. e.
7475: 
7476:                            46 §.
7477:      Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh-
7478: köön sen samassa järjestyksessä kuin valitetaan valtuus-
7479: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen
7480: julkaisu päivästä.
7481: 
7482:                            47 §.
7483:      Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään,
7484: tulee keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaa-
7485: lin toimittamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimes-
7486: saan, kunnes uusi vaali on toimitettu.
7487: 
7488:                            48 §.
7489:      Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty
7490: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava
7491: arkipäivä määräpäivänä.
7492:      Jos joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen
7493: vaalipäivä seuraavana maanantaina.
7494: 
7495:                            49 §.
7496:      Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan valtuus-
7497: ton määrättävänä aikana ja jossa käytetään 5 §:ssä mai-
7498: nittua vaaliluetteloa, on noudatettava tämän vaalilain
7499: säännöksiä. Keskuslautakunta määrätköön 11, 12 ja 13
7500: §:ssä säädettyjen toimitusten määräpäivät, huomioonotta-
7501: en, että näiden määräpäivien väliajat pituudeltaan niin
7502: vähän kuin mahdollista eroavat mainituissa §:ssä säädet-
7503: tyjen määräpäivien väliajoista.
7504: 132           1908. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7505: 
7506:                            50§.
7507:      Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat
7508: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa
7509: noudatettava tätä vaalilakia, kuitenkin niin, että valit-
7510: sijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin
7511: monta nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia
7512: ja varatarkastajia yhteensä.
7513: 
7514: 
7515:                            51 §.
7516:       Valtuuston ja lisätyn valtuuston toimitettavissa suh-
7517: teellisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston pu-
7518: heenjohtajalle valtuuston määrämänä aikana, ja on muu-
7519: ten soveltuvissa kohdin noudatettava tämän vaalilain
7520: 14, 15, 21, 22 §:ää, 30 §:n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35
7521: 36, 37, 38, 39, 40 ja 45 §:ää. Keskuslautakuntana toimii
7522: valtuuston valitsema vaalilautakunta.
7523: 
7524: 
7525:                            52 §.
7526:      Kun kunnassa ensi kerta tämän lain mukaan valitaan
7527: valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallis-
7528: lautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden
7529: vaalilautakunnat sekä toimittaa muut tässä laissa val-
7530: tuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät.
7531:      Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua
7532: kuin kunnallislaeissa säädetään.
7533:      Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne
7534: valtuutetut, joiden nimet muodostavat viimeisen kolman-
7535: neksen, ja toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muo-
7536: dostavat sitä edellisen kolmanneksen 38 §:n 1 momen-
7537: tissa mainitusta nimisarjasta, johon on liitetty saman §:n
7538: 3 momentin mukaan täydennykseksi erotetut nimet.
7539:      Ensimäisessä valtuutettujen vaalissa valitut varajäse-
7540: net pysyvät kaikki toimessaan kolmen vuoden aikana.
7541:                  Kunnallinen valilaki.           133
7542: 
7543: 
7544:                         53 §.
7545:     Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten
7546: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa
7547: kunta.
7548: 134           1908. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7549: 
7550: 
7551: 
7552: 
7553:                              D.
7554:                   Laki taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
7555:            jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesä-
7556:            kuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muuttami-
7557:            sesta.
7558: 
7559:      Muuttamalla taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
7560: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta
7561: 1898 annetun asatuksen 5 ja 9 §:ää säädetään, että
7562: mainitut §:t ovat näin kuuluvat
7563: 
7564:                             5 §.
7565:      Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 §:ssä
7566: mainitaan, olkoon noudatettava:
7567:      1) että asia, ennenkuin sitä kunnaMaltuustossa lo-
7568: pullisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota
7569: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista
7570: näkyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat;
7571: b) rakennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys
7572: on annettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista koh-
7573: dista;
7574:      2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa
7575: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään
7576: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu-
7577: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa-
7578: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka
7579: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainittavam-
7580: pia pakkolunastuskustannuksia voidaan toimeenpanna;
7581:      3) että yhdyskunnalle määrättäväin ohjeitten ehdo-
7582: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa-
7583:                Laki taajavakisten yhdisk. järj.           135
7584: 
7585: Joille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden-
7586: hoito- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa,
7587: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar-
7588: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä
7589:       4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan määräyk-
7590: siä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava
7591: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista
7592: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun-
7593: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia,
7594: että myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle
7595: itselleen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen
7596: kautta käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan
7597: sitä yhdyskuntaa koskevia asioita.
7598: 
7599: 
7600:                              9 §.
7601:      Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa
7602: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäväksi asioita, jotka
7603: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoit-
7604: taa jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittami-
7605: seksi, joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa
7606: ohjesääntöjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä
7607: tänä päivänä annetun maalaiskuntain kunnallislain 5 ja
7608: 112 §:ssä säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita
7609: lautakuntia, hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan
7610: yhdyskunnan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa.
7611:      Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon
7612: soveltuvilta kohden noudatettavana mitä maalaiskuntain
7613: kunnallislaissa ja kunnallisessa vaalilaissa (poist.) valtuus-
7614: tosta ja lisätystä valtuustosta sekä niiden valitsemisesta
7615: säädetään, kuitenkin niin, että valtuusto älköön määrätkö
7616: yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi sen lisäksi, mitä he
7617: kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
7618: yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus, enempää kuin
7619: kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu-
7620: loista viimeisen taksoituksen mukaan.
7621: 136            1908. Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7622: 
7623: 
7624:       Jos yhdyskunnalle ennen 1 päivää tammikuuta 19-,
7625: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallislaki
7626: astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta-
7627: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat
7628: sellaiset asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsi-
7629: teltäviksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi ker-
7630: taa valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain (poist.)
7631: valtuuston valitsemise~ta on säädetty.
7632: 
7633: 
7634: 
7635:      Näiden as1am käsittelyissä ovat olleet osallisina
7636: puheenjohtaja Lindroos, varapuheenjohtaja Wiljakainen,
7637: jäsenet Gustafsson, Hedberg, M. Hoikka, Kiiskinen,
7638: Kirves, Kivioja, Lehtinen (osittain), Merinen, Ripatti,
7639: Sipponen, Tikkanen, Torppa, Waljakka ja Wiljomaa
7640: sekä varajäsenet Kivilinna (osittain), Koskinen, Lepistö
7641: (osittain), Paunu (osittain), Riihelä (osittain), Slätis
7642: (osittain), A. Suomalainen (osittain) ja Tuunainen
7643: (osittain) .
7644:       Helsingissä 6 p:nä huhtikuuta 1908.
7645: VASTALAUSEET
7646:                         Vastalause I.                    139
7647: 
7648: 
7649: 
7650: 
7651:                              I.
7652: 
7653:       Puheenaolevat lakiehdotukset ovat oikeastaan pidet-
7654:  tävät kuntia vasten tehtynä vaalilakina ja vaalijärjes-
7655: tyksenä, jos otetaan huomioon mitä pääasiallisia muutok-
7656: sia oleviin oloihin ne sisältävät. Kieltämätön etu on
7657: suhteellisen vaalitavan käytäntöön ottaminen kunnal-
7658: lisissakin vaaleissa. Samaten on vaalioikeuden myöntä-
7659: minen naidulle naiselle ja naisen vaalikelpoisuus kunnal-
7660: lisiin toimiin katsottava suureksi edistysaskeleeksi yhteis-
7661: kunnallisessa merkityksessä. Yhtiöiden ja vajavaltaisten
7662: sekä valtakirjan nojalla käytettävän äänioikeuden pois-
7663: taminen on myöskin huomattava askel suurempien omai-
7664: suuksien vaikutuksen vähentämiseen kunnallisissa vaa-
7665: leissa. Mutta se, että yhdellä kertaa kokonaan hyljätään
7666: tuollainen vaikutus, näyttää yhtä epäoikeutetulta ja epä-
7667: viisaalta kuin se on äkillistä.
7668:       Mitä luottamusta osotettaneekin yleiselle ja yhtäläi-
7669: selle äänioikeudelle valtiollisella alalla luotaessa yhteis-
7670: kunnallisia uudistuksia, jotka voivat saada tosiasial-
7671: lista sisällystä ja pysyvää arvoa, niin täytyy myöntää ettei
7672: kunnallishallinto, joka suurimmaksi osaksi on taloudellista
7673: ja toimeenpanevaa laatua ja joka perustuu kiinteisiin perin-
7674: tötapoihin ja oikeuksiin, ollenkaan samassa määrässä kuin
7675: lainsäädäntö edellytä yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta.
7676:       Suuremmissa sivistysmaissa, joissa asujaroisto on
7677: germanilainen: ovat siten kunnat ja eri luokat, erittäinkin
7678: kaupungeissa, säilyttäneet useita hyvinkin vanhentuneita
7679: hallintomuotoja muuttumattomina. Saksassa, jossa val-
7680: 140         i1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7681: 
7682: takunnanpäiväin vaalissa jo melkein neljäkymmentä vuot-
7683: ta on käytetty yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta (miehille),
7684: annetaan edelleen suuremmalle omaisuudelle mitä suurinta
7685: vaikutusta eri valtioiden ja kuntien edustajisto ja valittaes-
7686: sa. Siten saavat esim. Preussissa korkeimmin verotetut,
7687: jotka yhteensä suorittavat kolmasosan verojen kokonais-
7688: määrästä, s. o. toisinaan aniharvat tahi yksi ainoa henkilö,
7689: valita kolmasosan eduskunnasta j. n. e. Tuollaisia mää-
7690: räyksiä on myöskin viimeisinä aikoina, ainoastaan vähäi-
7691: semmillä lievennyksillä, uudistettu huolimatta niitä vas-
7692: taan tehdyistä radikaalisista hyökkäyksistä. Saksan kun-
7693: nallishallinnolla on erittäinkin sosialisessa suhteessa suuri
7694: esikuvallinen merkitys muiden maiden edistymiselle tällä
7695: alalla, minkä ohessa se on tullut tunnetuksi erinomaisesta
7696: solidisuudestaan.
7697:       Romanisissa maissa, joissa on yleinen kunnallinen
7698: vaalioikeus, osaksi kuitenkin tuntuvasti rajoitettuna, on
7699: hallituksella valta arveluttavassa määrässä rajoittaa kun-
7700: nallista itsehallintoa, osaksi muuttamalla edustajiston pää-
7701: töksiä, erityisestikin sen vuosirahansääntöä, osaksi hajoit-
7702: tamalla se, mikä Italiassa on sattunut enemmän kuin
7703: 100 kertaa vuodessa pitemmän ajanjakson kuluessa.
7704: Tämä on erittäinkin meidän oloissamme peloittava tule-
7705: vaisuudenkuva. Mainittakoon myöskin että yleinen ääni-
7706: oikeus ei vapaissa kansaissa, joissa se on vuosisatoja ollut
7707: voimassa, näytä voivan estää törkeintäkään turmelusta
7708: kunnallisissa asioissa, johon niiden taloudellinen luonne ja
7709: verrattain suoranainen hallinto erityisesti houkuttelevat.
7710:      Valtiollisen ja kunnallisen äänioikeuden merkityksen
7711: välinen ero esiintyy meillä myöskin siinä, että hallituksella
7712: kansaneduskunnan päätösten sekä valmistelussa että vah-
7713: vistamisessa lain mukaan on tuntuvasti suurempi ratkaisu-
7714: valta kuin kunnalliseen hallintoon nähden.
7715:       Ne kunnalliset asiat, jotka koskevat' vaivaishoitoa,
7716: kansanopetusta ja oppipakkoa, terveydenhoitoa ja siveel-
7717: lisyyttä, ja jotka lähemmin herättävät kuntien kaikkien
7718:                          Vastalause. I.                     141
7719: 
7720: 
7721: jäsenten harrastusta ja koskevat heitä, ovat suurimmaksi
7722: osaksi järjestetyt eduskunnan myötävaikutuksella synty-
7723: neillä laeilla ja erityisillä asetuksilla; sellaisten kysymys-
7724: ten ratkaisu ei siis vaadi yleistä kunnallista äänioikeutta.
7725:       Kun kuntain omaisuuden sekä niiden vero- ja muiden
7726: tulojen hallinto ei ainoastaan perinnäisellä oikeudella vaan
7727: syystäkin kuuluu niille, jotka suuremmassa määrässä ovat
7728: luoneet kuntien varallisuuden tahi tekevät sen edelleen, ei
7729: myöskään voitane kieltää, että joku ääniasteikko kun-
7730: nallisissa vaaleissa toistaiseksi on meidän oloissamme
7731: oikeutettu, huolimatta sitä vastaan korotettujen huutojen
7732: kovuudesta.       Sillä joskaan ainoastaan verovelvolliset,
7733: mutta kaikki yhtäJäisellä äänimäärällä, ottaisivat osaa
7734: kunnallisiin vaaleihin, niin ei voida olla tähän sovellutta-
7735: matta sitä masentavaa huomiota, että vähimmän vero-
7736: tettujen huolettomuus, köyhyyden tavallinen aihe ja sa-
7737: malla sen seuralainen, kuitenkin on niin suuri, ettei yhtäläi-
7738:  nen äänioikeus toistaiseksi meidän oloissamme ole tar-
7739:  peellisena takeena kunnalishallinnon viisaasta ja varo-
7740: vaisesta hoitamisesta.       Etenkin kävisivät äkkinäisestä
7741:  muutoksesta johtuvat seuraukset tässä suhteessa arvaa-
7742: mattomiksi tahi suorastaan turmiollisiksi.
7743:       Kunnallisvaliokunta on kuitenkin jyrkästi asettunut
7744: yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kannalle, siinä hyväksy-
7745: mättä niitäkään harvalukuisia rajoituksia, jotka ovat voi-
7746:  massa valtiolliseen äänioikeuteen nähden. Mutta valio-
7747:  kunta ei itse näytä sanottavasti luottavan tuohon niin
7748: jyrkästi puollettuun muutokseen, vaan se on koettanut
7749:  ympäröidä äänioikeuden eräillä takeilla, nimittäin lisä-
7750:  valtuutetuilla, jotka verovelvolliset valitsisivat yhtäJäisellä
7751: äänioikeudella, ja edelleen vaatimalla määräenemmistöä
7752:  verokysymyksiä ja muita samanlaatuisia asioita ratkais-
7753: taessa. Niin oikeutettu kuin viimeksimainittu vaatimus
7754:  itsessään kaikessa tapauksessa on suojana ryhmäharras-
7755:  tuksia vastaan, yhtä epäilyttävältä tuntuu, voisivatko lisä-
7756: valtuutetut, joita ei edes valittaisi kokonaiseksi vuodeksi,
7757: 142          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7758: 
7759: vaan ainoastaan eri tilaisuuksia varten, saada jotakin
7760:  aikaan kunnallisessa hallinnossa. Jos heidän vaalinsa
7761: tulos olisi jotakuinkin hyvä, mikä on epävarmaa, ja jos
7762: he vakaasti ottaisivat kaikkea muuta kuin mieluisan
7763: tehtävänsä säästäväisyysjarruttajina, voitaisiin heidän
7764: vaikutustansa kuitenkin helposti supistaa tahi kiertää;
7765: mutta heidän toimintansa tulisi, jos se olisi tehokas, kerta
7766: kerralta herättämään vielä suurempaa katkeruutta ja
7767: agitatsioonia kuin nykyinen kunnallinen ääniasteikko puo-
7768: lueorgioissa. Koko tämä lisävaltuusmieslaitos ei tähän
7769: saakka ole saavuttanut mitään merkitystä ja voidaan sen-
7770: tähden päinvastoin poistaa kaupungeista. Enemmänkin
7771: epäiltävä on, onko soveliasta ottaa se käytäntöön maalais-
7772: kunnissa.
7773:       Ikävä kyllä on peljättävissä, ettei kunnallisvalio-
7774: kunnan ehdotus tässä kohden tulisi riittävästi turvaa-
7775: maan kuntain hallintoa sekasorrolta ja häiriöitä, estämään
7776: niiden raha-asiain huonontumista ja siitä johtuvaa luoton
7777: hukkaamista. Mutta tämän seikan ja muutoin vähemmän
7778: vakiintuneen hallinnon takia tulisivat, valitettavasti kyllä,
7779: meidän köyhässä maassamme enimmän ja tuntuvimmin
7780: kärsimään juuri kovaosaisempien luokkien etua tarkoitta-
7781: vat yhteiskunnalliset uudistukset, vaikka niiden pikaista
7782: toteuttamista varten nyt tahdotaan ryhtyä, joko näennäi-
7783: sesti tai hyvässä luulossa, perin pohjin muuttamaan kun-
7784: nallista äänioikeutta.
7785:       Jos voidaankin myöntää, että yleisempi äänioikeus
7786: lainsäädäntökysymyksissä, joilla on suurempi periaatteel-
7787: linen merkitys ja laajempi vaikutusala, on omiaansa lujen-
7788: tamaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhteiskunnassa,
7789: niin on vaikeata siinä suhteessa löytää vastaavaisuutta
7790: kunnallisten asiain käsittelyssä, kun ne enimmäkseen kos-
7791: kevat hallinnollisia ja taloudellisia erikoiskysymyksiä1
7792: usein hyvinkin monimutkaisia, sekä edellyttävät erityi-
7793: sesti teknillisiä tietoja. Tällä alalla puuttuu myöskin se
7794: kasvattava merkitys, joka valtiollisessa elämässä on kat-
7795:                         Vastalause. I.                     14
7796: 
7797: 
7798: sottu olevan siinä, että valitsijajoukot kokoontuvat vaa-
7799: leihin ja niissä antavat äänensä.
7800:       Jos siis pysytään periaatteessa, että ainoastaan kun-
7801: nassa verotettujen tulee valitsijoina ottaa osaa sen talou-
7802: den ja hallinnon hoitamiseen, sekä että tämän saman peri-
7803: aatteen mukaan veromäärää ei voida jättä(huomioonotta-
7804: matta, on toiselta puolen myönnettävä, että se melkein
7805: rajoittamaton ääniasteikko, jota yhä vielä seurataan maa-
7806: laiskunnissa, ja se aina kahteenkymmeneenviiteen nouseva
7807: asteikko, joka on olemassa useissa kaupungeissa, on liian
7808: korkea ja että on otettava askel erilaisuuden tasoittami-
7809: seksi, paitsi mitä tulee siihen tasoitukseen, jonka suhteel-
7810: linen vaalitapa ja yhtiöiden sekä valtakirjalla käytettä-
7811:  vän äänioikeuden lakkauttaminen sisältää.
7812:       Jos ääniasteikon rajoina tulisi olemaan yhdestä kym-
7813:  meneen ääntä, niin että tuhannen markan tahi sitä pie-
7814:  nemmästä tulosta annettaisiin yksi ääni ja kultakin sitä
7815: suuremmalta määräitä aina tuhanteen markkaan saakka
7816:  yksi ääni lisää, näyttäisi siltä kuin nykyoloissa valittaisiin
7817:  keskitie radikaalisten vaatimusten ja nyt voimassa ole-
7818:  vain äänioikeusmääräysten välillä, sekä että saataisiin
7819:  raivatuksi tie enemmälle edistykselle tällä alalla, kunhan
7820:  on saavutettu kokemusta. Kun ääniasteikko olisi 1-10,
7821:  ei myöskään voi tulla kysymys mistään suurpääoman
7822:  puolelta uhkaavasta sorrosta, kun se kuitenkaan ei voisi
7823:  suhteellisissa vaaleissa päästä voitolle. Ehdotettu as-
7824:  teikko voidaan tosin leimata mielivaltaiseksi, mikä on
7825:  asianlaita jokaiseen rajoitukseen nähden, myöskin mitä
7826:  tulee 21 tahi 24 vuoden ikään vaalioikeutta ja vaalikelpoi-
7827:  suutta varten. Joskaan ei voida väittää että kunnallisten
7828:  asiain tuntemus ja arvostelukyky jokaisella yksityisellä
7829:  on suorassa suhteessa hänen verotettuun tuloonsa, voidaan
7830:  kuitenkin syystä sanoa, että niissä piireissä, joille kysy-
7831:  myksenalainen asteikko antaisi suuremman vaikutusvallan
7832:  vaaleissa, hyvän vaalin edellytykset ovat verrattain par-
7833:  haat, mutta että monien erilaisten kilpailevien harras-
7834: 144          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7835: 
7836: tusten joukosta ei yksi ainoa voisi saada ratkaisevaa
7837: -enemmistöä.
7838:      Vihdoin mainittakoon, että tässä kysymyksessä oleva
7839: ääniasteikko ei tuota mitään vaikeutta ääntenlaskemisessa,
7840: vaan voidaan se toimittaa suorastaan yksinkertaisen
7841: taulukon avulla.
7842: 
7843: 
7844:        Kunnallisia vaaleja varten ehdotetun suhteellisen
7845: vaalitavan edut saavutetaan ainoastaan osaksi kun-
7846: nallisvaliokunnan enemmistön hyväksymän lakiehdotuk-
7847: sen kautta. Asianlaita on nimittäin sellainen, että ainoas-
7848: taan ensi kerran tapahtuvassa vaalissa saadaan aikaan
7849: tyydyttävä suhteellisuus valtuuston kokoonpanossa. Seu-
7850: raavat vaalit, joissa valitaan ainoastaan kolmasosa val-
7851: tuutettujen lukumäärästä, tulisivat erittäinkin pienem-
7852: missä yhdyskunnissa saattamaan kunnallisen eduskunnan
7853: jäseniksi valtuutettuja, jotka olisivat hyvin harvalukuisten
7854: valitsijaryhmien valitsemia, samalla kuin huomattavat
7855: vähemmistöt jäisivät vaikutusta vaille. Se enemmistön
7856: sorto, jota suhteellisella vaalitavalla on tahdottu estää,
7857: ·olisi jälellä. Se, että kaikki valtuutetut valittaisiin yhdellä
7858:  kertaa olkoonpa pitemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi, täyt-
7859: täisi kyllä suhteellisuuden vaatimuksen, mutta silloin ei
7860:  otettaisi huomioon kunnan eduskunnalle tarpeellista yhtä-
7861: jaksoisuutta. Lisättäköön että joka vuosi uusiutuva
7862:  vaalitaistelu sitä seuraavine riitoineen, ajanhukkineen ja
7863: kuluineen on erittäinkin maaseudulla kaikkea muuta kuin
7864:  toivottava . Eri harrastuksista voitanee parhaiten pitää
7865:  huolta siten, että valtuutetun toimiaika tehdään kaksi-
7866:  vuotiseksi ja koko lukumäärä valitaan joka toinen vuosi,
7867:  mutta että valittu valtuutettu on oikeutettu kieltäyty-
7868:  mään siitä toimesta vasta jos bän kahtena toimikautena
7869:  on sitä hoitanut.
7870:                          Vastalause. I.                   145
7871: 
7872: 
7873:       Pitkät matkat maaseudulla tekevät tarpeelliseksi,
7874: jos myöskin vähempivaraiset maalla tulevat tilaisuuteen
7875: omasta keskuudestaan valittujen edustajan kautta otta-
7876: maan osaa kunnallislain lupaamaan edustukseen, että
7877: valtuutettujen matkat kustannetaan ja heidän ajan-
7878: hukkansa korvataan kunnan varoilla. Jotta nämä kus-
7879: tannukset, jotka kokousten todennäköisen monilukuisuu-
7880: den takia voivat tulla melkoisiksi, eivät kävisi ylenmäärin
7881: rasittaviksi, ei valtuutettujen lukumäärää saisi tehdä
7882: suuremmaksi kuin on välttämättömän tarpeellista. Kun
7883: maaseudulla sekä asukasten elinehdot että kunnallisen
7884: elämään vaikuttavat olosuhteet samassa kunnassa ovat
7885:  hyvin samanlaatuisia, ei vaadita suurta määrää valtuu-
7886: tettuja tarpeellisen asiantuntemuksen tyydyttämiseksi
7887:  erilaisissa kunnallisissa asioissa.
7888: 
7889: 
7890:      A. Samalla kun katsomme velvollisuudeksemme jo tässä
7891: huomauttaa, että yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden käy-
7892: täntöön ottaminen kaupunkien kunnallisissa vaaleissa
7893: sisältää muutoksen porparistolle ja kaupungeille 23 pnä
7894: helmiknuta 1789 annettuun kunink. (Jakuutukseen, muu-
7895: tettuna arm. asetuksella 8 pltä jou]ukuuta 1873, jonka
7896: mukaan oikeus kunnalliseen taksoitukseen ja hallintoon
7897: järkähtämättä on kuuluva kaupunkikuntain kaikille raas-
7898: tu(Jankokouksessa ääntö(Jaltaisille, jäsenille, ja tässä suh-
7899: teessa erityisesti viitata Valtiosäätyjen 1872 vuoden
7900: valtiopäivillä tätä asiaa koskevaan armolliseen esitykseen
7901: antamaan vastaukseen (Valtiopäiväasiak. 1 osa siv. 312
7902: seur.), saamme sen nojalla, mitä edellä pääasiallisesti on
7903: esitetty, ehdottaa että Eduskunta
7904:      käsitellessään sekä maalaiskuntain että kaupunkien
7905: kunnallislakiehdotusten II lukua päättäisi seuraavaa:
7906:                Kunnan Palt1wtetut (Jalitaan Pälittömillä ja
7907:           ja suhteellisilla Paaleilla.
7908:                Oikeus Palita kunnan paltuutettuja ja tilin-
7909:       Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.               10
7910: 146          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7911: 
7912:            tarkastajia sekä tulla ()alituksi näihin totmun on
7913:            jokaisella kunnassa asu()alla hy()ämaineisella mie-
7914:            hellä tai naisella, jolla on Szwmen kansalaisen
7915:            oikeudet ja joka itse hallitsee itseänsä ja omai-
7916:            suuttansa sekä on sen (Juoden lähinnä edellisenä
7917:            ()Uotena, jona ()aaliluettelo tehdään, maksanut
7918:            ()eroa kunnalle. Jos ()alitsijan tulo lähinnä edel-
7919:            lisen taksoituksen mukaan on ()ähemmän kuin
7920:            tuhannen markkaa, antakoon hän ()aalissa yhden
7921:            äänen; jos hänen tulonsa on mainittua määrää
7922:            suurempi, mutta pienempi kuin kaksituhatta mark-
7923:            kaa, olkoon hänellä kaksi ääntä, ja niin edes-
7924:            päin aina kymmeneen ääneen saakka, mikä on
7925:            korkein äänimäärä, joka ()alitsijalla ()Oi olla.
7926:            S amallainen oikeus on tämän mukaan ()aali-
7927:            oikeutetun a()iO()az:molla, joka ennen ()aali()uotta
7928:            on täyttänyt yksikolmatta ()UOtta ja on omaisuuden-
7929:            yhteydessä miehensä kanssa; ja antakoon hän
7930:           ()aalissa saman äänimäärän kuin miehensä.
7931:                  Älköön kukaan käyttäkö äänioikeutta muun
7932:           henkilön kuin itsensä puolesta, kuten tässä on
7933:           sanottu.
7934:       Tämän yhteydessä esitämme, että kunnallis()aliokunnan
7935: kaikki lakiehdotukset palautetaan ()aliokuntaan niiden muu-
7936: tosten tekemistä ()arten, jotka johtu()at ylläehdotetusta ääni-
7937: oikeudesta ja siitä riippzwasta lisä()altuutettuja koske()ien
7938: säännösten poistamisesta, mutta pysyttämällä määräenem-
7939: mistön ()altu.uston päätösten tekemistä ()arten eräissä yllä
7940: kosketelluissa asioissa. (A 26, 36 §, B 22 f.)
7941:                       Vastalause. I.                   147
7942: 
7943: 
7944:      B. Toiseksi saamme ehdottaa että maalaiskuntain kun-
7945: nallislain 8, 15 ja 87 § muodostettaisiin näin kuuluviksi;
7946: 
7947:                              (A).   8 §.
7948:               K unnanflaltuntetut flalitaan kahdeksi flUO-
7949:          deksi. (momentin loppu poist.)
7950:               2, 3 ja 4 (vaihtoehdot.) mom. kuten valio-
7951:          kunnan ehdotuksessa.
7952: 
7953:                                15 §.
7954:               Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi
7955:          valittu älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei
7956:          hän asu kunnan ulkopuolella taikka ellei hän ole
7957:          täyttänyt kuuttakymmentä vuotta tahi neljä
7958:          vuotta ollut kunnan valtuutettuna taikka kun-
7959:          nallislautakunnan puheenjohtajana tai jäsenenä
7960:          tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeen-
7961:          panoa ja hallintoa varten asetetun hallituskun-
7962:          nan puheenjohtajana. Jos valittu sellaisesta
7963:          syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
7964:               2 mom. kuten valiokunnan ehdotuksessa.
7965: 
7966:                                 87 §.
7967:              Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkasta-
7968:          maan valitsevat kunnan vaalioikeutetut jä-
7969:          senet siihen sov~liasta kunnassa tahi kunnan
7970:          ulkopuolella asuvista henkilöistä kahdeksi vuo-
7971:          deksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi
7972:          varatarkastajaa.
7973:              2, 3 ja 4 mom. kuten valiokunnan ehdotuk-
7974:            sessa.
7975: 
7976:      Tämän mukaisesti ehdotamme, että kaupunkien kun-
7977: nallislain 9, 14 ja 53 § muutetaan seuraavalla tavalla:
7978: 148         1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
7979: 
7980:                                 (B).    9 §.
7981:              KaupungiMaltuutetut oalitaan kahdeksi ()UO-
7982:         deksi (momentin loppu poist. ).
7983:              2 ja 3 (vaihtoehd.) mom. kuten valiokunnan
7984:         ehdotuksessa.
7985: 
7986:                                   14 §.
7987:              Kaupunginvaltuutetuksi (tahi lisävaltuute-
7988:         tuksi) valittu älköön kieltäytykö siitä toimesta,
7989:         ellei hän asu kaupungin alueen ulkopuolella
7990:         taikka ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä
7991:         vuotta tahi neljä vuotta ollut kaupunginval-
7992:         tuutettuna. Jos valittu sellaisesta syystä kiel-
7993:         täytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
7994:              2 mom. kuten valiokunnan ehdotuksessa.
7995: 
7996:                                   53 §.
7997:              Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkas-
7998:         tamaan valitsevat kaupungin vaalioikeutetut
7999:         jäsenet siihen soveliaista kaupungissa tahi
8000:         muualla asuvista henkilöistä kahdeksi vuodeksi
8001:         kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilin-
8002:         tarkastajia sekä tarpeellisen määrän varatarkas-
8003:         tajia.
8004:     Nämä ehdotukset antavat myöskin aihetta seuraaviin
8005: muutoksiin kunnallisessa vaalilaissa.
8006: 
8007:                          (C).    1 §.
8008:              Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kau-
8009:         punkien kunnallislain 8 §:ssä säädetty vaali on
8010:         alotettava 3 päivänä joulukuuta sinä ()Uonna,
8011:         jona ()aali toimitetaan, ja loppuun saatetta()a sa-
8012:         mana tai seuraavana päivänä valtuuston mää-
8013:         räyksen mukaan.
8014:                       Vastalause. I.                      149
8015: 
8016: 
8017:                                   3 §.
8018:              Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto kesä-
8019:         kuussa kunnan vaalikelpoisista ja kunnassa asu-
8020:         vista henkilöistä kahdeksi vuodeksi keskuslauta-
8021:         kunnan, johon kuuluu puheenjohtaja, neljä jä-
8022:         sentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on
8023:         jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänes-
8024:         tysaluetta varten vaalilautakunnan, johon kuu-
8025:         luu puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä kaksi
8026:         varajäsentä.
8027: 
8028:                           52 §.
8029:     1 ja 2 mom. kuten valiokunnan ehdotuksessa.
8030:     3 ja 4 mom. poistetaan.
8031: 
8032: 
8033:      C. Kolmanneksi ehdotamme maalaiskuntien kunnallis-
8034: lain 6 § muuttamista seuraavalla tavalla:
8035: 
8036:                           6 §.
8037:     Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
8038: luku on 1000 tai vähemmän, 10, ja kunnassa, jonka väki-
8039: luku on
8040:     enemmän kuin 1,000 vaan el yli 2,000 12
8041:                      2,000             4,000 14
8042:         "       " 4,000      " " " 6,000 16
8043:         "       "    6,000
8044:                              " " " 8,000 18
8045:         "       "    8,000   "   " " 10,000 20
8046:         "       " 10,000         " " 15,000 22
8047:         "       " 15,000 " " "                 24
8048:     2 ja" 3 mom." valiokunnan ehdotuksen mukaan.
8049:     (3 mom. vaihtoehdotuksena).
8050: 
8051:      F. Gustafsson.                      A. R. Hedberg.
8052: 150          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6..
8053: 
8054: 
8055: 
8056: 
8057:                             II.
8058:       Kun emme voi yhtyä valiokunnan enemmistön mieli-
8059: piteeseen, mikäli se koskee Maalaiskuntain kunnallislaki-
8060: ehdotuksen 74 §:lää, pyydämme seuraavassa esittää eriä-
8061: vän kantamme.
8062:      Aina siitä asti kun nykyään voimassa oleva asetus
8063: maalaiskuntain hallinnosta kesäkuun 15 pltä 1898 astui
8064: voimaan ja alettiin käytännössä sovelluttaa, on aivan
8065: yleistä tyytymättömyyttä ja nurinaa maataviljelevän
8066: väestön keskuudessa herättänyt se asetuksen määräys,
8067: ettei taksoitettavasta vuositulosta saa lukea pois kiinni-
8068: tetyn velan korkoa. Sanotun väestön mielestä on ilmei-
8069: nen vääryys yhteiskunnan taloudellisesti heikompia jäse-
8070: niä kohtaan, että heidän täytyy maksaa veroa sellaisesta
8071: vuositulosta, jota heillä todellisuudessa ei ole, vaan joka
8072: menee toiselle henkilölle nimittäin sille pääoman omista-
8073: jalle joka lainan on antanut. Ja onhan muuten itsestänsä
8074: selvää että velka on olemukseltaan sama velalliseen näh-
8075: den, onko sen vakuutena kiinteä vaiko irtain pantti tai
8076: henkilökohtainen luotto. Mutta nyt lainsäätäjä on aset-
8077: tanut ja valiokunnan enemmistön mielipiteen mukaan
8078: tahtoisi edelleenkin asettaa tuon velallisen, jolla ehkä ei
8079: ollut muuta vakuutta tarjottavana velkansa pantiksi kuin
8080: kiinteä omaisuutensa, enemmän kuin kaksinverroin epä-
8081: edullisempaan asemaan kuin likipitäin samanlaisessa talou-
8082: dellisessa asemassa oleva naapurinsa, jonka on onnistunut
8083: tyydyttää lainatarpeensa persoonallisella luotollaan. Kun
8084: lisäksi otetaan huomioon että sellaisen velallisen, jonka on
8085:                           Vastalause. U                      151
8086: 
8087: 
8088: ollut turvauduttava kiinnityslainaan, on sitä saadakseen
8089: täytynyt suorittaa hyvinkin tuntuvat kustannukset kiin-
8090: nityksestä ja, jos on kysymyksessä hypoteekki- tai muu
8091: kuoletuslaina, myöskn melkoiset arvioimiskustannukset,
8092: ilmenee epäkohta yhä räikeämpänä. - Sitäpaitsi kun tuota
8093: pääoman omistajaa, joka kiinnityslainan on antanut, veroi-
8094: tetaan pääoman tuottamasta korosta, kohtaa verotus
8095: näinollen kyseessäolevaa pääomaa kaksinkertaisesti.
8096:       Lopuksi pyydämme vielä saada viitata erääseen seik-
8097: kaan, joka mielestämme on huomioonotettava tämän asian
8098: yhteydessä. Meillä on nyttemmin päiväjärjesyksessä tilatto-
8099: man väestön asuttaminen ja heille oman maan hankkimi-
8100: nen etupäässä valtion avustuksella; ja on kehitys nähtä-
8101: västi kulkemassa siihen että tämän toimenpiteen avulla
8102: meillä lähimmässä tulevaisuudessa syntyy lukuisasti
8103: pikkutiloja, jotka ovat rasitetut kiinnityslainoilla. Onko
8104:  nyt oikeuden ja kohtuuden mukaista että näitäkin yhteis-
8105:  kunnan vähäväkisiä, yrittäessään päästä omintakeiseen
8106: taloudelliseen asemaan, rasitetaan tällaisella kaksinkertai-
8107:  sella verotuksella?
8108:       Edellä olevan nojalla rohkenemme kunnioittavimmin
8109:  ehdottaa
8110:                että Eduskunta päättäisi Maalaiskuntain
8111:           kunnallislakiehdotuksen 74 §:n 1 :tä momentista
8112:           poistettavaksi sanat >>kiinnitetyn velan korkoa.~>
8113:      Helsingissä, huhtik. 6 p:nä 1908.
8114: 
8115:       Heikki Kiiskinen.                    Juho Torppa.
8116:       Mikko Sipponen.                      Justus Ripatti.
8117:                           Tahvo Riihelä.
8118: 152           1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8119: 
8120: 
8121: 
8122: 
8123:                              III.
8124: 
8125:      Esillä olevata lakiehdotusta käsitellessään Valiokunta
8126: ei ole jaksanut johdonmukaisesti ja tinkimättömästi aset-
8127: tua sille oikeuden ja kansanomaisuuden kannalle, josta se
8128: mietintönsä perusteluissa niin monisanaisesti ja kauno-
8129: puheliaasti puhuu. Se on monissa lakiehdotuksen mitä
8130: tärkeimmissä kohdissa ryhtynyt toisella kädellä poisotta-
8131: maan sen, minkä se toisella on antanut ja näin ollen suu-
8132: ressa määrässä vähentänyt sen merkityksen meidän jär-
8133: kevään yhteiskunnalliseen elämämme kehitykseen, mikä
8134: tällä lakiehdotuksella muuten epäilemättä olisi. Yli-
8135: mysmielisiin katsantokantoihin perustuen on valiokun-
8136: nan enemmistö tahtonut laissa säilyttää määräyksiä, jotka
8137: ylläpitävät luokkarajoja ja sisältävät yhdenvertaisuuden
8138: periaatteen hylkäämistä.
8139:      Meidän mielestämme on valiokunta näin tehdessään
8140: mitä syvimmin loukannut kansan pohjakerrosten luon-
8141: nollisia ,oikeuksia ja myötävaikuttanut siihen, että näiden
8142: kansankerrosten oikeutettu tyytymättömyys kunnallisessa
8143: elämässä vallitseviin epäkohtiin ei tule poistetuksi, vaan
8144: yhä edelleen säilyy tuottaen arveluttavaa häiriötä yhteis-
8145: kunnalliseen kehitykseemme.
8146:      Eduskunnalle ei voi olla tuntematonta, että nyt esillä
8147: oleva uudistuskysymys on niitä, joiden ratkaisua heidän
8148: toivomaan suuntaan maamme vähäväkiset ja yhteiskun-
8149: nan raskaimman taakan kantavat kansalaiset mitä kiih-
8150: keimmin odottavat. Eduskunta tekisi itsensä syypääksi
8151: arveluttavaan erehdykseen, jos se myötävaikuttaisi siihen
8152:                         Vastalause ill,                    153
8153: 
8154: 
8155: että nämä toiveet muuttuisivat katkeraksi pettymykseksi
8156: niin kuin epäilemättä tulisi käymään, jos useimmat alem
8157: pana mainitut määräykset hyväksyttäisiin valiokunnan
8158: ehdottamassa muodossa.
8159: 
8160: 
8161:       Mitä maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallislakiehdo-
8162: tuksiin tulee, pyydämme Eduskuntaa kiinnittämään huo-
8163: mionsa seuraaviin kohtiin.
8164:       Kansanvaltaisuuden periaate vaatii, että kaikissa 4 §.
8165: tärkeimmissä kysymyksissä lopullinen ratkaisuvalta on
8166: itse kansan käsissä. Tätä silmälläpitäen ehdotamme, että
8167: eräissä tapauksissa voitaisiin alistaa lisävaltuutettujen
8168: käsittelemät kysymykset kansanäänestyksellä ratkais-
8169: tavaksi. Tämänlainen menettelytapa on jo riittävän kau-
8170: van ollut käytännössä m. m. Schweitsin tasavallassa ja
8171: on siellä osoittanut olevansa erittäin tehokas keino yh-
8172: teiskunnallisen harrastuksen ylläpitämiseksi ja yhteis-
8173: kunnalle vahingollisten suunnittelyjen ehkäisemiseksi.
8174:       Se kokemus, mikä meillä jo on ollut hiljattain käy- ;s 9 Mk, laki.
8175: täntöön otettuun suhteelliseen vaalitapaan nähden, on osoit- ~ 7 § Kk. laki.
8176: tanut, että jos valittavien henkilöitten lukumäärä on liian
8177: pieni, eri ryhmät - etenkin pienemmät - eivät voisi
8178: saavuttaa:fsitä vaikutusvaltaa, joka heille oikeudenmu-
8179: kaisesti kuuluisi.~[Sitä paitsi on kunnallisten asiain perin-
8180: pohjaista käsittelyäkin silmälläpitäen katsottava edulli-
8181: seksi että valtuutettujen lukumäärä on riitttävän suuri.
8182:       Tärkein niistä äänioikeuden rajoituksista, joita valio- 9 § Mk laki.
8183:  kunta katsoo voivansa ehdottaa, on se, joka sisältyy laki- 10 § Kk. laki.
8184:  ehdotuksen 9 §:n viimeiseen momenttiin. Varallisuuden
8185:  asettaminen äänioikeuden ehdoksi on mitä julkeinta poik-
8186:  keamista siitä tasaarvoisuuden periaatteesta, jota valio-
8187:  kunta mietintönsä alussa luulottelee noudattavansa. Sitä
8188:  ei voida nuolustaa millään syyllä, ja kaikista vähimmän
8189: sillä, että kunnan varakkaammat asukkaat muka kanta-
8190:  vat raskaimman verotuskuorman ja sen perusteella ovat
8191:            154          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8192: 
8193:               Qikeutetut etuoikeuksiin, nojautuen valvoa etujansa niitä
8194:                vastaan, jotka köyhyytensä takia eivät jaksa suorittaa
8195:                verojaan. Pitäisi mielestämme olla tunnettua, että nämä
8196:                viimemainitut ovat siinä asemassa sen takia kun he yhteis-
8197:                kunnallisten olojen, kurjuuden ja varakkaimpien luokkien
8198:                harjoittaman sorron takia ovat pakoitetut luovuttamaan
8199:               :suurimman osan työnsä arvosta niille, jotka nykyisen
8200:                tuotantotavan vallitessa ovat tilaisuudessa sen riistämi-
8201:               seen heiltä. Näin ollen juuri nämä köyhimmät kansalai-
8202:               set tosiasiassa kantavat mitä raskainta verotaakkaa ja
8203:                äänioikeuden heiltä riistäminen olisi mitä suurin vääryys.
8204:                9 §:n 3:s kohta tulee tuottamaan suurta vääryyttä niille
8205:                kunnan asukkaille, jotka työansiota etsiessään ovat pakoi-
8206:                tetut liikkumaan muilla seuduilla ja näin ollen eivät aina
8207:                ole tilaisuudessa ajoissa huolehtimaan verojensa suoritta-
8208:                misesta. Muutkin valiokunnan ehdottamat rajoitukset
8209:                ovat joko kerrassaan kohtuuttomat tahi missä niihin syytä
8210:                olisikin, siksi vähää vaikuttavat, ettei niiden asetta-
8211:                mista lakiin voida puolustaa.
8212:        12 §.         Tilasto osoittaa, että nykyisen kunnallisen verojär-
8213:                jestelmän vallitessa verotus useissa kunnissa nousee yli
8214:                viidenkin prosentin. Ei ole mielestämme riittävää syytä
8215:                 asettaa kunnan ja kaupungin valtuutettujen verottamis-
8216:                 oikeutta niin alhaiseksi kun valiokunta on ehdottanut.
8217:         13 §.        Viitaten 4:nnen §:n yhteydessä esiintuomaamme·
8218:                 näkökohtiin, katsomme tarpeelliseksi tähän §:ään asettaa
8219:                 määräys kansanäänestykseen vetoamisesta.
8220: 15 § Mk. laki.       Kunnallisten toimien palkattomina ollessa estetään
8221: 14 § Kk. laki. köyhempiä niitä vastaanottamasta.      Kohtuullinen palk-
8222:                 kio valtuutettujen kokouksiin osaaottamisesta on sen täh-
8223:                 den aivan välttämätön.
8224:         19 S·        Koska melkoinen osa kansastamme ei ole tilaisuudessa
8225:                 kirkkokuulutusten kautta saada haluamiansa tietoja, ovat
8226:                 kaikki määräykset kirkoissa kuuluttamisesta ja siitä joh-
8227:                 tuvat muut säännökset tarpeettomina ja epäkäytännöl-
8228:                 lisinä poistettavat.
8229:                        Vastalause m.                     155
8230: 
8231:       Siihen nähden, että Eduskunnassakin suostunta- ja 26 §. Mk. laki.
8232: perustuslakikysymykset ratkaistaan 2 / 3 äänten enemmis-22 §. Kk.laki.
8233: töllä ja kun kunnalliset asiat eivät ole sen tärkeämpiä, niin
8234: on mielestämme 2 / 3 enemmistö riittävä ratkaisemaan
8235: asioita lisätyssä valtuustossa.
8236:      Valiokunnan laatiman §:n määräys johtaa siihen, että 57 §.
8237: kun kunnallislautakunnan vaalissa valittavina on siksi
8238: vähäinen lukumäärä, niin ei pienemmät äänestäjäryhmät
8239: voi vaaleihin vaikuttaa.
8240:       Valiokunta ehdottaa papeille kouluasioissa jonkin- 61 §.
8241: laista holhousvaltaa, jota puolestamme emme voi mil-
8242: lään järjellisellä syyllä puolustaa.
8243:      V erotuskysymyksessä on valiokunnan enemmistö aset-70 §. Mk. laki.
8244: tunut sangen omituiselle kannalle. Se muka tunnustaa ny- 36 §. Kk. laki.
8245: kyisen verotusjärjestelmän kaipaavan kipeästi perinpoh-
8246: jaisia uudistuksia, koska tämä järjestelmä rasittaa liiaksi
8247: köyhempiä kansanluokkia. Mutta siitä huolimatta valio-
8248: kunta asettaa alimman verotettavan tulomäärän mahdot-
8249: toman alhaiseksi perustellen tätä muun muassa sillä, että
8250: veron maksulla muka on siveellinen merkitys ja että se
8251: muka kehittää - säästäväisyyttä. Alimmaksi verotetta-
8252: vaksi tuloksi valiokunta ehdottaa maalla 300 mk. ja kau-
8253: pungissa 600 mk. Luulisi olevan selvää jokaiselle, että
8254: henkilö, jolla on noin mitättömän pienet vuositulot,
8255: 1arvitsee ne välttämättömiin elintarpeisiin. Ne eivät
8256: riitä edes perheen ylläpitoon ja vielä vähemmin näin vähäi-
8257: sistä tuloista on varaa suorittaa kunnalle veroja. Tällai-
8258: nen määräys olisi ilmeistä vääryyttä eikä suinkaan edis-
8259: täisi säästäväisyyttäkään. Jos lasketaan 300 markan tulo
8260: jokaisen päivän osalle, niin tulee siitä maaseudulla aino-
8261: astaan noin 82 penniä päivää kohti ja kaupungeissa, joissa
8262: alin veroraja ehdotetaan 600 mkaan ainoastaan 1 markka
8263: 80 penniä. Elintarpeiden korkeitten hintain vallitessa on
8264:  köyhälistö jo muutenkin sangen kurjassa asemassa ja jos
8265:  veroraja asetetaan näin alhaiseksi, niin joutuisi tämä kan-
8266: sanluokka yhä suurempaan taloudelliseen kurjuuteen.
8267:             156           1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8268: 
8269:                 On myöskin selvää, että se, joka esimerkiksi 500 m:kan
8270:                 tuloista 3 veroäyriltä a 5 mk. maksaa 15 mk., kantaa monta
8271:                 kertaa raskaampaa taakkaa kuin 3,000 m:kan tulojen 28
8272:                 veroäyristä 140 mk. maksava; edelliselle jää ainoastaan
8273:                 485 mk. elantoon ja jälkimäiselle 2,860 mk. Kun näin
8274:                 ollen >>köyhempiä kansanluokkia liiaksi rasittavat>> epä-
8275:                 kohdat valiokunnan ehdotuksen mukaan eivät tulisi kor-
8276:                 jatuiksi, olemme sitä mieltä, ettei 600 mkaa maalla ja
8277:                 1,200 mkaa kaupungeissa pienempiä tuloja saa asettaa
8278:                 ·veroituksen alaiseksi.
8279: 73 §. Mk. laki        Jos mielisi saada verotusuudistuksen tarkoitustaan
8280: 37 ~· Kk. lakt. vastaavaksi, on siihen ehdottomasti yhdistettävä tulojen
8281:                 ilmoittamisvelvollisuus, joka on osoittautunut sangen te-
8282:                 hokkaaksi kaikissa niissä monissa maissa, joissa se on otettu
8283:                 käytäntöön.
8284:  91 ja 92 §.          Manttaaliin pantua maata koskevain asiain käsitte-
8285:                 lyssä haluaa valiokunta tähän saakka käytettyä tapaa
8286:                 edelleen pysyttää, jonka nojalla suurempi maaomaisuus
8287:                 antaa sen omistajalle enemmän valtaa. Tässäkin kohdin
8288:                 olisi otettava käytäntöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
8289:   97-99 §.            Kunnallinen itsehallinto on mielestämme kehittettävä
8290:    Mk. laki.    niin pitkälle kuin mahdollista ja valiokunnan ehdotuksesta
8291:   60-63 §. siis poistettavat kaikki ne määräykset, jotka antavat hal-
8292:    Kk. laki.    linnollisille viranomaisille oikeuden sekaantua kunnan
8293:                  päätöksiin silloin, kun nämä eivät ole ristiriidassa voimassa
8294:                  olevien lakien kanssa.
8295: 
8296:                   Edelläesitettyjen perustelujen nojalla ehdotamme, että
8297: 
8298:                             Eduskunta hyfJäksyisi maalaiskuntain kun-
8299:                        nallislain 4, 6, 9, 12, 13, 15, 19, 25, 26, 39, 57,
8300:                        61, 62, 64, 70, 73, 76, 82, 91, 92, 97, 98, 99 ja
8301:                        JOO § :n näin kuulufJana:
8302: 
8303:                                            4 §.
8304:                   Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
8305:                        Vastalause ID.                     157
8306: 
8307: mainsa kunnanvaltuutettujen, lisävaltuutettujen sekä ää-
8308: nestysalueettain toimeenpantaPan kansanäänestyksen kautta.
8309:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8310: 
8311:                             6 §.
8312:     Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
8313: luku on 1,000 tahi vähemmän, 15, ja kunnassa, jonka väki-
8314: luku on
8315:      enemmän kuin 1,000 vaan ei yli 2,000 = 21.
8316:                       2,000             4,000 = 24.
8317:          "       "    4,000
8318:                              " " " 6,000 = 27.
8319:          "       "           "    " "
8320:                       6,000             8,000 = 30.
8321:          "       "           "    " "
8322:                       8,000            10,000 = 33.
8323:          "       " 10,000 " " " 12,000 = 36.
8324:          "       "
8325:                      12,000
8326:                              " " " 15,000 = 39.
8327:          "       " 15,000 " " "
8328:                  "
8329:                                                = 42.
8330:          "
8331:     2 ja 3 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8332: 
8333:                             9 §.
8334:       Oikeus valita kunnanvaltuutettuja, lisävaltuutettuja
8335: ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä mie-
8336: hellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka
8337: ennen vaalivuotta on täyttänyt kaksikymmentä vuotta
8338: .sekä Piimeksi pidetyssä henkikirjoituksessa kuntaan hen-
8339: gille kirjoitettu.
8340:       2 ja 3 mom. On poistettava.
8341: 
8342:                             12 §.
8343:      Jos kunnanvaltuusto katsoo jonakin vuonna kunnan-
8344: menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kunnan jä-
8345: seniltä tuloveroa enemmän kuin neljä prosenttia maksu-
8346: velvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
8347: meisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sellainen asia
8348: lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi.
8349:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8350: 158         1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8351: 
8352:                            13 §.
8353:      1 ja 2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8354:      Lisä(Jaltuuston tekemästä päätöksestä on yhdellä kolmas
8355: osalla (Jaltuuston läsnäolleista jäsenistä oikeus "edota
8356: yleiseen äänestysalueetlain toimeenpanta(Jaan kansanäänes-
8357: tykseen. Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei
8358: enää ole (Jalitusoikeutta.
8359: 
8360:                            15 §.
8361:     1 ja 2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8362:     K unnaMaltuutetuille ja lisä"altuutetuille maksettakoon
8363: palkkiota kolme markkaa kultakin kokouspäi"ältä.
8364: 
8365:                            19 §.
8366:       Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh-
8367: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla tarkka ilmoitus
8368: kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka
8369: siinä tulevat käsiteltäväksi, ollen kutsumus pantava julki
8370: kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään
8371: soveliaaseen paikkaan sekä (poist.) ilmoitettava valtuute-
8372: tuille muulla sopivalla valtuuston määrättävällä tavalla.
8373:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8374:      Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä
8375: toista päivänä senjälkeen kuin "altuuston jäsenille on tieto
8376: annettu, mutta jos asia on kiireellinen eikä koske uutta
8377: verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa käsiteltäväksi
8378: aikaisintaan seitsemän (JUorokautta senjälkeen, kuin kokouk-
8379: sesta (Jaltuuston jäsenille tieto annettiin.
8380: 
8381:                            25 §.
8382:      1 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8383:      Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, tak-
8384: soituslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskun-
8385: tain toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai use-
8386:                          Vastalause m.                       159
8387: 
8388: 
8389: ampia, tapahtukoot (poist.) suhteellista vaalitapaa nou-
8390: dattamalla, jos yksineljäsosa fJaltuuston jäsenistä sitä fJaatii.
8391:      Jos fJalittafJia on yksi tahi jos yksi neljäsosa raltuus-
8392: ton jäseniä ei ole raatinut suhteellista raalitapaa eli missä
8393: enemmistövaalitapa on käytännössä ratkaisee vaalin yk-
8394: sinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan
8395: ratkaisee arpa.
8396:                              26 §.
8397:      1 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8398:      Asioissa, jotka 12 §:n ja 13 §:n 1 momentin mukaan
8399: ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, vaaditaan päätöksen
8400: tekemiseen, että vähintään kaksikolmannesta läsnäolevista
8401: sitä äänestyksessä kannattaa. (Poist.)
8402:      3 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8403: 
8404:                               39 §.
8405:      Neljäntoista pa1van kuluessa pöytäkirjan tarkasta-
8406: misesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös
8407: kullekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen
8408: valtuuston puheenjohtajan toimesta kuntalaisten tietoon
8409: saatettafJaksi sillä tafJalla kuin raltuuston kokouksista on
8410: säädetty.
8411:                              57 §.
8412:      Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara-
8413: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan
8414: vähintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee
8415: kunnan vaalikelpoisten joukosta yhdeksi vuodeksi ker-
8416: rallaan. Samalla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä
8417: varajäseniä.
8418:      2 mom. On poistettava.
8419: 
8420:                              61 §.
8421:      1 mom.     On poistettava.
8422:      2 mom.     Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8423: 160          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8424: 
8425:                            62 §.
8426:      Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja
8427: siinä paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina
8428: milloin puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakun-
8429: nan jäsenten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esi-
8430: tyksen. Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja (poist.)
8431: lautakunnan määräämällä soveliaalla tavalla.
8432: 
8433:                            64 §.
8434:      i mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8435:      Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
8436: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 §:ssä on
8437: :säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
8438: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
8439: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain
8440: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi julkipanolla
8441: kunnantalossa tai muussa sopivassa paikassa kunnallis-
8442: lautakunnan määräyksen mukaan.
8443: 
8444:                            70 §.
8445:      1 ja 2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8446:      Kunnanvaltuusto määrää enintään kolmen (poist.)
8447: vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vastaa yhtä vero-
8448: äyriä kuitenkin niin, että se ei saa olla kuuttasataa
8449: markkaa pienempi (poist. ). Sitä suuremmasta tulosta
8450: pannaan kultakin täydeltä sadan markan määräitä yksi
8451: äyri lisäksi.
8452:     4 mom. On poistettava.
8453: 
8454:                            73 §.
8455:      1, 2, 3 ja 4 mom. Samoin kuin valiokunnan mietin-
8456: nössä.
8457:      Jokaisen kunnanjäsenen on taksoituslautakunnalle
8458: tai sen jäsenelle annettara ilmoitus tuloistansa rerotetta-
8459:                          Vastalause m.                   161
8460: 
8461: 
8462: valta vuodelta, joka ei sitä ilmoita, menettäköön valitus-
8463: oikeutensa, joskin hänelle taksoituksessa olisi pantu liian
8464: paljon veroäyriä. Joka ilmoittaa tulonsa pienemmäksi,
8465: verottakoon taksoituslautakunta asianomaista hänen tulois-
8466: taan tiedon saatuaan 25 prosentin korotuksella.
8467: 
8468:                                76 §.
8469:      Sittenkuin taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet-
8470: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, jonka
8471: tulee kuuluttamalla (poist.) antaa tiedoksi, missä paikassa
8472: ne, jotka tahtovat, saavat sitä tarkastaa neljäntoista
8473: päivän kuluessa kuuluttamisesta.
8474:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8475: 
8476:                                82 §.
8477:      Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu-
8478: tukset maksuunpano-ja kantoluetteloa vastaan 81 §:ssä
8479: on määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kir-
8480: joittaa veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne
8481: kunnan laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättäviin
8482: kunnallislautakunnan määräämiin paikkoihin veronalais-
8483: ten saataviksi.
8484:      Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin
8485: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet-
8486: tävä veronkanto, joka on kuulutettava julkipanolla tai
8487: sanomalehdissä neljäätoista päivää aikaisemmin. Sen
8488: toimittaa kunnallislautakunta tahi jotkut sen jäsenet
8489: taikka lautakunnan ottama kantomies.
8490: 
8491:                                 91 §.
8492:     Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksissa käsiteltyi-
8493: hin asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin pantua
8494: maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on manttaaliin
8495: pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa,
8496: älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan jääkööt ne niit-
8497:       Kunnallisvaliok. mietintö N:o 1.                  11
8498: 162          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8499: 
8500: ten kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi jotka sem-
8501: moisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai hallitsevat
8502: ja ovat Suomen kansalaisia; ja on äänivalta maan halti-
8503: jalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen, tahi yksi
8504: tyisen henkilön oma (poist. ).
8505:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8506:      3 mom. On poistettava.
8507: 
8508:                              92 §.
8509:      1, 2 ja 3 mom. On poistettava.
8510:      Asioita, joista 91 § :ssä puhutaan, käsiteltäessä olkoon
8511: kullakin sellaisen laitoksen tai maatilan haltijalla kokouk-
8512: sessa yksi ääni.
8513:                              97 §.
8514:        Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta syn-
8515: tyneestä päätöksestä on tieto annettaCJa Senaatin Talous-
8516: osastolle silloin kuin se koskee sellaisen kiinteän omai-
8517: suuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaih-
8518: tamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut
8519: kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhtei-
8520: seksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin
8521: myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa,
8522: joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supista-
8523: mista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
8524:        Senaatin .Talousosastolle lähetettäCJä ilmoitus on jätet-
8525: täCJii kuCJernöörin CJirastoon, jonka tulee toimittaa asiakirjat
8526: mainittuun osastoon.
8527:                              98 §.
8528:      Kuvernöörilie on ilmoitettava sellaisista asioista teh-
8529: dyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä asetuksessa
8530: erittäin määrätään, sekä sitäpaitsi päätökset paloapuyhdis-
8531: tyksen perustamisesta ja lainan ottamisesta kymmentä
8532: vuotta pitemmäksi ajaksi.
8533:      KuCJernöörille ilmoitettu päätös on, jos kuvernööri
8534:                        Vastalause m.                      163
8535: 
8536: 
8537: hayaitsee siinä lain Pastaista, palautettapa lausuntoineen
8538: kunnanPaltuustolle, jonka tulee asiaa harkittuaan ottaa
8539: huomioon kuPernöörin huomautus tai Pedota lausunnon
8540: johdosta asia Senaatin Talousosaston ratkaistaPaksi, kuten
8541: 102 § :ssä sanotaan.
8542:                             99 §.
8543:      Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt
8544: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta-
8545: kunta taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston
8546: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen,
8547: joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä
8548: tai hänen (poist.) valtuuttamansa asiamiehen annettava
8549: kuvernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta
8550: ja Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa,
8551: joka luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sano-
8552: tussa järjestyksessä taikka kuulutettu (poist.) 39 §:ssä
8553: säädetyllä tavalla taikka julkipantu niinkuin 64 §:ssä
8554: on säädetty, siitä päivästä, jona sellainen julkaisemi-
8555: nen on tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi kun-
8556: nallislautakunnan päätös koskee jotakuta henkilöä yksi-
8557: tyisesti sekä 21 §:ssä mainitussa tapauksessa tiedon-
8558: antopäivästä, tätä päivää kuitenkaan lukuunottamatta;
8559: sekä 3) kun valitus koskee tutkijalautakunnan pää-
8560: töstä, siitä päivästä, jona se julistettiin. Jos valittaja
8561: laimiinlyö mitä tässä on määrätty, olkoon puhevaltansa
8562:  päätöstä vastaan menettänyt.
8563:                                                            •
8564:                             100 §.
8565:      Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta
8566: kuulusteltavaksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin
8567: suinkin asiakirjat niille lautakunnille tai henkilöille, joita
8568: vastaan Palitus on tehty, ja määrätköön ajan milloin heidän
8569: on asiasta antaminen selPityksensä.
8570:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8571: 164:          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8572: 
8573:        Viitaten edellämainittuun perusteluun, ehdotamme,
8574: että
8575:                 Eduskunta hy~äksyisi kaupunkikuntain kun-
8576:            nallislain 4, 7, 10, 12, 13, 14, 22, 36, 38, 60,
8577:            61, 62 ja 63 § :n näin kuulu~ina:
8578: 
8579:                              4 §.
8580:     Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
8581: mainsa kaupunginvaltuutettujen, lisävaltuutettujen sekä
8582: äänestysalueettain toimeenpanta~an kansanäänestyksen
8583: kautta.
8584:     2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8585: 
8586:                             ..
8587:                             '7 §
8588: 
8589:     Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
8590: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 21, ja kaupungissa, jonka
8591: väkiluku on
8592:      enemmän kuin 2,000 vaan ei yli 4,000 - 27
8593:                       4,000              6,000    30
8594:         "       "           " " ,.   "
8595:                       6,000              8,000 - 33
8596:         "       "           " "
8597:                       8,000             10,000 - 36
8598:         "       "           "    " "
8599:                      10,000             15,000 - 39
8600:         "       "           " " " 20,000
8601:                 "
8602:                      15,000                    - 42
8603:         "
8604:                      20,000
8605:                             "    "   "
8606:                                         35,000    45
8607:         "       "           " " "
8608:                      35,000             50,000    48
8609:          "       "          " " "
8610:                 "
8611:                      50,000                    - 54
8612:         "
8613:        2 ja 3 mom.   Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8614: 
8615:                              10 §.
8616:      Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja, lisä~altuutettuja
8617: ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä
8618: miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus
8619: ja joka ennen vaalivuotta on täyttänyt kaksikymmentä
8620:                        Vastalause m.                      165
8621: 
8622: 
8623: vuotta sekä (,liimeksi pidetyssä henkikirjoit11.ksessa kuntaan
8624: hengille kirjoitettu.
8625:     2 ja 3 mom. On poistettava.
8626: 
8627:                             12 §.
8628:      Jos kaupunginvaltuusto katsoo jonakin vuonna kau-
8629: pungin menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kau-
8630: punkikunnan jäseniltä tuloveroa enemmän kuin (,Iiisi
8631: prosenttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista verotetta-
8632: vista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, alistetta-
8633: koon sellainen asia lisätyn valtuuston harkittavaksi ja
8634: ratkaistavaksi.
8635:      2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8636: 
8637:                             13 §.
8638:      1 ja 2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8639:      Lisä(,laltuuston tekemästä päätöksestä on yhdellä kol-
8640: masosalla (,laltuuston läsnäolleista jäsenistä oikeus (,ledota
8641: yleiseen äänestysalueetlain toimeenpanta(,laan kansanäänes-
8642: tykseen. Kansanäänestyksellä syntyneestä pä,ätöksestä ei
8643: mää ole (,lalitusoikeutta.
8644: 
8645:                             14 §.
8646:     1 ja 2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8647:     KaupungiMaltuutetuille ja lisä(,laltuutetuille maksetta-
8648: koon palkkiota kolme markkaa kultakin kokouspäi(,lältä.J
8649: 
8650:                             ~2 §.
8651: 
8652:      1 ja 2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8653:      Asioissa, jotka 12 ja 13 §:n mukaan ovat lisätyn
8654: valtuuston ratkaistavat, vaaditaan päätöksen tekemiseen,
8655: että vähintäin kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänes-
8656: tyksessä kannattaa. (poist. ).
8657: 16B          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8658: 
8659:                              36 §.
8660:      1 ja 2 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8661:      Kaupunginvaltuusto määrää enintään kolmen (poist.)
8662: vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vastaa yhtä vero-
8663: äyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla, tuhattakahta-
8664: sataa markkaa pienempi. (poist.) Sitä suuremmasta
8665: tulosta pannaan kultakin täydeltä kahdensadan mar-
8666: kan määräitä yksi äyri lisäksi.
8667:      4 mom. On poistettava.
8668:      5 ja 6 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8669: 
8670:                              38 §.
8671:      1, 2 ja 3 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8672:      Jokaisen kunnan /äsenen on taksoituslautakunnalle tai
8673: sen jäsenelle annettaCJa ilmoitus tuloistaan CJerotettaCJalta
8674: CJuodelta; joka ei sitä ilmoita, menettäköön CJalitusoikeutensa,
8675: joskin hänelle taksoituksessa olisi pantu liian paljon CJero-
8676: äyna. Joka ilmoittaa tulonsa pienemmäksi, CJerottakoon
8677: taksoituslautakunta asianomaista hänen tuloistaan tiedon
8678: saatuaan 25 prosentin korotuksella.
8679: 
8680:                              60 §.
8681:      Kaupunginvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta
8682: syntyneestä päätöksestä on tieto annettaCJa Senaatin Talous-
8683: osastolle, kun päätökset koskevat
8684:      (a, b ja c kohta. Samoin kuin valiokunnan mie-
8685: tinnössä).
8686: 
8687:                              61. §.
8688:        Senaatin Talousosastolle lähetettäCJät ilmoitukset oCJat
8689: jätettäCJät kuCJernöörin CJirastoon, jonka tulee toimittaa asia-
8690: kirjat mainittuun osastoon.
8691: 
8692:                              62 §.
8693:       KuCJernöörille on ilmoitettaCJa ne päätökset, jotka koske-
8694:                        Vastalause !II.                    167
8695: 
8696: vat a) yleisiä määräyksiä siveellisyyden, terveyshoidon sekä
8697: järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi kaupungissa;
8698: ja b) useampana kuin viitenä vuonna erinäistä tarvetta
8699: varten suoritettavain maksujen määräämistä tai muutta-
8700: mista.
8701: 
8702:                            63 §.
8703:       Kupernöörille ilmoitettu päätös on, jos kuPernööri ha-
8704: Paitsee siinä lain pastaista, palautettaPa lausuntoineen kau-
8705: punginPaltuustolle, jonka tulee asiaa harkittuaan ottaa huo-
8706: mioon kuPernöörin huomautus tai pedota lausunnon johdosta
8707: asia Senaatin Talousosaston ratkaistaPaksi, kuten 66 § :ssä
8708: sanotaan.
8709: 
8710: 
8711: 
8712: 
8713:     Valiokunnan ehdottamaan paalilakiin nähden ehdo-
8714: tamme, että
8715: 
8716:               Eduskunta hyPäksyisi kunnalliseen Paalilakiin
8717:          seuraaPat muutokset:
8718: 
8719:                             1 §.
8720:      Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien
8721: kunnallislain 8 §:ssä säädetty valtuutettujen vaali on toi-
8722: mitettaPa ensimmäisenä sunnuntaina joulukuuta ja jatkettaPa,
8723: jos valtuusto niin määrää, seuraavana päivänä.
8724: 
8725:                             5 §.
8726:      Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten teh-
8727: köön alueen vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaali-
8728: luetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan
8729: kaikki ne äänestysaineessa asuvat kunnan jäsenet, jotka
8730: ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet kaksikym-
8731: 168          1908 -   Eduskuntaesitusmiet. N:o 6.
8732: 
8733: mentä    vuotta. (poist.)   Vaålilautakunta allekirjoitta-
8734: koon vaaliluettelon.
8735:      Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi,
8736: ketkä ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja
8737: (poist.) lisävaltuutettujen vaaliin.
8738:      2 ja 3 mom. Samoin kuin valiokunnan mietinnössä.
8739: 
8740:                             48 §.
8741:       1 ja 2 mom.     On poistettava.
8742: 
8743:                             48 §.
8744:       On valiokunnan mietinnössä 49 §:lä.
8745: 
8746:                              49 §.
8747:       On valiok. miet. 50 §:lä.
8748: 
8749:                             50 §.
8750:       On valiok. miet. 51 §:lä.
8751: 
8752:                             51 §.
8753:       On valiok. miet. 52 §:lä.
8754: 
8755:                             52 §.
8756:       On valiok. miet. 53 §:lä.
8757: 
8758:                             53 §.
8759:       On poistettava.
8760: 
8761: 
8762: 
8763: 
8764:     Viitaten maalais- ja kaupunkikuntain kunnallislain
8765: 13 §:lään toimeenpantavasta kansanäänestyksestä, ehdo-
8766: tamme vielä, että
8767:                        Vastalause m.                      l69
8768: 
8769:               Eduskunta hy1,1äksyisi seuraa1,1an kansanäänes-
8770:          tyslain;
8771: 
8772:                             1 §.
8773:     Kansanäänestys on toimitettava milloin maalais-
8774: kuntain kunnallislain 13 §:n ja kaupunkien kunnallislain
8775: vastaavassa pykälässä 1f3 osa lisävaltuustosta sitä vaatii.
8776: 
8777:                             2 §.
8778:       Äänestys toimitetaan äänestysalueettain ja on kun-
8779: nallisia vaaleja varten asetettu vaalilautakunta velvolli-
8780: nen toimittamaan sen kunnanvaltuuston antamien oh-
8781: jeitten mukaan viimeistään neljäntenätoista päivänä siitä
8782: päivästä, jolloin äänestystä on vaadittu.
8783:       Äänestys on toimitettava ainoastaan pyhänä, alkaen
8784: k:lo 8 aamulla ja jatkuu, jos tarve vaatii, kello yhdeksään
8785: illalla.
8786:       Toimitushuoneeseen on äänestyslautakunnan toimesta
8787: hankittava äänestyslippuja, joihin on painettu sekä >>Jaa>>,
8788: että >>Ei>> sana, kuin myöskin kirjeenkuoria äänestyslipun
8789: sisäänsulkemista varten.
8790:       Äänestyslautakunta pitäköön myös huolen siitä, että
8791: ä ä n e s t y s o n s a 1 a i n e n, ottamalla huomioon, mitä
8792: vaalilain 17 §:n 2 momentissa on säädetty.
8793: 
8794: 
8795:                             3 §.
8796:      Äänestysluettelosta olkoon voimassa, mitä kunnal-
8797: lisen vaalilain 5 §:ssä on vaaliluettelosta mainittu.
8798: 
8799:                             4 §.
8800:       Äänestys saa tapahtua ainoastaan myöntävän ja
8801: hylkäävän ehdotuksen välillä ja käytettäköön siinä sel-
8802: laisia äänestyslippuja kuin 2 §:n 3 momentissa on määrätty.
8803: 170          1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8804: 
8805:                             5 §.
8806:      Vaalihuoneustosta olkoon voimassa se, mitä kunnal-
8807: lisen vaalilain 18 §:ssä on säädetty.
8808: 
8809:                             6 §.
8810:       Kun äänestäjä tahtoo käyttää äänestysoikeuttaan,
8811: pyytäköön äänestyslautakunnalta äänestyslipun ja sitten-
8812: kuin hän on toisen siellä ole(!an sanan pyyhkinyt ylitse,
8813: pankoon äänestyslippunsa kuoreen, (!ieköön sen leimatta-
8814: (!aksi ja senjälkeen uurnaan sekä merkitköön äänestys-
8815: lautakunta luetteloon, että hän on äänestänyt.
8816: 
8817:                             7 §.
8818:     Äänestystoimituksen keskeyttämisestä, uudestaan al-
8819: kamisesta, päättymisestä, äänestyslippujen laskemisesta,
8820: pöytäkirjasta ja äänestyslippujen kuoreen sulkemisesta
8821: sekä keskuslautakunnalle lähettämisestä, noudatettakoon,
8822: mitä kunnallisen vaalilain 24, 25, 26, 27 ja 28 §:ssä on
8823: säädetty.
8824: 
8825:                             8 §.
8826:      Keskuslautakunta kokoontukoon heti kuin jonkun
8827: äänestysalueen äänestysliput ovat sille saapuneet ja mene-
8828: telköön, kuten vaalilain 30 §:ssä säädetään.
8829: 
8830:                             9 §.
8831:      Jos äänestäjä on lippuunsa merkinnyt nimikirjoituk-
8832: sensa tai jonkun muun asiaan kuulumattoman merkin tai
8833: jos toista siinä olevaa sanaa ei ole pyyhitty ylitse tai jos
8834: lippu huomataan leimaamattomaksi, olkoon sellainen ää-
8835: nestyslippu mitätön.
8836: 
8837:                            10 §.
8838:       Kun keskuslautakunta on kaikki sille saapuneet ää-
8839:                      Vastalause.   m.                      171
8840: 
8841: nestysliput jakanut »J a a>> ja >>E i» ryhmiin, merkitköön
8842: kumpasenkin ryhmän luvun pöytäkirjaan ja lähettäköön
8843: pöytäkirjan asianmukaisesti allekirjoitettuna kunnan
8844: valtuustolle.
8845: 
8846:                           11 §.
8847:       Päätöksenä pidetään sitä ehdotusta, jonka hyväksi
8848: yksinkertainen äänten enemmistö on annettu ja on kun-
8849: nanvaltuuston saatettava täten syntynyt päätös julki
8850: sillä tavalla, kuin valtuusto on päättänyt muutkin kun-
8851: nan ilmoitukset julkaista.
8852: 
8853:                           12 §.
8854:      Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole
8855: valitusoikeutta.
8856: 
8857:      F. Koskinen.                       T. Tikkanen.
8858:      Matti Hoikka.                      J. R. Merinen.
8859:      Juho Kirves.                       Albin Valjakka.
8860: 
8861:      Ylläolevaan vastalauseeseen muutoin, paitsi sikäli,
8862: kuin se koskee vaalioikeuden ja vaalikelpoisuuden alinta
8863: ikärajaa, yhtyy
8864: 
8865:                                         Heikki Lindroos.
8866: 172         1908 - Eduskuutaesitysmiet. N:o 6.
8867: 
8868: 
8869: 
8870: 
8871:                            IV.
8872: 
8873:      Kunnalliskomitean mietintö, joka on ollut kunnallis-
8874: valiokunnan mietinnön pohjana, on tulos nykyisin voi:-
8875: massa olevain kunnallisasetusten tarkastuksesta. Laki-
8876: esitykseen on otettu tarkastettavista asetuksista useim-
8877: mat pykälät ainoastaan kielellisesti uusittuina, mutta
8878: sisällykseltään entisellään ja ainoastaan niihin pykäliin
8879: on tehty muutoksia, joita vastaan nyt yleinen tyyty-
8880: mättömyys kohdistuu. Muutoksia tehdessään on komi-
8881: tea mennyt niin pitkälle. kuin tarkastettavien asetus-
8882: ten perusteille suinkin voitiin päästä. Onpa komiteassa
8883: ollut vähemmistö, joka on vaatinut perusteetkin hyljä-
8884: tettäviksi ja kaikki rajoitukset äänioikeuteen katsoen
8885: poistettaviksi.
8886:       Lyhyesti määriteltyinä ovat komitean muutosehdo-
8887: tukset:
8888:       yleinen yhtäläinen äänioikeus kaikille kunnan täysi-
8889: ikäisille jäsenille sukupuoleen katsomatta sekä vaalioikeus
8890: naisillekin, olkoonpa sitten naimisissa tai naimaton.
8891:       Sekä yleisen äänioikeuden että naisen vaalioikeuden
8892: ja naidun naisen yhtäläisten oikeuksien vaatimukset
8893: ovat pidettävät nykyisten kunnallisasetusten aikana
8894: tapahtuneen itsehallinto-aatteen kehityksen ilmauksina.
8895: Sitä myöten kuin kunnissa elinkeinovapauden turvin
8896: ilmestyi uusia veroamaksavia jäseniä, sitä myöten alet-
8897: tiin myöskin käsittää, että velvollisuuksia vastaavat
8898: oikeudet olivat epätasaisesti jaetut. Asetuksia säätäessä
8899: oli liian paljon annettu merkitystä sille veromäärälle,
8900:                       Vastalause. IV.                    173
8901: 
8902: jolla kuntalaiset osaaottivat kunnan menoihin, ja siten
8903: jouduttu siihen, että korkeampi kansalaissivistyskin sai
8904: varsinkin kaupungeissa vähemmän sananvaltaa kuin
8905: varakkaat rahamiehet, joilla ei tarvinnut olla mitään
8906: edellytyksiä yhteiskunnallisten asiain enemmän käsittä-
8907: miseen kuin käsittelyynkään. Käytännössä muodostui
8908: itsehallinnon hoito kuitenkin siksi, että se kaikkialla,
8909: missä se oli järjestynyt edistyksen terveelle ja elinvoi-
8910: maiselle pohjalle, oli kunnan valistuneimpain jäsenten
8911: huolena. Ainoastaan siellä, missä varallisuuden suuren
8912: epätasaisuuden tähden kunnan asiat olivat joutuneet
8913: muutamain harvain huostaan, saattoivat olot kehittyä
8914:  sellaisiksi, ettei kohoavalla ja laajenevalla valistuksella
8915:  ollut mitään vaikutusta kunnan asioihin. Siellä syntyi
8916:  harvainvallasta voimakas vankoillisuuden suojelija.
8917:        Katsomatta siihen, oltiinko kunnissa edistysmielisiä
8918:  tai vanhoillisten holhouksessa, alkoi kaikissa tapauksissa
8919:  verraten aikaisin ankara taistelu liian venyvää varalli-
8920:  suusasteikkoa vastaan. Alussa ei asteikkoa vaadittu
8921:  poistettavaksi, vaan ainoastaan lyhennettäväksi, jotta
8922:  vaikutusvalta siirtyisi laajemmalle kunnan vähempiva-
8923:  raisten kesken.
8924:        Vaikka tällä taistelulla oli jalo aatteellinen ja kan-
8925:  sanvaltainen tarkoitus, oli sen menestys epätietoista,
8926:   kun sitä alempaa asteikkoa vastaan, johon pyrittiin,
8927:   voitiin väittää jotenkin samaa kuin laajempaakin as-·
8928:   teikkoa vastaan, sillä olihan silläkin se vika, että sen
8929:   avulla voitiin äänestää kumoon yhtä monta yksiäänistä
8930:   kuin asteikossa oli ääniä. Kun kiellettävissä ei myös-
8931:   kään ollut, että taistelu asteikosta samalla tarkoitti
8932:   ulkonaistakin määräämisvaltaa eikä yksistään tien auka-
8933:   semista kansanvaltaisuudelle ja vapaamielisemmille aat-
8934:   teille, alkoi alennuksen vaatijain usko minkään varalli-
8935:   suusasteikon mahdollisuudesta arveluttavasti horjua.
8936:         Ei myöskään näyttänyt sivistykselle ja muille yh-
8937:   teiskunnallisille ansioille perustuva asteikko belgialaiseen
8938: 174         1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
8939: 
8940: malliin saavan yleisempää kannatusta, kun sitä vastassa
8941: oli Norjan asteikoton kunnallinen äänioikeus viime vuosi-
8942: kymmenen alkuvuosilta.
8943:       Kun sitten sosiaalidemokraatit olivat ohjelmaansa
8944: ottaneet yhtäläisen ja yleisen äänioikeuden kunnallisissa-
8945: kin vaaleissa, alettiin sortovuosien loppupuolella kansan-
8946: valtaisissa porvarillisissakin piireissä vakavasti miettiä
8947: kaikista asteikoista luopumista, kunnes suuret tapahtu-
8948: mat syksyllä 1905 tekivät lopun kaikista arveluista.
8949:       Tasarinnan varallisuusasteikon vanhentumisen kanssa
8950: oli kypsynyt yleiseksi se mielipide, että naisen ääni- ja
8951: vaalioikeutta koskevat rajoitukset kunnallisistakin laeista,
8952: oli poistettava siten, että vaalikelpoisuus oli myönnet-
8953: tävä kaikille äänioikeutetuille naisille ja äänioikeus
8954: myöskin naidulle naiselle.
8955:       Kauvemmas eivät vaatimukset menneet ennen val-
8956: tiollisen äänioikeuden uusimista. Vaalienkaan suhteen
8957: ei ainakaan yleisemmin oltu vaadittu enemmistövaalien
8958: hylkäämistä, ennenkuin suhteellinen vaalitapa valtiolli-
8959: sissa vaaleissa oli tullut käytäntöön. Onkin varsin
8960: luonnollista, että puolueissa ja puolueryhmissä ilmene-
8961: vät erilaiset aatesuunnat kannattajainsa ääniluvun mu-
8962: kaisesti tulevat kunnankin elämässä edustetuiksi.
8963:       Mutta yhtä luonnollista ei ole, että valtiopäiväjär-
8964: jestystä millään tavalla otetaan perustaksi kunnallis-
8965: lakeja säädettäessä, koska niiden välillä on oleellinen
8966: erotus. Edellisessähän hallitus luovuttaa kansalle osan
8967: lainsäätämisoikeuttaan; jälkimäisissä taas osan hallinto-
8968: velvollisuuksiaan ja huoliaan.
8969:       Valtiollisten oikeuksien laajentaminen supistaa hal-
8970: lituksen valtaa; kunnallisen itsehallinnon laajennus sitä-
8971: vastoin lisää kansalaisten velvollisuuksia, jota lisäystä
8972: vastaanotettaessa on katsottava, ettei sitouduta enem-
8973: pään, kuin mihin voimat sekä henkiset että aineelliset
8974: riittävät. Hallitus ei luovuttaessaan hallintovelvollisuuk-
8975: siaan kuntien itsehallinnolle luovu millään tavalla oikeu-
8976:                       Vastalause. IV.                   175
8977: 
8978: destaan valvoa sitä, että kunnat todellakin täyttävät
8979: sen, mihin kunnallislait niitä velvoittaa ja jolleivät kun-
8980: nat sitä tee, on hallituksella keinoja pakottaa niitä
8981: siihen. Onhan olemassa riittävästi esimerkkejä siihen,
8982: kuinka kuntia nykyistenkin asetusten aikana on velvoi-
8983: tettu minkä mihinkin. Jos kunnat ovat laiminlyöneet
8984: pitää kansakoulunsa ajan- ja tarkoituksenmukaisessa
8985: kunnossa, on hallitus määrännyt jonkun verraten lyhyen
8986: määräajan, jonka kuluessa epäkohta, koskekoonpa se
8987: opettajain palkkausta, kouluhuoneustoa, terveydenhoitoa
8988: tai opetusvälineitä, on määrätty autettavaksi uhalla, että
8989: valtioapu muuten lakkautetaan. Samoin on maalais-
8990: kuntia sakon uhalla kiirehditty uusien koulujen perus-
8991: tamiseen, milloin ne ovat osoittautuneet siinä suhteessa
8992: vastahakoisiksi.
8993:       Niinikään on kaupunkikuntia velvoitettu lisäämään
8994: poliisivoimaansa joko se sitten on tapahtunut yleisen
8995: turvallisuuden parantamisen tositarpeessa tai muita tar-
8996: koitusperiä tavoitellessa, niinkuin sortovuosina. Näin
8997: lisätyille poliiseille on sitten kuntain mieltä kuulematta
8998: tai ainakin tahdosta välittämättä määrätty korotettuja
8999: palkkoja, joiden suorittamiseen kuntain on osaaotettava,
9000: sekä vuokrarahoja ja aseita, joita kaupungit ovat saa-
9001: neet omista varoistaan suorittaa ja hankkia.
9002:       Kun kulkutauti uhkaa jotakin kuntaa tai seutua,
9003: annetaan kunnille määräys sen torjumiseksi ryhtyä va-
9004: rokeinoihin, jotka, niinkuin koleeravaaran uhatessa, saat-
9005: tavat nousta kymmeniin tuhansiin.
9006:       Nämä riittänevät osoittamaan, että hallituksella on
9007: keinoja pitää kuntain itsehallintoa tarkoitukseensa riit-
9008: tävän tehokkaana.
9009: 
9010: 
9011:      Nykyinen oikeustajunta, ainakin suuren enemmis-
9012: tön, hylkää sen katsantotavan, joka säätyeduskunnalla
9013: oli nykyisiä kunnallisasetuksia säätäessään, kun se säi-
9014: 176         1908 -   Ej),uskuntaesitysmiet. N:o 6.
9015: 
9016: lytti liian suuren vaikutusvallan varakkaille kunnan jä-
9017: senille, mutta hylkäämistuomiota langetettaessa otetta-
9018: koon kuitenkin huomioon se tapa, jolla itsehallinto
9019: kunnissamme on toimeenpantu, ja ne uhraukset, joita
9020: itsehallinnon toteuttamiseksi on tehty. Myönnettäköön
9021: vielä sekin, että aineellisiin uhrauksiin ovat våhäväki-
9022: setkin kykynsä mukaan osaaottaneet. Mutta muistet-
9023: takoon myöskin, että se itsehallinnon järjestelmä, joka
9024: kunnissa vuosien kuluessa on aikaansaatu, käynnissä
9025: pidetty ja yhä monihaaraisemmaksi kehitetty, on sa-
9026: malla, kuin siihen on tarvittu varoja, mieskohtaisen työn
9027: tulos, joka työ, vähäpätöisiä poikkeuksia lukuunotta-
9028: matta, on suoritettu vapaaehtoisesti ja palkatta. Sitä
9029: suorittaessa on käytetty kaikki kuntien parhaat kyvyt
9030: ja niin paljon työaikaa, ettei sitä mitenkään olisi liien-
9031: nyt niiltä kunnan jäseniltä, joiden toimeentulo riippuu
9032: yksistään siitä, että joka päivä suorittavat täyden päivä-
9033: työn joko toisen työssä tai alottelijana omassa amma-
9034: tissaan. Kunnan luottamusmiehet sekä maalla että kau-
9035: pungeissa ovat saaneet olla valmiit kokonaisiksi päiviksi
9036: syrjäyttämään omat toimensa ja omistaa kaiken aikansa
9037: ja ajatuskykynsä kunnan yhteiseksi hyväksi, jotapaitsi
9038: maalla on usein pakko tehdä pitkiä matkoja toimi- ja
9039:  kokouspaikoille.
9040:       Eikä suinkaan voida väittää, että kunnallisia luot-
9041:  tamustoimia suoritettaisiin etusijassa porvarillisten luok-
9042:  kien hyväksi, vaan on kunnan yhteinen paras ollut
9043:  toiminnan päämääränä. Muistakaamme vain, että kou-
9044:  lujen ja muiden valistuslaitosten hoito, köyhäin hoito,
9045:  sairashuoneet y. m. ovat laadultaan sellaisia, että hyöty
9046:  niistä etusijassa lankeaa niiden osaksi, jotka kunnassa
9047:  ovat luvultaan suurimmat. Nurkumatta ovat asioihin
9048:  perehtyneet kuntien luottamusmiehet näihin tehtäviin
9049:  uhrautuneet vuosikymmeniksi eli niin pitkiksi ajoiksi
9050:  kuin voimia ja knutalaisten luottamusta on riittänyt.
9051:                          Vastalause. IV.                  177
9052: 
9053:       Voidaan kyllä väittää, että niilläkin kansankerrok-
9054: silla, joita uusien kunnallislakien avulla aijotaan päästää
9055: kunnan asiain hoitoon, on yhtä altis mieli uhrata ky-
9056: kynsä kunnan hyväksi kuin nykyisillä varakkaillakin
9057: luokilla, kentiesi vielä suurempikin. Myönnettäköön
9058: vielä sekin, että heillä on ainakin yhtä suuri, jollei
9059: vielä suurempikin, mahdollisuus kehittyä ja perehtyä
9060: taitaviksi asiain käsittelijöiksi ja päättäjiksi. Mutta
9061: aikaa ei se, joka on taloudellisesti riippuvassa asemassa,
9062: voi uhrata yhtä rajattomasti kuin varakas eikä myös-
9063: kään se työ, jota kunnan asioille raskaan päivätyön
9064: päätyttyä omistetaan, ole samanarvoista kuin päivin
9065: suoritettu.
9066:       Nykyisinkin on keskikokoisissa ja pienissä kaupun-
9067: geissa, maalaiskunnista puhumattakaan, tultu siihen ko-
9068: kemukseen, että kaikkiin niihin erilaisiin tehtäviin, joita
9069: valtuustolle kertyy, on vaikea löytää riittävästi miehiä,
9070: joilla olisi ammattitietoja ja kokemusta. Erittäinkin
9071: on puute tuntuva teknillisissä, laki- ja lääketieteellisissä
9072: as101ssa. Tätä puutetta on osaksi aiheuttanut puolue-
9073: olojen kärjistyminen, kun ryhmät ovat alkaneet vaa-
9074: leissa pitää enemmän silmällä omien miesten saantia
9075: valtuustoon kuin sitä, että siellä olisi niitä voimia, joita
9076: niissä kulloinkin erittäin tarvittaisiin. Ei myöskään ole
9077: vastaavaa voimain uudistusta ollut siitä, että niistä
9078: kansankerroksista on alettu valita edustajia, jotka näi-
9079:  hin asti ovat olleet kunnallisista toimista erillään. Tämä
9080: seikka on otettava huomioon, kun ryhdytään valtuus-
9081: toja asettamaan yhtälaisen äänioikeuden perusteella suh-
9082: teellisilla vaaleilla.
9083: 
9084: 
9085:       Siirrettäessä kunnallista itsehallintoa kallisarvoisine
9086: laitoksineen ja raskaine velvollisuuksineen suureksi osaksi
9087: toisiin ja osaksi uusiinkin käsiin on lainsäätäjäin velvol-
9088: lisuus katsoa, mikäli mahdollista, että on olemassa joi-
9089:       Kunnallisvaliok. mietintö n:o 1.               12
9090: 178          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9091: 
9092: takin takeita siitä, että edelleenkin kyetään hoitamaan,
9093: mitä hoidettavaksi on uskottu, sekä täyttämään kaikki
9094: se, mihin itsehallinto velvoittaa. Sitä vaatii huolenpito
9095: siitä, etteivät laitokset joudu rappiolle ja että asiat tu-
9096: levat huolella ja taidolla hoidetuiksi, jottei hallitusvallan
9097: tarvitsisi niihin sekaantua.
9098:       Täyttä varmuutta siitä, että asiat tulisivat hyvin
9099: hoidetuiksi, ei tosin tarjoa se, että verotus pannaan
9100: äänioikeuden ehdoksi, mutta on siitä kuitenkin se etu,
9101: että ennakolta tiedetään, ketä ne henkilöt ovat, joiden
9102: varaan velvollisuuksien täyttäminen jää. Tiedetään, että
9103: ne ovat kunnan vakinaisia asukkaita, joilla on selvä
9104: käsitys siitä, että oikeudet ja velvollisuudet ovat toisis-
9105: taan riippuvia sillä tavalla, ettei toista voi saavuttaa,
9106: jos toinen laiminlyödään. Tilapäiset henkilömaksut, jotka
9107: voidaan suorittaa tai jättää suorittamatta, eivät vielä
9108: tcdista mitään vakinaisuutta, mutta taksoitettavaksi il-
9109: moittautuminen ja pantujen verojen suorittaminen mer-
9110: kitsee sitä, että kuntalainen panee arvoa niille oikeuk-
9111: sille, joita siitä seuraa.
9112:       Kunnissa voi vuosittain oleskella tilapäisesti tuhan-
9113: sia henkilöitä,fjotka tosin tulevat hengil\ekirjoitetuiksi,
9114: koska heillä silloin on asunto siellä, mutta joilla ei ole
9115: mitään tilaisuutta perehtyä kunnan asioihin. He voisi-
9116: vat kuitenkin tehokkaasti vaikuttaa kunnan luottamus-
9117: miesten vaaliin ja sen tehtyään siirtyä muuanne suorit-
9118: tamatta mitään maksua kunnan menoihin.
9119:       Maalaiskunnissa lienee henkilömaksuilla jotakin mer-
9120: kitystä, mutta kaupunkikunnissa ovat ne määrältään niin
9121: mitättömät, ettei niitä sopisi ottaa lukuun, vaikkapa ne
9122: tulisivat suoritetuiksikin, joka lienee jotenkin epävarmaa
9123: muissa tapauksissa kuin niissä, joissa isäntäväki yhdessä
9124: omain varojensa kanssa suorittaa palvelijainsa henkilö-
9125: maksut. Maalaiskuntain yleisellä taksoituksella otetut
9126: maksut ovat sentähden niin alhaiset, että manttaalimie-
9127: hillä on niin tuntuvasti erikoismaksuja.
9128:                        Vastalause. IV.                    179
9129: 
9130: 
9131:       Ne muut tulot, joilla kuntien menoja taksoitusvarain
9132: ohella peitetään, ovat n. s. tuottavia etuisuuksia. Kun
9133: vaatimus, että kaikille kunnan asukkaille myönnettäisiin
9134: äänioikeus, kunnalliskomiteassa perustettiin sillä väit-
9135: teellä, että kunnilla on tuottavia etuisuuksia, joihin kai-
9136: killa kunnan asukkailla on yhtäläinen oikeus varallisuu-
9137: teen katsomatta, olisi komitean enemmistön pitänyt ot-
9138: taa lähemmin tarkastaakseen, mitä laatua nuo etuisuudet
9139: olivat ja oliko niissä mitään niin varsinaista, että se
9140: olisi kelvannut lähtökohdaksi niin periaatteelliselle muu-
9141: tokselle kunnallisen elämän alalla kuin äänioikeusasia on.
9142: Eihän näitä etusuuksia kaikilla kunnilla ole muita kuin
9143: mahdollisesti valtion myöntämät apurahat kl!nnan lai-
9144: toksia varten. Mutta nämä apurahathan ovat riippuvat
9145: aina siitä, että kunta suorittaa itse niitä vastaavan osansa.
9146: Useimmat maalaiskunnat ovat kaikkia muita etuisuuksia
9147: vailla ja ne etuisuudet, mitä muutamilla kunnilla mah-
9148: dollisesti on, ovat niin tilapäistä laatua, ettei saata mi-
9149: tään vakinaista niiden varaan asettaa. Mitä taas tulee
9150: kaupunkikuntain etuisuuksiin, ovat ne eri kaupungeissa
9151: niin eriluontoisia ja erisuuria, ettei niillä ole mitään sa-
9152: nottavaa yhteyttä keskenään. Merikaupungeissa on sa-
9153: tamamaksut, tuulaakimaksut ja muut meriliikkeestä koi-
9154: tuvat tulot pääasiallisena etuna. Ne siis riippuvat siitä,
9155: että laivaliikettä harjoitetaan ja loppuvat, jos laivaliike
9156: syystä tai toisesta taukoaa. Tuulaakimaksut taas riip-
9157: puvat siitä, tuodaanko toisten paikkakuntain tavaroita
9158: kaupungin sataman kautta.
9159:       Maaseutukaupungeissa on maanvuokrat pääasialli-
9160: sena tuottavina etuisuuksina. Mutta niiden tuottavai-
9161: suus riippuu siitä, että vuokraajia on. Jos vuokratta-
9162: vana on tonttimaita, on tuottavaisuuden ehtona, että
9163: kaupungissa rakennetaan, toisin sanoen, että kau-
9164: punki on vaurastumaan päin. Jos taas vuokrattavana
9165: on viljelysmaita, eivät niitä kykene vuokraamaan muut
9166: kuin sellaiset kaupunkilaiset, joilla on hevonen ja siis
9167: 180         1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9168: 
9169: ainoastaan isompain liikkeiden omistatajat taikka myös-
9170: kin hedelmätarhain viljelijät. Mutta näiden vuokramai-
9171: den arvo riippuu suuressa määrässä siitä, minkälaista
9172: kaupungin ympäristö on. Jos se on hyvin asuttua ja
9173: viljavata seutua, syntyy siinä helposti voimaperäinen
9174: viljelys kaikkia kaupungin tarpeita varten ja se vaikuttaa
9175: tuotteiden huokeuteen, joten kaupunkilaisten on tarpee-
9176: ton ruveta kilpailemaan viljelystoimissa niiden kanssa,
9177: jotka vakaammalla omistus- tai hallinto-oikeudella ja
9178: muuten huokeammissa oloissa harjoittavat samaa elin-
9179: keinoa aivan kaupungin viljelysmaiden rinnalla. Tästä
9180: seuraa, että kaupungin viljelysmaat ovat vähemmän
9181: haluttuja vuokralle. Jos taas vuokrattavana on tehtaan-
9182: paikkoja, niin edellyttää sekin, että kaupunkilaisten
9183: kesken yritteliäisyys on yleinen ja kannattava. Koke-
9184: muksesta tiedetään, että esimerkiksi tiilitehtaat kau-
9185: pungin lähistössä vaihtelevat suuresti kannattavaisuu-
9186: den suhteen. Hyvinkin kannattava tiilitehdas voi jon-
9187: kun vuoden kuluttua jäädä seisomaan menekin puut-
9188: teessa. Täytyy niin ollen myöntää, että vuokramaat,
9189: jos niitä kaupungilla olisikin, ovat sitä laatua, ettei
9190: mitään niin vakinaista, kuin äänioikeus on, voida nii-
9191: den varaan perustaa.
9192:        Useimmissa kaupungeissa ei muita tuloja tuottavia
9193: etuisuuksia olekaan ja niissä, missä niitä on, ovat ne
9194: sitä laatua, että nekin' tuottavat ainoastaan sillä eh-
9195: dolla, että kaupungissa· on lukuisasti niiden käyttäjiä
9196: ja sellaisia käyttäjiä, jotka kykenevät korvaamaan etui-
9197: suuksia tuottaman hyödyn. Eihän esimerkiksi vesijohto
9198: tuota mitään sellaisessa kaupunginosassa, jossa asukas-
9199: ten Varattumuuden tähden täytyy pitää kaikille yhtei-
9200: siä vapaita yedeuottopaikkoja, jota vastoin varakkaam-
9201: missa kaupunginosissa talonomistajat johtaavat veden
9202: huoneuksiinsa ja suorittavat siitä tulevan korvauksen.
9203: Etuisuus vesijohto edellyttää siis, että kaupungissa on
9204: runsaasti etuisuutta käyttämään ja maksukykyisiä asuk-
9205:                      Vastalause. IV.                   181
9206: 
9207: 
9208: kaita. Samoin on johtovalaistuslaitosten laita. Katu-
9209: valaistuksesta ei tietysti maksa kukaan, ei myöskään
9210: suoriteta tavallisesti maksua kirkkojen, kaupungin kou-
9211: lujen eikä muiden yleisten laitosten valaistuksesta. Va-
9212: rakkaat kaupungin asukkaat vuokraavat valaistuslai-
9213: toksesta valoa asunnoihinsa, vaikkapa se olisi kalliim-
9214: paakin, mutta nykyajan valaistuskeinoilla tulee johto-
9215: valo vielä niin kalliiksi, ettei vähävaraisilla ole tilai-
9216: suuttaa sen käyttämiseen, vaan täytyy heidän edelleen-
9217: kin tyytyä vajanaisempiin ja huokeahintaisempiin va-
9218: laistuskeinoihin.   Siis riippuu valaistusetusisuudenkin
9219: tuottavaisuus siitä, että kaupungissa on lukuisasti sen
9220: käyttäjiä.
9221:      Voidaan kaikista niistä ctuisuuksista sanoa, että
9222: jos kaupunki yrittäisi lisätä niidan tuottavaisuutta ko-
9223: rottamalla maksua yli käypähinnan, olisi siitä seurauk-
9224: sena että niiden käytäntö supistuisi olemattomiin ja
9225: suurempia tuloja tavottelemalla menettäisiin nekin, jotta
9226: nyt mahdollisesti saadaan.
9227:       Kun näin erilaiset etuisuudet samalla ovat niin
9228: monenlaisista asianhaaroista riippuvat, joihin asianhaa-
9229: roihin kaupungin asukkaat suoranaisesti eivät voi mil-
9230: lään tavalla vaikuttaa, tuntuu perustus, että näiden
9231: etuisuuksien nojalla kaikille kaupungin asukkaille olisi
9232: äänioikeus myönnettävä, jotenkin hataralta eikä suin-
9233: kaan oikema olettamaan, että kaupunki niiden nojalla
9234: voisi vastaan ottaa enemmän velvollisuuksia kuin suora-
9235: naisen veronmaksukyvyn varassa. Eikä siitä syystä
9236: valiokunnan mietintökään tarjoa riittäviä takeita siitä,
9237: että sille perustettu laki olisi oikeudenmukainen.
9238: 
9239: 
9240:     Siitä syystä ovat ne poikkeukset, joita komitean
9241: enammistö, asettuen veronmaksukannalle, on tehnyt
9242: äänioikeuden menettämisen suhteen varsin paikallaan.
9243: Jos veronmaksun alkaminen asetetaan sille kohdalle,
9244: 182         1908 --· Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9245: 
9246: jossa toimeentulon mahdollisuus alkaa ja jos vero alim-
9247: milla asteilla asetetaan alenevaksi kohotakseen ylene~
9248: pana varsinaiseen arvoonsa ja alkaakseen sitten ylene-
9249: mison suuremmissa tuloissa, niin ei veronmaksu rasita
9250: ketään eikä äänioikeus sillä tavalla ole vaikeuksista
9251: riippuva. Ei myöskään merkitse paljon kuntien tuloissa
9252: ne verot, joita pienintuloisot suorittavat, mutta merki-
9253: tystä on ainoastaan sillä seikalla, että verotus vuosit-
9254: tain säännöllisesti tapahtuu ja että verot yhtä sään-
9255: nöllisesti suoritetaan. Sillä ainoastaan se voidaan pitää
9256: todistuksena siitä, että kunnassa asuva ja hengille kir-
9257: joitettu henkilö on varsinainen kunnan asukas, jos hän
9258: suorittaa vuotuiset velvollisuutensa, jota vastoin kun-
9259: nassa voi tilapäisesti oleskella ja tulla hengille kirjoite-
9260: tuksi henkilöitä, joilla joko ei ole mitään vakinaista
9261: toimeentuloa taikka on satunnainen sellainen, joka kes-
9262: tää jonkun aikaa ja loppuneena kenties pakoittaa teki-
9263: jän lähtemään muualle samallista toimeentuloa hake-
9264: maan. Näinkin tilapäisesti kunnissa olevat henkilöt
9265: voivat, jollei heillä ole verovelvollisuutta, äänillään
9266: vaikuttaa kunnan asioihin ja sitähän toki ei pidettäne
9267: tarpeellisena ei kunnalle eikä sille äänestäjälle, joka ei
9268: pitempää aikaa aijo kunnan rajain sisällä toimeentu-
9269: loaan hankkia. Se, että joku henkilö syystä tai toi-
9270: sesta on joutunut siihen tilaan, ettei voi tuota vähintä
9271: toimeentulon määrää hankkia: on itsessään niin suuri
9272: masennus hänelle ettei äänioikeuden menettäminen sen
9273: rinnalla merkitse mitään. Kaikissa tapauksissa on hän
9274: toisten varassa eläjä ja siitä syystä myöskin kykene-
9275: mätön määräämään vähimmässäkään määrässä sitä,
9276: millä tavalla ne, jotka hänen toimeentulostaan huoleh-
9277: tivat elämänsä järjestävät. Lakiin voidaan kyllä panna
9278: poikkeukset siitä, ettei sellainen veroitettu kuntalainen,
9279: joka sairauden, perhelojen taikka vanhuuden tähden on
9280: jnutunut siihen tilaan, ettei voi verojaan suorittaa,
9281: siitä syystä menetä äänioikeuttaan, koska hänellä kui-
9282: 
9283: 
9284: 
9285:                                          ,
9286:                       Vastalause. IV.                    183
9287: 
9288: 
9289: tenkin on käsitys kuntalaisen velvollisuuksista ja oike-
9290: uksista. Varsinainen vaivaishoitolainen on kaikissa ta-
9291: pauksissa kunnan holhouksen alainen eikä holhotti ky-
9292: kene määräämään holhoojansa elämänjärjestyksestä.
9293:       Arveluttavin seuraus siitä, ettei veron maksua
9294: panna äänioikeuden ehdoksi, on se, että niissä kunnissa,
9295: missä vähätuloiset asukkaat ovat suurena enemmistönä,
9296: toiset henkilöt asettavat kuntien luottamusmiehet ja ne
9297: henkilöt, jotka määräävät kunnan varain käyttämisestä
9298: ja toiset suorittavat nämä maksut; vaikkei heillä joko
9299: ole mitään sananvaltaa niiden käyttämisessä tai ainoas-
9300: taan riittämätön määräysvalta. Sanotaan, että varat-
9301: tomain valitsemat edustajat voivat yhtä tunnollisasti
9302: hoitaa kunnan asioita ja varoja kuin varakastenkin
9303: edustajat. Tämä voisi hyvinkin pitää paikkansa, jos
9304: nuo edustajat edustaisivat maksavia varattomia, mutta
9305: kun ei niin ole laita ja kun valitettavasti sekä edus-
9306: tajissa sekä edustettavissa voi vallita nurjat käsitteet
9307: varakkaita veronmaksajia kohtaan, voidaan pitää aivan
9308: inhimillisenä luonteen ilmauksena sitä, etteivät he sa-
9309: malla tavalla aristele kuntalaisten suorittamain varain
9310: käyttämisessä kuin ne, jotka edustavat näitä maksavia
9311: kuntalaisia.
9312:       Ja tässä se juuri onkin ero, että nyt eduskunnalle
9313: hyväksyttäviksi valmistetut lait on rakennettu aivan
9314: toisille perusteille kuin entiset kunnallisasetukset, nimit-
9315: täin velvollisuuksien ja oikeuksien vuorovaikutukselle.
9316: Tämä nusi peruste on niin uusi, ettei se vielä missään
9317: muualla ole käytännössä. Ei sitä ole Norjan kunnal-
9318: lislaissa eikä sitä ole otettu viime helmikuussa hyväk-
9319: syttyyn Tanskan kunnallislakiin, vaikka molemmissa on
9320: yleinen yhtäläinen äänioikeus otettu käytäntöön. Kum-
9321: pasessakin laissa sekä Norjan että Tanskan on paitsi
9322: muita määräyksiä veronmaksu pantu äänioikeuden eh-
9323: doksi. Sen lisäksi on Tanskan kunnallishallinnon ra-
9324: joista eroitettu useita tärkeitä laitoksia muun nmassa
9325: 184         1908 - Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9326: 
9327: 
9328: kansakoulu. Niinikään vähentää kunnan itsehallinto-
9329: oikeutta kumpasessakin maassa laajempi itsehallintolaitos.
9330:      Meidän kansamme ei ole mikään poikkeus, että
9331: sille soveltuisivat toisenlaiset lait kuin muille sivistys-
9332: kansoille, vaikka me saatammekin oikeuden näkökohtia
9333: silmälläpitäen kansanvaltaisundessa olla jonkun verran
9334: muita edellä. Kun ei niinkään valissunut kansa kuin
9335: Tanskan, jossa jokaisella kansalaisella voidaan väittää
9336: olevan valistuneempi käsitys yhteiskunnallisista velvol-
9337: lisuuksistaan kuin meidän kansallamme, ole katsonut
9338: voivansa kunnallisen äänioikeuden suhteen mennä pi-
9339: temmälle, ei meilläkään pitäisi suotta lähteä kokeile-
9340: maan olettamuksien varaan.
9341: 
9342: 
9343:      Kun lakiin pannaan määräys, etteivät kuntien val-
9344: tuutetut saa tulo- ja menoarviota tehdessään mennä
9345: määrättyä prosenttia korkeammalle, turvaa se kunta-
9346: laiset kyllä liialliselta taitamattomasta asiainhoidosta joh-
9347: tuvalta verorasitukselta. Mutta samalla se arvelutta-
9348: vassa määrässä rajoittaa kunnan luettamusmiesten toi-
9349: mivapautta kunnan asiain järjestämisessä. Jo se seikka,
9350: että jokaisen varoja kysyvän suuremman uudistuksen
9351: tähden seuraa lisävaltuusmiesten asettaminen, on kun-
9352: nallista elämää tuskauttavasti häiritsevä toimeenpide.
9353: Mutta vielä kiusallisemmaksi käy asia, jos taitamatto-
9354: malla menettelyllä kunnan asiat ovat saatetut sekaviksi
9355: ja lisättyihin valtuutettuihin vetoaminen siten tehty va-
9356: kinasseksi. Voisihan asiat kehittyä siihenkin suuntaan,
9357: että lisättyjen valtuusmiesten olisi pakko kieltääytyä
9358: hyväksymästä tulo- ja menoarviota siinäkin tapauk-
9359: sessa, ettei se sisältäisi mitään uusien yritysten toi-
9360: meenpanemiseksi tarvittavia varoja, vaan ainoastaan
9361: entisten ereysten korjaamiseksi vaadittuja. Ajateltakoon
9362: mikä viha ja hankaus tästä syntyisi niiden valtuutet-
9363: tujen ja lisävaltuutettujen välille, jotka varat kieltäisi-
9364:                       Vastalause. IV.                  185
9365: 
9366: 
9367: vät ja niiden välille, jotka niitä vaatisivat. Kun nuo
9368: prosentit on määräilty nykyisten kunnallisveron mää-
9369: rien keskiarvon mukaan ja kun voi olettaa, että taita-
9370: vailakin hoidolla uudistukset tulevat jonkun verran
9371: vuosittain korottamaan menoarviota, saattaa jotenkin
9372: varmasti päätella, että tästä lakimääräyksestä koituu
9373: kaiken edistyksen jarru.      Meidän kaupungeissamme
9374: vaihtelee veroerät edistyneemmissä neljän ja kuuden
9375: välillä prosentin vähemmän edistyneissä neljän alapuo-
9376: lella. Norjan kaupungeissa on yhden äänen ollessa
9377: vallalla päästy 18-25 prosenttiin, olleen tuo alin käy-
9378: tännössä ainoastaan maan pääkaupungissa. Voisiko
9379: nyt olettaa, että meidän suhteellisilla vaaleilla vali-
9380: tut kaupunginvaltuusmiehet olisivat taitavammat kun-
9381: nan asiain hoidossa ja kykenesivätkö he niin paljon
9382: pienemmillä tuloillä pitämään kunnossa meidän oivalli-
9383: set laitoksemme, kansakoulut y. m. Ei ainakaan Kot-
9384: kan esimerkki viittaa siihen. Siellä ovat sosiaalidemo-
9385: kraatit muutamia vuosia olleet päättävänä aineksena
9386: kaupungin valtuustoissa ja seuraukset alkavat olla
9387: näkyvissä. Kaupungilla ei ole varoja juoksevain meno-
9388: jen suorittamiseen ja epätietoselta tuntuu, saako se
9389: enää lainaakaan. Kun kaupungissa alkutalvesta työttö-
9390: mäin luku oli suurempi kuin niiden varain, joita avus-
9391: tukseen oli käytettävänä, teki sosialistinen valtuusto sen
9392: päätökseen, että hätäaputöitä annetaan ainoastaan niille
9393: työmiehille, jotka ovat suorittaneet veronsa edelliselta,
9394: vuodelta, s. o. elämisoikeus on ainoastaan niillä, jotka
9395: ovat täyttäneet kunnalliset velvollisuutensa.
9396:       Kunnan varakkaat asukkaat tulevat tämän lain
9397: kautta jotenkin hyvin suojatuiksi niiltä häiriöiltä, joita
9398: se kunnallisessa elämässä sekä maalla että kaupungsssa
9399: tuottaa, mutta niitä uudistuspyrinnöitä, joita viime
9400: vuosien kuluessa useimmissa kunnissa on alkuunpantu,
9401: ei mitenkään voida jatkaa, kun on olemassa lakimää-
9402: räys siitä, ettei valtuustojen toimivalta uudistusten
9403: 186          1908 -   Eduskuntaesitysmiet. N:o 6.
9404: 
9405: käytäntöönpanemisessa uletu kauemmas, kuin minkä tila-
9406: päiset lisätyt valtuusmiehet näkevät hyväksi myöntää.
9407: Helsingissä voi 19 valtuuston ja lisätyn valtuuston jä-
9408: sentä estää kuutta prosenttia korkeammalle menemisen
9409: ja muissa kaupungeissa ja kunnissa vieläkin pienempi
9410: luku.
9411:      On luultavaa, ettei tässä lausuttuihin epäilyksiin
9412: kiinnitetä mitään huomiota, vaan että eduskunta hy-
9413: väksyy ne lakiesitykset, jotka eduskunnan enemmistö-
9414: ryhmäin jäsenet ovat valmistelleet. Mutta merkitystä
9415: vailla en sittenkään luule tämän vastalauseeni olevan,
9416: sillä se osoittaa, että ne eduskunnan jäsenet, jotka ei-
9417: vät hyväksy veroa maksamattomain kunnallista ääni-
9418: oikeutta, ovat tilaisuudessa tätä kannattamalla merkitä
9419: sen, etteivät he olleet mukana, kun maamme kunnal-
9420: lista itsehallintoa lähdettiin johtamaan uusille urille.
9421: Lähdettiin johtamaan sinne, missä kuntain alkaneella
9422: kehityksellä ei ole elinvoimaista maaperää. Samalla on
9423: myöskin merkittävä, ettei enemmän kunnalliskomitean
9424: vähemmistössä kuin valiokunnan enemmistöryhmäin jä:..
9425: senissäkään ole puheenjohtajaa lukuunottamatta ainoa-
9426: takaan, joka olisi työskennellyt kaupunkien kunnallis-
9427: hallituksissa. Mietintöä voisi siis ainakin kaupunki-
9428: kuntiin nähden pitää teoreettisten tietajon nojalla muo-
9429: vailtuna, olkoonpa, että se sellaisena havaitaan taita-
9430: vastikin tehdyksi.
9431:       Kaiken tämän nojalla rohkenen esittää, että laki-
9432: esitykset lähetettäisiin takaisin ()aliokuntaan siten muutet-
9433: ta()aksi,
9434:               että ()erotus ja iJerojen suorittaminen pannaan
9435:           äänioikeuden ehdoksi, niinkuin kunnalliskomitean
9436:           enemmistö on esittänyt.
9437:       Helsingissä 6 p. huhtikuuta 1908.
9438:                                           K. Viljakainen.
9439: Helsingfors, Osakeyhtiö Weilin & Göös .Aktiebolag.   1908,
9440:               1908. -    Anomusmietintö N:o 1.
9441: 
9442: 
9443: 
9444: 
9445:                     Sivistysvaliokunnan mietintö N:o l
9446:               Eduskunnalle tehtyjen anomusehdotusten joh-
9447:               dosta, jotka tarkoittavat Raittiuden Ystävät
9448:               ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimis-
9449:               ten seurojen sekä Suomen Opiskelevan Nuori-
9450:               son Raittiusliiton kannattamista vuotuisella
9451:               apurahalla.
9452: 
9453: 
9454:       Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi lähet-
9455: tänyt edustaja Mikael Soinisen y. m. anomusehdotuksen
9456: määrärahan myöntämisestä Raittiuden Ystävät ja Finlands
9457: Svenska Nykterhetsförbund nimisille seuroille sekä edustaja
9458: K. R. Kareksen y. m. anomusehdotuksen määrärahan myöntä-
9459: misestä Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton keskus-
9460: toimikunnalle.
9461:        Näiden anomusehdotusten johdosta Valiokunta kunnioit-
9462: taen esittää seuraavaa.
9463:        Raittiuden Ystäväin seura on tarmokkaana, yhä laajene-
9464: valla ja menestyksellisellä neljännesvuosisadan kestäneellä
9465: työllään saavuttanut runsasta tunnustusta. Se on tullut
9466: näkyviin myöskin jatkuvassa avustamisessa hallituksen ja
9467: eduskunnan puolelta. Niinpä saa seura kuluvana vuotena
9468: hallitukselta 30,000 markan apurahan, jonka lisäksi sille
9469: tulee 15,000 markkaa eduskunnan v:n 1907 valtiopäivillä
9470: raittiustyön edistämiseksi myöntämästä 20,000 markan määrä-
9471: rahasta.
9472:       VaHokunta on tätä asiaa käsitellessään erityisesti
9473: kiinittänyt huomionsa siihen seikkaperäiseen pyydetyn avus-
9474:      Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 1.
9475: 2             1908. -   Anomusmietintö N:o 1.
9476: tuksen käyttämisen ohjelmaan, jonka anomuksentekijät
9477: ovat esittäneet ja jonka mukaan anotusta avustuksesta
9478: käytettäisiin matkustavien sihteerien hankkimiseen maamme
9479: 21 raittiuspiirille ja näiden piirien toiminnan vilkastutta-
9480: miseen 21,000 markkaa, valmistuskurssien toimeenpane-
9481: miseen pääkaupungissa pääasiallisesti piirien virkailijoita
9482: varten 4,000 markkaa, nuorison raittiustyön ja -opetuksen
9483: järjestämiseen 5,000 markkaa, kirjallisuuden ilmaiseksi jaka-
9484: miseen ja vuosi- sekä vuosikokous-kertomuksen painattami-
9485: seen 5,000 markkaa, esitelmätoimintaan Raittiuden Ystäväin
9486: keskushallinnon kautta 5,000 markkaa ja toimiston hoidon
9487: sekä toimihenkilöiden palkkaamisen osittaisiin kustannuksiin
9488: 5,000 markkaa. Kaikki nämä työalat ovat sellaisia puolia
9489: seuran toiminnassa, jotka yleensä eivät tuota mitään vasti-
9490: ketta niistä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi ja joihin
9491: Valiokunta senvuoksi katsoo valtion varoista tulevan avustuk-
9492: sen olevan erityisesti paikallaan.
9493: 
9494:        Eduskunnan v:n 1907 valtiopäivillä raittiustyön hyväksi
9495: myöntämästä 20,000 markan määrärahasta tuli 5,000 markkaa
9496: ruotsinkieliselle raittiusjärjestölle Finlands Svenska Nykter-
9497: hetsförbund, joka paitsi tätä on hallitukselta nauttinut yhtä
9498: suurta avustusta. Nyt anomuksentekijät, huomauttaen seu-
9499: ran työalan nopeasta laajentumisesta yleensä ja erittäinkin
9500: lasten keskuudessa tehdyn toivonliitto-työn kautta, pyytävät,
9501: että Eduskunta myöntäisi sille 15,000 markan avustuksen,
9502: ja ovat he valiokunnalle esittäneet seuraavan ohjelman
9503: avustuksen käyttämistä varten: esitelmätoimintaan ja
9504: raittiuskursseihin 6,000 markkaa, kustannustoimeen 2,460
9505: markkaa, palkkioihin liiton virkailijoille 2,440 markkaa,
9506: järjestäruiskustannuksiin 1,100 markkaa, sanomalehti Bal-
9507: der'ille 1,500 markkaa ja piireille 1,500 markkaa. Valio-
9508: kunta on, ottaen huomioon liiton alussaan olevaa toimintaa
9509: kohtaavia vaikeuksia ja sen jo osottamaa ripeyttä, katsonut
9510: yleisistä varoista tulevan avustuksen olevan tällekin seu-
9511: ralle suotavan.
9512:        Näin ollen Valiokunta, huomauttaen, että sillä asteella,
9513:                 Valtioapua raittiusjärjestöille.              3
9514: 
9515: jolle raittiusasia maassamme on joutunut eduskunnan hyväk-
9516: symän kieltolain kautta, valistava ja tapoihin vaikuttava
9517: raittiustyö ansaitsee aivan erityistä kannatusta yhteiskun-
9518: nan ja valtion puolelta, ehdottaa anomuksen sellaisenaan
9519: hyväksyttäväksi.
9520: 
9521:        Vuoden 1907 valtiopäivillä Eduskunta lausui periaat-
9522: teessa kannattavansa Suomen Opiskelevan Nuorison Rait-
9523: tiusliiton avustamista, vaikka asia, kun se ei olisi ennättä-
9524: nyt tulla vuoden 1908 menoarvion lopullisessa järjestelyssä
9525: huomioon otetuksi, sillä kertaa sai rauveta. Kun nyt on
9526: uudistettu samaa tarkoittava anomus, on Valiokunta, antaen
9527: tunnustuksensa sille työlle, jonka tämä liitto, nuoresta iäs-
9528: tänsä huolimatta, jo on ehtinyt suorittaa nousevan polven
9529: keskuudessa, kiinittänyt huomiota tehdyssä anomuksessa
9530: esitettyyn selväpiirteiseen työohjelmaan, jonka mukaan liiton
9531: tämän vuotinen ja, kuten Valiokunta on saanut tietää, tule-
9532: vankin vuoden työtä tarkoittava anomukseen otettu tulo-
9533: ja menoarvio on tehty, ja ehdottaa tähänkin anomukseen
9534: snostuttavaksi.
9535: 
9536:       Kun ensinmainitussa anomuksessa esitettyjä asioita
9537: viime valtiopäivillä käsiteltäessä aiheutui vaikeuksia siitä,
9538: että osa Raittiuden Ystäväin ja Finlands Svenska Nykter-
9539: hetsförbund'in ylempänä mainituista apurahoista saatiin suo-
9540: rastaan hallitukselta, osa taas eduskunnan kautta, on Va-
9541: liokunta, yhtyen edustaja Soinisen y. m. anomuksessa lau-
9542: suttuun ajatukseen, katsonut sopivimmaksi, että Eduskunta
9543: myöntäisi koko kyseessäolevan määrärahan; ja ovat siis edel-
9544: lämainitut ehdotukset apuvarojen myöntämisestä tehdyt edel-
9545: lyttäen, että muuta kannatusta yleisistä varoista ei ensi vuotta
9546: varten tule puheenaoleville seuroille. Tällainen järjestely tar-
9547: joaa senkin edun, että Eduskunta saa paremman tilaisuuden
9548: valvoa, mihin tarkoituksiin saatua valtioavustusta käytetään.
9549: Kun Eduskunta viime valtiopäivillä hallituksen esityksestä
9550: myönsi raittiustyön edistämiseksi 20,000 markan määrära-
9551: 4               1908. -      Anomusmietintö N:o 1.
9552: han, olisi Valiokunnan mielestä tämä määräraha korotettava
9553: anottujen määrärahojen yhteissummaksi, 65,000 markaksi.
9554:      Ylempänä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen eh-
9555: dottaa
9556: 
9557:                       että Eduskunta vuodeksi 1909 raittiustyön
9558:                edistämiseksi myöntäisi kuudenkymmenenvii-
9559:                den tuhannen(65,()(X)) markan määrämhan käy-
9560:                tettäväksi siten, että Raittiuden Ystävät saisivat
9561:                neljäkymmentäviisi tuhatta (45,000), Finlands
9562:                Svenska Nykterhetsförbund viisitoista tuhatta.
9563:                (15,000) ja Stwmen Opiskelevan Nuorison Rait-
9564:                tiusliiton keskustoimikunta viisi tuhatta (5,000)
9565:                markkaa.
9566: 
9567:      Helsingissä maaliskuun 13 p:nä 1908.
9568: 
9569: 
9570:      Asian käsittelemiseen ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
9571: Soininen ja jäsenet Aalto, Ala-Knlju, Järvinen (osittain),
9572: Kares, Käkikoski, Nuorteva, Orasmaa, Pajari, Pesonen,
9573: Pohjaväre, Raunio, V. T. Rosenqvist, Salo, Vaarala sekä
9574: varajäsenet V. Aromaa (osittain) ja D. Neovius.
9575: 
9576: 
9577: 
9578: 
9579:                                              ~~-~~--··
9580: 
9581:       Helsinki 1908, Suomalaisen Kirjall. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiii.
9582:            1908. -     Anomusmietintö N:o 2.
9583: 
9584: 
9585: 
9586: 
9587:                Talousvaliokunnan mietintö N:o
9588:             3 Eduskunnalle annetun anomusehdo-
9589:             tuksen johdosta margariinikysymyksen
9590:             mahdollisimman pikaisesta ratkaisemi-
9591:             sesta.
9592: 
9593:     Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera kuluvan maalis-
9594: kuun 3 päivänä talousvaliokunnalle valmistelevaa käsittelyä
9595: varten lähettänyt edustaja K. v. Alfthanin y. m. Eduskun-
9596: nalle jättämän anomusehdotuksen N:o 124 margariinikysy-
9597: myksen mahdollisimman pikaisesta ratkaisemisesta. Kun
9598: valiokunta kuitenkin tänä päivänä edustaja Erkon y. m.
9599: esityksen N:o 28 johdosta on Eduskunnalle antanut mietin-
9600: nön, joka sisältää eduskuntaesitys-ehdotuksen samasta
9601: asiasta, saa valiokunta Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa
9602: 
9603:                että   kyseessä    oleva   anomusehdotus   sa~s1
9604:             raueta.
9605: 
9606: 
9607:     Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Pert-
9608: tilä ja varapuheenjohtaja Brander sekä jäsenet E. Aromaa,
9609: Eloranta, K. Knuutila, Leppälä, Naaralainen, Nuotio, Pulli-
9610: nen, S. Rantanen, Runeberg, Runtti, Vuorimaa ja varajäse-
9611: net Huoponen sekä Salminen.
9612:      Helsingissä, 21 p. maalisk. 1908.
9613: 
9614: 
9615: 
9616:     Talousvaliokunnan mietintö N:o 3.
9617: Helsinki, Työväen kirjapaino, 1908.
9618:              1908. Anomusmietintö N:e 3.
9619: 
9620: 
9621: 
9622: 
9623:                 Sivistysvaliokunnan mietintö
9624:            N: o 2 Eduskunnalle jätettyjen erinäisten
9625:            anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoit.;.
9626:            tavat määrärahan myöntämistä kansan-
9627:            kirjastojen avustamiseksi.
9628: 
9629:       Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi lä-
9630: hettänyt edustajain Aallon y. m. anomusehdotuksen
9631: N :o 2, Soinisen y. m. anomusehdotuksen N :o 114
9632: ja Vikmanin y. m. anomusehdotuksen N :o 184, jotka
9633: koskevat määrärahan myöntämistä kansankirjastojen
9634: avustamiseksi (Valtiopäivät v. 1908, Liitteet VI, sivv.
9635: 17-36). Niiden johdosta Valiokunta kunnioittaen esit-
9636: tää seuraavaa.
9637:       Valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys maassam
9638: me kehoittaa erittäin nykyaikana niin laajaan kansanva-
9639: listustyöhön kuin mahdollista. Tällä alalla on käännetty
9640: huomio myös kansankirjastoihimme ja alettu harrastaa
9641: niiden kehittämistä kansalaissivistyksen kohottamisen
9642: tehokkaiksi välikappaleiksi. Mitä tällä alalla jo on vapaa-
9643: ehtoisen harrastuksen ja uhraavaisuuden avulla aikaan-
9644: saatu, ei" ole vähäarvoista, kun ottaa huomioon,
9645: että v. 1906 oli yksistään maalaiskunnissa osittain näiden
9646: kuntien, mutta etupäässä yksityisten ja yhdistysten omis-
9647: tamina toimessa 1,720 kiintonaista kirjastoa. Jo aikai-
9648: semmin, v. 1903, kootun tilaston mukaan oli kansankir-
9649: jastoja maalla 1,624, niiden yhteenlaskettu nidosluku
9650:  395,632 ja raha-arvo Smk. 801,894; samana vuonna teh-
9651:  tiin näistä kirjastoista yhteensä noin 457,800 lainausta.
9652:       Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2.
9653:               1908. Anomusmietintö N:o 3.
9654: 
9655: Kansankirjastojen kehittämistyötä on ansiokkaana ta-
9656: valla johtanut Kansanvalistusseura sekä ruotsinkieli-
9657: sellä alueella viime aikoina Svenska Folkskolans Vän-
9658: ner niminen yhdistys. Erittäin on Kansanvalistusseura
9659: voinut käyttää melkoisten lahjoitusrahastojen kor-
9660: koja tähän tarkoitukseen, ja on se sen ohessa jul-
9661: kaisemalla kirjastonhoidon ohjeita sekä laajoja kirjalli-
9662: suusluetteloita tehokkaasti pyrkinyt tällä alalla edistystä
9663: aikaansaamaan. Tässä työssään seura on saanut osakseen
9664: hallituksenkin tunnustusta siinä muodossa, että se vuosina
9665: 1903-1905 on nauttinut 5,000 markan valtioapua kan-
9666: sankirjastojen avustamiseksi. V :n 1904-1905 valtiopäi-
9667: villä esitettiin porvaris- ja talonpoikaissäädyissä yhtäpitävä
9668: anomus siitä, että säädyt suostuntavaroista seuraavaksi
9669: suostuotakaudeksi myöntäisivät vuosittain 75,000 mark-
9670: kaa Kansanvalistusseuralle jaettavaksi Suomen kunnille
9671: kirjojen ostoa varten yleisiin kirjastoihin. Kun kui-
9672: tenkin valtiopäivät päättyivät, ennenkuin asia oli loppuun
9673: käsitelty, eivät anomukset johtaneet sen enempiin toimen-
9674: piteisiin.
9675:       Kansanvalistusseura anoi puolestaan hallitukselta sa-
9676: mana vuonna korotettua valtioapua, ja antoi tämä ano-
9677: mus senaatille aihetta koulutoimen ylihallitukselta pyy-
9678: detyn ja sen antaman lausunnon perusteella maa-
9679: liskuun 28 p :nä 1906 asettaa komitean, jonka tuli
9680: tehdä ehdotus niistä perusteista, joiden mukaan olisi
9681: annettava valtioapua kansankirjastojen avustamiseksi ja
9682: kehittämiseksi. Tämän komitean mietintö, joka valmistui
9683: saman vuoden syyskuussa, sisältää tilastollisiin selontekoi-
9684: hin perustuvan laajan suunnitelman kansankirjastoja kos-
9685: kevan valtion avustustoimen järjestämisestä. Se esitettiin
9686: senaatissa viime maaliskuun 3 p :nä, jolloin senaatti, myön-
9687: täen Kansanvalistusseuralle täksi vuodeksi sanottuun tar-
9688: koitukseen 5,000 markan suuruisen apurahan sekä
9689: kansankirjastojen edistämisestä johtuneiden tähänas-
9690: tisten kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi 3,000
9691:              Vaitioapua kansankirjasto me.                   3
9692: 
9693: markkaa, päätti odottaa Eduskunnan nyt käsittelyn-
9694: alaisista anomusehdotuksista mahdollisesti aiheutuvaa
9695: tointa asiassa, ennenkuin enempiin toimiin ryhdyttäisiin.
9696:       Lähtemättä tekemään yksityiskohtaisesti selkoa mai-
9697: nituista, osittain varsin seikkaperäisistä anomusehdotuk-
9698: sista saa Valiokunta seuraavaa esitystä varten viitata nii-
9699: hin, samoinkuin ennenmainittuun kirjastokomitean mie-
9700: tintöön.
9701:       Kun Valiokunta on ryhtynyt punnitsemaan näitä
9702: anomusehdotuksia, joita on pidettävä Eduskunnassa val-
9703: litsevan voimakkaan mielipiteen ilmaisuina, on se kat-
9704: sonut anomusehdotusten tarkoitusperän kaikin puolin
9705: kannatettavaksi.       V aliakunta on myöskin, samaten
9706: kuin edustajain Aallon y. m. sekä Soinisen y. m. anomus-
9707: ehdotuksissa on lausuttu, pitänyt suotavana, että Edus-
9708: kunta saa tilaisuuden määrätä ne yleiset perusteet, joiden
9709: mukaan tähän tarkoitukseen tarpeellinen verrattain suuri
9710: valtioapu olisi käytettävä sekä avustamistaimi käytännöl-
9711: lisesti järjestettävä. Mutta näiden perusteiden määrää-
9712: miseen Valiokunnan mielestä on riittävässä määrässä
9713: edellytyksiä vasta sitten, kun voidaan nojata kylliksi
9714: pitkään kokemukseen. Niinpä on vaikea edeltäkäsin
9715: tarkoin asianmukaisesti jakaa suurta rahamäärää nii-
9716: den eri kirjastomuotojen välillä, jotka anomusehdotuk-
9717: sissa katsotaan voivan tulla siitä osallisiksi, varsinkin
9718: kun eri kirjastomuotojen tarpeellisuudesta ja elin-
9719: voimaisuudesta asiantuntijain kesken ei vielä näytä olevan
9720: saavutettu täyttä yksimielisyyttä. Samoin näyttävät mie-
9721: lipiteet avustamistoimen yhteisen johdon tarkoituksenmu-
9722: kaisimmasta järjestämisestä vielä olevan vähemmän va-
9723:  kaantuneet.
9724:       V aliakunta on senvuoksi pitänyt tällä kertaa asian-
9725:  mukaisimpana, että kansankirjastojen avustamisessa pari
9726:  lähinnä seuraavaa vuotta pidettäisiin kokeiluaikana, jotta
9727:  saataisiin tosiasiallinen perustus, mille suunnitelma kirjas-
9728:  tojen jatkuvasta avustamisesta voitaisiin rakentaa. Tämän
9729: 4             1908. Anomusmietintö N:o 3.
9730: 
9731: kokeiluajan kuluessa olisi Valiokunnan mielestä valtioa-
9732: vustuksen jakamista jatkettava tuntuvassa, mutta ei kui-
9733: tenkaan niin suuressa määrässä, kuin anomustentekijät
9734: ehdottavat, ja olisi valtioavun hoito ja kirjastoasian kehit-
9735: täminen täksi ajaksi uskottava Kansanvalistusseuralle ja
9736: yhdistykselle Svenska Folkskolans Vänner, jotka tähänkin
9737: asti ovat tätä asiaa erityisesti harrastaneet. Näiden seu-
9738: rojen menettelytapakin avustaruistoimessa olisi kokeilun
9739: varalle jätettävä jossain määrin vapaaksi. Valiokunta on
9740: katsonut riittäväksi, että seuraavia yleisiä, useimmissa
9741: kohden kirjastokomitean mietintöön nojautuvia ja kah-
9742: dessa seikkaperäisemmässä anomuksessa enimmäkseen
9743: yhtäpitävästi esiintuotuja näkökohtia olisi tämän valtio-
9744: avun jakamisessa noudatettava.
9745:       Kaikki kolme anomusehdotuksissa mainittua kirjasto-
9746: muotoa olisi näiden vuosien aikana tapahtuvassa avusta-
9747: misessa huomioon otettava. Kansakoulujen lastenkirjas-
9748: toille olisi annettava 10-25 markan avustuksia sillä eh-
9749: dolla, että kirjaston omistaja tai muu kannattaja puo-
9750: lestaan on käyttänyt sen lisäämiseen yhtä paljon. Kun-
9751: tien tai yksityisten yhdistysten omistamia, yleisön käytet-
9752: tävinä olevia piirikirjastoja olisi avustettava 20--50 mar-
9753:  kan määrärahalla, edellyttäen tässäkin tapauksessa yhtä
9754:  suurta kannatusta kirjaston omistajain tai kannattajain
9755:  puolelta; jos kirjasto ei ole kunnan oma, tulisi sen joutua
9756: kunnan haltuun, milloin kirjaston omistava yhdistys ha-
9757: JOaa. Anomusehdotuksissa mainituille kuntien kantakir-
9758:  jastoille olisi annettava avustus, joka olisi samansuuruinen
9759: kuin kunnan itsensä sen hyväksi käyttämä rahamäärä, kui--
9760: tenkin niin, että tämä avustus ei nousisi yli 500 markan ja
9761:  että avustuksesta tulisivat osallisiksi ainoastaan ne kun-
9762:  nat, joiden tähän tarkoitukseen antama oma kannatus
9763:  nousee vähintään 3 penniin kutakin kunnan asukasta kohti.
9764: Kaikki valtioavustus koskisi ainoastaan maalaiskirjastoja
9765:  ja se olisi tapahtuva kirjojen muodossa eikä rahassa.
9766:               Valtioapua kansankirjastoille.                 5
9767: 
9768: Avustuksen jakamisessa voitaisiin kirjastotarpeita pitää
9769: kirjojen veroisina.
9770:       Kirjastojen johtokunnat saisivat edellämainittujen
9771: seurojen toimittamista kirjallisuusluetteloista vapaasti va-
9772: lita haluamiansa kirjoja, mutta olisi seurojen, mikäli mah-
9773: dollista, hankittava johtokunnille tilaisuus valita kirjoja
9774: myöskin näiden luettelojen ulkopuolelta. Kansakoulujen
9775: lastenkirjastoihin olisi kirjoja valittava luettelosta, jonka
9776: koulutoimen ylihallitus on hyväksynyt. Avustusta naut-
9777: tivien kirjastojen tulisi lopuksi noudattaa kaikkia
9778: kirjastojen hoitoa, luetteloja, lainaustapaa, sidottamista
9779: y. m . kirjastoteknillisiä seikkoja koskevia ohjeita,
9780: joita valtioavustusta hoitavat seurat niille määräävät.
9781:       Valiokunta pitää myöskin suotavana, että hyvin hoi-
9782: detuille kansankirjastoille ilmaiseksi jaettaisiin valtion vi-
9783: rallisia julkaisuja, niinkuin Suomen asetuskokoelma, val-
9784: tiopäiväin ja kirkolliskokousten asiakirjat ja keskustelu-
9785: pöytäkirjat, virallinen tilasto, senaatin toimituskuntien ja
9786: eri keskusvirastojen painetut kertomukset ynnä valtion
9787: komiteain mietinnöt.
9788:       Apurahan määräksi, joka puheenalaisena kokeilu-
9789: aikana kansankirjastojen hyväksi olisi käytettävä, Valio-
9790: kunta ehdottaa suomenkielisiä kirjastoja varten vuosittain
9791: 40,000 markkaa. Kun tämän avustuksen mukaisessa suh-
9792: teessa arvioidaan valtioapu ruotsinkielisten kirjastojen hy-
9793: väksi, on otettava huomioon ei ainoastaan väkilukusuhteet,
9794: vaan myöskin se, että pienemmän avustuksen hoitaminen
9795: tulee kysymään suhteellisesti enemmän kustannuksia. Va-
9796: liokunta ehdottaa tähän nähden yhdistyksen Svenska Folk-
9797: skolans Vänner käytettäväksi vuosittain 7,000 markkaa,
9798: joten koko apuraha nousisi 47,000 markkaan vuodessa.
9799:       Mainitut seurat oikeutettaisiin käyttämään osaa saa-
9800: mastaan kirjastomäärärahasta avustustoiminnasta aiheu-
9801: tuvien kustannusten korvaamiseen.
9802:       Ylempänä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen
9803: ehdottaa
9804: 6           1908. Anomusmietintö N:o 3.
9805: 
9806:                että Eduskunta vuodeksi 1909 myöntäisi
9807:          kansankirjastojen avustamiseen 47)000 mark-
9808:          kaa) käytettäväksi siten että Kansanvalistus-
9809:          seura saisi 40)000 ja yhdistys Svenska Folk-
9810:          skolans Vänner 7poo markkaa)· ja
9811:                että Ed~tskunta anoisiJ että hallitus julkai-
9812:          sisi ehdot) joiden nojalla hyvin hoidetut kun-
9813:          tien kantakirjastot voisivat saada ilmaiseksi
9814:          yleisillä varoilla julkaistua virallista kirjalli-
9815:          suutta.
9816: 
9817:     Helsingissä huhtikuun I p :nä 1908.
9818: 
9819: 
9820: 
9821:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
9822: Soininen, varapuheenjohtaja Pesonen ja jäsenet Aalto,
9823: Ala-Kulju, Järvinen, Kares, Nuorteva, Orasmaa, Pajari,
9824: Raunio, V. T. Rosenqvist, Salo, Sundblom, V aarala sekä
9825: varajäsenet V. Aromaa ja Vemmelpuu.
9826:                     Vaitioapua kansankirjastoille.                7
9827: 
9828:                                                                        ..
9829:                                Vastalause.
9830: 
9831:              Esittäessään niitä näkökantoja, joita olisi huomioon-
9832:        otettava valtioapua kansankirjastoille jaettaessa, on Va-
9833:        liokunta arveluttavassa määrässä rajoittanut kirjastojen
9834:        oikeutta saada valita niitä kirjoja, joita valtioavustuk-
9835:        sella kirjastoille jaetaan. Valiokunnan mietinnön mukaan
9836:        näet olisi avustustointa haitavain seurain vain ,mikäli
9837:        mahdollista" hankittava kirjastoille tilaisuutta valita kir-
9838:        joja ulkopuolelta niiden kirjaluettelojen, joita mainitut
9839:        seurat itse laativat. Emme voi puolestamme mitenkään
9840:        kannattaa tällaista henkistä holhousta vapaita kansalais-
9841:        kirjastoja kohtaan. Meidän mielestämme on kansan-
9842: ~'\.   kirjastojen ensimäisiä elinehtoja se, että niiden ylläpitäjät
9843:        itse saavat täysin vapaasti valita kirjavaransa. Sitä paitsi
9844:        sisältää tämäntapainen määräys törkeän loukkauksen kir-
9845:        jastojen johtokuntien arvostelukykyä kohtaan ja tulee
9846:         epäilemättä johtamaan ikäviin rettelöihin esim. silloin,
9847:        kun on kysymys erimielisyyttä aiheuttavan yhteiskunnal-
9848:        lisen ja luonnontieteellisen kirjallisuuden hankkimisesta.
9849:               Tätä välttääksemme ehdotamme, että Eduskunta
9850:        muuttaisi mietinnön perusteluissa sivulla 4 ja 5 olevan,
9851:        kirjain valintaa koskevan kohdan näin kuuluvaksi:
9852:               Valtioavustusta nauttivien kirjastojen johtokunnat
9853:        saisivat vapaasti valita haluamiaan kirjoja, mikäli niitä on
9854:        kirjakaupoista saatavissa. Avustusta nauttivia kirjastoja
9855:         olisi velvoitettava j. n. e.
9856: 
9857:             Helsingissä I p :nä huhtikuuta 1908.
9858: 
9859: 
9860:              Matti Aalto.                     S. Nuorteva.
9861:              Josua Järvinen.                  Maria Raunio.
9862:              Oskari Orasmaa.                  A. Salo.
9863:              V. Aromaa.
9864: .
9865: 
9866: 
9867: 
9868: 
9869:     Helsinki 1908, Vihtori Kososen Kirjapaino.
9870:             1908. -    Anomusmietintö N:o 5.
9871: 
9872: 
9873: 
9874: 
9875:                   Perustus 1aki valiokunnan m i e-
9876:            t i n t ö N:o 3
9877:                          Eduskunnalle tehdyn ano-
9878:            musehdotuksen johdosta Siperiaan karko-
9879:            tettujen Suomen kansalaisten armahtami-
9880:            sesta.
9881: 
9882:       Perustuslakivaliokunnan valmisteltavaksi on Edus-
9883: kunta pöytäkirjanotteen ohella lähettänyt edustaja Lager-
9884: löfin anomusehdotuksen täydellisen armahduksen myön-
9885: tämisestä kaikille tuomion tai armahduksen nojalla Sipe-
9886: riaan lähetetyille Suomen kansalaisille sekä tilaisuuden
9887: valmistamisesta heille valtion kustannuksella perheineen
9888: palata kotimaahan. Ennenkuin Valiokunta seuraavassa
9889: ryhtyy puheenaolevaa anomusehdotusta lähemmältä har-
9890: kitsemaan, pyytää Valiokunta Siperiaan karkotuksen
9891: synnystä ja käyttämisestä maassamme esittää lyhyen
9892: selonteon, se kun osaltaan voi valaista niitä perusteita,
9893: ioille Valiokunnan alempana oleva ehdotus nojautuu.
9894: 
9895: 
9896:       Kysymys rikoksentekijäin lähettämisestä Suomesta
9897: Siperiaan herätettiin Porvoon valtiopäivillä, jolloin Pap-
9898: pissäädyssä tehtiin sitä tarkoittava anomusehdotus. Kun,
9899: niinkuin anomusehdotuksen tekijä lausui, kokemus oli
9900: osoittanut, että jokainen varkaudesta elinkautiseen työ-
9901: hön kruunun linnaan tuomittu vanki puutteellisen var-
9902: tioimisen vuoksi oli päässyt useita kertoja karkaamaan,
9903: eikä tämä epäkohta silloisen vankeinhoitojärjestelmän
9904: kannalta ollut korjattavissa, kävi välttämättömäksi
9905:      Per-ustmlakivaliokunnan mietintö N:o 3.
9906: 2           1908. -   Anomusmietintö N:o 5.
9907: 
9908: ryhtyä harkitsemaan keinoja, jotta tällainen rikoksen-
9909: tekijä, jonka parantumisesta ei enää ollut toiveita, saa-
9910: taisiin entiselle ympäristölleen vaarattomaksi. Tässä
9911: suhteessa tehoavaksi toimenpiteeksi ehdotettiin Sipe-
9912: riaan lähettämistä, sieltä kun ei enää ollut karkaamisen
9913: mahdollisuutta, ja vastamainittu keino sitä paitsi oli
9914: omiaan sekä tekemään rikoksellisen itsensä, joutuessaan
9915: uusiin oloihin, parannukselle alttiiksi että myös samalla
9916: olemaan muille pelottavana varoituksena. Näillä syillä
9917: pyydettiin Säätyjä kääntymään Keisarillisen Majesteetin
9918: puoleen anomuksella, että kaikissa niissä tapauksissa,
9919: jolloin varas on tuomittava elinajaksi työhön kruunun
9920: linnaan, hän sen sijasta karkotettaisiin Siperiaan.
9921:       Tämän anomusehdotuksen, joka tekijän käsityksen
9922: mukaan ei tarkoittanut aikaansaada muutosta voimassa
9923: olleeseen lakiin, vaan ainoastaan käsitti politiatoimenpi-
9924: teen, ja jota varten ei siis Keis. Majesteetin armollista
9925: esitystä tarvittu, hyväksyi Pappissääty. Aatelissäädyssä
9926: sitä vastoin huomautettiin, että kun yleinen laki nimen-
9927: omaisesti säätää, että vapautensa kadottaneeksi julis-
9928: tettu varas on pidettävä vankeudessa kruunun linnassa,
9929: ja Keisarillinen Majesteetti oli vakuuttanut Suomen asuk-
9930: kaille heidän entiset lakinsa ja asetuksensa, ei Pappis-
9931: säädyssä vireille pantua ehdotusta, joka tiesi maan la-
9932: kien muuttamista, ensinkään voitu harkinnanalaiseksi
9933: ottaa, ja tämä käsitys tulikin Säädyn päätökseksi. Tä-
9934: hän päätökseen yhtyi Talonpoikaissäätykin, kun taas
9935: Porvarissääty ei anomusehdotuksen johdosta ryhtynyt
9936: mihinkään toimenpiteeseen.
9937:        Asia sai niin ollen sillä kertaa raueta. Se pantiin
9938: kuitenkin hallituksen taholta vireille joku vuosi sen
9939: jälkeen uudelleen. Kysymyksen aiheutti silloin vaikeus
9940: löytää keinoja niiden epäkohtain ja kustannusten pois-
9941: tamiseksi, joita luvultaan yhä lisääntyneiden elinkan-
9942: tisien vankien pitäminen ja vartioiminen linnoituksissa
9943: tuotti. Mutta kun tämän uuden rangaistuslajin käytäntöön
9944:         Siperiaan karkotettujen armahtamisesta.            .3
9945: 
9946: ottamista vastaan maassa oli oikeudelliselta kannalta tehty
9947: muistutuksia, vaati maan silloinen Kenraalikuvernööri
9948: Hallituskonseljin Prokuraattorin lausuntoa siitä, olisiko
9949: välttämätöntä, jos Keisarillinen Majesteetti tahtoisi että
9950: elinkautiseen yleiseen työhön tuomitut vangit tulisivat lin-
9951: narangaistuksen sijasta lähetettäviksi pakkotyöhön Si-
9952: periaan, että tällainen määräys ennen täytäntöönpanoaan
9953: jätettäisiin Valtiosäätyjen harkittavaksi ja hyväksyttä-
9954: väksi. Lausunnossaan 2 p:ltä elokuuta 1814 huomautti
9955: Prokuraattori, ettei tällaista itse asiassa tarkoituksenmu-
9956: kaista turvallisuustoimenpidettä vastaan, joka ei sisältänyt
9957: mitään lakia loukkaavaa, oikeudelliselta kannalta voitu
9958: muistutusta esittää ja että maan Säätyjen mielipiteen kuu-
9959: leminen ei senvuoksi myöskään ollut tarpeellinen. Tämän
9960: käsityksen omaksui Senaatinkin enemmistö, kuitenkin sillä
9961: rajoituksella, ettei kosketeltu toimenpide tulisi kohdis-
9962: tumaan naispuolisiin vankeihin, joiden Siperiaan lähet-
9963: täminen ei Senaatin mielestä ollut yleisen turvallisuuden
9964: vaatima; vähemmistö sitä vastoin esitti, että koska kysy-
9965:  mys puheenaolevasta karkotusrangaistuksesta oli ollut
9966:  esillä Porvoon valtiopäivillä, mutta Säädyt eivät sitä olleet
9967:  hyväksyneet, olisi sen toimeenpaneminen jätettävä siksi
9968:  kunnes Suomen Säädyt tulisivat tilaisuuteen asiaa harkita
9969: ja siitä lausuntonsa antaa. Sittenkuin yleisölle Hal-
9970:  litsijan nimenomaisesta käskystä oli myönnetty oikeus
9971:  Prokuraattorin edelläkerrotun lausunnon johdosta il-
9972:  maista mielensä ja erinäisiä kirjoituksia siitä oli tuotu
9973:  kuuluville, tuli kysymys esille Suomen asiain komi-
9974:  teassa Pietarissa, joka alamaisessa lausunnossaan esitti,
9975:  että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi jättää lopullisen
9976:  toimenpiteen asiassa toistaiseksi ja sitä ennen vastai-
9977:  silla valtiopäivillä vaatia siitä Valtiosäätyjen lausunnon.
9978:  - Asiaa lopullisesti esiteltäessä 30 p:nä maaliskuuta 1820
9979:  määräsi Keisari-Suuriruhtinas Aleksanteri I, että enempi
9980:  toimenpide oli raukeava kunnes maan Säädyt olivat ala-
9981:  maisen mielipiteensä siitä ilmaisseet.
9982: 4           1908. -   Anomusmietintö N:o 5.
9983: 
9984:       Keisari-Suuriruhtinas Nikolai I:n hallituskausi muo-
9985: dosti uuden jakson kuolemanrangaistuksen ja samalla
9986: Siperiaan karkotuksen vaiheissa maassamme. Kun Sipe-
9987: riaan vienti aikaisemmin oli ollut tarkoitettu kohdistumaan
9988: kaikkiin elinkautisiin vankeihin yleensä, rajoitettiin kysy-
9989: mys Keisari Nikolai I:n valta-istuimelle noustua sellaisiin
9990: elinkaudeksi tuomittuihin, jotka olivat saaneet kuole-
9991: manrangaistuksesta armahduksen. Armollisessa käsky-
9992: kii;jeessä maan Kenraalikuvernöörilie 24 p:ltä helmi-
9993: kuuta 1826 ilmoitti Hallitsija, ettei hän enään tulisi,
9994: muutamia raskaampia valtiollisia rikoksia lukuunotta-
9995: matta, kuolemantuomioita vahvistamaan sekä käski sa-
9996: malla Senaatin lausumaan mielensä siitä, eikö törkeistä
9997: rikoksista kuolemanrangaistukseen tuomituita mutta ar-
9998: mahduksen nojalla elinkautiseen pakkotyöhön määrä-
9999: tyitä vankeja voitaisi väliaikaisesti, kunnes tähän koh-
10000: distuva maan Säätyjen lausunnosta riippuva kysymys
10001: koko laajuudessaan oli säädetyssä järjestyksessä lopulli-
10002: sesti tullut ratkaistuksi, lähettää Uralin toisella puolen
10003: oleviin kuvernementteihin. Senaatin alamaisessa lausun-
10004: nossa 20 päivältä maaliskuuta 1826 puollettua ehdotet-
10005: tua toimenpidettä annettiin asiasta armollinen asetus
10006: 21 p. huhtikuuta samana vuonna. Siinä lausuttiin, että
10007:  "koska aika ja olosuhteet nykyisin eivät salli maan Sää-
10008: tyjen käsiteltäväksi lykätä kysymystä yleisen lain muut-
10009: tamisesta siinä suhteessa", Hallitsija on käskenyt, että
10010:  kun joku Suomen lakien mukaan kuolemanrangaistuk-
10011: seen syylliseksi tekeytynyt miespuolinen rikoksellinen
10012: oli Hänen Majesteetiltaan saanut hengenarmahduksen,
10013: mutta rikoksen laatuun ja muihin asiassa ilmenneisiin
10014: seikkoihin nähden ei ollut ansainnut sellaista lieven-
10015: nystä, että hänen olisi ollut sallittu loppuikänsä aikana
10016: maassa suorittaa sen yleisen työn rangaistuksen, mihin
10017: hänet ruumiinrangaistuksen ohella tuomittaisiin, on sellai-
10018: nen pahantekijä ruumiinrangaistuksen kärsittyään viipy-
10019:  mättä lähetettävä Siperian etäisempiin kuvernementtei-
10020:        Siperiaan karkotettujen armahtamisesta.             5
10021: 
10022: hin, siellä kaivoksissa käytettäväksi yleiseen työhön.
10023: Sitä paitsi määrää asetus, että ne rikokselliset, jotka tu-
10024: levat karkotettaviksi, samalla ovat loppuiäkseen eroi-
10025: tetut siitä yhteiskunnasta, johon he ennen kuuluivat
10026: sekä sen johdosta myös isänmaassaan kadottavat kaikki
10027: kansalaisoikeutensa avioliittositoumuksiin, perintöön ja
10028: kaikkeen muuhun nähden.
10029:       Armollisella kuulutuksella 24 p:ltä helmikuuta 1848
10030: määrättiin sittemmin, että mitä edelläkerrotulla arm.
10031: asetuksella oli säädetty kuolemanrangaistuksesta vapau·
10032: tettujen miespuolisten rikoksellisten lähettämisestä Sipe-
10033: riaan, oli myöskin sovellutettava sellaisiin naispuolisiin
10034: elinkautisiin vankeihin, jotka olivat kuolemaan tuomitut
10035: mutta armossa siitä vapautetut, kuitenkin sillä rajoituk-
10036: sella, että viimemainituita ei tultaisi lähettämään kai-
10037: voksiin vaan käyttämään pakkotyöhön kruunun Sipe-
10038: riassa olevissa tehtaissa.
10039: 
10040:       Edellä kosketeltu karkotusrangaistus siihen liitty-
10041: vine pakkotöineen lakkautettiin v. 1888. Valtiosihtee-
10042: rinviraston kirjelmän mukaan 9 p:ltä kesäkuuta (28
10043: p:ltä toukokuuta) mainittuna vuonna oli Keisarillinen
10044: Majesteetti käskenyt, että aikaisemmin viitatuita armol-
10045: lisia asetuksia vv. 1826 ja 1848 oli sen jälkeen siten
10046: sovellutettava, ettei niissä tarkoitettuja rikoksellisia enää
10047: ollut lähetettävä yleiseen työhön Siperian kaivoksiin ja
10048: tehtaisiin, vaan olivat ne loppuikänsä olevat pakkotyön
10049: alaisina Suomen kuritushuoneissa.
10050: 
10051:      Mutta paitsi ylempänä kosketeltuja rikoksellisia,
10052: joiden karkotukseen oli ryhdytty suoranaisin pakkotoi-
10053: min, tarkoittaa esilläoleva anomusehdotus armahduksen
10054: aikaansaamista ja kotimaahan palaamismahdollisuuden
10055: valmistamista sellaisillekin Suomen kansalaisille, jotka
10056: ennen heille täällä tuomitun rangaistusajan loppuunku-
10057: lumista olivat omasta pyynnöstään uutisasukkaina Sipe-
10058: 6            1908. -   Anomusmietintö N:o 5.
10059: 
10060: riaan lähetetyt. - Tämä n. s. siirtoasutus- eli koloni-
10061: satsionikarkotus, joka vuosien kuluessa onkin laajem-
10062: massa määrässä meillä tullut käytäntöön kuin aikaisem-
10063: min kosketeltu pakkokarkotus, sai alkunsa siten, että
10064: useat osaksi tekemistään rikoksista osaksi laillisen suo-
10065: jeluksen puutteesta (irtolaisuudesta) elinajaksi tai mää-
10066: rävuosiksi vapausrangaistukseen tai yleiseen työhön
10067: tuomitut naishenkilöt v. 1848 Keisarilliselta Majestee-
10068:  tilta anoivat, että he armossa vapautettaisiin tuomitusta
10069: vapausrangaistuksesta ja sen sijasta lähetettäisiin uutis-
10070: asukkaina Siperiaan. Jonkun aikaa tämän jälkeen pyysi
10071: joukko elinkautiseen pakkotyöhön Viaporin linnotukseen
10072: tuomituita miespuolisia vankeja samaHaista lievennystä
10073: rangaistukseensa. Osaan tällaisista anomuksista, jotka sen-
10074: jälkeisenä aikana tulivat verrattain tavallisiksi, suostuttiin,
10075: osa niistä taas, etupäässä raskaammista rikoksista tuomit-
10076: tujen ja sellaisten vankien tekemät, joiden ei katsottu
10077:  voivan karkotusmatkan vaivoja kestää, jätettiin huo-
10078:  mioonottamatta. - Päinvastoin kuin mitä pakollisesti
10079:  karkotettuihin nähden käytännön nojalla oli voimassa,
10080: sallittiin oman pyyntönsä perusteella Siperiaan lähetet-
10081:  tyjen useassa tapauksessa erityisestä anomuksesta mu-
10082:  kanaan viedä vaimonsa ja lapsensa.
10083:        Jo ennenkuin pakollinen Siperiaanvienti aikai-
10084: semmin mainitun arm. käskyn kautta lopetettiin, kes-
10085: keytyi vapaaehtoinen siirtoasutuskarkotus. Valtiosihtee-
10086: rinviraston kirjelmässä 11/23 p:ltä maaliskuuta 1886
10087: tiedoksiannettiin arm. määräys siitä, että Senaatin, joka
10088: vuodesta 1856 alkain oli ensi kädessä harkinnut sitä
10089: tarkoittavia alamaisia anomuksia, ei enää tulisi Keisa-
10090: rilliselle Majesteetille alistaa maan rangaistus- ja työ-
10091: vankiloissa säilytettävien vankien hakemuksia vapaaeh-
10092: toisesta Siperiaan lähettämisestä.
10093:       Suomen Vankeinhoitomiesten Yhdistyksen Muis-
10094: tiinpanoissa v:lta 1893 esitettyjen tietojen mukaan on
10095:        Siperiaan karkotettujen armahtamisesta.            7
10096: 
10097: koko sinä aikana, jolloin puheeksitullut rangaistuslaji
10098: on maassa ollut käytännössä, kaikkiaan 798 mies- ja
10099: 82 naispuolista hengenrangaistuksesta armahdettua elin-
10100: kautista vankia karkotettu pakkotyöhän Siperiaan, kun
10101: taas omasta anomuksestaan sinne on uutisasukkaina lähe-
10102: tetty osaksi rikoksista osaksi irtolaisuudesta tuomituita
10103: yhteensä 1,987 miestä ja 369 naista.
10104: 
10105: 
10106:        Ne Suomen kansalaiset, jotka tulivat pakkokarko-
10107: tuksen kautta Siperiaan lähetetyiksi, joutuivat siten
10108: ilman omaa syytään maansa oikeushoidon ulkopuo-
10109: lelle, vieläpä 1826 v. asetuksen mukaan menettivät nekin
10110: kansalaisoikeudet, jotka laki rikokselliselle yleisesti
10111: myönsi. Kun he karkotuksensa jälkeen eivät enää
10112: olleet maansa lakien eikä niiden suojeluksen alaisina,
10113: lakkasi samalla myöskin kotimaan viranomaisten huo-
10114: lenpito heistä. Senpävuoksi ovatkin heidän yleisestä
10115: olotilastaan Siperiassa, heidän siellä kärsimänsä rangais-
10116: tuksen laadusta y. m. heihin pakkotyön aikana kohdis-
10117: tuvista seikoista saatavissa olevat luotettavat tiedot siksi
10118: puutteellisia, ettei Valiokunta niiden perusteella ole
10119: puheenaolevassa suhteessa voinut esittää mitään sen lä-
10120: hempää selontekoa. Se kuitenkin lienee varma, että
10121: ne pakkotyöhön tuomitut, jotka rangaistusta kärsiessään
10122: kruunun kaivoksissa tai tehtaissa olivat nuhteettomasti
10123: käyttäytyneet, määrävuosien kuluttua saivat rangaistuk-
10124: seensa lievennyksen, vieläpä pääsivät osittaiseen vapau-
10125: teenkin, velvollisuudella kuitenkin asua määrätyllä
10126: alueella.
10127:        Mitä taas tulee niihin, jotka oman pyyntönsä pe-
10128: rusteella saivat Suomessa jo osaksi kärsimänsä vapaus-
10129: rangaistuksen tai yleisen työn vaihdetuksi Siperiaan
10130: vientiin, muodostui heidän olonsa siellä alusta pitäen
10131: toisellaiseksi kuin pakkotyöhön karkotettujen elinkau-
10132: tisten vankien. Joskaan ensiksimainitut yleisiin oikeuk-
10133: 8           1908. -   Anomusmietintö N:o 5.
10134: 
10135: siin nähden eivät olleet samanveroisia kuin vapaaehtoi-
10136: sesti Siperiaan muuttaneet varsinaiset uutisasukkaat,
10137: saivat he kuitenkin, mikäli on tunnettua, oikeuden va-
10138: paasti valita ammattinsa ja esteettömästi liikkua sitä
10139: varten osoitetuilla määrätyillä alueilla. Siten muodos-
10140: tuneissa erityisissä siirtoloissa, joihin useimmiten koot-
10141: tiin valtakunnan muistakin osista lähetettyjä luterilaisia
10142: vankeja, annettiin heille Venäjän valtion puolesta maata
10143: viljeltäväksi. Tällaisia siirtoloita muodostui ensin To-
10144: bolskin kuvernementissä olevaan Rishkovan kylään ja
10145: myöhemmin Verhne-Suetukiin Jenisein kuvernementissä.
10146:        Vuodesta 1863 alkaen on Siperiaan karkotettujen
10147: luterinuskoisten sielunhoitoa ja uskonnonopetusta var-
10148: ten ollut Suomen valtion varoilla palkattuna erityinen
10149: pappi ja katekeetta.
10150: 
10151: 
10152:       Ylempänäolevassa selonteossa on jo lyhyesti vii-
10153: tattu niihin huomautuksiin, joita ennen Siperiarangais-
10154: tuksen toimeenpanoa sen oikeudellisuutta vastaan meillä
10155: on esitetty. Näissä huomautuksissa ja vastalauseissa
10156: ilmenneet näkökohdat, jotka perustuivat siihen, että pu-
10157: heenaoleva rangaistuksen laji, sikäli kuin se sisälsi
10158: pakollisen karkotuksen, itse asiassa käsitti muutoksen
10159: voimassaolleeseen lakiin eikä senvuoksi olisi voinut tulla
10160: säädetyksi ilman molempien valtiomahtien myötävaiku-
10161: tusta, saivat kuitenkin väistyä käytännöllisten, osaksi
10162: taloudellista laatua olevien syiden vuoksi. Huolimatta
10163: Keisarien Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n antamista vakuu-
10164: tuksista, että asian lopullinen ratkaisu oli jääpä kun-
10165: nes maan Säädyt olivat siitä ennättäneet lausua mie-
10166: lensä, järjestettiin kysymys kokonaisuudessaan kuiten-
10167: kin hallintotoimin; se katsottiin politiatoimenpiteeksi,
10168: jonka maan viranomaiset silloisissa oloissa pitivät vält-
10169: tämättömänä sen vuoksi, että vankien vartioimista lin-
10170: noituksissa ei voitu saada kyllin tehokkaaksi.
10171:        Siperiaan karkotettujen armahtamisesta.           9
10172: 
10173:        Se mitä vasta on sanottu pakollisesta karkotuksesta
10174: on sovitettava niihinkin Suomen miehiin ja naisiin, jotka
10175: pyynnöstään saivat rikoksista tuomitun vapausrangais-
10176: tuksensa Siperiaan lähettämisen kautta katkaistuksi.
10177: Heille oli se tavallaan armahdus, jonka perusteena oli se
10178: tehty huomio, että vapautuksen toivo usein oli osottautu-
10179: nut tehokkaaksi parannuskeinoksi pitempiaikaiseen ran-
10180: gaistukseen tuomituille rikoksellisille, mutta tämän
10181: armahduksen saivat hekin ostaa maasta karkotuksen
10182: hinnalla.
10183:        Joskaan tämän laeillemme vieraan vieläpäoikeusjär-
10184: jestyksestämme poikkeavana tavalla syntyneen rangais-
10185: tuksen seuraukset eivät luonnollisesti enää nykyisin
10186: ole kokonaan korjattavissa ja vaikkakin on oletettava,
10187: että verrattain harvat Siperiaan viedyt suomalaiset tuli-
10188: sivat kotimaahan palaamaan, ovat vastakosketellut peri-
10189:  aatteelliset näkökohdat, joihin myöhempinäkin aikoina
10190: on m. m. Prokuraattorin Valtiosäädyille 1882 ja 1885 vv.
10191:  valtiopäivillä antamissa kertomuksissa viitattu, kuitenkin
10192:  omiaan anomusehdotuksessa tarkoitettua pyyntöä perus-
10193:  tamaan. Niihin liittyy senohella toisiakin syitä, jotka
10194:  antavat tukea Valiokunnan käsitykselle, että Eduskun-
10195:  nan puolestaan olisi tehtävä voitavansa saattaakseen
10196:  nämät oman maan oikeushoidon ulkopuolelle joutuneet
10197:  Suomen kansalaiset, edes siinä määrin kuin se enää
10198:  käy mahdolliseksi, osallisiksi siitä etuudesta, jota omien
10199:  lakien suoma oikeusturva itsekullekin tietää.
10200:        Kun Suomen rikoslainsäädäntö 19 p:nä joulukuuta
10201:  1889 annetun rikoslain ja siihen liittyvien asetusten
10202:  kautta uusittiin, voimaan astuivat samalla ne määräyk-
10203: set, jotka järjestävät vapausrangaistuksen alaisten van-
10204:  kien ehdonalaisen vapautuksen. Nämät säännökset, joi-
10205:  den terveellinen vaikutus rikoksellisten elämään on ylei-
10206:  sesti tunnustettu, eivät kuitenkaan tulleet Siperiaan vie-
10207:  tyihin Suomen kansalaisiin sovellutetuiksi, vaan jäivät
10208:  viimemainitut kokonaan tämän uudistuksen ulkopuolelle.
10209: 10          1908. -    Anomusmietintö N:o 5.
10210: 
10211: Heille Siperiassa mahdollisesti myönnetty armahdus, joka
10212: kyllä on saattanut tuottaa osittaisen vapauden, ei silti
10213: ole mukanaan tuonut vastaavaa hyötyä, sillä joskin van-
10214: gille yhdeltä puolen voi olla helpompi vieraissa oloissa
10215: rikollisuudestaan parantua, on hänelle sen sijaan monin
10216: verroin vaikeampi yksikseen jätettynä ja ilman sitä tu-
10217: kea, jota hän kotimaassa olisi voinut hyväkseen käyt-
10218: tää, voittaa ne taipumukset rikollisuuden uusimiseen,
10219: joita hänellä jo omassa luonnossaan on. Osattomiksi
10220: he ovat jääneet myöskin siitä huolenpidosta, jota yh-
10221: teiskunnan puolelta meillä on yhä enemmän alettu osoit-
10222: taa niiden henkisen ja aineellisen tilan kohottamiseksi,
10223: jotka rangaistuksen kärsittyään ovat joko ehdollisesti tai
10224: ehdottomasti saaneet vapautensa takaisin. Senpä vuoksi
10225: olisikin Eduskunnan, Valiokunnan mielestä, anottava, että
10226: Hallitsija vastamainituille karkoitetuille myöntäisi lo-
10227: pullisen armahduksen, samalla kun Valiokunta puoles-
10228: taan katsoo oikeudenmukaiseksi, että heille valmistet-
10229: taisiin tilaisuus, mikäli itse haluavat, valtion kustan-
10230: nuksella palata kotimaahan. Kohtuulliselta näyttää myös,
10231: että hallitus ottaisi harkittavakseen, missä määrin val-
10232: tion varoilla voitaisiin heidän perheidensä Suomeen
10233: matkustamista avustaa. Jotta nämät oman maansa
10234: oloista vieraantuneet Suomen kansalaiset kotimaahan
10235: palattuaan estyisivät joutumasta taloudellisen toimeen-
10236: tulon puutteen tai siveellisten vaarojen alaisiksi, olisi
10237: hallituksen harkittavakseen otettava, mitä heidän tule-
10238: vaisuutensa turvaamiseksi täällä olisi tehtävä. Niin-
10239: ikään tuntuu Valiokunnasta kohtuudenmukaiselta, että
10240: hallitus, otettuaan tarkan selon suomalaisten vankien
10241: olotilasta yleensä Siperiassa, sopiviksi harkitsemillaan
10242: toimenpiteillä ryhtyisi helpottamaan niiden karkotettujen
10243: elinehtoja, jotka eivät haluaisi armahdusta hyväkseen
10244: käyttää, vaan jäisivät edelleenkin Siperiaan.
10245:       Se mitä edellä on asian periaatteellisesta puolesta esi-
10246: tetty ei Valiokunnan mielestä ole sovitettava niihin, jotka
10247:        Siperiaan karkotettujen armahtamisesta.             11
10248: 
10249: omasta pyynnöstään saivat heille irtolaisuudesta määrätyn
10250: yleisen työn vaihdetuksi Siperiaan lähettämiseen. Näille,
10251: jotka laillisen suojeluksen puutteesta olivat määräajaksi
10252: tuomitut ojennuslaitoksiin, oli tämä karkotuksen nimellä
10253: tunnettu Siperiaan vienti oikeastaan hallituksen luvalla
10254: ja kustannuksella tapahtunut maastamuutto, ja sisälsi
10255: suoranaisen armahduksen vain sikäli kun senkautta
10256: keskeytynyt pakkotyö osalta aikaa jäi suorittamatta.
10257: Kun irtolaisuudesta tuomittua pakkotyötä ei olekaan kat-
10258: sottava rangaistukseksi vaan pakkokeinoksi, jota käyte-
10259: tään irtolaisuuden tuottamain vaarain torjumiseksi, ja
10260: tämä pakkokeino itsestään lakkaa niin pian kuin irto-
10261: laisen vapauden riistämisen aiheuttanut syy on poistettu,
10262: olisi Valiokunnan mielestä esilläolevassa anomusehdo-
10263: tuksessa tarkoitettu pyyntö irtolaisuudesta tuomittuihin
10264: nähden ulotettava vain siihen, että ne esteet, jotka Kei-
10265: sarikunnan hallinnon puolelta ehkä voivat olla heidän
10266: palaamiselleen kotimaahan, tulisivat poistetuiksi.
10267:       Edellä esitetyn nojalla saa Valiokunta kunnioittaen
10268: ehdottaa anottavaksi,
10269: 
10270:                   että K. Majesteetti, Hallitsijalle perustus-
10271:           laissa tunnustetun oikeuden nojalla, tahtoisi
10272:           myöntää lopullisen armahduksen Suomessa teh-
10273:           dyistä rikoksista niinhyvin niille Suomen kansa-
10274:           laisille, jotka kuolemanrangaistuksesta armahdet-
10275:           tuina ovat pakollisesti Siperiaan karkoitetut, kuin
10276:           niillekin, jotka ennen Suomessa heille rikoksista
10277:           tuomitun vapausrangaistusajan loppuunkulu-
10278:           mista ovat omasta pyynnöstään Siperiaan lähetetyt,
10279:           sekä että heille valmistettaisiin tilaisuus, sikäli
10280:           kuin he itse sitä haluavat, valtion kustannuksella
10281:           palata kotimaahan;
10282:                  että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimen-
10283:           piteisiin, jotta ne esteet, jotka Keisarikunnan
10284:           hallinnon puolelta voivat olla Suomesta Sipe-
10285: 12         1908. -    Anomusmietintö N:o 5.
10286: 
10287:           riaan uutisasukkaiksi siirrettyjen irtolaisten pa-
10288:           laamiselle kotimaahan, poistettaisiin, sekä
10289:                  että hallitus ottaisi harkittavakseen, mitä
10290:           olisi tehtävä ei ainoastaan ylempänämainittu-
10291:           jen karkotettujen tulevaisuuden turvaamiseksi,
10292:           sittenkuin he ovat Suomeen palanneet, vaan myös
10293:           niiden Siperiaan siirrettyjen olotilan helpottami-
10294:           seksi, jotka edelleen jäisit•ät sinne ja jotka ovat
10295:           kykenemättömiä itseäns!:i elättämään.
10296: 
10297: 
10298:       Asian käsittelyyn ovat osaa ottaneet puheenjohtaja
10299: Setälä, varapuheenjohtaja Sirola sekä jäsenetAalle, Alkio,
10300: Danielson-Kalmari, Estlander, Lauri Ingman, Lagerlöf,
10301: Leivo, Mömmö, Turkia, Valavaara, Y. K. Yrjö-Koskinen,
10302: ynnä varajäsenet Mäkelä, Renvall ja Vahe.
10303:      Helsingissä 4 p:nä huhtikuuta 1908.
10304: 
10305: 
10306: 
10307: 
10308:         Helsingissä 1908. Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
10309:            1908. -    Anomusmietintö N:o 6.
10310: 
10311: 
10312: 
10313: 
10314:                Talousvaliokunnan mietintö N:o 4
10315:            Eduskunnassa tehdyn anomusuehdotuksen
10316:            johdosta, joka koskee terveys- ja sairas-
10317:            hoidon järkiperäistä järjestämistä.
10318: 
10319:      Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera viime maalis-
10320: kuun 6 päivänä valmistelevaa käsittelyä varten talous-
10321: valiokuntaan lähettänyt yllä mainitun edustaja Sipposen
10322: y. m. anomusehdotuksen N :o 134. Tämän johdosta saa
10323: valiokunta esittää seuraavaa.
10324: 
10325:       Maan terveys- ja sairashoito on tätä nykyä järjes-
10326: tetty pääasiallisesti vuonna 1832 annetun piirilääkärijohto-
10327: säännön sekä 1879 vuoden terveydenhoitoasetuksen perus-
10328: teella. Sen jälkeen kun nämä asetukset, jotka kumpikin
10329: ovat annetut hallinnollista tietä, julkaistiin, ovat olot pu-
10330: heenaolevalla alalla perinpohjin muuttuneet. Niinpä suo-
10331: sittu kunnanlääkärilaitoksemme on syntynyt ja kehittynyt
10332: jälkeen vuoden 1882, jolloin· ensimäinen kunta maassam-
10333: me otti palvelukseensa lääkärin. Kunnallisasetukset sekä
10334: niiden turvin elpynyt paikallinen itsehallinto ja itsetoi-
10335:  minta ovat sen lisäksi muutenkin avanneet kehityksen
10336: mahdollisuuden kunnallisen terveys- ja sairashoidon alalla.
10337: Tätä paitsi mainittakoon, että varallisuus- ja sivistysolo-
10338:  jemme kehittymisen johdosta nykyään on olemassa aivan
10339: toisia vaatimuksia ja mahdollisuuksia tehokkaiden ter-
10340:  veys- ja sairashoitotoimenpiteiden aikaansaamiselle kuin
10341:  aikana, jolta nyt voimassa olevat terveydenhoitosäännöt
10342:  ovat alkuisin. Lisäksi kaipaavat maamme terveys- ja sai-
10343:       Talousvaliokunnan mietintö N:o 4.
10344: 2           1908. -   Anomusmietintö N:o 6.
10345: 
10346: rashoito- olot yhtenäistä suunnitelmaa ja järjestystä. Ja
10347: vihdoin on voimakas kansanvaltainen virtaus, joka vii-
10348: meisinä aikoina on päässyt kansan verrattoman suureen
10349: enemmistöön juurtumaan, vaikuttanut, että nykyään ylei-
10350: sesti katsotaan sen virkavaltaisen järjestelmän, jolle ter-
10351: veys- ja sairashoito-olomme perustuvat, aikansa eläneen.
10352:        Jo kauan onkin niinhyvin yleisön kesken kuin lää-
10353: käripiireissä ollut tunnettua ja tunnustettua, että terveys-
10354: ja sairashoidossamme on epäkohtia, jotka sitä kipeämmin
10355: kaipaavat korjausta, kuta kauemmas niiden toimeenpano
10356: lykkäytyy, ja on tämä seikka antanut aihetta lausuntoihin
10357: myöskin valtiopäivillä. Niinpä anoivat valtiosäädyt vuon-
10358: na 1885 m. m., että niille maalaiskunni11e, jotka tahtoivat
10359: palkata itselleen kunnanlääkärin tahi perustaa ja ylläpitää
10360:  sairastupia, annettaisiin sitä varten valtioapua. Sitten-
10361: kun Keisarillinen Majesteetti oli tästä anomuksesta vaati-
10362: nut Senaatin alamaista lausuntoa, käski viimemainittu
10363:  vuonna 1886 Lääkintöhallitusta tekemään ehdotuksen sekä
10364:  lääkärinhoidon järjestämiseksi maalla yleensä että piiri-
10365:  lääkärijohtosäännön muuttamiseksi. Kirjeessään, jonka
10366:  mukana Lääkintöhallitus 30 p. tammik. 1889 lähetti Se-
10367:  naattiin valmistaruansa ehdotuksen, esitti mainittu halli-
10368:  tus, koska eräät asiaan kuuluvat seikat sen mielestä vaati-
10369:  vat monipuolisempaa selvittelyä kuin, mitä Lääkintöhal-
10370:  litus oli ollut tilaisuudessa hankkimaan, että asiata lähem-
10371:  min harkitsemaan asetettaisiin komitea. Tämän Senaatti
10372:  seuraavana vuonna asettikin, ja antoi komitea mietintönsä
10373:  vuonna 1892. Niinikään asetettiin vuonna 1894 Lääkin-
10374:  töhallituksen esityksen johdosta komitea ehdotuksen teke-
10375:  mistä varten muutoksiksi voimassa olevaan terveydenhoi-
10376:  toasetukseen sekä asetukseksi kulkutaudeista. Tämän ko-
10377:   mitean mietintö valmistui vuonna 1896. Nämä mietin-
10378:   nöt, jotka sisälsivät täydelliset ehdotukset, eivät kuiten-
10379:  kaan silloisena suurempien uudistusten aikaansaamiselle
10380:  epäedullisena aikana antaneet aihetta mihinkään lopulli-
10381:   siin toimenpiteisiin, vaan jätti Senaatti ne ratkaisematta.
10382:         Terveys- ja sairashoidon järjestäminen.             3
10383: 
10384:      Kun olot kuitenkin olivat monessa suhteessa kehitty··
10385: neet ja muuttuneet sen jälkeen kuin edellä mainitut komi-
10386: teat antoivat mietintönsä, ja kun sentähden oli tarpeen
10387: ottaa kysymys koko laajuudessaan uudelleen harkitta-
10388: vaksi, asetti hallitus joulukuun 22 p :nä 1906 taas uuden
10389: komitean, jonka piti vielä valmistella sekä kysymystä sai-
10390: rashoidon järjestämisestä maalla että terveydenhoitoase-
10391: tusta ja sitten antaa täydellinen ehdotus terveys- ja sairas··
10392: hoidon järjestämiseksi sen koko laajuudessa. Tämän ko-
10393: mitean mietintö ei ole vielä tullut julkisuuteen.
10394: 
10395: 
10396: 
10397: 
10398:        Harkitessaan niitä puutteita ja epäkohtia, joita ter-
10399: veys- ja sairashoito-oloissamme on olemassa, ja miet-
10400: tiessään keinoja niiden korjaamiseksi, on valiokunta ensin
10401: kiinnittänyt huomionsa vanhanaikaiseen piirilääkärijär-
10402: jestelmäämme sekä sen ja kunnanlääkärilaitoksen keski-
10403: näiseen suhteeseen. Edellä mainitun piirilääkärijohtosään-
10404: nön mukaan on piirilääkärin ensimäisenä velvollisuutena
10405: huolenpito yleisestä terveyshoidosta piirissään. Mutta
10406: sen ohessa tulee hänen pyydettäessä antaa neuvoja ja toi-
10407: mittaa sairashoitoa sitä tarvitseville. Tämä viimemainittu
10408: on vaikuttanut, että terveyshoito sekä terveys- ja sairas-
10409: hoidon tarpeellinen valvonta ovat jääneet piiriläkärin si-
10410: vutehtäviksi ja niin ollen tulleet kärsimään. Epäilemättä
10411: olot jäisivät ennalleen, elleivät ne entisestään pahentuisi-
10412: kin, jos piirilääkärien tehtäviin edelleenkin tulisi kuulu-
10413: maan myöskin yksityinen sairashoito. Sitäpaitsi koituisi
10414: tällaisesta järjestelmästä valtiolle suuria kustannuksia
10415:  ilman vastaavaa hyötyä. On tehty laskuja, joiden mu-
10416:  kaan entisten lisäksi tarvittaisiin noin 100 tahi 150 uutta
10417:  piirilääkäriä, jos sitä tietä tahdottaisiin saada jotakuinkin
10418:  tyydyttävästi sekä yleinen terveyshoito että yksityinen sai-
10419:  rashoito järjestetyiksi. Todennäköisesti nousisivat val-
10420: 4           1908. -   Anomusmietintö N:o 6.
10421: 
10422: tion menot tästä niin, että sen takia olisi turvauduttava
10423: uusiin suostuntaveroihin.
10424:       Yksistään näistä syistä olisi jo piirilääkärijärjestelmä
10425: hylättävä. Mutta, puhumatta piirilääkärien virkatoimin-
10426: nan vaillinaisesta valvonnasta, joka on saanut virkaval-
10427: taisuuden aikana syntyneen johtosäännön nojassa kehit-
10428: tyä, sekä siitä, tarpeellisen silmälläpidon puutteesta joh-
10429: tuneesta tavasta, jolla piirilääkärit yleensä mainittuja pää-
10430: asiallisia tehtäviään hoitavat ja josta on viittauksia
10431: käsiteltävänä olevassa anomusehclotuksessa, on tässä vielä
10432: huomioon otettava eräs, ehkä tärkein näkökohta. Ylei-
10433: nen terveyshoito yksistäänkin on nimittäin niin monipuo-
10434: linen tehtävä, että se edellyttää muutakin kuin vain lääkä-
10435: rin ammatt1t1etoja. Se vaatii perehtymistä yhteiskunta-
10436: elämän eri aloihin : taloudelliseen toimintaan, kunnallis-
10437: elämään sekä myöskin henkisiin pyrintöihin. Sentähden
10438: tämä tehtävä ylipäänsä käykin yli yksilövirkamiehen voi-
10439:  mien, olkoon hän ammatissaan kuinka etevä tahansa.
10440:  Pitkä kokemus onkin osoittanut, ettei piirilääkärien kyky
10441: tässä laajaperäisessä ja arkaluontoisessa toiminnassa vas-
10442:  taa tarkoitustaan edes pienemmissä piireissä. Näin ollen
10443:  valiokunta on sitä mieltä, että piirilääkärivirat olisivat
10444:  lakkautettavat.
10445:        Kun ammattipiireissä nykyään annetaan tauteja eh-
10446:  käisevälle, hygieniselle toiminnalle niin suurta merkitystä,
10447:  että varsinaista sairashoitoa ilman sitä pidetään toisarvoi-
10448:  sena asiana, on valiokunta pitänyt välttämättömänä saada
10449:  piirilääkärivirkain lakkauttamisen kautta syntyneen au-
10450:  kon täytetyksi sekä terveyshoielon järjestetyksi ajan vaati-
10451:  muksia vastaavalle kannalle, ja on valiokunta havainnut.
10452:  että sama pääasiallinen syy, joka vastustaa sen jättämistä
10453:  piirilääkärin huoleksi, puoltaa kollegialisuusperiaatteen so-
10454:  velluttamista tässä kohden. V aliakunta on siis sitä mieltä,
10455:  että huolenpito yleisestä terveyshoidosta niinhyvin maa-
10456:  seudulla kuin kaupungeissa olisi jätettävä kollegialisesti
10457:  järjestettyjen virastojen asiaksi, joissa virastoissa sekä
10458:         Terveys- ja sairashoidon järjestäminen.             5
10459: 
10460: ammattitietojen että yhteiskunnan eri alain tuntemukset
10461: pitäisi olla sopusointuisesti edustettuina. Kuitenkaan ei
10462: valiokunta ole katsonut asiakseen seikkaperäisemmin ryh-
10463: tyä kehittämään tätä ajatustaan, mutta on tahtonut vain
10464: antaa siitä tällä tapaa viittauksen. Jos tällaisia virastoja
10465: aikaansaataisiin, pitäisi niiden tehtäväin käsittää yleisen
10466: terveyshoidon sekä terveys- ja sairashoidon valvonnan
10467: piirissä koko laajuudessaan. Niinpä kunnanlääkärilaitos
10468: ja yleiset sairaalat, jotka nykyään ovat piirilääkäristä riip·
10469: pumattomassa asemassa, olisivat alistettavat sellaisten vi-
10470: rastojen alaisiksi.
10471:       Välttämätön edellytys sellaisten virastojen menesty-
10472: miselle olisi, että asukkaat kussakin piirissä saisivat itse
10473: valita viraston jäsenet ja siten vaikuttaa yleisen terveys-
10474: hoidon valvontaan. Varsinkin tällä alalla, joka niin likei-
10475: sesti koskee yksityisen ja perheen oloihin, olisi tällaisella
10476:  asiain järjestelyllä menestystä. Sen kautta voitaisiin to-
10477: teuttaa kansanvaltaisuuden periaate alalla, jossa siitä van-
10478:  hoillisimmankaan mielestä ei pitäisi olla muuta kuin etua.
10479:       Tällaisten virastojen ylläpitokustannukset eivät valio-
10480:  kunnan mielestä, jonka käsitykseen asian ratkaisussa
10481:  tämä seikka kuitenkaan ei ole vaikuttanut, tulisi
10482:  valtiolle rasittavammiksi kuin nykyinen piirilääkärijärjes-
10483:  telmä, vaan pikemmin päinvastoin. Jos nimittäin tällais-
10484:  ten virastojen tehtäviin tulee kuulumaan ainoastaan ter-
10485:  veys- ja sairashoidon valvominen, tarvittaisiin niitä paljon
10486:  vähemmän kuin nykyisiä piirilääkärejä.
10487: 
10488:      Mitä sitten tulee kunnalliseen terveyshoitoon,on valio-
10489: kunta sitä mieltä, että se edelleenkin kuuluu terveyshoito-
10490: lautakunnille, joissa, kuten tähänkin asti, kaupungin- tai
10491: kunnanlääkäri olisi itseoikeutettu jäsen.
10492: 
10493:       Yksityisen sairashoidon on valiokunta ajatellut jär-
10494:  jestettäväksi siihen suuntaan, johon kehitys jo viittaa.
10495:  Siitä nimittäin tulisi pitämään huolta yksityis- ja kun··
10496: 6           1908. -   Anomusmietintö N:o 6.
10497: 
10498: nanlääkärit. Heidän rinnallaan toimisivat läänin- ja mui-
10499: den yleisten sairashuoneiden sekä yksityisten sairaalain ja
10500: laitosten lääkärit. Edellä puheena olleen kollegiallisen
10501: viraston alaisina tulisi näiden kunkin määrätyllä alallaan,
10502: toimittaa heille kuuluvia tehtäviä, kuten ruumiinavauksia,
10503: luentojen pitoa sekä kansantajuisten terveys- ja sairashoi-
10504: toa käsitteleväin kirjasten levittämistä.
10505: 
10506:      Ylin valvonta olisi luonnollisesti edelleenkin jätettävä
10507: koko maan käsittävälle Lääkintöhallitukselle, johon
10508: lääkintölaitoksen toiminta yleensä keskittyisi ja joka yllä-
10509: pitäisi yhtenäisyyttä sen eri orgaanien välillä. Mutta
10510: juuri sentähden onkin välttämätöntä, ettei Lääkintöhalli-
10511: tus pysy niinkuin tähän asti piintyneen vanhoillisuuden
10512: tyyssijana. Samalla kun sen alallaan tulisi olla kansan
10513: kehityksen ohjaajana, tulisi sen myöskin alituisesti vas-
10514: taanottaa virtauksia kansan elämästä. Siksipä senkin ko-
10515: koonpanotapa olisi muutettava niin, että sen neuvottelui-
10516: hin ja päätöksiin hallituksen nimittämien jäsenien kera
10517: saisivat ottaa ösaa jotkut kansan määräajaksi valitsemat
10518: jäsenet, joko vakinaisina tahi edes erityisiä asioita varten
10519: siihen tapaan kuin lisätyssä rautatiehallituksessa tahi ai ..
10520: kaisemmin lisätyssä maanviljelyshallituksessa.
10521: 
10522:       Mitä vihdoin erittäin sairashoitoon maaseudulla tu-
10523: lee, pitää valiokunta välttämättömänä, että jokaiseen kun-
10524: taan tahi, jos kunnat ovat pieniä, useampiin yhtei-
10525: sesti asetetaan kunnanlääkäri, jonka toimena olisi piirinsä
10526: sairashoito. Myöskin olisi tarpeellista saada jokai-
10527:  sen kunnanlääkärin käytettäväksi vaikkapa vaatimatto-
10528: mampikin sairashuone. Varmaan paljon aikaa ja varoja
10529: säästyisi, jos jokainen pienempäin vammain sattuessa saisi
10530: hoitoa oman kuntansa sairastuvassa. Ja sitä epäilemättä
10531: sangen usein tultaisiin käyttämään sellaisissakin tapauk-
10532: sissa, joissa sairas joko varojen puutteessa tahi muusta
10533: syystä ei tulisi säännöllistä lääkärinhoitoa kauempaa etsi-
10534:        Terveys- ja sairashoidon järjestäminen.              7
10535: 
10536: neeksi. V aikeimmissa sairastapauksissa luonnollisestikin
10537: olisi usein turvauduttava läänin- tahi muuhun yleiseen
10538: sairaalaan.
10539:       Lopuksi pyytää valiokunta vielä huomauttaa, että
10540: kiertävien sairaanhoitajien ja -hoitajattarien sekä diako-
10541: nissain on usein havaittu olevan suureksi hyödyksi ei ai-
10542: noastaan sairas- vaan myöskin terveyshoidolle. Käydes-
10543: sään yksityisten kodeissa ovat he usein onnistuneet kan-
10544: sassa herättämään käsitystä puhtauden ja yleensä hygie-
10545: nian suuresta merkityksestä. Sentähden olisi suotava,
10546: että sellaistenkin toimihenkilöiden ottamista kuntain ja
10547: laitosten palvelukseen valitaapua entistä runsaammin
10548: myötämällä kannatettaisiin.
10549: 
10550:       Koska käsillä oleva asia, jota varten löytyy laajoja
10551: alustavia töitä, parhaallaan on myöskin hallituksen aset-
10552: taman komitean pohdittavana, saa valiokunta, toivossa,
10553: että hallitus kiirehtii sitä jouduttamaan työtänsä ja antaa
10554: edellä esitetyistä näkökohdista komitealle tiedon, jotta
10555: se voisi ottaa ne ehdotustaan valmistaessaan harkinnan
10556: alaisiksi, kunnioittaen ehdottaa,
10557: 
10558:                 että käsiteltävänä olevassa anomuksessa
10559:            tehty ehdotus komitean asettamisesta saisi
10560:            raueta ja
10561:                  että Eduskunta anoisi Keisarilliselta Ma-
10562:            jesteetilta armollista esitystä ensi valtiopäiville
10563:            terveys- ja sairashoidon järjestämiseksi perus-
10564:            teluissa viitattuun suuntaan.
10565: 
10566: 
10567: 
10568: 
10569:      Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa puheenjohtaja
10570: Perttilä, varapuheenjohtaja Brancler sekä jäsenet E. Aro··
10571: maa, Eloranta, Kalliokorpi (osittain), K. Knuutila, Lep-
10572: 8          1908. -   Anomusmietintö N:o 6.
10573: 
10574: pälä, Naaralainen, Nuotio, Oljemark, Pullinen, S. Ranta-
10575: nen, Runeberg ja Vuorimaa sekä varajäsenet Nykänen
10576: ynnä os.ittain Huoponen, Räsänen ja Salminen.
10577:      Helsingissä, huhtik. 2 p. 1908.
10578:         Terveys- ja sairashoidon järjestäminen.             9
10579: 
10580: 
10581: 
10582: 
10583:                        Vastalause.
10584:       V aliakunta on ehdottanut, että piirilääkärinvirat
10585: lakkautettaisiin ja kaikki piirilääkäreille kuuluvat oikeus-
10586: ja valtiolääkeopilliset tehtävät siirrettäisiin uusille kolle-
10587: gialisille lääkintäviranomaisille, jotka tulisivat olemaan
10588: kunnallisten terveydenhoitoviranomaisten ja koko maan
10589: keskus-terveydenhoitoviraston välillä. Kun kuitenkin näyt-
10590: tää epävarmalta onko olemassa edelletyksiä sellaisille usei-
10591: ta kuntia käsittäville terveydenhoito-viranomaisille niin
10592: kauvan ei ole vastaavaa läänin taikka kihlakunnan edus-
10593: kuntaa, ja kun valiokunnassa ei ole voitu ottaa kysymystä
10594: tuollaisen järjestelyn mahdollisuudesta ja tarkoituksen-
10595: mukaisuudesta kylliksi perinpohjaisen harkinnan alaiseksi,
10596: en katso Eduskunnalla olevan aihetta tämän epätäydelli-
10597: sen selvityksen perustuksella pyytää ensi valtiopäiville esi-
10598: tystä valiokunnan osoittamaan suuntaan menevän uudis-
10599: tustoimenpiteen aikaansaamiseksi. Sitä vastoin näyttää
10600: tärkeältä vaatia, että pikaisesti aikaansaadaan ne toimen-
10601: piteet yleisen terveys- ja sairashoidon parantamiseksi, jot-
10602: ka voidaan rakentaa jo nyt olevalle taikka, kun tätä ny-
10603: kyä työskentelevä komitea on ehtinyt saada työnsä val-
10604: miiksi, lähimmässä tulevaisuudessa saatavalle selvitykselle,
10605:  ja saan siis sen nojalla mitä valiokunta on lausunut eh-
10606:  dottaa
10607: 
10608:                  että Eduskunta Keisarilliselta Majestee-
10609:            tilta anoisi, että mahdollisimman pian ryhdyt-
10610: 10        1908. -   Anomusmietintö N:o 6.
10611: 
10612:          täisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin ajanmukais-
10613:          ten uudistusten aikaansaamiseksi terveys- ja
10614:          sairashoitolainsäädännön alalla sekä että esitys
10615:          niistä tämän asian kohdista, jotka vaativat
10616:          Eduskunnan myötävaikutusta, Eduskunnalle
10617:          annettaisiin; sekä
10618:                että käsiteltävänä olevassa anomuksessa
10619:          tehty ehdotus komitean asettamisesta saisi
10620:          raueta.
10621: 
10622:                                   J. W. Runeberg.
10623: 
10624: 
10625:          Ylläolevaan vastalauseeseen yhtyvät:
10626: 
10627:      Karl T. O]jemark.            U. Brander.
10628: Helsinki 1908.. Vihtori Kososen Kirjapaino.
10629:               1908. - Anomusmietintö N:o 8.
10630: 
10631: 
10632: 
10633: 
10634:                    Talousvaliokunnan mietintö N:o 5
10635:               Eduskunnassa tehdyn, Iangettavatautisten hoi-
10636:               toa koskevan anomusehdotuksen johdosta.
10637: 
10638:      Eduskunta on pöytäkirjanotteen kera viime maalis-
10639: kuun 6 päivänä Talousvaliokunnan käsiteltäväksi lähettä-
10640: nyt edustaja Pesosen y. m. tekemän anomusehdotuksen
10641: N:o 1, joka koskee valtioavun myöntämistä yksityisten
10642: perustamain Iangettavatautisten hoitolaitosten kannatta-
10643: mista varten sekä armollisen esityksen antamista Iangetta-
10644: vatautisten hoitokysymyksen järjestämiseksi sen koko laa-
10645: juudessa. Tämän johdosta saa valiokunta lausua seu-
10646: raavaa.
10647: 
10648: 
10649:       Kysymys, jonka anomuksentekijät ehdotuksessaan
10650: esittävät ja seikkaperäisesti · perustelevat, ansaitsee vaka-
10651: vaa huomiota. Sillä tarve saada soveliaita hoitolaitoksia
10652: langettavatautisille on pakottava, mutta tähän asti ainoas-
10653: taan verrattain vähäisessä määrässä.tullut tyydytetyksi.
10654:       Täydellistä tilastoa Iangettavatautisten luvusta Suo-
10655: messa ei ole, mutta sanottavasti erehtymättä voinee ano-
10656: muksentekijäin tavoin arvioida'niiden luvun 3,000 vaiheille.
10657: Tästä numeroluvusta ei kuitenkaan ole varmaksi ohjeeksi
10658: arvostellessa erityisten Iangettavatautisten hoitolaitosten
10659: tarpeellisuutta meillä. Sillä melkoinen osa näistä sairaista,
10660: nimittäin ne, jotka saavat kohtauksia harvakseen ja joi-
10661: den tauti ylipäätään on lievempää laatua, eivät kaipaa aina-
10662: kaan pitempiaikaista parantolahoitoa, vaan voivat nämä
10663: hyvin oleskella kotonaan ja toimia töissä. Toisia taas voi-
10664:      Talousvaliokunnan mietintö N:o 5.
10665: 2               1908. Anomusmietintö N:o 8.
10666: 
10667: taisiin taudin laatuun nähden pikemmin hoitaa mielisairaa-
10668: lassa tahi tylsämielisten hoitolassa. Mutta langettavatau-
10669: tisista on varsin suuri osa kuitenkin sen laatuisia, ettei
10670: heitä, haittaa ja vauriota sairaille itselleen ja heidän ympä-
10671: ristölleen saattamatta, käy hoitaminen muualla kuin erityi-
10672: sesti tällaisia sairaita varten rakennetuissa laitoksissa. Sel-
10673: laisesta tarkoituksenmukaisesta hoidosta onkin sairaill e
10674: parantumisen toiveita. Mutta nykyään ei ole lähimainkaan
10675: arvioitavissa, kuinka suuri prosentti hmgettavatautisista
10676: on tällaisia sairaita. Ettei tämä prosentti ole varsin pieni,
10677:  käy ilmi jo siitäkin, että melkein kaikki vaivaivaishoidon
10678:  huostaan joutuneet langettavatautiset ovat tämän laatuisia.
10679:  Näiden luvun ilmoitti vaivaishoidontarkastaja vuonna 1895,
10680:  niinkuin anomuksentekijätkin ovat maininneet, 545 hen-
10681:  geksi. Nykyään Jienee heitä, niinikään vaivaishoidontar-
10682:  kastajan ilmoituksen mukaan, 700 hengen vaiheille.
10683:        Kysymys hoitolaitosten rakentamisesta langettavatau-
10684:  tisia varten otettiin puheeksi vuoden 1897 valtiopäivillä
10685:  kahdessa anomusehdotuksessa, joista toinen tarkoitti, että
10686:  valtion tulisi perustaa riittävä määrä hoitolaitoksia riisi-
10687:  t~utisia, risatautisia ja langettavatautisia lapsia varten.
10688:  Toisessa taas pyydettiin matka-apurahan myöntämistä Ian-
10689:  gettavatautisten hoitolain tutkimista varten ulkomaalla.
10690:  Anomusehdotukset eivät aiheuttaneet toimenpidettä valtio-
10691:  säätyjen puolelta, mutta asiaa valiokunnassa ja täysi-istun-
10692:  noissa käsiteltäessä painostettiin hoitolain tarpeellisuutta
10693:  kaikenikäisille langettavatautisille sekä pidettiin suotavana,
10694:  että alote niiden aikaansaamiseksi läksisi yksityisestä hy-
10695:   väntekeväisyydestä, ja että valtion olisi annettava siinä te-
10696:   hokasta kannatusta.
10697:         Samana vuonna vaivaishoidontarkastaja G. A. Hel-
10698:   singius, joka muun muassa maamme eri paikkakunnilla
10699:   pitämissään esitelmissä huomautti sellaisten laitosten tar-
10700:   peellisuudesta ja selvitti niiden järjestämisen perusteita,
10701:   koetti herättää yleisössä harrastusta asiaan ja saada sitä
10702:   ryhtymään toimiin kysymyksen käytännölliseksi ratkaisAmi-
10703:   seksi. Vuonna 1899 perusti eräs yhdistys valtionavustamana
10704:   Hattulan pitäjään sellaisen laitoksen, joka alkuaan oli pää-
10705:                  Langettavatautisten hoito,                    3
10706: 
10707: asiallisesti tarkoitettu lapsia varten. Myöhemmin on lai-
10708: tos muutettu Keravalle ja on siihen otettu myöskin aikui-
10709: sia, kumpaakin sukupuolta. Nykyään on siinä tilaa 31
10710: sairaalle, ja on yhdistys hakenut valtiolainaa haitolan laa-
10711: jentamista varte:e. Niinikään aikaansaatiin vuonna 1900
10712: tarkoitusta varten perustetun yhdistyksen yksityisestä alot-
10713: teesta ja valtion kannatuksella naispuolisia langettavatauti-
10714: sia varten Kuopion kaupungin lähelle Vaajasalon sairas-
10715: koti, johon vnodesta 1902 lähtien on voitu ottaa 30 sai-
10716: rasta. Viime vuonna ryhdyttiin laitosta laajentamaan, jotta
10717: siihen voitaisiin ottaa lisäksi 20 sairasta, ja laajennustyö val-
10718: mistunee kohdakkoin.
10719:        Kolmaskin tällainen)aitos on hiljattain pantu alulle.
10720: Se sijaitsee Oulussa ja ou siinä näihin asti voitu hoitaa
10721: ainoastaan 3 tai 4 potilasta, mutta nyttemmin voitanee
10722:  niitä vastaanottaa kymmenkunta.
10723:        Valiokunnan enemmistön mielestä olisi olojen kehit-
10724: tämistä ja parantamista edelleenkin tätä tietä jatkettava.
10725:  Monestakaan syystä ei nimittäin näytä aivan soveliaalta,
10726:  että valtio kokonaan ottaisi langettavatautisten hoidon
10727:  huolekseen. Ensiksikin tnlevat valtion laitokset nykyi-
10728:  sen järjestelmän mukaan ylipäätään kalliimmiksi kuin yk-
10729:  sityisten rakentamat ja ylläpitämät. Toisebi voitaisiin
10730:  tällä keinoin aikaansaada vain joku ainoa tai joitakuita
10731:  suurempia keskuslaitoksia, mutta tämänlaatuisten sairait-
10732:  ten tarkoituksenmukaiseen hoitoon olisivat lukuisammat
10733:  pienemmät, etusijassa laitoksen lähemmän ympäristön tar-
10734:  vetta tyydyttävät laitokset edullisempia. Kun on puheena
10735:  sellainen kuin tässä mainittu tauti, jolla, ollen ainoastaan
10736:  tautia potevalle ja hänen likimmälle ympäristölleen kat-
10737:  kera onnettomuus, ei ole suurta yhteiskunnallista vaaraa,
10738:  niinkuin esim. tuberkuloosilla, näyttää luonnolliselta, että
10739:  puheena olevien laitosten järjestämisen ja voimassapidon
10740:  tulee etusijassa jäädä yksityisen aiotteen varaan. Mutta
10741:  toisaalta on päivänselvää, ettei tähän tarvittavia runsaita
10742:  varoja muutoin kuin poikkeustapauksissa voida saada
10743:  yksinomaan vapaaehtoisilla rahankeräyksillä, vuosimak-
10744:  suilla, lahjoituksina y. m. s. Valtion tehokas kanna-
10745: 4              1908. - Anomusmietintö N:o 8;
10746: 
10747: tus tähän tarkoitukseen on sentähden välttämätön. Se
10748: voisi tapahtua sekä rahallisen avustuksen muodossa että
10749: muutenkin. Kun valtio esim. hankkii isompia maatiloja
10750: tilattomille väestölle jaettavaksi, voitaisiin päätilain usein-
10751: kin suuret rakennukset luovuttaa langettavatautisten pa-
10752: rantoloina tahi hoitoloina käytettäväksi. Sitäpaitsi tu-
10753: lee kuntain, joiden sairaita näissä laitoksissa hoidetaan,
10754: ehdottomasti kannattaa laitosten voimassapitämis:·i suo-
10755: rittamalla maksuja sairaittensa puolesta.
10756:        Eri kysymys on, eikö vaitionkin puolestaan tulisi
10757: ryhtyä perustamaan hoitolaitoksia ainakin sitä langettava-
10758: tautisten ryhmää varten, joissa tauti on päässyt niin val-
10759: taan, ettei paranemisen toivoa ole. Näistä on suuri joukko
10760: senlaatuisia, joita ei käy, tuntuvia vaikeuksia ja epäkoh-
10761: tia muille sairaille tuottamatta, hoitaminen tavallisissa Ian-
10762: gettavatautisten laitoksissa, joiden tarkoituksena myöskin
10763: pitää olla sairaitten menestyksellinen hoito. Vielä vähem-
10764: min käy näitä sairaita hoitaminen kunnallisissa vaivaista-
10765: loissa tahi niiden sairasosastoilla, aniharvoin mielisairaa-
10766: lassa tahi tylsämielisten hoitolassa. Olisi sentähden tär-
10767: keätä ottaa tarkoin harkittavaksi, eikö valtion tulisi raken-
10768: nuttaa hoitolaitoksia tällaisia langettavatautisia varten, jotka
10769: usein sangen häiritsevästi, jopa onnettomuutta tuottavasti
10770: vaikuttavat ympäristöönsä, ja jotka nykyään useinkin ovat
10771: jätetyt erittäin surkuteltavalle kohtalolle alttiiksi. Siinä ta-
10772:  pauksessa että oloja tarkemmin tutkittua havaittaisiin jo-
10773:  kin tai joitakin tällaisia laitoksia olevan valtion toimesta
10774:  rakennettava, olisi valiokunnan mielestä Eduskunnalle an-
10775:  nettava armollinen esitys asiasta. Valiokunta, joka muutoin
10776:  pääasiallisesti yhtyy anomuksentekijäin anomusehdotukses-
10777:  saan esittämiin perusteluihin ja sen ohella pyytää vii-
10778:  tata vaivaishoidontarkastajan edellä mainittuun lausuntoon
10779:  asiasta, saa sentähden kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
10780:  kunta Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anoisi,
10781: 
10782:                       että tarkoituksenmukaisesti suunnitel-
10783:                  tuja langettavatautisten hoitolaitoksia,: joita
10784:                  Langettavatautisten hoito.                     5
10785: 
10786:                 yksityisestä alotteesta pet·ustetaan, kannatet-
10787:                 taisiin riittävällä valtioavulla, sekä
10788:                        että hallitus ottaisi harkittavakseen, oli-
10789:                 siko valtion ryhdyttävä rakentamaan erityi-
10790:                 siä hoitolaitoksia vaikeammanlaatuista lan-
10791:                 gettavaa tautia sairastavia henkilöitä varten,
10792:                 jotka eivät muualla voi saada soveliasta hoi-
10793:                 toa, ja, havaitessaan sellaisten laitosten ra-
10794:                 kentamisen suotavaksi, antaisi Eduskunnalle
10795:                 asiasta esityksen.
10796: 
10797: 
10798: 
10799: 
10800:       Asian käsittelyyn ovat ottaneet osaa: puheenjohtaja
10801: Perttilä ja varapuheenjohtaja Brander (osittain), sekä jäse-
10802: net E. Aromaa, Eloranta, Kallio korpi, K. Knuutila (osit-
10803: tain), Leppälä, Naaralainen, Nuotio (osittain), Oljemark,
10804: Pullinen (osittain), S. Rantanen, Runeberg, Runtti (osit-
10805: tain) ja Vuorimaa ynnä varajäsenet Huoponen sekä osit-
10806: tain Nykänen, Räsänen ja Salminen.
10807:      Helsingissä, huhtik. 4 p. 1908.
10808: Hel"inki 1908, Suoma!. Kirjall. Seuran Kirjap. Osakeyhtiö.
10809:             1908. - Välikysymysmietintö N:o 1.
10810: 
10811: 
10812: 
10813: 
10814:                   Perustuslakivaliokunnan mie-
10815:             ti n t ö N:o 2, sisältävä ehdotuksen perusteiloksi
10816:             päiväjärjestykseen siirtymiseksi erinäisten Suo-
10817:             men oikeuden turvaamista koskevien välikysy-
10818:             mysten johdosta.
10819: 
10820: 
10821:      Perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen ehdotta-
10822: mista varten on Eduskunta pöytäkirjan otteen kera
10823: 26 päivältä viimekulunutta helmikuuta Perustuslaki-
10824: valiokuntaan lähettänyt seuraavat välikysymykset:
10825: 
10826:      Erinäiset merkit osoittavat, että vaikutusvaltaisissa
10827: valtiollisissa piireissä keisarikunnassa tätä nykyä koete-
10828: taan saada aikaan toimenpiteitä maamme pernstuslain-
10829: mukaista asemaa ja sen alueellista eheyttä vastaan.
10830: Menettelytapana on ilmeisesti se, että koetetaan väärin
10831: tulkita meidän vaatimustamme, että Suomelle vakuutettua
10832: valtiosääntöä on rikkomatta noudatettava. Niinpä yri-
10833: tetään tehdä uskottavaksi, että suomalaisilla on aivan
10834: väärät käsitykset Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta,
10835: että suomalaiset pyrkivät eroamaan Venäjän yhteydestä,
10836: vieläpä että Suomi tätä varten asestautuu.
10837:      Tämmöisten totuudesta poikkeavien huhujen le-
10838: vittäminen on omiaan herättämään Suomen kansassa
10839: vakavia huolia. Näitä huolia lisäävät viime päivien
10840: tapahtumat: kenraalikuvernöörinvaihdos, jota yleisesti
10841: käsitetään merkiksi suunnan muutoksesta, sekä niiden
10842: välikysymysten laatu, joita on esitetty valtakunnanduu-
10843: malle tai joita julkisuudessa näkyneiden tietojen mukaan
10844: nykyään valmistellaan sille esitettäväksi.
10845:     Perustuslakivalz"okunnan mietintö" N:o 2.
10846: 2          1908. -   Välikysymysmietintö N:o t.
10847: 
10848:     Näihin seikkoihin katsoen, koska jokaisen kansan-
10849: edustajan velvollisuus on koettaa omalta osaltaan olla
10850: mukana torjumassa niitä vaaroja, jotka uhkaavat maa-
10851: tamme, pyytävät allekirjoittaneet saada asianomaisen
10852: Keisarillisen Senaatin jäsenen vastattavaksi esittää ky-
10853: symyksen:
10854:                 Mitä on maamme hallitus tehnyt torjuak-
10855:             seen niitä vääriin syytöksiin perustuvia vaa-
10856:             timuksia, joita nykyään tähdätään maamme
10857:             perustuslainmukaista sisällistä itsenäisyyttä ja
10858:             alue-eheyttä vastaan?
10859: 
10860:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1908.
10861: 
10862:      E. N. Setälä, T. Riihelä, Heikki Renvall, Eero Erkko,
10863: P. Ahmavaara, Juho Haveri, Juho Snellman, K. V.
10864: Koskelin, Antti Mikkola, K. Viljakainen, Mikko Knuutila,
10865: Pekka Leppänen, S. Heiskanen, Alli Nissinen, Gust. Aro-
10866: kallio, P. Kuisma, A. Luoma, N. E. Huoponen, M. Peso-
10867: nen, Pekka Pennanen, K. 0. Vikman, Lucina Hagman,
10868: U. Brander.
10869: 
10870: 
10871:                                           (Suomennos.)
10872:      Kuten tunnettua, on vaikutusvaltaisissa valtiolli-
10873: sissa piireissä keisarikunnassa tätä nykyä huomattavissa
10874: vilkas pyrkimys nurjan mielialan herättämiseen maa-
10875: tamme kohtaan sekä yrityksiä aikaansaamaan maamme
10876: perustuslainmukaista itsehallintoa ja sen alueellista ehe-
10877: yttä vastaan tähdättyjä toimenpiteitä. Tässä tarkoi-
10878: tuksessa levitetään sanomalehdistössä ja muulla tavoin
10879: totuudesta poikkeavia tai pahoin vääristeltyjä esityksiä
10880: Suomen oloista, joiden tarkoituksena muun ohessa on
10881: osoittaa täällä löytyvän separatistisia pyrkimyksiä, joita
10882: tukemassa muka olisi asestettuja liittoja, y. m. sellaista.
10883: Tällaiset yritykset väärin tulkita Suomen kansan lojaa-
10884:               Suomen oikeuden turvaaminen.              3
10885: 
10886:  lia vaatimusta saada lainmukaisesti ja loukkaamatta säi-
10887:  lyttää autonomiansa ja oikeusjärjesiyksensä saattavat,
10888:  jos ne, tulematta voimakkaasti torjutuiksi, pääsevät vai-
10889:  kuttamaan, vähitellen voittaa luottamusta ja johtaa
10890:  toimenpiteisiin, jotka tietäisivät maamme oikeuksien
10891:  loukkaamista.
10892:       Varsinkin ovat omiansa mainitussa suhteessa herät-·
10893:  tämään huolta äsken tapahtunut kenraalikuvernöörin-
10894:  vaihdos sekä Venäjän valtakunnanduumalle jätetyt tai
10895:  erinäisissä edustajaryhmissä sen keskuudessa valmistel-
10896:  lut välikysymykset.
10897:       Asian näin ollen on Suomen kansanedustajien erit-
10898:  täin tärkeätä saada täydellinen tieto asemasta; ja anom-
10899: .me me allekirjoittaneet siis V. J:n 32 §:n nojalla kunni-
10900:  oittaen Eduskunnan suostumusta saada Keisarillisen Se-
10901:  naatin Varapuheenjohtajan vastattavaksi esittää seu-
10902:  raavan kysymyksen:
10903: 
10904:                Mitä on maan hallitus tehnyt niiden hyök-
10905:            käysten torjumiseksi, joita, muun ohessa vetoa-
10906:            malla siihen perusteettomaan tekosyyhyn, että
10907:            Suomen kansa muka koettaisi vetäytyä täyt-
10908:            tämästä maan yhdistämisestä Keisarikuntaan
10909:            johtuvia velvollisuuksiansa, on tähdätty maam-
10910:            me oikeutta vastaan saada nauttia perustus-
10911:            lainmukaisesti turvaitua autonomista ase-
10912:            maansa ja alueellista eheyttään?
10913: 
10914:      Helsingissä r8 p. helmikuuta rgo8.
10915: 
10916:      J. W. Runeberg.                    J. Storbjörk.
10917:                      Karl Söderholm.
10918: 4          1908. -   Välikysymysmietintö N:o 1. -;
10919: 
10920: 
10921:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10922: 
10923: 
10924:      Kun Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas
10925: armollisella julistuskirjanaan 4 p:ltä marrakuuta 1905
10926: lakkautti sen hallintojärjestelmän, joka lakejamme pol-
10927: kevana oli tuottanut kansallemme sanomatauta onnetto-
10928: muutta ja osottautunut koko valtakunnalle vahingolli-
10929: seksi, oli se toivo täällä yleinen, että yritykset hävittää
10930: Suomen sisällinen itsenäisyys vihdoinkin olivat kadotta·
10931: neet jalansijan niin venäläisessä yleisössä kuin keisari-
10932: kunnan hallituksessa ja että maamme valtio-oikeudelli-
10933: sesta asemasta johtuvat kysymykset, mikäli niihin näh-
10934: den vielä vallitsi erimielisyyttä, ennen pitkää saataisiin
10935: perustuslakien mukaisessa järjestyksessä pysyvästi sel-
10936: vitetyiksi. Tämä toivo valitettavasti ei ole toteutunut.
10937: Maatamme vastaan vihamieliset voimat, muun muassa
10938: käyttäen hyväkseen rajojemme sisällä sattuneita vali-
10939: tettavia tapahtumia, ovat kahtena viimeisenäkin vuonna
10940: herkeämättä olleet työssä ja yhä enenevällä menestyk-
10941: sellä on Suomen kansan uskollisuus valtakuntaa ja yh-
10942: teistä hallitsijaa kohtaan koetettu keisarikunnassa tehdä
10943: epäluulonalaiseksi. Samalla vaatimukset ja suunnitte-
10944: lut maamme oikeuksien syrjäyttämiseksi ovat alkaneet
10945: kuulua äänekkäinä ei yksistään sanomalehdistössä, vaan
10946: valtakunnanduumankin vaikutusvaltaisimpien edustaja-
10947: ryhmäin keskuudessa. Mille kannalle Venäjän hallitus
10948: on asettuva tällaisiin suunnitteluihin nähden, ei vielä ole
10949: tunnettua, mutta useat tapaukset viimeisiltä ajoilta ovat
10950: saattaneet maamme väestön levottomuudella arvelemaan,
10951: ettei keisarikunnan hallituspiireissä olla taipuvia järjestä-
10952: mään vireillä olevia kysymyksiä Suomen perustuslakien
10953: ja ylempänä mainitun armollisen julistuskirjan hengessä.
10954:      Sitä huolestumista, jonka keisarikunnasta tulevat
10955: viestit herättävät, lisää kansalaisissa tietämättömyys koti-
10956:               Suomen oikeuden turvaaminen.                 5
10957: 
10958: maisen hallituksemme toimintaohjelmasta ja yksin jo
10959: siitäkin johtuva epävarmuus niiden toimenpiteiden tar-
10960: koituksenmukaisuudesta, joihin hallitus vaurioitten estä-
10961: miseksi on ryhtynyt ja edelleen aikoo ryhtyä. On kui-
10962: tenkin ilmeistä, että jos koskaan olisi juuri nykyänsä
10963: luottamuksellinen, molemmanpuolisen katsantokannan
10964: tuntemiseen ja hyväksymiseen perustuva yhteisvaikutus
10965: hallituksemme ja eduskunnan välillä olojen vaatima.
10966: Katsomme sentähden oikeaksi tarjota hallitukselle tilai-
10967: suutta kaivattujen tietojen antamiseen, ja tässä tarkoi-
10968: tuksessa pyydämme saada Senaatin Talousosaston Vara-
10969: puheenjohtajan vastattavaksi kunnioittaen esittää seu-
10970: raavan kysymyksen:
10971: 
10972:                 Mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä
10973:            Suomen sisällisen itsenäisyyden turvaamiseksi
10974:            niiltä vaaroilta, jotka asiain nykyisessä tilassa
10975:            näyttävät sitä uhkaavan?
10976:     Helsingissä, I8 p. helmikuuta 1908.
10977: 
10978:               J. R. Danielson-Kalmari.
10979:     Y. K. Yrjö-Koskinen.           Juho Torppa.
10980:     Lauri Ingman.                  J. E. Antila.
10981: 
10982: 
10983: 
10984: 
10985:      Samalla oli Valiokuntaan lähetetty Senaatin talous-
10986: osastqn varapuheenjohtajan senaattori L. Mechelinin
10987: mainittuihin kysymyksiin yhteisesti antama vastaus sekä
10988: asiasta syntyneen keskustelun kuluessa esitetyt lausunnot.
10989: 
10990: 
10991: 
10992: 
10993:     Asian käsittelyä varten on Valiokunta kirjelmillä
10994: 26 ja 29 päivältähelmikuuta 1908 Keis. Senaatin puheen-
10995: 6          1908. -   Välikysymysmietintö N:o t.
10996: 
10997: johtajan kautta pyytänyt saada nähdäkseen seuraavai
10998: asiaan liittyviä seikkoja valaisevat asiakirjat:
10999:      1) K. Senaatin 21 p:nä 1907 maaliskuuta Keisarilli-
11000: selle Majesteetille lähettämän alamaisen selonteon ylei-
11001: sestä olotilasta maassa;
11002:      2) K. Senaatin talousosaston varapuheenjohtajan vä-
11003: likysymyksiin antamassa vastauksessa viitatun alamaisen
11004: esityksen venäläis-suomalaisen konferensin asettamisesta;
11005:      3) asiakirjat, jotka koskevat Suomessa oleskelevia
11006: venäläisiä pakolaisia sekä niitä toimenpiteitä, joihin Halli-
11007: tus heihin nähden on ryhtynyt;
11008:      4) >>Voima>> liittoa koskevat asiakirjat, sekä
11009:      5) asiakirjat, jotka koskevat n. s. >>punakaarteja>>.
11010:      Näistä asiakirjoista ei Valiokunta kuitenkaan ennen
11011: mietinnön valmistumista ole saanut nähtäväkseen muuta
11012: kuin ensiksimainitun.
11013: 
11014: 
11015:       Jo ennestään on vireillä ja tyydyttävästi ratkaise-
11016: matta erinäisiä kysymyksiä, jotka koskevat Suomen
11017: suhteita keisarikuntaan. Aina vuodesta 1890 alkaen val-
11018: litsee Suomen postitoimen alalla Suomen perustuslakeihin
11019: soveltumaton järjestys. Siitä asti kuin Suomen asevelvolli-
11020: set joukot v. 1901 hajoitettiin, on maallemme perin
11021: tärkeä sotilasasia laillisella tavalla järjestämättä. Useim-
11022: mat muut poikkeukset laillisesta järjestyksestä, jotka oli-
11023: vat peräisin ajanjaksolta 1899-1905, peruutettiin tai
11024: lakkautettiin tosin arm. julistuskirjalla 4 päivältä mar-
11025: raskuuta 1905, mutta kuitenkin jäi erinäisiä lainvastaisia
11026: toimenpiteitä vielä korjaamatta, eikä niihin nähden julis-
11027: tuskirjassa lausuttu armollinen tahto täydellisen tarkas-
11028: tuksen toimeenpanosta ole toteutunut. Eduskunnan viime
11029: valtiopäivillä tämän johdosta tekemiä alamaisia anomuksia
11030: laillisuuden täydellisestä palauttamisesta ei vielä tiettä-
11031: västi ole K. M:lle esitetty eikä niissä mainittuihin koh-
11032: tiin korjausta aikaan saatu. Sitä paitsi ovat erinäiset
11033:                Suomen oikeuden turvaaminen.                 7
11034:  Suomen lainsäädännölle tärkeät kysymykset kohdanneet
11035: vaikeuksia venäläiseltä taholta ja jääneet ratkaisematta.
11036: Vieläpä on sattunut uusia tapauksia, jotka ovat omiansa
11037: herättämään maassamme huol~tusta. Niinpä on Suomen
11038:  kansalaisia Venäjällä vangittu ja karkoitettu heidän saa-
11039: mattaan tietoa heitä vastaan tehdyistä syytöksistä, joista
11040: ei myöskään Suomen viranomaisille ole tietoa annettu.
11041: Sellaisia ovat myöskin äskeiset kenraalikuvernöörinapu-
11042: laisen ja kenraalikuvernöörin nimitykset, jotka ovat ta-
11043: pahtuneet järjestyksessä, mikä ei ole sopusoinnussa sen
11044: kanssa, että heidän virkatoimensa kohdistuvat Suomeen
11045: ja ovat määrätyt suomalaisten asetusten kautta. Niin-
11046:  ikään on sellaisena mainittava Suomen Hallitsijan ja
11047:  Eduskunnan välillä ilmennyt erimielisyys oikeudesta
11048:  Suomen valtiovarain käyttämiseen. Ja samaan aikaan
11049:  esiintyy venäläiseltä taholta yhä uusia vaatimuksia, jotka
11050:  koskevat tärkeitä Suomen sisäisen itsenäisyyden puolia.
11051:       Puheenalaiset vaatimukset ovat aivan näinä aikoina
11052: lausutut julki erinäisissä Venäjän Valtakunnanduumassa
11053: esitettäviksi pyydetyissä välikysymyksissä. Sen mukaan
11054: kuin Valiokunnalle on tunnettua, perustuu osa ehdotet-
11055: tuja välikysymyksiä siihen olettamukseen, että rat-
11056: kaistaessa Suomelle olennaisia kysymyksiä, Suomen puo-
11057: lelta usein unohdetaan Suomen olevan osan Venäjän val-
11058: takuntaa ja että, kun tietoisuus Suomen valtio-oikeudelli-
11059: sesta yhteydestä Venäjän kanssa on Suomessa muka liian
11060: vähän kehittynyt, ei Venäjän valtakunnan etuihin täällä
11061: kiinnitetä riittävää huomiota. -Tämän johdosta on pyy-
11062:  detty ministerineuvoston puheenjohtajalle esitettäväksi
11063: välikysymys siitä, onko totta, että Suomen suuriruhti-
11064:  naanmaan ministeri-valtiosihteeri välittömästi esittelee
11065:  asioita Keisarilliselle Majesteetille, alistamatta niitä sitä
11066:  ennen ministerineuvoston puheenjohtajan tarkastettavaksi.
11067:       Edelleen on, ylempänä kosketeltujen yleisten perus-
11068:  telujen pohjalla ja erittäinkin viittaamalla valtakunnan
11069:  puolustukseen ja taloudelliseen hyötyyn, pyydetty ky-
11070: 8          1908. -   Välikysymysmietintö N:o 1.
11071: 
11072: syttäväksi, mistä syystä ei vielä ole toteutettu keisari-
11073: kunnan rautateiden yhdistämistä Suomen rautateihin ja
11074: ensiksimainittujen rakennustavan soveltamista Suomen
11075: rautateillä, sekä onko tot~, ettei viimeksimainituilla voida
11076: käyttää keisarikunnan rautateiden liikkuvaa kalustoa.
11077:       Osaksi on taas puheeksitulleessa yhteydessä lausuttu
11078: että keisarikunnassa viime vuosina tapahtuneet rikolliset
11079: teot ovat Suomessa valmistellut ja että Suomessa muka
11080: on muodostunut aseellisen kapinan aikaansaamista tar-
11081: koittavia järjestöjä, vieläpä avoimesti tarjottu turvaa
11082: Venäjän terroristeille. Tällaiset >>paikallisten viranomais-
11083: ten>> leväperäisyyden vuoksi mahdollisiksi käyneet ilmiöt
11084: ovat muka selitettävissä vain sen Suomessa jalansijaa
11085: saaneen käsityksen nojalla, että Suomessa toimivat vi-
11086: ranomaiset ja laitokset eivät ole velvollisia mukaautu-
11087: maan valtakunnan yleisen politiikan vaatimuksiin. Sen
11088: johdosta on esitetty kysyttäväksi, tietääkö sisäasiain mi-
11089: nisteri, etteivät maan kenraalikuvernööri ja paikalliset
11090: viranomaiset ole ryhtyneet heistä riippuviin toimiin valta-
11091: kunnallisen järjestyksen suojelemiseksi, ja onko tässä
11092: suhteessa sisäasiain ministerin puolelta asianomaisille an-
11093: nettu tarpeellisia käskyjä.
11094:       Myöhemmin on näkyneiden tietojen mukaan pyy-
11095: detty esitettäväksi eräs uusi välikysymys, joka koskee
11096: Suomen osanottoa valtakunnan sotilaalliseen rasitukseen,
11097: siis vanhastaan vireilläolevaa riitakysymystä. Sitä vas-
11098: toin ei ole Valtakunnanduumalle annetuissa välikysymys-
11099: ehdotuksissa ole esiintynyt mitään vaatimusta, joka olisi
11100: tähdätty Suomen alue-eheyttä vastaan, vaan on täm-
11101: möisiä mahdottomia vaatimuksia tuotu esiin tiettävästi
11102: ainoastaan virallisen toiminnan ulkopuolella.
11103:       Sen mukaan kuin Senaatin talousosaston varapuheen-
11104: johtaja täysi-istunnossa ilmoitti, ei Venäjän ministerineu-
11105: voston puolelta ole olemassa eikä tiettävästi odotettavissa
11106: sellaista ehdotusta, joka tarkoittaisi Suomen perustusla-
11107: kien yksipuolista muuttamista. Vaikkakin näin on laita ja
11108:                Suomen oikeuden turvaaminen.                  9
11109: 
11110: vaikka myöskään vaatimusten esittäminen Venäjän Valta-
11111: kunnanduumassa ei ole ennättänyt pitemmälle kuin yllä on
11112: sanottu, vaatii kuitenkin nykyinen asema kaikkea huo-
11113: miota Eduskunnan puolelta. Esitetyillä vaatimuksilla on
11114: nimittäin erityisesti uhkaava luonteensa siinä, että kei-
11115: sarikunnassa ainakin eräillä tahoilla valtakunnanetuihin
11116: vetoamalla vaaditaan, että erinäisiä Suomea koskevia
11117: lainsäädäntötoimia olisi saatava aikaan muuta kuin
11118: maamme perustuslakien määräämää tietä. Näin ollen
11119: on Valiokunnan mielestä Eduskunnan täysi syy lausua
11120: oma käsityksensä näistä uhkaavista vaatimuksista ja suh-
11121: tautumisensa niihin.
11122: 
11123: 
11124: 
11125: 
11126:       Mitä tulee vanhemmilta ajoilta vireilläoleviin kysymyk-
11127: siin, ei Valiokunnan mielestä ole syytä tässä uudistaa sitä,
11128: mitä näihin asioihin nähden on esiintuotu Eduskunnan
11129: viime valtiopäivillä tekemässä alamaisessa anomuksessa
11130: laillisesta järjestyksestä vielä vallitsevain poikkeusten pois-
11131: tamisesta sekä siinä sotilaskysymystä koskevassa anomuk-
11132: sessa, jonka Eduskunnan alamainen vastaus armolliseen
11133: esitykseen Suomen valtiovaroista Valtakunnanrahastoon
11134: sotilastarpeisiin suoritettavasta apumaksusta sisältää.
11135: Ensinmainitussa anomuksessa on Eduskunta lausunut,
11136: ettei Suomen kansa voi tunnustaa itselleen sitovaksi mi-
11137: tään sellaista lainsäädäntöä, joka syrjäyttäisi Suomen
11138: eduskunnan perustuslaissa vakuutetun lainsäädäntöoikeu-
11139: den, ja tällä yleisellä peruskannalla pysyy epäilemättä
11140: Suomen Eduskunta järkähtämättä kaikkiin sekä vanhoihin
11141: että uusiin vaatimuksiin nähden. Mikäli siis muutoksia
11142: Suomen perustuslakeihin havaitaan tarpeellisiksi, tulee
11143: niiden tapahtua siinä järjestyksessä, joka perustuslaeissa
11144: itsessään on säädetty.
11145: 1o          1908. - Välikysymysmietintö N:o 1.
11146: 
11147:      Myöskään ei Valiokunnan mielestä ole tarpeellista
11148: tässä ryhtyä käsittelemään eräässä Valtakunnanduumas-
11149: sa esitettäväksi pyydetyssä välikysymyksessä esiintyvää
11150: vaatimusta keisarikunnan ja Suomen rautatieverkon
11151: yhdistämisestä. Tästä asiasta on I904-1905 vuosien
11152: valtiopäivillä tehty alamainen anomus, jossa kysymys on
11153: saanut seikkaperäisen valaisun. Ei liene tässä tarpeen
11154: osottaa, että syyt, miksi Suomen rautateiden rakenne
11155: jossakin määrin on erilainen kuin keisarikunnan, ovat
11156: yksinomaan taloudellista laatua, eivätkä suinkaan johdu
11157: mistään »separatismista>>, niinkuin on uskoteltu, mikä on
11158: sitä selvempää, kun nämä eroavaisuudet ovat saaneet
11159: alkunsa ennenkuin edes minkäänlaista ajatusta yhdys-
11160: radasta Pietarin kautta oli syntynyt. Mitä yhdysradan
11161: rakentamiseen tulee ei Suomessa tietenkään vastuteta itse
11162: tämmöisen radan aikaansaamista, mutta epäillään, onko
11163: siitä oleva Suomelle niin suurta hyötyä, että maamme
11164: pitäisi ottaa osaa rakennuskustannuksiin. Edelleen on
11165: huomioonotettava, että kun on kyseessä rautatien ra-
11166: kentaminen Suomen rajojen sisäpuolella, on siitä aina
11167: eduskunnalle annettava armollinen esitys. Sitä välttä-
11168: mättömämpää on, että eduskunnalle annetaan armolli-
11169: nen esitys, jos Suomen valtiovarojen käyttämistä vaadi-
11170: taan maan ulkopuolelle rakennettavaa rautatietä varten.
11171: Näitä näkökohtia silmällä pitäen ovat Valtiosäädyt maini-
11172: tuilla valtiopäivillä, sekä oikeudellisten että taloudellisten
11173: syiden nojalla, koska oli kyseessä rautatie, joka oli ra-
11174: kennettava suuriruhtinaanmaan rajan ulkopuolelle, vielä-
11175: pä aiottu erään venäläisen rautatiehallituksen haltuun
11176: annettavaksi, anoneet, että K. M. siinä tapauksessa, että yh-
11177: dysrata Suomen ja Venäjän rautatieverkkojen välillä katso-
11178: taan olevan Pietariin rakennettava ja apumaksua Suo-
11179:  men valtiovaroista sitä varten tulee kysymykseen, su-
11180: vaitsisi eduskunnalle antaa armollisen esityksen asiasta.
11181: Tämä anomus on vast'ikään korkeimmassa paikassa hy-
11182: lätty, mikä hylkäävä päätös ainoastaan siinä tapauksessa
11183:               Suomen oikeuden turvaaminen.                II
11184: 
11185: 
11186:  soveltuu maassamme vallitsevaan oikeuskäsitykseen, että
11187: se voidaan tulkita s.iten, että K. M. on näkevä mah-
11188: dolliseksi, ettei apumaksua Suomen valtiovaroista pu-
11189: heenalaiseen tarkoitukseen vaadita.
11190:      Niinikään on syytä tässä yhteydessä jättää käsitte-
11191: lemättä muutamat muutkin tähän kuuluvat asiat, jotka jo
11192: ovat ehtineet vaatimuksia pitemmälle, koska ne, mikäli
11193: Eduskunta tahtoo ryhtyä niitä käsittelemään, Valiokun-
11194: nan mielestä vaativat Eduskunnalta muuta toimenpidettä
11195: kuin sellaisen lausunnon antamista, joka sisältyy perus-
11196: teltuun päiväjärjestykseen siirtymiseen. Valiokunta käy
11197: sen vuoksi koskettelemaan niitä vaatimuksia, jotka
11198: erittäin Venäjän Valtakunnanduumassa valniisteltavien
11199: välikysymysten johdosta nykyään ovat joutuneet kes-
11200: kustelunalaisiksi.
11201: 
11202: 
11203:      Erityistä huomiota kiinnittää puoleensa se vaa-
11204: timus, että Suomen ministeri-valtiosihteerin pitäisi alis-
11205: taa esittelynsä ennakolta ministerineuvoston puheenjoh-
11206: tajan tarkastettavaksi. Kysymyksen esittäjiä ei siis tyy-
11207: dytä edes se järjestys, joka nykyään on olemassa I p. elo-
11208: kuuta 1891 annetun arm. asetuksen perustuksella, jonka
11209: mukaan Suomenmaan ministeri-valtiosihteerin pitää, en-
11210: nenkuin hän esittelee ehdotuksia uusiksi laeiksi suuriruhti-
11211: naanmaata varten sekä esityksiä Suomen valtiopäiville,
11212: hankkia keisarikunnan ministerien lausunnot niissä ta-
11213: pauksissa, jolloin asia koskee myöskin keisarikunnan etuja
11214: ja heidän toimialaansa. Kun puheenalaibta vaatimusta
11215: lisäksi on perusteltu sillä, että Suomen ministeri~valtio­
11216: sihteerin välitön ja itsenäinen esittely K. M:lle haitalli-
11217: sesti vaikuttaa valtakunnan hallinnon yhteyteen ja estää
11218: Hallitsijan ratkaistaviksi alistettujen kysymysten moni-
11219: puolista valmistelua, niin lienee päätettävä puheenalai-
11220: sen vaatimuksen tähtäävän siihen, että ministeri-valtio-
11221: sihteeri olisi esittelyissään asetettava riippuvaiseksi kei-
11222: 12          1908. - Välikysymysmietintö N:o 1.
11223: 
11224: sarikunnan viranomaisista. Näkyypä vielä venäläiseltä
11225: taholta koetettavan tehdä uskottavaksi, että ministeri-
11226: valtiosihteeri jo nyt, Venäjällä voimassaolevien säännösten
11227: nojalla, olisi asetettu tällaiseen riippuvaan asemaan.
11228:       Jos viimeksimainitulle kannalle asetutaan ja jos
11229: yleensä oletetaan, että ministeri-valtiosihteeri hallinnolli-
11230: silla määräyksillä tai venäläisen lainsäädäntötoimen kaut-
11231: ta voidaan asettaa tämmöiseen asemaan, jätetään huo-
11232: mioon ottamatta, että ministeri-valtiosihteeri on suoma-
11233: lainen virkamies ja että häntä siis hänen toiminnassaan
11234: sitovat Suomen lakien ja asetusten määräykset.
11235:        Jo ennenkuin Suomi oli tullut lopullisesti yhdiste-
11236: tyksi Venäjän valtakuntaan, oli Keisari Aleksanteri I
11237: määrännyt, että ne Suomen asiat, jotka vaativat kor-
11238: keimmassa paikassa ratkaisua, olisivat Hallitsijalle vä-
11239: littömästi esiteltävät. Kun sitten Suomi Keisari Alek-
11240: santeri I:n kautta oli saanut asemansa autonomisena,
11241: keisarikunnasta tiippuvana, mutta oman valtiosääntönsä
11242: mukaan hallittuna valtiona, järjestettiin saman Hal-
11243: litsijan aikana arm. johtosäännöllä 25 p:ltä lokakuuta
11244: (6 p:ltä marraskuuta) I8II Pietariin Suomen asioita var-
11245: ten asetetulle komitealle niiden >>Suomenmaan yleistä
11246: hallitusta>> koskevien asiai~ esittely, jotka riippuvat Hal-
11247: litsijan ratkaisusta.
11248:        Jotta asiat >>tarkasteltaisiin, valmisteltaisiin ja pää-
11249: tettäisiin>> Hallitsijan Suomelle vahvistamien >>lakien ja
11250: asetusten>> mukaan, määrättiin silloin, että komitea Suo-
11251: men asioita varten oli asetettava, ja tuli Suomen asiat
11252: Hallitsijalle esittää waltiosihteerin, joka nimitetään Suo-
11253: men asujamista>>. Kun mainittu komitea arrn. julistus-
11254: kirjalla 17 p:ltä maaliskuuta 1826 lakkautettiin, säily-
11255: tettiin se säädetty järjestys, että esittelyn Hallitsijalle
11256: tuli tapahtua erityisen Suomen asioita varten asetetun
11257: valtiosihteerin kautta, jota vuodesta 1834 nimitettiin
11258: ministeri-valtiosihteeriksi. Samassa julistuskirjassa sano-
11259: taan, että K. M. täten oli »tahtonut säätää hänen vah-
11260:               Suomen oikeuden turvaaminen.
11261: 
11262: vistamiensa perustuslakien ja perustavaisten asetusten
11263: mukaisen järjestyksen niidenasiain ja juttujenhänelleesit-
11264: telemisessä, jotka ovat korkeimman vallan päättämisen
11265: alaisia.>>
11266:        Samoja periaatteita Suomen asiain esittelyyn näh-
11267: den on sen jälkeen yhä edelleen noudatettu. Niinpä
11268: on nykyinenkin Hallitsijamme heti valtaistuimelle nou-
11269: semisensa jälkeen, armollisessa julistuksessa 12 p:ltä mar-
11270: raskuuta r8g4, suvainnut käskeä, että niitä Suomen
11271: asioita esiteltäessä, jotka riippuvat Hallitsijan omasta
11272: armollisesta ratkaisemisesta, vastakin on noudatettava
11273: samaa järjestystä kuin mikä Keisari Aleksanteri III:nnen
11274: hallitusaikana oli ollut voimassa.
11275:        Se säännös maan perustuslaeissa, johon tämä jär-
11276: jestys lähinnä perustuu, sisältyy 21 p:nä elokuuta 1772
11277: annetun Hallitusmuodon 21 §:ään, joka antaa määräyksiä
11278: asiain esittelemisestä Hallitsijalle ja asiakirjain varmen-
11279: tamisesta. Ja ministeri-valtiosihteeriin nähden on voi-
11280: massa sama, mikä on säädetty muista virkamiehistä,
11281: jotka ovat Hallitsijalle avullisina Suomen valtiovallan
11282:  käyttämisessä, nimittäin, että heidän tulee olla synty-
11283: peräisiä Suomen miehiä.
11284:       Erityisen tunnustuksen ovat nämä periaatteet saaneet
11285: niiden ohjeiden ja määräysten kautta, jotka Keisari ja
11286: Suuriruhtinas Aleksanteri II antoi Suomen perustuslakien
11287: selventämistä ja täydentämistä varten v. r864 asetetun
11288: komitean varteenotettavaksi sen laatiessa ehdotustaan.
11289:  Niiden 7 kohdassa on nimittäin lausuttu nimenomaan,
11290: >>että ne asiat, jotka vaativat Keisarin omaa ratkaisua,
11291: on Ministeri-valtiosihteerin, jonka tulee olla syntyperäi-
11292:  nen Suomalainen, Keisarille esitettävä>>.
11293:        Maan valtiosäännön olennaisena osana on siis, että
11294: ne asiat, jotka korkeimmassa paikassa ratkaistaan, ovat
11295: esiteltävät Hallitsijalle välittömästi suomalaisen miehen
11296: kautta. Ja koska nämä ministeri-valtiosihteerin asemaa
11297:  ja toimintaa koskevat periaatteet perustuvat lakimäärä-
11298: 1   4      1908. - Välikysymysmietintö N:o 1.
11299: 
11300: yksiin, joilla on perustuslain pyhyys, ei näitä periaatteita
11301: voida muuttaa ilman Eduskunnan myötävaikutusta.
11302:      Suomen oikeutta loukattaisiin siis olennaisesti, jos
11303: ministeri-valtiosihteeri toimittaessaan tärkeätä tehtävään-
11304: sä asetettaisiin riippuvaiseksi jostakusta keisarikunnan
11305: viranomaisesta. Mutta näiden ratkaisevien oikeudellisten
11306: seikkojen ohessa ovat myöskin huomattavat ne muut
11307: erinomaisen tähdelliset syyt, jotka puhuvat sen puolesta,
11308: että tähän virkaan pitää olla yhdistetty oikeus välittö-
11309: mään ja riippumattamaan esittelyyn maan Hallitsijalle
11310: sekä että sitä ei voida määrätä muun kuin suomalaisen
11311: miehen tehtäväksi. Ainoastaan siinä tapauksessa voi
11312: nimittäin sen haltialla olla se luottamus maassa, se
11313: maan yhteiskuntajärjestyksen tunteminen sekä se koko
11314: kansan oikeuskäsityksen ymmärtämys, joka on tarpeen,
11315: jotta hän voisi Hallitsijan edessä luotettavana ja täysin
11316: asiantuntevalla tavalla tehdä selkoa sekä asiain sisällyk-
11317: sestä että maan tarpeista ja toivomuksista.
11318: 
11319: 
11320: 
11321:      Esitetyt vaatimukset näyttävät osittain myöskin
11322: kohdistuvan siihen, että venäläiselle poliisille olisi annet-
11323: tava toimintavaltaa Suomessa. Perusteeksi tämän-
11324: suuntaisiin vaatimuksiin on esiintuotu, että suuri osa
11325: rikoksia, joita on tehty keisarikunnassa, on suunniteltu
11326: ja valmisteltu Suomen alueella. Niinikään on sanottu,
11327: että venäläiset rikoksentekijät ovat Suomessa saaneet
11328: puoltoa sekä heille täällä valmistettu turvapaikka. Maan
11329: viranomaisia on syytetty siitä, että he toiminnassaan eivät
11330: ole ottaneet valtakunnan etuja ohjeekseen. Tämän ohes-
11331: sa on tehty suoranaisia syytöksiä siitä, että Suomessa
11332: muka valmistellaan aseellista kapinaa Suomen erottami-
11333: seksi Venäjän valtakunnasta.
11334:      Meidän maamme viranomaisten velvollisuutena on,
11335: erittäinkin pitäen silmällä maamme suhdetta keisarikun-
11336:               Suomen oikeuden turvaaminen.                15
11337: 
11338: taan, tehokkaasti vaikuttaa siihen, että Suomessa tapah-
11339: tuvat valmistukset rikosten toimeenpanemiseksi keisari-
11340: kunnassa estettäisiin, samoinkuin myös antaa keisarikun-
11341: nan viranomaisille virka-apua tapahtuneiden oikeuden-
11342: loukkausten rangaistukseensaattamisessa, milloin niin on
11343: tarpeen. Kuitenkaan ei tietenkään voida vaatia, että
11344: olisi mahdollista täällä enemmän kuin Venäjällä kaikissa
11345: tapauksissa estää sellaisia yrityksiä tai saattaa rikollisia
11346: rangaistukseen.
11347:       Koska jokaisen oikeusyhteiskunnan velvollisuus on
11348: suoda sen piirissä oleskelevien toisen valtion kansalaisten
11349: nauttia oikeusturvaa, kunnes toinen menettely on oikeu-
11350: dellisten syiden aiheuttama, on se oikeus-apu, jota yllä
11351: viitatussa katsannossa saatetaan vaatia, maan omien vi-
11352: ranomaisten annettava maassa vallitsevien asetusten ja
11353: yleisten oikeusohjeiden mukaisesti. Mikäli näitä . peri-
11354: aatteita silmällä pitäen on esitetty vaatimuksia maassa
11355: tehtyjen rikosten rangaistukseensaattamisesta tai enna-
11356: kolta ehkäiseviin toimenpiteihin ryhtymisestä, ei Suomen
11357:  Hallitusta eikä suomalaisia viranomaisia kohtuudella voi-
11358: tane syyttää mistään laiminlyönnistä.
11359:       Suomen puolelta on sen ohessa pysyttävä siinä vaati-
11360:  muksessa, että suomalaisen viranomaisen asiana on oleva
11361:  kunakin aikana voimassaolevien lakien ja asetusten
11362:  mukaan harkita ja toimeenpanna vaaditut toimenpiteet.
11363:       Ennen kaikkea on aivan ehdottomasti vaadittava,
11364:  että toimet, jotka koskevat tai supistavat Suomen kansa-
11365:  laisen vapautta ja persoonallista loukkaamattomuutta,
11366:  ovat ainoasta~n supmalaisen viranomaisen päätettävät
11367:  tai toimeenpantavat.
11368:       Väitteet, että Suomessa muka valmistellaan aseel-
11369:  lista kapinaa, perustuvat pääasiallisesti siihen merkityk-
11370:  seen, joka on annettu osittain n. s. >>Voima>> liitolle sekä
11371:  sen lyhyenä aikana harjoittamalle toiminnalle, osittain
11372:  vanhentunutta mallia olevien sotilaskiväärien maahan-
11373:  tuonnille. Koska tähän kuuluvat seikat ovat asianomai-
11374: 16         1908. - Välikysymysmietinöt N:o 1.
11375: sen tuomioistuimen tutkittavina eikä tämä vielä ole an-
11376: tanut päätöstänsä, ei olisi asianmukaista antaa mitään
11377: lopullista lausuntoa niistä päämääristä, joita >>Voima>>
11378: liitto tai sen yksityiset jäsenet kenties ovat itselleen aset-
11379: taneet, ei myöskään niistä tarkoituksista, joita varten
11380:  puheenalaisten aseiden maahantuonti on tapahtunut.
11381:       Vain niin paljon näyttää jo voivan ja pitävän lausua,
11382: että sellaisia esityksiä sanotun yhdistyksen toiminnasta,
11383: että sen päämääränä muka on ollut Suomen erottaminen
11384:  Venäjän valtakunnasta, ei voi perustaa muuhun kuin
11385:  vääriin asiakirjoihin, jotka ilmeisesti ovat valmistetut
11386:  maamme vahingoittamisen tarkoituksessa.
11387:       Mitä tulee mainitun liiton merkitykseen, voidaan jo
11388: nyt sanoa, että se on ollut vähäinen, jota samaa myös on
11389: sanottava siitä liittymisestä, jonka se sai osakseen.
11390: Liiton synty johtuu niistä omituisista oloista, jotka edel-
11391: lisen laittomuuskauden johdosta monessa suhteessa
11392:  vallitsivat siihen aikaan, jolloin palautuminen perustus-
11393: lainmukaiseen hallitustapaan tapahtui, sekä myös myö-
11394: hemmin, ennenkuin yhteiskunnalliset olot uudelleen ehti-
11395: vät järjestyä. Niin ovatkin edellytykset tämän ajattele-
11396:  matto:i:nan yrityksen jatkumiseen lakanneet olemasta sa-
11397:  massa määrässä kuin turvallisuus ja luottamus maan voi-
11398:   massaolevan oikeusjärjestyksen loukkaamattomaan pysy-
11399:  väisyyteen ovat voineet saada sijaa kansalaisten mielissä.
11400:       Suomeen on, sen jälkeen kuin julistuskirja 4 päivältä
11401:  marraskuuta I905 annettiin, levollisuus ja rauha vähitel-
11402: len palannut. Tähän on tehokkaasti vaikuttanut maini-
11403:  tun julistuskirjan nojalla maatamme kohtaan noudatettu
11404:  politiikki, joka - huolimatta siitä; että erimielisyyksiä
11405:  tärkeihin kohtiin nähden yhä edelleen on olemassa - on
11406:  pitänyt Suomen oikeutta arvossa.
11407:                 Suomen oikeuden turvaaminen.
11408: 
11409:       Ne epävarmojen huhujen muodossa ja sanomaleh-
11410: distön kautta tiedoksi tulleet maatamme vastaan viha-
11411: mielisistä piireistä lähteneet vaatimukset, että Viipurin
11412: lääni olisi joko jossakin erityisessä suhteessa tai kokonaan
11413: erotettava Suomessa voimassaolevasta järjestyksestä ja
11414: vieläpä yhdistettävä keisarikuntaan, ovat, niin usko-
11415: mattomia kuin ne ovatkin, kaikkialla, sekä Viipurin lää-
11416: nissä että koko maassa, herättäneet mitä suurinta levotto-
11417: muutta ja mielipahaa. Vaikkakin tämänlaatuisten vaati-
11418: musten soveltumattomuus kaikkiin oikeuskäsitteihin on
11419: ilmeinen, lienee kuitenkin syytä niitä kosketella, koska
11420: niihin on viitattu kahdessa VaHokuntaan lähetetyssä
11421: välikysymyksessä.
11422:      Vanhimmista historiallisista ajoista alkaen saman
11423: kansan asumana kuin muukin Suomi, yhdistettynä siihen
11424: yhteisen valtiollisen ja taloudellisen kehityksen kautta
11425: ja surulla kestetyn eron jälkeen nyt lähes vuosisadan
11426: kuluessa siihen jälleenyhdistettynä on Viipurin lääni
11427: Suomen muihin osiin kiinnitettynä kaikilla niillä si-
11428: teillä, jotka toisiinsa liittävät yhteisen isänmaan osat.
11429: Sen erottaminen muusta Suomesta olisi Suomen kansan
11430: silpomista, samalla kuin se tuottaisi mukanaan ennakolta
11431: arvaamattomia häiriöitä sekä lukemattomien yksityisten
11432: talouteen että Suomen valtiotalouteen.
11433:      Kun Keisari Aleksanteri I vuonna I8II käski, että
11434: »vanha Suomi» oli yhdistettävä Suuriruhtinaanmaahan,
11435: täytti hän siten sen aikeen, joka oli häntä johtanut, kun
11436: hän Porvoon valtiopäivillä vakuutti Suomen kansalle
11437: oman olemuksen kansakuntana.
11438:      Niissä valtioasiakirjoissa, joiden kautta tämä jälleen-
11439: yhdistäminen tapahtui, tunnustettiin tämän maan osan
11440: asujamille samat >>etuudet ja oikeudet», jotka »Suomen
11441: valtiosäännön ja asetusten» mukaan tulevat maan muille
11442: asukkaille. Tätä jalomielistä toimenpidettä ei, enempää
11443: kuin maan yleistä, Keisari Aleksanteri I:n omasta ja
11444: seuraajiensa puolesta juhlallisesti vakuuttamaa valtio-
11445:     Perustuslakivaliokunnan mietintli N:o 2.
11446: 18         1908. -   Välikysymysmietintö N:o 1.
11447: 
11448: sääntöä voida peruuttaa. Kun kaikki Hallitsijat sittem-
11449: min ovat luvanneet rikkomattomina säilyttää Suuriruhti-
11450: naanmaan perustuslait, on tämä koskenut yhtä hyvin
11451: Viipurin lääniä ja sen asukkaiden oikeuksia ja etuuksia
11452: kuin maan muita osia ja niiden väestöä. Viimeksi on
11453: Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys ja Vaa-
11454: lilaki 20 päivältä heinäkuuta rgo6 taannut Viipurin lää-
11455: nille oikeuden yhteiseen valtiolliseen elämään muun Suo-
11456: men kanssa.
11457:      Valtiosääntönsä nojalla muodostaa Suomi valtion,
11458: jonka koko alueeseen sen lainsäädäntö- ja hallinto-oikeus
11459: ulottuu.
11460:      Ei ole myöskään mahdollista Suomen perustuslakeja
11461: loukkaamatta mihinkään erityiseen maan osaan hallin-
11462: nollisin toimenpitein saattaa poikkeusjärjestystä, vaan
11463: on sellainen vieras koko maan yhteiskuntalaitokselle.
11464: 
11465: 
11466: 
11467:      Lähtökohtana venäläiseltä taholta esitettyihin vaati-
11468: muksiin esiintyy useasti, niinkuin näkyy myös puheena-
11469: olleiden Valtakunnanduumassa esitettäviksi pyydettyjeii
11470: välikysymysten perustetuista, se olettamus, että Suomen
11471: puolelta unohdetaan Suomen olevan osan Venäjän valta-
11472: kuntaa ja että tietoisuus Suomen valtio-oikeudellisesta
11473: yhteydestä Venäjän kanssa on liian vähän kehittynyt.
11474:      Tähän nähden tulee Valiokunnan huomauttaa, että
11475: se, jolla on oikeus tuoda esiin Suomen kansan käsitys
11476: Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta, on maan edus-
11477: kunta. Valtiopäivillä r8gg, jolloin Valtiosäädyt laajim-
11478: min ja tarkimmin perusteltuna esiintoivat Suomen kan-
11479: san käsityksen suuriruhtinaanmaan suhteesta keisarikun-
11480: taan, ovat Valtiosäädyt lausuneet, »että Suomi nauttien
11481: valtiollista autonomiaa on erottamattomasti yhdistettynä
11482: keisarikunnan kanssa ja on osa Venäjän valtakuntaa».
11483: Ja Suomen uusi eduskunta on epäilemättä samalla kan-
11484: nalla kuin 1899 vuoden valtiopäivät.
11485:               Suomen oikeuden turvaaminen.             19
11486: 
11487:       Suomen puolelta tunnustetaan siis avoimesti, että
11488: Suomi on osa Venäjän valtakuntaa, ja turtnuste-
11489: taan myöskin tästä sen asemasta johtuvat velvolli-
11490: suudet. Mutta on luonnollista, että Suomi samalla
11491: pitää kiinni siitä, että maalla on oma valtiosään-
11492: tönsä, joka takaa sille autonomian valtiona. Tätä val-
11493: tiollista autonomiaa Suomi pitää kansallisen olemuksensa
11494: ja edistymisensä välttämättömänä ehtona. Valtiosääntönsä
11495: turvissa on Suomi kehittynyt kuluneen satavuotisen ajan-
11496: jakson kuluessa ja se tarvitsee sen turvaa yhä edelleen
11497: voidakseen omistautua sisäiseen yhteiskunnalliseen uudis-
11498: tustoimintaan.
11499:      Suomen kansan vakaumus on se, ettei sen oikeuden
11500: syrjäyttäminen voi olla Venäjälle ja sen kansalle miksi-
11501: kään todelliseksi eduksi. Perimmäisesti kuitenkin val-
11502: tioiden varmuus ja kansojen menestys perustuvat oikeu-
11503: den ja kohtuuden periaatteihin. Ainoastaan se valta,
11504:  joka näihin periaatteihin nojautuu, on vankalle ja pysy-
11505: välle perustukselle rakennettu.
11506: 
11507: 
11508: 
11509:      Valiokunta on ollut sitä mieltä, että sen perustellun
11510: päiväjärjestykseen siirtymisen, johon Eduskunnan esi-
11511: tettyjen välikysymysten johdosta olisi yhdyttävä, tulee
11512: selvittää Eduskunnan kanta niihin vaatimuksiin nähden,
11513: joista yllä on ollut puhetta. Valiokunnassa on eri ta-
11514: hoilta lausuttu, että tässä päiväjärjestykseen siirtymi-
11515: sessä samalla olisi ilmituotava arvostelu Hallituksen nou-
11516: dattamasta menettelystä niihin seikkoihin nähden,
11517: joita välikysymyksissä on kosketeltu. Käsitykset tässä
11518: kohdin ovat kuitenkin olleet siksi toisistaan eroavat,
11519: ettei enemmistöä yhteistä lausuntoa varten ole saavu-
11520: tettu. Näin ollen on Valiokunnan päätökseksi jää-
11521: nyt, ettei tätä tilaisuutta ole käytettävä niiden
11522: erimielisyyksien esiintuomiseen, joita on olemassa siitä
11523: 20         1908. -   .V~Iiltysymysmietintö N:o   1.
11524: 
11525: menettelytavasta, mitä Hallituksen olisi pitänyt nou-
11526: dattaa puheenalaisiin kysymyksiin .nähden. Mitä tule-
11527: vaisuudessa noudatettavaan menettelyyn tulee, on Valio-
11528: kunnan mielestä tärkein vaatimus, minkä Eduskunta voi
11529: Hallitukselle asettaa, että Hallituksen tulee kaikissa olois-
11530: sa pysyä kiinni maan laeissa ja että sen tulee tehdä kaikki
11531: voitavansa niiden vaarojen torjumiseksi, jotka saattavat
11532: uhata maan perustuslakien turvaamaa oikeutta, pitäen
11533: voimakkaasti yllä sitä käsitystä, että muutokset Suomen
11534: perustuslakeihin ovat tapahtuvat näiden itsensä säätä-
11535: mässä järjestyksessä.
11536: 
11537:      Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa Valiokunta kun-
11538: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi seuraavaan
11539: lausuntoon:
11540: 
11541: 
11542:       Sen iohdosta,
11543:       että keisarikunnassa on esiintuotu Suomen s~hdetta
11544: keisarikuntaan koskevia vaatimuksia, iotka ainakin osaksi
11545: iohtuvat maamme oikeudellisten ia valtiollisten oloien puut-
11546: teellisesta tuntemisesta; sekä
11547: 
11548:      lähtien siitä,
11549:      että Suomi, J"oka nauttien autonomiaa valtiona on erot-
11550: tamattomasti yhdistettynä keisarikunnan kanssa ia on osa
11551: VenäJ"än valtakuntaa, tunnustaa tästä sen asemasta johtu-
11552: vat velvollisuudet, mutta pitää samalla kiinni maalle pe-
11553: ruuttamattomasti vakuutetusta, sen kaikkiin osiin fa koko
11554: Suomen kansaan nähden voimassaolevasta valtiosäännöstä,
11555: jonka nofalta Suomella on oikeus omaan lainsäädäntöön,
11556: lainkäyttöön ja hallintoon sekä myös omaan suomalaisen
11557: miehen kautta tapahtuvaan maan asiain välittömään esitte-
11558: lyyn Hallitsijalle, ja johon valtiosääntöön voidaan muutoksia
11559: tehdä ainoastaan siinä itsessään säädetyssä färiestyksessä;
11560: ynnä
11561:               Suomen oikeuden turvaaminen.              2I
11562: 
11563: 
11564:      katsoen tarkeaks~
11565:      etta Suomi, joka on siina vakaumuksessa, ettei sen
11566: oikeus ole. soveltumaton Venajan kansan etuihin, saisi
11567: hdiritsemaita antautua valttamattömään sisäiseen uudistus-
11568: toimintaan,
11569: 
11570:     paattaa Eduskunta
11571: 
11572:     siirtyessään päivdjdrjestykseen lausua:
11573: 
11574:                etta maan H atlituksen osaltaan
11575:            tulee, pysyen kiinni maan laissa,
11576:            tehda voitavansa niiden vaarojen
11577:            torjumiseksi, jotka saattavat uhata
11578:            Suomen    perustuslakien turvaamaa
11579:            oikeutta.
11580: 
11581: 
11582: 
11583: 
11584:     Asian käsittelyssä ovat olleet osallisina puheenjohtaja
11585: Setälä, varapuheenjohtaja Sirola, jäsenet Aalle, Ahma-
11586: vaara, Alkio, Danielson-Kalmari, Estlander, Lauri Ing-
11587: man, ·Lagerlöf, Vilho Laine (osittain), Leivo, Mömmö,
11588: Torppa (osittain), Turkia, Valavaara (osittain) ja Y. K.
11589: Yrjö-Koskinen sekä osittain varajäsenet Koponen,
11590: Lahtinen, Repo ja Vahe.
11591: 
11592:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1908.
11593:                     Vastalauseita.
11594: 
11595:                              I.
11596: 
11597:      Koska en voi yhtyä valiokunnan mietintöön sellai-
11598: senaan, mikäli se koskee välikysymyksissä tarkoitettua
11599: kotimaisen hallituksen toimintaa maan perustuslaillisten
11600: oikeuksien puollustamiseksi, pyydän saada muutamissa
11601: tärkeimmissä kohdissa tuoda esiin mielipiteeni.
11602:      Sellaisessa ristitulessa johon Suomen ja Venäjän vä-
11603: listen oikeussuhteitten oikeudellisella tavalla selvittämi-
11604: nen Suomen kotimaista hallitusta velvoittaa, muodostuu
11605: hallituksemme asema epäilemättä hyvin vaikeaksi. Jou-
11606: tuuhan hallitus usein pakoitetuksi selittelemään ja so-
11607: vittelemaan Venäjän varsinaisten hallinnollisten piirien
11608: ulkopuolella Suomi-vastaisten liikkeiden synnyttämiä luon-
11609: nottomia ristiriitoja, joiden aiheena useimmiten näyttää
11610: olevan Suomen itsehallinto-oikeuden hävittämistarkoitus
11611: väkevämmän oikeuden pohjalla. Se vuosisadan vanha
11612: tosiasia, että Suomi ei ole alusmaa, jota voitaisiin hallita
11613: Venäjän hallintolaitosten ja yleisvaltakunnallisten lakien
11614: mukaan, vaan, että Suomi on valtio, jonka suuriruhti-
11615: naallinen valtaistuin on ainaiseksi yhdistetty Venäjän
11616: keisarillisen valtaistuimen kanssa ilman, että yleisvalta-
11617: kunnallisten lakien ja venäläisten hallintolaitosten vaiku-
11618: tusta voitaisiin tänne ulottaa muussa kuin Suomen pe-
11619: rustuslakien säätämässä järjestyksessä, on paljon sotkeu-
11620:                                                          23
11621: 
11622: tunut viime vuosikymmenen poliitillisten kinastelujen
11623: kautta. Ja se seikka on nähtävästi antanut aihetta jo
11624: vakavillekin venäläisille piireille asettaa tässä suhteessa
11625: muutamia tärkeitä puolia kyseenalaiseksi, joka asianhaara
11626: taas puolestaan syvästi velvoittaa kotimaista hallitusta.
11627: Sillä se venäläisen pakkovallan alle alistuva politiikka,
11628: jota tässä maassa kenraalikuvernööri Bobrikoffin aikana
11629: edusti kotimainen hallitus, alistuessaan antamaan jon-
11630: kullaista näennäistä tukea tälle, Suomen ja Venäjän oi-
11631: keussuhteissa vieraalle käsitykselle, edisti epäilemättä
11632: sangen voimakkaasti tämänsuuntaisen harhakäsityksen
11633: muodostumista yleisessä kansallisessa mielipiteessä Venä-
11634: jällä. Tämän seikan pitäisi velvoittaman sitä kotimaista
11635: hallitusta, jonka tehtäväksi H. K. Majesteettinsa Suo-
11636: men Suuriruhtinas on antanut v:den 1905:den marras-
11637: kuun 4 päivän julistuskirjan pohjalla palauttaa tänne
11638: kaikin puolin lailliset normaaliolot, myöskin järkähtä-
11639: mättömällä johdonmukaisuudella menettelemään sen mu-
11640: kaan, että kenraalikuvernööri Bobrikoffin aikana Venä-
11641: jällä valtaan päässeet käsitykset Suomen itsehallinnon
11642: luonteesta eivät enää jatkuvasti saisi hallituksemme epä-
11643: varmuudesta tukea.
11644:      Mitä sitten tulee senaatin talousosaston varapuheen-
11645: johtajan tiedonautoon siitä, että senaatti on ehdottanut
11646: asetettavaksi Venäjän ja Suomen valtuutettujen konfe-
11647: renssin jonka tehtäväksi annettaisiin neuvotella niistä
11648: kysymyksistä, joiden selvittäminen on kohdannut vaikeuk-
11649: sia, on varsin suotavaa, että riidanalaisista asioista saa-
11650: daan aikaan neuvotteluja Venäjän ja Suomen valtuutettu-
11651: jen kesken. Kuitenkin lienee lupa lausua ilmi se epäilys,
11652: minkä tällaisten sekakonferenssien toiminnasta saavute-
11653: tut kokemukset aiheuttavat. Ainakin näyttää tärkeältä,
11654: jopa välttämättömältä, että tällaiselle konferenssille ennen
11655: sen jäsenten nimittämistä, tehtävät ja sen käsiteltäviksi
11656: annettavat asiat tarkoin määritellään, sekä että jäseniksi
11657: saadaan yhtä monta suomalaista kuin venäläistäkin
11658: edustajaa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, mikäli ylem-
11659: pänä mainitusta tiedonannosta voi päättää, kuin halli-
11660: tuksen esittämälle konferenssille olisi ajateltu epämääräi-
11661: sempiä tehtäviä ja, että sen harkittavaksi voitaisiin an-
11662: taa kysymyksiä, jotka ovat määrätyt mahdollisesti vasta
11663: konferenssin jäsenten nimityksen jälkeen. Juuri tämän-
11664: tuontoisena pidän konferenssia arvelluttavana, koskapa
11665: se voisi hyvin helposti saada sellaisissa oloissa kuin Suo-
11666: men ja Venäjän välisten suhteiden selvittelyn tulee ta-
11667: pahtua, liiaksi virallisen, liiaksi auktoriteettimaisen luon-
11668: teen, joten konferenssin vaikutusvalta voisi Suomen itse-
11669: hallintoon koskettavissa kysymyksissä kohota suurem-
11670: maksi ja ratkaisevammaksi kuin mitä suotavaa olisi ja
11671: mitä perustuslain kannalta saattaisi pitää oikeana.
11672:      Julkisuudessa tunnetut tosiasiat kertovat, että venä-
11673: läinen poliisi- ja urkkijatoimi on saanut ulottaa vaikutus-
11674: taan Suomen alueelle. Senaatin talousosaston varapuheen-
11675: johtaja vastauksessaan tehtyihin välikysymyksiin lausuu
11676: yleisesti sen ajatuksen, että hyvien suhteiden säilyttämis-
11677: tarkoituksessa on hallitus pitänyt johtavana periaatteena,
11678: jota senaatin mielipiteen mukaan on noudatettava, sitä,
11679: että>>kaikki oikeutetut, Venäjän puolelta tehdyt vaatimuk-
11680: set ovat täytettävät, mikäli laki ei pane esteitä>>. Miten
11681: Suomen lakia tulkittaneekin, tosiasia lienee, ettei mikään
11682: laki salli tähän maahan ulottaa Venäjän poliisin vaiku-
11683: tusvaltaa. Sortovuosien kokemus sitä paitsi todistaa,
11684: että venäläisen poliisin toimivallan ulottaminen Suomen
11685: puolelle vie tämän maan kansalaisilta perustuslakien
11686: takaaman vapauden, hengen ja omaisuuden turvan. Sel-
11687: laisesta epävarmuudesta johtuva olotila synnyttää taa-
11688: sen yhteiskunnallista järjestystä uhkaavia liikkeitä. Koska
11689: tunnetusti on vireillä kysymys puheenaolevan poliisi-
11690: toiminnan edelleen laajentamisesta pidän oikeana lausua
11691: vakaumuksenani, että tämän tapainen Venäjän poliisin
11692: toimivallan ulottaminen Suomen alueelle tapahtuu lain-
11693: vastaisessa hengessä.
11694:                                                           25
11695: 
11696:       Kysymys Suomen valtiovaroista Valtakunnan rahas-
11697: toon sotilastarpeisiin vuosilta rgo6 ja 1907 suoritettavasta
11698: apumaksusta on joutunut uudestaan päiväjärjestykseen
11699: sen kautta, että H. K. Majesteettinsa, Suuriruhtinas,.
11700: katsoi hyväksi armossa syrjäyttää viime valtiopäivien
11701: päätöksen puheenaolevien korvausrahojen maksamisesta,
11702: sen ohessa käskien summan I6,400,000 maksettavaksi
11703: ilman Eduskuntaa kuulematta, vedoten hallitsijan oikeu-
11704: teen määrätä sotilasrahastosta maksettavasta korvaus-
11705: summasta yksinään.                             i'~1
11706:       Olen sitä mieltä, että sen jälkeen, kuin H. Majesteet-
11707: tinsa oli nähnyt hyväksi kumota Eduskunnan päätök-
11708: sen, olivat ne perusteet, jotka Eduskunta oli asettanut
11709: maksunmyöntämisen painavaksi ehdoksi, syrjäytetyt. Tä-
11710: män käsityksen tueksi ei tarvitse muuta kuin läpikäydä
11711: viime valtiopäivillä tämän asian käsittelystä syntyneet
11712: asiakirjat. Lailliset edellytykset puheenaolevan korvaus-
11713: summan maksumääräyksen antamiseen ja Suomen val-
11714: tionvaroista Venäjän valtakunnan rahastoon siirtämiseen
11715: olivat siis mielestäni syrjäytetyt. Senaatin talousosaston
11716: varapuheenjohtajan lausunnosta ei kuitenkaan käy sel-
11717: ville, onko, ja kuinka perinpohjaisesti, senaatti ottanut
11718: harkitakseen kysymystä siitä, oliko sen, asiain tälle kan-
11719:  nalle jouduttua, maksumääräyksen autaruisoikeus täysin
11720: selvä.
11721:       Tämän johdosta rohkenen käsityksenäni lausua, että
11722:  senaatin olisi pitänyt asettaa kyseesen, eikö Eduskunnan
11723:  lakiin perustuva päätös olisi velvoittanut senaattia kieltä-
11724:  ytymään maksamasta puheenaolevia korvausrahoja.
11725:       Yhtyen muussa pääasiassa valiokunnan mietinnön
11726:  perusteluihin saan sanotun perusteella kunnioittaen eh-
11727:  dottaa, että Eduskunta, päättäessään siirtyä perustet-
11728:  tuun päiväjärjestykseen, lausuisi mielipiteenään,
11729: 
11730:                 että kotimaisen hallituksen tulee, voimak-
11731:             kaammin kuin se on viimeaikoina tehnyt, puoltaa
11732:             Suomen oikeutta fa tehdä kaikki voitavansa
11733:       torfuakseen niitä vaaroja, fotka uhkaavat maan
11734:       perustuslainmukaisesti turvattua autonomiaa,
11735:       alue-eheyttä fa Suomen kansalaisten oikeuksia
11736:       fa vapauksia.
11737: 
11738: Helsingissä r8 p. maaliskuuta rgo8.
11739: 
11740:                                       Santeri Alkio.
11741:                              II.
11742: 
11743:      Koska emme ole voineet yhtyä valiokunnan loppu-
11744: päätökseksi tulleeseen käsitykseen, että eduskunta Suo-
11745: men oikeuksien lainopillisen selvittelyn jälkeen päivä-
11746: järjestykseen siirtyessään vain lausuisi hallitukselle yli-
11747: malkaisen velvotuksen sen tähänastista toimintaa ar-
11748: vostelematta, esitämme seuraavassa eroavan käsityk-
11749: semme.
11750:      Jos voisimme olla yksinkertaisessa luottamuksessa
11751: siihen, että Venäjän vaikuttavista piireistä lähteneet,
11752: kansamme itsemääräämisoikeuden ja vapauksien rajotta-
11753: mispyrkimykset olisivat juriidisilla todisteilla torjutta-
11754: vissa, voisimme ehkä tyytyä siihen, mitä valiokunta
11755: mietinnössään näistä kysymyksistä sanoo ja mihin pää-
11756: asiassa olemme yhtyneet, mikäli emme tässä eroavaa käsi-
11757: tystämme ilmaise. Mutta kun ilmeisesti näiden hyök-
11758: käysten lähtökohtana on ollut kiihkokansallinen sulatus-
11759: politiikka, kapitalistinen anastushalu, virkavaltainen sorto-
11760: into ja virkapaikkain pyyde, on myös meidän voitava
11761: näitä hyökkäyksiä vastaan esittää voimia, jotka saattaisi-
11762: vat vaikuttaa niitä torjuvasti. Ja tällaisia voimia ovat
11763: etupäässä kansan pohjakerrosten taloudellinen hyvin-
11764: vointi, muutenkin siedettävä olotila kansalaisten kesken
11765: ja horjumaton oikeuksista kiinni pitäminen. On myös
11766: otettava huomioon oman toimintapiirimme ulkopuolella
11767: oleva vaikutin kansamme itsemääräämisoikeuden tuke-
11768: miseksi, sellainen kuin Venäjän kansan pohjakerrosten
11769: pyrkimys valtiolliseen vapauteen ja taloudelliseen hy-
11770: vinvointiin.
11771:      Kun nyt on vastattava välikysymysten johdosta
11772: annettuun hallituksen selitykseen, on myös arvostellen
11773: tutkittava, miten on hallituksen puolelta yllä mainittuja.
11774: ~otoisia vastustusvoimia kehitetty, ja miten on suhtau-
11775: duttu kansamme oikeuksia tukeviin ryhmiin keisarikun-
11776: nassa.
11777:      Mitä ensiksikin tulee kansan pohjakerrosten hyvin-
11778: vointia kohottaviin pyrkimyksiin, niin olisi hallituksen
11779: puolelta vaadittu ihan erityisiä ponnistuksia, jotta no-
11780: peasti olisi edes osittain saatu korjattua se hirvittävä
11781: rappiotila, johon yhteiskunnallinen lainsäädäntömme oli
11782: joutunut. Niinpä lähinnä alkoholilainsäädäntö, torppari-
11783: asia ja tilattomain kysymys, kunnallinen äänioikeus, työ-
11784: väenlainsäädäntö sekä oikeuslaitoksen ja verotuksen uudis-
11785: tusasia - kaikkein polttavimman kiireelliset vain mai-
11786: nitaksemme - olivat sellaisessa kunnossa, että jokainen
11787: viivyttelyn päivä lisäsi tyytymättömyyttä ja sekasortoa.
11788: Ei tarvitse muuta kuin viitata tosiasiaan, että nämät ky-·
11789: symykset vielä tällä uhkaavalla hetkellä -lähes kahden
11790: ja puolen vuoden verrattaisen vapauden jälkeen - ovat
11791: järjestämättä. Ja jos osa niistä edes jossain määrin
11792: tyydyttävästi nyt piakkoin ennättää tulla ratkaistuksi,.
11793: ei ansio suinkaan ole nykyisen kotimaisen hallituksen,.
11794: joka useita niistä on suorastaan jarruttanutkin.
11795:      Paitsi sitä, että hallitus - jonka kokoonpano j(}
11796: alusta pitäen ei ole herättänyt luottamusta - näiden
11797: laiminlyöniiensä takia on mitä ankarimman epäluotta-
11798: muksen ansainnut, tulee vielä lisäksi lukuisia sellaisia
11799: hallituksen toimia, jotka suoranaisesti ovat olleet omiaan
11800: kansan pohjakerroksia kuohuttamaan ja niiden oikeuden-
11801:  tuntoa laukkaamaan. Hallituksen ensi tehtäviä oli edus-
11802: kunnanuudistuskomitean asettaminen niin, että sen van-
11803: hoillinen kokoonpano viivytti sen työn valmistumista ja
11804: aiheutti sen ehdotukseen runsaasti epäkansanvaltaisia
11805: kohtia. Eikä muutoinkaan voida päästä siitä vakaumuk-
11806: sesta, että suuremmalla tarmolla toimien ja pitäen sil-
11807: mällä ajan välirauhaluonnetta olisi voitu uuden eduskun-
11808: nan kokoontumista jouduttaa. Senaatin aikaansaama
11809: äänioikeusikärajan korotus sekä kruununvero· ja vaivas-
11810: apu-esteet y. m. äänioikeuden rajotukset loukkasivat sy-
11811: västi köyhälistöluokkaa. Maan punasten kaartien ha-
11812: jottaminen sillä syyllä, että pieni osa jonkun osaston yksi-
11813: tyisiä jäseniä mahdollisesti oli tehnyt itsensä syypääksi
11814: rikkomuksiin, oli loukkaus perustuslainsäädöksellä va-
11815: ku utettua yhdistysruisvapautta vastaan, samalla kun
11816: vielä porvarillisia suojakaarteja avustettiin.
11817:       Työväestön taholla on myös yhä kasvavalla tyyty-
11818: mättömyydellä ja suuttumuksella seurattu hallituksen
11819: puuhia virkamiesasioissa. Laittomien viranhoitajain väis-
11820: tyessä on avoimiksi joutuneisiin virkapaikkoihin nimi-
11821: tetty henkilöitä, jotka eivät ole nauttineet mitään ylei-
11822: sempää luottamusta, ovatpa virkanimity~set usein he-
11823: rättäneet suoranaista vastenmielisyyttäkin. Laittomuus-
11824: ajan kotimaisille ja venäläisille virkamiehille, sortovallan
11825: apureille, on tuhlattu suuria eläkkeitä, ja lukuisia sellai-
11826: sia on vielä viroissakin. Erityisesti mainittakoon se mitä
11827: laajimpia piirejä syvästi loukannut seikka, että sadoilla
11828: tuhansilla markoilla on hyvitetty sortovuosina paikkansa
11829:  menettäneitä virkamiehiä, - muuta virkamiesten palk-
11830: kauksessa yleensä ilmenevää kansan varain tuhlausta mai-
11831: nitsematta.
11832:       Maan poliisivoiman suunnaton lisäys ja sen esiinty-
11833: misessä ilmennyt henki, kaukana siitä että puolestaan
11834: olisivat lisänneet rauhaa ja turvallisuutta, ovat vain ol-
11835:  leet omiaan lisäämään sekaannusta. Tarvitsee mainita
11836:  vain Laukon järkyttävät tapahtumat. Tällainen halli-
11837:  tussuunta ei suinkaan ole ollut omiaan saattamaan oloja
11838:  tasapainoon, päinvastoin. Ja joskin siitä huolimatta
11839: JO
11840: 
11841: maamme yhteiskunnallinen elämä on ilmaissut järjestystä,
11842: jopa siihen määrin, että senaatin talvella v. 1907 hallitsi-
11843: jalle antama kuvaus, mitä maan työväenluokkaan tulee,
11844: on ollut yksipuolinen ja harhaanjohtava, niin on ansio
11845: siitä tuleva kansan keskuudessa uupumatta suoritetulle
11846: valtiolliselle valistustyölle eikä suinkaan hallituksen po-
11847: liisiharrastuksille.
11848:       Niin hyvin kansan oikeudentuntoa loukkaava kuin
11849: myös poliittisen älyn puutetta todistava on ollut senaatin
11850: esiintyminen maassamme oleskelevia ja maamme kautta
11851: matkustelevia v~äläisiä kohtaan. Tästä asiasta ei näet
11852: selvitä sellaisella lausunnolla, että valtiot yleensä luo-
11853: vuttavat rikollisia eikä silläkään, että maamme yhteys
11854: Venäjän kanssa edellyttää lähempää vuorovaikutusta.
11855: Tosiasia on, että sangen vähän tai ei ollenkaan valtioitten
11856: kesken luovutetaan sortovaltaisen terrorin vaikutuksesta
11857: epätoivon tekoihin ajautuneita n. k. valtiollisia rikollisia,
11858: puhumattakaan siitä, että sellaisia, joiden »rikollisuuS»
11859: supistuu hallituspiireille vastenmielisiin mielipiteisiin, an-
11860: nettaisi poikkeuksellisia rangaistuslaitoksia, pika- ja
11861: sotaoikeuksia käyttävän virkavallan käsiin. Senaatin
11862: tätä luovuttamista koskeva kiertokirje syksyllä v. "i:go6
11863: herätti, paitsi kansan oikeudentunnon puolelta syvää
11864: tyytymättömyyttä, myös päteviä lainopillisia arvosteluja,
11865: se kun perustui erääseen vanhaan hallinnolliseen asetuk-
11866: seen, jt?pka synty perustuslailliselta kannalta on asetettu
11867: vakavan epäilyksen alaiseksi, samalla kun senaatin kierto-
11868: kirjeen epätarkka muoto vielä on antanut aihetta tör-
11869: keihin väärinkäytöksiin. Niinpä on lukuisia tapahtumia
11870: valaisemassa sitä, että maamme viranomaiset ovat rau-
11871: hallisia matkailijoita muka >>irtolaisina» karkottaneet itäi-
11872: selle rajalle ja on sallittu venäläisten poliisien olla läsnä
11873: kotietsinnöissä, jopa ottaa niihin osaakin. Asiaa ei suin-
11874: kaan saata kauniimpaan valoon se seikka, että nykyisen
11875: hallituksen johtavat henkilöt jo v. rgos antoivat tässä
11876:  suhteessa lupauksia silloiselle kenraalikuvemöörille.
11877:                                                         31
11878: 
11879:      Tässä samassa yhteydessä mainittakoon syvää tyyty-
11880: mättömyyttä herättävinä tekoina jo vanhenneen passi-
11881: tarkastuksen uudelleen elvyttäminen ja koventaminen,
11882: maan kaakkoisen kulman poliisivallan suuri lisäys ja
11883: venäläisen poliisin sekä santarmiston - julkisen ja salai-
11884: sen - yhä kasvava toimeliaisuus maassamme.
11885:      Mutta paitsi sitä, että kotimainen hallitus täten on
11886: lähestynyt venäläistä taantumussuuntaa ja siten loukan-
11887: nut maallemme ystävällisiä ja oikeuksiamme tukevia
11888: venäläisen kansan suuria ryhmiä, on hallitus muutoinkin
11889: osottanut arveluttavaa >>my9tämielisyyttä» - senaatin
11890: talousosaston varapuheenjohtajan sanontatapaa käyt-
11891: tääkseinme - tälle taantumukselle. Erittäin kuvaava ~
11892: tässä suhteessa ollut senaatin osa n. k. miljoona-asiassa -
11893: jonka alkuvaiheista jo sortovuosilta lankeaa synkkä varjo
11894: nykyisten hallitusmiesten yli - , se kun ensin toi edus-
11895: kunnalle käsitystavaltaan kansamme oikeuksia suoranai-
11896: sesti polkevan esityksen eikä sitten epäillyt määrätä ra-
11897: hoja maksettaviksi, vaikka hallitsija oli asettunut jyr-
11898: kästi vastakkaiselle kannalle, kuin oli se peruste, jolle
11899: eduskunnan myöntävä päätös rakentui.
11900:      Pitkin aikaa on maan kenraalikuvernöörin taholta
11901: voimansa menettäneisiin ja perustuslakia vastaan sotiviin
11902: asetuksiin vedoten rajotettu ja poljettu kansalaisvapauk-
11903: sia maassamme, ilman että senaatti on ryhtynyt tarmok-
11904: kaisiin toimiin sitä vastaan. Myös on muistettava, että
11905: senaatin esitysehdotukset kansalaisvapauksien käyttöä
11906: määritteleviä lakeja varten herättivät suurta tyytymättö-
11907: myyttä. Suurta leväperäisyyttä ja saamattomuutta on
11908: senaatti osottanut m. m. Suomen kansalaisten Pietarissa
11909: tapahtuneisiin laittomiin vangitsemisiin ja karkotuksiin
11910: nähden. Eipä ole nähty senaatin ajoissa ryhtyneen tar-
11911: mokkaampiin toimiin äskeisissä kenraalikuvernöörin apu-
11912: laisen ja kenraalikuvernöörin nimittämisasioissa, jotka
11913: tiettävästi ovat maamme valtiosääntöä loukaten tapahtu-
11914: neet.
11915: J2
11916: 
11917:      Olisi myös odottanut, että kotimainen hallitus jo
11918: ajoissa, vapauden ajan vielä ollessa toivehikkaammalla
11919: asteella, olisi pannut alkuun maamme itsehallinnollisen
11920: rakenteen kansanvaltaisen kehittämisen. Sitä varten oli-
11921: si hallitusmuodon uudistusasia ollut aikaisemmin herä-
11922: tettävä ja odottaa olisi myös voinut, että kansanvaltai-
11923: suuden vaatimuksia olisi edes hiukan enemmän tuossa
11924: ehdotuksessa tyydytetty.
11925:      Lausuessamme tämän moitteen ei meiltä ole jäänyt
11926: huomaamatta, että n. k. laillisuuden palautus marras-
11927: kuun manifestin kautta ei suinkaan ollut täydellinen.
11928: Jäihän esim. helmikuun julistuskirja, jonka tarkotuksena
11929: on maamme sisäisen itsenäisyyden tuhoaminen, vielä voi-
11930: maan. Emmekä me myöskään kolmannen välikysymyk-
11931: sen tekijän kanssa voi moittia hallitusta siitä, ettei se
11932: ole saanut kaikkia Venäjän nykyisen hallitusvallan jg
11933: Suomen välisiä riitakysymyksiä »pysyväisesti» ja »molem-
11934: pain maiden tarpeita vastaavalla tavalla»· ratkaistua.
11935: Mutta siitä me voimme ja meidän täytyy nykyistä halli-
11936: tussuuntaa mitä ankarimmin arvostella, ettei se ole hank-
11937: kien itselleen kansamme toimintatarmoisten ja vastusky-
11938: kyisten pohjakerrosten luottamusta aivan toisellaisella
11939: tavalla ja tarmolla esiintynyt kansamme oikeuksia lou-
11940: kanneita vaatimuksia ja toimenpiteitä vastaan.
11941:      Jos kotimainen hallitus olisi tahtonut ottaa huomi-
11942: oon, että bobrikoffilaisen diktatuurin aikana niin tör-
11943: keästi esiintynyt sortovalta vain hetkeksi oli peräytynyt,
11944: ja että maamme oikeuksien turvaamista todella tarkatta-
11945: villa oli vain lyhyt välirauha käytettävänään kansamme
11946: vastustuskunnon vahvistamiseksi uusien, odotettavissa
11947: olevain hyökkäysten varalta, olisivat sen toimet olleet
11948: toisellaiset.
11949:      Se tosiasia, että tästä kaikesta, sisäisestä taantumus-
11950: suunnasta ja ulkonaiseen pakkovaltaan alistumisesta, kan-
11951: taa suurimman syyn koko yläluokka, sekä hallitusta suo-
11952: raan kannattaneet ryhmät että myös vastustuspuoluetta
11953:                                                            33
11954: 
11955: teeskennellyt entinen taipumispuolue, jotka työväenluo-
11956: kan oikeutettuja pyrintöjä masentaakseen eivät ole häi-
11957: käilleet käyttää keinoja, joiden kautta kansam~e aineel-
11958: linen ja oikeudellinen puqlustuskyky ei ole päässyt tun-
11959: tuvammin vahvistumaan, ei muuta sitä tuomiota, minkä
11960: näistä ryhmistä tukea hakenut hallitus on vetänyt ylleen.
11961:      Samalla kun hyväksymme valiokunnan ponsilauseen
11962: kolme ensimäistä kohtaa, ehdotamme että eduskunta sen
11963: loppulauseen sijaan yhtyisi seuraavaan lausuntoon:
11964:     p ä ä t t ä ä e d u s kun ta,
11965:             päiväjärjestykseen siirtyessään lausua:        1
11966: 
11967: 
11968:                   että nykyinen hallitus, jolla ei alkuaankaan
11969:             ollut kansan laajain kerrosten luottamusta,
11970:                   laiminlyömällä tärkeän alotevelvollisuutensa
11971:             tuiki tarpeellisissa uudistuksissa, vieläpä niitä
11972:              jarruttamallakin, sekä noudattamalla hallitus-
11973:             toimissaan maamme köyhälistöluokkaa vastaan
11974:             tähdättyä sortomenettelyä, on estänyt kansan
11975:             enemmistön sisäistä voimistumista uusien ulko-
11976:             naisten koettelemusten varalle, sekä
11977:                   sallimalla vangita, karkottaa ja hallinnol-
11978:             listen rangaistusoikeuksien haltuun luovuttaa, ei
11979:             yksin niitä venäläisiä, jotka virkavaltaisen ter-
11980:             rorin vaikutuksesta ovat johtuneet valtiollisiin
11981:             rikoksiin, vaan myös muita vastustuspuolueisiin
11982:             kuuluvia Venäjän kansalaisia, on loukannut
11983:             kansamme oikeuksia tukevaa osaa Venäjän
11984:             kansasta, ja vielä
11985:                  taipumalla, arveluttavaa myötämielisyyttä
11986:             osottaen, Venäjän taantumussuunnan vaatimuk-
11987:             siin kansamme itsemääräämisoikeuden rajotta-
11988:             miseksi on tätä taantumussuuntaa lähestyen
11989:             jättänyt täyttämättä tärkeän velvollisuutensa
11990:             kansamme taistelussa oikeuksiensa puolesta,
11991: 34
11992: 
11993:                 eikä na'tn ole osottanut olevansa kykenevä
11994:            osaltaan torjumaan venäläisen taantumuksen
11995:            nyt uudelleen maamme sisäisen itsenäisyyden
11996:            fa kansamme vapauden tuhoamistarkotuksessa
11997:            suunnittelemia hyökkäyksiä.
11998: 
11999:      Helsingissä rg p. maaliskuuta rgo8.
12000: 
12001:            Ida Aalle.             Yrjö Sirola.
12002:            P. j. Mömmö.           Nestor Walavaara.
12003:            Oskar Leivo.           1. Vilho Laine.
12004:            Matti Turkia.
12005:                             III.
12006: 
12007: 
12008:       Allekirjoittaneet perustuslakivaliokunnan jäsenet ei-
12009: vät ole voineet kaikessa yhtyä valiokunnan käsitykseen
12010: siitä, mitä valiokunnan on ollut valtiollisesta asemas-
12011: tamme tehtyjen välikysymysten johdosta lausuttava.
12012: Näiden välikysymysten kautta on nimenomaan tiedus-
12013: teltu hallituksen toimenpiteitä Venäjän ja Suomen väli-
12014: sissä suhteissa vallitsevan erimielisyyden johdosta. Sen
12015: vuoksi olisimme pitäneet asianmukaisena, että valiokunta,
12016: samalla kuin se toi esiin kansamme yksimielisen käsityk-
12017: sen Suomen suhteesta Venäjän valtakuntaan ja maal-
12018: lemme peruuttamattomasti vakuutetun autonomian si-
12019: sällyksestä, olisi ottanut harkittavakseen, missä määrin
12020: hallituksen toimintaa ja ohjelmaa mainitun erimielisyy-
12021: den poistamiseksi voi pitää tyydyttävänä, ja tämän har-
12022: kinnan nojaan rakentanut Eduskunnalle tehtävän ehdo-
12023: tuksensa. Kun valiokunta ei ole ollut tähän taipuvainen,
12024: emmekä ole luulleet oikeudeksemme karttaa tuota har-
12025: kintaa, katsomme velvollisuudeksemme tässä esiintuoda
12026: oman käsityksemme.
12027:      Vaikka armollisella julistuskirjalla 4 päivältä mar-
12028: raskuuta 1905 lakkautettiin se hallintojärjestelmä, jota
12029: useita vuosia oli vastoin maan lakeja täällä noudatettu~
12030: eivät kumminkaan samalla tulleet edes periaatteelliselta
12031: puoleltaan uudestaan järjestetyiksi kaikki ne alat, joilla
12032: edellisen laittoman ajan kuluessa oli vanhat laitokset
12033: hävitetty tahi lainvastaisia säännöksiä ja muotoja ju-
12034: listettu noudatettavaksi. Niinpä ei peruutettu Helmi-
12035: kuun I5/3 päivänä 1899 annettua armollista julistuskirjaa
12036: perussäännöksineen, vaan lakkautettiin ainoastaan perus-
12037: säännösten käytäntö >>siksi kuin siinä mainitut asiat tule-
12038: vat lainsäädäntötoimen kautta järjestetyiksi>>, ja vaikka
12039: 12 päivänä Heinäkuuta (29 päivänä Kesäkuuta) 1901 an-
12040: nettu asevelvollisuuslaki lopullisesti peruutettiin, niin ei
12041: samalla entistä asevelvollisuuslakia pantu uudelleen käy-
12042: täntöön, eikä sotilasasiaa muullakaan tavalla pysyväi-
12043: sesti ratkaistu, vaan jäi se sen väliaikaisen järjestelyn
12044: varaan, joka 1904-05 vuoden valtiopäivillä oli saavu-
12045: tettu. Ei voi kieltää, että kaikista niistä kysymyksistä,
12046: joitten suhteen Suonien ja Venäjän taholla on ollut eri-
12047: mielisyyttä, nämä näin avoimiksi jääneet ovat tärkeim-
12048: mät. Ensi sijassa on siis otettava tarkastettavaksi, mitä
12049: hallitus on tehnyt edistääksensä näitten asiain tyydyttä-
12050: vää ratkaisua.
12051:       Siinä vastauksessa, jonka Senaatin talousosaston
12052: varapuheenjohtaja antoi välikysymyksiin, ei näistä asi-
12053: oista suoranaisesti ilmoitettu muuta kuin että herra vara-
12054: puheenjohtaja alkujaan oli ajatellut, että kysymys sel-
12055: väin määräysten aikaansaamisesta niiden asiain käsittele-
12056: misen järjestyksestä, jotka koskevat sekä keisarikunta_a
12057:  että suuriruhtinaanmaata, sopivasti tulisi käsittelyn alai-
12058:  seksi silloin kuin hallitusmuoto-ehdotus, niinkuin toden-
12059: näköistä on, annetaan muutamilta kohdin tarkastetta-
12060:  vaksi Venäjän ja Suomen valtuutetuista kokoonpannulle
12061: komitealle, mutta että nykyiseen asiaintilaan nähden voi-
12062:  daan kuitenkin katsoa toivottavaksi, että mainittu ky-
12063:                                                         37
12064: 
12065: symys otettaisiin esille sitä ajankohtaa odottamatta, jol-
12066: loin hallitusmuoto-asia voidaan ajaa perille. Sen ohessa
12067: ilmoitti herra varapuheenjohtaja, että Senaatti hiljattain
12068: oli alamaisesti Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ar-
12069: mollisesti harkittavaksi esittänyt, eikö Hänen Majesteet-
12070: tinsa siihen nähden, että mieskohtainen neuvottelu usein
12071: paremmin kuin kirjelmäin vaihto on sovelias tasoitta-
12072: maan syntyneitä erimielisyyksiä, näkisi hyväksi käskeä,
12073: että ne kysymykset, jotka ovat kohdanneet vaikeuksia,
12074: ovat otettavat yhteisen harkinnan alaisiksi Venäjän ja
12075: Suomen valtuutettujen konferenssissa. Sittenkuin tämä
12076: alistus oli alamaisesti esitelty, oli se annettu ministeri-
12077: presidentille.
12078:      Sen lisäksi mitä Senaatin varapuheenjohtaja näin on
12079: Eduskunnassa ilmoittanut, mainittakoon vielä, pääasialli-
12080: sesti perustuslakivaliokunnan viime valtiopäivillä anta-
12081: man selonteon mukaan, seuraavat Senaatin toimenpiteet.
12082:      Alamaisessa kirjelmässä 16 p:ltä huhtikuuta 1902 0li
12083: Senaatti Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen ilmoittanut,
12084: että 15/3 p. helmikuuta 1899 annetun arm. julistuskirjan
12085: sekä siihen kuuluvien perussäännösten määräykset eivät
12086: soveltnneet Suomen Valtiopäiväjärjestyksen säännöksiin.
12087: Tämä johti siihen, että Keis. Majesteetti 1 p. marraskuuta
12088: (19 p. lokakuuta) 1904 käski, että valmistelemaan kysy-
12089: mystä yleisvaltakunnallisen ja Suomen paikallisen lain-
12090: säädännön alojen toisistaan rajoittamisesta oli asetettava
12091: komitea, jossa oli oleva sekä venäläisiä että suomalai-
12092: sia jäseniä. Heti marraskuun julistuskirjan julkaisemi-
12093: sen jälkeen 9 p. marraskuuta 1905 antoivat puheenalai-
12094: sen komitean suomalaiset jäsenet yhteisesti Senaattiin
12095: kirjelmän, jossa he alamaisuudessa pyysivät vapautusta
12096: komitean jäsenyydestä, mainiten syyksi m. m. niitä muut-
12097: tuneita oloja, jotka olivat, sen jälkeen kuin heidät oli
12098: määrätty komitean jäseniksi, syntyneet erittäinkin 4 p.
12099: marraskuuta annetun arm. julistuskirjan antamisen joh-
12100: dosta. Asia tuli käsiteltäväksi Senaatissa vasta 31 p.
12101: toukokuuta 1906, jolloin Senaatti päätti lähettää ano-
12102: muksen Keis. Majesteetille sekä, siihen katsoen että ne
12103: edellytykset, jotka olivat olleet puheenalaisen komitean
12104: asettamisen aiheena, olivat poistuneet, esittää~Keis. Majes-
12105:                                                   "
12106: teetille että mainitut komitean jäsenet vapautettaisiin
12107: heille annetusta toimesta. Samalla Senaatti ilmoitti, ettei
12108: uusien jäsenten määräämiseen eronneiden sijaan näyttä-
12109: nyt olevan syytä. Viime valtiopäivien Perustuslakivalio-
12110: kunnan ilmoituksen mukaan oli asia viime syksynä vielä
12111: korkeimmassa paikassa ratkaisematta.
12112:       Joulukuun 21 p. 1905 teki Senaatti Hallitsijalle ala-
12113: maisen esityksen asevelvollisuusasian järjestämisestä.
12114: Vaikka Senaatti ei vielä ollut valmis tutkittavaksi alista-
12115: maan ehdotusta tähän asiaan tarpeellisten töitten j är-
12116: jestämisestä, esitti Senaatti, että hiljakkoin määrättyä
12117: henkivartioväen Suomen tarkka-ampujapataljoonan ha-
12118: joittamista ei olisi loppuun saatettava, vaan pataljoona
12119: jätettävä edelleen olemaan, kantajoukon muodostamista
12120: varten, josta uusille Suomen sotajoukoille voisi saada
12121: harjoitusopettajia ja alipäällikköjä. Kaartin pataljoonan
12122: päällikkö- ja alipäällikkökunnan avulla, joka ei vielä ollut
12123: laskettu hajalle, voitaisiin lyhyessä ajassa luoda uusi täy-
12124: dellhien pataljoona ottamalla palvelukseen tarvittava
12125: määrä miehiä vapaaehtoisten sopimusten perusteella.
12126:  V. t. ministerivaltiosihteerin kirjelmässä 5 p:ltä helmi-
12127:  kuuta (23 p.ltä tammikuuta) 1906 ilmoitettiin, ettei Hal-
12128: litsija ollut katsonut mahdolliseksi suostua Senaatin teke-
12129:  mään ehdotukseen.
12130:       Ilmoituksen mukaan, jonka Senaatin talousosaston
12131:  varapuheenjohtaja teki Eduskunnan täysi-istunnossa vii-
12132:  me syyskuun ro p., oli Senaatissa valmisteltavana ehdo-
12133:  tus uudeksi sotilaslaiksi, joka läheisessä tulevaisuudessa
12134:  oli valmistuva Hallitsijalle esitettäväksi. Määräykset
12135:  siitä järjestyksestä ja niistä oikeusperiaatteista, joiden
12136:  mukaan Suomen sotalaitosta koskevan lainsäädännön
12137:  tulisi tapahtua, oli sitä paitsi jo otettu siihen ehdotukseen
12138:                                                         39
12139: 
12140: uudeksi hallitusmuodoksi, jonka Senaatti oli valmis-
12141: tanut.
12142:      Tämän yhteydessä on vielä mainittava Senaatin osan-
12143: otto sen armollisen esityksen laatimiseen, joka viime val-
12144: tiopäivillä annettiin Suomen valtiovaroista Valtakunnan-
12145: rahastoon sotilastarpeita varten suoritettavasta apumak-
12146:                                                               .
12147: susta. Muuta kuin mitä tässä olemme maininneet, emme
12148: tiedä nykyisen Senaatin puheena olevalla alalla yrittä-
12149: neen.
12150:      Senaatin alamaista esitystä uuden venäläis-suoma-
12151: laisen konferenssin asettamisesta ei valiokunta ole saanut
12152: nähdäksensä.
12153: 
12154:      Kuten Eduskunta viime valtiopäivillä alamaisessa
12155: anomuksessa laillisesta järjestyksestä vielä vallitsevi~n
12156: poikkeusten poistamisesta on huomauttanut, on perustus-
12157: laeissa selvästi lausuttu, että maan virat ovat täytettävät
12158: suomalaisilla miehillä. Erinäisissä valtionviroissa valtio-
12159: sihteerinvirastossa ja kenraalikuvernöörinkansliassa on
12160: kumminkin edelleen henkilöitä, jotka eivät ole Suomen
12161: kansalaisia. Tähän katsoen anoi Eduskunta edellämai-
12162: nitussa alamaisessa anomuksessa, että tämä epäkohta
12163: oikaistaisiin sekä että, jos Hänen Keisarillinen Majesteet-
12164: tinsa katsoo Suomen perustuslain yllä mainitulla alalla
12165: kaipaavan erinäisiin virkoihin nähden muutosta, Edus-
12166: kunta saisi vastaanottaa armollisen esityksen asiassa.
12167:      Toiselta puolen taas on Venäjällä ja Venäjän hallituk-
12168: senkin taholta esiintuotu se käsitys, että Venäjän alamai-
12169: silla Suomessa ei missään tapauksessa saisi olla vähem-
12170: män oikeuksia kuin suomalaisilla on Venäjällä.
12171:       Yhdessä suhteessa on, kuten Senaatin varapuheen-
12172: johtaja nimenomaan on Eduskunnalle huomauttanut,
12173: Senaatti, noudattaen mitä tiedettiin keisarikunnassa toi-
12174: vottavan, ryhtynyt toimeenpiteisiin keisarikunnan asu-
12175: jainten oikeuksien laajentamiseksi, nimittäin siinä, että
12176: Eduskunnalle jätettyyn elinkeinolakiehdotukseen on pantu
12177: säännöksiä, joiden mukaan elinkeinovapaus ei enään ole
12178: ainoastaan Suomen kansalaisille pidätetty. Muitten tä-
12179: hän kuuluvien asianhaarain suhteen ei Senaatin varapu-
12180: heenjohtaja Eduskunnassa ilmoittanut Senq.atin käsitystä
12181: ja ohjelmaa, ellei tätäkin tarkoittaneeksi voi olettaa $itä
12182: yleistä lausuntoa, että Senaatin mielipiteen mukaan on
12183: johtavana aatteena noudatettava, että kaikki oikeutetut
12184: Venäjän puolelta tehdyt vaatimukset ovat täytettävät,
12185: mikäli laki ei pane estettä, ja että kysymystä harkittaessa
12186: on myöskin Suomen edut otettava huomioon.
12187: 
12188:      Niitten riidanalaisten asiain joukossa, joita Senaatin
12189: varapuheenjohtaja puheessaan Eduskunnassa ei mainin-
12190: nut, on kysymys armollisesta julistuskirjasta postitoimesta
12191: Suomen Suuriruhtinaanmaassa 12 pävältä kesäkuuta {31
12192: päivältä toukokuuta) r89o, jonka kautta säädettiin, että
12193: Suomen postilaitoksen johto oli keskitettävä Keisari-
12194: kunnan sisäasiainministeriöön sekä postin ja sähkölennä-
12195: tinten ylihallitukseen. Tämän asian suhteen esiintoi Edus-
12196: kunta viime valtiopäivillä edellä mainitussa alamaisessa
12197: anomuksessaan laillisesta järjestyksestä vielä vallitsevain
12198: poikkeusten poistamisesta, että perustuslain säännökset
12199: postitoimeenkin nähden olisivat Suomen kansan hartaan
12200: toivomuksen mukaisesti saatettavat täyteen voimaan.
12201: Sen jälkeen on, kuten tunnetaan, Keisarikunnan postin
12202: ja sähkölennätinten ylihallituksen puolelta täällä pantu
12203: toimeen Suomen postilaitoksen tarkastus, ja äskettäin
12204: on Keisarikunnan viranomaisten puolelta ilmoitettu eri-
12205: näisistä toimenpiteistä, joihin tämä tarkastus on johtanut.
12206: 
12207:      Kysymys Suomen ja Venäjän rautateitten yhdistä-
12208: misestä toisiinsa on myöskin jo verrattain kauvan ollut
12209: harkinnan alaisena. Jo toukokuun 19 päivänä r899 mää-
12210: räsi nimittäin Keisarillinen Majesteetti, esiteltäessä erästä
12211: esitystä muutaman määrän siirtämisestä yleisistä valtio-
12212: varoista kulkulaitosrahastoon, että uusia kulkulaitos-
12213:                                                          4I
12214: 
12215: määrärahoja pyydettäessä oli otettava huomioon, että on
12216: välttämätöntä yhdistää Suomen rautatieverkko Keisari-
12217: kunnan rautatieverkon kanssa siinä tarkoituksessa raken-
12218: tamalla kiinteä silta Nevajoen poikki. Sittenkuin erinäi-
12219: siä esitöitä asiassa oli tehty ja kenraalikuvernööri niitten
12220: yhteydessä oli ehdottanut, että Suomen rautatiet varustet-
12221: taisiin samanlaisella liikkuvalla kalustolla kuin Keisari-
12222: kunnassa käytetään, sekä että näiden rautateitten varus-
12223: teet saatettaisiin sellaiseen kuntoon, mikä tekisi mahdolli-
12224: seksi esteettömän yhdysliikenteen Suomen ja Keisari-
12225: kunnan rautateillä, asetettiin keväällä 1904 Pietarissa
12226: erityinen konferenssi käsittelemään kysymystä Suomen
12227: ja Venäjän rautatieverkkojen toisiinsa yhdistämisestä,
12228: ja konferenssin armossa vahvistettu pöytäkirja lähetet-
12229: tiin Senaattiin lausunnon saamista varten. Mainittua
12230: pöytäkirjaa esiteltäessä katsoi Senaatti, huomioon ottaen
12231: sen yleisen merkityksen, mikä Suomen ja Keisarikunnan
12232: rautatieverkkojen keskinäisellä yhdistämisellä tulisi ole-
12233: maan niin hyvin taloudellisessa kuin strateegisessa suh-
12234: teessa, että se rahamäru:;ä, joka Keisarillisen Majesteetin
12235: armollisen määräyksen mukaan oli Suomen Valtiova-
12236: raston suoritettava, olisi määrättävä kerta kaikkiaan 2 t
12237: miljoonaksi ruplaksi sekä että tämä rahamäärä kokonai-
12238: suudessaan maksettaisiin Suomen yleisistä valtiovaroista,
12239: sittekun yhdysrata oli viitoitettu ja sen lopullinen suunta
12240: määrätty sekä määräys rataa varten ta1peellisen maan
12241: pakkoluovutuksesta annettu ja toimenpiteihin sen täy-
12242: täntöönpanoa varten ryhdytty. Tämä esitys hyväksyt-
12243: tiin korkeimmassa paikassa (nähtävästi heinäkuun 8 p.
12244: v. 1. 1904), jonka jälkeen Senaatti Valtiokonttorin tiedoksi
12245: ja noudatettavaksi ilmoitti, että vastedes tulee annetta-
12246: vaksi määräys sanotun rahamäärän maksamisesta. -
12247: Alamaisessa anomuksessa 13 päivältä Huhtikuuta rgos
12248: huomauttivat Valtiosäädyt, muun muassa, asian oikeu-
12249: dellisen puolen suhteen, että hallitus tosin saa määrätä
12250: yleisen valtiorahaston varoista ja on oikeutettu käyttä-
12251: maan niitä niin hyvin juokseviin valtiomenoihin kuin
12252: muihin tarkoituksiin, mutta että tässä kuitenkin V. J:n
12253: 27 §:n mukaan ori vaarinotettava, että varat käytetään
12254: maan hyödyksi ja parhaaksi. Puheenaolevan yhdysradan
12255: suhteen Säädyt katsoivat silloin vielä ei olevan selvitystä
12256: siitä, tuleeko sen tuottama hyöty vastamaan sitä tuntu-
12257: vaa apumaksua, mikä Suomen valtiovaroista oli edelly-
12258: tetty suoritettavaksi. Kun tähän lisäksi tuli, että yhdys-
12259: rata ei ainoastaan ollut tarkoitettu rakennettavaksi Suu-
12260: riruhtinaanmaan rajojen ulkopuolelle vaan myöskin an-
12261: nettavaksi venäläisen rautatiehallituksen kokonaan käy-
12262: tettäväksi, minkä asianhaaran yksinään olisi pitänyt aihe-
12263: uttaa, ettei asiaa olisi otettu ratkaistavaksi antamatta
12264: sitä Valtiosäätyjen käsiteltäväksi, niin Valtiosäädyt ala-
12265: maisessa anomuksessa esittivät, että Keisarillinen Majes-
12266: teetti, siinä tapauksessa, että yhdysrata Suomen ja
12267: Venäjän rautatieverkkojen välillä ka'tsotaan olevan Pie-
12268: tariin rakennettava ja apumaksua Suomen valtiova-
12269: roista sitä varten tulee kysymykseen, suvaitsisi Valtio-
12270: säädyille antaa armollisen esityksen asiasta. Tätä ala-
12271: maista anomusta viime Helmikuun 13 päivänä esitel-
12272: täessä on Hänen Majesteettinsa sen hylännyt, koska kysy-
12273: mys jo heinäkuun 8 p:nä (v. 1.) v. 1904 on lopullisesti rat-
12274: kaistu. Tässä asiassa syntyneen erimielisyyden valaise-
12275: miseksi on huomautettava, että Valtiosäädyt ovat taan-
12276: neet rautatierakennuksia varten: otetut valtiolainat mää-
12277: rätyillä edellytyksillä rakennusten ja kaluston kustannuk-
12278: siin nähden, joita edellytyksiä hallitus ei ole oikeutettu
12279: yksipuolisesti muuttamaan.
12280: 
12281:      Kuten Valiokunnan mietinnössä sanotaan, on Venäjän
12282: Valtakunnanduumassa moitittu Suomen hallitusta siitä,
12283: että Keisarikunnassa viime vuosina tapahtuneita rikollisia
12284: tekoja on Suomessa valmisteltu ja että Suomessa on muo-
12285: dostunut aseellisen kapinan aikaansaamista valmistavia
12286: järjestöjä, vieläpä avoimesti tarjottu turvaa Venäjän ter-
12287:                                                              43
12288: 
12289: roristeille. Huomauttaen tämän asian tärkeydestä on
12290: Senaatin varapuheenjohtaja Eduskunnassa laajalti koske-
12291: tellut tähän kuuluvia asianhaaroja ja tehnyt selkoa Senaa-
12292: tin niitä tarkoittavista toimenpiteistä, mainiten erittäin,
12293: että Senaatti myöntäen Venäjän hallituksen asiassa teke-
12294: mät vaatimukset oikeutetuiksi oikeudelliselta kannalta
12295: oli marraskuu 17 päivänä 1906 päättänyt antaa kierto-
12296: kirjeellä kuvernööreille voimassa olevaan lakiin ja yleis-
12297: päteviin oikeusperiaatteisiin perustuvia määräyksiä siitä,
12298: mitenkä on meneteltävä, kun asianomainen viranomai-
12299: nen Keisarikunnassa pyytää luovutettavaksi syntype-
12300: räistä venäläistä, joka Venäjän lakien mukaan on teke-
12301: mästään rikoksesta vangittava ja asetettava syytteeseen
12302: tuomiostuimessa, sekä siitä, miten on meneteltävä, kun
12303: sitä varten kotitarkastus on toimitettava. Tämä toi-
12304: menpide katsottiin, Senaatin varapuheenjohtajan vakuu-
12305: tuksen mukaan, Pietarissa tyydyttäväksi. Mutta jo
12306: heinäkuun 20 päivänä 1907 sisälsi puolivirallinen )>Ros-
12307: sija»-lehti erään selonteon Keisarikunnan hallituksen kan-
12308: nasta ;Suomen asioihin nähden,. jossa ankarasti moitit-
12309: tiin Suomen viranomaisten toimettomuutta mainitulla
12310: alalla. SePaatin varapuheenjohtajan puheessa ei sanottu,
12311: oliko tämä moite herättänyt Senaatin huomiota, mutta
12312: siinä mainittiin, että koska kokemus oli osoittanut poliisi-
12313: voiman lisäämisen rajalla olevilla huvilapaikkakunnilla
12314: tarpeelliseksi, niin oli kuvernööri tehnyt esityksen sen
12315: lisäämisestä ja Senaatti myöntynyt tähän sekä hankkinut
12316: Keisarillisen Majesteetin suostumuksen lisämäärärahojen
12317: käyttämiseen Terijoen ja sen läheisten seutujen poliisi-
12318: voiman saattamista varten niin suureksi ja sellaisen joh-
12319: don alaiseksi kuin sikäläiset huolestuttavat olot vaativat.
12320: Senaatin varapuheenjohtaja lausui mielipiteenään, että
12321: se puutteellisuus, jota oli ollut poliisilaitoksissa ja poliisin
12322: toiminnassa rajaseuduilla, näillä toimenpiteillä oli tullut kor-
12323: jatuksi, mutta myönsi, että poliisi puheenaolevilla paikka-
12324: kunnilla ei ollut edeltäpäin niin järjestetty, kuin siellä
12325: 44
12326: 
12327: yhtäkkiä sattuneet poikkeukselliset olot olisivat vaati-
12328: neet, sekä lisäsi, että Senaattiin oli äskettäin saapunut
12329: Sisäasiainministeristöstä esitys ministerivaltiosihteerille
12330: uusista määräyksistä >>poliisille johdoksi>>. Tämän esi-
12331: tyksen sisällyksestä ei tehty selkoa, eikä Valiokunta ole
12332: saanut sitä nähdäksensä.
12333: 
12334:      Maan oman väestön keskuudessa tapahtuneista epä-
12335: järjestyksistä ja laittomuuden teoist~ ovat tässä yhtey-
12336: dessä mainittavat etenkin ne, joista Senaatin varapu-
12337: heenjohtajakin on puhunut, nimittäin suomalaisten osan-
12338: otto Viaporin kapinaan ja Voimaliitto sekä aseitten salai-
12339: nen maahantuonti. Tehdessään selkoa Senaatin toimen-
12340: piteistä näiden tapausten ja ilmiöiden suhteen on Senaa-
12341: tin varapuheenjohtaja huomauttanut, että Senaatti on
12342: määrännyt Voimaliiton hajoitettavaksi ja että liittoa
12343: koskeva juttu, sittenkuin viranomaiset liiton ja aseiden
12344: tuonnin selville saamiseksi ovat toimituttaneet laaja-
12345: peräisiä tutkimuksia, kokonaisuudessaan on jätetty Tu-
12346: run hovioikeuden oikeudellisesti tutkittavaksi. Sitä paitsi
12347: oli Senaatti Keisarilliselle Majesteetille alamaisessa kirjel-
12348: mässä tehnyt selkoa asiain tilasta maassa ja niistä toi-
12349: menpiteistä, joihin viranomaiset olivat ryhtyneet yhteis-
12350: kuntajärjestyksen turvaamiseksi sopimattomilta hank-
12351: keilta.
12352:      Viimeisinä aikoina venäläiseltä taholta julkituoduista
12353: vaatimuksista on, kuten valiokunnan mietinnössä huo-
12354: mautetaan, erityistä huomiota puoleensa kiinnittänyt se
12355: vaatimus, että ministerivaltiosihteeri olisi asetettava jon-
12356: kinlaiseen riippuvaisuuteen Keisarikunnan ministerineu-
12357: vostosta. Kun mietinnössä on tehty riittävästi selkoa
12358: tästä asiasta, voidaan se tällä viittauksena sivuuttaa.
12359:      Erityistä huolta on herättänyt se järjestys, jota on
12360: noudatettu kenraalikuvernöörin ja hänen apulaisensa äs-
12361: ken tapahtuneissa nimityksissä.Marraskuun 2gjr6 päivänä
12362: 1907 nimitettiin nimittäin Grodnon kuvemementin ku-
12363:                                                          45
12364: 
12365: vemoor1, Yleisesikunnan kenraalimajuri Seyn Suomen
12366: kenraalikuvernöörinapulaiseksi keisarikunnan sotaminis-
12367: nisterin esityksestä armollisella määräyksellä Hallitsevalle
12368: Senaatille. Nimitys ilmoitettiin ministerivaltiosihteerille
12369: kirjeessä sotaministeriltä. Mikäli tiedetään on nykyisen
12370: kenraalikuvernöörinkin nimitys tapahtunut sotaministe-
12371: rin esityksestä armollisella ukaasilla Hallitsevalle Se-
12372: naatille, josta jäljennös on annettu Suomen Senaatille.
12373: Sen ohessa on Keisarikunnan ministerineuvoston ehdo-
12374: tuksesta annettu erityinen armollinen määräys, että Suo-
12375: men kenraalikuvernööri ja hänen apulaisensa vastedes-
12376: kin ovat senlaisella armollisella ukaasilla nimitettävät,
12377:  josta jäljennös on annettava Suomen Senaatille.
12378:       Ristiriita Suomen oikeuden ja Keisarikunnan halli-
12379: tuksen kannan välillä ilmenee siinä, että jälkimäisen mu-
12380: kaan Suomen korkeimmat hallintoviranomaiset tulisivat
12381: nimitettäviksi Keisarikunnan ministerin esityksestä Suo-
12382: men asiain esittelijän myötävaikutuksetta. Vaikka Suo-
12383: meen sijoitettujen sotajoukkojen komentajan nimitys
12384: onkin Keisarikunnan sotaministerin toimialaan kuuluva
12385: asia, on kumminkin kenraalikuvernöörin ja hänen apu-
12386: laisensa nimitys katsottava Suomen sisäiseksi asiaksi ja
12387: sentähden Suomen ministerivaltiosihteerin myötävaiku-
12388: tuksella tapahtuva.
12389:       Muut kysymykset, joitten suhteen on ilmestynyt eri-
12390: mielisyyttä, näyttävät edellä mainittuihin verraten vä-
12391: häisemmiltä ·eivätkä liene aiheuttaneet nyt käsiteltävinä
12392: olevia välikysymyksiä. Niihin huhuihin, joita on kuu-
12393: lunut joistakin aikomuksista muun Suomen yhteydestä
12394: erottaa Viipurin lääni, emme voi tässä ryhtyä, koska ei
12395: kenelläkään ole oikeutta olettaa mahdolliseksi, että Hal-
12396: litsija tahtoisi antaa suostumuksensa semmoiseen Suo-
12397:  men kansan väkivaltaiseen silpomiseen.
12398:       Miten Senaatti eri aikoina onkin kokoonpantu ja
12399: mimmoisissa oloissa se toimiikin, tulee Senaatin ennen
12400: kaikkea muuta pitää silmämääränään sen sisäisen itse-
12401: näisyyden varjelemista ja turvaamista, jonka Venäjän
12402: hallitsijat ovat Suomen maalle ja Suomen kansalle pe-
12403: ruuttamattomasti vahvistaneet. Tämä sisältää sen, että
12404: Senaatin tulee sillä tavalla huolehtia maan suhteista Kei-
12405: sarikuntaan, että, mikäli sen toiminnasta riippuu, Suo-
12406: melle kuuluva itsenäisyys ei joudu vaaranalaiseksi.
12407:      Kun meidän on perustuslakivaliokunnassa tullut käsi-
12408: tellä niitä välikysymyksiä, joista nyt on puhe, ja arvos-
12409: tella sitä vastausta, joka hallituksen puolesta on niihin
12410: annettu, olemme katsoneet velvollisuudeksemme harkita,
12411: onko Senaatti toiminnallaan osottanut viimemainitussa
12412: suhteessa olleensa niitten tehtävien tasalla, jotka sen on
12413: maan hallituksena ollut suorittaminen. Harkintamme
12414: tuloksena täytyy meidän lausua, että Senaatin toiminta
12415: antaa aihetta vakaviin muistutuksiin.
12416:      Kun armollinen julistuskirja marraskuun 4 päivältä
12417: 1905 oli tehnyt lopun edellisten vuosien laittomasta hal-
12418: lintojärjestelmästä, näkyy Senaatti käsittäneen aseman
12419: semmoiseksi, että ne monet tärkeät valtiolliset asiat, jotka
12420: olivat joutuneet riidanalaisiksi ja joitten ratkaisua ar-
12421: mollisen julistuskirjan kautta ei oltu saavutettu, voitai-
12422: siin saada järjestetyiksi yksipuolisesti Suomen hallituksen
12423: esittämien Hallitsijan toimenpiteitten kautta ja että sii-
12424: hen ei tarvittu semmoista edelläkäypää neuvottelua Kei-
12425: sarikunnan hallituksen kanssa, joka takaisi, että toimen-
12426: piteet voitaisiin Keisarikunnan kannalta katsoen hyväk-
12427: syä. Muulla tavoin ei voi selittää sitä, että Senaatti,
12428: kun se esitti että Senaattori Tagantsewin johdolla toimiva
12429: venäläis-suomalainen komitea lakkautettaisiin, ei sa-
12430: malla pitänyt huolta siitä, että neuvotteluja Keisarikun-
12431: nan hallituksen kanssa niistä tärkeistä asioista, jotka
12432: tuolle komitealla oli jätetty, jollakin tavalla jatkettiin.
12433: Tämä käsitys näkyy sitä paitsi sanamuodosta Senaatin
12434:                                                            47
12435: 
12436: ylempänä mainitussa alamaisessa esityksessä toukokuun
12437: 31 päivältä 1906, jossa nimenomaan lausuttiin, että ne
12438: edellytyk&et, jotka olivat olleet puheenalaisen komitean
12439: asettamisen aiheena, olivat poistuneet, ja esitettiin, että
12440: komitean suomalaiset jäsenet vapautettaisiin heille an-
12441: netusta toimesta, sekä ilmoitettiin, ett'ei uusien jäsenten
12442: määräämiseen eronneiden sijaan näyttänyt olevan syytä.
12443: Sama kanta ilmeru siinäkin, että se alamainen esitys,
12444: jonka Senaatti joulukuun 21 päivänä 1905 teki sotilas-
12445: asiain väliaikaisesta järjestämisestä, tu1i toimeen ilman
12446: edellä käynyttä neuvottelua Keisarikunnan hallituksen
12447: kanssa, vaikka asia epäilemättä oli sitä laatua, että voi-
12448: tiin olettaa Keisarikunnan hallituksen katsovan sen koko
12449: valtakuntaa koskevaksi. Ja sekin ehdotus, joka Senaa-
12450: tin Varapuheenjohtajan ilmoituksen mukaan viime syk-
12451: synä oli valmistumaisillaan, lienee laadittu samassa jär-
12452: jestyksessä kuin edellinenkin.
12453:      Olemme sitä mieltä, että Senaatin yllämainittu me-
12454: nettely ei ole ollut hyvin harkittu, ja kokemus näyttää
12455: osoittaneen, että käsityksemme on oikea. Samaa todis-
12456: tanee myös se, että Senaattikin nyttemmin on ehdottanut
12457: venäläis-suomalaisen konferenssin asettamista.
12458:      Senaatin toiminta antaa aihetta erääseen toiseenkin
12459: huomautukseen.
12460:      Talousosaston varapuheenjohtaja on myöntänyt, että
12461: poliisi rajapaikkakunnilla ei ollut edeltäpäin niin järjes-
12462: tetty kuin >>yhtäkkiä sattuneet poikkeukselliset olot>> olisi-
12463: vat vaatineet. Sitä vastoin hän ei ole osoittanut, että
12464: hallituksen olisi ollut mahdotonta tarmokkaana toimin-
12465: nalla ajoissa saattaa järjestysvalta tarkoitustaan parem-
12466: min vastaavaksi ja siten sekä mahdollisesti muillakin toi-
12467: menpiteillä tehdä selväksi, että Venäjän valtiolliset pako-
12468: laiset ja vallankumoukselliset eivät täällä voineet saada
12469: turvapaikkaa rikoksellisia yrityksiä varten Keisarikun-
12470: nan voimassa olevaa järjestystä vastaan.
12471:      Mitä tulee niihin kotimaisiin ilmiöihin, jotka ovat
12472: haitallisimmin vaikuttaneet suhteisiimme Keisarikuntaan,
12473: nimittäin Voima-liitto.gn ja aseitten maahantuontiin, kat-
12474: somme oikeaksi vain lausua, että Senaatti ei niidenkään
12475: suhteen näy täysin ottaneen huomioon, kuinka tärkeää
12476: on, että Suomen kansalaisten ja erittäinkin viranomaisten
12477: menettely ei jätä vähintäkään tilaa epäilyksille Suomen
12478: lojaalisuudesta.
12479:      On nähdäksemme kieltämätöntä, että toisissa asi-
12480: oissa Senaatin toiminta, toisissa sen toimettomuus, on
12481: antanut yllykettä Venäjällä jo aikaisemmin ilmenneelle
12482: epäluulolle ja vihamielisyydelle Suomea kohtaan. Ase-
12483: man täten käydessä maallemme epäedulliseksi ovat Se-
12484: naatin yritykset häilyvien kysymysten selvittämiseksi,
12485: milloin se on sellaisiin ryhtynyt, enimmältä osaltaan rau-
12486: enneet tyhjiin, ja aikaisempien riitakysymysten lisäksi
12487: on, niikuin edellisessä jo on huomautettu, syntynyt uusia,
12488: Suomen oikeutta uhkaavia. Arm. julistuskirja I5/3 p:ltä
12489: helmikuuta r8gg on edelleen lopullisesti peruuttamatta
12490: ja asevelvollisuusasia järjestämättä. Ristiriidassa maan
12491: lakien kanssa käytetään venäläisiä Suomen val-
12492: tionviroissa. Sitä asiaintilaa, joka jo vuodesta r8go
12493: alkaen vallitsee postilaitoksessamme, ei ole pystytty jär-
12494: jestämään Suomen perustuslakien mukaisesti. Kysymys
12495: Suomen valtionrautateitten yhdistämisestä Venäjän rau-
12496: tatieverkkoon on yhä kärjistynyt.
12497:      Käsitys, että Suomi on vain jonkunlaisella paikalli-
12498: sella itsehallinnolla varustettu kuvernementti, on ilmei-
12499: sesti Venäjän Duumassa tehtyjen välikysymysten perus-
12500: tuksena, nimenomaan senkin, jossa vaaditaan että ministeri-
12501: valtiosihteeri asetettaisiin riippuvaisuuteen Keisarikun-
12502: nan Ministeiineuvostosta. Ja ehkä vielä enemmän kuin
12503: puheena olevat välikysymykset osottaa nykyisen olotilan
12504: vakavuutta se järjestys, jota viimeisissä kenraalikuver-
12505: nöörin ja hänen apulaisensa nimityksissä on noudatettu,
12506: ja jonka kautta on syrjäytetty Suuriruhtinaskunnan oleelli-
12507: sia oikeuksia.
12508:                                                         49
12509: 
12510:     Kun nykyinen olotila siis näyttää uhkaavan Suomen
12511: kansallisen elämän perusehtoa, maamme sisäistä autono-
12512: miaa, ja kun emm!! voi olla näkemättä, että Senaatin
12513: menettely edellämainituissa suhteissa ei ole ollut sem-
12514: moinen kuin asiain tärkeys olisi vaatinut, ehdQtamme
12515: Eduskunnan päiväjärjestykseen siirtymiselle seuraavan
12516: sanamuodon:
12517:     Lausuen julki,
12518:                  että Suomen kansa, erottamattomasti yhdis-
12519:            tettynä Venäjän valtakuntaan ja tunnustaen
12520:            tästä yhteydestä johtuvat velvollisuudet, mutta
12521:            samalla pitäen järkkymättömästi kiinni siitä
12522:            autonomiasta, jonka Venäjän valtiovalta on Suo-
12523:            men Suuriruhtinaskunnalle peruuttamattomasti
12524:            vakuuttanut, odottaa maan hallituksen tekevän
12525:            kaiken voitavansa saadakseen Keisarikunnan ja
12526:            Suomen väliset riidanalaiset kysymykset perus-
12527:            tuslain mukaisessa järjestyksessä molempien
12528:            maiden tarpeita vastaavalla tavalla pysyväisesti
12529:            ratkaistuiksi,
12530:     Eduskunta on sitä mieltä,
12531:                 että Senaatin toiminta vastamainitun tär-
12532:            keän tehtävän suorittamisessa ei ole ollut tyy-
12533:            dyttävä,
12534:                 ja siirtyy päiväjärjestykseen.
12535:     Helsingissä I9 p. maaliskuuta r9o8.
12536:     A. Lagerlöf.          J. R. Danielson-Kalmari.
12537:     Lauri Ingman.         Iisakki Vahe.
12538:                   V. K. Yrjö-Koskinen.
12539: 
12540:      Allekirjoittanut, joka osaksi on ottanut osaa asian
12541: käsittelyyn, yhtyy edellä olevaan vastalauseeseen.
12542:                                        Juho Torppa.
12543:       Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunnan
12544:                         päätös,
12545:   joka tehtiin ja annettiin varsinaisilla valtiopäivillä
12546:                        Helsingissä
12547:             6 päivänä huhtikuuta 1908.
12548: 
12549: 
12550: 
12551:        Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan
12552: Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme
12553: varsinaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme
12554: tiettäväksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyinen
12555: Ruhtinas ja Herra, Nikolai Toinen, koko Venäjän Keisari
12556: ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m.,
12557: y. m., y. m., Meidän Armollisin Hallitsijamme on armossa
12558: katsonut hyväksi avonaisella kirjeellä ja käskyllä 24 päi-
12559: vältä tammikuuta tänä vuonna kutsua Meidät 10 päivänä
12560: seuraavaa helmikuuta tulemaan kokoon, olemme Me viime-
12561: mainittuna päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
12562:        Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen
12563: Kaikkivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me
12564: valtaistuinsalissa 12 päivänä viimemainittua kuuta ynnä
12565: myöhemmin valtiopäivien kestäessä olemme saaneet tie-
12566: doksi erinäisiä armollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka
12567: Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää, olemme
12568: 2
12569: 
12570: Me keskusteltuamme näistä sekä käyttäen Suomen Pe-
12571: rustuslakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloteoikeutta,
12572: tehneet seuraavat päätökset:
12573: 
12574: 
12575:                              1 §.
12576: 
12577:       Keisarillisen Majesteetin armollisena esityksenä meille
12578: antaman ehdotuksen Suomen evankelis-luterilaiselle kir-
12579: kolle 6 päivänä joulukuuta 1869 annetun kirkkolain uudeksi
12580: suomenkieliseksi tekstiksi Me olemme muuttamatta hyväk-
12581: syneet sekä alamaisessa kirjelmässä kuluvan huhtikuun
12582: 3 päivältä tämän Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
12583: 
12584: 
12585:                              2 §.
12586: 
12587:       Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti armollisessa esi-
12588: tyksessä on Meidän hyväksyttäväksemme antanut neljä-
12589: toista eri ehdotusta muutoksiksi ja lisäyksiksi Suomen
12590: evankelis~luterilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869
12591: annettuun kirkkolakiin, olemme Me alamaisessa kirjelmässä
12592: tältä päivältä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, että
12593: olemme ·hyväksyneet armolliseen esitykseen sisältyvät laki·
12594: ehdotukset I-VIII,· X, XII-XIV, samoin myös IX lakiehdo-
12595: tuksen, kuitenkin niin että tässä lakiehdotuksessa esitetyt
12596: muutokset kirkkolain 12 ja 348 §:ään, XIV ehdotuksen
12597: hyväksymisen johdosta, saavat raueta, mutta että olemme
12598: hylänneet XI lakiehdotuksen kuitenkin hyväksymällä siinä
12599: ehdotetun kirkkolain 65 §:n muutoksen.
12600: 
12601: 
12602:                              3 §.
12603: 
12604:     · Saatuamme vastaanottaa Keisarillisen Majesteetin ar-
12605: molliset esitykset jakolaista, teiden tekemisestä ja kunnossa-
12606:                                                            3
12607: 
12608: pidosta maalla, kyytitoimesta, elinl{einolaista, maanvuok-
12609: rasta maalla, hirven metsästämistä koskevien määräysten
12610: muuttamisesta, siitä verosta, joka paloviinan valmistami-
12611: sesta on suoritettava, sekä sanotun veron käyttämi-
12612: sestä, f,suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta,
12613: leimasuostunnasta, varojen osottamisesta kansakoulu-
12614: laitosta ja ermms1a sivistystarkoituksia varten, varain
12615: osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen sekä
12616: pelikorteista suoritettavasta suostuntaverosta, olemme
12617: alottaneet näiden armollisten esitysten käsittelyn, mutta
12618: emme ole ennen valtiopäivien tänään tapahtunutta ha-
12619: joittamista ennättäneet niitä valtiopäiväjärjestyksen sää-
12620: tämässä järjestyksessä loppuun käsitellä, minkä Me eri
12621: alamaisilla kirjelmillä tältä päivältä olemme Keisarilliselle
12622: Majesteetiile ilmoittaneet.
12623: 
12624:                             4 §.
12625: 
12626:       Sittenkuin Me, 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun
12627: armollisen julistuksen mukaisesti, olimme saaneet kerto-
12628: muksen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906,
12629: sekä Meidän Valtiovarainvaliokuntamme, jolle valmistele-
12630: vaa käsittelyä varten olimme kertomuksen lähettäneet, on
12631: antanut mietinnön asiasta, niin Me olemme alamaisen
12632: kirjelmän keralla kuluvan huhtikuun 4 päivältä Keisarilli-
12633: selle Majesteetille lähettäneet puheenaolevan mietinnön
12634: pyytäen, että se toimitettaisiin Keisarilliselle Suomen
12635: Senaatille.
12636: 
12637:                             5 §.
12638:       Eduskuntaesityksen johdosta Me olemme hyväksyneet
12639: ehdotuksen laiksi Naimiskaaren 1luvun 6 §:n muuttamisesta
12640: toisin kuuluvaksi sekä alamaisessa kirjelmässä 3 päivältä
12641: kuluvaa huhtikuuta lähettäneet sen Keisarillisen Majesteetin
12642: armollisesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.
12643: 4
12644: 
12645: 
12646:                             6 §.
12647:       Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäivillä vahvistamaan
12648: työjärjestykseen sekä niinikään samoilla valtiopäivillä hy-
12649: väksyttyihin määräyksiin valtiopäivillä suhteellisen vaali-
12650: tavan mukaan toimitettavista vaaleista Me olemme 3 päi-
12651: vänä kuluvaa huhtikuuta Puhemiesveuvostomme ehdotuk-
12652: sesta tehneet erinäisiä muutoksia ja lisäyksiä.
12653: 
12654:                             7 §.
12655: 
12656:        Valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n nojalla Me olemme
12657: sallineet esittää erinäisiä kysymyksiä Keisarillisen Senaatin
12658: jäsenten vastattaviksi heidän virka-alalleosa kuuluvista
12659: asioista. Kolmen eri kysymyksen johdosta, mitä Hallitus on
12660: tehnyt ja aikoo tehdä niiden vaarojen torjumiseksi, jotka
12661: näyttävät uhkaavan Suomen perustuslain mukaista sisällistä
12662: itsenäisyyttä ja alue-eheyttä, sittenkun niihin oli vastaus
12663: annettu, olemme Me,
12664:        sen johdosta,
12665:        että keisarikunnassa on esiintuotu Suomen suhdetta
12666: keisarikuntaan koskevia vaatimuksia, jotka ainakin osaksi
12667: johtuvat maamme oikeudellisten ja valtiollisten olojen puut-
12668: teellisesta tuntemisesta; sekä
12669:        lähtien siitä,
12670:        että Suomi, joka nauttien autonomiaa valtiona on
12671: erottamattomasti yhdistettynä keisarikunnan kanssa ja
12672: on osa Venäjän valtakuntaa, tunnustaa tästä sen ase-
12673: masta johtuvat velvollisuudet, mutta pitää samalla kiinni
12674: maalle peruuttamattomasti vakuutetusta, sen kaikkiin
12675: osiin ja koko Suomen kansaan nähden voimassaole-
12676: vasta valtiosäännöstä, jonka nojalla Suomella on oikeus
12677: omaan lainsäädäntöön, lainkäyttöön ja hallintoon sekä
12678: myös omaan suomalaisen miehen kautta tapahtuvaan
12679: maan asiain välittömään esittelyyn Hallitsijalle, ja johon
12680:                                                               5
12681: 
12682: valtiasääntään voidaan muutoksia tehdä ainoastaan siinä
12683: itsessään säädetyssä järjestyksessä; ynnä
12684:        katsoen tärkeäksi,
12685:        että Suomi, joka on siinä vakaumuksessa, ettei sen
12686: oikeus ole soveltumaton Venäjän kansan etuihin, saisi häi-
12687: ritsemättä antautua välttämättömään sisäiseen uudistustoi-
12688: mintaan,
12689:        päättäneet päiväjärjestykseen siirtyessämme lausua:
12690:        että nykyinen hallitus, jolla ei alkuaankaan ollut
12691: kansan laajain kerrosten luottamusta,
12692:        laiminlyömällä tärkeän alotevelvollisuutensa tuiki
12693: tarpeellisissa uudistuksissa, vieläpä niitä jarruttamallakin,
12694: sekä noudattamalla hallitustoimissaan maamme köyhälistö-
12695: luokkaa vastaan tähdättyä sortomenettelyä, on estänyt
12696: kansan enemmistön sisäistä voimistumista uusien ulko-
12697: naisten koettelemusten varalle, sekä
12698:        sallimalla vangita, karkottaa ja hallinnollisten rangais-
12699: tusoikeuksien haltuun luovuttaa, ei yksin niitä venäläisiä,
12700: jotka virkavaltaisen terrorin vaikutuksesta ovat johtuneet
12701: valtiollisiin rikoksiin, vaan myös muita vastustuspuolueisiin
12702: kuuluvia Venäjän kansalaisia, on loukannut kansamme
12703: oikeuksia tukevaa osaa Venäjän kansasta, ja vielä
12704:       taipumalla, arveluttuvaa myötämielisyyttä osottaen,
12705: Venäjän taantumussuunnan vaatimuksiin kansamme itse-
12706: määräämisoikeuden rajoittamiseksi on tätä taantumussuun-
12707: taa lähestyen jättänyt täyttämättä tärkeän velvollisuutensa
12708: kansamme taistelussa oikeuksiensa puolesta,
12709:        eikä näin ollen osottanut olevansa kykenevä osaltaan
12710: torjumaan venäläisen taantumuksen nyt uudelleen maamme
12711: sisäisen itsenäisyyden ja kansamme vapauden tuhoamis-
12712: tarkoituksessa suunnittelemia hyökkäyksiä.
12713: 
12714: 
12715: 
12716:      Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme mää-
12717: ränneet ja päättäneet, olemme Me, Suomen kansan Edus-
12718: 6
12719: 
12720: tajat, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet, joka tapahtui
12721: Helsingin kaupungissa kuudentena päivänä huhtikuuta
12722: vuonna Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän
12723: jälkeen tuhat yhdeksänsataa ja kahdeksan.
12724: 
12725: 
12726:                             P. E. Svinhufvud.
12727:                                   Puhemies.
12728: 
12729:           N. R. af Ursin.                       E. G. Palmen.
12730:             Varapuhemies.                        Varapuhemies.
12731: 
12732: 
12733:           Frans Ahlroos.                       K. von Alfthan.
12734:         Nylands läits valkrets.               Nylands läns valkrets.
12735: 
12736:           Leo Ehrnrooth.                         Eero Erkko.
12737:         Nylands läns valkrets.           Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
12738: 
12739:           F. Gustafsson.                        Edvard Helle.
12740:         Nylands läns valkrets.           Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
12741: 
12742:          E. V. Hänninen.                        A. K. Ingman.
12743:     Uudenmaan läänin vaalipiiristä.           Nylands läns valkrets.
12744: 
12745:       Oskar W. Johansson.                      Hilda Käkikoski.
12746:         Nylands läns valkrets.           Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
12747: 
12748:            Juho Laakso.                         Oskari Laine.
12749:     Uudenmaan läänin vaalipiiristä.      Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
12750: 
12751:         Karl T. Oljemark.                        Emil Perttilä.
12752:         Nylands läns valkrets.           Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
12753: 
12754:              V. Perttilä.                        Vilho Reima.
12755:     Uudenmaan läänin vaalipiiristä.      Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
12756: 
12757:     Georg Gustaf Rosenqvist.                  Emil Schybergson.
12758:         Nylands läns valkrets.                Nylands läns valkrets.
12759: 
12760:          Miina Sillanpää.                        Aatto Siren.
12761:     Uudenmaan läänin vaalipiiristä.      Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
12762:                                                                  7
12763: 
12764:      Karl Söderholm.                  Osvald Wasastjerna.
12765:     Nylands läns valkrets.             Nylands läns valkrets.
12766: 
12767:           lida Aalle.               Aleksandra Gripenberg.
12768: Turun "läänin eteläisestä vaali-   Turun läänin eteläisestä vaali-
12769:              piiristä.                         piiristä.
12770: 
12771:       Seth Heikkilä.                    Kaarlo Heininen.
12772: Turun läänin eteläisestä vaali-    Turun läänin eteläisestä vaali-
12773:             piiristä.                         piiristä.
12774: 
12775:         Aug. Hjelt.                      K. J. Karlsson.
12776: Turun läänin eteläisestä vaali-       Åbo läns södra valkrets.
12777:            piiristä.
12778: 
12779:      Kaarle Knuutila.                     Aleksi Käpy.
12780: Turun läänin eteläisestä vaali-    Turun läänin eteläisestä vaali-
12781:             piiristä.                          piiristä.
12782: 
12783:       Antti Mikkola.                   Dagmar Neovius.
12784: Turun läänin eteläisestä vaali-       Åbo läns södra valkrets.
12785:            piiristä.
12786:      Juho Rannikko.                    V. T. Rosenqvist.
12787: Turun läänin eteläisestä vaali-       Åbo läns södra valkrets.
12788:            piiristä.
12789:       Oskar Schultz.                    Fr. Wilho Sipilä.
12790:    Åbo läns södra valkrets.        Turun läänin eteläisestä vaali-
12791:                                                piiristä.
12792:     Julius Sundblom.                        T. Tainio.
12793:    Åbo läns södra valkrets.        Turun läänin eteläisestä vaali-
12794:                                               piiristä.
12795:      Wäinö Wuolijoki.                      E. Aromaa.
12796: Turun läänin eteläisestä vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
12797:             piiristä.                          piiristä.
12798: 
12799:        J. E. Helkiö.                      Lauri Ingman.
12800: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
12801:             piiristä.                          piiristä.
12802: 
12803:      D. J. Kalliokorpi.                 Mimmi Kanervo.
12804: Turun läänin pohjoisestä vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
12805:             piiristä.                          piiristä.
12806: 8
12807: 
12808:       Frans Koskinen.                    I. Vilho Laine.
12809: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
12810:             piiristä.                          piiristä.
12811: 
12812:         J. 0. Leivo.                      J. R. Merinen.
12813: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
12814:             piiristä.                          piiristä.
12815: 
12816:       J. K. Paasikivi.                   Frans Rantanen.
12817: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
12818:             piiristä.                          piiristä.
12819: 
12820:        F. 0. Rapola.                     Kalle Salminen.
12821: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
12822:             piiristä.                          piiristä.
12823: 
12824:         E. N. Setälä.                     Väinö Tanner.
12825: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Turun läänin pohjoisesta vaali-
12826:             piiristä.                          piiristä.
12827: 
12828:      Iida Vemmelpuu.               J. R. Danielson-Kalmari.
12829: Turun läänin pohjoisesta vaali-    Hämeen läänin eteläisestä vaali-
12830:             piiristä.                        piiristä.
12831: 
12832:        J. V. Eloranta.                   Lucina Hagman.
12833: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
12834:            piiristä.                          piiristä.
12835: 
12836:        E. Hokkanen.                        J. 0. Jalava.
12837: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
12838:           piiristä.                           piiristä.
12839: 
12840:     A. Osw. Kairamo.                       M. S. Laine.
12841: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
12842:           piiristä.                           piiristä.
12843: 
12844:         S. Nuorteva.                    H. G. Paloheimo.
12845: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
12846:            piiristä.                          piiristä.
12847: 
12848:      Arthur Sivenius.                     Sulo Vuolijoki.
12849: Hämeen läänin eteläisestä vaali-   Hämeen läänin eteläisestä vaali-
12850:            piiristä.                          piiristä.
12851: 
12852:      Hedvig Gebhard.                    Heikki Häyrynen.
12853: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-   Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
12854:            piiristä.                          piiristä.
12855:                                                                     9
12856: 
12857:         K. 0. Höijer.                     Heikki Lindroos.
12858: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-    Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
12859:            piiristä.                           piiristä.
12860: 
12861:        E. Nevanlinna.                    J. Penna Paunu.
12862: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-    Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
12863:            piiristä.                           piiristä.
12864: 
12865:      Sandra Lehtinen.                        Yrjö Sirola.
12866: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-    Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
12867:            piiristä.                           piiristä.
12868: 
12869:        K. Viljakainen.                 E. S. Yrjö-Koskinen.
12870: Hämeen läänin pohjoisesta vaali-    Hämeen läänin pohjoisesta vaali-
12871:            piiristä.                           piiristä.
12872: 
12873:       Juhani Arajärvi.
12874: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
12875:             piiristä.                            piiristä.
12876: 
12877:        W. Heimonen.                         Juho Kirves.
12878: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
12879:             piiristä.                            piiristä.
12880: 
12881:        M. Paasivuori.                       H. Pärssinen.
12882: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
12883:             piiristä.                            piiristä.
12884: 
12885:          T. Riihelä.                      Juho Tulikoura.
12886: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
12887:              piiristä.                           piiristä.
12888: 
12889:         Matti T urkia.                   Vihtori Wiitanen.
12890: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
12891:              piiristä.                          piiristä.
12892: 
12893:        K. 0. Vikman.                      J. E. Wiljomaa.
12894: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin läntisestä vaali-
12895:             piiristä.                            piiristä.
12896: 
12897:      A. 0. Wuorimaa.                      Gust. Arokallio.
12898: Viipurin läänin läntisestä vaali-   Viipurin läänin itäisestä vaali-
12899:              piiristä.                          piirista.
12900: 
12901:      N. E. Huoponen.                      Väinö Kivilinna.
12902: Viipurin läänin itäisestä vaali-    Viipurin läänin itäisestä vaali-
12903:             piiristä.                           piiristä.
12904: 10
12905: 
12906:             P. Kuisma.                   Oskar Fredrik Laine.
12907: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
12908:             piiristä.                             piiristä.
12909: 
12910:          Juhani Leppälä.                  Janne Martikainen.
12911: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
12912:             piiristä.                             piiristä.
12913: 
12914:          Vihtori Mäkelä.                       Olli Pajari.
12915: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
12916:             piiristä.                             piiristä.
12917: 
12918:           Erkki Pullinen.                Kalle Kustaa Pykälä.
12919: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
12920:             piiristä.                             piiristä.
12921: 
12922:               H. Repo.                      Hilma Räsänen.
12923: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
12924:             piiristä.                             piiristä.
12925: 
12926:         Mikko Sipponen.                      W. Tichanow.
12927: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
12928:             piiristä.                             piiristä.
12929: 
12930:         Lauri Tuunainen.                   Nestori Valavaara.
12931: Viipurin läänin itäisestä vaali-      Viipurin läänin itäisestä vaali-
12932:             piiristä.                             piiristä.
12933: 
12934:             W. Aromaa.                      Oliwer Eronen.
12935:  Mikkelin lä1!nin vaalipiiristä.       Mikkelin läänin vaalipiiristä.
12936: 
12937:          Pekka Huttunen.                    Josua Järvinen.
12938:      Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
12939: 
12940:            A. Kannisto.                       K. R. Kares.
12941:      Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
12942: 
12943:            Juho Lepistö.                      T. Nykänen.
12944:  Mikkelin läänin vaalipiiristä.        Mikkelin läänin vaalipiiristä.
12945: 
12946:            0. Orasmaa.                       Heikki Renvall.
12947:  Mikkelin läänin vaalipiiristä.        Mikkelin läänin vaalipiiristä.
12948: 
12949:           Justus Ripatti.                   Mikael Soininen.
12950:      Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Mikkelin läänin vaalipiiristä.
12951:                                                                  11
12952: 
12953:       Albin Waljakka.                     S. Heiskanen.
12954:  Mikkelin läänin vaalipiiristä.    Kuopion läänin läntisestä vaali-
12955:                                               piiristä.
12956: 
12957:        Anni Huotari.                        A. Mäkelin.
12958: Kuopion läänin läntisestä vaali-   Kuopion läänin läntisestä vaali-
12959:            piiristä.                          piiristä.
12960: 
12961:        P. J. Mömmö.                       Aili Nissinen.
12962: Kuopion läänin läntisestä vaali-   Kuopion läänin läntisestä vaali-
12963:            piiristä.                          piiristä.
12964: 
12965:       A. J. Partanen.                    Matti Pesonen.
12966: Kuopion läänin läntisestä vaali-   Kuopion läänin läntisestä vaali-
12967:            piiristä.                          piiristä.
12968: 
12969:    August Raatikainen.                     T. Rissanen.
12970: Kuopion läänin läntisestä vaali-   Kuopion läänin läntisestä vaali-
12971:            piiristä.                          piiristä.
12972: 
12973:          Aaro Salo.                      Juho Snellman.
12974: Kuopion läänin läntisestä vaali-   Kuopion läänin läntisestä vaali-
12975:            piiristä.                          piiristä.
12976: 
12977:       J. Suomalainen.                Artturi H. Virkkunen.
12978: Kuopion läänin läntisestä vaali-   Kuopion läänin läntisestä vaali-
12979:            piiristä.                          piiristä.
12980: 
12981:         U. Brander.                     J. H. Hakulinen.
12982: Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
12983:            piiristä.                          piiristä.
12984: 
12985:     A. P. Hämäläinen.                       E. Kolkki.
12986: Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
12987:            piiristä.                          piiristä.
12988: 
12989:       Albin Koponen.                     Arvid Lahtinen.
12990:  Kuopion läänin itäisestä vaali-   Kuopion läänin itäisestä vaali-
12991:             piiristä.                         piiristä.
12992: 
12993:      Pekka Leppänen.                      Jenny Nuotio.
12994: Kuopion läänin itäisestä vaali-    Kuopion läänin itäisestä vaali-
12995:            piiristä.                          piiristä.
12996: 12
12997: 
12998:        Pekka Pennanen.                         Abel Suomalainen.
12999:  Kuopion läänin itäisestä vaali-          Kuopion läänin itäisestä vaali-
13000:             piiristä.                                piiristä.
13001: 
13002:        Paavo Tikkanen .                        Eveliina Ala-Kulju.
13003:  .Kuopion läänin itäisestä vaali-        Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.
13004:              piiristä.
13005: 
13006:           Juho Haveri.                             S. Häkkinen.
13007: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.   Vaasan läänin itäisestä vaali piiristä.
13008: 
13009:            A. Koivisto.                          K. W. Koskelin.
13010: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.   Vaasan läänin itäisestä vaalipiirista.
13011: 
13012:              A. Listo.                            Kaarle Mänty.
13013: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.   Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.
13014: 
13015:       J. F. Naaralainen.                           E. Pohjaväre.
13016: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.   Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.
13017: 
13018:       Samuli Rantanen.                            Maria Raunio.
13019: Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.   Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä.
13020: 
13021:           Matti Aalto.                            Santeri Alkio.
13022:  Vaasan läänin eteläisestä vaali-         Vaasan läänin eteläisestä vaali-
13023:             piiristä.                                 piiristä.
13024: 
13025:           J. E. Antila.                          Axel Cederberg.
13026:  Vaasan läänin eteläisestä vaali-            Vasa läns södra valkrets.
13027:             piiristä.
13028: 
13029:         Ernst Estlander.                         A. R. Hedberg.
13030:      Vasa läns södra valkrets.               Vasa läns södra valkrets.
13031: 
13032:           Liisi Kivioja.                          Arvid Neovius.
13033:  Vaasan läänin eteläisestä vaali-            Vasa läns södra valkrets.
13034:              piiristä.
13035: 
13036:            Oskar Nix.                              S. N. Rajala.
13037:      Vasa läns södra valkrets.            Vaasan läänin eteläisestä vaali-
13038:                                                       piiristä.
13039: 
13040:           0. W. Slätis.                      Y. K. Yrjö-Koskinen.
13041:      Vasa läns södra valkrets.            Vaasan läänin eteläisestä vaali-
13042:                                                      piiristä.
13043:                                                                    13
13044: 
13045:          A. J. Bäck.                     Hannes Gebhard.
13046:    Vasa läns norra valkrets.        Vaasan läänin pohjoisesta vaali-
13047:                                                 piiristä.
13048: 
13049:      Wilh. Malmivaara.                       Jakob Näs.
13050: Vaasan läänin pohjoisesta vaali-       Vasa läns norra valkrets.
13051:             piiristä.
13052: 
13053:      Tuom. Pohjanpalo.                    J. W. Runeberg.
13054: Vaasan läänin pohjoisesta vaali-       Vasa läns norra valkrets.
13055:             piiristä.
13056: 
13057:          J. Storbjörk.                      Oskar Tokoi.
13058:    Vasa läns norra valkrets.        Vaasan läänin pohjoisesta vaali-
13059:                                                 piiristä.
13060: 
13061:         Juho Torppa.                       Juho Ylikorpi.
13062: Vaasan läänin pohjoisesta vaali-    Vaasan läänin pohjoisesta vaali-
13063:             piiristä.                           piiristä.
13064: 
13065:       J. A. Heikkinen.                      Matti Hoikka.
13066:  Oulun läänin eteläisestä vaali-     Oulun läänin eteläisestä vaali-
13067:             piiristä.                           piiristä.
13068: 
13069:      Kalle Hämäläinen.                      Kyösti Kallio.
13070:  Oulun läänin eteläisestä vaali-     Oulun läänin eteläisestä vaali-
13071:             piiristä.                           piiristä.
13072: 
13073:          Otto Karhi.                      Heikki Kiiskinen.
13074:  Oulun läänin eteläisestä vaali-     Oulun läänin eteläisestä vaali-
13075:             piiristä.                           piiristä.
13076: 
13077:        Mikko Knuutila.                      J. A. Komu.
13078:  Oulun läänin eteläisestä vaali--    Oulun läänin eteläisestä vaali-
13079:             piiristä.                           piiristä.
13080: 
13081:          A. Lagerlöf.                         A. Luoma.
13082:  Oulun läänin eteläisestä vaali-     Oulun läänin eteläisestä vaali-
13083:             piiristä.                           piiristä.
13084: 
13085:           1(. Myllylä.                    Aate Oikkonen .
13086:  .Oulun läänin eteläisestä vaali-    Oulun läänin eteläisestä vaali-
13087:              piiristä.                          piiristä.
13088: 14
13089: 
13090:         Iisakki Wahe.                    P. Ahmavaara.
13091: Oulun läänin eteläisestä vaali-    Oulun läänin pohjoisesta vaali-
13092:            piiristä.                           piiristä.
13093: 
13094:       Augusti Hiltula.                     lsak Hoikka.
13095:  Oulun läänin pohjoisesta vaali-   Oulun läänin pohjoisesta vaali-
13096:             piiristä.                          piiristä.
13097: 
13098:         Atte Mantere.                     Juuso Runtti.
13099:  Oulun läänin pohjoisesta vaali-   Oulun läänin pohjoisesta vaali
13100:             piiristä.                         piiristä.
13101: 
13102:        Juho Waarala.                     M. Tervaniemi.
13103:  Oulun läänin pohjoisesta vaali-         Lapin vaalipiiristä.
13104:              piiristä.
13105: •
13106:      ...
13107: 
13108: 
13109: 
13110: 
13111: Helsingissä, Kirjapaino-Osakeyhtiö SANA.
13112: